Kestävyysraportoinnin haasteet ja tukitarpeet suomalaisyrityksissä Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 VANHENTUNUT Kestävyysraportoinnin haasteet ja tukitarpeet suomalaisyrityksissä Eeva Alho ja Riia Ranta Ympäristöministeriö Helsinki 2024 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 VANHENTUNUT Ympäristöministeriö CC BY-SA 4.0 ISBN pdf: 978-952-361-177-1 ISSN pdf: 2490-1024 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2024 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi VANHENTUNUT https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 19.12.2024 Kestävyysraportoinnin haasteet ja tukitarpeet suomalaisyrityksissä Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 Teema Ministeriö Julkaisija Ympäristöministeriö Tekijä/t Eeva Alho ja Riia Ranta Kieli suomi Sivumäärä 28 Tiivistelmä CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) on yritysten kestävyysraportointia koskeva sääntely, joka on astunut voimaan Euroopan Unionissa vuoden 2024 alussa. Sen tarkoituksena on yhtenäistää raportointikäytäntöjä ja parantaa ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapatoimien (ESG) raportoinnin luotettavuutta. Direktiivi kannustaa investoimaan toimiin, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia ja tukevat siirtymää kohti kestävää liiketoimintaa. Erityisesti pk-yrityksillä saattaa olla vaikeaa resurssien ja osaamisen puutteen vuoksi käynnistää kestävyysraportointia. Ympäristöministeriössä toteutetun selvityksen perusteella yritysten yleisimpiä ongelmia ovat raportoinnin monimutkaisuus, datan saatavuus ja arvoketjutietojen haasteet. Selvityksellä saatiin tietoa yritysten näkemyksistä, millä keinoilla raportointia voisi helpottaa. Tulosten pohjalta voidaan tunnistaa toimet, joilla julkinen sektori voisi pyrkiä helpottamaan kestävyysraportoinnin laatimista ja siten edistää vapaaehtoista raportointia pk-yrityksissä. Tiedon lisäämiseen, datan saatavuuteen ja kapasiteetin kehittämiseen tähtäävien toimien myötä yrityksillä olisi parempi valmius huomioida kestävyystekijät myös strategiassaan ja liiketoimintansa kehittämisessä. Tämän version korvaa uusi, muutettu aineisto osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-372-0. Asiasanat kestävä kasvu, raportointi, yritykset, vihreä siirtymä, kestävyysraportointi ISBN PDF 978-952-361-177-1 ISSN PDF 2490-1024 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-177-1 VANHENTUNUT https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-177-1 Presentationsblad 19.12.2024 Utmaningar och stödbehov inom hållbarhetsrapporteringen i finländska företag Miljöministeriets publikationer 2024:38 Tema Ministeriet Utgivare Miljöministeriet Författare Eeva Alho och Riia Ranta Språk finska Sidantal 28 Referat CSRD-direktivet (Corporate Sustainability Reporting Directive) reglerar hållbarhetsrapporteringen i företag, och det trädde i kraft inom Europeiska unionen i början av 2024. Syftet med direktivet är att harmonisera rapporteringspraxis och förbättra tillförlitligheten i rapporteringen om åtgärder inom miljö, samhällsansvar och bolagsstyrning (ESG). Direktivet uppmuntrar investeringar i åtgärder som minskar miljökonsekvenserna och stöder övergången till hållbar affärsverksamhet. Särskilt små och medelstora företag kan ha svårt att inleda hållbarhetsrapportering på grund av brist på resurser och kunskap. En utredning genomförd vid miljöministeriet visar att de vanligaste problemen i företagen är komplexiteten i rapporteringen, tillgången på data och utmaningar med uppgifter om värdekedjorna. Utredningen gav information om företagens synpunkter på genom vilka medel rapporteringen skulle kunna göras enklare. Utifrån resultaten går det att identifiera åtgärder som den offentliga sektorn skulle kunna vidta i syfte att underlätta hållbarhetsrapporteringen och därigenom främja den frivilliga rapporteringen i små och medelstora företag. Genom åtgärder för att öka informationen, förbättra tillgången på data och utveckla kapaciteten skulle företagen vara bättre rustade för att beakta hållbarhetsfaktorer även i sin strategi och i utvecklingen av sin affärsverksamhet. Denna version ersätts av nytt, modifierat material på https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-372-0. Nyckelord hållbarhetsrapportering, hållbar tillväxt, rapportering, företag, grön omställning ISBN PDF 978-952-361-177-1 ISSN PDF 2490-1024 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-177-1 VANHENTUNUT https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-177-1 Description sheet 19 December 2024 Challenges and Support Needs in the Sustainability Reporting of Companies Publications of the Ministry of the Environment 2024:38 Subject Ministry Publisher Ministry of the Environment Author(s) Eeva Alho and Riia Ranta Language Finnish Pages 28 Abstract The Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) regulating the sustainability reporting of companies entered into force in the European Union in the beginning of 2024. The purpose of the directive is to harmonise the reporting practices and improve the reliability of environmental, social and governance (ESG) reporting. The directive encourages to invest in actions that reduce environmental impacts and support the transition towards sustainable business. SMEs, in particular, may have difficulties in getting started with sustainability reporting due to lack of resources and skills. According to the study conducted by the Ministry of the Environment, the most common problems for companies were the complexity of reporting, access to data and challenges related to information about value chains. The study produced information on the views of the companies on how reporting could be facilitated. Based on the results, measures can be identified through which the public sector could make it easier to draw up the sustainability reports and promote voluntary reporting in SMEs. Measures aimed to enhance knowledge, access to data and capacity building would improve the capability of companies to also take sustainability factors into account in their strategies and business development. This version is replaced by new, modified material at https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-372-0. Keywords sustainability reporting, sustainable growth, reporting, companies, green transition ISBN PDF 978-952-361-177-1 ISSN PDF 2490-1024 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-177-1 VANHENTUNUT https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-177-1 Sisältö 1 Yritysten kestävyysraportoinnin merkitys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2 CSRD: Mitä se tarkoittaa ja keitä se koskee?.