Sisäm in isteriön hen kilö stökertom u s 20 18 | Sisäm inisteriön julkaisuja 2019:26 Sisäministeriön henkilöstökertomus 2018 Hallinto | Sisäministeriön julkaisuja 2019:26 Sisäministeriö PL 26, 00023 Valtioneuvosto Inrikesministeriet PB 26, 00023 Statsrådet www.intermin.fi Sisäministeriön henkilöstökertomus 2018 Sisäministeriö, Helsinki 2019 Sisäministeriön julkaisuja 2019:26 Sisäministeriö ISBN: 978-952-324-267-8 Kannen kuva: ??? Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2019 Kuvailulehti Julkaisija Sisäministeriö 10.6.2019 Tekijät Hallinto- ja kehittämisosasto, henkilöstö- ja hallinto Julkaisun nimi Sisäministeriön henkilöstökertomus 2018 Julkaisusarjan nimi ja numero Sisäministeriön julkaisuja 2019:26 Diaari/hankenumero – Teema Hallinto ISBN PDF 978-952-324-267-8 ISSN PDF 2490-077X URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-267-8 Sivumäärä 27 Kieli suomi Asiasanat henkilöstö, hallinto, työhyvinvointi Tiivistelmä Sisäministeriön henkilöstökertomus 2018 sisältää tietoa ministeriön henkilöstöstä ja henkilöstön kehittämisen painopisteistä. Kustantaja Sisäministeriö Julkaisun jakaja/myynti Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Inrikesministeriet 10.6.2019 Författare Förvaltnings- och utvecklingsavdelningen, personal och förvaltning Publikationens titel Inrikesministeriets personalberättelse 2018 Publikationsseriens namn och nummer Inrikesministeriets publikationer 2019:26 Diarie-/ projektnummer – Tema Förvaltning ISBN PDF 978-952-324-267-8 ISSN PDF 2490-077X URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-267-8 Sidantal 27 Språk finska Nyckelord personal, förvaltning, välbefinnande i arbetet Referat Inrikesministeriets personalberättelse 2018 innehåller information om ministeriets personal och prioriteringarna i personalutvecklingen. Förläggare Inrikesministeriet Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Sisältö 1 Sisäministeriön henkilöstö ............................................................................................................................ 7 1.1 Naiset ja miehet ministeriössä ............................................................................................................................ 9 1.2 Ikäjakauma ............................................................................................................................................................................. 10 1.3 Vaihtuvuus .............................................................................................................................................................................. 10 1.4 Palkkaus ..................................................................................................................................................................................... 11 2 Osaaminen ja työssä kehittyminen ....................................................................................................... 14 2.1 Korkeasti koulutettu henkilöstö ........................................................................................................................ 14 2.2 Koulutukseen käytetty työaika ja osaamisen kehittäminen ................................................ 15 2.3 Korkeakouluharjoittelijat ......................................................................................................................................... 16 3 Työtyytyväisyys ja työhyvinvointi .......................................................................................................... 17 3.1 Työtyytyväisyys sisäministeriössä ................................................................................................................... 17 3.2 Etätyöt ......................................................................................................................................................................................... 18 3.3 Sairauspoissaolot ............................................................................................................................................................. 19 3.4 Työsuojelu ............................................................................................................................................................................... 20 3.5 Miten työtyytyväisyyteen ja -hyvinvointiin panostetaan? ..................................................... 20 4 Henkilöstön kehittämisen painopisteitä ja erityispiirteitä vuonna 2018 .......... 