Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:13 Sosiaali- ja terveysministeriön TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 Helsinki 2017 1 KUVAILULEHTI Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Päivämäärä 27.2.2017 Tekijät STM:n työryhmä Pj. Mikko Staff Siht. Pertti Peitsaari Sari Kauppinen Toimeksiantaja Sosiaali- ja terveysministeriö HARE-numero ja toimielimen asettamispäivä Muistion nimi Sosiaali- ja terveysministeriön tilinpäätös- ja toimintakertomus 2016 Tiivistelmä  Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on tehnyt ministeriön tilinpäätös- ja toimintakerto- muksen vuodelta 2016 Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti. Kertomuksessa esitetään johdon katsa- us, tuloksellisuus-, vaikuttavuus- ja tehokkuustietoja, tuotoksia ja laadunhallintaa, henkisten voi- mavarojen tietoja, tilinpäätöslaskelmien analyysi, sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausu- ma, tehtyjen arviointien tulokset, yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ja talousarviolaskelmat liitetietoineen. Kertomus on käsitelty ministeriön johtoryhmässä 20.2.2017. Kertomuksen allekir- joittavat kansliapäällikkö ja ministerit. Asiasanat Tilinpäätös, toimintakertomus Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:13 ISSN-L 2242-0037 ISSN 2242-0037 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-00-3863-2 URN:ISBN:978-952-00-3863-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3863-2 Muut tiedot www.stm.fi Kokonaissivumäärä 54 Kieli Suomi SISÄLLYS 1 JOHDON KATSAUS ................................................................................................ 4 2 TULOKSELLISUUS ................................................................................................. 5 2.1 Työllisyys ja kilpailukyky ................................................................................................... 5 2.2 Osaaminen ja koulutus ..................................................................................................... 5 2.3 Hyvinvointi ja terveys ....................................................................................................... 6 2.4 Biotalous ja puhtaat ratkaisut ........................................................................................... 8 2.5 Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen ................................................................. 8 2.6. Rakennepoliittiset uudistukset ......................................................................................... 9 2.7 Lainsäädäntö .................................................................................................................. 10 2.8 Muu hallituksen strategisia tavoitteita tukeva toiminta .................................................... 11 3 VAIKUTTAVUUS .................................................................................................... 18 3.1 Toiminnan vaikuttavuus.................................................................................................. 18 3.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus............................................................................ 21 4 TOIMINNAN TEHOKKUUS ................................................................................... 22 4.1 Toiminnan tuottavuus ..................................................................................................... 22 4.2 Toiminnan taloudellisuus ................................................................................................ 22 4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus ................................................................. 25 4.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus ....................................................... 27 5 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA ................................................................... 28 5.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet ................................................... 28 5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu ............................................. 29 6 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN ......................... 30 7 TILINPÄÄTÖSANALYYSI ...................................................................................... 34 7.1 Rahoituksen rakenne ..................................................................................................... 34 7.2 Talousarvion toteutuminen ............................................................................................. 34 7.3 Tuotto- ja kululaskelma .................................................................................................. 36 7.4 Tase .......................................................................................................................... 39 8 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ....................... 40 9 ARVIOINTIEN TULOKSET .................................................................................... 42 10 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ...................................... 42 10.1 Virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot................................................ 42 10.2 Takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot ............................................................... 42 11 Talousarvion toteumalaskelma .............................................................................. 43 12 Valtuudet ja niiden käyttö ....................................................................................... 47 13 Tuotto- ja kululaskelma .......................................................................................... 48 14 Tase ....................................................................................................................... 49 15 Liitteet ..................................................................................................................... 50 16 ALLEKIRJOITUS .................................................................................................... 55 1 JOHDON KATSAUS Sosiaali- ja terveysministeriöllä on merkittävä rooli pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman reformien ja kärkihankkeiden toimeenpanossa. Vuoden 2016 keskeisin tehtävä ministeriössä oli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja maakuntauudistusta koskevan lainsäädännön valmis- telu yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Laaja hallituksen esityspaketti sisältää uudet ehdotukset muun muassa maakuntalaiksi, sosiaali- ja terveydenhuoltolaiksi ja maakuntien rahoitus- laiksi. Lisäksi ministeriössä laadittiin hallituksen esitysluonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eläkeuudistusta koskevaa lainsäädäntöä täydennettiin ja uudistettiin työeläkejärjestelmää koskevat asetukset. Eläkeuudistukset tulevat voimaan vuodesta 2017 alkaen. Uudistuksilla varmistetaan eläkejärjestelmän kestävyys myös tulevaisuudessa, kun suomalaisista yhä useampi on eläkkeellä ja elää entistä vanhemmaksi. Hallituksen viidestä strategisesta painopistealueesta Hyvinvointi ja terveys on sosiaali- ja terveys- ministeriön päävastuulla. Siihen sisältyvien viiden kärkihankkeen osahankkeet käynnistettiin ja toimeenpano vakiintui ja eteni hyvin kertomusvuoden aikana. Niiden tavoitteena on asiakas- lähtöisyyden lisääminen palvelujärjestelmässä ja sairauksien ja ongelmien ehkäiseminen ennalta. Ministeriö on lisäksi osallistunut muiden ministeriöiden päävastuulla oleviin kärkihankkeisiin. Näitä ovat erityisesti nuorisotakuu, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen sekä digitalisaation parempi hyödyntäminen. Muita merkittäviä hankkeita oli vuodelta 1960 peräisin olevan liikennevakuutuslain korvaaminen uudella lailla, joka antaa paremmat mahdollisuudet muun muassa vakuutusyhtiöiden tuote- kehitykselle ja kilpailulle. Laki tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Hyvinvoinnin rahoituspohjan vahvistamiseksi ja kustannusten nousun hillitsemiseksi on jatkettu terveyden ja toimintakyvyn edistämistoimia ja rakenteellisia uudistuksia. Sote- ja maakunta- uudistuksen tavoitteena on kuroa umpeen merkittävä osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyen selvitettiin ministeriön hallinnonalan laitosten tehtäviä ja rakentei- ta. Arvio toimintaympäristön keskeisistä riskeistä Pitkän matalasuhdanteen jälkeen taloustilanne on alkanut hieman elpyä, mutta talouskasvu on edelleen hidasta. Työllisyys kohenee, mutta on yhä alhainen julkisen talouden kestävyyden näkö- kulmasta. Työttömyysaste laskee hitaasti. Tulevien vuosien kasvunäkymät ovat vaimeat. Julkisen talouden ennustetaan pysyvän alijäämäise- nä sopeutustoimista huolimatta. Sosiaalimenot olivat arvion mukaan vuonna 2016 noin 68,6 mrd. euroa, 32,1 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hyvinvoinnin rahoituksen haasteet pysyvät edel- leen suurina ja sitä korostavat väestön ikääntymisen myötä vähenevä työikäisten määrä ja kasvavat hoito- ja hoivamenot. Hyvinvoinnin rahoituspohjan vahvistamisen kannalta keskeistä on nostaa työllisyysastetta, huolehtia kansalaisten terveydentilasta ja toimintakyvystä sekä toteuttaa sote- uudistus ja muita rakenteellisia uudistuksia. Sekä globaalilla että kansallisella tasolla toimintaympäristön muutos on entistä nopeampaa. Sosiaa- liturvan ja palvelujen toimivuus sekä hyvinvoinnin rahoituspohjan turvaaminen edellyttävät kes- keisten riskien seurantaa ja myös ennakoimattomien muutosten tunnistamista, jotta hallitus- ohjelman toimeenpano onnistuu ja säädösvalmistelu on laadukasta ja pysyy aikataulussa. 4 2 TULOKSELLISUUS Ministeriön toiminnan keskiössä olivat kertomusvuonna sote- ja eläkeuudistuksien sekä kärki- hankkeiden valmistelu. Kärkihankkeissa kertomusvuonna keskityttiin hankkeiden suunnitte- luun ja puitteiden luomiselle tuleville vuosille. Ministeriön henkilöstön kokonaistyöajasta kärkihankkeisiin ja reformeihin käytettiin työajan seurannan mukaan noin 13 %. Vastuusubs- tanssiosastolla vastaava luku oli noin 28 %. Työajan seurannassa ministeriössä on meneillään sisäänajovaihe ja erityisesti projekti -seurantakohteen käyttö ei ole ollut kattavaa. Täten esitet- ty osuus kokonaistyöajasta on suuntaa antava. Sote-uudistus ja kärkihankkeet ovat ministeri- össä vaikuttaneet lähes jokaisen virkamiehen työpäivien sisältöön. Tässä toimintakertomuksessa ministeriön tuloksellisuutta on kuvattu pääministeri Sipilän hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien jaottelun mukaisesti. Suoraan hallitusohjelman toimintasuunnitelmasta johdettujen asioiden lisäksi ministeriössä tehdään muita merkittäviä hankkeita, joista on raportoitu erikseen. 2.1 TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY Työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi toteutettiin varsinaisen kärkihankkeen toimenpi- teiden lisäksi työmarkkinakeskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaisia toimenpiteitä. Tähän liittyen työnantajien sairausvakuutusmaksua alennettiin ja pienituloisten eli vain pientä palkkatuloa saavien päivärahamaksua kevennettiin, jolla kompensoidaan kilpailukykysopi- muksen mukaisista sosiaalivakuutusmaksujen korotuksista aiheutuvaa nettotulojen laskua. Työttömyysetuuksien maksuosuuksia muutettiin nostamalla palkansaajien työttömyysvakuu- tusmaksua 0,45 prosenttiyksikköä ja pienentämällä työnantajien osuutta saman verran. Työttömyysturvalakia muutettiin lyhentämällä työttömyysturvan kestoa pääsääntöisesti 500 päivästä 400 päivään. Lyhyen työhistorian omaavilla työttömyyspäivärahan kesto lyhenee 300 päivään. Lisäksi omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Esitys on halli- tusohjelman kärkihankkeita ja sen tavoitteena on kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja julkisia voimavaroja. Lisäk- si aikuiskoulutuslakia muutettiin kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Aikuiskoulutustuen perusosa pienenee 15 prosenttia. Vuosilomalain sairauskarenssisääntöä muutettiin palauttamalla siihen kuuden päivän omavas- tuuaika. 