Selvitys poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahojen riittävyyteen liittyvistä tekijöistä Hallinto| Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Selvitys poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahojen riittävyyteen liittyvistä tekijöistä Tekijät, toimittaja tai tekijäorganisaatio Sisäministeriö Helsinki 2022 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriö CC BY-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-324-593-8 ISSN pdf: 2490-077X Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 7.3.2022 Selvitys poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahojen riittävyyteen liittyvistä tekijöistä Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Teema Hallinto Julkaisija Sisäministeriö Tekijä/t Timo Kietäväinen, Lasse Oulasvirta, Roope Uusitalo Kieli suomi Sivumäärä 138 Tiivistelmä Sisäministeriö asetti 5.11.2021 valtiovarainministeriön kanssa päätetyn mukaisesti selvityshankkeen poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahan riittävyyteen liittyvistä tekijöistä. Ulkopuolisina selvityshenkilöinä toimivat maaneuvos Timo Kietäväinen, professori Lasse Oulasvirta, ja professori Roope Uusitalo. Raportissa selvitetään poliisin määrärahojen käyttöä ja sen kohdentumista sekä analysoidaan syitä ja tekijöitä, miksi poliisin vuodesta 2017 vuoteen 2021 vuosittain nousseet määrärahat eivät ole riittäviä suhteessa poliisin menoihin ja tehtäviin. Lisäksi siinä esitetään kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin vaikuttaa poliisin toiminnan menoihin ja resurssien tehokkaaseen kohdentumiseen sekä menojen ja tulojen väliseen tasapainoon. Selvityshenkilöt esittävät kehittämisehdotuksia, jotka on tiivistetty neljään: 1. �Selkeytetään valtion talousarviossa poliisin toimintamenomomentin määrärahan mitoitusta uudella nelijaolla. 2. �Perustetaan uusi poliisin talousasiain yhteistyöryhmä. 3. �Laaditaan useamman vuoden kehittämissuunnitelmat keskeisistä asiaryhmistä (henkilöstö, ICT, toimitila, ajoneuvot ja muut varusteet) ja käsitellään ne 2-kohdan yhteistyöryhmässä. 4. �Kehitetään poliisin hallinnon ja tukitoimintoja mm. hankintoja keskittämällä ja yhteistyötä lisäämällä valtion palveluntuottajien kanssa.. Asiasanat hallinto, poliisihallinto, selvitys, määrärahat, riittävyys ISBN PDF 978-952-324-593-8 ISSN PDF 2490-077X Asianumero VN/27750/2021 Hankenumero SM025:00/2021 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-593-8 https:// Presentationsblad 7.3.2022 Utredning av användningen av polisens anslag och av faktorer som hänför sig till anslagens tillräcklighet Inrikesministeriets publikationer 2022:24 Tema Förvaltning Utgivare Inrikesministeriet Författare Timo Kietäväinen, Lasse Oulasvirta, Roope Uusitalo Språk finska Sidantal 138 Referat I enlighet med vad som beslutats gemensamt med finansministeriet tillsatte inrikesministeriet den 5 november 2021 ett projekt för att utreda hur polisens anslag används och faktorer som hänför sig till anslagets tillräcklighet. Externa utredare var lantråd Timo Kietäväinen, professor Lasse Oulasvirta och professor Roope Uusitalo. I rapporten finns en redogörelse för hur polisens anslag används och fördelas och en analys av vilka orsaker och faktorer som har lett till att polisens anslag, som stigit varje år från 2017 till 2021, inte är tillräckliga i förhållande till polisens utgifter och uppgifter. I rapporten presenteras dessutom olika utvecklingsförslag som gör det möjligt att påverka kostnaderna för polisens verksamhet och en effektiv fördelning av resurserna samt balansen mellan utgifterna och inkomsterna. Utredarna lägger fram flera utvecklingsförslag och dessa har sammanfattats till fyra förslag: 1. �Dimensioneringen av anslaget förtydligas i statsbudgeten under polisens omkostnadsmoment genom en ny fyrdelad indelning. 2. �En ny samarbetsgrupp för ekonomiska frågor vid polisen inrättas. 3. �Utvecklingsplaner för flera år för centrala grupper av ärenden (personal, IKT, lokaler, fordon och annan utrustning) utarbetas och behandlas i samarbetsgruppen enligt punkt 2. 