Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Ministeriö • 2022:11 Suomen osallistuminen Euroopan avaruusjärjestön miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan Selvitys taloudellisista ja yhteiskunnallisista hyödyistä Suomen osallistuminen Euroopan avaruusjärjestön miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaa Selvitys taloudellisista ja yhteiskunnallisista hyödyistä Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 2022 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriö This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-327-704-5 ISSN pdf: 1797-3562 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 18.2.2022 Suomen osallistuminen Euroopan avaruusjärjestön miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan Selvitys taloudellisista ja yhteiskunnallisista hyödyistä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Teema Ministeriö Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Tekijä/t Sofia Karlsson, Katri Haila, Kalle Piirainen, Vesa Salminen Toimittaja/t Henrik Pekkala Yhteisötekijä Avaruus-tiimi Kieli Suomi Sivumäärä 72 Tiivistelmä Asiasanat Suomi on pystynyt houkuttelemaan uusia avaruusyrityksiä ripeään kasvuun ja teknologiseen eturivin kehitykseen. Suomalaiset tutkimuslaitokset ovat korkeatasoisen osaamisensa ansiosta mukana kansainvälisissä merkittävissä hankkeissa. Suomi on Viron lisäksi ainoa Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaa, joka ei ole toistaiseksi osallistunut ESAn miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen vapaaehtoiseen ohjelmaan (E3P-ohjelma). Toimeksiannon tavoitteena on ollut selvittää mitä lisäarvoa osallistuminen ESA:n E3- Pohjelmaan Suomelle toisi. Selvityksessä on tarkasteltu myös ohjelman ulkopuolelle jäämisen riskejä ja haittoja. Selvityksessä ehdotetaan, että Suomi osallistuu ESAn E3P-ohjelmaan. Ohjelmajäsenyyden toteutuessa Suomen kansallisen avaruusstrategian toimeenpanossa tulisi huomioida E3Pohjelman sisältämät tavoitteet sekä ohjelman teknologiset tutkimus- ja osaamistarpeet. Perusteluna suosituksille toimivat havainnot avaruustalouden voimakkaasta jatkuvasta kasvusta. Osallistuminen ESA:n E3P-ohjelmaan mahdollistaisi pääsyn kansainvälistä avaruusasemaa, kuulentoja ja kuun kiertoradalle suunniteltua avaruusasemaa sekä Mars- lentoja koskeviin hankkeisiin. Jättäytyminen ohjelman ulkopuolelle rajoittaisi pääsyä avaruustalouden kehityksen alkuvaiheisiin, sekä aiheuttaisi Suomelle mahdollista mainehaittaa ja heikentäisi syntyvän osaamisvajeen kautta mahdollisuuksia kehittää tulevaisuuden avaruusteollisuutta. ministeriö, Euroopan avaruusjärjestö, ESAn vapaaehtoinen miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelma, E3P-ohjelma, ministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, hallinto, avaruus, talous, tutkimusohjelmat, Mars (planeetat), Kuu (Maan) ISBN PDF 978-952-327-704-5 ISSN PDF 1797-3562 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-704-5 https:// Presentationsblad 18.2.2022 Finlands deltagande i Europeiska rymdorganisationens program för bemannade rymdfärder och rymdforskning Utredning om de ekonomiska och samhälleliga konsekvenserna Arbets- och näringsministeriets publikationer 2022:11 Tema Ministeriet Utgivare Arbets- och näringsministeriet Författare Sofia Karlsson, Katri Haila, Kalle Piirainen, Vesa Salminen Redigerare Henrik Pekkala Utarbetad av Teamet för Rymdfrågor Språk Finska Sidantal 72 Referat Finland har lyckats locka nya rymdföretag till snabb tillväxt och teknisk utveckling i framkant. Tack vare sin högklassiga kompetens deltar de finländska forskningsinstituten i internationella projekt av betydelse Utöver Estland är Finland det enda medlemslandet i Europeiska rymdorganisationen som hittills inte har deltagit i ESA:s frivilliga program för bemannade rymdfärder och rymdforskning (E3P-programmet). Syftet med uppdraget var att utreda vilket mervärde det skulle medföra för Finland om Finland deltog i ESA:s E3-program. I utredningen granskas också riskerna och nackdelarna med att stanna utanför programmet. I utredningen föreslås att Finland ska delta i ESA:s E3P- program. Om Finland deltar i programmet bör målen i E3P-programmet samt programmets tekniska behov av forskning och kompetens beaktas i genomförandet av Finlands nationella rymdstrategi. Motiveringen till rekommendationerna är den observerade fortsatt starka tillväxten i rymdekonomin. Deltagande i ESA:s E3-program skulle göra det möjligt att få tillträde till projekt som gäller den internationella rymdstationen, månfärder och den planerade rymdstationen i omloppsbana runt månen samt Marsfärder. Om Finland stannar utanför programmet skulle det begränsa tillgången till inledningsfasen av utvecklingen av rymdekonomin samt eventuellt leda till att Finland får sämre rykte och genom den kompetensbrist som uppstår försämra möjligheterna att utveckla den framtida rymdindustrin. Nyckelord ministeriet, Europeiska rymdorganisationen, ESA:s frivilliga program för bemannade rymdfärder och rymdforskning, E3P-programmet, ministerium, arbets- och näringsministeriet, förvaltningen, rymden, ekonomin, forskningsprogram, Mars (planeterna), Månen (Jordens) ISBN PDF 978-952-327-704-5 ISSN PDF 1797-3562 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-704-5 https:// Description sheet 18 February 2022 Julkaisun yläotsikko Julkaisun alaotsikko Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2022:11 Subject Ministry Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland Author(s) Sofia Karlsson, Katri Haila, Kalle Piirainen, Vesa Salminen Editor(s) Henrik Pekkala Group author Space Team Language Finnish Pages 72 Abstract Finland has managed to encourage new companies in the space sector to grow rapidly and engage in pioneering technological development. Due to their high level of expertise, Finnish research institutes are involved in major international projects. In addition to Estonia, Finland is the only Member State of the European Space Agency (ESA) that has not yet participated in ESA’s optional programme for human spaceflight and space exploration (E3P Programme). The purpose of this report is to examine what added value participation in ESA's E3P Programme would bring to Finland. The report also examines the risks and disadvantages of not joining the programme. It is proposed in the report that Finland participate in ESA’s E3P Programme. If Finland joins the programme, its objectives and technological research and competence needs should be taken into account in the implementation of Finland’s national space strategy. The justification presented for the recommendations is the continuous strong growth of the space economy observed. Joining ESA's E3P Programme would give Finland access to projects on the International Space Station, missions to the moon, the planned space station in orbit around the moon, and spaceflights to Mars. Choosing not to participate in the programme would limit access to the early stages of the development of the space economy, cause potential damage to Finland’s reputation and reduce opportunities to develop future space industry due to a skills gap. Keywords ministry, European Space Agency, ESA’s optional programme for human spaceflight and space exploration, E3P Programme, ministry, Ministry of Economic Affairs and Employment, administration, space, economy, research programmes, Mars (planets), moon (of the Earth) ISBN PDF 978-952-327-704-5 ISSN PDF 1797-3562 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-704-5 https:// Sisältö Esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Tiivistelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 1.1 Toimeksiannon tausta ja tehtävänkuvaus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 1.2 Toimeksiannon toteutustapa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2 Toimintaympäristön kuvaus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2.1 E3P-ohjelmatoiminnan kuvaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2.2 Suomen nykyinen avaruusstrategia ja E3P-ohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 2.3 Avaruustalouden kehitys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 2.3.1 Avaruustalouden määrittely.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 2.3.2 Avaruustalouden kehitys ja nykytila.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 2.3.3 Avaruustalouden investoinnit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 2.3.4 Avaruustalouden kehityksen visiot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 3 Keskeiset näkökulmat hyödyistä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 3.1 Yritysnäkökulma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 3.2 Tutkimusorganisaatiot ja koulutuslaitokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 4 Kansainväliset esimerkit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 4.1 Tanska.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 4.2 Itävalta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 4.3 Norja .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 4.4 Ruotsi .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 5 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 5.1 Johtopäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 5.2 Suositukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 6 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 6.1 Lähdeluettelo (Lähteiden esiintymisjärjestyksessä).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 6.2 Haastatellut toimijat ja henkilöt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 7 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 E S I P U H E Suomi on Europan avaruusjärjestöön (ESA:n) jäsen yhdessä 21 muun jäsenmaan kanssa. ESA perustettiin vuosikymmeniä sitten edistämään eurooppalaista yhteistyötä avaruuden rauhanomaisessa tutkimuksessa ja käytössä. ESA on avannut suomalaisille tutkijoille ja yrityksille pääsyn korkealaatuisiin kansainvälisiin avaruustutkimushankkeisiin. Tutkijamme ovat suunnitelleet ja tehneet laitteita jotka toi- mivat Marsissa, matkaavat Merkuriukseen ja laskeutuvat tutkimaan komeettaa. ESA-jäse- nyys on mahdollistanut myös yrityksille pääsyn korkean teknologian konsortioihin, joissa mukana ovat Euroopan suurimmat teknologiayritykset. ESA:n kehittämät satelliitit tutkivat ilmastoa, meriä ja jäätiköitä, varoittavat luonnonkatastrofeista ja laskevat hetkessä känny- köihin paikkamme maapallolla. ESA:n ohjelmien kautta voimme toisaalta osallistua yhtei- siin ihmiskunnan missioihin tutkia syvää avaruutta, toisaalta kehittää ratkaisuja helpotta- maan jokapäiväistä arkeamme. Avaruusteknologian kehittyessä eurooppalaisen ja kansainvälisen yhteistyön tavoitteet tulevat kunnianhimoisemmiksi. Tehokkailla raketeilla kuu on entistä lähempänä ja Marsiin suuntaavat ensin luotaimet, ehkä pian myös ihmiset. Asteroidien luonnonvarat kiinnos- tavat, koska niiden arvioidaan sisältävän arvokkaita mineraaleja. Suunnitteilla on ihmisen pysyvä oleskelu kuussa, mikä tarvitsee monenlaista teknologiaa ja osaajaa ankarissa olo- suhteissa toimimiselle aina televerkoista normaaleihin huoltotehtäviin. Myös entistä useampi ihminen haluaa itse avaruuteen. ESA avasi keväällä 2021 uuden ast- ronauttihaun, johon osallistui jopa 20 000 eurooppalaista. Myös moni Suomesta uskoi itseensä ja lähetti hakemuksen tavoitteenaan päästä astronautiksi. Uusi astronauttimie- histö valitaan syksyllä 2022. Tämän selvityksen taustalla ovat avaruuden uudet mahdollisuudet. Suomalainen avaruus- sektori on viime vuosina kehittynyt monipuolisesti. Suomessa on kehitetty useita innova- tiivisia tuotteita, sovelluksia ja palveluita, jotka voisivat olla merkityksellisiä miehitettyjen avaruuslentojen, robottimissioiden ja muun avaruuden tutkimuksen näkökulmasta. Suomi ei kuitenkaan ole osallistunut ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruudentutkimuk- sen vapaaehtoiseen ohjelmaan, ainoana jäsenmaan Viron kanssa, vaan Suomen rahoitusta on suunnattu muihin ohjelmiin kansallisten vahvuuksien ja strategisten painopisteiden mukaisesti. 