2.2 OSAAMINEN JA KOULUTUS Ministeriö osallistui yhteistyöhön opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa osaaminen ja koulutus -kärkihankkeessa. Käynnistettiin mm. tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö terveysalan kasvustrategian tiekartan toimenpitein ja pilotoinnein. Myös tutkimuksen kaupallistamisen vahvistamiseen osallistuttiin. Genomilain laatimista ja genomikeskuksen perustamista suunnitteleva työryhmä aloitti työnsä. Biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä valmistui laaja selvitys. Viiden alueellisen ja kan- sallisen koordinoivan syöpäkeskuksen perustamista valmisteleva työryhmä jatkoi pilottipro- jektien ohjaajana. Kilpailukyky -kärkihankkeen rahoitus näille terveysalan kasvustrategian toimenpiteille valmistui. 5 2.3 HYVINVOINTI JA TERVEYS Palvelut asiakaslähtöisiksi Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Kärkihankkeessa kokeillaan erilaisia tapoja toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja siten, että ne olisivat asiakaslähtöisiä. Vuonna 2016 käynnistettiin viisi hanketta palvelusetelikokeilussa, joilla kokeillaan ja tuotetaan tietoa valinnanvapausmallista. Suun terveydenhuoltoon valmistui uusi toimintamalli palvelusetelin käytöstä, joka on myös yksi toimenpide kuntien kustannusten karsimisessa. Asiakkaiden osallistumisen toimintamallia kehittävät viisi alueellista hanketta käynnistyivät. Sähköisiä omahoitopalveluja peruspalveluihin ja erikoissairaanhoitoon kehittä- vät kuntavetoiset yhteistyöhankkeet aloittivat työskentelynsä. Omakantapalveluihin tarvittavi- en muutosten toteutusaikataulu siirtyi vuodelle 2017. Julkisen palvelulupauksen edellyttämät säädökset valmisteltiin järjestämislakiesitykseen. Julkinen palvelulupaus on maakunnan asukkailleen osoittama tahdonilmaisu siitä miten se toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaste-ohjelman valtionavustushankkeissa on vuoden 2016 aikana pilotoitu asiakassuunnitel- maa. Pilotoidulla asiakassuunnitelmalla yhteen sovitetaan erityisesti paljon erilaisia palveluita käyttävien asiakkaiden tarpeita. Asiakassuunnitelma vahvistaa erityisesti asiakkaan osallisuut- ta omien palveluiden suunnitteluun ja suunnitelma tehdään asiakkaan tavoitteista ja voima- varoista lähtien. Asumisperusteinen sosiaaliturva Valmisteltiin asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön muutostarpeiden kuvausta ja työsuunnitelmaa vuodelle 2017. Tehtiin maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia koskevien selvitysten koonti. Toteutetaan perustulokokeilu Perustulokokeilusta annettiin hallituksen esitys ja kokeilu käynnistyy heti vuoden vaihteesta 2017. Kokeilun tavoitteena on arvioida voidaanko perustulon avulla uudistaa sosiaaliturvaa. Kokeilussa on mukana 2 000 henkilöä, jotka saivat työttömyysturvaa, peruspäivärahaa tai työ- markkinatukea. Satunnaisotannalla valitut henkilöt ovat iältään 25–58 vuotta, ja heidän on pakko osallistua kokeiluun, jotta tulokset eivät vääristyisi. Koska pakollisen kokeilun perustu- lo korvaisi nykyiset perusturvaetuudet, tulon on oltava työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa vastaava summa. Perustulo, 560 euroa, on verovapaata tuloa ja saajalleen se on vastikkeeton. Perustulon maksaa Kela. Kakkosvaiheen valmistelua jatketaan vuonna 2017. Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoi- suutta Kärkihankkeen työnä levitetään ja juurrutetaan hyviä käytäntöjä terveiden elintapojen lisäämi- seksi, mielenterveyden vahvistamiseksi ja yksinäisyyden torjumiseksi, vähennetään rakennuk- sista aiheutuvia terveyshaittoja sekä kehitetään ministeriöiden välistä poikkihallinnollista yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja eriarvoisuuden kaventamiseksi. Kaikis- sa toimenpiteissä pyritään kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja. Vuonna 2016 toteutettiin kärkihankkeen Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektin valti- onavustushaku ja jaettiin valtionavustuksina 6 615 000 euroa yhdeksälle hankkeelle, joiden toiminta-alue vaihtelee yhtä lukuun ottamatta yhdestätoista maakunnasta koko maahan. 6 Utsjoen kunnan kokoama hanke kohdistuu ainoastaan Lapin alueelle. Lisäksi valmisteltiin yhteistoimintahanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa sosiaali- ja terveysalan am- mattihenkilöiden itsemurhien ehkäisyosaamisen vahvistamiseksi. Terveellisten talojen Suomi -projektissa laadittiin rakennusterveyden kokonaisarkkitehtuurikuvaus yhteistyössä ympäris- töministeriön kanssa. Poikkihallinnolliset rakenteet -projektin pilotit muiden hallinnonalojen kärkihankkeiden kanssa käynnistyivät, ja oman hallinnonalan kärkihankkeille ja tasa- arvoyksikölle tehtiin kysely poikkihallinnollisen yhteistyön onnistumisesta. Poikkihallinnolli- sen yhteistyön mallin ensimmäinen luonnos valmistui vuoden 2016 lopulla. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö järjesti koulutustilaisuuden säädösvaikutusten ihmisiin kohdistuvien vaiku- tusten arvioinnin vahvistamiseksi osana eri hallinnonalojen säädösvalmistelua. Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteena on uudistaa lapsi- ja perhepalvelut asiakaslähtöisiksi, yhteen sovitetuiksi, oikea-aikaisiksi ja tarpeenmukaisiksi palveluiksi. Muu- tosohjelma vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteos- sa ja palveluissa tuomalla käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin sekä välineitä lapsilähtöiseen budjetointiin ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan. Muutosohjelman toimeenpano toteutetaan toisaalta maakunnallisten muutoshankkeiden ja toisaalta kansallisella tasolla tehtävän kehittämistyön kautta. Vuonna 2016 maakuntiin luotiin eri toimijoita yhteen kokoavat yhteistyörakenteet ja rekrytoitiin muutosagentit edistämään ja koordinoimaan kehittämistyötä. Maakunnalliset kehittämishankkeet toteutetaan laajoina, monitoimijaisina muutosohjelmina, joissa kehittämistyö kohdentuu hankekonsortion valinnan mukaisesti joko toimintakulttuurin muutokseen, matalan tai erityis- ja vaativimman tason palveluiden integrointiin tai useampiin em. kehittämiskokonaisuuksiin. Kaikki maakunnat ovat mukana käynnistyvässä kehittämistyössä. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaiken ikäisten omaishoitoa Tavoitteena on uudistaa iäkkäiden kotiin annettavien palvelujen sisältöä ja parantaa niiden saatavuutta. Omais- ja perhehoitoa uudistetaan niin, että ne tukevat entistä paremmin omais- ja perhehoitajien ja heidän hoidettaviensa hyvinvointia. Uudistuksella parannetaan asiakkaiden ja hoitajien yhdenvertaisuutta ja monipuolistetaan palveluja vastaamaan erilaisten perheiden tarpeisiin. Kotihoidon kehittämiseksi valmisteltiin toimintamallit ja etsittiin omaishoidossa hyödynnettä- vät olemassa olevaan näyttöön perustuvat toimintamallit, jotka otetaan hankkeen myötä käyt- töön. Toimintamallien mukaiset kokeiluhankkeet käynnistyivät. Maakunnalliset muutosagen- tit, jotka rakentavat alueillaan yhteen sovitetun palvelujen kokonaisuuden aloittivat toimintan- sa. Osatyökykyisille tie työelämään Hallituksen kärkihankkeen tavoitteena on saada aikaan muutos osatyökykyisten asemassa työ- markkinoilla. Osatyökykyisten asemaa vahvistetaan siten, että he joko pysyvät työelämässä tai työllistyvät nykyistä huomattavasti paremmin. Vuonna 2016 kärkihankkeen kaikki kahdeksan projektia lähtivät käyntiin ja kaksi erillistä valtionavustushakua avattiin. Valtionavustushankkeilla haetaan ja testaan uusia toimintamalle- ja osatyökykyisten työllistymisen ja kuntoutuksen polkuihin. Asiantuntijoiden osaamista ja työotetta kehitetään työkykykoordinaattorikoulutuksilla. Koulutuksia järjestetään alueellisesti kattavasti. 7 Loppuvuodesta 2016 julkaistiin jo edellisessä Osatyökykyiset työmarkkinoilla -hankkeessa aloitettu verkkopalvelu, OSKU - tie työelämään, kaikkien käyttöön. Verkkopalvelun tavoit- teena on tuottaa tietoa ymmärrettävästi ja ajantasaisesti osatyökykyisten työkykyisyyden ja työllistymisen tueksi. 2.4 BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase nousuun Ministeriö osallistui maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevien kärkihankkeiden val- misteluun oman toimialansa osalta. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain, turkistuottajien lomituspalveluista annetun lain ja poronhoitajien sijaisapulain kokonaisuudistus käynnistyi osana maakuntauudistusta. Lomituk- sen toimeenpano siirtyy maakuntiin. Työryhmä valmistelee uudistusta ja työryhmän toimikau- si kestää 31.3.2017 saakka. 2.5 DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN PURKAMINEN Digitalisoidaan julkiset palvelut Julkisten palveluiden digitalisointi ministeriön toimialalla etenee ja ministeriö on vahvistanut ohjaustaan. Vuonna 2016 valmistui Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena - linjaukset. Linjausten toimeenpano-ohjelman valmistelu on käynnissä. Ohjelma kokoaa yhteen käynnissä olevaa eri virastojen ja eri sektoreiden, kuten terveellisen työn ja hyvinvoinnin edistämisen kehityshankkeita. Lisäksi ohjelman avulla kehitystä ohjataan uusille painopiste- alueille, kuten tiedolla johtamiseen ja robotiikkaan. Vuoden 2016 aikana on kehitetty toimin- tamalli digitalisaation ja kokonaisarkkitehtuurin käsittelemiseen kaikissa ministeriön vastuulla olevissa kärkihankkeissa. Kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelui- den käyttöönottoa laajennettiin sote-uudistusta tukevalla tavalla. Kehittämistyössä haettiin uusia toimintatapoja ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Työsuojeluvalvonnan digitalisaatiota on edistetty toteuttamalla mm. työnantajan sähköiseen asiointiin työnantajan ilmoitukset. Lisäksi toimintaa kehitetään osana aluehallintoviraston digitalisaatiota. Sujuvoitetaan säädöksiä Ministeriö osallistui liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla olevan sujuvoittamishankkeen toteutukseen. Lakia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta valmisteltiin kertomusvuonna. Ehdotuksen mukaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluntuottajaa kohdeltaisiin samalla tavalla toimintamuodosta riippumatta. Tilojen ja laitteiden tarkastaminen perustuisi jatkossa harkin- taan. Tavoitteena on myös joustavoittaa palveluntuottajien rekisteröintimenettelyä. Lakiluon- nos lähetettiin lausuntokierrokselle joulukuussa 2016 ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 2017. 8 Alkoholilain kokonaisuudistusta valmisteltiin. Sen tavoitteena on yksinkertaistaa lupahallintoa ja siirtää valvonnan painopistettä yksityiskohtaisesta normituksesta yritysten omaan vastuu- seen toimintansa järjestämisestä eli omavalvontaan. Lisäksi vanhentuneita säännöksiä pure- taan kokonaan erityisesti anniskelusta (esim. vastaavan hoitajan kelpoisuusehdot, annoskoko- jen määrittely, anniskelualueen normitus). Lakiluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle mar- raskuussa 2016 ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2017. 2.6. RAKENNEPOLIITTISET UUDISTUKSET Eläkeuudistus Eläkeuudistusta koskevaa lainsäädäntöä täydennettiin ja uudistettiin työeläkejärjestelmää koskevat asetukset. Eläkeuudistukset tulevat voimaan vuodesta 2017 alkaen. Uudistuksilla varmistetaan eläkejärjestelmän kestävyys myös tulevaisuudessa, kun suomalaisista yhä use- ampi on eläkkeellä ja elää entistä vanhemmaksi. Kansaneläkeindeksiä alennettiin 0,85 prosentilla vuoden 2016 tasosta. Muutos on osa valtio- neuvoston julkisen talouden suunnitelmaa. Muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläk- keisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Toimintavuoden keskeisimpiä tehtäviä on ollut sote-uudistuksen valmistelu, jota varten minis- teriöllä ja valtiovarainministeriöllä on yhteinen hanke. Uudistuksen toteuttamiseksi on laadittu erittäin laaja hallituksen esitysluonnos maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi. Hallituksen esitys sisältää uudet ehdotukset muun muassa maakunta- laiksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sekä maakuntien rahoituslaiksi. Lisäksi ministeriössä on laadittu hallituksen esitysluonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaa- li- ja terveydenhuollossa. Valinnanvapauslailla laajennettaisiin asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- vastuu siirtyisi maakunnille 1.1.2019. Myös valinnanvapaus laajenisi vaiheittain 1.1.2019 alkaen. Lakipaketit ovat sekä kokoluokaltaan että yhteiskunnalliselta merkitykseltään suuria. Niiden valmistelu on toteutettu nopealla aikataululla ja valmistelu on sitonut ministeriön val- misteluresursseja huomattavasti. Näin suuren muutoksen valmistelu on edellyttänyt jatkuvaa, aktiivista viestintää. Alueuudis- tus.fi -palveluun tuotettiin laajasti erilaisia viestintäaineistoja. Johdon muutosviestintää tuettiin panostamalla infografiikkaan. Lisäksi aloitettiin maakuntien muutostukeen liittyvä viestintä ja yhteistyö maakuntien kanssa. Kuntien kustannusten karsiminen Toimenpideohjelman toimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa jatkettiin. Lakia ikäänty- neen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) sekä sosiaalihuoltolakia muutettiin siten, että kunnille mahdollistettiin aikaisempaa paremmin tapauskohtainen harkinta siinä, mitä asiantuntemusta kunta hankkii ja käyttää ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen laadukkaaseen järjestämi- seen. Sosiaalihuoltolain mukaisen omatyöntekijän kelpoisuusvaatimuksia muutettiin vastaa- maan paremmin sekä iäkkäiden että muiden asiakasryhmien palvelukokonaisuuden osoittamaa tarvetta. Uudistus tulee voimaan 1.1.2017. 