Tiedosta tekoihin – Hyvinvointialueiden tiedolla ohjaaminen ja vaikuttavuus Valtiovarainministeriön Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti Hyvinvointialueet VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA – 2023:63 Tiedosta tekoihin – Hyvinvointialueiden tiedolla ohjaaminen ja vaikuttavuus Valtiovarainministeriön Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti Riitta Aejmelaeus, Laura Pitkänen, Juri Matinheikki Valtiovarainministeriö Helsinki 2023 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Valtiovarainministeriön julkaisuja CC BY-NC-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-367-673-2 ISSN pdf: 1797-9714 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 16.10.2023 Tiedosta tekoihin – Hyvinvointialueiden tiedolla ohjaaminen ja vaikuttavuus Valtiovarainministeriön Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Teema Hyvinvointialueet Julkaisija Valtiovarainministeriö Tekijä/t Riitta Aejmelaeus, Laura Pitkänen, Juri Matinheikki Kieli suomi Sivumäärä 93 Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus loi valtioneuvostolle uuden merkittävän tehtävän eli hyvinvointialueiden ohjausvastuun, jonka valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö yhdessä jakavat. Uusi toimintaympäristö ja uusi tehtävä vaativat ministeriöille uudenlaista osaamista ja tiedonsaantioikeuksia. Näin ollen tietopohjan koordinaation ja resursoinnin tarve on olennaisesti muuttunut vanhasta kuntapohjaisesta mallista. On sovittava kansallisesti niin tiedon tuotannon kuin analysoinnin ja raportoinninkin vastuista ja varmistettava, että kullakin taholla on pääsy tehtävänsä kannalta olennaisiin tietoihin. Valtiovarainministeriön kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hankkeessa pureuduttiin hyvinvointialueiden ohjauksen tietopohjaan neljän kustannusvaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta keskeisen tietoteeman kautta. Näitä olivat sote-palvelujärjestelmän tiedot eli niin sanottu toimintatieto, taloustiedot, hankintatiedot ja toimitilatiedot. Hankkeen puitteissa toteutettiin jokaisella neljällä osa-alueella useita eri toimenpiteitä kuten selvityksiä ja pilotointeja. Näitä toimenpiteitä ja hankkeen tuotoksia on kuvattu laajasti tässä raportissa. Asiasanat hyvinvointialueet, ohjausjärjestelmät, hankinta, terveydenhuolto, sosiaaliala ISBN PDF 978-952-367-673-2 ISSN PDF 1797-9714 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-673-2 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-673-2 Presentationsblad 16.10.2023 Från information till handling – Kunskapsbaserad ledning i och genomslag hos välfärdsområdena Slutrapport om Finansministeriets projekt Kompetenscenter för kostnadseffektivitet Finansministeriets publikationer 2023:63 Tema Välfärdsområden Utgivare Finansministeriet Författare Riitta Aejmelaeus, Laura Pitkänen, Juri Matinheikki Språk finska Sidantal 93 Referat Social- och hälsovårdsreformen skapade en ny viktigt uppgift för statsrådet, det vill säga ansvaret för styrningen av välfärdsområdena, som finansministeriet, social- och hälsovårdsministeriet och inrikesministeriet delar tillsammans. Den nya verksamhetsmiljön och den nya uppgiften kräver att ministerierna har ny slags kompetens och rätt att få information. Således har behovet av samordning av och resurser för kunskapsbasen förändrats väsentligt jämfört med den gamla kommunbaserade modellen. Det ska nationellt överenskommas om ansvaret för såväl informationsproduktionen som analysen och rapporteringen och säkerställas att varje aktör har tillgång till information som är väsentlig med tanke på uppgiften. I finansministeriets projekt Kompetenscenter för kostnadseffektivitet fördjupade man sig i kunskapsbasen för styrningen av välfärdsområdena genom fyra informationsteman som är centrala med tanke på en kostnadseffektiv social- och hälsovård. Dessa var information om social- och hälsovårdens servicesystem, alltså så kallade verksamhetsuppgifter, ekonomiuppgifter, upphandlingsuppgifter och uppgifter om lokaler. Inom ramen för projektet genomfördes flera olika åtgärder inom vart och ett av de fyra delområdena, såsom utredningar och pilotprojekt. Dessa åtgärder och resultaten av projektet beskrivs ingående i denna rapport. Nyckelord välfärdsområden, styrsystem, upphandling, hälso- och sjukvård, sociala området ISBN PDF 978-952-367-673-2 ISSN PDF 1797-9714 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-673-2 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-673-2 Description sheet 16 October 2023 From knowledge to action –Knowledge guidance and effectiveness of wellbeing services counties Final report of the Ministry of Finance’s Centre of Excellence for Cost-Effectiveness project Publications of the Ministry of Finance 2023:63 Subject Wellbeing services counties Publisher Ministry of Finance Author(s) Riitta Aejmelaeus, Laura Pitkänen, Juri Matinheikki Language English Pages 93 Abstract The health and social services reform created a new important function for the Government: responsibility for providing guidance to the wellbeing services counties. This responsibility is divided between the Ministry of Finance, Ministry of Social Affairs and Health, and Ministry of the Interior. This new operational environment and new function mean that the ministries require new expertise and rights of access to information. Consequently, the need coordinate and allocate resources to the knowledge base has materially changed from the old municipal model. The responsibilities for producing, analysing and reporting information must be agreed on the national level. Each party must have access to the information necessary for performing their functions. The Ministry of Finance's Centre of Excellence for Cost-Effectiveness project explored the knowledge base for guidance of wellbeing services counties through four key themes related to cost-effectiveness in healthcare and social welfare. These themes were types of information in the healthcare and social services system, i.e. operational, financial, procurement and facilities information. Several measures, such as studies and pilots, were carried out within each of the four themes of the project. This report describes these measures and the outputs of the project in detail. Keywords wellbeing services counties, guidance systems, procurement, healthcare, social welfare ISBN PDF 978-952-367-673-2 ISSN PDF 1797-9714 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-673-2 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-673-2 Sisältö 1 Tiivistelmä ja toimenpidesuositukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2 Hankkeen tausta ja tavoitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2.1 Vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus ja vaikuttavuusperustainen ohjaus.. . . . . . . . . . . . 14 3 Hyvinvointialueiden sote-palvelut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3.1 Tietopohjan nykytila ja haasteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3.2 Puutteet tiedon jatkojalostamisessa ja hyödyntämisessä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.3 Hyvinvointivajemittaristo (www.hyvinvointivaje.fi).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.3.1 Taloustiedot osana mittaristoa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 3.3.2 Vaikuttavuusmittarien valintaprosessi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 3.3.3 Tulevaisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 3.4 Hankkeessa toteutetut selvitykset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 3.4.1 Hyvinvointialueiden edellytykset hyödyntää kustannusvaikuttavuustietoa resurssien allokoinnissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 3.4.2 Vaikuttavuustiedolla johtamisen hyvät käytännöt hyvinvointialueilla: tapaustutkimus Pirkanmaan hyvinvointialueen vaikuttavuustiedolla johtamisesta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 3.4.3 Hyvinvointialueiden digitalisaation kypsyysaste: digitaalisten palveluiden tilanne ja vaikuttavimmat käytännöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 3.5 Hankkeessa tunnistettuja laajempia kehitys- ja lainsäädäntömuutostarpeita.. . . . . . . 27 3.5.1 Sote-palveluvalikoiman priorisointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 3.5.2 Mielenterveyspalveluiden kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 3.5.3 Toisiolain uudistaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 3.5.4 Tietosuojalainsäädännön uudistaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 3.6 Hankkeessa tunnistettuja hyviä käytäntöjä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 3.6.1 Perusterveydenhuollon tiimimalli.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 3.6.2 Kotidialyysi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 3.6.3 TYÖOTE-toimintamalli.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 3.7 Toimenpidesuositukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 3.7.1 Toimintakykytiedon kerääminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 3.7.2 Laaturekisterien määrän lisääminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 3.7.3 Sosiaalipalveluiden rekisterien kattavuuden parantaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 3.7.4 Tiedon ajantasaisuuden parantaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 3.7.5 Tiedonsaantioikeuksien turvaaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 3.7.6 Talous ja toimintatiedon yhdistäminen ja yksikkökustannukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 3.7.7 Vertaiskehittämistoiminnan aloittaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 4 Hyvinvointialueiden taloustiedot ja sote-kustannukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 4.1 Kuntien taloustieto: tietopohja ja raportin tekninen toteutus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 4.1.1 Kuntien taloustiedon kuutiomalli.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 4.1.2 VM tietovarasto ja Microsoft PowerBI.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 4.2 Kehitetyt pilottiraportit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 4.2.1 Vuoden 2021 sote-kustannusten vertailuraportti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 4.2.2 Vuoden 2022 kuntien taloustietojen tarkastuksen työkalu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 4.3 Toimenpidesuositukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 4.3.1 Tietopohjan jatkuva kehittäminen hyvinvointialueiden ohjausta tukevaksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 4.3.2 Analytiikkakyvykkyyksien lisääminen ja vakiinnuttaminen osaksi alueiden ohjausta.. . . . . . . . . . 50 4.3.3 Analytiikkainfrastruktuurin toimintavarmuuden ja jatkuvan kehittämisen turvaaminen.. . . . . . 51 4.3.4 Analytiikan parempi hyödyntäminen yli organisaatiorajojen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 5 Hyvinvointialueiden hankinnat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 5.1 Hankintojen elinkaaritieto ja johtamisen keskeiset mittarit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 5.2 Toteutetut pilotit, tutkimukset ja selvitykset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 5.2.1 Kilpailutustietojen keräämisen ja analysoinnin pilottihanke.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 5.2.2 Tilaus- ja ostolaskutietojen käyttö hankintojen johtamisen tukena.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 5.2.3 Selvitys kilpailusta sote-hankinnoissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 5.3 Toimenpidesuositukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 5.3.1 Hankintatietopankin kehitystyön välitön aloittaminen tietopohjan parantamiseksi.. . . . . . . . . . . . 