Kohti ihmisen ja planeetan yhteistä hyvinvointia Suomen vapaaehtoinen maaraportti YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta SNELLMANINKATU 1, HELSINKI PL 23, 00023 VALTIONEUVOSTO valtioneuvosto.fi julkaisut.valtioneuvosto.fi ISBN pdf: 978-952-383-837-6 ISSN pdf: 2490-0966 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:XX Päätosikko VA LT I O N E U V O S TO N J U L K A I S U J A 2 0 2 5 : 9 2 Kohti ihmisen ja planeetan yhteistä hyvinvointia Suomen vapaaehtoinen maaraportti YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta Valtioneuvosto Helsinki 2025 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Valtioneuvosto Valtioneuvoston kanslia This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-383-837-6 ISSN pdf: 2490-0966 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2025 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Raportin tilastoliite Sustainable development goals´ indicators for Finland Tilastokeskus Tämä raportti on käännös alkuperäisestä englanninkielisestä raportista. Käännös on tuotettu tekoälyllä ja on valtioneuvoston kanslian asiantuntijoiden tarkastama. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://otos.stat.fi/items/7f70f13c-3f80-4998-9e1b-ae5ebfb80534 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166370 Kuvailulehti 3.11.2025 Kohti ihmisen ja planeetan yhteistä hyvinvointia Suomen vapaaehtoinen maaraportti YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Julkaisija Valtioneuvosto Yhteisötekijä Valtioneuvoston kanslia Kieli suomi Sivumäärä 164 Tiivistelmä YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista, joista koostuvan Agenda2030-nimisen toimintaohjelman tavoitteena on köyhyyden poistaminen sekä kestävä kehitys, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon. Suomi on sitoutunut Agenda 2030:n tavoitteiden toteuttamiseen vuoteen 2030 mennessä ja raportoi niiden toimeenpanon tilasta YK:lle kolmatta kertaa kesällä 2025 (maaraportti, Voluntary National Review, VNR). Tämä maaraportti valmisteltiin laajassa yhteistyössä ministeriöiden, kansainvälisten kumppaneiden, muiden sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Raporttiin sisältyy sidosryhmien itsenäisesti tuottamia arvioita niin Suomen tilasta kunkin kestävän kehityksen tavoitteen osalta kuin yleisemminkin. Viime vuosina Suomi on sijoittunut kärkeen Agenda2030:n toimeenpanon edistymisen kansainvälisessä arvioinnissa. Suomen vahvuuksia ovat korkea yhteiskunnallinen luottamus, toimiva demokratia, koulutus ja tasa-arvo. Eniten kehitettävää Suomella on ekologisessa kestävyydessä, erityisesti kulutus- ja tuotantomallien saamisessa kestävämmälle tasolle sekä tasa-arvon vahvistamisessa, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen huolestuttavalla tasolla. Työtä on jatkettava johdonmukaisella politiikalla ja rakentamalla yhdessä, nojaamalla päätöksenteossa tutkittuun tietoon ja edistämällä kestävyyttä tarkastelemalla asioita kokonaisuuksina ja yhdessä. Hallituksen, eduskunnan ja nuorten yhteistyöllä ja toimintaan valmistavalla koulutuksella vahvistetaan tulevaisuuden kuvittelua ja kestävän ja sopeutumiskykyisen Suomen ja maailman edelleen rakentamista. Asiasanat Agenda2030, VNR2025, Suomi, kestävä kehitys ISBN PDF 978-952-383-837-6 ISSN PDF 2490-0966 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-837-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-837-6 Sisältö 1 Saatesanat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2 Pääviestit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 3 Mitä Suomi haluaa antaa ja saada tällä maaraportilla?.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 4 Miten maaraportti valmisteltiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 4.1 Tietopohjaisuus, tieto ja tutkimus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.2 Laaja ja monimuotoinen yhteiskunnallinen osallistuminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 4.3 Tulevaisuusorientaatio- lähestymistapa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 5 Politiikka ja mahdollistava toimintaympäristö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 5.1 Poliittinen tahtotila ja johtajuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 5.2 Institutionaaliset mekanismit kestävän kehityksen politiikkajohdonmukaisuuden varmistamiseksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 5.2.1 Valtioneuvoston sisäiset rakenteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 5.2.2 Valtioneuvoston koordinoima toiminta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 5.2.3 Valtioneuvoston ulkopuolinen toiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 5.3 Tuki Agenda2030:n maailmanlaajuiselle toimeenpanolle.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 6 Agenda2030 toimeenpanon vauhdittaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 6.1 Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun muutoksen edistämiseksi.. . . . . . . . . 54 6.2 Kokonaisvaltaiset lähestymistavat ja järjestelmätason muutokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 6.3 Miten Suomen edistyminen nähdään maan ulkopuolelta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 6.4 Edistyminen kohti 17 kestävän kehityksen tavoitetta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 Keinot 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 Tavoite 1: Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 Tavoite 2: Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 Tavoite 3: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 Tavoite 4: Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 Tavoite 5: Saavuttaa sukupuolten tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 Tavoite 6: Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 Tavoite 7: Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille. . . . 112 Tavoite 8: Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 Tavoite 9: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120 Tavoite 10: Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 Tavoite 11: Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128 Tavoite 12: Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 Tavoite 13: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.. . . . . . . . . . . . . . . 136 Tavoite 14: Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 Tavoite 15: Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144 Tavoite 16: Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 Tavoite 17: Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154 7 Kohti vuotta 2030. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 8 Epilogi – edistyminen kohti ihmisten ja planeetan yhteistä hyvinvointia.. . . . . . . . . . . 161 Julkaisun ulkopuoliset liitteet: Kestävä Suomi 2030 YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030-maaraportin tii- vistelmä on tallennettu omana tiedostonaan osoitteeseen https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-837-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-837-6 6 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 1 Saatesanat Elimme keskellä pahinta koronapandemiaa, kun Suomen edellinen Agenda 2030:n toimeenpanoa käsittelevä vapaaehtoinen maaraportti julkaistiin vuonna 2020. Tuolloin YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittinen foorumi järjestettiin kokonaisuudessaan virtuaalisesti. Sen jälkeenkään maailman tilanne ei ole rauhoit- tunut. Päinvastoin - olemme kohdanneet uusia kriisejä ja konflikteja, mukaan lukien Venäjän laittoman hyökkäyssodan Ukrainaan. Lisäksi globaalit megatrendit herättävät huolta suomalaisissa. Näihin lukeutuvat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, geopoliittinen epävakaus ja sääntöperusteisen kansainvälisen järjestelmän haasteet, väestökehitys sekä eriarvoisuuden ja epätasa-arvon kasvu. Kaikki nämä kehityskulut vaativat vii- saita toimia niiden vaikutusten hallitsemiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Suomi ei ole ainoa maa, joka kohtaa merkittäviä kestävyyshaasteita. Monille muille maille geopoliittisiin muutoksiin ja megatrendeihin vastaaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin Suomelle. Näistä haasteista huolimatta – ja juuri niiden vuoksi – YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoa on jatkettava. Suomi on täysin sitoutunut toteuttamaan Agenda 2030:a ja sen 17 tavoitetta. Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan perustavanlaatuisesti yhteiskuntiin monilla alueilla. Sen sosioekonomiset vaikutukset koskettavat kaikkia maailman maita. Tulevaisuuden skenaarioiden perusteella vaikutukset eri alueille sisältävät paljon arvaamattomuutta. Suomessa laajat ja kattavat metsät tarjoavat hyödykkeitä ja palveluita moniin yhteiskunnallisiin tarpeisiin – teollisesta tuotannosta ja pienimuotoisesta elinkeino toiminnasta virkistykseen ja henkisiin kokemuksiin. Metsät ovat myös keskeisessä asemassa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen torjun- nassa. Eri tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii entistä tarkempaa tasapainoilua, sillä Suomen maankäyttösektori on viime vuosina muuttunut hiilinielusta hiili dioksidipäästöjen lähteeksi. 7 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Sosioekonomisiin kysymyksiin liittyen väestörakenteen muutokset – erityisesti ikääntyneiden osuuden kasvu – edellyttävät toimia ja sopeutumista monilla yhteis- kunnan osa-alueilla. Kaikki nämä ovat yhteydessä Suomen kohtaamiin taloudellisiin haasteisiin. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen onkin valittu keskei- seksi ratkaisukeinoksi näihin haasteisiin. Merkittävät panostukset muun muassa tohtorikoulutukseen tarkoittavat tulevaisuudessa uusia kaupallisia innovaatioita. Mutta tohtorikoulutus on vain jäävuoren huippu: varhaiskasvatus, yleissivistävä koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat yhtä lailla tärkeitä. Kestävä talouskasvu aut- taa meitä vauhdittamaan siirtymää kohti puhtaampaa yhteiskuntaa ja edistymään kaikissa 17 kestävän kehityksen tavoitteessa. Suomi luottaa siihen, että puhtaaseen energiaan perustuva teollisuus ja kestävä talouskasvu kulkevat käsi kädessä – niin Suomessa kuin maailmalla. Keväällä 2025 Suomi arvioitiin jälleen kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Me näemme tämän enemmän tyytyväisyyden kuin onnellisuuden osoituksena. Suo- malaiset arvostavat arkista elämäntapaa. Nautimme luonnossa liikkumisesta ja ren- toutumisesta sekä arvostamme keskinäistä luottamusta. Nämä ovat olleet meille ominaisia piirteitä jo yli vuosisadan ajan. Vielä viime vuosisadan alussa Suomi oli kehittyvä maa, jolla oli haastava geo poliittinen sijainti. Keskimääräinen elinajanodote oli vain 46 vuotta, ravitsemus oli heikkoa ja talous nojautui suurimmalta osin maatalouteen ja alkutuotantoon. Tänään kohtaamamme haasteet ovat erilaisia, ja näemme Agenda 2030:n kestä- vän kehityksen tavoitteet keskeisenä viitekehyksenä niihin vastaamiseksi. Suomen ponnistelut ovat myös tuottaneet myönteisiä tuloksia. Viime vuosina Suomi on sijoittunut kärkeen Agenda 2030:n toimeenpanon edistymisen kansainvälisessä arvioinnissa. Tästä huolimatta edessämme on yhä paljon tehtävää, jotta voimme saavuttaa sekä Agenda 2030:n tavoitteet, että omat kunnianhimoiset tavoitteemme kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin kohdalla. Meidän on yhdessä pyrittävä kohti elämää, joka on turvallista ja oikeudenmukaista kaikkialla maailmassa. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö edessämme olisi lisää haasteita – sekä tunnet- tuja että vielä tuntemattomia. Meidän on tehtävä entistä enemmän työtä kokonais valtaisen kestävyyden eteen järjestelmätasolla, jotta yhteiskunnilla olisi kyky lieventää tunnettuja haasteita sekä sopeutua ja vahvistua vielä tuntemattomia krii- sejä vastaan. Elämme jo osittain tässä tulevaisuudessa. Meidän velvollisuutemme on toimia tulevien sukupolvien hyväksi. 