22 4.1 Työyhteisöviestintä ........................................................................................................................................................ 22 4.2 Sähköinen perehdytys ................................................................................................................................................ 23 4.3 Tiedolla johtaminen ...................................................................................................................................................... 24 4.4 Uusi ministeri ja uusi kansliapäällikkö ........................................................................................................ 26 4.5 CMC:n siirtyminen sisäministeriön yhteyteen .................................................................................... 27 7SISÄMINISTERIÖN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 1 Sisäministeriön henkilöstö Vuoden 2018 lopussa sisäministeriössä työskenteli yhteensä 205 henkilöä. Ministeriön osastoista suurin oli hallinto- ja kehittämisosasto, jolla työskenteli 52 henkilöä. Ministeriön henkilömäärään ei ole laskettu mukaan Rajavartiolaitoksen esikuntaa, joka toimii samalla ministeriön rajavartio-osastona. Sisäministeriö on asiantuntijaorganisaatio: vuonna 2018 noin 70 prosenttia ministeriön henkilöstöstä toimi asiantuntijatehtävissä ja ministeriön yleisin tehtävänimike olikin erityi- sasiantuntija. Toimeenpanevissa tehtävissä työskenteli 17 prosenttia henkilöstöstä ja esi- miehiin tai johtoon kuuluvia oli 13 prosenttia henkilöstöstä. 0 10 20 30 40 50 60 HKO PO PEO MMO KVY VY SITA Johto Esimiehet Asiantuntijat Toimihenkilöt Harjoittelijat Lähde: Tahti-järjestelmä Kuvio 1. Sisäministeriön henkilöstö 2018 Sisäministeriön henkilöstömäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015 eteenpäin, jolloin ministeriössä työskenteli 183 henkilöä. Eniten kasvua on tapahtunut asiantuntijoiden mää- rässä: vuonna 2018 asiantuntijoiden määrä oli 20 prosenttia suurempi kuin vuonna 2015, kun koko henkilöstön määrä vuonna 2018 oli 12 prosenttia suurempi kuin vuonna 2015. 8120 140 160 180 200 220 240 2015 2016 2017 2018 Henkilöstön määrä Lähde: Tahti-järjestelmä Kuvio 2. Henkilöstön määrä 2015–2018 Henkilöstön määrän kasvaessa myös määräaikaisten työsuhteiden osuus ministeriön työ- suhteista on kasvanut. Vuoden 2018 lopulla ministeriön henkilöstöstä 23,4 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa.1 0 5 10 15 20 25 2015 2016 2017 2018 Sisäministeriö Kaikki ministeriöt Hallinnonala Lähde: Tahti-järjestelmä Kuvio 3. Määräaikaisten* osuus työntekijöistä, % 1 Määräaikaisista on poisluettu tukityöllistetyt, opiskelijat, harjoittelijat ja lain tai asetuksen perusteella määräai- kaista virkaa hoitavat. 9SISÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:26 SISÄMINISTERIÖN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 1.1 Naiset ja miehet ministeriössä Sisäministeriö on naisvaltainen työpaikka. Ministeriön henkilöstöstä 65,4 prosenttia on naisia ja 34,6 prosenttia miehiä, mikä on hyvin lähellä kaikkien ministeriöiden keskiarvoa. Sisäministeriön sukupuolijakauma noudattelee muuten ministeriöiden keskimääräistä su- kupuolijakaumaa, mutta eroaa siitä merkittävästi johdon osalta: sisäministeriön johdosta ainoastaan 16,7 prosenttia on naisia, kun taas ministeriöissä keskimäärin lähes puolet johtajista on naisia. Tätä selittää todennäköisesti se, että sisäministeriön johtotehtäviin ha- keudutaan usein ministeriön miesvaltaiselta hallinnonalalta, jossa naisia on merkittävästi vähemmän kaikissa ammattiryhmissä. 0 10 20 30 40 50 60 70 Naisia asiantuntijoina Naisia esimiehinä Naisia johdossa Sisäministeriö Muut ministeriöt SM:n hallinnonala Lähde: Tahti-järjestelmä Kuvio 4. Naisten sijoittuminen eri tehtäviin, % Sisäministeriön sisällä asiantuntija- ja esimiestehtävät ovat jakautuneet jokseenkin tasai- sesti eri sukupuolten välillä, kun huomioidaan koko ministeriön sukupuolijakauma. Toi- saalta on tärkeää huomata myös se, ettei toimihenkilönä työskentele yhtäkään miestä. 10 1.2 Ikäjakauma 0 5 10 15 20 25 30 35 40 –24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–99 Henkilöitä Lähde: Tahti-järjestelmä Kuvio 5. Sisäministeriön henkilöstön ikäjakauma 2018 Suurimmat ikäluokat ministeriössä ovat 45–54- ja 35–44-vuotiaat. Ikäjakaumaa selittää ministeriön asiantuntijapainotteisuus: monilla ministeriössä aloittavilla on jo useita vuosia työuraa takana. Sisäministeriössä myös viihdytään pitkään. Vuosina 2016–2018 keskimääräinen vanhuu- seläkkeelle siirtymisen ikä oli noin 65,1 vuotta. Vuoteen 2028 mennessä sisäministeriön nykyisestä henkilöstöstä tämän iän on saavuttanut 41 henkilöä eli 20 prosenttia. Eläkkeelle jäävien määrä tulee siis huomioida henkilöstösuunnittelussa. 