Pienten riita-asioiden menettely Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja Justi ti eministeriets publikati oner 2025:38Mieti ntöjä ja lausuntoja Betänkanden och utlåtanden Pienten riita-asioiden menettely Lausuntotiivistelmä Anna Kontiokari Oikeusministeriö Helsinki 2025 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Oikeusministeriö CC BY-NC-SA 4.0 ISBN pdf: 978-952-400-421-3 ISSN pdf: 2490-1172 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2025 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 5.8.2025 Pienten riita-asioiden menettely Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Teema Mietintöjä ja lausuntoja Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Anna Kontiokari Kieli suomi Sivumäärä 51 Tiivistelmä Oikeusministeriön asettama työryhmä valmisteli toimeksiantonsa mukaisesti mietinnön pienten riita-asioiden menettelystä säätämiseksi. Oikeusministeriö järjesti mietinnöstä lausuntokierroksen lausuntopalvelu.fi -palvelussa 26.3.2025–9.5.2025. Lausuntoja saatiin yhteensä 47. Lausunnonantajat katsoivat laajalti, että Suomeen tarvitaan jonkinlainen pienten riita-asioiden menettely ja suurin osa lausunnonantajista yleisesti katsoen kannatti mietinnön ehdotusta pienten riita-asioiden menettelystä. Lausunnonantajilla oli lisäksi yksityiskohtaisia huomioita ehdotetuista pykälistä. Asiasanat prosessioikeus, oikeudenkäynti, siviilioikeus, tuomioistuimet, vuokra-asunnot ISBN PDF 978-952-400-421-3 ISSN PDF 2490-1172 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-421-3 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-421-3 Presentationsblad 5.8.2025 Förfarandet för små tvistemål Sammandrag av utlåtandena Justitieministeriets publikationer, Betänkanden och utlåtanden 2025:38 Tema Betänkanden och utlåtanden Utgivare Justitieministeriet Författare Anna Kontiokari Språk finska Sidantal 51 Referat En arbetsgrupp som tillsatts av justitieministeriet beredde i enlighet med sitt uppdrag ett betänkande om förfarandet för små tvistemål. Justitieministeriet ordnade en remissbehandling om arbetsgruppens betänkande i tjänsten Utlåtande.fi från den 26 mars till den 9 maj 2025. Det kom in sammanlagt 47 utlåtanden. Remissinstanserna ansåg i stor utsträckning att det i Finland behövs något slags förfarande för små tvistemål. Största delen av remissinstanserna understödde allmänt taget det förslag till förfarande för små tvistemål som läggs fram i betänkandet. Dessutom förde remissinstanserna fram detaljerade synpunkter på de föreslagna paragraferna. Nyckelord processrätt, rättegång, civilprocess, domstolar, hyresbostäder ISBN PDF 978-952-400-421-3 ISSN PDF 2490-1172 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-421-3 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-421-3 Sisältö 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.1 Työryhmän mietintö ja lausuntokierros.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.2 Yhteenveto lausunnoista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2 Pienten riita-asioiden menettelystä säätämisen tarpeellisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3 OK 6 a luku. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3.1 Menettelyn nimi ja paikka oikeudenkäymiskaaressa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3.2 Soveltamisala 2 §. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3.2.1 Soveltamisalan rajaus asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 3.2.1.1 Asiaryhmien soveltamisalan laajentaminen tulevaisuudessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 3.2.2 Soveltamisalan rajaus 10 000 euroon.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 3.2.2.1 Euromääräisen soveltamisalan laajentaminen tulevaisuudessa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3.2.3 Toimivalta sovellettavan oikeudenkäyntimenettelyn valinnasta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3.2.4 Pienten riita-asioiden menettelystä poikkeaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3.2.4.1 Kuuleminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3.3 Haastehakemuksen ja vastauksen sisältövaatimukset 3 § ja 4 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.4 Kirjallisten todisteiden toimittaminen 5 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.5 Sähköinen asiointi 6 §, 7 §, 8 §. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.5.1 Käyttöönoton aikataulu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.5.2 Erityinen syy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.6 Prosessinjohto 9 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.6.1 Tuomarin aktiivinen prosessinjohto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.6.2 Pyrkiminen asian ratkaisemiseen pääkäsittelyä toimittamatta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 3.6.3 Pyrkiminen asian ratkaisemiseen sovinnollisesti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 3.7 Prekluusio 10 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 3.8 Yhteenveto 11 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 3.9 Näytön rajoittaminen 12 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 3.10 Siirtäminen pääkäsittelyyn 13 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 3.11 Pääkäsittelyn kulku 14 §. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 3.12 Ratkaisussa huomioon otettava oikeudenkäyntiaineisto 15 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 3.13 Ratkaisun perusteleminen 16 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 3.14 Ratkaisun julistaminen 17 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 4 Asian ajaminen oikeudessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 4.1 Oikeudenkäymiskaari 15 luku 2 § avustajan kelpoisuusvaatimukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 4.2 Asian ajaminen itse. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 5 Käräjäoikeuden kokoonpano.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 5.1 Oikeudenkäymiskaaren 2 luku 5 §: Yhden tuomarin toimivalta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 5.2 Laki tuomioistuinharjoittelusta 16 §: Käräjänotaarin toimivalta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 6 Oikeusapulaki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 6.1 Yleistä oikeusavusta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 6.2 Oikeusapulain 5 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 6.3 Oikeusapulain 6 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 6.3.1 Henkilöön liittyvät erityisen painavat syyt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 7 Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 d §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 7.1 Korvausvelvollisuuden enimmäismäärän rajoittaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 7.1.1 Enintään korvattavan määrän suuruus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 8 Hovioikeusmenettely.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 8.1 Muutoksenhakuoikeus ja jatkokäsittelylupa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 8.2 Hovioikeuden tuomion ja lopullisen päätöksen allekirjoittaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 8.3 Toimituskirjan allekirjoittaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 8.4 Kuva- ja äänitallenteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 9 Häätöasiat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 10 Oikeudenkäyntimaksut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 11 Resurssit ja käräjäoikeuksien ratkaisukapasiteetti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 11.1 Tuomioistuinten resurssitarpeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 11.2 Käräjäoikeuksien ratkaisukapasiteetti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 11.3 Sähköisen asianhallintajärjestelmän resurssitarve.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 11.4 Muut resurssitarpeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 12 Muuta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 12.1 Jatkovalmisteluun osallistuminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 13 Muita kehittämisajatuksia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 7 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 1 Johdanto 1.1 Työryhmän mietintö ja lausuntokierros Työryhmämietinnöstä pyydettiin lausunto 69 taholta lausuntopyynnöllä, joka julkaistiin 26.3.2025 lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lausuntoaika päättyi 9.5.2025. Lausunto saatiin 47 taholta. Lausuntopyyntö ja lausunnot ovat nähtävissä Lausunto palvelussa (www.lausuntopalvelu.fi). Lausunnon antaneet on merkitty *:llä. AKAVA Apulaisprofessori Mika Launiala* Asukasliitto ry Eduskunnan oikeusasiamies* Elinkeinoelämän keskusliitto* Etelä-Karjalan käräjäoikeus Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus Etelä-Savon käräjäoikeus Helsingin hovioikeus Helsingin käräjäoikeus* Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta Ihmisoikeuskeskus Isännöintiliitto ry* Itä-Suomen hovioikeus* Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos Itä-Uudenmaan käräjäoikeus* Julkiset oikeusavustajat ry* Juristiliitto ry* Kainuun käräjäoikeus Kalustettujen Asuntojen Toimijat ry Kanta-Hämeen käräjäoikeus* Keski-Suomen käräjäoikeus* Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat RAKLI ry* Kilpailu- ja kuluttajavirasto* Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry* Kojamo Oyj* Korkein oikeus* Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet* Kuluttajariitalautakunta* http://www.lausuntopalvelu.fi 8 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Kymenlaakson käräjäoikeus* Lapin käräjäoikeus Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ry Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus* Mikro- ja yksinyrittäjät ry* Oikeuspalveluvirasto* Oikeusrekisterikeskus* Oksiala-Mäki-Petäjä Kirsi* Oulun käräjäoikeus* Palvelualojen ammattiliitto PAM ry* Pirkanmaan käräjäoikeus Pirkan Perintä Oy* Pohjanmaan käräjäoikeus Pohjois-Karjalan käräjäoikeus* Pohjois-Savon käräjäoikeus professori Tuula Linna Päijät-Hämeen käräjäoikeus* Rovaniemen hovioikeus* Satakunnan käräjäoikeus SATO Oyj* STTK Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry* Suomen Asianajajat* Suomen Kiinteistöliitto* Suomen Perimistoimistojen Liitto ry* Suomen Tuomariliitto* Suomen velalliset ry Suomen Vuokranantajat* Suomen yrittäjät* Takuusäätiö* Tuomioistuinvirasto* Turun hovioikeus* Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta Ulosottolaitos* Vaasan hovioikeus* Vailla vakinaista asuntoa ry Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE Valtioneuvoston oikeuskansleri 9 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Valtiovarainministeriö* Valtori Varsinais-Suomen käräjäoikeus* Vuokralaiset VKL ry* Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta* Y-Säätiö sr 1.2 Yhteenveto lausunnoista Lausunnonantajat katsovat laajalti, että Suomeen tarvitaan jonkinlainen pienten riita-asioiden menettely ja suurin osa lausunnonantajista yleisesti katsoen kannattaa mietinnön ehdotusta pienten riita-asioiden menettelystä. Moni lausunnonantaja pitää ehdotettua soveltamisalaa kapeana ja suhtautuu myöntei- sesti soveltamisalan laajentamiseen tulevaisuudessa. Lausunnonantajat kiinnittävät lausunnoissaan erityistä huomiota asian ajamiseen oikeudessa, oikeusapuun, oikeudenkäyntikuluihin sekä häätöasioihin. Lausunnonantajat kiinnittävät huomiota ehdotuksen lähtökohtaan, jossa asianosainen ajaisi itse asiaansa. Lausunnonantajien suhtautuminen lähtökohtaan vaihtelee. Ehdotuksen arvellaan vähentävän prosessikustannuksia mutta toisaalta lisäävän tuomioistuinten työmäärää. Ehdotuksessa säädettäisiin lisäksi avustajan kelpoisuusvaatimusten alentamisesta, joka herättää yleisesti vastustusta lausunnon antajissa. Useat lausunnonantajat katsovat, että ehdotus johtaisi maallikkoasia miesten ammattikunnan syntymiseen ja lisäisi tuomioistuinten työmäärää. Suurin osa asiasta lausuneista pitää kannatettavana ehdotusta oikeudenkäyntikulujen enimmäismäärän säätämisestä, mutta katsoo ehdotettujen enimmäismäärien olevan liian matalia. Muutamat lausunnonantajat katsovat lisäksi, ettei ehdotus tarjoa riittävää parannusta häätöä koskevien asioiden käsittelyyn ja että oikeus apuun kohdistuvat rajoitukset ovat liian tiukkoja. Useat lausunnonantajat katsovat, ettei uudistusta ole mahdollista toteuttaa nykyisten määrärahojen puitteissa ja arvioivat menettelysäännösten kasvattavan tuomioistuinten työmäärää. Lausunnonantajilla on lisäksi yksityiskohtaisia huomioita ehdotetuista pykälistä. 