Sosiaali- ja terveysministeriön JULKAISUJA | 2024:26 Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 Päivitetty 2024 Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 Päivitetty 2024 Piia Mattila (toim.) Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2024 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Sosiaali- ja terveysministeriö CC BY-NC-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-00-8362-5 ISSN pdf: 1797-9854 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2024 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 16.9.2024 Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 Päivitetty 2024 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Toimittaja/t Piia Mattila Kieli suomi Sivumäärä 22 Tiivistelmä Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 täsmentävät sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ohjaavat ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa, jotta työ olisi terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta. Työelämä, työn sisältö, työn tekemisen tavat ja muodot sekä työvoima muuttuvat. Se, millaista työelämä on ja miten työelämässä voidaan, vaikuttaa yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä yhteiskunnan sosiaaliseen kestävyyteen. Turvallisuusjohtamisella sekä työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisella on merkittävä rooli työympäristön kehittämisessä, työkyvyttömyyden vähentämisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Jokaisella työpaikalla työnantaja, henkilöstö ja työterveyshuolto toteuttavat työkykyä ja työhön paluuta edistäviä toimenpiteitä yhteistyössä. Osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymiseen ja työllistymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Linjauksissa on kolme painopistettä: • Työsuojelua, työturvallisuutta ja työhyvinvointia koskevat tulevaisuuden haasteet • Turvalliset ja terveelliset työolot • Toiminta- ja työkyvyn sekä työllistymiskyvyn edistäminen. Tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Nämä Linjaukset ovat esimerkki tällaisesta yhteistyöstä ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämätoimijoiden kesken. Asiasanat työsuojelu, työterveys, työturvallisuus, työkyky, työsuojeluhallinto ISBN PDF 978-952-00-8362-5 ISSN PDF 1797-9854 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8362-5 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8362-5 Presentationsblad 16.9.2024 Säkra och sunda arbetsförhållanden samt arbetsförmåga för alla Policy för arbetsmiljö och välbefinnande i arbetet till år 2030 Uppdaterades 2024 Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2024:26 Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet Redigerare Piia Mattila Språk finska Sidantal 22 Referat Policyn för arbetsmiljö och välbefinnande i arbetet till år 2030 preciserar social- och hälsovårdsministeriets strategi och styr verksamheten vid ministeriet och inom dess förvaltningsområde alla arbetsplatsers arbetsförhållanden skall vara sunda och säkra oberoende hur arbetet utförs. Arbetslivet, arbetets innehåll, arbetssätten och arbetsformerna samt arbetskraften förändras. Hurdant arbetslivet är och hur människor mår i arbetslivet inverkar inte bara på individernas välbefinnande utan också på organisationernas produktivitet och konkurrenskraft samt samhällets sociala hållbarhet. Säkerhetsledning och hälsofrämjande ledarskap har en betydande roll i utvecklandet av arbetsmiljön, minskandet av arbetsoförmåga och främjandet av hälsa och välbefinnande. På varje arbetsplats genomför arbetsgivaren, personalen och företagshälsovården i samarbete åtgärder som främjar arbetsförmågan och återgång till arbetet. Särskild vikt bör fästas vid möjligheterna för personer med partiell arbetsförmåga att fortsätta arbeta eller få arbete. Policyn innehåller tre fokusområden: • Framtida utmaningar för arbetarskyddet och säkerheten och välbefinnandet i arbetet • Trygga och sunda arbetsförhållanden • Främjande av funktions- och arbetsförmåga samt anställbarhet. För att målen ska nås behövs brett samarbete. Dessa riktlinjer är ett exempel på detta samarbete mellan ministerier, arbetsmarknadsorganisationer och andra arbetslivsaktörer. Nyckelord arbetarskydd, arbetshälsa, arbetssäkerhet, arbetsförmåga, arbetarskyddsförvaltning ISBN PDF 978-952-00-8362-5 ISSN PDF 1797-9854 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8362-5 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8362-5 Description sheet 16 September 2024 Safe and healthy working conditions and work ability for everyone Policy for the work environment and wellbeing at work until 2030 Updated 2024 Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2024:26 Publisher Ministry of Social Affairs and Health Editor(s) Piia Mattila Language Finnish Pages 22 Abstract The policy for the work environment and wellbeing at work until 2030 specifies the strategy of the Ministry of Social Affairs and Health, and guides the activities of the ministry and its administrative branch to ensure healthy and safe work at all workplaces regardless of the form of employment. Working life, the contents of work, the ways and modes of working