Suomalaisten koulutusrakenne ja sen kehittyminen kansainvälisessä vertailussa Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:17 Aleksi Kalenius 1 Suomalaisten koulutusrakenne ja sen kehittyminen kansainvälisessä vertailussa Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:17 Aleksi Kalenius Opetus- ja kulttuuriministeriö • 2014 Undervisnings- och kulturministeriet • 2014 2 Opetus- ja kulttuuriministeriö / Undervisnings- och kulturministeriet PL / PB 29 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet www.minedu.fi/julkaisut Taitto / Ombrytning: Teija Metsänperä 2. korjattu painos ISBN 978-952-263-321-7 (PDF) ISSN-L 1799-0343 ISSN 1799-0351 (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja / Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2014:17 3 Tiivistelmä Työikäisen väestön keskimääräisillä koulutusvuosilla mitattuna suomalaisten koulutus- taso kuuluu maailman korkeimpiin. Laskentatavasta riippuen Suomi sijoittuu 146 maan vertailussa sijojen 20 ja 48 välille, yltämättä koulutustasossa aivan maailman terävimpään kärkeen. Keskimääräisten koulutusvuosien ikäluokittaisessa tarkastelussa Suomi menestyy paremmin vanhemmissa kuin nuoremmissa ikäluokissa. Matalasti koulutettujen väestöosuus on Suomessa työikäisessä väestössä kansainvälisesti vertaillen varsin alhainen, myös verrattaessa OECD-maihin tai eurooppalaisiin maihin. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus on pääosin korkea myös verrattaessa suurten eurooppalaisten maiden sisäisiin alueisiin. Matalasti koulutettujen osuus työikäi- sessä väestössä on Suomessa kuitenkin korkeampi kuin Yhdysvaltojen osavaltioissa sekä suuressa osassa Itä-Euroopan maita. Matalasti koulutettujen ikärakenne on Suomessa kansainvälisesti vertaillen varsin tasai- nen. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus on tyypillisesti korkein nuorissa ikäluokissa ja alin vanhimmissa ikäluokissa. Suomessa 55–64-vuotiaat ovat olennaisesti nuorempia ikäluokkia harvemmin suorittaneet perusasteen jälkeisen tutkinnon, mutta 25–54-vuotiaassa väestössä osuus on varsin tasainen. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen alhainen myös nuorissa ikäluokissa, niin OECD-maiden kuin eurooppalaistenkin maiden joukossa. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus työikäisestä väestöstä on laskenut kan- sainvälisesti verraten nopeasti. Suurten länsieurooppalaisten maiden alueisiin verrattuna perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa noussut varsin samalla vauhdilla. Saksassa, jossa vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomeen verrattuna korkea, nousu on ollut Suomea hitaampaa kaikilla maan sisäisillä suuralueilla. Korkeasti koulutettujen osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa maailmanlaajuisesti korkea, Suomen sijoittuessa globaalissa vertailussa sijalle 20. Ero maailman kärkeen on kuitenkin merkittävä. Vertailussa OECD-maiden kärjessä olevaan Kanadaan ja Venäjään Suomi jää korkeasti koulutettujen osuudessa merkittävästi jälkeen kärkisijoista. Ero sekä kärkeen vastaa noin 400 000 korkeasti koulutettua työikäistä suomalaista. Verrattaessa Yhdysvaltojen osavaltioihin ja suurten Euroopan maiden alueisiin korkeasti koulutettujen työikäisten osuus on Suomessa yli keskitason. Korkeasti koulutettujen osuus on Suomessa varsin selvästi jäljessä terävimmästä kärjestä verrattaessa Yhdysvaltojen osavaltioihin sekä Iso-Britannian ja Espanjan alueisiin, mutta korkeampi kuin millään Puolan alueella. Kansainvälisesti korkeasti koulutettujen osuus on tyypillisesti alin vanhimmissa ikäryh- missä, nousten siirryttäessä nuorempiin ikäluokkiin ja ollen korkeimmillaan nuorimmissa Suomalaisten koulutusrakenne ja sen kehittyminen kansainvälisessä vertailussa 4 ikäluokissa. Suomi poikkeaa tästä tyypillisestä ilmiöstä ja kuuluu maihin, joissa korkeasti koulutettujen osuus on hyvin samalla tasolla kaikissa ikäryhmissä. Kansanvälisessä vertai- lussa Suomen kannalta erityisen kiinnostavia ovat kaksi nuorinta ikäluokkaa, 25–34- ja 35–44-vuotiaat. Joissakin maissa korkea-asteen tutkinnon suorittaminen tapahtuu suh- teellisen vanhana, minkä seurauksena kuudessa maassa korkea-asteen tutkinnon suoritta- neiden osuus on 35-44-vuotiaiden ikäryhmässä korkeampi kuin 25–34-vuotiaiden ikäryh- mässä. Suomessa ero on poikkeuksellisen suuri, 7,4 prosenttiyksikköä. Nuoressa 25–34-vuotiaassa ikäryhmässä korkeasti koulutettujen osuus on Suomessa OECD-maiden keskitasolla. OECD-vertailussa Suomen ero OECD-maiden kärkeen on nuorissa ikäluokissa varsin huomattava. Ero vertailun kärjessä olevaan Etelä-Koreaan on 24,4 prosenttiyksikköä ja kymmenen kärkimaan joukkoon nousu edellyttäisi 5,6 prosent- tiyksikön nousua. Ikäluokkaan suhteutettuna edellinen ero vastaa Suomessa noin 167 000 ja jälkimmäinen hieman yli 38 000 tutkinnon suorittanutta. Eurooppalaisessa 30–34-vuotiaiden vertailussa korkeasti koulutettujen osuus jää Suo- messa varsin selvästi jälkeen eurooppalaisesta kärjestä. 45,3 prosentin tason saavuttavan Suomen ero Euroopan kärjessä olevaan Irlantiin (51,9 %) on 6,6 prosenttiyksikköä, mikä vastaa tuossa ikäluokassa noin 22 500 korkeasti koulutettua. Koko työikäisessä väestössä vastaava ero olisi yli 200 000 korkeasti koulutettua. Sama asetelma vallitsee verrattaessa Suomea suurten eurooppalaisten maiden alueisiin. 30–34-vuotiaiden ikäluokassa korkeasti koulutettujen osuus on Suur-Lontoossa 19,2 prosenttiyksikköä ja Skotlannissa 9,7 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi. Espanjan ja Ranskan alueiden joukossa Suomi sijoittuu keskijoukkoon, vertailussa Puolan alueisiin hieman alle maan kärkitason. Suomen suhteellinen asema kansainvälisessä koulutustasovertailussa on heikentynyt. Korkeasti koulutettujen osuus 25–64-vuotiaista on Suomessa ollut 2000-luvulla kasva- nut olennaisesti hitaammin kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomea hitaammin osuus on kasvanut vain neljässä OECD-maassa. Hitaamman kasvun seurauksena korkeasti koulutettujen osuus työikäisistä on jäänyt yhä enemmän jälkeen maailman kärkimaista. 2000-luvun alussa Suomen ero Kanadaan korkeasti koulutettujen osuudessa oli noin 7,5 prosenttiyksikköä. Vuoteen 2011 mennessä ero oli kasvanut noin 12 prosenttiyksikköön. Suhteessa Japaniin Suomi oli vuonna 2000 Japania yhden prosenttiyksikön jäljessä. Vuo- teen 2011 mennessä ero oli kasvanut 7,1 prosenttiyksikköön. Korkeasti koulutettujen osuus työikäisestä väestöstä on Euroopassa muuttunut voimak- kaasti viimeisen vuosikymmenen aikana, vuodesta 2004 vuoteen 2013. Suomi erottuu vertailussa selvästi tyypillistä hitaamman koulutusrakenteen muutoksen maana. Sekä Suomi että Tanska olivat vuonna 2004 kolmen koulutetuimman Eurostat-maan joukossa. Vuoteen 2013 mennessä Suomen sijoitus oli pudonnut sijalta yksi sijalle kuusi ja Tanska sijalta kolme sijalle 13. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen edelle korkeasti koulutettujen työikäisten määrässä sijoittuvissa maissa korkeasti koulutettujen osuuden nousu on ollut huomattavasti Suomea nopeampaa. Tarkasteltaessa nuoria 25–34-vuotiaita ikäluokkia on 1990-luvun alun jälkeen tapahtunut huomattava muutos eri maiden asemassa. Suomessa korkeasti koulutettujen osuus nuorista 25–34-vuotiaista on kehittynyt muista OECD-maista poikkeavalla tavalla. Vuosina 1991– 2011 korkeasti koulutettujen osuus ikäluokasta kasvoi Suomessa noin 6 prosenttiyksiköllä kun kahdeksassa OECD-maassa nousu on ollut yli 20 prosenttiyksikköä. 1990-luvulla Suomi jäi kasvuvauhdissa jälkeen ja putosi OECD-vertailussa kärjestä jaetulle 3. sijalle. 2000-luvulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu on Suomessa käytännössä pysähtynyt ja Suomen sijoitus OECD-vertailussa on laskenut vuoden 2000 jaetulta 3. sijalta sijalle 18. 5 Suomen aseman muutos Euroopan sisäisessä vertailussa kehitys on paljolti samansuun- tainen kuin OECD-vertailussa. Kymmenvuotiskaudella 2003–2013 korkeasti koulutettu- jen osuuden nousu 30-34-vuotiaissa on Suomessa ollut Euroopan hitainta ja suhteellisen sijoituksen lasku hyvin nopea. Vielä vuonna 2007 korkeasti koulutettujen osuus oli meillä eurooppalaisen vertailun kärjessä. Vuonna 2013 Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertai- lussa sijalle 9. Ikäluokkaosuuden laskiessa Suomessa se on varsin nopeassa nousussa myös eräissä eurooppalaisissa maissa, joissa osuus vielä on Suomea alempi. Toteutuneen kehityk- sen perusteella voidaan ennakoida, että vuoteen 2020 mennessä 8-9 eurooppalaista maata ohittaa Suomen korkeasti koulutettujen nuorten osuudessa. Tällöin Suomi sijoittuisi hyvin lähelle eurooppalaista keskitasoa. Suomalaisten koulutustaso tulee nykyisellä koulutustarjonnalla lähes vakiintumaan 2020-luvun alussa. Suomen koulutustaso säilyy kansainvälisesti korkeana ennusteissa, joissa suomalaisten koulutustason odotetaan jatkavan vuosina 1970–2000 toteutunutta nousuaan. Kun huomioidaan, että nuorten ikäluokkien koulutustaso on Suomessa vakiintunut 1990-luvun loppupuolella, voidaan odottaa, että Suomen työikäisen väestön koulutustaso tulee vuonna 2030 olemaan EU ja OECD-maiden keskitasolla, todennäköisesti hieman keskitason alapuolella. 6 7 Sisältö Tiivistelmä 3 Työikäisten koulutustaso kansainvälisessä vertailussa 8 Koulutustaso kokonaisuutena 8 Matalasti koulutetut 12 Matalasti koulutetut työikäisessä väestössä 12 Matalasti koulutetun väestön ikärakenne 16 Matalasti koulutetut nuorissa ikäluokissa 18 Matalasti koulutettujen määrän kehitys 19 Korkeasti koulutetut 21 Työikäinen väestö 21 Korkeasti koulutettujen ikärakenne 26 Korkeasti koulutettujen määrän kehitys 32 Tuleva kehitys 45 OECD:n trendiennuste 2008 45 IIASA/VID-projektio 49 Koulutustasoerot eri ikäluokkien välillä OECD-maissa 50 Koulutustasoerot eri ikäluokkien välillä Euroopassa 55 Yhteenveto tulevasta kehityksestä 60 Huomioita koulutustason kansainvälisestä vertailusta 61 Korkeakoulutetut ja korkeasti koulutetut 61 Aloittamisaste, läpäisyaste ja valmistumisaste 64 Osallistumisaste 65 8 Työikäisten koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Koulutustaso kokonaisuutena Koulutustason kansainvälisessä ja ajallisessa vertailussa koulutustason mittarina käytetään usein keskimääräisten koulutusvuosien määrää. Laajuudeltaan, sisällöltään ja vaativuudeltaan erilainen koulutus tehdään koulutusvuo- sitarkastelussa yhteismitalliseksi painottamalla kunkin koulutustason tutkinnon suoritta- neiden määrä kussakin ikäryhmässä koulutuksen keskimääräisellä kestolla.1 Esimerkiksi se, että 50 % ikäluokasta on suorittanut 9-vuotisen koulutuksen, tekee 4,5 keskimääräistä koulutusvuotta. Mittari ei ota kantaa koulutusvuosien jakautumiseen tai kasautumiseen, vaan vastaava 4,5 keskimääräistä koulutusvuotta voidaan saada myös jos 100 % ikäluo- kasta suorittaa 4,5-vuotisen tutkinnon. Kokonaiskoulutusvuosien määrää tarkasteltaessa Suomi sijoittuu vuoden 2010 keski- määräisellä 11,18 koulutusvuodellaan selvästi kehittyneiden maiden joukkoon. 146 maan aineistossa Suomi sijoittuu sijalle 41, jääden jo varsin kauas tiukimmasta kärjestä. Työikäisen väestön keskimääräisillä koulutusvuosilla mitattuna 5 vertailussa parhaiten menestyvässä maassa koulutusvuosia on keskimäärin 13,24 ja parhaiten menestyvissä 10 maassa keskimää- rin 13,11 koulutusvuotta. Suomen ero kärkikymmenikön keskiarvoon on 1,93 keskimää- räistä koulutusvuotta. Vertailussa kärkeen sijoittuvassa Yhdysvalloissa työikäisellä väestöllä on keskimäärin 13,56 koulutusvuotta ja ero Suomeen on noin 2,38 keskimääräistä koulutus- vuotta. Jos kaikki perusasteen varassa olevat työikäiset suomalaiset suorittaisivat toisen asteen tutkinnon, keskimääräisten koulutusvuosien määrä nousisi hieman yli yhdellä vuodella. Suomen koulutusvuosia selittää osin oppivelvollisuuskoulutuksen kesto, joka on kehit- tyneiden maiden vertailussa varsin lyhyt, mikä laskee perusasteen koulutuksessa suoritet- tujen koulutusvuosien määrää. Erityisesti vertailussa koulutusvuosilla mitattuna Suomea korkeamman koulutustason maihin Suomen sijoitusta laskee myös edellä oleviin maihin verrattuna alhainen korkea-asteen koulutusvuosien määrä. Suomen edelle sijoittuvissa 40 maassa on keskimäärin 8 % Suomea enemmän keskimääräisiä korkea-asteen koulu- tusvuosia. Korkea-asteen koulutukseen panostaneissa kärkimaissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Etelä-Koreassa, korkeasti koulutettujen keskimääräisten työvuosien määrä on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. 