8 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Selvityksen tarkoituksena oli selvittää, mitä annettavaa suomalaisilla tutkimusorganisaa- tioilla ja yrityksillä olisi ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan ja mitä uutta osaamista ja yhteistyötä ohjelmasta olisi Suomeen saatavissa. Ohjelmaan osallistuminen edellyttää, että ohjelma tarjoaa suomalaisille yrityksille ja tutki- musorganisaatioille sellaisia mahdollisuuksia, joita ei muiden ESA:n ohjelmien kautta saa- vutettaisi. Selvityksen tuloksia hyödynnetään, kun Suomi määrittelee vuonna 2022, mihin ESA:n seuraavan ohjelmakauden ohjelmiin se osallistuu. Päätös ESA:n tulevan ohjelma- kauden ohjelmista tehdään marraskuussa 2022 Euroopan avaruusjärjestön ministerineu- voston kokouksessa. Kiitämme selvityksen tekijöitä KPMG:tä ja 4Front:ia sekä kaikkia selvityksen haastattelui- hin osallistuneita. Erityiskiitos tekijöille mielenkiintoisista keskusteluista, joihin päädyimme pohtiessamme avaruustoiminnan määritelmää, avaruussektorin nykyistä murrosta ja suo- malaisten kattavaa, laadukasta osaamispohjaa. Maija Lönnqvist Tuija Ypyä Työ- ja elinkeinoministeriö 9 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 T I I V I S T E L M Ä Suomi on Viron lisäksi ainoa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaa, joka ei ole toistai- seksi osallistunut ESAn vapaaehtoiseen miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutki- muksen ohjelmaan (E3P-ohjelma). Toimeksiannon tavoitteena on ollut selvittää mitä lisäarvoa osallistuminen Suomelle toisi. Selvityksessä on tarkasteltu myös ohjelman ulkopuolelle jäämisen riskejä ja haittoja. Selvityksen lopputuloksena ehdotetaan, että Suomi osallistuu ESAn miehitettyjen ava- ruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan. Selvitys suosittelee, että ohjelmajä- senyyden toteutuessa Suomen kansallisen avaruusstrategian toimeenpanossa huomioi- daan E3P-ohjelman sisältämät tavoitteet sekä ohjelman teknologiset tutkimus- ja osaamis- tarpeet. Perusteluna suosituksille toimivat havainnot globaalin syvän avaruuden tutkimus avaruustalouden voimakkaasta jatkuvasta kasvusta. Suomi on pystynyt houkuttelemaan uusia avaruusyrityksiä ripeään kasvuun ja teknologi- seen eturivin kehitykseen. Suomalaiset tutkimuslaitokset ja tutkijat ovat korkeatasoisen osaamisen vuoksi kansainvälisissä merkittävissä hankkeissa mukana. Ohjelmaosallistuminen mahdollistaisi laajemman pääsyn kansainvälistä avaruusasemaa, kuulentoja ja kuun kiertoradalle suunniteltua avaruusasemaa sekä Mars-lentoja koske- viin hankkeisiin. Jättäytyminen ohjelman ulkopuolelle rajoittaisi pääsyä avaruustalou- den kehityksen alkuvaiheisiin, sekä aiheuttaisi Suomelle mahdollista mainehaittaa ja hei- kentäisi syntyvän osaamisvajeen kautta Suomen mahdollisuuksia kehittää tulevaisuuden avaruusteollisuutta. 10 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 1 Johdanto 1.1 Toimeksiannon tausta ja tehtävänkuvaus Suomi on ollut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) täysjäsen vuodesta 1995 alkaen. Suo- men viimeaikainen (vuodet 2020-2022) rahallinen kontribuutio Euroopan avaruusjärjestön pakollisiin ja vapaaehtoisiin ohjelmiin on ollut vuosittain noin 28 miljoonaa euroa. Vuo- sittaisista maksuista noin 16 miljoonaa euroa on kohdistunut Euroopan avaruusjärjestön vapaaehtoisiin ohjelmiin ja noin 12 miljoonaa euroa pakollisiin ohjelmiin. Suomen ESA-jäsenyys on vahvistanut avaruustutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistä yhteistyötä, mahdollistanut suomalaisten avaruusalan tutkimusryhmien ja avaruusteolli- suuden osallistumisen maailman johtaviin avaruustieteen missioihin ja uusien tieteellis- ten tulosten syntymiseen. ESA:n kautta suomalaiset toimijat ovat päässeet mukaan laajoi- hin yhteishankkeisiin ja saaneet globaaleja referenssejä. Suomi on osallistunut erityisesti kaukokartoituksen, tietoliikenteen, navigoinnin ja avaruuden turvallisen käytön ohjelmiin sekä useisiin tiedeohjelman hankkeisiin. Suomi on kuitenkin Viron lisäksi ainoa Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaa, joka ei ole toistaiseksi osallistunut avaruusjärjestön vapaaehtoiseen miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan.1 Selvitystä koskevassa tarjouspyynnössä on arvioitu, että ohjelmaosallistuminen mahdollistaisi Suomelle laajemman pääsyn kansainvälistä ava- ruusasemaa, kuulentoja ja kuun kiertoradalle suunniteltua avaruusasemaa sekä Mars-len- toja koskeviin hankkeisiin.2 Lisäksi ohjelmaosallistuminen voisi parantaa suomalaisten mahdollisuuksia menestyä ESA:n astronauttihauissa.3 Suomen mahdollinen osallistuminen Euroopan avaruusjärjestön koordinoimaan miehitet- tyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan ja sen myötä ESA:lle makset- tavan rahamäärän kasvattaminen edellyttää kuitenkin osoitusta siitä, että ohjelma tarjoaa 1 Tämän selvitysraportin yhteydessä tästä ohjelmasta käytetään lyhenteitä E3P-ohjelma tai Exploration-ohjelma. 2 Hankkeisiin osallistuminen on mahdollista myös ESA:n GSTP-ohjelman (https://www. esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Shaping_the_Future/About_ the_General_Support_Technology_Programme_GSTP) ja PRODEX-ohjelman (https://sci.esa. int/web/prodex) kautta. Osallistuminen E3P-ohjelmaan vähintään ¼ BKT-osuudella toisi Suomelle mahdollisuuden osallistua ohjelman päätöksentekoon. 3 Toimeksiantoa koskevan tarjouspyynnön liite 1 (hankinnan kuvaus) https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Shaping_the_Future/About_the_Gener https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Shaping_the_Future/About_the_Gener https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Shaping_the_Future/About_the_Gener https://sci.esa.int/web/prodex) https://sci.esa.int/web/prodex) 11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä, joita ei muiden ESA:n ohjelmien kautta saavutet- taisi. Tämän toimeksiannon keskeisenä päämääränä on ollut tuottaa selvitys siitä, mitä lisäarvoa osallistuminen ESA:n koordinoimaan miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan Suomelle toisi. Selvityksessä on tarkasteltu myös ohjelman ulkopuolelle jäämisen riskejä ja haittoja. Selvityksessä on tarkasteltu mahdollista osallistumista seuraavien kysymysten kautta: y Mitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä suomalaisille yrityksille, tutki- mukselle ja koulutukselle olisi siitä, jos Suomi osallistuisi ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen vapaaehtoiseen ohjelmaan 2023- 2025 (ja sen jälkeen)? y Mitä ohjelman kannalta relevanttia osaamista, tuotteita ja palveluita suoma- laisilla yrityksillä ja tutkimusorganisaatioilla olisi? y Mitkä ohjelman tavoitteet, hankkeet ja toimenpiteet olisivat kiinnostavia Suo- melle ottaen huomioon Suomen avaruusstrategian tavoitteet ja suomalaisen avaruussektorin kyvykkyydet ja vahvuudet? Mitä uusia tieteellisiä ja tutkimus- mahdollisuuksia ohjelma tarjoaisi? y Mitä hyötyä valituille vertailumaille (Tanska, Norja, Ruotsi, Itävalta) on ollut ohjelmaan osallistumisesta? Tämän selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa näkemyksiä edellä mainittuihin selvitysky- symyksiin ja samalla tarjota tietoa määriteltäessä Suomen sitoumuksia Euroopan avaruus- järjestön seuraavalle ohjelmakaudelle 2023-2025. Selvityksen tarkoituksena on ollut myös tuottaa yksittäisen ohjelmajäsenyyden tarkastelun lisäksi myös näkökulmia avaruustalou- den arvioidusta tulevaisuuden kehityksestä. 1.2 Toimeksiannon toteutustapa Tämä selvitysraportti ja siihen liittyvä tiedonkeruu on laadittu ajanjaksolla 04/2021– 09/2021. Selvityksen toteutuksesta ovat vastanneet KPMG Oy sekä Forefront Oy. Raportissa hyödynnetty aineisto on koostunut useasta eri lähteestä. Ensimmäisen läh- teen ovat muodostaneet selvityksen yhteydessä toteutetut puolistrukturoidut teema- haastattelut.4 Kansallisella tasolla selvityshaastattelut kohdennettiin erityisesti avaruus- toiminnassa mukana oleviin keskeisiin toimijaryhmiin. Selvityksen yhteydessä kuul- tiin laaja-alaisesti erityisesti Euroopan avaruusjärjestön miehitettyjen avaruuslentojen ja 4 Teemahaastattelujen runko löytyy tämän raportin erillisenä liitteenä 12 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 avaruuden tutkimuksen -ohjelmaan linkittyvien yritysten, tutkimuslaitosten sekä korkea- koulujen henkilöstöä sekä toimijoita, jotka vastaavat omalla toiminnallaan suomalaisen avaruusalan ekosysteemin kehityksestä. Selvityksen yhteydessä haastateltiin myös Euroo- pan avaruusjärjestön edustajia sekä valikoitujen verrokkimaiden avaruusvirastojen tai muiden instituutioiden edustajia. Selvityksen yhteydessä kuultiin yhteensä 29 eri henkilöä 24 eri organisaatiosta. Toisen aineistolähteen ovat muodostaneet avaruustalouden (Space Economy) ja -teolli- suuden kehittymiseen sekä laajempaan, avaruustoiminnan kehityskulkuun liittyvät doku- menttiaineistot. Arvioinnin yhteydessä hyödynnetty dokumenttiaineisto on sisältänyt muun muassa aihepiiriin liittyviä tutkimuksia, tilastoja, tieteellisiä ja kaupallisia lehtiartik- keleita, eri organisaatioiden ja toimijoiden tekemiä ennakointi- ja visiotarkasteluja sekä kansainvälisiä verrokkimaita koskevaa lähdeaineistoa. Selvityksen tekijöillä on ollut käytös- sään myös työ- ja elinkeinoministeriön sekä Business Finlandin tuottamaa aineistoa. Selvityksen keskeiset havainnot on koottu kolmeen toisiaan täydentävään päälukuun. Raportin alussa (luku 2) luodaan lukijalle tiivis katsaus avaruustoiminnan nykytilaan sekä tulevaisuuden kehitysvisioihin. Luvussa tarkastellaan Euroopan avaruusjärjestön miehi- tettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen -ohjelman sisältöä, Suomen nykyisen avaruusstrategian ja toiminnan painopisteitä sekä luodaan katsaus avaruustoiminnan ja -talouden globaaliin kehitykseen ja ennakoituihin visioihin. Luvussa kolme käsitellään eri toimijoiden näkemyksiä Suomen mahdollisen, E3P -ohjel- maan osallistumisen hyödyistä. Eri toimijanäkökulmien lisäksi luvussa pyritään kuvaamaan tunnistettuja hyötyä myös ekosysteemitasolla sekä käsitellään Euroopan avaruusjärjestön ohjelman näkökulmasta Suomen kansallisia vahvuustekijöitä. Luvussa tuodaan esiin myös eri toimijoiden näkemyksiä siitä millaisia riskejä kansallisen avaruustoiminnan kehitykselle ohjelmaan liittyminen tai liittymättä jättäminen voi sisältää. Luvussa neljä on esitetty kansainvälisen vertailun havaintoja. Luvussa tarkastellaan valit- tujen verrokkimaiden eli Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Itävallan avaruustoiminnan kehitystä sekä nykytilaa ja luodaan katsaus näiden maiden kokemuksiin E3P -ohjelmasta. Raportin viides ja viimeinen osa kokoaa yhteen havainnot selvityksen tekijöiden johtopää- tösten ja toimenpidesuositusten muodossa. 13 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 2 Toimintaympäristön kuvaus 2.1 E3P-ohjelmatoiminnan kuvaus Tämän selvityksen kohteena oleva Euroopan avaruusjärjestön miehitettyjen avaruuslento- jen ja avaruuden tutkimuksen -ohjelma (E3P, Human and Robotic Exploration Programme) on hyvin kunnianhimoinen ja pitkäkestoinen ohjelma. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Euroopan keskeistä roolia tulevaisuuden avaruustutkimuksessa ja -hankkeissa.5 Ohjelman päämääränä on myös inspiroida tulevia sukupolvia avaruuden tutkimuksen saralla ja eri- tyisesti syvän avaruuden kohteiden saavuttamisessa. Osa ESA:n ohjelmista on ns. pakollisia ohjelmia (toiminnan perusrahoitus ja tiedeohjelma), joihin jäsenmaiden rahoitus määräytyy bruttokansantuotteen mukaisesti lasketun ker- toimen perusteella. Osa ohjelmista perustuu jäsenvaltioiden valintoihin kansallisten vah- vuuksien ja strategisten painopisteiden mukaisesti (vapaaehtoiset ohjelmat). TEM vastaa pakollisten ohjelmien Suomen maksuosuuksista, kun taas ESA:n vapaaehtoisten ohjelmien maksut rahoitetaan Business Finlandin budjetista. Euroopan avaruusjärjestön ohjelmat kuvataan kuuluviksi neljään pilariin (ks. kuvio 1): Tiede- ja avaruuden tutkimus, turvallisuus, sovellukset sekä mahdollistava teknologia. Pila- reista tiede, sovellukset ja mahdollistava teknologia ovat kukin noin kolmannes järjestön toimintabudjetista ja turvallisuus 10%. Tiede ja avaruuden tutkimus -pilariin kuuluva tiedeohjelma on osa ESA:n pakollista toimin- taa. Pilariin kuuluvat lisäksi vapaaehtoiset avaruusinstrumentteja kehittävä ohjelma sekä miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmat. Sovellukset-pilariin kuuluvat kaukokartoituksen, satelliittipaikannuksen sekä satelliittitietoliikenteen- ja inte- groitujen sovellusten vapaaehtoiset ohjelmat. Mahdollistavan teknologian ohjelmiin kuu- luvat pakolliset perustoiminnot sekä vapaaehtoiset teknologian kehitys- ja kantorakettien kehitysohjelmat. Turvallisuuspilarissa ovat avaruusturvallisuuteen ja turvallisuussovelluk- siiin liittyvät vapaaehtoiset ohjelmat.  5 Ohjelma pohjautuu joulukuussa 2014 hyväksyttyyn päätöslauselmaan Euroopan ava- ruustutkimusstrategiasta, jossa ehdotettiin aiemmin erillisten hankkeiden yhdistämistä yhtenäiseksi E3P -kokonaisuudeksi. E3P-ohjelmatoiminnan pyrkimyksenä on tuottaa uusia tutkimustuloksia tieteen perustutkimuksessa, mutta myös tuottaa kaupallisille markkinoille sovellettavia uusia innovaatioita. 14 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Kuvio 1.  ESA:n ohjelmantoiminnan painopisteet Kuvio 2.  ESA:n kokonaisbudjetti (2021, 6,49 mrd. €) toiminnoittain jaoteltuna6 E3P-ohjelmatoiminnan toteutus on jaettu vuosina 2017-2028 neljään etenemisvaihee- seen. Tällä hetkellä käynnissä on E3P-ohjelmatoiminnan toinen vaihe, joka kattaa ajanjak- son 2020-2022. Ohjelmatoiminnan rahoitus on allokoitu toteutusvaiheiden mukaan. Toi- sen vaiheen (2020-2022) ohjelmatoiminnan kokonaisbudjetti on noin kaksi miljardia euroa 6 https://www.esa.int/Newsroom/ESA_budget_2021 https://www.esa.int/Newsroom/ESA_budget_2021 15 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 ja suunniteltu budjetti seuraavalle, kolmannelle toteutusvaiheelle on noin 2,0 – 2,1 mil- jardia euroa. Rahoituksen arvioidaan kasvavan neljänteen vaiheeseen mennessä noin 25 prosentilla. Ohjelmatoiminnan eri vaiheiden tavoitteena on erityisesti kasvattaa Euroopan avaruusjär- jestön jäsenmaiden strategista ja operationaalista kyvykkyyttä osallistua laajoihin avaruu- den tutkimushankkeisiin sekä niiden mahdollistavan infran rakentamiseen. Päämääränä on myös edistää Euroopan avaruusjärjestön sekä muiden kansallisten avaruusjärjestöjen välistä yhteistyötä erilaisten yhteishankkeiden avulla. Euroopan rooli aiemmissa merkittä- vissä avaruustutkimuksen infrahankkeissa on ollut varsin vähäinen 2000-luvulla. Esimer- kiksi kansainvälisen avaruusaseman (ISS) osalta Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaiden käyttöaste on ollut vain noin 8,3 prosenttia. Kuvio 3.  ISS-avaruusasema (lähde: ESA) E3P-ohjelmatoiminnan mahdollistamalla kehityskaarella pyritään nostamaan Euroo- pan avaruusjärjestön ja sen jäsenmaiden roolia tasavertaiseksi kumppaniksi johta- vien avaruustoimijoiden kanssa ja sitä kautta myös entistä itsenäisemmäksi toimi- jaksi. Itsenäisyys ei tässä yhteydessä tarkoita kuitenkaan kansainvälisten kumppanuuk- sien sivuuttamista, vaan pikemminkin päinvastoin. Strategisten resurssien ja operatiivis- ten kyvykkyyksien kasvattaminen mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön perinteisten suurten 16 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 avaruusmaiden (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Japani, Intia) sekä nousevien avaruusmaiden (Kanada, Australia, UAE) kanssa yhä laaja-alaisemmin. Euroopan avaruusjärjestön E3P-ohjelmatoiminnan kohteet voidaan jakaa neljään osa-alueeseen, jotka ovat ihmisten pysyvä toiminta maan kiertoradalla, ihmisten pysyvä toiminta maan kiertoradan ulkopuolella, luotaintoiminta kuussa sekä luotaintoiminta Marsissa. Kuvio 4.  E3P-ohjelmatoiminnan päämäärät ja kohteet7 Ihmisten pysyvä toiminta maan kiertoradalla on jo mahdollista kansainvälisen avaruusase- man avulla ja E3P-ohjelman tällä osa-alueella pyritään vahvistamaan Euroopan avaruusjär- jestön ja sen jäsenmaiden roolia kansainvälisen avaruusaseman hyödyntämisessä tieteelli- siin ja kaupallisiin tutkimustarpeisiin. Ihmisten pysyvän toiminnan lisääminen maan kiertoradan ulkopuolella koostuu useasta eri kansainvälisestä yhteishankkeesta. Keskeisimpiä tavoitteita ovat kuun kiertoradalle asettuvan avaruusaseman rakentaminen8 sekä NASA:n Orion avaruusaluksen kehit- 7 https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Images/2021/02/ Astronaut_selection_ESA_s_human_and_robotic_exploration_destinations 8 https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/Explora- tion/Gateway ja https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Images/2021/01/I-Hab_for_Gateway https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Images/2021/02/Astronaut_selection_ESA_s_human_and_robotic_explor https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Images/2021/02/Astronaut_selection_ESA_s_human_and_robotic_explor https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/Exploration/Gateway ja https: https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/Exploration/Gateway ja https: 17 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 täminen, jossa Euroopan avaruusjärjestö vastaa kriittisen huoltomoduulin suunnittelusta ja rakentamisesta.9 Kuun kiertoradalla oleva avaruusasema (Lunar Gateway) tulee sijoittu- maan luonnollisesti kauemmas maapallosta kuin nykyinen kansainvälinen avaruusasema, ja se tulee tarjoamaan tukikohdan kuun pinnalle ja kiertoradoille sekä Marsin pinnalle (ja kiertoradoille) suuntautuviin tulevaisuuden operaatioihin. Kuvio 5.  Lunar Gateway -avaruusasema (lähde: ESA) Kuun kiertoradalla toimiva avaruusasema toimii välivaiheena myös seuraaville kehitysta- voitteille, johon kuuluu erityisesti ihmisten pysyvän toiminnan mahdollistaminen kuun pinnalla. E3P-ohjelman yhteydessä tätä kehitystavoitetta tuetaan erityisesti Cislunar Tran- sfer Vehicle10- ja E3L11- (Europea Large Logistics Lander) -hankkeilla. Näiden molempien hankkeiden tavoitteena on mahdollistaa missioiden toteutusta kuun pinnalla ja tehostaa kuun kiertoradalla olevan avaruusaseman toimintakykyä sekä ylläpitovalmiuksia. Marsiin suuntautuvien E3P-ohjelman sisältämien operaatioiden tavoitteena on kasvat- taa ymmärrystä Marsin historiasta ja nykyisyydestä. Marsin menneisyyden tutkiminen on 9 https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/Orion/ European_Service_Module 10 https://www.airbus.com/newsroom/press-releases/en/2021/01/airbus-studies-moon- cruiser-concept-for-esas-cislunar-transfer-vehicle.html 11 https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Images/2020/10/ What_is_European_Large_Logistics_Lander https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/Orion/European_Service_Module https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/Orion/European_Service_Module https://www.airbus.com/newsroom/press-releases/en/2021/01/airbus-studies-moon-cruiser-concept-for-es https://www.airbus.com/newsroom/press-releases/en/2021/01/airbus-studies-moon-cruiser-concept-for-es https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Images/2020/10/What_is_European_Large_Logistics_Lander https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Images/2020/10/What_is_European_Large_Logistics_Lander 18 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 erityisen mielenkiintoista siksi, että olemassa olevat viitteet tukevat väitettä siitä, että Mars olisi historiansa jossain vaiheessa pystynyt ylläpitämään alkeellista elämää. Marsin histo- rian tarkempi tutkiminen edellyttää kuitenkin maaperänäytteiden keräämistä ja niiden tuomista maahan tarkempia analyysejä varten.12 Maaperänäytteiden keräämistä on par- haillaan toteuttamassa NASA:n Perseverance -mönkijä. Euroopan avaruusjärjestön rooli maaperänäytteiden noutamiseen ja kuljettamiseen maahan toteutuu tiiviissä yhteistyössä NASAn kanssa ja Euroopan avaruusjärjestö vastaa erityisesti näytteiden noutamiseen vaadittavan robotiikan suunnittelusta.13 Euroopan avaruusjärjestö aikoo myös toteuttaa yhteistyössä Venäjän kanssa ExoMars-mönkijän lähettämisen Marsin pinnalle.14 Edellä läpikäydyt E3P-ohjelman missioiden painopisteet edellyttävät valtavasti uutta tut- kimusta ja soveltavaa kehittämistyötä, jota tuetaan ohjelman sisällä erillisillä teknisillä kehittämishankkeilla. ExPeRT-osakokonaisuus (Exploration Preparation Research and Technology) on kiinteä osa ESA:n E3P -ohjelmaa, ja se pyrkii integroimaan ja koordinoimaan tutkimuksen ja tek- niikoiden kehittämistä tuleville eri missioille. Samalla ExPeRT luo uusia yhteistyökumppa- nuuksia kansainvälisten (sekä olemassa olevien että uusien) kumppaneiden kanssa tule- vaisuuden tutkimusmahdollisuuksien luomiseksi. ExPeRT –toiminnan tavoittelema tek- nologian kehitys on myös erinomainen lähtökohta eurooppalaisille yrityksille ole- massa olevan avaruusliiketoiminnan kasvattamiseen ja uuden synnyttämiseen. Kes- keisiä osaamisalueita ja avainteknologioita, joita ExPeRT-ohjelman sisällä tutkitaan ja rahoitetaan, ovat muun muassa propulsio -teknologia, uudet energiajärjestelmät, robo- tiikka ja tekoäly, kehittyneet (elämän)ylläpitojärjestelmät, In-Situ -tuotanto, miehistön ter- veydenhoito, avaruuden resurssit ja niiden hyödyntäminen, säteilysuojaus, viestintä ja navigointi, näytteenotto maan alla / syväporaus, navigointi ja ohjaus, avioniikka, laskeutu- misjärjestelmät ja –teknologia (re-entry), lämmönohjausjärjestelmät sekä lentojen opera- tiiviset tietojärjestelmät. Edellä mainitun, soveltavaan teknologiseen kehitykseen tähtäävän toiminnan lisäksi, E3P-ohjelman yhteydessä tuetaan myös ymmärrystä lisäävää ja syventävää tieteellistä tut- kimusta. E3P -ohjelmaan kuuluvan SciSpacE –tutkimusohjelman sekä muun Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaiden ja kumppaneiden tutkimustyön halutaan tukevan E3P-oh- jelman toimeenpanoa sekä avaavan mahdollisuuksia kansallisille tutkimuslaitoksille 12 https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Images/2019/05/Earth_Return_Orbiter 13 https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Videos/2020/02/ Sample_Fetch_Rover_for_Mars_Sample_Return_campaign 14 https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/ Exploration/ExoMars/ExoMars_2022_rover https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Images/2019/05/Earth_Return_Orbiter https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Videos/2020/02/Sample_Fetch_Rover_for_Mars_Sample_Return_campaign https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Videos/2020/02/Sample_Fetch_Rover_for_Mars_Sample_Return_campaign https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/Exploration/ExoMars/ExoMars_20 https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/Exploration/ExoMars/ExoMars_20 19 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 tieteelliseen ja tutkimukselliseen kansainväliseen yhteistyöhön eri aloilla. SciSpaceE -tutkimusohjelman kautta eri toimijoille avautuu myös mahdollisuus hyödyntää maan päällä sekä avaruudessa jo olemassa olevia tutkimusalustoja. E3P -ohjelman kannalta keskeisiä tutkimusalueita ovat muun muassa painovoimavaihtelu ja sen vaikutukset biolo- gisiin entiteetteihin, säteilyvaikutukset sekä eristäytyneisyyteen (Isolation, Confinement) liittyvät vaikutukset. Kuvio 6.  