4. �Polisförvaltningen och stödfunktionerna utvecklas, bland annat genom att centraliserad upphandling och utökat samarbete med statens serviceproducenter. Nyckelord förvaltning, polisförvaltningen, utredning, anslag, tillräcklighet ISBN PDF 978-952-324-593-8 ISSN PDF 2490-077X Ärendenummer VN/27750/2021 Projektnummer SM025:00/2021 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-593-8 https:// Description sheet 7 March 2022 Report on the use and sufficiency of police appropriations Publications of the Ministry of the Interior 2022:24 Subject Administration Publisher Ministry of the Interior Author(s) Timo Kietäväinen, Lasse Oulasvirta, Roope Uusitalo Language Finnish Pages 138 Abstract On 5 November 2021, as decided with the Ministry of Finance, the Ministry of the Interior launched a project to analyse the use of police appropriations and factors affecting the sufficiency of these appropriations. External members in the project were Timo Kietäväinen, Professor Lasse Oulasvirta and Professor Roope Uusitalo. The report examines the use and allocation of police appropriations, and analyses the various reasons why the police appropriations have not been sufficient to cover the duties and expenditure of the police despite an annual increase in appropriations from 2017 to 2021. It also proposes development measures that could optimise police expenditure and promote the efficient allocation of resources and the balance between expenditure and revenue. The authors of the report propose four improvement measures: 1. �A new system of dividing police appropriations under the operating expense item in the Budget into four will be introduced to improve clarity. 2. �A new interministerial working group on police funding will be established. 3. �Development plans covering multiple years will be prepared for key categories (personnel, ICT, premises, vehicles and other equipment). These plans will be reviewed by the interministerial working group referred to in point 2. 4. �Measures will be taken to streamline police administration and support functions. These include centralising procurement and increasing cooperation with central government service providers. Keywords administration, police administration, report, appropriations, sufficiency ISBN PDF 978-952-324-593-8 ISSN PDF 2490-077X Reference number VN/27750/2021 Project number SM025:00/2021 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-593-8 https:// Sisältö Toimeksianto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Selvitysmiesten esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 1 Poliisin määrärahojen kehitys vuosina 2010–2022. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2 Poliisin ICT-menoista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 3 Poliisin toimitila- ja kiinteistömenoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 4 Poliisin ajoneuvoista ja muista hankinnoista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 4.1 Poliisin ajoneuvoista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 4.2 Poliisin hankinnoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 5 Poliisin uudet tehtävät ja niihin myönnetty rahoitus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 6 Poliisin tulosohjaus, tulostavoite-mittarit ja toimintamenobudjetointi .. . . . . . . . . . . . . 83 6.1 Yhteenveto luvusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 6.1.1 Poliisin tulosohjaus ja tulosbudjetointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 6.2 Tuloksellisuuden, palvelutason, tuottavuuden ja taloudellisuuden kehitys .. . . . . . . . . 91 6.3 Henkilöstöresurssin kehitys ja tila. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 6.4 Rahoituksen ja rahanjakomallin ongelmia: SM:n ja Poliisihallituksen käsitykset.. . . . 103 6.5 Poliisiyksiköiden johdon käsitykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 6.6 Tulosohjaus, tulossopimukset ja toimintamenomomentin kehittäminen.. . . . . . . . . . . . . 