1 Lähteenä käytetyt tiedot ja tarkempi kuvaus käytettyjen keskimääräisten koulutusvuosien laskennasta kts. www.barrolee.com 9 Kuvio 1. Maailman maat 20–64-vuotiaiden keskimääräisten koulutusvuosien mukaan 2010 (Suomi punainen) Kuvio 2. 20–64-vuotiaiden keskimääräiset koulutusvuodet 2010, 50 korkeinta maata (Suomi punainen) Kuvio 3. 20–64-vuotiaiden keskimääräiset koulutusvuodet koulutusasteittain 2010, 50 korkeinta maata 0 2 4 6 8 10 12 14 0 2 4 6 8 10 12 14 U S A S ve its i S lo va ki a Ts ek ki Et el ä- K or ea K an ad a S ak sa Is ra el Ja pa ni Vi ro Irl an ti Is o- B rit an ni a S lo ve ni a U nk ar i Ve nä jä R uo ts i Ta ns ka K iin a, H on g K on g K ro at ia K yp ro s H ol la nt i P uo la Ta iw an U kr ai na S er bi a N or ja Li et tu a A us tra lia K az ak st an Lu xe m bu rg Is la nt i S in ga po re B el gi a R om an ia K re ik ka R an sk a B el iz e K irg iis ia B ul ga ria To ng a S uo m i U us i S ee la nt i M al ta La tv ia A rm en ia K uu ba M ol do va Tr in id ad ja T ob ag o Ita lia Es pa nj a 0 2 4 6 8 10 12 14 III II I Y hd ys va lla t S ve its i S lo va ki a Ts ek ki Et el ä- K or ea K an ad a S ak sa Is ra el Ja pa ni V iro Irl an ti Is o- B rit an ni a S lo ve ni a U nk ar i V en äj ä R uo ts i Ta ns ka K iin a, H on g K on g K ro at ia K yp ro s H ol la nt i P uo la Ta iw an U kr ai na S er bi a N or ja Li et tu a A us tra lia K az ak st an Lu xe m bu rg Is la nt i S in ga po re B el gi a R om an ia K re ik ka R an sk a B el iz e K irg iis ia B ul ga ria To ng a S uo m i U us i S ee la nt i M al ta La tv ia A rm en ia K uu ba M ol do va Tr in id ad ja T ob ag o Ita lia Es pa nj a 10 Ikäryhmittäin tarkasteltuna Suomen tilanne poikkeaa varsin suuresta osasta maita siinä, että keskimääräisten koulutusvuosien määrä on varsin samalla tasolla kaikissa työikäisissä ikäryhmissä. Kuten kansallinenkin tarkastelu osoittaa, yli 55-vuotiaiden ikäryhmien koulu- tustaso on vielä hieman nuorempia ikäryhmiä alempi, mutta alle 55-vuotiaissa ikäryhmissä koulutustaso on hyvin vakaa. Tilanne on kansallisestikin uusi, koska pitkään työmarkki- noilta poistuvat ikäluokat olivat selvästi matalammin koulutettuja kuin nuoremmat ikäluo- kat. Ikäluokkien välisten erojen tasaantuminen vaikuttaa osittain siihen, miltä koulutusvuo- sina tarkasteltu koulutustaso eri ikäryhmissä näyttää kansainvälisessä vertailussa. 50–54-vuotiaiden ikäryhmässä Suomi menestyy kansainvälisessä vertailussa verraten hyvin, sijoittuen yhteensä 11,5 koulutusvuodellaan sijalle 30. Ero Yhdysvaltojen 13,4 koulutusvuoteen on huomattava, mutta etumatka esimerkiksi Iso-Britanniaan on suu- rempi kuin takamatka suhteessa Yhdysvaltoihin. Siirryttäessä nuorempiin ikäryhmiin vertailuasetelma muuttuu kuitenkin varsin nope- asti, koska keskimääräisten koulutusvuosien määrä on hyvin tyypillisesti nuorissa ikäluo- kissa korkeampi kuin vanhoissa ikäluokissa. 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä, jota esimerkiksi Euroopassa käytetään EU2020-tavoit- teiden seurantaikäluokkana korkea-asteen koulutuksen osalta, ja johon mennessä Suo- messakin nuorisoikäluokan tulisi koulutuksensa pitkälti suorittaa, Suomen tilanne näyttää suhteellisesti erilaiselta kuin vanhemmissa ikäryhmissä. 12,1 koulutusvuodella suoma- laisten ero maailman kärkeen (Etelä-Korea 14,6 koulutusvuotta) samaa luokkaa kuin ero Yhdysvaltoihin 50–54-vuotiaassa ikäluokassa. Myös suhteellinen sijoitus sijalle 31 on samaa luokkaa kuin vanhemmassa ikäluokassa. Siirryttäessä vielä nuorempiin ikäluokkiin, esimerkiksi 20–24-vuotiaisiin, tilanne muut- tuu. Suomessa siirtyminen korkea-asteen koulutukseen ja sen suorittaminen kestävät kansainvälisesti katsoen kauan, minkä seurauksena 20–24-vuotiaiden ikäluokkien koulu- tustaso ei Suomessa ole kansainvälisesti vertaillen korkea. 10,8 koulutusvuodella Suomen koulutustaso tässä ikäryhmässä on lähellä vanhempia ikäryhmiä, mutta ero maailman kär- keen jo varsin suuri. Uuden Seelannin 14,45, Hong Kongin 13,9 ja Etelä-Korean 13,85 koulutusvuoteen verrattuna Suomi on jäljessä jo enimmillään yli 3,5 koulutusvuotta. Suh- teelliseen sijoitukseen vaikuttaa sekin, että Suomen ja maailman kärjen väliin sijoittuvien maiden määrä on olennaisesti suurempi kuin 30–34-vuotiaassa ikäluokassa, mikä laskee Suomen sijoituksen vertailussa sijalle 59. 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64 Suomi Etelä-Korea 0 2 4 6 8 10 12 14 16 65–69 70–74 75– Kuvio 4. Keskimääräisten koulutusvuosien määrä ikäryhmittäin Suomessa ja Etelä-Koreassa 2010 11 Kuvio 5. Maailman maat 50–54-vuotiaiden keskimääräisten koulutusvuosien mukaan 2010 (Suomi punainen) Kuvio 6. Maailman maat 30–34-vuotiaiden keskimääräisten koulutusvuosien mukaan 2010 (Suomi punainen) Kuvio 7. Maailman maat 20–24-vuotiaiden keskimääräisten koulutusvuosien mukaan 2010 (Suomi punainen) 0 2 4 6 8 10 12 14 0 2 4 6 8 10 12 14 0 2 4 6 8 10 12 14 Nuorimmassa ikäluokassa Suomen eroa maailman kärkeen ei selitä ero perusasteen koulutuksen kestossa, vaan se selittyy erolla keskimääräisissä toisen asteen ja korkea-asteen koulutusvuosissa. Uudessa Seelannissa keskimääräisten toisen asteen koulutusvuosien määrä on noin 25 % Suomea korkeampi. Vielä merkittävämpi tekijä on kuitenkin keski- määräisten korkea-asteen koulutusvuosien ero. Suomessa niitä on ikäluokalla 0,23, kun Uusi Seelanti nousee 2,45 ja Etelä-Korea 2,1 koulutusvuoteen. 12 Matalasti koulutetut Matalasti koulutetuilla viitataan vailla perusasteen jälkeistä koulutusta oleviin. Kan- sainvälisessä vertailussa pääosin käytetyssä kolmiportaisessa koulutusluokittelussa tähän joukkoon sisältyvät ISCED 1 ja ISCED 2. Näistä jälkimmäinen on suomalaisessa luo- kituksessa ylempi perusaste, ja kansainvälisessä luokituksessa lower secondary education. Vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneet vastaavat joukkoa, jolla on at least upper secondary education. Matalasti koulutetut työikäisessä väestössä Perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus työikäisestä 20–64-vuotiaasta väestöstä on Suomessa maailmanlaajuisesti vertaillen alhainen. 144 maan joukossa Suomi sijoittuu lähelle keskimmäisen kolmanneksen ylälaitaa, sijalle 61. Kehittyneiden maiden joukos- sakaan saavutettu taso ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen hyvä ja Suomen edelle nousee myös kehittyviä maita. Kaikkia maailman maita parempi vertailukohta Suomelle ovat OECD-maat, joiden osalta tilastointi on myös luotettavampaa. Kuten globaalissa vertailussa, myös OECD-ver- tailussa perusasteen varassa olevien osuus on kansainvälisissä, pääosin kyselyihin perustu- vissa, vertailutilastoissa hieman alempi kuin kansallisessa rekisteripohjaisessa tilastoinnissa, mikä parantaa Suomen suhteellista sijoitusta. OECD-vertailussa tilanteeseen vaikuttaa myös se, että vertailu kohdistuu 25–64-vuotiaisiin, mikä pudottaa joukosta nuorimman, suuressa osassa maista vanhempia ikäluokkia koulutetumman, ikäluokan. OECD-maiden joukossa menestys vertailussa on oikein hyvä ja Suomen edelle ehättää vain 10 maata. Kansainvälisten vertailujen vaikeudesta kertoo se, että suuri osa globaalin vertailun aineis- tossa selvästi Suomen edellekin sijoittuneista maista jää perusasteen varassa olevien osalta Suomea korkeammalle tasolle OECD-aineistossa. Suomen kannalta tärkeimmän vertailukohdan muodostavassa Euroopassa Suomi menestyy myös kansainvälisesti vertaillen hyvin tarkasteltaessa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuutta ikäluokasta. Suomi sijoittuu 16,2 prosentillaan sijalle 9. ja Suo- men edelle sijoittuvat lähinnä Baltian maat ja eräät keskisen Itä-Euroopan maat, joissa toisen asteen koulutuksen on perinteisesti suorittanut hyvin suuri osa ikäluokasta. Ero EU28-maiden keskiarvon 25,2 prosenttiin on yhä huomattava. Verrattaessa Suomea kansainvälisesti ongelmaksi muodostuu osittain Suomen pieni koko. Koulutustasossa on myös merkittäviä alueellisia eroja myös suurempien maiden sisällä eikä viisimiljoonaista kansaa kaikilta osin ole muutenkaan mielekästä verrata neljän- 13 Kuvio 8. Maailman maat 20–64-vuotiaiden vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien osuuden mukaan 2010 (Suomi punainen) Kuvio 9. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 25–64-vuotiaiden osuus OECD-maissa 2011 (%) Kuvio 10. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 18–64-vuotiaista Euroopassa 2013 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 n 10 20 30 40 50 60 70 80 Ts ek ki S lo va ki a Y hd ys va lla t P uo la V iro K an ad a R uo ts i S ak sa S ve its i S lo ve ni a S uo m i Is ra el Itä va lta N or ja U nk ar i K or ea Lu xe m bu rg Ta ns ka Is o- B rit an ni a U us i-S ee la nt i A us tr al ia Irl an ti H ol la nt i C hi le R an sk a B el gi a Is la nt i K re ik ka Ita lia E sp an ja M ek si ko P or tu ga li Tu rk ki % 0 10 20 30 40 50 60 70 Li et tu a Ts ek ki S lo va ki a V iro P uo la La tv ia S ve its i S lo ve ni a S uo m i S ak sa Itä va lta R uo ts i U nk ar i B ul ga ria K ro at ia K yp ro s N or ja Is o- B rit an ni a Lu xe m bu rg Irl an ti R an sk a R om an ia Ta ns ka H ol la nt i E U 28 B el gi a K re ik ka Is la nt i M ak ed on ia Ita lia E sp an ja M al ta P or tu ga li Tu rk ki % 14 nesmiljardin kansaan. Vertailukelpoisuuden puutetta voidaan osin helpottaa vertaamalla Suomea suurempien maiden sisäisiin alueisiin.  Yhdysvaltojen osavaltioihin verrattuna perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa suhteellisen alhainen, ollen alempi kuin Texasissa. Osin tämä selit- tynee koulutusjärjestelmien erolla, osin sillä, että Yhdysvalloissa toisen asteen koulutus muodostui hyvin laajaksi ennen Suomea. Tuoreimmat Yhdysvaltoja koskevat luvut ovat vuodelta 2009, jolloin toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli Suomen vanhem- missa ikäluokissa vielä alempi kuin nuoremmissa ikäluokissa. Voidaankin odottaa, että ilman suuria muutoksia nuorten toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa tutkin- non suorittaneiden osuus tulee nousemaan vakiintumaan hieman yli 85 % tasolle. Yhdys- valtoihin verrattuna tämä vastaisi noin New Yorkin tai Oklaholman vuoden 2009 tasoa. Huomionarvoista on myös, että vertailu ei ota kantaa koulutuksen laatuun. Verrattaessa Saksan alueisiin (NUTS1) Suomi sijoittuu toisen asteen tutkinnon suo- rittaneiden työikäisten määrässä hyvin keskikastiin. Parhaimmillaan Saksan osavaltioissa vähintään toisen asteen koulutuksen on suorittanut yli 96 % ja heikoimmillaan noin 79,6 % työikäisestä väestöstä, joten koulutettujen osuudessa Suomi (85,9 %) on hieman lähempänä Saksan matalammin koulutettuja osavaltioita kuin korkeammin koulutettuja osavaltioita. Puola on ainoa suurista itäisen keski-Euroopan maista, joissa toisen asteen koulutus on pitkään ollut yleistä, joka kuuluu Eurostatin piiriin. Suomessa vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäluokasta on alempi kuin millään Puolan alueista. Läntisen Euroopan maissa vaille toisen asteen tutkintoa on jäänyt suurempi osa työikäi- sestä väestöstä kuin keskisessä ja itäisessä Euroopassa. Ranskassa, Iso-Britanniassa, Italiassa ja Espanjassa Suomi muodostaisikin, vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuudella mitattuna, koulutetuimman alueen. Erityisesti Italiassa, joka on suurista eurooppalaisista matalimmin koulutettu, vaikka koulutustaso onkin varsin nopeassa nousussa, perusasteen jälkeisen tutkinnon on kaikilla alueilla suorittanut selvästi Suomea pienempi osuus työikäisestä väestöstä. Suomen ero koulutetuimpaan Italian alueeseen on noin 20 prosenttiyksikköä. On kuitenkin syytä huomata, että vielä vuonna 1993 työikäisistä suomalaisista suurempi osa oli perusasteen koulutuksen varassa kuin nykyisistä työikäisistä keskisessä Italiassa. Ero Espanjankin koulutetuimpiin alueisiin on varsin huomattava, yli 15 prosenttiyksik- köä. Madridin alue, joka on tällä mittarilla Espanjan koulutetuin, on perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudessa hyvin lähellä Suomen tilannetta vuonna 1999. % 91,5 79,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 11. Perusasteen jälkeisen koulutuksen suorittaneiden osuus Suomessa (25-64-vuotiaat) ja Yhdysvaltojen osavaltioissa (yli 25-vuotiaat) 2009 15 Kuvio 12. Perusasteen jälkeisen koulutuksen suorittaneiden osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Saksan alueilla 2013 Kuvio 13. Perusasteen jälkeisen koulutuksen suorittaneiden osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Espanjan alueilla 2013 Kuvio 14. Perusasteen jälkeisen koulutuksen suorittaneiden osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Italian alueilla 2013 96,0 85,9 0 20 40 60 80 100 S ac hs en Th ür in ge n S ac hs en -A nh al t B ra nd en bu rg M ec kl en bu rg - V or po m m er n B ay er n S ch le sw ig - H ol st ei n H es se n S uo m i N ie de rs ac hs en B ad en - W ür tte m be rg B er lin H am bu rg S aa rla nd R he in la nd -P fa lz N or dr he in - W es tfa le n B re m en % 0 20 40 60 80 100 85,9 70,5 Suomi Comunidad de Madrid Noreste Noroeste Este Centro Canarias Sur % 0 20 40 60 80 100 % 85,9 63,7 Suomi Centro Nord-Est Nord-Ovest Sud Isole Kuvio 15. Perusasteen jälkeisen koulutuksen suorittaneiden osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Puolan alueilla 2013 0 20 40 60 80 100 % 92,9 85,9 Region Poludniowy Region Centralny Region Poludniowo- Zachodni Region Pólnocno- Zachodni Region Wschodni Region Pólnocny Suomi 16 Matalasti koulutetun väestön ikärakenne Koulutustason yleinen nousu heijastuu ikäryhmien välisinä eroina matalasti koulutettujen ikäluokkaosuudessa. Lähes kaikissa OECD-maissa vanhimmissa ikäryhmissä suuri osuus ikäluokasta on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta ja vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien osuus on nuorissa ikäluokissa pienempi kuin vanhemmissa. Poikkeuksen tästä muodostavat ne maat, joissa myös vanhimmissa ikäluokissa suuri osa ikäluokasta on suorittanut perusasteen jälkei- sen tutkinnon. Tämä joukko koostuu varhain tapahtuneen taloudellisen kasvun kokeneista hyvin korkean elintason maista kuten Yhdysvallat ja Kanada sekä Euroopasta Sveitsi, Ruotsi ja Saksa. Yhdysvalloissa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita on 89–90 % kaikissa 25–64-vuotiaissa kymmenvuotisikäryhmissä. Toisaalta korkeaan perusasteen jälkeisen tut- kinnon suorittaneiden osuuteen pääsevät kaikissa ikäluokissa useat itäisen Euroopan maat, kuten Venäjä, Tsekki, Slovakia, ja Puola. Kaikissa näissä maissa perusasteen tutkinnon suo- rittaneiden osuus ylittää OECD-keskiarvon 15–25 prosenttiyksiköllä. Nuoremmissa 25–34-vuotiaissa ikäluokissa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanei- den osuus vain harvassa OECD-maassa alle 80 % ikäluokasta. OECD-keskiarvon laskee alle 75 prosentin erittäin alhainen taso eräissä maissa, kuten Turkissa ja Meksikossa. Eri maiden välillä on myös suuria eroja siinä, kuinka suuria erot perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudessa ovat eri maissa. Erot ovat suurimpia niissä maissa, joissa vanhimpien ikäryhmien koulutustaso on heikoin tällä mittarilla tarkasteltuna. Suu- rin ero on Etelä-Koreassa, jossa perusasteen jälkeinen tutkinto on 55–64-vuotiaista vain 45 prosentilla, mutta 25–34-vuotiaista jo 98 prosentilla. Kuten koulutusvuositarkastelussa nähtiin ja kuten kansalliset rekisteriaineistot kertovat, Suomessa työikäisten ikäryhmien koulutustasoerot ovat varsin pienet. Erityisen pienet ne ovat, jos tarkastelun ulkopuolelle jätetään 55–64-vuotiaat, jotka ovat Suomessa vielä hieman matalammin koulutettuja kuin alle 55-vuotiaat ikäryhmät. Tällä on vaikutusta Suomen asemaan kansainvälisessä vertailussa, koska hyvin tyypillisesti niin globaalisti kuin OECD-maissa ja Euroopan maissakin nuorten ikäryhmien koulutustaso on vanhempia ikäryhmiä korkeampi. Suomi sijoittuu perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudessa koko työ- ikäisen väestön vertailussa sijalle 12, 8,9 prosenttiyksikköä yli OECD-keskiarvon ja 10,4 prosenttiyksikköä kärjessä olevan Venäjän jälkeen. Vanhimmassa ikäluokassa, 55–64-vuo- tiaissa, Suomi sijoittuu sijalle 16 ja nuorimmassa ikäluokassa, 25–34-vuotiaissa, sijalle 9. Muihin pohjoismaihin ja Benelux-maihin verrattuna perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa korkea kaikissa alle 55-vuotiaissa ikäluokissa. Vain Ruotsissa osuus nousee hieman Suomea korkeammaksi. Laajemmalla lähialueella tarkas- teltuna itäisemmässä Keski-Euroopassa saavutetut korkeat perusasteen jälkeisen koulutuk- sen suorittaneiden osuudet vaikuttavat Suomen sijoitukseen. Koulutetun väestön ikärakenne auttaa myös ennakoimaan koulutustason tulevaa kehitystä. Jos nuorten ikäluokkien koulutustaso säilyy vakaana, nousee koko työikäisen väestön koulutus- taso niin kauan kuin työiästä poistuvat ikäluokat ovat matalammin koulutettuja kuin työelä- mään siirtyvät nuoremmat ikäluokat. Mitä suurempi ikäluokkien välinen ero koulutustasossa, sitä nopeampana koulutustason nousu jatkuu. OECD-maista mm. Yhdysvalloissa ja Venäjällä ei toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa ole odotettavissa suuria muutoksia, koska koulutustaso on hyvin samalla tasolla kaikissa ikäluokissa. Vastaavasti, jos nuorten ikäluokkien koulutustaso ei laske, vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus tulee nousemaan voimakkaasti mm. Italiassa, Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa. 17 Tärkeän lisätekijän tulevan kehityksen ennakoinnille muodostaa toki nuorten ikäluok- kien koulutustason kehitys. Jos nuorten koulutustaso laskee, koko työikäisen väestön kou- lutustason nousu hidastuu tai, jos vanhojen ikäluokkien koulutustaso on riittävän korkea, kääntyy laskuun. Kuvio 16. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa ja eräissä vertailumaissa 2011 Kuvio 17. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa G8-maissa 2011 Kuvio 18. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa ja eräissä vertailumaissa 2011 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 25–34 35–44 45–54 55–64 Belgia Hollanti Itävalta Norja Ruotsi Suomi Tanska OECD EU21 % 40 50 60 70 80 90 100 Italia Kanada Ranska Saksa Suomi UK Yhdysvallat Venäjä 25–34 35–44 45–54 55–64 % 60 65 70 75 80 85 90 95 100 Kanada Puola Slovakia Suomi Sveitsi Tsekki Viro OECD EU21 25–34 35–44 45–54 55–64 % 18 Matalasti koulutetut nuorissa ikäluokissa Kansainvälisessä vertailussa seurataan usein erikseen nuoria ikäryhmiä, koska niiden kou- lutustaso kertoo koko työikäisen väestön tulevasta koulutustasosta. Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien osuus nuorissa ikäluokissa kärsii maail- manlaajuisessa vertailussa varsin pahoista tilastojen laatuun liittyvistä ongelmista. Luotettavampaan vertailuun päästään tarkasteltaessa matalasti koulutettujen osuuksia nuorista ikäluokista OECD-maissa, vaikka aineistosta johtuen vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus tulee Suomessa merkittävästi aliarvioiduksi. OECD-aineiston perusteella osuus olisi vain 9,8 %, vaikka kansallinen aineisto kertoo osuuden olevan noin 15,0 %. Tästä huolimatta aineistoa voidaan pitää luotettavampana kuin globaalia aineis- toa. Tällä aineistolla Suomi sijoittuu myös nuorissa ikäluokissa verraten hyvin, sijalle 8, saaden edelleen lähinnä hyvin korkeasti koulutetuista maista Kanadan ja Etelä-Korean, pohjoismaista Ruotsin sekä eräitä keskisen Itä-Euroopan maita. Eurostatin aineisto perustuu OECD-aineiston tavoin kyselytutkimukseen ja arvioi vailla perusasteen tutkintoa olevien osuuden vastaavalla tavalla hyvin alhaiseksi kansalli- siin aineistoihin verrattuna. Suhteellisesti Suomi menestyy vertailussa oikein hyvin ja sen edelle sijoittuu vain viisi keskisen Itä-Euroopan maata. Kuvio 19. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 25–34-vuotiaiden osuus OECD-maissa 2011 (%) Kuvio 20. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25–34-vuotiaista Euroopassa 2013 n 10 20 30 40 50 60 K or ea Ts ek ki S lo va ki a P uo la S lo ve ni a K an ad a R uo ts i S uo m i Is ra el S ve its i Y hd ys va lla t Itä va lta C hi le U nk ar i S ak sa Vi ro Irl an ti A us tr al ia Is o- B rit an ni a N or ja Lu xe m bu rg R an sk a B el gi a H ol la nt i U us i-S ee la nt i Ta ns ka K re ik ka Is la nt i Ita lia E sp an ja P or tu ga li M ek si ko Tu rk ki % 0 10 20 30 40 50 60 S lo ve ni a Ts ek ki P uo la S lo va ki a K ro at ia S uo m i Li et tu a S ve its i Itä va lta Vi ro U nk ar i R uo ts i S ak sa Irl an ti La tv ia Ky pr os Lu xe m bu rg R an sk a H ol la nt i Is o- B rit an ni a B ul ga ria N or ja E U 28 Ta ns ka B el gi a K re ik ka R om an ia M ak ed on ia Is la nt i Ita lia E sp an ja P or tu ga li M al ta Tu rk ki % 19 Matalasti koulutettujen määrän kehitys Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus ikäluokasta on laskenut lähes kaikissa OECD-maissa viimeisen 15 vuoden aikana. Poikkeuksen tästä muodostavat Norja, jossa osuus oli vuonna 2011 hieman korkeampi kuin vuonna 1997, ja Tanska, jossa osuus oli vuonna 2011 korkeampi kuin vuonna 2000. Osuuden lasku on odotetusti ollut pääsääntöisesti nopeinta niissä maissa, joissa perus- asteen varassa olevien osuus on ollut korkein ja hitainta niissä maissa, joissa vailla perusas- teen jälkeistä tutkintoa olevien osuus on ollut pienin. Suomi on ollut joukossa, jossa perusasteen varaan jääneiden osuus on ollut kansainvälisesti vertaillen pieni ja tässä joukossa osuuden lasku on ollut suhteellisen nopeaa, mikä kertoo mata- lasti koulutettujen ikäluokkien poistumisesta työiästä. Tilanne tulee muuttumaan suhteellisen pian, koska vailla perusasteen tutkintoa olevien osuus ei nykykehityksellä olennaisesti pienene 2010-luvun loppupuolen jälkeen. Suomi tulleekin vakiintumaan hieman nykyistä alem- malle tasolle. Todennäköistä on, että Suomen tason vakiintuessa kaikissa niissä 10 maassa, joissa vailla perusasteen tutkintoa olevien osuus on nyt Suomea pienempi, tulee osuus pysy- mään Suomea pienempänä. Suomen suhteellisen aseman kannalta merkittävää tulee olemaan se, kuinka pitkään osuuden lasku jatkuu niissä maissa, joissa osuus on hieman Suomea korkeampi.   Saksan osavaltioihin verrattuna perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuuden kehitys on Suomessa ollut varsin suotuisaa. Tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut enemmän kuin millään Saksan alueella. Saksan alueita nopeamman nousun tuloksena Suomi, joka vuonna 2000 sijoittui kaikkien Saksan alueiden jälkeen, oli noussut jo keski- määräisen saksalaisen alueen tasolle. Suhteessa Iso-Britannian alueisiin Suomen asema ei ole muuttunut. Vuonna 2000 Suomi oli perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudessa varsin lähellä Lontoota ja niin Suomen kuin kaikkien Iso-Britannian alueiden lähtötaso oli selvästi alle Saksan alueiden tason. Kaikilla Iso-Britannian alueilla tutkinnon suorittaneiden määrä on lisääntynyt varsin samassa tahdissa kuin Suomessa ja ero Saksaan on kaventunut olennaisesti. Verrattuna Ranskaan perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden määrä on Suomessa ollut korkea eikä suhteissa ole 2000-luvulla tapahtunut olennaisia muutoksia. Ranskan alueilla perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu on ollut Suomea nopeampaa, mutta Suomi sijoittuu vielä vuonna 2013 kaikkien Ranskan alueiden edelle. Jos Suomea verrataan Puolaan, jossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on monien itäisen Euroopan maiden tapaan perinteisesti ollut korkea, on Suomi vuosina 2000 ja 2013 alemmalla tasolla kuin alin puolalainen alue, mutta on hieman parantanut asemiaan 2000-luvun kuluessa. Kuvio 21. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 25–64-vuotiaiden osuuden vuosimuutos 2000–2011 (%) % -6,0 -5,0 -4,0 -3,0 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 S lo va ki a P uo la Ts ek ki R uo ts i K an ad a Lu xe m bu rg E te lä -K or ea U nk ar i S uo m i S lo ve ni a U K Irl an ti A us tr al ia K re ik ka N or ja Is la nt i B el gi a U us i S ee la nt i Vi ro Itä va lta E sp an ja R an sk a S ak sa Ita lia P or tu ga li H ol la nt i Y hd ys va lla t Tu rk ki S ve its i M ek si ko Ta ns ka 20 Kuvio 22. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Saksan alueilla 2000 ja 2013 Kuvio 23. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Iso-Britannian alueilla 2000 ja 2013 Kuvio 24. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Ranskan alueilla 2000 ja 2013 Kuvio 25. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Puolan alueilla 2000 ja 2013 % 12,7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 S ac hs en B ra nd en bu rg S ac hs en -A nh al t Th ür in ge n M ec kl en bu rg - V or po m m er n B er lin S ch le sw ig -H ol st ei n H am bu rg N ie de rs ac hs en H es se n S aa rla nd B ay er n N or dr he in - W es tfa le n R he in la nd -P fa lz B ad en - W ür tte m be rg B re m en S uo m i 2000–2013 2000 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2000–2013 2000 12,7 14,4 12,9 12,9 12,9 10,8 15,3 14,1 16,0 17,0 13,8 15,8 13,6 S uo m i Lo nd on S ou th E as t S ou th W es t S co tla nd N or th W es t E as t o f E ng la nd Y or ks hi re a nd Th e H um be r E as t M id la nd s W al es W es t M id la nd s N or th E as t N or th er n Ire la nd % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2000–2013 2000 12,7 8,0 13,7 13,0 14,9 13,3 12,9 13,7 18,8 S uo m i Île d e Fr an ce S ud -O ue st C en tr e- E st O ue st E st M éd ite rr an ée B as si n P ar is ie n N or d- P as -d e- C al ai s % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2000–2013 2000 10,8 9,8 9,5 10,2 9,2 11,7 12,7 R eg io n P ol ud ni ow y R eg io n C en tr al ny R eg io n P ól no cn o- Z ac ho dn i R eg io n P ol ud ni ow o- Z ac ho dn i R eg io n P ól no cn y R eg io n W sc ho dn i S uo m i 21 Korkeasti koulutetut Työikäinen väestö Korkeasti koulutettujen osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa globaalisti vertaillen kor- kea. Koska eräissä maissa, kuten Venäjällä, Yhdysvalloissa, Uudessa Seelannissa, Kanadassa ja Etelä-Koreassa on saavutettu hyvin korkeita korkeasti koulutettujen osuuksia, Suomi on kuitenkin varsin kaukana terävimmästä kärjestä ja sijoittuu vertailussa sijaluvulle 20. Korkeasti koulutettujen osuus ikäryhmästä, 32,9 prosenttia, on varsin lähellä kansallisten rekisteriaineistojen tuottama tietoa (34,3 %), mutta ero vaikuttaa myös sijoitukseen. Jos vertailussa käytetään rekisteriaineiston tietoa, Suomi ohittaa Viron siirtyen sijalle 17. Suo- men edelle sijoittuvat maailmanlaajuisessakin vertailussa lähinnä ne OECD-maat, joiden tiedetään OECD- ja eurooppalaisten aineistojen perusteella olevan Suomen edellä kor- keasti koulutettujen osuudessa työikäisestä väestöstä. Lisäksi sijoitukseen vaikuttavat eräät OECD:n ulkopuoliset maat, kuten Venäjä, Ukraina, Taiwan, Singapore, Israel ja Kypros. Suomen sijoitusta selittää myös osittain se, että vertailussa ovat mukana 20–24-vuotiaat, jotka ovat monessa muussa kehittyneessä maassa varsin usein suorittaneet korkea-asteen tut- kintoja, mutta jotka ovat Suomessa tyypillisesti vasta pääsemässä alkuun korkea-asteen opin- noissaan. Tämä näkyy Suomen parempana sijoituksena niissä vertailuissa, joissa korkeasti koulutettuja tarkastellaan yli 25-vuotiaan, ja erityisesti yli 35-vuotiaan, väestön osalta. Tarkasteltaessa korkeasti koulutettujen osuutta työikäisestä väestöstä OECD-tilastoissa, Suomen suhteellinen asema näyttää varsin hyvältä. 39,3 prosentillaan Suomi sijoittuu OECD-maiden ja Venäjän kanssa tehdyssä vertailussa sijalle yhdeksän. Tulos on hyvin vertailukelpoinen edellä esitettyyn globaaliin vertailuun, jossa Suomi sijoittui sijalle 20. Näiden sijoitusten eroa selittää se, että OECD-vertailussa Suomen sijoitusta parantaa vertailun rajaaminen 25–64-vuotiaaseen ikäluokkaan, mikä nostaa Suomen sijoitusta. Lisäksi Suomen tulosta vertailussa parantaa se, että käytetyssä aineistossa korkeasti koulu- tettujen osuus on noin 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kansallisissa rekisteriaineis- toissa. Kun maailmanlaajuisessa vertailussa Suomen sijoitus nousee käytettäessä kansallisia lukuja, OECD-vertailussa sijoitus laskee sijalle 12. 14,2 prosenttiyksikön ero OECD-tilastojen kärjessä olevaan Venäjään vastaa hieman yli 400 000 korkeasti koulutettua 25–64-vuotiasta suomalaista ja 12 prosenttiyksikön ero Kanadaan noin 350 000 korkeasti koulutettua työikäistä suomalaista. Vastaavasti 7,8 prosenttiyksikön ero OECD-keskiarvoon tarkoittaa, että Suomessa on noin 220 000 kor- keasti koulutettua enemmän kuin olisi, jos osuus olisi OECD-maiden keskitasolla. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen tilanne näyttää hyvin vastaavalta kuin maailman- laajuisessa tai eurooppalaisessa vertailussa. Työikäisessä väestössä korkeasti koulutettujen 22 Kuvio 26. Maailman maat 20–64-vuotiaiden korkeasti koulutettujen osuuden mukaan 2010 (Suomi punainen) Kuvio 27. Korkeasti koulutetut 25-64-vuotiaat 2011 (OECD + Venäjä) Kuvio 28. Korkeasti koulutetut 18-64-vuotiaat 2013 (Eurostat) 0 10 20 30 40 50 60 70 % n 10 20 30 40 50 60 % 53,5 51,3 39,3 31,5 V en äj ä K an ad a Ja pa ni Is ra el Y hd ys va lla t E te lä -K or ea U K U us i S ee la nt i S uo m i A us tr al ia N or ja Irl an ti Lu xe m bu rg V iro S ve its i R uo ts i B el gi a Is la nt i Ta ns ka A la nk om aa t E sp an ja O E C D R an sk a C hi le E U 21 S ak sa K re ik ka S lo ve ni a P uo la U nk ar i Itä va lta S lo va ki a Ts ek ki M ek si ko 0 15 20 25 30 35 40 % 38,6 35,5 Irl an ti K yp ro s Lu xe m bu rg Is o- B rit an ni a N or ja S uo m i S ve its i V iro R uo ts i B el gi a Li et tu a E sp an ja Ta ns ka H ol la nt i R an sk a Is la nt i La tv ia E U 28 S ak sa K re ik ka S lo ve ni a P uo la B ul ga ria U nk ar i Ts ek ki Itä va lta S lo va ki a P or tu ga li M al ta K ro at ia M ak ed on ia Ita lia R om an ia Tu rk ki 5 10 23 osuus on Suomessa eurooppalaisittain korkea. Korkeasti koulutettujen osuus on EU-mai- den kuudenneksi korkein, 35,5 prosenttia, kun EU28-maiden keskiarvo on vain 26,4 %. Eurooppalaisen vertailun ensimmäinen sija menee Irlannille, jossa korkeasti koulutettu- jen osuus työikäisistä on noussut jo 38,6 prosenttiin. Irlannin noin 3,1 prosenttiyksikön etumatka vastaa hieman yli 100 000 suomalaista työikäistä korkeasti koulutettua. Suomen edelle korkeasti koulutettujen osuuden vertailussa nousevat lähinnä pienet, avoimet taloudet kuten Irlanti, Luxemburg ja Norja. Poikkeuksen joukosta tekee Iso-Bri- tannia, joka on suurista eurooppalaisista maista ainoa, jossa korkeasti koulutettujen osuus on noussut Suomea korkeammaksi. Heti Suomen tason alapuolelle sijoittuvat monet muut Euroopan pienet avoimet taloudet, kuten pohjoismaat, Baltian maat, Benelux- maista Belgia ja Hollanti sekä Sveitsi. Euroopan suurista maista Espanja ja Ranska ovat varsin lähellä Suomen tasoa, noin 4–5 prosenttiyksikön päässä Suomesta. Ero Saksaan on suurempi, lähes 10 prosenttiyksikköä, Puolaan hieman suurempi, noin 12 prosenttiyksik- köä ja Italiaan vielä suurempi, yli 20 prosenttiyksikköä. Suomen sijoitus on eurooppalaisessa vertailussa laajempaa vertailua parempi, koska vertailun ulkopuolelle jäävät hyvin korkean koulutustason maat Pohjois-Amerikasta, Itä- Aasiasta, Lähi-idästä sekä Australian mantereelta. Toisaalta sitä laskee alle 25-vuotiaiden ottaminen mukaan tarkasteluun. Jos tarkastelu rajattaisiin 25–64-vuotiaisiin, Suomi nou- sisi 40,5 prosentillaan vertailun kolmanneksi Irlannin ja Luxemburgin takana. Verrattaessa Suomea kansainvälisesti ongelmaksi muodostuu osittain Suomen pieni koko. Koulutustasossa on myös merkittäviä alueellisia eroja myös suurempien maiden sisällä eikä viisimiljoonaista kansaa kaikilta osin ole muutenkaan mielekästä verrata neljän- nesmiljardin kansaan. Vertailukelpoisuuden puutetta voidaan osin helpottaa vertaamalla Suomea suurempien maiden sisäisiin alueisiin. Helpoiten tämä on tehtävissä verraten Suo- mea Yhdysvaltojen osavaltioihin ja Euroopassa aluejaon ylimpään tasoon (NUTS1). Verrattaessa Yhdysvaltojen osavaltioihin vertailu on väistämättä suuntaa-antava, koska käytettävät tilastot on kerätty eri lähteistä eivätkä näin ollen ole keskenään vertailukelpoi- sia.2 Lisäongelmia vertailussa aiheuttaa koulutusjärjestelmien välinen ero korkeakoulutuk- sen rakenteissa. Yhdysvaltojen väestölaskentatiedoissa erotellaan yli 25-vuotiaassa väestössä ne, joilla on enemmän kuin bachelor-tason tutkinto. Jos tulkitaan, että bachelor Yhdysval- loissa vastaisi alempaa korkeakoulututkintoa Suomessa, olisi Suomi tällä mittarilla tarkas- teltuna varsin samalla tasolla matalimmin koulutettujen osavaltioiden kanssa. Suomessa opistotutkinnon suorittaneet muodostavat suuren osan korkeasti koulute- tuista yli 25-vuotiaista ja heidän sisällyttämisensä vertailuun muuttaa Suomen asemaa olennaisesti. Jos myös opistoasteen koulutuksen suorittaneet rinnastetaan vähintään bach- elor-tasoisen tutkinnon suorittaneisiin yhdysvaltalaisiin, Suomi nousee osavaltiovertailun hänniltä ylimpään neljännekseen, edellään vain Washington DC ja yhdeksän osavaltiota. Washington DC on väestöltään suhteellisen pienenä pääkaupunkialueena poikkeukselli- nen, mikä heijastuu hyvin korkeana koulutustasona. Vertailukelpoisempana vertailukoh- tana voidaankin pitää varsinaisia osavaltioita, joista koulutustasossa nousee kärkeen 6,6 miljoonan asukkaan Massachusetts, joka kokonsa puolesta on varsin vertailukelpoinen Suomen kanssa. Yli 25-vuotiaissa ero korkeasti koulutettujen osuudessa Suomen ja Mas- sachusettsin välillä on noin 6,6 prosenttiyksikköä, mikä vastaa noin 250 000 suomalaista korkeasti koulutettua. Suomella on lähes vastaavan suuruinen etumatka Missouriin, Iowaan ja Etelä-Dakotaan. 2 Seuraavassa Yhdysvaltojen Census 2009 lukuja verrataan Tilastokeskuksen koulutusrakennetilaston tietoihin. 24 Euroopan osalta luontevan vertailukohdan muodostavat suurten eurooppalaisten mai- den, Saksan, Ranskan, Iso-Britannian, Espanjan, Italian ja Puolan, pääalueet, joiden väes- tömäärät ovat usein lähellä Suomen väestöä. Iso-Britannian alueisiin verrattuna korkeasti koulutettujen määrä on Suomessa varsin korke- alla tasolla. Suomen edellle vertailussa sijoittuvat Suur-Lontoo, Skotlanti ja Kaakkois-Englanti. Skotlanti on hieman yli 5 miljoonalla asukkaallaan varsin tarkkaan Suomen kokoinen, Lontoo ja Kaakkois-Englanti noin 8,5 miljoonalla asukkaallaan molemmat Suomea selvästi suurempia. Suomen ero Suur-Lontooseen on noin 14 prosenttiyksikköä, mikä vastaa noin 400 000 työ- ikäistä korkeasti koulutettua. Ero Skotlantiin on huomattavasti pienempi ja Suomi saavuttaisi Skotlannin jos meillä olisi vain noin 100 000 työikäistä korkeasti koulutettua nykyistä enemmän. Suhteessa Ranskan alueisiin Suomi menestyy paremmin kuin suhteessa Iso-Britannian alueisiin. Suomen edelle nousee vain Pariisia ympäröivä Île de France, joka noin 12 mil- joonalla asukkaalla on kaksi kertaa Suomen kokoinen. Ero Suomen ja Île de Francen välillä on vain noin 1,8 prosenttiyksikköä, mikä vastaa noin 50 000 suomalaista työikäistä korkeasti koulutettua. Espanjan alueisiin verrattuna Suomi sijoittuu varsin hyvin, mutta jää terävimmästä kär- jestä. Korkeasti koulutettujen osuudessa ero Madridia ympäröivään 6,5 miljoonan asuk- kaan alueeseen on noin 5,5 prosenttiyksikköä, mikä vastaa hieman yli 150 000 korkeasti koulutettua työikäistä suomalaista. Suhteessa turismista elävään Etelä-Espanjaan ja Kana- riaan suomalaisten koulutustaso on hyvin korkea. Verrattaessa Puolan alueisiin Suomella on hyvin selvä etumatka jopa suhteessa pääkau- pungin ympäristöön. Ero korkeimmin sijoittuvaan puolalaisalueeseenkin on 9,3 prosentti yksikköä, mikä vastaa noin 260 000 korkeasti koulutettua työikäistä suomalaista.   