POLICY BRIEF 2023:22 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. KIIHDYTYKSEN AIKA : Yh- teiskunnallisten yritysten so- siaaliset innovaatiot Petteri Lillberg, Kari Jalonen, Anni Rautiainen, Vera Dja- konoff, Harri Kostilainen, Sakari Kainulainen, Nina Rilla, Mika Naumanen, Juha Oksanen, Jouko Myllyoja, Juha Klemelä, Mika Ala-Kauhaluoma, Eeva Salmi Yhteiskunnallisten yritysten sosiaaliset innovaatiot täydentävät perinteistä julkista ja yksityistä sektoria sekä järjestötoimintaa suomalaisen yhteiskunnan kriittisillä ongelma-alueilla. Oikeilla politiikkatoimilla meillä on mahdollisuus kiihdyttää sosiaalisia innovaatiota ja ottaa käyttöön lähellä kansalaisyhteiskuntaa ja loppukäyttäjien tarpeista syntyvää yhteiskunnallista innovaatiopotentiaalia. Tämä policy brief antaa suosituksia vaikuttavaan innovaatiopolitiikkaan, erityisesti sen seurannasta, käytännön toteutuksesta ja rahoituksesta vastaaville julkisille toimijoille sekä kuntien, kaupunkien, maakuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille sekä viranhaltijoille. Suositukset perustuvat kirjoittajien toteuttamaan, ensimmäiseen laaja-alaiseen suomalaiseen tutkimukseen yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisista innovaatioista. POLICY BRIEF 2023:22 2 Mikä on yhteiskunnallinen yritys? Vaikka yhteiskunnallista yritystä ei Suomessa ole määritelty omaksi yritysmuodok- seen, niiden muodostamasta monimuotoisesta kentästä nousee selkeitä erityispiir- teitä. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmistellun yhteiskunnallisten yritysten strategian (2021) mukaan yhteiskunnallinen yritys: • harjoittaa liiketoimintaa yhteiskunnallisen tavoitteensa toteuttamiseksi • käyttää suurimman osan voitostaan tai ylijäämästään tämän ensisijaisen tavoitteensa edistämiseen • tämä tavoite on vahvistettu yhteisön yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Lisäksi yhteiskunnallinen yritys korostaa toiminnassaan vastuullisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä hallintomallissaan osallisuutta ja demokratiaa. Tämä kriteeristö heijastelee myös kansainvälisiä määritelmiä, mukaan lukien Euroopan komission määritelmä. Mitä ovat sosiaaliset innovaatiot? Sosiaalisten innovaatioiden määrittely ja tunnistaminen on tärkeä pohja niiden vaikut- tavuuden kehittämiselle. Tähän suosittelemme kriteeristöä, jossa sosiaalisia innovaa- tioina nähdään ratkaisut, jotka: • tyydyttävät yhteiskunnallisia tarpeita paremmin kuin olemassa olevat rat- kaisut • käyttävät resursseja tehokkaammin kuin aiemmat ratkaisut • avaavat mahdollisuuksia uudenlaiselle toiminnalle ja kumppanuuksille • syntyvät lähellä kansalaisyhteiskuntaa, loppukäyttäjälähtöisesti ja ongel- mien juurisyihin pureutuen POLICY BRIEF 2023:22 3 Millainen on sosiaalisesti innovatiivinen yritys? Yhteiskunnalliset yritykset ovat tällä hetkellä aktiivisia sosiaalisia innovaattoreita erityi- sesti terveyden, työllisyyden, syrjäytymisen ehkäisyn sekä osallisuuden vahvistami- sen alueilla. Tutkimuksessamme korostui kolme innovatiivisen yhteiskunnallisen yri- tyksen piirrettä: • orientaatio kehitystyöhön ja osaaminen • sitoutuminen ja panostus kehittämisen käytännön työhön • uusien toimintamallien löytäminen ja markkinoille pääsyssä onnistumi- nen Innovatiivisuus lähtee siis liikkeelle organisaation ytimestä. Lisäksi sosiaalisissa inno- vaatioissa korostui yhteistyön merkitys; sekä muilta omaksutut että itse kehitetyt inno- vatiiviset ratkaisut perustuivat kumppanuuksille ja yhteistyölle. Kiihdytyksen aika: kolme suositusta vaikuttavaan innovaatiopolitiikkaan Kaikilla innovaatioilla on yhteiskunnallisia vaikutuksia, ja innovaatiopolitiikka onkin viime vuosina haluttu yhä voimakkaammin nähdä yhtenä keinona vastata muun mu- assa kaksoissiirtymän, planetaaristen rajojen, työllisyyden ja tuottavuuden noston sekä ikääntymisen