Osa 1 Esipuhe Johdanto Teemat osatekijöineen Epilogi Lähteet -kar tasto ALLI Sisällys Esipuhe 1. Johdanto 7 2. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykytila ja muutokset 8 2.1 Tarkasteltavat teemat osatekijöineen 8 2.2 Väestö 10 2.2.1. Väestörakenne 2.2.2. Asuminen ja muuttoliike 2.3 Ympäristö ja ekosysteemit 32 2.3.1. Luonnonvarojen käyttö ja energia 2.3.2. Ympäristö ja ekosysteemipalvelut 2.4 Tuotanto ja palvelut 45 2.4.1. Tuotantorakenne 2.4.2. Palvelurakenne 2.4.3. Yritysrakenne 2.5 Infrastruktuuri ja liikennejärjestelmä 69 2.5.1. Infrastruktuuri 2.5.2. Henkilöliikenne 2.5.3. Tavaraliikenne 2.6 Lähialueet ja muu kansainvälinen toimintaympäristö 95 3. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ohjaus 104 3.1 Hallinnollisia aluejakoja 105 3.2 Aluerakennetta ja liikennejärjestelmää säätelevät linjaukset 108 3.3 Keskus- ja palveluverkko sekä kehittämis- vyöhykkeet 118 3.4 Kaupunkiverkot 131 4. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vuorovaikutus 134 4.1 Yhdyskunnat ja monikeskuksisuus 134 4.2 Kaupungit ja maaseutualueet 138 4.3 Toiminnalliset alueet 140 5. Tulevaisuuden muutostekijät 145 5.1 Megatrendit 147 Ilmastonmuutos Energian saatavuus Globaali talouskehitys Tekninen kehitys 5.2 Ennakointiteemat 158 I. Kaupungistuminen jatkuu II. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisään- tyvät III. Ikärakenne vanhenee ja palvelutarve kas- vaa IV. Riippuvuus ekosysteemien toiminnasta ja luonnonvaroista lisääntyy V. Tuotanto ja palvelut jakaantuvat uudelleen VI. Vähähiilisyys ja vihreä talous veturina VII. Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa 6. Epilogi 194 Lähdeluettelo 196 Esipuhe Valtioneuvosto on antanut asianomaisille ministeriöille tehtäväksi laatia aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan eli valtakunnallisen näkemyksen pitkällä aikavälillä tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevas- ta liikennejärjestelmästä. Toimeksianto perustuu valta- kunnallisiin alueiden kehittämisen tavoitteisiin sekä lii- kennepoliittiseen selontekoon. Kehityskuvatyötä on pohjustettu ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministe- riön sekä Liikenneviraston asiantuntijoiden toimesta. Keskeinen osa pohjustusta on ollut nyt käsillä olevan ALLI-kartaston tuottaminen, josta ovat vastanneet Tam- pereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Tekijät ovat kartoittaneet ja analysoineet aluerakenteen ja liikenne- järjestelmän nykytilaa, kehitystä ja linjauksia. Työssä on kiteytetty myös ennakointiteemoja eli muutostekijöitä, jotka erityisesti tulevat vaikuttamaan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen, ja joihin jatkotyössä olisi tarpeen keskittyä. ALLI-kartastossa kysymys on siis perusaineiston keräämisestä varsinaista kehityskuvan valmistelua varten. ALLI-kartaston ovat laatineet Hanna Kalenoja, Ruut Ris- sanen, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala ja Markus Pöllänen Vernestä sekä Antti Rehunen ja Ossi Ahonen SYKEstä. Työn kuluessa on järjestetty kolme työpajaa, joihin on osallistunut asiantuntijoita ministeriöistä ja Liikenneviras- tosta, sekä yksi laaja sidosryhmäseminaari. Tilaajien puolelta ALLI-kartaston laatimista ovat ohjan- neet Timo Turunen ja Mariitta Vuorenpää ympäristömi- nisteriöstä ja Ilkka Mella työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kehityskuvatyön pohjustamiseen ovat osallistuneet myös Petri Jalasto ja Anni Rimpiläinen liikenne- ja viestintämi- nisteriöstä, Mervi Karhula Liikennevirastosta, Veijo Kavo- nius ja Satu Tolonen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Ulla Koski ympäristöministeriöstä. Ympäristöministeriö kiittää tilaajien puolesta ALLI- kartaston tekijöitä ja muita työhön osallistuneita innok- kaasta ja idearikkaasta työstä. Tehty työ tarjoaa hyvän lähtökohdan kehityskuvan valmistelulle. Toivomme myös, että se palvelee muitakin toimijoita heidän omissa strategia- ja tulevaisuusprosesseissaan. Helsingissä 9.4.2013 Ulla Koski Aluesuunnitteluneuvos 7 Aluerakenteessa tarkastellaan seutujen eli toiminnallisten asunto- ja työmarkkina- alueiden tai niitä laajempien alueiden välisiä suhteita, ei seutujen sisäistä yhdyskunta- rakennetta. Talous- ja työpaikkakehitys määrittävät pitkälti aluerakenteen kehitystä. 1 Johdanto Taustaa Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa laa- ditaan ministeriöiden (YM, TEM, LVM ja MMM) yhteis- työnä. Kehityskuvan laatimista edellytetään valtakunnal- lisissa alueiden kehittämistavoitteissa (2011) ja liikenne- poliittisessa selonteossa (2012). Aluerakenteen ja liiken- nejärjestelmän vuorovaikutus on vahva. Aluerakenne ja -kehitys heijastuvat liikennejärjestelmän kehittämistar- peisiin ja toisaalta liikennejärjestelmällä voidaan merkit- tävällä tavalla vaikuttaa aluerakenteeseen. Työ käsittelee aluerakennetta ja näkökulma on ensisijai- sesti valtakunnallinen. Näkökulma voi teemasta riippuen laajentua lähialueisiin ja Eurooppaan tai vastaavasti suuralueisiin tai maakuntiin. Työssä ei ole selvitetty yh- dyskuntien sisäistä yhdyskuntarakennetta, vaan on pysy- telty aluerakennetta kuvaavalla tarkastelutasolla. Alue- rakenteessa olennaista on, miten alueet ja keskukset kehittyvät ja toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutussuhteet heijastuvat valtakunnallisista