Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2022:64 Julkisen sektorin innovaatiobarometri 2022 Valtion tulokset Hallintopolitiikka Julkisen sektorin innovaatiobarometri 2022 Valtion tulokset Matti Kuivalainen, Riikka Hauhtonen, Ira Alanko, Aune Sanz, Pauliina Pussinen Valtiovarainministeriö Helsinki 2022 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Valtiovarainministeriö CC BY-NC-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-367-260-4 ISSN pdf: 1797-9714 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 23.9.2022 Julkisen sektorin innovaatiobarometri 2022 Valtion tulokset Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Teema Hallintopolitiikka Julkaisija Valtiovarainministeriö Tekijä/t Kuivalainen, Matti; Hauhtonen, Riikka; Alanko, Ira; Sanz, Aune; Pussinen, Pauliina; Kieli suomi Sivumäärä 69 Tiivistelmä Julkisen sektorin innovaatiobarometri on toteutettu Suomessa ensimmäistä kertaa yhtä aikaa sekä valtiolla että kunnissa. Julkisen sektorin innovaatiot ovat aihe, johon sekä OECD että pohjoismaat ovat kiinnittäneet viime vuosina enenevissä määrin huomiota. Innovaatiobarometrin tarkoituksena on ollut luoda kuvaa innovaatiotoiminnasta ja tehdä näkyväksi julkisella sektorilla käyttöönotettuja innovaatioita. Tämän kyselyn kohderyhmänä oli valtionhallinnon ja yliopistojen johto. Innovaatiotoimintaa motivoivat erityisesti asiakkaiden ja kansalaisten tarpeet, tuottavuus ja uusi teknologia. Innovaatiotoiminnan ajurit näkyvät myös yksittäisissä innovaatioissa ja niiden vaikutuksissa. Rahaa ja työaikaa ei ole riittävästi käytössä. Organisaation strategia ja henkilöstön osaaminen ovat taas merkittävämpiä innovaatioita edistäviä tekijöitä. Melkein kaikkien vastaajien organisaatioissa innovoidaan. Valtiolla vuosina 2020–2021 käyttöönotetuissa innovaatioissa näkyy pyrkimys tehostaa toimintaa uusia teknologioita hyödyntämällä ja mukautuminen koronapandemiaan. Julkisen sektorin innovaatiot ovat mahdollisuus tunnistaa ja tarttua tiedossa oleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kyselyn tulosten pohjalta voidaan nostaa eri asioita yhteiseen keskusteluun ja tunnistaa kehittämiskohteita. Asiasanat innovaatiopolitiikka, innovaatiotoiminta, innovaatiot, hallintopolitiikka ISBN PDF 978-952-367-260-4 ISSN PDF 1797-9714 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-260-4 Presentationsblad 23.9.2022 Innovationsbarometern för den offentliga sektorn Statens resultat Finansministeriets publikationer 2022:64 Tema Förvaltningspolitiken Utgivare Finansministeriet Författare Kuivalainen, Matti; Hauhtonen, Riikka; Alanko, Ira; Sanz, Aune; Pussinen, Pauliina; Språk finska Sidantal 69 Referat Innovationsbarometern för offentliga sektorn har genomförts i Finland för första gången samtidigt vid både staten och kommunerna. Innovationer inom offentliga sektorn är ett ämne som både OECD och de nordiska länderna har fäst alltmer uppmärksamhet vid under de senaste åren. Avsikten med innovationsbarometern är att skapa en bild av innovationsverksamheten och synliggöra de innovationer som införts inom offentliga sektorn. Enkätens målgrupp var ledningen för statsförvaltningen och universiteten. Innovationsverksamheten motiveras särskilt av kundernas och allmänhetens behov, produktiviteten och ny teknik. Drivkrafterna för innovationsverksamheten syns också i de enskilda innovationerna och i de konsekvenser som innovationerna får. Det finns inte tillräckligt med pengar och arbetstid. Organisationens strategi och personalens kompetens är de viktigaste faktorerna som främjar innovationer. Nästan alla som svarade på enkäten fanns i organisationer där det förekommer innovationsverksamhet. I de innovationer som staten tog i bruk 2020–2021 syns en strävan att effektivisera verksamheten genom att använda nya teknologier och en anpassning till covid- 19-pandemin. Innovationer inom den offentliga sektorn är en möjlighet att identifiera och gripa tag i kända utmaningar och möjligheter. Utifrån enkätresultaten kan olika frågor tas upp till gemensam diskussion och olika utvecklingsobjekt identifieras. Nyckelord innovationspolitik, innovationsverksamhet, innovationer, förvaltningspolitiken ISBN PDF 978-952-367-260-4 ISSN PDF 1797-9714 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-260-4 Description sheet 23 September 2022 Public sector innovation barometer Results for central government Publications of the Ministry of Finance 2022:64 Subject Governance Policy Publisher Ministry of Finance Author(s) Kuivalainen, Matti; Hauhtonen, Riikka; Alanko, Ira; Sanz, Aune; Pussinen, Pauliina; Language Finnish Pages 69 Abstract The public sector innovation barometer was, for the first time, conducted in Finland simultaneously in both central government and municipalities. Public sector innovations are a topic that both the OECD and the Nordic countries have paid more attention to in recent years. The innovation barometer aims to provide a picture of innovation activities and make visible innovations that have been introduced in the public sector. The target group of this survey was the management in central government and universities. Innovation activities are motivated in particular by the needs of citizens and clients, productivity and new technologies. Drivers of innovation activities are also reflected in individual innovations and their effects. There are not enough working hours or money available. The organisation’s strategy and the competence of personnel, in turn, are among the key factors promoting innovations. Nearly all respondents reported that their organisations innovate. The efforts to improve efficiency by using new technologies and adaptation to the COVID-19 pandemic are visible in the innovations introduced in central government in 2020–2021. Public sector innovations are an opportunity to identify and seize the known challenges and opportunities. Based on the results of the survey, it is possible to raise various issues for public discussion and identify areas that could be improved further. Keywords innovation policy, innovation activities, innovations, governance policy ISBN PDF 978-952-367-260-4 ISSN PDF 1797-9714 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-260-4 Sisältö Tiivistelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2 Julkisen sektorin innovaatiot ja niiden merkitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3 Kysely, kohderyhmä ja vastaajat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 OSA A: Innovaatiotoiminta valtiolla.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 4 Innovaatiotoiminnan ohjaus ja lähtökohdat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 5 Innovaatiotoiminnan tuki ja edellytykset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 6 Yhteistyökumppaneiden merkitys innovaatiotoiminnassa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 7 Innovaatiotoiminnan arviointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 OSA B: Merkittävimmät innovaatiot valtiolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 8 Innovaatioiden käyttöönotto organisaatioissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 9 Merkittävimmät innovaatiot ja niitä motivoineet tekijät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 10 Merkittävimmän innovaation mahdollistajat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 11 Merkittävimmän innovaation vaikutukset ja tiedon levittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 12 Keskeiset tulokset ja kehittämisehdotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 LIITTEET.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 7 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 T I I V I S T E L M Ä Julkisen sektorin innovaatiobarometri on toteutettu Suomessa ensimmäistä kertaa yhtä aikaa sekä valtiolla että kunnissa. Julkisen sektorin innovaatiot ovat aihe, johon sekä OECD että pohjoismaat ovat kiinnittäneet viime vuosina enenevissä määrin huomiota. Innovaa- tiot voivat olla paitsi hallintopolitiikan uudistamiskeino, myös keino tuottaa monenlaista arvoa suomalaiselle yhteiskunnalle ja kansalaisille. Innovaatiobarometrin tarkoituksena on ollut luoda kuvaa innovaatiotoiminnasta ja tehdä näkyväksi julkisella sektorilla käyttöön otettuja innovaatioita. Tämän valtiovarainministeriön toteuttaman kyselyn kohderyhmänä oli valtionhallinnon ja yliopistojen johto1. Kuntaliitto on toteuttanut kyselyn kunta sektorilla ja sen tulokset julkaistaan syksyllä 2022. Innovaatiotoimintaan tulee valtiolla ohjausta erityisesti hallitusohjelmasta ja hallinnon alalta. Toimintaa motivoivat erityisesti asiakkaiden ja kansalaisten tarpeet, tuottavuus ja uusi teknologia. Innovaatiotoiminnan ajurit näkyvät myös yksittäisissä innovaatioissa ja niiden vaikutuksissa. Rahaa ja työaikaa ei ole riittävästi käytössä. Organisaation strategia ja henkilöstön osaaminen ovat taas merkittävämpiä innovaatioita edistäviä tekijöitä. Yhteis- työtä tehdään erityisesti julkisen sektorin muiden organisaatioiden, yritysten sekä tutki- muslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Melkein kaikkien vastaajien organisaatioissa innovoidaan. Innovaatiot liittyvät useimmi- ten prosessien parantamiseen, mutta innovaatiotoiminnan myötä syntyy myös uusia pal- veluita ja tuotteita. Valtiolla vuosina 2020–2021 käyttöönotetuissa innovaatioissa näkyy pyrkimys tehostaa toimintaa uusia teknologioita hyödyntämällä ja mukautuminen korona pandemiaan. Tehostamisen ja mukautumisen rinnalla tutkitaan, kuinka julkisen sektorin innovaatiot voitaisiin valjastaa valtion ennakoivan ohjaukseen ja erilaisten yhteiskunnallis- ten missioiden ratkaisemiseen. Kyselyn tulosten pohjalta voidaan nostaa eri asioita yhteiseen keskusteluun ja tunnistaa kehittämistoimenpiteitä. Tuloksia ei ole tarkoitus yleistää laajasti vastaajajoukon rajal- lisen kattavuuden vuoksi. Valtiolla vahvuuksia ovat johdon avoimuus uusille ideoille ja organisaatioiden sisäinen työskentely. Samalla tarvitaan koko julkisen sektorin kattavaa innovaatiomyönteistä kulttuuria, joka kutsuu mukaan kansalaiset ja sidosryhmät. Julkisen sektorin innovaatiot ovat mahdollisuus tunnistaa ja tarttua tiedossa oleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Myönteinen muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan tarvitsemme määrätietoisuutta ja ennakkoluulotonta asennetta uuden edessä. 1 https://vm.fi/valtionhallinto https://vm.fi/valtionhallinto 8 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 1 Johdanto Suomea pidetään julkisen hallinnon kehittämisen mallimaana2. Julkisen sektorin innovaa- tiotoimintaa ja sen potentiaalia ei ole kuitenkaan hyödynnetty täysimääräisesti. Sen koti- mainen näkyvyys ei vastaa monien muiden työalueiden saamaa huomiota, vaikka mui- den maiden katseet kohdistuvat usein Suomeen, kun puhutaan esimerkiksi tulevaisuus- työstä tai kokeiluista.3 Erityisenä suuntana kuluvana vuosikymmenenä tulee olemaan julkisen sektorin innovaatiotoiminnan kytkeminen ennakointi- ja tulevaisuustyöhön, val- tion ohjausjärjestelmään ja yhteiskunnallisten uudistusten tukemiseen. OECD4 on val- mistellut Suomen tuella systeemisen muutoksen tukemiseen ennakoivan ohjauksen mal- lia, jonka ytimessä ovat innovaatiot.5 Samoin sekä Suomessa että OECD:ssa tutkitaan par- haillaan tapoja, joilla innovaatioita voidaan käyttää suurten yhteiskunnallisten missioiden ratkaisemiseen.6 Tarvitsemme toimintamallien luomisen sekä arjen kehittämistyön tueksi tutkittua tietoa. Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto ovatkin toteuttaneet yhtä aikaa innovaatiobarometrit valtiolla sekä kunnissa ja kuntayhtymissä. Kyselyt on laadittu kotimaisessa ja kansain välisessä sidosryhmäyhteistyössä, ja ne mahdollistavat vertailun muihin pohjoismaihin. Kyselyt luovat tietopohjaa päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden käyttöön, ja luovat edellytyksiä kohti vaikuttavampaa julkisen sektorin innovaatiotoimintaa. Innovaatiot saattavat jäädä vaille huomiota julkisella sektorilla, vaikka innovoimme moni- puolisesti. Tässä raportissa kerrotaan, kuinka yleisiä innovaatiotoiminta ja innovaatioiden käyttöönotto olivat valtiolla vuosina 2020–2021. Raportissa nostetaan esille, miten inno- vaatiotoimintaa ohjataan, tuetaan ja arvioidaan, kenen kanssa innovaatioyhteistyötä teh- dään, kuinka innovaatiotoiminnasta viestitään, ja mitkä asiat edistävät tai ovat esteenä innovaatioille. Raportissa on mukana vastaajien esimerkkejä käyttöönotetuista innovaa tioista. Kuntaliitto julkaisee kuntasektorin tulokset syksyllä 2022. 