107 7 Budjettiprosessin ongelmakohdat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 8 Poliisin johtamisjärjestelmästä ja hallinnosta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122 9 Yhteenveto ja ehdotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 9.1 Keskeiset ehdotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 Liite �Poliisiyksikköjen ehdotuksia ja kokemuksia hyvistä käytännöistä poliisin operatiivisen toiminnan kehittämiseksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ������������ 132 7 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 TO I M E K S I A N TO Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö ovat päättäneet teettää ulkopuolisen selvityksen poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahan riittävyyteen liittyvistä tekijöistä. Poliisille valtion talousarviossa annetut määrärahat ovat olleet jo usean vuoden ajan riittämättömät suhteessa poliisin kasvaneisiin menoihin. Määrärahavajetta on paikattu säännönmukai- sesti merkittävissä määrin siirtyvän erän käytöllä ja lisätalousarvioilla. Ministeriöt ovat asettaneet selvityshenkilöiksi maaneuvos Timo Kietäväinen, professori Lasse Oulasvirran professori Roope Uusitalon. Heiltä pyydettiin luovuttamaan yhteinen raportti selvitystyöstä sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle 31.1.2022 mennessä. Sit- temmin määräaikaa pidennettiin 4.2.2022 saakka. Työn tavoitteena on selvittää poliisin määrärahojen käyttöä ja sen kohdentumista sekä analysoida syitä ja tekijöitä, miksi poliisin vuodesta 2017 vuoteen 2021 vuosittain nousseet määrärahat eivät ole riittäviä suhteessa poliisin menoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on tuot- taa kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin vaikuttaa poliisin toiminnan menoihin ja resurs- sien tehokkaaseen kohdentumiseen sekä menojen ja tulojen väliseen tasapainoon. Selvityshenkilöiden kesken selvitystyö jaetaan myöhemmin tarkemmin määritel- tävällä tavalla. Selvityshenkilöiden tulisi selvityksessään arvioida ainakin seuraavia asiakokonaisuuksia: y Henkilöstökulut − Vertailla ja analysoida vertailuajanjaksolla henkilöstön sekä absoluuttisen että suhteellisen määrän kehitystä toiminnoittain, henkilöstöryhmittäin (esim. hallinto, esimiestyö, operatiivinen työ, hankehenkilöstö) sekä alu- eellisesti että organisaatiotasolla. − Miten poliisin tuloksellisuus ja palvelutaso ovat kehittyneet vertailuajanjaksolla? − Mitä henkilöstörakenteen ja -määrän muutoksilla sekä lisäpanostuksilla on saatu aikaan (tuloksellisuus ja vaikuttavuus)? − Mistä johtuu henkilöstökulujen kasvu vertailuajanjaksolla? 8 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 y Toimitilakulut, ICT-menot ja investoinnit − Analysoida syitä toimitilakustannusten nousuun sekä arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta kustannustasoon − Arvioida miksi ICT-menot ja investoinnit ovat nousseet niin voimakkaasti vertailuajanjaksolla? y Kehittäminen ja erilaisten muutosten (ml. organisatoristen ja toimintaympä- ristömuutosten) vaikutukset − Selvittää erilaisten kehittämishankkeiden (ml. ICT-hankkeet) määrä ja vai- kutukset rahoitukseen sekä tuloksellisuuteen. − Poliisihallinnon ulkopuolisista syistä kuten EU- tai kansallisesta lainsää- dännöstä johtuvien kehittämishankkeiden kustannusvaikutukset ja huo- mioiminen määrärahoissa − Arvioida vertailujaksolla lainsäädäntömuutosten kautta tulleiden teh- tävien vaikutukset poliisin työmäärään ja niiden huomioiminen määrärahoissa y Budjetointitapaan liittyvät kysymykset − Poliisille myönnetyn budjettirahoituksen käytön tehokkuus ja kohdenta- minen myöntöpäätöksien mukaisiin käyttötarkoituksiin? − Sidottujen käyttötarkoitusten määrä vertailuajanjaksolla ja vaikutus tuloksellisuuteen? y Kehittämiseen liittyvät kysymykset − Millaisilla toimilla poliisin taloutta voitaisiin vahvistaa ja resurssienkäytön vaikuttavuutta lisätä? − Ehdotukset poliisin toiminnan hallinnolliseksi kehittämiseksi Sisäministeriö asettaa selvitystyötä varten hankkeen. Selvityshenkilöiden työlle ase- tetaan ohjausryhmä, jossa puheenjohtaja toimii sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Jäseniä ohjausryhmässä ovat kansliapäällikkö Juha Majanen (varapuheenjohtaja), 9 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 osastopäälliköt Jukka Aalto ja Tomi