8 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Suomessa hallitus kannustaa koko yhteiskuntaa – sen eri toimijoita moninaisine näkökulmineen ja oivalluksineen – etsimään toiveikasta ja kestävää maailmaa. Kut- summe kaikkia maailmaan maita ja yhteiskuntia yhdessä etsimään ja löytämään kestäviä elämäntapoja sekä motivaatiota toimia niiden eteen. Tämän päivän päättä- jillä on vastuu lapsistamme, nuoristamme ja tulevista sukupolvista. Petteri Orpo, Suomen pääministeri 9 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 2 Pääviestit Suomi on tasa-arvoinen, moderni ja vauras hyvinvointivaltio sekä kestävän kehityk- sen tavoitteiden toteuttamisen edelläkävijä. Vahvuuksiamme ovat korkea yhteis- kunnallisen luottamuksen taso, toimiva demokratia ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Sukupuolten tasa-arvoon panostaminen sekä maksuttoman, korkea laatuisen koulutuksen ja universaalin terveydenhuollon varmistaminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä Suomen kehitystarinassa. Suomen kokemusten perusteella on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että kaikki ovat mukana: Suomi pyrkii saavuttamaan Agenda2030:n 17 SDG:tä (Sustainable Development Goals, SDG’s) vahvan poliittisen sitoutumisen ja koko yhteiskunnan laaja-alaisen osallistamisen kautta. Vain yhdessä toimimalla – Suomessa ja maa ilmanlaajuisesti – voimme saavuttaa kestäviä tuloksia. Jatkuva tilannearviointi ja strateginen ennakointi luovat tietopohjaa, johon tukeutua muuttuvan tulevaisuu- den johtamiseen varautumisessa. Suomi seuraa ja arvioi jatkuvasti edistymistään SDG:den saavuttamisessa. Meillä on vahvat institutionaaliset rakenteet ja prosessit yhteiskunnan osallistamisen varmis- tamiseksi. Maaraporttien (Voluntary National Review, VNR) laatiminen korostaa Suo- men näyttöön perustuvaa ja systemaattista seurantaa. Tämä on Suomen kolmas maaraportti YK:lle (edelliset tehtiin vuosina 2016 ja 2020). Suomi pitää maa-arviointeja erityisen hyödyllisinä, sillä ne tarjoavat mahdollisuu- den tunnistaa ja korjata mahdollisia sokeita pisteitä. Aiemmista maaraporteista saa- dun palautteen perusteella olemme vahvistaneet koko yhteiskunnan osallistavaa lähestymistapaa ja siirtyneet yksittäisiin ratkaisuihin keskittyvästä ajattelusta kohti järjestelmälähtöistä lähestymistapaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen vauhdittamisessa Suomi on monien tavoitteiden osalta oikealla tiellä, mutta edelleen tarvitsemme jatkuvaa seurantaa ja korjaavia toimenpiteitä. Vuoden 2025 YK:n seurantakokouksen paino pisteinä olleiden tavoitteiden arvioinnissa on havaittu seuraavaa: 10 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 y Hyvä terveys ja hyvinvointi (SDG 3): Suomi on esimerkiksi onnistunut vähentämään tieliikenteen aiheuttamien kuolemien ja loukkaantumisten määrää. y Sukupuolten tasa-arvo (SDG 5): Suomi on perinteisesti ollut tasa-arvon edelläkävijä. Naisten määrä johtotehtävissä taloudessa ja julkisella sektorilla on korkea. Haasteita kuitenkin on edelleen, kuten seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan lisääntyminen. y Kestävä talouskasvu (SDG 8): Puhtaan siirtymän toteuttaminen edellyttää kestävää talouskasvua, ja sen turvaamiseksi tehdään järjestelmällistä työtä. Innovaatioita, uusia liiketoimintamalleja ja työn muotoja syntyy, kun koulutustaso nousee ja TKI-toimiin panostetaan. y Vedenalainen elämä (SDG 14): Edistystä on tapahtunut, ja tavoite suojella 10 prosenttia Suomen merialueista on saavutettu. Toisaalta Suomi on yhä kaukana ekologisesta kestävyydestä, erityisesti metsien ja muiden maaekosysteemien osalta. y Kumppanuudet (SDG 17): Suomi on aktiivisesti edistänyt kansainvälisiä kumppanuuksia kestävän kehityksen vahvistamiseksi. Kansallisella tasolla yhdenvertaisuus ja koettu sosiaalinen yhteenkuuluvuus tukevat kestävyyden vahvistamista. Ihmisten mahdollisuus kokea osallisuutta sekä kehittää parempia valmiuksia tulevaisuuden haasteisiin esimerkiksi elinikäisen oppimisen kautta rakentavat teitä kestävämpiin ratkaisuihin. Maailmanlaajuiset haasteet kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Toisiinsa kytkeytynei- den haasteiden ratkaiseminen jatkuvasti muuttuvassa geopoliittisessa kontekstissa edellyttää uusia lähestymistapoja ja tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämä maaraportti keskittyy seuraaviin teemoihin: Ensimmäiseksi, YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n 17 tavoi- tetta ovat keskenään kytkeytyneitä ja huomioimme sen maaraportissamme. Käy- tämme viitekehystä, johon YK:n Globaalin kestävän kehityksen raportit (2019, 2023), Suomen kestävyyspaneelin raportti (2020) ja Suomen kestävän kehityk- sen toimikunnan strategia perustuvat. Tässä viitekehyksessä kestävyys vahvistuu yhteiskunnan keskeisissä järjestelmissä, joita ovat esimerkiksi ruokajärjestelmä, energiajärjestelmä, koulutusjärjestelmä ja kulutuksen ja tuotannon järjestelmä, sekä näissä tapahtuvien muutosten kautta. Nämä järjestelmät ovat ratkaisevia hyvin voinnillemme ja kestävyyden vauhdittamiselle. Kehitys näissä edellyttää innovaati- oita ja luotettavaa tietoa muutoksen seuraamiseksi. https://sdgs.un.org/gsdr/gsdr2019 https://sdgs.un.org/gsdr/gsdr2023 https://www.kestavyyspaneeli.fi/2020/02/14/kuusi-polkua-kestavyyteen-evastykset-systeemisen-kestavyysmurroksen-edistamiseksi-suomessa/ https://kestavakehitys.fi/suomen-kestavan-kehityksen-strategia 11 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Toiseksi, kestävyyden vahvistamista on tehtävä tiiviissä yhteistyössä hallituksen, eduskunnan ja nuorten välillä, sekä vuoropuhelussa esimerkiksi tutkimusyhteisön, yritysten, kuntien, kansalaisjärjestöjen ja vähemmistöyhteisöjen kanssa. Kolmanneksi, toimintamme suuntautuu vahvasti tulevaisuuteen. Toteutamme prosesseja, jotka tarjoavat ennakointia siitä, mitä odottaa ja mihin varautua. Käy- tämme riippumattomia arviointeja, kokonaisvaltaisia kestävyyden arviointeja ja tulevaisuusskenaarioita samalla kun edistämme ihmisten kykyä kuvitella erilaisia tulevaisuuksia. Tietolaatikko. Teos runokokoelmasta Toiveikas tulevaisuus Tämän arvion on laatinut kansalaisjärjestö tai riippumaton toimija. Valtioneuvosto ei ole muokannut tekstiä, eikä vastaa sen sisällöstä. Entä jos…? Luettu runo, joka osallistui Toiveikas tulevaisuus- kirjoitus kilpailuun. Teoksen lukevat Kasper Kulmala ja Natalie Hartikainen. Runon ovat kirjoittaneet Lahden diakonialaitoksen Nuoriso- ja työllisyyspalveluiden henkilöstö (yli 19-vuotiaiden sarja). Tietolaatikko päättyy. https://valtioneuvosto.videosync.fi/hopeful-future-writing-competition https://kestavakehitys.fi/-/toiveikas-tulevaisuus-kilpailun-yli-100-teosta-koottu-yksiin-kansiin 12 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 3 Mitä Suomi haluaa antaa ja saada tällä maaraportilla? Suomen lähestymistapa kestävään kehitykseen korostaa laajaa yhteiskun- nallista osallistumista ja eri toimijoiden kuulemista – myös niiden, jotka suh- tautuvat kriittisesti valtioneuvoston toimiin. Suomen maaraportti edustaa tätä osallistavaa lähestymistapaa ja sisältää yhteiskunnan moninaisia ääniä. Valtioneu- voston ulkopuolisten toimijoiden kirjoittamat tekstit erottuvat raportista vaaleansi- nisellä taustalla. Valtioneuvosto ei ole muokannut näitä tekstejä. Tämä toimintatapa korostaa Suomen sitoutumista avoimuuteen ja heijastaa toimijoiden välistä luotta- musta ja kunnioitusta. Aiemmat maaraportit ja niiden valmisteluprosessit ovat olleet Suomelle erit- täin hyödyllisiä nykytilanteen arvioinnissa ja tulevaisuuden suunnan hahmot- tamisessa. Tilastojen ja analyysien kokoamisella, kestävän kehityksen kansallista vuoropuhelua edistävällä laajalla osallistamisella sekä tämän maaraportin laatimi- sella on arvonsa ja paikkansa suomalaisessa mallissa. Suomalaisessa tavassa toimia korostuu vahva osallistaminen kestävän kehi- tyksen edistämiseen Suomessa. Maaraportin valmisteluprosessi tarjoaa aika kehyksen ja työkalun yhteiskunnan mahdollisimman laajaan osallistamiseen sekä viestintään siitä, miten kestävä kehitys etenee Suomessa. Maaraportin yhteinen val- mistelu kansallisesti ja muiden maiden kanssa on myös tilaisuus oppia menetelmiä ja vahvistaa motivaatiota kestävän kehityksen vauhdittamiseksi yhdessä. Maa raportin valmisteluprosessin kautta voidaan myös varmistaa, että kestävän kehi- tyksen näkökulma sisällytetään kansallisiin politiikkoihin, strategioihin ja muihin ohjausmekanismeihin. Se muistuttaa kaikkia siitä, että Agenda2030:n toimeenpano sitoo meidät globaaliin vastuuseen ja yhdistää meidät kansainväliseen yhteisöön. YK:lle raportoiminen ja oppiminen yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa on myös tärkeää Suomen näkökulmasta. Maaraportti valmistellaan, jotta pys- tymme kertomaan YK:lle ja sen jäsenvaltioille Suomen edistymisestä vuodesta 2020 lähtien. Raportin esittely toteutetaan HLPF-foorumissa (High Level Political Forum on Sustainable Development) ja raportti on tuotettu avoimesti saatavilla olevaksi verkkojulkaisuksi. Sisällöllisesti erityistä painoarvoa on annettu suku puolten tasa-arvolle, koulutukselle ja ilmastokysymyksille, jotka ovat Suomen kes- keisiä painopistealueita. Muiden maiden kanssa tehty vertailun, kommentoinnin 13 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 ja oppimisen kumppanuustyö ja vuoropuhelut eri maiden ja muiden toimijoiden kanssa HLPF-foorumeilla ja niiden välillä ovat avanneet Suomelle ja muille maille, mitä eri toimijoiden on tuotava mukaan Agenda2030:n yhteiseen toteuttamiseen ja mitä voimme tehdä yhdessä. Suomelle on tärkeää realistisen myönteinen ja tulevaisuuteen suuntautu- nut lähestymistapa. Tuomme raportissa esiin, että vaikka nykyiset globaalit muu- tokset ja haasteet vaikuttavat suoraan useimpien kestävän kehityksen tavoitteiden edistymiseen, Suomen on yhdessä muiden maiden kanssa pysyttävä sitoutu- neena tavoitteisiin ja tehtävä entistä enemmän töitä Agenda2030:n saavuttami- seksi. Yhteiskuntien kehitystä tulisi suunnata siihen, että varmistetaan hyvinvoiva planeetta, joka tukee hyvää elämää nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että Suomen on tehtävä enemmän sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Otta- malla käyttöön systeemisen lähestymistavan ja toimimalla politiikkajohdon mukaisesti Suomi voi toimia yhdessä kumppaneidensa kanssa oikeudenmukaisella ja tehokkaammalla tavalla. 14 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 4 Miten maaraportti valmisteltiin ? 89% -2 17 SDGs 1. Informoidaan YK:ta Suomen VNR2025:sta 2. Nimetään toimituskunta 3. Laaditaan suunnitelma VNR2025:lle 4. Sovitaan tilastojen infografiikasta 5. Sovitaan sidosryhmien tekemästä arvioinnista 6. Sovitaan Nigerian ja Norjan kanssa vertaisarvioinneista 7. Osallistutaan YK:n ja Saksan järjestämiin työpajoihin 8. Toteutetaan kansalaispulssi -kysely 10. Kansalliset dialogit ja toimijatyöpajat 11. Pyydetään sidos- ryhmien videot, podcastit ja kirjoitukset 12. VN:n koordinaatio- verkosto asiatarkastaa 13. Valtiosihteerien tapaamiset 14. Pääviestit YK:lle 17. Viimeistely viestinnän kanssa 15. Viimeistellään luonnos 18. Esittely YK:n seurantakokouksessa 16. Tila ja Tulevaisuus- tapahtuma 9. Kansallisen keke-toimi- kunnan kokoukset 15 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Suomella on vahvat rakenteet ja prosessit kestävän kehityksen edistämiseksi, ja niitä hyödynnettiin aktiivisesti maaraportin laatimisessa. Arviointi toteutettiin mahdolli- simman digitaalisesti, jotta osallistumismahdollisuudet laajenisivat, prosessi tehos- tuisi ja resursseja säästyisi. Samalla varmistettiin raportin saavutettavuus, luettavuus ja informatiivisuus myös kansainvälisesti. Maaraportin valmistelusta vastasi valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön ja Tilastokeskuksen edustajista koostuva toimituskunta. Toimituskunta teki tiivistä yhteistyötä muun muassa muiden ministeriöiden, eduskunnan tulevaisuusvalio kunnan ja Nuorten Agenda2030-ryhmän kanssa. Maaraportti on osa Suomen neli- vuotista kestävän kehityksen politiikkasykliä (ks. luku 5.2). 