stra- tegioista aluerakenteeseen ja sieltä yhdyskuntarakentee- seen, joka muodostuu paikallisesti asumisen, tuotannon ja erilaisten palvelujen sijoittumisesta. ALLI-työssä on käsitelty valtakunnan tason linjauksia ja strategioita ja niistä aluerakenteeseen heijastuvia teemoja ja muutos- tekijöitä (kuva 1.1). Monikeskuksinen aluerakenne nostaa esille erityisesti suurten kaupunkiseutujen väliset yhteystarpeet ja elin- keinorakenne erityisesti eri teollisuudenalojen sijainti- kohteiden yhteystarpeet maakuntakeskuksiin, valtakun- nankeskukseen ja satamiin sekä muihin kansainvälisten yhteyksien solmupisteisiin. Aluerakenteen keskusverkkoa on eri hallinnonaloilla määritelty sektorikohtaisesti, jol- loin väestön, palvelujen, elinkeinoelämän ja liikenne- järjestelmän näkökulmat ovat jääneet erillisiksi poikki- leikkaustarkasteluikseen. Kuva 1.1. Kansainvälisten, valtakunnallisten ja alueellis- ten tasojen vuorovaikutus. ALLI-työ on rajattu koskemaan valtakunnallisia ja aluerakenteellisia teemoja. Yhdyskun- tarakennetta on käsitelty vain siltä osin kuin sillä on suo- ria aluerakenteellisia vaikutuksia. Tavoitteet Pohjustustyön tavoitteena on ollut muodostaa tiivis ko- konaiskuva aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykyti- lasta ja kehityksestä sekä niihin vaikuttavista keskeisistä muutostekijöistä ja linjauksista. Työn tavoitteena on ollut pohjustaa käynnistymässä olevaa aluerakenteen ja lii- kennejärjestelmän kehityskuvatyötä ja sen pohjalta laa- dittavaa tavoiteltavan aluerakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän määrittelyä. Erityisesti ennakointi- teemojen määrittely on tärkeä silta jatkotyöhön. Aihe- piiriin liittyy lukuisa määrä selvityksiä, suunnitelmia ja linjauksia, joita on koottu, pelkistetty ja jäsennelty tässä raportissa. Tavoitteena on lisäksi, että selvitys tuottaisi lähtötietoja aluerakennetta ja -kehitystä koskevaan strategia- ja suunnittelutyöhön myös muille toimijoille, kuten maa- kuntien liitoille, kaupunkiseuduille ja ELY-keskuksille. Paikalliskeskukset Kansainväliset linjaukset Yhdyskuntarakenne Aluerakenne Valtakunnalliset linjaukset ja strategiat ALLI- työn rajaus Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vuorovaikutus on vahva: liikennejärjestelmä vaikuttaa aluekehitykseen ja toisaalta aluekehitys heijastuu liikennejärjestelmän kehittämistarpeisiin. Asumisen ja työpaikkojen välinen alueellinen epätasapaino pyrkii korjautumaan seutujen välisellä muuttoliikkeellä. Liikennejärjestelmä on osa aluerakennetta ja kytkee eri toiminnot ja alueet yhteen. Aluerakenteen kannalta tärkeitä ovat keskusten väliset yhteydet. Aluerakenteella tarkoitetaan väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotannon, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden, näitä toimintoja yhdistävän liikennejärjestelmän sekä teknisen huollon verkostojen ja luonnonvarojen sijoittumista sekä näiden välisiä toiminnallisia vuorovaikutussuhteita. 8 2 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän nykytila ja muutokset 2.1. Tarkasteltavat teemat osatekijöineen Aluerakenne ja liikennejärjestelmä muodostuvat erilais- ten teemojen yhteisvaikutuksesta. Teemat vaikuttavat vahvasti toisiinsa muodostaen verkostomaisen syy- seuraus-suhteiden rakenteen. ALLI-työssä teemat on jaettu viiteen klusteriin, jotka ovat väestö, luonnonvarat ja ekosysteemit, tuotanto ja palvelut, liikennejärjestelmä ja infra sekä kansainvälinen toimintaympäristö. Ilmiöiden taustalla vaikuttavat megatrendit, joiden vai- kutuksia on usein hankalaa arvioida etukäteen, mutta joiden ennakointi on silti merkittävässä asemassa, sillä ne vaikuttavat läpileikkaavasti kaikkiin teemoihin. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, talouskehitys, energian saatavuus ja tekninen kehitys. Myös poliittinen kehitys ja luonnonkatastrofit sekä monet muut taustamuuttujat vaikuttavat tavalla tai toisella kaikkiin teemoihin. Tässä työssä kuitenkin tarkastellaan lähemmin vain ensin mai- nittuja megatrendejä. Kutakin klusteria kuvataan omassa alaluvussaan, jossa teemat puretaan ensin toimintaympäristökartan avulla osatekijöihin ja havainnollistetaan sitten erilaisten kartto- jen ja kuvien avulla. Tarkastelussa on pyritty katsomaan kutakin ilmiötä siihen parhaiten soveltuvalla tasolla. Useat tarkastelut on tehty maakunta- tai seutujaolla, johtuen lähinnä näiden tasojen tilastollisesta saatavuu- desta. Seutukunta on tässä työssä todettu aluerakenteen pienimmäksi mielekkääksi alueyksikkötasoksi, sillä se kuvaa usein kohtuullisen hyvin toiminnallista kaupunki- seutua. Yhdyskuntarakennetasolle eli seudun sisäiseen rakenteeseen ei ole menty, joskin yhdyskuntien toimi- vuus on otettu yhdeksi aluekehityksen lähtökohdaksi. Kuva 2.1. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän teemat ja megatrendit. Väestö- rakenne Asuminen ja muuttoliike Ympäristö ja ekosysteemi- palvelut Lähialueet ja muu toiminta- ympäristö Infra- struktuuri Tavara- liikenne Luonnon- varojen käyttö ja energia Tuotanto- rakenne Palvelu- rakenneYritys- rakenne Henkilö- liikenne 9 Osatekijä Aluerakenteen ja liikenne- järjestelmän teema kasvava supistuva ennallaan Osatekijän merkitys Muutostekijän vaikutus osatekijään parantava heikentävä ei vaikutusta Teemojen purkaminen osatekijöihin on tehty toimin- taympäristökarttojen avulla. Näissä kartoissa esitetään teeman osatekijät sekä niihin vaikuttavat muutostekijät. Osatekijöiden (sisäkehällä) väriskaala arvioi tekijässä tapahtunutta viimeaikaista kehitystä, kun taas muutoste- kijän väri kuvastaa sen vaikutusta osatekijän toiminta- edellytyksiin. Toimintaympäristökartat on laadittu tutki- musryhmässä ja niitä on täydennetty ja muokattu projek- tiryhmän palautteen sekä ministeriöiden asiantuntijoiden työpajatyöskentelyn tulosten perusteella. Muutostekijöi- den avulla on muodostettu kappaleessa 5 esitellyt enna- kointiteemat. Toimintaympäristökartan rinnalla on lyhyt alustus tee- maan, jonka jälkeen seuraa varsinainen teeman kartasto- osuus. Kunkin teeman kartastossa esitetään kartoin, kuvin ja tekstein teeman tärkeimpiä taustatietoja. Kuva 2.2. Toimintaympäristökartan lukuohje. 194 6 Epilogi Kaupungistumisen ja suurimpien kaupunkiseutujen kas- vun takana on useita eri tekijöitä. Elinkeinorakenteessa kasvualat sijoittuvat keskuksiin. Informaatioala ja liike- elämän palvelut ovat tällaisia voimakkaasti kasvavia toi- mialoja. Suurin osa seutujen välisestä muuttoliikkeestä koostuu nuorista aikuisista, jotka muuttavat opiskelu- ja työpaikkojen saatavuuden mukaan. Keskittyminen kaupunkiseuduille lisää liikennettä näiden seutujen välillä. Erityisesti kaikkein suurimpien seutujen väliset ja useamman keskuksen kautta kulkevat yhteydet ovat yhä vilkkaammin liikennöityjä. Näihin yhteyksiin kohdistuu myös kehittämistarpeita, mikäli yhteyksien kapasiteetti tai nopeus ei ole riittävä. Tärkeimmille rajanylityspaikoille johtavilla yhteyksillä kulkee kasvavia määriä matkustajia ja tavarakuljetuksia. Etenkin venäläisten Suomeen kohdistuva matkailu on lisääntynyt. Myös yhteydet Viroon ovat tiiviitä. Venäjän viisumivapauden toteutuessa tulevaisuudessa matkaili- jamäärät voivat moninkertaistua. Tällöin liikenteen hal- linta edellyttää juna- ja linja-autoyhteyksien kehittämistä. Liikenneyhteyksien parantaminen on lisännyt liikenne- määriä suuriin keskuksiin vievillä pääväylillä, jonne sijoit- tuu seutujen välisen liikenteen ohella yhä enemmän myös seutujen sisäistä liikennettä. Helpompi liikkuminen on edesauttanut yhdyskuntarakenteen hajautumista, kun yhä kauempaa on pystytty käymään töissä keskuskau- pungissa. Kaupunkiseutujen työssäkäynti- ja asiointialu- eiden kasvu on pidentänyt arkiliikkumisen matkoja ja tuonut uusia pendelöijiä ja asioijia maantieverkolle. Seu- dulle tulevan liikenteen lisäksi myös seuduilta lähtevä liikenne esimerkiksi viikonlopunviettoon kuormittaa ulosmenoteitä suurimmilla seuduilla. Kaupunkiseutujen yhteydessä valtakunnallinen, seutujen välinen liikenne- verkko on pitänyt mitoittaa osin seutujen sisäisen liiken- teen perusteella. Kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu 34 suurimman kau- punkiseudun taajama-alueilla, ja kaupunkiseututaajami- en väestö kasvaa noin 30 000 asukkaalla vuodessa. Taa- jamien sisäisen liikenteen järjestämisellä on näin ollen kasvava merkitys koko liikennejärjestelmässä. Kaupunki- en asema aluerakenteessa on riippuvainen siitä, miten hyvin niiden yhdyskuntarakenne toimii. Erityisesti jouk- koliikenteen ja sen matkaketjujen kehittäminen ja liittä- minen kaupunkien välisiin joukkoliikenneyhteyksiin on keskeinen haaste. Vähenevän väestön alueilla liikennemäärät pienenevät ja rakennettua ympäristöä jää vajaakäyttöiseksi. Monilla alueilla vapaa-ajan asutus on kuitenkin laajentunut huo- mattavasti. Aiemmin vakituisesti asuttuja taloja jää myös merkittäviä määriä vapaa-ajan asumiskäyttöön. Supistu- villa alueilla alemman tieverkon kunto aiheuttaa ongel- mia monin paikoin. Vaikka teillä liikkujat ovat vähenty- neet, tieverkkoa käytetään silti hyvin laajasti. Jos vakitui- sen asutuksen lisäksi otetaan huomioon myös vapaa-ajan asutus, on asuttujen neliökilometrien määrä Suomessa kasvanut. Mökkiliikenteen ohella erityisesti maa- ja met- sätalouteen liittyvät kuljetukset käyttävät hyväkseen suurta osaa tieverkostosta. Maaseudun tieyhteyksien ylläpidosta tinkimiseen syntyy paineita, kun käyttäjien määrä vähenee. Infrastruktuurin ylläpidon resursointia ei pystytä kuitenkaan yleensä leik- kaamaan samaan tahtia kuin käyttö vähenee. Yksin- omaan vakituista asutusta ei kuitenkaan voi käyttää lii- kenneyhteyksien tarpeen määrittelyn pohjana, vaan huomioon on otettava kaikki käyttötavat. Palveluverkon keskittyminen lisää asiointimatkojen pi- tuutta etenkin maaseudulla. Verkkoasioinnin lisääntymi- nen kompensoi joiltakin osin muutosta. Verkkopalvelui- den ja -kaupan hyödyntäminen edellyttää toimivaa jake- lulogistiikkaa ja kattavaa tietoliikenneverkkoa. Teollisuuden rakennemuutoksen myötä raaka-aineet, tuotteet ja kuljetustarpeet muuttavat muotoaan. Tehtai- den lopettamisen myötä kuljetusmäärät vähenevät mer- kittävästi joillakin alueilla, mutta saattavat kasvaa toimi- maan jääneissä yksiköissä. Myös uusia tuotantolaitoksia perustetaan kasvavilla aloilla. Luonnonvaroihin kohdistu- va kysyntä on kasvanut maailmanmarkkinahintoja nous- tua. Biomassan hyödyntäminen ja kaivostoiminta ovat kasvavia aloja. Tuotteiden jalostusasteen kasvattaminen vähentää lopputuotteiden kuljetusmääriä, mutta edel- leen myös malmien ja selluloosan kaltaisia vähän jalos- tettuja kuljetetaan paljon. 