as well as Finland’s workforce are undergoing a transformation. What working life is like and how those involved in it are doing affect the welfare of individuals, the productivity and competitiveness of organisations, and the social sustainability of society. The safety management as well as workability and wellbeing at work plays a key role in developing the work environment, reducing disability as well as promoting health and wellbeing. At every workplace, the employer, staff and occupational health care will collaborate in taking measures that promote workability and return to work. Particular attention must be paid to supporting persons with partial workability in remaining at work and finding employment. The policy has three focus areas: • Future challenges concerning occupational safety and health, and wellbeing at work • Safe and healthy working conditions • Promoting functional capacity, workability, and employability Extensive cooperation is required to achieve these goals. These focus areas are example of cooperation between ministries, labor market organizations, and other working life actors. Keywords occupational safety and health, occupational health, occupational safety, work ability, OSH administration ISBN PDF 978-952-00-8362-5 ISSN PDF 1797-9854 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8362-5 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8362-5 Sisältö Linjausten lähtökohdat ja periaatteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Linjausten tavoitteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Linjausten suhde sosiaali- ja terveysministeriön (STM:n) konsernin strategiaan.. . . . . . . . . . . . 10 Linjausten toimeenpanosuunnitelma ja raportointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Linjausten painopisteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 1. Vastaamme työsuojelua koskeviin tulevaisuuden työn haasteisiin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Muutoksen elementit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Työnantaja-työntekijä -suhteen muutos.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Työn tekemisen muutos.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Työn sisällön muutos. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2. Tavoitteenamme ovat turvalliset ja terveelliset työolot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3. Edistämme toiminta- ja työkykyä sekä työllistymiskykyä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Seurantaindikaattorit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Tietolähteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 7 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Linjausten lähtökohdat ja periaatteet Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjausten tavoitteena on, että työurat pitenevät ja ihmiset jatkavat työssään nykyistä kauemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että nuorilla siirtyminen työelämään tapahtuu saumattomasti. Työurien keskivaiheissa työ kyvyttömyydestä ei synny pitkiä katkoksia, eivätkä työurat pääty ennenaikaisesti työkyvyttömyyteen. Tärkeä edellytys työurien pitenemiselle on, että ihmisten kykyä, halua ja mahdollisuuksia tehdä työtä parannetaan. Työn tulee olla veto -ja pito voimaista ja turvallista ja sen tulee edistää sekä terveyttä että työ- ja toimintakykyä. Hyvä ja terveellinen työympäristö edistää työntekijöiden hyvinvointia. Se tukee kes- tävää kehitystä, parantaa yritysten ja muiden organisaatioiden tuottavuutta sekä voimistaa yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Luottamus ja yhteis- työ, työntekijöiden korkea osaaminen ja heidän taitojensa täysipainoinen käyttämi- nen sekä jatkuvan oppimisen edistäminen työpaikoilla ovat suomalaisen työelämän vahvuuksia, joiden varaan on hyvä rakentaa työhyvinvointia. Hyvä ja laadukas työ- elämä on yhteiskunnan kivijalka, jolla on myös vaikutus nuorten tulevaisuususkoon. Linjaukset sisältävät osaltaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen nro 187, joka koskee työturvallisuuden ja terveyden edistämistä ja siihen sisältyvää kansallista toimintapolitiikkaa. Suomi on ratifioinut sopimuksen kesäkuussa 2008. Linjauksia laadittaessa on otettu huomioon sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategia sekä kansalliset ja kansainväliset näkemykset työelämän muutoksesta ja sen vaikutuksista työturvallisuuteen ja -terveyteen. Euroopan unionin neuvosto on kehottanut jäsenvaltioita tarkistamaan kansalli- sia strategioitaan EU:n työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien strategiakehys- ten valossa. Komission tiedonannossa ”Turvallisempi ja terveellisempi työ kaikille” (1/2017) on jo korostettu työterveyden ja työturvallisuuden toimintapolitiikan ja EU-lainsäädännön modernisointia ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n strategiakehyksen 2021–2027 tavoitteena on parantaa työperäisten sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari kuvas- taa komission nykyaikaisia työllisyysjärjestelmiä ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä koskevaa kokonaisstrategiaa. Osana tätä strategiaa on määritelty EU-tasolla kes- keiset toimet, jotka voivat edistää työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaa EU:n strategiakehystä. 