Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 Toimintaohjelma 2023–2025 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 Toimintaohjelma 2023–2025 Ympäristöministeriö Helsinki 2023 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Ympäristöministeriö This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-361-969-2 ISSN pdf: 2490-1024 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 23.11.2023 Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 Toimintaohjelma 2023–2025 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Teema Luonto Julkaisija Ympäristöministeriö Yhteisötekijä Ympäristöministeriö Kieli suomi Sivumäärä 35 Tiivistelmä Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2022 periaatepäätöksellään Suomen ensimmäisen kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030. Strategian päätavoitteiksi asetettiin lähiluonnon saavutettavuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä, voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö sekä luonnon virkityskäytön monimuotoisuus. Tässä toimintaohjelmassa esitetään toimenpiteet, joilla strategiaa toteutetaan erityisesti vuoteen 2025 mennessä. Strategian toteutumisen väliarviointi tehdään vuonna 2025. Strategian toteutumisen seurantaa varten on asetettu indikaattorit ja tunnusluvut. Tämän toimintaohjelman laadinnasta on vastannut ympäristöministeriön asettama laajapohjainen koordinaatioryhmä. Valmistelussa on konsultoitu myös keskeisiä sidosryhmiä. Asiasanat luonto, luontopalvelut, ulkoilu, virkistyskäyttö, strategiat ISBN PDF 978-952-361-969-2 ISSN PDF 2490-1024 Asianumero - Hankenumero VN15559/2022 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-969-2 Presentationsblad 23.11.2023 Nationella strategin för friluftsliv 2030 Handlingsplan 2023–2025 Miljöministeriets publikationer 2023:36 Tema Natur Utgivare Miljöministeriet Utarbetad av Miljöministeriet Språk finska Sidantal 35 Referat I maj 2022 godkände statsrådet genom sitt principbeslut Finlands första nationella strategi för friluftsliv 2030. Huvudmålen i strategin är tillgänglighet till närliggande naturområden, främjande av hälsa och välfärd, värnande om naturens hållbarhet i friluftslivet, identifiering av resurser och samarbete samt mångsidigt friluftsliv. I den här handlingsplanen föreslås åtgärder för att genomföra strategin i synnerhet fram till 2025. En halvtidsöversyn av genomförandet görs 2025. För uppföljningen av genomförandet av strategin har det skapats indikatorer och nyckeltal. För utarbetandet av handlingsplanen ansvarar en brett sammansatt samordningsgrupp som tillsatts av miljöministeriet. I beredningen har också centrala intressentgrupper konsulterats. Nyckelord natur, naturtjänster, friluftsliv, rekreationsanvändning, strategier ISBN PDF 978-952-361-969-2 ISSN PDF 2490-1024 Ärendenummer - Projektnummer VN15559/2022 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-969-2 Description sheet 23 November 2023 National Nature Recreation Strategy 2030 Action Plan 2023–2025 Publications of the Ministry of the Environment 2023:36 Subject Nature Publisher Ministry of the Environment Group author Ministry of the Environment Language Finnish Pages 35 Abstract Finland’s first National Nature Recreation Strategy 2030 was adopted as a Government Resolution in May 2022. The main objectives set in the Strategy are access to nearby natural environments, promotion of health and wellbeing, ensuring sustainability in using nature for recreation, identification of resources and cooperation, and diversity of recreational use of nature. This Action Plan presents the measures through which the Strategy will be implemented by 2025, when an interim evaluation of the strategy work will be conducted. Indicators and key figures have been established to monitor the implementation of the Strategy. The Action Plan was prepared by a broad-based coordination group appointed by the Ministry of the Environment. The process also included consultations with the relevant stakeholders. Keywords nature, nature services, outdoor activities, recreational use, strategies ISBN PDF 978-952-361-969-2 ISSN PDF 2490-1024 Reference number - Project number VN15559/2022 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-969-2 Govvidanbláđđi 23.11.2023 Álbmotlaš luonddu áhpásnuvvangeavahusa strategiija 2030 Doaibmaprográmma 2023–2025 Birasministeriija almmustahttimat 2023:36 Temá Luondu Almmustahtti Birasministeriija Searvvušdahkki Birasministeriija Giella suomagiella Siidomearri 35 Čoahkkáigeassu Stáhtaráđđi dohkkehii 2022 miessemánu prinsihppamearrádusainis Suoma vuosttaš álbmotlaš luonddu áhpásnuvvangeavahusa strategiija 2030. Strategiija váldoulbmilin biddjojuvvoje lagasluonddu olahahttivuohta, dearvvašvuođa ja buresbirgema ovddideapmi, luonddu ceavzilvuođa gáhtten áhpásnuvvangeavahusas, resurssaid identifiseren ja ovttasbargu sihke luonddu áhpásnuvvangeavahusa máŋggahápmásašvuohta. Dán doaibmaprográmmas ovdanbuktojuvvojit doaibmabijut, maiguin strategiija ollahuhttojuvvo earenoamážit jagi 2025 rádjái. Strategiija ollahuvvama čuovvuma várás leat ásahuvvon indikáhtorat ja dovddaldatlogut. Dán doaibmaprográmma ráhkadeami ovddasvástádus lea leamaš birasministeriija ásahan viiddes koordinašuvdnajoavku. Válmmastallamis leat konsulterejuvvon maid guovddáš čanusjoavkkut. Áššesánit luondu, luonddubálvalusat, olgolihkadeapmi, áhpásnuvvangeavahus, strategiijat ISBN PDF 978-952-361-969-2 ISSN PDF 2490-1024 Áššenummir - Fidnonummir VN15559/2022 Almmustahttima čujuhus https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-969-2 Sisältö Esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1 Strategian päälinjat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2 Toimintaohjelma.