Kuvio 29. Korkeasti koulutetut Yhdysvaltojen osavaltioissa ja Suomessa (yli 25-vuotiaat 2009) (Punaiset: Suomi, vähintään opistoasteen tutkinto 31,6 %, Suomi, vähintään alempi korkeakoulututkinto 19,1 %. Keltainen: Yhdysvallat) % 48,5 38,2 31,6 27,9 19,1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 25 Kuvio 31. Korkeasti koulutettujen osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Ranskan alueilla 2013 Kuvio 32. Korkeasti koulutettujen osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Espanjan alueilla 2013 Kuvio 33. Korkeasti koulutettujen osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Puolan alueilla 2013 % 54,5 40,5 0 10 20 30 40 50 60 Lo nd on S co tla nd S ou th E as t S uo m i S ou th W es t E as t o f E ng la nd W al es E as t M id la nd s N or th W es t Y or ks hi re a nd T he H um be r W es t M id la nd s N or th er n Ire la nd N or th E as t % 42,3 40,5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Île d e Fr an ce S uo m i S ud -O ue st C en tr e- E st M éd ite rr an ée O ue st E st N or d - P as -d e- C al ai s C en tr e B as si n P ar is ie n % 46,0 40,5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Comunidad de Madrid Noreste Suomi Noroeste Este Centro Sur Canarias % 40,5 31,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 S uo m i R eg io n C en tr al ny R eg io n P ol ud ni ow y R eg io n W sc ho dn i R eg io n P ol ud ni ow o- Z ac ho dn i R eg io n P ól no cn y R eg io n P ól no cn o- Z ac ho dn i Kuvio 30. Korkeasti koulutettujen osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Iso-Britannian alueilla 2013 26 Korkeasti koulutettujen ikärakenne Tarkasteltaessa koulutustasoa ikäryhmittäin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta on Suomen asema hyvin samankaltainen kuin perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneissa. Kansainvälisesti on tyypillistä, että korkeasti koulutettujen osuus on alin vanhimmissa ikäryhmissä, nousee siirryttäessä nuorempiin ikäluokkiin ja on korkeimmillaan nuorim- missa ikäluokissa. Korkeasti koulutettujen osuudessa suurimmat ikäluokkien väliset erot ovat Etelä-Koreassa, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta on vanhimmassa ikäluokassa 12,8 prosenttia ja nuorimmassa 63,8 prosenttia. Suomi kuuluu tästä yleisestä ilmiöstä poikkeaviin maihin, joissa korkeasti koulutettujen osuus on hyvin samalla tasolla kaikissa ikäryhmissä. Kuten perusasteen jälkeisen tutkin- non suorittaneiden osalta, tämä tilanne koskee vain joitakin korkean elintason maita, kuten Yhdysvaltoja, Saksaa ja Israelia. Näistä maista, joissa tutkinnon suorittaneiden osuus on pitkälti samalla tasolla kaikissa ikäluokissa, se on vakiintunut Saksassa selvästi alemmalle tasolle kuin Yhdysvalloissa ja Israelissa. Kansanvälisessä vertailussa Suomen kannalta erityisen kiinnostavia ovat kaksi nuorinta ikäluokkaa, 25–34- ja 35–44-vuotiaat. Joissakin maissa korkea-asteen tutkinnon suo- rittaminen tapahtuu suhteellisen vanhana, minkä seurauksena kuudessa maassa korkea- asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä korkeampi kuin 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Näiden maiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, kuinka suuri ikäluokkien välinen ero on. Itävallassa (ero 0,1 prosenttiyksikköä), Saksassa (1,2 prosenttiyksikköä), Kanadassa (1,3 prosenttiyksikköä) ja Yhdysvalloissa (1,5 prosenttiyksikköä) ero osuudessa on varsin pieni. Sen sijaan Israelissa ero on 4,6 prosent- tiyksikköä, mitä voidaan pitää jo merkittävänä. Suomessa ero on aivan poikkeuksellisen suuri, 7,4 prosenttiyksikköä. Suomi sijoittuu koko työikäisen väestön koulutustasossa OECD-vertailussa varsin hyvin. Tämä selittyy pääosin sillä, että Suomi sijoittuu vertailussa erittäin hyvin muissa kuin nuorimmissa ikäluokissa. 55–64-vuotiaissa Suomi on OECD-vertailussa sijalla 7, käytännössä tasoissa sijalla 6 olevan Iso-Britannian kanssa. 45-54-vuotiaissa Suomi sijoit- tuu sijalle 4 ja 35–44-vuotiaissa sijalle 5. Koko 25–64-vuotiaan työikäisen väestön koko- naissijoitusta 8. sijalle selittää se, että 25–34-vuotiaiden ikäluokassa Suomi sijoittuu vasta sijalle 18. Kansainvälisessä vertailussa tulee näin näkyviin kansallisessa tarkastelussakin merki- tyksellinen seikka, että tutkinnonsuoritusikä vaikuttaa olennaisesti koulutuslaajuuden ja saavutettavan koulutustason suhteeseen. Suomessa on vielä toistaiseksi saavutettu kansain- välisesti vertaillen varsin korkea koulutustaso ja yksittäisessä ikäluokassa vain harva maa ohittaa Suomen, jossa lähes puolet ikäluokasta suorittaa korkea-asteen koulutuksen, kor- keasti koulutettujen määrässä. Kun tutkinnot kuitenkin tehdään verrattain vanhoina on korkeasti koulutettujen osuus koko väestössä alempi kuin maissa, joissa tutkinnot tehdään aiemmin. Sama perusasetelma näkyy verrattaessa Suomea lähialueella tai suuriin talouksiin. Yli 35-vuotiaissa ikäluokissa asema vertailussa on varsin hyvä riippumatta vertailujoukosta. Ainoa vertailu, jossa Suomi jää selvästi jälkeen on vertailu maailman kärkitasoon, jossa Kanada, Japani ja Venäjä saavuttavat Suomea korkeampia ikäluokkaosuuksia kaikissa alle 55-vuotiaissa ikäluokissa. Etelä-Korean poikkeuksellisen suuret erot korkeasti koulutettu- jen ikäluokkaosuuksissa näkyvät siinä, että vanhimmissa ikäluokissa osuus on Suomessa merkittävästi Etelä-Koreaa korkeampi, mutta nuorimmassa ikäluokassa huomattavasti alempi kuin Etelä-Koreassa. 27 Kuvio 34. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa ja eräissä vertailumaissa 2011 Kuvio 35. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa ja G8-maissa 2011 Kuvio 36. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä vertailumaissa 2011 25–34 35–44 45–54 55–64 Viro Suomi Tanska Alankomaat Ruotsi Norja Belgia Puola OECD % n 10 20 30 40 50 60 70 25–34 35–44 45–54 55–64 % n 10 20 30 40 50 60 70 Saksa Yhdysvallat Suomi Italia UK Kanada Japani Ranska n 10 20 30 40 50 60 70 Australia Chile Espanja Etelä-Korea Irlanti Norja Suomi Uusi Seelanti % 25–34 35–44 45–54 55–64 28 Nuoret ikäluokat Nuorissa ikäluokissa Suomen sijoittuminen korkeasti koulutettujen kansainvälisessä ver- tailussa riippuu suuresti verrattavasta ikäryhmästä.3 Suomessa korkea-asteen tutkinnot suoritetaan kansainvälisesti katsoen verraten vanhoina, mikä näkyy Suomen sijoituksessa tarkasteltaessa korkeasti koulutettujen osuuksia nuorimmissa ikäryhmissä. 20–24-vuotiaassa ikäryhmässä suomalaisten koulutustason kansainvälinen vertaaminen korkeasti koulutettujen väestöosuudella ei ole mielekästä, koska meillä opintojen aloit- tamisen viivästymisen, opintojen viivästymisen sekä suoritettavien tutkintojen laajuuden takia korkeasti koulutettujen osuus on 20–24-vuotiaassa ikäluokassa kansainvälisesti vertaillen pieni. 25–29-vuotiaassa ikäryhmässä vertailu on jo mielekkäämpää, koska suo- malaisetkin korkea-asteen tutkinnot ovat suoritettavissa 25 ikävuoteen mennessä, vaikka opintojen aloittaminen tai opinnot hieman viivästyisivätkin. Tässä vertailussa Suomi sijoittuu noin 32 prosentillaan sijalle 37, ja ero maailman seitsemään kärkimaahan, joissa osuudet ovat yli 60 %, on varsin suuri. Suomalaisittain järkevämpänä voidaan kuitenkin pitää vertailua 30–34-vuotiaiden ikäryh- mässä, jossa saavutetun tason jälkeen korkeasti koulutettujen osuus ikäluokasta ei Suomes- sakaan ole tavannut nousta merkittävästi. Tässä vertailussa Suomi sijoittuu lähes 43 prosen- tillaan globaalissa vertailussa jo sijalle 19. Suomen edelle nousevat vain Pohjois-Amerikasta Yhdysvallat ja Kanada, Itä-Aasiasta Singapore, Etelä-Korea, Japani ja Taiwan, Lähi-idästä Israel, Australiasta Uusi Seelanti ja Australia sekä Euroopasta Venäjä, Irlanti, Sveitsi, Islanti, Luxemburg, Liettua, Kypros, Belgia ja Ranska. Huomionarvoista on, että Suomen edelle sijoittuvien eurooppalaisten maiden määrä on noussut nopeasti 2000-luvulla.4 OECD-vertailussa tilanne on hyvin vastaava. Tarkasteltaessa koko 25-34-vuotiasta ikä- ryhmää, jota OECD omissa arvioissaan pääosin käyttää, Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskikastiin. 39,4 prosentillaan Suomi nousee hieman yli 38,6 % OECD- keskiarvon. Tätä tilannetta tosin selittää osittain tilastoviive. OECD-keskiarvo on tässä ryhmässä noussut noin 1,1 prosenttiyksikköä vuodessa, mutta osuus Suomessa on säilynyt varsin vakaana. Erittäin todennäköistä onkin, että vuonna 2014 Suomi sijoittuu tällä mit- tarilla tarkasteltuna hieman OECD-keskiarvon alapuolelle. OECD-vertailussa Suomen ero OECD-maiden kärkeen on nuorissa ikäluokissa varsin huomattava. Ero vertailun kärjessä olevaan Etelä-Koreaan on 24,4 prosenttiyksikköä ja kymmenen kärkimaan joukkoon nousu edellyttäisi 5,6 prosenttiyksikön nousua. Ikäluok- kaan suhteutettuna edellinen ero vastaa Suomessa noin 167 000 ja jälkimmäinen hieman yli 38 000 tutkinnon suorittanutta. Se, että Suomi saavuttaisi Etelä-Korean tässä ikäryh- mässä, nostaisi korkeasti koulutettujen osuutta koko työikäisessä väestössä noin 5,8 pro- senttiyksikköä ja vertailussa sijalta 9 sijalle 5. Osittain vertailuasetelmaan 25–34-vuotiaassa ikäluokassa vaikuttaa se, että Suomessa suoritetut korkea-asteen tutkinnot painottuvat pidempiin tutkintoihin kuin monessa muussa OECD-maassa. Opistoasteen koulutuksen poistumisen jälkeen meiltä puuttuvat kokonaan lyhyet korkea-asteen tutkinnot, mikä nostaa hieman mahdollista valmistumi- sikää. Tämän lisäksi Suomessa tutkintoja suoritetaan kansainvälisesti vertaillen vanhoina ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisikä on myöhentynyt 2000-luvulla huolimatta siitä, että tutkintojen laajuudessa ei ole tapahtunut muutosta. 3 Suomen osalta oheisissa kuvioissa on käytetty aineiston vuoden 2005 tietoja, jotka ovat lähempänä Suomen 2010 tietoja kuin aineistoon sisältyvät tiedot. 2010 vuoden tiedot yliarvioivat korkeasti koulutettujen osuuden 25–29-vuotiaissa ja aliarvioivat sen 30–34-vuotiaissa. 4 Kts. myös EU2020-tavoitteet s. 28. 29 Suomalaisittain parempaan vertailuun voidaan päästä vertaamalla 30–34-vuotiaiden ikäluokkaa. Ilman viiveitä edennyt, ohjeellisessa suoritusajassa tutkinnot suorittava hen- kilö suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon 24-vuotiaana, joten varsin huomattavalla viiveellä opintojen aloittamisessa ja opintojen kestossakin työuran alussa suoritettavien ylempien korkeakoulututkintojen tulisi olla suoritettuna ennen 30 ikävuotta. Ikärakenteella on suuri merkitys koko työikäisen väestön odotettavissa olevalle kou- lutustason kehitykselle. Maissa, joissa nuoret ikäluokat ovat vanhempia koulutetumpia, koulutustason nousu tulee jatkumaan, koska uudet työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat poistuvia koulutetumpia. Maissa, kuten Suomi, joissa ikäluokkien väliset erot ovat pienet, odotettavissa oleva muutos on pieni. Tarkemmassa Eurooppalaisessa vertailussa käytetään nuorten ikäluokkien koulutustason vertaamisessa usein 30–34-vuotiasta ikäluokkaa, jota koskien mm. korkeasti koulutettujen nuorten osuutta koskevat tavoitteet on EU:ssa asetettu. Korkeasti koulutettujen nuorten määrän vertailussa Suomen asema Euroopassa poik- keaa olennaisesti Suomen asemasta koko työikäisen väestön vertailussa. 45,3 prosentin tason saavuttavan Suomen ero Euroopan kärjessä olevaan Irlantiin (51,9 %) on 6,6 pro- senttiyksikköä, mikä vastaa tuossa ikäluokassa noin 22 500 korkeasti koulutettua. Koko työikäisessä väestössä vastaava ero olisi yli 200 000 korkeasti koulutettua. Sama asetelma vallitsee verrattaessa Suomea suurten eurooppalaisten maiden alueisiin. Iso-Britannian voimakas koulutustason nousu näkyy siinä, että alueiden joukossa Suomen suhteellinen asema on nuorissa yhden pykälän heikompi kuin koko työikäisessä väestössä. Erityisen selvästi se kuitenkin näkyy voimakkaasti kasvaneena erona Suur-Lontoon ja Skotlannin koulutustason ja Suomen koulutustason välillä. Yksin 30–34-vuotiaiden ikä- luokassa 19,2 prosenttiyksikön ero Lontooseen vastaa yli 65 000 korkeasti koulutettua Suomessa ja 9,7 prosenttiyksikön ero Skotlantiin yli 28 500 korkeasti koulutettua. Koko työikäiseen väestöön suhteutettuna määrät vastaisivat yli 600 000 ja yli 270 000 korkeasti koulutettua. Asetelma on varsin vastaava suhteessa nuorten ikäluokkien koulutustasoa selvästi nos- taneisiin Ranskaan, Espanjaan ja Puolaan. Erityisen selvästi ero tilanteeseen koko työ- ikäisessä väestössä näkyy Puolassa, jossa nuorten koulutustason nousu on OECD-maiden nopeimpien joukossa. Kun koko työikäisen väestön vertailussa Suomi on Puolan alueita selvästi koulutetumpi, ollen korkeasti koulutettujen osuudessa Puolan parasta aluetta yli 9 prosenttiyksikköä edellä, on se nuorissa jo kahden prosenttiyksikön takamatkalla. Nuorten korkeasti koulutettujen osuutta vertailtaessa Suomen sijoitus suhteessa maan alueisiin on Ranskassa kaksi ja Espanjassa yhden sijan heikompi kuin koko työikäisen väestön vertailussa. Erityisen huomattava on kuitenkin paljon suurempi ero kyseisten maiden koulutetuimpiin alueisiin. 