71 5.3.2 Asiakaspalveluostojen analyysi ostolaskutietoja avaamalla ja selvittämällä eri tuotantomuotojen kokonais- ja yksikkökustannuksia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 5.3.3 Hyvien käytäntöjen sekä tutkimustiedon levitys yhteistyöverkostoissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 6 Hyvinvointialueiden toimitilat ja kiinteistöt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 6.1 Tilakeskuksen Modulo-tietojärjestelmä toimitilatiedon pohjana.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 6.2 Tietopohjan hyödyntäminen: Hyvinvointialueiden tilakustannusten arviointi vuokra-asetuksen laskentaperusteilla.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 6.3 Toimenpidesuositukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 6.3.1 Modulo-tilahallintajärjestelmän laaja käyttöönotto kaikilla alueilla.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 6.3.2 Yhteistyön tiivistäminen Maakuntien tilakeskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa. . . . . . . . . . . 83 6.3.3 Tilatiedon hyödyntäminen ohjauksessa ja arviointimallien yhtenäistäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 7 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 Liite: Selvitys hyvinvointialueiden edellytyksistä hyödyntää kustannusvaikuttavuustietoa resurssien allokoinnissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 8 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 1 Tiivistelmä ja toimenpidesuositukset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus loi valtioneuvostolle uuden merkittävän tehtävän eli hyvinvointialueiden ohjausvastuun, jonka valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveys ministeriö ja sisäministeriö yhdessä jakavat. Uusi toimintaympäristö ja uusi tehtävä vaati- vat ministeriöille uudenlaista osaamista ja tiedonsaantioikeuksia. Näin ollen tietopohjan koordinaation ja resursoinnin tarve on olennaisesti muuttunut vanhasta kuntapohjaisesta mallista. On sovittava kansallisesti niin tiedon tuotannon kuin analysoinnin ja raportoin- ninkin vastuista ja varmistettava, että kullakin taholla on pääsy tehtävänsä kannalta olen- naisiin tietoihin. Valtiovarainministeriön kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hankkeessa pureudut- tiin hyvinvointialueiden ohjauksen tietopohjaan neljän kustannusvaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta keskeisen tietoteeman kautta. Näitä olivat sote-palvelujärjes- telmän tiedot eli niin sanottu toimintatieto, taloustiedot, hankintatiedot ja toimitilatiedot. Hankkeen puitteissa toteutettiin jokaisella neljällä osa-alueella useita eri toimenpiteitä kuten selvityksiä ja pilotointeja. Näitä toimenpiteitä ja hankkeen tuotoksia on kuvattu laajasti tässä raportissa. Hyvinvointialueiden tiedolla ohjaamisen jatkon kannalta hankkeen keskeisimpänä tuotok sena voi kuitenkin pitää toimenpidesuosituksia tietopohjan, tiedon jatkojalostuksen ja tiedon hyödyntämisen parantamiseen. Taulukko 1 listaa nämä toimenpidesuositukset viit- tauksin tämän raportin eri alalukuihin, joissa näitä suosituksia on käsitelty syvällisemmin. Vaikka tehokas tiedolla ohjaaminen rakentuu luotettavan ja riittävän reaaliaikaisen tieto- pohjan päälle, on huomattava, että myös nykyisen tiedon paremmalla jatkojalostuksella ja hyödyntämisellä voidaan saada paljon aikaan, vaikkei tietopohjaa parannettaisikaan. Siksi suosituksia ei tarvitse noudattaa lineaarisesti tai tiekarttamaisesti vaan kaikkia vaiheita voidaan ja tulee edistää samanaikaisesti. Jo olemassa olevan tiedon hyödyntäminen laadukkaan analytiikan ja visualisoinnin kautta tuo myös parhaiten esiin mahdolliset tieto- pohjan puutteet ja virheet. 9 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Suositusten toteuttaminen vaatii hyvinvointialueiden ohjaustoiminnon selkeämpää organisoitumista koko valtioneuvoston tasolla. Tätä vaatii myös pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteiden täyttäminen erityisesti hyvinvointialueiden ohjauksen koor- dinoinnin ja tiedolla johtamisen osalta1. Kuvio 1 kuvaa mahdollista organisoitumista huomioiden ohjauksen tärkeimmät sidosryhmät ja tietovirrat. Olennaista on ministeriöiden välisen yhteistyön ohella ohjauskokonaisuuden jako eri- koistuneisiin ohjaus- ja tietotoimintoihin. Näitä voidaan kuvata myös englanninkielisin palvelujohtamisen termein ”front office” ja ”back office”. Ohjaustoiminto eli front office toimii ohjauksen rajapintana hyvinvointialueille. Tietotoiminto eli back office tukee ohjausta jatkojalostamalla dataa ja vastaa näin ollen analytiikasta sekä yhteydenpidosta tietotuotantoon kuten rekisterinpitäjiin ja tilastoviranomaisiin (esim. Terveyden ja hyvin- voinninlaitos (THL), Valtiokonttori (VK), Tilastokeskus (TK)). Tietotoiminto voi toki osallistua tarpeen mukaan myös muuhun ministeriöissä tehtävään analytiikkaan tuottamalla esim. ad hoc -analyyseja hyvinvointialuedatasta. Näiden kahden toiminnon eriyttäminen omiksi toiminnoiksi pohjautuu erikoistumisesta saatuun hyötyyn ja selkeyttää työnjakoa. Luonnollisesti toimintojen välillä tulee olla jat- kuva ja välitön yhteistyö, minkä johdosta on tärkeää, että molemmat toiminnot on sijoi- tettu valtioneuvoston sisälle. 1 Ks. esim. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 kpl 2.7 Kestävä ja kannustava rahoitus sekä hyvinvointialueiden ohjaus (s. 46–52) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8 10 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Taulukko 1.  Toimenpidesuositukset Tietokokonaisuus Tietopohjan parantaminen Tiedon jatkojalostus Tiedon hyödyntäminen Toimintatiedot (sote-palvelut) Toimintakykytiedon kerääminen (3.7.1) Laaturekisterien määrän lisääminen (3.7.2) Sosiaalipalveluiden rekisterien kattavuuden parantaminen (3.7.3) Tiedon ajantasaisuuden parantaminen (3.7.4) Tiedonsaantioikeuksien turvaaminen (3.7.5) Vertaiskehittämistoiminnan aloittaminen (3.7.7) Taloustiedot Tietopohjan jatkuva kehittäminen hyvinvointialueiden ohjausta tukevaksi (4.3.1) Talous- ja toimintatiedon yhdistäminen ja yksikkökustannukset (3.7.6) Analytiikkakyvykkyyksien lisääminen ja vakiinnuttaminen osaksi alueiden ohjausta (4.3.2) Analytiikkainfrastruktuurin toimintavarmuuden ja jatkuvan kehittämisen turvaaminen (4.3.3) Analytiikan parempi hyödyntäminen yli organisaatiorajojen (4.3.4) Hankintatiedot Hankintatietopankin kehitystyön välitön aloittaminen tietopohjan parantamiseksi (5.3.1) Asiakaspalveluostojen analyysi ostolaskutietoja avaamalla ja selvittämällä eri tuotantomuotojen kokonais- ja yksikkökustannuksia (5.3.2) Hyvien käytäntöjen sekä tutkimustiedon levitys yhteistyöverkostoissa (5.3.3) Toimitilatiedot Modulo-tilahallintajärjestelmän laaja käyttöönotto kaikilla alueilla (6.3.1) Yhteistyön tiivistäminen Maakuntien tilakeskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa (6.3.2) Tilatiedon hyödyntäminen ohjauksessa ja arviointimallien yhtenäistäminen (6.3.3) 11 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Kuvio 1.  Hyvinvointialueiden tiedolla ohjauksen mahdollinen organisoituminen Suosituksia ja ohjauskokonaisuuden organisoitumista voidaan myös lähestyä tiedolla ohjaamisen pyramidimallin kautta (Kuvio 2), jossa raakadatasta jalostetaan tietoa mikä johtaa syvälliseen ymmärrykseen alueiden tilanteesta (ns. tilannekuva). Tässä mallissa suositusten kolme eri tasoa (kehittäminen, jatkojalostaminen ja hyödyntäminen) on yhdis- tetty pyramidin eri tasoille sekä kukin suosituskokonaisuus on kohdistettu organisoitumis- mallin (Kuvio 1) mukaisille toimijoille. Kuvio 2.  Suositusten kohdentuminen ohjauskokonaisuuden eri tasoille Organisoitumisessa tulee varmistaa riittävä talouden ja sote sekä pela-järjestelmän substanssiosaaminen sekä ohjaus- että tietotoiminnossa, jotta raakadatasta voidaan tuot- taa relevanttia tietoa tilannekuvan pohjaksi. Tietotoiminnolla keskeistä on lisäksi tekninen VM SMSTMTietotuotanto THL TK VK HVA:t Tieto / data Ohjaus Tieto / data Tieto Tietotoiminto (back o�ce) Ohjaustoiminto (front o�ce) Tilannekuva (esim. ymmärrys alueiden välisistä eroista ja niiden syistä sekä korjaustoimista) Tieto Raakadata (esim. hoitoilmoitukset, taloustiedot) Tietopohjan kehittäminen Vaatii tiivistä yhteistyötä rekisterinpitäjien ja tiedon tuottajien (hyvinvointialueet) kanssa Tiedon hyödyntäminen Ohjauksen ”front o�cen” tehtäväkenttää Tiedon jatkojalostus Ohjauksen ”back o�cen” tehtäväkenttää (esim. tietyn hoidon yksikkökustannukset) 12 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 analytiikka- ja raportointikyvykkyys. Paras lopputulos saavutetaankin näiden kahden toiminnon tiiviillä ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä, jota ei voida helposti saavuttaa esimer- kiksi ostamalla analytiikkatoimintaa valtioneuvoston ulkopuolelta. Tietotoiminnolle voidaan myös luoda kyvykkyyttä nopeatempoisempien selvitystöiden toteutukseen esimerkiksi yhteistyössä tiedon tuottajien ja tutkimuslaitosten kanssa. Ver- tailun vuoksi tällä hetkellä VM:ssä on omaa erikoistunutta analytiikkatoimintaa eri osas- toilla (mm. vero-osasto, kansantalousosasto, budjettiosaston rakenneyksikkö), mutta raportointia ostetaan myös ulkopuolisilta toimijoilta (mm. Valtiokonttorilta tai konsultti- yhtiöiltä). Valtiokonttorilla ja THL:llä on omaa erikoistunutta analytiikan ja raportoinnin kyvykkyyttä, joita tulee hyödyntää, mutta toimintaa ei tule täysin ulkoistaa näille tahoille, koska näin menetetään edellä mainittu tiivis yhteistyö. Edellä mainittujen tahojen lisäksi on huomioitava Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuone-pilotti, jolle voitaisiin osoittaa esimerkiksi vaativia, mutta selkeästi rajattuja analysointikokonaisuuksia ja vaikutusarvioita. Tiedon jatkojalostaminen sekä hyödyntäminen erilaisten interaktiivisten ja helppokäyt- töisten raporttien muodossa vaatii myös panostuksia analytiikkainfrastruktuuriin. VM:llä on kohtalaisen pitkälle viety keskitetty tietovarastoinnin malli, jota lyhyesti esitellään tässä raportissa ja jonka päälle tiedolla ohjaamista voidaan jatkossakin rakentaa. Tämä tietovarasto on kuitenkin vain eräänlainen tiedon jalostuksen välivarasto (pyramidin taso kaksi), josta tieto saadaan käyttöön. Keskeistä on kehittää tietopohjaa ja raakadatan keräämistä (pyramidin taso yksi) siten, että se voidaan riittävän vaivattomasti ja tietotur- vallisesti siirtää välivarastoon ilman, että tiedon rikkaus, laatu ja ajantasaisuus kärsivät. Toinen keskeinen infrastruktuurin osa on tiedon jatkojalostamisen ja raportoinnin työ kalut, jotka tulee mahdollistaa tiedon raportoinnin kaikille keskeisille toimijoille ja jatkossa avoimen hallinnon periaatteita noudattaen myös kansalaisille. Infrastruktuurin rakenta- minen vaatii sekä osaamista eli henkilöstöresurssia mutta myös oikein kohdennettuja investointeja ohjelmistolisensseihin (esim. Microsoft PowerBI tai muu vastaava moderni analytiikkatyökalu) sekä mahdollisia isompia tietojärjestelmäkehityshankkeita erityisesti raakadatan käsittelyn suhteen. Jokaisen investoinnin tuottama hyöty on luonnollisesti perusteltava erikseen, mutta huomioiden sote-järjestelmän valtiontaloudellisen merkityk- sen, jo pienikin parannus nykytilaan tiedolla ohjaamisen kautta luo merkittävän kansan taloudellisen ja -terveydellisen hyödyn. 13 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 2 Hankkeen tausta ja tavoitteet Valtiovarainministeriö asetti hankkeen toimikaudelle 15.3.2021–14.3.2024. Hankkeen tarkoituksena oli arvioida ja kehittää julkisen sektorin kustannusvaikuttavuutta. Osaamiskeskus toimi Valtiovarainministeriön kansliapäällikön alaisuudessa, ja sitä johti budjettineuvos Riitta Aejmelaeus. Hankkeessa työskentelivät johtavat erityisasiantunti- jat Juri Matinheikki (sote-talous, -hankinnat ja -toimitilat) ja Laura Pitkänen (sote-palvelut) sekä suunnittelijat Sini Huolman ja Totte Taavitsainen. Hankkeen neuvonantajina toimivat Paulus Torkki (Helsingin yliopisto) ja Jonna Salonen (THL). Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskukselle asetettiin seuraavat tavoitteet: y Luoda edellytyksiä julkisen sektorin kustannusvaikuttavuudelle y Tunnistaa kustannushyötyjä y Tukea hankkeita hyötyjen tunnistamisessa ja mittaamisessa y Kehittää ja kokeilla lupaavia toimenpiteitä y Laajentaa potentiaalisiksi todettuja toimenpiteitä valtakunnallisiksi. Sote-uudistus aiheutti merkittävän muutoksen hankkeen toimintaympäristössä, mikä johti hankkeen resurssien keskittämisen ensisijaisesti hyvinvointialueiden tarkasteluun. Tästä johtuen hankkeen tavoitteet päivittyivät hieman hankkeen aikana ja keskeisimpinä tavoitteina oli edistää hyvinvointialueiden sote-palvelujen, alueille muodostuvien merkit- tävien hankintaorganisaatioiden sekä tilankäytön uudelleenjärjestelytarpeiden kustannus- tehokkuutta. Digitalisaation edistäminen oli läpileikkaavana teemana. Näiden teemojen lisäksi hankkeen loppupuolella (kevät 2023) otettiin erikoistarkasteluun hyvinvointi alueiden taloustiedot sekä sote-kustannukset. Toimintaympäristön muutos ja pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaukset hyvinvointialueiden ohjauksen kehittämisestä aiheuttivat tarpeen saada hankkeen opit ja resurssit kohdennettua täysimääräisesti alueiden ohjauksen kehittämisen tueksi. Hank- keen tavoitteet tulivat myös täytetyiksi etuajassa, ja näin ollen alkuperäisestä aikataulusta poiketen hanke päätettiin 31.8.2023. Tämä loppuraportti pyrkii ennen kaikkea tiivistämään hankkeessa toteutetut toimenpiteet kuten selvitykset ja erilaiset pilotoinnit sekä johta- maan näiden pohjalta konkreettiset toimenpidesuositukset hyvinvointialueiden tiedolla ohjaamisen jatkokehityksen pohjaksi. 14 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 2.1 Vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus ja vaikuttavuusperustainen ohjaus Terveydenhuollossa vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnalla aikaansaatua muutosta ihmisen terveydentilassa2. Vaikuttavuutta voidaan kuvata arvoketjulla (Kuvio 3), jossa terveydenhuollon palvelujärjestelmän resursseilla tuotetaan suoritteita, jotka aikaan- saavat vaikutuksia potilaan tilassa tuottaen pitkän aikavälin hyötyjä. Käsitettä voidaan laajentaa sosiaalipalveluihin puhumalla terveyden sijaan hyvinvoinnista ja potilaan sijaan asiakkaasta. Kun halutaan painottaa kustannusten huomioimista, voidaan puhua kustannusvaikuttavuudesta, joka on vaikuttavuuden suhde sen aikaansaamiseksi synty- neisiin kustannuksiin (terveystaloustieteessä vakiintuneesti kustannukset per vaikutukset – toisilla tieteenaloilla käytetään myös vaikutukset per kustannukset). Kuvio 3.  Terveydenhuollon arvoketju3 Vaikuttavuusperustainen ohjaus on ohjausta, jossa (kustannus)vaikuttavuus on keskei- nen mittari. Kustannusvaikuttavuus tarkoittaa sote-palveluissa sitä, miten paljon tavoitel- tua hyötyä on saatu aikaan käytetyillä resursseilla: käytännössä kyse on väestön terveys- ja hyvinvointihyödyn maksimoimisesta suhteessa käytössä oleviin resursseihin. 2 Sintonen, H., Pekurinen, M. (2006). Terveystaloustiede. WSOY, Porvoo. 3 Pitkänen ym. 2020, Reittiopas vaikuttavuuteen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus toiminnan julkaisusarja 2020:1. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-820-5 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-820-5 15 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Ohjauksen kontekstissa olennaista on arkivaikuttavuus. Arkivaikuttavuus tarkoittaa tosi elämän olosuhteissa annetun hoidon tai palvelun vaikuttavuutta, joka eroaa koeolo- suhteissa mitatusta optimivaikuttavuudesta. Vertailun kautta (esim. hyvinvointialueita toisiinsa vertailemalla) voidaan saada kuvaa suhteellisista eroista vaikuttavuudessa. Ohjauksen keinot jaetaan yleisesti normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaukseen. Normi ohjauksella tarkoitetaan yleensä lakien ja asetusten kautta tapahtuvaa velvoittavaa ohjausta, resurssiohjauksella rahan ja muiden resurssien jakamisen kautta tapahtuvaa ohjausta, ja informaatio-ohjauksella tiedon jakamista ilman velvoitteita4. Vaikuttavuus- perustaista ohjausta voidaan toteuttaa näiden kaikkien kautta. Tämä vaatii kuitenkin vaikuttavuustietoa. 4 Leskelä R-L ym. 2018. Maakunnan ohjausmallit – MOHJU. Valtio neuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2018. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-537-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-537-2 16 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 3 Hyvinvointialueiden sote-palvelut Ohjauksen näkökulmasta keskeistä olisi, että tietopohja olisi kattava ja ajantasainen, ja kaikilla toimijoilla (mm. hyvinvointialueiden johdolla ja ohjaavien ministeriöiden virka- henkilöillä) olisi käytettävissään sama tieto – näin keskustelua ei joka kerta tarvitsisi aloit- taa tiedon luotettavuuden arvioinnista. Kuvio 4 havainnollistaa tätä tiedolla ohjaamisen visiota sekä tietovirtaa raakadatasta yhteiseksi johtamista ja ohjaamista tukevaksi tiedoksi. Kuvio 4.  Visio: sama tieto kaikilla toimijoilla 3.1 Tietopohjan nykytila ja haasteet Hajanaisuus. Sote-palveluiden ns. toimintatietojen osalta kansallinen tietopohja on haja- nainen ja useiden rekisterinpitäjien alla (Kela, THL, Tilastokeskus) Mielekkään kokonais- kuvan saaminen sote-palveluiden tilanteesta vaatii usein useiden rekisterien tietojen yhdistelemistä. Kuvio 5 pyrkii havainnollistamaan näitä eri rekisterien sekä raportointi kokonaisuuksien välisiä suhteita. Varsinaiset suoritteet rekisteröityvät THL:n rekistereihin (pääasiassa TerveysHilmo, Avo- Hilmo, SosiaaliHilmo, Lastensuojelurekisteri). Lääkityksiä (mm. erityiskorvausoikeudet), työkyvyttömyyseläkkeitä, kuntoutusta ja erilaisia palvelunkäyttöön liittyviä korvauksia Tieto- kanta Raportointi Hyvinvointialueen johto Valtion ohjaus Vertaiskehittäminen 17 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 koskevat tiedot ovat Kelan rekistereissä. Kuolemat syineen ovat Tilastokeskuksen rekiste- reissä. Esimerkiksi potilasmäärien tarkastelu vaatii joskus suorite- ja lääkitystietojen yhdis- telemistä, sillä suoritetiedoissa ei ole täysin kattavasti diagnooseja. Lisäksi valikoitujen sairauksien osalta hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta tai hoitotuloksista on tietoa THL:n kansallisissa laaturekistereissä5. On mahdollista, että THL:n Hilmo-tiedonkeruu jossain kohtaa päättyy, ja mahdollinen kor- vaaja olisi Kelan Kanta-järjestelmän arkisto. Päätöksiä tai selkeää tiekarttaa tästä ei kuiten- kaan ole. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuskertomuksessaan vuonna 2021 kiin- nittänyt huomiota sote-tietopohjan pirstaleisuuteen ja suositellut sen kokonaisohjauksen selkiyttämistä6. Sosiaalihuollon rekisterien puutteellinen kattavuus. THL:llä on perinteisesti ollut kolme sosiaalipalveluiden rekisteriä: Sosiaali-Hilmo (laitos- ja asumispalvelut), Lastensuojelurekisteri (laitospalvelut) ja Toimeentulotukirekisteri (kuntien osuus). Sosiaali- huollon osalta rekistereistä siis pitkälti puuttuvat avopalvelut, jolloin palvelurakenteesta ei saada kuvaa. Laitospalveluidenkaan osalta rekisterit eivät kata kaikkea, mm. päihdehuol- lon asumispalvelut puuttuvat. Kattavuutta pyritään kuitenkin vähitellen parantamaan mm. uuden rekisterin myötä, jonka tiedonkeruu on alkanut vuonna 2023. Kansallisten laaturekisterien vähäisyys. THL:n rekisterinpitovastuulla on yhdeksän kan- sallista laaturekisteriä, jotka ovat sairauskohtaisia ja keräävät tietoa hoidon laadusta ja vai- kuttavuudesta. Mm. Ruotsissa laaturekistereihin on panostettu enemmän ja pidempään pitkään, ja siellä laaturekistereitä onkin yli 1007. Suomessa eduskunta myönsi THL:lle rahoi- tusta laaturekisterien pilotointiin 2018–2019, ja laaturekisteriasetus annettiin 20228. Laatu rekisterit eivät ratkaise kaikkia vaikuttavuustiedon tarpeita – sairauskohtaiset rekisterit kattavat luonnollisesti vain osan sairauksista ja näkyvyys monisairaisiin voi jäädä puut- teelliseksi – mutta niiden määrän lisääminen (suurimmista kansantaudeista ja kriittisim- mistä sosiaalipalveluista lähtien) toisi lisää vaikuttavuustietoa toiminnan ohjaukseen ja kehittämiseen. 5 https://thl.fi/fi/web/sote-palvelujen-johtaminen/arviointi-ja-seuranta/ tietopohja-ja-tyokalut/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit 6 Kuntien taloustiedot ja kustannusvaikuttavuusmittaristo sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksessa. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 9/2021 7 https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/terveydenhuollon-kansalliset-laa- turekisterit-hyodyntamismahdollisuudet-organisointi-ja-rahoitus-suomessa/?public=b- 076b1e7098f2627546019ec9da60843 8 https://stm.fi/-/yhdeksan-kansallista-terveydenhuollon-laaturekisteria-thl-n-vastuulle https://thl.fi/fi/web/sote-palvelujen-johtaminen/arviointi-ja-seuranta/tietopohja-ja-tyokalut/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit https://thl.fi/fi/web/sote-palvelujen-johtaminen/arviointi-ja-seuranta/tietopohja-ja-tyokalut/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit-hyodyntamismahdollisuudet-organisointi-ja-rahoitus-suomessa/?public=b076b1e7098f2627546019ec9da60843 https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit-hyodyntamismahdollisuudet-organisointi-ja-rahoitus-suomessa/?public=b076b1e7098f2627546019ec9da60843 https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit-hyodyntamismahdollisuudet-organisointi-ja-rahoitus-suomessa/?public=b076b1e7098f2627546019ec9da60843 https://stm.fi/-/yhdeksan-kansallista-terveydenhuollon-laaturekisteria-thl-n-vastuulle 18 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Ajantasaisuus. Osa kansallisista rekisteriaineistoista ilmestyy harvoin ja hitaasti. Terveys Hilmo-tiedot (eli erikoissairaanhoidon suoritetiedot) valmistuvat tyypillisesti raportointi- vuotta seuraavan vuoden elokuun tienoilla. Osasyynä on alueiden hidas raportointi, minkä lisäksi tiedot vaativat jälkikäteen tarkistuksia ja korjauksia THL:ssä. Vaikuttavuustiedon puute. Keskeinen haaste on tällä hetkellä yksilötason toimintakyky-, elämänlaatu- ja hyvinvointitiedon puute. Vaikuttavuuden arviointi vaatisi toimintakyky tietoa yksilötasolla systemaattisesti mitattuna ja kansallisten tietorakenteiden mukaan kir- jattuna, jotta tiedot olisivat kansallisella tasolla käytettävissä. Kuvio 5.  Keskeisimpien kansallisten sote-tietovarantojen ja raportointikokonaisuuksien väliset suhteet 3.2 Puutteet tiedon jatkojalostamisessa ja hyödyntämisessä Rajallinen pääsy tietoihin. Sote-tietojen toisiokäyttöä säätelee toisiolaki9, jonka mukai- sesti toisiokäytön luvista vastaa THL:n alainen Findata. Tämä koskee myös Valtiovarain- ministeriötä, jolla ei ole rekistereihin pääsyä tai tiedonsaantioikeutta. Lupahakemuksen käsittely Findatassa kestää vähintään kuukausia, jopa vuoden. Tietopohjan hajanaisuuden 9 Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä 552/2019 Aggregoitua tietoa, vapaasti käytettävissä Hetu-tasoista tietoa, tietoluvan takana Kelasto THL:n muut rekisteritRaakadata Indikaattori- kokoelmat / tilastotietokannat Työpöytä-näkymät StatFin KUVA (/ KUVA 2.0) Tietotarjotin.� (Kela) THL:n laaturekisterit Hyvinvointivaje.