2 https://oecd-opsi.org/wp-content/uploads/2022/06/OECD-Finland-Anticipatory-Report-FINAL.pdf 3 https://oecd-opsi.org/wp-content/uploads/2021/09/Anticipatory-Innovation-Governance-in-Finland.pdf 4 https://www.oecd.org/ 5 https://vm.fi/valtion-ennakoiva-ohjaus 6 https://tietokayttoon.fi/-/suomen-missiolahtoisen-innovaatiopolitiikan-kulmakivet-fimo- https://oecd-opsi.org/wp-content/uploads/2022/06/OECD-Finland-Anticipatory-Report-FINAL.pdf https://oecd-opsi.org/wp-content/uploads/2021/09/Anticipatory-Innovation-Governance-in-Finland.pdf https://www.oecd.org/ https://vm.fi/valtion-ennakoiva-ohjaus https://tietokayttoon.fi/-/suomen-missiolahtoisen-innovaatiopolitiikan-kulmakivet-fimo- 9 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Innovaatiobarometri toteutettiin keväällä 2022, jotta sen tulokset olisivat ajankohtaisia ja käytettävissä uuden hallitusohjelman valmistelussa vuonna 2023. Suomen yhteiskunta on kohdannut useita haasteita viimeisten vuosien aikana, ja julkinen sektori on toistu- vasti osoittanut kyvykkyytensä luoda ratkaisuja nopealla tahdilla, kuten korona-aika ja kriisitilanteet ovat osoittaneet. Poikkeukselliset ajat näkyvät organisaatioiden merkittä- vimmissä innovaatioissa. Tulevien vuosien aikana julkisen sektorin innovaatiotoiminnan painopisteet todennäköisesti muuttuvat. Tarvitsemme eteenpäin suuntautuvaa keskus- telua ja julkisen sektorin innovaatiotoiminnan vahvistamista, jotta onnistumme tehtävis- sämme nopeasti muuttuvassa maailmassa. 10 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 2 Julkisen sektorin innovaatiot ja niiden merkitys Miksi? Julkisen sektorin täytyy uudistua, jotta sen toimintakyky säilyy haastavissakin tilanteissa. Luottamus hallintoon on herkässä tasapainossa, ja kyvyttömyys tuottaa ratkaisuja ongel- miin voi rapauttaa luottamusta hallintoon. Julkinen sektori tulee kohtaamaan tulevaisuu- dessa yhä enemmän haasteita, ja innovaatiotoiminta voi olla yksi keskeinen keino ratkoa niitä. Monimutkaiset ongelmat edellyttävät laajaa yhteistyötä, tiedonvaihtoa sekä toimin- taa organisaatioiden sisällä ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Julkisen sektorin innovaatiot voivat parantaa palveluiden ihmislähtöisyyttä ja julkisen sek- torin tuottavuutta sekä luoda uusia mahdollisuuksia yrityksille ja kansalaisyhteiskunnalle. Innovaatiotoiminnan avulla myös tartutaan ja vaikutetaan globaaleihin megatrendeihin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon. Innovaatioiden tarve kasvaa, kun yritämme vastata tiedossa oleviin muutoksiin ja vastata yllättäviin tilanteisiin – julkiselta sektorilta edellytetään jatkuvaa oppimista ja uusiutumista. Mitä? OECD:n mukaan julkisen sektorin innovaatio on jotain asiayhteydessään uutta, joka on otettu käyttöön, ja joka luo arvoa.7 Julkisen sektorin innovaatio on uusi tai parannettu pal- velu, tuote tai prosessi tai niiden yhdistelmä, joka poikkeaa merkittävästi organisaation aiemmista palveluista, prosesseista tai tuotteista, ja jolla pyritään saamaan aikaan vaikutta- vuutta yhteiseksi hyväksi. Jotta palvelu, tuote tai prosessi voidaan katsoa innovaatioksi, sen on oltava myös mahdol- listen käyttäjien, kuten asiakkaiden tai työntekijöiden käytössä. Innovaation tulee olla uusi organisaatiossa, mutta sitä on voitu käyttää tai kehittää aikaisemmin toisaalla. Innovaatiot voivat olla selkeärajaisia ratkaisuja johonkin tiettyyn toimintaympäristön muu- tokseen tai tietoisia yrityksiä vaikuttaa toimintaympäristöön. Usein innovaatioissa yhdisty- vät molemmat näkökulmat. 7 https://oecd-opsi.org/wp-content/uploads/2022/06/OECD-Finland-Anticipatory-Report-FINAL.pdf https://oecd-opsi.org/wp-content/uploads/2022/06/OECD-Finland-Anticipatory-Report-FINAL.pdf 11 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Innovaatioita voidaan luokitella monilla eri keinoilla. OECD:n mukaan julkisen sektorin innovaatioiden kehittämistä ohjaavat tehostavat ja mukautuvat sekä yhä enenevissä mää- rin tehtäväkeskeiset8 ja ennakoivat toimintalogiikat.9 Tässä raportissa innovaatiot on jaettu palvelu-, tuote- ja prosessi-innovaatioihin. Nämä luokittelut eivät suoraan kerro, millai- nen ajattelu on ohjannut niiden kehittämistä ja toisinaan luokittelun rajat hämärtyvät niin määritelmissä kuin käytännössäkin. Tuoteinnovaatiolla tarkoitetaan asiaa tai tavaraa, joka on organisaatiossa joko täysin uusi tai paranneltu tuote. Tuotteisiin lasketaan tässä raportissa fyysisten asioiden, kuten laittei- den lisäksi myös digitaaliset tuotteet ja järjestelmät. Palveluinnovaatiolla tarkoitetaan organisaation tarjoamaa uutta tai paranneltua palvelua. Palvelu voi olla suunnattuna asiakkaille ja kansalaisille tai organisaation omaan käyttöön. Prosessi-innovaatiolla tarkoitetaan organisaation liiketoimintaan tai sisäiseen toimintaan liittyvää paranneltua toimintatapaa. Prosessi-innovaatio voi esimerkiksi edistää organisaa- tion tuottavuutta, prosessien sujuvuutta, viestintää tai tiedonkäsittelyä. Innovaatiotoiminnalla ja sen tuella tarkoitetaan toimintaa, jota harjoitetaan innovoinnin edistämiseksi organisaatiossa. Kyseessä voi olla toiminta, joka suoraan auttaa kehittämään uusia tai parannettuja palveluja, tuotteita tai prosesseja organisaation asiakkaille tai sisäi- sen työn kehittämiseksi. Toimintaan voi kuulua myös innovaatiotoiminnan johtaminen, koordinointi tai yhteistyö eli innovointivalmiuksien tukeminen. Miten? Innovaatiotoimintaa voi tapahtua monella tasolla, kuten OECD listaa (kuva 1): 1) henkilötasolla 2) organisaatioissa 3) julkisella sektorilla 4) yhteiskunnassa Vaikuttava innovaatiotoiminta edellyttää innovaatiomyönteistä toimintaympäristöä. OECD:n viitekehyksessä korostetaan ihmisiä, tietoa, työskentelytapoja sekä sääntöjä ja prosesseja. 8 Tunnetaan myös missiolähtöisyytenä. 9 https://oecd-opsi.org/blog/innovation-facets-different-tools-for-different-aims/ https://oecd-opsi.org/blog/innovation-facets-different-tools-for-different-aims/ 12 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon vaikuttaa se, miten ihmisiä motivoidaan tutkimaan uusia ideoita ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Tavat, joilla ihmisiä valikoi- daan tiettyihin tehtäviin, palkitaan ja johdetaan ovat tärkeitä organisaation innovaatio kyvykkyyden kannalta. Dataa, tietoa, ymmärrystä ja oppimista pidetään välttämättöminä innovaatioiden kehittä- miselle. Tietojohtamisen puutteet voivat estää innovaatioiden syntymistä. Olemassa ole- vista innovaatioista on myös tärkeää jakaa avoimesti tietoa, jotta muut voivat oppia niistä. Yksittäisten organisaatioiden ja julkisen sektorin toimintatavat vaikuttavat innovoin- tiin. Työtilojen ja tiimirakenteiden tulee olla kunnossa. Julkisen sektorin pitää vaalia kumppanuuksia ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa sekä työskennellä myös sisäisesti saumattomasti. Innovaatiomyönteinen sääntely, budjetointi ja strategiaprosessit ovat merkittäviä edistäjiä. Huonosti toteutettuina ne voivat estää innovaatioiden kehittämistä.10 Ennakoivan inno- vaatiotoiminnan tutkimuksen myötä OECD on alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota tulevaisuustyön ja julkisen sektorin innovaatioiden väliseen yhteyteen. 10 https://www.oecd.org/publications/the-innovation-imperative-in-the-public-sector-9789264236561-en.htm https://www.oecd.org/publications/the-innovation-imperative-in-the-public-sector-9789264236561-en.htm 13 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Kuva 1.  Innovaatiotoiminnan tasot ja toimintaympäristö (OECD) Suomi on hyväksynyt OECD:n innovaatiojulistuksen11 yhdessä OECD-maiden kanssa minis- terineuvoston kokouksessa 22. toukokuuta 2019 (kuva 2). Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Suomen julkinen hallinto: 1) Tukee ja vahvistaa julkisen sektorin innovaatiotoimintaa 2) Rohkaisee ja valmentaa kaikkia virkamiehiä innovoimaan 3) Vaalii kumppanuuksia ja tukee moniäänisyyttä 4) Tukee tutkimusta, iterointia ja kokeiluja sekä 5) Levittää opittua ja jakaa hyviä käytäntöjä 11 Innovaatiojulistus Työskentelytavat • Rakenteet • Yhteistyö • Kumppanuudet Säännöt ja prosessit • Sääntely • Budjetointi • Strategiatyö Tieto • Avoimuus • Data • Oppiminen Ihmiset • Osaaminen • Toimintakulttuuri • Johtaminen Yksilö Organisaatio Julkinen sektori Yhteiskunta https://vm.fi/documents/10623/307541/Innovaatiojulistus+final+25-11-19.pdf/2dbccb3c-3310-990c-537a-ee28bef08f53/Innovaatiojulistus+final+25-11-19.pdf?t=1574850905000 14 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Kuva 2.  Suomen julkisen hallinnon innovaatiojulistus Valtiovarainministeriö edistää julistuksen toimeenpanoa monin eri keinoin. Ministeriö joh- taa vuonna 2021 perustettua julkisen sektorin innovaatiotoiminnan yhteistyöryhmää12 ja koordinoi innovaatioverkostoa, joka mahdollistaa yhdessä oppimisen innovaatioista. Valtiovarainministeriö välittää aktiivisesti tietoa julkisen sektorin innovaatioista kansain- välisille yhteistyökumppaneille ja vaikuttaa OECD:n OPSI-työryhmän13 tavoitteisiin ja toimintaan. OECD suoritti Suomessa EU:n rahoituksella arvion Valtion ennakoivan ohjauksen ja inno- vaatiotoiminnan tilasta vuosina 2020–22.14 OECD:n mukaan valtiovarainministeriön pitäisi selvittää: 1) Kuinka tämän hetkiset julkisen sektorin innovaatiotoimet sopivat yhteen Ennakoivan ohjauksen tarpeiden kanssa 2) Millaisia vajeita on olemassa 3) Millaisia investointeja innovaatio-osaamisiin ja -kyvykkyyksiin tarvitaan 4) Miten innovaatiotoiminnasta ja innovoinnista voitaisiin tehdä systeeminen osa politiikkatoimien muotoilua ja toimeenpanoa 12 Innovaatiotyöryhmä hankeikkunassa. Innovaatiotyöryhmän tekemät havainnot julkisen sektorin innovaatiotoi- minnan moninaisuudesta ja sirpaleisuudesta toimivat yhtenä lähtölaukauksena tämän barometrin toteuttamiselle. 13 https://oecd-opsi.org/ 14 https://oecd-opsi.org/wp-content/uploads/2022/06/OECD-Finland-Anticipatory-Report-FINAL.pdf Tuemme ja vahvistamme innovaatiotoimintaa julkisessa hallinnossa Rohkaisemme ja valmennamme kaikkia virkamiehiä innovoimaan Vaalimme kumppanuuksia ja tuemme moniäänisyyttä Levitämme opittua ja jaamme käytäntöjä Tuemme tutkimusta, iterointia ja kokeiluja https://vm.fi/hanke?tunnus=VM060:00/2021 https://oecd-opsi.org/ https://oecd-opsi.org/wp-content/uploads/2022/06/OECD-Finland-Anticipatory-Report-FINAL.pdf 15 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Samoin valtiovarainministeriön pitäisi systemaattisesti suunnitella ja koordinoida oppi- mista sellaisista julkisen sektorin innovaatioprojekteista, joissa on käytetty uusia enna- koivia työkaluja ja menetelmiä. Tämä barometri toteuttaa osaltaan OECD:n ehdotuksia Suomelle. Hyvä tietää 1: Valtion ennakoiva ohjaus OECD esitteli ehdotukset Suomelle vaikuttavammasta tulevaisuustyöstä, paremmasta politiikkavalmistelusta ja systemaattisemmasta innovaatiotoiminnasta kesällä 2022. OECD on kehittänyt viimeisen kahden vuoden globaalin myllerryksen aikana uutta ennakoivan ohjauksen paradigmaa vastatakseen vuosisadan vauhdilla eteneviin muutoksiin ja epävarmoihin kehityskulkuihin. Euroopan komissio ja Suomi ovat tukeneet tätä työtä. Ehdotukset Suomelle perustuvat kirjallisuuskatsaukseen, laajaan haastattelukierrokseen, lukuisiin työpajoihin sekä neljään käytännön projektiin, jotka käsittelivät hiilineutraaliutta, jatkuvaa oppimista, lasten hyvinvointia sekä poliittisen ja virkamiesjohdon rooleja. https://vm.fi/valtion-ennakoiva-ohjaus https://vm.fi/valtion-ennakoiva-ohjaus https://vm.fi/valtion-ennakoiva-ohjaus 16 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 3 Kysely, kohderyhmä ja vastaajat Valtiovarainministeriö lähetti innovaatiobarometrikyselyn keväällä 2022 valtiolla yhteensä 142 eri organisaatioon, kuten ministeriöihin, virastoihin, valtion erillistehtäviä hoitaviin yri- tyksiin, eduskunnan alaisiin laitoksiin ja yliopistoihin.15 Kysely oli tarkoitettu organisaa tioiden johtoryhmissä toimiville henkilöille, sillä heidän panoksensa on erittäin tärkeää jul- kisen sektorin innovaatiotoiminnan mahdollistamisessa ja ohjauksessa. Kysely laadittiin yhdessä kotimaisten ja pohjoismaisten sidosryhmien kanssa.16 Kyselyyn saatiin vastauksia 63 organisaatiosta yhteensä 71 kappaletta. Vastauksia saatiin 44 % niistä organisaatioista, joihin kysely lähetettiin. Kyselyyn vastaajista 71 % oli organisaation ylintä johtoa (n=50), neljännes keskijohtoa (n=19) ja yksi prosentti asiantuntijoita (n=1.) Kaikkiin kysymyksiin vastaaminen oli vapaaehtoista, joten siksi vastausmäärät vaihtelevat kysymyksittäin. Kyselyyn vastanneiden organisaatiot voidaan luokitella virastoihin, yliopistoihin, muihin julkisoikeudellisiin yhteisöihin17, yrityksiin, ministeriöihin ja liikelaitoksiin. Selkeä enem- mistö vastaajista kuului virastoihin. (kuvio 1) Vastaajat vastasivat kysymyksiin omasta näkö- kulmastaan ja vastaukset eivät siten edusta välttämättä organisaatioiden virallista linjaa. 