1.3 Vaihtuvuus Vuoden 2018 ministeriössä aloitti uutena tai palasi virkavapaalta 45 työntekijää. Vuoden 2018 aikana sisäministeriössä oli 39 avointa rekrytointia, joihin tuli yhteensä 1489 hakemusta. Kaikista rekrytoinneista noin kolme neljäsosaa tehtiin poliisi-, pelastus- ja maa- hanmuutto-osastoille, joiden kesken rekrytoinnit jakautuivat lähes tasan. Eniten rekry- tointeja suhteessa osaston tai erillisyksikön kokoon nähden tehtiin viestintäyksikössä. Avointen rekrytointien lisäksi ministeriössä tehtiin muutamia määräaikaisia suorarekry- tointeja esimerkiksi TE-toimiston kautta tai korkeakouluharjoittelun jälkeen. 11 SISÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:26 SISÄMINISTERIÖN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 Ministeriöstä erosi vuoden aikana yhteensä 33 työntekijää, joista vanhuuseläkkeelle siirtyi viisi henkilöä. Muihin tehtäviin siirtyi 28 henkilöä, näistä 14 toisen valtion viraston palve- lukseen. 1.4 Palkkaus Sisäministeriössä palkkaus koostuu työtehtävän vaativuustason mukaan määräytyvästä tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaisesta palkanosasta, joka on enintään 50 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Aloittavalla virkamiehellä henkilökohtaisen palkanosan suuruus on 18 prosenttia ensimmäisen neljän kuukauden ajan. Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu sisäministeriön henkilöstön sijoittuminen palkkauksen määrittäville vaativuustasoille. 0 5 10 15 20 25 30 2 4.7 5 5 5.2 5 5.5 6 6.2 5 7 7.2 5 7.5 7.7 5 8 8.2 5 8.5 8.7 5 9 9.2 5 9.5 9.7 5 Miehiä Naisia Lähde: Tahti-järjestelmä Kuvio 6. Henkilöstön sijoittuminen vaativuustasoille 12/2018 Alle 3 henkilön tietoja kuvaavat arvot on jätetty tyhjäksi. Sisäministeriön palkkausta tarkastellaan vuosittain tehtävässä palkkakartoituksessa. Ta- sa-arvolain mukaan kartoituksella selvitetään, ettei työnantajan palveluksessa olevien sa- maa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkka- eroja. Sisäministeriön palkkausjärjestelmällä ei ole havaittu olevan välittömiä tai välillisiä rakenteellisia sukupuolivaikutuksia siten, että jompaankumpaan sukupuoleen kohdistuisi negatiivisia vaikutuksia. Samapalkkaisuusindeksi mittaa naisten ansioiden osuutta miesten ansioista samalla vaa- tivuustasolla. Seuraavalla sivulla on kuvattu sisäministeriön samapalkkaisuusindeksi sekä 12 palkkausjärjestelmän vaativuusluokituksen rakenne eriteltynä tehtäväkohtaiseen ja henki- lökohtaiseen palkanosaan. Samanpalkkaisuusindeksi vaihtelee ministeriössä 99,3 ja 102,1 välillä. Kuvaajaa tarkasteltaessa voidaan havaita, että erot naisten ja miesten välillä ovat sisämi- nisteriössä pieniä. Merkittävin havainto on se, että ministeriössä miehet työskentelevät vaativuustasoilla 7.25–9.75, kun taas naiset työskentelevät vaativuustasoilla 2.00–9.75. Vaativuustasojen keskivaiheilla 4–6 työskentelee assistentti- ja toimeenpaneva henkilöstö, jotka tarkasteluhetkellä olivat kaikki naisia. Erot naisten ja miesten vaativuustasoihin sijoit- tumisessa ovat seurausta tehtävistä ja siitä, että työmarkkinat ovat sukupuolittain jakautu- neita. Tehtäväkohtaista palkanosuutta tarkasteltaessa ei ole havaittavissa eroja naisten ja mies- ten välillä. Kokonaispalkkaan vaikuttavat erot johtuvat henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta. Henkilökohtaisissa palkanosissa ei myöskään ole merkittäviä eroja: naisten henkilökohtainen palkanosa on laskennallisesti keskimäärin 30,4 % ja mies- ten 30,3 %. Henkilökohtaisen suorituksen arviointitekijät ovat ammattitaito, tuloksellisuus, toimintatapa, vuorovaikutus ja yhteistyö, kehittyminen ja kehittäminen sekä esimiehillä johtamiskäyttäytyminen. Kaikilla arviointitekijöillä on yhtä suuri painoarvo. 