9 Vammaislainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua jatkettiin. Valmistelussa otettiin huomioon kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen tavoitteet sekä hyödynnettiin selvi- tysmies Kalle Könkkölän ehdotuksia vaihtoehtoisista säästöjen toteuttamistavoista sekä lain soveltamisalasta. Hallituksen esitys annetaan vuonna 2017 ja se tulee voimaan kokonaisuudes- saan 2019. Rahapeliyhtiöiden fuusio Ministeriö osallistui rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnan yhdistämistä koskevan hallituksen esityksen valmisteluun. Hallituksen esityksen mukaisesti Veikkaus Oy:n, Raha-automaattiyh- distyksen ja Fintoto Oy:n rahapelitoiminta yhdistetään 1.1.2017 lukien. Tähän liittyen ministe- riö valmisteli Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston siirtoa ministeriön yhteyteen. Siirto toteutetaan samoin 1.1.2017 lukien. Ministeriöön perustettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksien käsittelyyn Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), joka on ministe- riön alainen itsenäinen, erillinen viranomainen. Aluehallinnon uudistus Ministeriö on ollut mukana valtion aluehallinnon uudistamistyössä, jonka tavoitteena on ko- konaan uudenlainen valtioneuvoston yhteinen virasto. Luonnos hallituksen esitykseksi ”Valti- on lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoksi on jätetty maakuntauudistuksen projektiryhmälle. Tule- vassa monialaisessa ja poikkihallinnollisessa virastossa työsuojeluvalvonnan asema säilyy ministeriön tulosohjauksessa. 2.7 LAINSÄÄDÄNTÖ Ministeriön lainsäädäntösuunnitelman ydin koostuu niistä säädöshankkeista, jotka hallitus on linjannut hallitusohjelmassa tehtäväksi. Lainsäädäntösuunnitelmaan sisällytetään hallituskau- den kuluessa myös muista hallituksen tai ministeriön päätöksistä johtuvat säädösmuutokset. Lisäksi säädösmuutostarpeita aiheutuu muun muassa EU-sääntelystä sekä laillisuusvalvojien päätöksistä. Merkittävä osa lainsäädäntöä sisältyy toimintasuunnitelmassa hallituksen kärki- hankkeiden ja reformien sekä valtiontalouden kestävyys- ja kilpailukykyhankkeiden toimeen- panoon. Niiden lisäksi erityisesti vakuutusosastolla on paljon muita hallitusohjelmasta johdet- tuja lainsäädäntömuutoksia. Vuoden 2016 säädösvalmistelun suurin tehtävä oli sote-uudistusta koskevan lainsäädännön valmistelu yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Valmisteilla on lisäksi useita lainsää- dännön kokonaisuudistuksia, myös hallituksen kärkihankkeisiin liittyen. Perhehoitojärjestelmän ehtoja ja kannustimia kehitettiin ja lisättiin perhehoitajien tukea. Per- hehoitolakia muutettiin siten, että toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotettiin ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisättiin. Perhehoitolakia muutettiin myös siten, että perhekodissa hoidettavien enimmäismäärä voi laissa säädetyin edellytyksin olla kuusi. Päätoimisille perhehoitajille tulee tarjota mahdollisuutta hyvinvointi- ja terveystarkas- tukseen vähintään joka toinen vuosi ja muille perhehoitajille tarvittaessa. 10 Omaishoitajien ja vastaavien vapaaehtoishoitajien sekä perhehoitajien sijaisjärjestelyjä kehi- tettiin. Omaishoitajien oikeutta vapaaseen laajennettiin siten, että kaikilla omaishoitosopimuk- sen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenteri- kuukautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen on jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lakiin lisättiin kunnalle velvollisuus järjestää omaishoitajalle tarvittaessa valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveys- tarkastuksia. Terveydenhuoltolain erikoissairaanhoidon keskittämistä ja kiireellistä hoitoa koskevia sään- nöksiä muutettiin. Muutoksella toteutetaan toimenpiteitä, joiden mukaan alueellisen erikois- sairaanhoidon järjestämisen tehostamiseksi säädetään kunnille velvoite ohjata tiettyjä vaativia toimenpiteitä sairaanhoitopiirissään tai muualla sellaisille terveydenhuollon yksiköille, jotka täyttävät tietyt osaamista tukevat vähimmäiskriteerit. Lisäksi säädettiin hallituksen linjauksen mukaisista laajan päivystyksen yksiköistä ja muista päivystävistä yksiköistä. Terveydenhuol- lon ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden yhteyteen liitetään sosiaalipäivystys. Sosiaalipäivystystä koskevaa sääntelyä sosiaalihuoltolaissa muutettiin. Ensihoitopalvelun toimintaa tarkennettiin mm. siten, että se muodostaa yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysrakenteen kanssa tarkoituksenmukaisen toiminnallisen kokonaisuuden. 2.8 MUU HALLITUKSEN STRATEGISIA TAVOITTEITA TUKEVA TOIMINTA Ministeriön muut merkittävät hankkeet Liikennevakuutuslainsäädäntöä uudistettiin kumoamalla vuodelta 1960 peräisin oleva laki ja korvaamalla se uudella vuoden 2017 alusta voimaan tulevalla liikennevakuutuslailla. Samalla säädettiin uusi laki Liikennevakuutuskeskuksesta. Muutoksilla korjattiin lainsäädännön puut- teita ja muutettiin lait vastaamaan paremmin nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Uusi laki sallii mm. vakuutusyhtiöiden tuotekehitykselle ja kilpailulle aiempaa enemmän mahdolli- suuksia. Laki mahdollistaa vakuutusyhtiöille vahinkohistorian aiempaa monipuolisemman huomioonottamisen vakuutuksen hinnoittelussa. Vakuutusten jakelua ja lisäeläkeoikeuksien säilyttämistä koskevan direktiivin kansallisen toimeenpanon valmistelua jatkettiin siten, että hallituksen esitys voitaisiin antaa alkusyksystä 2017. Eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain kokonaisuudistusta koskevaa hallituksen esitys- luonnosta viimeisteltiin. Tavoitteena on esityksen antaminen alkuvuodesta 2017. Potilasva- hinkolain kokonaisuudistusta selvittäneen työryhmän loppuraportti luovutettiin joulukuussa 2016. Naisten tasa-arvoisen kohtelun ja työllistymisen edistämiseksi naispuolisen työntekijän perhe- vapaista työnantajalle aiheutuvia kustannuksia tasataan 1.4.2017 alkaen 2 500 euron kertakor- vauksella. Tuki maksetaan työnantajille, jotka maksavat työ- tai virkaehtosopimuksen tai työ- sopimuksen perusteella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. 11 Valmisteltiin laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamises- ta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Laki tuli voimaan 1.7.2016. Lailla pyritään rajoittamaan investointihankkeet vain välttämättömiin ennen sote-uudistuksen voimaantuloa. Lakia sovelle- taan sopimuksiin, jotka kunnat ja kuntayhtymät tekevät yksityisten palvelujen tuottajien kans- sa, kuntien ja kuntayhtymien tekemiin rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoi- keutta koskeviin sopimuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla sekä kuntien ja kun tayhtymien tekemiin investointeihin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat hakemaan poikkeuslupaa ministeriöstä yli viiden miljoonan euron sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuviin investointeihin. Rationaalisen lääkehuollon toimeenpano-ohjelman osana arvioidaan lääkehuollon rakenteita ja kokonaisuutta sote-uudistuksessa. Väliraportti työstä julkaistaan tammi-helmikuussa 2017. Lääkesäästöihin liittyvät lääkelain muutokset on toteutettu. Muutokset liittyvät pääasiassa lääkevaihtoon. Tehtiin tartuntatautilain kokonaisuudistus. Lain tavoite on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä mahdollistamalla varhainen diagnosointi ja tehokas hoito. Laki tulee voimaan vuonna 2017. Uuden lain mukaan kunta vastaa oman alueensa tartuntatautien torjunnasta ja muun muassa terveystarkastusten järjestämisestä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tukee kun- taa asiantuntemuksellaan tautien diagnostiikassa, torjunnassa ja epidemioiden selvittämisessä. Laki lisää tartuntatauteihin erikoistuneiden lääkäreiden päätösvaltaa sekä kunnissa että alue- hallintovirastoissa. Samalla hallinto kevenee. Laki vahvistaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asemaa torjuntatyön valtakunnallisena asiantuntijalaitoksena. Uuden tartunta- tautilain myötä käyttöön tulee uusi etuus, tartuntatautipäiväraha. Hallituksen linjausten mukaan kuntoutuksen säädöspohjan ja rahoituksen arviointi on käynnis- tynyt kuntoutuksen uudistamiskomiteassa syksyllä 2016. Komitean tehtävänä on tehdä ehdo- tus uudistetuksi kuntoutusjärjestelmäksi ja sen edellyttämiksi säädösmuutoksiksi siten, että kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selvä ja asiakaslähtöinen kuntoutus toimii saumattomasti. Ehdotukset valmistellaan kevään 2017 aikana ja tarvittavat lakimuutok- set syksyn 2017 aikana. Valmisteltiin kansallinen potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia, joka julkaistaan 2017. Uudis- tettu asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia 2017–2021 valmisteltiin yhteistyössä hallin- nonalan laitosten ja Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen sekä kentän toimijoiden kanssa. Perustoimeentulotuen Kela-siirtoon liittyen valmisteltiin hallituksen esitys, jossa tehtiin täs- mennyksiä aiemmin hyväksyttyyn Kela-siirtolainsäädäntöön. Uudistuksen taustana oli toi- meentulotukilain muutos, jonka mukaan Kelalle siirtyy vastuu perustoimeentulotuen myöntä- misestä ja maksamisesta vuoden 2017 alusta lukien. Uuden hallituksen esityksen mukaiset lainsäädännön muutokset koskevat Kelan ja kunnan välistä työnjakoa liittyen toimeentulotuen hakemiseen ja hakemuksen siirtämiseen. Muutosten tavoitteena on, että Kela ja kunnat voivat toimia jatkossa joustavasti, hallinnollisesti tehokkaasti ja tiiviissä yhteistyössä. Lisäksi kunnil- la on mahdollisuus myöntää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaami- seksi poikkeustilanteissa ilman, että Kela on ensin arvioinut ja ratkaissut asiakkaan oikeutta perustoimentulotukeen. 12 Valmisteltiin laki opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Laki tulee voimaan ja opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen. Yleinen asumistuki ottaa opis- kelijan asumislisää paremmin huomioon todellisen vuokratason sekä kuntien väliset erot asu- miskustannuksissa. Uudistuksen jälkeen opiskelijat ovat asumistuen suhteen yhdenvertaisessa asemassa muiden pienituloisten kanssa. Myös sosiaaliturvajärjestelmä yksinkertaistuu. Opin- totukijärjestelmän asumislisän piirissä säilyvät edelleen ulkomailla opiskelevat ja Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat ja oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat. Tehtiin laaja tupakkalain kokonaisuudistus, jolla pantiin täytäntöön EU:n tupakkatuotedirek- tiivi ja toteutettiin myös kansallisia uudistuksia. Direktiiviin liittyviä uudistuksia olivat muun muassa tupakkapakkausten kuvavaroitukset, tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kieltämi- nen tupakkatuotteista sekä sähkösavukkeiden tulo Suomen markkinoille. Kansallista sääntelyä oli esimerkiksi 24 tunnin aikaraja ETA:n ulkopuolelta tapahtuvalle maahantuonnille, savutto- mien tupakkatuotteiden myynnin ja maahantuonnin kieltäminen, etämyynnin kieltäminen, sähkösavukkeiden sääntely sekä asuntoyhteisön mahdollisuus hakea kunnalta tupakointikiel- toa esimerkiksi parvekkeille. Uuden tupakkalain nojalla annettiin yksi valtioneuvoston asetus ja kolme ministeriön asetusta. Lisäksi muutettiin Valviran maksuasetusta niin, että Valvira voi periä maksuja tuoteilmoituk- sista, joita tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistajien ja maahantuojien on tehtävä ennen tuotteen tuomista markkinoille. Lisäksi loppuvuodesta 2016 toteutettiin tupakkalain muutos, jolla savuttomien tupakkatuottei- den kielto rajattiin Euroopan komission päätöksen mukaisesti koskemaan nuuskaa, purutupak- kaa ja