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2.1 Kestävyysraportointi toteutetaan ESRS-standardien mukaisesti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.2 Aihekohtaiset ESRS-standardit määrittelevät ESG-raportoinnin sisällön.. . . . . . . . . . . . . . . 13 2.3 Yhteydet muihin yrityksiä koskeviin kestävyyssääntelyihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3 Yritysten kokemat haasteet ja tuen tarpeet kestävyysraportoinnin toteutuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.1 Yritysten kohtaamat haasteet kestävyysraportoinnissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 3.2 Yritysten kokemat tukitarpeet raportoinnin helpottamiseksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 4 Johtopäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 VANHENTUNUT 7 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 1 Yritysten kestävyysraportoinnin merkitys Euroopan Unionissa on tullut voimaan vuodesta 2024 alkaen yritysten kestävyys raportointia sääntelevä direktiivi, Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD). Kestävyysraportoinnin tavoitteena on tehdä yritysten ympäristö-, yhteis- kuntavastuun ja hyvän hallintotavan (ESG, engl. environmental, social, governance) toimista läpinäkyvämpää sekä raportoinnista vertailukelpoisempaa ja luotettavaa. CSRD on osa kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuutta, jonka tarkoituksena on ohjata rahavirtoja vaikuttavasti EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistäviin investointeihin ja tukea siirtymää kohti kestävämpää taloutta. Rahoittajat, sijoittajat, asiakkaat ja kuluttajat edellyttävät yrityksiltä vastuullista toimintaa, ja luotettavan raportoinnin myötä yritys voi osoittaa vastuullisuutensa eri sidosryhmille. CSRD korostaa kestävyystietojen yhteyttä yrityksen taloudellisiin tietoihin, johdon vastuuta kestävyystietojen oikeellisuudesta ja kestävyyden sisällyttämistä osaksi yrityksen strategiaan. Monet CSRD:n edellyttämät tiedot ovat luonteeltaan eteen- päin katsovaa, minkä vuoksi raportointikehikko toimii hyvänä pohjana liike toiminnan kehittämiselle esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä tai luonnonvarojen käyttöä vähentäväksi. Tutkimusten mukaan kestävyysasioiden sisällyttäminen liiketoimintaan voi tuoda merkittäviä hyötyjä yrityksille (mm. Cerviño & Mendi, 2024). Yritykset, jotka sisäl- lyttävät ESG-tavoitteet innovaatiostrategiaansa, menestyvät paremmin kuin yritykset, jotka eivät huomioi ESG-tavoitteita. Vaikutukset näkyvät parempana innovointikykynä sekä työvoiman tuottavuudessa, vientimahdollisuuksissa ja liike- toiminnan jatkuvuudessa. Lisäksi ESG:n huomioivat yritykset hyötyvät paremman rahoituksen saatavuuden ja rahoitusehtojen kautta, mikä vaikuttaa positiivi- sesti niiden kilpailukykyyn sekä vahvistaa suhteita sidosryhmiin (Chen et al. 2023). Läpinäkyvä raportointi rakentaa luottamusta monien erilaisten sidosryhmien, kuten kuluttajien ja poliittisten päättäjien keskuudessa, ja voi vahvistaa yrityksen mainetta esimerkiksi työnantajana tai alihankkijana. Kestävyysseikkojen huomioi minen on myös olennainen osa yrityksen riskienhallintaa ja varautumista muut- tuvaan liiketoimintaympäristöön, jossa haitallisia ympäristö- tai yhteiskunnallisia vaikutuksia aiheuttaneet tuotteet tai palvelut menettävät markkinoita. VANHENTUNUT 8 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 Kestävyysraportoinnin sujuva toteutus ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Business Finlandin ja Elinkeinoelämän keskusliiton jäseniltään keräämien tietojen perus- teella monet pk-yritykset kokevat raportointivaateet kuormittaviksi ja kohtaavat merkittäviä hallinnollisia ja taloudellisia rasitteita kestävyystietojen tuottamisessa. Osaamista ei välttämättä löydy yrityksen sisältä. Ylipäätään tiedon vaatimuksista ja siitä, miten raportointia käytännössä tehdään, koetaan olevan hajanaista. Suuret yritykset eivät puolestaan välttämättä tiedä, mitä tietoja alihankkijoilta tarvitsee ja voi pyytää, mikä voi johtaa ylimääräisiin raportointivaatimuksiin ja kielteisiin vaikutuksiin suurten yritysten alihankkijoina toimiville yrityksille. OP Ryhmän ja NIBS-ajatushautomon vuonna 2024 toteuttaman suuryritystutkimuskyselyn mukaan lähes 56 % suurista yrityksistä on jo joutunut vaihtamaan alihankkija yrityksiä Suomessa, koska nämä eivät täyttäneet kestävyysvaatimuksia. Kyselystä ilmeni myös, että jopa 80 % suurista yrityksistä on aikeissa vaihtaa alihankkijaa puutteellisten kestävyystietojen takia. Ympäristöministeriö selvitti yritysten kokemia haasteita kestävyysraportoinnin käynnistämisessä. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli raportointivelvollisuuden ulkopuolisten pk-yritysten kohtaamat haasteet sekä näkemykset siitä, millaiset toimet voisivat tukea vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin laatimista. Tulosten pohjalta voidaan suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla edesautetaan pk- yrityksiä tuottamaan kestävyysraportoinnin standardien mukaisia tietoja sidos- ryhmilleen sekä toteuttamaan vihreää siirtymää. Toimien voidaan odottaa pitkällä aikavälillä tuottavan myönteisiä vaikutuksia pk-yritysten kilpailukykyyn sekä laajemmin investointeihin, kasvuun ja työllisyyteen Suomessa. Raportin luvussa 2 kuvataan CSRD-sääntelyä, siihen liittyviä raportointistandardeja ja sen suhdetta muihin keskeisiin yrityksiä koskeviin kestävyyssääntelyihin. Luvussa 3 raportoidaan yrityskyselyssä ja -haastatteluissa esiin nousseet havainnot kestävyysraportoinnin haasteista ja niiden helpottamiseen soveltuvista toimen piteistä. Luvussa 4 esitetään johtopäätökset. VANHENTUNUT 9 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 2 CSRD: Mitä se tarkoittaa ja keitä se koskee? Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) on Euroopan unionin säätämä direktiivi, jonka tarkoituksena on laajentaa kestävyysraportointivelvollisuus suurempaan yritysjoukkoon ja saavuttaa yhdenmukaisempaa ja kattavampaa tietoa yritysten ESG-seikoista. Direktiivin toimeenpano tapahtuu jäsenmaissa kansallisella tasolla, mikä Suomessa on toteutettu muun muassa muutoksina kirjanpitolakiin, johon on lisätty kestävyysraporttia koskeva luku 7. CSRD ja sen nojalla delegoituna asetuksena annetut raportointistandardit koskevat yrityksiä vaiheittain seuraavien kriteerien mukaisesti: − Raportointi vuonna 2025 (vuoden 2024 tilivuodesta) Yli 500 henkilöä työllistävät yritykset, jotka jo nyt kuuluvat NFRD-sääntelyn piiriin (direktiivi muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista, Non-Financial Reporting Directive). − Raportointi vuonna 2026 (vuoden 2025 tilivuodesta) Yritykset, jotka eivät vielä raportoi NFRD:n mukaisesti, mutta joilla täyttyy kaksi seuraavista kriteereistä kahden edeltävän tilikauden aikana: - Yli 250 työntekijää - Liikevaihto vähintään 50 miljoonaa euroa - Tase vähintään 25 miljoonaa euroa − Raportointi vuonna 2027 ja sen jälkeen - Listatut pk-yritykset aloittavat raportoinnin vuodesta 2027 alkaen koskien tilikautta 2026. Listauksella tarkoitetaan yrityksen liikkeelle laskeman arvopaperin (esimerkiksi osake tai joukkolaina) olemista kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla. - EU ulkopuoliset yhtiöt, joiden liikevaihto ylittää 150 milj. euroa ja jotka toimivat EU-markkinoilla, alkavat raportoida vuodesta 2029 lähtien koskien tilikautta 2028. VANHENTUNUT 10 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 CSRD nostaa yrityksen kestävyystiedot taloudellisen tiedon rinnalle, koska yritysten tulee julkaista kestävyysraportti tilinpäätöksen toimintakertomuksensa yhteydessä. Yrityksen hallitus allekirjoittaa kestävyysraportin, ja täten johdon vastuu tietojen oikeellisuudesta ulottuu tilinpäätöksen lisäksi kestävyysraportointiin. Sääntelyn mukaan kestävyysraportin varmentaminen on pakollista. Kestävyysraportointi tarkastaja antaa varmennuskertomuksessaan lausunnon siitä, noudatetaanko kestävyysraportissa sen laatimista koskevia vaatimuksia, minkä myötä kestävyys tiedon luotettavuus paranee. Kaiken raportoitavan datan kuten esimerkiksi päästö- laskelmissa käytettyjen tietojen tulee olla jäljitettävissä ja tarkastettavissa. 2.1 Kestävyysraportointi toteutetaan ESRS-standardien mukaisesti Varsinaiset raportoitavat sisällöt on määritelty Euroopan komission antamilla, sellaisenaan velvoittavina raportointistandardeilla (ESRS, European Sustainability Reporting Standards). Standardit jakautuvat eri osa-alueisiin. Standardit pitävät sisällään määrällisten mittareiden lisäksi useita eteenpäin katsovia tietovaatimuksia kuten tiedot siitä, onko yritys asettanut aikasidonnaisia kestävyystavoitteita sekä sen investointi- ja siirtymäsuunnitelmat ilmastotavoitteiden edistämiseksi Pariisin sopimuksen mukaisesti. ESRS 1 ja 2 ovat yleisiä, kaikkia raportointivelvollisia koskevia standardeja. ESRS 1 kuvaa yleisesti raportointiin liittyviä vaatimuksia, kuten muun muassa määritelmiä, vertailujaksojen määritystä, tietojen laatuvaatimuksia ja olennaisuusvaatimuksia, mutta se ei sisällä varsinaisia raportoitavia tietovaatimuksia. Sen sijaan ESRS 2:ssa on määritelty, mitä tietoja yrityksen tulee kertoa kestävyysraportissaan. Siihen kuuluvat esimerkiksi tiedot yrityksen toiminnasta, strategiasta, kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja vaikutuksista sekä siitä, miten kestävyysasioista päätetään yrityksessä. Monia näistä raportoidaan kvalitatiivisesti eli kuvailemalla. Niin sanottuja aihekohtaisia standardeja on yhteensä 12 (katso Taulukko 1), mutta kaikki standardit eivät välttämättä koske kaikkia yrityksiä. Aihekohtaiset standardit ovat erityisiä ohjeita ja vaatimuksia, jotka koskevat ympäristöä, sosiaalisia kysymyksiä ja hyvää hallintoa. Ympäristöstandardit sisältävät raportointi vaatimukset viiden ympäristötavoitteen suhteen, ja ne käsittelevät esimerkiksi yrityksen toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, vedenkulutuksen hallin- nassa ja jätteen käsittelyssä. Sosiaaliset standardit sisältävät työolosuhteita, työn- tekijöiden oikeuksia, tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja yhteisövaikutuksia koskevia VANHENTUNUT 11 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 seikkoja. Hallinnolliset standardit taas sisältävät muun muassa yrityksen hallinto tavat, eettiset toimintatavat, korruption vastaiset toimenpiteet ja yrityksen hallituksen käytännöt. Taulukko 1.  ESRS-raportointistandardit. Lähde: Finanssivalvonta, 2023. Monialaiset standardit Ympäristöseikkoja koskevat standardit Yhteiskuntaseikkoja koskevat standardit Hallintotapaseikkoja koskevat standardit Voimaan 1.1.2024 ESRS 1 Yleiset vaatimukset ESRS E1 Ilmastonmuutos ESRS S1 Oma työvoima ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS 2 Yleiset tiedot ESRS E2 Pilaantuminen ESRS S2 Arvoketjun työntekijät ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Voimaan myöhem­ min Alakohtaiset standardit Listattuja pk-yrityksiä koskevat oikeasuhteiset standardit EU:n ulkopuolisia yrityksiä koskevat standardit Ilmastonmuutosta koskevien tietojen raportoiminen on pakollista kaikille CSRD- raportointivelvollisille yrityksille. Ilmastonmuutoksesta tulee raportoida esimerkiksi seuraavanlaisia kokonaisuuksia, joista standardissa on yksityiskohtaisemmin annettu tietovaateet: − Ilmastonmuutoksen huomiointi strategiassa: Yrityksen tulee raportoida, miten ilmastovaikutukset otetaan huomioon sen strategiassa ja johtamisessa. Tämä sisältää tiedot siitä, onko yritys asettanut ilmastotavoitteita, kuten johonkin vuoteen tähtääville päästövähennyksille, ja kuinka nämä tavoitteet ovat linjassa kansainvälisten ilmastosopimusten, kuten Pariisin sopimuksen kanssa. Lisäksi on raportoitava, miten yritys valvoo ja arvioi strategiaansa VANHENTUNUT 12 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 liittyviä ilmastoriskejä ja -mahdollisuuksia sekä miten se integroi nämä liiketoimintapäätöksiin. − Ilmastovaikutusten arviointi: Raportointiin kuuluu yrityksen toiminnan ja arvoketjun ilmastovaikutusten arviointi. Tämä tarkoittaa, että yrityksen on laskettava ja raportoitava kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1, Scope 2 ja tarvittaessa Scope 3), jotka liittyvät sen omaan toimintaan ja koko toimitusketjuun. Päästöjen lisäksi yritysten tulee tunnistaa ja raportoida ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit sekä sopeutumistarpeet liiketoiminnassaan. − Ilmastoon liittyvät