13 SISÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:26 SISÄMINISTERIÖN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 Vaativuustaso Tehtäväkohtainen palkanosa keskimäärin €/kk Henkilökohtainen palkanosa keskimäärin €/kk Säännöllisen työajan ansio keskimäärin €/kk Sama- palkkaisuus indeksi, %Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet VT 2.00 * * * VT 2.25 VT 2.50 VT 2.75 VT 3.00 VT 3.25 VT 3.50 VT 3.75 VT 4.00 VT 4.25 VT 4.50 VT 4.75 * * * VT 5.00 2 303,7 632,8 2 948,9 VT 5.25 2 361,3 792,5 3 153,8 VT 5.50 2 424,4 781,9 3 206,3 VT 5.75 VT 6.00 2 531,2 835,3 3 395,0 VT 6.25 * * * VT 6.50 VT 6.75 VT 7.00 2 950,2 715,4 3 665,6 VT 7.25 * * * * * * * VT 7.50 3 294,2 963,6 4 257,8 VT 7.75 3 487,2 1 039,6 4 526,8 VT 8.00 3 709,3 3 709,3 1 040,5 1 059,1 4 749,7 4 781,7 99,3 VT 8.25 3 921,8 3 921,8 1 202,5 1 192,6 5 124,2 5 114,3 100,2 VT 8.50 4 114,7 4 114,7 1 224,1 1 151,1 5 375,4 5 265,8 102,1 VT 8.75 4 292,2 4 292,2 1 331,9 1 352,1 5 624,2 5 644,3 99,6 VT 9.00 4 507,3 4 507,3 1 487,4 1 453,6 5 994,7 5 964,2 100,5 VT 9.25 * * * * * * * VT 9.50 4 886,8 4 886,8 1 681,4 1 612,6 6 832,1 6 817,0 100,2 VT 9.75 * 5 041,6 * 1 701,5 * 7 159,8 * Ansiokäsite (mukana lomaraha, joka tasoitetaan kuukausitasolle): Säännöllisen työajan ansio kuukaudessa. Laskennassa ei ole mukana harjoittelijoita, oppisopimussuhteisia, palkattomia ja osa-aikaisia palvelusuhteita eikä niitä, joiden ansio on maksettu kyseisen kuukauden aikana säännöllistä kuukausipalkkaa suurempana tai pienempänä. Alle 3 henkilön tietoja kuvaavat arvot piilotettu * -merkinnällä. Tyhjissä vaativuustasoissa ei ole yhtään henkilöä. 14 2 Osaaminen ja työssä kehittyminen 2.1 Korkeasti koulutettu henkilöstö 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Sisäministeriö SM:n hallinnonala Kaikki ministeriöt Korkeakoulututkinnon suorittaneet Ylemmän korkea- koulukoulututkinnon suorittaneet Lähde: Tahti-järjestelmä Kuvio 7. Korkeakoulututkinnon suorittanut henkilöstö 2018 Sisäministeriön henkilökunta on pääosin korkeasti koulutettua. Ministeriön henkilöstöstä peräti 71,2 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, mikä on 8,1 pro- senttiyksikköä enemmän kuin ministeriöissä keskimäärin. Alla olevassa taulukossa on kuvattu sisäministeriön henkilöstöä jaoteltuna korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan. Ministeriössä ainoastaan 7,3 prosenttia henkilöstöstä on suorittanut korkeimpana koulutuksenaan perus- tai keskiasteen tutkinnon. Toimihenkilöis- täkin suurin osa on siis suorittanut alimman korkea-asteen tutkinnon tai alemman korkea- koulututkinnon. 15 SISÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:26 SISÄMINISTERIÖN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakoulu Ylempi korkeakoulu Tutkija-aste Tuntematon Lähde: Tahti-järjestelmä Kuvio 8. Korkein suoritettu tutkinto Yleisimmät koulutusalat ministeriössä ovat yhteiskuntatieteelliset alat. 78,3 prosenttia yli- opistotutkinnon suorittaneista on suorittanut tutkinnon joko yhteiskuntatieteellisestä, val- tiotieteellisestä, oikeustieteellisestä tai kauppatieteellisestä tiedekunnasta. 2.2 Koulutukseen käytetty työaika ja osaamisen kehittäminen Vuonna 2018 sisäministeriö panosti henkilöstön koulutukseen 1,9 työpäivää jokaista hen- kilötyövuotta kohden. Ministeriöiden keskiarvo koulutukseen panostamiselle oli 1,5 työ- päivää henkilötyövuotta kohden. Sisäministeriössä kannustetaan työssä oppimiseen myös henkilökierron avulla. Vuonna 2018 ministeriön ulkopuolelle lähti henkilökiertoon kaksi henkilöä. Sisäministeriö toimi vastaanottavana virastona neljälle henkilökiertoon osallistuvalle virkamiehelle. Henki- lökierrosta hyötyy paitsi yksittäinen virkamies, myös sekä lähettävä että vastaanottava virasto: virkamies saa uutta työkokemusta ja hyvät käytännöt leviävät organisaatioiden välillä. Sisäministeriön henkilöstöllä on laajat koulutusmahdollisuudet. Valtioneuvoston yhtei- sestä koulutuskalenterista voi hakeutua laajasti erilaisia virkamiestaitoja tai yksittäisiä substansseja koskeviin koulutuksiin. Ministeriössä järjestettiin myös omaa henkilöstökou- lutusta eri asiantuntijaryhmille ja esimiehille. Valtionhallinnon koulutuskeskus HAUS lanseerasi keväällä 2018 eOppiva-palvelun, joka on valtionhallinnon yhteinen digitaalisen oppimisen portaali. eOppivaan kertyi vuoden 16 aikana yli 60 verkkokoulutusta, jotka ovat valtion henkilöstölle ilmaisia. Kursseja on esi- merkiksi erilaisista digitaalisista työvälineistä ja valtionhallinnon rakenteista, mutta myös palvelumuotoilusta, sosiaalisesta mediasta ja työhyvinvoinnista. Sisäministeriössä vuonna 2018 suunniteltiin eOppivan integroimista osaksi ministeriön henkilöstön koulutustarjon- taa. 2.3 Korkeakouluharjoittelijat Sisäministeriö palkkaa vuosittain lukuisia harjoittelijoita niin yliopistoista kuin ammattikor- keakouluista. Vuoden 2018 aikana ministeriössä työskenteli 24 harjoittelijaa, joista puo- let oli AMK-harjoittelijoita ja puolet yliopistoharjoittelijoita. Yliopistoharjoittelijat toimivat avustavissa asiantuntijatehtävissä ja AMK-harjoittelijat toimivat pääasiassa sihteeri- ja as- sistenttiharjoittelijoina. Harjoittelut ovat kestoltaan kolmesta kuuteen kuukautta ja niiden aikana opiskelija saa ar- vokasta työkokemusta. Toisaalta harjoittelijat myös tuovat ministeriöön tietoa oman opin- toalansa tuoreimmasta tutkimuksesta. 