Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Yritykset • 2024:38 Yritysten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö Suomessa Yhteistyön tiivistäminen kehittämiskohteena Yritysten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö Suomessa Yhteistyön tiivistäminen kehittämiskohteena Kai Husso, Stefano Lai, Teija Palko Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 2024 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Työ- ja elinkeinoministeriö This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-327-710-6 ISSN pdf: 1797-3562 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2024 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 10.10.2024 Yritysten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö Suomessa Yhteistyön tiivistäminen kehittämiskohteena Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Teema Yritykset Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Tekijä/t Kai Husso, Stefano Lai, Teija Palko Kieli suomi Sivumäärä 114 Tiivistelmä Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön vahvistaminen on viime vuosina korostunut innovaatiopolitiikan tavoitteissa. Yhteistyön kautta tutkimuksessa tuotettu osaaminen tukee elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumista. Erityisen suuri merkitys yhteistyöllä on uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä yhteiskunnallisiin haasteisiin. Julkaisussa tarkastellaan tilastotietojen valossa yritysten vuorovaikutusta ja sen kehittymistä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyö on yleisintä yrityksillä, joilla on omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Korkean teknologian toimialoilla yritykset tekevät yhteistyötä useimmiten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, ammattikorkeakoulujen kanssa puolestaan korkean keskitason teknologian toimialoilla sekä palvelualoilla. Yhteistyö on yleisempää suurilla kuin pienillä yrityksillä sekä yrityksillä, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla verrattuna ainoastaan kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Vuorovaikutus tuottaa yritysten näkemysten mukaan monenlaisia hyötyjä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa toimineet yritykset kokivat yhteistyön johtaneen useimmiten tietopohjan ja osaamisen vahvistumiseen sekä tulevaisuuden kehitystrendien ja markkinoiden ymmärtämiseen. Ammattikorkeakoulujen kanssa merkittävimmäksi yhteistyön tulokseksi nousi uusien ja paranneltujen tuotteiden kehittäminen. Asiasanat yritykset, yhteistyö, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, innovaatiotoiminta, tutkimus- ja kehittämistoiminta ISBN PDF 978-952-327-710-6 ISSN PDF 1797-3562 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-710-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-710-6 Presentationsblad 10.10.2024 Företags samarbete med högskolor och forskningsinstitut i Finland Stärka samarbetet som ett utvecklingsmål Arbets- och näringsministeriets publikationer 2024:38 Tema Företag Utgivare Arbets- och näringsministeriet Författare Kai Husso, Stefano Lai, Teija Palko Språk finska Sidantal 114 Referat Under de senaste åren har ett stärkt samarbete mellan företag och forskningsorganisationer betonats i målen för innovationspolitiken. Det kunnande som uppstår genom forskningssamarbetet stöder förnyelsen av näringslivet och samhället. Särskilt stor vikt har samarbetet när det gäller att utveckla nya tekniska lösningar på samhälleliga utmaningar. I publikationen har man utifrån statistiska uppgifter granskat företagens växelverkan med högskolor och forskningsinstitut och hur den utvecklats. Samarbete förekommer mest i företag som bedriver egen forsknings- och utvecklingsverksamhet. Inom högteknologibranscher samarbetar företagen oftast med universitet och forskningsinstitut, medan man inom teknologibranscher på hög medelnivå och servicebranscher främst samarbetar med yrkeshögskolor. Samarbete är vanligare i stora företag än i små företag. Företag som är verksamma på den internationella marknaden bedriver också mer samarbete än företag med verksamhet endast på den inhemska marknaden. Enligt företagen medför växelverkan många slags fördelar. Vid företag som samarbetat med universitet och forskningsinstitut upplevde man att samarbetet oftast lett till ett starkare kunskapsunderlag och förbättrad kompetens och ökad förståelse för framtida utvecklingstrender och marknader. Det viktigaste resultatet av samarbetet med yrkeshögskolorna var utvecklingen av nya och förbättrade produkter. Nyckelord företag, samarbete, högskolor, forskningsinstitut, innovationsverksamhet, forsknings- och utvecklingsverksamhet ISBN PDF 978-952-327-710-6 ISSN PDF 1797-3562 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-710-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-710-6 Description sheet 10 October 2024 Cooperation of companies with higher education institutions and R&D institutes in Finland Strengthening cooperation as a development goal Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2024:38 Subject Enterprises Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland Author(s) Kai Husso, Stefano Lai, Teija Palko Language Finnish Pages 114 Abstract In recent years, the strengthening of cooperation between companies and research organisations has been emphasised in the objectives of innovation policy. The expertise produced through cooperation in research supports the renewal of business life and society. Cooperation is particularly important in the development of new technological solutions to societal challenges. The publication examines the interaction of enterprises and its development with higher education institutions and research institutes in the light of statistical data. Cooperation is most common among companies that have their own research and development activities. In the high-tech industries, companies most often cooperate with universities and research institutes and, in the medium-high technology and service sectors, with universities of applied sciences. Cooperation is more common in large than small companies, as well as in companies that operate in the international market compared to companies that only operate in the domestic market. According to companies, interaction produces a wide range of benefits. Companies that have worked with universities and research institutes felt that cooperation most often led to a strengthening of the knowledge base and competence, as well as to an understanding of future development trends and markets. The most significant result of cooperation with universities of applied sciences was the development of new and improved products. Keywords companies, cooperation, higher education institutions, research institutes, innovation activities, research and development activities ISBN PDF 978-952-327-710-6 ISSN PDF 1797-3562 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-710-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-710-6 Sisältö Esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1 Johdanto: tki-yhteistyö innovaatiopolitiikan ytimessä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2 Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö ja sen muodot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 3 Yhteistyön vaikuttimet ja politiikkakeinot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 4 Tilastollisia näkökulmia yritysten tutkimusorganisaatioyhteistyöhön.. . . . . . . . . . . . . . . . 22 4.1 T&k-toiminnan ja sen rahoituksen kansainvälinen vertailu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 4.2 Yritysten innovaatiotoiminnan ja tutkimusorganisaatioyhteistyön kansainvälinen vertailu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 4.3 Yritysten innovaatiotoiminta ja tutkimusorganisaatioyhteistyö Suomessa.. . . . . . . . . . . 44 Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöintensiteetti ja sen kehitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Yritys−tutkimusorganisaatio-yhteistyö t&k-rahoituksen näkökulmasta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Tutkimusorganisaatioyhteistyötä tekevät yritykset ovat monentyyppisiä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Tutkimusorganisaatioyhteistyö yrityskoon ja toimialan mukaan.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 Tutkimusorganisaatioyhteistyön hyödyt yrityksille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 Innovaatioyhteistyö tutkimusorganisaatioiden ja muiden kumppanien kanssa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 T&k-toiminnan yleisyys innovaatiotoimintaa harjoittaneissa yrityksissä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 Yritysten markkina-alue ja tutkimusorganisaatioyhteistyö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 Yritysten iän ja kehitysvaiheen yhteys t&k- ja innovaatiotoimintaan, immateriaalioikeuksien hallintaan ja yhteistyöhön muiden organisaatioiden kanssa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 Innovaatiotoiminta ja sen rahoitus yrityksen iän ja rahoituslähteen mukaan .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 Innovaatiotoiminta ja yritysten menestyminen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 Lainsäädännön vaikutus yritysten innovaatiotoimintaan.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 Yritysten tutkimusorganisaatioyhteistyö ja ympäristöhyötyjä tuottavat innovaatiot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 5 Yhteenveto ja päätelmät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 Lähdeluettelo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 7 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 E S I P U H E Selvitys on laadittu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Tilastokeskuksen yhteis- työnä. Tilastokeskuksen aineistojen käsittelystä on vastannut TEM:ssä korkeakoulu- harjoittelijana toiminut Stefano Lai (kesäkuu−joulukuu 2023) Helsingin yliopistosta (taloustieteen maisteriohjelma). Raportin aineistojen käsittelyn tuesta vastasivat Tilastokeskuksessa yliaktuaari Matias Honkala ja kehittämispäällikkö Ari Leppälahti. Raporttia valmisteltaessa oli suureksi hyödyksi suunnittelija Mervi Niemen (Tilastokeskus) TEM:lle laatima hallin- nollinen loppuraportti yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisestä yhteistyötä CIS 2020 -kyselyssä. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat heidän lisäkseen tiimi päällikkö, johtava asiantuntija Kai Husso ja johtava asiantuntija Teija Palko TEM:n Innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta. Työ- ja elinkeinoministeriö kiittää Stefano Laita moniulotteisten tilastojen kokonais- hallinnasta ja analyyttisestä työskentelystä, jotka mahdollistivat tämän politiikka relevantin ja tematiikaltaan ajankohtaisen raportin valmistumisen. Stefano on vastannut valtaosaksi luvussa 4.3. esitetyistä tilastollisista tarkasteluista. 8 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 1 Johdanto: tki-yhteistyö innovaatiopolitiikan ytimessä Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (tki) on ollut jo pitkään innovaatiopolitiikan keskeinen kehittämisteema. Pääministeri Marinin hallituskaudella (2019−2023) hallitus asetti päätavoitteiksi nostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) menojen bkt-osuus 4 prosenttiin, tehdä Suomesta kansanvälisesti vetovoimainen kokeilu-, tutkimus- ja innovaatioympäristö sekä tiivistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja innovaatiokumppanuuksia muun muassa rakentamalla monenkeskisessä yhteis- työssä kansallisille vahvuuksille perustuvia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin (Osallistava ja osaava Suomi… 2019). Myös pääministeri Orpon hallitus (2023− ) näkee innovaatiopolitiikan kehittämis tarpeet ja tavoitteet samankaltaisesti. Hallitusohjelman (Vahva ja välittävä Suomi 2023) mukaan t&k-investointien taloudellista vaikuttavuutta vahvistetaan pai- nottamalla tutkimus−yritys-yhteistyön rahoitusta sekä tukemalla yhteiskäyttöisiä tki-infrastruktuureja. Samalla hyödynnetään olemassa olevia tehokkaita rahoitus- välineitä, kuten veturirahoitusta ja lippulaivahankkeita, sekä tki-rahoittajaorga- nisaatioiden uusia yhteisiä ohjelmia. Globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien luomiseksi käydään keskustelua julkisen ja yksityisen sektorin t&k- ja innovaatio- panostusten strategisesta kohdentamisesta alueellisten ekosysteemisopimusten pohjalta. Lisäksi jatketaan t&k-verokannustimien kehittämistä sekä etsitään kasvu- yritysten ja pk-yritysten tarpeisiin vastaavia uusia rahoitusmahdollisuuksia. Ylihallituskautinen jatkuvuus ja ennustettavuus ovat menestyksellisen innovaatio politiikan kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Julkisen t&k-rahoituksen ennakoidulla tasaisella kasvulla tähdätään mm. tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, kes- tävään talouskasvuun ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistamiseen1. 