ja osaamisvajeiden asettamiin haasteisiin. Samaan aikaan käytän- nön innovaatiorahoitusta ajavat edelleen taloudellista kasvusta johdetut mittarit ja arvi- ointikriteerit. Yhteiskunnan kehittämistarpeet ja innovaatiopolitiikan työvälineet eivät siis vielä kohtaa rahoituksen arkea. Tästä kuilusta huolimatta yhteiskunnalliset yritykset ovat juurisyihin pureutuvien, lop- pukäyttäjälähtöisen sosiaalisten innovaatioiden avulla onnistuneet tuottamaan uusia ratkaisuja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin, työllistymiseen, syrjäytymiseen eh- käisyyn sekä osallisuuden kasvattamiseen. POLICY BRIEF 2023:22 4 Tämän positiivisen kehityksen kiihdyttämiseksi suosittelemme kolmea toimea, jotka koskevat innovaatiopolitiikan ja -rahoituksen kriteeristöä, sosiaalisten innovaatioiden tunnistamista ja tilastointia sekä yhteiskunnallisten yritysten vaikuttavuuden tunnista- mista osana julkisia hankintoja. Suositus 1 Positiivinen yhteiskuntavaikutus on keskeinen innovaatiopolitiikan onnistumi- sen mittari ja rahoituksen kriteeri. Jotta käytännön innovaatiopolitiikkamme ja -rahoituksemme palvelisi parhaiten juuri- syihin pureutuvia vaikuttavuus- ja hyvinvointitavoitteita, vaatii tämä suunnannäyttä- jyyttä innovaatiopolitiikasta vastaavilta ministeriöiltä, mutta myös omat innovaatiostra- tegiansa ja -resurssinsa omaavilta kaupungeilta ja kunnilta sekä maakuntien ja hyvin- vointialueiden päättäjiltä. Kaikilla näillä toimijoilla on mahdollisuus kiihdyttää sosiaali- sia innovaatioita asettamalla mitattavat, positiiviset yhteiskuntavaikutukset innovaa- tiopolitiikan ja -rahoituksen kärkikriteereiksi. Suositus 2 Suomeen tarvitaan kansallinen, sosiaalisia innovaatiota tilastoiva ja näkyväksi tekevä tietokanta. Tutkimushankkeemme on osoittanut, että sekä yhteiskunnallisia yrityksiä että sosiaali- sia innovaatioita voidaan tilastoida sekä tarkastella kunnianhimoisen kvantitatiivisten menetelmien kautta. Nykytilanteessa tämä vaatii kuitenkin eri tilastolähteiden yhdiste- lyä ja tilastollisen analyysin erityisosaamista. Ratkaisuksi tarvitsemme systemaattisesti, säännöllisesti päivittyvän, eri tietolähteitä yhdistävän julkisen tietokannan, joka on avoin innovaattoreille, päätöksentekijöille, tut- kijoille, rahoittajille sekä medialle. Tutkimushankkeemme yhteydessä kehitetty interak- tiivinen Power BI- työkalu ja sen tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet ovat erin- omainen pohja tälle. Sosiaalisten innovaatioiden tietokannan perustaminen vaatii yhteistyötä nykyisten ti- lastoijien (ml. Tilastokeskus ja VTT) välillä, Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskes- kuksen perustaman datasivuston tähän saakka keräämien tietojen ja olemassa olevan innovaatiotilastoinnin (kuten SFINNO-tietokannan®) hyötykäyttöä, mutta ennen kaik- kea vahvaa, tulevaisuussuuntautunutta omistajuutta ja kehittämisasennetta. https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiZTY2MTk4OTEtNWNlNS00NGY4LTk5NGItODBhZGU2YzFmOWViIiwidCI6IjY4ZDZiNTkyLTUwMDgtNDNiNS05YjA0LTIzYmVjNGU4NmNmNyIsImMiOjh9 POLICY BRIEF 2023:22 5 Tutkimushankkeemme suosittelee kansallisen sosiaalisten innovaatioiden tietokannan ensimmäisen vaiheen kehitystyötä ja toteutuksen tiekarttaa tehtäväksi työ- ja elinkei- noministeriön johdolla. Suositus 3 Yhteiskunnalliset yritykset tulee nähdä varteenotettavana palveluntuotta- jana julkisen ja yksityisen sektorin sekä perinteisen järjestötoiminnan rinnalla. Tarvitsemme kansalaisyhteiskuntaa lähellä olevien, uusia haasteita ja ratkaisuja esiin nostavien toimijoiden panosta. Tämä tarkoittaa kokonaisvaltaisempaa tuotteiden, pal- velujen ja toimintamallien onnistumiskriteerien vaikuttavuusperusteista määrittelyä ja arviointia. Tämä vaatii näkemyksellisyyttä kaupunkien, kuntien, maakuntien ja hyvinvointialuei- den päättäjiltä. Kaikilla näillä on omissa