15 Kysely oli vastattavissa 28.3.–5.5.2022, sen tulokset analysoitiin kesällä 2022 ja julkaistiin 23.9.2022. 16 Valtiovarainministeriö kävi keskusteluja Tanskan, Norjan ja Ruotsin julkisen sektorin innovaatiotoimijoiden kanssa. Kyselylomake pohjautuu Tanskan johdolla kehitettyyn julkisen sektorin innovaatioiden mittaamisen oppaa- seen Copenhagen Manualiin. https://innovationbarometer.org/copenhagen-manual/ Kotimaassa kyselylomaketta kehitettiin muun muassa Kelan, Kuntaliiton, Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja Valtiokonttorin kanssa. 17 Esimerkiksi Kela. https://innovationbarometer.org/copenhagen-manual/ 17 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Kuvio 1.  Vastaajien organisaatioiden luokittelu Kyselyyn vastattiin eri kokoisista organisaatioista. Eniten vastaajia oli 100–500 työntekijän organisaatioista (n=22). (kuvio 2) Kuvio 2.  Vastaajien organisaatioiden työntekijämäärät 4 5 7 7 10 36 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Liikelaitos Ministeriö Muu julkisoikeudellinen Yritys Yliopisto Virasto Organisaation tyyppi [lkm] 12 22 18 10 5 0 5 10 15 20 25 Alle 100 100–500 500–1 500 1 500–5 000 yli 5 000 Organisaation työntekijämäärä [lkm] 18 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 OSA A: Innovaatiotoiminta valtiolla 19 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 4 Innovaatiotoiminnan ohjaus ja lähtökohdat Innovaatiobarometrin tulokset osoittavat, että lähes kaikissa julkisen sektorin organisaa tioissa valtiolla on innovaatiotoimintaa: vastanneista 93 %:lla oli innovaatiotoimintaa vuo- sina 2020–2021. (kuvio 3) Kuvio 3.  Vastaajien organisaatioiden innovaatiotoiminta Kolmanneksella vastaajista oli hyväksytty innovaatio-ohjelma vuosina 2020–2021. (kuvio 4) Tämä voi selittyä sillä, että innovaatiotoiminta on sisällytetty muuhun strategiaan tai kehittämis- ja kokeilutoimintaan. Oliko organisaatiossanne innovaatiotoimintaa vuosina 2020–2021 [lkm ja %] 5 7 % 65 93 % Ei Kyllä 20 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Kuvio 4.  Hyväksytty innovaatio-ohjelma Keskitetty toiminto, joka koordinoi innovaatiotoimintaa oli yli puolella vastaajista. (kuvio 5) Kuvio 5.  Keskitetty toiminto innovaatiotoiminnan koordinoimiseen Oliko organisaatiollanne hyväksytty innovaatio-ohjelma tai vastaava 31. joulukuuta 2021? Ei Kyllä 46 66 % 24 34 % Oliko organisaatiollanne keskitetty toiminto, joka koordinoi innovaatiotoimintaa vuosina 2020–2021? Ei Kyllä 32 46 %38 54 % 21 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Hyvä tietää 2: Kelan innovaatioyksikkö Keskitetty innovaatiotoiminto voidaan organisoida monilla eri tavoilla. Hyvä esimerkki on Kelassa toimiva innovaatioyksikkö, joka yhdistelee ennakointia ja innovaatiotoimintaa organisaation strategiatyöhön ja muihin kehittämishankkeisiin. Ennakoinnin kautta tunnistetaan ilmiöitä, joihin innovaatiotoiminta tarttuu. Innovaatioprosessin oppeja nostetaan organisaation strategiatyöhön. Toiminta on strategianmukaista, mutta se ei tarkoita, että yksikkö olisi sidottu pelkästään organisaation johdon määrittelemiin prioriteetteihin. Tämä tarkoittaa, että toiminnolla lupa tutkia olemassa olevan strategian ulkopuolisia asioita. Kelassa on myös sellaista kehittämistyötä, jota ei ole organisoitu ”innovaatiosateenvarjon” alle. Tämä työ on enemmän kiinni hetkessä, kun Kelan innovaatioyksikkö katsoo pidemmälle tulevaisuuteen. Kyseessä on systemaattisesti johdettu toiminto, joka voi myös tunnistaa, että jokin asia ei toimi ennen kuin sitä otetaan laajemmin käyttöön. Innovaatiotoiminto voikin toimia myös riskienhallintamekanismina. Se voi kokeilla vaikkapa tiettyjä teknologioita, ja sen pohjalta tehdä kilpailutuksia. Valtiolla eniten ohjausta ja linjauksia innovaatiotoimintaan tulee hallitusohjelmasta. Myös hallinnonala ja virastotaso ohjaavat merkittävästi innovaatiotoimintaa. Vastaajien organi- saatioissa vähiten ohjausta antaa ylikansallinen taso. Tulosten perusteella ohjausta ja lin- jauksia tulee eri tasoilta erittäin paljon varsin harvoin. (kuvio 6) Yksi keino julkisen sek- torin innovaatiotoiminnan ohjaamiseen voi olla erillinen strategia. Norja laati sellaisen vuonna 2021. 22 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Kuvio 6.  Ohjaus ja linjaus eri tahoilta innovaatiotoimintaan 1 ei lainkaan 2 3 4 5 erittäin paljon Kuinka paljon seuraavilta tahoilta tulee ohjausta ja linjauksia innovaatiotoimintaan organisaatiossanne? 21 17 13 10 6 4 17 10 15 12 6 11 14 14 22 17 27 21 14 18 16 13 18 25 9 3 16 11 9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ylikansallinen taso, esim. YK ja Agenda 2030 tai OECD Osastotaso EU-taso Virastotaso Hallinnonala Hallitusohjelma Hyvä tietää 3: Norjan julkisen sektorin innovaatiotoiminnan White Paper Norjassa julkisen sektorin innovaatiotoimintaa on edistetty laatimalla kunta- ja uudistusministeriön johdolla ns. white paper viitoittamaan innovointia. Strategia sisältää suosituksia muun muassa käyttäjälähtöisyydestä, osaamisen kehittämisestä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä. Johtajien keskeinen tehtävä on luoda avointa, uteliasta ja rohkeaa innovaatiokulttuuria. Lue lisää: https://www.regjeringen.no/en/dokumenter/ meld.-st.-30-20192020/id2715113/ https://www.regjeringen.no/en/dokumenter/meld.-st.-30-20192020/id2715113/ https://www.regjeringen.no/en/dokumenter/meld.-st.-30-20192020/id2715113/ 23 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Asiakkaiden tarpeet ja odotukset motivoivat innovaatiotoimintaa eniten. Toiseksi eniten motivoi tuottavuus ja kolmanneksi eniten innovaatiotoiminnan mahdollistava uusi tekno- logia. Taloudellinen kestävyys sekä ekologinen kestävyys nousivat osassa organisaatioissa motiiveiksi, mutta enemmistöllä sosiaalinen kestävyys oli kaikista vastausvaihtoehdoista harvinaisin motivaation lähde. (kuvio 7) Kuvio 7.  Innovaatiotoiminnan motiivit Kuinka paljon seuraavat tekijät motivoivat vuosina 2020–2021 organisaationne innovaatiotoimintaa 1 ei lainkaan 2 3 4 5 erittäin paljon 6 6 5 4 2 12 10 25 11 14 8 6 4 15 18 15 17 20 11 15 17 14 24 22 17 22 23 24 26 30 30 13 14 8 17 11 33 20 16 21 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusi lainsäädäntö tai asetus, joka edellyttää noudattamista tai mahdollistaa muutoksen Turvallisuus ja huoltovarmuus Sosiaalinen kestävyys, esim. sukupuolten välinen tasa-arvo Ekologinen kestävyys, esim. ilmastonmuutokseen vastaaminen Tutkimukset ja arvioinnit Asiakkaiden ja kansalaisten tarpeet ja odotukset Muutoksen mahdollistava uusi teknologia ja tietämys Taloudellinen kestävyys, esim. julkisten varojen kestävä käyttö Tuottavuus 24 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 5 Innovaatiotoiminnan tuki ja edellytykset Innovaatiotoiminnan kehittämisessä tärkeää ovat erilaiset tukimuodot ja kyselyn vas tauksista selviää, että innovaatiotoimintaa on tuettu monipuolisesti eri keinoilla. Yleisim- piä keinoja innovaatiotoiminnan tukemiseen vastaajien organisaatioissa on ollut tiedon tuottaminen tarpeista ja mahdollisuuksista, kokeiluihin kannustaminen, ideoiden aloittei- den kerääminen käyttäjiltä ja innovaatiotoiminnan tulosten esittäminen ja levittäminen. (kuvio 8) Kuvio 8.  Keinot innovaatiotoiminnan tukemiseen Kuinka paljon olette tukeneet innovaatiotoimintaa seuraavilla keinoilla vuosina 2020–2021? 1 ei lainkaan 2 3 4 5 erittäin paljon 13 11 10 8 7 6 5 3 16 24 28 23 28 17 11 10 17 12 9 8 8 20 19 19 15 20 13 23 20 26 20 20 23 20 12 11 6 16 11 14 22 27 20 25 25 30 34 5 5 6 7 4 19 10 10 6 14 17 9 8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Suosimalla innovaatiomyönteistä sääntelyä ja laintulkintaa tai vaikuttamalla lainsäädäntöön Kehittämällä menetelmiä innovaatioiden vaikutusten arviointiin Hyödyntämällä ideakilpailuja, hackathoneja tai vastaavia Investoimalla infrastruktuuriin innovaatioita varten, esim. yhteiskehittämisalustan hankkiminen organisaatiolle Suosimalla innovatiivisia hankintoja Tukemalla tutkimus- ja kehitystoimintaa (T & K) Vahvistamalla johtajuutta ja henkilöstön innovaatio-osaamista Ennakointi- ja tulevaisuustyöllä Seuraamalla ja arvioimalla innovaatioiden vaikutuksia Esittämällä ja levittämällä innovaatiotoiminnan tuloksia Keräämällä ideoita ja aloitteita käyttäjiltä ja sidosryhmiltä Kannustamalla kokeiluihin Tuottamalla tietoa tarpeista ja mahdollisuuksista 25 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Kyselyn perusteella eniten resurssipuutetta on rahoituksessa ja työajassa: vastaajista 73 % kokee, ettei työaikaa ole riittävästi käytettävissä ja 61 % kokee, ettei rahoitusta ole riittä- västi innovaatiotoimintaa varten. Alle puolet vastaajista kokee, että organisaatiossa on riit- tävästi osaamista innovaatiotoimintaan. Muuta tukea sen sijaan on paremmin saatavilla. Riittävästi oman organisaation virka- miesjohdon tukea kokee saavansa 78 % vastaajista ja riittävästi poliittista tukea 60 %. Innovointitoimintaa tukevia menetelmiä ja prosesseja on riittävästi 63 %:lla vastaajista. Vastaajista 65 %:lla on riittävästi selkeitä ideoita ja tavoitteita innovaatiotoiminnalle. (kuvio 9) Kuvio 9.  Tuen ja resurssien riittävyys innovaatiotoiminnassa Tulosten perusteella innovaatiomyönteisin toimintakulttuuri on kaikista suurimmissa ja pienimmissä organisaatioissa. Selkeitä ideoita ja tavoitteita innovaatiotoiminnalle sekä sitä tukevia menetelmiä ja prosesseja on sitä enemmän, mitä suurempi organisaatio on kyseessä. (kuvio 10) Ei Kyllä 51 43 35 29 28 26 26 25 16 19 28 34 41 42 45 44 46 55 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ...riittävästi työaikaa käytettävissä innovaatiotoimintaan ...riittävästi rahoitusta innovaatiotoimintaa varten ...riittävästi osaamista innovaatiotoimintaan ...riittävästi innovaatiotoimintaa varten tarvittavia laitteita ja ohjelmistoja ...poliittista tukea innovaatiotoiminnalle ...innovointitoimintaa tukevia menetelmiä ja prosesseja ...toimintakulttuuri, joka edisti kokeiluja ja riskinottoa ...selkeitä ideoita ja tavoitteita innovaatiotoiminnalle ...oman virkamiesjohdon tukea innovaatiotoiminnalle Oliko organisaatiollanne vuosina 2020–2021... 26 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Kuvio 10.  Resurssien ja tuen riittävyys innovaatiotoiminnassa organisaation kokoluokan mukaan 80 % 80 % 50 % 75 % 60 % 60 % 60 % 80 % 80 % 80 % 50 % 80 % 60 % 78 % 60 % 44 % 70 % 50 % 62 % 92 % 38 % 46 % 46 % 31 % 15 % 62 % 46 % 53 % 84 % 68 % 63 % 32 % 37 % 16 % 58 % 58 % 42 % 67 % 50 % 67 % 42 % 33 % 33 % 58 % 83 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ...innovointitoimintaa tukevia menetelmiä ja prosesseja ...oman virkamiesjohdon tukea innovaatiotoiminnalle ...poliittista tukea innovaatiotoiminnalle ...riittävästi innovaatiotoimintaa varten tarvittavia laitteita ja ohjelmistoja ...riittävästi osaamista innovaatiotoimintaan ...riittävästi rahoitusta innovaatiotoimintaa varten ...riittävästi työaikaa käytettävissä innovaatiotoimintaan ...selkeitä ideoita ja tavoitteita innovaatiotoiminnalle ...toimintakulttuuri, joka edisti kokeiluja ja riskinottoa Resurssien ja tuen riittävyys innovaatiotoiminnassa organisaation kokoluokan mukaan vuosina 2020–2021 1. Alle 100 2. 100–500 3. 500–1 500 4. 