195 Palvelujen kasvava käyttö Aluerakenne Alemman tieverkon kunnossapito Liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri Metropolialueen kehittyminen Kansainväliset yhteydet Kaupunki- seutujen kasvu Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Seutujen sisäisen liikenteen toimivuus Elinkeino- rakenteen muutos Satamien erikoistuminen Päätieverkon kehittäminen Keskusten väliset pääliikenne- yhteydet Luonnon- varojen käyttö Maahanmuuton lisääntyminen Palvelu- rakenteen keskittyminen Maaseutuasutuksen väheneminen Vapaa-ajan liikkumisen lisääntyminen Asiointi- ja työssäkäynti- alueiden laajeneminen Arkiliikkumisen lisääntyminen Ajoneuvo- teknologian kehitys Kuljetus- tarpeiden muutokset Matkailu ja vapaa-ajan harrastukset ja kesämökkeily Muuttuva teollisuus- tuotanto Ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen Tulojen kasvu Tavaraliikenteen muutokset Rataverkon kunnossapito ja kehittäminen Kansain- välistyminen Joukkoliikenteen järjestäminen Liikenne- käytävien kehittäminen Kehittämisen ja ylläpidon priorisointi Koulutus ja osaaminen Matka- ketjujen joustavuus Kaasunjakelun muutokset Maaseudun joukkoliikenne Ekosysteemipalvelujen merkitys yhdyskuntien ja koko yhteiskunnan kehittämisen perustana on alettu tunnistaa aiempaa paremmin. Ekosystee- mipalvelut tuottavat resursseja tuotannolliseen toimintaan, säätelevät yhdyskuntien kannalta oleellisia toimintoja, kuten ilman, veden ja mate- riaalien kiertoa ja laatua sekä tarjoavat mahdolli- suuksia muun muassa virkistykseen. Ekosysteemi- palvelujen toiminnan turvaaminen on olennaisen tärkeää sekä kaupungeissa että maaseudulla. Alueiden välillä on suuria eroja aluerakenteen osatekijöiden kehityksessä ja liikennejärjestelmän kehittämistarpeissa. On tärkeää tunnistaa kunkin alueen keskeisimmät painopisteet ja kehittämis- tarpeet. Haasteena on nivoa seutujen erilaiset painotukset yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Suomen keskusverkko on muuttunut kuluneina vuosikymmeninä ja muutos on ollut erilainen eri mittakaavatasoilla ja alueilla. Monikeskuksisuus on lisääntynyt kaupunkiseutujen sisällä. Maakun- ta- ja seutukeskusten verkko on vahvistunut maa- seudun pienten keskusten kustannuksella, mutta viime vuosina myös pienet seutukeskukset ovat alkaneet jäädä yhä enemmän suurimpien kasvu- keskusten vauhdista. Maaseudulla nykyiset ja entiset kuntakeskukset muodostavat palveluver- kon keskeisimmän rungon. Kokonaisuuden kehit- tämisessä tarvitaan hierarkkisen palvelu- ja kes- kusverkon, verkostomaisen monikeskuksisuuden ja eri lailla virtaavien alueellisten vuorovaikutus- prosessien yhdistämistä toisiinsa. Kuva 6.1. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osateki- jöiden ja muutosten välisiä yhteyksiä 196 Lähteet Aalto, Elisa & Pöllänen, Markus & Mäntynen, Jorma & Mäkelä, Tommi & Rauhamäki, Harri. 2012. Suomen lentoliikenne vuoteen 2025 – neljä skenaariota. Helsinki: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Trafin julkaisuja 12/2012. Alatalo, Johanna & Tuomaala, Mika. 2008. Alueelliset rakennemuutokset. TEM analyyseja 6/2008. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. Alm, Markku. 2012. Uusiutuva energia. Toimialaraportti 4/2012. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. Antikainen, Riina & Lähtinen, Katja & Leppänen, Maija & Furman, Eeva. 2013. Vihreä talous suomalaisessa yhteiskunnassa. Helsinki: Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 1/2013. Antikainen, Harri & Kotavaara, Ossi & Rusanen, Jarmo. 2012. Saavutettavuuksien alueellinen mosaiikki Suomessa teoksessa Espon tekee tulosta (toim. Hirvonen & Kotavaara). Nordia tiedonantoja 1/2012 29-41.Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja. ATN 2013: Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta. http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/index.phtml?s=1. luettu 15.3.2013 Belloni, Kaisa & Jaakkonen, Liisa & Vainio, Terttu. 2012. Asuntotuotanto 2030. VTT Technology 2. Espoo 2012 Berninger, Kati. 2012. Selvitys vähähiilisen yhteiskunnan temaattisesta tavoitteesta EU:n rakennerahastojen ohjelmatyössä kaudella 2014–20. Valtakunnallinen teema ja ohjelmatason toiminta. 29.5.2012. http://www.tem.fi/files/33978/berninge_raportti_29052012r.pdf. luettu 15.4.2013 Boverket (2012). Vision för Sverige 2025. http://www.boverket.se/Boende/Vision-for-Sverige-2025/ DiViA 2013. DiViA-foorumi Digitaalinen tulevaisuus, 7.3.2013. http://www.divia.fi/divia/tapahtuma/divia-2013-digitaalinen-tulevaisuus DNV 2010. Shipping across the Arctic Ocean. A feasible option in 2030–2050 as a result of global warming? DNV. Research and Innovation, Position Paper 04–2010. Eesti Siseministeerium 2011. Eesti 2030+. Üleriigiline planeering. (National spatial plan Estonia 2030+). EIA 2011. International Energy Outlook 2011, U.S. Energy Information Administration, DOE/EIA-0484(2011) EK 2013. Elinkeinoelämän keskusliitto. http://www.ek.fi/ek/fi/ Ekström, Bo-Erik & Haavisto, Ilkka & Pohjonen, Mika. 2013. Julkisten palvelujen uudistus hyytyy. Teoksessa: Muistioita hallitukselle. Talouspolitiikan linjaus keväällä 2013. Elinkeinoelämän tutkimuslai- tos 2013. Energiateollisuus 2013a. Energiavuosi 2012 – Sähkö. http://www.slideshare.net/energiateollisuus/energiavuosi-2012-shk-16134492 Energiateollisuus 2013b. Maakaasu. http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/energialahteet/maakaasu ERA17 2010. Martinkauppi (toim.). Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017. Ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes, Helsinki 2010. Eskelinen, Heikki (toim.). 2011. Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa. Tutkimushankkeen ”Kaupunkiverkon ja maaseudun välimaasto – mikä on seutukaupunkien paikka alueraken- teessa?” loppuraportti. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 3-2011. Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit. Helsinki. ESPAS 2012. Global trends 2030 Citizens in an interconnected and polycentric world. European Strategy and Policy Analysis (ESPAS). ESPON 2007. Arvioita ESPON 2006- ohjelmasta. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 4/2007. ESPON 2010. New Evidence on Smart Sustainable and Inclusive territories. First ESPON 2013 Synthesis Report. European Union. Etelä-Karjalan liitto 2010. Etelä-Karjan maakuntasuunnitelma 2030. Etelä-Pohjanmaan ELY 2012. Pohjanmaan maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvitys. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Etelä-Pohjanmaan liitto 2005. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030. Etelä-Savon liitto 2012. Uusiutuva Etelä-Savo 2020 –maakuntastrategia. Euroopan komissio 2013. Euroopan komissio, Talous- ja rahoitusasiat. http://ec.europa.eu/economy_finance/international/non_eu/index_fi.htm Euroopan komissio 2013. Transport infrastructures - TEN-T, What do we want to achieve? http://ec.europa.eu/transport/themes/infrastructure/index_en.htm European Comission 2011. Innovation Union Atlas. 2011 Edition. ec.europa.eu/iuc2011 http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/index.phtml?s=1 http://www.tem.fi/files/33978/berninge_raportti_29052012r.pdf http://ec.europa.eu/economy_finance/international/non_eu/index_fi.htm 197 European Union 2010. The European Union Strategy for the Baltic Sea Region. Background and analysis. European Union, Regional Policy. May 2010. Fingrid 2011. Valot päällä valtakunnassa. http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/Ajankohtaista%20liitteet/Esitteet/Triotton%20osoitteilla/valot_paalla_valtakunnassa.pdf Fingrid 2012. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko. http://www.fingrid.fi/fi/yhtio/yhtioliitteet/Verkkokartta_2012_suomi.pdf Gasum 2013a. LNG-terminaalin rakentaminen Suomeen. http://www.gasum.fi/tuotteet/lng/tuontiterminaaliInkooPorvoo/Documents/Gasum_esite_suomi.pdf Gasum 2013b. Luonnonkaasuverkostot kartalla. http://www.gasum.fi/kaasuverkostot/verkostokartat/Sivut/default.aspx Helminen, Ville & Nurmio, Kimmo & Rehunen, Antti & Ristimäki, Mika & Oinonen, Kari & Tiitu, Maija & Kotavaara, Ossi & Antikainen, Harri & Rusanen, Jarmo. 2012. Kaupungin-maaseudun aluetypo- logian muodostamisperiaatteet - tekninen menetelmäkuvaus. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=409543&lan=FI. Luettu 20.12.2012. Hiironniemi, Silja. 2012. Kuntien tehtävien kartoitus, raportti 2012. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2/2013. Helsinki. Honkatukia, Juha & Ahokas, Jussi 2012. Suomen talouden rakenteellinen kehitys finanssikriisin jälkeen – Kysyntä- ja tuotantorakenteiden muutos vuosina 2012-2030. Valtion taloudellinen tutkimus- keskus, VATT tutkimukset 169/2012. Hynynen, Ari (toim.). 2012. Takaisin kartalle. Suomalainen seutukaupunki. Suomen Kuntaliitto, Acta 237. Helsinki. Hytönen, Jukka & Mella, Ilkka & Pousi, Anu. 2011. Äkillisen rakennemuutoksen alueet 2007–2011. TEM-analyyseja 37/2011. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. Hämeen liitto 2009. Häme 2035 maakuntasuunnitelma. IMF 2012. World Economic Outlook 2012. International Monetary Fund, 2012. IMF 2013. World Economic Outlook update, Gradual Upturn in Global Growth During 2013. International Monetary Fund, 2013. Jauhiainen, Jussi & Harvio, Susanna & Luukkonen, Juho & Moilanen, Helka. 2007. Kehittämisvyöhykkeet aluekehittämisessä. Sisäasiainministeriön julkaisuja 22/2007. Jauhiainen, Jussi S. 2011. Monta monikeskuksisuutta. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 6/2011. Kainuun maakunta-kuntayhtymä 2005. Kainuun maakuntasuunnitelma 2025. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, päivitys 2013, taustaraporttiluonnos 30.1.2013 Kansallinen luonnonvarastrategia 2009. Sitra. http://www.sitra.fi/luonnonvarastrategia. luettu 17.12.2012 KELA 2012. Kelan tilastollinen vuosikirja 2011. Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 2012. Kansaneläkelaitos. Helsinki. Keski-Pohjanmaan liitto 2010. Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030. Keski-Suomen liitto 2010. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma. Kiiskilä, Kati & Tiikkaja, Hanne & Kalenoja, Hanna. 2011. Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin. Liikennevirasto. Kilpi, Esko & Puutio, Risto. 2006. Tietoyhteiskunnan on luovuttava teollisen työn ajatusmalleista. https://www.jyu.fi/jsbe/avance/mujo4/9 KOKO 2010. 52 eriKOKOista aluetta. Työ- ja elinkeinoministeriö, alueidenkehittämisyksikkö. Koljonen, Tiina & Similä, Lassi (ed.) 2012. Low Carbon Finland 2050. VTT clean energy technology strategies for society. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Visions 2. Koski, Heli & Maliranta, Mika & Rouvinen, Petri & Ylä-Anttila, Pekka. 