strategioissaan selkeät hyvinvointitavoitteet. Yhteiskunnalliset yritykset tulee palvelutuotannossa tunnistaa täydentävänä mahdolli- suutena perinteiselle julkiselle ja yksityiselle sektorille. Tämä ei tarkoita yhteiskunnal- listen yritysten erityiskohtelua, vain positiivisen yhteiskuntavaikuttavuuden selkeää tunnistamista osana hankintakriteerejä ja siitä lisäpisteiden saamista. Suositukset perustuvat ensimmäiseen laaja- alaiseen suomalaiseen tutkimukseen yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisista innovaatioista Monimenetelmällinen ja myös kansainvälistä vertailua sisältävä tutkimushankkeemme on tuottanut uraauurtavaa ymmärrystä yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisten inno- vaatioiden nykytilasta ja vaikuttavuudesta sekä ottaa kantaa toimintaympäristön kehit- tämistarpeisiin politiikkasuositusten muodossa. Olemassa olevat tutkimukset ja selvitykset eivät vastanneet päättäjien, mutta eivät myöskään yhteiskunnallisten yritysten omiin tietotarpeisiin, toiminnan ja vaikuttavuu- den käytännön kehittämiseen. Tutkimushankkeen loppuraportti sisältää kattavat ku- vaukset tutkimuskysymyksistä sekä käytetyistä aineistoista ja tutkimusmenetelmistä POLICY BRIEF 2023:22 6 sekä tarkastelee tutkimusaihetta neljän teeman kautta: yhteiskunnallinen tarve ja ky- syntä, innovaatiot, vaikuttavuus ja liiketoiminnan kehitys sekä ennakointi ja tulevaisuu- den tarpeet. Tutkimushankkeen kansallista ja kansainvälistä uutuusarvoa korostavat ensimmäinen yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisia innovaatioita ja innovatiivisuutta kartoittava kvantitatiivinen tutkimus sekä interaktiivinen Power BI-työkalu, joka mahdollistaa niin yhteiskunnallisten yritysten kuin sosiaalisten innovaattorien moniulotteisen tarkaste- lun. Tutkimus pyrittiin liittämään konkreettisesti yhteiskunnan käynnissä oleviin kehityskul- kuihin. Osana tutkimushanketta toteutettiin ennakointiosio, joka luo kuvaa sosiaali- sesti innovoivasta Suomesta vuonna 2027 ja on toiminut yhtenä syötteenä myös esi- tellyille politiikkasuosituksille. Mitä seuraavaksi? Sosiaalisten innovaatioiden nykytilannekuvassa korostuvat sosiaali- ja terveyspalve- lut, työllisyys, syrjäytymisen ehkäisy sekä osallisuuden vahvistaminen. Työssämme nousikin esiin epätasapaino sosiaalisten innovaatioiden keskustelun ja yhteiskunnan tärkeimmiksi koettujen kehitystarpeiden välillä: ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin liit- tyvien ekologisten kehitystarpeiden näkökulma ei noussut vahvasti esiin aineistois- samme. Näitä yhteyksiä täytyy luoda sekä politiikkatyössä että yhteiskunnallisessa keskustelussa; tässä vaaditaan politiikkatoimijoiden, mutta myös itse yhteiskunnallis- ten yritysten omaa huomiota ja panostusta. Lisälukemista Bassi, A., & Fabbri, A. (2020). Under pressure: Evolution of the social economy institu- tional recognition in the EU. Annals of Public and Cooperative Economics: Social Econ- omy under Influence: Isomorphism or Innovation?, 91(3), 411-433. Saatavilla: https://doi.org/10.1111/apce.12264 Fagerlund, S. (2021). Osaamisella kohti avoimia työmarkkinoita. Teoksessa E., Salmi & K., Savela-Vilmari (toim.). YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS SUOMESSA. Malli osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen. DIAK työelämä, 24. Helsinki: Diakonia-am- mattikorkeakoulu. https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiZTY2MTk4OTEtNWNlNS00NGY4LTk5NGItODBhZGU2YzFmOWViIiwidCI6IjY4ZDZiNTkyLTUwMDgtNDNiNS05YjA0LTIzYmVjNGU4NmNmNyIsImMiOjh9 https://doi.org/10.1111/apce.12264 POLICY BRIEF 2023:22 7 Helin, K. (2021). Toimintakykyä tukeva ryhmävalmennus välityömarkkinoilla. Teoksessa E., Salmi & K., Savela-Vilmari, (toim.). YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS SUO- MESSA. Malli osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen. DIAK työelämä, 24. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hämäläinen, H., Jäppinen, T., & Kivisaari, S. (2011). Mihin innovaatioita tarvitaan sosi- aali- ja terveysalalla? YHTEISKUNTAPOLITIIKKA, 76(2). Terveyden ja hyvinvoinnin lai- tos. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117824 Komatsu Cipriani, T., Deserti, A., Kleverbeck, M., Rizzo, F., & Terstriep, J. (2020). Busi- ness models & social innovation: mission-driven versus profit-driven organisations. In- ternational Review of Applied Economics, 34(5), 541–566. Saatavilla: https://doi.org/10.1080/02692171.2020.1781066 Morais-da-Silva, R. L., Segatto, A. P., Justen, G. S., Bezerra-de-Sousa, I. G., & De-Carli, E. (2022). The social innovation process: exploring the specificities in a developing con- text. Business Process Management Journal, 28(1), 236–257. Saatavilla: https://doi.org/10.1108/BPMJ-07-2021-0439 Nousiainen, M. (2021). Työllistävän yritysyhteistyön malli. Teoksessa E., Salmi, & K., Savela-Vilmar (toim.). YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS SUOMESSA. Malli osatyö- kykyisten henkilöiden työllistämiseen. DIAK työelämä, 24. Helsinki: Diakonia-ammatti- korkeakoulu. Parpan-Blaser, A., & Hüttemann, M. Social Innovation in Social Work. THE SOCIAL INNOVATION LANDSCAPE – GLOBAL TRENDS. Atlas of Social Innovation. Saatavilla: https://www.socialinnovationatlas.net/fileadmin/PDF/volume-2/01_SI-Landscape_Glo- bal_Trends/01_17_SI-in-Social-Work_Parpan-Blaser-Huettemann.pdf Schneider, T. (2019). Uusi julkinen hallinta, yhteistyö ja osallisuus sosiaali- ja terveys- palvelujen hankinnassa. Tapaustutkimus innovatiivisesta huumehoidon hankinnasta. Raportti 14/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Unkila, K., & Savinainen, M. (2020). “Ei mennyt turha työ hukkaan” – tutkimus työmene- telmän juurtumisesta palvelujärjestelmän asiakastyöhön. Hallinnon Tutkimus 39 (4), 287–301. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117824 https://doi.org/10.1080/02692171.2020.1781066 https://doi.org/10.1108/BPMJ-07-2021-0439 https://www.socialinnovationatlas.net/fileadmin/PDF/volume-2/01_SI-Landscape_Global_Trends/01_17_SI-in-Social-Work_Parpan-Blaser-Huettemann.pdf https://www.socialinnovationatlas.net/fileadmin/PDF/volume-2/01_SI-Landscape_Global_Trends/01_17_SI-in-Social-Work_Parpan-Blaser-Huettemann.pdf POLICY BRIEF 2023:22 8 Lisätietoja: Vanhempi asiantuntija Petteri Lillberg (M.Phil, Cambridge): petteri.lillberg@de- moshelsinki.fi, p. 050 359 1572. Petteri työskentelee Demos Helsingissä. www.de- moshelsinki.fi Research Area Lead Kari Jalonen (KTT, DI) kari.jalonen@demoshelsinki.fi. Kari työskentelee myös Demos Helsingissä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Työmarkkinaneuvos Tuija Oivo Työ- ja elinkeinoministeriö tuija.oivo@gov.fi Yhteiskunnallisten yritysten sosiaaliset innovaatiot- tutkimushanke toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. POLICY BRIEF on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja, joka esittelee näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Artikkelit julkaistaan verkkosivuilla tietokayttoon.fi. © Valtioneuvoston kanslia mailto:petteri.lillberg@demoshelsinki.fi mailto:petteri.lillberg@demoshelsinki.fi http://www.demoshelsinki.fi/ http://www.demoshelsinki.fi/ mailto:kari.jalonen@demoshelsinki.fi mailto:tuija.oivo@gov.fi http://www.tietokayttoon.fi/ Mikä on yhteiskunnallinen yritys? Mitä ovat sosiaaliset innovaatiot? Millainen on sosiaalisesti innovatiivinen yritys? Kiihdytyksen aika: kolme suositusta vaikuttavaan innovaatiopolitiikkaan Suositus 1 Suositus 2 Suositus 3 Suositukset perustuvat ensimmäiseen laaja-alaiseen suomalaiseen tutkimukseen yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisista innovaatioista Mitä seuraavaksi? Lisälukemista Lisätietoja: