Velkajärjestelylain muuttaminen: Yrittäjän uusi alku ja velallisen aseman parantaminen Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja Justitieministeriets publikationer 2021:28Mietintöjä ja lausuntoja Betänkanden och utlåtanden Velkajärjestelylain muuttaminen: Yrittäjän uusi alku ja velallisen aseman parantaminen Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriö Helsinki 2021 Oikeusministeriö © 2021 tekijät ja oikeusministeriö ISBN pdf: 978-952-259-816-5 ISSN pdf: 2490-1172 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 27.10.2021 Velkajärjestelylain muuttaminen: Yrittäjän uusi alku ja velallisen aseman parantaminen Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Teema Mietintöjä ja lausuntoja Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Johanna Mäkitalo Kieli Suomi Sivumäärä 47 Tiivistelmä Oikeusministeriö asetti 29.1.2020 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin edellyttämät ja hallitusohjelman tavoitteita toteuttavat muutokset yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan lainsäädäntöön. Erityiseksi tavoitteeksi asetettiin konkurssin tehneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyn nopeuttaminen. Työryhmä luovutti mietintönsä oikeusministeriölle 12.4.2021 (Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:14). Työryhmän mietintö on kirjoitettu hallituksen esityksen muotoon. Keskeisimmät muutosehdotukset koskevat velkajärjestelyyn hakeutumisen edistämistä ja velkajärjestelymenettelyn sujuvoittamista. Vaikka valmistelutyön painopiste on ollut yrittäjävelallisissa, suurin osa työryhmän ehdotuksista koskee kaikkia velallisia riippumatta siitä, ovatko he harjoittaneet elinkeinotoimintaa. Oikeusministeriö pyysi ehdotuksesta lausuntoa yhteensä 51 eri viranomaiselta, järjestöltä ja asiantuntijalta. Lausuntoja saapui yhteensä 29. Tässä lausuntotiivistelmässä selostetaan työryhmän mietinnöstä annettuja lausuntoja. Lausuntopalaute on yleisesti ottaen myönteistä. Yrittäjän uuden alun nopeuttamiseen ja velallisen aseman parantamiseen liittyvän uudistustyön tavoitteita pidettiin hyvin tärkeinä ja niiden edistäminen sai laajaa kannatusta. Yksittäisiä ehdotuksia koskeva palaute on joidenkin ehdotusten osalta jakaantunutta. Asiasanat maksukyvyttömyys, maksukyvyttömyysmenettely, velkajärjestely, konkurssi, yrittäjät ISBN PDF 978-952-259-816-5 ISSN PDF 2490-1172 Asianumero VN/13298/2019 Hankenumero OM018:00/2020 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-816-5 http:// Presentationsblad 27.10.2021 Skuldsaneringslagen ändras: Nystart för företagaren och förbättrad ställning för gäldenären Sammandrag av remissvaren Justitieministeriets publikationer, Betänkanden och utlåtanden 2021:28 Tema Betänkanden och utlåtanden Utgivare Justitieministeriet Författare Johanna Mäkitalo Språk Finska Sidantal 47 Referat Justitieministeriet tillsatte den 29 januari 2020 en arbetsgrupp med uppgift att bereda de ändringar i lagstiftningen om skuldsanering för privatpersoner som förutsätts i EU:s insolvensdirektiv och som genomför målen i regeringsprogrammet. Ett särskilt mål var att påskynda tillgången till skuldsanering för företagare som försatts i konkurs. Arbetsgruppen lämnade sitt betänkande till justitieministeriet den 12 april 2021 (Justitieministeriets betänkanden och utlåtanden 2021:14). Arbetsgruppens betänkande har skrivits i form av en regeringsproposition. De viktigaste ändringsförslagen gäller främjande av möjligheterna att söka sig till skuldsanering och smidigare skuldsaneringsförfarande. Även om tyngdpunkten i beredningsarbetet har legat på företagargäldenärer, gäller största delen av arbetsgruppens förslag alla gäldenärer oberoende av om de har bedrivit näringsverksamhet eller inte. Justitieministeriet bad 51 myndigheter, föreningar och sakkunniga yttra sig om förslaget. Sammanlagt 29 utlåtanden lämnades in. I detta sammandrag redogörs för de utlåtanden som avgivits om arbetsgruppens betänkande. Remissvaren var allmänt taget positiva. Målen för reformerna som syftar till att främja företagarens möjlighet till en ny chans och förbättra gäldenärens ställning ansågs vara mycket viktiga och fick brett understöd. I fråga om vissa förslag var remissinstansernas åsikter delade. Nyckelord insolvens, insolvensförfarande, skuldsanering, konkurs, företagare ISBN PDF 978-952-259-816-5 ISSN PDF 2490-1172 Ärendenummer VN/13298/2019 Projektnummer OM018:00/2020 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-816-5 Sisältö 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.1 Työryhmän mietintö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2 Lausuntopalaute.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.1 Yleiset huomiot .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.1.1 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.1.2 Tuomioistuimet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.1.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.1.4 Velkaneuvontatoimistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.1.5 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.2 Velkajärjestelylain 9 ja 9 a §:ään ehdotetut muutokset ja niiden soveltamisala . . . . . 13 2.2.1 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2.2.2 Tuomioistuimet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.2.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2.2.4 Velkaneuvontatoimistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 2.2.5 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2.3 Velkajärjestelyn esteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 2.3.1 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 2.3.2 Tuomioistuimet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 2.3.3 Velkaneuvontatoimistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 2.3.4 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 2.4 Elinkeinonharjoittajan velkajärjestely.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 2.4.1 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 2.4.2 Tuomioistuimet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 2.4.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 2.4.4 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 2.5 Maksuohjelman kesto ja sisältö sekä lisäsuoritusvelvollisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 2.5.1 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 2.5.2 Tuomioistuimet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 2.5.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 2.5.4 Velkaneuvontatoimistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 2.5.5 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 2.6 Maksuohjelman muuttaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 2.6.1 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 2.6.2 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 2.6.3 Velkaneuvontatoimistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 2.6.4 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 2.7 Maksuohjelmasta suoriutuminen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 2.7.1 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 2.7.2 Tuomioistuimet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 2.7.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 2.7.4 Velkaneuvontatoimistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 2.7.5 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 2.8 Konkurssin tehneen yrittäjän velkajärjestelyyn pääsyn nopeuttaminen .. . . . . . . . . . . . . . 37 2.8.1 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 2.8.2 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 2.8.3 Velkaneuvontatoimistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 2.8.4 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 2.9 Saldopäivä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 2.9.1 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 2.9.2 Tuomioistuimet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 2.9.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 2.9.4 Velkaneuvontatoimistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 2.9.5 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 2.10 Muut ehdotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 2.10.1 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 2.10.2 Tuomioistuimet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 2.10.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 2.10.4 Velkaneuvontatoimistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 2.11 Ehdotusten vaikutukset .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 2.11.1 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 2.11.2 Tuomioistuimet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 2.11.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 2.11.4 Velkaneuvontatoimistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 2.11.5 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 7 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 1 Johdanto 1.1 Työryhmän mietintö Oikeusministeriö asetti 29.1.2020 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella EU:n maksu- kyvyttömyysdirektiivin edellyttämät ja hallitusohjelman tavoitteita toteuttavat muutokset yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan lainsäädäntöön. Erityiseksi tavoitteeksi asetet- tiin nopeuttaa konkurssin tehneiden yrittäjien pääsyä velkajärjestelyyn. Työryhmän tuli laatia mietintönsä hallituksen esityksen muotoon. Työryhmä luovutti mietintönsä oikeusministeriölle 12.4.2021 (Velkajärjestelylain muutta- minen: Yrittäjän uusi alku ja velallisen aseman parantaminen, Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:14). Mietinnössä ehdotetaan, että yritystoiminnassa velkaan- tuneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyä helpotettaisiin ja uutta alkua nopeutettaisiin muuttamalla velkajärjestelyn edellytyksiä ja esteperusteita aikaisempaa kevyemmiksi, mahdollistamalla velkajärjestelyhakemuksen tekeminen konkurssimenettelyn vaiheesta riippumatta ja parantamalla konkurssiin asetetun velallisen tiedonsaantia velkajärjestelyyn hakeutumisen mahdollisuudesta. Työryhmän ehdotuksen mukaan myös elinkeinotoimin- taa yhä harjoittavien luonnollisten henkilöiden velkajärjestelyyn pääsyn mahdollisuuksia laajennettaisiin. Suurin osa työryhmän ehdotuksista velkajärjestelyyn hakeutumisen edis- tämiseksi, velkajärjestelystä selviytymisen helpottamiseksi ja velkajärjestelymenettelyn sujuvoittamiseksi koskisi kuitenkin kaikkia velallisia riippumatta siitä, ovatko he harjoitta- neet elinkeinotoimintaa. Työryhmän mietinnössä esitettyjä konkreettisia muutoksia kuvaillaan tarkemmin jäljem- pänä muutoksista saadun lausuntopalautteen yhteydessä. 