10 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 2 Pienten riita-asioiden menettelystä säätämisen tarpeellisuus Eduskunnan oikeusasiamies, Korkein oikeus, Vaasan hovioikeus, Rovaniemen hovi- oikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjä- oikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Suomen Yrittäjät, Mikro- ja yksinyrittäjät ry, Ulosottolaitos, Vuokralaiset VKL ry, Apulaisprofessori Mika Launiala, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Julkiset oikeusavustajat ry, Yhden vertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, Kuluttajaliitto, Kuluttajariitalautakunta, Takuu- säätiö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Asianajajat kannattavat ehdo- tusta pienten riita-asioiden menettelystä säätämisestä. Yleisesti katsoen lausunnonantajat näkevät pienten riita-asioiden menettelyllä olevan myönteinen vaikutus oikeuden saatavuuteen ja että oikeudenkäynnin kynnys on lähinnä suuren oikeudenkäyntikuluriskin takia noussut liian korkeaksi. Eduskunnan oikeusasiamies, Vuokralaiset VKL ry, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ja Palvelualojen ammattiliitto katsovat, että pienriitamenettelyllä saattaisi olla positii- visia vaikutuksia vuokramarkkinoiden toimintaan. Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Suomen Vuokranantajat ry, Isännöintiliitto ry, KOVA ry, Juristiliitto, Kojamo ja Kiinteistönomistajat ja raken- nuttajat Rakli ry katsovat, ettei ehdotus pienten riita-asioiden menettelystä ole kannatettava. Yleisesti katsoen ehdotukseen kielteisesti suhtautuneet katsovat, ettei ehdotuksella saavutettaisi sille asetettuja tavoitteita ja ettei ehdotettu menettely merkittävästi nopeuttaisi vuokrasuhteista aiheutuvien pienten riitojen käsittelyä kestoa. Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus katsovat, että ehdo- tuksen menettelysäännökset eivät toisi merkittävää muutosta nykyiseen sääntelyyn. Helsingin käräjäoikeus ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsovat uuden prosessinlajin monimutkaistavan oikeudenkäyntejä ja vähentävän niiden ennakoitavuutta. 11 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry ja Suomen Vuokranantajat ry katsovat, että ehdotus tulee palauttaa uudelleen valmisteluun kokonaisuudessaan. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus esittää harkittavaksi nimenomaisen kokeilulain säätämistä. Kestoltaan rajattu kokeilu voitaisiin toteuttaa esimerkiksi rajatussa määrässä käräjäoikeuksia. 12 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 3 OK 6 a luku 3.1 Menettelyn nimi ja paikka oikeudenkäymiskaaressa Turun hovioikeus ja Apulaisprofessori Mika Launiala toteavat, että sääntelyn keskit- täminen omaksi luvukseen osaksi oikeudenkäymiskaarta on kannatettavaa. Turun hovioikeus katsoo, että sääntelyn löytymistä keskitetysti yhdestä paikasta puoltaa myös se lakiehdotuksen tarkoitus, että maallikonkin tulisi itse kyetä hoitamaan pienten riita-asioiden menettelyssä käsiteltävää asiaa ja perehtymään sitä koskevaan lainsäädäntöön. Juristiliitto toteaa, että esityksen nimi ei vastaa sen sisältöä. Nimen tulisi kuvata sitä menettelyä, johon se soveltuu. Juristiliitto huomauttaa, että uuden, erillisen menettelyn rakentaminen oikeuden- käymiskaaren rakenteeseen aiheuttaa vääjäämättä soveltamisen kannalta haasteita. Uudet säännökset sisältävät runsaasti viittauksia muihin pykäliin, mikä aiheuttaa aina tulkinnallista epäselvyyttä. Oulun käräjäoikeus esittää pohdittavaksi, olisiko perusteltua kirjoittaa tulevan 6a luvun pykälille nimikkeet. 3.2 Soveltamisala 2 § OK 6 a luku 2 § 1 momentti: Riita-asian käsittelyyn käräjäoikeudessa sovelletaan tämän luvun säännöksiä, jos kantajan vaatimus 1) perustuu asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen ja 2) on kanteen vireillepanohetkellä pääomaltaan enintään 10 000 euroa tai muu kuin rahamääräinen, eikä asiaa voida käsitellä summaarisena riita-asiana. Suomen Asianajajat katsoo, että asianosaisella tulee olla todellinen mahdollisuus käyttää oikeustieteellisen koulutuksen saanutta asiamiestä ilman, että hänen vastat- tavakseen tällöin jäisivät riidan intressiin nähden kohtuuttoman suuret kulut. Pien- riitamenettelyssä ei siten tule käsitellä asioita, joissa mahdollinen asiamies joutuisi käyttämään joitakin tunteja suuremman työpanoksen. 13 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsoo, että menettelyn tulisi olla sellainen, ettei juttuja ainakaan palauteta käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi väärän menettelytavan vuoksi. 3.2.1 Soveltamisalan rajaus asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen Rovaniemen hovioikeus, Oulun käräjäoikeus, SATO ja Suomen Perimistoimistojen Liitto ry kannattavat ehdotettua soveltamisalan rajausta. Rovaniemen hovioikeus ja Suomen Perimistoimistojen Liitto ry pitävät perusteltuna, että pienriitamenettelyä kokeiltaisiin pienessä asiaryhmässä ennen sen laajenta- mista muihin asioihin. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan saattaa olla perusteltua, että ehdotettua menettelyä ensin kokeillaan asuinhuoneiston vuokrausta koskevissa asioissa ja että sitä laajennetaan myöhemmin saatujen kokemusten perusteella. Oulun käräjäoikeus toteaa, että ehdotettu menettely sopii laajemman menettelyn prototyypiksi. Eduskunnan oikeusasiamies, Korkein oikeus, Oulun käräjäoikeus, Suomen tuomari- liitto ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Apulaisprofessori Mika Launiala, Suomen Yrittäjät ja Mikro- ja yksinyrittäjät ry pitävät ehdotuksen soveltamisalaa kapeana. Lausunnoissa ehdotetut soveltamisalan laajennukset Eduskunnan oikeusasiamies, Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, SATO, Mikro- ja yksinyrittäjät ry, Takuusäätiö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Oksiala- Mäki-Petäjä Kirsi katsovat, että jatkovalmistelussa olisi harkittava soveltamisalan laajentamista muihinkin kuin asuinhuoneistojen vuokrasuhteisiin liittyviin riitoihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo, että soveltamisalan laajentaminen voisi jo ensimmäisessä vaiheessa olla perusteltua, jotta kokemuksia menettelystä kertyisi useammista asiaryhmistä. Takuusäätiö sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto katsovat, että pienriitamenettelyn soveltamisalaa tulisi laajentaa jo nyt siten, että sitä voitaisiin käyttää myös riitautet- tujen velkomuskanteiden (OK 5:3 §) käsittelyyn. 14 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 SATO esittää, että menettelyä laajennettaisiin koskemaan lisäksi riidattomia häätöasioita, jotta kaikkia häätöprosesseja saataisiin nopeutettua nykyisestä. Eduskunnan oikeusasiamies katsoo, että myös asunto-osakeyhtiölain säännöksiin perustuvien häätöjen olisi voitu katsoa kuuluvan pienten riita-asioiden menettelyyn. Suomen Yrittäjien ja Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n mukaan esimerkiksi yksinkertaiset yritysten väliset taikka yritysten ja kuluttajien väliset pienet riita-asiat soveltuisivat varsin hyvin ehdotettuun menettelyyn. Eduskunnan oikeusasiamies ja Suomen Yrittäjät katsovat, että menettelyä voitaisiin laajentaa liikehuoneiston vuokrasuhteeseen perustuviin riita-asioihin. Eduskunnan oikeusasiamies katsoo, että kevyempää menettelyä tarvitaan myös esi- merkiksi autojen pysäköintiin tai lentojen viivästymisestä maksettaviin korvauksiin liittyvissä asioissa sekä tyypillisesti myös yksinkertaisissa kuluttajakauppaan liitty- vissä asioissa. Oksiala-Mäki-Petäjä Kirsi katsoo, että asumisoikeussopimussuhteisten asuntoa, asumista ja remontoimista koskevat pienet riita-asiat tulisi ottaa sääntelyn piiriin. 3.2.1.1 Asiaryhmien soveltamisalan laajentaminen tulevaisuudessa Korkein oikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Vaasan hovioikeus, Keski-Suomen käräjä oikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitävät perusteltuna ehdotuksen lähtökohtaa, jonka mukaan menettely suunnitellaan sellaiseksi, että sen soveltamisalan myöhempi laajentaminen ei edellyttäisi menettelyn olennaista muuttamista. Itä-Suomen hovioikeus, Vaasan hovioikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ja Suomen Ammatti liittojen Keskusjärjestö SAK katsovat, että mikäli menettely osoittautuu onnistu- neeksi, se tulisi laajentaa myös muihin laadultaan ja laajuudeltaan pienempiin riita-asioihin. Korkein oikeus pitää tärkeänä, että soveltamisalaa laajennettaisiin mahdollisimman pian menettelystä saatujen kokemusten perusteella. 15 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Korkein oikeus, Rovaniemen hovioikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Perimis- toimistojen Liitto ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen yrittäjät katsovat, että soveltamisalan laajentamista on lain voimaantulon jälkeen selvitettävä. Rovaniemen hovioikeus katsoo, että säännösten voimaantulon ja soveltamis alan laajentamisen välisen ajanjakson tulee olla riittävän pitkä, jotta säännösten soveltamiskäytäntö ennättää vakiintua ja soveltamisalan laajennuksen yhteydessä voitaisiin ottaa huomioon havaitut hyödyt ja haitat. Lausunnoissa käsitellyt soveltamisalan laajennukset Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n mukaan pienriitamenettelyn soveltumista myös työoikeudellisiin riita-asioihin tulisi edistää tulevaisuudessa. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentissa säädetty sui generis -asia ja rikosvahinkolain 31 §:ssä säädettyyn valtion takautumis oikeuteen perustuva laaja riita-asia ovat oikeudellisten erityisluonteidensa vuoksi sellaisia oikeudenkäyntiasioita, jotka on syytä rajata pienten riita-asioiden menette- lyn soveltamisalan ulkopuolelle soveltamisalan laajentamista harkitessa. 