8 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Työympäristön ja työhyvinvoinnin Linjauksissa ja niiden toimeenpano suunnitelmassa on huomioitu Euroopan työterveyttä ja työturvallisuutta koskeva strategiakehys. Linjauksissa ja niiden toimeenpanosuunnitelmassa huomioidaan myös hallitus ohjelman tavoitteet ja kirjaukset. 9 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Linjausten tavoitteet Työelämä, työn sisällöt, työn tekemisen tavat ja muodot sekä työvoima muuttuvat. Se, millaista työelämä on ja miten työelämässä voidaan, vaikuttaa yksilöiden hyvin- voinnin lisäksi organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä yhteiskunnan sosiaaliseen kestävyyteen. Linjausten tavoitteena on, että työ olisi terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta. Nämä linjaukset ulottuvat vuoteen 2030 saakka ja niitä täsmentämään on laadittu linjausten toimeenpanosuunnitelma, jota päi- vitetään säännöllisesti. Linjaukset ohjaavat STM:n ja sen hallinnonalan toimin- taa. Tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Nämä linjaukset, joita on valmistelteltu yhdessä hallinnonalan laitosten, työmarkkinajärjestöjen ja mui- den sidosryhmien (mukaan lukien ministeriöt) kanssa, ovat esimerkki tällaisesta yhteistyöstä. Kaikki halukkaat tahot kutsutaan mukaan linjausten toteuttamiseen. Yhteistyöllä tehostetaan eri toimijoiden synergiaa ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Turvallisella työympäristöllä ja työhyvinvoinnilla on liittymäkohtia muihin hallinnonaloihin ja nii- den omiin linjauksiin, joten yhteistyö eri sektoreiden välillä tarvitaan vaikutusten saavuttamiseksi. Työterveyden ja työturvallisuuden kehittämisessä keskeistä on työnantajan ja työn- tekijöiden välinen yhteistyö työpaikalla. Työterveyshuolto on työpaikkojen laki- sääteinen kumppani, joka tukee työntekijöiden terveyttä ja työkykyä vaikuttaen siten myös työn tuottavuuteen. Työterveyshuolto toimii työnantajan asiantuntijana niin voimavaratekijöiden tunnistajana kuin haitta- ja vaaratekijöiden terveydelli- sen merkityksen arvioinnissa sekä osallistuen riskien ennalta ehkäisyyn. On tär- keää, että työterveyshuollot tukevat työpaikkoja huomioiden työelämän haasteiden monimuotoistumisen. Työmarkkinajärjestöillä on tärkeä rooli tiedon jakajina ja vaikuttajina päätöksen- teossa. Suomessa on hyvät ja pitkät perinteet kolmikantayhteistyössä, mikä tuo tehokkuutta linjausten toimeenpanoon. Ministeriöt ohjaavat kukin hallinnonalo- jensa toimintaa. Linjausten toteutumisen edellytyksenä on aktiivinen yhteistyö 10 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 ministeriöiden välillä. Työterveyslaitos (TTL), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä muut tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot tuottavat uutta tietoa ja lisäävät työelämän osaamista. TTL osallistuu monin eri tavoin työelämän ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen ja THL kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Työturvallisuuskeskus (TTK) huolehtii osaltaan osaamisen lisäämisestä ja tukee työ- paikkojen toiminnan kehittämistä. Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) koordinoi ja kehittää työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanoa sekä tilastoi ja analysoi työtapaturmia ja ammattitauteja. Työsuojelurahasto (TSR) rahoittaa suoma- laista työelämää koskevaa tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa. Aluehallintovi- raston työsuojelun vastuualueet valvovat työsuojelulainsäädännön noudattamista, välittävät tietoa ja tukevat työpaikkoja. On tärkeää, että työelämää tukevat kehitetyt toimintamallit ja työkalut levitetään yhteistoimin mahdolisimman tehokkaasti työ- paikkojen hyödyksi vastaamaan niiden tarpeisiin. On välttämätöntä, että päätökset perustuvat ajantasaiseen, tutkittuun ja analysoi- tuun tietoon. Siksi eri toimijat yhdessä rakentavat ja ylläpitävät työelämän tilanne- kuvaa. Muuttuva työelämä edellyttää myös työturvallisuuden ja työterveyshuollon tarkastelemista yhä enemmän yhdessä esimerkiksi työn voimavaratekijöiden tun- nistamisessa sekä riskien hallinnassa ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Linjausten suhde sosiaali- ja terveysministeriön (STM:n) konsernin strategiaan Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksilla on yhtymäkohta useisiin ministeriön strategisiin tavoitteisiin. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset toteuttavat ja täsmentävät työterveys- ja työturvallisuusasioissa sosiaali- ja terveysminis- teriön konsernin strategiaa. Alla oleva kuva esittää STM- konsernin strategian vaikuttavuustavoitteineen. 11 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Kuvio 1.  