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot Oikeusministeriö pyysi mietinnöstä lausuntoa 51 taholta. Pyydettyjä lausuntoja saapui yhteensä 28. Lausuntoa pyydettiin seuraavilta tahoilta. Tähdellä merkityt (*) antoivat lausunnon: Eduskunnan oikeusasiamies* Elinkeinoelämän Keskusliitto EK* Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-889-9 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-889-9 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-889-9 8 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta Finanssiala ry* Finnvera Oyj Helsingin hovioikeus Helsingin käräjäoikeus* Helsingin oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta Helsingin yliopisto/professori Tuula Linna* Insolvenssioikeudellinen yhdistys ry Itä-Suomen hovioikeus* Itä-Uudenmaan käräjäoikeus Kansaneläkelaitos* Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta*1 Keski-Suomen käräjäoikeus* Keskuskauppakamari Konkurssiasiamies* Kuluttajaliitto ry* Kymenlaakson oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta Liikenne- ja viestintäministeriö* Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ry Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta* Oikeusrekisterikeskus* Oulun käräjäoikeus* Oulun oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta Perheyritysten liitto ry Pohjois-Karjalan käräjäoikeus* Satakunnan käräjäoikeus* Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Asianajajaliitto Suomen Lakimiesliitto ry* Suomen Perimistoimistojen Liitto ry Suomen Tuomariliitto ry* Suomen Yrittäjät* Takuusäätiö* Tuomioistuinvirasto Turun yliopisto/professori Johanna Niemi Työ- ja elinkeinoministeriö* 1 Lausuntopalautteen välitti Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri alueen talous- ja velkaneuvonnan edustajilta kerättyjen kommenttien pohjalta. Piiriin kuuluvat Ete- lä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan, Keski-Suomen sekä Pirkanmaan oikeus- apu- ja edunvalvontatoimistot. 9 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Työeläkevakuuttajat TELA ry Työttömien Keskusjärjestö ry Ulosottolaitos* Vaasan hovioikeus* Valtiokonttori Valtioneuvoston oikeuskansleri* Valtiovarainministeriö* Varsinais-Suomen oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta Velkaneuvonta ry Verohallinto* Yhdenvertaisuusvaltuutettu Yritys-Suomi Talousapu/ELY-keskus* Lisäksi lausunnon antoi velkajärjestelyasioissa selvittäjänä toimiva Matti Yli-Sarja. 10 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 2 Lausuntopalaute 2.1 Yleiset huomiot 2.1.1 Yhteenveto Työryhmän mietinnöstä saatu lausuntopalaute on yleisellä tasolla myönteistä. Yrittäjän uuden alun nopeuttamiseen ja velallisen aseman parantamiseen liittyvän uudistustyön tavoitteita pidettiin hyvin tärkeinä ja niiden edistäminen sai laajaa kannatusta. Myös mietinnössä ehdotetut keinot uudistustyön tavoitteiden toteuttamiseksi saivat lau- sunnonantajilta pääosin kannatusta. Eniten lausunnonantajien mielipiteitä jakoi ehdotus, jonka mukaan velallinen, joka on velkaantunut elinkeinotoiminnassa, voisi päästä velkajär- jestelyyn muista syistä velkaantuneita velallisia kevyemmin edellytyksin. Muita mietin- nössä ehdotettuja keinoja koskeva palaute oli pääosin myönteistä mutta joidenkin ehdo- tusten osalta myös jonkin verran jakaantunutta. Useaan ehdotukseen saatiin tarkentavia huomioita ja parannusehdotuksia muutosten jatkovalmistelua varten. 2.1.2 Tuomioistuimet Itä-Suomen hovioikeuden ja Vaasan hovioikeuden mukaan ehdotuksia ja niiden tavoitteita voidaan pitää pääosin kannatettavina. Helsingin käräjäoikeus pitää mietinnössä esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä ehdotuksia tär- keinä. Käräjäoikeus kannattaa esityksiä siltä osin kuin ne koskevat menettelyä käräjäoikeu- dessa sekä velkajärjestelyrekisteristä poistettujen tietojen antamista tuomioistuinten lisäksi myös talous- ja velkaneuvonnalle. Satakunnan käräjäoikeus toteaa, että elinkeinonharjoittajan pääsemisen helpottaminen velkajärjestelyn piiriin on hyväksyttävä päämäärä, mutta pitää ongelmallisena erityisesti sitä, että elinkeinonharjoittajaksi katsottavan velallisen velat voisivat jatkossa koostua vain pieneltä osin elinkeinonharjoittamisesta. Käräjäoikeus pitää hyvänä kaikkia mietintöön liit- tyviä keinoja, joilla kevennetään käsittelyä. 11 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 2.1.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole huomioita asiasta. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kokonaisuutena ehdotetut muutokset ovat perustel- tuja ja kannatettavia. Sen mukaan on hyvä, että yrittäjien veloista vapauttamisen helpotta- misella edistetään myös sitä, että yrittäjät eivät syrjäydy työmarkkinoilta, vaan voivat aloit- taa myös liiketoiminnan uudelleen. Kansaneläkelaitoksen (Kela) mukaan säännösehdotuksilla ja niistä esitetyillä huomioilla on merkitystä paitsi Kelalle sen lakisääteisten tehtävien hoitamisen kannalta, myös yleisesti velkajärjestelymenettelylle asetettujen tavoitteiden sekä lapsen edun toteutumisen näkö- kulmasta. Kela on tarkastellut työryhmän ehdotuksia erityisesti elatusapuvelan näkökul- masta ja esittää työryhmän ehdotuksiin etenkin tähän liittyviä täsmennyksiä. Konkurssiasiamies toteaa ottavansa kantaa vain niihin ehdotuksiin, jotka koskevat kon- kurssimenettelyä ja pesänhoitajan tehtäviä, sillä konkurssiasiamiehen tehtäväkenttään ei kuulu velkajärjestelymenettelyjen valvonta. Ulosottolaitoksen/Valtakunnanvoudin kanslian mukaan esityksen mukaisia tavoitteita yri- tystoiminnassa velkaantuneiden henkilöiden uuteen alkuun pääsyn helpottamiseksi voi- daan pitää kannatettavina. Yritäjän talousapu/Etelä-Savon ELY-keskus pitää mietinnön mukaisia tavoitteita yrittäjien kannalta erittäin tärkeinä ja kannatettavina. Kokonaisuutena mietinnössä ehdotetut muu- tokset ovat sen mukaan hyvin perusteltuja. Yritystoimintansa lopettamaan joutuneen yrit- täjän uuden yritystoiminnan käynnistämisen helpottamiseksi se kannattaa vahvasti myös elinkeinotoiminnan esteiden poistamiseen liittyvää jatkokeskustelua ja -selvitystyötä. 2.1.4 Velkaneuvontatoimistot Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri pitää työryhmän mietintöä pääosin hyvänä ja kannatettavana. Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta pitää ehdotettuja muutok- sia pääosin oikeansuuntaisina. 12 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 2.1.5 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannattaa säädösehdotuksia. Se toteaa, että konkurssin tehneen rehellisesti toimineen yrittäjän tulee voida vapautua yritystoiminnasta jääneistä veloista kohtuullisessa ajassa. Sen mukaan esitys on tasapainoinen kokonaisuus, jossa on turvattu hyvin velkojien ja velallisten aseman välinen tasapaino direktiivin edellyttämällä tavalla. Finanssiala ry (FA) tukee sääntelyehdotuksen keskeisiä tavoitteita ja katsoo, että mietin- nössä on saavutettu kohtuullinen tasapaino velallisen ja velkojan intressien välillä, vaikka muutokset osin heikentävät velkojan asemaa nykyisestä. FA toivoo tämän ainakin osin kompensoituvan velallisten taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisellä niin, että muu- toksista lopulta on hyötyä velkojakollektiivillekin. Samalla FA kiinnittää huomiota siihen, että mietinnössä ehdotetaan joitakin direktiivin vähimmäisvaatimukset ylittäviä muutok- sia velallisten hyväksi, ja niiltä osin kuin ehdotetut muutokset eivät ole suoraan direktiivin edellyttämiä, muutosten vaikutuksia tulisi seurata ja tarvittaessa ryhtyä sääntelytoimiin epäkohtien korjaamiseksi. Kuluttajaliitto ry toteaa, että esitetyillä muutoksilla on ensisijaisesti tarkoitus nopeuttaa ja helpottaa rehellisten yritystoiminnassa epäonnistuneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pää- syä ja sitä kautta uutta velatonta alkua. Kuluttajaliitto kuitenkin kannattaa ehdotuksia, joista suuri osa koskee myös ihmisiä, jotka ovat velkaantuneet kuluttajan asemassa. Suomen Lakimiesliitto ry:n mukaan mietinnössä esitetyt tavoitteet velkajärjestelyyn pää- syn helpottamiseksi sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi ovat kannatettavia. Lakimiesliitolla ei ole lausuttavaa itse esityksen sisältöön. Suomen Tuomariliitto ry pitää esitystä pääpiirteissään kannatettavana, mutta esittää myös joitain huomautuksia tuomioistuinten toimintaan vaikuttaviin ja erityisesti lisäresursseja koskeviin kohtiin. Lisäksi Tuomariliitto kiinnittää huomioita siihen, että velkajärjestelylain ja yrityssaneerauslain muutokset, joita valmistellaan samanaikaisesti, tulisi tehdä yhdessä ja tarkistaen niin, että laeista tulisi yhteensopivat. Suomen Yrittäjät ry katsoo, että muutosehdotukset ovat omiaan parantamaan konkurssin tehneen yrittäjän mahdollisuutta päästä kohtuullisessa ajassa vapaaksi aikaisemman elin- keinotoiminnan veloista ja uuteen alkuun. Samalla yrittäjän uutta alkua edistetään myös yritystoiminnan jatkuessa, kun elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyn soveltamisalaa laa- jennetaan. Esitys on Suomen Yrittäjien mukaan myös velkojien näkökulmasta tasapinoi- nen ja hyväksyttävissä. Samalla järjestö korostaa, että yrittäjän uuden alun edistäminen edellyttää muitakin kuin työryhmän mietinnössä esitettyjä toimia. Sen mukaan erityisesti uuden elinkeinotoiminnan esteiden poistamista tulee kiirehtiä, jotta esimerkiksi 13 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen tai yrittämisen kannalta oleellisten peruspalvelu- jen saamisen epääminen ei viivästyttäisi tai estäisi yrittäjän pääsyä uuteen alkuun. Takuusäätiö pitää työryhmän esityksiä velkajärjestelylain muuttamiseksi kannatettavina. Lisäksi säätiö pitää tärkeänä, että velkajärjestelystä ratkaisukeinona ylivelkaongelmaan kerättäisiin systemaattisesti nykyistä laajemmin seurantatietoa, ja toteaa, että myös velka- järjestelyn vaikutusten arviointi olisi tarpeen muun muassa palvelutarpeen kartoittami- seksi ja kehittämiseksi. Velkajärjestelymuotojen muutostarpeita tulee arvioida säännölli- sesti ja velkajärjestelyissä tulee huomioida niin kotitalouksien, rahoitusjärjestelmän kuin yhteiskunnankin edut. Professori Tuula Linna pitää muutosehdotuksia kannatettavina, mutta toteaa, että velkajär- jestelylaki on monestakin eri syystä kokonaisuudistuksen tarpeessa. 2.2 Velkajärjestelylain 9 ja 9 a §:ään ehdotetut muutokset ja niiden soveltamisala 2.2.1 Yhteenveto Velkajärjestelylakia sovelletaan kaikkiin luonnollisiin henkilöihin riippumatta siitä, ovatko he harjoittaneet aiemmin elinkeinotoimintaa vai eivät. Direktiivistä johtuu kuitenkin kaksi muutosta, joita työryhmä ehdottaa sovellettaviksi ainoastaan niihin velallisiin, joilla on aiemmin harjoitettuun elinkeinotoimintaan liittyvää velkaa. Kyseiset muutokset koskevat velkajärjestelylain 9 §:ää velkajärjestelyn edellytyksistä ja 9 a §:ää velkajärjestelyn estymi- sestä väliaikaisesta syystä. Ehdotusten mukaan velkajärjestelyyn pääseminen edellyttäisi elinkeinotoimintaa harjoittaneen velallisen osalta ainoastaan sitä, että hän maksukyvytön, ja hän voisi päästä velkajärjestelyyn ilman olosuhteiden vakiintumiseen liittyvää odotusai- kaa. Muiden velallisten osalta velkajärjestelyyn pääsyn edellytykset säilyisivät ennallaan lukuun ottamatta sitä, että olosuhteiden vakiintumiseen liittyvää odotusaikaa lyhennettäi- siin 18 kuukaudesta 12 kuukauteen. Ehdotuksista saatu lausuntopalaute on jakaantunutta. Jotkut lausunnonantajat suhtautui- vat ehdotuksiin myönteisesti etenkin niiden yrittäjyyttä edistävien vaikutusten vuoksi. Val- taosa soveltamisalakysymystä nimenomaisesti kommentoineista lausunnonantajista suh- tautui kuitenkin kriittisesti siihen, että velkajärjestelyä hakevat velalliset eroteltaisiin velka- järjestelyn aloittamisharkinnassa yhtäältä yritystoiminnassa velkaantuneisiin ja toisaalta muihin velallisiin. Ehdotettu ratkaisu nähtiin ongelmalliseksi ennen kaikkea yhdenvertai- suussyistä mutta myös siksi, että yritystoiminnassa velkaantuneiden saama etu velkajärjes- telyn edellytysten täyttymistä arvioitaessa voisi muun muassa aiheuttaa näyttöongelmia, 14 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 kannustaa keinotekoisiin järjestelyihin tai mahdollistaa erilaisia väärinkäytöksiä velkajär- jestelyjärjestelmän piirissä. 