3.2.2 Soveltamisalan rajaus 10 000 euroon Itä-Suomen hovioikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Vuokralaiset VKL ry ja Suomen Yrittäjät ry pitävät ehdotusta, jonka mukaan menettely koskisi enintään 10 000 euron arvoisia vuokrasuhteisiin liittyviä riitoja, perusteltuna Vuokralaiset VKL ry arvioi ehdotuksen kattavan valtaosan vuokrasuhteisiin liitty- vien riitojen taloudellisista intresseistä. Prosessille tulee säätää olosuhteet, joissa osapuolilla on mahdollisuus tosiasiallisesti ajaa asiaansa ja varmistua menettelyn maltillisista taloudellisista riskeistä. Suomen Perimistoimistojen Liitto ry katsoo esitetyn pääomarajan 10 000 euroa olevan liian korkea. Suomen Perimistoimistojen Liitto ry:n mukaan summa on huomattava suurimmalle osalle suomalaisista. Rajan tulisi olla enintään 2 700 euroa, jotta asia voidaan sen riitaisuuden luonne huomioiden katsoa kuuluvaksi pienriitamenettelyyn. Päijät-Hämeen käräjäoikeus pitää asetettua 10 000 euron määrää melko matalana. 16 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Suomen yrittäjät katsoo, että myös euromääräisen rajan ylittävät riidat voivat asian laadun ja laajuuden puolesta soveltua hyvin yksinkertaistettuun menettelyyn. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja Apulaisprofessori Mika Launiala katsovat, että sääntelyssä voitaisiin harkita pääomarajan poistamista. Apulaisprofessori Mika Launiala arvioi, ettei pienriitamenettely olisi sillä tavalla epäluotettava, että asianosaisia tulisi suojella rajoittamalla heidän mahdollisuuttaan saattaa suurempia vaatimuksia pienriitamenettelyyn. 3.2.2.1 Euromääräisen soveltamisalan laajentaminen tulevaisuudessa Itä-Suomen hovioikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo lautakunta sekä Suomen Yrittäjät ry katsoo, että soveltamisalan laajentamisen yhteydessä tulisi tarkastella mahdollisuutta korottaa kanteen rahamääräiselle intressille asetettua rajaa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, että jatkossa tulisi selvittää mahdollisuutta porrastaa yläraja asiaryhmittäin. Keski-Suomen käräjäoikeus ehdottaa, että raja voitaisiin asettaa vastaamaan esimerkiksi käräjänotaarin puheenjohtajana toimimiselle asetettua 20 000 euron enimmäismäärää. Suomen Yrittäjät ry katsoo, että laajentamisen yhteydessä tulisi arvioida myös mahdollisia muita kuin puhtaasti euromääräisiä ylärajakriteerejä, joiden perusteella asia voitaisiin saattaa pienten riita-asioiden menettelyyn. 3.2.3 Toimivalta sovellettavan oikeudenkäyntimenettelyn valinnasta Tuomariliiton mukaan toimivalta sovellettavan oikeudenkäyntimenettelyn valinnasta tulee olla yksin tuomioistuimella. Suomen Kiinteistöliitto ry ja Suomen Vuokranantajat toteavat, että osapuolille pitäisi menettelyn säätämisestä huolimatta jättää mahdollisuus itse valita normaali, laajan riita-asian menettely. 17 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus esittää harkittavaksi, että 10 000 euron ylittävää riitaa voisi käsitellä pienriitamenettelyssä, jos edellytykset menettelylle muuten täyttyvät ja kumpikin osapuoli sitä pyytää. 3.2.4 Pienten riita-asioiden menettelystä poikkeaminen OK 6 a luku 2 § 2 momentti: Asiaa ei kuitenkaan käsitellä tämän luvun säännösten mukaisesti, jos se ei ole asian laadun tai laajuuden vuoksi soveliasta. Asianosaisia on kuultava ennen tätä koskevan päätöksen tekemistä. Itä-Suomen hovioikeus ja Suomen Yrittäjät pitävät säännösehdotusta perusteltuna. Turun hovioikeus ja Suomen asianajajat katsovat, että kynnys jutun siirtämisessä tavallisessa riitaprosessissa käsiteltäväksi tulee olla matalalla. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, että jatkovalmistelussa olisi huomioitava Ruotsin säännös, jonka mukaan vahvempi osapuoli ei voi taktikoida sillä, että heikompi vastapuoli joutuu oikeudenkäyntikulujen pelossa luopumaan vaateistaan, kun vahvempi osapuoli on käyttänyt mahdollisuutta saattaa asia täysi mittaiseen oikeudenkäyntiin, vaikka se olisi voitu ratkaista yksinkertaistetussa riitamenettelyssä. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsoo mahdollisuuden menettelyn muuttumiseen kesken prosessin olevan ennakoitavuuden kannalta ongelmallinen. Lisäksi se saattaa johtaa siihen, että avustajat ryhtyvät monimutkaistamaan asiaa ja nimeämään laajempaa todistelua, jotta prosessilaji saataisiin siirrettyä prosessiin, jossa ei rajoiteta oikeudenkäyntikulujen määrää. Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Helsingin käräjäoikeus toteavat, että oikeudenkäynti kulujen määrän ennakointi asian käsittelyn alkaessa on vaikeaa. Asian käsittelyssä noudatettavan oikeudenkäyntimenettelyn selkeyden vuoksi toivottavana ei voida pitää toimintatapaa, jonka mukaan käräjäoikeuden tulisi oikeudenkäyntikulujen määrän ylitettyä ehdotetun enimmäismäärän päättää asian käsittelyn jatkamisesta täysimittaisena riita-asiana. 3.2.4.1 Kuuleminen Itä-Suomen hovioikeus ja Suomen Yrittäjät kannattavat asianosaisten kuulemista ennen kuin käräjäoikeus päättää soveltamisalaan sinänsä kuuluvan asian käsittele- misestä täysimittaisena riita-asiana. 18 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Suomen Asianajajat katsoo, että jos asianajajan esittää asianosaisen puolesta siirtoa normaalimenettelyyn, tulisi tällaiselle kannanotolle antaa huomattavaa merkitystä. Juristiliitto katsoo kuulemisvelvoitteen lisäävän työtä tuomioistuimessa ja katsoo, että velvoitetta tulisi jatkokäsittelyssä arvioida uudelleen. 3.3 Haastehakemuksen ja vastauksen sisältövaatimukset 3 § ja 4 § OK 6 a luku 3 § ja 4 §: Luvun 3 §:ssä määritellään haastehakemuksen ja 4 §:ssä vastauksen sisältövaatimukset. Korkein oikeus, Oulun käräjäoikeus, Suomen Vuokranantajat ja Vuokralaiset VKL ry kannattavat ehdotusta asettaa tavallista matalammat asianosaisen muoto- ja sisältövaatimukset haastehakemukselle ja vastaukselle. Vuokralaiset VKL ry katsoo ehdotuksen olevan tärkeä menettelyn toteuttamiseksi, taaten oikeuden saatavuuden yhtäläisesti jokaiselle taustastaan riippumatta. Kojamo Oyj mukaan sisältövaatimusten madaltaminen saattaisi johtaa käräjä oikeuksien työmäärän merkittävään lisääntymiseen. Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsovat pääosin, että ehdotuksen 3 § ja 4 §:n mukaiset säännökset eivät merkit- tävästi poikkea olemassa olevasta sääntelystä ja olemassa olevaan sääntelyyn olisi mahdollista tehdä vastaavat muutokset uudesta prosessilajista säätämättä. 3.4 Kirjallisten todisteiden toimittaminen 5 § OK 6 a luku 5 §: Kantajan tulee toimittaa kirjalliset todisteet käräjäoikeuteen haaste- hakemuksen yhteydessä ja vastaajan vastauksensa yhteydessä. Korkein oikeus pitää hyväksyttävänä ehdotusta koskien kirjallisten todisteiden toimittamista. 19 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Helsingin käräjäoikeus katsovat, säännös saattaisi tehostaa oikeudenkäyntejä alkuvaiheessa, mutta toteaa kuitenkin, ettei tarpeet- toman laajan todistelun esittäminen oikeudenkäynnin alkuvaiheessa toden- näköisesti yksinkertaistaisi tai jouduttaisi oikeudenkäyntejä tai vähentäisi oikeudenkäyntikuluja. 3.5 Sähköinen asiointi 6 §, 7 §, 8 § OK 6 a luku 6 §, 7 § ja 8 §: Luvun 6 §:ssä säädetään asiakirjojen toimittamisesta sähköisessä asiointipalvelussa, 7 §:ssä asiakirjojen toimittamiselle asetetusta määrä- ajasta ja 8 §:ssä seuraamuksista koskien asiakirjan toimittamatta jättämistä. Eduskunnan oikeusasiamies, Korkein oikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Valtiovarainministeriö, Suomen Vuokranantajat, Vuokralaiset VKL ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry kannattavat, että ehdotetussa menettelyssä pääsääntöisesti edellytetään oikeuden- käyntiaineiston toimittamista sähköisessä asiointipalvelussa. Itä-Suomen hovioikeuden mukaan ehdotuksella voidaan saavuttaa monia mietinnössä esiin nostettuja hyötyjä. Vuokralaiset VKL ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsovat, että sähköisten palvelujen käyttövelvoite tukee menettelyn tehokkuutta. Eduskunnan oikeusasiamies, Rovaniemen hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, Kanta- Hämeen käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus ja Keski-Suomen käräjäoikeus katsovat, että sähköinen asiointipalvelu ohjaisi maallikkoa esittämään asiansa oikeassa muodossa, mikä vähentäisi työtä käräjäoikeudessa ja helpottaisi asian käsittelyä. Rovaniemen hovioikeus ja Suomen Yrittäjät katsovat, että asiointipalvelu tulee luoda sellaiseksi, että se opastaa ilman avustajaa toimivaa asianosaisia laatimaan muodoltaan oikeanlaisen haastehakemuksen tai vastauksen. Suomen tuomariliitto ja Juristiliitto katsovat, että asianosaisten kyky ajaa itse riita-asioita ei merkittävästi kasva sitä varten luodulla lomakepohjalla. Valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Vuokralaiset VKL ry katsovat, että sähköisen asioinnin on oltava saavutettavaa myös niille kansalaisille, joilla on heikommat digitaidot tai -välineet. 20 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Korkein oikeus pitää tärkeänä, että palvelun käyttö on helppoa ja yksinkertaista, eikä edellytä käyttäjältään tietoteknisiä erityistaitoja. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta korostaa, että heikommat digitaidot omaavia kansalaisia ei ole sääntelyssä riittävällä tavoin huomioitu. Oikeusrekisterikeskuksella ei ole lausuttavaa sähköisestä asiointipalvelusta. 3.5.1 Käyttöönoton aikataulu Korkein oikeus, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät katsovat, että palvelun käyttöönoton tapahduttava viiveettä. Korkein oikeus pitää tärkeänä, ettei oikeusprosesseja koskevien muutosten käyttöönottaminen viivästy merkittävästi sen vuoksi, että muutoksen toteutta miseen tarvittavaa tekniikkaa ei ole vielä käytettävissä tai tekniikan käyttöönotossa ilmenee merkittäviä korjaustarpeita. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan uudistusta ei tulisi viivyttää sen vuoksi, ettei sähköistä asiointiliittymää vielä ole. Asiointiliittymän valmistumisen välisenä aikana toimittaa asiakirjat käräjäoikeuteen sähköisesti, siis käytännössä sähköpostitse. Valtiovarainministeriö ehdottaa selvitettäväksi, voisiko suomi.fi-viestejä hyödyntää sähköisenä viestintäkananavana sillä välin, kun ehdotettujen muutosten vaatima sähköinen asiointipalvelu ei ole vielä käytettävissä. Keski-Suomen käräjäoikeus huomauttaa, että ennen sähköisen asiointiportaalin valmistumista, haastehakemusten täyttämiseksi jouduttaisiin laatimaan erillinen lomake, koska maallikot tuskin osaavat ilmoittaa sähköpostiviestissään haaste hakemukselle asetettavia tietovaatimuksia. 3.5.2 Erityinen syy Eduskunnan oikeusasiamies katsoo, että ehdotuksen mahdollisuus poikkeamiseen erityisestä syystä on onnistunut. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan säännöstä tulisi selkeyttää. Ehdotuksesta ei käy ilmi, miten ja missä vaiheessa asianosaisen tulee vedota erityiseen syyhyn. 