1 500–5 000 5. Yli 5 000 27 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 6 Yhteistyökumppaneiden merkitys innovaatiotoiminnassa Vastausten perusteella eniten syötettä organisaatioiden innovaatiotoiminnan suunnitte- luun antavat toiset suomalaisen julkisen hallinnon organisaatiot, yritykset sekä tutkimus- laitokset ja korkeakoulut. Vastaajien mukaan organisaatiot saavat vähiten syötettä ajatus- hautomoista ja kolmannen sektorin kautta. (kuvio 11) Avoimissa vastauksissa nousee esille tietolähteitä, joita ei ollut valmiissa vastausvaihto ehdoissa. Tietolähteiksi mainitaan henkilöstö, etujärjestöt, johto ja kaupungit ja kunnat. Kuvio 11.  Syöte innovaatiotoiminnan suunnitteluun eri tietolähteiltä ja yhteistyökumppaneilta Kuinka paljon seuraavat tietolähteet ja yhteistyökumppanit antoivat syötettä organisaationne innovaatiotoiminnan suunnitteluun vuosina 2020–2021? 1 ei lainkaan 2 3 4 5 erittäin paljon 35 23 13 9 9 6 6 18 28 25 22 22 17 13 10 10 10 21 21 17 19 27 30 3 5 10 14 15 21 16 23 3 2 2 5 6 8 8 7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ajatushautomot Kolmas sektori Ulkomainen julkisen hallinnon organisaatio Kansainvälinen yhteistyöelin (esim. OECD tai EU) Asiakkaat ja kansalaiset Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut Yritykset Toinen suomalainen julkisen hallinnon organisaatio 28 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Innovaatiotoiminta on monessa tapauksessa yhteistyötä. Kyselyyn vastanneiden orga- nisaatiot tekevät eniten yhteistyötä valtion virastojen ja ministeriöiden kanssa. Yleisiä yhteistyökumppaneita olivat myös muut julkisen sektorin toimijat ja asiakkaat ja kansalai- set. Vähiten on tehty yhteistyötä kuntien ja maakuntien sekä kolmannen sektorin kanssa. (kuvio 12) Kuvio 12.  Innovaatioyhteistyö eri toimijoiden kanssa Kuinka paljon organisaationne teki innovaatioyhteistyötä seuraavien toimijoiden kanssa vuosina 2020–2021? 1 ei lainkaan 2 3 4 5 erittäin paljon 19 11 6 5 3 2 23 24 13 13 21 5 13 14 19 25 27 19 8 12 18 19 14 31 4 9 14 8 6 13 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kolmas sektori Kunnat ja maakunnat Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut Asiakkaat ja kansalaiset Muut julkisen sektorin toimijat Valtion virastot ja ministeriöt 29 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 7 Innovaatiotoiminnan arviointi Kyselyyn vastanneiden organisaatiot ovat käyttäneet monipuolisesti eri keinoja inno- vaatiotoiminnan mittaamisen ja arvioimiseen. Suosituimmat keinot ovat laadulliset itse arvioinnit ja yksittäisille innovaatiohankkeille asetettujen tavoitteiden toteutumisen mit- taaminen. Kolmanneksi suosituin keino on asiakkaille, kansalaisille ja työntekijöille suun- natut kyselyt. (kuvio 13) Kuvio 13.  Keinot innovaatiotoiminnan vaikutusten seuraamiseen Valmiiden vastausvaihtojen lisäksi avoimissa vastauksissa mainitaan muita keinoja inno- vaatiotoiminnan mittaamiseen, arviointiin ja seurantaan. Näitä ovat muun muassa jätetyt patenttihakemukset ja keksintöilmoitukset, ulkoinen arviointi, uusien yritysten määrä ja tieteellisten julkaisujen määrä. 8 28 32 44 45 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Jollain muulla tavalla, miten? Arvioimalla kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista innovaatiotoiminnassa (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen) Asiakkaille, kansalaisille ja työntekijöille suunnatuilla kyselyillä Mittaamalla yksittäisille innovaatiohankkeille asetettujen tavoitteiden toteutumista Laadullisilla itsearvioinneilla Miten olette seuranneet vuosina 2020–2021 innovaatiotoiminnan vaikutuksia? [lkm] 30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 OSA B: Merkittävimmät innovaatiot valtiolla Raportin tässä osassa keskitytään innovaatiobarometrin vastaajien organisaa­ tioiden merkittävimpiin innovaatioihin. 31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 8 Innovaatioiden käyttöönotto organisaatioissa Kun kysyttiin vuosina 2020–2021 käyttöönotetuista innovaatioista, saatiin 65 vastausta. Vastaajista yli kolmella neljäsosalla (77 %) on vähintään yksi prosessi-innovaatio ja vajaalla kolmella neljäsosalla (74 %) vähintään yksi palveluinnovaatio. Yli puolet (52 %) mainitsee vähintään yhden palveluinnovaation organisaatiossaan. (kuvio 14) Kuvio 14.  Palvelu-, tuote- ja prosessi-innovaatioiden käyttöönotto. Innovaatio voi olla täysin uusi ja organisaation itse keksimä kyseisellä toimialalla. Innovaa- tio voi olla kopio tai sovellus toiselta tai samalta toimialalta. Innovaatio voi olla myös saa- nut vaikutteita useammasta eri innovaatiosta. Yhteensä 44 vastaajaa kertoi innovaation olevan kokonaan uusi organisaation toimialalla ja 39 vastaajaa ilmoitti innovaatiosta, joka oli kopio, sovellus tai saanut muualta vaikut- teita. (kuvio 15) 34 48 50 0 10 20 30 40 50 60 Kyllä, vähintään yksi tuoteinnovaatio Kyllä, vähintään yksi palveluinnovaatio Kyllä, vähintään yksi prosessi-innovaatio Otitteko käyttöön palvelu-, tuote- tai prosessi-innovaatioita vuosina 2020–2021? [lkm] 32 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Kuvio 15.  Kokonaan uusien innovaatioiden ja muualla kehitettyjen innovaatioiden käyttöönotto 39 44 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 Vähintään yksi innovaatioista on kopio, sovellettu tai saanut vaikutteita muualta Vähintään yksi innovaatioista on kokonaan uusi organisaatiomme toimialalla Oletteko kehittäneet kokonaan uusia innovaatioita tai käyttöönottaneet muualla kehitettyjä innovaatioita vuosina 2020–2021? [lkm] 33 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 9 Merkittävimmät innovaatiot ja niitä motivoineet tekijät Pyysimme vastaajia kertomaan organisaatioiden merkittävimmistä innovaatioista ja kyse- lyyn saatiin yhteensä 50 kuvausta eri innovaatioista. Näistä merkittävimmistä innovaati- oista puolet on prosessi-innovaatioita, reilu viidennes palveluinnovaatioita ja vajaa vii- dennes tuoteinnovaatioita. Tärkeä ja rohkaiseva havainto on se, että vastaajien kuvaamat innovaatiot täyttävät julkisen sektorin innovaation määritelmän. Yleisimpänä motivoivana tekijänä on ollut asiakkaiden ja kansalaisten tarpeet ja odotuk- set. Taloudellinen kestävyys, tuottavuus ja uusi teknologia ovat myös olleet merkittäviä motivoivia tekijöitä. Uusi lainsäädäntö tai asetus, joka edellyttäisi noudattamista tai mah- dollistaisi muutoksen oli harvinaisin motivaationlähde. (kuvio 16) 34 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Kuvio 16.  Merkittävimpien innovaatioiden motiivit Innovaatiotoimintaa motivoivat tekijät ovat motivoineet myös merkittävintä innovaatiota ja alla oleva taulukko kuvastaa näiden korrelointia. Korrelaatio ei ole merkittävä asiakkai- den tarpeissa ja odotuksissa. Tämä voi johtua siitä, että vastauksissa korostuvat prosessi- innovaatiot. Sama tilanne koskee turvallisuutta ja huoltovarmuutta sekä lainsäädäntöä. Jälkimmäistä voi selittää esimerkiksi se, että strategisen tasolla eli innovaatiotoiminnan suunnittelussa saatetaan kiinnittää systemaattisemmin huomiota lainsäädäntöön kuin yksittäisten innovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. Toisaalta esimerkiksi Valtio konttorin kustannustuki-innovaatiota on kehitetty rinnakkain lainsäädännön kanssa. (taulukko 1) Kuinka paljon seuraavat tekijät motivoivat vuosina 2020–2021 organisaatiossanne käyttöön otettua merkittävintä innovaatiota? 1 ei lainkaan 2 3 4 5 erittäin paljon 12 12 8 8 7 7 3 2 17 16 14 10 13 6 2 6 5 13 18 18 18 19 12 11 18 7 14 16 14 21 15 23 30 26 17 11 4 12 10 13 19 21 14 38 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Turvallisuus ja huoltovarmuus Uusi lainsäädäntö tai asetus, joka edellyttää noudattamista tai mahdollistaa muutoksen Ekologinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys Tutkimukset ja arvioinnit Muutoksen mahdollistava uusi teknologia ja tietämys Tuottavuus Taloudellinen kestävyys Asiakkaiden ja kansalaisten tarpeet ja odotukset 35 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Taulukko 1.  Innovaatiotoiminnan motiivien ja merkittävimpien innovaatioiden motiivien korrelointi Oikealle: Vuosien 2020–2021 innovaatiotoimintaa motivoivat tekijät / Alas: Vuosien 2020–2021 merkittävimpää innovaatiota motivoivat tekijät As ia kk ai de n ja ka ns al ai st en ta rp ee t j a od ot uk se t Tu ot ta vu us Uu si la in sä äd än tö /a se tu s, jo ka ed el ly ttä ä no ud at ta m ist a/ m ah do lli st aa m uu to ks en M uu to ks en m ah do lli st av a u us i t ek no lo gi a ja ti et äm ys Tu rv al lis uu s j a h uo lto va rm uu s Ek ol og in en ke st äv yy s So sia al in en ke st äv yy s Ta lo ud el lin en ke st äv yy s Tu tk im uk se t j a a rv io in ni t Asiakkaiden ja kansalaisten tarpeet ja odotukset 0,42 0,17 -0,21 -0,01 -0,02 0,05 0,22 0,12 0,25 Tuottavuus 0,45 0,65 0,18 0,30 0,21 0,16 0,09 0,25 -0,03 Uusi lainsäädäntö/asetus, joka edellyttää noudattamista/mahdollistaa muutoksen 0,23 0,07 0,38 -0,03 0,36 0,11 0,05 0,19 0,17 Muutoksen mahdollistava uusi teknologia ja tietämys 0,25 0,35 0,08 0,65 0,08 0,21 0,20 0,05 0,23 Turvallisuus ja huoltovarmuus 0,19 0,08 0,16 0,31 0,46 0,16 0,18 0,19 0,27 Ekologinen kestävyys 0,28 0,10 0,07 0,19 0,00 0,61 0,38 0,33 0,35 Sosiaalinen kestävyys 0,21 0,04 0,04 0,25 0,12 0,43 0,57 0,40 0,43 Taloudellinen kestävyys 0,39 0,33 0,01 0,17 0,16 0,44 0,34 0,61 0,23 Tutkimukset ja arvioinnit 0,03 -0,05 0,19 0,29 0,23 0,42 0,41 0,22 0,69 36 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Hyvä tietää 4: Kustannustukipalvelun kehittäminen ja lainvalmistelu Kustannustuen yleisenä tavoitteena oli koronapandemiasta aiheutuva yritysten konkurssien ja työntekijöiden irtisanomisten vähentäminen, mikä TEM:n tekemien selvitysten mukaan onnistuikin hyvin. Valtiokonttorissa käyttötarkoituksena oli saada aikaan asiakasystävällinen ja toimeenpanoltaan kustannustehokas sekä nopeasti toimeenpantavissa oleva täysin sähköinen kustannustuen haku- ja korvauspalveluprosessi, siihen liittyvä palvelumalli ja sidosryhmäraportointi. Valtiokonttorin asiantuntijat osallistuivat heti alusta alkaen sekä myöhemmissä lainmuutosvaiheissa lainsäädännön valmisteluun yhdessä TEM:n ja VM:n kanssa. Valtiokonttorin sisällä muodostettiin eri toimintojen edustajista koostuva tuotetiimi, joka aloitti toimintansa aina lainvalmistelun alkaessa ja jonka tehtävä oli vastata uuden tukimuodon käyttöönotosta ja palvelumalleista. Lainvalmistelussa pyrittiin siihen, että laki olisi helposti toimeenpantavissa, mahdollistaisi korkean automaatioasteen sekä olisi helposti viestittävissä ja yksiselitteinen tulkinnoiltaan. Olemalla mukana jo valmisteluvaiheessa Valtiokonttori pystyi seuraavilla tukikierroksella hyödyntämään aikaisempaa lainsäädäntöä koskevan asiakaspalautteen ja parantamaan lainsäädännön selkeyttä. Merkittävää etua saatiin siitä, että Valtiokonttori kykeni pääosin ennakoimaan tulevan lainsäädännön ja toteuttamaan järjestelmien uudistustyöt sekä arvioimaan ja resursoimaan palvelun vaatiman henkilöstön rinnakkain jo lainsäädäntövaiheen aikana, jolloin hakupalvelu saatiin julkaisuvalmiiksi erittäin nopeasti lain hyväksymisen jälkeen – parhaimmillaan muutamissa päivissä lain vahvistamisesta. Tavoitteena oli myös kustannustuen eri kierroksilla hyödyntää jo aikaisemmin käytössä olevia tukimuotoja uuden järjestelmätyön kustannusten vähentämiseksi. 37 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 10 Merkittävimmän innovaation mahdollistajat Organisaation sisäisillä tekijöillä, kuten organisaation strategialla, taloudellisilla resursseilla ja henkilöstön osaamisella on tärkeä rooli merkittävimpien innovaatioiden edistämisessä. Myös organisaation yksiköiden välinen yhteistyö koetaan edistäväksi tekijäksi. Sisäisen toi- minnan lisäksi uusi teknologia on koettu yhtenä innovaatioita edistävimmistä tekijöistä. (kuvio 17) Kuvio 17.  Merkittävimpien innovaatioiden edistävät ja estävät tekijät Mitkä tekijät edistivät merkittävintä innovaatiota tai olivat sille esteenä vuosina 2020–2021? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 8 45 11Kansalaisten osallistuminen 8 42 15Tapa, jolla käsittelemme virheitä 4 11 29 20Lainsäädäntö 3 7 41 11 3Kolmannen sektorin osallistuminen 3 7 39 13 4Poliittiset päätöksentekijät 4 30 25 6Yritysten osallistuminen 11 29 19 7Suhtautumisemme riskeihin 2 38 16 8Organisaatiomuutokset 6 35 14 9Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osallistuminen 3 11 11 33 9Taloudelliset resurssit 4 30 21 10Hallitusohjelma 8 17 31 10Työpaikan yksiköiden välinen yhteistyö 7 6 37 15Henkilöstön osaaminen 20 23 22Uusi teknologia 12 23 31Organisaatiomme strategia 2 Esti innovaatiota jonkin verran 4 Edisti innovaatiota jonkin verran 3 Ei edistänyt, eikä estänyt innovaatiota1 Esti innovaatiota erittäin paljon 5 Edisti innovaatiota erittäin paljon 38 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Merkittävimmissä innovaatioissa eniten yhteistyötä on tehty valtion virastojen ja ministe riöiden kanssa, toiseksi eniten tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Vähiten inno- vaatioyhteistyötä oli tehty kolmannen sektorin ja kuntien ja maakuntien kanssa. (kuvio 18) Kuvio 18.  