2.2.2 Tuomioistuimet Itä-Suomen hovioikeus toteaa, että 9 §:ään ehdotettu muutos ei edellyttäisi elinkeinotoi- minnasta johtuvien velkojen muodostavan tiettyä määräosaa velallisen veloista, vaan säännöksen soveltumiseen riittäisi vähäisempikin elinkeinotoimintaan liittyvä velka. Täl- löin velallinen, jolla voi olla suurikin määrä yksityistalouteen liittyviä velkoja ja vain pieni määrä velkaa esimerkiksi harjoitetusta lyhytaikaisesta elinkeinotoiminnasta, pääsisi parempaan asemaan kuin sellainen velallinen, jolla on vain yksityistalouteen liittyviä velkoja. Vaasan hovioikeuden mukaan velkajärjestelyn edellytyksiä voitaisiin yksinkertaistaa siten, että edellytyksenä olisi ainoastaan velallisen maksukyvyttömyys riippumatta siitä, onko velallinen yritystoiminnassaan epäonnistunut yrittäjä vai tavallinen palkansaaja. Arvioita- essa velkajärjestelyn edellytyksiä ja esteitä sekä velkajärjestelyn myöntämistä esteestä huolimatta voimassa olevan lain mukaisesti voidaan päätyä tilanteeseen, jossa tuomiois- tuin katsoo, että velkajärjestelylle on velkajärjestelylain 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tar- koitetut painavat perusteet mutta ei velkajärjestelylain 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä. Asetelma, jossa velkajärjestelylle on painavat perusteet mutta ei painavia syitä, on hovioikeuden mukaan hieman epälooginen. Mikäli velkajärjestelylain 9 §:ää koskeva ehdotus säilyy mietinnössä esitetyn mukaisena, hovioikeus esittää, että ehdotuksen perusteluja tarkennettaisiin siten, että niissä huomioi- taisiin yksityisen elinkeinon- tai ammatinharjoittajan, avoimen yhtiön tai kommandiittiyh- tiön henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen sekä osakeyhtiön johtoon kuuluvan osakkeenomistajan lisäksi myös osuuskunnan jäsenenä ammattiaan harjoittaneen henki- lön mahdollisuus velkajärjestelyyn, sillä esimerkiksi osa muusikoista ja taiteilijoista harjoit- taa ammattiaan osuuskunnan kautta. Hovioikeus ei kannata myöskään velkajärjestelylain 9 a §:ssä säädetyn väliaikaisen estepe- rusteen keston lyhentämistä 18 kuukaudesta 12 kuukauteen. Työryhmä on esittänyt, että niin sanottujen nollaohjelmien kesto lyhenee viidestä vuodesta kolmeen vuoteen, mikäli asiassa ei ole esteperustetta. Kun velkajärjestelyjen kesto tulee monessa tapauksessa lyhentymään, hovioikeus katsoo, ettei työttömyydeltä edellytettävää ajanjaksoa ole perus- teltua lyhentää. Oulun käräjäoikeus huomauttaa, että voimassa olevan lain mukaan yksityistä elinkeinon- harjoittajaa koskevat säännökset eivät koske niin sanottuja kevytyrittäjiä. Käräjäoikeuden 15 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 mukaan kevytyrittäjät ovat ilmiönä uusi, ja lain uudistamisen yhteydessä olisi hyvä tuoda esiin se, liittyykö heihin erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida velkajärjestelyhakemusten käsittelyssä. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsoo, että yhdenvertaisuuden kannalta ei ole riittäviä perusteita eikä käytännössä järkevää asettaa velkajärjestelyä hakevia henkilöitä keskenään erilaiseen asemaan sen perusteella, onko heillä päättyneeseen yritystoimintaan liittyvää velkaa vai ei. Käräjäoikuden käsityksen mukaan työelämän muuttuminen on johtanut sii- hen, että saman ammattitaidon omaava henkilö voi myydä työpanostaan muodollisesti yrittäjänä tai palkkatyössä silloin, kun palkkatyötä on tarjolla; vastaavasti palkkatyössäkin olevalla työntekijällä voi olla muodollisesti myös yritys työn tarjoamiseksi silloin, kun palk- katyötä ei ole. Kun elinkeinotoiminnan harjoittamiselle ei säädettäisi mitään vähimmäisai- kaa eikä yritystoiminnassa syntyneille veloille mitään vähimmäismäärää tai -osuutta, osalle hakijoista avautuisi käräjäoikeuden käsityksen mukaan perusteeton mahdollisuus järjes- tellä hakemuksen aikainen tilanne sellaiseksi, ettei heiltä vaadittaisi kaikkien velkajärjeste- lyn myöntämisen edellytysten täyttämistä. Käräjäoikeuden mukaan yksittäistapauksissa voi myös olla käytännössä vaikea selvittää, milloin vähäisen yritystoiminnan nimissä otetut luotot todellisuudessa poikkeavat vastaavan työntekijän ottamista luotoista, ja yritystoi- minnassa on mahdollista järjestellä maksuvara tavalla, joka palkansaajan osalta muodos- taisi väliaikaisen esteen velkajärjestelylle. Satakunnan käräjäoikeus pitää ongelmallisena sitä, että elinkeinonharjoittajaksi katsotta- van velallisen velat voisivat koostua vain pieneltä osin elinkeinonharjoittamisesta. Käräjä- oikeuden mukaan esimerkiksi kulutusluotoilla velkaantunut elinkeinonharjoittaja voisi täl- löin päästä parempaan asemaan kuin palkansaaja. Lisäksi käräjäoikeus katsoo, että ehdo- tuksessa käytetty elinkeinonharjoittajan käsite kaipaa määrittelyä. 2.2.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset Työ- ja elinkeinoministeriön mielestä on perusteltua, että lakiin lisätään säännös maksuky- vyttömien yrittäjien pääsystä menettelyyn ilman, että muita laissa säädettyjä edellytyksiä tutkitaan. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian mukaan ehdotuksessa esitetyt perustelut elinkei- notoimintansa lopettaneiden velallisten asettamiselle velkajärjestelyn myöntämisen edel- lytysten suhteen muita velallisia huomattavasti edullisempaan asemaan ovat riittämättö- mät. Velkajärjestelylain 9 §:ään ehdotetun muutoksen osalta oikeuasiamiehen kansliasta todetaan, että yrittäjyydelle on aina tunnusomaista tietty yritysriski, ja riskin ovat ottaneet myös sellaiset yrittäjät, jotka jatkavat yritystoimintaansa mutta joihin ehdotettua 9 §:n 2 momenttia ei sovellettaisi. Lisäksi sille, kykeneekö elinkeinotoimintaa harjoittanut 16 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 velallinen kohtuudella parantamaan maksukykyään selvitäkseen veloista aiheutuvista menoista, ei jatkossa annettaisi itsenäistä merkitystä, eikä arvioinnissa siten otettaisi huo- mioon esimerkiksi velallisen mahdollisuuksia uuden elinkeinotoiminnan aloittamiseen. Kaikki aiemmin elinkeinotoimintaa harjoittaneet velalliset eivät kuitenkaan aloita, eivätkä edes suunnittele aloittavansa, uutta elinkeinotoimintaa, vaan voivat esimerkiksi työllistyä jossakin ulkopuolisessa yrityksessä. Tällainen velallinen voi olla hyvinkin vastaavassa tilan- teessa kuin velallinen, jonka kohdalla muut velkajärjestelyn myöntämisen edellytykset tuli- sivat yhä sovellettaviksi. Oikeusasiamiehen kanslian mukaan myös velkajärjestelylain 9 a §:ään ehdotetun muutok- sen osalta olisi aiheellista vielä kattavammin arvioida velallisten yhdenvertaisesta kohte- lusta poikkeamisen perusteita ottaen huomioon myös se, että aiemmin elinkeinotoimintaa harjoittaneen velallisen tilanne saattaa olla hyvinkin vastaava suhteessa velalliseen, joka ei elinkeinotoimintaa ole harjoittanut. Elinkeinotoimintaa harjoittaneet velalliset olisivat eri asemassa myös suhteessa elinkeinotoimintaa edelleen harjoittaviin velallisiin siinä, että heidän kohdallaan ei tulisi sovellettavaksi myöskään sellaisia velkajärjestelyn lisäedellytyk- siä, joista lain 7 luvussa säädetään. Oikeusasiamiehen kanslian mukaan lain 9 a §:ään ehdotetusta muutoksesta ja sen perusteluista jää lisäksi epäselväksi, onko muutosta tar- koitus soveltaa aiemmin elinkeinotoimintaa harjoittaneiden velallisten kohdalla myös sel- laisiin velallisiin, jotka ovat harjoittaneet elinkeinotoimintaa yhtiömuodossa ja siten onko soveltamisala tässä suhteessa sama kuin lain 9 §:ään ehdotetussa muutoksessa. Ulosottolaitoksen/Valtakunnanvoudin kanslian mukaan velkajärjestelyyn pääsyn edelly- tyksiä arvioitaessa ei tulisi juurikaan tehdä eroa sille, hankkiiko velallinen elantoaan yrittä- jänä vai palkansaajana. Maksukyvyttömyyden ja velkaantumiseen johtaneiden syiden tulisi olla ratkaisevia. Valtioneuvoston oikeuskanslerin mukaan mietinnössä ja sen säätämisjärjestysperusteluissa on pohdittu ennen kaikkea sitä, voidaanko sääntelyn tavoitteita pitää hyväksyttävinä ja oikeasuhtaisina perusteina velallisten yhdenvertaisesta kohtelusta poikkeamiselle. Kun ehdotettu sääntely perustuu pitkälti Euroopan unionin maksukyvyttömyysdirektiiviin, ehdotuksen säätämisjärjestysperusteluiden yhteydessä olisi oikeuskanslerin mukaan perusteltua tuoda esille myös direktiivin tavoitteiden hyväksyttävyys perusoikeusjärjestel- män näkökulmasta ja kootusti direktiivin jättämä kansallinen liikkumavara yhdenvertai- suuden kannalta. Lisäksi oikeuskansleri kiinnittää huomiota siihen, että mietinnössä esitetyt muutokset saat- tavat ainakin joiltakin osin olla omiaan heikentämään velkojien asemaa. Vaikka voikin ylei- sen elämänkokemuksen perusteella olla todennäköistä, että kysymys on veloista, jotka eivät muutoinkaan tulisi maksetuiksi, eikä velkojien asema siinä tapauksessa tosiasiallisesti heikkenisi, oikeuskansleri ehdottaa harkittavaksi esityksen täydentämistä kannanotolla 17 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 ehdotettujen muutosten vaikutuksista omaisuuden suojaa koskevaan perusoikeuteen. Perustuslakivaliokunta on aiemmassa käytännössään todennut, että perustuslaissa turva- tun omaisuuden suojan asianmukainen huomioon ottaminen merkitsee tällaisen säänte- lyn yhteydessä ennen muuta sitä, että velkojan aseman heikentyminen ei saa muodostua velkojan kannalta kohtuuttomaksi. Verohallinto toteaa, että sillä ei ole lausuttavaa velkajärjestelyn yleisiä edellytyksiä ja esteitä koskevista muutosehdotuksista. Yrittäjän talousapu/Etelä-Savon ELY-keskus pitää hyvänä, että velkajärjestelylain 9 §:ään lisätään säännös maksukyvyttömien yrittäjien pääsystä menettelyyn ilman, että 9 §:ssä säädettyjä muita edellytyksiä tutkitaan. Lisäyksen katsotaan parantavan monen elinkei- nonharjoittajan mahdollisuutta päästä velkajärjestelyyn. Kannatusta saa myös velkajärjes- telylain 9 a §:ään ehdotettu muutos. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään tyypillisesti henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan, joten velkajär- jestelylaissa tarkoitetulta pysyvältä työttömyydeltä ei vaikuta olevan perusteltua edellyt- tää pidempää kestoa kuin pitkään jatkuneelta työttömyydeltä vakiintuneesti edellytetään. 2.2.4 Velkaneuvontatoimistot Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri katsoo, että ehdotetun 9 a §:n perusteluissa on monta ristiriitaista kohtaa, kun verrataan entisten, nykyisten ja tulevien elinkeinonharjoittajien näkökulmaa muihin velallisiin. Sen mukaan voimassa olevan 9 a §:n esitöissä säännöksen tarvetta on perusteltu yhtäläisesti niin yrittäjien, entisten yrittäjien kuin muidenkin velallisten kannalta, mutta uudessa ehdotuksessa yrittäjiä koskeva ihmis- näkemys on olennaisesti muuttunut. Kun yrittäjiä koskien esitetyt perustelut ovat ihmisnä- kemykseltään positiivisia, muita velallisia koskien esitetyt perustelut ovat ihmisnäkemysel- tään negatiivisia. Ehdotuksen perusteluja on täsmennettävä yhdenvertaisuuden näkökul- masta, eikä muiden ihmisryhmien rinnastus yrittäjiin saisi perusteluissa korostua virheelli- sesti tai sopimattomasti. Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta kannattaa yritystoiminnan lopettaneiden henkilöiden nopeampaa pääsyä velkajärjestelyyn, mutta pitää kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisena sitä, että palkansaajilla ehdotetun 9 a §:n mukaisen väliaikaisen esteen voimassaoloaika olisi vuoden pidempi kuin yrittäjillä. Samoin kuin konkurssi, myös työttömyys on tragedia ja ahdistava kokemus ihmisen elämässä, ja talous- ja velkaneuvonta katsoo, että palkansaajaa ja yrittäjää tulee kohdella yhdenvertai- sesti tilanteessa, jossa heidän ansiotasonsa romahtaa töiden loppumisen vuoksi. 18 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Talous- ja velkaneuvonnan mukaan asia voitaisiin ratkaista niin, että myös työttömälle pal- kansaajalle myönnettäisiin velkajärjestely heti työttömyyden alkaessa, jotta taloudellinen ahdinko ei syvenisi esimerkiksi perintäkulujen ja ulosoton vuoksi. Jos velkajärjestely myön- netään nopeasti, henkilö voisi työllistyttyään pystyä maksamaan velkansa jopa täysimää- räisesti lisäsuoritusten kautta. Samalla talous- ja velkaneuvonta esittää, että säännöstä sovellettaisiin myös sellaisiin sairastumistapauksiin, joissa pysyvää työkyvyttömyyttä ei voida heti todeta. Esimerkiksi mielenterveyssyistä johtuvat sairauslomat myönnetään yleensä määräaikaisina ja pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää talous- ja velkaneuvonnan käsityksen mukaan useita toistuvia määräaikaisia sairausloma- ja kuntoutustukijaksoja. Lisäksi talous- ja velkaneuvonta katsoo, että velkajärjestelyä hakevan velallisen puolison opiskelu tai esimerkiksi hoitovapaa ei saisi muodostaa väliaikaista estettä velkajärjestelylle, sillä hakijan vallassa ei ole määrätä puolisonsa valinnoista. 2.2.5 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat Finanssiala ry (FA) tunnistaa yhdenvertaisuussyistä johtuvat tarpeet ulottaa ehdotettujen muutosten soveltamisala monilta osin myös sellaisiin velallisiin, jotka ovat velkaantuneet muista kuin yritystoimintaan liittyvistä syistä, vaikka direktiivi ei sitä edellytä. Samalla FA pitää tärkeänä sitä, että velkajärjestelyyn pääsyn kynnystä ei lasketa liian alas vaan että vel- kajärjestely säilyy viimesijaisena keinona hoitaa velallisen sitoumukset. Siten ehdotusta velkajärjestelyyn pääsyä koskevien helpotusten rajaamisesta direktiivin mukaisesti vain elinkeinotoiminnassa velkaantuneisiin voidaan sen mukaan pitää tasapuolisena. Muiden kuin yritystoiminnassa velkaantuneiden edellytykset päästä järjestelyyn eivät ehdotuksen johdosta heikkene, ja lisäksi velkajärjestelyn elinkustannusnormiin ehdotettavat korotuk- set kannustavat omalta osaltaan kaikkia velallisia hakeutumaan velkajärjestelyyn taloudel- lisen tilanteensa selvittämiseksi. Lain 9 a §:ään ehdotettujen muutosten osalta FA toteaa, että vaikka velkajärjestelyn mah- dollistavan työttömyysjakson keston lyhentäminen 18 kuukaudesta 12 kuukauteen peri- aatteessa kaventaa velkojainsuojaa, muutoksen käytännön vaikutusten odotetaan jäävän vähäisiksi. Muutos on siten myös velkojien hyväksyttävissä. Kuluttajaliitto ry kannattaa ehdotuksia, joista suuri osa koskee myös ihmisiä, jotka ovat vel- kaantuneet kuluttajan asemassa, ja erityisesti kuluttajavelallisiin kohdistuvista muutok- sista se pitää pitkäaikaistyöttömyyden estevaikutuksen lyhentymistä 18 kuukaudesta 12 kuukauteen perusteltuna. 19 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 2.3 Velkajärjestelyn esteet 2.3.1 Yhteenveto Työryhmän mietinnössä velkajärjestelyn yleisiä esteitä ehdotetaan muutettavaksi siten, että velalliselle aiemmin vahvistettu velkajärjestely ei muodostaisi estettä uudelle velkajär- jestelylle ikuisesti, vaan esteperuste olisi voimassa 13 vuoden ajan aiemman maksuohjel- man vahvistamisesta. Painavista syistä velalliselle voitaisiin yhä myöntää uusi velkajärjes- tely myös kyseisestä esteestä huolimatta velkajärjestelylain 10 a §:n nojalla. Samalla este- peruste, joka täyttyy tilanteessa, jossa on perusteltua syytä olettaa, että velallinen ei tulisi noudattamaan maksuohjelmaa, kumottaisiin kokonaan. Lausunnonantajat suhtautuivat ehdotuksiin pääosin myönteisesti. Maksuohjelman nou- dattamista koskeviin ennakko-oletuksiin liittyvää esteperustetta on sovellettu käytännössä harvoin, joten asiaan kantaa ottaneet lausunnonantajat eivät nähneet sen kumoamisesta aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Aikaisempaa velkajärjestelyä koskevan esteperusteen voimassaoloajan rajaaminen 13 vuoteen sai puolestaan sekä kannatusta että jossain määrin varautunutta palautetta. Myös suhtautuminen ehdotetun määräajan pituuteen oli vaihtelevaa. Osa niistä, jotka kannatti- vat esteperusteen voimassaoloajan lyhentämistä, pitivät ehdotettua määräaikaa edelleen melko pitkänä velallisen kannalta ottaen huomioon esimerkiksi sen, että uudelleen vel- kaantumisen taustalla voi olla monenlaisia velallisesta itsestään riippumattomia syitä. Toi- saalta lausunnoissa huomautettiin, että etenkin niissä tapauksissa, joissa velallisen ensim- mäinen maksuohjelma on kestoltaan hyvin pitkä, uusi määräaika voisi käytännössä jäädä myös liian lyhyeksi. Osa lausunnonantajista painotti, että ensimmäinen ja toinen velkaan- tuminen voivat tapahtua eri syistä ja katsoi, että velkaantumisen syihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 2.3.2 Tuomioistuimet Oulun käräjäoikeus toteaa, että maksuohjelman noudattamista koskeviin ennakko-oletuk- siin liittyvä esteperuste on tullut käytännössä sovellettavaksi hyvin harvoin, joten sen pois- taminen on perusteltua. Aikaisemmin vahvistettuun maksuohjelmaan liittyvän esteperus- teen osalta käräjäoikeus huomauttaa, että ehdotettu 13 vuoden määräaika voi joissakin tilanteissa johtaa siihen, että velallinen voi hakea velkajärjestelyä uudelleen, vaikka aikai- sempi maksuohjelma ei olisi vakuusvelkojen osalta vielä päättynyt. Maksuohjelman pituus voi olla jopa 20 vuotta tai enemmänkin tilanteissa, joissa velallinen säilyttää omistusasun- tonsa. Koska tilanteet, jossa velalliselle voisi teoriassa tulla noudatettavaksi kaksi maksuoh- jelmaa, eivät käräjäoikeuden käsityksen mukaan olisi täysin poissuljettuja, käräjäoikeus 20 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 ehdottaa, että lakiin sisällytettäisiin selkeä säännös siitä, miten tuomioistuinten tulee näissä tilanteissa toimia. Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käsityksen mukaan aikaisemmin vahvistettuun maksuoh- jelmaan liittyvästä esteperusteesta on aikanaan säädetty erilaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Tuolloin esimerkiksi työsuhteet olivat pitkiä ja uudelleen velkaantumisen saat- toi olettaa osoittavan velallisen huolimattomuutta. Nykyisin työntekijä saattaa kuitenkin ilman omaa syytään menettää työpaikkansa useita kertoja työuransa aikana. Yleiseltä kan- nalta on toivottavaa, että työntekijä tällaisessa tilanteessa siirtyy sinne, mistä työtä on saa- tavilla. Tämä saattaa kuitenkin johtaa uuteen velkaantumiseen eikä takaa sitä, etteikö työntekijä voi sen jälkeen joutua uudelleen työttömäksi. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan aikaisemmalla maksuohjelmalla ei välttämättä ole enää samanlaista velallisen huolimattomuuteen tai maksumoraaliin liittyvää perustetta kuin aikaisemmin. Sen vuoksi määräaika voisi olla esitettyä lyhyempikin. Satakunnan käräjäoikeuden mukaan maksuohjelman noudattamista koskeviin oletuksiin liittyvällä esteperusteella ei ole ollut juuri käytännön merkitystä, joten myöskään säännök- sen kumoamisella ei ole suurta vaikutusta. Myös velalliselle aikaisemmin vahvistettuun maksuohjelmaan liittyvä ehdotus on käräjäoikeuden mukaan paikallaan, vaikka oikeus- käytännössä aiempi maksuohjelma ei olekaan muodostanut ehdotonta estettä varsinkaan silloin, jos aiemmasta maksuohjelmasta on kulunut pitkä aika. 2.3.3 Velkaneuvontatoimistot Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan mukaan on tärkeää, ettei aiempi velkajärjestely enää 13 vuoden kuluttua maksuohjelman vahvistamisesta muodosta estettä uudelle velkajärjestelylle. Sen mukaan esityksessä olisi kuitenkin syytä vielä selvemmin painottaa, ettei 13 vuoden määräaikaa ole tarkoitus soveltaa painavien syiden arvioinnissa silloin, kun harkitaan velkajärjestelyn myöntämistä esteestä huoli- matta. Lisäksi talous- ja velkaneuvonta ehdottaa, että ylivelkaantumiseen johtaneita syitä tulisi tarkastella itsenäisesti niin, ettei aikaisempi velkajärjestely tarkoittaisi aina uuden vel- kajärjestelyn estymistä pitkäksi ajaksi. Voimassa oleva käytäntö on talous- ja velkaneuvon- nan kokemuksen mukaan aiheuttanut kohtuuttomia tilanteita esimerkiksi silloin, jos hen- kilölle on myönnetty velkajärjestely takauksen vuoksi ja hän hakeutuu uudelleen velkajär- jestelyyn jouduttuaan työttömäksi tai tehtyään konkurssin koronavirusepidemiasta johtu- vista syistä. Kumpikaan tilanne ei ole kohtuudella ollut velallisen ennakoitavissa. 21 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 2.3.4 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat Finanssiala ry:n (FA) mukaan maksuohjelman noudattamatta jättämistä koskevan perus- tellun oletuksen poistaminen velkajärjestelyn esteperusteista ei liene käytännössä suuri ongelma, koska velallisen toimintaa olisi yhä mahdollista arvioida ja velkajärjestely tarvit- taessa evätä piittaamattomaan ja vastuuttomaan velkaantumiseen liittyvän esteperusteen vuoksi. FA ei vastusta myöskään sitä, että velkajärjestelyyn voisi jatkossa päästä aiemmin vahvistetusta maksuohjelmasta huolimatta ottaen huomioon, että oikeuskäytännössä on jo ennen käsillä olevan ehdotuksen antamista hyväksytty velkajärjestelyjä myös hakijoille, joille on aiemmin vahvistettu maksuohjelma. FA pitää ehdotettua 13 vuoden määräaikaa ennen uuden järjestelyn myöntämistä velkojiensuojan kannalta pääosin riittävänä, ja aiempaa yksiselitteisempi sääntely on sen mukaan etenkin käytäntöjen yhtenäistämiseksi paikallaan. FA suhtautuu kuitenkin varauksella mahdollisuuteen myöntää velkajärjestely painavasta syystä huomattavasti nopeammin kuin 13 vuoden kuluttua aiemman mak- suohjelman vahvistamisesta, sillä yleistyessään tämä voisi heikentää maksumoraalia. Uudistuksen vaikutuksia olisi erityisesti tältä osin seurattava tarkasti ja tarvittavat korjaus- liikkeet tehtävä ripeästi. Takuusäätiö katsoo, että vaikka lakiin lisättäisiin täsmällinen 13 vuoden aikaraja aikaisem- min vahvistettuun maksuohjelmaan liittyvän esteperusteen voimassaololle, on tärkeää, että tapauskohtaista harkintaa lain 10 a §:ssä tarkoitetuilla painavilla syillä edelleen käytet- täisiin. Velallinen voi itsestään riippumattomista syistä velkaantua uudelleen lyhyemmässä ajassa siten, että tilanteen eheyttäminen vaatii velkojen järjestelyn uudemman kerran. Takuusäätiöllä itsellään on omassa vapaaehtoisessa velkajärjestelyssään käytössä ehdoton kolmen vuoden aikaraja uudelle järjestelylle. Tässä järjestelyssä arvioidaan myös sitä, onko uusi velkaantuminen tapahtunut samasta syystä kuin aiemmin. Takuusäätiön omat koke- mukset uuden velkajärjestelyn myöntämisestä velalliselle, joka on saanut velkajärjestelyn myös aiemmin mutta toisesta syystä, ovat voittopuolisesti hyvät. 