SciSpacE-tutkimusohjelman pääosa-alueet15 2.2 Suomen nykyinen avaruusstrategia ja E3P-ohjelma Voimassa oleva Suomen kansallinen avaruusstrategia julkaistiin syksyllä 2018. Strategiassa painottuu uusi avaruustalous (New Space Economy), joka erityisesti keskittyy avaruustoi- minnan ja sen tuottamien palveluiden ja aineiston hyödyntämiseen palveluliiketoiminnas- sa.16 Avaruusstrategian visio on: ”Suomi 2025: Maailman houkuttelevin ja ketterin avaruus- 15 Lähde: European Space Agency, E3P-esitysmateriaali, Finnish Space Business Forum 16 TEM & LVM, 2018 Avaruusliiketoimintatyöryhmän loppuraportti ”Suomi 2025: Maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset. Saatavilla: https://tem.fi/avaruusstrategia https://tem.fi/avaruusstrategia 20 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 liiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset”17. Strategiassa on määritelty toimenpiteitä kolmeen seuraavaan ryhmään: 1. Markkinoille pääsyn edellytykset 2. Kansainvälinen vaikuttaminen, sekä 3. Tutkimus Näiden kolmen ryhmän pääsisällöt, joista yksi on edistää osallistumista kansainvälisiin ohjelmiin, ovat esitetty tiivisti alla esitetyn taulukon (taulukko 1) vasemmassa sarakkeessa niiltä osin kuin ne liittyvät tämän selvityksen aihepiiriin. Otsikkorivillä on vastaavasti tii- vistetysti Euroopan avaruusjärjestön E3P-ohjelman painopisteet ja soluissa on lyhyesti kuvattu, miten nämä painopisteet tukevat toisiaan. Jos Suomen nykyistä kansallista avaruusstrategiaa verrataan Euroopan avaruusjärjestön E3P-ohjelman sisältöihin, niin niiden välillä on helppo nähdä yhteensopivuus vähintään otsikkotasolla. Suomalaisen avaruustoiminnan vahvuudet ja kriittinen massa löyty- vät erityisesti alan tutkimuksesta sekä kaupallisen avaruustoiminnan osalta ennen kaikkea instrumenteissa, ilmaisimissa ja järjestelmissä sekä kaukokartoituksessa.18 Uudempana nousevana alana erityisesti liiketoiminnan osalta on edellisiin perustuva ja muuta avaruusteknologiaa, kuten paikannusta, hyödyntävät palvelut ja muu New Space -tyyppinen palveluliiketoiminta. Alla esitetystä taulukosta (ks. taulukko 1) voidaan hahmottaa, että suoraviivaisimmat osallistumismahdollisuudet liittyvät olemassa olevan suomalaisen kaukokartoituk- seen ja planeetan kaasukehän ja pinnan havainnointiin liittyvän osaamisen hyödyn- tämiseen esim. kuun ja Marsin tutkimuksessa. Nämä molemmat ovat merkittäviä kokonai- suuksia E3P-ohjelmassa ja ne nousivat myös selvityksen yhteydessä tehdyissä haastatte- luissa esille kiinnostavina sovellusaloina. Edellä mainittujen mahdollisuuksien ohella E3P-ohjelma tukee muiltakin osin ava- ruusstrategian tavoitteiden toteutumista. Ohjelma tarjoaa alustan TKI-toimintaan eri avaruusteollisuuden toimijoille sekä julkisille tutkimuslaitoksille. Nämä toimijat voivat osallistua joko ohjelman puitteissa suoraan eri teknisten ongelmien ratkaisuun, tai tarjota ratkaisujaan osana kansainvälisiä konsortioita. Selvityksen yhteydessä tehdyissä haastat- teluissa todettiin kokemukseen perustuen, että onnistunut osallistuminen ESA:n ohjelmiin 17 Ibid. 18 Eli satelliittien tuottamien kuvien sekä muun sensoriaineiston hyödyntämisessä mm. sään ja jään mittaamisen ja ennustamiseen, ympäristön tilan seurantaan, sekä luonnonvarojen kartoitukseen ja arviointiin. 21 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 yleensä vaatii sekä jäsenmailta että yksittäisiltä organisaatioilta erityistä aloitteellisuutta, verkostoitumista ja vaikuttamista, sekä ylipäätään ”tilaisuuksien luomista”. E3P-ohjelmasta on odotettavissa alkuvaiheessa rahoitusta sekä tutkimukseen että TKI-toi- mintaan. Ohjelman edetessä rahoitus kohdentuu myös missioiden toteutukseen ja näi- hin liittyviin hankintoihin. Rahoitus voi kohdistua yrityksille suoraan tai myös välilli- sesti erityisesti yrityksille, jotka osallistuvat hankintoihin muiden toimijoiden hankinta- ketjuissa. Lisäksi, kuten muutkin ESA:n ohjelmat, osallistuminen itsessään tukee kansal- lisessa avaruusstrategiassa mainittuja tavoitteita yhteishankkeiden ja verkostoitumisen edistämisestä. 22 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Ta ul uk ko 1 .  Su om en n yk yis en ka ns al lis en av ar uu ss tra te gi an su hd e E 3P -o hj el m aa n Ih m ise n to i- m in ta m aa n ki er to ra da lla (H um an s i n LE O) Ih m ise n to i- m in ta m aa n ki er to ra da n ul ko pu ol el la (H um an s be yo nd LE O) Lu ot ai nt oi m in ta ku us sa (M oo n Ro bo tic ) Lu ot ai nt oi m in ta M ar sis sa (M ar s R ob ot ic) Va lm ist el ev a t ut ki m us -, ke hi ty s- ja te kn ol og ia oh - je lm a (E xP eR T- oh je lm a) Av ar uu st ut ki m uk se n oh je lm a (S ciS pa cE -o hj el m a) ISS :n to im in na n yll äp ito ja ke hi ttä - m in en Er it. ku un ki er- to ra da lle si joi t- tu va n L un ar Ga tew ay as em an ja se n h uo lto on ta rv itt av ien al us - te n k eh itt äm in en Ku un ja M ar sin pi nn an , k oo stu m uk se n j a hi sto ria n t ut kim us lu ot ai m illa ja ka uk o- ka rto itu ks en av ul la Ka ns ai nv äli se n T KI -y ht eis ty ön ra ke nt am in en av ar uu de nt ut - kim uk se n j a l en to to im in na n te kn olo gia n k eh itt äm ise n y m - pä ril le Ka ns ai nv äli se n t ut kim us yh te ist yö n r ak en ta - m in en av ar uu de n t ut kim uk se n j a l en to to i- m in na n t ee m oje n y m pä ril le Markkinoille pääsyn edellytykset Pil ot tih an kk ee t, m ah - do llis ta m in en , Re fer en ssi t Oh jel m a t ar jo aa m ah do lli su ud en su om ala isi lle (- kin ) t oi m ijo ill e y ht eis ha nk ke isi in ol em as sa ol ev ien te kn ol og io id en (n . T RL 6+ ) j a t uo tte id en pi lo tin tii n j a s uo ri- tu sk yv yn va lid oi nt iin Oh jel m a t ar jo aa m ah do lli su u- de n s uo m ala isi lle (- kin ) t oi m i- jo ill e y ht eis ha nk ke isi in uu de n te kn ol og ian ke hi ttä m ise ks i ja su or itu sk yv yn va lid oi m ise ks i (T RL 3- 9) . Oh jel m a t ar jo aa m ah do lli su ud en su om a- lai sil le (-k in) to im ijo ill e y ht eis ha nk ke isi in uu de n t ek no lo gi an ke hi ttä m ise ks i ( TR L 1- 3) Ra ho itu s j a i nn ov at iiv i- se t j ul kis et ha nk in na t Oh jel m as sa on od ot et ta vis sa os to ja, ”i nn ov at iiv isi a j ul kis ia ha nk in to ja” , jä se nm ak su n s uh te es sa te kn ol og io ill e, jo ill a o n t od en ne ttu ri itt äv ä j a k ilp ail uk yk yin en su or itu sk yk y. Ka ns all ist a T KI -ra ho itu st a o n m yö s m ah do lli st a k an av oi da ko rv am er kit ty nä ES A: n o hj elm ien ka ut ta . La ins ää dä nt ö Oh jel m an ta vo itt ee na ei ol e k eh itt ää (k an sa lli st a) la in sä äd än tö ä, m ut ta oh jel m an to im iin os all ist um in en vo i a ih eu tta a t ar pe ita la in sä äd än nö n k eh itt äm ise en . Es im . t ul ev ais uu de ss a a va ru us m in er aa lie n h yö dy nt äm in en vo i a ih eu tta a t ar pe ita ka ivo sla in sä äd än nö n t ar ke nt am ise en , u ud et sa te lli itt ite kn ol og iat ja jä rje ste l- m ät vo iva t v aik ut ta a r ad io ta aju uk sie n j ak oo n j a s am oi n e de lly ttä ä l ain sä äd än nö n m uu to ks ia jn e.. 23 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Ih m ise n to i- m in ta m aa n ki er to ra da lla (H um an s i n LE O) Ih m ise n to i- m in ta m aa n ki er to ra da n ul ko pu ol el la (H um an s be yo nd LE O) Lu ot ai nt oi m in ta ku us sa (M oo n Ro bo tic ) Lu ot ai nt oi m in ta M ar sis sa (M ar s R ob ot ic) Va lm ist el ev a t ut ki m us -, ke hi ty s- ja te kn ol og ia oh - je lm a (E xP eR T- oh je lm a) Av ar uu st ut ki m uk se n oh je lm a (S ciS pa cE -o hj el m a) Kansainvälinen vaikuttaminen Ke sk ite ty n a va ru us ha l- lin no n k eh itt äm in en Oh jel m a e i o ta ka nt aa ka ns all ise n a va ru us ha lli nn on jä rje st äm ise en . Kv . e du stu s M ar kk in oin ti Kv . o hj elm ay ht eis ty ö j a va iku tta m in en sä än - nö ks iin (C OP UO US , E SA , EU SP A, EU ) E3 P- oh jel m ak ok on ais uu s e du st aa m er kit tä vä ä a va us ta ES A: n t oi m in na n s ek ä E ur oo pa n a va ru us tu tk im uk se n s ek ä - te ol lis uu de n k eh itt äm ise ss ä. Tutkimus Yh te ish an kk ee t Os aa m in en Oh jel m an pe ru sa se te lm a o n läh tö ko ht ais es ti av ar uu sle n- to to im in na ss a t ar vit ta va n te kn ol og ian ja os aa m ise n k e- hi ttä m in en er ila isi ss a y ht eis - ha nk ke iss a. Ko ul ut us Su om ala ise lle tu tk im us läh tö ise lle m en et elm äo sa am ise lle ka uk ok ar to itu ks es sa ym . v oi ol la uu sia so ve llu s- ja hy öd yn tä m isa lu eit a. E3 P o n l uo nt ee lta an m yö s p re sti ge -o hj elm a, ja vo i e sim . v aik ut ta a k iin no stu k- se en te kn is- tie te ell isi ä o pi nt oa lo ja ko ht aa n. Oh jel m as sa on m ah do lli su uk sia tu tk im uk - se en m yö s S uo m en va hv uu sa lu eil la ku te n ka uk ok ar to itu ks es sa ja m uu ss a m aa st a oh jat ta va ss a a va ru us to im in na ss a, se kä uu - de n o sa am ise n k eh itt äm ise en av ar uu sb io - lo gi as sa ja lä äk et iet ee ss ä. 24 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 2.3 Avaruustalouden kehitys Tässä luvussa käsitellään avaruustalouden ja sen eri osa-alueiden viimeaikaista kehitystä. Luvussa esitellään myös eri lähteisiin perustuvia visioita siitä, miten avaruustalouden ole- tetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Ennen tätä katsausta on kuitenkin syytä määri- tellä avaruustalouden sisältöä ja siihen liittyviä eri osatekijöitä. 2.3.1 Avaruustalouden määrittely OECD:n mukaan avaruustalous voidaan määritellä siten, että avaruustalouteen kuuluvat kaikki ne toimenpiteet (julkisen ja yksityisen sektorin) ja resurssien käyttö, jotka tuottavat arvoa avaruuden tutkimiseen, ymmärtämiseen, hallintaan ja hyödyntämiseen liittyen.19 OECD:n määritelmän mukaan avaruustalous voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen eri komponenttiin, jotka ovat avaruusteknologiaa tuottavat toiminnot (upstream space sec- tor), avaruustekniikkaa ja -dataa soveltavat toiminnot (downstream space sector) sekä ava- ruustoiminnan johdannaistoiminnot.20 Avaruusteknologiaa tuottavilla toiminnoilla tarkoitetaan pääasiassa avaruudessa tapah- tuvan operatiivisen toiminnan (mm. satelliittijärjestelmät ja niiden operointi) ja avaruu- den tutkimisen mahdollistavan perustan luomista. Osa-alueeseen kuuluvat eri avaruusoh- jelmien mahdollistamiseksi tehtävä tieteellinen ja teknologinen toiminta sekä avaruusinf- rastruktuurin valmistaminen ja tuotanto. Osa-alueeseen lukeutuvat myös mm. avaruuden tieteellinen perustutkimus, soveltava tutkimus, materiaalien ja komponenttien suunnit- telu, kehitys ja valmistus sekä avaruuslaukaisut.21 19 Measuring the Economic Impact of the Space Sector – Key Indicators and Options to Improve Data, OECD background paper for the G20 space economy leaders´ meeting, 10/2020 20 Käytettyjen termien suomennoksessa on hyödynnetty Suomen kansallisessa ava- ruusstrategiassa käytettyä terminologiaa. 21 Measuring the Economic Impact of the Space Sector – Key Indicators and Options to Improve Data, OECD background paper for the G20 space economy leaders´ meeting, 10/2020 25 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Kuvio 7.  