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3 Lähiluonnon saavutettavuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 4 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 5 Luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 6 Voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 7 Luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 8 Viestintä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 9 Tutkimus- ja selvitystarpeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 10 Seuranta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Liite 1. Näin toimintaohjelma valmisteltiin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Liite 2. Keskeisimmät käsitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 8 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 E S I P U H E Valtioneuvosto hyväksyi 19.5.2022 periaatepäätöksellään Kansallisen luonnon virkistys- käytön strategian 2030. Strategia kiteytyy viiteen päätavoitteeseen: lähiluonnon saa- vutettavuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä, voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö sekä luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus. Ympäristöministeriö asetti 1.7.2022 koordinaatioryhmän valmistelemaan strategian toi- meenpanoa ja seurantaa. Asettamispäätöksen mukaan koordinaatioryhmän tehtävänä on valmistella kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimeenpanosuunnitelma ja koordinoida strategian toteutumista sekä sen seurantaa. Koordinaatioryhmän puheenjohtajana on toiminut erityisasiantuntija Miliza Malmelin ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajana neuvotteleva virkamies Ville Schildt maa- ja metsätalousministeriöstä. Koordinaatioryhmän kokoonpano ilmenee liitteestä 1. Toimintaohjelman työstämisen tueksi järjestettiin keskeisille sidosryhmille työpaja, kaikille kiinnostuneille avoin webinaari sekä erilliskonsultaatioita useamman tahon kanssa. Koordinaatioryhmä luovuttaa Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimin- taohjelman ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle. Juhani Damski, kansliapäällikkö Ympäristöministeriö, lokakuu, 2023 9 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 1 Strategian päälinjat Missio Luonnon virkistyskäyttö auttaa kansalaisia voimaan paremmin. Vahvistuva luonto- yhteys näkyy luonnon arvostuksena ja edistää siirtymää nykyistä kestävämpään ja fyysisesti aktiivisempaan elämäntapaan. Luonnosta pidetään huolta. Visio Luonnon virkistyskäytön edistämiseen on panostettu kansallisena menestys tekijänä. Lähiluonto on noussut arvoonsa päätöksenteossa. Yhä useampi on löytänyt itselleen sopivan tavan liikkua ja olla luonnossa. Väestön terveys ja hyvinvointi ovat parantuneet. Strategiset tavoitteet y Lähiluonnon saavutettavuus y Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen y Luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä y Voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö y Luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus Kuvio 1.  Kansallisen luonnon virkistyskäytön kokonaisuus. Ministeriöt Metsähallitus Viranomaiset Yksityiset maanomistajat Järjestöt Tutkimusorganisaatiot Yritykset Media Kansalaiset Lähiluonnon saavutettavuus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä Voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö Luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus TOIMIJAT STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINTALINJAUKSET RE SU RS SIT VI SIO Kunnat ja alueelliset toimijat • Jokamiehen oikeudet ja luonnossa liikkumisen ohjeistus • Luonnon läheisyys ja saavutettavuus • Digitaalisuus • Palveluiden parantaminen • Yhteistyö, verkostot • Tiedolla johtaminen, tutkimuksen painopisteet • Lainsäädäntö • Opetus- ja nuorisotoiminta • Osaaminen 10 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 2 Toimintaohjelma Tämä toimintaohjelma pohjautuu Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 tavoitteisiin ja niiden pohjalta laadittuihin toimintalinjauksiin. Osa toimintalinja- uksista on kirjattuna strategiassa yleisellä tasolla ja osa sisältää pitkälle menevää konkre- tiaa. Toimintalinjaukset ja taustatieto on luettavissa tarkemmin strategiasta (pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-685-3). Toimintaohjelma jakautuu omiin päälukuihin strategiassa esitetyn viiden strategisen tavoitteen mukaisesti. Jokaisen luvun alussa on ingressinomaisesti toistettu kyseisen strategisen tavoitteen kirjaus siinä muodossa kuin se on strategiaan kirjattu. Toimenpiteet on ryhmitelty strategian päälukujen mukaan ja kukin on numeroitu yksilöllisesti. Omiksi luvuikseen on koottu viestinnälliset toimenpiteet (luku 8) ja tutkimus- ja selvitys- tarpeita kuvaavat toimenpiteet (luku 9). Viimeisessä luvussa (luku 10) kuvataan tämän toimintaohjelman seurannassa käytettävät indikaattorit ja tunnusluvut. Liitteessä 1. kuvataan tarkemmin toimintaohjelman valmistelua ja liitteessä 2 avataan toimenpiteissä esiintyviä keskeisimpiä käsitteitä. Toimintaohjelma kattaa vuodet 2023–2025. Siihen on nostettu koordinaatioryhmän valmistelutyössä tärkeimmiksi nousseet toimenpiteet kunkin strategisen tavoitteen edistämiseksi. Toimintaohjelmassa on esitetty pääosin uusia toimenpiteitä ja avauksia. Jo käynnissä olevaa vakiintunutta toimintaa ei esitellä, ellei se ole erikseen perusteltua. Toimenpiteet keskittyvät julkishallinnon mahdollisuuksiin edistää luonnon virkistys käyttöä Suomessa. Kunkin toimenpiteen kohdalla on ilmoitettu vastuutaho. Jos toteutuksessa on useampia vastuutahoja, on päätaho tai -tahot mainittu ensin ja kirjaus lihavoitu. Myös muut kuin mainitut tahot ovat mahdollisia toiminenpiteiden toteuttajia. Valtionhallinnon strategian toteutusta tarkastellaan erityisesti valtion toimien kautta. Strategia ja sen toimintaohjelma tarjoavat mahdollisuuksia myös muun yhteiskunnan toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen mahdollisuudet ovat tässä huomat- tavat. Luonnon virkistyskäyttö toteutuu viime kädessä käytännön tasolla ja kansalaisten arjessa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-685-3 11 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Ohjelman toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden kehyspäätösten ja talousarvioiden sallimissa rajoissa. Toimintaohjelman laadinnassa on huomioitu kesäkuussa 2023 julkaistu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi. Toimintaohjelman aikajänne ulottuu vuoteen 2025, jolloin tehdään myös strategian väliarviointi. Sen pohjalta valmistellaan vuoteen 2030 ulottuvan strategiakauden loppuosan toimintaohjelma ja mahdollinen tutkimusohjelma. 