2013. Monta vaaraa on valikoivan elinkeinopolitiikan tiellä. Teoksessa: Muistioita hallitukselle. Talouspolitiikan linjaus keväällä 2013. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 2013. Helsinki. Kotavaara, Ossi & Antikainen, Harri & Marmion, Mathieu & Rusanen, Jarmo. 2012. Scale in the effect of population change: GIS and statistical approach to road, air and rail accessibility in Finland, 1990–2008. The Geographical Journal, 178: 4, 366–382. Kuntaliitto 2013. www.kunnat.net luettu 25.1.2013 Kymenlaakson liitto 2010. Kymenlaakson maakuntaohjelma 2011-2014. Känkänen, Riina & Väre, Seija & Teerihalme, Henna & Valli, Raisa & Nyrölä, Liisa. 2011. Ekosysteemipalvelut väylänpidossa ja liikenteessä. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 53/2011. Liikenne- virasto, Helsinki. Käppi, Markku & Mäkelä, Tommi & Saarialho, Antti & Salo, Pekka (toim.) 2011. Kuljetusjärjestelmän strateginen kehittäminen mallintamisen avulla. Helsinki: Yleinen Teollisuusliitto. https://www.jyu.fi/jsbe/avance/mujo4/9 http://www.kunnat.net/ 198 Lahti, Pekka & Moilanen, Paavo . 2010. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Kehitysvertailuja 2005–2050. Suomen Ympäristö 12/2010. Ympäristöministeriö, Helsinki. Lahtinen, Markus & Esala, Lauri & Huovari, Janne & Jauhiainen, Signe & Kerkelä, Leena & Laiho, Veera. 2012. Globaalitalouden haasteet Suomelle vuoteen 2030. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2012. Helsinki. Lampinen, Seppo & Karppi, Ilari & Martikainen, Jaana & Saarlo, Anna & Somerpalo, Sakari & Viljanen, Ville. 2011. Keskusjärjestelmä 2.0 – avaimia aluerakenteen hahmottamiseen. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto. Lankia, Tuija & Kopperoinen, Leena & Neuvonen, Marjo & Pouta, Eija. 2012. Mapping outdoor recreation benefits in Finland using national inventory data (extended abstract). MMV6-Stockholm. Lapin liitto 2009. Lapin maakuntasuunnitelma 2030. Liikennevirasto 2011a. Suomen päätieverkko. http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/liikenneverkko/tiet/Paatieverkko_2011_0.pdf Liikennevirasto 2011b. Rautateiden verkkoselostus 2013. Liikennevirasto, Väylätietoja 2/2011 Liikennevirasto 2012. Henkilöliikennetutkimus 2010–2011. Suomalaisten liikkuminen. Liikennevirasto, 2012. Liikennevirasto 2012a. Kalliokoski & al. Väyläverkoston yhtenäinen luokittelu kunnossapidon suunnittelua varten. Liikennevirasto, Tutkimuksia ja selvityksiä 10/2012 Liikennevirasto 2012b. Euroopan komission ehdotus Suomen kattavaksi verkoksi ja ydinverkoksi. http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/liikenneverkko/TEN-T- kartta_300312%5B1%5D.JPG Liikennevirasto 2012c. Rataverkon kuvaus 1.1.2013. Liikennevirasto väylätietoja 4/2012 Liikennevirasto 2012d. Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2011. Liikennevirasto, liikenne- ja väylätieto-osasto. Liikenneviraston tilastoja 7/2012. Liikennevirasto 2012e. Tasoristeysonnettomuudet. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/tilastot/onnettomuustilastot/tasoristeysonnettomuudet Liikennevirasto 2013. Suomen pääliikenneverkot ja kansainväliset yhteydet. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko Liikennevirasto, LVM ja Trafi 2012. Liikennejärjestelmän nykytilakatsaus liikennepoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. 15.12.2011. Luukkonen, Terhi & Mäkelä, Tommi & Pöllänen, Markus & Kalenoja, Hanna & Mäntynen, Jorma & Rantala, Jarkko. 2012. Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035. Taustaraportti liikennepoliitti- seen keskusteluun. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 36/2012. Helsinki: Liikennevirasto. LVM 2009. Suomen lentoliikennestrategia. Liikenne- ja viestintäministeriö, Ohjelmia ja strategioita 3/2009 LVM 2010. Kotimaan lentoliikenteen tilanne erityisesti Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän lentokentillä – selvitys. Liikenne- ja viestintäministeriö, Julkaisuja 29/2010 LVM 2010. Tuottava ja uudistuva Suomi, Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta, Liikenne- ja viestintäministeriö, 2010. LVM 2012a. Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012. Liikenne- ja viestintäministeriö, Ohjelmia ja strategioita 2/2012 LVM 2012b. Hallitus otti kantaa TEN-T-liikenneverkon suuntaviivoihin. Liikenne- ja viestintäministeriö, tiedote 1.3.2012 LVM 2012c. Leinonen & Artte. Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 24/2012. LVM 2012d. Salanne I., Tikkanen M., Valli R., Hyötylä T., Pöyskö T. Yhdyskuntajätteen logistiikka. Nykytilan ja toimintaympäristön selvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 18/2012. Länsstyrelserna (2012). Klimatanpassning i fysisk planering – Vägledning från länsstyrelserna. Maa-ainesten kestävä käyttö 2009. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009. Luonnonvarat. Maa- ja metsätalousministeriö 2011. Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategiaksi. Työryhmämuistio MMM 2011/1. Helsinki Maa- ja metsätalousministeriö 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Maa- ja metsätalousministeriö. MMM:n julkaisuja 1/2005. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 –työryhmä 2013. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 –työryhmän ehdotus. Sisäaisainministeriön julkaisuja 5/2013. Helsinki Maataloustilastot 2013. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Mella, Ilkka 2012. Trendejä ja visioita 2010-luvun aluekehityksestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittäminen 18/2010. Helsinki. Metsäntutkimuslaitos 2012. Metsätilastollinen vuosikirja 2012. Metsäntutkimuslaitos, Sastamala. Metsäteollisuus ry 2012. Metsäteollisuuden toimipaikat Suomessa. http://www.metsateollisuus.fi/tilastopalvelu2/tilastokuviot/Metsateollisuus/Forms/AllItems.aspx. luettu 15.2.2013 http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko 199 Moilanen, Helka. 2012. Regional development zones in spatial development in Finland. Governing spatial development through new territorial frames. Turun yliopisto, Turku 2012. Moisio, Sami. 2012. Valtio, alue, politiikka - Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään. Vastapaino, 2012. Moisio, Sami & Vasanen, Antti. 2008. Alueellistuminen valtiomuutoksen tutkimuskohteena. Tieteessä tapahtuu 3–4/2008. Myrskylä, Pekka. 2012. Alueellisten työmarkkinoiden muutos. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 1/2012. Helsinki Mäkelä, Tommi & Kallionpää, Erika & Paavilainen, Jouni & Pöllänen, Markus & Liimatainen, Heikki. 2011. Itämeren kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden skenaarioita. Vaikutukset Suomen näkökulmasta. Helsinki: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Trafin julkaisuja 18/2011. Nationell godsstrategi. 2010. Nationell godsstrategi. Fokus: järnväg. Oktober 2010. http://www.norrbotniabanan.se/upload/239/NGS101103WEB.pdf Newby, Elisa & Suni, Jaakko. 2012. Palveluiden viennin viimeaikainen kehitys. Suomen Pankki, Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto ja rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto. BoF Online 13/ 2012. Nieminen, Markku. 2010. Kesämökkibarometri 2009. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Alueiden kehittäminen 12/2010. Nordic Council of Ministers 2011. Megatrends. TemaNord 2011:527. Copenhagen. OECD 2012. Strategic Transport Infrastructure Needs to 2030. OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/9789264114425-en Ojakoski, Maria. 2012. Seutukaupunkien elinkeinorakenneselvitys. Kasvua – vaikka kautta kiven ja kannon. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Helsinki. Osaamiskeskusohjelma 2013. http://www.oske.net/ Pesola, Aki & Hoviniemi, Hannu & Vehviläinen, Iivo & Vanhanen, Juha. 2010. Selvitys hajautetusta ja paikallisesta energiantuotannosta erilaisilla asuinalueilla. Loppuraportti 12/2010. Motiva, Helsinki. Pietarinen, Matti. 2012. Yritystukiselvitys. Työ- ja elinkeinoministeriö. Innovaatio 7/2012. Helsinki. Pirkanmaan liitto 2010. Pirkanmaan maakuntaohjelma 2011–2014. Pohjanmaan liitto 2010. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2010. Pohjois-Karjalan strategia 2030. Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030. Pohjois-Savon liitto 2010. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030. Pohjola 2012. Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Seminaariesitys alueiden ennakointiseminaarissa Porissa 29.–30.3.2012. Matti Pohjola. Pouru, Laura. 2012. Liikennekäytävästä kehittämisvyöhykkeeksi. Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM raportteja 12/2012. Puolustusvoimat 2013. Sotilasläänit kartalla. www.puolustusvoima.fi Päijät-Hämeen liitto 2010. Päijät-Häme 2035 maakuntasuunnitelma. Rantala, Jarkko & Eckhardt, Jenni & Hietajärvi, Anna-Maija & Mäkelä, Tommi & Kallionpää, Erika & Ratnasila, Karri & Permala, Antti & Lehtinen, Jarkko. 2012. Mining industry in Finland and Sweden – New boost for European industry future. Bothnian Green Logistic Corridor. Raunio, Mika & Linnamaa, Reija. 2000. Asuin- ja elinympäristöjen laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. SENTE-julkaisuja 9/2000. Tampereen yliopisto. Rehunen, Antti & Ristimäki, Mika. 2012. Työssäkäynti- ja asiointialueet ovat monelta osin yhteneviä. Asu ja rakenna 1/2012, 12-17. Satakuntaliitto 2012. Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 – maakuntasuunnitelma. Rodrigue, Jean-Paul. 2012. The geography of transport systems. Hofstra University, Department of Global Studies & Geography. http:// people.hofstra.edu/geotrans Siirtolaisinstituutti 2013. Tilastot. http://www.migrationinstitute.fi/stat/ Sisäasiainministeriö 2013. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 – työryhmän ehdotus. Sisäministeriön julkaisuja 5/2013. Helsinki Smith, Laurence C. & Stephenson, Scott R. 2013. New Trans-Arctic shipping routes navigable by midcentury. Proceedings of the National Academy of Sciences, 2013; DOI: 10.1073/pnas.1214212110 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015 2012. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1/2012. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Suomen Pankki 2012. Euro&Talous 4/2012. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous. Suomen Pankin kieli- ja julkaisupalvelut, Helsinki 2012. Suomen virallinen tilasto 2012. Väestöennuste 2012. Tilastokeskus, Helsinki. http://www.stat.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_tie_001_fi.html. luettu 8.2.2013. http://www.stat.