2.4 Elinkeinonharjoittajan velkajärjestely 2.4.1 Yhteenveto Elinkeinotoimintaansa yhä jatkavien yrittäjien osalta työryhmän mietinnössä ehdotetaan, että elinkeinotoiminnan pienimuotoisuuteen liittyvää velkajärjestelyn soveltamisalakritee- riä laajennettaisiin siten, että se kattaisi omaan tekemiseen perustuvan elinkeinotoimin- nan lisäksi myös enintään kaksi ulkopuolista työntekijää työllistävän toiminnan. Tällöin vel- kajärjestelyn piiriin voisi päästä entistä useampi elinkeinotoimintaa yhä harjoittava yrittäjä. 22 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Lisäksi mietinnössä ehdotetaan, että mikäli jo elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyn aloit- tamisharkinnassa olisi ilmeistä, että velkojan saama kertymä olisi velkajärjestelyssä pie- nempi kuin konkurssissa, velkajärjestelyä ei voitaisi aloittaa. Konkurssivertailun tekeminen menettelyn aikaisessa vaiheessa edesauttaisi sitä, että elinkeinonharjoittajan velkajärjeste- lyyn ei lainkaan ryhdyttäisi silloin, kun on ilmeistä, ettei se ole hakijan tilanteeseen nähden sopiva menettely. Lausuntopalautteessa elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyn soveltamisalan laajentamista pidettiin pääosin tervetulleena keinona edistää elinkeinotoimintaa yhä harjoittavien yrit- täjien mahdollisuuksia päästä velkajärjestelyyn. Etenkin yrittäjille tarjottavia neuvontapal- veluita tuntevat tahot pitivät voimassa olevaa pienimuotoisuuden vaatimusta ankarana ja totesivat sen estäneen useiden velkajärjestelyä harkinneiden elinkeinonharjoittajien hakeutumisen järjestelyyn. Osa lausunnonantajista huomautti kuitenkin myös ehdotuksen mahdollisista heikkouksista, kuten pelkkään ulkopuolisten työntekijöiden määrään sido- tun soveltamisalakriteerin kaavamaisuudesta sekä tarpeesta määritellä tarkemmin, mitä ulkopuolisella työntekijällä käytännössä tarkoitetaan. Ehdotus konkurssivertailun tekemisestä entistä aikaisemmassa vaiheessa ei saanut juuri- kaan yksityiskohtaista palautetta. Asiaa kommentoinut Verohallinto piti ehdotusta perusteltuna. 2.4.2 Tuomioistuimet Itä-Suomen hovioikeus toteaa, ettei elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyn soveltamisalaa koskevan muutoksen perusteluissa ole täsmennetty sitä, mitä työntekijällä oikeastaan tar- koitetaan. Hovioikeus katsoo, että ilmeisesti käsitteellä tarkoitetaan työsuhteessa olevaa henkilöä, mutta yrityksessä voi tosiasiassa työskennellä useita sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät välttämättä työskentele yrityksessä työsuhteisena, vaan esimerkiksi toimeksiantosuh- teessa tai vuokratyöyrityksen kautta, jolloin yrityksen palveluksessa voi olla useita henki- löitä mutta yrityksen työsuhteisten työntekijöiden määrä ei välttämättä ylitä keskimäärin kahta. Lisäksi hovioikeus huomauttaa, että yrityksen kuluvan tilikauden henkilöstömäärä voi poiketa huomattavasti viimeksi päättyneen tilikauden henkilöstömäärästä, jota ehdo- tetun säännöksen yhteydessä tarkasteltaisiin. 2.4.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia katsoo, että ehdotetun säännöksen taustalle näyt- täisi edelleen jäävän elinkeinotoiminnan pienimuotoisuuden edellytys, mutta toiminnan pienimuotoisuuden kriteerit olisivat pitkälti toiset kuin voimassa olevassa laissa. Kysymys 23 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 olisi siten huomattavasta säännöksen soveltamisalaa laajentavasta muutoksesta. Lisäksi oikeusasiamiehen kanslia huomauttaa, että lain 45 a §:n 1 momentin 1 kohtaan ehdote- taan tarkennusta, jonka perustelujen mukaan tilanteessa, jossa järjesteltävää yksityistalou- den velkaa ei ole, velkajärjestelyä voitaisiin käyttää myös yksinomaan elinkeinotoimintaan liittyvien velkojen järjestelyyn, mutta tämä ei ilmene ehdotetusta säännöksen sanamuo- dosta. Oikeusasiamiehen kanslian mukaan tarkennuksessa olisi toteutuessaan kysymys huomattavasta muutoksesta voimassa olevaan sääntelyyn nähden, sillä voimassa olevan lain mukaan yksinomaan elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja ei voida velkajärjestelyssä järjestellä. Työ- ja elinkeinoministeriö viittaa lausunnossaan Yrittäjän talousapu -neuvontapalvelun kokemuksiin ja toteaa, että elinkeinotoiminnan pienimuotoisuuden vaatimus ja sen tul- kinta on ollut merkittävä este yrittäjien velkajärjestelyyn pääsylle ja että näin ollen on perusteltua mahdollistaa velkajärjestely myös sellaisille elinkeinonharjoittajille, jotka työl- listävät itsensä lisäksi yhden tai kaksi henkilöä. Verohallinto toteaa, että konkurssivertailun aikaistamista koskeva ehdotus on looginen, kannatettava ja mietinnössä hyvin perusteltu. Verohallinnon käsityksen mukaan säännök- sessä tarkoitettua ilmeisyyttä pitäisi pystyä arvioimaan velkajärjestelyhakemuksessa esite- tyn maksuohjelmaehdotuksen ja elinkeinotoiminnan varojen realisaatioarvon perusteella. Ehdotetun säännöksen perusteluissa on todettu, että ilmeisyysedellytyksen vuoksi kon- kurssivertailun muodostaman velkajärjestelyn esteen soveltamiskynnys olisi korkeam- malla kuin vastaavan perusteen soveltaminen maksuohjelman vahvistamisen esteenä. Verohallinnon käsityksen mukaan tosiasiassa konkurssivertailu aloittamisharkinnassa ja maksuohjelman vahvistamisvaiheessa tehtäisiin melko lailla samojen tietojen perusteella eli ilmeisyys olisi lähes aina todettavissa jo esteharkinnassa. Maksuohjelmaehdotusta voisi kuitenkin olla mahdollista muuttaa siten, että velkojien kertymää parannetaan, jolloin ainakin ilmeisyys poistuisi. Säännöksellä saattaa Verohallinnon käsityksen mukaan olla enemmän vaikutusta kuin työryhmä on mietinnössään ennakoinut. Verohallinto toteaa, että konkurssivertailu lienee silti yhtä haastavaa elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyssä kuin yrityssaneerausasioissa. Yrittäjän talousapu/Etelä-Savon ELY-keskus pitää perusteltuna sitä, että elinkeinonharjoit- tajien velkajärjestelyyn pääsyn helpottamiseksi velkajärjestely mahdollistettaisiin myös sellaisille elinkeinonharjoittajille, jotka työllistävät itsensä lisäksi yhden tai kaksi henkilöä. Sen mukaan yrittäjien neuvontapalvelussa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa velka- järjestelyä ei ole voitu suositella haettavaksi siksi, ettei elinkeinotoimintaa voida pitää voi- massa olevan sääntelyn mukaisesti melko pienimuotoisena. Yrittäjän talousapu/Etelä-Savon ELY-keskus toteaa edelleen, että eräs merkittävä syy elin- keinonharjoittajien velkajärjestelyhakemusten vähäisyydelle on käytännössä ollut myös 24 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 se, ettei velkajärjestelyn yhteydessä voida suorittaa yritystoimintaa koskevia järjestelyjä. Päästäkseen velkajärjestelyyn elinkeinonharjoittajan olisi ensin tehtävä tarvittavat yritys- toiminnan järjestelyt ja vasta sitten hakeuduttava velkajärjestelyyn. Tähän ei heikon taloustilanteen vuoksi ole aina aikaa, sillä yrittäjät hakevat apua ja neuvontaa aivan liian myöhään. Silloinkin, jos toiminnan jatkamiselle katsotaan olevan edellytyksiä, elinkeinon- harjoittajan on hankittava velkajärjestelyhakemuksen tekemistä varten tarvittavat asian- tuntijaselvitykset. Kaikilla ei kuitenkaan ole tähän varaa, minkä lisäksi myös asiantuntija- lausuntojen taso ja siten niistä tuomioistuimelle ja velkojille tuleva hyöty on ollut käytän- nössä vaihtelevaa. 2.4.4 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat Finanssiala ry:n (FA) mukaan ulkopuolisten työntekijöiden määrään sidottua soveltami- salakriteeriä voidaan pitää osin liian kaavamaisena, mutta kriteerin tulkinnallinen yksiselit- teisyys lisännee oikeusvarmuutta. Lisäksi FA toivoo, että soveltamisalakriteerin laajennus tuo velkajärjestelymahdollisuuden piiriin yrittäjiä, joiden elinkeinotoiminta ei täytä voi- massa olevaa pienimuotoisuusvaatimusta mutta joille yrityssaneerauskaan ei kustannus- tensa vuoksi ole houkutteleva vaihtoehto yrityksen pelastamiseksi. 2.5 Maksuohjelman kesto ja sisältö sekä lisäsuoritusvelvollisuus 2.5.1 Yhteenveto Maksuohjelmien kestoon liittyvinä muutoksina työryhmän mietinnössä ehdotetaan ensin- näkin niin sanottujen nollaohjelmien lyhentämistä viidestä vuodesta kolmeen vuoteen, sillä direktiivistä ei löydy perustetta, joka oikeuttaisi jäsenvaltioita säätämään yli kolmen vuoden pituisesta veloistavapautumisajasta maksukyvyn puuttumisen vuoksi. Lisäksi mie- tinnössä ehdotetaan, että velallisella ei jatkossa olisi velvoitetta tilittää menettelyn aikaista maksuvarakertymäänsä velkojille, sillä velallisen kannalta kyseinen tilitysvelvollisuus joh- taa tosiasiassa kolmea vuotta pidempään maksuohjelmaan. Maksuvarakertymän velkojille tilittämisen sijaan kertymällä voitaisiin jatkossa kattaa velallisen välttämättömiä menoja ja velallisen osuus selvittäjäkustannuksista, ja mahdollisen tämän jälkeen jäljelle jäävän ker- tymän velallinen olisi oikeutettu pitämään itsellään. Samalla mietinnössä ehdotetaan joitakin maksuohjelmaa ja sen laatimista sekä sen mukaisten suoritusten hallinnoimista yksinkertaistavia muutoksia. Voimassa olevan sään- telyn mukaan velkojalle tuleva vähäinen eli korkeintaan 50 euron suuruinen jako-osuus 25 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 voidaan jättää maksuohjelmassa huomiotta. Mietintöön sisältyvän ehdotuksen mukaan säännöksessä tarkoitettu jako-osuus määriteltäisiin jatkossa yksinkertaisuuden vuoksi velka- eikä velkojakohtaisesti. Samaan tapaan mietinnössä esitetään, että velallisen ei tar- vitsisi tehdä määrältään kaikkein pienimpiä lisäsuorituksia, mikä vähentäisi lisäsuoritusten hallinnointiin liittyvää teknistä työtä silloin, kun lisäsuorituksista ei ole odotettavissa mer- kitsevää hyötyä. Lisäsuoritusvelvollisuuden alarajaksi ehdotetaan kymmentä euroa. Ehdotuksista saatu lausuntopalaute on pääosin myönteistä. Sitä, että niin sanottujen nol- laohjelmien aikaisempaa lyhyempi kesto koskisi kaikkia velallisia, pidettiin toimivana ja yhdenvertaisuuden kannalta oikeana ratkaisuna. Jotkut lausunnonantajat kuitenkin kat- soivat, että maksuohjelman pituuden määrittelyssä maksuvelvollisuuden tai maksuvaran määrän ei pitäisi olla ratkaiseva tekijä, vaan maksuohjelmaa vahvistettaessa pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon velallisen inhimilliset olosuhteet kuten se, onko velallinen huomattavan sairas tai iäkäs. Menettelynaikaista maksuvarakertymää koskevat ehdotukset nähtiin pitkälti tervetulleina. Muutoksia puoltavina seikkoina nähtiin muun muassa voimassa olevan sääntelyn selkeyt- täminen ja oikeuskäytännön yhtenäistäminen sekä velallisten yhdenvertaisuuteen liittyvät syyt, sillä yksi maksuvarasäästöön vaikuttava tekijä on velkajärjestelymenettelyn kesto, joka voi vaihdella suuresti hakijasta riippumattomista syistä. Myös maksuohjelman yksinkertaistamiseen liittyvien muutosehdotusten vastaanotto oli lähtökohtaisesti myönteisestä. Ehdotusten yksityiskohtiin esitettiin kuitenkin joitakin tar- kentavia huomioita. Osa lausunnonantajista piti esimerkiksi mietinnössä ehdotettua lisä- suoritusvelvollisuuden alarajaa ehdotuksen tavoitteisiin nähden liian alhaisena. Lisäksi palautteessa suositeltiin, että lisäsuoritusvelvollisuuden alarajaa koskevaa asetuksenanto- valtuutta täsmennettäisiin säännöksen jatkovalmistelussa. Lisäksi jotkut lausunnonantajat suosittelivat, että ehdotettujen muutosten jatkovalmiste- lussa tarkistetaan, aiheuttavatko ne muutostarpeen myös eräisiin muihin velkajärjeste- lylain säännöksiin. Työryhmän ehdotusten kommentoimisen lisäksi osa lausunnonantajista nosti palautteessaan esiin myös itse havaitsemiaan muutostarpeita maksuvelvollisuutta koskevassa sääntelyssä. Nämä tarpeet liittyivät muun muassa julkisoikeudellisten saata- vien vanhentumiseen maksuohjelmassa sekä tulojen jaksottamiseen lisäsuorituslaskennassa. 