12 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 3 Lähiluonnon saavutettavuus Suomessa lähiluonto on yhdenvertaisesti ja esteettömästi saavutettavissa. Luonnon virkistyskäytön mahdollisuudet varmistetaan ihmisten koko elämän­ kaaren ajalle. Alueiden käytön suunnittelussa turvataan lähivirkistysalueet. TP1. Viimeistellään suunnitelma valtion retkeilyalueiden täydentämiseksi sekä moni käyttömetsien lähivirkistyskäyttöpotentiaalista. Toimeenpannaan suunnitelmaa. Tuotetaan kokonaistarkastelu kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden verkoston kehittämisestä. Aikataulu: Retkeilyaluesuunnitelma valmis 2023 ja toimeenpano 2024–2027. Kokonais tarkastelu 2024–2025. Vastuutahot: Metsähallitus, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö TP2. Parannetaan edellytyksiä saavuttaa vilkkaasti käytettyjä luonto-, virkistys- ja kulttuuriperintökohteita julkisilla liikenneyhteyksillä ja muilla kestävillä liikkumisratkai- suilla yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Yhteistyössä edistetään joukkoliikenteeseen tukeutuvien liikkumisen palveluiden valikoiman kehittymistä ja matkaketjujen sujuvuutta. Huomioidaan joukkoliikennettä ja kävelyä ja pyöräilyä edistävät avustukset valtakunnalli- sen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksessä. Huomioidaan luonto- ja virkistysaluei- den saavutettavuus kuntien ja kaupunkien kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmissa. Aikataulu: 2023– Vastuutahot: liikenne- ja viestintäministeriö, Traficom, Metsähallitus, kunnat ja kuntayhtymät TP3. Parannetaan lähiluonnon tai viheralueiden saavutettavuutta perusopetuksessa kansallisten suunnitteluohjeiden (RT-kortit) mukaisesti siten, että esimerkiksi koulumetsä olisi osa koulun pihaa tai sen välittömässä läheisyydessä. Varhaiskasvatuksen suunnittelu ohjetta (RT-kortti) kehitetään siten, että luonto- tai viheralueet olisivat osana piha-alueita tai sen välittömässä läheisyydessä. Aikataulu: 2024– Vastuutahot: Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Rakennustietosäätiö, kunnat/opetuksen järjestäjät 13 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 TP4. Tuotetaan kansallinen ulkoilutietopalvelu (Luontoon -palvelut) Metsähallituksen Luontopalvelujen, LIPAS-järjestelmän, virkistysalueyhdistysten ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Aikataulu: tuotantokäytössä 2024 Vastuutahot: Metsähallitus, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, LIPAS/Jyväskylän yliopisto, kunnat, virkistysalueyhdistykset, järjestöt TP5. Laaditaan opas luonnon virkistyskäytön edistämisestä alueidenkäytön suunnit- telussa. Oppaassa huomioidaan luonnon virkistyskäytön tavoitteiden rinnalla mm. viherjatkumot (viheralueiden kytkeytyneisyys toisiinsa), luonnon monimuotoisuuden tur- vaaminen ja ilmastovastuullisuuden tavoitteet sekä vapaiden rantojen saavutettavuus. Aikataulu: 2024 Vastuutahot: ympäristöministeriö TP6. Tuetaan kuntia lähiluonnon ja virkistysalueiden reittien, rakenteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä luontoliikuntapaikkojen rakentamisessa. Aikataulu: 2023– Vastuutahot: ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö TP7. Päivitetään reitteihin ja rakenteisiin liittyvät esteettömyyttä koskevat ohjeistukset menossa olevan Paralympiakomitean Esteettömät reitit ja rakenteet -selvityksen suositus- ten pohjalta. Tavoitteena on parantaa virkistyspalveluiden tarjoajien osaamista ja keinoja lähiluonnon saavutettavuuden ja käytettävyyden kehittämisessä. Aikataulu: Paralympiakomitean selvitys 2023, jatkotyö 2024– Vastuutahot: Paralympiakomitea, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Metsähallitus, kunnat, virkistysalueyhdistykset 14 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 4 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Luonnossa liikkuminen ja oleminen otetaan nykyistä vahvemmin osaksi kansanterveyden edistämistä ja hyvinvointierojen kaventamista. Keskeistä on kannustaa luonnon virkistyskäyttöön väestöryhmiä, joilla on haasteita löytää luontoon, erityisesti lapsia, nuoria ja heikommassa asemassa olevia. TP8. Ohjataan hyvinvointialueiden sote-palveluissa asiakkaita luontoon hyödyn- täen kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden tarjoamia mahdollisuuksia luonnossa olemiseen ja liikkumiseen. Hyvinvointialueilla tulee olla koottuna tieto alueen luontoon liittyvistä mahdollisuuksista osana laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluvalikoimaa. Aikataulu: 2023– Vastuutahot: sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Metsähallitus, kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt TP9. Vahvistetaan luontolähtöisten menetelmien käyttöönottoa kunnissa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden kaventamiseksi. Tuetaan siihen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita Terveyden edistämisen määrärahalla. Aikataulu: 2024 Vastuutahot: sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt TP10. Sisällytetään luonnossa liikkuminen ja oleminen lapsiperheiden liikuntaneuvontaan ja elintapaohjaukseen neuvoloissa. Aikataulu: 2023– Vastuutahot: sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Metsähallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, hyvinvointialueet 15 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 TP11. Vahvistetaan luontoliikunnan ja sen opetuksen tukimateriaalien esiintuomista val- takunnallisissa Liikkuvat-kokonaisuuden alaohjelmissa: Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva perhe, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja. Aikataulu: 2023– Vastuutaho: opetus- ja kulttuuriministeriö, Likes/Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Suomen Latu, Ikäinsitituutti, Opetushallitus, sosiaali- ja terveysministeriö TP12. Edistetään kuntien liikkumisohjelmien, hyvinvointisuunnitelmien ja -kertomusten laadintaa siten, että niihin sisältyy luonnon virkistyskäyttö ja eri väestöryhmien tuen tarpeet nykyistä laajemmin. Tunnistetaan laaja-alaisesti kunnan eri toimialojen mahdollisuudet toiminnan ja palveluiden järjestäjinä Aikataulu: 2023–2025 Vastuutahot: Kuntaliitto ja kunnat TP13. Tuetaan lasten ja nuorten luontotaitoja ja luontoyhteyden kehittymistä varhais kasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Vahvistetaan paikallisia mahdolli- suuksia tukea luonnossa liikkumisen ja selviytymisen kansalaistaitoja informaatiohjauksen avulla. Kannustetaan kuntia, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä lisäämään ulkona oppi- mista ja ulos sijoittuvia, luonnonläheisiä oppimisympäristöjä varhaiskasvatuksen ja koulujen sekä oppilaitosten käyttöön. Aikataulu: 2023–2028. Vastuutahot: Opetushallitus, kunnat, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, luontokoulut, järjestöt TP14. Tuetaan ikäihmisten luonnossa liikkumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Mahdollistetaan ulkoilu sekä kotihoidossa että palveluasumisessa. Parannetaan asuin- ja arkiympäristöjen esteettömyyttä ja lisätään penkkejä kävelyreittien varrelle. Kehitetään ryhmämuotoista ulkoilun tukea, koulutetaan vapaaehtoisia ja lisätään monialaista yhteis- työtä ikäihmisten ulkoilun mahdollistamiseksi. Aikataulu: 2023– Vastuutahot: sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, kunnat ja hyvinvointialueet, opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ikäinstituutti, järjestöt 16 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 5 Luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä Luontoa kunnioitetaan, sen monimuotoisuudesta ja kantokyvystä huolehditaan virkistyskäytössä. TP15. Kehitetään alueellisten ja paikallisten toimijoiden käyttöön sopiva kestävyyden