Avaruustalouden määrittelyä (lähde: OECD) Avaruustekniikkaa ja -dataa soveltavalla toiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä yhteiskun- nan (julkinen hallinto, yritykset, ihmiset) toiminnan osa-alueita, jotka ovat riippuvaisia avaruudesta ja sieltä käsin lähetetystä informaatiosta. Käytännössä tällä viitataan satel- liittien välittämään erilaiseen dataan. Modernissa tietoyhteiskunnassa hyvin moni päivit- täinen toiminto on riippuvaista avaruudesta välitetystä signaali- ja datatiedoista. Tavallis- ten kuluttajien käyttämät palvelut kuten satelliittitelevisiolähetykset, säätiedot ja paikan- nuspalvelut ovat täysin riippuvaisia käytössä olevasta avaruusteknologiasta. Myös monet kokonaiset toimialat kuten pankki- ja rahoitustoiminta sekä meriliikenne ja ilmailu ovat riippuvaisia avaruudessa tuotettavista palveluista. Esimerkiksi liikenteen navigointijärjes- telmät ovat muodostuneet jo arkipäiväksi nykyisissä liikennevälineissä ja kehityksen olete- taan jatkuvan kohti autonomisia liikennevälineitä, joiden liikkumisen mahdollistavat sekä maan päältä että avaruudesta tulevat telemetria- ja signaalitiedot. Johdannaistoiminnoilla viitataan käytännössä kaikkiin muihin talouden osa-alueisiin, jotka hyötyvät avaruusteknologian osalta tapahtuvasta kehityksestä. Avaruusteknologian kehitys on sen varsin lyhyen historian aikana luonut merkittäviä innovaatioita, joi- den hyödyntäminen ja kaupallistaminen eri elinkeinoelämän osa-alueilla on luonut uutta talouskasvua. Avaruudessa oleva infrastruktuuri on mahdollistanut esimerkiksi lää- keteollisuuden kehittymistä uusien lääkkeiden tuotekehityksen osalta. 26 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Kuvio 8.  ISS-avaruusasema (lähde: ESA) NASA:n (National Aeronautics and Space Administration) julkaisemassa listauksessa ilman avaruusmatkailua ei olisi syntynyt arkipäiväisiä, käytössämme olevia tuotteita kuten kame- rapuhelimia, LED-valoja, kompakteja pölynimureita, korvakuumemittareita, palohälytti- miä, langattomia kuulokkeita tai tietokoneen hiirilaitteistoja.22 OECD:n tekemä määritelmä osoittaa, kuinka merkittäviä ja laaja-alaisia avaruustoiminnan vaikutukset ovat ja ovat olleet eri talouden osa-alueilla. Tyypillisesti avaruustaloutta käsi- tellään hyvin kapea-alaisesti ja yleiset mielikuvat keskittyvät pitkälti vain avaruusteknolo- giaa tuottavaan toimintaan, sen kustannuksiin sekä hyötyihin, tarkastelematta laajempaa avaruustoiminnan mahdollistamia päivittäisiä toimintoja sekä avaruusteknologian saralla tehtyjen innovaatioiden tuottamia kaupallisia hyötyjä muille toimialoille. 2.3.2 Avaruustalouden kehitys ja nykytila Edellä esiteltyjen määritelmien takia avaruustalouden kokonaiskuvaa on lukuina varsin vaikea tuottaa ja arviot avaruustalouden globaalista vuosittaisesta kokonaisarvosta 22 https://www.jpl.nasa.gov/infographics/20-inventions-we-wouldnt-have-wit- hout-space-travel https://www.jpl.nasa.gov/infographics/20-inventions-we-wouldnt-have-without-space-travel https://www.jpl.nasa.gov/infographics/20-inventions-we-wouldnt-have-without-space-travel 27 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 vaihtelevat eri lähteiden mukaan noin 360 miljardista US dollarista 450 miljardiin US dollariin. Taloudellisen arvon kokonaismäärittely on hankalaa siksi, että erityisesti ava- ruustekniikkaa ja -dataa soveltavan toiminnan sekä avaruusteknologiasta hyötyvien joh- dannaistalouksien arvon määrittely on vaikeaa. Yhden arviolaskelman mukaan pelkästään GPS:n käyttöönotto 1980-luvulla on elinkaarensa aikana tuottanut sosio-ekonomisia talou- dellisia hyötyjä globaalille taloudelle 1,4 triljoonan US dollarin verran.23 Amerikkalaisen avaruusmarkkinoiden analyysiin keskittyneen BryceTech-yrityksen mukaan globaalin avaruustalouden markkinoiden koko oli vuonna 2019 noin 366 miljardia US dollaria. Alla olevassa kuviossa on esitetty arvioon perustuva avaruustalou- den kokonaisarvon jakautuminen eri osa-alueittain ja toimijoittain. Institutionaalisten toi- mijoiden osalta tarkastelu paljastaa hyvin, että Yhdysvaltojen johtoasema avaruustalo- uden ja -toimintojen rahoituksessa on edelleen varsin ylivoimainen. Kuvio 9.  Globaalin avaruustoiminnan arvon jakautuminen eri osa-alueille 2019 24 23 O’Connor, A.C., Gallaher, M.P., Clark-Sutton, K., Lapidus, D., Oliver, Z.T., Scott, T.J., Wood, D.W., Gonzalez, M.A., Brown, E.G., and Fletcher, J. (2019), Economic Benefits of the Global Positioning System (GPS) 24 https://brycetech.com/reports https://brycetech.com/reports 28 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Amerikkalaisen Space Foundationin viimeisin (Q2, 2021) raportti osoittaa, että avaruus- talouden kasvuvauhti on ollut merkittävää.25 Globaalin avaruustalouden arvo nousi arvion mukaan 447 miljardiin US dollariin vuonna 2020 ja suhteellista kasvua vuoteen 2019 verrattuna oli 5,5 prosenttia. Vuoteen 2010 verrattuna avaruustalouden vuosittai- nen arvo on kasvanut 55 prosenttia. Vuonna 2020 erityisesti avaruustekniikkaa ja -dataa soveltavan toiminnan (downstream) volyymi kasvoi noin 6,6 prosenttia ja se vastaa noin 80 prosentista koko avaruustalouden volyymista. Yhdysvallat, Kiina sekä Euroo- pan avaruusjärjestö ovat edelleen kolme suurinta investoijaa avaruustalouteen. Myös eri maiden asevoimien merkitys investointien ja talouden kehityksen osalta on kasvanut. Esi- merkiksi Yhdysvaltojen asevoimien kulutus kasvoi vuonna 2020 6,1 prosenttia saavuttaen uuden huippunsa (26,6 miljardia US dollaria). 2.3.3 Avaruustalouden investoinnit Kansallisten ja kansainvälisten institutionaalisten avaruusjärjestöjen merkitys avaruusinfra- struktuurin kehityksessä ja niihin liittyvissä investoinneissa on edelleen merkittävin, vaikka yksityisen sektorin toimijoiden määrä on viime vuosikymmenen aikana kasvanut. Julki- set investoinnit muodostavat suurimman osan avaruustoiminnan rahoituksesta ja investointien määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2008 arvioitujen julkisen sektorin inves- tointien arvo oli noin 52 miljardia US dollaria, vuonna 2017 noin 75 miljardia US dollaria ja vuonna 2021 noin 87 miljardia US dollaria. Institutionaalisten toimijoiden investointien kasvun motiiveja on useita. Investointien kas- vua perustellaan panostuksilla kansalliseen turvallisuuteen, tieteellisen kapasiteetin kehit- tämiseen sekä julkisen infrastruktuurin kehittämiseen. Moni julkisen sektorin hallinno- nala on riippuvainen avaruudesta käsin tapahtuvasta monitorointitoiminnasta. Esi- merkiksi luonnonvarojen seuranta ja valvonta (maa- ja metsätalous), yhteiskunnallinen suunnittelu sekä globaaleihin megatrendeihin vastaaminen (ilmastonmuutoksen ehkäisy, kaupungistuminen ja sen vaikutusten seuranta) ovat pitkälti julkisen sektorin politiikka- ja hallintoratkaisujen vastuulla ja myös riippuvaisia avaruustoiminnan tuottamasta datasta. OECD:n avaruustalouden tilannekuvaa ylläpitävän raportointisarjan26 mukaan yhä use- ammat uudet valtiot ja valtiolliset toimijat ovat kasvattaneet avaruustoimintaan kohdistuvia investointeja viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2007 julkaistun 25 https://www.spacefoundation.org/2021/07/15/global-space-economy-rose-to-447b- in-2020-continuing-five-year-growth/ 26 The Space Economy in Figures – How Space Contributes to the Global Economy, OECD, 2019 https://www.spacefoundation.org/2021/07/15/global-space-economy-rose-to-447b- in-2020-continuing-fiv https://www.spacefoundation.org/2021/07/15/global-space-economy-rose-to-447b- in-2020-continuing-fiv 29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 ensimmäisen tilannekuvaraportin jälkeen, noin 20 uutta maata ovat tehneet uusia merkittäviä investointeja erityisesti avaruusteknologiaa tuottaviin toimintoihin (upstream).27 Myös yksityisen sektorin investointien määrä on kasvanut viimeisen vuosikymme- nen aikana. Tarkkoja arvioita yksityisen sektorin investoinneista on vaikea tehdä, sillä investointien kokonaisarvoja ei ole haluttu julkisuuteen kertoa. Kuvio 10.  Yksityisen sektorin investointikohteita (lähde: OECD) Tämä johtuu pitkälti siitä, että merkittävimpien avaruustoimintaan ja infrastruktuurin kehittämiseen kohdistuvien yksityisten investointien takana ovat olleet yksittäiset miljar- döörit sekä heidän omistamansa yritykset, jotka eivät halua julkisesti kertoa tuotekehitys- investointiensa arvoa. OECD:n tekemän listauksen28 perusteella merkittäviä yksityisen sek- torin panostuksia avaruustoiminnan osa-alueella ovat toteuttaneet mm. oheisessa taulu- kossa esiintyvät tahot. Yksi tapa tarkastella yksityisen sektorin investointien määrän kehitystä on tarkas- tella avaruustoimintaan fokusoituneiden startup -yritysten rahoituksen kehitystä. OECD:n avaruustalouden tilannekuvaa ylläpitävän raportin mukaan avaruustoimintaan fokusoituneet startup -yritykset keräsivät vuonna 2018 noin kolme miljardia US dollaria 27 Esimerkiksi Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ovat suunnittelemassa omaa Mars-operaatio- taan, Uusi-Seelanti on kehittänyt oman pienen kantorakettinsa, Luxemburg on käynnistänyt omaa tulevaisuuteen tähtäävää asteroidikaivosohjelmaansa, ja Israel on suunnitellut omaa kuuhun suuntautuvaa missiotaan. 28 The Space Economy in Figures – How Space Contributes to the Global Economy, OECD, 2019 30 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 rahoitusta.29 Vuonna 2011 yksittäisten investointien määrä oli noin 200 kappaletta, kun vuonna 2017 yksittäisiä investointeja tehtiin jo 1400 kappaletta. Viimeisimpien, vuotta 2020 koskevien tilastojen mukaan avaruustoimintaan fokusoituneiden startup -yri- tysten rahoitus oli noussut jo 7,6 miljardiin US dollariin.30 European Space Policy -instituutin (ESPI) tilastojen mukaan vuosina 2014-2020 Euroopassa tehtiin 295 investointia avaruustoimintaan fokusoituneisiin startup-yri- tyksiin. Investointien kokonaisarvo oli noin 1,3 miljardia euroa. Alla olevassa kuviossa on esitetty toimialan startup-investointien määrän ja volyymin kehitystä vuosina 2014-2020. Kuten kuviosta on havaittavissa, yksittäisten investointien määrä kasvoi voimakkaasti vuo- sien 2016-2017 välisenä aikana, mutta on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla. Investoin- tien arvo (volyymi) on kuitenkin kasvanut ja vuosi 2020 oli ennätyksellinen inves- tointien arvon osalta Euroopassa. Vuonna 2020 Euroopassa avaruusalan startup-yrityk- siin tehtyjen investointien arvo kohosi noin 0,5 miljardiin euroon.31 Myös suomalainen avaruustoimialan startup-toiminta menestyi hyvin tarkastelta- essa ennätysvuoden 2020 investointeja. Iceye Oy sai vuonna 2020 kerättyä rahoitusta noin 75 miljoonaa euroa ja rahoituskierros oli yksi Euroopan suurimmista (ks. kuvio 12). Iceyen saama rahoitus nosti Suomen tarkasteluvuonna (2020) Euroopan maiden kärkisi- joille, joskin on huomattava, että yrityksen saama rahoitus kattoi 98 prosenttia suomalai- sen avaruustoimialan startup-yritysten keräämästä rahoituksesta.32 Kuvio 11.  Avaruustoimialan startup -investoinnit Euroopassa 2014-2020 (Lähde: ESPI) 29 Ibid. 30 Start Up Space – Update on Investment in Commercial Space Ventures, Bryce Tech Ltd, 2020 31 Space Venture Europe 2020: Entrepreneurship and Investment in the European Space Sector, European Space Policy Institute, 2020 32 Ibid. 31 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Kuvio 12.  TOP5 avaruustoimialan startup -investoinnit Euroopassa 2020 (Lähde: ESPI) Vaikka avaruustoimialan startup-yrityksiin kohdistuneiden investointien kokonaissum- mat kuulostavat mittavilta, niiden mittaluokka on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi tekoälyyn fokusoituneiden tai life science startup -yrityksiin kohdistu- vat vuosittaiset pääomainvestoinnit. Kehitystrendien kasvu kuitenkin osoittaa myös yksityisen sektorin pääoman kiinnostuneen avaruustalouden kasvusta ja sen tulevaisuudennäkymistä. 2.3.4 Avaruustalouden kehityksen visiot Avaruuden valloituksesta ja avaruustalouden kehityksestä on esitetty erinäisiä, usein jopa realismin ja tunnetun fysiikan lakien rajat ylittäviä, ennustuksia. Vielä 1970-luvulla NASA:n teettämä tutkimus ennusti avaruuspohjaisen (space for space) talouden nousua, joka täyt- täisi tuhansien, jopa miljoonien avaruudessa elävien ihmisten tarpeet ja muuttaisi ava- ruustalouden luonnetta pysyvästi omaksi entiteetikseen ja eräänlaiseksi maan talouden jatkeeksi. 