17 SISÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:26 SISÄMINISTERIÖN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 3 Työtyytyväisyys ja työhyvinvointi 3.1 Työtyytyväisyys sisäministeriössä VMBaron mittari Sisäministeriön tulos, % Ministeriöiden keskiarvo, % Kokonaistyytyväisyys 3,8 3,7 Tyytyväisyys johtamiseen 3,8 3,5 Tyytyväisyys työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin 4,2 4 Tyytyväisyys palkkaukseen 3,3 3 Tyytyväisyys osaamiseen, oppimiseen ja uudistumiseen 3,9 3,7 Tyytyväisyys työyhteisön toimintakulttuuriin 4,1 4 Tyytyväisyys työ- ja toimintaympäristöön 3,7 3,7 Tyytyväisyys vuorovaikutukseen ja viestintään 3,6 3,5 Tyytyväiyys työnantajakuvaan ja arvoihin 3,9 3,8 Vastausprosentti 80,3 74,5 Lähde: Tahti-järjestelmä Vuosittaisella VMBaro-mittauksella tarkastellaan valtionhallinnon työtyytyväisyyttä astei- kolla yhdestä viiteen. Sisäministeriön työtyytyväisyys on ollut viime vuodet valtioneuvoston korkeimpien joukossa ja vuonna 2018 ministeriön työtyytyväisyys oli valtioneuvoston keski- arvoa korkeampi lähes kaikilla osa-alueilla. 18 Alla olevaan kuvaan on hahmoteltu VMBarossa esiin nousseet sisäministeriön työhyvinvoin- nin vahvuudet, heikkoudet, onnistumiset ja uhat. Vahvuudet ja heikkoudet ovat kolme par- haiten ja heikoiten arvioitua kohdetta. Onnistumiset ja uhat taas ovat kyselyssä edellisvuo- desta eniten nousseet ja laskeneet kohteet. Vahvuudet - Työn tavoitteiden tunteminen (4,28) - Oikeudenmukainen kohtelu työtovereid- en taholta (4,28) - Työn mielenkiintoisuus ja haastavuus (4,27) Heikkoudet - Palkkauksen muuttuminen työsuorituk- sen muuttuessa (2,68) - Kehityskeskustelut työn tekemisen ja osaamisen kehittämisen tukena (3,18) - Työskentelytilat ja tuloksellinen työsken- tely (3,31) Onnistumiset - Tyytyväisyys palkkaukseen, kaikki osiot nousseet(+ 0,26–0,31) - Uusien työ- ja toimintatapojen hyödyn- täminen työssä (+ 0,22) - Työskentelyvälineet ja tuloksellinen työskentely (+ 0,17) Uhat - Uskallus tarvittaessa uudistaa omaa työtä (– 0,13) - Sitoutuminen työnantajan tavoitteisiin (– 0,04) - Mahdollisuus kokeilla ja tehdä asioita uudella tavalla (– 0,03) Työtyytyväisyyden tarkastelussa nousee siis esille se, että sisäministeriön henkilöstö kokee olevansa mielekkäässä ja merkityksellisessä työssä. Heikkouksissa nousee esille erityisesti tyytyväisyys palkkaukseen työsuorituksen muuttuessa. Onnistumisista voi kuitenkin nähdä, että tyytyväisyys palkkaukseen on noussut yleisesti. Aiempien vuosien tuloksista on siis tun- nistettu ongelmakohdat ja niitä on onnistuttu parantamaan. Varsinaisia uhkia ilmenee tulok- sista vain vähän, ainoastaan uskallus tarvittaessa uudistaa omaa työtä on laskenut tilastolli- sesti merkittävästi (muutos on suurempi kuin 0,05). 3.2 Etätyöt Sisäministeriössä on vuoden 2018 alusta voinut tehdä etätöitä ilman kirjallista etätyösopi- musta. Tämä johti osaltaan siihen, että etätyöpäivien määrä lisääntyi 27 prosentilla edel- lisvuodesta. Etätöitä teki yhteensä 71,4 prosenttia kaikista ministeriössä vuoden aikana töissä olleista henkilöistä ja keskimäärin yhdelle henkilölle kertyi noin kahdesta kolmeen etätyöpäivää kuukaudessa. 19 SISÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:26 SISÄMINISTERIÖN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 26,6 22,2 37,8 28,3 29,9 15,8 15,4 27,8 0 5 10 15 20 25 30 35 40 HKO PO PEO MMO KVY VY SITA Koko SM Lähde: Kieku-järjestelmä Kuvio 9. Etäpäivät suhteutettuna henkilötyövuosiin 2018 Eniten etätöitä henkilötyövuotta kohden tekivät pelastusosasto ja ministeriön kansainvä- listen asioiden yksikkö. Sisäisen tarkastuksen yksikössä ja viestintäyksikössä taas tehtiin suhteellisesti vähiten etätöitä. 