Yhteistyö merkittävimmissä innovaatioissa Kolmannen sektorin kanssa tehdyn yhteistyön ja yhteistyön vaikutuksen välinen yhteys selvisi data-analyysissa. Kun yhteistyötä ei tehdä, ei ole kokemusta siitä, että kolmannen sektorin osallistuminen edistää innovaatiota. Sen sijaan näillä vastaajilla on ollut kokemuk- sia, että se esti innovaatiota. Mitä enemmän yhteistyötä tehtiin, sitä enemmän kolmannen sektorin osallistumisen nähtiin edistävän innovaatiota. Tilanteessa, jossa yhteistyötä teh- dään paljon, kenelläkään ei ollut kokemusta siitä, että kolmannen sektorin osallistuminen estää innovaatiota. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että on olemassa positiivinen kor- relaatio kolmannen sektorin kanssa tehdyn yhteistyön määrän ja osallistumisen innovaa- tiota edistävän vaikutuksen välillä. (kuvio 19) Kuinka paljon organisaationne teki yhteistyötä merkittävimmässä vuosina 2020–2021 käyttöön otetussa innovaatiossa seuraavien toimijoiden kanssa? 1 ei lainkaan 2 3 4 5 erittäin paljon 29 28 15 12 11 9 9 14 11 7 13 9 8 7 16 16 16 11 11 8 21 20 14 25 8 5 4 11 12 13 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kunnat ja maakunnat Kolmas sektori Muut julkisen sektorin toimijat Yritykset Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut Valtion virastot ja ministeriöt 39 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Kuvio 19.  Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja sen vaikutus merkittävimmän innovaation edistäjänä Useimmin organisaatioiden merkittävimmälle innovaatiolle on tullut rahoitus organisaa- tion omasta talousarviosta (73%). Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi muiksi rahoi- tuslähteiksi mainitaan ulkopuoliset ja yksityiset rahoitukset sekä eri tutkimusrahoitukset. (kuvio 20) Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja sen vaikutus merkittävimmän innovaation edistäjänä 2020–2021 1 Esti innovaatiota erittäin paljon 2 Esti innovaatiota jonkin verran 3 Ei edistänyt, eikä estänyt innovaatiota 4 Edisti innovaatiota jonkin verran 5 Edisti innovaatiota erittäin paljon 3 2 3 1 22 9 5 2 2 1 3 4 2 1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 ei lainkaan 2 3 4 5 erittäin paljon yhteistyötä 40 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Kuvio 20.  Rahoituslähteet merkittävimmille innovaatioille 6 11 12 17 49 0 10 20 30 40 50 60 Muu rahoitus, mikä Emme tarvinneet erillistä rahoitusta (esim. hoidettiin virkatyönä) Euroopan Unioni Erityisrahoitus valtion budjetista Organisaation oma talousarvio Rahoituslähde merkittävimmälle innovaatiolle vuonna 2020–2021 [lkm] 41 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 11 Merkittävimmän innovaation vaikutukset ja tiedon levittäminen Käyttöön otetut merkittävät innovaatiot ovat parantaneet organisaatioiden toimintaa usealla eri tavalla. Vastaajat arvioivat innovaatioiden vaikuttavan eniten prosessien toi- mivuuteen ja tuottavuuteen. Myös asiakkaiden tyytyväisyyden on koettu parantuneen merkittävästi. Innovaatiot eivät ole heikentäneet organisaation toimintaa. Oikeudellisten vaatimusten ja määräysten noudattamisessa on koettu useimmin heikentymistä, mutta tämäkin on hyvin harvinaista. Innovaatioiden ei toisinaan koeta vaikuttavan tarkasteltuihin tekijöihin. (kuvio 21) Kuvio 21.  Merkittävimpien innovaatioiden vaikutukset Millä tavalla organisaatiossanne vuosina 2020–2021 käyttöön otettu merkittävin innovaatio on vaikuttanut tai millä tavalla arvioit sen vaikuttavan seuraaviin tekijöihin? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 5 36 19 5Oikeudellisten vaatimusten ja määräysten noudattaminen 30 26 7Turvallisuus ja huoltovarmuus 2 30 25 9Sosiaalinen kestävyys 3 16 35 10Työntekijöiden tyytyväisyys 31 21 11Ekologinen kestävyys 2 17 35 12Taloudellinen kestävyys 23 30 13Sektorirajat ylittävä yhteistyö 12 40 14Tuottavuus 18 30 18Asiakkaiden ja kansalaisten tyytyväisyys 11 35 20Prosessien toimivuus 3 Ei vaikutusta1 Heikentänyt erittäin paljon 4 Parantanut jonkin verran 2 Heikentänyt jonkin verran 5 Parantanut erittäin paljon 42 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Lähes jokainen vastaajista on hyödyntänyt omia viestintäkanavia ja verkostoja merkittä- vimmän innovaation tiedonlevittämisessä. Yli puolet vastaajista toteaa organisaation käyt- täneen yhteistyökumppaneiden kanavia ja verkostoja. Vajaa neljännes on levittänyt tietoa innovaatiostaan kansainvälisissä kanavissa. (kuvio 22) Muita tapoja viestimisessä on ollut julkiset puheenvuorot, sosiaalisen median kanavat ja koulutustilaisuudet. Kuvio 22.  Tiedon levittäminen merkittävimmistä innovaatioista 4 14 38 61 64 0 10 20 30 40 50 60 70 Muualla, missä? Kansainvälisissä kanavissa ja verkostoissa, kuten OECD:n OPSI (Observatory of Public Sector Innovation) Yhteistyökumppaneiden kanavissa ja verkostoissa Omissa verkostoissamme Omissa viestintäkanavissamme Missä olette levittäneet tietoa vuosina 2020–2021 käyttöön otetusta merkittävimmästä innovaatiosta? [lkm] 43 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 12 Keskeiset tulokset ja kehittämisehdotukset Innovaatiobarometrin tulokset osoittavat, että julkisen sektorin innovaatiotoiminnalla on mahdollista tuottaa monenlaista arvoa yhteiskunnalle. Innovaatiotoiminnan lähtökohdissa korostuvat asiakkaat ja tuottavuus. Merkittävimmät innovaatiot ovat myös vaikuttaneet näihin positiivisesti. Innovaatiotoimintaa voikin tulosten perusteella pitää johdonmukai- sena. Vaikutukset vastaavat tavoitteita. Innovaatioissa korostuvat tekniset ratkaisut ja korona-aika. Teknologia on innovaatio toiminnan merkittävä ajuri ja mahdollistaja. On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki innovaatiot eivät edellytä suuria teknologisia panostuksia. Innovaatiot ovat usein vastauk- sia käsillä oleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, mutta innovaatiotoiminnalla on myös mahdollista ennakoida tulevaa ja luoda uusia mahdollisuuksia sekä julkisella sektorilla että laajemmin yhteiskunnassa. Käytettävissä oleva työaika ja raha ovat innovaatiotoiminnan pullonkauloja. Organisaa tioiden kannattaisi kiinnittää niihin huomiota, sillä onnistuneet innovaatiot tuovat kus- tannussäästöjä ja mahdollistavat työajan käyttämisen uusien mahdollisuuksien tutki- miseen ja uuden luomiseen rutiininomaisten töiden sijaan. Kun julkinen sektori ja koko yhteiskunta kamppailevat erilaisten resurssipaineiden kanssa ja yrittävät edistää samaan aikaan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä, innovaatiotoiminta on suoras- taan välttämätöntä. Merkittävimpien innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa on edistänyt erityisesti organisaatioiden sisäinen tuki. Strategia, henkilöstön osaaminen ja yksiköiden välinen yhteistyö korostuvat. Sen sijaan yhteistyö sidosryhmien kanssa on vaikuttanut vähemmän innovaatioiden toteutumiseen. Toisaalta esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa yhteis- työtä tehneet organisaatiot ovat myös hyötyneet yhteistyöstä. Joskus vanhanaikaiseksi koetun julkisen sektorin innovaatiotoimintaa vauhdittavat enemmän organisaation sisäi- set tekijät kuin esimerkiksi hallitusohjelma tai poliittiset päätöksentekijät Innovaatiotoiminta ei ole tulosten perusteella erityisen vahvasti ohjattua. Ohjauksessa näkyy eniten hallitusohjelman merkitys. Yksi mahdollisuus näyttää selkeämpää suun- taa ja edistää vaikuttavien julkisen sektorin innovaatioiden syntymistä voisi olla niiden perusteellisempi huomioiminen hallitusohjelmassa ja sen toimeenpanossa. 44 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Innovaatiotoiminnan huomioiminen ohjelmatasolla voisi tehdä julkisesta sektorista myös entistäkin houkuttelevamman työympäristön. Innovaatiotoiminnan vaikutuksia arvioidaan organisaatioissa monipuolisesti. Samaan aikaan on tärkeää, että arviointia kehitetään edelleen. Erityisesti vaikuttavuuden arvioi- minen on vaikeaa. Parhaat indikaattorit innovaation onnistumisen mittaamiseen voivat löytyä vasta kunkin prosessin edetessä. Tämä innovaatiobarometri on ollut valtiovarain ministeriön systemaattinen aloite julkisen sektorin innovaatiotoiminnan mittaamiseksi. Monipuolisen tietopohjan avulla on mahdollista tunnistaa haasteita ja mahdollisuuksia aina organisaatiotasolta koko yhteiskuntaan. Huolimatta kehityskohteista Suomen julkinen sektori on kansainvälisesti tunnustettu ja seurattu suunnannäyttäjä. Edelläkävijyys ja vaikuttava innovaatiotoiminta eivät ole itses- täänselvyyksiä, vaan vaativat jatkuvaa oppimista ja määrätietoista kehittämistä. Valtio- varainministeriö kannustakin organisaatioita uudistamaan toimintaansa innovaatioiden avulla. Yhdessä Kuntaliiton toteuttaman kyselyn ja Valtion ennakoivan ohjauksen hank- keen kanssa tämä raportti luo hyvän tietopohjan jatkotoimille sekä organisaatioissa että koko julkisella sektorilla Ehdotuksia julkisen sektorin innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi 1) Innovaatiotoimintaa tulee kytkeä vahvemmin organisaatioiden ennakointi- ja strategiatyöhön sekä muihin ydinprosesseihin ja perustehtäviin. 2) Innovaatiotoimintaa ei kuitenkaan kannata sitoa liikaa pelkkiin ylimmän joh- don prioriteetteihin, vaan antaa ruohonjuuritason kehittäjille vapautta ja vastuuta tutkia ja luoda aktiivisesti parempia tulevaisuuksia innovaatioiden avulla. 3) Innovaatiotoiminnan resursointiin ja riittävän vankkaan organisointiin on hyvä kiinnittää huomiota. Samat ratkaisut eivät kuitenkaan sovi kaikille orga- nisaatioille. Liikkeelle voi lähteä pienin askelin ja matkan varrella jatkuvasti oppien. 4) Johdon ja henkilöstön innovaatiokyvykkyyttä pitäisi lisätä systemaattisesti esimerkiksi vahvistamalla ennakointiosaamista ja kokeiluvalmiuksia. 5) Poikkihallinnollista yhteistyötä julkisella sektorilla tulee tukea. Organisaatioita on hyvä kannustaa toteuttamaan yhteisiä innovaatioprojekteja ja oppimaan niistä. 6) Yksityinen ja kolmas sektori sekä kansalaiset ovat voimavaroja, joita ei kan- nata unohtaa. Julkisen sektorin tuleekin aktiivisesti etsiä uusia tapoja ja toimintamalleja kehittää innovaatioita yhdessä ympäröivän yhteiskunnan ja kansalaisten kanssa. 45 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 7) Hyvää johtamista ja innovaatiomyönteistä toimintakulttuuria tulee vaalia. Samoin avointa ja tietoperusteista toimintaa ei saa pitää itsestäänselvyyksinä. 8) Innovaatiotoiminnan arviointia pitää edelleen kehittää kotimaassa sekä pohjoismaiden ja OECD:n kanssa. Taaksepäin katsovien barometrien ja eteen- päin katsovan tulevaisuustyön ja suunnittelun rinnalle tarvitaan keinoja oppia jatkuvasti käynnissä jo käynnissä olevista innovaatioprosesseista. 9) Kansainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen on varmistettava. Suomea pide- tään hallinnon kehittämisen ja innovatiivisen toimintakulttuurin edellä kävijänä, jolta odotetaan edelleen paljon. Samaan aikaan esimerkiksi OECD:n tekemä työ ja siihen osallistuminen on Suomelle merkittävä mahdollisuus oppia. 10) Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan yhteistyöryhmän toimikautta kan- nattaa jatkaa ja antaa sille vastuuta ehdotusten etenemisen suunnittelusta, koordinoinnista ja seurannasta tai luoda muunlaisia yhteistyörakenteita innovaatiotoiminnan tueksi. 