32 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Visiosta huolimatta ihmiskunta ei ole ollut edustettuna avaruudessa kerrallaan kuin 13 ihmisen voimin, joten kovin suuresta talousalueesta emme vielä voi puhua.33 Muutos on kuitenkin hidasta, mutta vääjäämätöntä ja eräänlaisena avaruustalouden tai avaruuden kaupallistamisen merkkipaaluna voidaan pitää sitä, että vuonna 2020 ihmiset menivät ava- ruuteen raketilla, joka oli rakennettu ja rahoitettu kokonaan yksityisen sektorin toimesta. Syyskuussa 2021 toteutettiin ensimmäinen yksityisrahoitteinen avaruuslento, jossa miehis- tön jäseninä ei ollut yhtäkään koulutettua astronauttia.34 Tulevaisuuden kehityksen ennustaminen on aina vaikeaa. KPMG:n vuonna 2020 julkaise- massa laajojen, eri asiantuntija-alojen asiantuntijoiden, näkemyksiä koostavassa visiora- portissa arvioitiin avaruustoiminnan kehitysaskelia vuoteen 2030 asti.35 Asiantuntijajoukon näkemykset on visioraportissa koottu viiden eri teeman alle 30 ennustuksen muotoon. Kuvio 13.  30 ennustusta avaruustalouden ja avaruustoiminnan kehitykselle 33 https://hbr.org/2021/02/the-commercial-space-age-is-here 34 https://www.euronews.com/next/2021/09/16/spacex-launches-4-amateur-astronauts- in-giant-leap-for-space-tourism 35 30 Voices on 2030 – The Future of Space: Communal, Commercial, Contested, KPMG, 2020 https://hbr.org/2021/02/the-commercial-space-age-is-here https://www.euronews.com/next/2021/09/16/spacex-launches-4-amateur-astronauts-in-giant-leap-for-spac https://www.euronews.com/next/2021/09/16/spacex-launches-4-amateur-astronauts-in-giant-leap-for-spac 33 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Avaruustalouden kehityksen kannalta ennustukset pitävät sisällään useita merkittäviä teki- jöitä. Ensinnäkin yksityisen sektorin roolin avaruusteknologiaa tuottavien toimin- tojen (ns. Upstream-palvelut) kehittämisessä odotetaan kasvavan yhä merkittäväm- mäksi sekä suorien investointien ja toimenpiteiden sekä public-private -yhteistyösopimus- ten myötävaikutuksella. Ennustusten mukaan myös syvän avaruuden tutkimus kehittyy tulevaisuudessa ripeää vauhtia ja kuun resurssien hyödyntäminen kaivostoiminnan avulla käynnistyy. Myös avaruustekniikkaa ja -dataa soveltavien toimintojen kehitys jatkaa ennus- tusten mukaan voimakasta kasvuaan ja datan määrä, ja siirtonopeudet jatkavat kehi- tystään ja vaativat yhä mittavampia uusia investointeja. Datan määrän hallitsemisiksi osa datasta tullaan tulevaisuudessa analysoimaan jo maan kiertoradalla tekoälyn avulla. Avaruustalouden merkityksen kasvu näkyy erityisesti avaruustalouteen ja -toimin- taan liittyvien liiketoimintamallien uudistuksessa. Ennustusten mukaan jokainen maanpäällinen liiketoiminta-alue on jossain määrin riippuvainen tulevaisuudessa ava- ruudesta joko suoraan tai välillisesti. Maan päällä jo toimivat suuryritykset investoivat yhä enemmän avaruusliiketoimintaan ja hakevat aktiivisesti kasvua suorasta avaruusliiketoi- minnasta sekä avaruuden tarjoamista mahdollisuuksista maanpäällisten palvelujen tuo- tekehitykseen. Alan nykyisinä pioneereina toimivat start-up -yritykset kasvavat ja nykyiset sekä tulevat kasvuyritykset ovat tulevaisuuden johtavia avaruusliiketoi- minnan yksityisiä toimijoita. Vuonna 2020 pidetyssä G20-maiden Space2020 -kokouksessa keskusteltiin myös avaruus- talouden kehityksestä.36 Kokouksen kymmenen keskeistä teesiä tai ennustusta lähitulevai- suuden avaruustalouden kehityksestä olivat seuraavat: 1 �Kansainvälinen yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat elintärkeitä avaruustoiminnan kehityksen kasvulle. 2 �Avaruus mahdollistaa vihreän talouden kehityksen ja sen, että saavutamme YK:n asettamat kestävän kehityksen tavoitteet. 3 �Myös avaruus tarvitsee suojelua ja kestävän kehityksen huomioimista 4 �Avaruussektorin innovaatiot tehostavat perinteisten teollisuudenalojen tuottavuutta 36 G20 Voices on the Future of the Space Economy, Space Economy Leaders Meeting 7.10.2020 34 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 5 �Yrittäjyys ja tekninen ammattitaito ovat edelleen elintärkeitä avaruussektorin eksponentiaaliselle kasvulle 6 �Uudet valtiot ja uudet markkinat menevät avaruuteen ja hyödyntävät avaruutta 7 �Avaruustalous on merkittävä tekijä monelle valtiolle Covid-19 -kriisisitä ja sen taloudellisista vaikutuksista toipumisen kannalta 8 �Avaruus mahdollistaa globaalit yhteydet ja tämä on käynyt selväksi Covid- 19 -kriisin aikana 9 �Avaruus auttaa eri maita kehittämään tulevaisuuden työvoimaansa 10 �Avaruus kaupallistuu ja riippuvuus institutionaalisten toimijoiden julkisesta rahoituksesta vähenee37 Yllä olevat arviot povaavat varsin yksimielisesti avaruustalouden kasvua. Erityisesti yksi- tyisen sektorin jo tapahtunut interventio avaruustoiminnan niille osa-alueille, joi- den on perinteisesti nähty olevan institutionaalisten toimijoiden hallussa, nähdään merkkinä avaruuden kaupallistumisesta ja sitä kautta myös avaruustalouden kas- vun voimakkaasta kehityksestä. Arviot myös ennustavat sitä, että avaruustoiminnan fokus siirtyy yhä voimakkaammin julkiselta sektorilta yksityisille toimijoille joko yksityisen sektorin suorien toimenpiteiden tai esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteishank- keiden myötä. Vaikka eri arvioissa on tarkasteltu institutionaalisten toimijoiden merkityksen vähenemistä ja riippuvuuden vähentymistä julkisen sektorin omistamista infrastruktuureista, on kuiten- kin huomioitava, että avaruustoiminnan kehitys ja kasvu ovat luoneet myös vastavoimia. Eri kansallisten talouksien ja toimialojen sekä yhteiskuntien kriittisten toimintojen riippuvuus avaruudesta kasvaa, jolloin avaruudesta on tullut myös kansallisen tur- vallisuuden huolenaihe. Eri valtioiden asevoimien panostukset avaruustoimintaan ovat olleet kasvussa jo pitkään ja avaruuden muuttuessa yhä ruuhkautuneemmaksi ja kiista- nalaisemmaksi, kansallisen turvallisuuden keskeiset tekijät määritellään tulevaisuudessa yhä enemmän avaruudessa.38 37 Ks. myös: https://www.ispionline.it/en/pubblicazione/evolution-space-econo- my-role-private-sector-and-challenges-europe-28604 ja https://hbr.org/2021/02/ the-commercial-space-age-is-here 38 Navigating Space – A Vision for Space in Defence, 2021, Space Foundation / KPMG https://www.ispionline.it/en/pubblicazione/evolution-space-economy-role-private-sector-and-challenge https://www.ispionline.it/en/pubblicazione/evolution-space-economy-role-private-sector-and-challenge https://www.ispionline.it/en/pubblicazione/evolution-space-economy-role-private-sector-and-challenge 35 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 3 Keskeiset näkökulmat hyödyistä 3.1 Yritysnäkökulma Tässä luvussa käsitellään selvityksen yhteydessä kuultujen yritysten sekä avaruusalan yri- tysten liiketoimintaedellytysten kehittämistä tukevien toimijoiden näkemyksiä Suomen mahdollisen E3P-ohjelmaan liittymisen tuottamista hyödyistä elinkeinoelämälle. Myös Euroopan avaruusjärjestön näkemyksiä ohjelmaosallistumiseen on käsitelty tässä luvussa. Suomalaiset avaruusliiketoimintaa harjoittavat yritykset Suomessa merkittävä osa avaruusliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä on jo pidempään avaruusliiketoiminnan parissa toimineita pieniä ja keskisuuria yrityk- siä tai toiminnan kehitys- ja kasvuvaiheessa olevia start up -yrityksiä. Suomessa toi- mii kuitenkin myös muutamia isoja, globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä, jotka ovat menestyksekkäästi soveltaneet maanpäälliseen käyttöön kehitettyjä tuotteita ja palvelui- taan myös avaruusliiketoiminnan saralla. Suomessa ei kuitenkaan ole avaruusliiketoi- minnan osalta merkittäviä alan veturitoimijoita. Perinteisesti merkittävimmät vetu- riyritykset ovat muissa maissa rakentuneet pitkälti lentokoneteollisuuden sekä sen joh- dannaistoimialojen ympärille. Merkittävimpiä toimijamaita Euroopassa ovatkin esimerkiksi Ranska, Saksa, Englanti, Espanja ja Italia, joissa ilmailualan valmistavalla teollisuudella on pitkät perinteet. Suomen avaruustoiminnan vahvuudet kumpuavat kuitenkin laaja-alaisesti tarkas- teltuna maamme perinteisistä vahvuustekijöistä eli korkeasta teknologisesta osaa- misesta, laadukkaasta perustutkimuksesta sekä tutkimuksen ja liiketoiminnan raja- pinnoilla toimivasta soveltavasta tutkimus- ja tuotekehityksestä. Korkea teknologi- nen osaamisemme monilla perinteisillä maanpäällisillä toimialoilla luo Suomelle myös vahvuustekijöitä toimia näillä osa-alueilla myös avaruustoimintojen parissa. Kansallista avaruusliiketoimintaa ja -tutkimusta harjoittavien toimijoiden kansallista ver- kostoa ja kansainvälistä yhteistyötä koordinoi tällä hetkellä Business Finland New Space Economy -ohjelman sekä Space Business Forum -toiminnon kautta. Space Business Forum on Avaruusasiainneuvottelukunnan alaisen liiketoimintajaoston fasilitoima yhteisö ava- ruusalan toimijoille ja sen tehtävänä on vahvistaa avaruusalan ekosysteemin ja yhteistyön kehittymistä. Business Finlandin koordinoiman New Space Economy -ohjelman laatiman 36 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 tarjoamakoosteessa39 Suomen avaruusalan yritysten ja tutkimuksen keskeisiksi osaamis- alueiksi on määritelty seuraavat teemat: − Piensatelliitit − Satelliittien sensorit, komponentit ja osajärjestelmät − Satelliittidataa hyödyntävät sovellukset ja palvelut (esimerkiksi kaukokar- toitus, maanpäälliset sääpalvelut, avaruussää, luonnonvarojen kartoitus ja monitorointi) − Testaus-, simulaatio- ja koulutuspalvelut − Avaruusteknologiaan liittyvät ohjelmistopalvelut (esimerkiksi Human Mach- ine Interface, viestintätoiminnot, kuvantamisohjelmistot) − Dataturvallisuuspalvelut ja sovellukset − Astrofysiikka ja planeettojen kaasukehiin liittyvä tutkimus − Ilmansaasteisiin, hiilen ja veden kiertokulkuun, otsonimäärän kehitykseen ja uv-säteilyn seurantaan liittyvä tutkimus Yllä oleva listaus on hyvä tiivistys tämänkin selvityksen yhteydessä kuultujen yritysten kes- keisistä osaamis- ja fokusalueista sekä vahvuustekijöistä. Joskin on todettava, että Suo- mesta löytyy myös monia innovatiivisia startup -yrityksiä, jotka toimivat monilla muillakin painopistealueilla (esimerkiksi avaruusterveys, ruoan tuotanto avaruudessa sekä propul- sio- ja ohjausteknologia sekä navigaatio), joita Euroopan avaruusjärjestön E3P -ohjelma sisältää (ks. luku 2.1). Yritysten näkökulmia E3P-ohjelman hyödyistä Lähes kaikki selvityksen yhteydessä haastatellut yritykset suhtautuvat myönteisesti Suo- men mahdolliseen osallistumiseen Euroopan avaruusjärjestön vapaaehtoiseen E3P-ohjel- maan. Osallistumisen hyödyt nähdään ennen kaikkea pidemmän aikavälin investoin- tina suomalaisen avaruusteollisuuden ja -liiketoiminnan kehitykseen. Osallistumisen nähtäisiin useiden haastattelujen perusteella kehittävän suomalaista kansallista avaruusa- lan ekosysteemiä ja linkittävän sen tiiviimmin osaksi koko eurooppalaista sekä globaalia avaruusalan ekosysteemiä. Ohjelmaan osallistumisen nähdään ennen kaikkea avaavan suomalaisille avaruusalan yrityksille sekä myös muille korkean teknologian yrityk- sille mahdollisuuksia syventää ja laajentaa kaupallista ja muuta yhteistyötään alan keskeisten toimijoiden kanssa. 