9,1 prosenttiyksikön takamatka suhteessa Madridin alueeseen vastaa yli 31 000 korkeasti koulutettua 30–34-vuotiaista suomalaista ja 8,2 pro- senttiyksikön ero Pariisiin yli 28 000 korkeasti koulutettua. Koko työikäisessä väestössä vastaava ero tarkoittaisi Suomessa jo noin 300 000 ja noin 270 000 korkeasti koulutettua. Suuren Eurooppalaisen maan alueena Suomi ei enää 2010-luvun alussa olisi poikke- uksellisen korkeasti koulutettu. Odotettavissa onkin, että Suomen ero suurten maiden koulutetuimpiin alueisiin tulee kasvamaan myös koko työikäisessä väestössä, kun nuorissa kasvanut koulutustasoero alkaa asteittain vaikuttaa yhä vanhemmissa ikäluokissa.   30 Kuvio 37. Maailman maat 25-29-vuotiaiden korkeasti koulutettujen osuuden mukaan 2010 (Suomi punainen) Kuvio 38. Maailman maat 30-34-vuotiaiden korkeasti koulutettujen osuuden mukaan 2010 (Suomi punainen) Kuvio 39. Korkeasti koulutetut 25-34-vuotiaat 2011 (OECD + Venäjä) Kuvio 40. Korkeasti koulutettujen osuus 30-34-vuotiaista 2013 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % 0 10 20 30 40 50 60 70 E te lä -K or ea Ja pa ni K an ad a V en äj ä Irl an ti Is o- B rit an ni a N or ja Lu xe m bu rg U us i S ee la nt i Is ra el A us tr al ia Y hd ys va lla t R an sk a R uo ts i B el gi a C hi le S ve its i A la nk om aa t S uo m i Is la nt i P uo la E sp an ja V iro O E C D Ta ns ka S lo ve ni a K re ik ka U nk ar i S ak sa P or tu ga li S lo va ki a Ts ek ki M ek si ko Itä va lta Ita lia Tu rk ki 51,9 45,3 0 10 20 30 40 50 60 Irl an ti Li et tu a Lu xe m bu rg N or ja R uo ts i K yp ro s Is o- B rit an ni a S ve its i S uo m i R an sk a Ta ns ka H ol la nt i Is la nt i B el gi a V iro La tv ia E sp an ja P uo la S lo ve ni a E U 28 K re ik ka S ak sa U nk ar i B ul ga ria P or tu ga li Itä va lta Ts ek ki S lo va ki a K ro at ia M al ta R om an ia Ita lia M ak ed on ia Tu rk ki 31 Kuvio 41. Korkeasti koulutettujen osuus (30–34-vuotiaat) Suomessa ja Iso-Britannian alueilla Kuvio 42. Korkeasti koulutettujen osuus (30–34-vuotiaat) Suomessa ja Espanjan alueilla 2013 Kuvio 43. Korkeasti koulutettujen osuus (30–34-vuotiaat) Suomessa ja Ranskan alueilla Kuvio 44. Korkeasti koulutettujen osuus (30–34-vuotiaat) Suomessa ja Puolan alueilla 2013 64,3 52,8 45,1 0 10 20 30 40 50 60 70 Lo nd on S co tla nd S ou th E as t S ou th W es t S uo m i N or th W es t E as t o f E ng la nd W al es Y or ks hi re a nd Th e H um be r N or th er n Ire la nd E as t M id la nd s W es t M id la nd s N or th E as t 54,2 45,1 0 10 20 30 40 50 60 Comunidad de Madrid Noreste Noroeste Suomi Este Centro Canarias Sur 53,3 45,1 0 10 20 30 40 50 60 Île d e Fr an ce S ud -O ue st C en tr e- E st S uo m i N or d- P as -d e- C al ai s E st M éd ite rr an ée O ue st C en tr e B as si n P ar is ie n 47,2 45,1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 R eg io n C en tr al ny S uo m i R eg io n W sc ho dn i R eg io n P ol ud ni ow y R eg io n P ol ud ni ow o- Z ac ho dn i R eg io n P ól no cn o- Z ac ho dn i R eg io n P ól no cn y 32 Korkeasti koulutettujen määrän kehitys Korkeasti koulutettujen määrän kehitys kehittyneissä maissa Koko työikäisen korkeasti koulutetun väestön osuudessa Suomi menestyy kansainvälisessä vertailussa hyvin, vaikka sijoitus on hieman heikentynyt 1990-luvun lopulta. Suhteellisen aseman heikkenemistä ei selitä suomalaisten koulutustason lasku vaan se, että korkeasti kou- lutettujen ikäluokkaosuus on kasvanut varsin voimakkaasti useimmissa OECD-maissa. Suomen suhteellinen asema on heikentynyt, koska korkeasti koulutettujen osuus 25–64-vuotiaista on Suomessa kasvanut 2000-luvulla olennaisesti hitaammin kuin OECD- maissa keskimäärin. Suomea hitaammin osuus on kasvanut vain neljässä OECD-maassa. Osittain eroja korkeasti koulutettujen osuuden kehityksessä selittää maiden lähtötaso. Maissa, joissa korkeasti koulutettujen osuus on ollut korkea, kasvu on ollut usein hitaam- paa kuin maissa, joissa koulutustaso on ollut alempi. Korkeasti koulutettujen määrän kasvu näyttää kuitenkin olleen 2000-luvulla Suomessa poikkeuksellisen heikkoa myös suhteessa lähtökohtiin. Vuonna 2000 työikäisten korkeasti koulutettujen osuudessa Suomen edelle sijoittuivat vain Kanada, Yhdysvallat ja Japani. Vuosina 2000-2011 korkeasti koulutettujen määrä kasvoi Japanissa (3 % vuodessa) ja Kanadassa (2,3 % vuodessa) selvästi nopeammin kuin Suomessa (1,7 % vuodessa). Vielä selvempi kasvuvauhdin ero on kuitenkin maihin, joissa korkeasti koulutettujen osuus työikäisistä oli 2000-luvun alussa hieman Suomea pienempi. Näissä maissa kasvu- prosentit olivat selvästi Suomea korkeampia ja esimerkiksi sekä Luxemburg (vuosikasvu 6,6 %), Irlanti (vuosikasvu 5,2 %), Korea (vuosikasvu 4,9 %) että Iso-Britannia (vuosi- kasvu 4,0 %) kasvoivat hyvin huomattavasti Suomea nopeammin ja olivat vuoteen 2011 mennessä ohittaneet Suomen korkeasti koulutettujen osuudessa työikäisistä. Hitaamman kasvun seurauksena korkeasti koulutettujen osuus työikäisistä on jäänyt aiempaa enemmän jälkeen maailman kärkimaista. 2000-luvun alussa Suomen ero Kanadaan korkeasti koulutettujen osuudessa oli noin 7,5 prosenttiyksikköä, mikä vastasi noin 210 000 korkeasti koulutettua työikäistä suoma- laista. Vuoteen 2011 mennessä ero oli kasvanut noin 12 prosenttiyksikköön, mikä vastasi noin 340 000 korkeasti koulutettua työikäistä. Vastaavasti suhteessa Japaniin Suomi oli vuonna 2000 Japania yhden prosenttiyksikön, lähes 30 000 korkeasti koulutettua, jäljessä. Vuoteen 2011 mennessä ero oli kasvanut 7,1 prosenttiyksikköön, mikä vastasi yli 200 000 korkeasti koulutettua. Suurin muutos on tapahtunut suhteessa Etelä-Koreaan, joka oli vuonna 2000 Suomea 8,7 prosenttiyksikköä, noin 240 000 korkeasti koulutettua, jäljessä. Vuonna 2011 Etelä- Korea oli 1,1 prosenttiyksikköä, vastaten hieman yli 30 000 korkeasti koulutettua, Suo- mea edellä. 33 Kuvio 45. Korkeasti koulutetut 25–64-vuotiaat, määrän vuosimuutos 2000–2011 Kuvio 46. Korkeasti koulutettujen 25–64-vuotiaiden osuus 2011 ja vuosikasvu 2000–2011 OECD-maissa (Suomi punainen) Kuvio 47. Korkeasti koulutettujen osuus 25-64-vuotiaista OECD-maissa 2000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Y hd ys va lla t R uo ts i S ak sa M ek si ko S uo m i V iro B el gi a K an ad a Ta ns ka N or ja H ol la nt i U us i-S ee la nt i R an sk a Ja pa ni Itä va lta A us tr al ia E sp an ja Is la nt i S ve its i K re ik ka U nk ar i Is o- B rit an ni a Ita lia S lo ve ni a Ts ek ki Tu rk ki K or ea Irl an ti S lo va ki a P or tu ga li Lu xe m bu rg P uo la 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 n 10 20 30 40 50 60 K rk ea st i k ou lu te ttu je n m ää rä n vu os ik as vu 20 00 -2 01 1 Korkeasti koulutettujen osuus 25–64-vuotiaista 2013 40,1 32,6 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 K an ad a Y hd ys va lla t Ja pa ni S uo m i R uo ts i V iro U us i-S ee la nt i N or ja A us tr al ia B el gi a Ta ns ka Is o- B rit an ni a S ve its i H ol la nt i K or ea Is la nt i S ak sa E sp an ja Irl an ti R an sk a Lu xe m bu rg K re ik ka S lo ve ni a M ek si ko U nk ar i Itä va lta P uo la Ts ek ki S lo va ki a Ita lia P or tu ga li 34 Korkeasti koulutettujen määrän kehittyminen Euroopassa Suomen asema on muuttumassa nopeasti myös Euroopan sisäisessä vertailussa. EU-mai- den keskinäisessä vertailussa Suomi pysytteli kärkisijalla vuoteen 1998, vaikka OECD- vertailussa ohi olivat jo nousseet Kanada ja Japani. 2000-luvulle tultaessa tilanne alkoi muuttua nopeasti, koska korkeasti koulutettujen osuus ei enää noussut 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuoteen 2005 mennessä Suomen edelle olivat nousseet Euroopan Unionin maista Irlanti, Belgia, Tanska, Ranska ja Espanja. Vuoteen 2011 mennessä ohi olivat nous- seet myös Luxemburg, Ruotsi ja Hollanti. Korkeasti koulutettujen osuus työikäisestä väestöstä on Euroopassa muuttunut voimak- kaasti viimeisen vuosikymmenen aikana, vuodesta 2004 vuoteen 2013. Koulutustaso on noussut voimakkaasti monissa maissa, joissa lähtötaso on ollut alhainen ja siten mahdolli- suuksia nousulle enemmän kuin korkeasti koulutetusta väestöstä lähteneillä mailla. Maita, joissa korkeasti koulutettujen osuus on noussut nopeasti, ovat olleet Luxemburgin lisäksi monet pienet avoimet taloudet kuten Irlanti, Latvia ja Sveitsi, jotka eivät vielä 2000-luvun alkuvuosina sijoittuneet aivan EU-maiden kärkeen väestön koulutustasossa. Suurista EU- maista huomattava koulutustason nousu on tapahtunut Puolassa ja Iso-Britanniassa, joissa korkeasti koulutettujen osuus on noussut noin 10 prosenttiyksikköä. Suomessa korkeasti koulutettujen osuus on noussut noin 5,6 prosenttiyksikköä. Työikäisen väestön koulutustason nousu on ollut nopeata kuitenkin myös varsin korkealta koulutustasolta lähteneissä maissa. Tästä kertoo korkeimmin koulutettujen eurooppalaisten maiden joukko. Vuoden 2013 viidestä kärkimaasta neljä, Kypros, Norja, Iso-Britannia ja Irlanti sijoittuivat yhdeksän kärkimaan joukkoon vuonna 2004. Tästä huolimatta kärjen viidestä maasta neljä kuuluu seitsemän eniten korkeasti koulutettujen osuutta nostaneen maan joukkoon. Suuri osa maista, joissa koulutustason nousu on ollut huomattavaa viimeisen kymmenen vuoden aikana, saavutti kansainvälisesti vertaillen kor- kean koulutustason jo vuonna 2004. Suomi erottuu eurooppalaisessakin vertailussa selvästi tyypillistä hitaamman koulu- tusrakenteen muutoksen maana. Sekä Suomi että Tanska olivat vuonna 2004 kolmen koulutetuimman Eurostat-maan joukossa. Vuoteen 2013 mennessä Suomen sijoitus oli pudonnut sijalta yksi sijalle kuusi ja Tanska sijalta kolme sijalle 13. Maiden suhteellisen aseman nopea muutos kertoo siitä, että korkeasti koulutettujenkin maiden nopeasti nosta- essa koulutustasoaan, muuttuu kärkisijoillekin sijoittuneiden maiden asema nopeasti, jos koulutustason nousu olennaisesti hidastuu. Kuvio 48. Korkeasti koulutettujen osuus 25-64-vuotiaista OECD-maissa 2011 51,3 39,3 0 10 20 30 40 50 60 K an ad a Ja pa ni Is ra el Y hd ys va lla t K or ea Is o- B rit an ni a U us i-S ee la nt i S uo m i A us tr al ia N or ja Irl an ti Lu xe m bu rg V iro S ve its i R uo ts i B el gi a Is la nt i Ta ns ka H ol la nt i E sp an ja R an sk a C hi le S ak sa K re ik ka S lo ve ni a P uo la U nk ar i Itä va lta S lo va ki a Ts ek ki M ek si ko P or tu ga li Ita lia 35 Kuvio 49. Korkeasti koulutettujen osuuden muutos 18–64-vuotiaista 2004–2014 (Eurostat) Kuvio 50. Korkeasti koulutettujen 18–64-vuotiaiden määrän muutos 2004–2013 Kuvio 51. Korkeasti koulutettujen 18-64-vuotiaiden määrän muutos 2004-2013 (’000) Eurooppalaisessa vertailussa Suomen edelle korkeasti koulutettujen työikäisten määrässä sijoittuvissa maissa korkeasti koulutettujen osuuden nousu on ollut huomattavasti Suo- mea nopeampaa. Suhteellisten osuuksien rinnalla on syytä tarkastella eri tason tutkinnon suorittaneiden määrien kehitystä eri maissa. Matalasti ja korkeasti koulutettujen työikäisten määrissä tapahtuneet muu- tokset kertovat siitä, kuinka nopeassa muutoksessa kehittyneiden maiden koulutusrakenne on. EU28-maissa korkeasti koulutettujen 18–64-vuotiaiden määrä on lisääntynyt vuosina 2004–2013 noin 22,2 miljoonalla henkilöllä. Suuri osa lisäyksestä on tapahtunut kuudessa suurimmassa jäsenmaassa, joissa korkeasti koulutettujen määrä lisääntyi noin 13,44 miljoo- nalla henkilöllä. Suurista maista pienimmän lisäyksen korkeasti koulutettujen määrässä on kokenut Italia, jossa korkeasti koulutettujen määrä on noussut hieman yli 1,9 miljoonalla henkilöllä. Suurin lisäys on nähty Iso-Britanniassa, jossa korkeasti koulutettujen määrä on lisääntynyt hieman yli 4,5 miljoonalla henkilöllä vuosina 2004–2013, eli noin 500 000 henkilöllä vuodessa. Pienemmissä jäsenmaissa ja pienemmissä eurooppalaisissa valtioissa kor- keasti koulutettujen määrässä tapahtunut nousu on yhdeksän vuoden jaksolla ollut huomat- tavasti vähäisempi ja valtaosassa maita lisäys on jäänyt alle 500 000 henkilön. 