2.5.2 Tuomioistuimet Itä-Suomen hovioikeuden mukaan tilittämättä jätettävän lisäsuorituksen raja voisi olla ehdotettua kymmentä euroa suurempikin. Ottaen huomioon, että lisäsuoritus voi 26 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 jakautua usean velkojan kesken, tarkoituksenmukaisuussyyt puoltaisivat hovioikeuden mukaan sitä, että tuomioistuimesta ei haettaisi lisäsuorituksia vahvistettavaksi ainakaan kovin pienen määrän vuoksi. Vaasan hovioikeuden mukaan menettelynaikaista maksuvarakertymää koskeva uusi sään- nös on kannatettava muutos hovioikeuksissa esiintyneeseen tulkintalinjaan velkajärjeste- lyä hakevan eduksi. Samalla hovioikeus esittää, että velkajärjestelylain 30 §:n 4 momentin ja 32 §:n ensimmäistä lausetta muutettaisiin sanamuodoltaan informatiivisemmaksi. Kysei- sissä lainkohdissa todetaan, että jos tai kun velallisella on omistusasunto, velallisen on suori- tettava tavallisia velkojaan vähintään 32 §:ssä tarkoitettu määrä. Hovioikeuden ehdotus puolestaan kuuluu, että jos tai kun velallinen säilyttää omistusasuntonsa, velallisen on suori- tettava tavallisia velkojaan vähintään 32 §:ssä tarkoitettu määrä. Edelleen hovioikeus esittää, että ehdotusten jatkovalmistelussa arvioitaisiin sellaisten hen- kilöiden mahdollisuutta velkajärjestelyyn, joiden velkajärjestely estyy esteen vuoksi juuri hakemuksentekohetkellä mutta joiden velkajärjestelylle olisi edellytykset ajan kulumisen seurauksena esimerkiksi hakemuksentekoa seuraavan kahden tai kolmen vuoden kuluessa. Tällaisille velallisille voitaisiin myöntää kestoltaan pidempi maksuohjelma esi- merkiksi 7–10 vuoden mittaisena. Näin ollen saman velallisen asiaa ei olisi tarvetta käsi- tellä talous- ja velkaneuvonnassa sekä tuomioistuimessa kahteen kertaan. Hovioikeuden mukaan järjestely sitouttaisi velkojen maksamiseen ja velallisen taloudellinen kuntoutumi- nen alkaisi mahdollisimman pian. Oulun käräjäoikeus ehdottaa, että uudistuksen yhteydessä tarkistettaisiin myös kanssave- lallisten maksuohjelmaa koskeva velkajärjestelylain 24 §:n 2 momentti. Voimassa olevan säännöksen mukaan maksuvelvollisuus lasketaan velallisten taloudellisen aseman mukai- sessa suhteessa ja laskentaperusteena käytetään viiden vuoden maksuohjelmaa. Työryh- män mietinnössä esitetyn mukaisesti maksuohjelman kesto tulee yhä useammissa tilan- teissa olemaan kolme vuotta, jolloin kertymän laskeminen viiden vuoden maksuohjel- malla tilanteessa, jossa hakijoille vahvistetaan kolmen vuoden maksuohjelma, voi johtaa tulkintaongelmiin. 2.5.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset Kansaneläkelaitoksen (Kela) mukaan velkajärjestelyn keston lyhentämistä koskevien tavoitteiden voidaan osaltaan katsoa ainakin välillisesti vähentävän velallisten toimeentu- lotuen tarvetta pitkällä aikavälillä. Kelan mukaan menettelynaikaista maksuvarakertymää koskevat muutosehdotukset eivät kuitenkaan huomioi riittävästi sitä, että velkajärjestelymenettelyn aikana velallisen 27 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 maksuvaran ulosmittaus on voinut jatkua etuoikeutetun elatusapuvelan suoritukseksi vel- kajärjestelylain 17 §:n nojalla. Kela toteaa, että kyseisen säännöksen nojalla tapahtuvassa ulosmittauksessa perityt suoritukset turvaavat lapsen elatuksen ja edun toteutumista, minkä vuoksi mahdollisuus jatkaa ulosmittausta velkajärjestelyssä etuoikeutetun lapsen saatavan suoritukseksi olisi perusteltua säilyttää, mutta säännösten välistä ristiriitaisuutta tulisi samalla selkeyttää. Kelan mukaan tämä voisi tapahtua niin, että ehdotettua 30 §:n 2 momenttia täydennettäisiin viittaamalla 17 §:ssä säädettyyn eli siihen, ettei velallinen saa pitää menettelyajan maksuvaraa itsellään siltä osin kuin sitä on ulosmitattu etuoikeutetun elatusapuvelan suoritukseksi. Myös ehdotettua 30 §:n 6 momenttia tulisi ainakin peruste- lujen osalta täsmentää vastaavasti. Kela toteaa edelleen, että ulosottoviranomaisella voi maksuohjelman vahvistamishetkellä olla hallussaan menettelyaikana velkajärjestelylain 17 §:n nojalla ulosmitattuja varoja, joita ei ole ehditty tilittää velkojalle. Laissa tulisi siksi huomioida, miten tällaisten jo ulosmitattu- jen varojen osalta menetellään. Kelan näkemyksen mukaan lapsen edun mukaista olisi, että menettelyaikana ulosmitatut varat tilitettäisiin tällaisessakin tilanteessa etuoikeutetun elatusapuvelan suoritukseksi, eikä niitä palautettaisi velalliselle itselleen tai käytettäisi sel- vittäjän palkkion suoritukseksi, mikä olisi hyvä todeta ainakin uusien säännösten peruste- luissa. Myös säännösten sanamuodon tulisi olla sellainen, että se ohjaisi maksuohjelmaeh- dotuksen laatijaa tekemään ehdotuksesta näissä tilanteissa laissa tarkoitetun mukaisen ja että se ei aiheuttaisi velkajärjestelyprosessin osapuolten kesken tai ulosotossa epäsel- vyyttä siitä, mihin menettelyajan maksuvara käytetään, jos velkajärjestelyn piiriin kuuluu etuoikeutettua elatusapuvelkaa. Työ- ja elinkeinoministeriön mielestä on kannatettavaa, että säännöstä maksuohjelman kolmen vuoden kestosta ehdotetaan ulotettavaksi koskemaan kaikkia velallisia, jolloin myös yrittäjillä on mahdollisuus vapautua veloistaan ja aloittaa uudestaan ilman velka- taakkaa enintään kolmen vuoden pituisen maksuohjelman suorittamisen jälkeen. Valtioneuvoston oikeuskansleri esittää harkittavaksi, että lisäystä, jonka mukaan velallinen ei olisi velvollinen tekemään velalle lisäsuoritusta, jos lisäsuoritus on määrältään alle ase- tuksella säädettävän euromäärän, täsmennettäisiin säännökseen sisältyvän asetuksenan- tovaltuuden osalta. Perustuslakivaliokunta on aikaisemmassa velkajärjestelylakia koske- vassa käytännössään kiinnittänyt huomiota asetuksenantovaltuuksien täsmällisyyteen ja niiden täsmentämiseen esimerkiksi vähäisyysedellytyksellä. Vaikka lisäsuorituksen määrää on säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa täsmennetty ja määräksi ehdotetaan kym- mentä euroa, on se lakitekstissä jätetty avoimeksi. Valtiovarainministeriö kommentoi niin ikään, että lisäsuoritusvelvollisuuden alarajaa kos- kevaa uutta säännöstä olisi hyvä tarkentaa. Säännöksessä mainitun euromäärän tulisi 28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 valtiovarainministeriön mukaan olla esimerkiksi vähäinen tai muutoin määritelty, mikä asettaisi rajan valtioneuvoston asetuksenantovaltuudelle. 2.5.4 Velkaneuvontatoimistot Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri pitää hyvänä ja kannatettavana ehdotuksena sitä, että maksuohjelma olisi viiden vuoden sijasta kolmen vuoden mittainen silloinkin, kun velalliselle ei maksuohjelmassa vahvisteta maksuvelvollisuutta. Se kuitenkin katsoo, että maksuohjelman keston ei pitäisi olla sidottu maksuvelvollisuuteen tai maksu- varan määrään vaan asiakkaan tilanteeseen, jolloin myös muille kuin heille, joilla ei ole maksuvaraa, voitaisiin myöntää kestoltaan lyhyempi maksuohjelma sairauden, iän tai muun vastaavan syyn vuoksi. Oikeusapu- ja edunvalvontapiiri toteaa edelleen, että vähäisen jako-osuuden suoritta- matta jättämistä koskevan säännöksen merkitys on velkojille vähäinen eikä sitä ole syytä jättää harkinnanvaraiseksi kaikkien osapuolten ajankäytöllisistä syistä. Se ehdottaa, että säännös kirjoitettaisiin velvoittavampaan muotoon ja että säännöksessä tarkoitettu velka jätettäisiin maksuohjelmassa oletusarvoisesti ilman suoritusta. Työryhmän mietinnössä esitettyjen ehdotusten kommentoimisen lisäksi oikeusapu- ja edunvalvontapiiri nostaa lausunnossaan esiin myös muita velkajärjestelyyn liittyviä muu- tostarpeita. Se pitää ongelmallisena ensinnäkin sitä, että voimassa olevan velkajärjeste- lylain mukaan julkinen saatava ei vanhene maksuohjelman aikana. Julkinen saatava van- hentuu viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty tai maksuunpantu, ja muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on eräänty- nyt. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirin mukaan maksuohjelmaan voi tällä hetkellä tulla vahvistetuksi vanhentuneita velkoja, jos ajoitus osuu vuoden vaihteeseen eikä velkatietoja päivitetä. Julkisten saatavien ja niihin verrattavissa olevien velkojen vanhentuminen tulisi huomioida maksuohjelmassa tasa-arvoisesti muiden velkojen kanssa velkajärjestelylain 31 §:n 5 momentin mukaisesti. Oikeusapu- ja edunvalvontapiiri ehdottaa myös lisäsuoritusvelvollisuuden täyttämiseen liittyviä säännöksiä muutettavaksi siten, että tuloksi laskettava kertaluonteinen suoritus voitaisiin jaksottaa myös useammalle kalenterivuodelle etenkin silloin, kun tällaisen suori- tuksen vuoksi velalliselta on evätty tuloja korvaavan etuuden maksaminen ja epäämisen vaikutus ulottuu seuraavalle kalenterivuodelle. Näin voi sen mukaan tapahtua esimerkiksi erorahan vuoksi työttömyysetuutta koskevassa päätöksenteossa, jossa eroraha voi aiheut- taa karenssin työttömyyspäivärahan maksamiselle ja tämä karenssi voi ulottua seuraavalle kalenterivuodelle. Lisäsuorituslaskennassa tästä voi aiheutua velalliselle kohtuuton seuraus. 29 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan näkemyksen mukaan maksuohjelman keston ei tulisi määräytyä sen perusteella, onko velallisella maksuvaraa vai ei, vaan asiaa tulisi tarkastella velallisen inhimillisistä olosuhteista käsin. Sääntelyssä tulisi talous- ja velkaneuvonnan mukaan ottaa paremmin huomioon, että maksuvaraa omaava henkilö voi olla huomattavan iäkäs tai sairas. Talous- ja velkaneuvonta ehdottaa, että mak- suohjelman tulisi voida olla pääsääntöistä kestoa lyhyempi silloin, jos siihen on painavat perusteet sairauden, iän tai vastaavan syyn vuoksi. Talous- ja velkaneuvonta kannattaa ehdotuksia, jotka koskevat menettelynaikaisen maksu- varasäästön jäämistä velallisen hyväksi. Tätä puoltaa talous- ja velkaneuvonnan mukaan se, että velkajärjestelyasioiden käsittelyajat vaihtelevat suuresti hakijasta riippumattomista syistä. Talous- ja velkaneuvonta kannattaa pääosin myös maksuohjelman laatimista yksin- kertaistavia ehdotuksia. Se, että maksuohjelmassa huomiotta jätettäviä jako-osuuksia tar- kastellaan tällä hetkellä velkojakohtaisesti, kuormittaa talous- ja velkaneuvontaa runsaasti, ja maksuohjelmaehdotuksia joudutaan laatimaan usein uudelleen velkojan pyydettyä saa- taviensa yhdistelyä. Velkojien kannalta tällaisella talous- ja velkaneuvonnan työmäärää vähentävällä muutoksella olisi kuitenkin vain marginaalisen pieni merkitys. Talous- ja velkaneuvonta esittää, että lisäsuoritusvelvollisuuden alaraja asetettaisiin tarkoi- tuksenmukaisuuden kannalta 50 euroon työryhmän mietinnössä esitetyn 10 euron sijasta. Talous- ja velkaneuvonta ennakoi, että pienten summien vastaanottamisesta velkojille aiheutuvat kulut olisivat luultavasti suuremmat kuin saavutettu hyöty. Talous- ja velkaneuvonta nostaa lausunnossaan esiin myös eräitä muita kuin työryhmän mietinnössä käsiteltyjä velkajärjestelylain muutostarpeita. Ensimmäinen muutostarve liit- tyy julkisoikeudellisten velkojen vanhentumiseen maksuohjelmassa. Talous- ja velkaneu- vonnan kokemuksen mukaan velkajärjestelyn hakemista lykätään usein vuodenvaihteen yli julkisoikeudellisten velkojen vanhentumisen vuoksi. On kuitenkin käynyt myös niin, että maksuohjelma on laadittu esimerkiksi lokakuussa ja maksuohjelma vahvistettu helmi- kuussa. Tällöin myös jo aidosti vanhentuneille veloille on voinut tulla suorituksia tai mak- suohjelma on asian huomaamisen jälkeen voitu joutua laatimaan uudelleen. Se, etteivät julkioikeudelliset saatavat vanhene maksuohjelmassa, on ollut aikaisemmin perusteltua maksuohjelman laatimisen yksinkertaistamiseksi, kun tietojärjestelmät ovat olleet jäykkiä tai niitä ei ole ollut, mutta nykyisin tätä perustelua ei talous- ja velkaneuvonnan mukaan enää ole. Toisena muutostarpeena talous- ja velkaneuvonta nostaa esiin sen, että lisäsuoritukset tulisi voida jaksottaa nykyistä joustavammin etenkin tilanteissa, joissa edellisen vuoden aikana saatu tulo vaikuttaa seuraavana vuonna maksettaviin etuuksiin niitä vähentävästi tai jopa niin, ettei niitä makseta lainkaan. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi 30 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 työsuhteen perusteettomasta irtisanomisesta maksetut korvaukset tai niin sanotut kultai- set kädenpuristukset. Viimeisenä muutostarpeena talous- ja velkaneuvonta kiinnittää huomiota selvittäjän palk- kion maksamiseen. Voimassa olevan sääntelyn mukaan velallinen on velvollinen maksa- maan selvittäjän palkkiota enintään neljän kuukauden maksuvaran verran. Jos velallisella ei ole maksuvaraa, selvittäjän palkkio maksetaan valtion varoista. Talous- ja velkaneuvon- nan kokemuksen mukaan on kuitenkin olemassa myös sellaisia käytännön tilanteita, joissa olisi kohtuullista määrätä selvittäjän palkkio maksettavaksi valtion varoista silloinkin, kun hakijalla on maksuvaraa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi tapaukset, jossa hakija on valit- tanut maksuohjelmastaan hovioikeuteen ja voittanut asian taikka tilanteet, jossa hakija on toimittanut maksuohjelman käräjäoikeuteen, mutta käräjäoikeus on siitäkin huolimatta määrännyt asiassa selvittäjän, vaikkei asia olisi erityisen riitainen. 2.5.5 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat Takuusäätiön mukaan osa sen kuulemista kokemusasiantuntijoista on pohtinut, onko kolme vuotta jo liiankin lyhyt aika maksuohjelmalle. Heidän kokemuksensa mukaan viiden vuoden pituinen maksuohjelma antoi hyvin aikaa suunnitella ja opetella uudenlaista rahankäyttöä, ja osa heistä arvioi, etteivät he olisi kolmen vuoden maksuohjelman aikana ehtineet riittävästi käydä läpi rahankäyttöään ja että riski velkaantua uudelleen olisi voinut olla lyhyemmän maksuohjelman yhteydessä suurempi. Takuusäätiö toteaa edelleen, että sen kuulemat kokemusasiantuntijat kokevat eräänä pikaista korjaamista vaativana ongelmana maksuohjelman jäykkyyden silloin, kun velalli- sen elämässä tapahtuu hänelle itselleen olennaisia ja melko pitkäaikaisia muutoksia. Mak- suohjelman muuttamista vastaamaan muuttuneita olosuhteita olisi tarpeen helpottaa ja joustavoittaa. Myös maksuohjelman monimutkaisuus vaihtuvine aikajaksoineen ja erineen voi olla haastavaa monelle velalliselle. Maksuohjelman päätyttyä talouden tasapainon säi- lymistä voi puolestaan vaikeuttaa lisäsuoritusvelvollisuus, joka voi yllättää velallisen, jolla ei ole säästössä velkojille tilitettävää osuutta. Ulosottolaitoksella/Valtakunnanvoudin kanslialla ei ole lausuttava maksuohjelman kes- tosta, mutta menettelyn aikaisen maksuvarakertymän osalta se pyytää kiinnittämään huo- miota siihen, aiheuttaako ehdotus toteutuessaan muutostarpeita myös velkajärjestelylain 17 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan voimassa olevan toistuvaistulon ulosmittaus pysyy voimassa maksuohjelman vahvistamiseen saakka ja ulosottomies säilyttää ulosmittauk- sella kertyneet rahavarat. Maksuohjelman vahvistamisen jälkeen kertyneet varat on tili- tetty maksuohjelman määräysten mukaisesti. Toisaalta lausunnossa todetaan, että lain- kohdan muutostarvetta ei välttämättä ole, koska mikäli maksuohjelmaa ei vahvistettaisi, 31 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 kertymä tilitettäisiin ulosottovelkojille ja heidän maksunsaantioikeutensa tulisi lainkohdan perusteella turvattua. Yrittäjän talousapu/Etelä-Savon ELY-keskus kannattaa sitä, että säännöstä maksuohjelman kolmen vuoden kestosta ehdotetaan ulotettavaksi koskemaan kaikkia velallisia, jolloin myös rehellisillä yrittäjillä on mahdollisuus halutessaan vapautua veloistaan ja aloittaa uudestaan ilman velkataakkaa enintään kolmen vuoden pituisen maksuohjelman suoritta- misen jälkeen. Yrittäjien veloista vapauttamisen helpottaminen edistää myös sitä, että yrit- täjät eivät syrjäydy työmarkkinoilta vaan voivat aloittaa liiketoiminnan uudelleen aiem- mista kokemuksistaan viisastuneina. Professori Tuula Linnan mukaan on oikea ja yhdenvertaisuuden kannalta perusteltu rat- kaisu, että kaikkien velallisten nollaohjelmat ovat jatkossa kolmen vuoden mittaisia. Samoin hän pitää perusteltuna ja direktiivin sallimana ratkaisuna sitä, että velkajärjeste- lylain 10 a §:n nojalla eli esteestä huolimatta vahvistetun maksuohjelman kesto voi olla kolmea vuotta pidempikin. Näin voidaan päästä oikeudenmukaiseen lopputulokseen sil- loin, kun kolmen vuoden ohjelma ei olisi perusteltu velallisen väärinkäytösten vuoksi, mutta velkajärjestelyn kokonaan epääminen olisi velallisen kannalta kohtuutonta. Professori Linna toteaa edelleen, että velkajärjestelymenettelyä yksinkertaistaa se, että velallinen saa pitää velkajärjestelymenettelyn aloittamisen ja maksuohjelman vahvistami- sen välisenä aikana kertyneen ylijäämän itsellään. Hän kuitenkin huomauttaa, että ehdote- tusta säännöksestä ei käy ilmi, tarkoitetaanko säännöksessä maksuohjelman lainvoimaista vahvistamista. Muutoksenhaun vuoksi maksuohjelman lainvoimaiseksi tuleminen saattaa kestää pitkään. Matti Yli-Sarja katsoo, että voimassa olevaan velkajärjestelylain 30 §:n 3 momenttiin sisäl- tyy sisäinen ristiriita maksuohjelman keston ja tavallisten velkojen vähimmäiskertymän välillä. Kyseisen säännöksen mukaan maksuohjelman kesto voi olla kolmea vuotta pitempi, kun velallinen säilyttää omistusasuntonsa. Muutoin se voi olla kolmea vuotta pitempi vain, jos velkajärjestely aloitetaan velkajärjestelylain 10 a §:n nojalla esteestä huolimatta. Samanaikaisesti kyseisessä säännöksessä säädetään, että kun velallisella on omistus- asunto, velallisen on maksettava tavallisille veloille vähintään lain 32 §:ssä tarkoitettua vähimmäiskertymää vastaava määrä. Tämä määrä on maksettava riippumatta siitä, saako velallinen pitää asuntonsa vai onko se muutettava rahaksi. Vähimmäiskertymään luetaan asunnon mahdollisen ylijäämäarvon lisäksi se kertymä, jonka viisi vuotta kestävä mak- suohjelma tuottaisi tavallisille velkojille, jos velallisen ja hänen perheensä asumiskustan- nukset arvioidaan edullisimman saatavilla olevan vaihtoehdon mukaan. Yli-Sarjan mukaan edellä todettu aiheuttaa ongelman tilanteessa, jossa velallinen ei säilytä omistusasuntoaan, asunnossa ei ole velasta vapaata arvoa, eikä velkajärjestelyä ole 32 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 aloitettu velkajärjestelylain 10 a §:n nojalla. Lain mukaan velallisen tulisi tällöin kolme vuotta kestävän maksuohjelman aikana maksaa tavallisille velkojille viiden vuoden ajan- jaksolta laskettu vähimmäiskertymä, mitä ei voitane pitää kohtuullisena ja toteuttamiskel- poisena. Yli-Sarja huomauttaa, että myös korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on katsottu, että vähimmäiskertymä on tällaisessa tilanteessa laskettava kolmen vuoden mak- suvarakertymän mukaan. Tämä ristiriita olisi Yli-Sarjan perusteltua ratkaista samassa yhtey- dessä, kun maksuohjelmaa koskevaa sääntelyä muutenkin tarkistetaan. Yli-Sarjan mukaan vähimmäiskertymän laskenta-ajanjaksoon liittyy myös yhdenvertai- suusongelma velallisten kesken, sillä asunnon omistavat ja omistamattomat velalliset ovat eri asemassa sen suhteen, mikä merkitys esteperusteella heidän maksuohjelmansa kes- toon on. Asunnon omistavan velallisen maksuohjelman kestoon olennaisesti vaikuttava vähimmäiskertymä lasketaan aina viiden vuoden mukaan riippumatta siitä, onko velkajär- jestely aloitettu esteestä huolimatta vai esteittä, kun taas velalliselle, jolla ei omistusasun- toa ole, vahvistetaan kolmen vuoden maksuohjelma, kun estettä ei ole, ja viiden vuoden ohjelma, kun velkajärjestely myönnetään esteestä huolimatta. Yhdenvertaisuus toteutuisi Yli-Sarjan mukaan paremmin, jos esteperusteella olisi sama merkitys asunnon säilyttävien velallisten ohjelmissa kuin ohjelmissa, joissa omistusasuntoa ei ole. Toisin sanoen vähim- mäiskertymää koskevan laskenta-ajanjakson tulisi olla eripituinen tilanteissa, joissa velka- järjestely on aloitettu esteestä huolimatta tai esteittä. Jotta asunnon säilyttäminen ei muo- dostuisi kohtuuttoman vaikeaksi tai raskaaksi niiden velallisten osalta, joiden velkajärjes- tely on aloitettu esteestä huolimatta, asian voisi Yli-Sarjan mukaan ratkaista joko lyhentä- mällä esteittä velkajärjestelyn saaneiden vähimmäiskertymän laskenta-ajanjaksoa tai pidentämällä esteestä huolimatta velkajärjestelyn saaneiden kohdalla vähimmäiskerty- män laskenta-ajanjakson ohella maksuohjelman enimmäiskestoa kymmenestä vuodesta esimerkiksi 12 vuoteen. 2.6 Maksuohjelman muuttaminen 2.6.1 Yhteenveto Työryhmän mietinnössä ehdotetaan, että maksuohjelman muuttaminen mahdollistettai- siin myös siinä tilanteessa, että velallinen on maksanut kaikki maksuohjelman mukaiset suoritukset velkojille. Tällöin tuomioistuin voisi aikaistaa maksuohjelman päättymisajan- kohtaa. Velallisen näkökulmasta maksuohjelman päättymisellä on merkitystä etenkin sen vuoksi, että maksuohjelman päätyttyä velallisen tiedot poistuvat velkajärjestelyrekisteristä ja sen myötä myös velallisen luottotietomerkintä poistuu. Maksuohjelman muuttaminen maksuohjelman ennenaikaisen suorittamisen perusteella olisi ehdotuksen mukaan mah- dollista vain, jos kaikki velkojat ovat antaneet siihen suostumuksensa. 33 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Ehdotusta kommentoineet lausunnonantajat suhtautuivat siihen lähtökohtaisesti myön- teisesti, mutta esittivät myös ehdotusta koskevia huolenaiheita. Osa lausunnonantajista ilmaisi huolensa siitä, voiko mahdollisuus maksuohjelman ennenaikaiseen päättämiseen kannustaa velallisia velkaantumaan uudelleen jäljellä olevien suoritusten maksamista var- ten. Esille nousi myös ehdotuksen talous- ja velkaneuvontaa työllistävä vaikutus. Lisäksi säännökseen kaivattiin tarkennusta muun muassa sen osalta, miten maksuohjelman ennenaikainen päättäminen käytännössä onnistuu suhteessa velallisen lisäsuoritusvelvol- lisuuden täyttämiseen ja millaisissa olosuhteissa ennenaikainen päättäminen voitaisiin hyväksyä. 