46 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 LIITTEET Liite 1. Organisaatioiden merkittävimpiä innovaatioita COVID-19-tutkimuskatsaus Valtioneuvoston kanslia Tutkimuskatsauksen tarkoituksena on koostaa koronakriisiin liittyviä uusimpia tutkimus tuloksia maailmalta ja Suomesta tiiviisti ja informatiivisesti valmistelijoiden ja päätöksen- tekijöiden käyttöön. Katsauksen tavoitteena oli vahvistaa ajankohtaisen tutkimustiedon välittymistä päätöksentekijöiden tietoon ja luoda päätöksentekijöille ja valmistelijoille kumulatiivista näkymää viimeisimpään tutkimukseen. Katsauksen pääkohderyhmä oli valtioneuvoston valmistelijat ja poliittiset päätöksentekijät, mutta katsaus julkaistiin avoi- mesti ja sen jakelulistalle saattoi liittyä kuka tahansa. Etenkin koronakriisin alussa ilmennyt tilanne jossa tutkimustietoa tuotettiin globaalisti val- tavasti ja kysyntä päätöksentekijöiden ja laajemminkin koko yhteiskunnan piirissä tiedolle oli erittäin suuri ja motivoiva tekijä tutkimuskatsaukseen. Samaan aikaan ei ollut koostet- tuja menettelyitä siihen, miten tutkimustietoa jollain tapaa seulottaisiin. Tutkimuskatsaus tuotti laaja-alaisen, monitieteisen näkymän viimeisimpään tutkimus- tietoon koronakriisistä ja pandemian moniulotteisista vaikutuksista. Se tuki mm. tilanne kuvan luomista ja yhteiskunnallisten vaikutusten ymmärtämistä. Yhteyshenkilö: Antti Pelkonen, antti.pelkonen@gov.fi Nettisivut: https://tietokayttoon.fi/covid-19-tutkimuskatsaukset https://vnk.fi/hanke?tunnus=VNK095:00/2020 Digitaaliset tarkastukset osana satelliittipohjaista metsälain valvontaa Metsäkeskus Metsälain tarkastustietoja ja metsässä tehtävien toimenpiteiden laatutunnuksia kerätään digitaalisesti droneilla maastosta manuaalisen tiedonkeruun sijaan. Lennettävien tarkas- tuskohteiden valinnassa hyödynnetään Sentinel2 -aineistoista tehdyn erotuskuvatulkin- nan tuloksia. Innovaation motiiveja ovat olleet Metsäkeskuksen tarkastuksissa ja arvioinneissa kerättä- vän tiedon tarkkuuden ja laadun parantaminen sekä yhdenmukaistaminen. Kerättävien mailto:antti.pelkonen@gov.fi https://tietokayttoon.fi/covid-19-tutkimuskatsaukset https://vnk.fi/hanke?tunnus=VNK095:00/2020 47 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 tietojen kustannus- ja laatusuhteen parantaminen, samalla kustannuksella saadaan kerät- tyä laadukkaampaa ja monikäyttöisempää tietoa maastosta. Tieto kerätään kattavasti koko toimenpidealueelta. Manuaalisessa tiedon keruussa joudu- taan tyytymään koealoilta kerättyyn tietoon. Kerätty tieto on hyvin tarkkaa, esimerkiksi kaikki toimenpidealueen puut ominaisuustietoineen kartoitetaan paikkaan sidottuna. Puukohtaisella tiedolla pystytään tuottamaan uusia laatutunnuksia, esimerkiksi käsittely- voimakkuuden vaihtelusta alueen eri osissa. Tarkastusten yhteydessä pystytään ajantasais- tamaan ja tuottamaan Metsäkeskuksen luontotietoa, esimerkiksi suojavyöhykkeet, maa lahopuut ja säästöpuut. Kaikki digitaalisesti kerätty tieto jaetaan toimijoiden käyttöön rajapinnasta, he voivat hyö- dyntää sitä muun muassa omassa laatutyössä ja urakoitsijapalautteissaan. Metsänomista- jille tarjotaan 3D -kuva tarkastuskohteesta katseltavaksi Metsään.fi -palvelussa. Yhteyshenkilöt: Lauri Haataja, 050 565 8364, lauri.haataja@metsakeskus.fi Aki Hostikka, 050 406 8987, aki.hostikka@metsakeskus.fi Nettisivut: https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2021/ suomen-metsakeskuksen-digitarkastukset-kaynnistyivat-innovaatiokumppanien-toimesta Suomenkielinen esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=RfeP6cA7iTs GNSS-Finland-palvelu Maanmittauslaitos GNSS-Finland palvelu on valtakunnalliseen FinnRef-tukiasemaverkkoon (https://www. maanmittauslaitos.fi/tutkimus/tutkimustoiminta/muut-tutkimus-ja-mittausasemat/fin- nref-gnss-asemat) perustuva satelliittipaikannuksen (GNSS) suorituskyvyn laatupalvelu, jonka avulla GNSS-palvelun käyttäjä voi nähdä, jos GNSS-signaalissa on häiriöitä (ja että mailto:lauri.haataja@metsakeskus.fi mailto:aki.hostikka@metsakeskus.fi https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.businessfinland.fi%2Fajankohtaista%2Fuutiset%2F2021%2Fsuomen-metsakeskuksen-digitarkastukset-kaynnistyivat-innovaatiokumppanien-toimesta&data=05%7C01%7C%7Caaa7d800f54c42f20e4c08da95965a74%7Cea2401685560462096b5a82319ce80a1%7C0%7C0%7C637986770238933632%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&sdata=qCOMRbPzyN3kgVaeHSrFS3aDmP6dXlymDgK01b8dQLE%3D&reserved=0 https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.businessfinland.fi%2Fajankohtaista%2Fuutiset%2F2021%2Fsuomen-metsakeskuksen-digitarkastukset-kaynnistyivat-innovaatiokumppanien-toimesta&data=05%7C01%7C%7Caaa7d800f54c42f20e4c08da95965a74%7Cea2401685560462096b5a82319ce80a1%7C0%7C0%7C637986770238933632%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&sdata=qCOMRbPzyN3kgVaeHSrFS3aDmP6dXlymDgK01b8dQLE%3D&reserved=0 https://www.youtube.com/watch?v=RfeP6cA7iTs https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/tutkimustoiminta/muut-tutkimus-ja-mittausasemat/finnref-gnss-asemat https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/tutkimustoiminta/muut-tutkimus-ja-mittausasemat/finnref-gnss-asemat https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/tutkimustoiminta/muut-tutkimus-ja-mittausasemat/finnref-gnss-asemat 48 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 sen tarjoama paikka- ja aikatieto ei siten ole luotettavaa) ja voi esim. siirtyä varajärjestel- miin tai keskeyttää toiminnan häiriön ajaksi. Käyttöliittymä on karttapohjainen, ja signaa- lin laatu FinnRef-asemilla esitetään liikennevalojen avulla (ks. kuva). Palvelu on kehitetty Traficomin toimeksiannosta Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa ja sen kehi- tys perustuu aikaisempaan GNSS-signaalin laadun tutkimukseen, jota on rahoittanut mm. Euroopan Avaruusjärjestö ESA ja Traficom. (Ks. esim. https://www.maanmittauslaitos.fi/ tutkimus/pnt-traffic-light-petal). Yhteiskunnallinen tarve satelliittipaikannuksen luotettavuuden arviointiin toimi inno- vaation motiivina. GNSS:n suorituskyvystä ei aiemmin ollut saatavissa koko maan katta- vaa tilannekuvaa. GNSS-Finland -palvelu on ensimmäinen kattava tilannekuvapalvelu, ja se on herättänyt kiinnostusta useilla eri tahoilla (eri viranomaiset, teleoperaattorit, tieto- liikenne, finanssiala, rakennusala, turvallisuusala, ilmailu ja meriliikenne). Tulevaisuudessa kun autonomiset ajoneuvot ja alukset ja älyliikenne yleistyvät, tällä tiedolla on kriittinen merkitys erityisesti tapauksissa, joissa esiintyy häiriöitä tai GNSS-vastaanottimeen kohdis- tuu harhautusta. Yhteiskunnan kriittisten toimintojen (kuten pelastusala, sähköverkot, tietoliikenne, jne.) jatkuvuuden turvaaminen on suurin hyöty innovaatiosta. Maanmittauslaitos on avannut palvelun kaikille käyttäjille, ja lisäksi siitä tehdään jatkotutkimusta ja -kehitystä huolto varmuuskriittisten toimijoiden tarpeisiin. Samanlaista kehitystyötä tehdään myös muualla Euroopassa ja Paikkatietokeskuksen tutkijat ovat mukana yhteistyössä. Yhteyshenkilö: Sanna Kaasalainen, sanna.kaasalainen@maanmittauslaitos.fi Nettisivut: https://gnss-finland.nls.fi/ https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/pnt-traffic-light-petal https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/pnt-traffic-light-petal mailto:sanna.kaasalainen@maanmittauslaitos.fi https://gnss-finland.nls.fi/ 49 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Hippu-chatbot Tulli Innovaation pääasiallinen tehtävä on henkilöasiakkaiden asiakaspalvelu erityisesti liittyen EU:n ulkopuolelta tuotaviin saapuviin paketteihin. Hippu on otettu käyttöön, sillä Tulli haluaa tarjota 24/7 asiakaspalvelua tuoden sen viiveet- tömänä itsepalveluna ja suurena ajurina toimi myös lakimuutoksen tuomat uudet asiakas- virrat. Lisäksi Tullissa näemme arvokkaana uusien teknologioiden kokeilemisen, kun tarve on riittävän vahva. Kokeilutoiminnan kautta hyötyjen ja riskien vahvistaminen tapahtuu ennen kuin ratkaisut otetaan arkikäyttöön. Tällä tavoin myös vältetään suuret riskit ja tek- nologia saadaan sujuvasti arjen käyttöön. Näin toimimme myös Hippu-chatbotin kanssa ja tätä kokeilujen edistämistä on viety eteenpäin yhä vahvemmin strategiatyön myötä. Chatbot on tuonut Tullille jopa arvioitua suuremmat hyödyt ja odotettavissa olevat resurssisäästöt ovat vuositasolla 4–6 HTV:n luokkaa. Hyötyjä ovat myös edellä mainitut 24/7 palveluajat ja viiveetön itsepalvelun mahdollisuus. Samalla meillä Tullilla totutaan sii- hen, että uudenlaiset toimintamallit ja roolit, kuten bottikuiskaajat, rantautuvat taloon. Yhteyshenkilö: Mikael Hyövälti, mikael.hyovalti@tulli.fi Konenäön käyttöönotto etuushakemusten liitteiden käsittelyssä Kela DocCVR on Kelassa kehitetty tuote, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kuvamuotoisista liitteistä rakenteellisen tiedon lukeminen. DocCVR on integroitu Kelan tekoälyn ajoalus- taan, sen ansiosta on mahdollista rakenteellistaa isoja massoja erilaisia liitetiedostoja. Liite- tiedostoista tulee olla tiedossa liitepohjamalli. DocCVR -tuote jakaantuu kahteen pääkomponenttiin: Designer ja Engine. Designer on käyttöliittymä, jolla luodaan konfiguraatio eri liite-tyypeille ja mallinnetaan niiden eri kentät, joista tieto luetaan joko OCR -tekstintunnistuksella (Optical Character Recognition) tai muilla keinoin (esim. valintaruutu). Engine on taustakomponentti, joka hyödyntää Designerilla luotua konfiguraatiota ja tulkitsee kenttien sisällön kuvadatasta. Engine kykenee myös suoristamaan dokumentin liitepohjamallin muotoiseksi, jolloin on mahdollista käyttää myös kännykkäkamerakuvia lähteenä. Yhä suurempi osuus asiakkaiden toimittamista liiteasiakirjoista saapuu verkkoasioinnin kautta. Saapuneiden asiakirjojen määrä kasvoi merkittävästi vuonna 2016, jolloin perus toimeentulotuen käsittely siirtyi Kelan vastuulle. Asiakkaiden liitteistä ottamien valokuvien laatu vaihtelee suuresti. Ne ovat usein myös väärin päin, jolloin niiden kääntämiseen kuluu mailto:mikael.hyovalti@tulli.fi 50 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 aikaa. Vaikka asiakkaan kuvaamat asiakirjat saapuvat sähköisesti, niin niiden sisältämät tie- dot ovat kuvamuodossa, joten niitä juurikaan voida hyödyntää Kelan olemassa olevissa automaatioprosesseissa. Vuoden 2017 aikana tunnistettiin tekoälyn mahdollisuudet liittei- den käsittelyn tehostamisessa. Vuoden 2019 aikana konenäön kehittäminen käynnistyi Kelan innovaatioyksikön tekno- logiakokeiluilla, joissa pyrittiin tekoälyavusteisesti avulla pienentämään ja kääntämään oikein päin asiakkaiden lähettämiä kuvamuotoisia liiteasiakirjoja. Keväällä 2020 kehittä- mistyö oli niin pitkällä, että sähköisenä saapuneiden liiteasiakirjojen automaattinen käsit- tely tuotteistettiin ja ensimmäisiä perustoimeentulotuen verkkohakemuksen kautta lähe- tettyjä liitteitä päästiin käsittelemään kehitettyjen konenäköteknologioiden avulla. Liittei- den tiedostokokoa ryhdyttiin pienentämään muokkaamalla kuvan laatua ja muuttamalla värilliset kuvat mustavalkoisiksi. Lisäksi tekoälyn avulla ryhdyttiin etsimään ja tunnista- maan liitekuvista tekstiä. Väärin päin olevat kuvat ryhdyttiin kääntämään niissä olevan tekstin perusteella oikein päin. Näiden toimenpiteiden avulla helpotettiin ja nopeutettiin liitteiden käsittelyä. Käsittelyä laajennettiin vaiheittain ja alkuvuodesta 2021 lähtien kaik- kien etuuksien sähköisen asioinnin kautta tulevia kuvamuotoisia liitteitä on käsitelty kone- näön avulla. Syksyllä 2020 perustoimeentulotuen laskujen käsittelyä ryhdyttiin helpottamaan luke- malla koneellisesti verkkoasioinnin kautta lähetettyjen laskuasiakirjojen viivakoodeja. Tun- nistetusta viivakoodista muodostetaan laskuasiakirjaan virtuaaliviivakoodi, jonka käsit- telijä voi helposti kopioida toimeentulotuen etuusjärjestelmään (Vastaava teknologia on ollut käytössä paperisena Kelaan saapuneiden asiakirjojen automaattisessa käsittelyssä vuodesta 2016 lähtien). Keväällä 2022 konenäön toiminnallisuuksia laajennettiin liiteasiakirjojen tietosisältöjen tulkintaan ja tulkittujen tietojen välittämiseen etuusjärjestelmiin. Ensimmäiseksi sitä on sovellettu äitiysavustuksen verkkohakemuksen liitteenä saapuvien raskaustodistusten käsittelemiseen. Tekoäly etsii todistuksista asian ratkaisemista varten tarvittavia tietoja. Tulkitut tiedot välitetään etuusjärjestelmiin, jonka jälkeen ohjelmistorobotti voi käsitellä esimerkiksi äitiysavustushakemuksen. Raskaustodistuksia kirjoittavat useammat tervey- denhuollon toimijat. Alkuvaiheessa tietoja voitiin tunnistaa vain osasta eri järjestelmien kautta tulostetuista lomakkeista ja nyt koneellisesti pystytään käsittelemään myös laa- jempi osa eri äitiysneuvola-ohjelmistosta tulostetuista lomakkeista. Liitteiden käsittelyn automatisoinnilla tavoitellaan manuaalityön vähentämistä. Vuodesta 2022 lähtien edellä kuvattujen toimenpiteiden vuotuisten, henkilötyöhön kohdistuvien säästöjen arvioidaan olevan sadoissa tuhansissa euroissa vuositasolla. Toistaiseksi taloudellisesti hyödyllisintä on ollut liitteiden tiedostokoon pienentäminen ja niiden kääntäminen oikein päin, joka on arvioitu olevan noin 50% säästöpotentiaasta. 