nenänuuskaa. Esitysluonnos alkoholilain kokonaisuudistukseksi eteni marraskuussa 2016 lausuntovaihee- seen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2017. Säteilylainsäädännön kokonaisuudistusta on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön ohjaus- ryhmässä, jonka alla toimii kahdeksan alatyöryhmää. Luonnos uudeksi säteilylaiksi on lausun- tokierroksella 11/2016–1/2017. Hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön EU:n säteilyturval- lisuusdirektiivi, joka koskee ionisoivaa säteilyä. Esityksellä ajantasaistetaan laki vastaamaan perustuslain vaatimuksia (mm. asetusten ja määräysten antovaltuudet). Lisäksi viranomaisval- vontaa, hallinnollisia pakkokeinoja, seuraamuksia ja muutoksenhakua koskevat säännökset ajantasaistetaan. Nykyiset Säteilyturvakeskuksen ohjeet siirretään soveltuvin osin Säteilytur- vakeskuksen määräyksiin ja tarvittaessa lakiin ja asetuksiin. Kansainvälisen atomienergiajär- jestön (IAEA) suositukset täytäntöönpannaan soveltuvin osin uusilla säädöksillä. Ministeriön ja konsernin johtaminen ja prosessit Ministeriön konserniohjauksen ja -yhteistyön uudistamista jatkettiin koko hallinnonalan toi- minnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Konserniyhteistyötä tiivistettiin uuden hallitusohjel- man toimeenpanossa hallinnonalalla. Ministeriön konsernin strategian uudistaminen käynnis- tettiin hallinnonalan kehittämispäivillä yhdessä tunnistettujen muutosteemojen avulla. Strate- giaa päivitetään yhteistyöllä oman hallinnonalan sekä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa, monipuolisia työmuotoja käyttäen ja uudenlaisia näkökulmia hakien. Strategiatyötä tukee myös valtioneuvoston yhteinen ennakointiprojekti, jonka puitteissa aloitettiin skenaario- työ. 13 Ministeriön hankehallintaa vahvistettiin. Hallituksen kärkihankkeiden ja projektien tueksi otettiin systemaattisesti käyttöön hankesalkkuväline, joka selkiytti ja paransi hankkeiden ja projektien hallintaa. Vakiinnutettiin myös uuden lainsäädännön sähköisen hallintavälineen lakisalkun käyttö. Uudet hallintavälineet mahdollistivat ministeriön johdolle säännöllisen, aiempaa paremman kärkihankkeiden ja lainsäädäntöhankkeiden etenemisen seurannan. Jatkettiin ministeriön toiminnan kehittämistä kokoamalla ministeriön laaja-alaiset kehittämis- tehtävät ja -hankkeet saman kokonaisuuden alle, kehittämällä tukitoimintoja ja jokapäiväisiä toimintakäytäntöjä. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Hallin- nonalan yhteisten prosessien ja tietojärjestelmien arkkitehtuurihallinta käynnistettiin tavoitteen mukaisesti. Laadittiin hallinnonalan yhteiset digitalisaatiolinjaukset. Yhteistyötä ja vaikuttamista kansallisesti ja kansainvälisesti Hallitusohjelman ja muiden keskeisten lainsäädäntöhankkeiden lisäksi ministeriö tekee aktii- vista yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kertomusvuoden yksi keskeisistä aiheista oli Suomen pohjoismainen puheenjohtajuusvuosi. Ministeriö vastasi puheenjohtajuusvuonna noin 90 tapahtuman toteutuksesta ja koordinoinnista. Puheenjohtajuuden aikana järjestettiin sosiaa- li- ja terveysministeri- sekä tasa-arvoministerikokous. Puheenjohtajuusvuoden aloitti poikki- hallinnollinen konferenssi ”Miten voit Pohjola? Kestävyyttä hyvinvoinnista, kulttuurista ja tasa-arvosta”. Poikkihallinnollisuus oli vahvasti esillä myös ministeriön, opetus- ja kulttuuri- ministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämässä pohjoismaisessa prioriteettihank- keessa ”Pohjola 2020”. Ministeriö osallistui EU:n TSTK-neuvoston, sosiaalisen suojelun komitean sekä epävirallisten terveys- ja sosiaaliministereiden kokouksiin. Suomi osallistui EU:ssa voimakkaasti esillä olleeseen keskusteluun EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Ministeriö myös osallistui useisiin EU-lainsäädäntöneuvotteluihin, kos- kien muun muassa esteettömyysdirektiiviä, nk. syöpädirektiiviä sekä lääke- ja eläinlääkease- tuksia. Ministeriö oli myös vaikuttamassa ampuma-asedirektiivin valmistelussa sekä Suomen kannanmuodostukseen EU:n neuvottelemissa vapaakauppasopimuksissa. Sosiaali- ja terveyssektorilla vuoden keskeisiä saavutuksia olivat Pohjoismaisen hyvinvointi- keskuksen Suomen toimipisteen vahvistaminen, pohjoismaisen kansanterveysareenan käynnis- täminen ja EU-yhteistyön lujittaminen pohjoismaisessa kontekstissa. Tasa-arvosektorilla keskityttiin väkivallan ehkäisyyn ja median tasa-arvokysymyksiin. Lisäksi esillä olivat terveyden tasa-arvo sekä miesten tasa-arvokysymykset. Vuoden keskeisiä tapah- tumia olivat YK:n Naisten asema -komissiokokouksen yhteydessä järjestetty pohjoismainen asiantuntijapaneeli seksismistä ja vihapuheesta internetissä, median tasa-arvo-ongelmien käsittely maailman lehdistönvapauden päivän yhteydessä, ihmiskaupan vastainen poikkisekto- raalinen konferenssi sekä väkivallan vastaisia toimijoita laajasti kokoava seminaari Helsingis- sä. Suomi käynnisti kaksivuotisen yhteispuheenjohtajuutensa Barentsin Euroarktisen Neuvoston sosiaali- ja terveyssektorilla yhdessä Venäjän (Arkangelin alue) kanssa. ILO:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Global Dialogue on Gender Equality in the World of Work: Nordic perspectives järjestettiin Helsingissä. Tapahtumalla haettiin eri Pohjoismaista oppeja tasa-arvoiseen työelämään. 14 Ministeriö osallistui Tampereella järjestetyn WHO:n Safety 2016 -maailmankonferenssin järjestämiseen. Suomi jatkoi toimintaansa Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä sekä Arktisessa neuvostossa. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa kaksivuotisen toimikauden ajan toukokuusta 2017 alkaen. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelma. YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma astuivat voimaan vuoden alusta. Ministeriö osallistui Agenda2030 kansallisen toimeenpanon koordinointiin sekä seurasi kan- sainvälistä toimeenpanoa eri foorumeilla. Ministeriö osallistui YK:n yleiskokouksen erityisistuntoihin huumeista, hiv/aids:sta sekä anti- mikrobiresistenssistä. Suomi oli jäsen YK:n sosiaalisen suojelun komiteassa. Suomi edisti globaalia terveysturvallisuutta GHSA-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtajatroikassa sekä tekemällä aloitteen JEE-Allianssin (Alliance for Country Assessments for Global Health Secu- rity and IHR Implementation) perustamisesta ja toimimalla sen puheenjohtajana (2016–2018). Suomi jatkoi vahvaa yleistä profiiliaan WHO yhteistyössä. Suomi osallistui mm. WHO:n tupakkasopimuksen seitsemänteen osapuolten neuvottelukierrokseen New Delhissä. Toimintavuonna jatkettiin osallistumista Team Finland toimintaan ja edistettiin terveysalan kansainvälistymistä mm. delegaatiomatkoilla Singaporeen ja Malesiaan, Manchesteriin sekä Kiinaan. Kauppaa tukevia yhteisymmärrysasiakirjoja valmisteltiin Iranin ja Saudi-Arabian kanssa. Ministeriössä vieraili mm. Singaporen, Iranin, Botswanan, Sri Lankan ja Viron ministerit. Norjan kuningasparin valtiovierailun erityisteemana oli terveysteknologia. Ministeriön vieraa- na olivat myös EU- komission varapuheenjohtaja sekä komissaarit sosiaali- ja terveyssekto- reilta. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus tuli Suomessa voimaan. Työtä jatkettiin naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista kos- kevan Euroopan Neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) täysimääräiseksi toimeen- panemiseksi. Ihmisoikeussektorilla ministeriö osallistui myös mm. YK:n kidutuksen vastaisen yleissopi- muksen määräaikaisraportointiin liittyvään kuulemiseen. Kansainvälisessä viestinnässä keskityttiin edistämään Suomen puheenjohtajuutta Pohjoismai- den ministerineuvostossa. Valmisteltiin sisällön kehittämissuunnitelma verkkosivujen kan- sainvälisten asioiden -osiolle. Ministeriö osallistui turvapaikkapoliittisen toimintaohjelman, valtion kotouttamisohjelma - periaatepäätöksen sekä laittomasti maassa oleskelun ehkäisyn ja hallinnan toimenpidesuunni- telman valmisteluun, jotka ovat poikkihallinnollisia toimenpidekokonaisuuksia. Työn muutosta ennakoitaessa on huomioitu myös työhyvinvointiajattelun uudistumisen tarve. Tämä on olennaista myös yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta. Ministeriö on toiminut aloitteentekijänä uudenlaisen yhteistyön muodostamiseksi yritysten, kansallisten toimijoiden (Tekes, Sitra) ja yliopistojen (Aalto-yliopisto) kanssa. ’Työhyvinvoinnin myytin 15 murtajat’ -seminaari syksyllä 2016 käynnisti kehittämistyötä useissa yrityksissä ja organisaati- oissa. Edellä mainitun lisäksi ministeriö osallistui Työelämä 2020- kampanjaan ja toteuttaa vuosina 2016–2017 kansallisesti eurooppalaista Terveellistä työtä - Elämän eri vaiheissa kam- panjaa. Kampanjan tavoitteena on levittää tietoutta terveellisistä ja turvallisista työoloista työurien pidentämisessä. Ministeriö järjesti SuomiAreena -tapahtumassa tilaisuuden sidosryhmille sekä keskustelutilai- suuden siitä, mitä meillä on lupa odottaa julkisilta palveluilta. Jatkettiin HyväSuomi -kurssin kehittämistä ja selvitettiin ministeriön sidosryhmätyön nykytila kehittämissuunnitelman poh- jaksi. Valmisteltiin ministeriön 100-vuotisjuhlavuoden viettoa ja osallistuttiin Suomi100- valmisteluun. Valmiusasiat Vuoden 2016 varautumis- ja valmiusasioissa näkyivät hallitusohjelma, maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelurakenneuudistus. Globaalin- ja Euroopan turvallisuusympäristön huononeminen heijastui valmiusasioiden toimintaan. EU:n valmiusjärjestelmien ja avunannon kehittämistyö jatkui. Turvallisuusympäristön muutos lisäsi myös valmiusrakenteiden kehittä- mistä WHO:n kanssa. Kansallisella tasolla hallinnonalojen ja toimialojen yhteinen valmiustoiminta tehostui. Yhteis- kunnan turvallisuusstrategian ajantasaistaminen käynnistyi. Erityisesti kyberympäristöön liittyvät uhkakuvat realisoituivat ja häiriöitä järjestelmissä tapahtui myös sosiaali- ja tervey- denhuollossa. Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen liittyen ministeriön valmistelemissa uusissa lakiesityksissä huomioitiin valmiuden ja varautumisen sekä jatkuvuu- denhallinnan näkökulma. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan tuli vireille vuonna 2016 yhteensä 27 457 vali- tusasiaa tai poistohakemusta. Valitusten määrä laski hieman, edellisen vuoden 28 524 asiasta (-3,7 %) ja vuonna 2014 alkanut valitusmäärien voimakas kasvu näyttää tasaantuneen. Vuonna 2016 ratkaistujen asioiden määrä oli 25 675 eli lähes sama kuin vuotta aiemmin (25 670). Ratkaistujen asioiden käsittelyaika kääntyi kasvuun vuoden 2016 aikana. Syynä tähän on se, että lautakunnan toiminta on suurista asiamääristä johtuen ruuhkautumassa uudelleen. Vii- meisten kolmen vuoden aikana lautakunnassa ratkaisematta olevien valitusasioiden määrä on kasvanut, koska asioita on tullut vireille enemmän, kuin niitä on kyetty ratkaisemaan. Käsitte- lyaikojen kasvuun on vaikuttanut myös vuonna 2016 käyttöönotettu uusi sähköinen asianhal- lintajärjestelmä. Uuden järjestelmän käyttöönotto on sitonut merkittävän määrän lautakunnan henkilöstöresursseja ja käyttöönottoprojektin venymisestä johtuen lautakunta ei ole kyennyt vuonna 2016 purkamaan syntynyttä käsittelyruuhkaa. Keskimääräisen käsittelyajan raportoi- mista vuoden 2016 osalta vaikeuttaa se, että asioita on ratkaistu kahdella eri käsittelyjärjestel- mällä. Valtaosa asioista (89 %) ratkaistiin vanhalla diaarijärjestelmällä, jonka osalta koko vuoden keskimääräinen käsittelyaika oli 7,5 kuukautta. Koko vuoden keskimääräinen käsitte- lyaika kasvoi edellisen vuoden 7 kuukaudesta 7,5 kuukauteen. Joulukuun osalta keskimääräi- sen käsittelyajan määrittäminen tarkasti ei ole mahdollista, mutta selvää on, että käsittelyaika on joulukuussa korkeampi kuin koko vuoden tarkastelujaksolla. Vanhassa diaarijärjestelmässä joulukuun keskimääräinen käsittelyaika on 8,8 kuukautta (12/2016 ratkaisuista 64 %) ja uu- dessa sähköisessä järjestelmässä 7,7 kuukautta (12/2016 ratkaistuista 36 %). Sosiaaliturvan 16 muutoksenhakulautakunnan toiminnan taloudellinen tehokkuus päätöksen käsittelyhintaan perustuen oli 207 euroa ratkaisulta. Toiminnan tuottavuus oli 392 ratkaisua henkilötyövuodel- ta. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa tuli vireille vuonna 2016 yhteensä 12 172 uutta asiaa. Vireille tulleiden asioiden määrä vähentyi 7,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2016 työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa ratkaistiin yhteensä 11 825 asiaa. Ratkaistujen asioiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 17,2 prosenttia. Vali- tusasioiden keskimääräinen käsittelyaika nousi edellisen vuoden tasosta ollen 9,7 kuukautta (7,5 kk v. 2015). Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toiminnan taloudellinen tehokkuus oli päätöksen käsittelyhintaan perustuen 229 euroa ratkaisulta. Toiminnan tuotta- vuus oli 324 ratkaisua henkilötyövuodelta. Taulukko 1: STM:n kirjanpitoyksikön alaisten virastojen kustannukset vuosina 2014–2016 2016 2015 2014 2016 2015 2014 Käytettävissä 6 566 6 246 6 5 355 3 138 2 940 2 657 Menot   4 911 4 911 4 619 2 856 2 652 2 447 Henkilötyövuodet 65,2 59,3 56,9 36,7 32,52 31,62 Kustannukset   4 911 4 911 4 619 2 856 2 652 2 447 Kustannukset 1 000 € /htv 75,3 82,8 81,2 77,4 81,5 77,4 SOMLA TTLKSOMLA ja TTLK kustannukset 1 000 euroa 17 3 VAIKUTTAVUUS 3.1 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Terveys 2000 - ja Terveys 2011 -tutkimusten mukaan yli 30-vuotiaiden suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat parantuneet 2000-luvulla. Keski-ikäiset ja etenkin eläkeläiset voivat aiempaa paremmin, kun taas 30–44-vuotiaiden terveys ja hyvinvointi eivät ole kohentuneet juuri lainkaan. Alueelliset sekä sukupuolten ja koulutusryhmien väliset erot ovat edelleen suuria. Tärkeimmät syyt terveyseroille ovat elinoloissa ja elintavoissa, kuten alkoholin käytössä, tupakoinnissa, ravitsemuksessa ja liikunnassa. Sosioekonomiset terveyserot näkyvät jo lasten ja nuorten kohdalla. Nuorilla terveellisten elintapojen myönteinen kehitys jatkuu edelleen. Liikuntaa harrastavien osuus on lisääntynyt ja päivittäin tupakoivien sekä vähintään kerran kuukaudessa tosihumalaan juovien osuudet ovat laskeneet. Nuoret arvioivat oman terveydentilansa pääsääntöisesti hyväksi tai melko hyväksi. Ylipaino on kuitenkin ongelma myös nuorilla, ja erilaiset fyysiset ja psyykkiset oireet ovat melko yleisiä. Myös aikuisten elintavoissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Sekä miesten että naisten tupakointi on vähentynyt jo pitkään, ja myös humalajuominen on hieman vähentynyt viime vuosina. Lisäksi ylipainoisuuden kasvu näyttää pitkään jatkuneen kasvun jälkeen pysähtyneen. Silti kaksi kolmasosaa miehistä ja puolet naisista on vähintään ylipainoisia. Lasten ja perheiden palveluissa kuntien käynnistämä kehittämistyö tulee integroimaan hajanaisia palveluita yhteen asiakaslähtöisesti ja siirtämään palveluiden painopistettä varhaiseen tukeen lasten ja perheiden omien voimavarojen vahvistamiseksi. Palveluita tuodaan aiempaa vahvemmin perheiden omiin elinympäristöihin. Kehittämistyö on vielä alussa, mutta etenee oikeansuuntaisesti. Lapsista ja nuorista 1,4 prosenttia oli vuoden 2015 aikana sijoitettuna kodin ulkopuolelle joko lyhyen aikaa tai pitkäkestoisesti. Huostassa oli prosentti alle 18-vuotiaista. Sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen että huostaan otettujen lasten ja nuorten määrä on vähentynyt vuodesta 2013 alkaen. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli lähes 74 0001 lasta ja nuorta. Se tarkoittaa, että 5,9 % lapsista ja nuorista on turvautunut lastensuojelun avohuollon tarjoamiin tukitoimiin. Ikääntyneiden palvelujen rakenne on edennyt tavoitteiden suuntaisesti lukuun ottamatta säännöllistä kotihoitoa, jonka kattavuus ei ole kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Vastaavasti samaan aikaan on lisääntymässä lyhytaikainen ja kuntouttava kotihoito. Kotihoidossa hoidetaan jo nykyisin paljon apua tarvitsevia iäkkäitä, jolloin myös yöaikaisen palvelun tarve on kasvanut. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys on ollut maltillista. Sitä selittää osin valtion ja kuntien kiristynyt talous, mutta myös se, että väestörakenteen muutoksen tuomiin kustannusten kasvupaineisiin on vastattu mm. palvelurakenteen muutoksella. Viime vuosina vanhus- ja vammaispalvelujen laitoshoidon menot ovat vähentyneet selvästi. 1 Lastensuojelun avohuollon asiakkaaksi tulon määritelmä muuttui 1.4.2015 voimaan tulleen sosiaali- huoltolain myötä, minkä vuoksi vuoden 2015 asiakasmäärää ei voi verrata aiempien vuosien asiakasmää- riin. 18 ekä toimeentulotuen että lastensuojelun käsittelyajat toteutuvat lain mukaan valtaosassa kunnista. Esimerkiksi lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit käsiteltiin vuonna 2016 edelleen 94 prosenttisesti lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa, vaikka tapausmäärät kasvoivat. Maakuntien välillä on kuitenkin eroja käsittelyajoissa. Myös kiireetön hoitoon pääsy terveyskeskuslääkärin avosairaanhoidon vastaanotolle vaihtelee alueittain. Lokakuussa 2016 kolme prosenttia terveyskeskusten kiireettömistä lääkärikäynneistä toteutui yli kolmen kuukauden kuluttua yhteydenotosta. Lääkärin vastaanotolle pääsyä odotettiin viikko yhteydenotosta 41 prosentissa käynneistä. Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneiden potilaiden osuus on pysynyt viimeiset neljä vuotta suunnilleen samana eli 14-15 prosentissa. Kanta-palveluiden käyttö on laajentunut merkittävästi. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöaste oli vuoden 2016 lopussa jo lähes 100 %. Potilastiedon arkiston käyttäjiksi on liittynyt koko julkinen sektori ja suurimmat yksityiset terveyspalveluiden tuottajat. Omakanta-palvelua käyttää kuukausittain 425 000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen on vähentynyt viime vuosina. Osa vähennyksestä selittyy ikärakenteen ja eläkejärjestelmän muutoksilla, mutta myös työolojen kohentumisella ja toimenpiteillä on ollut vaikutusta. Työvoimatilastojen mukaan osatyökykyisistä työttömistä lähes kolmasosa pääsi työhön yleisille työmarkkinoille vuonna 2015. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu joka kuudes 20 vuotta täyttänyt. Säännöllisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuu noin joka kymmenes 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Osallistumisaktiivisuus kasvaa selvästi 60 ikävuotta täyttäneiden keskuudessa. Naiset osallistuvat toimintaan miehiä aktiivisemmin ja säännöllisemmin. 19 Taulukko 2. Strategisten tavoitteiden seurantaindikaattorit 2016 2015 2014 2013 2012 toteuma/ toteuma toteuma toteuma toteuma arvio (*) Elintapojen kehitys, % ikäryhmästä Aikuisten ylipaino 54 54 54 55 54 Aikuisten humalajuominen 13 11 12 12 14 Liikuntaa harrastamattomat aikuiset 23 26 23 25 25 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset 14 13 13 14 14 Ylipainoiset nuoret .. 15,5 .. 16,4 .. Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret .. 9,9 .. 12,1 .. Vähän li ikuntaa harrastavat nuoret .. 22,4 .. 32,1 .. Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut, perheitä / käyntejä vuoden aikana Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä) 9 000* 8 939 .. .. .. SHLn mukainen perhetyö (perheitä) 11 000* 10 707 .. .. .. Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) 2 500* 2 586 .. .. .. SHLn mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) 10 000* 9 645 .. .. .. Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa 25 858[1] 14 183 .. .. .. Ikääntyneiden palvelujen rakenne, % 80 - vuotta täyttäneistä Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana 5,8* 5,7 5,5 5,5 5,4 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 16,6* 16,4 16,5 16,6 16,3 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. 10,2* 10,3 9,8 9,3 8,7 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12. 2,8* 3 3,9 4,5 5,3 [1] Muutos 2015–2016 on suuri eikä sen syytä tarkkaan tiedetä. Taustalla voi olla palvelujen tarpeen kasvu tai kuntien halu panostaa näihin palveluihin, mutta myös uuteen ti lastojärjestelmään tai kirjaamiseen li ittyvät syyt. Strategisten tavotteiden indikaattorit 2016 2015 2014 2013 2012 toteuma/ toteuma toteuma toteuma toteuma arvio (*) Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, € / asukas Käyttökustannukset (defl.) 3 700* 3 617 3 644 3 601 3 550 Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat, % asiakkaista Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet 5,6 5,7 10,1 .. Perusterveydenhuollossa lääkäril le yli 7 päivää odottaneet 59 52 56 53 .. Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet 40 33 48 44 .. Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet 14,4 14,5 13,6 15,2 22,3 Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille, LKM Kelan kuntoutusrahan saajat 49 187 57 292 56 731 55 521 53 127 Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet 10 171 9 210 8 479 8 240 6 978 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle si irtyneet 5 245 4 837 4 842 5 157 4 149 Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle si irtyneet 16 300* 16 360 16 405 17 803 18 429 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Avustukset yhteisöil le ja säätiöil le terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa 315,3 309,3 308 301 282,2 Strategisten tavotteiden indikaattorit *Arvio 20 3.2 SIIRTO- JA SIJOITUSMENOJEN VAIKUTTAVUUS Terveyden edistämisen määrärahat Terveyden edistämisen määräraha (33.70.50) on tarkoitettu terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä terveyden edistämistä tukeviin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin. Hankkeiden arviointi on toteutunut hankkeiden jättämien loppuselvitysten yhteenvedolla, joka on toimitettu vuosittain ministeriölle toukokuussa. Tämän lisäksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on käyttänyt ulkopuolista apua hankkeiden tulosten ja vaikutusten arvioimiseksi vuosina 2010, 2013 ja 2016. Hankkeiden vaikutuksia tullaan arvioimaan seuraavan kerran vuonna 2019. Vuoden 2016 arvioinnissa tarkasteltiin otannalla hankkeita, jotka on toteutettu vuosina 2011– 2015. Yhteisenä tekijänä hankkeilla oli tavoite terveyserojen kaventamisesta mukaan luettuna sukupuolten välisten erojen kaventaminen. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää valtion talousarviossa esitettyjen määrärahalle asetettujen tavoitteiden sekä käyttösuunnitelmassa esitettyjen painoalueiden toteutumista määrärahalla rahoitettujen hankkeiden vaikutusten kautta. Arvioinnin tulokset valmistuvat vuoden 2017 alkupuolella. Vuodelle 2016 momentille myönnettiin 2,43 milj. euroa. Vuonna 2016 alkaneiden hankkeiden toteutumista arvioidaan kattavammin ensimmäisen kerran väliselvitysten tai loppuselvitysten jättämisen yhteydessä maaliskuussa 2017. Vuonna 2016 käynnissä oli myös vuonna 2014 ja 2015 alkaneita hankkeita. Yhteensä käynnissä olevia hankkeita oli 41 kpl. Tartuntatautien valvonnan määrärahasta myönnetyt avustukset Tartuntatautien valvonnan määrärahaa (momentti 33.70.22) oli käytettävissä 590 000 euroa ja sillä tuettiin 13 eri hanketta yhteensä 598 000 eurolla. Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain (583/1986) edellyttämän ehkäisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen mak- samiseen, edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen, sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen. Tartuntatautien valvonnan määrärahan painopistealueita olivat vuonna 2016 korkean rokotuskattavuuden ylläpitäminen, mikrobilääkeresistenssin torjunta ja hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy, Suomen hiv-strategian 2013–2016 toimeenpano sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävät hankkeet ja syrjäytymiseen, sosiaaliseen huono- osaisuuteen sekä maahanmuuttoon liittyvä tartuntatautien ehkäisy, erityisesti tuberkuloosin torjunta. 21 4 TOIMINNAN TEHOKKUUS 4.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS Ministeriön keskeisten suoritteiden määrä (kts. kappale 5.1) kertomusvuonna nousi hallitus- kausien rytmin mukaisesti; hallituksen vaihtumisvuotena määrä oli pieni ja toisena ja kolman- tena vuotena suuri. Hallituksen esityksiä oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa toiminnan tuottavuudesta, koska kertomusvuoden keskeisten hankkeiden, kuten sote-uudistukseen liittyvien lakipakettien tai kärkihankkeiden valmistelu eivät näy vuoden 2016 suoritemäärissä. Lisäksi ministeriötasolla seurattavat suoritteet, kuten hallituksen esitykset tai kirjalliset kysymykset eivät ole yhteismitallisia. Laajojen sote- ja maakuntauudistuksen sekä kärkihankkeiden valmistelusta huolimatta minis- teriön henkilöstömäärä kasvoi vain jonkin verran edellisestä vuodesta. Kasvu aiheutui projek- tihenkilöstöstä määräaikaisiin tehtäviin em. uudistusten valmisteluun. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeiden toteutusta jatkettiin ja saatiin osin päätökseen suunnitelmien mukaisesti. Vankien terveydenhuollon ja puolustusvoimien tervey- denhuollon valvonnan siirto ministeriön hallinnonalalle toteutettiin 1.1.2016 lukien. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) lupa- ja valvontaprosessien kehittämistä jatkettiin Sampo-hankkeessa. Valtiohallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käytön osalta keskityttiin järjestelmän ja prosessien käytön tehostamiseen sekä Kieku:n mukaisen kustan- nuslaskentamallin valmisteluun ja käyttöönottoon. 4.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Toiminnan taloudellisuuden osalta tarkastellaan seuraavaksi ministeriön kuluja osastoittain ja kululajeittain taulukoissa 3 ja 4. Taulukot 3 ja 4 sisältävät koko ministeriön toiminnan kulut lukuun ottamatta sisäisiä kuluja. Lisäksi taulukoissa esitetään VNK:n ilmoittamat ministeriölle kohdistuneet kulut. Lisäksi taulukoissa 5 ja 6 esitetään kulut toiminnoittain ilman HILAa (sisältyy taulukoihin 3 ja 4) ja sisäisiä kuluja. Tukitoiminnot on vyörytetty ydin- ja ohjaustoiminnoille tehdyn työajan perusteella. Lisäksi taulukoissa 5 ja 6 huomioidaan laskennallinen korko. Tilinpäätösanalyysiluvussa 7 käsitellään myös kuluja kululajeittain. Tilinpäätösanalyysissä tarkastellaan kaikkia ministeriön omia toiminnan kuluja kululajeittain, joten VNK:n kuluja ei huomioida tilinpäätösanalyysissä. Tilinpäätösanalyysissä tarkastellaan kuitenkin kaikkia kulu- lajeja, jolloin sisäiset kulut ovat mukana. Lisäksi tilinpäätösanalyysissä on eroteltu jokainen virasto (STM, TTLK ja SOMLA) omiksi taulukoikseen. 22 Taulukko 3: Ministeriön toiminnan kulut kululajeittain 2015–2016 Ministeriön toiminnan kulut kululajeittain 1 000 € 2016 2015 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 172 387 Henkilöstökulut 33 482 33 180 Vuokrat 1 064 1 462 Palvelujen ostot 9 543 11 420 Muut kulut 5 070 4 819 Poistot 5 20 VNK 9 032 6 991 Toiminnan kulut yhteensä 58 368 58 279 Taulukko 4: Ministeriön toiminnan kulut osastoittain 2015–2016 Ministeriön toiminnan kulut osastoittain 1 000 € 2016 2015 Ministeriön johto ja eril l isyksiköt 8 739 8 423 Hallinto- ja suunnitteluosasto 7 716 8 702 Vakuutusosasto 5 207 5 028 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto 5 234 6 486 Sosiaali ja terveyspalveluosasto 8 239 7 185 Työsuojeluosasto 4 075 5 432 TTLK 2 869 2 652 SOMLA 5 312 4 911 HILA 1 945 1 893 Toimitilat 0 575 VNK 9 032 6 991 Toiminnan kulut yhteensä 58 368 58 279 Ministeriön toiminnan kulut kasvoivat hieman näin tarkasteltuna. Pääasiassa kasvu aiheutuu VNK:n osuuden kasvusta. VNK:n kulut ovat lisääntyneet vuoteen 2015 nähden, koska vuosi 2016 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, kun tietyt tehtävät siirtyivät VNK:n tehtäväksi. Myös henkilöstökulut kasvoivat hieman ja muut kululajit pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Osastoittain tarkasteltaessa suurin kasvu tapahtui sosiaali- ja terveyspalveluosastolla (1 milj. euroa ja 15 %). Myös TTLK, SOMLA ja HILA kasvattivat kulujaan. Tarkempi analyysi käydään luvussa 7 tilinpäätösanalyysi. Toiminnan tuottavuutta ja taloudellisuutta on arvioitu ministeriön keskeisten toimintojen eli tehtäväkokonaisuuksien osalta Kieku-järjestelmästä saatavien kustannustietojen pohjalta osas- tokohtaisen tarkastelun sijasta. Kustannukset perustuvat toiminnoille suoraan kirjattuihin me- noihin, työaikakohdennusten perusteella saatuihin henkilötyövuosiin ja työkustannuksiin sekä toimitila- ja tukitoimintojen sekä palkallisten poissaolojen ydin- ja ohjaustoiminnoille jaettuihin kustannuksiin. Kustannuksiin on lisätty valtioneuvoston hallintayksiköstä saadut tiedot sinne siirrettyjen palvelutoimintojen kustannuksista. Tässä vaiheessa ei esitetä edellisten vuosien vertailulukuja, koska aikaisemmilta vuosilta ei pystytä saamaan vastaavia tietoja. Kieku-järjestelmä on ollut kokovuotisena toiminnassa vasta vuonna 2016. 23 Taulukko 5: Kokonaistuottavuus ja tehokkuus 2016 Kokonaistuottavuus 2016 Euroa (1 000 €) Kustannukset (1 000 €) 56 994,4 HTV:t (kohdennetut) 450,2 Kustannus 1 000 € / htv 126,6 Tehokkuus 2016 HTV Ydintoiminnot 55,5 Ohjaustoiminnot 153,0 Tukitoiminnot (ml. yleishall into) 95,4 Lomat ja muut palkall iset poissaolot 146,3 Kohdentamaton työ 12,6 Yhteensä 462,9 Taulukko 6: Tukitoimintojen vyörytys ydin- ja ohjaustoiminnoille 2016 Tukitoimintojen vyörytyksen jälkeen ydintoiminnoille 2016 Euroa (1 000 €) % HTV:t (kohdennetut) Kustannus (1 000 €/htv) 2201: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy (Ydintoiminto) 692,4 4,8 % 3,2 216,4 2202: Sosiaali- ja terveyspalvelut (Ydintoiminto) 914,2 6,3 % 3,7 245,7 2203: Lääkehuolto (Ydintoiminto) 4,4 0,0 % 0,0 211,8 2204: Terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta (Ydintoiminto) 418,1 2,9 % 2,2 186,0 2205: Toimeentuloturva (Ydintoiminto) 11 434,1 78,8 % 43,0 265,7 2206: Vakuutusmarkkinoiden toiminta (Ydintoimint0) 208,0 1,4 % 0,8 247,3 2207: Työsuojelu (Ydintoiminto) 73,2 0,5 % 0,4 196,9 2208: Naisten ja miesten välinen tasa-arvo (Ydintoiminto) 359,2 0,3 % 1,4 253,8 4001: Ydintoimintojen tietojärjestelmät 415,3 0,3 % 0,6 689,8 Ydintoiminnot yhteensä 14 519,0 100,0 % 55,5 261,8 Tukitoimintojen vyörytyksen jälkeen ohjaustoiminnoille 2016 Euroa (1 000 €) % HTV:t (kohdennetut) Kustannus (1 000 €/htv) 5000: Yhteiskuntapoliti ikan strategiat ja seuranta (Ohjaustoiminto) 16 847,6 39,7 % 53,4 315,5 5100: Ministeriön toimialan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu sekä seuranta (Ohjaustoiminto) 3 967,8 93,0 % 16,1 246,4 5200: Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta (Ohjaustoiminto) 9 463,3 22,3 % 46,7 202,5 5300: EU- ja kansainväliset asiat (Ohjaustoiminto) 9 079,7 21,4 % 22,3 407,8 5400: Muut ministeriökohtaiset erityistehtävät (Ohjaustoiminto) 3 117,0 7,3 % 14,5 214,9 Ohjaustoiminnot yhteensä 42 475,5 1,0 153,0 277,6 24 4.3 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS Maksullisen palvelutoiminnan tuotot olivat vuonna 2016 yhteensä 4,30 milj. euroa (4,86 milj. euroa v. 2015). Tästä 4,22 milj. euroa (4,79 milj. euroa v. 2015) kertyi nettobudjetoidun toi- minnan tuotoista. Bruttobudjetoitu toiminta on ollut vähäistä. Vuoden tuotot olivat 81 295 euroa (65 615 euroa v. 2015). Yhteisrahoitteinen toiminta on ollut niin ikään vähäistä. Sen tuotot olivat 51 315 euroa vuonna 2016 (0 euroa v. 2015) eikä siitä Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti (alle 1 milj. euroa) ole tehty kustannusvastaavuuslaskelmaa. Samasta syystä brut- tobudjetoidusta toiminnasta ei ole tehty kustannusvastaavuuslaskelmaa. Ministeriön bruttobudjetoidut tulot koostuvat ministeriön maksullisista suoritteista annetun asetuksen (STMA 1578/2015) tarkoittamista julkisoikeudellisista suoritteista, lähinnä geeni- tekniikan lautakunnan (VNA 1539/2015) ja edellä mainitun ministeriön asetuksen (STMA 1578/2015) 3 §:n tarkoittamista liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavista suoritteista (STMA 1578/2015) Ministeriön nettobudjetoidut tulot koskevat ministeriön maksuasetuksen (STMA 1578/2015) 2 §:n ja asetuksen liitteessä mainittuja työsuojeluhallinnon julkisoikeudellisia suoritteita, 3 §:n mukaisia markkinasuoritteita, lääkkeiden hintalautakunnan tuloja (STMA 1167/2014), raha- automaattiavustuksista annetun lain (L 1056/2001) 45 §:n tarkoittamia korvauksia sekä peli- riippuvuuden seuranta- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamisesta rahape- liyhteisöiltä perittäviä korvauksia (STMA 381/2002). Vuoden 2016 osalta ei ole laadittu erik- seen varainhoitovuoden tavoitteita, koska toimintatavoite tulee olla kustannusneutraali. 25 Taulukko 7: Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma 2016 2016 2015 2014 2016 2015 2014 2016 2015 2014 euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa TUOTOT - maksull isen toiminnan muut tuotot 242 877 104 314 107 441 1 844 683 2 042 919 2 058 239 2 087 560 2 147 233 2 165 679 Tuotot yhteensä 242 877 104 314 107 441 1 844 683 2 042 919 2 058 239 2 087 560 2 147 233 2 165 679 KUSTANNUKSET - aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 195 2 277 2 512 0 0 0 2 195 2 277 2 512 - henkilöstökustannukset 74 384 70 067 72 817 56 483 45 241 0 130 868 115 307 72 817 - vuokrat 7 300 7 300 7 200 0 0 0 7 300 7 300 7 200 - palvelujen ostot 123 840 659 1 183 4 862 355 894 368 461 128 702 356 554 369 645 - muut eril l iskustannukset 3 714 0 0 1 789 725 1 637 319 1 689 778 1 793 439 1 637 319 1 689 778 Erilliskustannukset yhteensä 211 433 80 303 83 713 1 851 071 2 038 454 2 058 239 2 062 504 2 118 757 2 141 952 KÄYTTÖJÄÄMÄ 31 444 24 010 23 728 -6 388 4 465 0 25 056 28 475 23 728 - tukitoimintojen kustannukset 24 182 11 118 10 482 24 182 11 118 10 482 - poistot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - korot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - muut yhteiskustannukset 7 262 12 892 13 245 7 262 12 892 13 245 Osuus yhteiskustannuksista 31 444 24 010 23 728 31 444 24 010 23 728 Kokonaiskustannukset yhteensä 242 877 104 314 107 441 1 851 071 2 038 454 2 058 239 2 093 948 2 142 767 2 165 679 Ylijäämä (+) tai Alijäämä (-) 0 0 0 -6 388 4 465 0 -6 388 4 465 0 Kustannusvastaavuus-% 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Maksullisen toiminnan erilliskustannukset RAY-valvonta Rahapeliasiat Yhteensä Erillislainsäädäntöön perustuvat maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista 2016 2015 2014 2016 2015 2014 euroa euroa euroa euroa euroa euroa TUOTOT - maksull isen toiminnan myyntituotot 2 132 680 2 644 466 1 864 770 2 132 680 2 644 466 1 864 770 - maksull isen toiminnan muut tuotot 0 3 006 2 970 2 087 560 2 150 239 2 168 649 Tuotot yhteensä 2 132 680 2 647 472 1 867 740 4 220 240 4 794 705 4 033 419 KUSTANNUKSET - aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 555 22 835 27 024 4 750 25 112 29 537 - henkilöstökustannukset 1 240 036 1 214 873 1 128 314 1 370 903 1 330 181 1 201 131 - vuokrat 0 119 320 124 762 7 300 126 620 131 962 - palvelujen ostot 178 260 523 084 431 050 306 962 879 638 800 695 - muut eril l iskustannukset 526 817 45 832 15 279 2 320 256 1 683 151 1 705 057 Erilliskustannukset yhteensä 1 947 667 1 925 944 1 726 430 4 010 171 4 044 701 3 868 381 KÄYTTÖJÄÄMÄ 185 013 721 528 141 310 210 069 750 004 165 038 - tukitoimintojen kustannukset 225 562 220 985 205 240 249 745 232 103 215 723 - poistot 0 0 18 854 0 0 18 854 - korot 0 0 0 0 0 0 - muut yhteiskustannukset 0 0 0 7 262 12 892 13 245 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 225 562 220 985 224 094 257 007 244 996 247 822 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 173 230 2 146 929 1 950 524 4 267 178 4 289 697 4 116 203 Ylijäämä (+) tai Alijäämä (-) -40 550 500 543 -82 784 -46 938 505 008 -82 784 Kustannusvastaavuus-% 98 % 123 % 96 % 99 % 112 % 98 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Kaikki (julkisoik. suor.) yhteensä Muut julkisoikeudelliset suoritteet Hintalautakunta 26 Nettobudjetoidun toiminnan tuotot kertyivät vuonna 2016 pääsääntöisesti julkisoikeudellisista suoritteista. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuottamiselle asetettu kustannusvastaavuustavoite on saavutettu hyvin. Lääkkeiden hintalautakunnan (2,13 milj. euroa) ja peliriippuvuuteen liittyvät (1,84 milj. euroa) maksullisen toiminnan tuotot muodostivat 98,11 % julkisoikeudel- listen suoritteiden tuotoista. Lääkkeiden hintalautakunnan kustannusvastaavuus (98 %) on laskenut edellisestä vuodesta (123 %). Vuosien 2014–2016 keskimääräinen kustannusvastaa- vuus on ollut 105,7 %. Vaihtelu aiheutuu toiminnan luonteesta. Tarkasteluvuonna hakemuksia on tullut lautakunnalle 607 (786 v. 2015), keskimääräisen vuosittaisen hakemusmäärän ollessa n. 646. Rahapelitoiminnan haittojen ehkäisy- ja seurantatoiminnan tuotot (peliriippuvuus) on laskenut edellisestä vuodesta 9,71 %. Ministeriössä tuotettujen suoritteiden bruttobudjetoidut tulot koostuivat ministeriön maksuasetuksen (STMA 1578/2015) 2 §:n tarkoittamista julkisoi- keudellisista suoritteista ja geenitekniikan lautakunnan (VNA 1539/2015) sekä edellä mainitun asetuksen (STMA 1578/2015) 3 §:n tarkoittamista liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavista suoritteista. Bruttobudjetoitujen ministeriön maksuasetuksen 2 §:n ja 3 §:n tarkoittamien tulo- jen kohdalla on kysymys vähäisistä ja satunnaisista tuloista, joiden osalta jo tuloarvion laati- minen ja sen toteutumisen ennustaminen on vaikeaa. Merkittävä osa bruttobudjetoiduista tuloista muodostuu geenitekniikan lautakunnasta 20 725 euroa (13 500 euroa v. 2015), vakuutusmarkkinayksiköstä 15 500 euroa (11 000 euroa v. 2015) ja eläkevakuutusyksiköstä 11 520 euroa (15 265 euroa v. 2015). Myös näiden tulot ovat vaikeasti ennakoitavia. Bruttobudjetoidussa toiminnassa on toteutettu työajan seurantaa vuo- desta 2008 lähtien. Toiminnan kannattavuuteen vaikuttaa alentavasti esimerkiksi se, että gee- nitekniikkalain 35 §:n mukaan maksujen perimisestä voidaan myöntää poikkeuksia ja maksu voidaan jättää perimättä osittain tai kokonaan. Em. lainmukaisia hakemuksia tekevät pääosin julkisyhteisöjen yhteydessä toimivat tutkimusryhmät. Muutokset tilikauteen 2015 verrattuna Maksullisen toiminnan kokonaistuottokertymä oli 574 465 euroa edellistä tilikautta pienempi. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli yhteensä 99 %. Yhteisrahoitteinen toiminta kuten myös bruttobudjetoitu toiminta on ollut niin vähäistä, ettei niitä koskevia kus- tannusvastaavuuslaskelmia ole kertomuksessa esitetty. 4.4 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS Ministeriön yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2016 yhteensä n. 0,5 milj. euroa. Näin ollen yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä vuoden 2016 osalta, koska raja laskelmalle on 1 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoituksesta valtaosa tuli valtionhallinnon ulkopuolelta, pääosin Pohjoismaiden ministerineuvostosta. 27 5 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 5.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET Taulukko 8: Keskeiset tuotokset vuosina 2014–2016 Keskeiset tuotokset 2016 2015 2014 Esiteltyjen säädösten määrä - hall ituksen esitykset 51 29 58 - HE:iin sisältyvät lait 175 112 244 - valtioneuvoston asetukset 30 45 26 Asetettujen työryhmien määrä 23 26 19 Kirjall isten kysymysten määrä 161 145 263 Asiantuntijakuulemisten määrä eduskunnan valiokunnissa 206 145 209 Uudet kansalaiskirjeet[1] 1404 1231 1 339 Julkaisut 15 19 24 Tiedotteet, suomenkieliset 263 229 323 Tiedotteet, ruotsinkieliset 235 151 241 Tiedotteet, englanninkieliset 77 19 43 Tiedotteet, venäjänkieliset 5 1 Tiedotustilaisuudet ja toimittajatapaamiset 97 19 20 Verkkouutiset, suomenkieliset 195 124 82 Verkkouutiset, ruotsinkieliset 132 97 30 Verkkouutiset, englanninkieliset 41 40 Verkkouutiset, venäjänkieliset 0 1 Verkkosivujen Yläkulma-tekstiartikkeleita (Yläkulma- artikkelit lopetettiin verkkouudistuksen yhteydessä kesällä 2015) 10 30 Verkkosivujen Näkökulma-videoita (Näkökulma- videoiden teko aloitetti in verkkouudistuksen yhteydessä kesällä 2015) 17 13 Muut tuotetut videot (ei Näkökulma) 243 41 [1] Uudet asianhallintajärjestelmään avatut asiat; osa saapuneista kansalaiskirjeistä on kirjattu aikaisempina vuosina avatuille asioille Vuonna 2015 pidettiin eduskuntavaalit, ja uusi hallitus aloitti työnsä kesällä. Tämän vuoksi vuonna 2015 hallituksen esityksiä annettiin selvästi vähemmän ja kansanedustajien kirjallisia kysymyksiä oli selvästi vähemmän kuin tavanomaisina vuosina. Vuonna 2016 hallituksen esitysten määrä palasi tavanomaiselle tasolle. Kansanedustajien kirjallisten kysymysten määrä ei kuitenkaan juuri noussut edellisestä vuodesta, vaikka eduskunta toimi koko vuoden. Työ- ryhmiä asetettiin lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Ministeriölle ja ministereille tulleiden kansalaiskirjeiden määrä kasvoi edelleen. Erityisesti sähköpostitse saapuu runsaasti yhteydenottoja, ja ne vaativat ministeriöltä paljon työpanosta. Uutena kohteena seurataan sitä, kuinka usein sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet ovat kuultavana asiantuntijana edus- kunnan valiokunnissa. Valtaosa asiantuntijakuulemisista liittyy sosiaali- ja terveysministeriös- sä valmisteltujen hallituksen esitysten eduskuntakäsittelyyn, mutta osa liittyy muiden ministe- riöiden pääasiallisella valmisteluvastuulla oleviin asioihin tai muihin asioihin kuin hallituksen esityksiin. 28 Visuaalisen viestinnän kehittämistä ja tiedon visualisointia jatkettiin. Tuotettiin yhteensä 260 videota sisäisen ja ulkoisen viestinnän tarpeisiin. Ministeriön Twitter-tilillä on runsaasti seu- raajia, nyt noin 14 000. Kunnille suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon uutiskirje ilmestyi kaikkiaan 13 kertaa. Uutiskirjeistä 6 oli teemakirjeitä, joissa esiteltiin ministeriön kärkihank- keiden asioita. 5.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU Ministeriön palvelukyvyn sekä suoritteiden laadun turvaamiseksi konserniohjauksen ja - yhteistyön uudistamista sekä kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Ministeriön hankehallintaa vahvistettiin. Hallituksen kärkihankkeiden ja projektien tueksi otettiin systemaattisesti käyttöön hankesalkkuväline. Lakisalkun eli lainsäädännön valmistelun sähköisen hallintavälineen käyttö vakiinnutettiin. Uudet hallintavälineet mahdollistivat minis- teriön johdolle säännöllisen, aiempaa paremman kärkihankkeiden ja lainsäädäntöhankkeiden etenemisen seurannan. Lainvalmistelun laadun varmistamiseksi ministeriö järjesti valmistelijoille säädösvalmistelu- koulutusta muun muassa EU-säädösvalmistelusta, kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, Ahvenanmaan maakunnan ja saamelaiskysymysten huomioimisesta sekä ihmisiin kohdistuvi- en vaikutusten arvioinnista. Viimeksi mainitusta valmistui opas valtioneuvoston säädösvalmis- telijoiden käyttöön. Lainsäädännön arviointineuvosto antoi syksyn 2016 aikana lausunnon kahdesta ministeriön esittelyvastuulla olevasta esitysluonnoksesta. Molemmista esityksistä arviointineuvosto totesi, että esitykset sisältävät kattavan kuvauksen nykytilasta, esityksen tavoitteista, kohderyhmästä ja ehdotetuista toimenpiteistä. Esitysluonnokset sisälsivät arviointineuvoston mukaan myös yleisen kuvauksen lakiesityksen potentiaalisista vaikutuksista. Keskeisimpinä kehittämiskoh- teina arviointineuvosto totesi esityksissä muun muassa arvioinnin perusteiden ja taustalaskel- mien paremman kuvaamisen sekä vaihtoehtoisten mallien arvioinnin täydentämisen. Lausun- tojen pohjalta esityksiä on mahdollisuuksien rajoissa täydennetty. Lainvalmistelun laatu nousi esiin vuoden lopulla myös julkisuudessa, kun muun muassa oike- uskansleri kiinnitti huomiota asiaan. Vuonna 2016 ministeriössä oli valmisteilla poikkeukselli- sen suuria kokonaisuudistuksia, näistä huomattavan laajana etenkin sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapauslainsäädännön valmistelu. Kokonaisuudistusten valmistelusta huoli- matta vuonna 2016 annettiin 51 hallituksen esitystä, joka on keskimääräistä enemmän. Lain- valmistelun laadun ylläpito on siten käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa ollut erityi- sen haasteellista. 29 6 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Taulukko 9: Ministeriön virat vuosina 2014–2016 Virat: 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2014 Johto ja eril l isyksiköt[1] 42 42 56 Hallinto- ja suunnitteluosasto 76 77 108 Vakuutusosasto 62 61 64 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto 64 65 65 Sosiaali- ja terveyspalveluosasto[2] 58 59 63 Työsuojeluosasto 55 58 63 Yhteensä 357 362 419 [1] Sisältää ministeriön yhteydessä vuoden 2014 loppuun asti toimineen tasa-arvovaltuutetun toimiston, jossa oli 11 virkaa [2] Sisältää ministeriön yhteydessä vuoden 2014 loppuun asti toimineen lapsiasiavaltuutetun toimiston, jossa oli 5 virkaa Ministeriön virkojen määrä väheni vuoden 2015 lopusta viidellä. Edellisenä vuonna virkojen määrä oli vähentynyt runsaasti erilaisten organisaatiouudistusten vuoksi, mutta ilman niitä vähennys oli ollut yhdeksän virkaa. Ministeriössä on sekä vuonna 2015 että 2016 lakkautettu ja muutettu avoimeksi tulleita virkoja vuonna 2015 tehdyn virkarakenteen kehittämistä koske- van suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on sopeuttaa pysyvät henkilöstömenot vastaamaan käytettävissä olevaa määrärahaa. Samaan aikaan suunnattiin myös voimavaroja uusiin ja kas- vaviin tehtäväalueisiin. Valtaosa uusista voimavaroista on ollut määräaikaisia virkasuhteita nykyisen hallituksen suurten hankkeiden, erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen ja kärki- hankkeiden valmistelutehtäviin, joten nämä lisävoimavarat eivät näy virkojen määrässä. Niin sanotun hiljaisen tiedon siirtämistä tuettiin perustamalla vähäksi aikaa osin päällekkäinen virka ja lakkauttamalla eläkkeelle jäävän virka sitten kun se vapautuu. Vuoden aikana perus- tettiin kolme uutta virkaa ja lakkautettiin kahdeksan virkaa. Muiden osastojen virkamäärä väheni, paitsi vakuutusosaston virkojen määrä kasvoi yhdellä. Kyse on lääkkeiden hintalauta- kuntaan perustetusta uudesta virasta. 30 Taulukko 10: Ministeriön henkilöstövoimavarat vuosina 2014–2016 Henkilöstövoimavarat 2016 2015 2014 Henkilöstön määrä lkm 31.12. 392 387 448 naiset 304 294 331 miehet 88 93 117 htv 379 390 435 naiset 291 298 322 miehet 88 92 113 Määräaikaisten määrä lkm 31.12. 90 83 101 naiset 75 64 72 miehet 15 19 29 %-osuus henkilöstöstä 31.12. 23 21 23 Osa-aikaisten määrä lkm 31.12. 25 36 44 naiset 21 28 36 miehet 4 8 8 %-osuus henkilöstöstä 31.12. 6 9 10 Keski-ikä 31.12. 49,5 49,5 49,2 naiset 48,8 49 48,5 miehet 51,9 51,2 51 Sukupuolijakauma, naiset/miehet, %-osuus 78/22 76/24 74/26 johto[1] 56/44 55/45 54/46 esitteli jät 73/27 70/30 69/31 avustava henkilöstö 96/4 96/4 89/11 Koulutustaso, indeksiluku 6,2 6,2 6,4 naiset 6,0 6,0 6,3 miehet 6,7 6,8 7,0 Kokonaispoistuma[2] 14,0 26,3 15,8 Tulovaihtuvuus[3] 13,7 11,6 15,8 Sairauspoissaolot, pv/htv[4] 8,2 8,6 9,5 Työkyvyttömyyseläkkeelle si irtyneet, % henkilöstöstä 0,2 0,2 0,4 Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä[5] 63,5 64,9 63,9 Henkilöstökoulutus, pv/htv 2,5[7] 4,1 4,4 euroa/htv 682 883[6] 727 Työterveyshuolto, euroa/htv [8] 632 768 810 Työtyytyväisyysindeksi 73,4 72,6 71,8 [8] Kelan palautuksen jälkeen [7] Laskentaperuste muuttunut, aiemmin pv=6 tuntia, vuonna 2016 pv=7,25 tuntia [6] Valtioneuvoston hallintoyksikön vastuulle siirtyneen koulutuksen osalta laskennallinen jyvitys ministeriöille [5] Sisältää myös työkyvyttömyyseläkkeet, [4] Sisältää tapaturmapoissaolot [3] Palvelukseen otetut uudet henkilöt ja palkattomalta virkavapaalta palanneet, %-osuus edellisen vuoden lopun [2] Palveluksesta eronneet ja palkattomalle virkavapaalle siirtyneet, %-osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä [1] Valtiosihteerit, kansliapäällikkö, osastopäälliköt ja tulosryhmän päälliköt, alivaltiosihteeri ja muutosjohtaja 31 Kuvio 1: Henkilöstö ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuonna 2016 Ministeriön henkilöstön määrä vuoden lopussa kasvoi jonkin verran edellisestä vuodesta. Henkilöstöä oli vuoden lopussa kymmenen enemmän kuin edellisen vuoden lopussa, vaikka virkojen määrä väheni viidellä. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluosastolle ja jonkin verran myös muille osastoille on nimitetty projektihenkilöstöä määräaikaisiin tehtäviin (sote- ja maakuntauudistus, hallituksen kärkihankkeet). Henkilötyövuosimäärä sen sijaan pieneni jonkin verran. Eron selittää se, että siirrot valtioneuvoston hallintoyksikköön toteutettiin vuonna 2015 keskellä vuotta maaliskuun alusta alkaen, joten tammi-helmikuun osuus näistä tehtävistä sisältyi vielä ministeriön vuoden 2015 henkilötyövuosimäärään. Määräaikaisten osuus henkilöstöstä pieneni vähän edellisestä vuodesta, mutta on samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten. Koska määräaikaisen projektihenkilökunnan määrä kasvoi, muun määräaikaisen henkilöstön - mm. sijaisuudet - määrä väheni. Osa-aikaisten osuus väheni melko selvästi. Se on ollut pitkään selvästi korkeampi kuin ministeriöissä keskimäärin. Osa-aikatyössä oli vuoden lopussa 6 % henkilöstöstä, 25 henkilöä. Valtaosa osa-aikatyötä tekevistä on nimitetty kokoaikatyöhön, mutta he ovat osa-aikaisesti virkavapaana. Suurin ryhmä osa-aikatyötä tekevistä on osittaisella hoitovapaalla olevat, joita oli 10 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli 7 henkilöä. Osa-aikatyö oli naisilla vähän yleisempää kuin miehillä. Ministeriön keski-ikä on ollut pitkään korkeampi kuin ministeriöissä keskimäärin. Vuonna 2016 keski-ikä pysyi ennallaan 49,5 vuodessa. Miesten keski-ikä on edelleen korkeampi kuin naisten, ja ero kasvoi hieman edellisestä vuodesta runsaaseen kolmeen vuoteen. Selvästi suurin ikäryhmä oli 55–59 -vuotiaat, kun edellisenä vuonna suurin ikäryhmä oli 50–54 - vuotiaat. Kaikissa ikäryhmissä 45–65 vuoden välillä on runsaasti virkamiehiä. Vuoden lopussa ministeriön palveluksessa oli 13 vähintään 65 vuotta täyttänyttä – neljä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 30-vuotiaita oli vuoden lopussa 20 henkilöä – neljä enemmän kuin vuotta aiemmin. Naisten osuus johtotehtävissä ja asiantuntijatehtävissä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Enemmistö johtajista on edelleen naisia (56 %). Asiantuntijatehtävissä naisia on selvästi enemmän kuin miehiä (73 %) ja naisten osuus kasvoi edelleen 3 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Avustavissa tehtävissä toimivista lähes kaikki (96 %) ovat naisia sen jälkeen kun kiinteistö- ja virastopalvelutehtävät siirrettiin valtioneuvoston hallintoyksikköön. Naisten osuus koko henkilöstöstä kasvoi edelleen ja oli 78 %. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- lkm ikäryhmä Miehet Naiset Yhteensä 32 Kaikissa ikäryhmissä yli 65-vuotiaita lukuun ottamatta naisia on enemmän kuin miehiä. Tasaisin sukupuolijakauma on kahdessa ylimmässä ikäryhmässä, joista yli 65-vuotiaissa miehiä on 62 % ja 60–64 -vuotiaissa, joista naisia on 67 %. Ministeriön henkilöstön kokonaispoistuma oli vuonna 2015 poikkeuksellisen suuri organisaatiouudistuksiin (valtuutettujen siirto, valtioneuvoston hallintoyksikön perustaminen) liittyvien virkasiirtojen vuoksi, mutta palasi vuonna 2016 aiempien vuosien tasolle. Ministeriön ikärakenteen seurauksena eläkkeelle jää lähivuosina edelleen runsaasti henkilöitä. Tulovaihtuvuus oli edellistä vuotta suurempi, vaikka kaikkia avoimeksi tulleita virkoja ei säästösyistä täytetty. Tulovaihtuvuutta kasvatti määräaikaisen projektihenkilöstön palkkaaminen. Sairauspoissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta. Sairauspoissaoloja oli 8,2 pv/htv, vajaa 0,5 pv/htv vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pidemmät, yli 60 päivän sairauspoissaolot vähenivät. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 63,5 vuotta, selvästi alempi kuin edellisenä vuonna. Vanhuuseläkkeelle jäi 11 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö kuten myös edellisenä vuonna. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-ikä oli 64,5 vuotta, joka sekin oli alempi kuin edellisenä vuonna. Eläkkeelle jääneistä yksi työskenteli valtion virkamiesten yleiseen eroamisikään 68 vuoteen saakka. Henkilöstökoulutukseen käytettiin työpäiviä ja määrärahaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutukseen käytetyn työajan laskentaperuste on muuttunut edellisestä vuodesta, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia. Kustannusten vertailua edellisiin vuosiin vaikeuttaa se, että valtioneuvoston hallintoyksikkö ei ole seurannut sen vastuulle siirtyneen koulutusten kustannuksia ministeriöittäin. Myös työterveyshuollon kustannukset olivat jonkin verran pienemmät kuin edellisenä vuonna. Ministeriön työtyytyväisyysindeksi oli syyskuussa 2016 tehdyssä kyselyssä 73,4. Se oli korkeampi kuin edellisellä kerralla syyskuussa 2015. Työtyytyväisyys on edelleen parempi kuin valtiolla ja ministeriöissä keskimäärin. 33 7 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 7.1 RAHOITUKSEN RAKENNE Vuoden 2016 sosiaali- ja terveysministeriön käytettävissä olleet määrärahat olivat edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat mukaan lukien 12 559 milj. euroa (12 307 milj. euroa vuonna 2015). Ministeriön määrärahojen kokonaiskäyttö oli peruutetut määrärahat pois lukien yhteen- sä 12 304 milj. euroa (12 084 milj. euroa vuonna 2015). Määrärahaa siirrettiin seuraavalle vuodelle 81 milj. euroa, joka oli 21 milj. euroa ja 35 % enemmän, kuin edellisenä vuotena (60 milj. euroa vuonna 2015). Seuraavaksi esitetään suurimmat muutokset momenteittain. 7.2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Momentin 12.33.98 lisäjaotteluerälle 12.33.98.5 kertyi muita valtionapujen palautuksia 37,9 milj. euroa, joka on 14,4 milj. euroa vähemmän, kuin edellisenä vuonna. Palautukset aiheutu- vat pääosin vuoden 2015 arviomäärärahojen palautuksista. Tilinpäätöksessä peruutetut siirretyt määrärahat on esitetty tilinpäätöksen liitteellä 4. Peruutet- tuja siirrettyjä määrärahoja oli yhteensä 2,0 milj. euroa, kun edellisenä vuonna niitä oli 0,9 milj. euroa. Peruttavat määrärahat muodostuivat pääasiassa momentin 33.03.63 Eräät erityis- hankkeet vuoden 2014 perutusta määrärahasta 1,4 milj. euroa. Momentin 33.01.01 Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenojen väheneminen n. 2,3 milj. eurolla (10 %) aiheutui muun muassa tukipalveluiden siirrosta valtioneuvoston hallintoyksik- köön maaliskuusta 2015, vuosi 2016 oli ensimmäinen vuosi, kun tukipalvelujen kustannukset olivat kokonaisuudessaan valtioneuvoston hallintoyksikössä. Näin ollen vuosi 2015 ja 2016 eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Lisäksi ministeriössä käynnistettiin etupainottei- sesti ns. sopeutusohjelma menotason sopeuttamiseksi hallitusohjelman mukaisten määräraha- leikkausten edellyttämälle tasolle, joten siirtyvät määrärahat olivat n. 0,5 milj. euroa suurem- mat, kuin edellisenä vuotena. Momentin 33.01.03 Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot kasvoivat 0,3 milj. euroa aikaisempaan vuoteen verrattuna. Määrärahoja käytettiin 4,0 milj. euroa, joka on 0,9 milj. euroa (18 %) vähemmän, kuin edellisenä vuonna. Sosiaaliturvan muutoksenhakulau- takunnan sähköisen asianhallinnan käyttöönottoprojektin venymisestä johtuen lautakunta ei ole kyennyt vuonna 2016 purkamaan syntynyttä käsittelyruuhkaa. Uuden järjestelmän käyt- töönotto on sitonut merkittävän määrän lautakunnan henkilöresursseja ja lautakunnalle ruuh- kan purkamista varten myönnetty 0,7 milj. euron lisämääräraha on jäänyt käyttämättä. Tämän vuoksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan vuoden 2016 määrärahasta siirtyi vuodelle 2017 poikkeuksellisen suuri määrä, 1,2 milj. euroa. Momentin 33.01.25 määrärahojen käyttö tilivuonna 2016 kohdentui pääasiassa edellisten vuosien siirtomäärärahaan. Momentille osoitetun määrärahan aikaisempien vuosien siirtymä on johtunut Kanta-palveluiden käytön suunniteltua hitaammasta laajenemisesta. Vuoden 2016 viimeisen vuosikolmanneksen Kela-kustannusten laskutus (4 milj. euroa) on laskutuskäytän- nöstä johtuen kohdentunut vuodelle 2017. Sosiaalihuollon kansallisten tietojärjestelmäpalve- luiden rakentaminen ja sote-uudistuksen toimeenpanon kulut kohdentuvat pääasiallisesti vuo- delle 2017 ja myöhemmille vuosille. 34 Eräät erityishankkeet momentille 33.03.63 osoitetusta määrärahasta siirtyi 10,7 milj. euroa. Tämä johtui edelleen sekä useampivuotisten hankkeiden menojen jaksotuksesta että varautu- misesta hallituskauden hankkeisiin tilanteessa, jossa momentin kohdennettavissa oleva määrä- raha pienenee 2017 alkaen 2,4 milj. euroon. Momentin 33.10.54 Asumistuki määrärahan lisäys 151 milj. eurolla johtui edelleen jatkunees- ta heikosta työllisyystilanteesta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on nostanut asumistuen saajien lukumäärää. Momentin 33.10.60 Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut käyttö 319 milj. euroa oli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Syynä tähän on sairausvakuutus- laista ja kansaneläkelaista johtuvien Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen siirto sosiaalitur- varahastojen toimintakuluihin. Momentin 33.20.51 Valtionosuus peruspäivärahasta menojen väheneminen 55,2 milj. eurolla (24 %) ja momentin 33.20.52 Valtionosuus työmarkkinatuesta menojen kasvu 46 milj. euroa johtuu pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta, jolloin 500 päivärahapäivän täytyttyä työttömyys- etuuden saaja siirtyy työmarkkinatuen piiriin. Momentin 33.20.55 Valtionosuus aikuiskoulutustuesta menot lisääntyivät 15,7 milj. eurolla (22 %). Lisäys johtuu maksettujen päivien huomattavasta kasvusta. Vuonna 2015 maksettujen päivien määrä oli 1 238 916 ja vuonna 2016 maksettuja päivien lukumäärä oli 1 810 093. Momentin 33.30.60 Valtion osuus sairasvakuutuslaista johtuvista menoista menot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 50,0 milj. euroa, joka johtui pääosin Kansaneläkelaitoksen toi- mintamenojen siirrosta Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin. Momentin 33.40.52 Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista menot lisääntyivät 47,7 milj. eurolla (53 %). Menojen lisäys johtuu mm. maksutulojen pienentymisestä ja vakuu- tettujen määrän pienentymisestä sekä eläkemenojen kasvusta. Momentilta 33.40.53 Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä valtion korvaus maksetaan vuoden viiveellä eli momentilta on maksettu vuoden 2015 korva- uksia. Vanhuuseläkkeinä maksettujen etuusosien määrä nousi edellisvuodesta 34,7 %, työky- vyttömyyseläkkeinä maksettujen etuusosien määrä 21,0 %, perhe-eläkkeinä maksettujen etuusosien määrä 28,6 % ja kuntoutusrahoina ja -kuluina maksettujen etuusosien määrä 49,2 %. Momentin 33.40.60 Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista me- noista käyttö väheni 107,2 milj. euroa (3 %), joka johtui pääosin toimintamenojen siirrosta Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin. Momentin 33.60.31 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot määrärahoista oli palvelurakenneuudistuksen tukea varten käytössä yhteensä 2 milj. euroa, josta siirtyi noin 0,83 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana uudistus keskittyi pääasias- sa virkatyönä tapahtuvaan säädösvalmisteluun ja työryhmiin, minkä vuoksi siirtyvä erä on suhteellisen suuri. 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) kehittämishankkeisiin ja ohjelman toimeenpanoon varattua määrärahaa käytettiin yhteensä noin 0,3 milj. euroa, mikä on noin 1,9 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Muutos johtuu ohjelman päättymisestä vuoden 2015 lopussa. Hankkeiden hallinnoijille suoritettiin enää viimeisiä maksueriä aiemmin myön- netyistä avustuksista, lisäksi tehtiin ohjelman loppuarviointi. Valtion avustusta lastensairaalan rakentamiskustannuksiin momentilta 33.60.50 maksettiin yhteensä 30 milj. euroa. Vuoden 2015 määrärahasta (10 milj. euroa) siirtyi tehtyjen tarkistus- ten vuoksi maksettavaksi vuoden 2016 puolella 5 milj. euroa. Lisäksi maksettiin kokonaisuu- dessaan vuoden 2016 talousarvioon varattu 25 milj. euroa. Ministeriöllä oli edellisten vuosien tapaan käytössään edellisiltä vuosilta tuoreutuneita EU- rakennerahastojen myöntämisvaltuuksia ja niistä aiheutuvia maksatuksia työ- ja elinkeinomi- nisteriön hallinnonalan momentilla 32.50.64. Vuonna 2016 hankkeet edistyivät edellisvuotta nopeammin ja momentin käyttö kasvoi 4,7 milj. euroa. 7.3 TUOTTO- JA KULULASKELMA Sosiaali- ja terveysministeriön kirjanpitoyksikön tilikauden 2016 kulujäämä oli 11 562,0 milj. euroa, joka on 247,2 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Merkittävimmin kulujää- män määrään vaikutti siirtotalouden kulujen kasvu 262,1 milj. euroa. Verot ja veronluonteiset maksut (Raha- automaattiyhdistyksen tuotto) kasvoivat 0,5 milj. eurolla. Rahoitustuotot (Al- kon osingot) pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kirjanpitoyksikön tuotto- ja kululaskelma muodostuu ministeriön, työttömyysturvan muutok- senhakulautakunnan sekä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tapahtumista. Kirjanpito- yksikössä kaikki toiminnan tuotot kertyivät ministeriölle. Toiminnan kulujen kehittymistä on kuvattu jäljempänä kunkin viraston osalta erikseen. Toiminnan tuotot olivat 5,4 milj. euroa, joka on lähes saman verran, kuin edellisenä vuonna. Maksullisen toiminnan tuottojen määrä 4,3 milj. euroa laski 0,5 milj. eurolla niiden osuuden ollessa kaikista tuotoista 80 % (91 % edellisenä vuonna). Maksullisen toiminnan tuottojen muutoksia edelliseen tilikauteen verrattuna on tarkasteltu edellä luvussa 4.3. Muut toiminnan tuotot 1,1 milj. euroa kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Noin puolet (0,5 milj. euroa) muun toiminnan tuotoista koostuu yhteistoiminnan kustannusten korvauksia EU:lta, valtion virastoilta ja laitoksilta sekä muilta tahoilta. Loput muun toiminnan tuotoista aiheutui pääasiassa Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamista yhteisrahoitteisista hankkeista, joita ei ollut lainkaan vuonna 2015. Yhteisrahoitteisten tuottojen osuus oli 0,5 milj. euroa. Toiminnan kulut olivat 57,2 milj. euroa vuonna 2016