3.3 Sairauspoissaolot Vuonna 2018 sisäministeriön terveysprosentti oli 39,5. Tällä tarkoitetaan sitä osuutta hen- kilöstöstä, jolle ei kertynyt lainkaan sairauspoissaoloja. Sisäministeriön terveysprosentti on ollut vuosina 2015–2018 pienempi kuin ministeriöissä keskimäärin mutta kuitenkin suu- rempi kuin ministeriön hallinnonalalla. Viimeisen kahden vuoden aikana terveysprosentti on noussut lähemmäksi ministeriöiden keskiarvoa. Sairauspoissaoloja vuonna 2018 oli 510 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 1259 päivää. Poissaolojen keskimääräinen pituus oli 3,4 päivää tapausta kohden. Kuitenkin 81,8 prosenttia sairastapauksista oli 1-3 päivän mittaisia, joten keskiarvoa nostavat harvem- mat pitkät sairauslomat. Keskimäärin ministeriössä sairauspoissaoloja oli 6,21 päivää henki- lötyövuotta kohden. 20 Terveysprosentit 2018 Vuosi Sisäministeriö Kaikki ministeriöt SM:n hallinnonala 2018 39,5 42,4 32,5 2017 41,9 42,4 33,4 2016 34,4 54,6 30,1 2015 37,2 44,9 34,5 Lähde: Tahti-järjestelmä 3.4 Työsuojelu Vuonna 2018 toteutettiin työsuojelun riskien arviointi ensimmäistä kertaa uudistetuissa Kirkkokadun toimitiloissa. Työsuojelun riskien arviointi jakaantui eri osa-alueisiin. Jokainen sai henkilökohtaisesti vas- tattavakseen omaa henkisen kuormittumisen arviointia koskevan osuuden. Lisäksi osasto- ja erillisyksikkökohtaisesti työryhmissä arvioitiin työn fyysisiä kuormitustekijöitä, fysikaa- lisia työympäristötekijöitä, tapaturmavaaroja sekä turvallisuutta ja toimintakulttuuria. Lisäksi suojeluorganisaatio ja Kirkkokadun toimitiloissa toimivan valtioneuvoston hallinto- yksikön henkilöstö sai arvioitavakseen omaa tehtäväalaansa koskevan osuuden. Työsuojelun riskien arvioinnin tulokset olivat kokonaisuutena hyviä. Yhtään henkeen tai turvallisuuteen liittyvää riskiä ei noussut esille. Suurimpina riskeinä esille nousivat kokous- huoneiden saatavuus, pukuhuone- ja suihkutilojen riittävyys, videoneuvotteluhuoneiden saatavuus ja toimivuus sekä määräysten ja ohjeiden löydettävyys ja monitoimitiloissa ha- vaittu melu. Työsuojelun riskien arvioinnissa esille tulleita asioita työstetään vuoden 2019 aikana. 3.5 Miten työtyytyväisyyteen ja -hyvinvointiin panostetaan? Valtioneuvostossa on käytössä yhteinen varhaisen tuen mallilla (VARTU), joka otettiin käyt- töön sisäministeriössä 1.2.2018. Varhaisen tuen mallin tarkoituksena on tukea henkilöstön työkyvyn ylläpitoa ja työssä jaksamista ratkaisukeskeisesti. Toimintamallin tarkoituksena on tukea esimiestyötä, kun pyritään havaitsemaan työkykyä uhkaavat ja työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 21 SISÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:26 SISÄMINISTERIÖN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 Varhaisen tuen malli sisältää toimintamallit erilaisiin työyhteisössä esille tuleviin haasteel- lisiin tilanteisiin kuten esimerkiksi sairauspoissaolojen käsittelyyn, työssä selviytymiseen, työaikakysymysten käsittelyyn, päihteiden väärinkäyttöön sekä häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen tilanteisiin. Varhaisen tuen mallin myötä puuttumisrajojen mukainen puut- tumiskynnys selkeytyi etenkin sairauspoissaolojen osalta ja puheeksi ottaminen tehostui. Ministeriön yhteiseen työviihtyvyyteen panostettiin vuonna 2018 myös järjestämällä työ- hyvinvointipäiviä ja -valmennuksia. Keväällä 2018 järjestettiin koko henkilöstölle Ajatte- lun huoltohetki -valmennus, jossa käsiteltiin oman ajattelun johtamista, ratkaisukeskeistä suhtautumista ongelmiin ja myönteisyystaitoja. Syyskuussa järjestettiin ministeriön työhy- vinvointipäivä Viihdekeskus Flamingossa, jossa aamupäivällä kuultiin luento kokonaisval- taisesta hyvinvoinnista ja iltapäivällä osallistuttiin viihdekeskuksen tarjoamiin aktiviteet- teihin. Lisäksi ministeriössä järjestettiin kahdet henkilöstöjuhlat: pihajuhlat elokuussa sekä pikkujoulut marraskuun lopulla. Kansliapäällikön puurojuhlassa 21.12.2018 jaettiin työhyvinvoinnin kiertopalkinto Pelas- tusosastolle pitkäjänteisestä työstä työhyvinvoinnin eteen. Pelastusosaston VMBaro-tulok- set olivat olleet pitkään korkealla tasolla. Lisäksi jaettiin palkinto yksikölle, joka oli nosta- nut VMBaro-tuloksiaan vuoden aikana eniten: tämä palkinto meni henkilöstö- ja hallinto- yksikölle (HKO). Kuva 1 Sisäministeriön uusi visuaalinen ilme julkaistiin henkilöstön kesäjuhlassa. 22 4 Henkilöstön kehittämisen painopisteitä ja erityispiirteitä vuonna 2018 4.1 Työyhteisöviestintä Sisäministeriössä lanseerattiin syksyllä 2018 työyhteisöviestinnän suunnitelma viestintäyk- sikön ja henkilöstöhallinnon yhteistyönä. Suunnitelman taustalla oli ministeriön intranetin uudistaminen: sen sijaan, että olisi kehitetty vain yhtä työyhteisöviestinnän kanavaa, ha- luttiin työyhteisöviestinnän kehittämistä tarkastella kokonaisuutena.  