51 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Konenäön käyttöönotolla on ollut myös laadullisia hyötyjä, sillä se vähentää ratkaisuasian- tuntijoiden työstä joitain varsin turhauttavia työvaiheita. Ratkaisuasiantuntija voi keskittyä suoraan sisällöllisiin kysymyksiin, kun liitteet ovat valmiiksi oikein päin. Erityisesti perus toimeentulotuen hakemuksissa saattaa olla kymmeniä liitteitä, joten liitteiden tiedosto koon pienentäminen on nopeuttanut merkittävästi niiden latautumista varsinkin nyt, kun työ on koronan vuoksi saanut myös uusia muotoja etätyön kautta. Virtuaaliviivakoodin avulla puolestaan perustoimeentulotuen laskujen käsittelijä saavat kopioitua laskujen tarkkuutta vaativat numerosarjat yhdellä kertaa ja näin vältytään myös aikaa vievältä ja tarkkuuta vaativalta rutiinityöltä ja työaikaa voidaan hyödyntää tärkeämpiin vaiheisiin. Konenäön tähän mennessä käyttöönotettuihin toiminnallisuuksiin kohdistuvat kehittämis työn henkilöstökustannukset vuosien 2019–2022 aikana on arvioitu maksavan itsensä takaisin noin kahdessa vuodessa. Uusia soveltamiskohteita on myös tunnistettu ja kehite- tään jatkuvasti eteenpäin. Yhteyshenkilöt: Timo Paananen, timo.paananen@kela.fi ja Riikka Lindroos-Järvitalo, riikka.lindroos-jarvitalo@kela.fi, liiketoiminnasta Pauliina Ikävalko, pauliina.ikavalko@kela.fi Käsin kirjoitetun tekstin automaattinen tunnistus Kansallisarkisto Kansallisarkiston oli mukana 2016-2019 yhteiseurooppalaisessa hankkeessa, jossa kehitet- tiin käsinkirjoitetun tekstin automaattista tunnistusta useiden eurooppalaisten kumppa- neiden kesken. Hanke rahoitettiin EU:n Horisontti-ohjelmasta. Hankkeen tuloksena käsin kirjoitetun tekstin tunnistusteknologia voitiin ottaa käyttöön Kansallisarkistossa ja muissa arkistoissa. Käsin kirjoitetun tekstin automaattinen tunnistaminen muuttaa arkistojen toimintaa ja tutkimuskäytäntöjä olennaisesti. Perinteisesti arkistoaineistot ovat olleet analogisessa muodossa ja siten hankalasti ja hitaasti hyödynnettävissä. Laajojen aineistojen kvalitatii- vinen ja kvantitatiivinen tutkimus on vaatinut aikaa. Aineiston digitointi ja sen yhteydessä tehtävä käsin kirjoitettujen ja konekirjoitettujen tekstien tunnistaminen mahdollistaa haut aineistojen sisällöistä. Samalla syntyy merkittäviä uusia mahdollisuuksia tutkimuksen teke- miseen esimerkiksi tekstin louhinnan avulla. Arkistot digitalisoituvat muun yhteiskunnan mukana. Tämänkaltaisten teknologioiden kehittäminen ja niiden laajamittainen hyödyntäminen mahdollistavat modernit palvelut ja toiminnan yhteiskunnan ja tiedon avoimuuden sekä demokratian edistämiseksi. Nettisivut: käsin kirjoitetun tekstin automaattiseen tunnistukseen voit tutustua Kansallisarkiston tuomiokirjapalvelussa, jossa on tunnistettuna n. 3,2 digitoitua sivua 1800-luvun aineistoja. Yhteyshenkilö: Maria Kallio-Hirvonen, maria.kallio@kansallisarkisto.fi. mailto:timo.paananen@kela.fi mailto:riikka.lindroos-jarvitalo@kela.fi mailto:pauliina.ikavalko@kela.fi https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/ 52 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Suomenlinnan digiopas Suomenlinnan hoitokunta Suomenlinnan digiopas on maailmanperintökohteen kävijöille ensisijaisesti mobiililait- teilla käytettäväksi tarkoitettu progressiivinen web-applikaatio, joka esittelee Suomen linnan maailmanperintökohdetta; sen nähtävyyksiä, palveluita ja liikenneyhteyksiä. PWA toimii mobiililaitteen selaimella eikä sovelluksen lataamista tarvita. Tärkeä osa digioppaan palvelua on käyttäjälle tarjolla oleva ”näytä reitti” -palvelu, joka ohjaa digioppaan käyttä- jän pisteestä A pisteeseen B paikannukseen perustuvan karttatoiminnon avulla. Suomen linnassa vierailee vuosittain noin miljoona kävijää (pandemia vuosina 2020 ja 2021 noin puolet tästä). Kävijöistä yli puolet on ollut ulkomaalaisia, mutta lähitulevaisuudessa koti- maisten kävijöiden osuuden odotetaan kasvavan. Suomenlinnan hoitokunta oli pitkään harkinnut mobiili-applikaation hankkimista. Tätä varten kerätty asiakaspalaute ei kuitenkaan tuntunut rohkaisevalta. Kävijät ovat halutto- mia lataamaan puhelimeensa sovelluksia, jotka mielletään vain kertakäynnin aikaisiksi. Ensisijainen motiivi oli parantaa Suomenlinnan palvelujen löydettävyyttä. Suomenlinnassa kävijähallinta fyysisillä opasteilla on vaikeaa, koska maailmanperintökohteen ympäristö yritetään pitää mahdollisimman vapaana ylimääräisistä rakenteista. Saimme kolme tarjousta, joista Tietotalo oy:n tarjous täytti vaatimukset ja oli hinnaltaan hyväksyttävä. Ratkaisu perustui erikseen ladattavan sovelluksen sijasta progressiiviseen web-applikaatioon, joka on sovelluksen tavoin toimiva verkkosivusto. Tällä keinoin pys- tyimme ohittamaan sovelluksen lataamiseen liittyvän haluttomuuden. Luotimme siihen, että EU-tasoinen ulkomailla käytettävän mobiilidatan hintojen ennakoitavuuden para- neminen vähentäisi ulkomaisten kävijöiden haluttomuutta mobiililaitteen nettiselaimen käyttöön. Kotimaiset kävijät taas suosivat mielellään itsepalveluratkaisuja eikä mobiili datan hinta ole heille käytön este. Suomenlinnan digiopas parantaa palveluiden löydettävyyttä, koska se toimii mukana kul- kevana palveluhakemistona, joka myös laatii paikannukseen perustuen kulkureitit valitulle paikalle. Karttapohjalla toimivaan sivustoon on merkitty vaaralliset alueet ja asukasrau- han kannalta huomioitavat alueet. Tämä tiedon välittäminen vähentää tarvetta maastoon rakennettaville opasteille, vapauttaa matkailuneuvonnan työntekijöitä korkeamman lisä- arvon innostamiskohtaamisiin kävijöiden kanssa, tuo kävijöille turvallisuudentunnetta ja lisää palveluntarjoajien asiakasmääriä. Viime mainitun odotetaan parantavan palveluntar- joajien liikevaihtoa ja näin vuokranmaksukykyä vuokranantajana toimivalle Suomenlinnan hoitokunnalle. Ravintoloiden vuokrasopimukset ovat liikevaihtoperustaisia, joten asiakas- virran lisäämisen voidaan odottaa korreloivan suoraan viraston omarahoituksen kasvuun. Suomenlinnan palveluntarjoajat vastaavat itse digioppaassa esillä olevan tiedon julkai- semisesta ja hoitokunnan vastuulla on digioppaan tekninen ylläpito. Digioppaassa ja 53 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Suomenlinnan verkkosivuilla sijaitsevat aukiolo- ja tapahtumatiedot päivitetään yhdestä paikasta, mikä keventää esittelyyn liittyvien tietojen julkaisua. Yhteyshenkilöt: Suomenlinnan hoitokunta: Paula Lappalainen, paula.lappalainen@suomenlinna.fi, Petteri Takkula, petteri.takkula@suomenlinna.fi, Tietotalo oy: Aleksi Brunni, aleksi.brunni@tietotalo.fi Nettisivut: https://guide.suomenlinna.fi Suuntima-palvelu DigiFinland Suuntima on digitaalinen kysymyksiin perustuva palvelu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuksien segmentointiin. Asiakkaan ja ammattilaisen omien tilannekohtaisten kysy- mysten avulla asiakas pystyy arvioimaan omia voimavarojaan ja ammattilainen asiakkaan tilanteen haasteellisuutta. Asiakkuudella tunnistetun segmentin avulla asiakas ja ammat- tilainen pystyvät yhteistyössä valitsemaan asiakkaalle sopivimman palvelupolun. Suunti- man nimi vaihtuu lokakuusta alkaen Omasuuntimaksi, kun palvelun seuraava versio 3.0 julkaistaan. Tulevan version uusia ominaisuuksia ovat muun muassa parannettu, saavutet- tava käyttöliittymä, asiakkaan mahdollisuus käyttää palvelua mobiilisti etänä sekä mahdol- lisuus käyttää Suuntimaa myös ruotsin kielellä. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden merkitys kasvaa ja palveluita on kohdennet- tava entistä enemmän yksilöllisten tarpeiden perusteella. Kohdennuksen on oltava oikeu- denmukaista ja asiakaskeskeistä. Kansalliset tavoitteet ohjaavat hyvinvointialueita hyödyn- tämään segmentointia osana palveluiden parempaa kohdentamista, muun muassa Tule- vaisuuden sotekeskus -ohjelman ja Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Innovaatio hyödyttää asiakkaita, ammattilaisia ja hyvinvointialueita. Asiakas pystyy kysymysten avulla hahmottamaan elämäntilannettaan paremmin ja kom- munikoimaan ovat voimavaransa ammattilaiselle. Asiakas pystyy osallistumaan palvelui- densa suunnitteluun ja tekemään Suuntiman kotona. Käyttö on nopeaa ja helppoa. Ammattilainen pystyy kommunikoimaan hoidon-/palveluntarpeen tilanteen haasteelli- suuden asiakkaalle, saa käsityksen asiakkaan omista voimavaroista, kokonaistilanteesta sekä pystyy seuraamaan sen trendiä. Ammattilainen pystyy arvioimaan asiakkaan tilan- teen ja oikeuden palveluiden piiriin ohjaamisen systemaattisesti, suunnitelmallisesti ja objektiivisesti. Hyvinvointialue tukee asiakkaiden tilanteen arvioinnin systemaattisuutta hyvinvointi- alueella ja saa seurantatietoa asiakkaiden tilanteesta niin hyvinvointialueen sisällä kuin mailto:paula.lappalainen@suomenlinna.fi mailto:petteri.takkula@suomenlinna.fi mailto:aleksi.brunni@tietotalo.fi https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fguide.suomenlinna.fi%2F&data=05%7C01%7Cpetteri.takkula%40suomenlinna.fi%7C5d3b7faca9f6460a160908da5381f78a%7C7c14dfa4c0fc47259f0476a443deb095%7C0%7C0%7C637914114906381897%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&sdata=r3p%2B69EPQOjug88sKMVqLwtt4F8dF5GKVkXKrTalAME%3D&reserved=0 54 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 hyvinvointialueiden välillä. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus räätälöidä sisältöjä alueen tarpeisiin ja osallistua kehittämään Suuntima-palvelua vastaamaan paremmin tarpeisiin. Yhteyshenkilöt: Jenny Vuollet, johtaja, hankkeet ja kehitys, Annukka Ruokolainen, asiantuntija, suuntima@digifinland.fi Nettisivut: https://www.suuntima.com/ https://digifinland.fi/toimintamme/suuntima-palvelu/ Sähköinen, automaatiota ja robotiikkaa hyödyntävä kustannustuen haku- ja korvauspalvelu Valtiokonttori Kustannustuen yleisenä tavoitteena oli koronapandemiasta aiheutuva yritysten konkurs- sien ja työntekijöiden irtisanomisten vähentäminen, mikä TEM:n tekemien selvitysten mukaan onnistuikin hyvin. Valtiokonttorissa käyttötarkoituksena oli saada aikaan asiakas ystävällinen ja toimeenpanoltaan kustannustehokas sekä nopeasti toimeenpantavissa oleva täysin sähköinen kustannustuen haku- ja korvauspalveluprosessi, siihen liittyvä palvelumalli ja sidosryhmäraportointi. Prosessissa hyödynnettiin Valtiokonttorissa jo ole- massa olevia digitaalisia haku- ja korvausjärjestelmiä sekä myös mm. muilta viranomaisilta saatua erilaista rekisteritietoa automaatioasteen kasvattamiseksi ja tuen perusteena oleva lähtötiedon luotettavuuden varmistamiseksi. Alun perin tavoitteena oli luoda kertaluonteinen palvelu yrityksille koronan aiheuttamien tilapäisten menetysten kattamiseen mutta pandemian laajentuessa ja uusien lainmuu- tosten myötä lopputuloksena oli 11 hakukierrosta vuosina 2020–2022: kustannustuet 1–6, sulkemiskorvaus 1–2, tapahtumatakuu ja tuki kattamattomiin kiinteisiin kustannuk- siin 1–2. Tukihakemuksia saatiin yhteensä n. 90 000 kpl (noin 43 000 eri yritystä) ja palvelun kautta maksettiin tukia hieman yli miljardi euroa. Innovaatiota motivoi uusi kustannustuen lainsäädäntö ja tiukka aikatauluvaatimus minis- teriöiltä. Uuden palvelun piti olla käytössä muutamien viikkojen sisällä siitä, kun hal- lituksen esitys uudeksi lainsäädännöksi valmistui. Valtiokonttorin sisällä ymmärrettiin poikkeuksellisen tilanteen merkitys ja hankkeessa mukana olijoilla oli selkeä halu saada aikaan laadukas palvelu eritäin nopealla aikataululla. Tukikierrosten myötä asiakas ymmärrys myös kasvoi Valtiokonttorin sisällä ja tavoitteena oli parantaa prosessia kier- ros kierrokselta mm. hyödyntämällä asiakaspalautetta ja data-analytiikkaa aikaisemmilta tukikierroksilta. Innovaation hyötyjä on asiakasystävällisyys, toimeenpanon tehokkuus, palvelun organi- sointi ja johtaminen, laaja lainvalmistelu- ja sidosryhmäyhteistyö sekä viranomaistoimin- nan julkisuus. Yhteyshenkilö: Tuuli Karjalainen, tuuli.karjalainen@valtiokonttori.fi mailto:suuntima@digifinland.fi https://www.suuntima.com/ https://digifinland.fi/toimintamme/suuntima-palvelu/ mailto:tuuli.karjalainen@valtiokonttori.fi 55 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Tunnen tuotteeni -oppimisympäristö Turvallisuus- ja kemikaalikeskus (Tukes) Oppimisalusta, joka on tarkoitettu yrityksille, jotka valmistavat, maahantuovat tai jakelevat kulutustavaroita. Palvelun avulla yritys voi kartuttaa, testata ja osoittaa julkisesti oman tur- vallisuus- ja vastuullisuusosaamisensa. Alusta on käännetty kokonaisuudessaan myös eng- lanniksi, jotta mm. kolmansista maista tuotteita tilaavat yritykset voivat ohjata tuotteiden alkuperäiset valmistajat tutustumaan eurooppalaisiin vaatimuksiin. Alustan avulla suoma- laiset yritykset voivat helpommin varmistua siitä, että myös tuotteiden valmistajat tunte- vat vaatimukset ja tuotteet valmistetaan niiden mukaisesti. Myös oppilaitokset voivat hyö- dyntää alustalla olevaa aineistoa opetuksessaan. Tunnen tuotteeni kannustaa yrityksiä vastuulliseen toimintaan sekä toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Alustan oppimispuoli yksinkertaistaa monimutkaisiakin lainsäädännöllisiä velvoitteita, jakaa hyviä käytäntöjä sekä viranomaistulkintoja. Alustassa on lisäksi tentti ympäristö, jonka avulla yritys voi osoittaa tuntevansa tuotteitaan koskevat vaatimukset sekä hallitsevansa vastuullisen yritystoiminnan periaatteet. Riittävästä osaamisesta yritys saa käyttöönsä Tunnen tuotteeni -merkin ja todistuksen, jota se voi hyödyntää esimerkiksi yrityksen markkinoinnissa. Palvelu on julkinen ja sen käyttäminen on yrityksille vapaa ehtoista ja ilmaista. Alusta on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta pienemmilläkin yri- tyksillä olisi mahdollisuus saavuttaa riittävä osaamistaso tuotteiden turvallisuuden takaa- miseksi. Järjestelmä tarjoaa yritykselle työvälineen toiminnan kehittämiseen sekä mah- dollisuuden erottua kilpailevista yrityksistä markkinoilla, ja tätä kautta myös taloudellisen intressin. Vastuullinen toiminta on yritykselle imagotekijä. Merkki myös osaltaan viestii yrityksen asiakkaille, että yritys tuntee tuotteitaan koskevat vaatimukset sekä toimii yritys- toiminnassaan vastuullisesti. Tavoitteena on, että Tunnen tuotteeni osaltaan varmistaa tur- vallisten kulutustavaroiden myynnin Suomessa. Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Jukka Eklund, jukka.eklund@tukes.fi, puh. +358 295 052 202) Nettisivut: https://tunnentuotteeni.fi/ mailto:jukka.eklund@tukes.fi https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Ftunnentuotteeni.fi%2F&data=05%7C01%7CMinna.Paivinen%40tukes.fi%7C21b8da5babb945269fe208da8cdecf8d%7C7c14dfa4c0fc47259f0476a443deb095%7C0%7C0%7C637977185887281321%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&sdata=iNVrgPFsaO5LzJIKUOlpZKs0KVe9Gzh9BUNJtOzQil8%3D&reserved=0 56 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Valtion monikäyttömetsien ojitettujen turvemaiden malliennustepohjaiset hiilitase-estimaatit Metsähallitus Ojitettujen turvemaiden hiilitasetieto on koottu Silvia-metsätietojärjestelmään muodos- tettuun ryhmäkarttatasoon ”Turvemaiden hiilitaseet” ja se on tarkoitettu tukemaan opera- tiivisessa toimenpidesuunnittelussa tehtävää ilmastovaikuttavaa päätöksentekoa. Innovaation motiivit: metsähallituksen ilmasto-ohjelman ratkaisuhakuinen toteuttaminen ml. valtion monikäyttömetsien toimenpidesuunnittelun toimintamallien ja tietosisällön kehittäminen hiilirikkaiden ojitettujen turvemaiden osalta. Innovaation hyödyt: ilmastomuutoksen torjunta toimenpidevalinnoin, joilla vähennetään ojitettujen turvemaiden hiilipäästöjä ja lisätään niillä kehittyvien puustojen muodostamaa hiilinielua. Yhteyshenkilö: suunnittelupäällikkö Kalle Eerikäinen, kalle.eerikainen@metsa.fi, Metsähallitus Metsätalous Oy mailto:kalle.eerikainen@metsa.fi 57 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Liite 2. Kyselylomake Innovaatiobarometri 2022 Tämä kysely toteutetaan julkisen sektorin innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden kehittämiseksi. Kyselyn kohderyhmä on julkisen sektorin ylin johto. Kyselyssä on 23 kysymystä ja siihen vastaamisessa kestää n. 15-30 minuttia riippuen siitä, oletteko ottaneet käyttöön innovaatioita vuosina 2020-2021. Voit jättää vastaamatta sellaisiin kysymyksiin ja kohtiin, joihin et tiedä vastausta. Arvostamme panostasi suuresti. Taustakysymykset Nimi: Organisaatio: Organisaation työn- tekijämäärä: Oma asema organisaatiossa: Julkisen sektorin innovaatiotoiminta ja sen tuki Julkisen sektorin innovaatio on uusi tai parannettu palvelu, tuote tai prosessi tai niiden yhdistelmä, joka poikkeaa merkittävästi organisaation aiemmista palveluista, prosesseista tai tuotteista, ja jolla pyritään saamaan aikaan vaikuttavuutta yhteiseksi hyväksi. Jotta palvelu, tuote tai prosessi voidaan katsoa innovaatioksi, sen on oltava myös mahdollisten käyttäjien, kuten asiakkaiden tai työntekijöiden käytössä. Innovaation tulee olla uusi organisaatiossa, mutta sitä on voitu käyttää tai kehittää aikaisemmin toisaalla (teidän ei siis ole tarvinnut keksiä tai kehittää sitä itse). Kyselyssä esitämme kysymyksiä innovaatioista, jotka on otettu käyttöön vuosina 2020-2021, mutta innovaatiotyö on voitu aloittaa jo aikaisemmin. Älä huomioi tässä pieniä muutoksia työpaikan toiminnassa ja tuloksessa. Esimerkkejä julkisen sektorin innovaatioista Palveluinnovaatio: esim. omaolo-palvelu Tuoteinnovaatio: esimerkiksi sairaalassa tai tutkimuslaitoksessa kehitetty/käyttöönotettu uusi laite Prosessi-innovaatio: esim. uusi menettely- tai organisointitapa A) Ylin johto B) Keskijohto Muu, mikä? 58 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 Innovaatiotoiminnalla ja sen tuella tarkoitetaan tässä kyselyssä kaikenlaista toimintaa, jota harjoitetaan innovoinnin edistämiseksi organisaatiossanne. Kyseessä voi olla toimintaa, joka suoraan auttaa kehittämään uusia tai parannettuja palveluja, tuotteita tai prosesseja organisaation asiakkaille tai sisäisen työn kehittämiseksi. Toimintaan voi kuulua myös innovaatiotoiminnan johtaminen, koordinointi tai yhteistyö eli innovointivalmiuksien tukeminen. Innovaatiotoimintaa ja sen tukea ovat muun muassa seuraavat: Käyttäjiltä ja toimintaympäristöstä saatujen ideoiden ja aloitteiden kerääminen Tiedon tuottaminen tarpeista ja mahdollisuuksista Johtajuuden ja työntekijöiden innovaatio-osaamisen vahvistaminen Investoinnit infrastruktuuriin innovaatioita varten, esimerkiksi yhteiskehittämisalustan hankkiminen organisaatiolle Systemaattinen kokeilutoiminta Innovaatiotoiminta osana kokonaistrategiaa tai erillisen innovaatiostrategian tai ohjelman laadinta Innovatiivisten julkisten hankintojen suosiminen Tutkimus-ja kehitystyö (T & K) ja/tai sen rahoittaminen Innovaatiotoiminnan tulosten esittely ja levittäminen Innovaatiosuorituskyvyn seuranta ja arviointi Innovaatiomyönteinen sääntely ja laintulkinta, esim. sääntelyhiekkalaatikot tai kokeilua varten säädetty erityislaki OSIO A Innovaatiotoiminta ja sen tuki Tässä jaksossa esitetyt kysymykset liittyvät innovaatiotoimintaan ja sen järjestelmälliseen tukemiseen organisaatiossanne. A1 Oliko organisaatiossanne innovaatiotoimintaa vuosina 2020-2021? A2 Innovaatiotoiminnan tuki voi olla osa organisaation strategiaa tai sitä voi ohjata erillinen ohjelma/strategia, joka voidaan hyväksyä poliittisesti tai siitä voidaan päättää virallisella tasolla. Erillinen ohjelma/strategia on koko organisaation kattava tai se kattaa suurimman osan toiminnoista. Innovaatio- ohjelma voi olla osa laajempaa organisaation strategiaa. A2 Oliko organisaatiollanne hyväksytty innovaatio-ohjelma tai vastaava 31. joulukuuta 2021? Kyllä Ei Kyllä Ei 59 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 A3 Kuinka paljon seuraavilta tahoilta tulee ohjausta ja linjauksia innovaatiotoimintaan organisaatiossanne? 5 erittäin paljon 4 3 2 1 ei lainkaan Ylikansallinen taso, esim, YK ja Agenda 2030 tai OECD EU-taso Hallitusohjelma Hallinnonala Virastotaso Osastotaso A4 Monilla organisaatiolla on keskitetty toiminto (yksikkö/tiimi/lab), joka koordinoi innovaatio- ja kehitystoimintaa. Toiminnon tarkoituksena on usein seurata ja koordinoida innovaatiohankkeita strategisella tasolla, hallinnoida innovaatiotyöhön liittyviä kysymyksiä ja tarjota strategista tukea johtoryhmälle. Oliko organisaatiollanne keskitetty toiminto, joka koordinoi innovaatiotoimintaa vuosina 2020–2021? A5 Kuinka paljon seuraavat tietolähteet ja yhteistyökumppanit antoivat syötettä organisaationne innovaatiotoiminnan suunnitteluun? 5 erittäin paljon 4 3 2 1 ei lainkaan Toinen suomalainen julkisen hallinnon organisaatio Ulkomainen julkisen hallinnon organisaatio Kansainvälinen yhteistyöelin (esim. OECD tai EU) Yritykset Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut Ajatushautomot Kyllä Ei 60 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 5 erittäin paljon 4 3 2 1 ei lainkaan Kolmas sektori Asiakkaat ja kansalaiset Muu, mikä? Muu, mikä? Muu, mikä? A6 Kuinka paljon seuraavat tekijät motivoivat vuosina 2020–2021 organisaationne innovaatiotoimintaa 5 erittäin paljon 4 3 2 1 ei lainkaan Asiakkaiden ja kansalaisten tarpeet ja odotukset Tuottavuus Uusi lainsäädäntö tai asetus, joka edellyttää noudattamista tai mahdollistaa muutoksen Turvallisuus ja huoltovarmuus Muutoksen mahdollistava uusi teknologia ja tietämys Ekologinen kestävyys, esim. ilmastonmuutokseen vastaaminen Sosiaalinen kestävyys, esim. sukupuolten välinen tasa-arvo Taloudellinen kestävyys, esim. julkisten varojen kestävä käyttö Tutkimukset ja arvioinnit Jokin muu, mikä? Jokin muu, mikä? Jokin muu, mikä? 61 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 A7 Kuinka paljon organisaationne teki innovaatioyhteistyötä seuraavien toimijoiden kanssa vuosina 2020–2021? 5 erittäin paljon 4 3 2 1 ei lainkaan Kunnat ja maakunnat Valtion virastot ja ministeriöt Muut julkisen sektorin toimijat Asiakkaat ja kansalaiset Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut Kolmas sektori Muu, mikä? Muu, mikä? Muu, mikä? A8 Kuinka paljon olette tukeneet innovaatiotoimintaa seuraavilla keinoilla vuosina 2020–2021? 5 erittäin paljon 4 3 2 1 ei lainkaan Keräämällä ideoita ja aloitteita käyttäjiltä ja sidosryhmiltä Tuottamalla tietoa tarpeista ja mahdollisuuksista Vahvistamalla johtajuutta ja henkilöstön innovaatio-osaamista Investoimalla infrastruktuuriin innovaatioita varten, esim. yhteiskehittämisalustan hankkiminen organisaatiolle Hyödyntämällä ideakilpailuja, hackathoneja tai vastaavia Kannustamalla kokeiluihin Suosimalla innovatiivisia hankintoja Tukemalla tutkimus- ja kehitystoimintaa (T & K) 62 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 5 erittäin paljon 4 3 2 1 ei lainkaan Esittämällä ja levittämällä innovaatiotoiminnan tuloksia Seuraamalla ja arvioimalla innovaatioiden vaikutuksia Suosimalla innovaatiomyönteistä sääntelyä ja laintulkintaa tai vaikuttamalla lainsäädäntöön Ennakointi- ja tulevaisuustyöllä Kehittämällä menetelmiä innovaatioiden vaikutusten arviointiin Muulla tavalla, miten? Muulla tavalla, miten? Muulla tavalla, miten? A9 Oliko organisaatiollanne vuosina 2020–2021... Kyllä Ei ...riittävästi rahoitusta innovaatiotoimintaa varten ...riittävästi innovaatiotoimintaa varten tarvittavia laitteita ja ohjelmistoja ...riittävästi osaamista innovaatiotoimintaan ...riittävästi työaikaa käytettävissä innovaatiotoimintaan ...innovointitoimintaa tukevia menetelmiä ja prosesseja ...selkeitä ideoita ja tavoitteita innovaatiotoiminnalle ...poliittista tukea innovaatiotoiminnalle ...oman virkamiesjohdon tukea innovaatiotoiminnalle ...toimintakulttuuri, joka edisti kokeiluja ja riskinottoa 63 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:64 A10 Millä tavoilla olette seuranneet, mitanneet ja arvioineet vuosina 2020–2021 innovaatiotoiminnan vaikutuksia? Koskee myös ennen vuotta 2020 tehtyjä innovaatioita A11 Mahdolliset A-osioon (innovaatiotoiminta ja sen tuki organisaatiossanne) liittyvät kommentit: OSIO B Innovaatioiden kehittäminen Osiossa esitämme kysymyksiä innovaatioista, jotka on otettu käyttöön vuosina 2020-2021, mutta innovaatiotoiminta on voitu aloittaa jo aikaisemmin. Innovaation tulee olla uusi organisaatiossa, mutta sitä on voitu käyttää tai kehittää aikaisemmin toisaalla (teidän ei siis ole tarvinnut keksiä tai kehittää sitä itse). Esimerkkejä julkisen sektorin innovaatioista Palvelu