toimenpiteet ja tulokset: Yrityksen on kuvattava ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sopeutumisen edistämiseksi tehdyt konkreettiset toimenpiteet. Niitä ovat esimerkiksi energiatehokkuutta parantavat toimet, uusiutuvan energian käyttö ja investoinnit vähähiilisiin teknologioihin. Lisäksi yrityksen tulee raportoida saavutetuista tuloksista, kuten päästöjen vähentämisestä sekä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta tärkeistä kehityksistä. Raportoinnissa tulee käsitellä myös mahdollisia epäonnistumisia ja haasteita ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä niiden vaikutuksia. Muiden aihekohtaisten standardien tiedot tulee raportoida, mikäli kyseinen aihe on yritykselle olennainen. Olennaisuus määritellään tekemällä kaksoisolennaisuus­ analyysi. Sillä tarkoitetaan, että yrityksen tulee arvioida ja antaa tiedot kahden suuntaisesti: 1) yrityksen toiminnasta aiheutuvat olennaiset vaikutuksista kestävyysseikkoihin, sekä 2) kestävyysseikoista aiheutuvista olennaisista vaikutuk- sista yrityksen kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen. Olennaisten vaikutusten tunnistamisessa on keskeistä arvioida vaikutusten todennäköisyyttä, laajuutta, mittaluokkaa ja korvaamattomuutta. Vaikutuksia tulee tarkastella yrityksen sisäi- sesti, mutta myös yrityksen ulkoisia vaikutuksia yhteiskuntaan, keskeisiin sidos ryhmiin ja eri arvoketjuihin tulee tarkastella. Arvoketjuun kuuluu esimerkiksi yrityksen valmistamat tuotteet ja palvelut, liikesuhteet ja toimitusketjut. Komissio antaa myöhemmin raportointistandardit tiettyjen toimialojen yritysten toimialakohtaisten kestävyysvaikutusten raportointia varten sekä pk-yrityksille tarkoitetun kevyemmät tietovaateet määrittävän raportointistandardin.VANHENTUNUT 13 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 2.2 Aihekohtaiset ESRS-standardit määrittelevät ESG-raportoinnin sisällön Tässä luvussa esitellään aihekohtaisten standardien raportointivaateita yleisellä tasolla. Jokainen standardi pitää sisällään yksityiskohtaisia tietovaateita. Yrityksen tulee selvittää kaksoisolennaisuusarviolla, mikä standardeista ja sen osa-alueista on sille olennainen ja siten raportoiva sen mukaisesti.1 ESRS E1: Ilmastonmuutos edellyttää, että yritykset ilmoittavat, miten ne vaikuttavat ilmastonmuutokseen ottamalla huomioon aiemmat, nykyiset ja tulevat hillitsemis- toimet Pariisin sopimuksen (tai päivitetyn kansainvälisen ilmastonmuutos sopimuksen) mukaisesti ja siten, että ne ovat yhteensopivia ilmaston lämpenemisen rajoittamisen kanssa 1,5 asteeseen. Standardi sisältää muun muassa yrityksen suunnitelmat ja valmiudet mukauttaa strategiaa ja liiketoimintamallia siirtymän mukaisesti. Yritysten tulee raportoida laajasti eri lähteistä aiheutuvista päästöistään (ks. myöhemmin Kehikko 1). Lisäksi tulee raportoida ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja riippuvuuksista johtuvien riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset organisaatioon lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. ESRS E2: Pilaantuminen määrittelee raportoitavat tiedot siitä, miten organisaatio vaikuttaa ilman, veden ja maaperän saastumiseen positiivisesti tai negatiivisesti, tosiasiallisesti tai mahdollisesti. Se edellyttää tietojen antamista siitä, millaisia toimintaperiaatteita, tavoitteita ja toimia yrityksellä on pilaantumisen ehkäise miseksi, valvomiseksi ja vähentämiseksi. Standardin mukaan on raportoitava esimerkiksi myös yrityksen tuottamat tai käyttämät mikromuovit. Lisäksi on raportoitava yrityksen saasteisiin liittyvistä vaikutuksista ja niistä aiheutuvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset lyhyellä, keski pitkällä ja pitkällä aikavälillä. ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat koskee vesi- ja merivarojen kestävää käyttöä ja suojelua. Se edellyttää tietoja muun muassa yritysten vaikutuksista vesi- varoihin ja merten luonnonvaroihin sekä toimista kielteisten vaikutusten ehkäise miseksi ja lieventämiseksi. Lisäksi annetaan tiedot yrityksen suunnitelmista mukauttaa strategiaansa ja liiketoimintaansa kestävää vedenkäyttöä ja vesivarojen suojelua edistäviksi. 1 L isää tietoa ESRS raportointistandardeista: ESRS implementation guidance documents | EFRAG VANHENTUNUT https://www.efrag.org/en/projects/esrs-implementation-guidance-documents https://www.efrag.org/en/projects/esrs-implementation-guidance-documents 14 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 ESRS E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit keskittyy yrityksen toimiin biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelussa ja ennallistamisessa sekä haitallisten vaikutusten ehkäisemisessä. Yritysten on raportoitava esimerkiksi toiminnastaan luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla sekä useista luontokadon ajureihin liittyvistä seikoista. Kahdensuuntaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti yritysten tulee kuvata luontovaikutusten ohella taloudelliset vaikutukset, joita yritykselle aiheutuu biodiversiteetti- ja ekosysteemiriippuvuuksista. ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous käsittelee resurssien tehokasta käyttöä ja kiertotalouden periaatteiden omaksumista. Yrityksen tulee raportoida sen kierto talouteen liittyvistä prosesseista, menetelmistä, tavoitteista ja työkaluista. Lisäksi on kuvattava esimerkiksi kiertotalouden mukaisen suunnittelun toimista ja jäte hierarkian huomioimisesta materiaalienhallinnan politiikassaan. ESRS S1: Oma työvoima käsittelee yrityksen omaan työvoimaan liittyviä sosiaalisia näkökohtia. Siinä edellytetään, että yritykset ilmoittavat vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät yrityksen työntekijöihin. Se kattaa monenlaisia asioita, kuten työvoimakäytännöt, työntekijöiden oikeudet, terveyden ja turvalli- suuden sekä palkkaukseen liittyvät politiikat. ESRS S2: Arvoketjun työntekijät -standardissa keskitytään arvoketjun työn tekijöiden oikeuksiin, turvallisuuteen ja hyvinvointiin, mukaan lukien tavaran- toimittajat ja alihankkijat. Yrityksen tulee raportoida muun muassa arvoketjun työntekijöiden palkoista, työtunneista, monimuotoisuudesta sekä koulutus- ja perehdytysmahdollisuuksista ja toimenpiteistä väkivallan ja ahdistelun ehkäise miseksi. Lisäksi se sisältää esimerkiksi tiedot toimenpiteistä lapsityövoiman ja pakkotyön ehkäisemiseksi, vesi- ja hygieniaolosuhteet sekä yksityisyyden suoja. ESRS S3: Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt -standardi koskee yrityksen toiminnan vaikutuksia yhteisöihin, joissa se toimii. Siinä korostetaan tarvetta vastuulliseen sitoutumiseen näiden yhteisöjen kanssa. Yrityksen tulee tunnistaa ne yhteisöt, joihin toiminta vaikuttaa, ja tehdä selvitys siitä, mitä hyötyjä ja haittoja yhteisölle voi tulla organisaation toiminnan vuoksi. Kohta edellyttää myös rapor- toimaan yrityksen ja yhteisön välisestä vuorovaikutuksesta eli onko esimerkiksi olemassa aloitetta yhteisön kehittämiseksi tai mekanismia, jolla organisaation toiminnasta voi valittaa. ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät -kohdassa käsitellään kuluttajien ja yrityksen tuotteiden tai palvelujen turvallisuutta, yksityisyydensuojaa sekä heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa organisaation toimintaan. Yrityksen tulee kartoittaa VANHENTUNUT 15 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 loppukäyttäjät, jotka käyttävät haitallisia tuotteita, jotka voivat lisätä kroonisten sairauksien riskiä, ja yksityisyydensuojaa heikentävien tuotteiden ja palvelujen käyttäjät. Standardin mukaan tulee myös kartoittaa ryhmät, jotka ovat erityisen alttiita terveys- tai yksityisyyshaitoille tai markkinointi- ja myyntikampanjoille, kuten lapset ja nuoret. ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittaminen -standardissa käsitellään organisaation hallinnon periaatteita. Siinä raportoidaan esimerkiksi johtamisesta, korruptiosta ja sen torjunnan toimista, ilmoittajansuojelukäytännöistä (whistleblowing) sekä tavarantoimittajiin, eläintensuojeluun ja lasku- ja maksuasioihin liittyvistä käytännöistä. KEHIKKO: Scope 1, 2 ja 3 -päästöluokittelu auttaa hahmottamaan yrityksen ilmastovaikutuksia Scope 1, 2 ja 3 -päästöt ovat GHG -protokollan (Greenhouse Gas) mukainen tapa luokitella yrityksen kasvihuonekaasupäästöjä. Ne kuvaavat yrityksen kasvihuone kaasupäästöjen eri kategorioita ja sitä, mistä lähteistä yrityksen toiminnasta aiheutuu vaikutuksia ilmastoon. Päästöjen laskenta ja raportointi auttaa yritystä ymmärtämään, miten sen toiminta vaikuttaa ilmastoon sekä suunnittelemaan toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Taulukossa 2 on kuvattu lyhyesti eri päästökategorioita ja havainnollistettu konkreettisilla esimerkeillä, mitä päästölähteitä kukin kategoria kattaa. VANHENTUNUT 16 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 Taulukko 2.  Kasvihuonekaasupäästöjen luokittelu Scope 1: Suorat päästöt Scope 2: Epäsuorat energiaperäiset pääs- töt Scope 3: Muut epäsuorat päästöt Scope 1 -päästöt ovat yrityksen suoraan omassa toiminnassaan tuottamat päästöt. Tämä sisältää esimer- kiksi polttoaineen pala- misen yrityksen omis- tamissa tai hallinnoi- missa ajoneuvoissa, voimalaitoksissa tai muissa laitoksissa. Scope 2 -päästöt tulevat yrityksen käyt- tämän ostoenergian, kuten sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotan nosta. Yritys ei itse tuota näitä päästöjä, vaan ne syntyvät yrityksen ostaman energian tuottajien laitoksissa. Scope 3 -päästöt ovat kaikkein laajin ja vaikeimmin hallittava kategoria. Ne kattavat koko arvo ketjun, eli kaikki päästöt, jotka liittyvät yrityksen toimintaan mutta joita se ei suoraan hallitse. Nämä voivat tulla sekä ylävirran (toimittajien) että alavirran (asiakkaiden) toimista. Scope 3 -päästöt muodostavat yleensä suurimman osan yrityksen päästöistä. Ylävirta: Päästöt, jotka liittyvät yrityksen hankkimiin raaka- aineisiin, tavaroihin ja palveluihin. Alavirta: Päästöt, jotka syntyvät yrityksen tuotteiden käytöstä ja hävittämisestä. Esimerkkejä: • Yrityksen omien ajoneuvojen ja kuorma-autojen polttoaineen käyttö • Teollisuuslaitosten suorat päästöt valmistusprosesseista Esimerkkejä: • Sähkö, jota yritys käyttää toimistois- saan, tuotanto laitoksissaan tai tietokeskuksissaan • Kaukolämpö tai -jäähdytys, jota yritys hankkii ulkoisilta tuottajilta Esimerkkejä: • Toimittajien valmistusprosessien päästöt esimerkiksi raaka- aineiden tuotannossa • Yrityksen ostama kuljetus ja logistiikka tuotteiden toimitta misessa asiakkaalle • Työntekijöiden työmatkat • Yrityksen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt kuten asiakkaiden energiankäyttö tuotteiden käyttövaiheessa • Tuotteen hävittämisestä aiheutuvat päästötVANHENTUNUT 17 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 2.3 Yhteydet muihin yrityksiä koskeviin kestävyyssääntelyihin CSRD:llä on tiivis yhteys kestävän rahoituksen taksonomiaan. Euroopan Unionin kestävän rahoituksen taksonomia luo perusteet ympäristöystävällisille sijoituk- sille ja auttaa ohjaamaan yrityksiä kohti kestävää liiketoimintaa. Kaikkien CSRD- raportointivelvollisten yritysten tulee sisällyttää kestävyysraporttiinsa tiedot toimintansa taksonomian mukaisuudesta. Käytännössä se tarkoittaa kestävyys raportin ympäristöä koskevaan osioon liitettävää erittelyä, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta, pääomainvestoinneista ja toimintamenoista kohdentuu taksonomian ympäristötavoitteiden mukaisiin toimintoihin ja täyttää tekniset arviointikriteerit. CSRD ei itsessään velvoita yrityksiä toimimaan kestävästi. Sen sijaan yritysvastuu­ direktiivi Corporate Sustainability Due Diligence (CSDDD), velvoittaa yrityksiä noudattamaan huolellisuutta ihmisoikeuksien ja ympäristön suhteen oman toimintansa ohella liikesuhteissaan ja toimintaketjussaan sekä huolehtimaan hyvästä hallinnosta. Sääntelyjen soveltamisala kuitenkin poikkeaa jonkin verran, koska CSDDD koskee suuria EU:n yrityksiä, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 450 milj. euron liikevaihto sekä EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joilla on yli 450 milj. euron liikevaihto EU:ssa. CSDDD:n mukaan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia tarkastellaan määriteltyjen kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten perusteella. Lisäksi se tuo yrityksille velvollisuuden laatia ja toteuttaa ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymä- suunnitelma. CSDDD tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 26.7.2026 mennessä. Mikäli yritys on velvollinen raportoimaan sekä CSDDD:n että CSRD:n mukaisesti, se raportoi huolellisuusvelvoitteen mukaiset seikat kestävyys raportissaan. Vaikka CSDDD koskee vain suurimpia yrityksiä, huolellisuusvelvoitteen