seurannan menetelmä hyödyntäen aiheesta kertyneet kokemukset sekä olemassaoleva tutkimustieto. Aikataulu: 2024–2026 Vastuutahot: Metsähallitus, virkistysalueyhdistysten, kuntien ja maailmanperintö kohteiden edustajat, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus TP16. Uudistetaan Metsähallituksen rakennuspiirustuskokoelma ja julkaistaan se verkossa. Edistetään näin virkistyskäytön infran rakentamisratkaisuissa kustannustehok- kuutta, asiakasturvallisuutta, elinkaariajattelua, vähähiilisyyttä, ympäristöystävällisyyttä ja esteettömyyttä. Aikataulu: 2025– Vastuutahot: Metsähallitus, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö TP17. Toteutetaan Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -merkin edellyttämä kehitysohjelma Metsähallituksen keskeisillä matkailupalveluja tarjoavilla kansallispuisto- ja lähiluontokohteilla. Vahvistetaan STF-ohjelmalla kumppaniverkostoja ja parannetaan virkistys- ja matkailupalvelujen kestävyyttä sekä vastuullisuutta. Aikataulu: 2023–2027 Vastuutahot: Metsähallitus, Visit Finland 17 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 6 Voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö Luonnon virkistyskäytön tiedollisia ja taloudellisia resursseja sekä virkistys­ käyttöön tarkoitettuja alueita ja palveluja tunnistetaan ja vahvistetaan kysyntä­ lähtöisesti. Kehitetään uusia yhteistyötapoja ja -muotoja. TP18. Ajantasaistetaan ja uudistetaan ulkoilulaki (606/1973) tarpeellisilta osin. Aikataulu: 2023–2025 Vastuutahot: ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö TP19. Edistetään valtakunnallisesti alan toimijoiden yhteistyötä, vertaisoppimista ja vuorovaikutusta järjestämällä vuosittain luonnon virkistyskäytön toimijoiden tapaaminen. Aikataulu: 2024– Vastuutahot: ympäristöministeriö, koordinaatioryhmä TP20. Tuetaan virkistyspalvelujen toimijoiden turvallisuustyötä tuottamalla tuki materiaalia ja työkaluja, tunnistamalla ja jakamalla hyviä käytäntöjä sekä selkeyttämällä eri toimijoiden velvollisuuksia turvallisuuden varmistamiseksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti reitteihin ja muihin palveluympäristöihin, digitaalisiin palvelualustoihin ja ohjelmapalveluihin. Aikataulu: 2023– Vastuutahot: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Metsähallitus, kunnat, järjestöt ja lajiliitot 18 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 TP21. Tuetaan luonnon virkistyskäytön huomioimisessa kasvattajien, opettajien ja kou- luttajien työtä varhaiskasvatussuunnitelman, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perus- teiden toimeenpanossa ja paikallisten opetussuunnitelmien laadinnassa. Kehitetään opettajakoulutusta, opettajien täydennyskoulutusta, luontokoulujen verkostoja sekä oppi- ja koulutusmateriaalituotantoa koskien luonto-osaamista ja luonnon virkistyskäyttöä. Aikataulu: 2024–2028 Vastuutahot: Opetushallitus, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut, kustantamot ja muut materiaalien tuottajat TP22. Huomioidaan ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammat- titutkintojen kehittämistyössä luonnon virkistyskäyttöä tukeva osaaminen. Aikataulu: 2024– Vastuutahot: Opetushallitus ja koulutuksen järjestäjät 19 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 7 Luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus Erilaisia luonnon virkistyskäyttömuotoja arvostetaan ja sovitetaan yhteen. Ennakoidaan luonnon virkistyskäyttötapojen muutoksia, myös ilmastonmuutos huomioiden. TP23. Mahdollistetaan kohdetarjontaa kestävään motorisoituun maastoliikenteeseen perustuvaan virkistyskäyttöön. Parannetaan viestinnän avulla tietoisuutta sen luvan varaisuudesta. Huomioidaan toiminnassa myös esteettömyys. Aikataulu: 2024–2027 Vastuutahot: Metsähallitus, kunnat TP24. Kehitetään vesiretkeilyn ja vapaa-ajankalastuksen edellytyksiä rakentein ja helpottamalla rannoille pääsyä. Huomioidaan vesiretkeily valtion maiden käytön kehittämisen kokonaisuudessa. Aikataulu: 2023– Vastuutahot: Metsähallitus, kunnat, virkistysalueyhdistykset, järjestöt TP25. Edistetään ja yhteensovitetaan valtion maa- ja vesialueiden luonnonvara suunnittelussa lähivirkistyskäytön ja luontomatkailun mahdollisuuksia. Aikataulu: 2023–2025 Vastuutahot: Metsähallitus, kunnat 20 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 8 Viestintä Tähän lukuun on koottu viestinnällisiä toimenpiteitä. Viestintä on keskeinen osa strategian toimeenpanoa ja tukee sen tavoitteiden saavuttamista. TP26. Viestitään luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointihyödyistä ja vaikutta- vuudesta tutkittuun tietoon pohjautuen. Kansalaisviestinnän lisäksi kohderyhminä ovat valtion, maakuntien, hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjät. Aikataulu: 2025– Vastuutahot: ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, tutkimuslaitokset, Metsä- hallitus, Kuntaliitto, järjestöt TP27. Viestitään jokaisenoikeuksista/jokamiehenoikeuksista, luonnossa liikkumisen kestävyydestä ja vastuullisuudesta eri käyttäjäryhmille. Uudistetaan jokaisenoikeuksia/ jokamiehenoikeuksia ja -velvollisuuksia esittelevät ympäristöhallinnon verkkosivut ja viestintämateriaalit. Aikataulu: 2023–2025 Vastuutahot: ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Pirkanmaan ELY- keskus, Metsähallitus, virkistysalueyhdistykset, kunnat, järjestöt TP28. Viestitään luonnon virkistyskäytön palvelujen turvallisuusvaatimuksista ja -velvoit- teista säännöllisesti palveluntuottajille. Parannetaan tiedonjakoa palveluverkostoissa ja paikallisten toimijoiden kesken. Aikataulu: 2023– Vastuutahot: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Metsähallitus, Traficom, ELY-keskukset T29. Toteutetaan luonnon virkistyskäyttöön kannustavia kampanjoita ja teemavuosia yhteistyössä valtakunnallisten ulkoilu- ja liikuntajärjestöjen sekä muiden yhteisöjen kanssa. Aikataulu: 2024– Vastuutahot: ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Metsähallitus, Kunta- liitto, maakuntaliitot, kunnat, järjestöt 21 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 9 Tutkimus- ja selvitystarpeet Tähän lukuun on koottu strategiatyön aikana tunnistetut keskeiset tutkimus- ja selvitystarpeet. Näiden osalta on huomioitava, että tutkimuslaitokset eivät ole olleet toimintaohjelman laadinnassa mukana niin, että ne olisivat sitoutuneet toteuttamaan toimenpidekirjauksia tällaisenaan johtuen taloudellisten resurssien rajallisuudesta. Toimenpiteiden ja kansallisen ulkoilun seurantatutkimuksen toteutumiseksi tarvitaan useimmissa tapauksissa tutkimuslaitosten ulkopuolista rahoitusta. TP30. Kehitetään luonnon virkistyskäytön kysyntätiedon menetelmiä ja parannetaan tiedon kattavuutta, laatua ja menetelmien