Työ alkoi henkilöstön teemahaastatteluilla sekä yhteisillä työpajoilla, joissa oli edustus jokaiselta osastolta. Näi- den pohjalta kirkastuivat työyhteisöviestinnän tavoitteet ja kipukohdat. Ongelmiksi näh- tiin muun muassa liian muodollinen ja koukeroinen kielenkäyttö, lukuisat lyhenteet, jotka tuntuvat etenkin uusista työntekijöistä etäännyttäviltä sekä tiedonkulun ongelmat osasto- jen välillä. Eniten ministeriön työntekijät toivoivat ihmisiä esiin, matalampia raja-aitoja ja yhteisistä työn sisällöistä puhumista ihminen ihmiselle. Työyhteisöviestinnän muutos on myös sisäisen toimintakulttuurin muutosta. Tätä muutosta tukevat paitsi uusi intra myös henkilöstötilaisuudet kuten kansliapäällikön infot ja uutena asialliset aamukahvit. 23 SISÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:26 SISÄMINISTERIÖN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 Kuva 2 Uusi intra julkaistiin asiallisilla aamukahveilla lokakuussa 2019. Asiallisten aamukahvien ideana on osaltaan parantaa työyhteisön sisäistä tiedonkulkua. Kuka vain voi järjestää kahvit ja kertoa yksikössään tai osastollaan tapahtuvasta hank- keesta, nostaa aiheita ministeriön sisäiseen keskusteluun tai jakaa omaa asiantuntemus- taan tietystä aiheesta. Tilaisuus on vapaamuotoinen ja asia-osuuden voi esitellä joko yksit- täinen henkilö tai kokonainen työryhmä. Vuoden aikana asiallisilla aamukahveilla käsitel- tiin muun muassa Migrin uutta chat-robottia, 100-vuotiasta Suomen lippua, kesän metsä- palojen torjuntaa, muuttoliikkeen ajankohtaiskatsausta sekä julkaisun tekemistä. Työyhteisöviestinnän keskeisiä uudistuksia oli myös lokakuussa avattu uusi intranet, joka korvasi vanhan Virran. Uusi intra rakennettiin entistä helpommalle SharePoint-pohjalle, jossa jokainen käyttäjä voi muokata sivuja, julkaista uutisia ja tehdä tapahtumia minis- teriön yhteiseen tapahtumakalenteriin. Lisäksi uutisten kommentointi on helpompaa ja luontevampaa. Yhteisöllisyyttä lisää myös se, että jokaisesta käyttäjästä on intrassa kuva ja lyhyt kuvaus työtehtävistä. 4.2 Sähköinen perehdytys Vuonna 2018 sisäministeriössä otettiin käyttöön sähköinen perehdytys, joka korvasi ministeriössä aiemmin järjestetyt yhteiset perehdytystilaisuudet. Sähköinen perehdy- tys on tarkoitettu perehdyttämään sisäministeriön uudet virkamiehet ministeriöön ja 24 sisäasiainhallintoon sekä palvelussuhteeseen, työkaluihin ja käytäntöihin liittyviin asioihin. Sähköinen perehdytys koskee siis kaikille ministeriön työntekijöille yhteisiä aihepiirejä, eikä se korvaa esimiesten ja nimettyjen perehdyttäjien johdolla tapahtuvaa perehtymistä omaan yksikköön ja työtehtäviin. Sähköinen perehdytys toteutettiin Granite-alustalla. Perehdytys on tekstimuotoinen ja sii- hen sisältyy välitestejä sekä kaikkia osa-alueita käsittelevä lopputesti, joka jokaisen uuden virkamiehen tulee läpäistä. Sähköinen perehdytys takaa sen, että kaikilla aloittavilla henki- löillä on keskeiset palvelussuhdettaan koskevat tiedot saatavilla heti alusta lähtien. Pereh- dytyskurssi tulee suorittaa kuukauden kuluessa työssä aloittamisesta. Kuva 3 Henkilöstöä asiallisilla aamukahveilla. 4.3 Tiedolla johtaminen Sisäministeriössä kehitettiin vuonna 2018 tiedolla johtamista. Tiedolla johtamisella tarkoi- tetaan organisaation toiminnan kehittämistä aineettomien resurssien avulla. Se on tieto- johtamisen alakäsite, joka tarkoittaa niitä periaatteita, tekniikoita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden mukaan tiedon luominen ja hyödyntäminen organisaatiossa järjestetään. 25 SISÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:26 SISÄMINISTERIÖN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 Vuonna 2017 käyttöönotetun johdon raportointijärjestelmän Qlik Sensen kehittämistä jatkettiin edelleen. Qlik Sense on itsepalveluvisualisointisovellus, johon on koottuna ta- lous- ja henkilöstödataa niin sisäministeriön kuin sen hallinnonalankin osalta. Qlik Sensen onkin koettu kuitenkin parantaneen tiedon saavutettavuutta ja hyödynnettä- vyyttä. Nämä kokemukset selvisivät hallinto- ja kehittämisosastolla työskentelevän Emmi Alamommon opinnäytetyöstä Tiedolla johtaminen sisäministeriön esimiestyössä (2018, Haaga-Helia AMK). Opinnäytetyö käsitteli sisäministeriöllä hallussa ja käytössä olevaa tie- toa, tiedolla johtamista tukevia tietojärjestelmiä ja tiedon hyödyntämistä sekä henkilöstön osaamista ja osaamisen johtamista osana ministeriön asioiden valmistelua ja päätöksente- koa. Opinnäytetyössä selvisi, että kokonaisuutena esimiestyön ja