21 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Itä-Suomen hovioikeus katsoo ”erityinen syy” -termin soveltamisalan olevan varsin kapea lainsäädännössä. Hovioikeus ehdottaa, että erityisen syyn sijasta lakitekstissä käytettäisiin esimerkiksi termiä ”perustellusta syystä”. Yhteiskunnan digitalisaatio kehitys on yhä murroksessa ja kaikilla ei välttämättä ole vielä yhtäläisiä mahdol- lisuuksia sähköisten asiointipalvelujen käyttöön. Asiointipalvelun käyttämättä jättämiselle on lisäksi ehdotuksessa säädetty merkittäviä oikeusturvaan liittyviä oikeusvaikutuksia. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry katsoo, että kynnys poikkeuksien sallimiseen on pidettävä matalana. Sähköisen asioinnin vaatimukseen liittyvät poikkeukset ovat erittäin tärkeitä ikääntyneiden ja vammaisten kaltaisille erityisryhmille. 3.6 Prosessinjohto 9 § 3.6.1 Tuomarin aktiivinen prosessinjohto OK 6 a luku 9 § 1 momentti: Sen lisäksi, mitä 5 ja 6 luvussa säädetään, käräjä oikeuden tulee tehdä asianosaisille tarkoituksenmukaisella tavalla selkoa asian käsittelyn kulusta ja sen ratkaisemisen kannalta merkityksellisistä seikoista. Käräjä oikeuden tulee kiinnittää huomiota siihen, että asianosaiset kykenevät tasavertai- sesti ajamaan asiaansa. Eduskunnan oikeusasiamies, Korkein oikeus, Oulun käräjäoikeus, Suomen Yrittäjät, Suomen Vuokranantajat ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry kannattavat prosessin johdon vahvistamista koskevaa säännöstä. Kuluttajaliitto katsoo, että jotta asianosaisten tasavertaisuus prosessissa toteutuisi, on huolehdittava, että prosessinjohto on tosiasiallisesti riittävän vaikuttavaa, teho- kasta ja täsmällisesti ohjeistettua. Oulun käräjäoikeus kiinnittää huomiota 1 momentin 2. virkkeen säännöksen jännitteisyyteen tuomarin puolueettomuuden kanssa. Käräjäoikeus katsoo, että säännöstä selkeyttäisi, jos siinä olisi nimenomainen säännösviittaus OK 5 luvun 17–21 §:iin tarpeellisessa laajuudessa. Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjä oikeus katsovat, ettei säännös olisi muutos nykyiseen oikeustilaan, mutta toisi sen selvemmin lain tasolle. 22 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Kanta-Hämeen käräjäoikeus ei kannata ehdotusta. Helsingin käräjäoikeus ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsovat, että ehdotettu muutos tarkoittaisi tuomarin roolin syvällistä muutosta ja edellyttäisi korkeaa ammattitaitoa puolueettomuuden varmistamiseksi. 3.6.2 Pyrkiminen asian ratkaisemiseen pääkäsittelyä toimittamatta OK 6 a luku 9 § 2 momentti: Asia on pyrittävä valmistelemaan siten, että se voidaan ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta. Eduskunnan oikeusasiamies kannattaa ehdotusta. Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjä oikeus katsovat, ettei ehdotuksella ole sellaista käytännön vaikutusta, jolla voitaisiin arvioida asioiden ratkaisemisen kirjallisessa menettelyssä kasvavan, sillä jo olemassa olevan lainsäädännön nojalla asiat ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä lähtö kohtaisesti aina kun se käyttämisen edellytykset täyttyvät. 3.6.3 Pyrkiminen asian ratkaisemiseen sovinnollisesti OK 6 a luku 9 § 2 momentti: Asia on pyrittävä valmistelemaan siten, että se voidaan ratkaista sovinnollisesti. Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjä oikeus katsovat, ettei ehdotuksella ole tuotu esiin riittävästi, miten sovinnollisuutta tulisi valmistelussa edistää. Käräjäoikeudet toteavat, että asiat pyritään nykyisinkin valmistelemaan siten, että ne voidaan ratkaista sovinnollisesti ja katsovat, että ehdotetut säännökset yhteenvetoa ja valmisteluistunnon toimittamatta jättämistä koskien eivät edistäisi asioiden valmistelemista siten, että ne olisivat sovinnollisesti ratkaistavissa. Suomen tuomariliitto ja Juristiliitto toteavat, että jos tuomioistuimella on aktiivinen velvollisuus edistää sovinnon saavuttamista, se tarkoittaa merkittävää määrää kansliassa tapahtuvaa valmistelutyötä yhteydenpitona asianosaisiin tai vaihto ehtoisesti valmisteluistunnon järjestämistä. Kumpikin menettelytapa edelleen kasvattaa asioiden ratkaisemien vaatimaa työmäärää. 23 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 3.7 Prekluusio 10 § OK 6 a luku 10 § 2 momentti: Pienten riita-asioiden menettelyssä ei sovelleta 6 luvun 9 §:ää, ellei asiassa ole toimitettu valmisteluistuntoa. Eduskunnan oikeusasiamies ja Korkein oikeus kannattavat sitä, ettei prekluusiota kirjallisen valmistelun ja pääkäsittelyn välillä olisi, mikäli erillistä valmisteluistuntoa ei toimitettaisi. Rovaniemen hovioikeus esittää arvioitavaksi, onko prekluusiota tarpeen soveltaa pienriita-asioissa lainkaan. 3.8 Yhteenveto 11 § OK 6 a luku 11 §: Jos käräjäoikeus katsoo sen edistävän asian käsittelyä tai sen sovinnollista ratkaisemista, käräjäoikeus voi tehdä kirjallisen tai suullisen yhteen- vedon asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisistä riidattomista ja riitaisista kysymyksistä sekä tarvittaessa todisteista ja siitä, mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen. Yhteenveto voi sisältää myös käräjäoikeuden alustavan arvion siitä, miten riitaisia kysymyksiä koskeva näyttövelvollisuus asiassa jakautuu. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Korkein oikeus ja Suomen Vuokranantajat ry kannattavat ehdotusta sitä, ettei tuomioistuimen laatima yhteenveto olisi pakollinen. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus ja Apulaisprofessori Mika Launiala eivät kannata ehdotusta sitä, ettei tuomioistuimen laatima yhteenveto olisi pakollinen. Apulaisprofessori Mika Launiala, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Helsingin käräjä oikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Oulun käräjäoikeus arvioivat, että yhteen- vedon laatiminen auttaa tuomaria selvittämään itselleen ja asianosaisille asian keskeisen sisällön. Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsoo, että maallikoiden ajamat pienet riita-asiat ovat tehokkaimmin käsiteltävissä ja saatettavissa pääkäsittelykuntoon tiiviillä yhteenvedolla. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsovat, ettei säännöksellä edistettäisi sääntelylle asetettuja tavoitteita. 24 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 3.9 Näytön rajoittaminen 12 § OK 6 a luku 12 §: Käräjäoikeus voi rajoittaa pienten riita-asioiden menettelyssä käsiteltävässä asiassa esitettävää näyttöä myös silloin, jos se on asian asian mukaisen käsittelyn edistämiseksi perusteltua. Korkein oikeus, Oulun käräjäoikeus ja Suomen Kiinteistöliitto ry kannattavat ehdotusta näytön rajoittamisesta. Oulun käräjäoikeus ehdottaa, että säännöksessä tulisi nimenomaisesti viitata asian laatuun tai intressiin sekä prosessuaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen. Pienriidan todistelun tulisi rajoittua muutamaan keskeiseen asiakirjaan sekä asianosaisiin ja 1–2 todistajaan/osapuoli. Jos näyttö on laajempi, kyseessä ei enää ole pienriita. Helsingin käräjäoikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Apulaisprofessori Mika Launiala pitävät ehdotusta tarpeettomana ja katsovat oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 8 § olevan riittävä säännös todistelun rajoittamisen osalta ehdotetun soveltamisalan mukaisissa asioissa. Helsingin käräjäoikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjä oikeus ja Apulaisprofessori Mika Launiala katsovat, että asiassa jää jossain määrin epäselväksi, millä tavalla pykälän tarkoituksen mukainen todistelun rajoittamisen kynnys madaltuisi käytännössä. 3.10 Siirtäminen pääkäsittelyyn 13 § OK 6 a luku 13 §: Jollei asiaa ole ratkaistu kirjallisessa valmistelussa, se siirretään suoraan pääkäsittelyyn. Suullinen valmisteluistunto voidaan toimittaa vain, jos se on erityisestä syystä tarpeen. Eduskunnan oikeusasiamies, Korkein oikeus, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Vuokralaiset VKL ry ja Suomen Vuokranantajat kannattavat ehdotusta siitä, ettei pienten riita-asioiden menettelyssä lähtökohtaisesti tulisi toimitettavaksi erillistä valmisteluistuntoa. Oulun käräjäoikeus katsoo ehdotettuun pääkäsittelyyn kuuluvan valmistelun omaisia elementtejä, mistä johtuen perustellumpaa olisi, että asia siirrettäisiin pääkäsittelyn sijasta ”istuntoon” tai ”suulliseen loppukäsittelyyn”, joka alkaa valmistelulla ja jatkuu sulavasti todistelun vastaanottamisella. 25 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Suomen Vuokranantajat ja Suomen Kiinteistöliitto ry katsovat, että kirjalliseen valmisteluun kuluva aika tulisi minimoida. Suomen Vuokranantajat ja Suomen Kiinteistöliitto ry ehdottavat jatkovalmistelussa harkittavaksi määräajan säätäminen suullisen istunnon järjestämiseen. Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeus arvioivat, että ehdotettu säännös ei toisi todellista muutosta nykytilaan, eikä sillä voida arvioida olevan edistävää vaikutusta sääntelylle asetettuihin tavoitteisiin. Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsoo, että suullinen valmisteluistunto olisi tarpeen. 3.11 Pääkäsittelyn kulku 14 § OK 6 a luku 14 §: Pääkäsittelyssä käräjäoikeuden on aluksi selostettava, mistä asiassa on kysymys ja mihin valmistelussa on päädytty. Käräjäoikeuden on tehtävä 5 luvun 19 §:ssä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset kysymykset ja huolehdittava siitä, että asianosaiset mainitsevat kaikki seikat, joihin he haluavat vedota. Sen jälkeen käräjäoikeus ottaa vastaan todistelun. Käräjäoikeus kuulus- telee kuultavat, jollei se katso olevan aihetta uskoa kuulustelemista asianosaisen tehtäväksi. Asianosaisille on varattava tilaisuus esittää kuultaville kysymyksiä. Lopuksi asianosaiset esittävät loppulausuntonsa. Pääkäsittely on pyrittävä saattamaan loppuun viivytyksettä yhdessä istunnossa. Eduskunnan oikeusasiamies, Korkein oikeus ja Oulun käräjäoikeus kannattavat ehdotettua säännöstä. Oulun käräjäoikeus ehdottaa säännökseen lisättäväksi säännösviittauksen OK 5 luvun 19–21 §:iin sekä 6 luvun 2 ja 3 §:iin tarpeellisessa laajuudessa. Suomen Yrittäjät katsoo, että jatkovalmistelussa olisi arvioitava, tulisiko pää käsittelyn menettelysäännöksiä muokata vieläkin joustavampaan suuntaan ottaen huomioon, että menettelyn lähtökohtana on asianosaisten toimiminen käsittelyssä ilman lainopillista avustajaa. Helsingin käräjäoikeus ei kannata ehdotettua säännöstä ja katsoo, ettei säännöksellä edistetä sääntelylle asetettuja tavoitteita sekä arvioi, että säännös edellyttäisi tuomarilta korkeaa ammattitaitoa. 26 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Helsingin käräjäoikeus ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsovat, että säännös, jonka mukaan käräjäoikeus lähtökohtaisesti kuulustelee kuultavat, olisi merkittävä muutos tuomarin rooliin. Menettely johtaisi siihen, että tuomarin toiminta voisi käytännössä ratkaista asian toisen asianosaisen eduksi, jolloin tuomarin toiminta voisi olla ristiriidassa tuomarilta edellytettävän puolueettomuuden kanssa. Itä-Suomen hovioikeus katsoo, ettei mietinnössä ei ole riittävästi pohdittu sitä, miten tämä pääkäsittelyä koskeva säännös on sopusoinnussa yhtäältä 6 a luvun 10 §:n prekluusiosäännöksen ja toisaalta 6 a luvun 15 §:n, jossa säädetään asiaa ratkaistaessa huomioon otettavasta oikeudenkäyntiaineistosta, kanssa. 