39 https://www.businessfinland.fi/492f61/globalassets/finnish-customers/02-build-your- network/digitalization/new-space-economy/nse-landscape-2021.pdf https://www.businessfinland.fi/492f61/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/digitaliz https://www.businessfinland.fi/492f61/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/digitaliz 37 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Haastatteluihin osallistuneet yritykset eivät kuitenkaan pysty arvioimaan konkreet- tisesti mahdollisen ohjelmaosallistumisen tuottamia taloudellisia hyötyjä heidän omalle liiketoiminnalleen, sillä välittömien ja välillisten liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen on hyvin hankalaa useasta eri syystä. Ensinnäkin suorien liiketoimintamahdollisuuksien realisoituminen ohjelman kautta tapah- tuu käytännössä menestymällä Euroopan avaruusjärjestön ohjelmatoiminnan sisällä toteutettavissa hankintamenettelyissä.40 Ohjelmatoiminnan sisältämästä tuotekehitysra- hoituksesta käydään kovaa kansainvälistä kilpailua, mikä heikentää mahdollisuuksia arvi- oida luotettavasti lukuina ohjelmatoiminnan merkitystä liiketoiminnan kehitykselle. Kui- tenkin näiden uusien mahdollisuuksien avautuminen ohjelmaosallistumisen kautta koetaan tärkeäksi erityisesti haastateltujen pk- ja startup -yritysten näkökulmasta. Toinen mahdollisen ohjelmaosallistumisen liiketoimintahyötyjen konkreettista arvioin- tia heikentävä tekijä liittyy itse ohjelman tavoitteisiin ja niiden pitkään toteutusaikahori- sonttiin. Ohjelman tavoitteiden painopiste on pitkälti avaruusteknologian kehitykseen liit- tyvissä toiminnoissa (upstream space sector). Jo pelkästään ohjelman mahdollistamat lyhyen ja keskipitkän aikavälin liiketoimintamahdollisuudet liittyvät avaruusinfra- struktuurin rakentamiseen, jossa aikahorisontti saattaa olla jopa kymmeniä vuosia. Vastaavasti esimerkiksi avaruudessa olevien raaka-aineiden laaja-alaisessa kaupallisessa (esimerkiksi kuukaivokset ja asteroidien louhinta) hyödyntämisessä aikahorisontti voi olla jopa useita sukupolvia. Suurin osa yrityksistä näkee E3P-ohjelmaan osallistumisen olevan kuitenkin kriitti- nen osatekijä Suomen avaruusteollisuuden ja –osaamisen kehityksessä. Kyse ei niin- kään ole ensivaiheessa välittömien liiketoimintamahdollisuuksien synnystä, vaan pikem- minkin siitä, että jättäytyminen ohjelman ulkopuolelle rajoittaa pääsyä uuden ava- ruustalouden kehityksen alkuvaiheisiin, aiheuttaa Suomelle mahdollista mainehaittaa sekä heikentää syntyvän osaamisvajeen kautta Suomen mahdollisuuksia kehittää tule- vaisuuden avaruusteollisuutta jatkossa. Kriittisiä näkökulmia E3P-ohjelman hyödyistä Haastateltujen yritysten joukosta löytyy myös muutamia toimijoita, joiden näkemyk- sen mukaan Suomen osallistuminen Euroopan avaruusjärjestön vapaaehtoiseen E3P-oh- jelmaan ei tuottaisi Suomelle merkittävää taloudellista lisäarvoa. Näkökulmia perustel- laan erityisesti sillä, että Suomen nykyiset strategiset painopisteet ja osaamisalueet ovat 40 Tämä voi tapahtua joko itsenäisesti tai osallistumalla hankintamenettelyihin osana laa- joja (usein kansainvälisiä) konsortioita, joko toisen tai kolmannen tason alihankkijana. 38 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 pitkälti painottuneet avaruustekniikkaa ja dataa soveltaviin toimintoihin (downstream space sector), kuten esimerkiksi LEO-toimintoihin (Low Earth Orbit)41, joissa Suomi on menestynyt kohtuullisen hyvin ja joissa liiketaloudelliset skaalautuvuushyödyt ovat myös merkittävämpiä. Kritiikissä on kyse havaintojen perusteella erityisesti kansallisen rahoituksen koh- dentumisesta. Suomen kontribuutio tällä hetkellä Euroopan Avaruusjärjestön pakollisiin ja vapaaehtoisiin ohjelmiin on noin 28 miljoonaa euroa vuodessa. Tämänhetkinen arvio E3P-ohjelman osallistumismaksun suuruudesta olisi noin yhdeksän miljoonaa euroa per vuosi (tai minimipanostuksena 25 % tästä äänioikeuden saamiseksi) ja tämän pelätään heikentävän kansallista panostusta muihin Euroopan avaruusjärjestön vapaaehtoi- siin ohjelmiin. Rahoituskeskusteluun liittyvissä peloissa on kyse ennen kaikkea kysymyk- sestä, että johtaako Suomen mahdollinen osallistuminen E3P-ohjelmaan siihen, että kan- sallista rahoitusta ohjattaisiin kyseiseen ohjelmaan muiden ohjelmien kustannuksella vai onko kyseessä ennemminkin lisäinvestointi Suomen avaruustalouden kehitykseen. Lisäinvestointinakin osallistuminen voi kuitenkin aiheuttaa muita haittavaikutuksia, sillä myös uuden ohjelmatoiminnan aktiivinen hoito ja ohjelmien sisältä nousevien liiketoimin- tamahdollisuuksien tunnistaminen edellyttää aktiivista monitorointi- ja verkottumistyötä, jota Suomen avaruusekosysteemissä on pitkälti toteuttanut Business Finland. Jos Business Finlandin kansallisen ekosysteemin koordinaatio- ja fasilitointipalvelut jakaantuvat liian monen Euroopan avaruusjärjestön ohjelmatoiminnan alueelle, sen pelätään heikentävän nykyisillä resursseilla liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja syntyä eri osa-alueilla. Vasta-argumentteja esitettyyn kritiikkiin Eräänlaisena vasta-argumenttina edellä esitellylle kritiikille, muutamissa yrityshaastatte- luissa sekä Euroopan avaruusjärjestön edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin kuitenkin havainto siitä, että temaattinen ohjelmatoiminnallinen ajattelu on vähenemässä erityisesti alan kansainvälisten veturiyritysten parissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhä useammin kansainväliset veturiyritykset etsivät eri institutionaalisten toimijoiden hankintamenettelyihin proaktiivisesti kumppaneita ja alihankkijoita, jotka pystyvät toimittamaan erilaista osaamista useiden ESA-ohjelmien alla toteutettaviin hankintoihin. Kyse on pitkälti avaruusteollisuuden toimijamarkkinoiden kypsymisestä, jossa avaintoimijoiden pistemäiset osaamisalueet ovat laventumassa yhä laaja-alaisempiin osaamiskokonaisuuksiin. Euroopan avaruusjärjestön edustajien kanssa käydyissä keskusteluista ei käynyt ilmi se, että onko avaruusalan veturiyritysten 41 https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Images/2020/03/Low_Earth_orbit https://www.esa.int/ESA_Multimedia/Images/2020/03/Low_Earth_orbit 39 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 toimintatapamuutos ESA:n kannalta toivottu ilmiö vai ei. Järjestön edustajat totesivat huo- mioineensa saman muutoskehityksen. Suomen avaruusteollisuuden ja avaruustoiminnan kannalta tällä on merkitystä siksi, että jos kansainväliset veturitoimijat hakevat entistä proaktiivisemmin kumppanuuksia, jotka pystyvät kattamaan laajempia osakokonaisuuksia ja tuottamaan synergiaetuja Euroopan avaruusjärjestön ohjelmarakenteen sisällä, saattaa se heikentää myös kiinnostusta suo- malaisiin yrityksiin, jos Suomi ei ole jäsenenä mukana keskeisissä avaruusjärjestön vapaaehtoisissa ohjelmissa. Kyse on käytännössä siitä, että Euroopan avaruusjärjestön ohjelmatoiminnallinen ajattelu joko rajaa tai mahdollistaa osallistumisen ohjelmien alla tehtävään toimintaan jäsenyyden mukaan. Kansainvälisten veturiyritysten näkökulmasta laaja-alaisempien konsortioiden muodostaminen on ymmärrettävää, sillä se vähentää kumppanuuksien etsintään liittyviä transaktiokustannuksia. Suomen avaruusteollisuuden kannalta Euroopan avaruusjär- jestön ohjelmatoimintarakenne yhdistettynä avaintoimijoiden toimintatapamuu- toksiin saattaa muodostua haitalliseksi, jos Suomi ei ole täysimääräisesti mukana keskeisissä vapaaehtoisissa ohjelmissa. Startup -yrityskentän näkökulma Kuten aiemmin tässä luvussa on todettu, niin suomalainen avaruustoiminta on ollut vah- vasti fokusoitunut pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kasvava, uusia innovaatioita edellyttävä talousala on johtanut myös kansallisesti startup -yritysten kehitykseen ja kasvuun. Kan- sainvälisessä perspektiivissä tämä ei ole mitenkään poikkeavaa ja perinteisten avaruusmai- den veturiyrityksistä huolimatta, avaruustalouden kehitysvisiot (ks. luku 2.3) ennusta- vat nykyisten (ja tulevien) startup -yritysten muodostavan joukon, josta nousee yhä merkittävämpiä ja menestyksekkäitä avaruustalouden toimijoita. Myös Euroopan avaruusjärjestö pyrkii tukemaan ja hyödyntämään startup -yrityskenttää ja monessa ava- ruusjärjestön jäsenmaassa toimiikin ESA:n oma yrityskiihdyttämö-toiminto. Suomessakin on oma Euroopan avaruusjärjestön liiketoiminnan inkubaattori/kiihdyttämö, joka toimii Aalto-yliopiston tiloissa Espoossa.42 Toiminnan kautta on myös Suomessa syntynyt useita kasvuhakuisia avaruustoimialan yrityksiä.43 Kasvuhakuisten startup -yritysten näkemyksissä korostuvat arviot siitä, että Suo- men mahdollinen jättäytyminen Euroopan avaruusjärjestön E3P-ohjelman ulkopuo- lelle loisi Suomelle ja sitä kautta suomalaisille korkean teknologian avaruustalouden 42 https://esabic.fi/ 43 https://esabic.fi/our-alumni-companies/ https://esabic.fi https://esabic.fi/our-alumni-companies/ 40 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 yrityksille erityisesti imagollista haittaa. Mielikuvatekijöiden lisäksi Suomen kuulumat- tomuus E3P-ohjelmaan on näkynyt myös seuraavissa kappaleissa esiteltyinä konkreetti- sina asioina, toimenpiteinä tai suunnitelmina kasvuhakuisten yritysten kentässä. Nykyisen ohjelmaosallistumisen puutteen nähdään useiden haastatteluiden perus- teella heikentävän mahdollisuuksia synnyttää paikallisesti E3P-ohjelman ja sen eri teemojen alle fokusoituvia uusia startup –yrityksiä. ESA BIC –toiminnan vastuutaho- jen esittämien arvioiden mukaan yrityskiihdyttämön toiminnasta on jo jouduttu käännyt- tämään pois yrityksiä ohjelmaosallistumisen puutteen takia. Esitetyn arvion mukaan tee- maan liittyviä startup –yrityksiä tulisi kiihdyttämön toimintaan noin 1-2 vuodessa, jos jäse- nyys toteutuisi. Ohjelmaosallistumisen puute heikentää myös ulkomaisten startup – yritysten sijoittumismahdollisuuksia Suomeen vastaavasta syystä. Suomi nähdään muilta osin houkuttelevana sijoittautumispaikkana ja muut keskeiset vetovoimatekijät (toimintaympäristö, osaaminen)44 ovat kunnossa, mutta E3P-ohjelmaosallistumisen puute vähentää vetovoimaa. Selvityksen yhteydessä käytyjen yrityskeskustelujen perusteella ohjelmaan kuulumatto- muuden nähdään heikentävän myös jo olemassa olevien suomalaisten startup –yri- tysten kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia. Ohjelmaosallistumisen puute on lisännyt ja tulee lisäämään näkemysten mukaan yritysten paineita siirtää omaa tuotekehitystoimin- tansa sellaisiin maihin, jotka kuuluvat jäseninä Euroopan avaruusjärjestön E3P-ohjelmaan. Ohjelmaosallistumisen puute on tunnistetusti myös evännyt suomalaisilta yrityksiltä mah- dollisuuksia osallistua ESA:n teemaan liittyviin hankkeisiin. Seurauksena on ollut tuoteke- hityshankkeiden julkisen rahoituksen väheneminen. Tuotekehitysmahdollisuuksien ja -toimintojen heikentyminen sekä siirtyminen heijastuisi luonnollisesti myös siihen, että myös muut sisäiset toiminnot tai ulkoiset kumppanuudet kehitettyjen laitteiden tuotannon ja testauksen osalta siirtyisivät muualle. Avaruusliiketoi- minnan kehityksen yhtenä kansallisena vahvuutena onkin pidetty sitä, että Suomessa yri- tyskentän sekä testaus- ja valmistuspalveluja tarjoavien toimijoiden välinen yhteistyö on ollut avaruustoiminnan saralla hyvää. Heijastusvaikutukset eivät kosketa pelkästään star- tup -yrityksiä, vaan myös Suomessa toimivien isompien kansainvälisten toimijoiden tytär- yritykset pelkäävät tuotekehityksen ja tuotannon siirtyvän tulevaisuudessa sellaisiin mai- hin, joiden osallistuminen Euroopan avaruusjärjestön ohjelmatoimintaan on mahdollisim- man laaja-alaista. 