toteuttaminen edellyttää tiedonsaantia yrityksen toimintaketjuun kuuluvilta yrityk- siltä, minkä seurauksena tietovaateita voi aiheutua pienemmillekin yrityksille. Kestävyysraportoinnin lisäksi myös vihreitä väittämiä koskeva EU-direktiivi (Green claims) tuo jatkossa läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaisuutta yritysten ympäristö kestävyyttä koskeviin vaikutuksiin. Yritysten mainostaessa tai muuten viestiessä tuotteidensa tai palvelujensa ympäristövaikutuksista sääntelyn mukaan väittämien on perustuttava tieteelliseen näyttöön ja niiden on oltava todennettavia. CSRD:llä ja vihreiden väittämien sääntelyllä on yhteys siten, että tuotteiden ja palvelujen kautta aiheutuvista positiivisista ja negatiivisista ympäristövaikutuksista tulee raportoida vuosittaisessa kestävyysraportissa. Lisäksi hyväksyttyjen ympäristö- merkkien mukaisiin tuotteisiin ja palveluihin panostaminen kytkeytyy tyypillisesti VANHENTUNUT 18 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 liiketoimintastrategian kestävyyteen sekä sen toteuttamiseksi yrityksen tekemiin investointeihin, joten vihreisiin väittämiin liittyviä seikkoja tulee raportoiduksi CSRD:ssä ainakin välillisesti. Tuotteiden ja palvelujen vaikutusten todentaminen tukee myös kestävyysraportin todentamisvaatimusten täyttämistä. VANHENTUNUT 19 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 3 Yritysten kokemat haasteet ja tuen tarpeet kestävyysraportoinnin toteutuksessa Syksyllä 2024 ympäristöministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa toteuttamassa online-kyselyssä selvitettiin yritysten valmistautumista CSRD:n mukaiseen kestävyysraportointiin. Kyselyn lisäksi syksyn aikana haastateltiin kuutta pk-yritystä, jotta saatiin vielä syvempää ymmär- rystä aiheesta. Kysely ja haastattelut toteutettiin, koska CSRD on tullut voimaan vuoden alusta 2024 ja ensimmäisiin raportointeihin valmistautuminen on jo vaikuttanut eri kokoisiin yrityksiin. Suomessa yli 90 % yrityksistä on pieniä ja keskisuuria, ja ne jäävät kestävyysraportoinnin soveltamisalan ulkopuolelle, jos ne eivät ole laskeneet liikkeelle kaupankäynnin kohteena olevia arvopapereita. Vapaaehtoinen kestävyys raportointi voisi kuitenkin tuoda pk-yritykselle monenlaisia hyötyjä, mutta monessa pk-yrityksessä sille voi olla osaamiseen tai henkilöresursseihin liittyviä esteitä. Ympäristöministeriö halusi siksi selvittää kestävyysraportoinnin haasteita ja samalla saada tietoa suoraan yrityksiltä, millaiset tukitoimet voisivat olla yritysten näkö kulmasta tarpeellisia vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin käynnistämisessä. Yritysten näkemysten kartoituksen pohjalta voidaan tunnistaa, millaista apua yritykset kaipaavat sekä suunnitella julkisen sektorin toimenpiteitä yhdessä eri toimijoiden kanssa yritysten kestävyysraportoinnin helpottamiseksi. Kyselyyn vastasi 208 yritystä eri toimialoilta, kuten teknologiateollisuudesta, kemianteollisuudesta media-alalta, rakennusalalta ja energiasektorilta. Kyselyyn vastasi tyypillisesti yrityksen vastuullisuusjohtaja, toimitusjohtaja tai talous päällikkö. Suuri osa vastaajista oli liikevaihdon perusteella mikro- tai pk-yrityksiä, ja 40 % vastaajista luokittuu suureksi yritykseksi (Kuvio 1). VANHENTUNUT 20 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 Kuvio 1.  Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto. Vastauksista kävi ilmi, että 126 vastaajaa eli 60 % vastaajista raportoi jo nyt kestävyystietojaan. Yritykset käyttävät vaihtelevasti eri raportointiviitekehyksiä ja osa myös omia sisäisesti kehittämiään kestävyysraportointimalleja. (Kuvio 2). Havainto kuvastaa juuri sitä kestävyystietojen kentän hajanaista tilannetta, minkä vuoksi CSRD-sääntelyn kautta käytäntöjä ollaan EU-tasolla yhtenäistämässä. Useat eri raportointimallit ovat nimittäin tuoneet haastetta aina rahoittajista kuluttajille sen arviointiin, kuinka vastuullisesti yritys toimii ja miten raportteja tulisi lukea. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % 1 = Mikroyritys, 0–0,9 milj. euroa 2 = Pienyritys, 0,9–15 milj. euroa 3 = Keskisuuri yritys, 15–50 milj. euroa 4 = Suuryritys, yli 50 milj. euroa VANHENTUNUT 21 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 Kuvio 2.  Kyselyyn vastanneiden yritysten käyttämät raportointimallit. Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja (lukumäärä). Kyselyllä kerättiin tietoa siitä, täyttyykö vastaajayrityksellä CSRD:n soveltamisalan kokokriteerit. Vastauksista tunnistettiin 89 soveltamisalaa kuuluvaa yritystä. Niistä 119 yrityksestä, jotka vastausten perusteella jäisivät raportointivelvollisuuden ulkopuolelle, varsin moni on mahdollisesti ottamassa käyttöön CSRD-raportoinnin vapaaehtoisesti. 52 % niistä vastaajista, jotka eivät olisi CSRD-velvollisuuden piirissä, on jo aloittanut CSRD:n ESRS-standardien mukaiseen raportointiin valmistautu misen tai harkitsee sen sitä. Kolmasosa vastasi, ettei asiaa ole pohdittu, ja 14 % vastasi, ettei yritys ole aikeissa käynnistää CSRD-raportointia vapaaehtoisesti. Avoimista vastauksista saatiin tietoa kestävyysraportoinnin motivaatiotekijöistä. Yritykset, jotka raportoivat jo nyt tai aikovat aloittaa raportoinnin, kokevat, että kestävyysraportointi lisää uskottavuutta markkinoilla ja houkuttelee vastuullisia toimia arvostavia sijoittajia sekä asiakkaita. Osalle CSRD-raportointi on tärkeää yhteistyökumppaneiden houkut- telemiseksi, erityisesti arvoketjussa toimivien isompien yritysten kanssa. 24 6 16 41 2 13 3 23 53 0 10 20 30 40 50 60 EU CSRD (ESRS) – EU:n kestävyysraportointidirektiivi ISSB (IFRS) – Globaalit kestävyysraportoinnin standardit CDP (Carbon Disclosure Project) – Kansainvälinen ilmastotietojen raportointikehys GRI (Global Reporting Initiative) – Globaali viitekehys vastuullisuuden raportointiin SASB – Toimialakohtainen viitekehys sijoittajille kestävyydestä raportointiin TCFD – Viitekehys ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten raportointiin B Corporation – Serti�ointi yrityksen kokonaisvaltaiselle kestävyydelle Muu yleinen raportointiviitekehys Yrityksen kehittämä oma raportointitapa VANHENTUNUT 22 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 3.1 Yritysten kohtaamat haasteet kestävyysraportoinnissa Kyselyn ja haastatteluista saatujen vastausten perusteella yritykset kohtaavat monia haasteita kestävyysraportoinnin toteutuksessa (Kuvio 3). Yleisimpiä haasteita CSRD-raportoinnissa ovat ESRS-standardien vaatimusten monimutkaisuus ja rapor- toinnin edellyttämän kestävyysdatan systemaattinen kerääminen ja hallinnointi. Muita yleisesti toistuvia haasteita ovat riittämättömät tiedot siitä, miten raportointia konkreettisesti tehdään, sekä moninainen resurssien puute. Seuraavaksi kuvataan haasteita tarkemmin. Kuvio 3.  