3.12 Ratkaisussa huomioon otettava oikeudenkäyntiaineisto 15 § OK 6 a luku 15 §: Asiaa ratkaistaessa saadaan ottaa huomioon kaikki, mitä haaste- hakemuksessa, kirjallisessa vastauksessa ja lausumassa sekä muutoin on esitetty. Korkein oikeus pitää hyväksyttävänä ehdotusta koskien todisteiden huomiointia ratkaisussa. Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsovat, että säännöksellä ei ole merkittävää eroa olemassa olevaan oikeustilaan, minkä vuoksi sitä voidaan pitää jossain määrin tarpeettomana. 3.13 Ratkaisun perusteleminen 16 § OK 6 a luku 16 §: Ratkaisu on perusteltava. Ratkaisun perusteluissa on lyhyesti todettava, mihin näytöstä tehdyt johtopäätökset perustuvat sekä mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu välittömästi perustuu. Ratkaisussa on mainittava, että asia on käsitelty tämän luvun säännösten mukaisesti. Korkein oikeus ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeus kannattavat ehdotettua säännöstä. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan alioikeudessa olisi tarpeen muutenkin pystyä perustelemaan ratkaisu riittävän tiiviisti, ja käräjäoikeuksien sekä hovi oikeuksien päätösten perustelut ovat nykyisin usein turhankin laajat ja osapuolten kannalta joskus vaikeaselkoisetkin. 27 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsovat, että ehdotettu säännös on tarpeeton, eikä ehdotus merkittävästi poikkea olemassa olevasta säädännöstä. 3.14 Ratkaisun julistaminen 17 § OK 6 a luku 17 §: Jos asiassa on toimitettu pääkäsittely, käräjäoikeuden tulee julis- taa ratkaisun lopputulos ja sen perusteluiden pääpiirteittäinen sisältö pääkäsittely päivänä. Käräjäoikeus saa kuitenkin antaa ratkaisun käräjäoikeuden kansliassa, jos siihen on erityinen syy. Ratkaisu tulee silloin antaa niin pian kuin mahdollista. Eduskunnan oikeusasiamies ja Korkein oikeus kannattavat ehdotettua säännöstä. Eduskunnan oikeusasiamies katsoo, että ratkaisun julistaminen välittömästi suullisen istunnon jälkeen varmistaisi osaltaan keskeisten menettelyperiaatteiden toteutumisen myös käytännössä. Itä-Suomen hovioikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Helsingin käräjäoikeus eivät pidä ehdotettua säännöstä tarpeellisena. Itä-Suomen hovioikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Helsingin käräjäoikeus ehdottavat, että tuomion antamisen takarajaksi tulisi säätää normaalin oikeudenkäynnin osalta noudatettava 14 päivän määräaika. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Helsingin käräjä oikeus katsovat, että tuomion julistaminen pääkäsittelyn päätteeksi on mahdollista jo voimassa olevan lain nojalla. Käräjäoikeudet katsovat, että tuomioin julistaminen vähentäisi mahdollisuutta harkintaan. Ratkaisu on myös joka tapauksessa julistamisen jälkeenkin kirjoitettava lopulliseen kirjalliseen muotoonsa, minkä vuoksi ratkaisun julistaminen ei säästäisi käräjäoikeuden työtä ehdotuksessa esitetyllä tavalla. 28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 4 Asian ajaminen oikeudessa 4.1 Oikeudenkäymiskaari 15 luku 2 § avustajan kelpoisuusvaatimukset OK 15 luku 2 §: Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että pienten riita- asioiden menettelyssä oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana voisi toimia myös muu kuin 1 momentissa mainittu, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoi- suutta ei ole rajoitettu. Eduskunnan oikeusasiamies, Turun hovioikeus ja Suomen Yrittäjät kannattavat ehdotusta. Suomen Yrittäjien mukaan ehdotus voi parhaimmillaan vähentää merkittävästi yritysten prosessikustannuksia. Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Helsingin käräjä oikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Suomen Kiinteistöliitto ry, KOVA ry, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry, SATO, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, Suomen tuomariliitto, Juristi- liitto ja Kojamo, vastustavat oikeudenkäyntiasiamiehelle asetettujen kelpoisuus vaatimusten alentamista. Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Oulun käräjäoikeus katsovat, että maallikkoasiamiesten toiminnasta on huonoa kokemusta ajalta ennen avustajan kelpoisuusehdoista säätämistä. Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry ja SATO, pitävät mahdollisena, että säännös johtaisi maallikkoasiamiesten ammattikunnan syntymiseen. Päijät-Hämeen käräjäoikeus ja Keski-Suomen käräjäoikeus pitävät ongelmallisena, ettei maallikkoasiamiehiin kohdistuisi oikeudellisia asiamiehiä vastaavaa valvontaa. 29 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Suomen Perimistoimistojen Liitto ry katsoo sääntelyn riskiksi, että asiamies aiheut- taisi toiminnallaan asianosaisille oikeudenmenetyksiä. Juristiliitto, Suomen Vuokranantajat, Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjä- oikeus, SATO, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry ja Kojamo katsovat, että ehdotus saattaisi johtaa käräjäoikeuksien työmäärän lisääntymiseen. Suomen Vuokranantajat, SATO, Suomen Asianajajat ja Suomen Kiinteistöliitto ry huomauttavat yleisesti, että kokenut oikeudellinen avustaja nopeuttaa ja selkeyttää riita-asian prosessin kulkua. Lausunnonantajien esittämät ehdotukset Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ehdottaa, että oikeus voisi sallia erityisestä syystä osapuolen lähisukulaisen tai muun läheisen toimia avustajana, jos osapuoli ei itse kykene asiaa hoitamaan. Suomen Kiinteistöliitto ry ja Suomen Vuokranantajat ehdottavat, että asianosaisen avustajana pienriitamenettelyssä toimisi nykysääntelyä vastaavasti lakimieskoulu- tuksen saanut henkilö. Vaihtoehtoisesti avustajan kelpoisuudesta voitaisiin säätää tuomioistuinsovittelusta säädettyä vastaavalla tavalla eli niin, että tuomioistuin voisi asian käsittelyn edistämiseksi perustellusta syystä hyväksyä asianosaisen avustajaksi myös muun kuin OK 15 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Harkintavalta sopivasta ja aidosti asian käsittelyä edistävästä avustajasta jätettäisiin tuomioistuimelle. 4.2 Asian ajaminen itse Korkein oikeus, Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannattavat asianosaisten mahdollisuutta ajaa asiaansa ilman oikeudellista avustajaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät katsovat, että ehdotus voi parhaimmillaan vähentää merkittävästi yritysten prosessikustannuksia. Suomen Yrittäjät ja Kuluttajaliitto ovat huolissaan epätasapainosta tilanteessa, jossa toinen osapuoli palkkaisi oikeusavustajan, mutta toisella osapuolella ei olisi taloudellisia edellytyksiä oikeudellisen avustajan palkkaamiseen. 30 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää tärkeänä, että tuomioistuimen aktiivinen prosessinjohto toteutuu käytännössä riittävällä tavalla ja että asiaa yksin ajavalle asianosaiselle taataan riittävä ohjaus ja ymmärrettävät menettelyohjeet. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry ja Pohjois- Karjalan käräjäoikeus suhtautuvat epäillen ehdotuksen lähtökohtaan, jossa asianosainen ajaisi asiaansa itse. SATO, Isännöintiliitto ry, Suomen Vuokranantajat, Suomen Kiinteistöliitto ry, KOVA ry ja Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry pitävät riitaisia huoneenvuokra- asioita maallikoiden itse ajettaviksi liian haastavina. Suomen tuomariliitto, Juristiliitto, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Suomen Vuokranantajat, SATO, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry ja Kojamo katsovat, että lähtökohta saattaisi johtaa käräjäoikeuksien työmäärän lisääntymiseen. Suomen Perimistoimistojen Liitto ry katsoo ehdotuksen saattavan aiheuttaa aihee- tonta lisätyötä kantajalle. Suomen Perimistoimistojen Liitto ry katsoo, että lähtökohta asian itse ajamisesta on ristiriidassa ehdotuksen tavoitteiden kanssa. 31 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 5 Käräjäoikeuden kokoonpano 5.1 Oikeudenkäymiskaaren 2 luku 5 §: Yhden tuomarin toimivalta OK 2 luku 5 §: Käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja. 6 a luvussa tarkoitetussa asiassa käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun täysilukuisen kokoonpanon tarpeellisuudesta. Jos asianosainen pitää täysilukuista kokoonpanoa tarpeellisena, asia voidaan ratkaista pääkäsittelyssä yhden tuomarin kokoonpanossa vain erityisestä syystä. Suomen tuomariliitto toteaa, että pienriitamenettelyn tavoitteet huomioon ottaen menettelyssä käsiteltävät asiat tulisi säätää yksiselitteisesti yhden tuomarin toimi- valtaan kuuluviksi käräjäoikeudessa. 5.2 Laki tuomioistuinharjoittelusta 16 §: Käräjänotaarin toimivalta Laki tuomioistuinharjoittelusta 16 §: Laamanni voi määrätä virassa kaksi kuukautta olleen käräjänotaarin toimimaan yksittäisessä asiassa: 1) puheenjohtajana, jos asia käsitellään oikeudenkäymiskaaren 6 a luvussa tarkoitetussa menettelyssä tai se on muu riita-asia, joka koskee asuinhuoneiston vuokrausta tai jossa riidan kohteena oleva rahamäärä taikka omaisuuden tai etuuden arvo on pääomaltaan enintään 20 000 euroa. Oulun käräjäoikeus arvioi, että käräjänotaarin toimiminen puheenjohtajana vaikuttaa soveliaalta niissä asioissa, mihin pienriitamenettelyä nyt ehdotetaan. Mikäli menettelyä tulevaisuudessa laajennetaan, asia tulee harkita uudelleen. Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Helsingin käräjä oikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Suomen juristiliitto, Vuokralaiset VKL ry ja Suomen Perimistoimistojen Liitto ry katsovat yleisesti, että uuden menettelyn soveltamisalan alaisten asioiden käsittely edellyttäisi jatkossa kokenutta ja aktiivista prosessinjohtoa, jota ei voitaisi edellyttää käräjänotaareilta vaan monimutkaisemmat asiat olisi jaettava usein käräjätuomareiden ratkaistaviksi. 32 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Varsinais-Suomen käräjäoikeus arvioi, että sääntelyn johdosta käräjänotaarit menettäisivät oppimisensa kannalta keskeisen asiaryhmän ja jo muutoinkin kuormitetuille käräjätuomareille jaettaisiin lisää töitä. 33 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 6 Oikeusapulaki 6.1 Yleistä oikeusavusta Oikeuspalveluvirasto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Julkiset oikeusavustajat ry vastustavat oikeusapulakiin ehdotettuja muutoksia. Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Julkiset oikeusavustajat ry katsovat, että ehdotettu sääntely oikeusavun myöntämisen rajoituksista vaarantaa sääntelylle asetetut tavoitteet. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry katsoo, että haavoittuvassa taloudel- lisessa asemassa oleville henkilöille ja erityisryhmille riittävä oikeusapu on erittäin tärkeä turvata esitettyä laajemmassa muodossa. Oikeuspalveluvirasto esittää, että avustaminen pienriita-asioissa rajoitettaisiin alioikeusvaiheessa vain ulkoprosessuaaliseen vaiheeseen mietinnössä ehdotettujen rajoitusten sijaan. 6.2 Oikeusapulain 5 § Oikeusapulain 5 §: Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeusapu kattaisi avustajan toimenpiteet pienten riita-asioiden menettelyssä enintään viideltä tunnilta. KOVA ry, Oikeuspalveluvirasto ja Julkiset oikeusavustajat ry vastustavat oikeusapu lakiin ehdotettua muutosta ja katsovat ehdotetun tuntimäärän olevan liian matala. Julkiset oikeusavustajat ry ehdottaa, että oikeusavun tuntimäärä pienten riita- asioiden menettelyssä tulisi rajata 30 tuntiin esitetyn 5 tunnin sijaan. 