Sosiaali- ja terveysministeriön ja koko STM-konsernin toimintaa ohjaavan vision tavoite on eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi. Linjausten toimeenpanosuunnitelma ja raportointi Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksista laaditaan erillinen toimeen panosuunnitelma konkretisoimaan niitä toimenpiteitä, joilla linjausten tavoitteisiin ”työ olisi terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippu- matta” pyritään. Toimeenpanosuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sen toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti. Toimeenpanosuunnitelman laatimiseen ja sen raportointiin on osallistunut laaja työelämävaikuttajien joukko ministeriöistä työmarkkinajärjestöihin, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioihin ja muihin työelämätoimijoihin. Kuluneet vuodet ovat muovanneet hyvinkin nopeasti työelämää sekä tuoneet mukanaan uusia haas- teita niin yksilön, organisaation kuin johtamisenkin näkökulmasta. Työelämästä kertyy jatkuvasti tutkimustietoa ja linjauksiakin täsmentävät dokumentit pitävät sisällään tarkempaa tietoa toimenpiteiden ajantasaisuuden varmistamiseksi tai täsmentämiseksi. 12 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Linjausten painopisteet 1. Vastaamme työsuojelua koskeviin tulevaisuuden työn haasteisiin Työn muutos korostuu Euroopan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa strategiakehyksessä, sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa, hallitusohjelmassa, tulevaisuusselonteoissa ja -selvityksissä, Euroopan työterveys- ja työturvallisuus viraston tekemissä selvityksissä sekä muiden organisaatioiden strategioissa ja tutki- muksissa. Tulevaisuuden työ oli myös Kansainvälinen työjärjestö ILO:n (International Labour Organization) 100-vuotisteemana vuonna 2019. ILO näkee maailmanlaajui- sesti työelämän muutoksen suurimpina taustatekijöinä teknologian, ikärakenteen, ilmaston ja -globalisaation muutokset. Uusien teknologioiden ja työn tekemisen muotojen mahdolliset riskit on tunnistettava, estettävä ja minimoitava ja toisaalta niiden myönteiset mahdollisuudet on hyödynnettävä. Pohjoismainen tulevaisuus- ryhmä julkaisi vuonna 2016 raportin ”Diversity of future workforce and work tasks – challenges to OSH”, jossa käsitellään työn muutoksen merkitystä työsuojelun kan- nalta. Samoin STM:n raportissa Työelämä 2025 on kuvattu muutosta työsuojelun ja työhyvinvoinnin näkökulmasta, sekä esitetään työsuojeluhallinnon toimenpiteitä, joilla tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata. Myös hallitusohjelmien työelämä- ohjelmissa, Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanossa ja Euroopan sosi- aalirahaston hankkeissa (ESR) Suomessa on huomioitu työn muutos ja sen haasteet ja mahdollisuudet. Muutoksen elementit Työnantaja-työntekijä -suhteen muutos Kun perinteisen ansiotyön mallin roolit ja vastuut muuttuvat, muuttuu myös työnantajan ja työntekijän välinen suhde. Jos työnantajaa ei ole, on yksilön vas- tuunotto työturvallisuudesta ja -terveydestä entistä tärkeämpää. Työn pirstalei- suus voi johtaa uudenlaisiin työn teon muotoihin, kuten osuuskuntiin ja alustoihin, jakamistalouteen ja yhteistuottajuuteen. Myös työvoima monipuolistuu väestön ikääntymisen sekä valtion sisäisen ja kansainvälisen muuttoliikkeen myötä. 13 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Työn tekemisen muutos Työt pilkkoutuvat, erilaiset roolit sekoittuvat ja työskentelymuodot yksilöllistyvät. Muutokset koskevat työsuhteen pysyvyyttä, työn tekemisen paikkoja, työaikaa, sen ajoittumista ja sen pituutta, työtehtävien laajuutta, työskentelytapoja ja työn inten- siteettiä, työhön sisältyvää vastuuta ja uramahdollisuuksia. Vaikka muutosvauhti näyttää hitaalta, se voi tulevaisuudessa kiihtyä. On aloja, jotka eivät ole muuttuneet ja joita muutos koskee jatkossakin vähemmän. Toisilla aloilla muutokset ovat olleet mullistavia. Alihankintatyöt, vuokratyö ja yhteiset työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan mm. erilaisilla alustoilla tehtävän työn pelisääntöjen rakentamiseen. Viime vuosina etä-, hybridi- ja monipaikkaisen työn tekeminen on yleistynyt ammateissa, joissa se työn tehtävien luonteen vuoksi on mahdollista. Työn muutoksessa ja työnteon eri muodoissa on kiinnitettävä huomiota eri osapuolten rooleihin. Johtamisosaamista tulee vahvistaa vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita. Työn sisällön muutos Työn luonne, työpaikat ja ammattikuvat muuttuvat. Henkinen kuormitus lisään- tyy ja aivotyön vaatimukset painottuvat. Fyysisiä töitä tulee säilymään ja staattinen, lähinnä jatkuvaa paikallaan oloa ja istumista sisältävä työ lisääntynee entisestään. Tekoäly tulee täydentämään myös korkean osaamisen työtä. Digitalisaatio ja työn automaatio voivat mahdollistaa ihmisen keskittymisen merkityksellisten ongelmien ratkaisuun. Vihreä siirtymä vaikuttaa myös työelämään, tuoden uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Samalla on varmistettava, että vihreän siirtymän mukanaan tuo- mat uudet työt, työn sisällöt ja työn tekemisen tavat ovat terveeIlisiä ja turvallisia. Ilmastonmuutos aiheuttaa uusia työterveys- ja työturvallisuushaasteita. Erilaiset kriisit, kuten pandemiat ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat työn muutokseen. Kestävä kehitys on myös tärkeä elementti työelämässä. Ihmiset vaihtavat työuransa aikana aiempaa useammin tehtäviä ja ammatteja. Muuttuva työ edellyttää oppimiskyvykkyyttä, motivaatiota ja mahdollisuutta jatku- vaan oppimiseen sekä ihmiskeskeistä työn