44 Ks. mm. https://www.businessfinland.fi/en/do-business-with-finland/startup-in-finland/ startup-environment https://www.businessfinland.fi/en/do-business-with-finland/startup-in-finland/startup-environment https://www.businessfinland.fi/en/do-business-with-finland/startup-in-finland/startup-environment 41 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Vaikka Suomen avaruusteollisuuden toimintakenttä on pitkälti pienten ja kasvuhakuis- ten yritysten vastuulla, on kuitenkin syytä huomioida, että myös isot, kansainvälisillä markkinoilla toimivat suomalaiset yritykset ovat olleet näkyvillä avaruustoiminto- jen kehityksessä. Suomalaista anturiteknologiaa on tälläkin hetkellä Mars-planeetan pin- nalla45, kuun 4G-verkon rakentamisesta tulee vastaamaan suomalainen yritys46 ja suoma- laista nosturiteknologiaa käytetään avaruusinfrastruktuurin eri komponenttien siirtämi- sessä avaruuskeskuksissa. Selvityksen yhteydessä tehtyjen haastattelujen perusteella näyt- tää kuitenkin toistaiseksi siltä, että avaruustoiminnot eivät ole isoille suomalaisille yrityk- sille merkittävää liiketoimintaa. Maan päälle kehitettyjen tuotteiden ja komponenttien modifikaatio vastaamaan avaruuden haastavia olosuhteita tuo kuitenkin näille yrityksille runsaasti näkyvyyttä ja referenssiarvoa, mikä vastaavasti heijastuu välillisesti maanpäällis- ten liiketoimintojen ja yritysimagon arvostukseen. Suomalaisten avaruustoimintaa hallitsevien pienten yritysten kanssa käydyissä keskuste- luissa, nousi kuitenkin toiveita ja näkemyksiä siitä, että suomalaista avaruusekosystee- miä tulisi jatkossa kehittää myös niin, että kansallisia, korkean teknologian yrityk- siä, saataisiin yhä enemmän mukaan ekosysteemin toimintaan. Suomalaisilla, globaa- lilla markkinoilla toimivilla korkean teknologian yrityksillä (esimerkiksi kaivosteollisuus, automaatioteollisuus, tietoliikenne- ja navigaatiopalvelut) on näkemysten mukaan paljon sellaista osaamista ja teknologiaa, joilla on ja tulee olemaan kysyntää myös yhä kasvavan avaruustalouden piirissä. Isojen, korkean teknologian yritysten läsnäolo ja pienikin osallistuminen kansallisen avaruusekosysteemin toimintaan vahvistaisi sen uskot- tavuutta ja toisaalta voisi tuoda myös uusia, mielenkiintoisia yhteisliiketoimintamahdolli- suuksia pienten ja isojen yritysten välille.47 Vastaavanlaisia näkökulmia toivottavista kehityskuluista nousi esiin myös Euroopan avaruusjärjestön kanssa käydyissä keskusteluissa. E3P-ohjelman sisältämät tavoitteet ja päämäärät ulottuvat hyvin pitkälle ajanjaksolle, jolloin myös avaruusjärjestön näkö- kulmasta on toivottavaa, että kansalliset avaruusekosysteemit kehittyvät ja houkut- televat mukaan nykyisiä hi-tech -alan yrityksiä, joilla ei aikaisempaa kokemusta tai kiinnostusta avaruusteknologioiden kehitykseen ole ollut. Nykyisten kansallisten vah- vuustekijöiden ja toimialojen huomioiminen ekosysteemien kehityksessä luo pohjaa eri maiden erikoistumisalueiden vahvistumiselle ja samalla se luonnollisesti lisää institutio- naalisille ja yksityisille avaruustoimijoille kohdistuvaa tuote- ja palvelutarjontaa. 45 https://www.vaisala.com/fi/news-and-insights/there-anybody-out-there-yes-we-are 46 https://www.nokia.com/about-us/news/releases/2020/10/19/ nokia-selected-by-nasa-to-build-first-ever-cellular-network-on-the-moon/ 47 Mielenkiintoista on myös pohtia miten ja millä tavalla Suomen uuden hävittäjähankin- nan (HX-hanke) muodostama alihankintaverkosto olisi tulevaisuudessa kytkettävissä myös avaruustoimialan kehitykseen. https://www.vaisala.com/fi/news-and-insights/there-anybody-out-there-yes-we-are https://www.nokia.com/about-us/news/releases/2020/10/19/nokia-selected-by-nasa-to-build-first-ever-c https://www.nokia.com/about-us/news/releases/2020/10/19/nokia-selected-by-nasa-to-build-first-ever-c 42 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 3.2 Tutkimusorganisaatiot ja koulutuslaitokset Yleiskatsaus avaruustoimintaan tutkimusorganisaatioissa Selvityksen yhteydessä toteutettujen haastattelujen perusteella suomalaiselle tutkimuk- selle tarjoutuisi Euroopan avaruusjärjestön E3P-ohjelman kautta erityisesti mahdollisuus laajentaa yhteistyötä ja osaamista. Ohjelma tarjoaisi uusia tutkimuksellisia mahdollisuuk- sia esimerkiksi planetaariseen tieteeseen ja kuutieteeseen liittyen. Avaruustoimintaa, sekä siihen liittyvää teknologiaa tutkitaan ja kehitetään suoma- laissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa laajasti. Haastattelujen, tutkimusryhmien kuvausten ja muiden aineistojen perusteella joillakin aloilla toiminta on vahvaa ja vakiintu- nutta, mutta toisaalta se on myös osaltaan hajaantunut suhteellisen pieniin ryhmiin. Joissakin tapauksissa se on lähes yksittäisten henkilöiden tai organisaatioiden sisäisten epämuodollisten verkostojen harteilla. Seuraavassa taulukossa (ks. taulukko 2) on nostettu esiin poimintoja selvityshaastattelui- den ja kirjallisuuskatsauksen perusteella avaruustoimintaan liittyvistä kansallisista tutki- musaloista ja esimerkkejä niiden mahdollisista sekä jo toteutuneista sovelluksista. Pääpaino kansallisessa tutkimuksellisessa avaruustoiminnassa on hankkeessa kerätyn aineiston perusteella soveltavassa avaruustoiminnassa. Konkreettisesti suurin toiminnan volyymi on suurelta osin joko kaukokartoituksen otsikon alle osuvasta satelliiteista kerätyn sensoriaineiston analyysissä ja sen sovellusten kehittämisessä, sekä vastaavasti ”perintei- sessä” astronomiassa, kosmologiassa, geodesiassa ja ilmakehätutkimuksessa ja näihin liit- tyvässä observatoriotoiminnassa. Suomessa onkin vahvaa osaamista esimerkiksi sää- ennustemalleissa, luonnonvarojen ja ympäristön tilan seurannassa ja siihen liitty- vässä tutkimuksessa ja kehittämisessä, joka keskittyy maanpäälliseen näytteenotto- verkon ja kaukokartoitusaineiston yhteishyödyntämiseen. Suomessa on myös Euroo- pan ja maailmanluokan osaamista myös mekaniikka- ja rakennesuunnittelussa sekä optii- kan ja opto-elektroniikan suunnittelussa ja varauksien valmistuksessa, joita on myös hyö- dynnetty avaruustoiminnan hankkeissa. Selvityksen haastattelujen perusteella Suo- mesta voitaisiin tarjota enemmän tutkimuksellista osaamista ja teknologiaa myös kaupallisesti aktiivisille alueille. E3P-ohjelman kannalta relevanttia hyödynnettävää osaamista löytyy vakiintunei- den avaruustoiminnan alueiden ulkopuolelta: esimerkiksi telekommunikaatio, teko- äly, robotiikka, digitaalinen rakentaminen, autonomiset koneet, partikkelitekniikka, sähkö- tekniikka, aerosolitutkimus, uudet energiajärjestelmät, hiukkasfysiikka, terveysteknologia, etävalvonta, avaruussää ja geofysiikka, ovat esimerkkejä tällaisista korkean teknologia vah- vuusalueista, joilla on merkitystä E3P-ohjelman tavoitteiden ja sisältöjen kannalta. Suomi voisi päästä esimerkiksi tietoliikenneverkkoja koskevan tutkimusyhteistyön kautta mukaan 43 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 myös avaruustoimintaan kohdistuville Euroopan avaruusjärjestön edistämille osa-alueille ja lisäksi suomalaisen osaamisen esille tuominen näillä osa-alueilla voisi avata tutkijoille lisää ovia yhteistyöhön myös globaalisti (esim. Venäjä, Japani, USA). Vastaavasti Suomesta käytännössä puuttuu erityisesti E3P-ohjelman Beyond LEO -aktiviteetteihin tarvittavaa osaamista, kuten avaruuslentotoimintaan kiinteästi liit- tyvät aeronautiikka tai lento- ja kirjaimellinen rakettitekniikka, sekä lento- ja ava- ruuslääketiede. Suomen korkeakouluissa ei myöskään ole varsinaisia Beyond LEO toi- menpiteisiin tähtääviä koulutusohjelmia, lukuun ottamatta yksittäisiä kursseja tai sit- ten laajemmin astronomiaan, kosmologiaan ja avaruudentutkimukseen tähtäävää tutkintokoulutusta. Taulukko 2.  Eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusaloja ja sovellusesimerkkejä (Lähteenä: Hank- keessa tehdyt haastattelut, yliopistojen verkkosivut, Business Finland, n/a. Space Finland -sivuston tutki- muksen kuvaukset) Avaruustoimintaan liittyviä tutkimusaloja Mahdollisia sovelluksia tai esimerkkejä Oulun yliopisto Maan ja avaruuden fysiikka Mekaniikkasuunnittelu, materiaalitekniikka jne. Elektroniikka, tietoliikenne- ja viestintätekniikka Planeettojen kaasukehän tutkimus Avaruusesineiden mekaniikkasuunnittelu Teho- ja ilmaisinelektroniikan suunnittelu Säteily- ja hiukkasilmaisimet Tampereen yliopisto (ent. TTY) Avaruusesineiden ratamekaniikka Avaruusesineiden mekaniikkasuunnittelu Aalto-yliopisto Geodesia, -dynamiikka, fotogrammetria, kaukokartoitus, radioteleskopia Planeettojen ja kuiden pinnan ja topografian tutkimus Näkyvän valon ulkopuolisen spektrin havaintojen analyysi ja tulkinta Satelliittijärjestelmien rakentaminen Jyväskylän yliopisto Hiukkasfysiikka Avaruuslennon aikaisten säteilyolojen simulointi ja säteilytestauksen infra Turun yliopisto Fysiikka; astrofysiikka, kosmologia ja astronomia Luotainhavaintojen ja aineistojen analyysi ja tulkinta Avaruuspeilit Säteily- ja hiukkasilmaisimet 44 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Avaruustoimintaan liittyviä tutkimusaloja Mahdollisia sovelluksia tai esimerkkejä Helsingin yliopisto Hiukkas- ja astrofysiikka, kosmologia Luotainhavaintojen ja aineistojen analyysi ja tulkinta Säteily- ja hiukkasilmaisimet Luonnon- varakeskus Kaukokartoitus; luonnonvarojen ja ympäristön tilan kartoitus Luotainhavaintojen ja aineistojen analyysi ja tulkinta Suomen ympäristökeskus Kaukokartoitus; luonnonvarojen ja ympäristön tilan kartoitus Luotainhavaintojen ja aineistojen analyysi ja tulkinta Ilmatieteen laitos Kaukokartoitus; kaasukehän tutkimus ja sen sääilmiöiden ennustaminen Kaukokartoitus ja planeettojen kaasukehän ilmiöiden tutkimus ja ennustaminen Säteily- ja hiukkasilmaisimet Maanmittauslaitos Geodesia ja -dynamiikka, paikkatieto Satelliittipaikannus, signaalinkäsittely ja virheenkorjaus, maa-asematoiminta, signaalinkäsittely ja virheenkorjaus VTT Kaukokartoitus Elektroniikka, viestintäteknologia, signaalinkäsittely, mekaniikka Säteily- ja hiukkasilmaisimet Tekoäly/robotiikka Tutkimusorganisaatioiden edustajien arvio osallistumisen vaikutuksista Yleiskuvana vahvasti avaruustoiminnassa ja -tutkimuksessa mukana olevat vakiintu- neet toimijat suhtautuivat Euroopan avaruusjärjestön uuteen ohjelmajäsenyyteen yrityksiä kriittisemmin. Kritiikin taustalla oli mahdollisesti huoli rahoituksen vähenty- misestä ylipäätään, mutta vahvimmin huoli kohdentui toiminnan fokuksen hajautumi- seen ja liudentumiseen sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Avaruustoiminnan rahoi- tus nähdään jossain määrin nollasummapelinä, jossa selvimpänä uhkana koetaan, että eurooppalainen ja/tai kansallinen rahoitus suuntautuu uudelleen ja rahoi- tusta siirtyy uuden ohjelman vuoksi pois nykyisiltä suomalaisilta vahvuusalueilta ja tutkimusryhmiltä. Positiivisesta näkökulmasta E3P-ohjelman ennakoitiin erityisesti tulevaisuudessa muodostuvan Euroopan avaruusjärjestön näkyvimmäksi ohjelmaksi. Tämän positiivi- seksi vaikutukseksi arvioitiin se, että ohjelman tuoma medianäkyvyys ja tietoisuuden kas- vaminen lisäävät myös muun avaruustutkimuksen sekä teknisten alojen ja luonnontietei- den näkyvyyttä. Ohjelmaan osallistuminen tarjoaisi kansallisille toimijoille hyviä refe- renssejä ja voisi näin ollen houkutella myös muita rahoittajia kuten riskirahoittajia 45 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:11 panostamaan avaruustutkimukseen ja sen kehitykseen. Lisäksi haastatteluissa nostet- tiin esiin, että E3P-ohjelman sisältämät teemat houkuttelevat erityisesti nuoria. Ohjelma voisi näin ollen lisätä eri oppilaitosten motivaatiota tarjota lisää koulutusta, joka on suo- raan hyödynnettävissä avaruustoiminnassa. Lisäksi haastatellut toimijat ennakoivat, että E3P-ohjelmaan osallistuminen tarjoaisi lisää mahdollisuuksia entistä monialaisemmalle yhteistyölle myös uusien (suomalaisten ja eurooppalaisten) kumppaneiden kesken sekä yleiselle avaruusalan osaamisen laajenemi- selle Suomessa. Kaikki haastateltavat ennakoivat jollakin tasolla, että E3P-ohjelmaan osallistuminen voisi nostaa Suomen asemaa ja brändiä avaruustoiminnassa erityi- sesti suuren yleisön silmissä. Ylipäätään haastatteluissa pidettiin tärkeänä, että Suomi kuuluu edistyksellisten ESA-maiden joukkoon. Vastaavasti haastateltavat ennakoivat edellisen kohdan kääntöpuolena, että jos E3P-oh- jelma tulee nousemaan suurimmaksi ja tärkeimmäksi muiden maiden toimijoiden keskuu- dessa, se saattaa näivettää niitä ohjelmia ja toimintoja missä suomalaiset toimijat ovat nyt vahvasti mukana. Haastatteluissa myös arvioitiin, ettei ohjelmaan osallistuminen edellyttäisi tutkimukselta juurikaan uusia panostuksia fyys