6.3 Oikeusapulain 6 § Oikeusapulain 6 §: Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeusapuun ei kuuluisi avustaminen pienten riita-asioiden menettelyssä käsiteltävässä asiassa, ellei siihen olisi hakijan henkilöön liittyviä erityisen painavia syitä. 34 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Turun hovioikeus pitää ehdotusta hyväksyttävänä, mikäli pienriitamenettelyssä käsiteltävät asiat pysyvät lakiehdotuksen tarkoittamalla tavalla niin yksinkertaisina ja suppeina, että muukin kuin oikeustieteellisen koulutuksen saanut kykenee niitä hoitamaan. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Suomen Kiinteistöliitto ry, Julkiset oikeusavustajat ry, Vuokralaiset ry sekä Suomen Vuokranantajat ry katsovat, että oikeusapua ei pidä rajata pois pienten riita-asioiden menettelyssä käsiteltävistä vuokrariidoista. Suomen Vuokranantajat ry pitää tärkeänä, että molemmilla osapuolilla on tosiasiallinen mahdollisuus käyttää asiassa oikeudellista avustajaa. Julkiset oikeusavustajat ry katsoo, että oikeusapua tulisi olla mahdollista myöntää ilman erityistä rajoitusta esimerkiksi 3–6 tunniksi, jotta oikeudenkäynnin oikeuden- mukaisuus voidaan turvata. Julkiset oikeusavustajat ry pitää erityisen huolestuttavana sitä, että rajoitukset oikeusavun saatavuudessa voisivat tulevaisuudessa koskea laajemmin myös muita riita-asioita. Oikeusavun asiakkaille 10 000 euron riita on usein taloudellisesti todella merkittävä, eikä oikeusavun rajaaminen tällaisissa asioissa ole oikeasuhtaista. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta huomauttaa, että varattomat tai vähä varaiset henkilöt ovat useimmiten niitä, joilta puuttuu riittävät edellytykset menes- tyksekkääseen toimimiseen asianomistajana tai vastaajana ilman oikeudellista neuvontaa. KOVA ry huomauttaa, että häädössä on kyse asumisen jatkumista koskevasta kysymyksestä, jolloin on tärkeää, että molemmilla osapuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää avustajaa 6.3.1 Henkilöön liittyvät erityisen painavat syyt Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Oikeuspalveluvirasto ja Julkiset oikeusavustajat ry pitävät ongelmallisena ehdotettua edellytystä "henkilöön liittyvistä erityisen painavia syistä". Julkiset oikeusavustajat ry katsovat säännöksen olevan epäselvä ja altis eriäväisille soveltamiskäytännöille, mikä lisäisi oikeusaputoimistojen hallinnollista kuormitusta. 35 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Oikeuspalveluvirasto katsoo osapuolten välisen epätasapainon korostavan oikeudellisen avun tarvetta. Oikeuspalveluvirasto ehdottaa, että tarvetta oikeusapuun tulisi lisäksi voida arvioida myös muiden mahdollisten erityisen painavien syiden kuten esimerkiksi laadun tai laajuuden kautta. 36 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 7 Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 d § OK 21 luku 8 d § 1 momentti: Asiassa, joka on käsitelty pienten riita-asioiden menettelyssä, asianosainen voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa enintään 300 eurolla tai, jos asiassa on toimitettu pääkäsittely, enintään 600 eurolla. Lisäksi hänet voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolelle tältä perittävän oikeudenkäyntimaksun määrä ja erityisiä kuluja enintään 200 eurolla. 7.1 Korvausvelvollisuuden enimmäismäärän rajoittaminen Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjä oikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Vuokranantajat ry, Suomen Yrittäjät, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, KOVA, Vuokralaiset ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry pitävät ehdotusta oikeudenkäyntikulujen enimmäismäärän säätämisestä perusteltuna. Korkein oikeus pitää erityisen kannatettavana, että pienten riita-asioiden menettelyyn ehdotetaan säädettäväksi enimmäismäärä vastapuolen korvattavaksi tuleville oikeudenkäyntikuluille. Korkein oikeus katsoo, että ehdotuksella tavoiteltu prosessikynnyksen alentuminen edellyttää hävinneen osapuolen kuluvastuun voimakasta rajoittamista menettelyn soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Kanta-Hämeen käräjäoikeus pitää ehdotusta erityisen ongelmallisena. Päijät-Hämeen käräjäoikeus, SATO, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Vuokralaiset VKL ry katsovat, että oikeudenkäynnin hävinneen osapuolen korvaus- vastuun rajoittaminen alentaa merkittävästi taloudellista riskiä, joka usein estää vuokralaisia viemästä asiaansa tuomioistuimeen. 37 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Vuokralaiset VKL ry katsoo, että häätöprosessin kulut tulisi voida vaatia häädettä- vältä täysimääräisesti. Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry, Suomen Vuokran antajat ry, Isännöintiliitto ry, KOVA ry, Vuokralaiset VKL ry ja SATO huomauttavat yleisesti, että oikeudenkäyntikulujen rajoittaminen heijastuisi vuokratasoon. 7.1.1 Enintään korvattavan määrän suuruus Oulun käräjäoikeus pitää ehdotusta perusteltuna. Turun hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Pohjois- Karjalan käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Vuokran antajat ry, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry, KOVA ry, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Yrittäjät, Suomen asian- ajajat ja SATO pitävät oikeudenkäyntikulujen enimmäismääriä matalina ja katsovat, että määriä olisi korotettava. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjä oikeus, SATO, Isännöintiliitto ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry, KOVA ry, Suomen Vuokranantajat ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry katsovat, ettei avustajan käyttämistä pidä tehdä käytännössä mahdottomaksi liian matalalla kulukatolla. SATO ja Päijät-Hämeen käräjäoikeus katsovat, että ehdotetuilla enimmäis määrillä asianosaisella ei ole todennäköisesti mahdollisuutta käyttää oikeudenkäyntiasiamiestä. Suomen Perimistoimistojen Liitto ry, Isännöintiliitto ry, Kojamo Oyj ja KOVA huomauttavat, että korvausvelvollisuuden rajoittaminen tarkoittaisi, ettei jutun voittanut asianosainen aina välttämättä saisi täysimääräistä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry, Kojamo Oyj ja SATO arvioivat kulukaton alhaisuuden voivan johtaa perusteettomien asioiden määrän kasvuun. 38 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Suomen Perimistoimistojen Liitto ry katsoo, että jotta pienriitamenettelyä ei voida käyttää väärin maksuhaluttomuuden työkaluna, hävinnyt osapuoli tulisi velvoittaa korvaamaan kaikki voittaneen osapuolen kulut, mikäli asia on jouduttu käsittelemään riita-asiana hävinneen osapuolen shikaaninomaisen riitautuksen perusteella. SATO ja Isännöintiliitto ry katsovat ehdotuksen kasvattavan asioiden määrää tuomioistuimissa. Turun hovioikeus, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry, Suomen Asianajajat ja SATO korostavat lisäksi, ettei edes yksinkertaiseen vuokrasuhteeseen liittyvän riita-asian hoitamiseen riitä 1–2 tunnin oikeudellinen apu. Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi, että ehdotuksessa oikeudellisen avustajan käytöstä koituva kuluriski on siirretty lähes tasaisesti molemmille osapuolille riippumatta riita-asian ratkaisusta. Helsingin käräjäoikeus ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsovat, että menettelyn piiriin voidaan arvioida tulevan asioita, joissa näyttö- ja oikeuskysymykset ovat luonteeltaan tavanomaisia, mutta silti omiaan aiheuttamaan asianosaiselle vähäistä suurempia oikeudenkäyntikuluiksi luonnehdittavia kustannuksia. Tämän kaltaisissa tilanteissa ehdotettuja kulukattoja voidaan pitää liian alhaisina. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät pitävät tärkeänä, että ehdotuksen vaikutuksista tehdään selvitys. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että oikeudenkäynnin kuluvastuusta tehdään kattava vaikutusarviointi erityisesti niissä tilanteissa, joissa vastakkain on mikro- tai pienyritys ja suuryritys ja pitää tärkeänä selvittää, olisiko mahdollista ja tarkoituksenmukaista, että suuryritys vastaisi sekä pienten riita-asioiden menette- lyssä että täysimittaisessa riita-asioiden menettelyssä mikro- tai pienyritystä vastaan aina menettelyn lopputuloksesta riippumatta omista oikeudenkäyntikuluistaan. Lausunnonantajien ehdottamat enimmäismäärät Itä-Uudenmaan käräjäoikeus katsoo, että enimmäismääriä voitaisiin harkita nostettavaksi esimerkiksi 600 ja 900 euroon. Keski-Suomen käräjäoikeus arvioi, että kirjallisessa menettelyssä ratkaistavassa asiassa määrä voisi olla esimerkiksi 600 euroa ja pääkäsittelyssä ratkaistavassa asiassa 1 000 euroa. 39 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Turun hovioikeus arvioi, että vastapuolen korvattavaksi määrättävä avustajan ajan- käyttö voitaisiin rajata esimerkiksi enintään 500 euroon tai, jos asiassa on toimitettu pääkäsittely, enintään 1 000 euroon. Suomen Asianajajat esittää muutoksena, että oikeudenkäyntikulujen korvaus kattoja tulisi nostaa säännöksessä käräjäoikeuden osalta vähintään 600,00 euroon ja pääkäsittelyä edellyttävässä asiassa 1 200,00 euroon. SATO ehdottaa, että korvattavien oikeudenkäyntikulujen enimmäismäärä olisi 1 500 euroa tai, jos asiassa on toimitettu pääkäsittely, 3 000 euroa (+ oikeudenkäyntimaksu). Suomen Vuokranantajat ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry katsovat, että välttämättömät asianhoitokulut olisi perusteltua korvata voittaneelle osapuolelle täysimääräisesti. Turun hovioikeus katsoo, että tarpeellisiksi osoittautuneet välttämättömät erityiset kulut olisi perusteltua korvata voittaneelle osapuolelle täysimääräisesti. KOVA ry katsoo, että enimmäiskorvauksen olisi katettava ainakin 5 tunnin työ. KOVA ry arvioi kuitenkin, että todennäköisesti riitaisassa muussa kuin rahasaatavaa koskevaa asiassa korvausvelvollisuus jää tällöinkin liian matalalle tasolle. Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n mukaan kulukaton tulisi mahdollistaa vähintään 5–10 tunnin oikeudenkäyntiavustajalta hankittu työ. Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Kiinteistön- omistajat ja rakennuttajat Rakli ry sekä Suomen Vuokranantajat ry katsovat yleisesti, että valmistelussa olisi hyvä harkita porrastettua kulukattoa asian ratkaisuvaiheen, euromääräisen intressin ja asianosaisen maksukyvyn perusteella. Helsingin käräjäoikeus ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus ehdottavat arvioitavaksi, voitaisiinko oikeudenkäyntikulujen määrää rajoittaa säätämällä, että hävinnyt asianosainen vastaa oikeudenkäyntikuluista, mutta tuomioistuin ei kuitenkaan määrää voittaneelle asianosaiselle korvausta kuluista, jotka ovat tarpeettomia tai suhteettomia vaatimukseen nähden. 