kustannustehokkuutta. Aikataulu: 2023– Vastuutahot: Tutkimuslaitokset, kunnat, virkistysalueyhdistykset, Metsähallitus (valtion maat) TP31. Analysoidaan luonnon virkistyskäytön tarjonnan ja kysynnän kohtaamista. Kartoite taan väestötietoihin ja LIPAS-järjestelmään tai soveltuviin paikkatietoihin pohjautuen puutteellisimmat reitti- ja palvelutarjonnan alueet asutuskeskusten ympärillä. Aikataulu: 2025– Vastuutahot: tutkimuslaitokset, Metsähallitus, LIPAS/Jyväskylän yliopisto TP32. Toteutetaan Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI-tutkimus) viiden vuoden välein. Luken osuus inventoinnista toteutetaan osana Luken viranomais- ja asiantuntijapalveluita. Aikataulu: LVVI4 -tutkimus vuonna 2025–2026 ja LVVI5-tutkimus vuonna 2030–2031. Vastuutahot: Luonnonvarakeskus, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö 22 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 TP33. Tunnistetaan luonnon virkistyskäytön tuottamat terveyden ja hyvinvoinnin kansan- terveydelliset hyödyt, ja selvitetään niiden taloudellisia vaikutuksia. Aikataulu: 2023– Vastuutahot: tutkimuslaitokset, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö TP34. Laaditaan selvitys luonnon virkistyskäytön edistämiseen käytetystä julkisesta rahoituksesta. Aikataulu: 2023–2024 Vastuutahot: ympäristöministeriö TP35. Kutsutaan tutkimuslaitokset yhteen laatimaan luonnon virkistyskäyttötutkimuksen tiekarttaa mm. virkistyskäytön muutosten ennakointitarpeet huomioiden. Aikataulu: 2024– Vastuutahot: ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, koordinaatioryhmä, tutkimuslaitokset 23 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 10 Seuranta Tässä luvussa on taulukkomuodossa esitetty ne indikaattorit ja tunnusluvut, joiden avulla koordinaatioryhmä seuraa strategian toteutumista. Indikaattoreille on asetettu tavoitteet vuodelle 2025, joka on strategian väliarviointivuosi, ja vuodelle 2030, joka on strategiakauden päättymisvuosi. Tärkein luonnon virkistyskäytön pitkäaikaseurannan tutkimus on Luonnonvarakeskuk- sen (entisen Metlan) tekemä Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI. Taulukon vuosiluvut 2000, 2010, 2020 ovat LVVIn toteutusvuodet. Tulevaisuudessa tavoit- teena on toteuttaa LVVI viiden vuoden välein, jolloin saataisiin seurantataulukkoon luvut vuosille 2025 ja 2030. Vuosiluku 2023 toimii strategian toimintaohjelman nollavuotena. Taulukossa harmaalla olevat tiedot ovat kehitysvaiheessa olevia indikaattoreita tai tunnus lukuja. Osa seurantamenetelmistä on vielä kehitteillä osana strategian toimeenpanoa, mistä johtuen eräissä seurantaindikaattoreissa tietoa ei ole vielä saatavilla ja taulukossa on tyhjiä kohtia. 24 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Taulukko 1.  Toimintaohjelman indikaattorien ja tunnuslukujen seuranta. Merkintä + tarkoittaa määrällistä lisäystä. TAVOITE INDIKAATTORI TUNNUSLUKU 2000 2010 2020 2023 2025 2030 TIETOLÄHDE Lähiluonnon saavutettavuus Viheralueiden saavutettavuus kaupunkiseuduilla. Enintään 300 metrin päässä viheralueesta asuvien osuus (%) kaikista alueen asukkaista. MAL-indikaattori kaupunkialueiden viherrakenne aineistosta. Suomen ympäristökeskus. Viheralueiden koon tarkastelu: vähintään 1,5 / 10 / 25 ha. Esteettömien luontoreittien määrä valtion mailla (km) ei tilastoitu ei tilastoitu 40 kpl, ei pituustietoja 48,5 km + + Metsähallitus luontopalvelut: Palvelurakenteiden paikkatietojärjestelmä Esteettömien virkistyspalvelu kohteiden määrä valtion mailla (kpl / %) ei tilastoitu ei tilastoitu 30 kpl 125 kpl = n.5 % n. 15 % + Metsähallitus luontopalvelut: Palvelurakenteiden paikkatietojärjestelmä: esteettömät kohdekokonaisuudet Lähivirkistyskertojen määrä vuodessa ikäryhmittäin 15–24 25–44 45–64 65–74 75+ 15−24v 158,40 25−40v 160,30 45−64v 161,9 65−74v 189,30 15−24v 149,45 25−40v 147,16 45−64v 160,35 65−74v 179,33 15−24v 156,03 25−40v 165,29 45−64v 185,41 65−74v 225,60 75−80v 208,29 määrän kasvu kaikissa ikäluokissa määrän kasvu kaikissa ikäluokissa LVVI-tutkimus / Luonnonvarakeskus 25 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 TAVOITE INDIKAATTORI TUNNUSLUKU 2000 2010 2020 2023 2025 2030 TIETOLÄHDE Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Viikoittain ulkoilevien nuorten (15–24 v) osuus, % ei tilastoitu 72,2 % 76,8 % + + LVVI-tutkimus / Luonnonvarakeskus Ulkoilupaikkojen käyttö vähintään kerran viikossa vapaa-ajalla, lasten ja nuorten (11–15 v) osuus, (%) 77% (tiedot vuodelta 2016) 79% (tiedot vuodelta 2022) + + Lasten ja nuorten liikunta käyttäytyminen Suomessa (LIITU- tutkimus / Jyväskylän yliopisto) Ulkoilupaikkoihin laskettu: aito luonto ja metsät, ylläpidetyt ulkoilualueet ja -reitit, kevyenliikenteen väylät Viikoittain ulkoilevien ikäihmisten (65+) osuus, % ei tilastoitu 65–74v: 72,5 % 65–80v: 79,9 % + + LVVI-tutkimus / Luonnonvarakeskus Luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä Luonnon virkistyskäytön kestävyyden indikaattori Seurantamenetelmä kehitetään osana strategian toimeenpanoa (TP15) Kestävän matkailun STF-merkin saaneiden luontokohteiden ja luontopalveluyritysten määrä ei tilastoitu ei tilastoitu ei tilastoitu 49 + + Visit Finland; https:// www.visitfinland.fi/ suomen-matkailudata/ sustainable-travel- finland-tilastot Toimialaluokat: Guided tours, National parks ja Tours & activities. https://www.visitfinland.fi/suomen-matkailudata/sustainable-travel-finland-tilastot https://www.visitfinland.fi/suomen-matkailudata/sustainable-travel-finland-tilastot https://www.visitfinland.fi/suomen-matkailudata/sustainable-travel-finland-tilastot https://www.visitfinland.fi/suomen-matkailudata/sustainable-travel-finland-tilastot https://www.visitfinland.fi/suomen-matkailudata/sustainable-travel-finland-tilastot 26 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 TAVOITE INDIKAATTORI TUNNUSLUKU 2000 2010 2020 2023 2025 2030 TIETOLÄHDE Voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö Virkistyskäytön infraan ja palveluihin vuosittain käytetty julkinen rahoitus, € Selvitys aiheesta valmistuu vuonna 2024 (TP34). Kävijöiden rahankäytön paikallistalousvaikutus Metsähallituksen luontokohteissa: – kokonaistulovaikutus – työllisyysvaikutus ei tilastoitu ei tilastoitu 371 M€ 2992htv Metsähallitus Luontopalvelut Prosenttiosuus TEA- viisariin raportoineista kunnista, joiden liikuntasuunnitelmissa/ liikkumisohjelmissa on esitetty toimia luontoliikunnan edistämiseksi 65% (tiedot vuodelta 2022) + + Liikunnan TEA- viisari / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (täydentyy kahden vuoden välein) Luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus Kesäretkeilyreitit (km) Talviretkeilyreitit (ml ladut) (km) Vesiretkeilyreitit (km) Maastoliikennereitit (km) Opastusrakennelmat (kpl) Autio- ja varaustuvat (kpl) Taukopaikkarakennelmat (kpl) Veneilyrakennelmat (kpl) 17 590 16 790 5 455 18 753 4 470 486 3 753 1 488 Metsähallitus luontopalvelut; palvelurakenteiden paikkatietojärjestelmä, LIPAS -tietokanta/ Jyväskylän yliopisto 27 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Liitteet Liite 1. Näin toimintaohjelma valmisteltiin Ympäristöministeriö asetti heinäkuussa 2022 laajapohjaisen koordinaatioryhmän kaudelle 1.6.2022–31.12.2025. Sen tehtävänä oli valmistella kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimeenpanosuunnitelma ja koordinoida strategian toteutumista sekä sen seurantaa. Koordinaatioryhmälle asetettiin myös sihteeristö, jonka tehtävänä oli tukea ja fasilitoida koordinaatioryhmän työtä. Koordinaatioryhmän on määrä myös seurata toimintaympäristön muutoksia (mm. lain säädännön, päätöksenteon, resurssien ja rahoituksen kehittymistä) sekä tuottaa tietoa ja esityksiä luonnon virkistyskäyttöön liittyvään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Ohjelmatyön teemoista keskusteltiin työpajassa ja verkkotapahtumassa Virkistyskäyttöstrategian toimintaohjelman valmistelun tueksi järjestettiin keskeisille sidosryhmille suunnattu työpaja 31.3.2023 Helsingissä. Lisäksi järjestettiin erillis konsultaatiot Metsähallituksen, kuntakentän (Hamina, Kontiolahti, Lahti, Pori) sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) asiantuntijoiden kanssa. Ympäristöministeriö järjesti Valve Branding Oy:n tuella kaikille virkistyskäytön kehittämisestä kiinnostuneille avoimen verkkotapahtuman 15.5.2023. Osallistujia oli lähes 200. Tapahtumassa kerrottiin valmistelutyön etenemisestä. Näkemyksiään toimeen panossa huomioitavista asioista esittivät muun muassa vanhusasiavaltuutettu, mielen terveyden, nuorten ja monikulttuurisuuden asiantuntijat. Toimintaohjelman valmistelun vuorovaikutustilaisuuksia tuki Fountain Park Oy. 28 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Koordinaatioryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja: Miliza Malmelin, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö Varapuheenjohtaja: Ville Schildt, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö Jäsenet: Mikko Helasvuo, rakennusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö Mari Miettinen, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö Ida Honkanen / Sini Markoff, asiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö Katju Holkeri, finanssineuvos, valtiovarainministeriö Matti Nieminen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö Sakari Kokkonen, johtava asiantuntija, Metsähallitus luontopalvelut Helena Suomela, kestävyyskasvatuksen asiantuntija, Opetushallitus (30.11.2022–31.7.2023) Mari Ahonen-Walker, erityisasiantuntija, Kuntaliitto (30.11.2022–31.8.2023) Varajäsenet: Auli Sihvola, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö Tiina Kivisaari, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Sanna Kyyrä, johtava asiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö Armi Liinamaa, budjettineuvos, valtiovarainministeriö Erkki Ollila, erikoissuunnittelija, Metsähallitus luontopalvelut Roope Rissanen, yliarkkitehti, Opetushallitus (30.11.2022– ) Tommi Maasilta, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto (30.11.2022– ) Pysyvä asiantuntija: Marjo Neuvonen, tutkija, Luonnonvarakeskus Sihteerinä toimi erityisasiantuntija Matti Nieminen ympäristöministeriöstä. Sihteeristö Ville Schildt, neuvottele virkamies, maa- ja metsätalousministeriö Miliza Malmelin, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö Matti Nieminen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö Sakari Kokkonen, johtava asiantuntija, Metsähallitus luontopalvelut Sihteeristön työtä tuki kesän 2023 aikana ympäristöministeriön korkeakouluharjoittelija Seriina Posio. 29 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Liite 2. Keskeisimmät käsitteet Koulumetsä Koulumetsä on koulua tai päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten ja nuorten opetuksen, kasvatuksen ja virkistyksen tarpeisiin. (Suomen luonnonsuo- jeluliitto, 2023) LIPAS Valtakunnallinen paikkatietokanta liikuntapaikoista, ulkoilureiteistä ja virkistysalueista. LIPAS -tietokantaan kerätään tiedot Suomen julkisista, erityisesti kuntien omistamista lii- kuntapaikoista. Tietojen keruuseen ovat osallistuneet Suomen kunnat, Jyväskylän yli- opisto, virkistysalueyhdistykset, Metsähallitus, SYKE ja useat liikunnan lajiliitot. (Jyväskylän yliopisto, 2023) Luonnon virkistyskäyttö Vapaa-aikana virkistäytymistarkoituksessa tapahtuvaa liikkumista ja oleskelua luonnonym- päristössä. Luonnon virkistyskäytön käsitettä käytetään, kun painotetaan luonnonvarojen kuten metsien ja vesistöjen käyttöä tai maankäyttöä, toisin sanoen alueiden käyttämistä virkistykseen. (Valtioneuvosto, 2022) Luonnonvarasuunnittelu Luonnonvarasuunnitelmat ovat valtion maa- ja vesialueilla yhdessä Metsähallituksen, sidosryhmien ja kumppanien kanssa laadittuja toimintaohjelmia, joissa linjataan valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin käyttöä ja yhteen sovitetaan eri käyttö- muotojen tarpeita. (Metsähallitus 2023a) Luontoliikunta Luontoliikuntaa on kaikki omilla lihaksilla aikaansaatu fyysinen aktiivisuus, joka tapahtuu osittain rakennetussa tai aidossa luontoympäristössä. Vähän tai ei lainkaan muokatussa ympäristössä tapahtuva luontoliikunta rinnastetaan ulkoiluun, mutta luontoliikunnalle on ominaista tietty tavoitteellisuus. Motivaation lähteenä voi olla fyysisen kunnon kohentami- nen, lajitaitojen harjoittelu tai terveydentilan tavoitteellinen parantaminen. (Telema, 1992; Kokkonen, 2019) Luontoliikuntapaikka Luontoliikkumista palveleva ulkoilureitti, vesiliikuntapaikka, virkistysalue tai muu raken- nelma (esimerkiksi pyöräilyreitti, hiihtolatu, kuntoportaat, ulkoilureittejä palvelevat raken- nelmat, frisbeegolfradat, pulkkamäet ym.). (OKM, 2023) 30 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Luontolähtöiset menetelmät Luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Suo- messa käytettyjä menetelmiä ovat esimerkiksi ratsastusterapia, puutarhaterapia, pal- velutalojen terapeuttiset pihat sekä koirien käyttö kuntoutuksessa ja kasvatuksessa. Luontolähtöistä toimintaa voidaan toteuttaa erilaisten ammattilaisten, kuten sote-ammat- tilaisten ja luontoyrittäjien yhteistyönä, ja toiminta voi olla pysyvää yhteistyötä, hanke tai ostopalvelu. (THL 2023; Yli-Viikari ym. 2022) Luontoyhteys Luontoyhteydentunne ymmärretään yksilön tunteena tai kokemuksena yhteydestä luon- toon. Siinä missä luontosuhteeseen kuuluu fyysinen yhteytemme luontoon (ruumiin- toimintomme jne.), sijoittuu