4.1 Tietopohjaisuus, tieto ja tutkimus Tilastotieto Tilastokeskus kerää vuosittain tietoa 248 globaalista SDG-indikaattorista, jotka seu- raavat edistymistä Agenda2030:n 17 tavoitteen osalta. Suomen tilastojärjestelmä on hajautettu: Tilastokeskus koordinoi yli 20 organisaation tuottamaa aineistoa. SDG-seurantatiedot julkaistaan avoimesti kansallisella raportointialustalla verkossa. Tilastokeskus on myös koonnut VNR:n tilastoliitteen itsenäisesti. Valtionhallinto ja ministeriöt Pääministeri Petteri Orpon hallitus antoi marraskuussa 2024 eduskunnalle selon- teon, jossa kuvataan, miten hallitus toimeenpanee Agenda2030:n tavoitteita kau- dellaan. Tämä selonteko toimii pohjana kuvaamaan edistymistä tavoitteissa (ks. luku 6). Selonteossa hyödynnettiin Tilastokeskuksen indikaattoritietoja, ministeri- öiden asiantuntijoiden näkemyksiä sekä hallitusohjelmaa. Maaraportissa Kestävän kehityksen poikkihallinnollinen koordinaatioverkosto analysoi edistymistä myös SWOT-menetelmällä (ks. luku 6.1). Maiden välinen vertaisarviointi Suomi kutsui Nigerian ja Norjan arvioimaan miten Suomi on onnistunut edistämään SDG-tavoitteita. Nigerian kanssa arviointi oli kaksisuuntainen, Norjan kanssa yksi- suuntainen. Molempien maiden kanssa pidettiin kolme tapaamista, ja tuloksena syntyi kaksi kirjallista arviointia (ks. luku 6.3). https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Sivut/default.aspx https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Sivut/default.aspx https://kestavakehitys.fi/nuorten-agenda2030-ryhma https://stat.fi/fi https://otos.stat.fi/items/7f70f13c-3f80-4998-9e1b-ae5ebfb80534 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165921 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165921 https://stat.fi/fi https://kestavakehitys.fi/toimijat/koordinaatioverkosto https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166167 16 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Yhteiskunnan kokonaisvaltainen arviointi Valtioneuvoston kanslia on aloittanut yhteiskunnan kestävyyden kokonais arvioinnit. Näissä tarkastellaan nykytilaa ja ennakoidaan kehitystä seuraavan vuosi kymmenen aikana viiden kestävyyden ulottuvuuden kautta. Ensihavainnot on esitetty luvussa 6.2. Kestävän kehityksen kansallisen strategian seuranta Suomen lähestymistapa kestävään kehitykseen on systeeminen eli tavoitellaan muutosta kohti kestävyyttä kokonaisvaltaisesti, järjestelmissä. Muutosta kohti kes- tävyyttä seurataan siksi myös systeemisesti. Kestävän kehityksen toimikunnan strategian toimeenpanon tilaa (2022–2030) tarkasteli vuonna 2024 riippumaton konsulttiyritys Kaskas, joka tuotti seitsemän artikkelia (ks. luku 6.2). Riippumaton arviointi Agenda2030:n toimeenpanosta Vuonna 2022–2023 toteutettiin riippumaton arviointi Agenda2030:n toimeen panosta Suomessa Forefront oy:n, Tampereen yliopiston ja Frisky & Anjoy oy:n toi- mesta. Arviointi keskittyi valtionhallinnon toimiin vuosina 2019–2022. Tulokset, keskeiset havainnot ja suositukset on esitetty maaraportissa. Asiantuntija-arviot Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ja kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli kutsuttiin antamaan riippumattomat arviot Suomen kestävän kehityksen toimeen panosta. VTV toimitti myös videon kansainvälisestä toiminnastaan globaalin tarkastusverkoston johtajana. 4.2 Laaja ja monimuotoinen yhteiskunnallinen osallistuminen Hallitus ei voi edistää kestävää kehitystä ilman vahvaa yhteiskunnallista osalli- suutta – kyseessä on prosessi, jossa jokainen on tärkeä, eikä ketään saa jättää ulko- puolelle. Tässä raportissa on painotettu erityisesti ihmisten laajaa osallisuutta ja yhteiskunnan monimuotoisuuden huomioimista, panostaen erityisesti nuorten osallisuuteen. https://valtioneuvosto.fi/-/valtioneuvoston-kanslia-arvioi-yhteiskunnan-kestavyytta-kokonaisvaltaisesti-suomelle-suuntia-murrosten-hallintaan https://valtioneuvosto.fi/-/valtioneuvoston-kanslia-arvioi-yhteiskunnan-kestavyytta-kokonaisvaltaisesti-suomelle-suuntia-murrosten-hallintaan https://kestavakehitys.fi/suomen-kestavan-kehityksen-strategia https://kestavakehitys.fi/suomen-kestavan-kehityksen-strategia https://kaskas.fi/ https://kestavakehitys.fi/kestavan-kehityksen-strategia-seuranta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164657/VN_TEAS_2023_8.pdf?isAllowed=y&sequence=1 https://www.vtv.fi/ https://www.kestavyyspaneeli.fi/ https://valtioneuvosto.videosync.fi/intosai-working-group-on-environmental-auditing 17 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Nykytilan ja edistymisen arviointi Järjestöillä, mukaan lukien nuorisojärjestöt, oli mahdollisuus antaa itsenäinen arvio Suomen edistymisestä jokaisen 17 kestävän kehityksen tavoitteen osalta. Yritysten edustajat tekivät oman erillisen arvionsa (luku 6.4). Lisäksi järjestöt laa- tivat kokonaisvaltaisen SWOT-analyysin kestävän kehityksen tilasta Suomessa. Sidosryhmien arvioiden koostamisen toteutti kansalaisjärjestöjen osalta kehitys järjestöjen kattojärjestö Fingo, ja yritysten osalta UN Global Compact Finland. Tietolaatikko. Tämän arvion on laatinut kansalaisjärjestö tai riippumaton toimija. Valtioneuvosto ei ole muokannut tekstiä eikä vastaa sen sisällöstä. Fingo, nuorten ryhmä ja UN Global Compact Suomi tuottivat podcastin arvion laadinnasta. Tietolaatikko päättyy. Kommentit Tulevaisuusvaliokunta, Saamelaiskäräjät, Suomen kuuden suurimman kaupungin verkosto, lapsiasiainvaltuutettu ja Nuorten Agenda2030-ryhmä kutsuttiin antamaan omat näkemyksensä kestävän kehityksen tilasta Suomessa. Kommentit löytyvät luvuista 5, 6 ja 7. Työpajat Eri puolilla Suomea asuvien ihmisten ja toimivien organisaatioiden näkemyksiä kes- tävän kehityksen etenemisestä kerättiin kahdessa verkkotyöpajassa: toinen maa- seudun ja toinen kuntien toimijoille. Keskustelut perustuivat SWOT-analyysiin, ja niiden tuloksia hyödynnettiin luvussa 6.1. Dialogit Kansalliset dialogit tarjoavat mahdollisuuden keskustella kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa yhteiskuntaa koskettavista aiheista. Suomessa dialogeja koordinoi ydinryhmä, johon kuuluvat Dialogiakatemia, Sivis-opintokeskus, Sitra, Tuusulan kunta, valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Syksyllä 2024 kes- kustelun teemana oli ”Mikä meitä yhdistää”, ja osassa keskusteluista keskityttiin kestävän kehityksen teemaan. Tuloksia on käsitelty luvussa 6.1. https://fingo.fi/ https://fingo.fi/ https://unglobalcompact.org/engage-locally/europe/finland https://valtioneuvosto.videosync.fi/preparation-of-finlands-voluntary-national-review https://www.parliament.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Sivut/default.aspx https://samediggi.fi/ https://www.kuntaliitto.fi/kuntajohtaminen-ja-digitalisaatio/kestava-kehitys/sdg-tavoitteiden-strateginen-johtaminen-kaupungeissa-verkosto https://www.kuntaliitto.fi/kuntajohtaminen-ja-digitalisaatio/kestava-kehitys/sdg-tavoitteiden-strateginen-johtaminen-kaupungeissa-verkosto https://lapsiasia.fi/etusivu https://kestavakehitys.fi/nuorten-agenda2030-ryhma https://kansallisetdialogit.fi/ 18 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Verkkokyselyt Valtioneuvoston kanslia on vuodesta 2020 lähtien toteuttanut kuukausittain Kansalaispulssi-kyselyjä, joissa selvitetään kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toimista sekä tunnelmia ja tulevaisuudenodotuksia. Kysely lähetetään yli 1 000 henkilölle kuukausittain. Syksyn 2024 kyselyssä oli mukana kes- tävän kehityksen kysymyksiä, joiden tulokset esitellään luvussa 6.1. Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen toimikunta, johon kuuluu 108 keskeistä sidosryhmää, pidet- tiin ajan tasalla maaraportin valmistelusta ja sen jäseniä kannustettiin osallistumaan prosessin eri keskustelu- ja arviointitilaisuuksiin (luku 4). Maaraportin laadinta prosessia esiteltiin ja käsiteltiin helmikuun 2025 kokouksessa, ja sen sisältöä kehi- tettiin kahdessa seminaarissa. Globaaleja kestävyyshaasteita käsiteltiin yhteistyössä kehityspoliittisen toimikunnan kanssa järjestetyssä seminaarissa. Tulevaisuusvalio- kunnan kanssa järjestetty seminaari käsitteli tulevaisuuksia sekä monitasoista sidos- ryhmäyhteistyötä. Keskeiset havainnot löytyvät luvuista 6 ja 7. 4.3 Tulevaisuusorientaatio- lähestymistapa Vaikka maaraportin päätarkoitus on kuvata kestävän kehityksen edistymistä takau- tuvasti, Suomi korostaa tulevaisuussuuntautunutta näkökulmaa, joka auttaa ymmärtämään menneen vaikutuksia tulevaan. Valtioneuvoston kanslia julkaisi asiantuntijavetoisen Tulevaisuusselonteon (2024), joka tarjoaa yhteisen näkemyksen strategisesta toimintaympäristöstä. Lisäksi maaraportissa on hyödynnetty eri toimijoiden SWOT-analyysien kautta kerät- tyä aineistoa (luku 4). Kestävyyspaneeli rikasti raporttia näkemyksillä positiivisista tulevaisuuskuvista. Lisäksi toukokuussa 2025 kestävän kehityksen toimikunnan ja tulevaisuusvaliokunnan järjestämän seminaarin tuloksia on hyödynnetty. Tulevai- suuden näkökulmat löytyvät luvuista 6.2–6.3 ja 7. https://valtioneuvosto.fi/kansalaispulssi https://kestavakehitys.fi/etusivu https://kestavakehitys.fi/toimikunta/kokoonpano https://www.kehityspoliittinentoimikunta.fi/ https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Sivut/default.aspx https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Sivut/default.aspx https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165940 https://www.kestavyyspaneeli.fi/ https://www.kestavyyspaneeli.fi/wp-content/uploads/sites/41/2025/04/kestavyyspaneelin-keskustelunavaus-1-2025-myonteiset-tulevaisuuskuvat-kestavyysmurroksen-vauhdittajana.pdf https://www.kestavyyspaneeli.fi/wp-content/uploads/sites/41/2025/04/kestavyyspaneelin-keskustelunavaus-1-2025-myonteiset-tulevaisuuskuvat-kestavyysmurroksen-vauhdittajana.pdf https://kestavakehitys.fi/etusivu https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Sivut/default.aspx 19 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 5 Politiikka ja mahdollistava toimintaympäristö Kestävän kehityksen edistämiseksi tarvitaan vaikuttava ja osallistava viitekehys. Suomessa tämän viitekehyksen keskeisiä periaatteita ovat johtajuus, laaja omista- juus ja yhteistyö, politiikkajohdonmukaisuus, dynaamisuus, tietopohjainen työsken- tely ja globaali sitoutuminen. Kestävä yhteiskunta rakentuu koko yhteiskunnan voimin – näin on ollut läpi Suomen historian. Mahdollistavaa toimintaympäristöä luovat monet eri yhteis kunnan toimijat verkostoineen ja sidosryhmineen. Monen suomalaisen yhteiskunnan toimijan ääni kuuluu tässä raportissa. Julkaisun jälkeen maaraportin pohjalta käydään yhteiskunnallista vuoropuhelua siitä, mitä on opittu ja saavutettu, sekä siitä, miten edetään kohti kestävyyttä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. 5.1 Poliittinen tahtotila ja johtajuus Poliittinen tahtotila ja johtajuus ovat keskeisiä tekijöitä yhteiskunnan siirtymässä kohti kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen toimikunta on jo yli 30 vuoden ajan koonnut yhteen keskei- siä toimijoita. Pääministerin johdolla toimikunta on kehittänyt keinoja vauhdit- taa Suomen kestävyyssiirtymää. Viimeisen viiden vuoden aikana pääministerit Sanna Marin (2019–2023) ja Petteri Orpo (2023–2027) ovat toimineet aktii- visesti toimikunnan puheenjohtajina. Toimikunta on luonut perustan moni tasoiselle ja monitoimijaiselle poliittiselle tahtotilalle ja johtajuudelle suomalaisessa yhteiskunnassa. Johtajuutta on nähty myös paikallisella tasolla, erityisesti kuudessa suurimmassa kaupungissa, joiden pormestarit ovat olleet aktiivisesti mukana Agenda2030 -työssä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös pienempien kuntien johtajat sitoutuvat yhä useammin Agenda2030:n tavoitteisiin sekä puheissaan että teois- saan. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue on ottanut johtavan roolin planetaari- sen terveyden edistämisessä. Ahvenanmaa on osoittanut johtajuutta ”Jokainen voi kukoistaa” -viitekehyksen kautta, tehden yhteistyötä YK:n asuinyhdyskuntaohjelman UN-Habitatin kanssa innostaakseen muita mukaan. https://www.pirha.fi/web/hyvinvointiaelintavoilla/elintavat/liikunta-ja-luonto/luontoliikunta https://www.pirha.fi/web/hyvinvointiaelintavoilla/elintavat/liikunta-ja-luonto/luontoliikunta https://www.barkraft.ax/english/everyone-can-flourish-new-vision-aland https://www.barkraft.ax/english/everyone-can-flourish-new-vision-aland 20 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Yritysmaailmassa, erityisesti rahoitussektorilla, on nähty vahvaa johtajuutta. Yri- tysten edustajat ovat peräänkuuluttaneet uudenlaisia politiikkatoimia tuke- maan paremmin vihreää siirtymää ja kestävyysmurrosta. Verkostot kuten UN Global Compact Finland kokoavat yrityksiä yhteen, jotta ne voivat toimia alansa suunnannäyttäjinä. Kansalaisjärjestöt ovat olleet rakentava ja kriittinen ääni yhteiskunnassa, edistäen teemoja kuten luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, ihmisoikeudet ja globaali kehi- tys. Viime vuosina aktiivinen kansalaisuus – eräänlainen kollektiivinen johtajuus – on ollut kasvussa. Se voi tarkoittaa hallituksen toimien tukemista, niiden vastusta- mista tai matalan profiilin asioiden nostamista esiin. Toiminta vaihtelee paikallisesta kaivostoiminnan vastustamisesta yksityishenkilöiden antamaan tukeen Ukrainalle. Myös kulttuurin ja taiteen kentällä yhä useammat toimijat osoittavat vahvaa johta- juutta taiteensa kautta, erityisesti planetaarisen hyvinvoinnin edistämisessä. 5.2 Institutionaaliset mekanismit kestävän kehityksen politiikkajohdonmukaisuuden varmistamiseksi Kestävä kehitys haastaa perinteiset toimintatavat politiikkatoimien valmistelussa, sillä se edellyttää vahvaa politiikkajohdonmukaisuutta, strategisten tavoitteiden yhteyksien tunnistamista ja koko yhteiskunnan osallistamista. Yksittäisten ratkaisu- jen sijaan pyritään nyt löytämään optimaaliset polut kohti kestävää ja sopeutumis- ja muutoskykyistä tulevaisuutta. Suomi on tunnistanut neljä keskeistä kysymystä: Ministeriöiden vastuu: Ministeriöiden tehtävänä on toteuttaa hallitusohjelmaa politiikkajohdonmukaisesti kestävän kehityksen kannalta, kehittää politiikkatoimia, jotka tukevat useiden sektoreiden yhteisten tavoitteiden saavuttamista saman aikaisesti, ja arvioida suunniteltuja toimia myös oman toimialansa ulkopuolelta. Yhteistyö yhteiskunnan toimijoiden kanssa: Kestävä kehitys edellyttää systee- mistä lähestymistapaa, joka perustuu vahvaan yhteistyöhön. Valtioneuvoston tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kanssa. Lisäksi tarvitaan kulttuurista orientaatiota kohti kestävyyttä, mikä vaatii tietopohjaa, koulutusta, yhteiskunnallista vuoropuhelua ja hallituk- sen johtajuutta. Tämä laajentaa kestävän kehityksen politiikkakehyksen hallinnosta hallintaan. https://www.globalcompact.fi/ https://www.globalcompact.fi/ 21 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Monitasoinen hallinta: Kestävän kehityksen vauhdittaminen edellyttää yhteistyötä valtion, alueellisen ja paikallisen tason välillä, sillä Agenda2030:n toimeenpano tapahtuu usein juuri paikallistasolla. Tietopohja ja seuranta: Jotta Suomi voi toimia strategisesti, aktiivisesti ja sitoutu- neesti, on tärkeää tietää, Suomen tilanne kestävän kehityksen suhteen – menneisyy- dessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Tämän tiedon tuottavat ja yhteiskunnalle analysoivat rakenteet ovat siksi ratkaisevan tärkeitä. Suomen kestävän kehityksen politiikkakehys koostuu rakenteista, jotka toimivat valtioneuvoston sisällä, valtioneuvoston koordinoimina ja sen ulkopuolella. Jokai- sella rakenteella on oma roolinsa esimerkiksi verkostoitumisessa, tietoisuuden lisää- misessä, politiikkatoimien kehittämisessä, arvioinnissa ja toimeenpanossa, sekä päätöksenteossa, joka vauhdittaa toimintaa Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtioneuvosto Laatii selonteon eduskunnalle Eduskunta ja tulevaisuus- valiokunta varmistavat ja seuraavat toimeenpanon toteutumisen Varmistaa kansallisen toimeenpanon Koordinoi eri ministeriöi- den välistä työtä Arvioi kokonais- valtaista kestä- vyyttä Riippumaton kestävyyspaneeli (VNK:n yhteydessä) Elinkeino- elämäAlueet Kaupungit ja muut kunnat Kansalais- järjestöt Kestävän kehityksen toimikunta kannustaa yhteiskunnan toimijoita laajasti toimimaan (strategia, toimenpiteet, Sitoumus2050) Nuorten Agenda- 2030-ryhmä Kehitys- poliittinen toimikunta Valtioneuvoston rooli Agenda2030:n toimeenpanossa 22 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 5.2.1 Valtioneuvoston sisäiset rakenteet Hallitusohjelma toimii perustana kullekin hallitukselle Agenda2030:n ja sen 17 kes- tävän kehityksen tavoitteen toteuttamisessa. Politiikkakehyksessä käsitellään myös valtioneuvoston ylittäviä teemoja. Kaikki ministeriöt ovat edustettuina kestävän kehityksen koordinaatioverkostossa, joka kokoontuu kuukausittain käsittelemään Agenda2030:een liittyviä kysymyksiä. Verkoston työtä koordinoi valtioneuvoston kanslia (VNK). Valtioneuvosto laatii eduskunnalle selonteon siitä, millaisin politiikkatoimin kukin hallitus toimeenpanee Agenda2030:n tavoitteita. Selonteko on tärkeä osa halli- tuksen ja eduskunnan välistä vuoropuhelua kestävän kehityksen toteutumisesta Suomessa. Useat eri eduskunnan valiokunnat käsittelevät selontekoa. Tulevaisuus- valiokunta laatii selonteosta mietinnön, johon se kokoaa myös muiden valiokuntien palautteen. Mietintöön sisältyy kannanottoja, jotka koko eduskunta yleensä hyväk- syy hallitukselle suunnatuiksi yhteisiksi suosituksiksi. Hallitus raportoi näiden suo- situsten toimeenpanosta eduskunnalle vuosittain hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä. Hallituksen vuosikertomus sisältää myös kestävän kehityksen osion. Vuosina 2020– 2023 raportissa oli oma, ministeriöiden yhteinen luku kestävälle kehitykselle. Vuo- desta 2024 alkaen ministeriöt ovat raportoineet ainoastaan erikseen vuosiraportin liitteessä siitä, miten niiden toiminta edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Eduskunnan vaalisykli 2. vuosi4. vuosi 1. vuosi 3. vuosi Kansallisen Agenda2030:n toimeenpanon arviointi Kestävän kehityksen toimikunta asetetaan uudelle toimikaudelle Valtio- neuvoston selonteko Agenda2030:n toimeen- panosta Maaraportin laadinta Valtioneuvoston kestävyystyö jakautuu neljän vuoden sykliin https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165921/VN_2024_49.pdf?sequence=1&isAllowed=y 23 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Valtiontalouden tarkastusvirasto on laatinut maaraporttiin seuraavan kirjoituksen. Tietolaatikko. Tarkastusviraston havaintoja kestävän kehityksen raportoimisesta hallituksen vuosikertomuksissa Tämän arvion on laatinut kansalaisjärjestö tai riippumaton toimija. Valtioneuvosto ei ole muokannut tekstiä, eikä vastaa sen sisällöstä. Tarkastusvirasto tarkastaa vuosittain hallituksen vuosikertomuksen tuloksellisuustietoja. Valtion talousarviosta annetun asetuksen mukaan vuosikertomuksessa tulee raportoida hallituksen keskeisistä politiikka- kokonaisuuksista ja antaa arvio niiden kehityksestä. Yhtenä tällaisena kokonaisuutena on kestävä kehitys, jonka tilasta hallitus on raportoinut vuodesta 2017 lähtien. Ministeriöt raportoivat kirjavasti kestävästä kehityksestä hallituk- sen vuosikertomuksissa Aiemmista vuosista poiketen kestävän kehityksen yleisestä tilasta ei raportoida enää vuonna 2023 varsinaisessa vuosikertomuksessa. Edus- kunta ei siten saanut kootusti tietoa kestävän kehityksen toteutumi- sesta ja sen seurantajärjestelmästä. Ministeriöt raportoivat kuitenkin edelleen vuosikertomuksen liitteessä kestävän kehityksen toimista omilla hallinnonaloillaan osana minis- teriöiden tuloksellisuuden kuvauksia. Valtioneuvoston kanslia ohjeis- taa raportointia väljästi ja toivoo, että ministeriöt kuvaavat ensisijaisesti ministeriön toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia (kädenjälki), mutta myös toiminnan suoria vaikutuksia toimintaympäristöön (jalanjälki). Tarkastusvirasto on todennut, että talousarvion pääluokkaperusteet ja vuosikertomuksen kestävän kehityksen osio eivät täysin vastaa toi- siaan. Osa talousarvioesityksessä mainituista tavoitteista on hyvin yleisluonteisia ja vaikeasti mitattavia. Vaikka raportointi on parantu- nut, kestävän kehityksen toimien kokonaiskuvaa on vaikea muodostaa tavoitteiden sirpaleisuuden ja yleisyyden vuoksi. 24 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Ministeriöt lähestyvät raportoinnissaan kestävää kehitystä eri tavoin: osa raportoi kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden (talous, sosiaa- linen kestävyys ja ympäristö) ja osa YK:n kestävän kehityksen tavoittei- den (SDG) kautta. Suurin osa ministeriöstä tyytyy luettelemaan oman hallinnonalansa ohjelmia ja tavoitteita sekä arvioi niiden saavuttamista. Sisällöllisesti ministeriöt lähestyvät kestävää kehitystä omien hallinnon alan visioiden, kestävän kehityksen linjausten sekä ajankohtaisten stra- tegioiden ja ohjelmien kautta. Läpileikkaavin teema eri hallinnonaloilla on ilmastonmuutos. Vuosikertomusraportointi ja kestävyysraportointi ovat yhtenäistymässä Vuonna 2021 valmistuivat ensimmäiset valtionhallinnon kestävyys raportit, minkä jälkeen ministeriöt ovat alkaneet viitata niihin vuosikertomusraportoinnissaan. Valtiokonttori on suositellut kestävyys raporttien laatimista ja laatinut viitekehyksen, joka on SDG-lähtöinen. Tarkastusviraston mukaan kestävyysraportointi on vienyt hallinnon alojen kestävän kehityksen toimenpiteitä, tai toimenpiteistä kuvaa- mista, konkreettisempaan suuntaan. Vuoden 2023 hallituksen vuosikertomusraportti antaa siten aiempaa paremman kuvan toimien vaikuttavuudesta. Koska Valtiokonttorin ohje kestävyysraportoinnista on sidottu YK:n kes- tävän kehityksen tavoitteisiin, on mahdollista, että ne korostuvat jat- kossa myös hallituksen vuosikertomuksissa. Tarkastusviraston mukaan SDG:t voivat antaa hyvän kehikon raportoimiselle. Lisäksi olisi hyvä muistaa kestävän kehityksen tärkeät ominaisuudet: eri toimien kes- kinäinen politiikkajohdonmukaisuus, ylisukupolvisuus ja globaali näkökulma. Kuten tarkastusvirasto totesi vuonna 2024, hallituksen vuosi kertomuksen raportoinnin tarkastamisen haasteena on yhdistää eri paikoissa olevat tavoitteet raportointiin, joka käsitetään jokaisella hallinnonalalla hiukan eri tavalla. Siten raportoinnin yhdenmukaisuus, seurattavuus ja pidemmän aikavälin kehityksen seuraaminen on vai- keaa. Lupaavaa on se, että Valtiokonttori yhtenäisti vuoden 2024 lopun ohjeessa kestävyysraportin ja hallituksen vuosikertomuksen kestävän kehityksen työn kuvaamista. Tietolaatikko päättyy. 25 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Ulkoista arviointia tehdään yleensä kestävän kehityksen viitekehyksen neljäntenä vuonna. Ulkoisen arvioinnin ajoitus perustuu siihen, että ´puolueet ja äänestäjät saavat ennen eduskuntavaaleja ja hallituksen vaihtumista tietoa kestävän kehityk- sen tilasta, sen toteutumisesta ja politiikkakehyksen muutostarpeista. Suomi on toteuttanut kaksi ulkoista arviointia, vuosina 2019 ja 2023, sekä alustavan katsauk- sen vuonna 2016. Arviointimenetelmiä eri maissa, mukaan lukien Suomi, käsitellään tarkemmin vuoden 2025 kansainvälisessä raportissa, joka toimii oppaana arvioinnin tilaajille, johtajille ja arvioijille. Valtioneuvoston kanslia on käynnistänyt suomalaisen yhteiskunnan systeemisen kestävyysarvioinnin, jonka tavoitteena on laatia näyttöön perustuva analyysi kes- tävyyden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Arviointi tarkastelee suomalaista yhteis- kuntaa ja sen kestävyyttä laajasti tunnistaakseen merkittäviä vipupisteitä, joilla kestävyyttä voidaan vaikuttavimmin edistää. Tämä mahdollistaa politiikkatoimien parempaa priorisointia, myönteisen kehityksen vahvistamista sekä haitallisten sivu- vaikutusten välttämistä ja lieventämistä keskeisillä yhteiskunnallisilla alueilla. Prosessi tuottaa vuosittaisia raportteja ja ajankohtaisia teemakohtaisia tuotoksia pääministerille ja hallitukselle. Kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen kestävyyden arviointi perustuu systeemiseen lähestymistapaan, jossa vipupisteitä tunnistetaan analysoimalla viiden kestävyyden ulottuvuuden välisiä yhteyksiä. Arviointi prosessiin osallistuvat kaikki kaksitoista ministeriötä, mikä edistää politiikka johdonmukaisuutta. Myös yhteiskunnalliset ja akateemiset sidosryhmät tuovat asiantuntemuksensa arvioinnin käyttöön. Suomalaisen yhteiskunnan systeeminen kestävyysarviointi Politiikkatoimet Muutostekijät, epävarmuudet ja niiden vaihtoehtoiset kehityskulut Nykyinen tila ja menestys tulevaisuudessa Taloudellinen