2.6.2 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset Verohallinnon mukaan maksuohjelman ennenaikaista päättämistä koskeva ehdotus on kannatettava. Voimassa olevassa laissa ei ole selkeää oikeusohjetta tilanteeseen, jossa velallinen hakee maksuohjelman päättämistä maksettuaan kaikki maksuohjelman mukai- set erät. Menettelysäännöksenä ehdotettu säännös on Verohallinnon mukaan selvä, sillä siinä edellytettäisiin, että velallinen esittää kaikkien velkojien suostumuksen muutoshake- muksensa tueksi, mutta säännösehdotuksen perusteluita Verohallinto pitää hyvin niuk- koina. Niissä ei avata tarkemmin, millainen velallisen tilanteen muutos voisi säännöksen soveltamisen yhteydessä olla kyseessä tai tulisiko jonkinlaisen muutoksen tapahtumista ylipäänsä edellyttää. Koska lisäsuoritusvelvollisuus lakkaa samalla kun maksuohjelma ennenaikaisesti päättyy, Verohallinnon mukaan voisi tulkita, että velallisen taloudellinen tilanne ei olisi alkuperäisen maksuohjelman aikana ainakaan kohentumassa. 2.6.3 Velkaneuvontatoimistot Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri pitää ehdotusta yhtäältä kannatet- tavana ja velallisten asemaa yhdenmukaistavana. Sen mukaan on odotettavissa, että asiak- kaiden informoiminen uudesta maksuohjelman ennenaikaisen päättämisen mahdollisuu- desta tulee lisäämään talous- ja velkaneuvonnan työmäärää, mikä on huomioitava talous- ja velkaneuvonnan resursseissa. Toisaalta oikeusapu- ja edunvalvontapiiri toteaa ehdotuk- sen aiheuttavan myös huolta. Jo nyt velalliset haluaisivat maksaa suoritukset nopeammin, mutta kyseenalaista on se, mistä varat suoritusten maksamiseen tulevat. Erityisenä pel- kona on, että velalliset päätyvät hakemaan uutta rahoitusta esimerkiksi yksityishenkilöiltä maksaakseen suoritukset nopeammin. Tällä toimintatavalla itse velkaongelma ei velalli- sella ratkea, vaan saattaa pahimmassa tapauksessa syventyä entisestään. Mikäli kyseinen muutos tehdään, sen yhteydessä tulisi määritellä tarkemmin tietty aika, jonka kuluttua velallinen voi hakea maksuohjelman ennenaikaista päättämistä. Lisäksi tulisi täsmentää, millä edellytyksillä maksuohjelman päättäminen voidaan tehdä. 34 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan mukaan ehdotuksen yhteydessä olisi syytä todeta, että velallisen tulee itse olla aktiivinen velkojien suostumus- ten hankkimisessa, jotta asia ei kuormittaisi talous- ja velkaneuvontaa. Talous- ja velkaneu- vonta myös ennakoi, että suostumusten aikaansaaminen voi olla käytännössä vaikeaa lisä- suoritusvelvollisuuden vuoksi. Lisäksi talous- ja velkaneuvonta katsoo, että esityksessä tulisi määritellä tarkemmin, millaisissa tilanteissa velkoja voi olla suostumatta maksuohjel- man päättymiseen mahdollisiin lisäsuorituksiin vedoten. 2.6.4 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat Professori Tuula Linna pitää maksuohjelman ennenaikaisen päättämisen mahdollistavaa muutosta perusteltuna. Sen avulla maksuhaluinen ja -kykyinen velallinen voi halutessaan päästä nopeammin pois velkajärjestelystä. Samalla professori Linna toivoo, että muutos ei johtaisi siihen, että velallinen velkaantuu uudestaan maksuohjelmasta eroon päästäkseen. Jos maksuohjelman ennenaikainen päättäminen edellyttää kaikkien velkojien suostu- musta, vähäiseen kertymään oikeutetun yksittäisen velkojan vastustus saattaa professori Linnan mukaan johtaa siihen, että maksuohjelma on lopulta kuitenkin suoritettava ajalli- sesti loppuun. Tällaisten tilanteiden ehkäisemiseksi suostumusta voitaisiin edellyttää vain tietyltä määrältä velkojia ainakin silloin, kun maksuohjelman ennenaikaisen päättämisen epäämiselle ei ole erityisiä perusteita. Toisaalta järjestelmä pysyy professori Linnan mukaan yksinkertaisempana, jos maksuohjelman ennenaikainen päättäminen edellyttää kaikkien velkojien suostumusta. Professori Linna kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, miten maksuohjelman ennenaikainen päättäminen ja lisäsuoritusvelvollisuuden täyttäminen sopivat yhteen. Voi- massa olevan sääntelyn mukaan kertaluonteiseen suoritukseen perustuva maksuvelvolli- suus on täytettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun velallinen sai varat haltuunsa, ja muilta osin lisäsuoritusvelvollisuus on täytettävä seuraavan kalenterivuoden aikana. Pro- fessori Linna käyttää esimerkkinä tilannetta, jossa velallinen haluaa päättää maksuohjel- mansa keskellä vuotta tai esimerkiksi kuukauden kuluttua perinnön saamisesta, ja kysyy, miten tällaisissa tilanteissa olisi toimittava. 2.7 Maksuohjelmasta suoriutuminen 2.7.1 Yhteenveto Työryhmän mietinnössä ehdotetaan, että kaikkien velallisten maksuvarassa huomioitaviin välttämättömiin elinkustannuksiin tehtäisiin noin 12 prosentin suuruinen tasokorotus, mikä voisi kannustaa velallisia hakeutumaan velkajärjestelyn piiriin ja helpottaa 35 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 maksuohjelmasta suoriutumista. Velkajärjestelyn elinkustannusnormiin ei ole vielä kertaa- kaan aiemmin tehty tasokorotusta, joten normi on jäänyt jälkeen muun muassa kustan- nusten yleisestä kehityksestä ja toimeentulotuen tasosta. Lisäksi työryhmän mietinnössä ehdotetaan elinkustannusnormin päivitettämistä siten, että jatkossa velallisen työmatka- kustannukset otettaisiin huomioon velallisen maksuvarasta erikseen vähennettävänä menoeränä, mikä voisi edistää velallisten työssäkäyntiä. Ehdotusta pidettiin lähtökohtaisesti tervetulleena. Elinkustannusnormin korottamisen nähtiin kasvattavan velkajärjestelyn houkuttelevuutta suhteessa esimerkiksi ulosottoon ja vähentävän uusien velallisten toimeentulotuen tarvetta. Palautteen perusteella elinkus- tannusnormin määrittelyn keskeiset heikkoudet liittyvät siihen, ettei määrittelyssä riittä- vällä tavalla huomioida kaikkia niitä erilaisia tapoja, joilla lasten asuminen voidaan järjes- tää ja siihen liittyvät kustannukset huoltajien kesken jakaa. 2.7.2 Tuomioistuimet Satakunnan käräjäoikeuden mukaan elinkustannusnormin muutokset, joilla velkajärjestely nousee ulosottoa houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, ovat perusteltuja. 2.7.3 Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset Kansaneläkelaitoksen (Kela) mukaan velkajärjestelyn elinkustannusnormin korottaminen näyttäytyy toimeentulotuen näkökulmasta hyvänä muutoksena, sillä sen seurauksena uusien velallisten tarve toimeentulotuelle vähenee. Takuusäätiön mukaan muutokset, joiden avulla pyritään helpottamaan maksuohjelmasta selviytymistä, ovat välttämättömiä. Samalla se huomauttaa, että jos velallisen maksuvara on negatiivinen, elinkustannusnormiin ehdotettu tasokorotus ei tuo samanlaista helpo- tusta. Niin sanottujen nollaohjelmien keston lyhentäminen kolmeen vuoteen ei siten kaik- kien velallisten osalta lisää käytettävissä olevaa rahan määrää. 2.7.4 Velkaneuvontatoimistot Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri toteaa, että maksukykyasetuksessa ei ole määritelty velallisen lasten välttämättömiä elinkustannuksia silloin, kun lapset ovat niin sanotun etävanhempansa luona. Sen mukaan asiasta vallitsee erilaisia laskentatapoja, ja tapojen yhtenäistämiseksi se ehdottaa, että maksukykyasetukseen lisättäisiin selkeät säännöt elinkustannusten laskemiseksi lapsille, jotka eivät ole kirjoilla velallisen taloudessa 36 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 mutta joiden kanssa velallisella on sovittu tapaamisoikeus tai joiden eri talouksissa asuvilla vanhemmilla on sopimus yhteishuoltajuudesta. Oikeusapu- ja edunvalvontapiiri toteaa edelleen, että ongelmaksi muodostuu usein myös se, että lasten tapaamisoikeus ja vuoroviikkoasuminen sekoitetaan toisiinsa. Vuoroviikko- asumisessa on kyse lasten asumisesta kahdessa kodissa, ja lapsilla tulee olla molemmissa kodeissa kaikki tarvitsemansa, mikä aiheuttaa kustannuksia enemmän kuin puolet maksu- kykyasetuksen mukaisesta elinkustannusmäärästä. Se, ettei lasten elinkustannuksia ole selkeästi määritelty tällaisia tilanteita varten, aiheuttaa merkittävää haastetta velkajärjeste- lyasioissa ja asettaa velalliset eriarvoiseen asemaan. Oikeusapu- ja edunvalvontapiiri ehdottaa, että lasten elinkustannusten määräksi vuoroviikkoasumisessa määriteltäisiin 75 prosenttia lasten normaalista maksukykyasetuksen mukaisesta elinkustannusmäärästä. Oikeusapu- ja edunvalvontapiiri ehdottaa edelleen, että maksukykyasetuksen 4 §:ään lisät- täisiin määräykset puolison negatiivisen maksuvaran huomioimisesta velallisen maksuva- rassa. Käytännössä velallisen tilanteessa voi joskus käydä niin, että hakijalle muodostuu maksuvaraa, mutta puolison maksuvara on negatiivinen esimerkiksi asumisen kuluista, asunto- tai autolainasta, työmatkakuluista ja elatusavusta johtuen. Tällöin menoja täytyy tasata puolisoiden kesken niin, että puolison maksuvaraksi muodostuu nolla. Ilman nega- tiivisen maksuvaran tasausta velallisen maksuvara ei vastaa velallisen todellista maksuky- kyä eikä velallinen siten pysty selviytymään maksuohjelmasta. Oikeusapu- ja edunvalvontapiiri ehdottaa edelleen, että maksukykyasetuksen 6 §:ään lisät- täisiin määräykset siitä, miten lapsilisät otetaan huomioon silloin, kun vanhemmilla on yhteishuoltajuus ja lapsilisät maksetaan toiselle vanhemmalle. Tulisi olla selvää, että lapsili- sät huomioidaan vain silloin, kun ne tosiasiassa maksetaan velalliselle. Jos velallinen ei saa lapsilisiä itselleen, niitä ei myöskään pitäisi huomioida velallisen maksuvaralaskelmassa lasten elinkustannusten vähennyksenä. Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan mukaan velkajärjestelyn elinkustannusnormissa ei huomioida yksinhuoltajien tilannetta eikä vuoroviikkoasumista yhteishuoltajuustilanteissa. Se ehdottaa, että elinkustannusnormin tulisi yksinhuoltajien kohdalla olla vastaavalla tavalla suurempi kuin perustoimeentulotuessa yksinhuoltajan elinkustannuksiin tarkoitettu perusosa. Nykyinen käytäntö lapsilisän yksinhuoltajakorotuk- sen huomiotta jättämisestä ei ole riittävä. Talous- ja velkaneuvonta ehdottaa edelleen, että työttömien kohdalla tulisi jättää tulona huomiotta Kelan maksamien työttömyyskorvausten lapsikorotukset ja korottaa yksinhuol- tajalle varattavaa elinkustannusnormia. Samoin vuoroasumistilanteissa tulisi säätää, että lapsen elinkustannuksina huomioitaisiin 70 prosenttia elinkustannusnormista. Nykyinen 37 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:28 oikeuskäytäntö vaihtelee liian paljon ja aiheuttaa usein erimielisyyttä velallisten ja velko- jien kesken. 2.7.5 Yhdistykset, intressiorganisaatiot ja asiantuntijat Finanssiala ry (FA) toteaa, että velkajärjestelyn elinkustannusnormiin ehdotetut korotukset kannustavat omalta osaltaan velallisia hakeutumaan velkajärjestelyyn tilanteensa selvittämiseksi. Matti Yli-Sarjan mukaan maksukykyasetukseen voisi olla perusteltua lisätä sääntelyä myös melko usein esiintyviin lasten tapaamisoikeuskustannuksiin ja niistä tehtävien vähennys- ten määrittämiseen liittyen. Tällä hetkellä käytännöt ovat vaihtelevia. Ottaen huomioon, että velallisen elinkustannukset otetaan huomioon kiinteinä euromäärinä, myös lasten tapaamisoikeuskustannuksista aiheutuvat vähennykset velallisen maksuvaraan voisivat olla ainakin lähtökohdiltaan kiinteitä ja perustua tapaamisoikeuden laajuuteen. Niissä voisi olla kuitenkin perusteltua ottaa huomioon myös velallisen maksamien elatusmaksujen määrä tapaamiskustannusten kohtuulliseen määrään suuntaan tai toiseen vaikuttavana seikkana. Kaavamaisesti tehtävät vähennykset parantaisivat velallisten yhdenvertaista kohtelua ja yhdenmukaistaisivat käytäntöjä lasten tapaamiskustannuksia määritettäessä. 2.8 Konkurssin tehneen yrittäjän velkajärjestelyyn pääsyn nopeuttaminen 2.