johtamisen nähtiin painot- tuvan tällä hetkellä lähinnä deskriptiiviseen analytiikkaan, eli tapahtuneiden ilmiöiden selittämiseen sekä tilanteiden seurantaan ja niihin puuttumiseen. Tavoitteena on kuitenkin lisätä prediktiivisen analytiikan roolia ja tulevaisuudessa tuoda jopa preskriptiivinen analy- tiikka, eli robotiikka osaksi arkea. Kuva 4 Qlik Sense -järjestelmässä tehdyn henkilöstödataa esittelevän sovelluksen etusivusta. Tutkielmaan haastateltiin neljää sisäministeriössä esimiesasemassa toimivaa henkilöä. Haastatteluissa selvisi, että sisäministeriön organisaatio- ja työkulttuurin koettiin tukevan 26 SISÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:26 uusiutumista ja toimintatapojen kehittämistä sekä kriittistä arviointia. Myös sisäministe- riön henkilöstön koettiin omaksuvan hyvin uusia asioita. Huolestuttavana ilmiönä haastat- teluissa nousi kuitenkin esiin se, että samoihin tehtäviin jämähtäminen on mahdollista, jos yksilöltä itseltään ei löydy halua kehittymiseen. Haastateltavat kokivat, että tietoa on saatavilla paljon useista eri järjestelmistä ja suurim- maksi osaksi tieto on ajantasaista ja laadukasta. Samalla kuitenkin koettiin tiedon olevan osittain siiloutunutta ja henkilöitynyttä. Lisäksi esiin nousi, että aikaa tai osaamista tiedon käsittelyyn ei ole. ”Tiedolla johtamisen toteutumiseksi tarvitaan toimivat työkalut ja tekniikat, mutta nämä yksinään eivät riitä. Tiedolla johtamisen menestystekijöitä ovat henkilöstöresursseihin liit- tyvät tekijät, organisaation rakenne ja prosessit, teknologia sekä johtamisprosessi. Tärkeää on huomioida, että muutoksen tulee lähteä johdosta, jotta se etenee yksilöihin ja tätä kautta käytännön tasolle”, Emmi Alamommo kirjoittaa. 4.4 Uusi ministeri ja uusi kansliapäällikkö Vuoden 2018 aikana ministeriön ylin johto vaihtui. 12.2.2018 sisäministerinä aloitti valtio- tieteiden maisteri, ekonomi Kai Mykkänen, kun edellinen sisäministeri Paula Risikko siir- tyi eduskunnan puhemieheksi. Ministeri Mykkänen oli ennen siirtymistään Kirkkokadulle toiminut ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. Kesällä sisäministeriö sai myös uuden kansliapäällikön. Aiemmin muun muassa Euroopan komissiossa turvallisuusjohtajana, Euroopan unionin tiedustelu- ja tilannekeskuksen joh- tajana sekä Suojelupoliisin päällikkönä työskennellyt Ilkka Salmi aloitti kansliapäällikön tehtävässä 1.7.2018. Kansliapäällikkö Salmi kertoi hyvin pian aloittamisensa jälkeen, että hänellä on kanslia- päällikkönä kolme keskeistä painopistettä: viestintä, kansainvälisyys ja konserniajattelu. Ministeriössä aloitettiin syksyn aikana sisäasiainhallinnon konsernistrategian valmistelu. Kansliapäällikkö on myös hyvin konkreettisella tavalla vaikuttanut ministeriön perehdytyk- seen: kansliapäällikkö on halunnut tavata kaikki aloittaneet virkamiehet henkilökohtaisesti ja on siksi kuukausittain kutsunut kaikki aloittaneet virkamiehet yhteiseen keskustelutuo- kioon. 27 SISÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:26 SISÄMINISTERIÖN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 Kuva 5 Kansliapäällikkö Salmi, ministeri Mykkänen ja hallinto- ja kehittämisosaston osastopäällikkö Jukka Aalto. 4.5 CMC:n siirtyminen sisäministeriön yhteyteen Kesällä 2018 tehtiin päätös Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin siirtymisestä suoraan sisä- ministeriön yhteyteen. Kriisinhallintakeskuksen tehtävänä on huolehtia siviilikriisinhallin- ta-asiantuntijoiden koulutuksesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä siviilikriisinhallintaan liittyvästä tutkimuksesta ja kehittämisestä. Siirron valmistelu näkyi henkilöstöhallinnossa koko syksyn ajan ja siirto toteutui vuoden vaihteessa. Siirron tavoitteena on vahvistaa CMC:n asemaa sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti. CMC on jatkossa ministeriön yhteydessä oleva siviilikriisinhallintaan liittyviä tehtäviä hoi- tava keskus, joka on osa ministeriön kirjanpitoyksikköä ja jolle ministeriö tuottaa hallinto- palvelut. Vuoden 2020 alussa CMC:llä on tarkoituksena olla Helsingissä valmiina pysyvät toimitilat, johon sitten koko henkilöstö (noin 20 henkilöä) muuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä. 28 Sisäm in isteriön hen kilö stökertom u s 20 18 | Sisäm inisteriön julkaisuja 2019:26 Sisäministeriön henkilöstökertomus 2018 Hallinto | Sisäministeriön julkaisuja 2019:26 Sisäministeriö PL 26, 00023 Valtioneuvosto Inrikesministeriet PB 26, 00023 Statsrådet www.intermin.fi