kestävyys Sosiaalinen ja terveydellinen kestävyys Ekologinen kestävyys Inhimillinen ja kulttuurinen kestävyys Turvallisuuden, demokratian ja oikeusvaltion kestävyys Tavoitteet ja tahtotilat https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=29802 https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=43601 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166167 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/32457318-0ee0-4316-827c-2664bd923ef7 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/32457318-0ee0-4316-827c-2664bd923ef7 26 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Muut hallinnolliset prosessit ovat tiiviisti yhteydessä kestävän kehityksen politiikka- kehykseen. Ministeriöt hyödyntävät erilaisia lähestymistapoja, jotka nopeuttavat Agenda2030:n toimeenpanoa, kuten kiertotaloutta, kestävyysmurrosta, puhdasta siirtymää, planetaarista terveyttä ja hyvinvointia, kestävyyden budjetointia, enna- kointia ja ennakoivaa hallintoa sekä kestävän kehityksen kasvatusta. Vuonna 2021 Valtiokonttori käynnisti julkisen sektorin organisaatioille suunna- tun kestävyyden raportointimekanismin. Se kehitettiin ja otettiin käyttöön tiiviissä yhteistyössä asianomaisten organisaatioiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö käyttää hyvinvointitalouden lähestymistapaa, joka edistää kestävyyttä. Suomi on aktiivinen jäsen WeGo-verkostossa, joka kokoaa yhteen kansallisia ja alueellisia hallituksia jakamaan asiantuntemusta kuten poli- tiikkakäytäntöjä hyvinvointitalouksien rakentamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt hyvinvointitalouden kriteerejä ja indikaattoreita edistymisen seuraamiseksi. Kulttuurin rooli kestävyysmurroksen välineenä on yhä vahvemmin juurtunut kult- tuuripolitiikkaan Suomessa. Valtion kulttuuripoliittinen selonteko (2024) korostaa kulttuurin merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kulttuurin potenti- aalin hyödyntämiseksi on varmistettava sen perusta ja taiteellisen sekä luovan työn tulevaisuuden edellytykset. Tämä korostaa kulttuuripoliittisten toimenpiteiden mer- kitystä kestävyyden edistämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää keinoja lisätäkseen fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia kaikissa ikäryhmissä edistääkseen oppimista, työkykyä, mielenterveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistaakseen sopeu- tumis- ja muutoskykyä. Koko yhteiskunnan osallisuus Suomessa kestävää kehitystä tarkastellaan koko yhteiskunnan näkökulmasta, sekto- rit ylittävässä ja monitoimijayhteistyössä, myös elinikäisen oppimisen kautta. Se on integroitu poikkitieteellisesti opetussuunnitelmiin kaikilla koulutustasoilla. Kestävä tulevaisuus koskee jokaista opettajaa ja oppiainetta. Toteutuksessa on kuitenkin kansallista vaihtelua. Hallitus on hiljattain käynnistänyt laaja-alaisen aloitteen luoda peruskouluille kansallinen tulevaisuuden visio, jossa kestävän kehityksen edistä- minen on yksi painopistealueista. Tavoitteena on syventää ymmärrystä koulutus järjestelmän kehittämistarpeista vastaamaan globaalien haasteiden ja nopeasti muuttuvien yhteiskunnallisten ja työelämän kysymyksiin. Kulttuurisektori, mukaan lukien kirjastot, arkistot ja museot, sekä nuoriso- ja liikuntasektorit, ovat keskeisiä kestävän kehityksen edistäjiä. https://ym.fi/mita-on-vihrea-siirtyma https://ym.fi/mita-on-vihrea-siirtyma https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/ajankohtaista/planetaarinen-terveys-ja-hyvinvointi https://valtioneuvosto.fi/tulevaisuustyo-ja-ennakointi https://valtioneuvosto.fi/tulevaisuustyo-ja-ennakointi https://vm.fi/valtion-ennakoiva-ohjaus https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestava-kehitys-kasvatuksen-ja-koulutuksen-normiperustassa https://www.valtionvelka.fi/ https://stm.fi/hyvinvointitalous https://weall.org/wego https://thl.fi/etusivu https://thl.fi/etusivu https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165946 27 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Jokaisen yhteiskunnan toimijan tekoja tarvitaan kestävän kehityksen nopeaan ja oikeudenmukaiseen toimeenpanoon, ja jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja ote- tuksi mukaan kestävän kehityksen työhön. Kestävälle polulle siirtyminen edellyttää kulttuurisen muutoksen tukemista tiedolla, vuoropuhelun alustoilla, yhteis oppimisella ja toiminnalla. Hallituksella on keskeinen rooli, mutta myös kansalais yhteiskunnan toimijoita tarvitaan. On tärkeää, että omistajuus jaetaan koko yhteiskunnassa. Sivistys on tärkeä kulttuurisen muutoksen edistämisessä kohti planetaarista hyvinvointia. Englanninkielisessä podcastissa Opetus- ja kulttuuriministeriön alivaltio sihteeri Anita Lehikoinen pohtii kestävää kehitystä sivistyksen näkökulmasta keväällä 2025, haastattelijana Eeva Furman. Avoin hallinto on julkisen sektorin kattava lähestymistapa Suomessa, ja siihen kuu- luu kahdeksan pysyvää työaluetta. Kestävä kehitys on integroitu laajempaan politiikka- ja hallinnan kehykseen, ja siten avoin hallinto koskee myös kestävän kehityksen edistämistä ja avoimen hallinnon tulee perustua kestävään kehitykseen. Julkinen/Kansalaisten osallistuminen on keskeinen osa Suomen perustuslakia ja hallintokäytäntöjä. Selkeät työkalut ja menettelyt tukevat kuulemismekanismeja. Osallistumista tulisi edistää koko lainsäädäntöprosessin ajan, mukaan lukien suun- nittelu, valmistelu ja toimeenpano. Verkkotyökalut ja julkisen sektorin enna- koiva aineistojen julkaisu tukevat läpinäkyvyyttä ja tiedonsaantia. Suomen JULKISUUS LUOTTAMUS VIESTINTÄ AVOIN DATA YMMÄRRETTÄVYYS OSALLISUUS AVOIN TOIMINTA HALLINTO MAHDOLLISTAJANA Avoin hallinto https://valtioneuvosto.videosync.fi/finnish-concept-sivistys https://oikeusministerio.fi/demokratia-ja-osallistuminen https://oikeusministerio.fi/demokratia-ja-osallistuminen 28 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeet tarkastelevat taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka kaikki liittyvät suoraan kestävyyteen. Lisäksi on ole- massa tarkempia ohjeistuksia, joilla arvioidaan esimerkiksi ilmastovaikutuksia tai perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia. On huomionarvoista, että Suomessa ei ole erillistä kestävän kehityksen arviointia tai lainsäädäntöä, joka käsittelisi kestävää kehitystä viitekehyksenä. Yhteiskunnalliset käsitykset ja kyky kuvitella tulevaisuutta. Demokratiassa on tär- keää, että kansalaisille on avoimesti saatavilla runsaasti luotettavaa tietoa yhteis- kunnallisten päätösten taustoista. Kansalaisten näkemykset voivat poiketa tieteellisistä faktoista tai hallinnon päätöksistä, mutta ne vaikuttavat yhteiskunnan valmiuteen hyväksyä hallituksen toimet. Viime vuosina valtioneuvosto on käyttänyt käyttäytymistieteellistä lähestymistapaa ymmärtääkseen paremmin yhteiskunnan valmiutta joihinkin suunniteltuihin politiikkatoimiin. Valtiovarainministeriön vetä- mät kansalliset dialogit ovat avoimia prosesseja, joita mikä tahansa yhdistys tai ryhmä voi järjestää. Keskusteluista laaditaan yhteenvedot julkisesti saataviksi ja ne esitellään ministeriöiden ylimmälle johdolle kansliapäällikkökokouksessa. Useat tutkimushankkeet ja prosessit hyödyntävät tulevaisuuden kuvittelua. Kestävyyden asiantuntijapaneeli järjestää toimintaa positiivisen tulevaisuuden kuvittelemiseksi. Suomi on sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä sekä vähentä- mään rasismia. Suomen yhteiskunnassa esiintyy syrjiviä asenteita ja rakenteita, esimerkiksi työmarkkinoilla ja koulutuksessa. Tasa-arvon, syrjimättömyyden ja rasis- min poistaminen vaatii toimia nyt ja tulevaisuudessa. Vuonna 2023 valtioneuvosto antoi eduskunnalle tiedonannon tasa-arvon, syrjimättömyyden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tiedonannon pohjalta hallitus hyväksyi toisen peräk- käisen kansallisen toimintaohjelman rasismin torjumiseksi ja tasa-arvon edistämi- seksi (2024–2027). Toimintaohjelman päätavoitteita ovat rakenteellisen rasismin parempi tunnistaminen ja torjuminen, hyvien suhteiden edistäminen sekä rasis- miin liittyvän tietopohjan parantaminen. Etnisten vähemmistöjen nuorten yhden- vertaisuuden edistäminen on tärkeä poikkileikkaava tavoite. Toimintaohjelman toteuttamiseen on varattu 6 miljoonan euron budjetti, ja se. sisältää 62 toimen pidettä, joita toteuttavat eri tasoilla pääasiassa viranomaiset, mutta myös kansalais- yhteiskunnan toimijat. Yksi hallituksen merkittävistä toimenpiteistä on kansallinen kampanja rasismia vastaan, ”Me puhumme teoin”. Kampanja kutsuu eri kokoisia ja muotoisia organisaatioita kehittämään osallistavampia ja tasa-arvoisempia raken- teita ja toimintatapoja. Kampanja tarjoaa osallistujille tukea ja verkoston vaikutuk- sen vahvistamiseksi. https://valtioneuvosto.fi/documents/194055633/200039968/Policy%20Brief%201_2025%20-%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6k%C3%A4ytt%C3%A4ytymiseen%20vaikuttavat%20tekij%C3%A4t%20Suomessa.pdf/d3f0719a-1555-8172-9922-2633124b11e2/Policy%20Brief%201_2025%20-%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6k%C3%A4ytt%C3%A4ytymiseen%20vaikuttavat%20tekij%C3%A4t%20Suomessa.pdf?t=1741790750586 https://www.kestavyyspaneeli.fi/ https://www.kestavyyspaneeli.fi/ https://valtioneuvosto.fi/-/me-puhumme-teoin-kampanja-haastaa-toimijoita-kaytannon-tekoihin-rasismia-vastaan?languageId=fi_FI https://valtioneuvosto.fi/-/me-puhumme-teoin-kampanja-haastaa-toimijoita-kaytannon-tekoihin-rasismia-vastaan?languageId=fi_FI https://valtioneuvosto.fi/-/me-puhumme-teoin-kampanja-haastaa-toimijoita-kaytannon-tekoihin-rasismia-vastaan?languageId=fi_FI 29 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Esimerkkejä toimista erityisryhmien osallisuuden edistämiseksi Uusi lapsille suunnattu alusta, Digiraati, on väline näkemysten keräämiseen keneltä tahansa, erityisesti alle 29-vuotiailta. Julkisen sektorin toimijat, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt ja muut toimijat voivat järjestää sen kautta virtuaalisia kuu- lemisia erilaisista aiheista. Osallistujat voivat liittyä avoimiin kutsuihin verkko sivustolla www.digiraati.fi. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka asuu Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Suomessa yli 2 000 ihmistä puhuu saamea äidinkielenään. Saamelais käräjälain uudistaminen on ollut käynnissä jo vuosia. Laki on monin osin vanhen- tunut, epäselvä ja altis tulkinnoille, jotka ovat aiheuttaneet ristiriitoja. Sekä YK:n ihmisoikeuskomitea että rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea ovat toden- neet, että Suomi on loukannut saamelaisten poliittisen osallistumisen oikeuksia, eri- tyisesti saamelaiskäräjien vaaliluetteloon liittyen. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen esitys saamelaiskäräjälain uudista- misesta annettiin eduskunnalle 14. joulukuuta 2023. Lakiesitys sisältää useita muutosehdotuksia, joista eniten keskustelua on herättänyt oikeus tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon sekä velvollisuus yhteistyöhön ja neuvotteluun. Esitys on laadittu tiiviissä yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjälain muutos astui voimaan 1.8.2025. Lokakuussa 2021 Suomen hallitus nimitti saamelaisten totuus- ja sovinto komission yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. Komis- sion tehtävänä on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää saamelaisia kohtaan, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikka ja alkuperäiskansan oikeuk- sien loukkaukset. Komissio viimeistelee parhaillaan viisivuotista työtään ja sen odo- tetaan julkaisevan loppuraporttinsa ja sovintoehdotuksensa vuoden 2025 loppuun mennessä. Saamelaisten kotiseutualueeseen, Sápmiin, kohdistuvien ilmastopolitiikan vaikutus- ten arvioimiseksi ja parempien ilmastopolitiikkojen kehittämiseksi hallitus perusti elokuussa 2023 saamelaisen ilmastoneuvoston. Neuvosto antaa lausuntoja ilmasto- politiikan suunnitelmista ja luo tietopohjaa parempien politiikkojen kehittämiseksi. Neuvostossa on 12 jäsentä: puolet edustaa perinteistä saamelaista tietoa ja Sápmin maantieteellisiä alueita, ja puolet on tutkijoita, jotka erikoistuvat esimerkiksi ilmas- totieteisiin, ekologiaan ja alkuperäiskansatutkimukseen. Kestävä kehitys kiinnostaa saamelaisia yhä enemmän, erityisesti saamelaisnuoria. Saamelaiskäräjät on kutsuttu osallistumaan Suomen VNR-raporttiin näkemyksillään kestävästä kehityksestä Suomessa ja saamelaisyhteisössä. https://digiraati.fi/ https://www.digiraati.fi https://oikeusministerio.fi/saamelaisasiat https://oikeusministerio.fi/saamelaisasiat 30 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Tietolaatikko. Saamelaiskäräjät Suomessa: Saamelaisten oikeuksien turvaaminen Agenda2030:n toimeenpanossa Tämän arvion on laatinut kansalaisjärjestö tai riippumaton toimija. Valtioneuvosto ei ole muokannut tekstiä, eikä vastaa sen sisällöstä. Saamelaiskäräjät, alkuperäiskansan vaaleilla valittu edustuselin, edistää saamelaisten oikeuksia kansainvälisessä oikeudessa, Suomen perustus- laissa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa (erityisesti tavoitteissa 4, 10, 13 ja 16) hyväksytyn mukaisesti. Saamelaiskäräjälaki on keskeinen saamelaisten itsehallinnon kan- nalta, ja sen uudistaminen on ollut vireillä vuosia. Vaikka työryhmä laati ihmisoikeusperiaatteisiin perustuvan ehdotuksen, aiempi lakiesitys raukesi ilman äänestystä. Vaikuttamistyö, mukaan lukien saamelais yhteisön toimet, ei riittänyt prosessin edistämiseen. Nykyinen hallitus on jatkanut uudistusta, ja uusi lakiesitys on käsittelyssä. Viivästykset kuitenkin haittaavat saamelaisten demokraattista edustusta ja oikeu- den saantia. Suomen saamelaisten totuus- ja sovintokomissio aloitti työnsä vuonna 2021 ja jatkoi sitä tarkastelujakson ajan. Saamelaiskäräjät on korostanut pitkäaikaisten tukipalvelujen ja institutionaalisten uudistusten tarvetta ja vaatinut hallitusta toteuttamaan merkittäviä muutoksia historiallis- ten vääryyksien korjaamiseksi. Saamelaiskäräjät on puolustanut perinteisiä elinkeinoja, vastustanut lohenkalastuskieltoa Tenolla ja kullanetsintää suojelualueilla. Suomen NATO-jäsenyyden myötä lisääntynyt kiinnostus Sápmiin korostaa tar- vetta kunnioittaa saamelaisten oikeuksia kansallisessa suunnittelussa. Käräjät vaativat saamelaisalueiden poissulkemista EU:n kriittisten raaka-aineiden strategioista ja tukevat kulttuurisesti tarkoituksen mukaista ilmastonmuutokseen sopeutumista. Vuonna 2024 kaksi YK:n komiteaa, CRC ja CESCR, arvostelivat Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta Käsivarren alueella. Komi- teat tuomitsivat saamelaisyhteisöjen riittämättömän kuulemisen kaivostoiminnan luvissa ja varauksissa koskien kaivoslakia. Tämä rik- koi kansainvälisiä sopimuksia ja loukkasi saamelaisten kulttuuri- ja maaoikeuksia. 31 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Ilmastonmuutos uhkaa kasvavassa määrin saamelaisten elin keinoja, erityisesti poronhoitoa. Poronhoitajat raportoivat säätilojen epävakaudesta, muuttuneesta kasvillisuudesta ja lumipeitteen epä varmuudesta. Saamelaisten johtamat sopeutumistoimet ovat nyt etu sijalla, ja ne perustuvat alkuperäiskansan tietoon. Vuonna 2023 Suomen hallitus perusti saamelaisen ilmastoneuvoston, joka yhdistää jäsenistöl- lään perinteisen tiedon ja asiantuntijuuden ilmastopolitiikan ohjaami- seksi saamelaisten näkökulmasta. Lukuvuonna 2021–2022 yhteensä 722 oppilasta sai saamenkielistä opetusta – 489 saamelaisten kotiseutualueella ja 233 muualla. Saamelaiskäräjät tuki 12 kielipesäryhmää, joissa oli yli 90 lasta, ja laa- jensi etäopetusta 183 oppilaalle. Opettajien, materiaalien ja rahoi- tuksen puute kuitenkin rajoittaa edistystä, erityisesti kotiseutualueen ulkopuolella. Vaikka saamen kieliterminologiaa on kehitetty ja viranomaisten välinen yhteistyö on parantunut, saamen kielilain toimeenpanossa on edelleen merkittäviä haasteita. Kielimuurit vaikuttavat yhä terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja oikeuspalvelujen saatavuuteen, erityisesti digitaali- sissa palveluissa. Rakenteellisia investointeja tarvitaan, jotta digitalisaa- tio ja palvelujen keskittäminen eivät lisää syrjäytymistä. Leo Aikio, Ensimmäinen varapuheenjohtaja Inka Saara Arttijeff, Kansainvälisten asioiden sihteeri Tietolaatikko päättyy. Romanit Suomessa ovat perinteinen kansallinen vähemmistö, joka on asunut Suomessa yli 500 vuoden ajan. Suomen perustuslaki takaa romaneille oikeu- den omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 romania. Lisäksi noin 3 000 Suomen romania asuu Ruotsissa. Valtioneuvoston alai- suudessa toimiva itsenäinen Romaniasiainneuvottelukunta kehittää romanien ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä edistää syrjinnänvastaista työtä ja yhdenvertaisuutta. 32 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Tietolaatikko. Tämän arvion on laatinut kansalaisjärjestö tai riippumaton toimija. Valtioneuvosto ei ole muokannut tekstiä, eikä vastaa sen sisällöstä. Suomessa romanien osallisuus on varmistettu ruohonjuuritasolta valtionhallinnon tasolle asti. Romaniasiain neuvottelukunta toi- mii valtionhallinnossa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta perustettiin vuonna 1956, ja hallitus nimittää sen kol- meksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romanien yhdenvertaista osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä parantaa romanien elinoloja, sosioekonomista asemaa ja kulttuu- rista asemaa. Neuvottelukunta toimii asiantuntijaelimenä romanien ja viranomaisten välisessä yhteistyössä Suomessa ja kokoontuu 5–6 ker- taa vuodessa. Jäsenet edustavat kansallisia romanijärjestöjä, neljää alu- eellista romaniasiain neuvottelukuntaa sekä keskeisiä ministeriöitä. Kunnallisella tasolla toimii noin 25 paikallista romanityöryhmää eri puo- lilla Suomea. Suomen kolmas kansallinen romanipoliittinen ohjelma (Rompo 3) kat- taa vuodet 2023–2030. Se perustuu EU:n romanien tasa-arvoa, osalli- suutta ja osallistumista koskevaan strategiseen kehykseen. Ohjelmaa edistetään YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -toimintaohjelman mukaisesti periaatteella ”Ei mitään meistä ilman meitä”. EU:n jäsenval- tiona Suomi on sitoutunut strategisen kehyksen tavoitteisiin ja pyrkii edistämään romanien tasa-arvoa ja osallisuutta eri elämänalueilla. Janette Grönfors Erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö Pääsihteeri, Romaniasiain neuvottelukunta Tietolaatikko päättyy. 5.2.2 Valtioneuvoston koordinoima toiminta Suomen edistymisen seurantaa SDG:den toteuttamisessa tehdään YK:n indikaatto- reiden pohjalta. Tilastokeskus vastaa kansallisesta kestävän kehityksen indikaattori tiedon kokoamisesta ja kansallisen raportointialustan ylläpidosta YK:n kanssa sovitulla tavalla. Kaikkiaan yli 20 eri organisaatiota tuottaa tilastotietoa tieto kantaan. Tilastokeskus vastaa myös indikaattoritietojen toimittamisesta YK:n vastuuvirastoille. Tilastokeskuksella on vuosittainen tietokanta Suomen edisty- misestä, ja laaja analyysi tehdään maaraportin yhteydessä. Tilastokeskus kokoaa seurantamateriaalin eri yhteiskunnan lähteistä. Vaikka suurin osa seurannasta https://stat.fi/fi 33 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 tehdään julkisissa laitoksissa, myös kansalaisjärjestöjen ja kansalaistieteen tekemä seuranta yleistyy. Vuonna 2022 hyväksytyn kestävän kehityksen toimikunnan stra- tegian seurantaa, joka kattaa useita muutosalueita, on analysoitu kerran (valtio- neuvoston kanslian tilaama työ Kaskas Media oy:lta vuonna 2024), ja strategian mukaisesti seurannan odotetaan jatkuvan jossain muodossa vuoteen 2030 asti, jol- loin strategia päättyy. Suomen kestävän kehityksen toimikunta perustettiin vuonna 1993. Siitä lähtien se on toiminut foorumina, joka kokoaa yhteen keskeisiä yhteiskunnallisia toimijoita edistämään yhdessä kestävyysmurrosta. Nykyisessä toimikunnassa on 120 jäsentä, varajäsentä ja asiantuntijaa, jotka edustavat laajasti suomalaista yhteiskuntaa. Uusi toimikunta nimitettiin nelivuotiskaudelle helmikuussa 2024. Toimikunnan puheen- johtajana toimii pääministeri. Nykyisessä toimikunnan kokoonpanossa esimerkiksi kulttuurialan ja median toi- mijat ovat vahvemmin edustettuina kuin edellisessä, vuosien 2019–2023 toimi kunnassa. Toimikunta kokoontuu 3–4 kertaa vuodessa, mutta työskentelee kokousten välillä työpajojen, seminaarien ja opintotilaisuuksien kautta. Yksi kestävän kehityksen toimikunnan jäsenistä on lapsiasiavaltuutettu. Kut- suimme lapsiasiavaltuutetun esittämään näkemyksensä kestävän kehityksen tilasta Suomessa lasten näkökulmasta. Kestävän kehityksen toimikunnan jäsenet, varajäsenet ja pysyvät asiantuntijat kaudella 2024–2027 Puheenjohtaja: pääministeri Petteri Orpo sijaisina kolme ministeriä Varapuheenjohtajat: nuorten edustaja ja toimikunnan edustaja Eduskunta ja itsehallintoelimet (20) Tutkimus ja innovaatio (8) Järjestöt (32) Kulttuuri ja Media (4) Pysyvät asiantuntijat (6) Ministeriöt (24) Muu julkishallinto (2) Kunnat ja alueet (6) Elinkeinot ja talous (24) Uskontokunnat (2) https://kestavakehitys.fi/toimijat/toimikunta 34 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Tietolaatikko. Lapsen oikeudet ja kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat vain yhdessä Tämän arvion on laatinut kansalaisjärjestö tai riippumaton toimija. Valtioneuvosto ei ole muokannut tekstiä eikä vastaa sen sisällöstä. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja kestävän kehityksen tavoit- teet ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa, sillä molemmat asettavat las- ten hyvinvoinnin ja kehityksen keskiöön. Ne pyrkivät varmistamaan, että lapsilla on mahdollisuus kasvaa terveinä ja saada laadukasta kou- lutusta. Myös syrjinnän ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat niiden tavoitteina. YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomea koskevissa loppu päätelmissään muistuttanut yleissopimuksella turvattujen oikeuksien jakamattomuudesta ja keskinäisestä riippuvuudesta. Komitea on suo- sitellut, että Suomi varmistaa koko kestävän kehityksen Agenda2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoprosessin ajan, että lapsen oikeudet toteutuvat lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnais- ten pöytäkirjojen mukaisesti. Lisäksi komitea on alleviivannut lasten tarkoituksenmukaisen osallistumisen varmistamista niiden ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen, joiden avulla kaikki 17 kestävän kehi- tyksen tavoitetta pyritään saavuttamaan lasten osalta. Lapsiasiavaltuutettu korostaa komitean huomioiden pohjalta, että kes- tävän kehityksen tavoitteet eivät ole yksittäisiä erityisteemoja, vaan ne muodostavat toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevia kokonaisuuksia. Esi- merkiksi terveydentilalla on merkittävä vaikutus koulussa pärjäämi- seen, ja koulutus ja eriarvoisuus ovat kiinteässä vaikutussuhteessa toisiinsa. Vaikka terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tavoitteen osalta on ollut havaittavissa maltillista edistystä Suomessa, polkevat hyvään koulutukseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen liittyvät tavoitteet pai- kallaan. Tavoitteita edistäessä onkin syytä muistaa, että koulutus on terveyden ohella tunnustettu oikeudeksi, jonka turvaaminen on välttä- mätöntä muiden ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. On erittäin tärkeää, että kestävän kehityksen tavoitteiden edistämi- sessä huomioidaan tavoitteiden keskinäinen vuorovaikutus. Koulutuk- sen eriytymisellä on vaikutusta paitsi itse koulutuksen eriarvoisuuteen, josta YK:n lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huolensa, myös laa- jempaan eriarvoisuuden lisääntymiseen yhteiskunnassa. 35 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Läpileikkaavuuden lisäksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta on oleellista tunnistaa, kuinka merkittävä vaikutus lapsen varhai- sen elämän olosuhteilla ja näihin panostamisella on myöhempiin elämänvaiheisiin. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa Suomi on maailmanlaajuisesti vertaillen onnistujien kärkipäässä. Samalla tiellä jatkaminen tulevaisuudessa edellyttää vähintäänkin, ettei paikal- laan polkevien tavoitteiden, kuten koulutuksen ja eriarvoisuuden, toteutumismahdollisuuksia hankaloiteta entisestään esimerkiksi niihin vaikuttavilla taloudellisilla leikkauksilla. Lapsiin ja lapsiperheisiin koh- distuvat leikkaukset eivät tue kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvää visiota maailmasta, joka investoi lapsiin. Lapsiköyhyydellä on merkit- tävä vaikutus eriarvoistumiseen, jolla puolestaan on suora vaikutus lap- sen koulumenestykseen ja terveyteen ja näin ollen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen. Kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen vaatii Suomelta inves- tointeja koulutukseen, terveyteen ja lasten yhdenvertaisuuteen, lasten näkemyksiä tarkalla korvalla kuunnellen. Tulevaisuudessa on aiempaa paremmin huomioitava tavoitteiden keskinäisvaikutus, ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kaikkien lasten mahdollisuuksia saavut- taa täysi potentiaalinsa tuetaan elämän ensivaiheista lähtien. Tietolaatikko päättyy. Toimikunta työskentelee ylivaalikautisesti. Esimerkiksi toimikunnan visio ”Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi”muotoiltiin vaali kaudella 2016–2019. Kestävän kehityksen toimikunnan strategia laadittiin samalle visiolle vaalikaudella 2020–2023. Strategian toimenpideohjelma vuosille 2024– 2027 hyväksyttiin vuonna 2025 pääministeri Petteri Orpon toimiessa toimikunnan puheenjohtajana. Toimikunnan strategia edistää systeemistä kestävyysmurrosta. Verkostoituminen ja yhteiset vuoropuhelun ja toiminnan alustat mahdollistavat kulttuurisen muutok- sen, kun taas toimikunnan strategia rakentuu seitsemän systeemisen muutosalueen varaan. Muutosalueiden tilaa ja potentiaalia seurattiin vuonna 2024. https://kestavakehitys.fi/suomen-kestavan-kehityksen-strategia https://kestavakehitys.fi/-/toimikunnan-tuoreen-suunnitelman-konkreettiset-toimenpiteet-vauhdittamaan-kestavyysmurrosta https://kestavakehitys.fi/-/toimikunnan-tuoreen-suunnitelman-konkreettiset-toimenpiteet-vauhdittamaan-kestavyysmurrosta 36 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Sitoumus 2050 -alusta luotiin vuonna 2013. Sen tavoitteena on tarjota helposti saavutettava ja osallistava tapa kaikille kiinnostuneille toimijoille ottaa kunnian himoisia askeleita kohti kestävää kehitystä. Nykyään verkkopalvelussa on yli 3 200 vapaaehtoista kestävän kehityksen sitoumusta, jotka vaihtelevat ympäristö vaikutusten minimoinnista ja kestävän kehityksen tietoisuuden lisäämisestä tasa-arvon, sosiaalisen kestävyyden, kiertotalouden ja terveellisten ruokavalioiden edistämiseen. Nuorten Agenda2030 -ryhmä perustettiin vuonna 2017. Sillä on tärkeä rooli kes- tävän kehityksen viitekehyksessä erityisesti kolmella tavalla: se tuo näkyväksi nuorille merkityksellisiä näkökulmia; se tarjoaa nuorille tilan osallistua kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon; ja se toimii verkostona, jossa nuoret voi- vat oppia toisiltaan. . Tällä hetkellä ryhmässä on 16 jäsentä, joista puolet vaihtuu vuosittain. Kaikki 18–28-vuotiaat voivat hakea mukaan. Vuonna 2023 perustet- tiin Nuorten Agenda2030 -ryhmän yhteyteen oma ryhmä ilmasto- ja luontoasioille. Valtioneuvoston kanslia ja ympäristöministeriö rahoittavat ja tukevat ryhmien Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä Kestävä energiajärjestelmä Tuki Agenda 2030:n toteutumiselle globaalisti Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö Kestävän kehityksen toimikunnan strategia vuosille 2022–2030 " Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi " Edistetään kestävää kehitystä kestävyys- murroksilla seitsemällä systeemisellä muutosalueella Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus https://www.sitoumus2050.fi/fi/web/sitoumus2050/koti#/ 37 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 työskentelyä. Suomi toimii aktiivisesti kaikilla tasoilla nuorten osallistamiseksi kes- tävän kehityksen työhön, jotta voidaan tukea toimintaa, joka tavoittelee toiveikasta tulevaisuutta. Nuorten Agenda2030 -ryhmä kutsuttiin jakamaan näkemyksiään kestävän kehityk- sen tilasta Suomessa maaraporttia varten. Tietolaatikko. Nuorten Agenda2030 -ryhmä: Kiireellinen vetoomus kestävyyden puolesta Tämän arvion on laatinut kansalaisjärjestö tai riippumaton toimija. Valtioneuvosto ei ole muokannut tekstiä eikä vastaa sen sisällöstä. Suomen julkinen ilmapiiri on kestävän kehityksen suhteen pessimisti- nen. Kannamme huolta siitä, kuinka ihmiset jaksavat ja pystyvät yksi- löinä ja yhteisöinä jatkaa merkityksellistä työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi aikana, jolloin yleinen ilmapiiri luo kuvaa siitä, että lopputulos on yrityksistä huolimatta synkkä. Suomella on hallussaan kaikki työkalut paremman huomisen rakentamiseksi, mutta siihen tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja tahtotilaa. Kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta ilman rauhan omaisia ja oikeudenmukaisia yhteiskuntia. Kestävän kehityksen tavoitteen 16: rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto toimeen- pano on ottanut eniten takapakkia. Rauhanomaisten ja oikeuden- mukaisten yhteiskuntien saavuttaminen on entistä vaikeampaa, kun maailma täyttyy konflikteista ja polarisaatiosta. Tämän tavoitteen toimeenpanon tulee olla koko Agenda2030:n edistämisen peruspilari. Peräänkuulutammekin Suomelta johdonmukaisuutta kansainvälisen yhteistyön, oikeuden ja sitoumusten edistämisessä, ja toimintaa rauhan puolestapuhujana. Kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrkiminen ei riitä, vaan ne on saavutettava. Suomen esimerkillisyys tunnistetaan maailmallakin, mutta esimerkillisyys toteutuu vain konkretialla. Tavoitteista, kuten vuoteen 2035 mennessä saavutettavasta hiilineutraaliudesta, ei tule tinkiä. Tavoitteita ei voi jatkuvasti venyttää tai vältellä, sillä takapak- kiin ei ole monikriisien maailmassa varaa. Nuoret peräänkuuluttavat selkärankaa ja vastuunkantoa kestävän kehityksen edistämisessä sekä 38 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteisiin pääsyä tulee edes- auttaa läpinäkyvällä ja todenmukaisella toimeenpanon seurannalla ja raportoinnilla, jotta sudenkuopat voidaan välttää. Nuoret vaativat tiukempia ja johdonmukaisempia ilmastotoimia. Suomessa lapset ja nuoret ovat viime vuosina osoittaneet kasva- vaa huolta ilmaston ja ympäristön tilasta sekä vaatineet päättäjiltä konkreettisempia toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon torju- miseksi. Suomessa nuoret ovat kiinnostuneita ilmasto- ja ympäristö kysymyksistä, ja esimerkiksi nuorten ilmastoliike osoittaa, että nuoret toimivat aktiivisesti ilmaston ja ympäristön eteen sekä vaativat päättä- jiltä konkreettisia toimia. Erityisesti vuosina 2023 ja 2024 laaditut las- ten ja nuorten ilmasto- ja ympäristöjulkilausumat ovat tuoneet esiin nuoren ikäluokan näkemyksiä ja ratkaisuja ilmastokriisin ratkaisemi- seksi. Nuoria ei voi jättää kestävää kehitystä koskevan päätöksenteon ulkopuolelle, vaan nuorten tulee olla kiinteä osa päätöksenteon eri prosesseja. Kansallisesti ja kansainvälisesti vertaillen Suomi menestyy hyvin kestävyyden eri mittareilla, mutta sen toiminnalla on myös mer- kittäviä kielteisiä heijastusvaikutuksia (eng. spillover effects). Kes- tävä kehitys on rajat ylittävä kysymys. Suomen tulee varmistaa, että toimintamme tukee tavoitteiden globaalia toimeenpanoa ja ehkäisee kielteisiä heijastusvaikutuksia. Kestävän kehityksen tavoitteet on saavu- tettavissa ainoastaan yhteisvoimin, emmekä voi jatkaa politiikkatoimia (eng. policies), jotka viivyttävät yhteistä agendaa tai muiden ponniste- luja. Heijastusvaikutuksia mittaavat indikaattorit tulee liittää osaksi kan- sallisia mittareita. Suomen on jatkettava kestävän kehityksen edistämistä, mutta myös uskallettava puhua rohkeasti ja esimerkillisesti sen puolesta myös kansainvälisesti. Tarkasteluvuosina Suomi on ottanut kestä- vän kehityksen tavoittelun viestinviejänä globaalisti suuria harppauksia taaksepäin. Toivomme, että Suomi uskaltaisi kansainvälisillä foorumeilla yhä tiukemmin puolustaa kestävää kehitystä. Suomi ei saa olla ryhmä- paineen vietävissä. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan poli- tiikalta pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Tulevien hallitusten tulisi sitoutua hallituskaudet ylittävään kestävän kehityksen politiik- kaan ja päätöksentekoon riippumatta muutoksista poliittisella kentällä. 39 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Kansalaisten luottamusta päätöksentekoon kestävyyskysymyksissä voidaan vaalia vain vakaalla, jatkumon takaavalla poliittisella linjalla. Uskottava ja kauaskantava kestävän kehityksen politiikka edistää myös yksityisen ja kolmannen sektorin tahtotilaa edistää kestävyysratkai- suja omassa toiminnassaan. Yleisesti kestävää kehitystä on edistet- tävä yhteistyössä erilaisten sidosryhmien ja erityisesti nuorten kanssa. Uskomme Suomen kykenevän tekemään sellaisia päätöksiä, joista voimme olla ylpeitä, jotka luovat parempaa maailmaa ja toivoa, ja jotka näyttävät esimerkkiä myös muille. Tietolaatikko päättyy. Tieteen ja asiantuntemuksen mukana olo tuo kestävän kehityksen työhön näyttöä, tutkittua tietoa ja ymmärrystä. Tiede ja tiedepolitiikan yhteisöt edistävät kestävyyttä monin tavoin, kuten päättäjille suunnattujen politiikkasuositusten, tieteellisen kes- kustelun sekä muiden viestintätapahtumien ja keskustelujen kautta. Suomella on vankka valtion tutkimuslaitosten muodostama infrastruktuuri. Näihin kuuluvat lai- tokset, jotka tekevät kestävyyteen liittyvää tutkimusta ja osallistuvat tiedepolitiikan prosesseihin sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun kestävästä kehityksestä. Valtioneuvosto rahoittaa useita riippumattomia tiedepaneeleja: Suomen Metsäbiotalouden tiedepaneeli, Ilmastopaneeli, Luontopaneeli sekä Kestävyyspaneeli. Nämä tarjoavat kriittisiä mutta rakentavia analyyseja hal- litukselle merkityksellisistä aiheista. Kestävän kehityksen osalta keskeisin on Kestävyyspaneeli. Kestävyyspaneeli toimii riippumattomana tiedepaneelina valtioneuvoston kans- lian yhteydessä. Ennen vuotta 2023 paneelia koordinoi kolme tutkimuslaitosta yhdessä (Helsingin yliopiston kestävyysinstituutti Helsus, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus). Paneelin tehtävänä on edistää yhteiskunnallista muu- tosta, joka huomioi sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin, nostaa esiin vai- keita mutta kriittisiä kestävän kehityksen kysymyksiä julkiseen keskusteluun, auttaa löytämään toisiaan täydentäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja ristiriitaisiin kestävyyshaasteisiin sekä tukea pitkäjänteistä päätöksentekoa. Paneeli tukee kestä- vän kehityksen toimikunnan työtä ja tapaa pääministerin kahdesti vuodessa tässä yhteydessä. Vuonna 2024 paneeli antoi hallitukselle suosituksia kestävyyssiirtymän vauhdittamiseksi:  Suomesta kestävyysmurroksen onnistuja: Rajana luonto, voi- mana ihmiset (2024). Suositukset sisältävät sekä saman tien helposti toteutettavia toimenpiteitä että hitaampia tai vaikeammin toteutettavia toimia, jotka saattavat vaatia jopa kansainvälisiä sopimuksia. https://tulanet.fi/ https://metsatiedepaneeli.fi/ https://metsatiedepaneeli.fi/ https://ilmastopaneeli.fi/ https://luontopaneeli.fi/ https://www.kestavyyspaneeli.fi/ https://www.kestavyyspaneeli.fi/ https://www.kestavyyspaneeli.fi/mista-on-kyse/ https://www.kestavyyspaneeli.fi/mista-on-kyse/ https://www.kestavyyspaneeli.fi/wp-content/uploads/sites/41/2024/05/kestavyyspaneeli_politiikkasuositus-1-2024.pdf https://www.kestavyyspaneeli.fi/wp-content/uploads/sites/41/2024/05/kestavyyspaneeli_politiikkasuositus-1-2024.pdf 40 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Tietolaatikko. Tämän arvion on laatinut kansalaisjärjestö tai riippumaton toimija. Valtioneuvosto ei ole muokannut tekstiä, eikä vastaa sen sisällöstä. Ilmastopaneeli on julkaissut useita raportteja, joissa korostetaan maan- käyttösektorin keskeistä roolia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi Suomessa. Tällä hetkellä sektori kuitenkin suoriutuu heikosti, mikä lisää painetta muiden sektorien, kuten liikenteen ja energiantuotannon, vähentää päästöjä enemmän. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat päästövähennykset eivät kuitenkaan riitä kattamaan vajetta, sillä maan- käyttösektori on tällä hetkellä selkeä päästölähde hiilinielun sijaan. Tietolaatikko päättyy. Valtioneuvoston kanslialla on käytössään erilaisia instrumentteja kasvattaakseen tietopohjaa päätöksenteon tueksi. Monet tietotarpeet liittyvät kestävyyteen. Tähän kuuluu kokonaisvaltainen kestävyyden arviointi, mutta tieteelliselle yhteisölle on avoinna myös hakuja eri laajuisiin ja kestoisiin projekteihin, jotka sisältyvät hallituk- sen päättämään päätöksentekoa tukevaan tutkimustoiminnan suunnitelmaan (VN Tutkiva). Tavoitteena on varmistaa vahva, hallintorajat ylittävä tietopohja yhteis kunnallisen päätöksenteon tueksi. VN Tutkivan tutkimussuunnitelmassa hyödynne- tään kestävyyden arviointikehystä tutkimusaiheiden esipyyntöihin. Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) on pääministerin johtama neuvoa-antava elin, joka kehittää hyvinvointia ja sivistystä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekolo- gisesti kestävää kasvua ja kilpailukykyä tukevaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Suomen TKI-politiikka kestävyyden näkökulmasta Vuonna 2021 Suomen TKI-politiikassa tapahtui merkittävä muutos. Parlamen- taarinen TKI-työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää keinoja, joilla sitoudutaan TKI-tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaan julkisen sektorin T&K-rahoituksen kasvuun vuoteen 2030 asti, sopi puolueiden sitoutumisesta tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa brutto- kansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi sovittiin kymmenestä periaatteesta, jotka ohjaavat TKI-järjestelmän kehittämistä. Näissä korostetaan globaalien haasteiden ennakointia ja ratkai- sujen löytämistä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ennakoidaan ja tunnistetaan globaaleja haasteita sekä hyödynnetään niihin liittyviä mahdol- lisuuksia. Suomi pyrkii olemaan kestävän tulevaisuuden kehittämisen edellä kävijä vahvistamalla TKI- ja liiketoimintaosaamista keskeisillä teknologia- ja osaamisalueilla, kuten energia- ja ympäristöteknologioissa. https://ilmastopaneeli.fi/ https://tietokayttoon.fi/etusivu https://tietokayttoon.fi/etusivu https://valtioneuvosto.fi/tutkimus-ja-innovaationeuvosto 41 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Nykyisen hallituskauden T&K-investoinnit tähtäävät kestävän talouskasvun vauh- dittamiseen, kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen sekä yhteiskunnan uudistamiseen. Tutkimus- ja kehitystyöhön kohdistuvalla valtion lisärahoituksella pyritään talouselämän ja yhteiskunnan uudistamiseen sekä sosiaalisesti, taloudelli- sesti ja ekologisesti kestävään kasvuun, joka vahvistaa julkista taloutta ja mahdollis- taa hyvinvointiyhteiskunnan toimintojen rahoittamisen. Perimmäisenä tavoitteena on lisätä yhteiskunnan hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä pyritään tuottamaan uutta tietoa, huippuosaamista ja innovaatioita, jotka vastaavat globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, biodiversiteetin köyhtymiseen, saastumiseen ja sosiaa- lisiin ongelmiin. Suomi panostaa voimakkaasti T&K-toimintaan, ja neljän prosentin rahoitustavoite BKT:sta vuoteen 2030 mennessä on kirjattu lakiin. Tässä korostetaan tieteen ja uusien teknologioiden roolia kestävyysmurroksen edistämisessä. Suomen Akatemialla on kestävyyteen liittyviä ohjelmia ja erityinen yhteis kunnallisesti merkittäviin aiheisiin keskittyvä rahoitusinstrumentti, strategisen tutki- muksen neuvoston rahoitus, STN. Suomessa sijaitsee eurooppalainen supertietokone LUMI, joka on Euroopan kol- manneksi ja maailman kahdeksanneksi tehokkain. Suorituskykyinen tieteellinen las- kenta on keskeistä esimerkiksi ilmasto-, tekoäly- ja kvanttiteknologiatutkimuksessa. Suomi tukee myös ilmastotutkimuksen infrastruktuureja: ICOS-tutkimusverkoston pääsijainti on ollut Suomessa vuodesta 2014, ja Helsingin yliopisto on aerosoli tutkimuksen kansainvälinen keskittymä. Tällaiset infrastruktuurit edistävät kansain- välistä tieteellistä yhteistyötä. 5.2.3 Valtioneuvoston ulkopuolinen toiminta Suomessa kestävän kehityksen monitasohallinta valtiontasolta alue- ja paikalli- selle tasolle on vahvaa. Kansallisen työn lisäksi siihen kuuluu kansainvälisiä kump- panuuksia, kuten Suomen ja UN-Habitatin strateginen yhteistyö SDG-tavoitteiden edistämiseksi paikallistasolla. Tähän mennessä yhteistyötä on tehty Suomessa ja Tansaniassa. Hanketta tukevat ympäristöministeriö ja useat suomalaiset toimi- jat, kuten valtioneuvoston kanslia, Kuntaliitto, YK-liitto, useat suuret kaupungit ja Ahvenanmaa. Kuntalaki edellyttää kestävää hallintaa ja suomalaiset kunnat esittelevät omia kestä- vän kehityksen ratkaisujaan strategioissaan. https://csc.fi/osaamisemme/suurteholaskenta/lumi-supertietokone/ 42 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 Suomen kuusi suurinta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) ovat aktiivisesti edistäneet SDG-tavoitteita yhteistyön ja yhteiskehittämisen kautta Kuntaliiton fasilitoimana. Ne ovat laatineet vapaaehtoisia paikallisia arvioin- teja (voluntary local review, VLR), jakaneet hyviä käytäntöjä SDG46-verkostossa ja osallistuneet vertaisoppimiseen. Vuonna 2025 viisi näistä kaupungeista toimittaa VLR-raporttinsa kansallisen VNR-arvion rinnalla. Joensuu ja Ylöjärvi laativat ensim- mäiset VLR-raporttinsa vuonna 2024. Kunnat ja kyläyhdistykset vahvistavat sosiaalista koheesiota ja paikallista yhtei- söllisyyttä. SDG-tavoitteiden käsittely paikallisella tasolla luo tilaisuuksia vuoro- puheluun kirjastoissa, kahviloissa ja asuinalueilla, ja arkiset teot, kuten vanhusten ulkoiluttaminen, voivat innostaa kestävän kehityksen edistämiseen. Kansallinen opetussuunnitelma ohjaa kestävän kehityksen opetusta huomioiden eri ikäryhmät, ja paikallinen taso on keskeinen opetuksen onnistuneelle toteutumiselle. Maahan- muuttajille kestävä kehitys tarjoaa väylän tutustua suomalaisiin normeihin ja jakaa kokemuksiaan omassa kulttuurissaan. Paikallistasolla voidaan soveltaa systeemistä lähestymistapaa, jossa kylät, kunnat ja kaupungit nähdään kokonaisina järjestel- minä – tämä näkyy vuoden 2025 VLR-raporteissa. Kestävän kehityksen toimikunnassa on edustajat Suomen aluehallinnon eri tasoilta. Toimikunnan strategian systeeminen lähestymistapa on inspiroinut kaupunkien strategiatyötä esimerkiksiTampereella. Valtion tuella on kehitetty yhteisiä kestävän kehityksen mittareita, ja löytämään yhteisiä osia jo olemassa olevien indikaattorei- den pohjalta, joita osalla kunnista jo on. Monet suomalaiset yritykset edistävät aktiivisesti kestävää kehitystä ja vastuul- lista toimintaa. Useat suurimmista yrityksistä kuuluvat kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Parhaillaan ne kehittävät toimintaansa EU:n yritysvastuudirektiivin (CSRD) mukaiseksi. CSRD-direktiivi edellyttää niitä julkaisemaan säännöllisiä raport- teja sosiaalisista ja ympäristöllisistä riskeistään sekä vaikutuksistaan ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Suomessa toimii verkostoja, kuten UN Global Compact Finland ja Finnish Business Society, jotka tarjoavat jäsenilleen verkostoitumista, koulutusta, vertaisoppimista sekä selvityksiä yhteiskuntavastuusta ja kestävästä kehityksestä. Ne vaikuttavat myös hallinnan prosesseissa ja mediassa ja osallistuvat kansalliseen kestävän kehityksen toimikunnan työhön. Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava neuvoa-antava elin. Se seuraa systemaattisesti ja laaja-alaisesti kehitys politiikkaa osana kestävän kehityksen toimeenpanoa. KPT tukee kehityspolitiikan https://www.kuntaliitto.fi/ https://suomenkylat.fi/suomen-kylat https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163958 https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiNjhiOGQ0OTgtMjJmNi00NjNlLTg3ZWItOTIwM2YwZTk4YTU3IiwidCI6IjY2MTAzOGQ5LTEyMTEtNGE4NS1hZGI5LWU3YjQ4OGVmNGUxMiIsImMiOjh9&pageName=ReportSectionf03ef38d018910cb40c0 https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiNjhiOGQ0OTgtMjJmNi00NjNlLTg3ZWItOTIwM2YwZTk4YTU3IiwidCI6IjY2MTAzOGQ5LTEyMTEtNGE4NS1hZGI5LWU3YjQ4OGVmNGUxMiIsImMiOjh9&pageName=ReportSectionf03ef38d018910cb40c0 https://unglobalcompact.org/engage-locally/europe/finland https://fibsry.fi/ 43 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 vaikuttavuutta vahvistavaa päätöksentekoa ja yhteiskunnallista vuoropuhelua. KPT ja kestävän kehityksen toimikunta tukevat toisiaan vastavuoroisesti. Maaraporttiin KPT osallistui keskittymällä globaaleihin kumppanuuksiin ja vaikutuksiin. Useat työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat sisällyttäneet kestävyyden ja Agenda2030:n osaksi toimintaansa ja osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Esimerkiksi rahoitusala on osoittanut kasvavaa kiinnostusta. Joillekin organisaati- oille kestävyys on osa kaikkea toimintaa, ja ne tukevat jäseniään kokonaisvaltaisesti. Kansalaisjärjestöjen toiminta kestävän kehityksen saralla vaihtelee: osa on erittäin sitoutuneita ja aktiivisia, kun taas toiset tuntevat Agenda2030:n heikommin. Tämä on inspiroinut muita järjestöjä tukemaan muita mukaan järjestämällä koulutuksia ja tuottamalla tietoisuutta lisäävää materiaalia kaikille kansalaisjärjestöille. Osalla kan- salaisjärjestöistä onkin keskeinen rooli sekä kansallisessa että kansainvälisessä kes- tävän kehityksen edistämisessä. Aktiivinen kansalaisuus on olennaista kestävän kehityksen vauhdittamiseksi, erityi- sesti tilanteessa, jossa julkiset resurssit pienenevät. Aktiivinen kansalaisuus tuo esiin ruohonjuuritason ideoita ja kokeiluja, joita voidaan arvioinnin perusteella ottaa myös julkisen sektorin edistettäväksi. Vuosittainen kestävän kehityksen viikko syys- kuussa tarjoaa alustan kokemusten ja toimintojen jakamiseen. Yliopistot tarjoavat koulutusta kestävän kehityksen aiheista, ja jotkut niistä kes- kittyvät erityisesti kestävyyskysymysten tutkimukseen ja opetukseen. Suomessa kestävyyden tutkimuksen rahoitus koostuu julkisista ja yksityisistä tutkimuksen rahoitusinstituutioista. Merkittävin julkinen rahoittaja on Suomen Akatemia, erityi- sesti sen Strategisen tutkimuksen neuvoston kautta. Akateemisessa maailmassa on useita pitkäaikaisia projekteja, jotka keskittyvät yhteen tai useampaan kestävyyteen tähtäävään järjestelmämuutoksen osa-alueeseen. Esimerkiksi Justfood-hanke ana- lysoi, miten ruokajärjestelmää voidaan muuttaa kestävämmäksi ja oikeuden mukaisemmaksi. Finix-hanke kehittää yhdessä sidosryhmien kanssa suomalaisen tekstiilisektorin kestävyyttä globaalissa kontekstissa. Orsi-hanke kokeilee vaihto ehtoisia ekohyvinvointiyhteiskunnan malleja. Akateeminen maailma tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kulttuurisen kestävyysmurroksen edistämiseksi. Esimerkiksi Sisu-hanke kehittää ratkaisuja sopeutumis- ja muutoskykyisen, vihreän ja oikeudenmukaisen Suomen rakentami- seksi. EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituskaudella 2021–2027 ohjelmat kattoivat kestävyyteen liittyviä teemoja, ja suomalaiset tutkimuslaitokset tekivät kansain välistä vertailututkimusta tämän rahoituksen avulla. Suomessa toimii myös merkit- täviä yksityisiä säätiöitä, jotka keskittyvät kestävyyden tutkimuksen rahoittamiseen, kuten Koneen Säätiö, Nesslingin Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja TAH. https://kestavankehityksenviikko.fi/ https://www.syke.fi/fi/projektit/just-food https://finix.aalto.fi/paatosseminaari/ https://finix.aalto.fi/finland-is-well-positioned-to-become-a-world-leader-in-the-responsible-textile-and-fashion-industry/ https://www.ecowelfare.fi/ https://sisu-stn.fi/ https://www.businessfinland.fi/497147/globalassets/he_14022024_suomi_yhteenveto_julk_11042024.pdf https://koneensaatio.fi/ https://nessling.fi/ https://skr.fi/ https://tahsaatio.fi/ 44 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:92 5.3 Tuki Agenda2030:n maailmanlaajuiselle toimeenpanolle Suomi on vahvasti sitoutunut tukemaan ja vauhdittamaan YK:n Agenda2030 -tavoitteiden toimeenpanoa globaalitasolla. Tämä heijastuu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mukaan lukien kauppa- ja kehityspolitiikassa. Raportin tarkastelujakso sijoittuu poi