� SotkaNet-indikaattoritTHL Laaturekisterit Kelan rekisterit Tilastokeskuksen rekisterit 19 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 vuoksi moneen analyysiin tarvitaan tietoja useasta rekisteristä. VATT:n yhteyteen perus- tettu Datahuone-pilotti on yksi keino saada tarvittavaa osaamista VM:n alaisuuteen – Datahuoneellakaan ei kuitenkaan ole tiedonsaantioikeuksia. Vastaavasti myöskään hyvinvointialueilla ei ole pääsyä rekisteritietoihin. Toiminta- ja taloustietojen yhdistelyn puute. Jotta päästäisiin kiinni asiakaskohtaisiin kustannuksiin, palveluiden yksikkökustannuksiin ja alueellisten kustannuserojen syihin, pitäisi toiminta- ja taloustietoja yhdistää. THL on pyrkinyt tätä tekemään TAHTO-projek- tissa10, joka kuitenkin on toistuvasti viivästynyt. Mittarien priorisoinnin puute. Edellä kuvattujen rekisterien pohjalta eri tahot laske- vat ja julkaisevat erilaisia indikaattoreita. THL:n indikaattoripankki SotkaNet (sotkanet.fi) sisältää n. 3500 indikaattoria, joista osa (458 kpl) on visualisoitu Sotekuva-mittaristoksi (sotekuva.fi; ”KUVA-mittaristo”). Lisäksi THL:n kansalliset laaturekisterit julkaisevat omia tuloksiaan11 vuosittain joulukuusta 2022 alkaen. Kela on visualisoinut omaan dataansa perustuvia indikaattoreita Hyvinvointialueiden tietopakettiin12 keväästä 2023 alkaen. Indi- kaattorien visuaalinen esittäminen on siis lisääntynyt, mutta erityisesti KUVA-mittaristossa indikaattorien määrä on edelleen varsin suuri eikä mittaristossa ole hierarkiaa. Näitä puut- teita THL on korjaamassa vuoden 2024 aikana toteutettavalla KUVA 2.0 -mittaristolla. Koordinaation puute. Tietopohja on kehittynyt vuosikymmenten mittaan hajanaiseksi ja siinä on merkittäviä puutteita mm. sosiaalipalveluiden osalta. Raakadatan jatkojalosta- minen on tällä hetkellä pistemäistä ja päällekkäistä tekemistä on jonkin verran: eri toimi- jat tuottavat omiin tarpeisiinsa sekä julkiseen käyttöön erilaisia indikaattoritietoja ja niitä koostavia työpöytänäkymiä. Tällöin kaikki eivät toimi saman tiedon pohjalta. Tietopohjan puutteista huolimatta olemassa olevasta datasta olisi mahdollista tuottaa nykyistä enem- män tietoa (myös vaikuttavuustietoa) ohjauksen ja kehittämisen tueksi, mutta tämän suhteen työnjako on epäselvä ja osin mahdollisuudet jäävät käyttämättä tiedonsaanti oikeuksien puuttumisen vuoksi. Toimintaympäristö on sote-uudistuksen myötä kuitenkin muuttunut merkittävästi, ja ministeriöille on tullut uusia tehtäviä, joita hoitaakseen ne tar- vitsevat sote-tietoa. Tiedon tuotannon ja hallinnan koordinaatio ei tällä hetkellä ole tiedon tarpeiden tasalla. 10 https://soteuudistus.fi/-/talous-toiminta-ja-henkilostotietojen-tarkastelu-kokonaisuute- na-helpottaa-tulevaisuuden-sote-palvelujen-kehittamista 11 https://thl.fi/fi/web/sote-palvelujen-johtaminen/arviointi-ja-seuranta/ tietopohja-ja-tyokalut/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit/ kansallisten-laaturekisterien-raportit 12 https://hva-tietopaketti.kela.fi/ http://sotkanet.fi http://sotekuva.fi https://soteuudistus.fi/-/talous-toiminta-ja-henkilostotietojen-tarkastelu-kokonaisuutena-helpottaa-tulevaisuuden-sote-palvelujen-kehittamista https://soteuudistus.fi/-/talous-toiminta-ja-henkilostotietojen-tarkastelu-kokonaisuutena-helpottaa-tulevaisuuden-sote-palvelujen-kehittamista https://thl.fi/fi/web/sote-palvelujen-johtaminen/arviointi-ja-seuranta/tietopohja-ja-tyokalut/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit/kansallisten-laaturekisterien-raportit https://thl.fi/fi/web/sote-palvelujen-johtaminen/arviointi-ja-seuranta/tietopohja-ja-tyokalut/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit/kansallisten-laaturekisterien-raportit https://thl.fi/fi/web/sote-palvelujen-johtaminen/arviointi-ja-seuranta/tietopohja-ja-tyokalut/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit/kansallisten-laaturekisterien-raportit https://hva-tietopaketti.kela.fi/ 20 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 3.3 Hyvinvointivajemittaristo (www.hyvinvointivaje.fi) Osana hanketta toteutettiin Hyvinvointivajemittaristo ja peruspalveluiden vaikuttavuus- mittaristo, jotka julkaistiin 20.6.2023 osoitteessa www.hyvinvointivaje.fi. Kyseessä on Power-BI:llä toteutettu dynaaminen mittaristo, joka mahdollistaa tietojen filtteröinnin mm. ikäryhmän ja sukupuolen mukaan. Mittarit on laskettu 5 viimeisen vuoden osalta. Osin hyödynnetään olemassa olevia indikaattoreita (mm. KUVA-mittaristosta), osin on tehty uutta analyysiä rekisteritiedoista. Kuvio 6 havainnollistaa hyvinvointivajemittariston näkymää. Mittaristot toteutettiin yhteistyössä STM:n kanssa, ja teknisestä toteutuksesta vastasi Nordic Healthcare Group (NHG). Mittaristoja voivat hyödyntää ministeriöiden virkahenki- löt, hyvinvointialueiden johto ja asiasta kiinnostuneet kansalaiset. Hyvinvointivajemittaristo kuvaa suurimpia hyvinvointivajeiden aiheuttajia alueittain y Työkyvyttömyyseläkkeet y Ennenaikaiset kuolemat (PYLL, Potential Years of Life Lost) y Vajaatoimintakykyiset elinvuodet (YLD, Years Lost due to Disability) y Tautitaakan takia menetetyt elinvuodet (DALY = YLL + YLD; Disability- Adjusted Life Years) Hyvinvointivajemittaristoon on koottu ja visualisoitu tietoja alueittaisista ja väestöryhmit täisistä hyvinvointivajeista: työkyvyttömyyseläkkeistä, ennenaikaisista kuolemista ja heikon toimintakyvyn vuosista. Hyvinvointivajeet perustuvat THL:n Hilmo-rekistereistä ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä poimittuihin tietoihin, ja ne on jaoteltu taustalla olevan diagnoosin mukaan. Voidaan siis tarkastella, miten paljon tietyllä alueella on esimerkiksi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia nuoria, tai kuinka paljon sydän- ja verisuonitaudit heikentävät alueen väestön toimintakykyä suhteessa muihin alueisiin. Tiedot on esitetty viimeisten viiden vuoden ajalta, joten myös trendejä voi tarkastella. Hyvinvointivajeiden tarkastelu on vaikuttavuuden arvioinnissa mielekästä, koska eri vuosien tietoja vertailemalla voidaan nähdä miten hyvinvointi on kehittynyt kullakin alueella, mikä kuvastaa osaltaan alueen palvelujärjestelmän vaikuttavuutta. https://www.hyvinvointivaje.fi/ http://www.hyvinvointivaje.fi 21 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Kuvio 6.  Esimerkkinäkymä hyvinvointivajemittaristosta 22 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Peruspalveluiden vaikuttavuusmittaristot on koottu asiantuntijaryhmien kanssa: y Mielenterveyspalvelut y Päihdepalvelut y Perhekeskus (lasten, nuorten ja perheiden palvelut) y Sote-keskusten vastaanottotoiminta y Suun terveydenhuolto Peruspalveluiden vaikuttavuusmittariston kattamat osa-alueet valittiin sillä perusteella, missä tekemättömyyden hinta oli suurin: palveluiden tarpeen ja tarjonnan välillä on epä- suhtaa, piilevää kysyntää on paljon, ja kustannuksia aiheutuu runsaasti sote-sektorin ulko- puolelle. Lisäksi koronapandemian myötä tilanne oli pahentunut monien palveluiden osalta. Osa-alueiksi valittiin siten päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut, perhekeskusten palvelut (eli lapsiperheiden avopalvelut), sote-keskusten vastaanottotoiminta sekä suun terveydenhuolto. Mittaristoon on valittu kunkin palvelun asiantuntijoista koostuvan ryh- män kesken kyseisen palvelun vaikuttavuutta kuvaavia mittareita. Mittareiden tiedot on kerätty Sotekuva-mittaristosta (www.sotekuva.fi), SotkaNetistä, THL:n laaturekistereistä sekä KELA:n ja THL:n kansallisista rekistereistä (Kuvio 7). Lisäksi esi- tetään tietoja vastaavien palveluiden kustannuksista. Tarkoitus on, että kunkin palvelun vaikuttavuudesta ja kustannuksista voi saada käsityksen yhdellä silmäyksellä. Mittaristojen julkaisemisella Valtiovarainministeriön Kustannusvaikuttavuuden osaamis- keskus pyrkii tuomaan kaikille sidosryhmille vapaaseen käyttöön tietoa, jonka pohjalta voidaan arvioida väestön tarpeita, palveluiden vaikuttavuutta ja kustannusjaon osuvuutta hyvinvointialueilla. Mittaristot antavat kuvan siitä tilanteesta, josta hyvinvointialueet lähti- vät liikkeelle palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä niille. Tavoitteena on, että jatkossa vaikuttavuustietoa hyödynnetään alueiden ohjauksessa sekä niiden sisäisessä johtami- sessa – kehittämällä palveluiden vaikuttavuutta ja kohdentamalla rajallisia resursseja sinne, missä tarve on suurin, voidaan saada aikaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia. http://www.sotekuva.fi 23 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Kuvio 7.  Mittariston tietolähteet Mittaristojen antamia tietoja voidaan hyödyntää eri ohjauskeinojen kautta. Informaatio- ja dialogiohjauksen osalta alustavana suunnitelmana on järjestää mittaristo- tietojen pohjalta kansallista vertaiskehittämistoimintaa yhteistyössä STM:n, THL:n ja Kan- sallisen vaikuttavuuskeskuksen kanssa. Keskustelut yhteistyötahojen kanssa on aloitettu, kaikki ovat kiinnostuneita ja ovat itsekin suunnitelleet vertaiskehittämistoiminnan käyn- nistämistä. Lisäksi informaatio-ohjaus voi toteutua osittain myös sitä kautta, että alueet hyödyntävät tietoja itsenäisesti. Resurssiohjauksessa tietoja voidaan hyödyntää osana alueiden kanssa käytäviä neuvot- teluja sekä taustatietoina VM:n sisäisessä työskentelyssä. Näiden tietojen hyödyntämistä osana KAO:n toimintaa onkin jo kokeiltu. 3.3.1 Taloustiedot osana mittaristoa Mittaristoa tehtäessä Valtiokonttorin keräämiä taloustietoja palveluluokittain oli saatavilla edes suhteellisen luotettavasti vain vuodelta 2021. Mainittakoon, että lisäksi palveluluokit- tainen tieto on osittain liian karkeaa, mm. päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat yhdessä. Lisäksi erittelemättömille ylätason palveluluokille on kirjattu paljon kustannuksia, jolloin tarkemmilla palveluluokilla tarkastellen kustannukset ovat todellista matalampia – tämän pitäisi korjaantua tulevina vuosina, kun erittelemättömistä palveluluokista luovutaan. KUVA-indikaattorit hyvinvointivaje.� Kv. kirjallisuus Analyysi THL Laaturekisterit SotkaNet-indikaattorit THL:n Hilmo-rekisterit Kelan eläkerekisteri Tilastokeskuksen kuolintiedot 24 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Jatkossa olisi mielekästä, että taloustietoja raportoidaan palveluluokittain, hv-alueittain ja vuosittain. Näin voitaisiin helposti tarkastella, vastaako kustannusten jakauma mm. hyvin- vointivajeiden jakaumaa eli onko rahaa kohdennettu sinne, missä tarve on suurin. Kun TAHTO- tietokannan myötä päästään kiinni asiakaskohtaisiin kustannuksiin, voidaan mitta- ristossa hyödyntää myös niistä aggregoituja asiakasryhmäkohtaisia kustannuksia. Koska kuitenkin taloustietojen keruu ja validointi ovat vielä kesken, tässä vaiheessa hyödynnettiin KUVA-mittariston kustannustietoja, jotka perustuvat Valtiokonttorin tietoihin. Peruspalveluiden mittaristoon sisältyy KUVA-tietojen pohjalta laskettuja karkeita indikaattoreita teemoittain (esim. perhekeskuksen mittarien oheen lasten ja perheiden palveluiden nettokäyttökustannusten %-osuus koko soten nettokäyttökustannuksista). 3.3.2 Vaikuttavuusmittarien valintaprosessi Peruspalveluiden vaikuttavuusmittarit valittiin asiantuntijaryhmissä. Kutakin osa-aluetta (Mielenterveyspalvelut, Päihdepalvelut, Perhekeskus, Sote-keskusten vastaanottotoiminta, Suun terveydenhuolto) varten koottiin oma ryhmänsä. Kuhunkin ryhmään kutsuttiin alan asiantuntijoita – kliinikkoja, johtajia, tutkijoita – sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta, mahdollisuuksien mukaan moniammatillisuutta ja maantieteellistä diversiteettiä koros- taen. Kussakin ryhmässä oli 6–10 asiantuntijaa. Ryhmät kokoontuivat kolmesti, kaksi tuntia kerrallaan. Ensin muotoiltiin kyseisen palvelun vaikuttavuustavoitteet ja sitten niiden mit- tarit, jotka vielä priorisoitiin. Kokouksissa oli selkeä rakenne, aikataulu ja tavoite. Mittareita pyrittiisn valitsemaan siten, että osa on jo nykytiedoista laskettavissa ja osa kuvastaa tulevaisuuden tietotarpeita. Mittareista toteutettiin hyvinvointivajemittaristoon ne, joihin tieto on saatavilla kansallisista tietovarannoista. 3.3.3 Tulevaisuus THL kehittää KUVA-mittaristoaan vuoden 2023 aikana ja tuotantoon muutoksia aletaan viedä 2024 alusta. KUVA-tiimi on kiinnostunut hyödyntämään tässä projektissa aikaan saatua niin mittarien valinnan kuin visuaalisen esitystavankin osalta. Siltä osin, kuin kyseessä on analyysi olemassa olevan rekisteritiedon pohjalta (PYLL, YLD, ylikuolleisuus), olisi THL luontevin toteuttaja. THL:llä on pääsy tietoihin ja lupa yhdistellä tietoja. PYLL-laskenta on varsin suoraviivaista ja THL on sitä aiemminkin jossain määrin tehnyt. Sen sijaan YLD-tiedot ovat uutta tietoa ja niiden saaminen jatkuvaan tuotantoon on olennaista. 25 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 STM kehittää parhaillaan Valtioneuvoston virkahenkilöiden käyttöön strategista tilannekuvaa, joka tulee olemaan teknisesti vastaavantyyppinen ratkaisu kuin www.hyvinvointivaje.fi. On mahdollista, että ainakin osin nämä tiedot olisivat jatkossa osana strategista tilannekuvaa. Strateginen tilannekuva on kuitenkin ministeriöiden ja hyvinvointialueiden käyttöön tarkoitettu, joten tarve kansalaisten käytettävissä olevalle tiedolle jää edelleen. Mittaristoa voidaan myös jatkossakin kehittää ja ylläpitää joko VM:n omana työnä tai yhteistyössä NHG:n kanssa. Tähän tarvittavat resurssit pitää arvioida erikseen. 