Yritysten kokemat tai ennakoimat haasteet kestävyysraportoinnissa. Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja. 69 56 50 47 41 39 39 38 37 5 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % Raportointivaatimusten monimutkaisuus Kestävyysdatan systemaattinen kerääminen ja hallinnointi Toteutuskustannukset Ympäristötietoihin liittyvän datan saatavuus Riittämätön tietojen saatavuus raportointivaatimuksista Työntekijöiden osaamisen taso kestävyysasioissa Arvoketjun sosiaalisten vaikutusten tunnistamisen haasteet Arvoketjun hallinnollisten vaikutusten tunnistamisen haasteet Työntekijöiden määrän vähyys Muu haaste Ei mitään haasteitaVANHENTUNUT 23 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 Raportointivaatimusten monimutkaisuus CSRD ja siihen liittyvät vaatimukset ovat laajoja ja monitasoisia, mikä tekee niiden ymmärtämisestä ja soveltamisesta vaikeaa. Tämä on erityisen ongelmallista pk- yrityksille, joilla ei ole resursseja syvälliseen säädösten analysointiin. Vaatimusten ymmärtämistä ja haltuunottoa hankaloittaa lisäksi se, että osa standardeista on vielä kehitteillä kuten vapaaehtoisen raportoinnin kehikko ja toimialakohtaiset standardit. Pk-yrityksillä on myös epäselvyyttä siitä, millaisia tietovaateita suur yrityksiltä saattaa tulla jatkossa niiden tarvitessa arvoketjun tietoja. Toteutuskustannukset Raportoinnin toteutuskustannukset koetaan merkittävänä ongelmana. CSRD- raportointi vaatii usein uusia järjestelmiä, työkalujen hankintaa ja joskus myös ulkopuolisen avun käyttöä, mikä kasvattaa kustannuksia. Tämä korostuu erityisesti pk-yrityksissä, joilla ei ole suuryritysten kaltaisia taloudellisia resursseja. Riittämätön datan saatavuus Tarvittavan datan saatavuus on puutteellista. Ympäristötietoihin, kuten hiilijalanjäl- keen ja biodiversiteettiin liittyvän datan kerääminen koko arvoketjusta on erityisen vaikeaa. Monilla yrityksillä on myös haasteita sosiaalisten vaikutusten ja hallintokäy- täntöjen tiedonkeruussa, etenkin kun kyseessä on monimutkaiset toimitusketjut ja alihankkijat. Arvoketjun hallinnan haasteet Yrityksillä on vaikeuksia saada luotettavaa ja kattavaa tietoa koko arvoketjustaan, mikä on oleellista CSRD:n vaatimusten täyttämisessä. Arvoketjuun liittyy haasteita, kuten sosiaalisten vaikutusten arviointi ja ympäristövaikutusten tunnistaminen sen eri vaiheissa. Työntekijöiden osaamisen ja resurssien puute Yritykset kokevat, että työntekijöiden osaaminen kestävyyteen liittyvissä asioissa on riittämätöntä raportointivaatimuksiin nähden, ja pienissä yrityksissä myös työn tekijöiden määrän vähyys vaikeuttaa raportoinnin vaatimuksiin perehtymistä. Näistä seuraa, että monet yritykset eivät pysty kohdistamaan riittäviä resursseja raportointiprosessiin, mikä hidastaa niiden kykyä täyttää CSRD:n vaatimukset tehokkaasti ja korottaa kynnystä vapaaehtoiseen raportointiin. VANHENTUNUT 24 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 Standardien soveltamisen vaikeudet Yrityksillä on haasteita soveltaa CSRD:n vaatimuksia omaan toimintaansa, erityisesti pienillä yrityksillä. Pienemmät yritykset kokevat, että niiden toiminnan mittaaminen samoilla kriteereillä kuin suuryritysten toiminnan mittaus ei ole käytännöllistä. Tietojen vertailtavuus ja narratiivin hallinta Joillekin yrityksille raportoinnissa on kyse myös narratiivin hallinnasta, sillä osa vaadituista kestävyyteen liittyvistä tiedoista ei ole numeerista, vaan kokonaan tai osittain kvalitatiivista, mikä tuo mukaan subjektiivisuutta ja vaikeuttaa vertailta- vuutta. Tämä seikka lisää raportoinnin varmentamisen ja sen vaatiman dokumen- tointiprosessin työläyttä, sillä tieto vaatii myös kontekstualisointia. 3.2 Yritysten kokemat tukitarpeet raportoinnin helpottamiseksi Kyselyssä esitettyjen monivalintavaihtoehtojen ja avointen vastausten perusteella saatiin tietoa yritysten hyödyllisiksi kokemista tukitoimista raportoinnin helpotta miseksi ja sujuvoittamiseksi. Vastausten perusteella eniten tarvetta nähtiin valmiille, helppokäyttöisille raportoinnin mallipohjille, mutta vastaajat pitivät myös useita muunlaisia tukitoimia hyödyllisinä (Kuvio 4). Haastatteluilla täydennettiin kuvaa tukitarpeista. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin kutakin esiin noussutta tukitoimea. VANHENTUNUT 25 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 Kuvio 4.  Yritysten hyödylliseksi kokemat tukitoimet CSRD:n ESRS-standardien mukaisessa raportoinnissa. Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja. Helppokäyttöiset raportointipohjat ja -työkalut Yritykset kokevat erittäin hyödyllisiksi valmiit, helppokäyttöiset raportointipohjat, jotka yksinkertaistaisivat prosessia ja vähentäisivät manuaalisen työn määrää. Tämä on erityisen tärkeää pienemmille yrityksille, joilla ei ole resursseja rakentaa omia raportointijärjestelmiään. Valmiit pohjat ja analyysityökalut voisivat auttaa yrityksiä keskittymään raportoinnin sisältöön eikä tekniseen toteutukseen. 73 55 53 49 49 46 46 45 42 42 41 37 31 30 19 16 6 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % Valmiit helppokäyttöiset raportoinnin mallipohjat Toimintaohje arvoketjun ympäristö- vaikutusten tietojen keräämiseksi Tuki yritykselle relevanttien raportointi- standardien tunnistamiseen ja konkretisointiin Ohje kaksoisolennaisuusanalyysin suunnitteluun ja laadintaan Toimintaohje arvoketjun sosiaalisten vaikutusten tietojen keräämiseen Toimintaohje arvoketjun hallintatapatietojen keräämiseen Analyysityökalut automaattiseen raportointiin Infosivusto kestävyysraportointia koskevista materiaaleista ja ajankohtaisista asioista Tietokanta ympäristövaikutusten arvioimiseksi (ilmasto, biodiversiteetti, vesivarat, kiertotalous, saasteet) Avoimet verkossa tarjottavat koulutukset Toimialakohtainen valmennus Työkalut kestävyysasioiden integroimiseksi liiketoiminnan kehittämiseen ja riskienhallintaan Helpdesk-tuki (neuvontapalvelu verkossa) Toimialakohtaiset keskustelutilaisuudet Avoimet konferenssit ja tapahtumat