1 Valtion t&k-rahoituksen uudistamisessa kyse on investoimisesta uuteen tietoon, osaa- miseen ja teknologian kehittämiseen sekä siitä, että tuotannontekijöitä osaavasti hyö- dyntämällä vahvistetaan mm. talouden myönteistä kehitystä. T&k:lla on myös laajoja sosiaalisia ja aineettomia vaikutuksia, kuten terveysvaikutuksia, tasa-arvo- ja demo- kratiavaikutuksia sekä positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Näillä on suoria tai epäsuoria yhteyksiä kansalaisten hyvinvointiin ja talouteen. Uudistus lisää lyhyellä aika- välillä velkaantumista, koska mahdolliset tuottavuusvaikutukset näkyvät vasta pidem- mällä aikavälillä. (Valtiovarainvaliokunta 2022). 9 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Tässä mielessä oleellista oli parlamentaarisen TKI-työryhmän perustaminen vuonna 2021 (Valtioneuvosto 2021) ja sen onnistunut suoritus, jonka lopputuloksena maa- liskuussa 2023 julkistettiin t&k-toiminnan rahoituksen käyttöä koskeva moni vuotinen suunnitelma (Parlamentaarinen TKI-työryhmä 2023). Nykyinen hallitus on sitoutunut siinä esitettyihin innovaatiojärjestelmän kehittämisen päälinjauksiin ja periaatteisiin2. Nämä periaatteet huomioon ottaen ja t&k-rahoituslain (ks. Laki val- tion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta… 2022) mukaisesti valtion rahoitusta pyritään lisäämään tavalla, joka mahdollistaa t&k-intensiteetin nostami- sen 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yliopistojen kohdalla yritysyhteistyö ja sen suhde ydintehtäviin eli tutkimukseen ja opetukseen on herättänyt ajoittain kirjavaa ja herkkää keskustelua (ks. esim. Ramboll 2014; OKM 2015; Hautamäki et al. 2016; Koski et al. 2021; Husso & Moilanen 2021; Rantala et al. 2022). Voisi esimerkiksi olla rakentavaa, että yliopistoissa yritys- yhteistyötä ei nähtäisi ydintehtävistä irrallisena toimintona tai vain yhtenä jäsenty- mättömänä osana nk. kolmannen tehtävän tai yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekalaista kenttää (Lindholm et al. 2023; Raevaara 2023). Yhteistyökulttuurin raken- taminen kuitenkin velvoittaa kaikkia osapuolia. Tutkimus−yritys-yhteistyön raken- taminen yksittäisten aktiivisten toimijoiden tai politiikkakeinojen varassa vie toki dialogia ja yhteisymmärrystä eteenpäin, mutta se ei saa aikaan yhteistyötä tiivistä- vää ja systeemistä, innovaatiojärjestelmän tasoista muutosta. Peruslähtökohta kaikenlaiselle yhteistyölle ja sen lisäämiselle on, että se koetaan hyödylliseksi ja omia päämääriä palvelevaksi. Tieteen ja yritysyhteistyön näke- minen vastakkaisina asioina tai toinen toisensa pois sulkeminen ei ole talouden, tuottavuuden, innovaatiojärjestelmän kokonaistoimivuuden tai t&k-toiminnan yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikuttavuuden näkökulmasta Suomen kan- nalta edullista. Monenkeskisen yhteistyön lisääminen tukee omalta osaltaan talou- den pääsyä uudelle kestävän kasvun uralle sekä luo pohjaa tuottavuuskehityksen vauhdittumiselle. 2 Periaatteiksi on määritelty 1) ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys, 2) vipuvaikutus, 3) kokonaisvaltaisuus, 4) tieteen vapaus sekä tutkimuksen ja koulutuksen laatu, 5) vai- kuttavuus, 6) kilpailullisuus, 7) yhteistyö, 8) kansainvälisyys, 9) globaalien haasteiden tunnistaminen sekä 10) teknologia- ja toimialaneutraalius (asiasta tarkemmin, ks. Parla- mentaarinen TKI-työryhmä 2023). 10 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välinen yhteistyö on Tilastokeskuksen t&k- toimintatilastojen perusteella hiipunut merkittävästi 2000-luvun lopulta alkaen (ks. raportin luku 4). Yhteistyöintensiteetin nostaminen takaisin kärkimaiden joukkoon vaatii niin taloudellisia voimavaroja, halua sitoutua yhteispeliin ja sen tavoitteisiin kuin myös uusia toimintatapoja ja yhteiskehittämisen alustoja. Yhteistyövalmiuksien parantaminen voi tapahtua monella tavalla, kuten esimerkiksi nostamalla vuoro vaikutuksen tiivistämisen ja monipuolistamisen selkeästi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhdeksi strategiseksi toiminnalliseksi painopisteeksi. Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön tiivistäminen on yksi t&k-rahoi- tuksen lisäyksen tavoite ja keino t&k-intensiteetin nostamiseksi. Tämä työ- ja elin- keinoministeriön (TEM) ja Tilastokeskuksen vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt raportti vahvistaa omalta osaltaan tietopohjaa yritysten ja tutkimusorganisaatioi- den yhteistyöstä ja sen viimeaikaisesta kehityksestä. Tärkeimpänä tietolähteenä on käytetty Tilastokeskuksen vuosia 2018-2020 koskevaan innovaatiokyselyyn (nk. Community Innovation Survey CIS) perustuvat tilastot3. Raportissa esitetään aiemmasta tuttujen lähestymistapojen rinnalla uusia näkö- kulmia ja erilaisia kokeiluja yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisen vuoro vaikutuksen tarkastelemiseksi. Tavoitteena ei siten ole esittää uusimman kansallisen CIS-kyselyn tuloksia (Tilastokeskus julkaisi vuosia 2020–2022 koskevan kyselyn tulokset 25.4.2024), joskin raportin kansainväliset vertailut perustuvat tuoreimpaan saatavilla olevaan dataan. Työn tarkoituksena on vahvistaa tietoperustaa tutkimus- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden toteutumisen sekä yritys−tutkimusorganisaa- tio-yhteistyön kehityksen seuraamiseksi ja arvioimiseksi. 3 Tilastokeskuksen innovaatiotoimintatilasto kuvaa vähintään 10 henkilöä työllistävien yritysten innovaatiotoimintaa ja kehittämispotentiaalia teollisuudessa, kaivostoimin- nassa, energiasektorilla sekä eräillä palvelualoilla. Tiedot kerätään joka toinen vuosi toteutettavalla kyselyllä (ks. Tilastokeskus 2022 ja tämän raportin Liite 7). 11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 2 Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö ja sen muodot Tutkimukseen perustuvalla uudella tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on kes- keinen merkitys tuottavuudelle ja talouskasvulle. Niillä on huomattava rooli myös laajojen ja monimutkaisten yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmastonmuutok- sen, elinympäristön tuhoutumisen, vihreän talouden vaatimusten ja muiden YK:n Agenda2030-toimintaohjelmassa esitettyjen ongelmien ratkaisemisessa (ks. United Nations 2015; Naumanen et al. 2019; Valtioneuvosto 2022). Jo vuosikymmeniä ovat investoinnit t&k-toimintaan olleet yksi Suomen menestyk- sen ja hyvinvoinnin perusta. Tässä avaintekijänä on ollut muun muassa elinkeino elämän ja tutkimusorganisaatioiden (korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) vahva yhteistyö. Finanssikriisin jälkeen yhteistyön edellytykset ovat kuitenkin selkeästi hei- kentyneet, mikä näkyy esimerkiksi yritysten kutistuneessa rahoituksessa yliopisto- jen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtäviin hankkeisiin. Yhteistyön vähenemiseen ovat osaltaan vaikuttaneet 2010-luvulla toteutetut julkisen t&k-rahoituksen leikkaukset. Samanaikaisesti suomalaisyritykset lisäksi siirsivät t&k-toimintojaan ulkomaille (Ali- Yrkkö & Pajarinen 2019; Ormala 2019). Yrityksille myönnettyä julkista t&k-tukea pidetään hyvin perusteltuna ja kannat- tavana yritystuen muotona, sillä se edistää liiketoiminnan ja tuottavuuden kasvua sekä elinkeinoelämän uudistumista (esim. Ylhäinen et al. 2016, 2023). Keskeisimmät perusteet julkiselle t&k-rahoitukselle ovat ulkoisvaikutukset eli kokonaistaloudelli- set hyödyt, markkinapuute (esim. rahoituksen riittämättömyys), systeeminen puute (esim. yhteistyön vähyys tai julkisten tukitoimien heikko keskinäiskoordinaatio) sekä uusien ideoiden tuottaminen (ks. Weber & Rohracher 2012). Ulkoisvaikutuksia pidetään usein tärkeimpänä tukiperusteena: yritysten t&k-toi- minnan hyödyistä merkittävä osa leviää talouteen ja yhteiskuntaan, kun uusi tieto siirtyy laajemmin muiden käytettäväksi. T&k-tuet jakavat myös yritysten riskiä hank- keissa, joiden onnistuminen on luonteensa vuoksi epävarmaa, ja joiden tuotot voi- vat kertyä hyvinkin pitkän ajan kuluessa, jos lainkaan. Tällöin yhteiskunnallisesti lupaavat hankkeet voisivat jäädä toteutumatta ilman julkista tukea (ks. Griliches 1992; Hall et al. 2010; Mohnen 2018; Kalin et al. 2019; Koski et al. 2019). 12 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Tutkimustulosten potentiaali uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuk- sien lähteenä on yhä laajemmin ymmärretty (esim. OECD 2019). Myös talouden epävarmuudet lisäävät motivaatiota investointien tehokkaampaan hyödyntämi- seen. Yritys−tutkimusorganisaatio-yhteistyö on keino hyödyntää kumpienkin sekto- reiden erityisosaamista monipuolisesti ja tehokkaasti. Tämän raportin fokus on tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteis- työssä sekä tiedon ja osaamisen välittymisessä näiden sektoreiden kesken. Siirtoa tarkastellaan osaamispääoman (engl. knowledge-based capital) käsitteen kautta. Osaamispääomalla tarkoitetaan ihmisten tietoja, taitoja ja verkostoja, jotka ovat innovaatiotoiminnan lähteitä. Osaamispääoma liittyy myös muuhun aineettomaan pääomaan, kuten ohjelmistotuotteisiin tai immateriaalioikeuksiin, jotka nähdään pääoman hyödyntämisen tuloksina (OECD 2013). Osaamispääoma siirtyy yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä virallisia ja epä- virallisia kanavia pitkin (ks. Taulukko 1). Virallinen yhteistyö ja sen rakenteet ja käy- tännöt, kuten esimerkiksi sopimuspohjainen yhteistutkimus yrityksen ja tutkijoiden välillä, on konkreettinen ja tilastollisestikin näkyvä keino edistää sektorien välistä tiedonsiirtoa. Sen sijaan epävirallinen yhteistyö, kuten konferenssissa esitelty tieto sekä yhteisissä tiloissa ja alueellisesti rajatuissa ekosysteemeissä toimiminen, eivät näy tilastoissa, vaikka niiden vaikutus tiedonsiirron kanavana voi olla merkittävä innovaatioiden kehittämiselle. Epävirallisena alkanut vuorovaikutus voi myöhem- min johtaa viralliseen yhteistyöhön. Taulukko 1.  Tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön kanavat (OECD 2019; Koski et al. 2021). Viralliset/muodolliset kanavat Epäviralliset/epämuodolliset kanavat Yhteistutkimusprojektit ja -ohjelmat Tutkimuksen julkaiseminen Tilaustutkimus Konferenssit ja verkostoituminen Tieteellinen konsultointi Maantieteellisestä läheisyydestä kumpuavat kontaktit Aineettomat oikeudet Yhteiset tilat Tutkimuslähtöiset (yhteis)yritykset Koulutus, jatkuva oppiminen, vierailijaluennot Laboratorioiden yhteiskäyttö Henkilökohtaiset yhteydet Tutkijoiden liikkuvuus, vaihto-ohjelmat Tiedonvaihtofoorumit Opiskelijaharjoittelut, opinnäyteohjaus Stipendit, apurahat ja lahjoitukset 13 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Aiempien tutkimusten ja selvitysten mukaan elinkeinoelämän ja tutkimusorga- nisaatioiden yhteistyö Suomessa on tutkimus- ja opiskelijavetoista. Yritysten ja yliopistojen välisessä yhteistyössä tavanomaisinta ovat yhteiset tutkimus- ja kehitys hankkeet sekä opiskelijoiden harjoittelut (Davey, Galán-Muros et al. 2017; Davey, Meerman et al. 2017). Edellisten lisäksi yliopistoyhteistyössä korostuvat innovaatioi- hin liittyvä kehittäminen ja muut t&k-toimintaan liittyvät asiat, kuten tutkimusinfra- struktuurien käyttö (Davey et al. 2018). Pk-yritysten näkökulmasta tutkimusorganisaatioilla on yhteistyössä erilaiset roolit. Aiempien selvitysten mukaan ammattikorkeakouluyhteistyö liittyy useimmiten kou- lutukseen ja opinnäytetöihin, ja yliopistoyhteistyössä korostuvat näiden lisäksi myös innovaatioihin liittyvä kehittäminen. Tutkimuslaitosyhteistyötä tekevät pk-yritykset taas kertovat yhteistyön keskittyvän usein innovaatioihin liittyvään kehittämiseen (Huovinen et al. 2019; PK-yritysbarometrin tuloksia 2021–2023). Yhteistyön edistämisessä kysymys on yritysten rinnalla yhtä lailla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omasta tahtotilasta. EU-tasoisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten korkeakoulujen yhteistyöaktiivisuudessa on monella tapaa kehitettävää. Erityisesti johtamiseen ja arvonluontiin liittyvästä yhteistyöstä mai- nittiin suomalaisvastaajien keskuudessa harvemmin, ja puolet suomalaisvastaajista ei ollut toteuttanut mitään kyselyssä mitattua yritysyhteistyön muotoa (Davey, Meerman et al. 2017). 