suunnittelua. Yhteenveto On syytä varautua siihen, että työ voi muuttua kiihtyvällä vauhdilla. Työn muutok- sen takana on megatrendejä, kuten digitalisaatio, globalisaatio, väestörakenteen muutos, ilmastonmuutos, maahanmuutto ja kaupungistuminen. Lisäksi kamppailu demokratiasta ja taloudellisen perustan rakoileminen ovat taustalla olevia muita 14 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 megatrendejä (Sitra 2024), jotka on syytä tunnistaa myös työelämän kannalta. Muu- toksen ytimessä ovat automaatio, robotit ja tekoäly sekä jakamis- ja alustatalouden kehitys, jotka muuttavat työn sisältöä, työn tekemisen tapoja ja työnantaja-työn tekijä -suhdetta. Uusien teknologioiden ja työn tekemisen muotojen mukanaan tuomat mahdolliset riskit on tunnistettava, arvioitava niiden vaikutukset terveyteen sekä hallittava. Toisaalta työelämämuutosten myönteiset mahdollisuudet on myös hyödynnettävä. Työvoiman muutos, johon vaikuttaa muun muassa ikärakenteen muutos, maahanmuutto ja monikulttuurisuus, on otettava huomioon. Tietolaatikko. TAVOITE: Meillä on kattavat, sujuvat ja kaikissa tilanteissa työntekijöiden työterveyden ja työturvallisuuden takaavat säädökset, jotka ovat sovellettavissa kullakin hetkellä vallitsevaan työelämän tilanteeseen. Tarvittavat muutokset tehdään hallitusti yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Työterveyttä ja työturvallisuutta ohjaavat ja tukevat organisaatiot, työnantajat, työntekijät ja yrittäjät sekä muut työelämän toimijat ovat uudistuskykyisiä ja rakentavat yhdessä luottamusta ja pelisääntöjä työelämään. Tietolaatikko päättyy. 2. Tavoitteenamme ovat turvalliset ja terveelliset työolot Työelämän muutoksessa työpaikan vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on entistä haasteellisempaa. Työterveyshuollon rooli vaarojen terveydellisen merkityk- sen arvioinnissa on myös keskeinen. Riskien hallinnassa tarvitaan yhteityötä kaikilta samalla työpaikalla työskenteleviltä, esimerkiksi yhteisen työpaikan toimijoilta ja ali- hankkijoilta yhdessä pääurakoitsijoiden kanssa.Tehokas tapa levittää hyviä käytän- töjä on se, että päätoteuttaja edellyttää yhteistyökumppaneiltaan työturvallisuutta edistäviä toimintatapoja. Erilaisten tilastojen ja indikaattorien avulla saadaan tietoa mm. työtapaturmien, ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen sekä työn kuormittavuuden osalta. Linjausten laadinnan pohjana on käytetty tietoja muun muassa toimialojen kehi- tyksestä. Linjausten toimeenpanosuunitelmassa ja raportoinnissa on käsitelty tar- kemmin edellä mainittuihin asioihin liittyviä tietoja. Kuormittavuus vaihtelee eri toimialoilla, ammateissa ja työtehtävissä. 15 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Kansainvälinen sosiaaliturvajärjestö (ISSA) on aloittanut nolla tapaturmaa (Vision zero) kampanjan, joka korostaa, että jokainen työtapaturma ja työperäinen sairaus tai haitta on ehkäistävissä, jos oikeat toimenpiteet toteutetaan hyvissä ajoin. Sen lähestymistapa ennaltaehkäisyyn sisältää kolme ulottuvuutta: turvallisuus, terveys ja hyvinvointi työssä. Suomessa Nolla tapaturmaa -foorumi on toiminut menes- tyksekkäästi jo vuodesta 2003. Nolla ei ole numeerinen tavoite, vaan se ilmaisee tahtotilaa, johon pyritään. Kyse on prosessista, jossa rakennetaan ennaltaehkäisyn kulttuuria. Myös johtavien työsuojelutarkastajien komitea (SLIC) tukee Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n strategiakehyksen 2021–2027 tavoitetta parantaa työperäisten sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyä Vision Zero -lähestymista- van mukaan. Esimerkiksi työpaikan altisteiden – kemiallisten, fysikaalisten ja biolo- gisten tekijöiden – hallinta tukee EU:n yhteistä Vision Zero -lähestymistapaa. Yhteiskunnassa on meneillään työn muutoksen lisäksi suuria rakenteellisia muu- toksia. Tavoitteena on nyt ja tulevaisuudessa, että työolot ovat turvallisia ja terveel- lisiä riippumatta toimialasta tai organisaation koosta. Työkuolemien poistamiseen ja muiden työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten sairauksien vähentä- miseen on edelleen tarve panostaa. Työpaikkatasolla työsuojelu-, työterveys- ja työhyvinvointitoimintojen yhteistyötä ja johtamista kehitetään huomioimaan työ- turvallisuuteen ja työkykyyn vaikuttavat tekijät, erityisesti työn psykososiaali- set kuormitustekijät. Tavoitteena on tukea työyhteisöjen ja yksilöiden vahvuuksia, mukaan lukien inhimillinen ja sosiaalinen pääoma. Päämääränä on kasvattaa niitä sekä lisätä keinoja niiden hyödyntämiseen, tukea työkykyä sekä lisätä kannustavaa ja innovatiivista kulttuuria. Hyvät työolot vaikuttavat myönteisesti työn tuottavuu- teen ja hyvinvointiin. Linjauksilla halutaan vahvistaa työn ja työympäristön suun- nittelua ja kuormitustekijöiden varhaista huomioimista sekä voimavaratekijöiden vahvistamista työpaikalla. Turvallisuuskulttuuriin kasvaminen ja kasvattaminen alkaa jo lapsuudesta ja sen tulisi kuulua varhaiskasvatukseen ja opintoihin. Esimerkiksi ammatillinen koulu- tus, työuran alkuvuodet ja työhön perehdytys ovat tärkeitä, jotta turvalliset työtavat juurtuisivat jokapäiväisiksi käytännöiksi alusta alkaen. On tärkeää, että eri tyyppi- set johtamiskoulutukset sisältävät turvallisuus- ja työkykyjohtamisen periaatteet. Tavoitteena on lisätä työelämävalmiuksia mm. koulutuksen ja viestinnän keinoin sekä verkostomaista yhteistoimintaa hyödyntämällä. On tärkeää havaita ja vähentää uusien teknologioiden ja uusien työn teon tapo- jen tuomia riskejä ja altisteita. Demografinen muutos, globalisaatio ja kansainvä- linen muuttoliike vaikuttavat työpaikkojen turvallisuuskulttuuriin. Työpaikkojen monimuotoisuus tulee nähdä ja hyödyntää työpaikkojen voimavaratekijänä. Erilais- ten työntekijäryhmien tarpeiden huomioiminen on tärkeää. Erityisesti tulee pitää huolta haavoittuvista ryhmistä, joita ovat esimerkiksi nuoret ja ikääntyvät työn tekijät, maahanmuuttajataustaiset sekä osatyökykyiset työntekijät. 