kestävyysraportoinnista Täydennyskoulutusjakso kestävyysraportoinnista Muunlainen tuki Ei tarvetta tuelle VANHENTUNUT 26 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 Ohjeistus ESG-vaikutusten ja -riskien arviointiin Yritykset kokevat tarvitsevansa tukea olennaisten ESG-vaikutusten ja -riskien arvioinnin suunnitteluun, mikä liittyy erityisesti CSRD-raportoinnin edellyttämään kaksoisolennaisuusanalyysiin, ja siihen, miten olennaisten vaikutukset kytkeytyvät liiketoiminnan kehittämiseen. Koulutukset ja valmennukset Yritykset toivovat valmennuksia ja keskustelutilaisuuksia – myös toimialakohtaisesti – sekä avoimia verkossa tarjottavia koulutuspaketteja. Yritykset tarvitsevat eri tasoista koulutusta, joka auttaa sekä johtoa että operatiivista tasoa ymmärtämään ja soveltamaan CSRD-vaatimuksia. Data ja automaatiotyökalut Yritykset tarvitsevat tukea datan keräämiseen, kuten tietokantoja ympäristö vaikutusten arvioimiseen ja analyysityökaluja raportoinnin automatisointiin. Tällä hetkellä ympäristödata on hajallaan eri lähteissä, ja yritykset kokevat hyödylliseksi, että datoja olisi saatavilla keskitetysti kestävyysraportoinnin laatimisen tarpeisiin. Tietokannat ja päästökerroinlaskelmat Useat vastaajat toivat esiin tarpeen yhtenäisille, avoimille tietokannoille, joissa olisi valmiina esimerkiksi päästökerroinlaskelmat tai muut laskentaan tarvittavat tiedot. Tällaiset tietokannat voisivat helpottaa arvoketjun datan keruuta ja standardointia, mikä tekee raportoinnista nopeampaa ja johdonmukaisempaa koko arvoketjussa. Taloudellinen tuki ja resurssit Moni kyselyyn vastaajista ja haastateltavista toi esiin myös tarpeen taloudelliselle tuelle. VANHENTUNUT 27 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 4 Johtopäätökset Yritysten siirtyminen CSRD-raportointiin tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta haasteet liittyvät erityisesti resurssipulaan, raportointivaatimusten monimutkai suuteen ja datan keräämiseen. Yritykset toivovat julkiselta sektorilta selkeää tietoa vaatimuksista ja raportoinnin sisällöstä, raportointimalleja ja ohjeistuksia sekä tukea raportoinnin kehittämiseksi. Selvityksen havainnot auttavat tunnistamaan, mitä tukitoimia julkinen sektori voisi kehittää ja tarjota yrityksille helpottamaan CSRD-raportointia. Erityisesti tiedon ja datojen saatavuuteen liittyvät tarpeet ovat sellaisia, joissa julkisen sektorin voimin voitaisiin tehokkaasti vähentää kestävyysraportoinnin käynnistämiseen liittyvää taakkaa koko yrityskentässä. Tämän lisäksi on tarve kasvattaa julkisen sektorin työntekijöiden kestävyysraportointiin liittyvää osaamista ja käydä jatkuvaa vuoro puhelua yrityskentän kanssa, jotta voidaan tukea yrityksiä kestävyystyössä. Eri julkisten toimijoiden on hyvä tehdä teemassa yhteistyötä, jotta tietoja voidaan vaihtaa keskenään ja luoda vaikuttavia uusia avauksia. Kaikkien yritysten kannattaa aloittaa viimeistään nyt perehtyminen CSRD- raportointiin selvittäen ensiksi, missä vaiheessa raportointi tulee omalle kohdalle pakolliseksi, ja tunnistaa, onko omassa arvoketjussa sidosryhmiä, joille raportointi tulisi aloittaa jo nyt tai lähitulevaisuudessa. Vaikka CSRD ei olisi yritykselle pakollinen, se on itsessään hyvä työkalu yritykselle kehittää toiminnan ympäristö- ja yhteiskunnallista kestävyyttä, ja viestiä ulospäin omasta vastuullisuudesta eri sidos- ryhmille. Sisäisen osaamisen vahvistaminen auttaa yrityksiä vastaamaan raportointi- vaatimuksiin ennakoivasti ja systemaattisesti osana ydinliiketoimintaa, minkä myötä kestävyystekijät voivat yhdistyä tiiviisti liiketoimintastrategian, asiakassuhteiden ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Ensiaskeleiden ottaminen kestävyysraportoinnissa voi tuntua haastavalta, mutta sitoutuminen vastuullisuuteen voi pitkällä aikavälillä tuoda huomattavaa liiketoimintaetua ja lisätä yrityksen arvoa.VANHENTUNUT 28 Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:38 L Ä H T E E T Cabaleiro-Cerviño, G., & Mendi, P. (2024). ESG-driven innovation strategy and firm performance. Eurasian Business Review, 14, 137–185. https://doi.org/10.1007/s40821-024-00278-6 Chen, S., Song, Y., & Gao, P. (2023). Environmental, social, and governance (ESG) performance and financial outcomes: Analyzing the impact of ESG on financial performance. Journal of Environmental Management, 345, 118829. https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2023.118829 European Financial Reporting Advisory Group (EFRAG). (n.d.). ESRS implementation guidance documents. https://www.efrag.org/en/projects/esrs-implementation-guidance-documents Finanssivalvonta. (2023). Uuden kestävyysraportoinnin viitekehys. https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/markkinat-tiedotteet/ markkinat-tiedote-42023/5.-uuden-kestavyysraportoinnin-viitekehys/ Finlex. (1997). Kirjanpitolaki 1336/1997 - Ajantasainen lainsäädäntö. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336 OP Ryhmä, & Nordic Institute of Business & Society (NIBS). (2024). Järki ja tunteet: Suuryritystutkimus 2024. VANHENTUNUT https://doi.org/10.1007/s40821-024-00278-6 https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2023.118829 https://www.efrag.org/en/projects/esrs-implementation-guidance-documents https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/markkinat-tiedotteet/markkinat-tiedote-42023/5.-uuden-kestavyysraportoinnin-viitekehys/ https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/markkinat-tiedotteet/markkinat-tiedote-42023/5.-uuden-kestavyysraportoinnin-viitekehys/ https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336 Aleksanterinkatu 7, Helsinki | PL 35, FI-00023 Valtioneuvosto | ym.fi ISBN: 978-952-361-177-1 PDF ISSN: 2490-1024 PDF VANHENTUNUT Kestävyysraportoinnin haasteet ja tukitarpeet suomalaisyrityksissä Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet Sisältö 1 Yritysten kestävyysraportoinnin merkitys 2 CSRD: Mitä se tarkoittaa ja keitä se koskee? 2.1 Kestävyysraportointi toteutetaan ESRS-standardien mukaisesti 2.2 Aihekohtaiset ESRS-standardit määrittelevät ESG-raportoinnin sisällön 2.3 Yhteydet muihin yrityksiä koskeviin kestävyyssääntelyihin 3 Yritysten kokemat haasteet ja tuen tarpeet kestävyysraportoinnin toteutuksessa 3.1 Yritysten kohtaamat haasteet kestävyysraportoinnissa 3.2 Yritysten kokemat tukitarpeet raportoinnin helpottamiseksi 4 Johtopäätökset Lähteet