3.4 Hankkeessa toteutetut selvitykset Hankkeessa toteutettiin kolme selvitystä osana niiden tekijöiden pro gradu -opinnäytteitä. 3.4.1 Hyvinvointialueiden edellytykset hyödyntää kustannusvaikuttavuustietoa resurssien allokoinnissa Kevään 2023 aikana PsL Sini Huolman toteutti selvityksen, jonka tavoitteena oli tarkas- tella resurssien allokointia ja vaikuttavuuden johtamista hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Selvityksen kohteeksi valikoituivat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueet. Menetelminä selvityksessä käytettiin julkisten aineis- tojen lisäksi hyvinvointialueen johdon haastatteluja, joita toteutui 24 kappaletta. Lisäksi resurssien allokointia oli tarkoitus analysoida palveluryhmäkohtaisia talousarviotietoja vertailemalla, mutta hyvinvointialueet eivät pystyneet tuottamaan tietoja vertailukelpoi- seen muotoon. Liitteenä olevassa muistiossa raportoidaan tehdyn selvityksen keskeisimmät tulokset ja niiden pohjalta syntyneet jatkosuositukset. Huolmanin gradu valmistuu loppuvuodesta 2023. 26 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 3.4.2 Vaikuttavuustiedolla johtamisen hyvät käytännöt hyvinvointialueilla: tapaustutkimus Pirkanmaan hyvinvointialueen vaikuttavuustiedolla johtamisesta Ursula Viro toteutti selvityksen Vaikuttavuustiedolla johtamisen hyvistä käytännöistä hyvinvointialueilla tapaustutkimuksena Pirkanmaan hyvinvointialueesta. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkielmassa esitetään tutkimustuloksiin pohjautuen konkreettisia käytännön suosituksia ja huomioon otettavia haasteita vaikutta- vuustiedolla johtamisen kehittämistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tutkimuksen ttulosten mukaan erityisesti tietojohtamisen kokonaisuuden haltuunotto organisaatioissa nähtiin tärkeänä tulevaisuuden tavoitteena ja sen myötä kansallinen ja kansainvälinen vertailtavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon alan johtajat ja asiantunti- jat toivoivat vaikuttavuuden arvioinnin tahtotilaan ja etenemiseen selkeyttä kansallisen ohjauksen kautta. Toiveena olikin saada kansallinen vaikuttavuuskeskus (joka sittemmin onkin RRP-rahoituksella saatu pilottivaiheeseen), jonka kautta vaikuttavuuden käytännön toimintoja voitaisiin johtaa. Selvitykseen perustuva gradu on saatavilla osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020826298. 3.4.3 Hyvinvointialueiden digitalisaation kypsyysaste: digitaalisten palveluiden tilanne ja vaikuttavimmat käytännöt Mikko Heikkilä toteutti selvityksen hyvinvointialueiden digitalisaation kypsyysasteesta. Tutkimuksessa selvitettiin kahden julkisen terveydenhuollon palveluja tuottavan ja yhden julkisen ja yksityisen organisaation yhteisesti omistaman terveydenhuollon palveluja tuot- tavan organisaation subjektiiviset näkemykset siitä, mitkä ovat vaikuttavimmat kustannus tehokkaimmat digitalisaatioratkaisut ja peilattiin näitä organisaatioiden digitalisaation kypsyysasteeseen. Kustannustehokkaimmiksi ratkaisuiksi tunnistettiin tiettyjen tehtävien siirtäminen potilaan itsensä tehtäväksi, prosessien automatisointi ja tiettyjen toimintojen laajempi uudistaminen siten, että ne suunnitellaan uudelleen hyödyntäen digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet tehostamiseen täysimittaisesti. Digitalisaatioratkaisuissa havaittiin eroja organisaatioiden välillä sekä toteutustavoissa, että koettujen hyötyjen osalta, vaikka ratkaisut koskivat samoja osa-alueita. Vaikut- taisi siltä, että digitalisaation hyödyntämisessä kypsemmässä vaiheessa olevat organi- saatiot toteuttavat kattavampia ratkaisuja ja saavat vastaavasti merkittävästi enemmän kokonaishyötyjä näistä ratkaisuista, kuin organisaatiot, jotka eivät vielä ole niin pitkällä digitalisaatiomatkallaan. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020826298 27 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Selvitykseen perustuva gradu on saatavilla osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020625916 ja aiheesta kirjoitettu VATT:n muistio osoit- teessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-291-9. 3.5 Hankkeessa tunnistettuja laajempia kehitys- ja lainsäädäntömuutostarpeita Hankkeessa tunnistettiin myös useita laajempia palvelujärjestelmän ja lainsäädännön kehitystarpeita. Näistä useimmat ovatkin mukana Orpon hallitusohjelmassa 2023. 3.5.1 Sote-palveluvalikoiman priorisointi Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeella ei ole mitään luonnollista tasoa, vaan aina voidaan tehdä enemmän. Resurssit taas ovat rajalliset. Siksi palveluiden yhdenvertaisen kohdentumisen takaamiseksi on välttämätöntä, että julkinen valta määrittelee sote- palveluiden palvelulupauksen: mihin kansalaisilla on oikeus, mikä taas jää julkisen palvelu- kokonaisuuden ulkopuolelle. Tämä on myös alueiden toive, sillä tällä hetkellä eri alueet ja ammattilaiset toteuttavat priorisointia eri tavoin, mikä kuormittaa sekä kliinistä henkilös- töä että hallintoa. OECD:n mukaan13 jopa 20 prosenttia terveydenhuoltoon käytetystä rahasta menee turhiin tai jopa haitallisiin toimiin. Eri lähteiden perusteella lasketuissa arvioissa vähähyötyisten toimien karsimisen säästöpotentiaali Suomessa on joistain kymmenistä miljoonista yli nel- jään miljardiin14. Priorisointi vaatii laajaa poliittista ja kansalaiskeskustelua. Se ei ole nopea tie, mutta työhön on ryhdyttävä, jotta tuloksia saadaan. Suuntaviivat on terveyspalveluiden osalta jo luotu VN TEAS -hankkeessa15. On olennaista, että sosiaalipalvelut kytketään mukaan alusta asti, jottei terveyspalveluiden priorisointi johda holtittomasti kasvaviin sosiaalipalveluiden menoihin. 13 OECD 2017. Tackling Wasteful Spending on Health. OECD Publishing, Paris 14 https://www.proshade.fi/terveydenhuolto-kaipaa-resurssiremonttia/uutiset/ 15 Torkki ym. 2022. Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi. Valtioneuvoston sel- vitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:53 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020625916 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-291-9 https://www.proshade.fi/terveydenhuolto-kaipaa-resurssiremonttia/uutiset/ 28 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Palveluvalikoiman valtakunnallinen yhdenmukaistaminen edellyttäisi laintasoista säänte- lyä: säädöspohjaa on tarkennettava niin, että se tarjoaa selkeämmät raamit hyvinvointi- alueen toiminnalle, erityisesti siitä näkökulmasta, mistä konkreettisista palveluista on lupa luopua, mikäli niiden ei katsota tuottavan toivottuja hyötyjä. Tämän ohella tarvitaan kan- sallista rakennetta priorisoinnin jatkuvalle kehittämiselle. Nopeampana säästötoimena voidaan jo tunnistettuja vähähyötyisiä/hyödyttömiä toimia karsia. Tällaisia ovat mm. KELAn psykoterapialausunnot, ajokyvyn ikäkausitarkastukset ja lääkkeen erityiskorvattavuuden uusintatodistukset. Yksin näiden on arvioitu vievän satoja lääkärityövuosia vuosittain. 3.5.2 Mielenterveyspalveluiden kehittäminen Mielenterveysongelmat aiheuttavat sairauslomapäivistä neljänneksen ja työkyvyttömyys eläkkeistä kolmanneksen16. Psykiatriseen hoitoon pääsyn kynnys on korkea, ja alueelliset erot ovat suuret oikea-aikaisessa hoitoon pääsyssä sekä monipuolisten avohoitopalvelui- den saatavuudessa. On huomioitava, että myös sote-henkilökunnalla on paljon sairaus- poissaoloja ja mielenterveyden haasteet korostuvat myös siellä. Terapiat etulinjaan -hankkeessa17 on kehitetty porrastettu, näyttöön perustuva hoitomalli, joka vähentää pitkien kuntoutuspsykoterapioiden tarvetta. Tämä edellyttää yhteistyö- aluekohtaista ja kansallista osaamiskeskusrakennetta, joka on hankkeessa jo luotu. Raken- teen vakinaistaminen edellyttäisi esimerkiksi keskittämisasetuksen muutosta sekä erillistä rahoitusta osaamiskeskuksille. Lisäksi hyvinvointialueille tulisi luoda kannustin lyhyiden interventioiden tuottamiseen Kelan pitkien kuntoutuspsykoterapioiden sijaan. 16 Työturvallisuuskeskus 2020. Työ ja mielenterveys -digijulkaisu. https://ttk.fi/ oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/tyo_ja_mielenterveys 17 Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama yliopistosairaaloiden ja hyvinvointialueiden yhteiskehittämishanke. www.terapiatetulinjaan.fi https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/tyo_ja_mielenterveys https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/tyo_ja_mielenterveys http://www.terapiatetulinjaan.fi 29 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 3.5.3 Toisiolain uudistaminen Toisiolain18 voimaantulo 2019 on tuonut sote-alan tutkimuksen ja kehittämistyön tekemi- seen merkittävästi lisää kustannuksia sekä hidasteita. Kyselytutkimuksen mukaan19 mer- kittävä määrä tutkimushankkeita jää kokonaan tekemättä, koska kliinikkotutkijoilla ei ole erillistä rahoitusta toisiolain tuomien uusien kustannusten kattamiseen. Myös hyvinvointialueiden omaa kehittämistä hidastaa se, että kaikenlaisten selvitysten teettäminen esim. Kelan rekistereitä hyödyntäen (vaikka vain aggregaattitason tietoja hyödyntäen) on Findatan lupaprosessin vuoksi hidasta ja kallista. Kyselytutkimuksen perusteella on ehdotettu mm. tutkijalähtöisten tutkimusten lupien maksuttomuutta. Koko prosessia ja Findatan resursointia olisi hyvä tarkastella, jottei tutkimukselle ja kehittämi- selle aiheudu tarpeetonta viivytystä ja lisäkustannusta. Samanaikaisesti terveystietojen tietosuojan on toki toteuduttava. 3.5.4 Tietosuojalainsäädännön uudistaminen Rajallisten resurssien kohdentaminen sinne, missä on saatavissa eniten terveyshyötyä, parantaa toiminnan kustannusvaikuttavuutta. On olemassa palveluita (mm. Duodecimin Terveyshyötyarvio), joilla potilasdatasta etsitään suurimmassa riskissä olevat potilaat ja heihin voidaan olla sitten yhteydessä (esim. kutsua vastaanotolle hoidon tehostamista var- ten). TSV:n linjauksen20 mukaan tämä ei kuitenkaan ole nykyisen lainsäädännön pohjalta sallittua. Niukkojen resurssien tilanteessa erityisesti ennaltaehkäisy ja terveysriskien tunnistaminen jäävät usein jalkoihin. Sen lisäksi meillä on koronan jälkeistä vajetta erityisesti pitkäaikais- sairauksien diagnostiikassa. Digitalisaation käyttö näiden toimintojen apuna olisi halpaa ja tehokasta sekä säästäisi henkilöstöresurssia. Nykytilanteessa on hyödynnettävä kaikki kus- tannusvaikuttavat mahdollisuudet, varsinkin jos voidaan ennaltaehkäistä asioita tai todeta sairauksia niiden varhaisvaiheessa. 18 Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä 19 Reito ym. 2022. Toisiolaki – lääketieteellisen tutkimuksen mahdollistaja vai tukahdut- taja? Suom Lääkäril 2022; 78 20 Apulaistietosuojavaltuutetun päätös Dnro 6482/186/2020 30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Lainsäädännöllisesti kyse on automaattisista yksittäispäätöksistä. GDPR:n mukaan nämä on mahdollista sallia maakohtaisella lainsäädännöllä. Mahdollistava tietosuojalain säädäntö toisi kustannussäästöjä potilaiden paremman hoitotasapainon kautta. Suoma- laiseen terveysteknologiaan sisältyy myös merkittävää vientipotentiaalia, jonka realisointi edellyttää edelläkävijyyden mahdollistavaa lainsäädäntöä. 3.6 Hankkeessa tunnistettuja hyviä käytäntöjä Hankkeen tavoitteiden mukaisesti hankkeessa tunnistettiin myös hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin skaalata koko maahan. Käytännössä kyse on kuitenkin operatiivisen tason asioista (esim. kliinisen työn käytännöt kuten dialyysihoidon toteuttaminen potilaan kotona vs. sairaalassa), joiden ohjauksessa on syytä olla tarkkana. Mikromanageeraus ei liene suositeltavaa, mutta toisaalta ilmiselvästi kaikkien osapuolten kannalta hyvien käytäntöjen käyttöönottoon tulisi kannustaa. Viimeistään, jos alue hakee lisärahoitusta, tulisi varmistaa, että perusasiat ovat kunnossa. Hyviä käytäntöjä hankkeessa tunnistettiin pitkälti asiantuntijoita ja sidosryhmiä kuule- malla. Osin tämä oli systemaattista (esim. eri digitaalisten ratkaisujen tarjoajia tavattiin laajasti), osin satunnaista (kuka sattui olemaan proaktiivisesti yhteydessä hankkeeseen). Jatkossa hyviä käytäntöjä tulisi tunnistaa systemaattisemmin. Operatiivisen tason hyvät käytännöt voidaan tunnistaa (ja niitä voidaan levittää) kansallisen vertaiskehittämisen kautta. Toimintamallit myös elävät ajassa, joten niitä on jatkuvasti arvioitava uudelleen. Tässä esitellään muutama esimerkki monin tavoin hyviksi osoitetuista toimintamalleista. 