5,6 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Itä va lta Ta ns ka K ro at ia S ak sa B ul ga ria H ol la nt i Ita lia R om an ia B el gi a U nk ar i S uo m i N or ja E U 28 E sp an ja V iro K re ik ka R an sk a Is la nt i M al ta P or tu ga li S lo va ki a R uo ts i Ts ek ki S lo ve ni a Li et tu a Is o- B rit an ni a S ve its i K yp ro s P uo la La tv ia Irl an ti Lu xe m bu rg % % 19,7 0 20 40 60 80 100 120 Ta ns ka Itä va lta B ul ga ria H ol la nt i S uo m i K ro at ia S ak sa V iro Li et tu a B el gi a R an sk a E sp an ja N or ja U nk ar i R uo ts i K re ik ka La tv ia Is la nt i Is o- B rit an ni a S ve its i Ita lia S lo ve ni a P or tu ga li Irl an ti R om an ia K yp ro s Ts ek ki P uo la M al ta S lo va ki a Lu xe m bu rg 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Is la nt i M al ta Ta ns ka V iro Lu xe m bu rg K ro at ia K yp ro s La tv ia Li et tu a Itä va lta S lo ve ni a B ul ga ria S uo m i N or ja S lo va ki a U nk ar i Irl an ti H ol la nt i P or tu ga li K re ik ka B el gi a R uo ts i Ts ek ki S ve its i R om an ia Ita lia S ak sa E sp an ja P uo la R an sk a Is o- B rit an ni a 36 Absoluuttisen lisäyksen suuruuteen vaikuttaa odotetusti suuresti maan koko. Suhteel- lisesti tarkasteltuna koko EU28-alueella korkeasti koulutettujen määrä lisääntyi vuosina 2004–2013 noin 36,6 prosentilla. Hieman yllättäen korkeasti koulutettujen määrän suhteellinen lisäys on ollut suurissa jäsenmaissa nopeampaa kuin Euroopan Unionissa keskimäärin, noin 39,0 prosenttia. Suomessa suhteellinen lisäys on tässä tarkastelussa noin 19,7 %, noin puolet suurten jäsenmaiden suhteellisesta lisäyksestä. Korkeasti koulutettujen määrän lisäys on kuitenkin suurissa jäsenvaltioissa ollut myös keskimäärin nopeampaa kuin jäsenmaissa keskimäärin. Suuressa osassa jo varsin korkean koulutustason saavuttaneita maita koulutustason nousu ei osoita selviä merkkejä hidastumisesta. Esimerkiksi Suomea korkeamman kor- keasti koulutettujen osuuden saavuttaneissa viidessä maassa korkeasti koulutettujen työ- ikäisten määrä lisääntyi vuosina 2004–2013 noin 47,7 prosenttia kun se samaan aikaan lisääntyi Suomessa 19,7 prosenttia. Korkeasti koulutettujen määrän kansainvälisesti hidas kehitys Suomessa näkyy hyvin kun Suomea verrataan suurten eurooppalaisten maiden alueisiin. Iso-Britannian alueisiin verrattuna Suomen asema on muuttunut olennaisesti vuosien 2000 ja 2013 välillä. Vuonna 2000 Suomi sijoittui Skotlannin ja Kaakkois-Englannin edelle, jopa varsin selvästi. Etumatka Skotlantiin oli noin 2,2 prosenttiyksikköä, mikä vastasi noin 60 000 suomalaista korkeasti koulutettua työikäistä. Vastaavasti takamatka Suur-Lontooseen oli noin 7,5 prosenttiyksikköä, mikä vastasi noin 210 000 korkeasti koulutettua työikäistä. Vuoteen 2013 mennessä takamatka Lontooseen oli kaksinkertais- tunut noin 14 prosenttiyksikköön ja noin 400 000 korkeasti koulutettuun. Skotlanti taas oli siirtynyt 60 000 korkeasti koulutetun takamatkalta noin 100 000 etumatkalle. Muu- toksen nopeudesta kertoo se, että vielä vuonna 2010 Suomi oli vertailussa Skotlannin edellä. Iso-Britannian alueista vain Länsi-Midlands on kokenut hitaamman korkeasti koulutettujen osuuden kasvun kuin Suomi vuosina 2000-2013. Keskimäärin 2000-luvulla Suomi on jää- nyt Lontoosta alueesta suhteellisesti jälkeen vajaan 15 000 korkeasti koulutetun vuosivauh- tia. Suhteessa Skotlantiin vauhti on ollut noin 12 000 korkeasti koulutettua vuodessa. Ranskan alueisiin verrattuna Suomen kehitys on saman suuntainen kuin suhteessa Iso- Britanniaan, mutta hitaampi. Korkeasti koulutettujen osuus on kasvanut kaikilla Ranskan alueilla nopeammin kuin Suomessa. Suomen ero Pariisin alueeseen on kasvanut vuoden 2000 noin 0,7 prosenttiyksiköstä, mikä vastasi noin 20 000 korkeasti koulutettua suoma- laista, noin 1,8 prosenttiyksikköön, mikä vastaa noin 50 000 korkeasti koulutettua suo- malaista. Keskimäärin 2000-luvulla Suomi on jäänyt Pariisin alueesta suhteellisesti jälkeen vajaan 5 500 korkeasti koulutetun vuosivauhtia. Espanjan alueisiin verrattuna Suomen suhteellisen aseman muutos on ollut voimak- kaampi kuin Ranskassa, muttei aivan yhtä voimakas kuin Iso-Britanniassa. Vuonna 2000 Suomi olisi ollut Espanjan alueista koulutetuin, mutta vuonna 2013 se oli pudonnut sijalle 3. Vuosituhannen alkaessa ero Madridin alueeseen oli Suomen hyväksi 0,9 prosenttiyksik- köä, mikä vastasi noin 25 000 korkeasti koulutettua työikäistä suomalaista. Vuonna 2013 vastaava ero oli Madridin alueen hyväksi noin 5,5 prosenttiyksikköä, mikä vastasi noin 150 000 korkeasti koulutettua suomalaista. Keskimäärin 2000-luvulla Suomi on jäänyt Madri- din alueesta suhteellisesti jälkeen noin 13 500 korkeasti koulutetun vuosivauhtia. Puolan alueisiin verrattuna peruskehitys näyttää samalta kuin suhteessa Länsi-Euroopan suuriin maihin verrattuna. Lähtökohdat olivat vuonna 2000 hyvin eri tasolla ja Suomi on onnistunut pitämään koulutetuimmankin Puolan alueen takanaan. Ero Varsovan ympä- ristöön on kuitenkin kaventunut vuoden 2000 noin 18,4 prosenttiyksiköstä, mikä vastasi noin 510 000 suomalaista korkeasti koulutettua, vuoden 2013 noin 9,3 prosenttiyksik- 37 Kuvio 52. Korkeasti koulutettujen osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Iso-Britannian alueilla 2000 ja 2013 köön, noin 270 000 korkeasti koulutettuun. Vuositasolla etumatka on kaventunut lähes 18 500 korkeasti koulutetulla vuodessa. 14,7 8,2 11,5 13,9 8,9 11,1 9,2 9,7 7,5 9,4 11,0 10,7 9,0 0 10 20 30 40 50 60 Lo nd on S uo m i S ou th E as t S co tla nd S ou th W es t E as t o f E ng la nd N or th W es t W al es W es t M id la nd s Y or ks hi re a nd T he H um be r E as t M id la nd s N or th er n Ire la nd N or th E as t % 2000–2013 2000 Kuvio 53. Korkeasti koulutettujen osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Ranskan alueilla 2000 ja 2013 Kuvio 54. Korkeasti koulutettujen osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Espanjan alueilla 2000 ja 2013 Kuvio 55. Korkeasti koulutettujen osuus 25-64-vuotiaista Suomessa ja Puolan alueilla 2000-2013 % 2000–2013 2000 9,3 8,2 10,4 12,5 11,7 10,3 10,8 10,6 9,3 13,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Île d e Fr an ce S uo m i C en tr e- E st S ud -O ue st M éd ite rr an ée E st O ue st C en tr e B as si n P ar is ie n N or d- P as -d e- C al ai s % 2000–2013 2000 8,2 17,3 11,9 13,1 14,1 12,6 15,0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 S uo m i R eg io n C en tr al ny R eg io n P ól no cn y R eg io n P ol ud ni ow o- Z ac ho dn i R eg io n W sc ho dn i R eg io n P ól no cn o- Z ac ho dn i R eg io n P ol ud ni ow y % 2000–2013 2000 8,2 14,6 12,7 10,9 14,2 9,8 8,2 8,9 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Suomi Comunidad de Madrid Noreste Este Noroeste Centro Sur Canarias 38 Korkeasti koulutettujen nuorten määrän kehitys Koska koulutus suoritetaan useimmiten työuran alussa, on koulutustason muutos näkynyt voimakkaimmin nuorissa ikäluokissa ja laajentunut koulutus näkyy pidemmän ajan kulu- essa asteittain koko työikäisen väestön koulutustasossa. Koska yleisen koulutustason nousu tai lasku näkyy ensin nuorissa ikäluokissa, näkyvät suhteelliset muutokset eri maiden ase- massa ensin ja voimakkaimmin nuorissa ikäluokissa. Tarkasteltaessa nuoria 25–34-vuotiaita ikäluokkia on 1990-luvun alun jälkeen tapahtu- nut huomattava muutos eri maiden asemassa. Suomessa korkeasti koulutettujen osuus nuorista 25–34-vuotiaista on kehittynyt muista OECD-maista poikkeavalla tavalla. Vuosina 1991–2011 korkeasti koulutettujen osuus ikäluokasta kasvoi Suomessa noin 6 prosenttiyksiköllä kun kahdeksassa OECD-maassa nousu on ollut yli 20 prosenttiyksikköä. 1990-luvulla Suomi jäi kasvuvauhdissa jälkeen ja putosi OECD-vertailussa kärjestä jaetulle 3. sijalle. 2000-luvulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu on Suomessa käytännössä pysähtynyt ja Suomen sijoitus OECD-vertailussa on laskenut vuoden 2000 jaetulta 3. sijalta sijalle 18. Nuorissa 25-34-vuotiaissa ikäluokissa merkillepantavaa on, että EU-maat joukkona menestyvät vertailussa varsin heikosti. 1990-luvun alussa Euroopan ulkopuoliset OECD- maat olivat pitkälti EU-maiden kanssa samalla tasolla ja vielä vuonna 2000 kärkikymme- nikössä oli 5 EU-maata ja 15 kärjessä 10 EU-maata. Vuoteen 2011 mennessä tilanne oli muuttunut niin, että 10 maan kärjessä on vain 3 EU-maata ja 15 kärjessä 6 EU-maata. Vuonna 2005 kuuden korkeimmin sijoittuvan maan joukkoon ei mahtunut yhtään EU- maata, mutta Irlannin nopea nousu Israelin, Norjan ja Uuden Seelannin ohi on hieman kaunistanut vertailutilannetta. Kokonaisuutena EU-maiden asema on heikentynyt voimakkaasti. EU:n kuulu- mattomista OECD-maista vain Turkissa ja Meksikossa korkeasti koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista on pienempi kuin Puolassa, joka on tällä mittarilla 9. koulutetuin EU- maa. Osin yllättäen EU-maiden suhteellinen asema tässä tarkastelussa on pääosin heiken- tynyt 2000-luvulla, sen jälkeen kun EU asetti tavoitteeksi olla maailman kilpailukykyisin osaamiseen perustuva talous vuonna 2010. Syynä ei ole tason lasku EU-maissa, vaan korkeasti koulutettujen väestöosuuden hyvin nopea nousu EU:n ulkopuolisissa OECD- maissa. Suomen osalta muutos on ollut voimakkaampi. Vuonna 1991 Suomi sijoittui ver- tailussa ensimmäiseksi, mutta vuonna 2011 ei-EU OECD-maista vain kolme sijoittui vertailussa Suomen jälkeen. Yksi näistä maista on Islanti, jossa osuus on Suomea 0,2 prosenttiyksikköä alempi ja nousussa. Odotettavissa on, että vuosikymmenen puoliväliin mennessä ainoat EU:n kuulumattomat OECD-maat, joissa korkeasti koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista on pienempi Suomessa, ovat edellä mainitut Turkki ja Meksiko. Nuoressa ikäluokassa korkeakoulutettujen osuudessa tapahtuneet muutokset ovat olen- naisesti suurempia kuin koko työikäisessä väestössä tapahtuneet muutokset. Niiden merki- tystä kasvattaa se, että nuorten ikäryhmien koulutustasossa tapahtuneet muutokset tulevat tulevina vuosikymmeninä muuttamaan koko työikäisen väestön koulutustasoa. Suomen suhteellisen aseman muutoksen voimakkuus näkyy selvästi kun tarkastellaan nuorten ikäluokkien OECD-vertailuja 1990-luvun alussa, 2000-luvun vaihteessa ja 2010- luvun alussa. 1990-luvun alussa suomalaiset 25-34-vuotiaat nuoret olivat korkeasti koulutettuja use- ammin kuin nuoret missään muualla maailmassa. Ero takana tuleviin oli varsin huomat- tavakin. Vain kolme maata saavutti yli 30 prosentin korkeasti koulutettujen osuuden ja 39 33,3 prosentillaan Suomi oli 10,1 prosenttiyksikköä edellä OECD-sijalla 7. ollutta Uusi Seelantia. Etumatka Uuteen Seelantiin vastasi tuossa 10-vuotisikäluokassa yli 75 000 kor- keasti koulutettua ja 1,3 prosenttiyksikön ero toisena olleeseen Kanadaankin lähes 10 000 korkeasti koulutettua nuorta. Vuoteen 2000 tultaessa tilanne oli muuttunut. Suomessa korkeasti koulutettujen osuus oli noussut 37,6 prosenttiin, mutta muualla nähty nousu oli ollut huomattavasti Suomea nopeampaa. Kanada oli siirtynyt 1,3 prosenttiyksikön takamatkalta 10,7 prosenttiyksikön etumatkalle, joka vastasi jo noin 70 000 nuorta suomalaista korkeasti koulutettua. Japani oli noussut 9,6 prosenttiyksikön etumatkalle ja kaukaa takaa ponnistanut Irlanti 9 pro- senttiyksikön etumatkalle. Vuositasolla Suomen aseman heikkeneminen suhteessa Japa- niin vastasi noin 9 000 korkeasti koulutettua nuorta suomalaista ja suhteessa Irlantiin yli 16 000 korkeasti koulutettua nuorta. Pääjoukko OECD-maita ei ollut kuitenkaan vielä noussut Suomen ohitse, vaan vasta Suomen kantaan kiinni. Varsinainen Suomen suhteellisen aseman muutos on tapahtunut 2000-luvulla. Vuonna 2000 nuoret suomalaiset kuuluivat maailman koulutetuimpiin, vuonna 2011 he sijoit- tuvat kehittyneiden maiden keskikastiin, OECD-vertailun sijalle 18. Suomalaisten taso ei ole heikentynyt, mutta muualla osaamispanostukset ovat olleet merkittävästi suurem- pia. Muutos ei ole rajautunut vain joihinkin kehittyneisiin maihin, vaan 2000-luvulla korkeasti koulutettujen nuorten osuus on noussut Suomea korkeammaksi kehittyneiden maiden pääjoukossa. Kun korkeasti koulutettujen nuorten osuus Suomessa nousi 2000- 2011 noin 1,8 prosenttiyksiköllä, nousi se OECD-maissa keskimäärin 9,0 prosenttiyk- sikköä. Tämä Suomen ero maailman kärjessä olevaan Etelä-Koreaan on noussut 24,4 prosenttiyksikköön, mikä tarkoittaa, että