14 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 3 Yhteistyön vaikuttimet ja politiikkakeinot Yhteistyön vaikuttimia, yhteistyön ja osaamisen haasteita yritysten ja tutkimus- organisaatioiden välillä, yhteistyön edistämisen politiikkakeinoja sekä yhteistyön edistämiseen liittyviä uudistuksia on käsitelty seikkaperäisesti julkaisussa Husso & Moilanen (2021). Kokoavasti voidaan todeta, että tutkimusorganisaatioiden ja yri- tysten hedelmällinen yhteistyö edellyttää huomion kiinnittämistä osapuolten erilai- siin motiiveihin: tavoitteisiin, toimintatapoihin ja kulttuureihin. Yrityksille tärkeä syy tehdä tutkimusorganisaatioyhteistyötä on oman osaamisen vahvistaminen, inno- vointi ja kilpailukyvyn lisääminen. Laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei ole yritykselle yhteistyön ensisijainen tavoite. Yhteistyön kautta liiketoimintaa uudiste- taan esimerkiksi teknologioita tai osaamista kehittämällä (Davey, Galán-Muros et al. 2017). Myös taloudelliset edut ja tutkimusinfrastruktuurien hyödyntäminen moti- voivat. Yhteistyö parantaa yrityksen kapasiteettia kestää t&k-toimintaan liittyviä kuluja ja riskejä (Mohnen 2018). Monelle yritykselle tutkimusorganisaatioyhteistyö on keskeinen osa strategiaa (Davey, Galán-Muros et al. 2017). 4Frontin toteuttamassa, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten johdolle ja tutkimus- hallinnolle osoitetussa kyselyssä (ks. Ali-Yrkkö et al. 2021) kartoitettiin näkemyksiä, miten yritysyhteistyö on kehittynyt ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet vuorovaiku- tukseen t&k-toiminnassa. Yritysten kanssa tehtävää t&k-yhteistyötä on vahvistanut erityisesti korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten oma aktiivisuus (ks. Kuvio 1). Yli 90 prosenttia vastaajista mainitsi tämän tekijän lujittaneen yhteistyötä viime 3–5 vuo- den aikana. Oman organisaation strategia sekä rahoitus ja muu ulkopuolelta tuleva ohjaus on tiivistänyt vuorovaikutusta. Sen sijaan yhteistyötä on eniten heikentänyt yritysten investointikyky ja saatavilla oleva rahoitus (28 % vastaajista). 15 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Kuvio 1.  Miten seuraavat tekijät ovat vaikuttaneet tutkimusorganisaatioissa t&k- yritysyhteistyön kehittymiseen viime 3–5 vuoden aikana (% yrityksistä)? (lähde: Ali-Yrkkö et al. 2021: 91). Yliopistoissa yritysyhteistyötä ovat vahvistaneet niiden strategia ja aktiivisuus yhteistyöhön hakeutumisessa. Ammattikorkeakouluissa nousivat esiin nämä samat kaksi tekijää, mutta myös rahoituksen laatu tai muoto ja määrä sekä ohjaus vahvis- tivat yhteistyötä. Vähämerkitykselliseksi yhteistyön kehitykselle katsottiin yritysten taloudellinen investointikyky (tutkimuslaitokset tässä poikkeuksena), hankerahoi- tuksen instrumenttien ja vaatimusten kehitys sekä yritysten omat strategiat ja valin- nat (tarkemmin yhteistyön motiiveista, hyödyistä ja haasteista, Ali-Yrkkö et al. 2021: 86–95; ks. myös Koski et al. 2021: 11–15; Husso & Moilanen 2021: 15–18). Tutkimusorganisaatioissa päätös tehdä yritysyhteistyötä tai edistää tutkimustulos- ten hyödyntämistä lähtee useimmiten organisaation/tutkijoiden omasta kiinnos- tuksesta. Yhtä lailla yritysten oma, aito kiinnostus tehdä asioita yhdessä on ehkä tärkein vuorovaikutuksen tiivistämisen edellytys (Ting, Yahya & Tan 2019). Tutkijoita motivoi yhteistyöhön uusien tutkimusaiheiden löytäminen ja tutkimuksen sovel- taminen käytäntöön (Davey et al. 2018). Tutkijoilta kysyttäessä tärkein syy edistää tutkimustuloksen hyödyntämistä on oma kunnianhimo. Vasta sen jälkeen tulevat 28 40 50 60 60 76 88 92 40 52 24 28 4 12 8 32 8 50 16 12 20 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Yritysten taloudellinen investointikyky ja saatavilla oleva rahoitus Hankerahoituksen instrumenttien ja vaatimusten kehitys Muu seikka, mikä? Tarjolla oleva hankerahoituksen määrä, saatavuus ja sisällöllinen kohdentuminen Yritysten strategiat ja valinnat (kiinnostus t&k-työhön) Rahoitus ja muu ulkopuolelta tuleva ohjaus Oman organisaatiomme strategia ja suuntaus Oma aktiivisuutemme hanke- hakemuksissa ja yhteistyössä Vahvistanut yhteistyötä Ei merkitystä Heikentänyt yhteistyötä 16 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 taloudelliset hyödyt tai tutkimuksen jatkorahoitus. Taloudelliset edut eivät riitä motivaatioksi, ja työympäristön kannustus (eli kääntäen sen puute) on vähiten pai- nava kaupallistamiseen johtava tekijä (ks. Kotiranta & Tahvanainen 2018). Tieteen- alat tosin eroavat toisistaan siinä, paljonko yritysyhteistyötä tehdään, mitä sillä tavoitellaan ja mitä yhteistyömuotoja käytetään (ks. Kotiranta et al. 2020). Tutkimustulosten hyödyntäminen ja yritysyhteistyö ovat yhteydessä toisiinsa. Löydösten kaupallistamista edes joskus edistäneet tutkijat tekevät usein myös yritysyhteistyötä (Jääskö et al. 2019; Kotiranta & Tahvanainen 2018). Yhteistyön tekeminen voi johtaa sen monimuotoistumiseen: yritysyhteistyötä harjoittava tut- kija kutsuu todennäköisemmin yritysedustajan korkeakouluun pitämään luentoa tai ohjaamaan opinnäytetyötä kuin tutkija, joka ei yritysyhteistyötä tee (Davey et al. 2018). Tutkimus−yritys-yhteistyön rakentaminen näyttää olevan varsin tutkija lähtöistä, ja yksi yhteistyömuoto voi johtaa seuraavaan. Opiskelijoiden harjoittelut ovat yksi luonteva tapa edistää korkeakoulun ja yrityksen välistä yhteistyötä. Harjoittelusta hyötyvät sekä yritys että opiskelija, ja välillisesti myös korkeakoulu. Opiskelijoiden työelämäyhteyksiä tulisi hyödyntää korkea- kouluissa aiempaa enemmän (Jääskö et al. 2019). Yhteisissä tutkimusprojekteissa tai opetukseen liittyvässä yritysyhteistyössä opiskelijat pääsevät kiinni käytännön ongelmiin ja oppivat työelämätaitoja ja projektienhallintaa. Keskeisiä yhteistyötä edistäviä tekijöitä ovat osapuolten välinen luottamus, aiempi yhteispelikokemus, yhteinen tavoite sekä tasavertainen hyötyjen ymmärtäminen ja sitoutuminen projektiin. Rahoitus ei ole yhteistyön ennakkoehto. Tutkimusten mukaan niin yritykset kuin tutkimusorganisaatiot pitävät luottamusta ja sitoutu- mista merkittävämpänä tekijänä kuin rahoitusta (Davey, Galán-Muros et al. 2017; Davey et al. 2018). Tiivistetysti voidaan todeta, että parhaimmillaan yhteistyö kum- puaa yksilö(ide)n kiinnostuksesta ja henkilötason suhteista, jotka kehittyvät yli ajan monen toimijan yhteiseksi tavoitteelliseksi toiminnaksi. Yhteistyötä edistävien politiikkatoimien merkitystä yrityksissä ja tutkimusorgani- saatioissa on kartoitettu tuoreessa selvityksessä (Halme et al. 2023), joka keskittyy eritoten Business Finlandin Co-Innovation-hankkeiden kyvykkyys- ja verkottu- misvaikutuksiin (ks. kuviot 2 ja 3 sekä liite 2, jossa on kuvaus co-innovation -hank- keista). Yrityksissä Co-innovation-hankkeilla on ollut positiivisin vaikutus teknisten valmiuksien ja kyvykkyyksien kehittymiselle. Yrityksistä 68 prosenttia ilmoitti hank- keilla olleen tältä osin joko hyvin merkittävä tai merkittävä vaikutus. Yritysten yhte- ydet tutkimukseen paranivat vähintään merkittävästi 64 prosentilla yrityksistä. Vaikutukset liiketoimintaan jäivät edellisiä vähäisemmäksi (47 % kertoi vaikutuk- sen olleen vähintään merkittävä). Vähiten hankkeilla oli vaikutusta digitaaliseen 17 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 transformaatioon (25 %) sekä kansainväliseen operatiiviseen kokemukseen ja osaa- misen kerryttämiseen (18 %). Menestyksellisen liiketoiminnan perusedellytysten ja osaamisen vahvistamisen näkökulmasta Co-innovation-hankkeiden vaikutukset ovat siten myönteisiä, mutta digitalisaation hyödyntämiseen ja kansainvälistymisen edistämiseen on hyvä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota, mikä voi tapahtua myös muiden hanke- ja tukimuotojen kautta. Kuvio 2.  Business Finlandin Co-Innovation -hankkeiden vaikutukset osallistuneiden yritysten kyvykkyyksiin ja verkottumiseen (% yrityksistä) (lähde: Halme et al. 2023; online- kysely, vastaajina 96 yritystä ja 136 tutkimusorganisaation edustajaa). Tutkimusorganisaatioissa Co-innovation -hankkeilla on ollut positiivisin vaikutus tutkimusvalmiuksien ja -kyvykkyyksien vahvistamiselle (Kuvio 3). Tutkimusorgani- saatioista 84 prosenttia ilmoitti hankkeilla olleen tältä osin joko hyvin merkittävä tai merkittävä vaikutus. Tulos on yhdensuuntainen yritysosallistujien tuloksen kanssa: osaamisen vahvistamista voidaan pitää varsin luonnollisena yhteistyöhankkeen tavoitteena ja tuloksena. Tutkimusorganisaatioiden yhteydet liiketoimintaan ovat myös parantuneet merkittävästi (80 % ilmoitti merkittävästä vaikutuksesta) ja ehkä enemmänkin, kuin olisi voinut odottaa. Tutkimusorganisaatioille on tärkeää, että tutkimustulokset leviävät mahdollisimman laajalti hyödynnettäväksi, ja myös tässä mielessä Co-innovation -hankkeet ovat tuottaneet hyvää tulosta (79 % merkittävä vaikutus). Sen sijaan kansainvälisiin tki-verkostoihin ja -hankkeisiin osallistumisen edistämisen kannalta vaikutukset olivat vähäisemmät, joskin jonkinlaista myön- teistä vaikutusta oli näissäkin suhteissa tunnistettavissa. 2 6 11 25 22 16 19 36 39 46 27 27 35 29 29 45 36 15 6 1 10 13 1 1 1 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kansainvälinen operatiivinen kokemus Digitaalinen transformaatio Yhteydet liiketoimintaan Yhteydet tutkimukseen Tekniset valmiudet ja kyvykkyydet Hyvin merkittävä positiivinen vaikutus Merkittävä positiivinen vaikutus Jonkin verran positiivista vaikutusta Ei vaikutusta Ei-soveltuva kysymys 18 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Kuvio 3.  Business Finlandin Co-Innovation -hankkeiden vaikutukset osallistuneiden tutkimusorganisaatioiden kyvykkyyksiin ja verkottumiseen (% tutkimusorganisaatioista) (lähde: Halme et al. 2023; online-kysely, vastaajina 96 yritystä ja 136 tutkimus organisaation edustajaa). Kuvioissa 4 ja 5 hahmotetaan Business Finlandin Co-Innovation -hankkeiden vai- kutuksia osallistuneiden yritysten ja tutkimusorganisaatioiden suoritustasoon. Yri- tyksissä vaikutus on ollut positiivisin uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden tuomiselle kansainvälisille markkinoille. Yrityksistä 45 prosenttia piti vaikutuksia tässä mielessä vähintään merkittävänä (ks. Kuvio 4). Suoritustason näkökulmasta yksikään vaikuttavuuden muoto tai tavoite ei noussut merkittävän positiivisen vai- kutuksen osalta yli 50 prosentin. T&k-investointien määrän kasvun näkökulmasta hankkeita piti merkittävän ansiokkaina 39 prosenttia yritysvastaajista, ja hieman useampi piti hankkeita merkittävinä uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden tuomiseksi kansainvälisille (45 %) tai kotimaan markkinoille (42 %). Uusien yhteis- työkumppaneiden hankkimisen perspektiivistä hankkeet nähtiin myös kohtuullisen hyödyllisinä, joskin t&k-toiminnan työllisyysvaikutukset nähtiin edellisiä etäämpinä eikä niin tavoitteellisina vaikutuksina yrityksen näkökulmasta. Tutkimusorganisaatioissa Co-innovation -hankkeilla on ollut positiivisin vaiku- tus suoritustasoon uusien työkalujen, menetelmien ja teknologioiden kehittämi- sen osalta (kuvio 5). Organisaatioista 82 prosenttia piti tätä vähintään merkittävänä vaikutuksena. Hankkeilla oli vähintään merkittävä myönteinen vaikutus myös tutkimustulosten julkaisemiseen referoiduissa julkaisusarjoissa (74 %) ja uusien yhteistyökumppaneiden hankkimiseen (73 %). Sen sijaan rahoituksen hankkimisen 16 30 39 42 41 28 48 40 38 43 32 16 18 14 13 16 5 2 4 3 8 1 2 3 1 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Pääsy kansainvälisiin tki-verkostoihin ja -hankkeisiin Yhteydet tutkimukseen Tutkimustulosten esilletuominen ja levittäminen Yhteydet liiketoimintaan Tutkimusvalmiudet ja -kyvykkyydet Erittäin merkittävä positiivinen vaikutus Merkittävä positiivinen vaikutus Jonkin verran positiivista vaikutusta Ei vaikutusta Ei-soveltuva kysymys 19 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 osalta Co-innovation -hankkeilla oli tässä kyselyssä edellisiä vaikutusmuotoja jo sel- västi pienempi vaikutus. Patenttihakemusten sekä kunnianosoitusten ja palkinto- jen saamisen näkökulmasta kyseisillä Business Finlandin rahoittamilla hankkeilla oli edellisiä vaikutusmuotoja jo huomattavasti vähäisempi merkitys. Tutkimusorgani- saatioissa hankkeilla koettiin olevan patentointiin sekä palkintojen ja arvostettu- jen nimitysten saamiseen itse asiassa joko negatiivinen vaikutus tai niitä ei pidetty suoritusarvioinnin kannalta soveltuvina. Kuvio 4.  