luontoyhteydentunne luontosuhteen kognitiiviseen ja emotionaaliseen ulottuvuuteen. Luontoyhteydentunne voi täten olla yksilöllä lähes ole- maton tai hyvin heikko riippuen muun muassa lapsuuden tai koko elämän aikaisista koke- muksista muun luonnon kanssa. (Soinnunmaa ym. 2021; Salminen 2018). Luontotaidot Luontoon ja eränkäyntiin liittyvät taidot, tiedot ja osaaminen. Lähiluonto Lähiluonnolla viitataan luontoon ja viherympäristöön erityisesti kaupunkilaisten elinym- päristöissä, ja se voi olla mittakaavaltaan ja laadultaan vaihtelevaa. Lähiluontokohteeksi määritellään usein viheralue, joka on enintään 300 metrin päässä asustuksesta. Virkistyk- seen sopivan alueen (lähiluontokohteen) minimikooksi on esitetty 1,5 ha, mutta myös tätä pienemmät luontoalueet voivat olla etenkin kaupunkiympäristössä tärkeitä varsinkin, jos ne kytkeytyvät ulkoilureitteihin tai reittien kautta muihin alueisiin. (Viinikka ym. 2022; Söderman & Saarela 2011; WHO 2017; Malinen ym. 2020) Monikäyttömetsä Valtion omistamat Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevat alueet ovat monikäyt- tömetsiä. Metsien monikäyttö tarkoittaa, että puuntuotannon ohella metsissä virkistäy- dytään, metsästetään, poimitaan marjoja ja harjoitetaan elinkeinotoimintaa esimerkiksi poronhoidon ja matkailupalvelujen parissa. (Metsähallitus, 2023d) Motorisoitu maastoliikenne Maastoliikenteellä tarkoitetaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikennettä maastossa. Maastoa ovat ne maa-alueet, jotka eivät ole moottoriajoneuvoille tarkoitettuja teitä tai virallisia moottorikelkkareittejä. Maastoliikenteeseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. (Eräluvat, 2023) 31 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Retkeilyalue Retkeilyalueet ovat monipuolisia, retkeilyyn ja muuhun luonnon virkistyskäyttöön tar- koitettuja kohteita, joissa on merkittyjä kävely- ja hiihtoreittejä, luontopolkuja, telttai- lualueita ja laavuja. Suomessa on viisi ulkoilulailla perustettua valtion retkeilyaluetta: Evon, Ison-Syötteen, Kylmäluoman, Oulujärven ja Ruunaan retkeilyalueet, ja ne ovat Metsähalli- tuksen hallinnassa. (Metsähallitus 2023b) RT-kortit RT-kortisto on rakennusalan tietopalvelu, joka kokoaa yhteen rakennusalaa ohjaavat lait, ohjeet, määräykset, yleiset laatuvaatimukset (RYL) ja tuotetiedot. RT-kortistoja päivitetään säännöllisesti alan toimijoiden yhteistyönä. (Rakennustieto 2023) STF -merkintä Visit Finland myöntää Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman läpikäyneille, kriteerit täyttäville matkailuyrityksille ja -alueille kestävästä toiminnasta viestivän Sustainable Tra- vel Finland -merkin. (Visit Finland, 2023) TEAviisari TEAviisari on kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä kuvaava verkkopal- velu. Palvelu tukee kuntien, koulujen ja alueellisten toimijoiden terveydenedistämistoi- minnan suunnittelua ja johtamista. (THL, 2023) Ulkoilu Ulkoilulla ymmärretään ensi sijassa lihasvoimin kuten jalan, hiihtäen, pyöräillen, soutaen tai näihin verrattavalla tavalla vapaa-aikana tapahtuvaa liikkumista sekä oleskelua, yleistä luonnonharrastusta sekä muuta näihin verrattavaa harrastustoimintaa ulkoilmassa. (Val- tioneuvosto, 2022) Viheralue Julkinen tai yksityinen, osittain tai kokonaan kasvipeitteinen alue, jossa maaperä on osin tai kokonaan päällystämätöntä pintaa, kuten puisto, metsä, ranta, golfkenttä, liikennevihe- ralue tai piha-alue. (Suomen ympäristökeskus, 2013) Virkistysalue Yleiseen virkistyskäyttöön varattu alue, yleensä kunnan tai valtion omistama. Virkistysalu- eita ovat esimerkiksi puistot, urheilu- ja leikkipaikat sekä uimaranta-alueet taajamissa ja laajat ulkoilualueet taajamien ulkopuolella. (Ympäristösanasto 1998) 32 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Virkistysalueyhdistys Suomessa toimii 8 maakunnallista virkistysaluetoimintaan keskittyvää yhdistystä, joiden tarkoituksena on turvata ja kehittää toimialueensa jokamiesoikeudellista virkistys- ja ret- keilymahdollisuuksia sekä vaalia maakunnan luonnon ja maiseman omaleimaisuutta. Vir- kistyskäytön edistämisen toteuttamiseksi nämä yhdistykset ostavat tai vuokraavat alueita tai hankkivat niihin käyttöoikeuksia sekä huolehtivat niiden hoidosta ja rakentamisesta. (Suomen virkistysalueyhdistykset, 2023, virkistys.info) Virkistyspalvelun tarjoaja/toimija Virkistyspalvelun tarjoajia ja toimijoita voivat olla esimerkiksi Metsähallitus, kunnat, vir- kistysalueyhdistykset, järjestöt, lajiliitot ja muut yhdistykset. Virkistyspalveluja ovat mm. kohdealueet, siellä oleva infrastruktuuri (ulkoilureitit ja palvelurakenteet kuten laavut, käy- mälät, laiturit, lintutornit jne.) sekä erilaiset palvelutuotteet (vuokraus, opastus, ym.) 33 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Lähteet: Gummerus-Rautiainen, P., Alanen, A., Eisto, K., Ilmonen, J., Keskinen, H. L., Krüger, H., ... & Siitonen, J. (2021). Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030: Valtioneuvoston periaatepäätös. Eräluvat. (26.6.2023). Maastoliikenne. Metsähallitus. https://www.eraluvat.fi/ maastoliikenne.html Jyväskylän yliopisto. (28.9.2023). LIPAS -järjestelmän verkkosivut. https://www.lipas.fi Kokkonen, J. (2019). Ulkoilu ja luontoliikunta – monen ministeriön tontilla. Liikuntatieteellinen Seura ry. Malinen, H., Finel, N., Tiitu, M., Vierikko, K., Tuhkanen, E. M., Sinkkonen, A., ... & Lahti, E. (2020). Elämänmittainen lähivihreäpolku – Tietopaketti lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista. Ympäristöministeriö. Metsähallitus. (16.6.2023a). Luonnonvarasuunnitelmat ohjaavat toimintaamme. Saatavilla: https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/alueiden-kayton-suunnittelu/ luonnonvarasuunnittelu/ Metsähallitus. (26.6.2023b). Valtion retkeilyalueet Natura 2000 -alueina. Saatavilla: https:// www.metsa.fi/maat-ja-vedet/suojelualueet/valtion-retkeilyalueet-natura-alueina/ Metsähallitus. (26.6.2023c). Luonnonvarasuunnitelmat ohjaavat toimintaamme. Saatavilla: https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/alueiden-kayton-suunnittelu/ luonnonvarasuunnittelu/ Metsähallitus. (31.7.2023d). Monikäyttömetsät on uudistuva luonnonvara, josta pidämme huolta. Saatavilla: https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/monikayttometsat/ OKM. (31.7.2023). Opetus- ja kulttuuriministeriö. Luonnon virkistyskäyttöön tarkoitetun liikuntapaikkarakentamisen perustamishankkeiden investointiavustukset. Saatavilla: https://okm.fi/-/luonnon-virkistyskayttoon-tarkoitetun-liikuntapaikkarakentamisen- perustamishankkeiden-investointiavustukset Puhakka, R. (2014). Erilaisia näkökulmia luontosuhteeseen. Alue ja Ympäristö, 43(1), 112–113. Rakennustieto. (16.6.2023). RT-kortisto – monipuolisin tietopalvelu rakentamisen tueksi. https://www.rakennustieto.fi/palvelut/tietoa-rakentamiseen/kortistot/rt-kortisto https://www.eraluvat.fi/maastoliikenne.html https://www.eraluvat.fi/maastoliikenne.html https://www.lipas.fi https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/alueiden-kayton-suunnittelu/luonnonvarasuunnittelu/ https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/alueiden-kayton-suunnittelu/luonnonvarasuunnittelu/ https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/suojelualueet/valtion-retkeilyalueet-natura-alueina/ https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/suojelualueet/valtion-retkeilyalueet-natura-alueina/ https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/alueiden-kayton-suunnittelu/luonnonvarasuunnittelu/ https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/alueiden-kayton-suunnittelu/luonnonvarasuunnittelu/ https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/monikayttometsat/ https://okm.fi/-/luonnon-virkistyskayttoon-tarkoitetun-liikuntapaikkarakentamisen-perustamishankkeiden-investointiavustukset https://okm.fi/-/luonnon-virkistyskayttoon-tarkoitetun-liikuntapaikkarakentamisen-perustamishankkeiden-investointiavustukset https://www.rakennustieto.fi/palvelut/tietoa-rakentamiseen/kortistot/rt-kortisto 34 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Salminen, P. (2018). Mitä tutkitaan, kun tutkitaan luontosuhdetta?: Käsitteellisen kehyksen rakentaminen ja systemoitu kirjallisuuskatsaus. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta. Sievänen, T., Eskelinen, P., Lehtoranta, V., Nummelin, T., Pellikka, J., Pouta, E. & Tyrväinen, L. 2017. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun tilastoinnin kehittäminen. Liite 1. Virkistyskäytön ja luontomatkailun käsitteet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 84/2017. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-287-494-8 Soinnunmaa, P. T., Willamo, R., Helenius, L., Holmström, A. C., Kaikko, A. K. M., & Nuotiomäki, A. (2021). Voiko luonnosta tulla pois? Mikä on se luonto, johon olemme suhteessa?. In Ihminen osana elonkirjoa: Luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella (pp. 65–79). Sitra. Suomen luonnonsuojeluliitto. (26.6.2023). Koulumetsät. https://www.sll.fi/ mita-me-teemme/kestava-elamantapa/askelia-eteenpain/koulumetsat/ Suomen virkistysalueyhdistykset. (26.9.2023). virkistys.info Suomen ympäristökeskus. (2013). ViherKARA-verkosto. Kaupunkiseutujen vihreän infrastruktuurin käsitteitä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/201. Söderman T. & Saarela S.-R. (toim.) (2011). Kestävät kaupunkiseudut - kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi. Suomen ympäristö 25/2011. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/37038 Telema, R. (1992). Luontoliikunnan motivaatio: Luonto liikunnanharrastajan havainto-, elämys- ja kokemusmaailmana. Teoksessa Lyytinen, T. & Vuolle, P. (toim.) Ihminen – Luonto – Liikunta. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 81. Jyväskylä: Kopi-Jyvä, 61–75. THL. (6.9.2023). TEAviisari. https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tietoa-palvelusta THL. (26.6.2023). Luonto ja osallisuus. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden- edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien- osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/ luonto-ja-osallisuus Valtioneuvosto. (2022). Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030. Valtioneuvoston periaatepäätös. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:3. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164145/VN_2022_13. pdf?sequence=1&isAllowed=y http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-494-8 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-494-8 https://www.sll.fi/mita-me-teemme/kestava-elamantapa/askelia-eteenpain/koulumetsat/ https://www.sll.fi/mita-me-teemme/kestava-elamantapa/askelia-eteenpain/koulumetsat/ http://hdl.handle.net/10138/37038 https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tietoa-palvelusta https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luonto-ja-osallisuus https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luonto-ja-osallisuus https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luonto-ja-osallisuus https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luonto-ja-osallisuus https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164145/VN_2022_13.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164145/VN_2022_13.pdf?sequence=1&isAllowed=y 35 Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:36 Viinikka A., Tiitu M., Heikinheimo V., Turunen, A., Lehtimäki J., Vierikko K., Nyberg E., Pasanen T., Halonen J. I. (2022). Laadukkaiden viheralueiden saavutettavuus kaupungeissa vaihtelee – ulkoilu viheralueella yhteydessä terveyteen. Tutkimuksesta tiiviisti 53/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-978-8 Visit Finland. (20.6.2023). Kestävän matkailun puolesta. Sustainable Travel Finland. Liiketoiminnan kehittäminen. https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/ vastuullinen-matkailu/sustainable-travel-finland WHO (2017). Urban green spaces: a brief for action, World Health Organization Regional Office for Europe, Kööpenhamina. https://apps.who.int/iris/handle/10665/344116 Yli-Viikari, A., Mäkinen, S., Porthen, A., Pohjola-Stenroos, S., Rutanen, J., & Kattilakoski, M. (2022). Aloite luontolähtöisten menetelmien valtakunnallisesta käyttöönottamisesta. Ympäristösanasto, TSK 27 (1998). Sanastokeskus TSK ry. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-978-8 https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/vastuullinen-matkailu/sustainable-travel-finland https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/vastuullinen-matkailu/sustainable-travel-finland https://apps.who.int/iris/handle/10665/344116 Aleksanterinkatu 7, Helsinki | PL 35, FI-00023 Valtioneuvosto | ym.fi ISBN: 978-952-361-969-2 PDF ISSN: 2490-1024 PDF Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 : Toimintaohjelma 2023–2025 Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet Govvidanbláđđi Sisältö Esipuhe 1 Strategian päälinjat 2 Toimintaohjelma 3 Lähiluonnon saavutettavuus 4 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5 Luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä 6 Voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö 7 Luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus 8 Viestintä 9 Tutkimus- ja selvitystarpeet 10 Seuranta Liitteet Liite 1. Näin toimintaohjelma valmisteltiin Liite 2. Keskeisimmät käsitteet Lähteet