40 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 8 Hovioikeusmenettely Eduskunnan oikeusasiamies, Oulun käräjäoikeus, Juristiliitto ja Suomen Yrittäjät katsovat, että hovioikeuksien menettelysäännöksien joustavoittamista olisi sääntelyn yhteydessä syytä tarkastella. Eduskunnan oikeusasiamies, Oulun käräjäoikeus, Juristiliitto ja Suomen Yrittäjät katsovat, että mikäli hovioikeusmenettelyä ei sujuvoiteta, voi tämä haitata säänte- lylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsoo, että mikäli käräjäoikeuteen säädetään menettely, jota ei sovelleta ylemmissä oikeusasteissa, voi tämä johtaa hovi oikeuksien työmäärän lisääntymiseen sekä siihen, ettei muutoksenhaun kohteena ole enää sama asia kuin käräjäoikeudessa, mikä on osaltaan vaarantamassa erityi- sesti maallikkoasianosaisten oikeusturvaa. Asian jatkovalmistelussa tulisi arvioida vielä tarkemmin vaikutukset muutoksenhakuun. 8.1 Muutoksenhakuoikeus ja jatkokäsittelylupa Turun hovioikeus, Oulun käräjäoikeus ja Suomen Yrittäjät kannattavat työ ryhmän ehdotusta, että pienten riita-asioiden menettelyssä ratkaistujen asioiden muutoksenhakuoikeutta ei rajoiteta. Suomen Yrittäjät kannattaa ehdotusta, että asiat kuuluisivat hovioikeudessa jatko käsittelylupajärjestelmän piiriin, eikä muutosperusteella myönnettävän jatko käsittelyluvan kynnystä koroteta eikä muutoksenhakuaikaa lyhennetä. Oulun käräjäoikeus katsoo, että mikäli pienriitamenettelyn käyttöalaa myöhemmin laajennetaan, voisi olla aiheellista harkita sitä, tulisiko jatkokäsittelyluvan myöntä- misen epäämisperusteita päivittää ottaen huomioon pienriitamenettelyn luonne ja asian intressi. 41 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 8.2 Hovioikeuden tuomion ja lopullisen päätöksen allekirjoittaminen Vaasan hovioikeus, Itä-Suomen hovioikeus ja Rovaniemen hovioikeus pitävät riittävänä sitä, että yksi monijäsenisen kokoonpanon jäsenistä allekirjoittaa ratkaisun kaikissa kokoonpanon ratkaisemissa asioissa. 8.3 Toimituskirjan allekirjoittaminen Itä-Suomen hovioikeus huomauttaa sähköiseen asiankäsittely-ympäristöön liittyen, että kun otetaan huomioon, että nykyisin osa hovioikeuksien ratkaisuista annetaan perinnejärjestelmissä paperisina, voimaantulosäännökseen olisi syytä ottaa maininta, että niiden tuomioiden ja päätösten osalta, joita ei käsitellä sähköisessä asiankäsittelyjärjestelmässä ja joissa ratkaisua ei allekirjoiteta sähköisesti, sovelletaan vanhoja säännöksiä. 8.4 Kuva- ja äänitallenteet Itä-Suomen hovioikeus, Rovaniemen hovioikeus ja Vaasan hovioikeus katsovat, että hovioikeuksilla tulisi uuden menettelyn soveltamisalaan kuuluvissa asioissa olla jo jatkokäsittelylupavaiheessa mahdollisuus tutustua käräjäoikeudessa tehtyihin todistelutallenteisiin, kun siihen on aihetta. Itä-Suomen hovioikeus, Rovaniemen hovioikeus ja Vaasan hovioikeus katsovat, että kun pienriitamenettelyssä tuomion perustelut ovat hyvin pelkistetyt ja näyttöä ei lainkaan selosteta, hovioikeudella voi olla vaikeaa arvioida käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta pelkän kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella. 42 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 9 Häätöasiat SATO ja Suomen Vuokranantajat kannattavat sellaisia oikeudenkäyntimenettelyn muutoksia, jotka nopeuttavat häätöjen käsittelyä. SATO, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, Suomen Vuokranantajat, Vuokralaiset VKL ry, Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, KOVA ry ja Kuluttajaliitto katsovat, ettei ehdotus tarjoa riittävää parannusta häätöä koskevien asioiden käsittelyyn. KOVA ry katsoo, että tehokas asumishäiriöihin puuttuminen vaatisi myös tehokkaampaa häätömenettelyä. Eduskunnan oikeusasiamies, Kuluttajaliitto, Vuokralaiset VKL ry ja Suomen Kiinteistö- liitto ry katsovat häädön keskimääräisen käsittelyajan olevan liian pitkä. Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, Isännöintiliitto, Vuokralaiset VKL ry, Suomen Vuokranantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Kiinteistöliitto ry ja Kuluttajaliitto korostavat häätötilanteiden häiritsevää vaikutusta häätötilanteen naapurustoon. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan käsittelyaika on vuokranantajalle todellinen riski, joka saattaa vaikuttaa vuokra-asuntojen hankintaan sijoituskohteina ja sitä kautta myös vuokra-asuntojen tarjontaan. Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry katsoo, että mikäli häätöön on jouduttu vakavien asumishäiriöiden vuoksi, on olennaista, että häätöprosessi oikeuskäsittelystä täytäntöönpanoon asti on nopea ja tehokas. Lausunnonantajien ehdotukset Kuluttajaliitto katsoo, että olisi perusteltua säätää, että häätöä koskevat asiat käsitellään tuomioistuimessa kiireellisinä. 43 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Suomen Vuokranantajat ry katsoo, että mietinnössä olisi pitänyt uskaltaa ajatella vielä rohkeammin ”laatikon ulkopuolelta”, ja pohtia myös vielä selvemmin nykyisestä prosessista eroavia vaihtoehtoja erityisesti häätöjen osalta. Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n näkemyksen mukaan prosessin nopeuttaminen olisi edellyttänyt oikeudenkäynnin kulun tarkastelua ja uudis- tamista kokonaisuutena muun muassa kiinnittäen huomiota tiedoksiantojen tehokkaaseen toimittamiseen ja oikeusprosessin kestoon kokonaisuutena. Suomen Vuokranantajien ja SATO:n mukaan häätöasioiden käsittelyn kestoon vaikuttaa tiedoksiantojen hitaus sekä tuomioistuimien heikko resurssitilanne. KOVA ja Isännöintiliitto katsovat, että pienten riita-asioiden menettelyn valmistelun yhteydessä olisi pitänyt tarkastella myös selvästi voimassa olevasta lainsäädännöstä poikkeavaa menettelyä erityisesti häätöasioita koskien. Suomen Vuokranantajat ja Suomen Kiinteistöliitto ry ehdottavat, että häätöasiassa vastaajan olisi heti haasteen tiedoksi saatuaan ilmoitettava, vastustaako hän sitä ja jos hän vastustaisi, niin asianosaiset kutsuttaisiin viipymättä suulliseen istuntoon, jossa asia käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin. 44 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 10 Oikeudenkäyntimaksut Tuomioistuinmaksulaki 2 §: Ehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi tuomioistuin- maksulain 2 §:n 1 momentti siten, että yksipuolisella tuomiolla tai myöntämisen perusteella tuomiolla ratkaistuissa tai sillensä jääneissä summaarisissa riita-asioissa perittävät oikeudenkäyntimaksut alennettaisiin tasolle, jolla ne olivat ennen vuotta 2025. Lisäksi esityksessä ehdotetaan tuomioistuinmaksulain 2 §:n 5 momentin asetuksenantovaltuuden muuttamista niin, ettei maksuja voitaisi oikeusministeriön asetuksella tarkistaa yli omakustannusarvon eli suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrän. Lausunnonantajat eivät lausuneet oikeudenkäyntimaksulain 2 §:n muutoksesta. 45 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 11 Resurssit ja käräjäoikeuksien ratkaisukapasiteetti Valtiovarainministeriö katsoo, että arvioita resursseista tulisi tarkentaa jatko valmistelussa. Lähtökohtaisesti mahdolliset lisämenot tulee hoitaa 6.2.2024 annetun talouspoliittisen ministeriövaliokunnan linjauksen mukaisesti nykyisen menokehyksen puitteissa. Rovaniemen hovioikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, KOVA ry ja Isännöintiliitto ry Vuokralaiset VKL ry, Tuomioistuin- virasto, Suomen tuomariliitto, Kojamo ja Juristiliitto katsovat, ettei uudistusta ole mahdollista toteuttaa nykyisten määrärahojen puitteissa. Juristiliitto toteaa, että esityksen taloudelliset vaikutukset on arvioitu varovaisesti. Tarvetta uusille kiireperusteille ei olisi, mikäli tuomioistuinten yleiseen resurssi tarpeeseen tosiasiallisesti vastattaisiin. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Juristiliitto ja Tuomioistuinvirasto katsovat, että uudistuksiin tulee osoittaa niiden toteuttamisen edellyttämät täysimääräiset resurssit. Tuomioistuinviraston, Turun hovioikeuden ja Oulun käräjäoikeuden mukaan resurssi- tarvetta on vaikeaa arvioida. 11.1 Tuomioistuinten resurssitarpeet SATO, Tuomioistuinvirasto, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjä- oikeus, Oulun käräjäoikeus, KOVA ry, Isännöintiliitto ry, Vuokralaiset VKL ry, Kojamo ja Oulun käräjäoikeus arvioivat menettelysäännösten lisäävän tuomioistuimien työmäärää. Suomen tuomariliitto ja Juristiliitto katsovat, että mikäli lisäresurssia ei asioita varten saada, se tarkoittaa erityisesti pääkaupunkiseudun ruuhkaisissa käräjäoikeuksissa sitä, ettei tavoitetta pienriitamenettelyn joutuisammasta käsittelyajasta tulla saavuttamaan. 46 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden, Vuokralaiset VKL ry:n, Isännöintiliitto ry:n ja Oulun käräjäoikeuden mukaan lisäresursoinnista huolehdittava. Isännöintiliitto ry ja Oulun käräjäoikeus katsovat, että ellei lisäresursoinnista huolehdita, seurauksena on käsittelyaikojen pidentyminen. Isännöintiliitto ry:n ja KOVA ry:n mukaan ehdotettu menettely muistuttaa edelleen suurimmalta osin riita-asian tavanomaista tuomioistuinkäsittelyä, ja riitaisten vuokrasuhdetta koskevien juttujen määrä tuomioistuimissa todennäköisesti kasvaa. Rovaniemen hovioikeus ja Itä-Suomen hovioikeus toteavat, ettei kyseessä ole toiminnan tehostamis- tai säästöhanke. Kun uudella menettelyllä on tarkoitus parantaa oikeusturvaa, se tuo yleisille tuomioistuimille lisää tehtäviä ja siten kustannuksia. Uudistusta ei tule toteuttaa, ellei samalla huolehdita siitä, että pahoin jo entuudestaan ruuhkaantuneet yleiset tuomioistuimet saavat sen edellyttämät lisäresurssit. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n mukaan ehdotuksen myötä tuo- mioistuimille on kohdistettava lisäresursseja, mikäli muutos lisää asioiden määrää Korkein oikeuden mukaan ehdotuksen myötä tuomioistuimille on kohdistettava lisäresursseja, mikäli soveltamisalaa laajennetaan. Tuomioistuinvirasto katsoo, ettei ehdotuksessa ole arvioitu kansliahenkilökuntaa tai haastemiehiä koskevia lisäresurssitarpeita. Tuomioistuinvirasto kiinnittää huomiota hovioikeuksien resurssitarpeiden arvioi- miseen, minkä osalta ehdotuksessa tulisi arvioida työmäärä ja määrärahatarpeet sekä tuomarintyön että kansliahenkilöstön osalta ja taata riittävät resurssit asioiden käsittelemiseksi muutoksenhakuvaiheessa. 11.2 Käräjäoikeuksien ratkaisukapasiteetti Eduskunnan oikeusasiamies katsoo, että kahden jutun ratkaiseminen päivässä vaikuttaa hyvin vaatimattomalta työsuoritteelta. Oulun käräjäoikeus pitää ehdotuksen päiväkohtaista työmäärää optimisena ja katsoo, ettei valmisteluun ja ratkaisuun käytettävää työmäärää eikä istuntosalien tarvetta ole riittävällä tavalla huomioitu. 47 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 11.3 Sähköisen asianhallintajärjestelmän resurssitarve Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo, että sähköiseen asiointipalveluun on osoitettava riittävät resurssit. Tuomioistuinvirasto, Juristiliitto ja Suomen tuomariliitto katsovat, että uudistuksiin tulee osoittaa niiden toteuttamisen edellyttämät täysimääräiset resurssit. Mikäli sähköinen järjestelmä toteutettaisiin kehittämismäärärahojen puitteissa, määrä rahat ovat tällöin pois jostakin muusta kehittämisestä. Juristiliitto ja Suomen tuomariliitto katsovat, että ottaen huomioon tuomioistuinten sähköisten järjestelmien merkittävät kehittämistarpeet, määrärahojen siirtymistä pois muusta kehittämisestä ei voi pitää hyväksyttävänä. Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että sähköinen asianhallintajärjestelmä toteutetaan olemassa olevien kehysten puitteissa. Tuomioistuinviraston näkemyksen mukaan esityksessä mainittu, pieniin riita-asioihin liittyvä sähköinen asiointi olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa AIPA-järjestelmään liittyvässä asiointipalvelussa. 11.4 Muut resurssitarpeet Ulosottolaitoksen mukaan uudistus aiheuttaa tarpeen arvioida Ulosottolaitoksen resursseja, sillä pienten riita-asioiden menettelyn myötä häätöasioiden määrien voidaan arvioida ulosotossa kasvavan. Häätö vie paljon ulosottomiehen työaikaa ja sitoo merkittävästi ulosoton resursseja. Kuluttajariitalautakunta katsoo, että resursseja ei tule vähentää menettelyn käyttöön ottamisen perusteella ja pitää erittäin epätodennäköisenä, että pienten riita-asioiden menettely tulisi merkittävästi vähentämään lautakunnassa vireille tulevien asioiden määrää. Mahdollinen asioiden ohjautuminen käräjäoikeuksiin kuluttajariitalautakunnan sijasta jäisi hyvin suurella todennäköisyydellä joka tapauksessa asiamäärien kasvua pienemmäksi. Näin ollen menettely ei tule johtamaan mietinnössä esitettyyn kustannusten säästöön. Tuomioistuinvirasto on lisäksi huolissaan istuntosalien käyttöasteen kasvusta uuden pienten riita-asioiden menettelyn käyttöönoton myötä. 48 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 12 Muuta Suomen tuomariliitto ry arvioi, että lainsäädäntöä tulisi uudistaa kokonaisuuksina, jolloin se on helpommin hallittavaa ja tukee nopeamman käsittelyn tavoitetta, ei lisäämällä pistemäistä erityislainsäädäntöä, joka sirpaloittaa oikeudenkäyntimenettelyjä. Itä-Suomen hovioikeus katsoo, että uudistuksen voimaantuloon on tarpeen kytkeä perusteellinen koulutus ja perehdyttäminen käräjäoikeuksien tuomarikunnalle. Pienriitamenettelyssä tuomarin osaaminen ja ammattitaito oikeudenkäynnin johtamisessa korostuu. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK sekä Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo lautakunta katsovat, että ehdotuksen jatkovalmistelussa tulee varmistaa oikeuden saatavuuden parantaminen yhdenvertaisesti kaikille. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK katsoo. että riitojen käsittelyn keston merkittävä lyhentäminen tulisi pyrkiä turvaamaan uudistuksessa sääntelyllä. Suomen Perimistoimistojen Liitto ry katsoo ehdotetun menettelyn pohjautuvan vahvasti vastaajan roolissa olevan tahon näkökulmaan. Liitto katsoo, ettei velkojien oikeussuojakeinoja ei ole huomioitu riittävästi menettelyä säädettäessä tai arvioitu velkojille menettelystä aiheutuvia kustannuksia. Kuluttajariitalautakunta yhtyy mietintöön lautakunnan ratkaisujen oikeellisuus olettaman osalta. Lautakunnan ratkaisuja ei voi ongelmattomasti säätää tuomioistuimen ratkaisun lähtökohdaksi. Sääntely tarkoittaisi poikkeamista tuomio istuinten itsenäisyydestä, riippumattomuudesta sekä vapaasta todistusharkinnasta. Lautakunta huomauttaa myös, että kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 5 § antaa tuomioistuimille mahdollisuuden pyytää lautakunnalta lausuntoa käsittele- missään lautakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Eduskunnan oikeusasiamies huomauttaa oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 3 §:n 1 momentin osalta, että säännöstä tulisi muuttaa siten, että ilman avustajaa pienriitamenettelyssä esiintyville asianosaisille voitaisiin sallia asian esittäminen kirjallisesti. 49 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 Suomen Perimistoimistojen Liitto ry katsoo, että esityksessä ei ole riittävästi arvioitu oikeuden toteutumisen ja oikeuden saatavuuden välistä ristiriitaa. Ei ole perus- teltua, että lakimuutosta perustellaan oikeuden saatavuuden parantamisella, jos samanaikaisesti aineellisen oikeuden sisältö kärsii ja tuomioistuimet antavat ratkaisunsa nykyistä huomattavasti heikommalla oikeudenkäyntiaineistolla. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus pitää valitettavana, ettei työryhmä ole nähnyt mahdolliseksi kirjallisen menettelyn käyttöalan laajentamista, Aineellisesti oikeaan ratkaisuun päätyminen ei välttämättä vaadi kaikissa tapauksissa asian käsittelyä suullisessa istunnossa. Käräjäoikeus katsoo, että kirjallinen menettely sopisi yksittäisiä ja pieniä kysymyksiä koskeviin asioihin. Suomen Kiinteistöliitto ry pitää ehdotettua puhelintiedoksiannon mahdollistamista kannatettavana. Valtiovarainministeriö katsoo, että ehdotuksessa olisi tehtävä tiedonhallinnan muutosvaikutusten arviointi. 12.1 Jatkovalmisteluun osallistuminen Suomen Perimistoimistojen Liitto ry pyytää, että lainsäätäjä osallistaisi sitä myös lakihankkeen jatkovalmisteluun ja valiokuntakuulemisiin. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoo, että ehdotuksen jatkovalmiste- lussa tulisi kuulla myös yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja vanhusasiavaltuutettua. Isännöintiliitto ry esittää, että valmisteluun otettaisiin mukaan asumisalaa ja asumisen arkea käytännössä tuntevia tahoja, jotka tietävät millainen tarve on pystyä puuttumaan tehokkaasti asumishäiriöihin. 50 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 13 Muita kehittämisajatuksia Pirkan Perintä Oy katsoo, että yksipuolisen tuomion tiedoksiantoa koskevaa sääntelyä pitäisi muuttaa niin ettei sellaisista vanhoista yksipuolisista tuomioista, joiden perusteella on toimitettu ulosmittaus, voitaisi enää hakea takaisinsaantia. Pirkan Perintä Oy katsoo, että summaaristen haasteiden palkkioita tulisi korottaa. SATO katsoo, että mikäli tavoitteet häätöjen nopeuttamisen osalta eivät toteudu siten, on erityisten tärkeää ja välttämätöntä, että digitaalisen viranomaisviestinnän edistämisohjelmassa ja siihen liittyvässä lainsäädäntöhankkeessa säädetään siitä, että sähköinen tiedoksianto otetaan käyttöön kaikissa häätöä koskevissa asioissa. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus katsoo, että kevennettyjä prosessisäännöksiä tulisi säätää lentoviivästyskorvauksiin, luottokorkojen kohtuullisuutta koskeviin takaisin- saantiasioihin, riitautuneisiin summaarisia asioita tai niiden takaisinsaantiasioihin sekä osin myös kaikkiin laajoihin riita-asioihin. Näitä kevennettyjä säännöstarpeita olisivat: 1. Asian laadusta riippumatta vaatimuksen ja vastauksen perusteet tulisi esittää tiiviisti. Laajoissa riidoissa on usein hyvin hankala erottaa vaatimusten välittömiä perusteita osapuolten kirjoitusten ollessa hyvin pitkiä ja sisältäessä esimerkiksi saman asian toistamista moneen kertaan eri yhteyksissä. Työryhmämietinnössä ehdotettu sähköinen asiointipalvelu, joka vaatii osapuolia esittämään vaatimukset ja vastaukset rakenteisessa muodossa olisi hyvin tervetullut uudistus kaikissa riitaisissa asioissa. Se auttaisi fokusoimaan riidan kohteen ja estäisi asian turhaa laajentumista epäolennaisuuksiin jo kirjallisen valmistelun alkumetreillä ja vaikuttaisi tätä kautta myös oikeudenkäyntikulujen määrää hillitsevästi. 2. Nykyistä sääntelyä selvemmin tulisi säätää, että prekluusion voi asettaa jo kirjallisessa valmistelussa (pienriitamenettelyn ehdotettu OK 6 a luku: 10 § voisi koskea kaikkia riita-asioita). 3. Yhteenvedon laatiminen ei olisi pakollista, kuten ehdotettu pienriitamenettely OK 6a luku: 11 §) 51 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:38 4. Asian voisi ratkaista kirjallisesti, vaikka kaikki osapuolet eivät siihen suostuisikaan (vrt. OK 5 luku 27 a §) 5. Tuomarilla olisi harkintavaltaa aina määrätä, että asian valmistelu ja pääkäsittely pidetään samana päivänä (asettaen sitä ennen prekluusion kirjallisessa valmistelussa, edellä kohta 2) 6. Käräjäoikeus voisi ratkaista (yksinkertaisen tai tietyn intressin alittavan asian) yhden tuomarin kokoonpanossa, vaikka osapuoli pyytäisikin täysilukuista kokoonpanoa 7. Tuomari voisi sallia kirjallisen kertomuksen esittämisen (esimerkiksi selvitys jostakin teknisluonteisesta seikasta tai esimerkiksi lentoviivästysjutussa selvityksen sääolosuhteista) 8. Oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta olisi säädetty taksat esimerkiksi niin, että vain erityisestä syystä jutun hävinnyt osapuoli joutuisi korvaamaan kuluja enemmän kuin kantajan voittaman jutun intressi tai intressi kertaa kaksi tms. Tämä koskisi ainakin juttuja, jotka ratkaistaan kirjallisesti. Säädetyn taksan voisi erityisestä syystä ylittää. ISSN 2490-1172 (PDF) ISBN 978-952-400-421-3 (PDF) Oikeusministeriö PL 25 00023 Valti oneuvosto www.oikeusministerio.fi Justi ti eministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.justi ti eministeriet.fi Pienten riita-asioiden menettely. Lausuntotiivistelmä Kuvailulehti Presentationsblad Sisältö 1 Johdanto 1.1 Työryhmän mietintö ja lausuntokierros 1.2 Yhteenveto lausunnoista 2 Pienten riita-asioiden menettelystä säätämisen tarpeellisuus 3 OK 6 a luku 3.1 Menettelyn nimi ja paikka oikeudenkäymiskaaressa 3.2 Soveltamisala 2 § 3.2.1 Soveltamisalan rajaus asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen 3.2.1.1 Asiaryhmien soveltamisalan laajentaminen tulevaisuudessa 3.2.2 Soveltamisalan rajaus 10 000 euroon 3.2.2.1 Euromääräisen soveltamisalan laajentaminen tulevaisuudessa 3.2.3 Toimivalta sovellettavan oikeudenkäyntimenettelyn valinnasta 3.2.4 Pienten riita-asioiden menettelystä poikkeaminen 3.2.4.1 Kuuleminen 3.3 Haastehakemuksen ja vastauksen sisältövaatimukset 3 § ja 4 § 3.4 Kirjallisten todisteiden toimittaminen 5 § 3.5 Sähköinen asiointi 6 §, 7 §, 8 § 3.5.1 Käyttöönoton aikataulu 3.5.2 Erityinen syy 3.6 Prosessinjohto 9 § 3.6.1 Tuomarin aktiivinen prosessinjohto 3.6.2 Pyrkiminen asian ratkaisemiseen pääkäsittelyä toimittamatta 3.6.3 Pyrkiminen asian ratkaisemiseen sovinnollisesti 3.7 Prekluusio 10 § 3.8 Yhteenveto 11 § 3.9 Näytön rajoittaminen 12 § 3.10 Siirtäminen pääkäsittelyyn 13 § 3.11 Pääkäsittelyn kulku 14 § 3.12 Ratkaisussa huomioon otettava oikeudenkäyntiaineisto 15 § 3.13 Ratkaisun perusteleminen 16 § 3.14 Ratkaisun julistaminen 17 § 4 Asian ajaminen oikeudessa 4.1 Oikeudenkäymiskaari 15 luku 2 § avustajan kelpoisuusvaatimukset 4.2 Asian ajaminen itse 5 Käräjäoikeuden kokoonpano 5.1 Oikeudenkäymiskaaren 2 luku 5 §: Yhden tuomarin toimivalta 5.2 Laki tuomioistuinharjoittelusta 16 §: Käräjänotaarin toimivalta 6 Oikeusapulaki 6.1 Yleistä oikeusavusta 6.2 Oikeusapulain 5 § 6.3 Oikeusapulain 6 § 6.3.1 Henkilöön liittyvät erityisen painavat syyt 7 Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 d § 7.1 Korvausvelvollisuuden enimmäismäärän rajoittaminen 7.1.1 Enintään korvattavan määrän suuruus 8 Hovioikeusmenettely 8.1 Muutoksenhakuoikeus ja jatkokäsittelylupa 8.2 Hovioikeuden tuomion ja lopullisen päätöksen allekirjoittaminen 8.3 Toimituskirjan allekirjoittaminen 8.4 Kuva- ja äänitallenteet 9 Häätöasiat 10 Oikeudenkäyntimaksut 11 Resurssit ja käräjäoikeuksien ratkaisukapasiteetti 11.1 Tuomioistuinten resurssitarpeet 11.2 Käräjäoikeuksien ratkaisukapasiteetti 11.3 Sähköisen asianhallintajärjestelmän resurssitarve 11.4 Muut resurssitarpeet 12 Muuta 12.1 Jatkovalmisteluun osallistuminen 13 Muita kehittämisajatuksia