Business Finlandin Co-Innovation -hankkeiden vaikutukset osallistuneiden yritysten suoritustasoon (% osallistujista) (lähde: Halme et al. 2023; online-kysely, vastaajina 96 yritystä ja 111 tutkimusorganisaation edustajaa). 13 10 15 10 4 32 29 27 27 17 32 41 38 47 38 17 16 12 13 37 6 4 9 3 5 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden tuominen kansainvälisille markkinoille T&k-investointien määrä Uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden tuominen kotimaanmarkkinoille Uusien yhteistyökumppaneiden hankkiminen T&k-toiminnan työllisyysvaikutukset Hyvin merkittävä positiivinen vaikutus Merkittävä positiivinen vaikutus Jonkin verran positiivista vaikutusta Ei vaikutusta Negatiivinen vaikutus tai ei-soveltuva kysymys 20 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Kuvio 5.  Business Finlandin Co-Innovation -hankkeiden vaikutukset osallistuneiden tutkimusorganisaatioiden suoritustasoon (% osallistujista) (lähde: Halme et al. 2023; online-kysely, vastaajina 96 yritystä ja 111 tutkimusorganisaation edustajaa). Liitteessä 1 tarkastellaan OECD:n (2019) jaotteluun perustuen keskeisiä politiikka instrumentteja tiedon ja osaamisen välittymisen ja yhteistyön tukemiseksi sekä sitä, mitkä niistä ovat käytössä Suomessa. Keinojen kohderyhmät ja kanavat vaihtelevat, ja ne ovat jaoteltavissa kolmeen ryhmään: taloudellisiin, sääntelyyn perustuviin ja nk. pehmeisiin keinoihin. Taloudelliset keinot sisältävät erilaisia tukia valtiolta yrityk- sille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja välittäjäorganisaatioille. Tuen saamisen ehtona voi olla sektorien välinen yhteistyö. Säädösinstrumenttien tavoitteena on selkeyttää pelisääntöjä ja luoda kannustimia yritysten ja tutkimusorganisaatioiden väliseen tiedon, teknologian ja osaamisen siirtoon. Pehmeiden keinojen tavoitteena on usein edistää yhteistyösuhteita ja verkostoja, rakentaa luottamusta toimijoi- den välille sekä parantaa tietoisuutta ja yhteistä käsitystä tiedon, teknologian ja omistusoikeuksien siirtokysymyksistä (OECD 2019). Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön lisäämiseksi sekä tiedon ja osaa- misen siirron vauhdittamiseksi on Suomessakin käytössä lukuisia politiikkainstru- mentteja. Viimeisimpiä merkittäviä monenkeskistä vuorovaikutusta tiivistäviä aloitteita ovat olleet Business Finlandin Kasvumoottorirahoitus (v. 2018 alkaen) ja 40 32 27 13 7 2 42 42 46 36 9 13 14 20 22 39 7 8 3 5 4 8 54 48 2 1 1 4 22 29 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittäminen Tutkimustulosten julkaiseminen referoidussa julkaisusarjassa Uusien yhteistyökumppaneiden houkuttelu Rahoituksen hankkiminen Patenttihakemukset Kunnianosoitusten, palkintojen tai arvostettujen nimitysten saaminen Hyvin merkittävä positiivinen vaikutus Merkittävä positiivinen vaikutus Jonkin verran positiivista vaikutusta Ei vaikutusta Negatiivinen vaikutus tai ei-soveltuva kysymys 21 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Veturiyritysrahoitus (v. 2020) sekä Suomen Akatemian Lippulaivaohjelma (v. 2018). Vuoden 2023 alussa oli käynnissä 14 veturiekosysteemiä ja 26 kasvumoottorieko- systeemiä. Erityisesti tutkimusorganisaatiot ovat olleet kiinnostuneita liittymään veturiekosysteemeihin. Business Finland on myös tukenut osaamisellaan valtion ja yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkien ekosysteemisopimusten toteutusta ja seurantaa. Aiemmista merkittävästi poikkeava instrumentti on vuosina 2021–2027 voi- massa oleva verokannustin tutkimus−yritys-yhteistyön edistämiseksi. Se on osoi- tettu yrityksille, jotka ostavat tutkimusorganisaatioilta palveluita. Yritys voi tehdä verotuksessa 150 prosentin vähennyksen (min. 5 000 €, max 500 000 €) tutkimus- organisaation laskuttamista alihankintamenoista, jotka perustuvat niiden väliseen t&k-yhteistyöhön (ks. tarkemmin Vero 2023). Liitteessä 2 on kuvattu tarkemmin Business Finlandin keskeiset nykyiset rahoitus instrumentit yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön edistämiseksi. Rahoi- tusta kohdennetaan aiempaa enemmän yhteistyön lisäämiseen. Asiakkaidensa vuorovaikutuksen lujittamiseksi Business Finland painottaa yritysten ja tutkimus- organisaatioiden pitkäjänteistä vuorovaikutusta, tutkimustiedon hyödyntämistä uusien kasvuaihioiden synnyttämiseksi sekä suomalaistoimijoiden pääsyä kansain- välisiin arvoverkostoihin. Suomen Akatemian kanssa yhteisillä ohjelmatoimilla tue- taan mm. yritysten ja tutkimusorganisaatioiden pitkäjänteistä tki-yhteistyötä sekä kestävää kasvua ja elinkeinoelämän uudistumista. 22 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 4 Tilastollisia näkökulmia yritysten tutkimusorganisaatioyhteistyöhön Yrityksille suunnattu Tilastokeskuksen innovaatiokysely toteutetaan Suomessa joka toinen vuosi. Se linkittyy Eurostatin kyselyyn (Community Innovation Survey, CIS), jolla kerätään tietoa yritysten innovaatiotoiminnasta. Kysymykset käsittelevät muun muassa erilaisten innovaatiotyyppien yleisyyttä ja yhteistyökumppaneita. Tässä rapor- tissa keskitytään tutkimusorganisaatioiden eli yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Innovaatioyhteistyöllä tarkoitetaan kyselyssä aktiivista osallistumista t&k- ja muihin innovaatioprojekteihin. Muulla yhteis- työllä tarkoitetaan muuta kuin t&k- ja innovaatiotoimintaan liittynyttä yhteistyötä. Tämän luvun tulokset perustuvat valtaosaksi vuosia 2018–2020 koskevan CIS-kysely- kierroksen tuloksiin. Ennen yhteistyöhön pureutumista on seuraavassa tarkasteltu taustoittavasti sitä, paljonko OECD-maissa kaiken kaikkiaan investoidaan t&k-toimintaan ja mikä on val- tion panostusten määrä suhteessa kunkin maan taloudelliseen toimeliaisuuteen. 4.1 T&k-toiminnan ja sen rahoituksen kansainvälinen vertailu T&k-menojen bkt-osuutta eli nk. t&k-intensiteettiä ja sen kehitystä OECD- ja EU-alu- eilla vuosina 2006, 2011, 2016 ja 2021 on tarkasteltu Taulukossa 2. Israel on ollut vertailun kärjessä kaikkina näinä vuosina. Vuosina 2006–2021 sen t&k-intensiteetti kasvoi yli 1,5 prosenttiyksikköä yltäen 2020-luvun alussa lähes 5,6 prosenttiin. Muut maailman kärjessä olevat maat (intensiteetti ≥3,4 %) tuolloin olivat Etelä-Korea, Taiwan, Yhdysvallat, Belgia ja Ruotsi. Suomessa intensiteetti laski 2010-luvun tait- teen huipusta (3,7 %) alle kolmeen prosenttiin vuonna 2021 (vrt. Tilastokeskuksen vuoden 2022 lopullinen tieto 3,02 %). Samalla Suomen sijoitus globaalissa vertai- lussa laski kärkikolmikosta nykyiselle sijalle 11. Tarkasteltaessa t&k-intensiteetin kehitystä yli ajan vuodesta 2006, absoluutti- sesti eniten se on kasvanut Etelä-Koreassa, peräti +2,1 %-yksikköä, sekä Belgiassa (+1,61), Israelissa (+1,54 %-yksikköä), Yhdistyneissä Kuningaskunnissa (+1,31) ja Kiinassa (+1,06). OECD- ja EU-alueella intensiteetti on kasvanut verrattain tasaisesti, 23 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 mutta kiihtyen hieman vuoden 2016 jälkeen, ja OECD:n piirissä keskimäärin hie- man nopeammin kuin EU:ssa. EU- ja EFTA-maista intensiteetin kehitys on ollut suo- tuisinta vuodesta 2006 alkaen Belgiassa, Itävallassa, Saksassa, Alankomaissa ja Sveitsissä; kaikissa kasvua on ollut vähintään 0,5 %-yksikköä. Taulukko 2.  T&k-menojen bkt-osuus (%) suhteellisesti eniten t&k-toimintaan investoivissa maissa sekä OECD:ssä ja EU:ssa (lähde: OECD/MSTI). Vuosi 2006 2011 2016 2021 Israel 4,02 3,94 4,47 5,56 Etelä-Korea 2,72 3,59 3,99 4,93 Taiwan 2,44 2,91 3,09 3,77 Yhdysvallat 2,55 2,74 2,85 3,46 Belgia 1,82 2,17 2,52 3,43 Ruotsi 3,47 3,19 3,25 3,40 Sveitsi 2,65 2,87 3,08 3,36 Japani 3,23 3,21 3,11 3,30 Itävalta 2,36 2,67 3,12 3,26 Saksa 2,47 2,81 2,94 3,13 Suomi 3,33 (3.) 3,62 (3.) 2,72 (11.) 2,99 (11.) UK 1,58 1,65 2,31 2,91 Islanti 2,85 2,40 2,11 2,81 Tanska 2,40 2,94 3,09 2,76 OECD 2,17 2,31 2,38 2,72 Kiina 1,37 1,78 2,10 2,43 Alankomaat 1,74 1,88 2,15 2,27 Ranska 2,05 2,19 2,22 2,22 EU-27 1,70 1,91 1,99 2,16 24 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Vertailun tuoreimpien vuosien 2016 ja 2021 aikana Israelin t&k-intensiteetti jatkoi voimakasta kasvuaan (+1,09 %-yksikköä), ja myös Etelä-Koreassa intensiteetti kas- voi lähes yhden prosenttiyksikön. Voimakasta kasvua nähtiin myös t&k-maailman kärkimaassa Yhdysvalloissa (t&k-menoilla mitattuna) sekä Taiwanissa, Belgiassa, Islannissa, Yhdistyneissä Kuningaskunnissa. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa t&k-intensiteetin kehitys on ollut kaiken kaikkiaan verrattain vaatimatonta, ja vuo- den 2021 taso jää aiempien vuosien huipputasoa matalammaksi. Valtio on OECD- ja EU-alueilla keskeisessä asemassa julkisten tutkimusorganisaati- oiden rahoittajana. Tämä pätee etenkin korkeakouluihin, mutta (valtion) tutkimus- laitosten osalta tilanne on heterogeenisempi. Maakohtaisessa vertailussa valtion rooli t&k-toiminnan rahoittajana voi vaihdella hyvinkin paljon, mikä johtuu muun muassa eroista rahoitusrakenteissa, yksityisen ja julkisen sektorin erilaisista paino- arvoista t&k:n tekijänä ja rahoittajana sekä muutoksista tilastollisissa aikasarjoissa ja määritelmissä. Valtion t&k-rahoituksen bkt-osuutta vuosina 2010, 2016 ja 2022 on vertailtu Taulukossa 3. Etelä-Koreaa lukuun ottamatta valtion t&k-rahoituksen bkt-osuuden kärki poik- keaa t&k-intensiteettivertailun huipusta. Vuonna 2022 vertailun kärjessä ovat Etelä- Korean (1,38 %) lisäksi Japani (1. sija, 1,69 %), Islanti (1,18 %), Saksa (1,11 %), Sveitsi (0,99 %) ja kuudentena Suomi (0,90 %). Korkean t&k-intensiteetin maista Israel ja Taiwan jäävät alle 0,60 prosentin tasolle, ja Yhdysvallat kuuluu niukalti 15 kärkeen, mikä viittaa siihen, että näissä maissa t&k-investoinnit ovat painokkaasti yksityisen rahoituksen varassa. Suomessa valtion t&k-rahoituksen bkt-osuus oli vielä vuonna 2010 maailman korkein, mutta tämän jälkeen sijoitus laski, ja se on pysynyt viime vuodet sijan 6 tasolla. Toisin kuin t&k-intensiteetin kohdalla (vrt. Taulukko 2), valtion t&k-rahoitusintensi- teetti laski niin OECD- kuin EU-alueella vuodesta 2010 vuoteen 2016. Lisäksi vuoden 2016 jälkeinen valtion t&k-rahoituksen suhteellinen kehitys on ollut huomattavasti hitaampaa kuin koko maan t&k-intensiteetin, mikä kertoo yksityisen sektorin vahvis- tumisesta t&k-toiminnan rahoituksessa julkiseen sektoriin verrattuna. Kuten Taulu- kosta 4 havaitaan, valtion t&k-rahoitus kääntyi voimakkaaseen kasvuun 2010-luvun jälkipuoliskolla vuosikymmenen alkuun verrattuna. Kansallisen kokonaispanostuk- sen näkökulmasta yritykset toimivat monessa maassa t&k:n kasvun vetureina. Näin myös Suomessa, jossa julkisen sektorin osuus t&k-investoinneista on laskenut viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen. 25 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Taulukko 3.  Valtion t&k-rahoituksen bkt-osuus (%) vuosina 2010, 2016 ja 2022 (tai maakohtaisesti uusin tilastovuosi) käyvin ostovoimapariteetti-dollarein (PPP $) laskettuna. Vertailussa ovat mukana maat, joissa rahoituksen bkt-suhde on maailman korkein (min. 0,60 % v. 2022) (lähde: OECD/MSTI). Vuosi 2010 2016 2022 Japani 0,71 0,66 1,69 Etelä-Korea 1,04 1,10 1,38 Islanti 0,94 0,93 1,18 Saksa 0,90 0,90 1,11 Sveitsi 0,74 - 0,99 Suomi 1,10 (1.) 0,84 (6.) 