16 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Tarvitaan tukea, keinoja ja osaamista, joilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa häirin- tään, epäasialliseen kohteluun, väkivallan ja sen uhan vähentämiseen työpaikoilla. Muutoksen pitää tapahtua työpaikoilla, mutta myös yhteiskunnallisiin asenteisiin tulee vaikuttaa. Tavoitetason minimiksi voidaan asettaa se, että kaikilla työpaikoilla noudatetaan nykyisen työturvallisuuslain velvoitteita. Työturvallisuuslain tarkoit- tama häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu on saatava loppumaan työpaikoilla. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu aiheuttavat psykososiaalista kuormitusta, sai- rauspoissaoloja ja tuottavuuden laskua. Työterveyshuollot tukevat työpaikkoja ongelmatilanteiden ratkomisessa. Työnantajan on aktiivisesti edistettävä työntekijöidensä yhdenvertaisuutta ja suku- puolten välistä tasa-arvoa sekä ehkäistävä työpaikoilla tapahtuvaa syrjintää. Tavoit- teena on, että työpaikoilla on aidosti syrjimättömät menettelytavat niin työhön ottamisessa, uralla etenemisessä, työtehtävien jakamisessa, palkasta ja etuisuuksista päättämisessä, koulutukseen pääsemisessä kuin työyhteisön kehittämisessäkin. Työpaikan toimet työn ja muun elämän yhteensovittamisen parantamiseksi vaikut- tavat myönteisesti sekä työntekijän hyvinvointiin että työpaikan toimintaan. Esi- merkiksi työaikaan liittyvillä järjestelyillä, esihenkilöitä ja työyhteisöjä kouluttamalla voidaan parantaa työn ja muun elämän yhteensovittamista ja sitä kautta henkilös- tön työhyvinvointia ja organisaation tuottavuutta. Työn ja muun elämän yhteen sovittamisen tärkeyttä korostaa se, että tulevaisuudessa, väestön ikääntyessä työssä käyvien hoivavastuun ennakoidaan lisääntyvän. Yhteenveto Suomessa työturvallisuuteen ja työolojen terveellisyyteen on panostettu pitkäjän- teisesti. Silti meillä on tarve panostaa edelleen työtapaturmien, ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien sekä terveydelle haitallisen kuormituksen vähentämiseen. Riskien arvioinnissa ja hallinnassa tulee huomioida kattavasti niin fysikaaliset, kemialliset, biologiset, fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin riskit. Työ- paikkatasolla työsuojelu-, työterveys- ja hyvinvointitoimintojen yhteistyötä ja johta- mista kehitetään huomioimaan työturvallisuuteen ja työkykyyn vaikuttavat tekijät. Työsuojelun kehittäminen yhteistyössä ja yhteistoiminnassa on vaikuttavan työ hyvinvoinnin edistämistyön perusta ja sen edistäminen on turvattava uusissa haas- teissa. On tärkeää havaita ja vähentää uusien teknologioiden ja uusien työn teon tapojen tuomia riskejä ja altisteita. Esimerkiksi työhön liittyvät kognitiivisen ergo- nomian haasteet ovat lisääntymässä työn muutoksen myötä. Työn psykososiaali- siin kuormitustekijöihin on kiinnitettävä muutoksessa huomiota. Samalla kannattaa vahvistaa työn mielenterveyttä ja työkykyä edistäviä voimavaroja. 17 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Työpaikkojen monimuotoisuus tulee nähdä ja hyödyntää työpaikkojen voimavara- tekijänä. Erilaisten työntekijäryhmien tarpeet, kuten nuoret ja ikääntyvät työnteki- jät, maahanmuuttajataustaiset sekä osatyökykyiset työntekijät tulee huomioida. Ennaltaehkäisyn kulttuurin sekä asenteen luominen ja edistäminen työpaikoilla yhdistää turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin toimivaksi kokonaisuudeksi. Tässä auttaa esimerkiksi hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jakaminen. Parhaim- millaan työ toimii voimavaratekijänä ja kuntouttavana elementtinä, kun se on tur- vallista ja terveellistä sekä mitoitettu oikein. Tietolaatikko. TAVOITE: Työ on terveellistä ja turvallista riippumatta toimialasta, työntekemisen muodosta tai työpaikan koosta. Työterveys- ja työturvallisuusasiat ovat osa organisaation strategista johtamista Jokaisella työelämään siirtyvällä, työelämässä toimivalla, niin työnantajalla, työntekijällä kuin yrittäjällä, on riittävä työterveys- ja työturvallisuusosaaminen. Jokainen työtapaturma ja työperäinen sairaus tai haitta on ehkäistävissä vaarojen tunnistamiseen ja riskien hallintaan perustuvilla toimenpiteillä. Tietolaatikko päättyy. 