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_tie_001_fi.html 200 Sverige 2025. Vision för Sverige 2025. En digitaliserad värld. http://sverige2025.boverket.se/en-digitaliserad-varld.html SYKE 2008. Ekosysteemipalvelut – Tulevaisuutemme turva. www.ymparistö.fi/pohjoismaidenluonto luettu 5.3.2013 SYKE 2009. Latvala, Markus. Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä. Suomen ympäristö 24/2009. SYKE 2011. Ekosysteemipalvelut. Suomen ympäristökeskus. luettu 5.3.2013 Teknologiateollisuus 2013a. Teknologiateollisuuden toimialat. http://new.teknologiateollisuus.fi/fi/toimialat/ Teknologiateollisuus 2013b. Teknologiateollisuuden kehitys alueittain. Alueraportti 6.2.2013. Talouden arviointi, Teknologiateollisuus ry. TEM 2010. Suomen aluekehittämisstrategia 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueiden kehittäminen 23/2010. TEM 2012a. Suomen kaivosteollisuuden tilannekatsaus vuonna 2012. TEM raportteja 23/2012. TEM 2012b. Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 20/2012. TEM 2012c. Yritystukiselvitys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 7/2012. TEM 2012d. Alueiden osaamisprofiilit. Nykytilan kartoitus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 13/2012. TEM 2012e. Ohjelmistoala. Toimialaraportti 7/2012. TEM 2013a. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20. päivänä maaliskuuta 2013. Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM 2013b. Katse pohjoiseen. Toimenpide-ehdotukset. TEM-raportteja 2/2013. Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueosasto. Helsinki. Tilastokeskus 2012. Maatalouden aluetaloustilasto 2010. Tilastokeskus, Helsinki. Tilastokeskus 2012. Väestörakenne 2011 Tilastokeskus 2012. Suomen tilastollinen vuosikirja 2012 Tilastokeskus 2012. Työpaikoista 73 prosenttia palvelualoilla. Julkistus 4.9.2012 Tilastokeskus 2012. Palvelujen ulkomaankauppa Tilastokeskus 2013. Alueluokitukset. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/index_alue.html Tilastokeskus 2013. Kansantalouden materiaalivirrat 2011. Tilastokeskus/Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna. 2008. Työolojen kolme vuosikymmentä, Työolotutkimusten tuloksia 1977–2008. Tilastokeskus, 2008. Tulli 2013. Uljas – Tavaroiden ulkomaankauppatilastot < http://uljas.tulli.fi/> Turkki, Teppo (toim.). 2009. Nykyaikaa etsimässä, Suomen digitaalinen tulevaisuus. Taloustieto Oy, 2009 Tuusa, Ruusu & Korkka, Antti (toim.) 2012. Ikävoimaa alueille! – Hyviä käytäntöjä ikärakennemuutoksen haasteisiin. DEMO-verkosto/Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry UNEP. 2011. Towards a Green Economy. Pathways to Sustainable Development and Poverty Eradication. Final report. www.unep.org/greeneconomy . luettu 14.2.2013 Uudenmaan liitto 2010. Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033. Valtioneuvoston kanslia 2013. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko. Ennakoinnin verkkoraportti. Varsinais-Suomen liitto 2010. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030. VASAB 2010. VASAB long-term perspective for the territorial development of Baltic Sea region. Riga: VASAB Secretariat. Verkottuneen aluerakenteen ominaisuudet 2009. Esiselvitysraportti. Strafica Oy, Kaupunkitutkimus TA Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE), VTT, TKK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutus- keskus (YTK), Helsingin yliopisto, maantieteen laitos. Sektoritutkimuksen Alue- ja yhdyskuntarakenne ja infrastruktuurit -jaosto. Vihriälä, Vesa. 2013. Talouspolitiikan linjaustarpeet. Teoksessa: Muistioita hallitukselle. Talouspolitiikan linjaus keväällä 2013. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 2013. Helsinki. VM 2012. Suhdannekatsaus 20.12.2012. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto, 2/2012. VTJ/VRK. Väestörekisterikeskus, Väestötietojärjestelmä. WEF 2012. Schwab, Klaus (edit.). The Global Competitiveness Report 2012–2013, Insight Report. World Economic Forum 2012. http://sverige2025.boverket.se/en-digitaliserad-varld.html http://www.ymparistö.fi/pohjoismaidenluonto http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=386902&lan=FI 201 Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa 2012. Suomen ympäristökeskus, rakennetun ympäristön yksikkö. Tekninen väliraportti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=27119&lan=fi. luettu 15.4.2013 Ylä-Anttila, Pekka. 2012. Tuotanto globalisoituu, osaamistarpeet muuttuvat. Sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-ala. ETLA. YM 2011. Jätepolitiikka Suomessa ja EU:ssa. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=608&lan=fi. luettu 7.2.2013 YM 2012. Jätehuollon järjestäminen. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=611&lan=fi. luettu 7.2.2013 Ymparistö 2011. Ekosysteemipalvelut. Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=386902&lan=FI luettu. 5.3.2013 Ympäristöministeriö 2006. Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta – Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva. Suomen Ympäristö 31/2006 ÅF-Infrastructure AB. 2010. Supply of raw materials, Transport needs and Economic Potential in Northern Europe. Final Report 26th May 2010. Tavelsjö. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=608&lan=fi http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=611&lan=fi http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=386902&lan=FI