0,90 (6.) Itävalta 0,77 0,80 0,87 Tanska 0,99 0,91 0,82 Alankomaat 0,76 0,70 0,81 Kreikka 0,31 0,54 0,76 Norja 0,84 0,99 0,75 OECD 0,70 0,62 0,73 Ruotsi 0.83 0,78 0,72 EU-27 0,71 0,63 0,71 Viro 0,70 0,67 0,70 Ranska 0,82 0,63 0,68 Yhdysvallat 0,79 0,67 0,67 Italia 0,59 0,52 0,66 Belgia 0,65 0,62 0,64 UK 0,58 0,52 0,62 Espanja 0,77 0,54 0,60 26 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Valtion t&k-rahoituksen reaalista kehitystä valituissa OECD-maissa vuosina 2010, 2016 ja 2021/2022 (tuoreimmat tilastovuodet vaihtelevat maittain) on kuvattu Tau- lukossa 4. Vuosien 2010 ja 2016 välisenä aikana valtion t&k-rahoitus laski lievästi niin OECD-alueella (-0,5 %) kuin EU:ssa (-4,1 %). Taulukon vertailumaista kuitenkin valtaosa (14 maata) lisäsi rahoitusta. Pudotus johtui pääosaksi siitä, että volyymil- taan suurissa t&k-maissa, kuten Yhdysvalloissa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa, rahoitusta leikattiin reaalisesti huomattavasti, eivätkä lisäykset Etelä-Koreassa (+27,0 %) ja Saksassa (+12,0 %) sekä muissa, pienemmissä maissa riittäneet kom- pensoimaan tätä laskua. OECD-alueella on vain kuusi maata, joissa valtion t&k-rahoitus oli vuonna 2021/2022 yhä matalampi kuin mitä se oli finanssikriisin jälkeen vuonna 2010. Suomi (-9,0 %) kuuluu tähän vaimean t&k-rahoituskehityksen maiden joukkoon samoin kuin Irlanti, Meksiko, Espanja, Portugali ja Ranska. Eniten valtion rahoitus on laskenut Portugalissa (-32 %), Meksikossa (-20 %) ja Espanjassa (-16 %). Valtion t&k-rahoituksen kasvu on ollut vuodesta 2016 alkaen valtaosassa OECD- ja EU-maita huomattavasti nopeampaa kuin 2010-luvun alkupuolella. OECD-alueella vuosina 2016–2021/2022 rahoitus kasvoi lähes 32 prosenttia ja EU:ssa lähes 24 pro- senttia. Eniten valtion t&k-investointeja kasvattaneisiin maihin kuuluivat muun muassa Japani, Etelä-Korea, Puola ja Italia. Islantia lukuun ottamatta Pohjoismaiden kasvuluvut olivat suhteellisen matalia, jääden 3–15 prosentin välille. Vuosina 2016–2022, jolloin valtion panostus oli Suomessa suhteellisen suotuisassa kas- vussa (+14,8 %). Taulukossa 4 esitetyistä 23 maasta 16 lisäsi panostuksiaan tätäkin enemmän. 27 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Taulukko 4.  Valtion t&k-rahoituksen reaalinen kehitys vuodesta 2010 vuoteen 2021/2022 (maasta riippuen), milj. USD, vuoden 2015 hinnoin (lähde: OECD/MSTI). Taulukossa on mukana vain osa OECD:n MSTI-tilastojen 45 maasta. Vuosi 2010 2016 2021/2022 Muutos-% ‘10– ’21/’22 Muutos-% ‘16– ’21/’22 Japani 35 039,54 34 328,48 89 070,74 154,2 159,5 Kreikka 1 082,87 1 562,65 2 397,23 121,4 53,4 Etelä-Korea 17 235,10 21 896,98 31 726,77 84,1 44,9 Islanti 134,27 160,53 234,73 74,8 46,2 Puola 3 196,71 3 459,42 5 344,99 67,2 54,5 Viro 226,97 264,23 333,15 46,8 26,1 Saksa 32 101,83 35 955,32 46 774,51 45,7 30,1 Israel 1 509,04 1 921,62 2 127,15 41,0 10,7 Norja 2 491,33 3 054,28 3 425,70 37,5 12,2 Itävalta 3 137,06 3 534,64 4 169,36 32,9 18,0 OECD 343 706,14 342 041,04 450 355,05 31,0 31,7 Alankomaat 6 236,73 6 054,17 8 051,18 29,1 33,0 UK 14 583,40 14 646,21 17 744,33 21,7 21,2 EU-27 114 668,63 109 914,95 135 923,51 18,5 23,7 Belgia 3 193,52 3 294,69 3 736,97 17,0 13,4 Ruotsi 3 568,05 3 825,52 4 070,06 14,1 6,4 Italia 13 739,56 11 691,09 15 661,52 14,0 34,0 Taiwan 7 556,79 7 737,12 8 269,67 9,4 6,9 Yhdysvallat 129 965,04 124 841,84 139 838,23 7,6 12,0 Tanska 2 575,71 2 604,63 2 678,56 4,0 2,8 Ranska 21 178,82 17 281,12 19 956,39 -5,8 15,5 Irlanti 1 156,72 883,21 1 086,52 -6,1 23,0 Suomi 2 551,05 2 021,28 2 321,02 -9,0 (23.) 14,8 (17.) Espanja 12 571,35 9 079,96 10 619,28 -15,5 17,0 Portugali 1 737,99 1 191,05 1 184,89 -31,8 -0,5 28 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Yritysten t&k-menojen reaalista kehitystä Suomessa ja keskeisissä referenssimaissa vuosina 2005–2021 on tarkasteltu Kuviossa 6. Vielä vuonna 2008 yritysten t&k-pa- nostukset olivat absoluuttisestikin suuremmat kuin Tanskassa, jonka kansantalous oli bkt:lla mitattuna kuitenkin hieman Suomen taloutta suurempi (+6 %). T&k-inves- toinnit olivat myös verrattain lähellä kansantalouden kooltaan paljon suurempia Belgiaa (Suomeen verrattuna 91 % suurempi) ja Alankomaita (+258 %). Vuoden 2008 huipputason jälkeen yritysten t&k-menot Suomessa alkoivat erityi- sesti sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vetäminä hiipua. Vaikka vuoden 2016 jäl- keen panostukset ovat olleet jälleen kasvussa, Tanska on yhä hieman Suomen edellä. Samalla erot muihin vertailumaihin ovat merkittävästi kasvaneet t&k-vo- lyymin osalta kuin myös kansantalouden kasvun suhteen (Suomen talous kas- voi 55 %, kun samaan aikaan muissa maissa kasvua oli 64–95 %, eniten Tanskassa). Kuvion 6 tarkasteluajanjakson aikana yritysten t&k-menojen reaalikehitys Suomessa (+0,3 %) jäi kaikesta huolimatta käsittämättömän paljon jälkeen Belgiasta (+146 %), Alankomaista (+99 %), Itävallasta (+60 %), Ruotsista (+34 %) ja Tanskasta (+30 %). Kuvio 6.  Yritysten t&k-menojen reaalinen kehitys Suomessa ja eräissä referenssimaissa vuosina 2005–2021, 1 000 USD, ostovoimapariteettidollarein laskettuna, vuoden 2015 hinnoin (lähde: OECD/MSTI). 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Itävalta Belgia Tanska Suomi Alankomaat Ruotsi 4 226 5 233 6 347 10 137 5 524 13 579 5 502 5 215 7 191 14 341 9 677 13 005 29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 4.2 Yritysten innovaatiotoiminnan ja tutkimusorganisaatioyhteistyön kansainvälinen vertailu Yritysten harjoittama innovaatiotoiminta on Suomessa ollut jo pitkään runsasta muihin maihin verrattuna. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi t&k-menojen kehitys ei ollut viime vuosikymmenellä suotuisa: monissa Suomen kilpailija- ja refe- renssimaissa t&k-menojen ja t&k-intensiteetin kehitys oli huomattavasti positiivi- sempaa. Samalla on otettava huomioon, että t&k on vain osa innovaatiotoiminnan kokonaisuutta, johon kuuluu paljon muitakin toimintoja4. Vuosien 2018–2020 innovaatiokyselyn mukaan Suomessa toimivat yritykset ilmoit- tivat selvästi useammin innovaatiotoiminnasta kuin edellisellä kyselykierroksella (v. 2016–2018). Vuosina 2018–2020 yrityksistä innovaatiotoimintaa harjoitti 69 pro- senttia, mikä on kansainvälisesti viidenneksi korkein osuus (ks. Kuvio 7). Osuu- det olivat korkeampia vain Kreikassa (73 %), Belgiassa (71 %), Norjassa (70 %) ja Saksassa (69 %). Myös muun muassa Ruotsissa (65 %), Virossa (64 %) ja Itävallassa (60 %) innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuudet olivat suhteellisen korkeita. On odotettua, että innovaatiotoiminnan yleisyys on yhteydessä korkeaan t&k-intensiteettiin: kaikki maailman kärkeen suhteellisissa t&k-menoissa kuuluvat eurooppalaiset maat (vrt. Taulukko 2) ovat myös innovaatiotoiminnan intensiteetil- tään korkealla. Suomi siis kuuluu innovaatiotoiminnan intensiteetin suhteen kärkimaihin, ja tätä tulosta tukee muun muassa uusin European Innovation Scoreboard -vertailu, jossa Suomi sijoittui kolmanneksi ja yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa EU-alueen innovaatiojohtajien ryhmään (ks. EIS 2023), sekä vuoden 2023 Global Innovation Index (GII 2023), jossa sijoituimme sijalle 6, kärjessä Sveitsi, Ruotsi ja Yhdysvallat. 4 T&k-toiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tie- don käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. T&k-toimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus ja kehittämistyö. Innovaatiotoiminnalla puolestaan tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, jotka palvelevat innovaatioiden luomista. T&k-toiminta on vain osa tätä kokonaisuutta. Inno- vaatio on markkinoille tuotu uusi tai olennaisesti paranneltu tuote (tavara tai palvelu) tai prosessi. Innovaatioihin luetaan myös markkinointi- ja organisaatioinnovaatiot. 30 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Innovatiivisten yritysten osuus oli vuonna 2020 Alankomaissa ja Ranskassa ehkä odotettua matalampi ottaen huomioon ko. maiden t&k- ja teknologiaintensiivisyy- den, kun taas Romanian, Latvian, Unkarin, Espanjan ja Puolan sijoitus vertailussa vastaa paremmin näkymää maista, joissa t&k- ja innovaatioinvestoinnit sekä julkis- ten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöintensiteetti ovat suhteellisen matalia. Kuvio 7.  Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä vuosina 2018–2020 (lähde: Eurostat, CIS-tietokanta). 73 71 70 69 69 66 65 64 60 58 58 57 57 57 56 56 55 55 55 53 53 51 46 41 39 37 36 35 33 33 32 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kreikka Belgia Norja Saksa Suomi Kypros Ruotsi Viro Itävalta Tanska Irlanti Euroalue-19 Sveitsi Tsekki Alankomaat Italia Slovenia Kroatia Ranska Liettua EU-27 Portugali Luxemburg Malta Turkki Slovakia Bulgaria Puola Espanja Unkari Latvia Romania 31 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Taulukossa 5 on tarkasteltu tarkemmin innovatiivisten yritysten toimintaa sen perusteella, missä määrin ne ovat vuonna 2020 luoneet vähintään yhden tavara- tai palveluinnovaation, ja mikä on innovaatiotoiminnan kannalta keskeistä, ovatko ne lanseeranneet markkinoille uuden tai aiemmasta merkittävästi parannellun tuot- teen. Suomessa toimivista yrityksistä yli 39 prosenttia sai aikaan tuoteinnovaatioita, mikä oli vertailun viidenneksi eniten. Tämä on varsin hyvin linjassa yleensäkin inno- vaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten vertailussa (ks. Kuvio 5, Suomen sijoitus 5.). Uudet tuoteinnovaatiot ovat yksi keskeinen yrityksen potentiaalisen kasvun lähde, joten niiden yleisyys antaa osviittaa tulevan kasvun mahdollisuuksista. Tosin innovaatiotilaston luvut eivät kerro luodun tuoteinnovaation luonteesta:onko se inkrementaalinen, radikaali, systeeminen vai jotain muuta tai minkälaisista markkinavolyymeistä tai -osuuksista on kyse. Markkinoille uusia tai merkittävästi paranneltuja tuotteita toi 24 prosenttia innovatiivisista yrityksistä, mikä oli Belgian jälkeen toiseksi korkein osuus Eurostatin tilastovertailussa. Lähtökohdat innovaatio- vetoiselle liiketoiminnan kehittämiselle ovat tämänkin vertailun perusteella lupaa- vat. Reaalitalouteen tämä ei ole viime vuosina kuitenkaan heijastunut. Suomen kannalta ehkä hieman yllättävä tulos oli se, että palveluinnovaatioiden markkinoille tuomisessa olimme vertailun neljänneksi ahkerimpia, kun taas tavara innovaatioiden osalta sijoituksemme oli vasta 13. Tämä(kin) tulos kaipaisi tar- kempaa tutkimista, sillä yleinen mielikuva suomalaisesta innovaatiotoiminnasta yrityksissä on, että olemme teknologia-, B2B- ja tavaraorientoituneita, kun sen sijaan ymmärrys asiakastarpeista ja pyrkimys tuottaa palveluinnovaatioita on vähäisempi. Ehkä asia ei olekaan aivan näin: tämän vertailun perusteella suomalaisyritysten tuoteinnovaatiotoiminnassa palvelut ovat hyvin huomioitu. Mielenkiintoista myös on, että kärkimaat Kreikka, Norja ja Kypros eivät innovaatiopoliittisessa keskus- telussa profiloidu mitenkään tuoteinnovaatioiden kärkimaiksi, kun taas Ruotsin tuoteinnovaatioprofiili näyttäytyy tässä katsannossa varsin identtiseltä Suomen vas- taavan kanssa. Kuten monessa tämän raportin vertailussa, Belgia, Saksa, Itävalta ja Tanska menestyvät hyvin myös tässä katsannossa. 32 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Taulukko 5.  Osuus (%) innovatiivisista yrityksistä, jotka ovat lanseeranneet markkinoille uuden tai aiemmasta merkittävästi parannellun tuotteen vuonna 2020, osuudet innovaatiotyypeittäin (lähde: Eurostat, CIS-tietokanta). Tuote innovaatio Tavara Palvelu Markkinoille uusi tai merkittävästi paranneltu tuoteinnovaatio Kreikka 48,4 36,0 34,7 21,6 Norja 45,0 33,8 28,1 21,7 Kypros 39,5 23,9 32,9 15,8 Sveitsi 39,3 31,1 17,5 20,9 Suomi 39,2 (5.) 24,1 (13.) 27,7 (4.) 24,3 (2.) Ruotsi 38,9 22,6 21,2 18,8 Tsekki 36,5 27,7 19,6 17,6 Slovenia 36,3 26,4 18,7 22,2 Belgia 35,8 29,5 21,2 25,4 Saksa 35,6 27,0 23,4 8,9 Kroatia 35,5 27,2 25,0 16,2 Itävalta 32,3 27,5 19,8 21,0 Tanska 32,2 26,6 19,0 19,5 Irlanti 31,7 19,3 19,7 17,9 Liettua 31,4 21,2 17,8 18,0 Italia 30,3 25,4 16,9 17,1 EU-27 28,4 21,6 17,2 13,1 Ranska 28,4 20,4 19,0 19,0 Alankomaat 28,4 19,3 16,3 17,9 Viro 27,8 20,0 17,0 9,6 Portugali 25,9 21,4 19,2 13,1 Luxemburg 24,7 15,4 17,4 14,2 Bulgaria 22,8 16,1 12,2 11,8 Unkari 20,8 15,8 10,9 10,0 Turkki 19,7 15,6 13,7 11,8 Malta 19,0 10,8 14,9 9,4 Espanja 18,8 14,3 9,3 7,9 Puola 15,4 11,8 7,4 6,2 Slovakia 15,4 12,8 8,4 9,5 Latvia 14,5 9,8 8,8 11,4 Romania 7,0 5,0 4,8 2,4 33 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Kuinka merkittäviä yritysten ja niiden liiketoiminnan näkökulmasta markkinoille uudet tai merkittävästi parannellut innovaatiot sitten ovat? Tätä on tarkasteltu Tau- lukossa 6. Se kertoo, mikä osuus (%) innovaatioita tuottaneiden yritysten liike vaihdosta on kummunnut tällaisista tuotteista. Tässä vertailussa Suomi ei asemoidu samantapaisesti kärkiryhmään kuin monessa muussa tämän luvun kansainvälisessä vertailussa. Ruotsia, Itävaltaa, Belgiaa ja Suomea lukuun ottamatta uusien ja paranneltu- jen tuotteiden liikevaihto-osuudet ovat ehkä yllättävänkin korkeita maissa, joissa t&k-intensiteetti sekä osin myös innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuudet kaikista yrityksistä ovat verrattain matalat. Tällaisia ovat esimerkiksi Espanja (t&k-intensiteetti 1,41 % ja innovaatiotoiminnan intensiteetti 33 % v. 2020) ja Turkki (t&k-intensiteetti 1,37 % ja innovaatiotoiminnan intensiteetti 39 % v. 2020). Tämä osittain kuvaa sitä problematiikkaa, mikä liittyy yksittäisten innovaatioindikaattorei- den kansainväliseen vertailuun: yksittäisen maan asemoituminen eri indikaattorei- den kohdalla voi heilahdella merkittävästikin, ja näiden taustalla olevat syyt voivat olla moninaiset ja monimutkaiset liittyen talouteen, toimialarakenteeseen, yritysten liiketoimintaan ja sen luonteeseen kuin myös varsinaisen innovaatiokyselyn toteu- tukseen eri maissa. Tarkempi analyysi edellyttää erillisten, yksityiskohtaisempien sel- vitysten tekemistä. Tarkasteltaessa innovaatioiden liikevaihto-osuutta yrityskoon mukaan, on muuta- maa maata lukuun ottamatta selvää, että osuus on korkein suuryrityksissä (EU:n ka. 5,8 %), seuraavaksi korkein keskikokoisissa yrityksissä (EU:n ka. 2,9 %) ja matalin pie- nissä yrityksissä (EU:n ka. 2,6 %). Samalla voidaan todeta, että liikevaihto-osuuksien erot pienten ja keskisuurten yritysten välillä ovat suhteellisen pienet. Suomen osuudet ovat pk-yritysten osalta samalla tasolla kuin EU:ssa keskimäärin, ja suurten yritysten osalta yhden prosenttiyksikön EU:n keskiarvon yläpuolella (6,8 %). T&k- ja innovaatiointensiivisinä maina Sveitsin ja Saksan suhteellisen heikko tulos vertailussa herättää kysymyksiä, eikä Ranskankaan sijoitus täysin vastaa käsitystä teknologisesti edistyneestä maasta. 34 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Taulukko 6.  Osuus (%) innovaatioita tuottaneiden yritysten liikevaihdosta, joka on tullut markkinoille uusista tai merkittävästi parannelluista tuotteista vuonna 2020 (lähde: Eurostat, CIS-tietokanta). Yhteensä Henkilöstö 10–49 Henkilöstö 50–249 Henkilöstö ≥250 Irlanti 18,4 3,5 9,3 24,2 Slovakia 11,9 3,9 4,3 16,7 Kreikka 9,7 5,4 7,9 13,9 Turkki 7,5 5,0 4,8 10,1 Espanja 6,4 1,9 4,3 8,8 Ruotsi 6,3 2,6 4,1 9,3 Tsekki 6,1 3,6 3,3 7,9 Itävalta 5,7 2,5 6,7 6,2 Belgia 5,5 3,3 3,1 8,1 Suomi 5,0 (10.) 2,6 (12.) 2,9 (18.) 6,8 (13.) Kypros 4,9 2,7 5,0 7,2 Alankomaat 4,9 2,3 3,2 6,9 Tanska 4,7 1,9 2,5 6,9 EU-27 4,6 2,6 2,9 5,8 Italia 4,3 3,7 3,7 4,9 Liettua 4,3 6,2 3,1 3,8 Portugali 4,3 4,4 3,5 4,8 Sveitsi 4,0 1,2 1,2 6,9 Kroatia 3,9 5,3 3,1 3,4 Ranska 3,6 2,1 3,2 3,8 Puola 3,6 2,2 2,2 4,7 Slovenia 3,6 2,2 3,2 4,8 Saksa 3,4 1,5 0,8 4,6 Malta 3,1 2,1 2,7 4,9 Latvia 3,0 2,1 2,7 4,5 Bulgaria 2,8 2,2 2,6 3,5 Unkari 2,6 1,7 2,3 3,1 Luxemburg 1,4 1,4 0,9 2,0 Romania 1,0 0,8 0,8 1,1 35 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten innovaatioyhteistyön yleisyyttä on tarkasteltu Taulukossa 7. Suomen yhteistyöintensiteetti (43 %) oli kolmanneksi kor- kein (vrt. 47 % v. 2018, sijoitus 3.; 39 % v. 2016, 9.). Vertailun kärjessä ja pohjalla ovat suurin piirtein samat maat kuin kaksi vuotta aiemmin. Merkittävimmät muutokset olivat Viron, Alankomaiden ja Itävallan yhteistyöintensiteetin kasvu ja Irlannin inten- siteetin putoaminen. EU-27:n keskiarvo oli 26 prosenttia, ja tki-intensiivisistä maista esimerkiksi Ruotsin ja Saksan osuudet olivat alle keskiarvon. Vuosien 2018 ja 2020 tulosten suhteellisen pienet erot viittaavat siihen, että muutokset yhteistyön merki- tyksessä ja yleisemmin kulttuurissa eivät tapahdu nopeasti. Kokoluokittain tarkasteltuna suomalaisyritysten suoritus oli tasavahva: pienistä yri- tyksistä yhteistyötä teki 38 prosenttia (3. eniten), keskisuurista 48 prosenttia (5. eni- ten) ja suuryrityksistä peräti 74 prosenttia (2. eniten). Edelliseen kyselyyn verrattuna osuudet laskivat Suomessa kaikissa yrityskokoluokissa, eritoten keskisuurissa yri- tyksissä (-11 %-yksikköä). Tulos todistaa osaltaan kuitenkin sitä, että Suomessa innovaatiotoimintaa tekevät yritykset ovat muihin maihin verrattuna yhä hyvin yhteistyöalttiita ja verkottuneita. Näin siitä huolimatta, että yritysten, korkeakoulu- jen ja tutkimuslaitosten yhteistyösuhteet rapautuivat 2010-luvulla rahoitusvolyymin laskun ja yhteistyöinstrumenttien lakkauttamisten myötä. Hyviä yhteistyöedellytyk- siä olisi tärkeää hyödyntää määrätietoisesti. Intensiivinen yhteistyö ei ole itsestään selvyys: on perusteltua edelleenkin parantaa pk-yritysten tki-yhteistyön edellytyksiä uusin politiikkatoimin samalla, kun suurten ja keskisuurten yritysten roolia ja kapa- siteettiä monenkeskisen vuorovaikutuksen ja tki-toiminnan vetureina vahvistetaan. 36 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Taulukko 7.  Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten innovaatioyhteistyön intensiteetti (%) vuonna 2020 yhteensä ja yrityskokoluokittain (lähde: Eurostat, CIS-tietokanta). Yhteensä Henkilöstö 10–49 Henkilöstö 50–249 Henkilöstö ≥250 Norja 47,1 43,8 54,2 69,7 Kypros 43,3 40,9 50,6 71,4 Suomi 42,6 (3.) 38,2 (3.) 48,4 (5.) 73,8 (2.) Viro 40,8 36,1 51,4 73,6 Belgia 36,8 30,4 48,7 75,1 Alankomaat 33,6 30,4 39,4 50,4 Unkari 33,0 30,5 34,3 53,7 Itävalta 31,0 24,0 40,9 70,2 Ranska 30,5 29,1 28,6 49,4 Irlanti 29,8 21,6 33,0 50,4 Liettua 28,9 25,6 34,0 43,0 Tsekki 28,6 21,7 39,1 57,7 Kreikka 27,8 24,0 41,6 64,3 Tanska 27,0 23,6 32,9 53,2 Slovenia 26,9 20,7 36,2 64,3 Luxemburg 25,9 22,1 27,0 56,2 Euroalue-19 25,8 22,1 30,9 53,7 EU-27 25,7 21,8 31,0 53,1 Ruotsi 25,1 20,9 33,8 58,9 Kroatia 24,8 20,5 32,6 58,4 Italia 24,6 21,7 33,9 50,3 Slovakia 24,4 15,9 34,4 50,6 Espanja 24,2 19,5 32,3 49,3 Puola 22,4 17,0 27,9 48,0 Saksa 22,3 18,4 24,6 53,0 Bulgaria 22,1 18,7 26,8 37,1 Malta 21,3 18,1 23,8 51,7 Latvia 21,2 16,4 30,0 47,6 Turkki 18,3 15,8 22,0 42,6 Romania 16,0 12,6 20,1 31,3 Portugali 14,6 10,2 23,6 47,1 37 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Korkeakoulujen roolia innovaatiotoimintaa harjoittaville yrityksille on tarkasteltu Taulukossa 8. Suomi on tilastokärjessä (19,3 %), kun katsotaan, mikä osuus tällaisista yrityksistä teki vuosina 2018–2020 korkeakouluyhteistyötä. Innovaatiotoimintaa tehneiden yritysten yhteistyöprofiilissa korkeakoulujen rooli oli siten suurempi kuin muissa Euroopan maissa. Suomen tasoero EU:n keskiarvoon (10,5 %) on huomat- tava. T&k-intensiivisistä maista Itävalta, Belgia, Saksa ja Ruotsi ovat myös tässä tilas- tossa korkealla. Yritys−tutkimuslaitos-yhteistyö on kansainvälisestä näkökulmasta ja tällä indikaattorilla mitattuna Suomessa siis yhä suhteellisen intensiivistä, vaikka se on hiipunut merkittävästi 2000-luvun kyselyiden tulosten huipputasosta (28– 36 %). Sama laskeva trendi on havaittavissa myös laajemmin EU-alueella. Vielä 2010- luvun alussa tilanne oli Suomessa valoisampi. Tuolloin Suomessa toimivien yritysten yhteistyöintensiteetit korkeakoulujen (30 %) ja tutkimuslaitosten (23 %) kanssa oli- vat korkeammat kuin missään muualla (ks. myös Taulukko 12), ja ero seuraaviin mai- hin oli 8–9 prosenttiyksikön luokkaa. Myös yrityskoon mukaan verrattuna vuosina 2018–2020 Suomessa innovaatio toimintaa harjoittaneet yritykset sijoittuvat ensimmäisiksi kaikissa kokoluokissa (suuret 61 %, keskikokoiset 27 % ja pienet 13 %). Kansainvälisesti vertailtuna yri- tysten verkostoitumiskapasiteetti ja innovaatiopotentiaali vaikuttavat olevan Suomessa suhteellisen hyvällä tasolla yrityskoosta riippumatta. Etenkin suuryritys- ten kohdalla Suomen osuus oli Itävaltaa lukuun ottamatta lähes 20 prosenttiyksik- köä korkeampi kuin seuraavana tulevilla kärkimailla. Suuryritysten merkittävästi korkeampi yhteistyöintensiteetti pk-yrityksiin verrattuna on leimallista käytän- nössä kaikissa maissa. Suuryritysten ero keskisuuriin vaihtelee isoksi osaksi +12−25 prosenttiyksikön välillä, poisluettuna eritoten Suomi ja Itävalta (kummassakin +34 %-yks.). 38 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Taulukko 8.  Osuus (%) innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä, jotka tekivät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa vuosina 2018–2020 yrityskoon mukaan (lähde: Eurostat, CIS-tietokanta). Yhteensä Henkilöstö 10−49 Henkilöstö 50−249 Henkilöstö ≥250 Suomi 19,3 (1.) 13,3 (1.) 27,0 (1.) 61,4 (1.) Itävalta 17,9 11,9 24,4 57,9 Irlanti 16,4 9,3 17,2 40,5 Belgia 14,5 10,8 19,7 43,6 Slovenia 13,8 8,0 23,2 47,4 Saksa 13,2 10,2 15,3 35,0 Viro 12,3 9,6 16,4 43,7 Ruotsi 11,5 8,1 - - Unkari 11,1 8,6 12,5 30,7 Euroalue-19 10,9 8,0 14,7 33,4 Tanska 10,9 9,3 10,9 33,1 Turkki 10,6 9,2 11,0 31,0 EU-27 10,5 7,7 - - Kreikka 10,1 7,4 18,3 43,3 Ranska 10,1 8,4 10,0 27,7 Tsekki 9,8 5,9 14,6 29,5 Norja 9,4 6,9 13,3 34,7 Latvia 9,1 7,1 12,0 23,2 Liettua 8,8 8,1 9,1 15,2 Alankomaat 8,5 7,3 10,1 17,6 Kroatia 8,4 5,3 13,6 35,0 Luxemburg 8,4 5,5 10,3 28,1 Italia 8,1 5,7 15,2 32,5 Puola 7,4 4,6 9,7 22,6 Slovakia 7,1 2,7 11,9 21,8 Sveitsi 7,1 7,7 3,7 13,0 Espanja 6,8 4,4 10,0 22,4 Portugali 6,7 4,0 11,4 32,0 Malta 6,5 4,3 9,9 20,7 Romania 5,5 2,5 9,9 17,5 Kypros 4,1 2,6 8,3 22,9 Bulgaria 4,0 2,9 4,9 9,9 39 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Kun edellä katsottiin korkeakoulujen roolia yritysten näkökulmasta, lähestytään seuraavaksi asiaa toisesta suunnasta. Taulukossa 9 on esitetty yrityksistä saadun rahoituksen osuus (%) korkeakoulujen t&k-menoista vuosina 2006, 2011, 2016 ja 2021 sekä osuuden suhteellinen muutosta vuodesta 2006 vuoteen 2021. Vuonna 2021 osuus oli korkein Kiinassa (33 %) ja Venäjällä (30 %). Näiden maiden tulosten vertailukelpoisuus suhteessa muihin maihin on kuitenkin kyseenalainen. Kun kat- sotaan paremmin vertailtavissa olevia maita, korkeimmat osuudet vuonna 2021 oli- vat Etelä-Koreassa (14 %), Saksassa (13 %), Taiwanissa (12 %), Belgiassa (11 %) ja Sveitsissä (11 %). Muissa maissa ei 10 prosentin tasoa ylitetty. Seuraavaksi korkeim- mat rahoitusosuudet ovat Yhdistyneissä kuningaskunnissa, Kreikassa, Alankomaissa ja Kanadassa. Kärkimaat olivat samat kuin kaksi vuotta aiemmassa kyselyssä. Muu- tokset maiden sijoituksissa ja rahoitusosuuksissa voivat tapahtua hitaasti, mikä käy ilmi Taulukon 9 pitkän aikavälin tarkastelussa. Taulukko 9.  Yritysten rahoittama osuus (%) korkeakoulujen t&k-menoista vuosina 2006, 2011, 2016 ja 2021 sekä osuuden muutos (%-yksikköä) vuodesta 2006 vuoteen 2021 (tai lähimpinä saatavilla olevina tilastovuosina) (lähde: OECD, MSTI). Vuosi 2006 2011 2016 2021 Muutos, %-yksikköä 2006–2021 Kiina 36,6 35,3 29,0 32,6 -4,0 Venäjä 29,3 24,0 27,7 29,7 +0,4 Etelä-Korea 13,7 11,0 12,6 14,1 +0,4 Saksa 14,7 13,9 13,8 13,1 -1,6 Taiwan 5,6 7,2 9,7 12,3 -6,7 Belgia 11,3 10,7 12,1 11,3 0,0 Sveitsi 8,7 11,0 9,7 10,8 +2,1 UK 4,8 4,0 4,5 9,3 +4,5 Kreikka - 9,0 7,3 7,6 - Alankomaat 7,5 8,2 7,8 7,5 0,0 Kanada 8,4 8,2 7,8 7,2 -1,2 EU-27 7,0 6,9 6,9 7,0 0,0 Italia 1,2 1,3 1,3 6,8 +5,6 Israel 7,2 6,8 9,5 6,3 -0,9 OECD 6,5 5,7 6,0 6,3 -0,2 Latvia 13,3 4,7 5,6 6,2 -7,1 Viro 5,0 3,5 7,4 5,9 +0,9 40 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Vuosi 2006 2011 2016 2021 Muutos, %-yksikköä 2006–2021 Liettua 3,8 11,9 12,2 5,7 -1,9 Singapore 1,9 3,7 5,8 5,6 +3,7 Australia 6,8 4,7 5,1 5,5 -1,3 Slovenia 9,5 12,5 10,6 5,5 -4,0 Espanja 7,9 8,0 5,1 5,3 -2,6 Yhdysvallat 5,2 4,4 5,2 5,1 -0,1 Romania 5,6 5,7 6,2 4,9 -0,7 Uusi Seelanti 4,6 4,1 4,5 4,8 +0,2 Itävalta 5,0 5,2 5,1 4,3 -0,7 Etelä- Afrikka 20,7 7,6 7,8 4,0 -16,7 Tsekki 0,7 1,0 4,7 3,9 +3,2 Irlanti 1,8 2,2 3,2 3,5 +1,7 Chile 7,3 5,5 2,8 3,5 -3,8 Unkari 13,0 11,3 9,6 3,4 -9,6 Suomi 6,6 (17.) 5,5 (19.) 3,7 (27.) 3,3 (32.) -3,3 Japani 2,9 2,7 2,8 3,2 +0,3 Ranska 1,7 2,6 2,6 3,1 +1,4 Ruotsi 5,1 4,0 3,6 2,8 -2,3 Puola 5,4 2,6 3,0 2,7 -2,7 Tanska 2,5 3,4 2,6 2,5 0,0 Portugali 1,3 1,9 1,8 2,3 +1,0 Norja 4,0 4,0 3,1 2,1 -1,9 Luxemburg 1,1 0,7 1,2 1,1 0,0 Slovakia 4,7 3,5 1,9 0,7 -4,2 41 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Kaikkiaan 39 vertailumaasta 13 maassa onnistuttiin nostamaan yritysten rahoitus- osuutta korkeakoulujen t&k-menoista, kun taas 21 maassa muutos oli negatiivinen. Viidessä maassa oli nollakasvua tai luku ei ollut laskettavissa. Yleisesti katsottuna tilanne on pysynyt suhteellisen stabiilina: rahoitusosuus ei ole muuttunut viime 15 vuodessa käytännössä lainkaan OECD-alueella (n. 6 %) tai EU:ssa (n. 7 %). Suomessa osuus vuosina 2006–2021 laski -3,3 prosenttiyksikköä. Tätä enemmän yritysten t&k-rahoituksen osuus korkeakouluissa laski kahdeksassa maassa (mm. Latvia, Chile, Taiwan, Etelä-Afrikka), joista tosin mikään ei ole Suomen näkökul- masta varsinainen relevantti referenssimaa. Suomen asema vertailussa heikkeni kyseisenä aikana sijalta 17 sijalle 30, rahoitusosuuden pudotessa samalla huomat- tavasti alle EU-alueen keskiarvon. Vielä 2010-luvun alussa olimme OECD:n keski- arvon tuntumassa. Tulos heijastelee elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden välistä hiipumista yhteispelissä, mikä käy ilmi muissakin tämän raportin vertailuissa ja kehitystrendeissä. Samalla on hyvä muistaa, että rahoitusosuus on vain yksi tapa lähestyä tutkimusorganisaatioiden, elinkeinoelämän ja laajemmin yhteiskunnan monimuotoista vuorovaikutusta ja sen kehitystä. Yrityssektorin rahoitusosuus oli Suomen luokkaa tai sen alle vuonna 2021 muun muassa Japanissa, Ranskassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Näistä maista kah- dessa ensin mainitussa rahoitusosuus on kehittynyt positiivisesti, kun taas Pohjois maiden osalta epäsuotuisa kehitys antaa aihetta tutkia asiaa vastaisuudessa tarkemmin. Miksi tilanne on tällainen, millaisin politiikkakeinoihin rahoitusosuutta voitaisiin nostaa ja voitaisiinko näin voimistaa tki:n kasvu- ja tuottavuusvaiku- tuksia? Asia ei ole yksiselitteinen, sillä esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Ruotsin osalta suhteellisen matala korkeakoulujen yritysrahoitusosuus ja sen kehitys ei ole näky- nyt esimerkiksi kansantalouden ja tuottavuuden heikkona kehityksenä. Toisaalta muun muassa Belgian, Saksan ja Sveitsin osalta korkeat rahoitusosuudet voivat olla pidemmällä ajalla selittäviä tekijöitä maiden menestykselle osaamisjohtei- sessa kansainvälisessä talous- ja tuottavuuskilpailussa. Optimaalisin ja vaikuttavin rahoitusvolyymin ja -osuuden taso mitä todennäköisimmin vaihtelee maittain. Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten tutkimuslaitosyhteistyön intensiteettiä vuosina 2018–2020 yrityskoon mukaan on tarkasteltu Taulukossa 10. Intensiteetti on huomattavasti matalampi verrattuna korkeakoulujen vastaavaan (vrt. Taulukko 8). Toisaalta tulosten analysoinnissa on aihetta pitää mielessä, että tutkimuslaitos- kentän koko ja tehtävien laajuus osana innovaatiojärjestelmää vaihtelevat merkittä- västi eri maissa: joissain maissa tutkimuslaitokset voivat olla hyvinkin keskeinen osa järjestelmää, kun taas toisissa niitä on vähemmän ja osa niille tyypillisistä tehtävistä hoidetaan esimerkiksi korkeakoulusektorilla. 42 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 EU-alueella 5,5 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä teki yhteis- työtä tutkimuslaitosten kanssa, kun korkeakoulujen kanssa yhteistyötä teki samaan aikaan 10,5 prosenttia eli kaksi kertaa suurempi yritysjoukko. Myös Suomen koh- dalla tulos oli samankaltainen eli innovaatiotoimintaa tekevät yritykset tekivät kaksi kertaa todennäköisemmin yhteistyötä korkeakoulujen kuin tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimuslaitosten suhteen vertailun kärjessä ovat Irlanti, Slovenia ja Itävalta. Kuten korkeakouluyhteistyötä koskeneessa vertailussa, suomalaisyritykset sijoit- tuvat vertailun kärkeen myös tutkimuslaitosten kohdalla. Yhteistyöintensiteetti (10,6 %) on neljänneksi korkein. Pienten yritysten osalta sijoitus on kuudes (6,7 %) ja keskisuurten osalta kuudes (13,3 %). Suuryritysten vertailussa Suomi on selvästi ensimmäinen: lähes 48 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä teki yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Pk-yritysten kannalta yhteistyöintensi- teetti jää verrattain matalalle, ja keskisuurten ja suurten yritysten välinen ero on huomattavan suuri. 43 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Taulukko 10.  Osuus (%) innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä, jotka tekivät yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa vuosina 2018–2020 yrityskoon mukaan (lähde: Eurostat, CIS-tietokanta). Yhteensä Henkilöstö 10−49 Henkilöstö 50−249 Henkilöstö ≥250 Irlanti 13,3 7,7 15,3 28,3 Slovenia 10,9 5,8 18,9 40,9 Itävalta 10,7 7,2 13,5 37,4 Suomi 10,6 (4.) 6,7 (6.) 13,3 (6.) 47,7 (1.) Turkki 10,5 9,3 10,8 26,7 Belgia 10,1 7,6 13,3 31,8 Norja 9,6 6,6 15,7 32,4 Tanska 8,8 7,8 8,6 23,4 Ruotsi 7,9 5,6 - - Luxemburg 7,2 5,5 6,3 25,2 Kreikka 7,1 5,0 14,0 30,6 Alankomaat 6,3 5,9 6,7 11,0 Ranska 6,0 5,4 5,4 13,6 Liettua 5,8 5,0 6,5 10,4 Euroalue-19 5,6 4,3 6,8 17,6 EU-27 5,5 4,1 - - Saksa 5,3 4,2 5,4 15,7 Viro 5,2 4,5 5,1 19,5 Puola 4,7 2,9 6,2 14,9 Espanja 4,6 2,7 7,0 17,1 Romania 4,1 2,7 6,1 9,4 Latvia 4,0 3,1 5,4 11,0 Tsekki 3,8 2,5 5,4 11,3 Italia 3,7 3,0 5,4 12,4 Unkari 3,7 3,3 3,5 7,9 Kroatia 3,6 2,2 5,4 17,3 Portugali 3,6 2,2 5,5 18,1 Malta 3,3 1,7 5,9 13,8 Slovakia 3,3 1,6 4,7 10,1 Bulgaria 2,1 1,6 2,5 5,5 Sveitsi 1,5 1,1 1,9 7,6 Kypros 1,3 1,0 1,3 8,6 44 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 4.3 Yritysten innovaatiotoiminta ja tutkimusorganisaatioyhteistyö Suomessa Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöintensiteetti ja sen kehitys Yhteistyöstä tutkimusorganisaatioiden kanssa vuosina 2018–2020 ilmoitti yrityk- sistä lähes neljännes (23 %). Innovaatioyhteistyö ja muu yhteistyö olivat lähes yhtä yleisiä. Innovaatiotoimintaan liittyvästä yhteistyöstä tutkimusorganisaatioiden kanssa ilmoitti 14,2 prosenttia yrityksistä. Muusta yhteistyöstä kertoneiden yritysten osuus oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi (ks. Taulukko 11). Useimmin yhteistyötä tehtiin yliopistojen kanssa (14,5 %). Yhteistyö ammattikorkea koulujen kanssa oli lähes yhtä yleistä (13,8 %), mutta tutkimuslaitosten kanssa jo harvinaisempaa (9,2 %). Tutkimusorganisaatioiden yhteistyöprofiilit olivat keske- nään erilaiset: tutkimuslaitosten kanssa tehtiin innovaatioyhteistyötä useammin kuin muuta yhteistyötä, yliopistojen kohdalla nämä kaksi vuorovaikutusmuotoa olivat enemmän tasapainossa, kun taas ammattikorkeakoulujen kohdalla inno- vaatioyhteistyö jäi vähemmälle painolle. Tuloksia selittää osaltaan tutkimusorgani- saatioiden erilaiset roolit t&k-toiminnassa ja niiden merkittävästi toisistaan eroavat t&k-toiminnan volyymit5. On myös otettava huomioon, että potentiaalisia yritys yhteistyötä harjoittavia tutkimuslaitoksia on huomattavasti vähemmän kuin korkea- kouluja (ja niistä yksi eli VTT on keskeisin), ja ne sijaitsevat isoksi osaksi suurimmilla kaupunkiseuduilla. Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat muihin verrattuna eniten paikallisesti/alueellisesti orientoituneita, ja niitä voi olla helpompi lähestyä kuin tutkimuslaitoksia. Innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä tutkimusorganisaatioyhteistyötä teki lähes 31 prosenttia. Joka viides (20,7 %) ilmoitti innovaatioyhteistyöstä, ja niin ikään joka viides (20,5 %) raportoi muusta yhteistyöstä tutkimusorganisaatioi- den kanssa. Innovaatiotoimintaa tehneiden yritysten joukossa hienoisesti yleisin yhteistyömuoto oli innovaatioyhteistyö yliopistojen kanssa (14,0 %). Tutkimus organisaatiokohtaisesti tarkasteltuna innovoivat yritykset tekivät useimmin yhteistyötä yliopistojen kanssa (20,1 %) ja lähes yhtä usein ammattikorkeakoulu- jen kanssa (18,5 %). Tutkimuslaitosten osalta yhteistyöintensiteetti (13,0 %) oli jo 5 Yliopistot tekevät suurimman osan tutkimusorganisaatioiden t&k-toiminnasta. Vuonna 2022 kaikkien sektoreiden t&k-menoista yliopistojen osuus oli 19,5 %, tutkimuslaitosten 6,0 % ja ammattikorkeakoulujen 3,3 %. Yritysten osuus t&k-menoista oli 68,0 %. Viime yli 10 vuoden aikana osuus on kasvanut yliopistoissa (+2,2 %-yksikköä) ja ammattikor- keakouluissa (+1,2 %-yksikköä) samalla, kun tutkimuslaitosten osuus on vastaavasti pie- nentynyt merkittävästi. Myös yritysten osuus t&k-menoista on laskenut finanssikriisin jälkeen (-1,6 %-yksikköä). 45 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 selvästi edellisiä matalampi, mutta jos katsotaan vain innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä, tutkimuslaitosten osuus oli aavistuksen verran ammattikorkeakoulu- jen osuutta korkeampi. Yrityksillä, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa, ei myöskään ollut siihen liittyvää yhteistyötä. Näillä yrityksillä oli kuitenkin muuta yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa, mutta se jäi vähäiseksi. Tällaista yhteistyötä teh- tiin eniten ammattikorkeakoulujen (3,6 %) kanssa. Taulukko 11.  Yritysten tutkimusorganisaatioyhteistyö vuosina 2018–2020. Osuus (%) yhteistyötä tehneistä yrityksistä kolmessa eri kohdejoukossa: 1) kaikki yritykset, 2) innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset, 3) yritykset, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa (lähde: Tilastokeskus, Innovaatiotoimintatilasto). Yhteistyötä yliopiston kanssa Yhteistyötä ammatti korkeakoulujen kanssa Yhteistyötä tutkimus laitosten kanssa Yhteensä Kaikki yritykset Innovaatioyhteistyötä 9,6 6,5 6,7 14,2 Muuta yhteistyötä 9,1 10,4 4,9 15,7 Yhteensä 14,5 13,8 9,2 22,6 Innovaatiotoimintaa vuosina 2018–2020 harjoittaneet yritykset Innovaatioyhteistyötä 14,0 9,5 9,7 20,7 Muuta yhteistyötä 12,1 13,5 6,9 20,5 Yhteensä 20,1 18,5 13,0 30,5 Yritykset, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa vuosina 2018–2020 Innovaatioyhteistyötä - - - - Muuta yhteistyötä 2,4 3,6 0,8 5,1 Yhteensä 2,4 3,6 0,8 5,1 46 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Yliopistoyhteistyötä voidaan tarkastella myös pidemmällä aikavälillä, sillä asiaa on kysytty vuosia 2014–2016 koskeneessa innovaatiokyselyssä (ammattikorkea- kouluilta ja tutkimuslaitoksilta ei kysytty). Tulosten perusteella yritykset ovat ilmoit- taneet vuodesta 2014 vuoteen 2020 harvenevasti yhteistyöstä. Vuosina 2014–2016 innovaatioyhteistyöstä yliopistojen kanssa ilmoitti 13,5 % kaikista yrityksistä ja muusta yhteistyöstä 12,6 %. Nämä osuudet olivat korkeampia kuin tämän jälkeen tehdyissä kyselyissä: eroa esimerkiksi uusimpiin lukuihin on viisi %-yksikköä, mitä voidaan pitää suhteellisen suurena pudotuksena. Innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä yliopistoyhteistyötä ilmoitti vuosina 2014–2016 useampi kuin joka neljäs (27 %). Innovaatiotoimintaa harjoittaneista yri- tyksistä viidennes oli tehnyt innovaatioyhteistyötä yliopistojen kanssa (19,8 %), ja yli kuudennes kertoi muusta yhteistyöstä yliopistojen kanssa (17,5 %). Myös nämä osuudet ovat huomattavasti korkeammat kuin tämän jälkeen tehdyissä kyselyissä. Kansallisten kysymysten rinnalla innovaatiotutkimuksen EU-osassa tiedustellaan niin ikään innovaatiotoimintaan liittyvästä yhteistyöstä. Aikasarja ei anna täysin vertailukelpoista kuvaa kehityksestä ja muutoksesta, koska tutkimuksen kysymyk- senasetteluja on vuosien varrella muutettu. Muutoksista huolimatta – yleisesti arvi- oiden – tulokset selvästi viittaavat siihen, että innovaatioyhteistyö on hiipunut tutkimusorganisaatioiden kanssa. Taulukkoon 12 on koottu CIS-kyselyjen tulokset siitä, miten innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyöintensiteetti on korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa kehittynyt viime yli kahden vuosi kymmenen aikana. Vuosia 2018–2020 koskevassa kyselyssä korkeakoulujen kanssa yhteistyötä tehneiden innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuus (19 %) oli kansainvälisen vertailun korkein ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä teh- neiden osuus (11 %) neljänneksi korkein. Hyvistä tuloksista huolimatta tilanne oli 2010-luvun alussa vielä parempi. Tuolloin Suomessa toimivien yritysten yhteistyö intensiteetit korkeakoulujen (30 %) ja tutkimuslaitosten (23 %) osalta olivat selkeästi korkeammat kuin missään muualla: ero seuraaviin maihin oli 8–9 prosenttiyksikön luokkaa. 47 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Taulukko 12.  Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa eri CIS-kyselykierroksilla ja kattaen ajanjakson 1998–2022 (% innovaatiotoimintaa harjoittavista yrityksistä, jotka tekivät ko. yhteistyötä). Eri kyselykierroksilla on yhteistyöstä kysytty hieman eri tavoin, joten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia yli ajan (lähde: Tilastokeskus, Innovaatiotoimintatilasto). Vuodet Yhteistyötä korkeakoulujen kanssa Yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa 1998–2000 28,9 % 19,5 % 2002–2004 33,5 % 26,7 % 2004–2006 36,0 % 27,9 % 2006–2008 27,8 % 23,1 % 2008–2010 30,3 % 23,3 % 2010–2012 26,2 % 22,8 % 2012–2014 23,0 % 18,0 % 2014–2016 23,8 % 29,1 % 2016–2018 23,8 % 13,9 % 2018–2020 19,3 % 10,6 % 2020–2022 18,4 % 10,5 % Yritys−tutkimusorganisaatio-yhteistyö t&k-rahoituksen näkökulmasta Yritys−tutkimusorganisaatio-yhteistyötä voidaan tarkastella monesta näkö kulmasta. Yksi tällainen on katsoa, miten yliopistojen yrityksiltä saaman t&k-rahoi- tuksen määrä ja sen osuus yliopistojen t&k-menoista ovat kehittyneet (ks. Kuvio 8). Vielä 2000-luvulla yhteistyöintensiteetti oli korkea ja monenkeskinen vuorovaikutus tiivistä. Yhteistyön heikkenemisestä kielii se, että yritysten t&k-rahoituksen osuus yliopistojen tutkimusmenoista laski jatkuvasti vuodesta 2008 vuoteen 2020 asti. Tuona aikana yliopistojen yrityksistä saama tutkimusrahoitus laski 8,0 prosentista (tilastohistorian korkein osuus Suomessa) 3,5 prosenttiin. Samanaikaisesti rahoitusvolyymi laski yli 81 miljoonasta alle 50 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa, että vuosien 2008 ja 2020 välisenä aikana yrityksistä yliopistoille tuleva t&k-rahoitus kutistui reaalisesti yli 47 prosenttia. Myös kansainvälisesti ver- rattuna rahoituksen lasku on ollut merkittävä (vrt. Taulukko 9). Lasku on siinä määrin suuri, että aikoinaan kansainvälisenä ideaalimallina pidetyn suomalaisen innovaatiojärjestelmän yhteistyökykyä on aihetta epäillä. Näin huolimatta siitä, että osuus innovaatiotoimintaa harjoittavista yrityksistä, jotka tekevät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, on yhä kansainvälistä kärkeä (ks. Taulukko 8). 48 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Kuvio 8.  Yrityksiltä saadun t&k-rahoituksen määrä ja sen osuus (%) yliopistojen t&k- menoista vuosina 2007–2022 (lähde: Tilastokeskus, T&k-toimintatilasto). Vuonna 2021 yritysten yliopistoille kanavoimassa t&k-rahoituksessa koettiin mer- kittävä käänne, joka jäi ehkä väliaikaiseksi. Vuoden 2021 osalta on myös hyvä muis- taa, että tuolloin yli 93 prosenttia rahoituksen kasvusta kohdistui vain kahteen yliopistoon (HY ja TY, mutta esim. Aallossa miinusta). Mitään laajempaa muutosta ei tällöin siis tapahtunut, eikä vastaavan kaltainen myönteinen kehitys enää tämän jäl- keen jatkunut. Vuonna 2022 palattiin uudelleen laskevalle trendille. Tilanne on toki parempi kuin 2010-luvun jälkipuoliskolla, mutta ei kuitenkaan lupaava. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että t&k-rahoituksen määrä ja osuus yliopistojen t&k-menoista ovat vain yksi yritys−yliopisto-yhteistyön ja -vuorovaikutuksen ilmenemismuoto. Todennäköisesti on paljonkin sellaista vuorovaikutusta, mikä ei näy rahoitus tilastoissa eikä kirjaudu muodolliseksi t&k- tai innovaatioyhteistyöksi. Yhteispeli on moninaista, mutta tästä ei ole t&k-rahoituksen kaltaisia tilastoja olemassa. 72 ,5 81 ,1 77 ,7 78 ,7 74 ,1 70 ,2 67 ,8 56 ,8 56 ,1 54 ,7 51 ,9 51 ,2 54 ,0 49 ,2 67 ,0 66 ,3 7,5 % 8,0 % 7,2 % 6,5 % 6,2 % 5,6 % 5,6 % 4,5 % 4,4 % 4,3 % 3,9 % 3,8 % 3,8 % 3,5 % 4,8 % 4,3 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % 7,0 % 8,0 % 9,0 % 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Yliopistojen yrityksiltä saama t&k-rahoitus (milj. €) Yrityksiltä saadun rahoituksen osuus (%) yliopistojen t&k-menoista T&k-rahoitus, miljoonaa euroaYritysrahoituksen osuus, % 49 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Tutkimuslaitosten t&k-menoista yritysten rahoittama osuus on viime kymmenen vuoden aikana pysynyt melko vakaana (kuvio 9), mutta määrällisesti yritysten rahoi- tus on vähentynyt lähes 30 prosenttia vuosina 2011–2022, samassa suhteessa kuin tutkimuslaitosten budjettirahoitus. Tutkimuslaitosten t&k-menojen määrä on koko- naisuudessaan laskenut noin 16 % (nimellisesti). Tutkimuslaitosten t&k-menojen rahoituksesta Business Finlandin rahoitusosuus on laskenut lähes 60 prosenttia samalla, kun Suomen Akatemian osuus on kasvanut yli 80 prosenttia. Kuvio 9.  Yrityksiltä saadun t&k-rahoituksen määrä ja sen osuus (%) tutkimuslaitosten t&k-menoista vuosina 2011–2022 (lähde: Tilastokeskus, T&k-toimintatilasto). Ammattikorkeakoulujen t&k-toiminta on laajentunut volyymiltaan yli kaksikertai- seksi vuosien 2007–2022 aikana. Yritysten rahoituksen määrä ei ole merkittävästi kasvanut viimeistä kahta vuotta lukuun ottamatta, ja sen osuus on pienentynyt melkein puoleen aiemmasta (Kuvio 10). Ammattikorkeakoulut ovat rahoittaneet t&k-menojen kasvun pääasiassa budjettirahoituksella, pieneltä osin myös EU:n ja Suomen Akatemian rahoituksella. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Yritysrahoituksen osuus, % 84 ,3 77 ,5 75 ,8 66 ,6 64 ,6 66 ,6 60 ,1 61 ,8 63 ,5 55 ,8 55 ,0 59 ,9 15,1 % 14,4 % 14,7 % 13,6 % 15,1 % 16,1 % 14,4 % 14,5 % 14,4 % 13,2 % 12,7 % 12,7 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % 12,0 % 14,0 % 16,0 % 18,0 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Tutkimuslaitosten yrityksiltä saama t&k-rahoitus (milj. €) Yrityksiltä saadun rahoituksen osuus (%) tutkimuslaitosten t&k-menoista T&k-rahoitus, miljoonaa euroa 50 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Kuvio 10.  Yrityksiltä saadun t&k-rahoituksen määrä ja sen osuus (%) ammattikorkeakoulujen t&k-menoista vuosina 2007–2022 (lähde: Tilastokeskus, T&k-toimintatilasto). On monia tekijöitä, jotka selittävät t&k-rahoituksen kautta ilmenevän yhteis- työn rapautumista. Kehitys liittyy viime 15 vuoden aikana tapahtuneisiin merkit- täviin muutoksiin niin elinkeinoelämässä ja tutkimusorganisaatioissa kuin niiden toimintaympäristössä. Tätä selittävät osaltaan mm. yritysten toimialoittainen kehi- tys ja korkean teknologian liiketoiminnan hiipuminen (esim. korkean teknologian tavaravienti väheni mittavasti, ja sitä koskevat viralliset tilastot lopetettiin; osaamis intensiivisten palvelujen vienti on kasvanut, mutta ei riittävästi, jotta se kom- pensoisi korkean teknologian tavaraviennin laskun), t&k:n roolin muutos ja sen suhteellinen pieneneminen tuotekehityksessä, inkrementaalisen tki-toiminnan pai- nottuminen radikaaleihin uusiin avauksiin verrattuna sekä suuryritysvetoisen elin- keinoelämän ratkaisut, joissa kansainvälistä kilpailukykyä ei haeta aiempaan tapaan t&k-vetoisesti ja tutkimusosaamiskärjillä. Usea yritys on saattanut myös kokea, että tutkimusorganisaatiot eivät toden näköisesti tuota odotettuja hyötyjä niiden liiketoiminnalle: esimerkiksi yliopistoilla on osaamista, joka tukisi myös kehittämistoimintaa ja innovaatioiden markkinoille 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % 7,0 % 8,0 % 9,0 % 10,0 % 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Ammattikorkeakoulujen yrityksiltä saama t&k-rahoitus (milj. €) Yrityksiltä saadun rahoituksen osuus (%) ammattikorkeakoulujen t&k-menoista 7,3 % 8,8 % 6,1 % 5,9 % 5,2 % 5,7 % 5,5 % 5,6 % 4,0 % 5,0 % 4,6 % 4,2 % 3,6 % 3,5 % 4,3 % 3,8 % 8, 5 8, 0 7, 6 8, 9 8, 7 9, 5 9, 2 8, 5 5, 6 7, 1 7, 7 7, 4 7, 4 7, 9 10 ,2 10 ,0 Yritysrahoituksen osuus, % T&k-rahoitus, miljoonaa euroa 51 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 viemistä, mutta monet niistä haluavat keskittyä puhtaammin juuri tutkimukseen. Tämä voi myös liittyä kehitykseen yksittäisillä tieteenaloilla ja tutkimusorganisaa- tioissa − kuten muutoksiin niiden orientaatiossa (esim. perustutkimus vs. sovel- tava tutkimus vs. kehittämistoiminta) ja toiminnan painopisteissä − sekä tutkijoiden yritysyhteistyön intressien vähenemiseen ja asenneilmastoon (esim. ei kannustimia, yhteisön hyväksyntää tai toimintaedellytyksiä). Yritys−tutkimusorganisaatio-yhteis työtä ovat entisestään vähentäneet monenkeskistä vuorovaikutusta edistänei- den yhteistyöinstrumenttien ja -ohjelmien lakkauttamiset 2010-luvun puolivälissä (SHOK, INKA). Lisäksi olemassa olevien, yhteistyötä rakentavien keinojen ja meka- nismien osalta julkista rahoitusta on mm. Tekesissä/Business Finlandissa leikattu. Yleisempinä syinä ovat erilaisissa keskusteluissa nousseet finanssikriisin jälkeinen näköalattomuus, valtiontalouden ja kansantalouden pitkään kestänyt onneton kehitys, innovaatiojärjestelmän sektoroituminen ja sulkeutuminen sekä aneeminen ambitiotaso tki:n ja liiketoiminnan kehittämisessä. Kaikki edellä mainitut syyt (ks. myös luku 3) ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että 1990- ja 2000-luvuilla nähtyihin yhteistyöpanostuksiin ei ole löydetty aihetta, ja siksi tapahtunutta kehitystä ei kaikkialla edes pidetä huolestuttavana. Toisaalta vii- den viime vuoden aikana on pyritty parantamaan tilannetta muun muassa Business Finlandin uusilla yhteistyöinstrumenteilla (ks. Liite 2) sekä verotuksellisilla keinoilla, mutta näihin liittyvien kriittisten arviointien vielä puuttuessa on ennenaikaista sanoa, kuinka vaikuttavia nämä toimet ovat. Yhteistyöhön vaikuttavien tekijöiden ja uusien politiikkakeinojen osuvuuden selvittäminen edellyttäisivät jatkossa uutta tutkimusta ja laajempaa, kokoavaa selvitystyötä. Tutkimusorganisaatioyhteistyötä tekevät yritykset ovat monentyyppisiä Seuraavassa tarkastellaan yritysten tutkimusorganisaatioyhteistyötä ja sen eri muotoja yrityksen koon, toimialan, markkina-alueen, omistajuuden sekä t&k- ja innovaatiotoiminnan näkökulmista (ks. Taulukko 13). Tutkimusorganisaatioyhteistyö tutkimusorganisaatioiden kanssa vuosina 2018– 2020 oli ylivoimaisesti yleisintä suurissa, vähintään 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Niistä 67 prosenttia ilmoitti yhteistyöstä vähintään yhden tutkimus organisaation kanssa. Sen sijaan keskikokoisissa yrityksissä osuus jäi jo selvästi alle puoleen suuryritysten intensiteetistä (32 %). Pienistä, 10–49 henkilöä työllistävistä yrityksistä innovaatioyhteistyöstä tutkimusorganisaatioiden kanssa kertoi edelleen noin puolet harvempi (17 %) kuin keskisuurista yrityksistä. Erot yrityskokoluokkien välillä olivat siten hyvin suuret. Edelliseen kyselyyn (v. 2016–2018) verrattuna yhteis- työintensiteetit laskivat kaikissa em. yhteistyömuodoissa vaihdellen -0,5 ja -2,0 pro- senttiyksikön välillä ja eniten keskisuurten yritysten innovaatioyhteistyön kohdalla. 52 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:38 Innovaatioyhteistyö yliopistojen kanssa oli vuosina 2018–2020 yleisintä suur yrityksissä (Taulukko 13). Niistä yli 45 prosenttia ilmoitti yhteistyöstä, mutta keski kokoisissa yrityksissä osuus jäi jo selvästi alle kuudennekseen (15 %). Pienistä, 10–49 henkilöä työllistävistä yrityksistä innovaatioyhteistyöstä yliopistojen kanssa kertoi alle 6 prosenttia. Teollisuus- ja palvelusektorien välillä yhteistyön yleisyydessä on huomattavia eroja. Teollisuusyrityksistä tutkimusorganisaatioyhteistyötä teki yli 29 prosenttia, kun sama osuus jäi palveluyrityksissä alle 18 prosenttiin. Innovaatioyhteistyön osalta sektoreiden väliset erot olivat suhteellisesti vielä tätä suurempia (20,7 % vs. 9,5 %), kun taas muun yhteistyön kohdalla erot jäivät selvästi suppeammiksi (19,1 % vs. 13,2 %). Jos asiaa katsoo tutkimusorganisaatiokohtaisesti innovaatioyhteistyön näkökulmasta, suhteelliset erot teollisuuden ja palveluiden välillä kasvavat entises- tään. Teollisuudessa innovaatioyhteistyö kaikkien tutkimusorganisaatioiden kanssa on merkittävästi yleisempää kuin palvelutoimialoilla. Esimerkiksi teollisuusyrityk- sistä 10,9 prosenttia teki yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa, kun vastaava osuus palvelusektorilla oli vain 3,5 prosenttia. Yliopistojen osalta osuudet olivat 13,4 ja 6,8 prosenttia ja ammattikorkeakoulujen kohdalla 10,5 ja 3,6 prosenttia. Liitteessä 5 tarkastellaan yksityiskohtaisemmin eri toimialojen tutkimusorganisaatio yhteistyötä. Korkean teknologian toimialat erottuvat yhteistyöintensiteetiltään hyvin selvästi muista aloista. Yli 50 prosenttia tämän alan yrityksistä teki tutkimus organisaatioyhteistyötä: näistä 40 prosenttia harjoitti innovaatioyhteistyötä ja 31 prosenttia muuta yhteistyötä. Vuorovaikutus oli täten suhteellisen intensii- vistä ja monimuotoista. Innovaatioihin tähtäävässä yhteistyössä vuorovaikutus yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa oli lähes yhtä yleistä (yrityksistä 32,7 % vs. 31,4 %), kun taas ammattikorkeakoulujen rooli yhteistyökumppanina oli kor- kean teknologian yrityksille selvästi vähäisempi (9,5 %). Jos katsotaan muuta kuin innovaatioyhteistyötä, myös ammattikorkeakouluilla on merkittävä asema, yhteistyöintensiteetin ollessa samalla tasolla tutkimuslaitosten kanssa. Myös korkean keskitason teknologian toimialat erottuvat muista toimialaryhmistä yhteistyön yleisyyden suhteen. Näistä tutkimusorganisaatioy