3. Edistämme toiminta- ja työkykyä sekä työllistymiskykyä Vuonna 2022 väestöllinen huoltosuhde oli koko maassa 62,3 ja luku vaihtelee alueittain. Vuoden 2021 ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde olisi vuonna 2030 65,2. Taloudellinen huoltosuhde oli 133 vuonna 2021, eli sataa työssäkäyvää henkilöä kohti oli 133 työtöntä tai työvoiman ulkopuolista henkilöä. Kansantalouden kannalta on tärkeää pitää huolta työikäisten työ- ja toiminta- kyvystä, työurien pituudesta ja osatyökykyisten mahdollisuuksista osallistua työelämään. Työurien pidentäminen on yksi keskeinen kansallinen haasteemme. Pysyvän työ kyvyttömyyden lisäksi on huomioitava tilapäinen, sairauspoissaoloina näkyvä työ- kyvyttömyys, joka lyhentää työuria niiden keskeltä. Työkykyjohtaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen tulee olla osa yritysten ja mui- den organisaatioiden strategista johtamista ja osa jokapäiväistä toimintaa. 18 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurimmat työ kyvyttömyyden aiheuttajat ja niiden ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen pitää kohdistaa toimenpiteitä, kun työkyvyttömyyttä halutaan vähentää. Osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymiseen ja työllistymiseen on kiinnitet- tävä erityistä huomiota. Vamma tai pitkäaikaissairaus estää liian usein työhön paluun tai kokonaan työelämään pääsyn. Osatyökykyisten henkilöiden mahdolli- suus osallistua työelämään lisää yhdenvertaisuutta, vähentää työttömyyttä ja laskee työkyvyttömyyseläkemenoja. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn edistämiseen ja tukemiseen on kiinnitettävä myös huomiota, jotta heidän työuransa ei katkea työkyvyttömyyteen. Työelämän vetovoimaisuuden ja pitovoimaisuuden vahvistaminen on tärkeää niin, että kaiken ikäiset työikäiset haluavat ja voivat siellä työskennellä. Työikäisen väestön työpanoksen menettämisellä ja sairaanhoitomenoilla on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Mitä varhaisemmassa vaiheessa terveysongel- miin pystytään puuttumaan, sitä vaikuttavampaa toiminta on. Varsinkin pienille työpaikoille sairauspoissaolot, presenteismi (sairaana työskentely), työtapaturmat ja työkyvyttömyyseläketapaukset näyttäytyvät satunnaisilta tapah- tumilta. Taloudelliset menetykset ja kustannusten rahoitus on monimutkainen kokonaisuus, jonka takia ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitystä on vaikea nähdä ja toimenpiteiden kohdentaminen on usein haastavaa. Lisähaastetta pienille työpaikoille tuovat niiden useimmiten suuria työpaikkoja vähäisemmät resurssit. Yhteiskunnan toimenpiteitä tulisikin suunnata eri kohderyhmien tarpeet ja haasteet huomioiden. Syyt työpanoksen menetyksen taustalla vaihtelevat huomattavasti. Yksittäisten tapausten taustalla voi yhtä hyvin olla niin työympäristön olosuhteet kuin perimä tai elämäntapakysymykset. Työkyvyn edistäminen ja tukeminen nykyistä paremmin edellyttää niin työpaikkojen, työntekijöiden kuin julkisen sektorin eri toimijoiden roolien ja mahdollisuuksien parempaa tunnistamista ja yhteistä tavoitteiden määrit- tämistä sekä tehokkaasti jalkautettavia konkreettisia toimenpiteitä. Suomalaisissa oloissa työterveyshuolto on oleellinen työpaikalla tapahtuvien inter- ventioiden toteuttaja ja välittäjä. Terveyden edistäminen ja elintapamuutokset on nähty perinteisesti osana sairauksien ehkäisyä, mutta ne ovat erittäin merkittäviä myös työkyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä sekä työstä palautumisessa. Par- haimmillaan työ voi toimia voimavarana ja kuntouttavana elementtinä, jos työ on oikein mitoitettu, terveellistä ja turvallista tekijälleen. 19 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Valtioneuvoston periaatepäätöksen Työterveys 2025 -kehittämislinjauksissa on huomioitu työelämän ja työn muuttuminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu järjestelmän uudistus ja olemassa oleva lainsäädäntö. Kehittämislinjaukset antavat kehyksen ja suunnan pitkällä ajanjaksolla toteutettaville toimenpiteille. Työterveys- huolto on merkittävä yhteistyökumppani työpaikoilla terveyden, työympäristön ja työkyvyn edistämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Tavoitteellinen työkyvyn tukeminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kasvupalveluissa viiveetöntä osatyökykyisyyden tunnistamista ja työkykyä tukevien toimenpiteiden käynnistämistä. Tämän kehittä- minen on merkittävässä roolissa uudistettaessa sekä työikäisten sosiaali- ja tervey- denhuoltopalveluita että sosiaaliturvajärjestelmää. Työhön pääsy, työhön paluu ja työssä jatkaminen on otettava työikäisten palvelujen keskeiseksi tavoitteeksi. Yhteenveto Sekä inhimilliseltä että kansantalouden ja työpaikkojen kannalta on tärkeää, että pidämme huolta työikäisten työ- ja toimintakyvystä, työurien pidentämisestä niin työurien alussa, keskellä kuin loppupäässä ja osatyökykyisten mahdollisuuksista osallistua työelämään. Työurien pidentämiseksi on vaikutettava pysyvän työkyvyt- tömyyden ennaltaehkäisyn lisäksi sairauspoissaoloina näkyvän tilapäisen työkyvyt- tömyyden ehkäisyyn. Mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinperäiset syyt ovat tärkeimmät sekä tilapäisen että pysyvän työkyvyttömyyden aiheuttajat. Erityi- sesti niihin pitää kohdistaa ennaltaehkäiseviä ja työhön paluuta edistäviä toimen piteitä, kun työkyvyttömyyttä halutaan vähentää. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisella on merkittävä rooli työkyvyttömyyden vähentämisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Terveyden ja hyvin- voinnin edistäminen on monen hallinnonalan ja käytännön toimijoiden yhteistyötä. Osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymiseen ja työllistymiseen on kiinnitet- tävä erityistä huomiota. Osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuus osallistua työelämään lisää yhdenvertaisuutta, vähentää työttömyyttä ja laskee työkyvyttö- myyseläkemenoja. Työkykyä kannattaa ja pitää edistää ja tukea työurien kaikissa vaiheissa. Toimet nuorten työntekijöiden suojelemiseksi työuran varhaisessa vai- heessa ja kokemukset työelämässä vaikuttavat merkittävästi kestävään työllistymi- seen työmarkkinoilla ja työvoiman saatavuuteen. On kiinnitettävä huomiota myös ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn edistämiseen ja tukemiseen, jotta työurat jat- kuisivat mahdollisimman pitkään. Työkyvystä huolehtiminen on myös työpaikan veto- ja pitovoimatekijä. 20 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Tietolaatikko. TAVOITE: Työkykyjohtaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen on osa yritysten ja muiden organisaatioiden ohtamista. Työ on mitoitettava tekijänsä mukaisesti. Omasta työkyvystä huolehtiminen on osa jokaisen työelämävalmiuksia. Jokaisella työpaikalla työnantaja, henkilöstö ja työterveyshuolto toteuttavat työkykyä ja työhön paluuta edistäviä toimenpiteitä yhteistyössä. Työkyvyn edistämisessä ja tukemisessa huomioidaan nuoret, työuran keskellä olevat sekä ikääntyvät. Osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymistä ja työllistymistä tuetaan. Tietolaatikko päättyy. 21 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Seurantaindikaattorit Tavoite Indikaattori 1 Todennus Keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostaminen Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä ETK 1 Työtapaturmien vähentäminen Työpaikkatapaturmien taajuus TVK Ammattitautien ja työperäisten sairauksien vähentäminen Ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen ilmaantuvuus TPSR Työn aiheuttaman haitallisen kuormituksen vähentäminen Koettu haitallinen fyysinen ja henkinen kuormitus Työolotutkimus, Tilastokeskus Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden vähentäminen Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä ETK, KELA Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden vähentäminen Sairauspoissaolot suhteessa tehtyihin työtunteihin, työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuva työkyvyttömyys Tilastokeskus,TVK Osatyökykyisten työhön osallistumisen lisääminen Täydellä työkyvyttömyys eläkkeellä ja osa työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Osittainen vanhuus eläke vuodesta 2017 lähtien. ETK, KELA Fyysisen työkyvyn edistäminen Työkyky työn fyysisten vaatimusten suhteen Työolobarometri Henkisen työkyvyn edistäminen Työkyky työn henkisten vaatimusten suhteen Työolobarometri Henkisen väkivallan ja työpaikkakiusaamisen vähentäminen Henkinen väkivalta tai työpaikkakiusaaminen Työolobarometri Työterveys- ja työturvallisuusriskien hallinta Hallintajärjestelmät VERA Työn tulee olla vetovoimaista Työn vetovoimaisuus Työolotutkimus (TE2020 terveyden ja hyvinvoinnin indikaattori*) *Työolobarometrin kysymykset: Työn imua mittaavat kysymykset • tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni • olen innostunut työstäni • tunnen itseni tyytyväiseksi, kun olen syventynyt työhöni. 22 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:26 Tietolähteet y Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastot kerran vuodessa y Kelan tilastot kerran vuodessa y TEM:n Työolobarometri kerran vuodessa y Tilastokeskuksen Työolotutkimus 5 vuoden välein y Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR) kerran vuodessa y Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot kerran vuodessa y Tilastokeskus, sairauspoissaolot: tilattava tieto y Tilastokeskus, koettu fyysinen ja henkinen kuormitus: tilattava tieto y Vera, työsuojeluvalvonnan tietojärjestelmä (reaaliaikainen) Kuvio 2.  Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjausten suhde STM:n strategiaan STM:n strategia Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Toimeenpano- suunnitelma Seuranta ja raportointi stm.fi/julkaisut julkaisut.valtioneuvosto.fi ISSN pdf: 1797-9854 ISBN pdf: 978-952-00-8362-5 Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille : Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 : Päivitetty 2024 Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet Sisältö Linjausten lähtökohdat ja periaatteet Linjausten tavoitteet Linjausten suhde sosiaali- ja terveysministeriön (STM:n) konsernin strategiaan Linjausten toimeenpanosuunnitelma ja raportointi Linjausten painopisteet 1. Vastaamme työsuojelua koskeviin tulevaisuuden työn haasteisiin Muutoksen elementit Työnantaja-työntekijä -suhteen muutos Työn tekemisen muutos Työn sisällön muutos Yhteenveto 2. Tavoitteenamme ovat turvalliset ja terveelliset työolot Yhteenveto 3. Edistämme toiminta- ja työkykyä sekä työllistymiskykyä Yhteenveto Seurantaindikaattorit Tietolähteet