3.6.1 Perusterveydenhuollon tiimimalli Perusterveydenhuollon hoitotakuun toteuttamisen osalta keskeisiä ovat toimintamallit. Monella terveysasemalla on käytännössä jonottomaan tilanteeseen jo päästy ilman hen- kilöstöresurssin lisäystä (mm. Siun sote, Harjun terveys) ottamalla käyttöön alueen tar- peisiin räätälöity tiimipohjainen toimintamalli. Laajemminkin ammattiryhmien välistä työnjakoa sekä avustavan henkilöstön käyttöä tulisi tarkastella ja lainsäädännöllä mahdol- listaa. Tuottavuuden kehittäminen on keskeistä, mutta se tulee ymmärtää henkilötuotta- vuutena (esim. kuinka monen potilaan asian lääkäri hoitaa työpäivässä) pikemminkin kuin yksikkökustannuksena – olennaista on toimintamalli ja työnjako, ei saman työn tekeminen nopeammin. 31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 3.6.2 Kotidialyysi Munuaisten vajaatoimintapotilaan dialyysin järjestäminen tämän kotona (kotidialyysi) on vaihtoehto sairaalassa tai klinikalla järjestettävälle ns. keskusdialyysille. Potilaan ennuste ja elämänlaatu ovat kotidialyysihoidoissa vähintään yhtä hyvät ja useimmiten paremmat kuin keskusdialyysihoidoissa. Kustannukset ovat pienemmät kuin keskushemodialyysin21. 3.6.3 TYÖOTE-toimintamalli TYÖOTE-toimintamallissa on kyse työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteis- työstä, jolla pyritään lyhentämään sairauspoissaoloja. Käytännössä julkinen terveyden- huolto kirjoittaa esim. toimenpidepotilaalle (mm. lonkan tai polven tekonivelleikkaus) vain lyhyen sairauspoissaolon ja lähettää potilaan työterveyshuoltoon työkyvyn arviota ja aktii- visia työkyvyn ja työhön paluun tukitoimia varten. Malli sopii mm. kirurgisiin toimenpitei- siin sekä masennuksen, syöpätautien ja traumojen hoitoon. 3.7 Toimenpidesuositukset Tässä esitetään toimenpidesuositukset sote-palveluiden toimintatiedon osalta. Suosituk- set on tiivistetty lukuun 1, jossa kuvataan myös edotus niiden toteuttamisen rakenteeksi. 3.7.1 Toimintakykytiedon kerääminen Toimintakykytiedon kerääminen on keskeinen tapa vahvistaa sote-palveluiden tieto pohjaa. Erityisesti sosiaalipalveluiden osalta se olisi merkittävä parannus, kun sosiaali- palveluiden tietopohja muuten on varsin heikko. Toimintakykytieto on keskeistä sekä sosiaali- että terveyspalveluissa ja muodostaa niille yhteisen tavan arvioida asiakkaiden tilannetta. Kun toimintakykytieto kertyy kansalliseen tietovarantoon, sitä voidaan hyödyn- tää palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa, hyvinvointialueiden ohjauksessa sekä vaikut- tavuustutkimuksessa, mm. suomalaisten viitearvojen luomisessa mittareille. Toimintakykytiedon kerääminen kansallisesti vaatii käytettävien mittarien kansallista määrittelyä ja käyttöönottoa, kansallisten tietorakenteiden luomista ja käyttöönottoa sekä kansallisen tietovarannon hyödyntämistä. 21 Rauta V. Kotidialyysien lisääminen kannattaa. Lääkärilehti 42/2019 vsk 74. 32 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Mittarien määrittely kannattaa aloittaa geneerisestä mittarista (eli yleisestä mittarista, joka sopii koko väestölle). STM on suunnitellut tekevänsä tämän (mahdollisesti VM:n, THL:n ym. tuella) osana Orpon hallitusohjelman toteutusta. Tämä on syytä tehdä ensi tilassa, hyödyn- täen THL:n Toimintakyky ja palvelutarpeet -tiimin osaamista. Tietorakenteet on THL jo luonut, ja niiden toteutus Termeta-palveluun22 on aikataulutettu syksylle 2023. Sosmetaan23 ne on jo toteutettu. Alueet tulisi velvoittaa toteuttamaan tieto- rakenteet asiakas- ja potilastietojärjestelmiinsä sekä ottamaan ne käyttöön. Tämän jälkeen alueet on syytä velvoittaa tiedonkeruuseen. Nämä askelet on kuvattu tarkemmin Työ-ja toimintakykytiedon konsepti -raportissa24 sekä työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen digitalisoimisen tiekartassa25. 3.7.2 Laaturekisterien määrän lisääminen Laaturekisterit ovat tällä hetkellä yksi harvoista yksilötason vaikuttavuustiedon kansalli- sista lähteistä. Niiden määrää tulisi lisätä, painottaen merkittävimpiin palveluihin, diag- nooseihin tai ongelmiin. Mm. päihdepalveluiden heikkoa tietopohjaa voitaisiin parantaa laaturekisterillä. Orpon hallitusohjelmassa on varattu vaikuttavuuden kehittämiseen pal- velujärjestelmässä 8 milj. €/v, mistä osa olisi mielekästä suunnata laaturekisterien määrän lisäämiseen. 3.7.3 Sosiaalipalveluiden rekisterien kattavuuden parantaminen Sosiaalipalveluiden rekisterien kattavuus on huomattavasti terveyspalveluita heikompi, minkä vuoksi palveluiden määrästä ja käyttäjistä saadaan hyvin rajallisesti tietoa. THL on aloittanut vuonna 2023 uuden Sosiaalihuollon seurantarekisterin tiedonkeruun. Tietoa saadaan sekä Kelalta Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistosta että alueilta suoraan. Alueiden tietotoimitukset ovat viivästyneet alueiden kiireiden vuoksi. 22 https://termeta.thl.fi/termeta 23 https://sosmeta.thl.fi/ 24 Anttila H. ym. 2021. Työ-ja toimintakykytiedon konsepti. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120158260 25 Heinäsenaho M. ym. 2023. Digitalisaatio työllistymisen ja osallistumisen tukena. Työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen digitalisoimisen tiekartta 2023–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:2. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5593-6 https://termeta.thl.fi/termeta https://sosmeta.thl.fi/ https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120158260 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5593-6 33 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Ensimmäisessä vaiheessa tietosisältö on suppea, ja senkin kattavuudessa on haasteita. Syyskuussa 2024 on asiakastietolain asettama liittymisvelvollisuus Sosiaalihuollon asiakas- tiedon arkistoon, jolloin kyvykkyydet alueilla yhtenäisen rakenteisen tiedon tuottamiseen kasvavat merkittävästi. Tämän työn rahoitus on turvattu vuodelle 2023 RRP-rahoituksen kautta. Ylläpidon pysyvä rahoitus ja jatkokehittämisen (kerättävien tietosisältöjen vaiheittainen laajentaminen) vaatima kehittämisrahoitus ovat vielä auki. Tämän työn resursointi tulisi turvata, jotta sosiaalipalveluiden tietopohja saadaan edes kohtuulliselle tasolle. 3.7.4 Tiedon ajantasaisuuden parantaminen Tiedon ajantasaisuuden parantamiseksi tulisi tietotuotantoa ajatella kahtena erillisenä putkena: nopeasti päivittyvä ohjausta tukeva tieto ja hitaammin syntyvä tilasto- ja muu tieto. On hyväksyttävä, että nopeasti päivittyvä tieto ei ole aivan yhtä luotettavaa, ja tiedot täsmentyvät ajan kuluessa. Ohjausta ei voida rakentaa vuosia vanhan tiedon varaan. Keskeistä on mm. nopeuttaa TerveysHilmoon liittyviä prosesseja. Alueilta tulee vaatia nopeampaa raportointiaikataulua ja tiiviimpää raportointisykliä, esim. kuukausittaista nykyisen vuotuisen sijaan. Tietojen tarkistus THL:ssä tulee mahdollisuuksien mukaan automatisoida. Toinen vaihtoehto voi olla kuukausittainen ”KevytHilmo” karsitulla tieto- sisällöllä, ja vuosittaisen syklin jatkaminen nykyisen tietosisällön osalta. Tällöinkin tiedon raportointiaikataulua on syytä tiivistää, jotta lopullinen Hilmo-tieto on käytettävissä alku- vuodesta nykyisen elokuun sijaan. Vastaavasti THL tarvitsee muiden rekisterinpitäjien tietoja (mm. Tilastokeskuksen kuolin tietoja), jolloin viive niiden saamisessa viivästyttää myös THL:n tietotuotantoa. Kaikkien tilastoviranomaisten tietotuotannon syklit tulisi mahdollisuuksien mukaan yhtenäistää. 3.7.5 Tiedonsaantioikeuksien turvaaminen Valtiovarainministeriö tarvitsee tiedonsaantioikeudet keskeisiin kansallisiin sote- aineistoihin voidakseen toteuttaa laissa sille määrättyjä tehtäviä (esim. Hyvinvointialuelaki 11 §). Myös hyvinvointialueiden mahdollisuuksia saada tietoa on parannettava, esimerkiksi siten, että alueella on oikeus saada oman väestönsä aineistot kaikilta rekisterinpitäjiltä. Yksi mahdollisuus voi myös olla erillinen pseudonymisoidun sote-tiedon ”tietoallas”, johon ministeriöillä ja alueilla on pääsy. Tämä ei välttämättä vaatisi lakimuutoksia, mikäli tieto pysyisi THL:n palvelimella ja siirtyisi muualle vain summatasoisena. 34 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Tiedonsaantioikeuksien haaste koskee myös muita toimijoita, mm. THL:ää. THL on tuot- tanut hankerahoituksella indikaattoreita, joihin tarvitaan mm. Tilastokeskuksen tietoja, ja hankkeen päättyessä myös tiedonsaantioikeus loppuu. Tulisi siis varmistaa kaikkien tietoa tarvitsevien tahojen riittävät tiedonsaantioikeudet. 3.7.6 Talous ja toimintatiedon yhdistäminen ja yksikkökustannukset Talous- ja toimintatiedon yhdistäminen mahdollistaa paitsi yksikkökustannusten laske- misen, myös potilaskohtaisten kustannusten laskemisen. Tämä vaatii erityisosaamista ja mahdollisesti tähän kehitettyä ohjelmistoa (FCG:n DRG- ja Episodiryhmittely-tuotteet). Kaupallisen tuotteen käyttämisen sijaan voidaan myös palkata erityisosaaja tekemään luokittelu. Tämä olisi todennäköisesti tehtävissä pienemmillä kustannuksilla, mutta kansainvälisessä vertailukelpoisuudessa voidaan tällöin hävitä (toisaalta kansainvälisesti ei ole olemassa sosiaali- ja terveyspalvelut kattavaa ryhmittelyä). Vaihtoehdot kannattaa kartoittaa tarkemmin. THL on myös ollut tätä toteuttamassa jo vuosia (TAHTO-tietokanta), mutta hankkeen aikataulu on toistaiseksi epäselvä. 3.7.7 Vertaiskehittämistoiminnan aloittaminen Vertaiskehittäminen (benchmarking) vaatii vertailukelpoisen tiedon lisäksi systemaat- tista prosessia. Vertaiskehittämisen ideana on keskustellen löytää syitä data-analyysin paljastamien erojen takaa – hyviä käytäntöjä, joita kaikki voivat hyödyntää. Vertais kehittämistoimintaa on jo THL:llä (mm. Laaturekisterit, RAI), ja lisäksi STM ja Kansallinen vaikuttavuuskeskus suunnittelevat sellaista. Vertaiskehittäminen olisi parasta toteuttaa yhteistyönä, kuitenkin siten, että vastuu on osoitettu jollekin taholle. Hallitusohjelman mukaisesti HVA-ohjauksen koordinaatiovastuu tulee olemaan VM:llä, ja vertaiskehittä- minen voisi näin ollen kuulua luontevasti myös VM:n vastuulle. Kukin toimija voisi osoit- taa toimintaan sopivia henkilöitä, jotka toteuttaisivat vertaiskehittämistä oman toimensa ohella. Alkuun päästään varsin pienelläkin työmäärällä, jos hyödynnetään olemassa olevia indikaattoreita (mm. www.hyvinvointivaje.fi, sotekuva.fi, THL Laaturekisterit). https://www.hyvinvointivaje.fi/ http://sotekuva.fi 35 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 4 Hyvinvointialueiden taloustiedot ja sote-kustannukset Nimensä mukaisesti kustannusvaikuttavuusperusteinen ohjaus tarvitsee tuekseen riit- tävän tarkan ja ajankohtaisen tiedon kustannuksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kus- tannuksista on saatavilla kohtalaisesti tietoa THL:n vuosittaisessa ”Terveyden huollon menot ja rahoitus”-tilastoraportista. Tämän tilaston pohjalta THL:n KUVA-mittaristossa ja SotkaNet-palvelussa on saatavilla useita eri palveluluokkien asukaskohtaisia nettokäyttö kustannuksia. Tilastot pohjautuvat ennen vuotta 2020 Tilastokeskuksen keräämään tilas- toon kuntien käyttömenoista sekä vuodesta 2021 Valtiokonttorin keräämään kuntien ja vuodesta 2023 hyvinvointialueiden taloustietoon. Näiden tilastotietoaineistojen heikkoutena on kuitenkin pitkä ajallinen viive toteumasta julkaisuun, ylätasoisuus sekä vaikeaselkoisuus. Vuosittain julkaistava tilastoraportti antaa kattavan ylätasoisen kuvan sote-menoista, mutta se ei tarjoa kovinkaan ajankohtaista kuvaa vaan vuosittain julkaistavassa raportissa käsitellään aina kaksi vuotta vanhaa tietoa (esim. vuoden 2023 julkaistava raportti käsittelee vuoden 2021 kustannuksia). Raportti on myös hyvin ylätasoinen. KUVA/Sotkanet-mittarit päivittyvät nopeammin, eli käytännössä jokaisen kalenterivuoden lopulla on saatavilla edellisen vuoden mittarit. Mittarit ovat myös kohtalaisen tarkalla, eli tärkeimpien palveluluokkien, tasolla ja niitä voidaan vertailla alueiden välillä. Mittarit ovat kuitenkin pääsääntöisesti asukaskohtaisia kustannuksia eivätkä tarjoa yksittäistä lukuarvo tarkempaa tietoa (esim. siitä mistä kustannukset muodostuvat). Kaikki kustannusmittarit ja raportit vuodesta 2021 eteenpäin pääsääntöisesti perustuvat kuntien ja vuodesta 2023 eteenpäin hyvinvointialueiden raportoimaan taloustietoon, josta on saatavilla sote-spesifi erittely THL:n Sampo-tietokuutiossa26, joka puolestaan pohjautuu Valtiokonttorin taloustietoon. Tietokuution ongelmana on kuitenkin vaikeaselkoisuus sekä vaikeakäyttöisyys, mikä tekee esimerkiksi alueiden vertailusta hankalaa ja käytännössä vaatii tiedon ulosviennin esim. Excel-muodossa. 26 https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/talous/kuntamenot https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/talous/kuntamenot 36 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Tällaisten erillisten Excel-tiedostojen käsittely ei ole kuitenkaan järkevää, koska niiden päivittäminen vaatii manuaalista työtä. THL:n Sammon tietoja voidaan hakea myös eril- lisellä rajapinnalla, mutta rajapinnan käyttöä hankaloittaa kuutiomallin epäintuitiivinen käyttö eli rajapintakutsut joudutaan muovaamaan kuutiomallin mukaisesti. Kyseisten jo käytössä olevien tietoalustojen lisäksi, STM ja THL on pyrkinyt kehittämään sote-tietojohtamista Toivo-ohjelmassa vuosina 2020–202327. Kyseinen ohjelma on kes- kittynyt erityisesti edellä mainitun KUVA-mittariston (Valtava-hanke) sekä sote-tietojen yhdenmukaisuuden kehittämiseen (Virta-hanke). Kustannusten kannalta tärkein kehitys- kohde on ollut niin sanottu Tahto-tietokanta, jonka tulisi yhdistää hyvinvointialueiden talous- ja toimintatiedot. Oletuksena on, että tämän pohjalta pystyttäisiin laskea esimer- kiksi suoritteiden yksikköhintoja ja vertailla niitä kansallisesti. Hankkeen eteneminen ja tulokset ovat kuitenkin tätä raporttia kirjoittaessa avoinna, eikä Tahto-tietokanta ollut THL:n ulkopuolisessa käytössä. Tarve mahdollisimman tarkalle, ajantasaiselle, vertailukelpoiselle ja käyttäjäystävälli- selle sote-kustannustiedolle on kuitenkin välitön. Tämän johdosta kustannusvaikuttavuu- den osaamiskeskus-hankkeessa päätettiin keväällä 2023 pilotoida sote-kustannustiedon käyttäjäystävällistä raportointia, joka mahdollistaisi aluekohtaisen vertailun hyvin- vointialueiden ohjauksen tueksi. Pilotin avulla pyrittiin myös lisäämään data-analyy- sin ja visualisoinnin kyvykkyyttä valtiovarainministeriössä tekemällä erilaisia analyysi- ja visualisointitapoja ja mahdollisuuksia sekä tietopohjan (VM tietovarasto) tunnetuksi kahden hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavan osaston (budjettiosasto ja kunta- ja alueosasto) virkamiehille. Lisäksi toteutettiin toinen pilotti, jossa analytiikkaa ja datan visualisointia hyödynnettiin kuntien vuoden 2022 sote-taloustietojen tarkastuksessa. Luvussa 4.1. esitellään lyhyesti näiden pilottien pohjana käytettyä kuntien taloustietoa sekä analyysin teknistä toteutusta. Kaksi pilottiraporttia esitellään luvussa 4.2 ja näiden pohjalta muodostettuja toimienpidesuosituksia luvussa 4.3. 27 https://soteuudistus.fi/web/soteuudistus/toivo-ohjelma https://soteuudistus.fi/web/soteuudistus/toivo-ohjelma 37 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 4.1 Kuntien taloustieto: tietopohja ja raportin tekninen toteutus Kuntalain 120 a §28 velvoittaa kunnat toimittamaan tilinpäätös-, osavuosikatsaus- ja kus- tannustiedot sekä muualla laissa tai lain nojalla säännöllisesti toimitettavaksi edellytetyt taloustiedot Valtiokonttorille yhteentoimivuuden edellyttämässä muodossa. Valtiovarain- ministeriö vastaa tietojen yhteentoimivuudesta vuosittain päivitettävällä asetuksella29. Käytännössä kunnat raportoivat Valtiokonttoreille tietonsa joko taloushallinnon järjestel- miin rakennetun automaattisen raportoinnin tai manuaalisesti täytettävien xml-raportti- tiedostojen kautta. Raportoinnin yksityiskohdat on kuvattu tarkemmin AURA-käsikirjassa30. Kuntien ja vuodesta 2023 eteenpäin hyvinvointialueiden tulee raportoida tietojaan usealla eri aikasyklillä (tiheimpään kuukausittain), mutta ennen hyvinvointialueiden aloittamista sote-kustannustietojen kannalta merkittävin kuntien talousraportoinnin kokonaisuus on niin sanottu kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedot palveluluokkakohtaisesti (KKTPP) -raportointi. Tässä vuosittaisessa raportoinnissa kuntien tulee jakaa käyttötalous- ja inves- tointimenonsa lakisääteisten tehtäviensä mukaisille palveluluokille. Vuonna 2023 sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille. Nämä tehtävät muodostivat vuoden 2022 luokituksella yhteensä 64 eri palveluluokkaa, joiden kustannukset vuosilta 2021 ja 2022 muodostavat pohjan hyvin- vointialueiden laskennalliselle rahoitukselle. Tämän takia palveluluokkien kuntakohtaiset kokonaiskustannukset olivat jo laajalti käytössä erityisesti valtiovarainministeriön kunta- ja alueosastolla. Näin ollen sote-kustannusten aluekohtainen vertailu päätettiin rakentaa tämän tiedon pohjalle. 4.1.1 Kuntien taloustiedon kuutiomalli Kuntien KKTPP-talousraportointi koostuu kolmesta keskeisestä tietoulottuvuudesta, joita ovat tililuettelo, palveluluokitus ja sektoriulottuvuus. Tiliulottuvuus noudattaa kun- tien ja hyvinvointialueen tilikarttaa, eli määrittelee mistä taloustiedosta on kyse (esim. tulo, meno, henkilöstömeno, palvelujen osto jne.). Palveluluokka puolestaan kertoo mille kuntien tai hyvinvointialueiden palvelulle kyseinen tieto kohdistuu. Palveluluokkia ovat 28 Kuntalaki 10.4.2015/410 120 a §: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410?- search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kuntalaki#O6L13P120a 29 Esim. vuoden 2022 tietojen osalta ks. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210815 30 Tasaisin väliajoin päivittyvä AURA-käsikirja on saata- villa https://www.valtiokonttori.fi/maaraykset-ja-ohjeet/ kuntien-ja-kuntayhtymien-automaattisen-talousraportoinnin-kasikirja-aura/ https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210815 https://www.valtiokonttori.fi/maaraykset-ja-ohjeet/kuntien-ja-kuntayhtymien-automaattisen-talousraportoinnin-kasikirja-aura/ https://www.valtiokonttori.fi/maaraykset-ja-ohjeet/kuntien-ja-kuntayhtymien-automaattisen-talousraportoinnin-kasikirja-aura/ 38 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 esimerkiksi ”Iäkkäiden tehostettu palveluasuminen” ja ”Aikuispsykiatrinen erikoissairaan- hoito”. Sektoriulottuvuus puolestaan kuvaa kyseisen tiedon kohdistumista joko sisäiseksi tai ulkoiseksi tuloksi tai menoksi. Ulkoiset-sektori jakautuu useisiin alasektoreihin, joiden avulla voidaan tarkentaa tulon tai menon vastapuolta, eli onko esimerkiksi palveluosto (meno) tapahtunut yrityksiltä vai julkisyhteisöiltä. Ulkoiset-sektori on hierarkkinen, eli sisältää useita tasoja (esim. alasektori ”kunnat” on osa alasektoria ”paikallishallinto”, mikä puolestaan on osa ”julkisyhteisöt” ala- sektoria) ja täydellisesti toteutetussa raportoinnissa alasektorien tiedot summautuisivat ylemmille tasoille. Usein sektoritiedoissa on kuitenkin puutteita, minkä johdosta AURA- käsikirja Liitteen 8 (Sektorit XBRL-taksonomiassa) tärkeintä on, että ”Ulkoiset”-yläsektorin tiedot vastaavat organisaation kirjanpidon tietoja. Huomionarvoista on, että kuntien on pakollista raportoida vain pieni osa ulkoiset-alasektoreista31 Näiden tietojen pohjalta pystytään rakentaman jokaiselle palveluluokalle tyypillistä tilin- päätöksen tuloslaskelmaa vastaava erittely, jonka pohjalta voidaan arvioida palveluluokka kohtaisia tuloja ja menoja. Lisäksi täydellisen sektoritiedon avulla voitaisiin arvioida tulojen ja menojen vastinpuolta, eli esimerkiksi kuinka paljon ostoista on tehty kunnilta tai yksityisiltä yrityksiltä. Sektoritiedon raportoinnin osittaisesta vapaaehtoisuudesta johtuen tämä tieto on kuitenkin harvoin täydellistä. KKTPP-raportointikokonaisuudessa yksittäinen tietorivi sisältää siis kyseisten kolmen tieto ulottuvuuden lisäksi perustietoja kuten raportoiva kunta ja sen y-tunnus sekä raportoinnin tilasta (hyväksymisvaihe) sekä kokonaisuudesta. 4.1.2 VM tietovarasto ja Microsoft PowerBI Tietopohja muodostui näin ollen kuntien talousraportoinnin raakadatasta, jota hallin- noi Valtiokonttori. Valtiokonttori on rakentanut raakadataan rajapinnan, mutta tässä rajapinnassa edellä mainitut kolme keskeistä tietoulottuvuutta on koodattu yhdeksi tunnuslukuavaimeksi, mikä vaikeuttaa tiedon käyttöä. Tämän johdosta tässä hankkeessa kehitetty PowerBI-raportti päätettiin rakentaa Valtiovarainministeriön (VM) tietovarastoa hyödyntäen. 31 Esim. vuoden 2021 raportoinnin osalta pakolliset ulkoiset alasektorit olivat Valtion hallinto, Kunnat, Kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Muut paikallis hallinnon yksiköt, Sosiaaliturvarahastot 39 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Tiivistetysti VM tietovarasto on Valtiokonttorin ylläpitämä Microsoft Azure pilvipalvelin teknologiaa käyttävä SQL-tietokanta. VM:n tietovarastoon on yhdistetty Valtiokonttorin hallinnoimat kuntien ja hyvinvointialueiden taloustiedot alkuperäisenä raakadatana. Lisäksi tietovarastosta on saatavilla laajasti Tilastokeskuksen tietoja mm. kuntien väestö tiedot. Tietokannan tietoja pystytään hakemaan halutussa muodossa hyödyntämällä SQL-hakulausekkeita ja Microsoftin tunnistautumisen mahdollistamia ohjelmistoja (esim. MS Excel, PowerBI, Azure Data Studio). Tämän hankkeen yhteydessä tietojen hakuun, muokkaukseen ja raportointiin valittiin PowerBI Desktop-ohjelmisto, mikä mahdollistaa visuaalistin raporttien ja työpöytien laati misen suoraan tietovarastosta. PowerBI Desktop ei kuitenkaan mahdollista näiden näky- mien jakamisen esimerkiksi selaimen kautta vaan tämä vaatisi erillisen PowerBI service lisenssin. Hankkeen toteutushetkellä Valtioneuvostolla ei kuitenkaan ollut muita PowerBI lisenssejä32. Näin ollen tässä hankkeessa kehitettyjä PowerBI-raportteja voidaan jakaa Valtiovarainministeriön sisällä yhteisten verkkolevyjen kautta omina PBI-desktop tiedos- toina (.pbix-tiedostomuoto). Hankkeen tulokset ovat kuitenkin helposti muokattavissa myös muille PowerBI-sovelluksille. Kuvio 8 hahmottaa edellä kuvattua tietovirtaa ja teknistä ratkaisua. Kuvio 8.  Sote-kustannusten raportoinnin tietovirta 32 Valtioneuvoston kanslia pyrkii lanseeraamaan pilvipohjaisen PowerBI Pron valtio neuvoston käyttäjille vuoden 2023 loppuun mennessä osana valtioneuvoston yhteisiä työkaluja kehittävää Yhdessä-hanketta. VM verkkolevyllä jaettu PowerBI- desktop raportti Kunnan / HVA:n talouden tietojärjestelmä Valtiokonttorin (VK) taloustietopalvelin VM tietovarasto (MS Azure-palvelin) SQL- haku Automaattinen XBRL-raportointi tai manuaalinen Excel-lomake VK:n hallinnoima yhteys PxWeb API-rajapinta Tilastokeskuksen tietopalvelin 40 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 4.2 Kehitetyt pilottiraportit Hankkeessa kehitetyt pilottiraportit keskittyivät pääasiassa sote-palveluiden netto kustannusten arviointiin ja vertailuun alueiden välillä. Hankkeessa kehitettiin kaksi eril- listä raporttikokonaisuutta. Ensimmäisessä eli sote-kustannukset raportissa analysoitiin vuoden 2021 kuntien soten nettokustannuksia eri palveluluokittain ja alueittain. Tätä raporttia pyrittiin lähtökohtaisesti kehittämään hyvinvointialueiden ohjauksen tueksi. Toinen raportti eli KKTPP tarkastusraportti, puolestaan pyrki vertailemaan vuosien 2021 ja 2022 nettokustannuksia ja se kehitettiin VM:n sisäiseksi työkaluksi tukemaan kuntien raportoimien vuoden 2022 taloustietojen tarkastamista. Molemmissa raporteissa nettokustannukset laskettiin käyttämällä seuraavaa kaavaa, joka on yhtenevä mm. THL:n laskentatavan kanssa: Nettokäyttökustannus = (Sisäiset ja ulkoiset toimintakulut + Vyörytyskulut + Poistot ja arvonalentumiset) – (Sisäiset ja ulkoiset toimintatuotot + Vyörytys­ tuotot + Valmistus omaan käyttöön + Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys) 4.2.1 Vuoden 2021 sote-kustannusten vertailuraportti Sote-kustannukset raportissa vuoden 2021 nettokäyttökustannuksia analysoitiin alue kohtaisesti, AURA-palveluluokittain sekä yhdistelemällä palveluluokat yhdeksään ylem- män tason palveluluokkaan mukaillen vanhempaa kuntien tehtäväluokitusta. THL käyttää vastaavaa ylemmän tason luokittelijaa osana omaa kuntien sote-käyttötaloustilastoissa33. On huomioitava, että alkuperäinen aineisto koostuu kuntien taloustiedoista, joten hyvinvointialuetason kustannusnäkymä vastaa yksinkertaisesti alueen kuntien netto käyttökustannusten summia. Nettokäyttökustannuksia arvioitiin myös asukaskohtaisesti hyödyntämällä VM:n tietovaraston kautta haettuja Tilastokeskuksen virallisia kuntakohtai- sia väestötietoja vuoden 2021 lopulta. 