Suomi olisi Etelä-Korean tasolla, jos meillä olisi noin 165 000 korkeasti koulutettua 25-34-vuotiasta nykyistä enemmän. Ero kärkikol- mikkoon (Etelä-Korea, Japani, Kanada) on jo 20,4 prosenttiyksikköä, mikä suomalaisiin ikäluokkiin suhteutettuna ero vastaa noin 140 000 korkeasti koulutettua 25–34-vuotiasta. Kymmenen koulutetuimman OECD-maan keskiarvosta Suomi on jäljessä noin 10,9 prosenttiyksikköä, mikä vastaa noin 75 000 korkeasti koulutettua tässä ikäryhmässä. Kah- denkymmenen koulutetuimman OECD-maan keskiarvosta Suomi on jäljessä noin 6,6 prosenttiyksikköä, mikä vastaa noin 45 000 korkeasti koulutettua. Kuvio 56. Korkeasti koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista OECD-maissa 1991–2011 (punainen = Suomi, sininen = EU, vihreä = Ei-EU OECD) Korkeasti koulutettujen 25-34-vuotiaiden määrän vuosimuutos OECD-maissa 2000-2011 (%) % 0 10 20 30 40 50 60 70 1991 1995 2000 2005 2011 40 Kuvio 57. Korkeasti koulutettujen 25-34-vuotiaiden määrän vuosimuutos OECD-maissa 2000-2011 (%) Kuvio 58. Korkeasti koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista OECD-maissa 1991 Kuvio 59. Korkeasti koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista OECD-maissa 2000 33,3 0 5 10 15 20 25 30 35 S uo m i K an ad a Y hd ys va lla t N or ja R uo ts i B el gi a U us i S ee la nt i A us tr al ia A la nk om aa t S ve its i S ak sa R an sk a Irl an ti Is o- B rit an ni a E sp an ja P or tu ga li Itä va lta Ita lia Tu rk ki 37,6 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 K an ad a Ja pa ni Irl an ti Y hd ys va lla t S uo m i E te lä -K or ea B el gi a N or ja E sp an ja R uo ts i R an sk a A us tr al ia Is o- B rit an ni a Ta ns ka Is la nt i U us i S ee la nt i A la nk om aa t S ve its i K re ik ka Lu xe m bo ur g S ak sa M ek si ko Itä va lta U nk ar i P uo la P or tu ga li Ts ek ki S lo va ki a Ita lia Tu rk ki 0,16 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 S uo m i Y hd ys va lla t E sp an ja K an ad a B el gi a Ja pa ni S ak sa V iro R uo ts i N or ja M ek si ko Ta ns ka Is la nt i K re ik ka R an sk a A us tr al ia Itä va lta H ol la nt i S ve its i Irl an ti U us i-S ee la nt i Is o- B rit an ni a K or ea S lo ve ni a U nk ar i Ita lia Lu xe m bu rg P or tu ga li Tu rk ki Ts ek ki S lo va ki a P uo la 41 Korkeasti koulutettujen nuorten määrän kehitys Euroopassa Suomen aseman muutos Euroopan sisäisessä vertailussa kehitys on paljolti samansuuntai- nen kuin OECD-vertailussa. Koska korkeasti koulutettujen osuus on noussut EU-maissa merkittävästi hitaammin kuin esimerkiksi Itä-Aasian nousevissa talouksissa, Suomen suh- teellinen sijoitus Eurooppalaisessa vertailussa on pitkään säilynyt parempana kuin OECD- vertailussa. Koska kyse on aiempaa tarkastelua keskimäärin hieman vanhemmasta ikä- ryhmästä, tutkintojen myöhäinen suoritusaika ei myöskään vaikuta Suomen sijoitukseen vastaavasti kuin OECD-vertailussa. Ero näkyy siinä, että EU2020-kriteerillä verrattuna Suomen vahva asema vertailussa säilyi pidempään kuin OECD-vertailussa. Siinä, missä Suomen suhteellinen asema oli 25–34-vuotiaassa ikäluokassa muuttunut olennaisesti ennen vuotta 2005, piti Suomi 30–34-vuotiaassa ikäluokassa pitkälti kärkipaikkaa vuo- teen 2007 saakka. Vuoden 2007 jälkeen korkeasti koulutettujen osuus tästä ikäryhmästä on kääntynyt laskuun ja Suomen sijoitus vertailussa on muuttunut nopeasti. Kymmenvuotiskaudella 2003–2013 korkeasti koulutettujen osuuden nousu on Suo- messa ollut myös tällä mittarilla Euroopan hitainta. Koska monissa Euroopan maissa nouseva kehitys on ollut varsin nopeaa, Suomen suhteellinen sijoitus on heikentynyt enemmän kuin vuodesta 2007 lähtien tapahtunut lasku korkeasti koulutettujen ikäluok- kaosuudessa antaisi odottaa. Vuoden 2007 jälkeen Suomen ovat vertailussa ohittaneet Yhdistynyt kuningaskunta, Ruotsi, Norja, Kypros, Irlanti, Liettua, Luxemburg ja Sveitsi, Suomen sijoittuessa sijalle 9 vuonna 2013. Ikäluokkaosuuden laskiessa Suomessa, on osuus ollut varsin nopeassa nousussa useissa eurooppalaisissa maissa, joissa osuus vielä on Suomea alempi. Toteutuneen kehityksen perus- teella voidaan kuitenkin ennakoida, että vuoteen 2020 mennessä myös Ranska, Alankomaat, Belgia, Islanti, Viro, Puola, Latvia ja Slovenia ohittanevat Suomen. Espanjan osalta tämä on epävarmempaa, koska nousu näyttäisi viime vuosina tasaantuneen. Jos sekä Suomi että Espanja saavuttavat 2020 tavoitteensa, Espanja nousee Suomen ohi. Pois ei voida sulkea myöskään mahdollisuutta, että EU19 –maiden keskiarvo ohittaa Suomen ennen vuotta 2020, mutta varsin todennäköistä on, että ellei osuuden lasku Suomessa kiihdy, korkeasti koulutettujen osuus ikäluokasta ylittää EU19-keskiarvon vielä vuonna 2020. Vuoteen 2020 mennessä tapahtuvaan kehitykseen ei käytännössä enää vaikuteta tehtä- villä koulutuspoliittisilla ratkaisuilla, koska vuoteen 2020 mennessä korkeakoulusta val- mistuvat ovat hyvin suurelta osin jo aloittaneet opintonsa. 2020-luvulle ulottuva ennuste 39,4 n 10 20 30 40 50 60 70 E te lä -K or ea Ja pa ni K an ad a Irl an ti Is o- B rit an ni a N or ja Lu xe m bo ur g U us i S ee la nt i Is ra el A us tr al ia Y hd ys va lla t R an sk a R uo ts i B el gi a C hi le A la nk om aa t S ve its i S uo m i Is la nt i P uo la E sp an ja V iro Ta ns ka S lo ve ni a K re ik ka U nk ar i S ak sa P or tu ga li S lo va ki a Ts ek ki M ek si ko Itä va lta Ita lia Tu rk ki Kuvio 60. Korkeasti koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista OECD-maissa 2011 42 Kuvio 61. Korkeasti koulutettujen osuus 30–34-vuotiaista 2001 Kuvio 62. Korkeasti koulutettujen osuus 30–34-vuotiaista 2007 Kuvio 63. Korkeasti koulutettujen osuus 30–34-vuotiaista 2013 on väistämättä paljon epävarmempi kuin vuosikymmenen loppuun ulottuva ennuste. Tarkkojen arvioiden tekeminen muiden Euroopan maiden odotettavissa olevasta kehityk- sestä edellyttäisi laajaa tarkastelua, jossa huomioitaisiin myös esimerkiksi koulutustarjon- nan kehitys, joka ei vielä näy koulutusasteen muutoksessa. Toteutuneen kehityksen perus- teella voidaan arvioida, että myös Saksa, Kreikka, Unkari ja Portugali voivat 2020 luvulla nousta hyvin lähelle Suomen tasoa tai sen yli. 41,6 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 N or ja S uo m i B el gi a Ta ns ka K yp ro s E sp an ja Is la nt i Irl an ti Is o- B rit an ni a R an sk a V iro S ve its i H ol la nt i R uo ts i S ak sa K re ik ka Lu xe m bu rg B ul ga ria Li et tu a S lo ve ni a La tv ia U nk ar i Ts ek ki P uo la M al ta Ita lia P or tu ga li S lo va ki a R om an ia 47,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 S uo m i K yp ro s N or ja Irl an ti B el gi a R an sk a R uo ts i E sp an ja Is o- B rit an ni a Ta ns ka Li et tu a S ve its i H ol la nt i Is la nt i Lu xe m bu rg V iro S lo ve ni a E U 28 P uo la S ak sa K re ik ka B ul ga ria La tv ia M al ta Itä va lta U nk ar i P or tu ga li Ita lia K ro at ia S lo va ki a R om an ia Ts ek ki Tu rk ki M ak ed on ia 45,3 0 10 20 30 40 50 60 Irl an ti Li et tu a Lu xe m bu rg N or ja R uo ts i K yp ro s Is o- B rit an ni a S ve its i S uo m i R an sk a Ta ns ka H ol la nt i Is la nt i B el gi a V iro La tv ia E sp an ja P uo la S lo ve ni a E U 28 K re ik ka S ak sa U nk ar i B ul ga ria P or tu ga li Itä va lta Ts ek ki S lo va ki a K ro at ia M al ta R om an ia Ita lia M ak ed on ia Tu rk ki 43 EU 2020-tavoitteet Osana EU 2020 strategian eurooppalaisia tavoitteita Vanhasen II hallitus asetti koulutusta koskeviksi kansallisiksi tavoitteiksi, että ”42 prosenttia 30–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon ja, että 18–24-vuotiaista enintään 8 prosenttia on keskeyttänyt koulunkäynnin ennen aikaisesti.” Asetettua tavoitetta tarkennettiin seuraavasti: Korkeakoulututkinnon suorittaneita koskeva tavoite on lähellä Suomen pitkän aikavälin toteutunutta tasoa. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiksi määritellään yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Eurooppa 2020 -strategiassa korkeakoulututkinnon suorittaneiksi lasketaan myös Suomessa tutkintojärjestelmästä poistetut opistoasteen tutkinnon suorittaneet. Komission laajalla määrittelyllä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa tällä hetkellä5 45,7 prosenttia. Lähivuosina, kun 30–34-vuotiaiden ikäluokassa ei enää ole opintoasteen tutkinnon suorittaneita, Suomen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä jää 37–38 prosentin tasolle, mutta nousee vuoteen 2020 mennessä 42 prosenttiin. Eurooppa 2020 -strategiassa koulunkäynnin keskeyttäneiksi määritellään ne 18–24-vuotiaat, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja, jotka eivät ole olleet koulutuksessa viimeisen neljän viikon aikana. Suomessa ei ole komission esittämällä tavalla asetettua tavoitearvoa varhain koulunsa päättäville. Samaa ilmiötä kuvaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyvä tavoite varmistaa 95 prosentille perusasteen jälkeinen tutkinto, jonka arvioidaan tarkoittavan noin 8 prosentin koulutuksen varhain päättävien osuutta. Eurostatin mukaan Suomessa 9,8 prosenttia 18–24-vuotiaista on ilman toisen asteen koulutusta. Suomi alittanee komission asettaman 10 prosentin tavoitearvon myös jatkossa. Asetettu tavoite perustui vuoden 2010 Eurooppalaisiin tilastoihin sekä pidemmän ajan tilan- teeseen korkeakoulutuksen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden väestöosuuden osalta. Tuolloin käytössä ei vielä ollut vuoden 2010 koulutusrakennetilastoa, vaan vuotta 2010 kos- kevat tiedot perustuivat Eurostatin tavoin vuoden 2010 työllisyystutkimuksen tietoihin. Koulutusrakennetilaston tietojen perusteella korkeakoulututkinnon oli suorittanut 30–34-vuotiaasta ikäluokasta 38,9 % ja korkea-asteen tutkinnon 42,7 % ikäluokasta. Työ- voimatutkimuksessa mitattu koulutustaso on ollut korkeampi kuin koulutusrakennetilaston kertoma ja korkeasti koulutettujen osuus oli vuonna 2010 45,7 %. Koska opistoasteen tutkintoja suorittaneiden voitiin odottaa poistuvan 30–34-vuotiaasta ikäluokasta vuoteen 2020 mennessä, tiedettiin korkeakoulutettujen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuksien olevan identtiset vuonna 2020. Asetettu tavoite tarkoittaa korkeasti koulutettujen väestöosuuden kääntämistä laskuun siten, että opistoasteen tutkinnon suorittaneet korvat- taisiin vain osittain ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla. Suomen lisäksi korkeasti koulutettujen laskevaa osuutta tavoittelivat Ruotsi, Liettua, Alankomaat ja Tanska. Eurooppalaisittain vertailukelpoisella työvoimatutkimuksella mitattuna Suomi näyttäisi pääsevän vuonna 2020 asetettuun tavoitteeseen ja jopa ylittävän sen. Osittain tavoitteen saa- vuttaminen riippuu siitä, jatkuuko työvoimatutkimuksen tuloksissa vuonna 2013 näkyvä lasku korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa. Rekisteripohjaisen koulutusrakennetilaston tietojen perusteella Suomi ei tavoitteeseen pääse ja varsin tasainen vuonna 2008 alkanut lasku viittaisi siihen, että myös työvoimatutkimuksen tuloksissa korkeasti koulutettujen osuuden lasku voi jatkua. Joka tapauksessa on todennäköistä, että tavoitteen saavuttaessaankin korkea- asteen tutkinnon suorittaneiden osuus jää Suomessa alle vuoden 2007 tason. 5 Eurostat 2010 44 Kuvio 64. EU 2020 tavoite Kuvio 65. EU2020 tavoitteen ja 2010 tason ero Kuvio 66. Suomen EU2020-tavoite ja sen toteutuminen 2005-2013 0 10 20 30 40 50 60 70 Ita lia R om an ia U nk ar i Ts ek ki M al ta La tv ia K ro at ia B ul ga ria Itä va lta Ta ns ka V iro K re ik ka Li et tu a A la nk om aa t P or tu ga li S lo ve ni a S lo va ki a R uo ts i S ak sa S uo m i E sp an ja P uo la K yp ro s B el gi a R an sk a Irl an ti Lu xe m bu rg - 3,7 -10 -5 0 5 10 15 20 25 R uo ts i Li et tu a S uo m i A la nk om aa t Ta ns ka V iro K yp ro s La tv ia B el gi a E sp an ja U nk ar i S lo ve ni a Ita lia R an sk a B ul ga ria R om an ia Irl an ti P uo la K ro at ia M al ta Ts ek ki K re ik ka S ak sa Itä va lta P or tu ga li S lo va ki a Lu xe m bu rg 25 30 35 40 45 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 korkea-aste (työvoimatutkimus) korkeakoulu (työvoimatutkimus) korkea-aste (koulutusrakenne) tavoite 45 Tuleva kehitys Odotettavissa olevaa koulutusrakentee