33 THL:n kuntien taloustietoihin pohjautuva tilasto saatavilla: https://thl.fi/fi/ tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/ sosiaali-ja-terveyspalvelujen-julkinen-talous https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/sosiaali-ja-terveyspalvelujen-julkinen-talous https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/sosiaali-ja-terveyspalvelujen-julkinen-talous https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/sosiaali-ja-terveyspalvelujen-julkinen-talous 41 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Näiden jaotteluiden avulla PowerBI-raportin keskeisimmän näkymän muodostaa niin sanottu alueen sote-kustannuskortti, jota Kuvio 9 havainnollistaa Pirkanmaan hyvinvointi- alueen osalta. Aluekortti mahdollistaa näin ollen asukaskohtaisten kustannusten vertailun eri palveluluokkien välillä sekä vertaamisen koko maan keskiarvoon. Lisäksi näkymässä on pyritty huomioimaan alueen sairastavuutta hyödyntämällä sote- rahoituksen pohjana käytettäviä alueellisia tarvekertoimia. On kuitenkin huomioitava, että nämä tarvekertoimet on lähtökohtaisesti laskettu sote-rahoituksen jakamisperusteeksi eivätkä suoranaisesti vastaa kyseisen vuoden tarvevakioituja kustannuksia, joiden arvioin- nista THL vastaa. Näin ollen tarvekertoimien kautta lasketut vakioidut kustannukset ovat vain suuntaa-antavia. Lisäksi sote-kustannusten raporttiin pyrittiin luomaan selkeitä visualisointeja alueiden väli- selle vertailulle esimerkiksi kustannusrakenteen osalta. Kuvio 10 havainnollistaa kyseistä vertailua. Kuten PowerBI-raporteissa yleisesti, sote-kustannusten raportin hyöty perustuu ennen kaikkea interaktiiviseen käyttöliittymään, eli käyttäjä voi itse suodattaa tietoa esim. alue tai palveluluokkakohtaisesti ja porautua syvemmälle palveluluokkarakenteeseen. Esimerkiksi- raporttiin rakennettiin mahdollisuus porautua ensin koko maan kustannusten tasolta alue- tasolle sekä tarvittaessa kuntatasolle sekä myös ylemmän tason palveluluokkien tasolta syvemmälle näiden alta löytyvien AURA-tasoisten palveluluokkien kustannuksiin. Lisäksi raportissa oli mahdollisuus vertailla jokaisen AURA-palveluluokan asukaskohtaisia kustan- nuksia alueiden välillä. Voidaankin todeta, että vaikka kaikki toteutetut analyysit olivat luonteeltaan yhden vuoden kuvailevia tuloksia ne tarjoavat kuitenkin pelkkää tilinpäätöstietoa yksinkertai- semman ja helpommin vertailtavan näkymän sote-kustannuksiin. Raportilla käsiteltiin tässä vaiheessa vain vuoden 2021 tietoja, koska tätä aikaisemmin tietojen keruusta vas- tasi Tilastokeskus ja tiedot eivät ole täysin yhtenevät eriävän palveluluokituksen johdosta. Ylemmän tason tietoja voitaisiin kuitenkin myös lisätä aikasarjamaisen analyysin mahdol- listamiseksi ja Tilastokeskuksen tiedot ovat saatavilla VM Tietovarastosta. Lisäksi vuoden 2021 jälkeiset tiedot ovat helppo lisätä raportille yhtenevän tietomuodon johdosta. 42 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Kuvio 9.  Esimerkki sote-kustannuskortista Pirkanmaan osalta 43 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Kuvio 10.  Esimerkki sote-kustannusrakenteen erittelystä alueittain 44 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 On toki huomioitavaa, että saman kaltaisia asukaskohtaisia kustannustietoja on saatavilla THL:n ylläpitämästä SoteKUVA-palvelussa. Palvelussa kustannustiedot kuitenkin helposti hukkuvat yli 400 muun mittariston joukkoon ja vaikka palvelussa onkin kohtalaisen yksin- kertainen käyttöliittymä alueiden välinen vertailu ei ole aivan yksiselitteistä. Lisäksi Sote- KUVA-palvelun mittarit eivät ole käyttäjän muokattavissa vaan ne muodostetaan tarkan validointiprosessin tuloksena, mikä toki parantaa mittareiden luotettavuutta. Joissakin tapauksissa tiedon käyttäjällä voi kuitenkin olla tarvetta esimerkiksi analysoida absoluut- tisia kustannuksia asukaskohtaisten kustannusten lisäksi. Tällöin käyttäjä joutuu viemään tiedon ulos KUVA-palvelusta ja työstämään tietoja esimerkiksi Excel-ohjelmistossa. VM:n sisäiseen käyttöön suunnitellulla PowerBI-raportilla voidaankin taata KUVA-mittaristoa ket- terämpi kehittäminen ja tarvittaessa myös käyttää KUVA-mittareiden tietoa suoraan raja- pinnan kautta. Sote-kustannukset raportti kehitettiin ennen kaikkea havainnollistamaan PowerBI- raportoinnin ja VM:n tietovaraston tarjoamia hyötyjä alueiden ohjauksen tukena. Rapor- tin toiminnallisuuksia esiteltiin hyvinvointialueiden ohjauksessa mukana oleville VM:n kunta- ja alueosaston (KAO) sekä budjettiosaston (BO) virkamiehille, joilta saatiin kehit- tämisehdotuksia ja pohdittiin raportin käyttämistä vuoden 2023 syksyn hyvinvointi- alueneuvotteluissa. Raportin toissijaiseksi hyödyksi voidaan lukea lisääntynyt kiinnostus PowerBI-raportointia sekä VM tietovarastoa kohtaan, mikä johtikin KAO:lle toukokuussa perustetun tieto ja talous-yksikön kiinnostukseen hyödyntää PowerBI-raportointia vuoden 2022 kuntien taloustietojen tarkastuksessa. Tästä muodostuikin toinen pilottikokonaisuus, joka esitellään seuraavaksi. 4.2.2 Vuoden 2022 kuntien taloustietojen tarkastuksen työkalu Kunnat raportoivat palveluluokkakohtaiset taloustietonsa osana KKTPP-raportointikoko- naisuutta kerran vuodessa. Raportointiaika on huhtikuun alusta toukokuun loppuun, jol- loin raportoidaan aina edellisen vuoden tiedot. Näitä tietoja käytetään pohjana useille kansallisille tilastoille ja viranomaispäätöksille, kuten kuntien valtionosuuksien laskennalle, ja erityisesti vuoden 2022 ja 2021 osalta myös hyvinvointialueiden rahoitus- sekä kuntien siirtymätasauslaskelmille. Tämän johdosta kuntien raportoimat taloustiedot pyritään tar- kastamaan mahdollisten virheellisten kirjausten varalta. Tähän tarkastukseen osallistuu useita eri sidosryhmiä kuten Valtiovarainministeriö, Valtiokonttori, THL, Tilastokeskus ja Opetushallitus. Palveluluokkakohtaisen tiedon tarkastamisessa olennaista on havaita esimerkiksi, että kunnat ovat kohdistaneet kustannukset AURA-käsikirjan mukaisesti (ns. kohdentamis- periaate). Käytännön tarkastustyö toteutetaan vertaamalla sote-palveluluokkien netto käyttökustannuksia VM:n ja Tilastokeskuksen kunnille vuoden 2023 alussa tekemään 45 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 ennakkotietokyselyyn sekä vuoden 2022 tietojen osalta vuoden 2021 kustannuksiin. Kar- keasti sanoen, merkittävät (yli 10 %) poikkeamat nettokustannuksissa antavat aihetta tar- kemmalle palveluluokkakohtaiselle tarkastukselle. Manuaalisen tarkastustyön helpottamiseksi pyrittiin hyödyntämään PowerBI-raportoin- tia. Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus hankkeessa rakennettiin edellä mainitun sote-kustannukset raportin teknisiä periaatteita noudattava (VM tietovarasto + PBI desk- top ohjelmisto) raportti, jota kehitettiin yhdessä KAO:n talous ja tieto- sekä rahoitus ja rahoitusjärjestelmät -yksiköiden tarkastajien kanssa. Raportin perusperiaatteena oli luoda kunnittain absoluuttisten ja asukaskohtaisten kus- tannusten sekä prosentuaalisten kustannuserojen vertailu vuoden 2022 ja 2021 rapor- toitujen tietojen välillä sekä vuoden 2022 raportoitujen tietojen ja vuoden 2023 alussa toteutetun ennakkokyselyn välillä. Raporttiin lisättiin myös mahdollisuus suodattaa ver- tailutietoja palveluluokittain sekä porautua yksittäisen kunnan palveluluokkakohtaisiin tietoihin. Tämän lisäksi prosentuaalisen eron visualisointeihin lisättiin suodatusmahdolli- suuksia, joilla pystyttiin paremmin tunnistamaan merkittäviä poikkeuksia, joihin tarkastus tulisi kohdentaa. Kuvio 11 ja Kuvio 12 havainnollistavat tarkastustyökalun eri näkymiä. Raportti kehitettiin yhteistyössä KAO:n kanssa ja se on tämän raportin kirjoittamishetkellä (syyskuu 2023) aktiivisessa käytössä tarkastuksen tukena. Varsinaisen PBI-raportin lisäksi pilotoinnin tärkeänä lopputuotteena voidaan pitää yhteistoiminnan kehittämistä sekä uusien työkalujen tunnetuksi tulemista VM:n sisällä. Esimerkiksi tiedon ajantasaisuuden takaamiseksi raporttiin oli tärkeää luoda päivitysmahdollisuus, joka toimii kaikilla raporttia käyttävillä virkamiehillä. Tämä vaatii päivittävältä henkilöltä pääsyä VM:n tietovarastoon, mikä itsessään lisää jo tietoutta tietovaraston käyttömahdollisuuksista. Kesälomakausi 2023 takasikin sopivan testiympäristön raportin itsenäiselle käytölle raportin kehittäjän ollessa vuosilomalla. Perehdytyksen ja käyttäjätunnusten saamisen jälkeen tietojen tarkas- tajat onnistuivat käyttämään ja päivittämään raporttia ilman jatkuvaa tukea. Näin ollen, tarkastajilta saadun suullisen palautteen perusteella pilotin tulos katsottiinkin lisäävän merkittävästi tarkastamistyön mielekkyyttä sekä tehokkuutta, mikä luo lupaavan pohjan jatkokehitykselle. 46 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Kuvio 11.  Nettokustannusten vuosivertailu kunnittain. Oikealla suodattimet toimialoittain (sote, pela) sekä palveluluokittain. 47 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 Kuvio 12.  Nettokustannusten prosentuaalinen ero 2021–2022 kunnittain. Oikealla suodattimet toimialoittain (sote, pela) sekä palveluluokittain. Ylhäällä kuntasuodatin sekä %-eron absoluuttinen alaraja (valittuna 10 % kynnysarvo). 48 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:63 4.3 Toimenpidesuositukset Hankkeessa toteutettujen pilottien tuloksena saatiin kaksi käytännön PBI-raporttia, jotka tarjoavat käytännön työkalut niin hyvinvointialueiden ohjaamisen kuin kuntien ja tulevai- suudessa hyvinvointialueiden taloustietojen tarkastuksen tueksi. Käytännön työkalujen lisäksi pilottien hyöty on ennen kaikkea organisatorinen, koska ne osoittavat, että panos- tamalla data-analytiikkaan voidaan saada selkeitä parannuksia käytännön virkatyöhön. Luodut raportit myös tarjoavat selkeän käyttöesimerkin mm. VM:n tietovarastolle, mikä itsessään helpotti raporttien kehittämistä sekä jatkokäyttöä ja päivittämistä, kun tarvitta- vat tiedot olivat saatavilla yhdestä keskitetystä tietolähteestä. Kehitystyön aikana kuitenkin huomattiin erinäisiä haasteita esimerkiksi työn organisoimi- sessa niin VM osastojen kuin esimerkiksi tietojen tarkastukseen osallistuvien sidosryhmien välillä, analytiikkakyvykkyyksissä sekä analytiikkainfrastruktuurin toiminnassa. Lisäksi tietopohjassa havaittiin merkittäviä puutteita ja virheitä raportoivien organisaa- tioiden suunnalta. Taloustietojen tarkastamisessa pyrittiin juuri näiden virheiden tunnis- tamiseen, mutta tietomassa suuren koon johdosta kaikkia virheitä ei pystytä tai ole edes mielekästä tarkastaa jälkikäteen. Edellä esitetyissä kahdessa raportissa käytettiinkin poh- jana vain kuntien raportoimia tietoja. Vuoden 2023 aikana hyvinvointialueet alkavat myös raportoida taloustietojaan pääosin samoin periaattein kuin kunnatkin. Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus-hankkeessa tutkittiin näitä tietoja hyvin pintapuoleisesti, mutta jo tälläkin perusteella havaittiin sel- keitä v