Vuori sisäministeriöstä ja osastopäällikkö Sami Yläou- tinen valtiovarainministeriöstä. Työryhmän sihteerinä toimii neuvotteleva virkamies Antti Karila. Selvityshenkilöiden työtä tukee hankeryhmä, jossa puheenjohtajana toimii poliisijoh- taja Stefan Gerkman sisäministeriöstä. Jäseniä ovat talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi (varapuheenjohtaja), johtava asiantuntija Heidi Kankainen ja neuvotteleva virkamies Antti Karila sisäministeriöstä, budjettineuvos Lauri Taro valtiovarainministeriöstä, hallintojoh- taja Anne Aaltonen, suunnittelu- ja talouspäällikkö Tiina Pelkonen sekä poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisihallituksesta. Hankeryhmän sihteerinä toimii sihteeriharjoitte- lija Alina Arjatsalo. 10 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 S E LV I T YS M I E S T E N E S I P U H E Poliisitoimen määrärahat ovat vuodesta 2017 lähtien tasaisesti kasvaneet. Tästä huolimatta poliisin määrärahatarpeet ovat säännöllisesti ylittäneet talousarviossa poliisille osoite- tut resurssit ja poliisin määrärahoja on toistuvasti käsitelty lisäbudjeteissa ja lisäbudjetissa myönnetyillä määrärahoilla paikattu riittämättömänä pidettyä perusrahoitusta. Lisäbud- jeteissa myönnetyt määrärahat ovat kuitenkin määräaikaisia vain kuluvaa vuotta koskevia. Ilman menojen sopeutusta tai määrärahojen tasokorotusta poliisihallinnon esittämien tar- vearvioiden ja budjetin määrärahojen ero tulee kasvamaan tulevina vuosina. Vuoden 2024 kehyspäätöksen ja sisäministeriön menoehdotuksen välillä on jo 90 miljoonan euron ero. Tämän raportin tavoitteena on kuvata poliisin rahoituksen ja poliisin toimintamenojen kehitystä ja kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Erityisesti tavoitteena on toimeksiannon mukaisesti kuvata poliisin resurssikehitykseen liittyviä ongelmia ja esittää niihin mahdolli- sia ratkaisuja. Olemme jakaneet toimeksiannon niin että Roope Uusitalo vastaa poliisin menokehitystä, poliisin uusien tehtävien kustannuksia ja niihin osoitettuja resursseja koskevista osista sekä budjettimenettelyn ongelmia koskevista luvuista. Timo Kietäväinen vastaa poliisin ICT- ja tilakustannusten kehitystä koskevista osista sekä poliisin ajoneuvokalustohankin- toja, muita hankintoja sekä johtamisjärjestelmää ja hallintoa käsittelevistä luvuista. Lasse Oulasvirta vastaa poliisin tulosohjausta, toiminnan tuloksia sekä toimintamenomomen- tin kehittämistä käsittelevästä luvusta sekä poliisilaitoksille kohdistetun kyselyn tulos- ten raportoinnista. Raportin loppuun on koottu ehdotuksia poliisin rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi. Raporttia valmistellessamme olemme haastatelleet monia poliisin, sisäministeriön ja val- tiovarainministeriön virkamiehiä sekä esittäneet lukuisia tietopyyntöjä erityisesti Poliisi- hallitukselle ja sisäministeriölle. Kiitämme kaikkia meitä selvitystyössä avustaneita. Työn tuloksesta olemme luonnollisesti vastuussa itse. Helsingissä 4.2. 2022 Timo Kietäväinen Lasse Oulasvirta Roope Uusitalo 11 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 1 Poliisin määrärahojen kehitys vuosina 2010–2022 Roope Uusitalo Poliisihallinnon toimintamenot pienenivät vuosina 2010–2017, mutta ovat sen jälkeen tasaisesti kasvaneet. Tästä huolimatta erot ministeriön esitysten, talousarvion ja budjetti- kehyksen välillä ovat kasvaneet vuodesta 2017 lähtien. Kansainvälisesti verrattuna polii- sin menot ovat edelleen pieniä ja poliisien määrä asukaslukuun suhteutettuna EU-maiden pienin. Ylivoimaisesti suurin osa poliisin menoista on henkilöstömenoja. Näiden menojen kehitys on seurannut henkilöstön määrän muutoksia. Nopeimmin kasvaneita menoeriä ovat toimi- tila- ja ICT-menot. Toiminnoittain tarkasteltuna rikostorjuntaan käytetään eniten resursseja. Valvonnan resurssit ovat pienentyneet ja hälytystoiminnan menot kasvaneet. Yksiköistä menojen kasvu on selkeästi nopeinta Poliisihallituksessa, paikallispoliisilaitosten väliset erot menojen kasvuvauhdissa ovat tähän verrattuna pieniä. Poliisin toimintamenot vuoden 2022 valtion talousarvioesityksessä ovat yhteensä 808 mil- joonaa euroa.1 Tämän lisäksi eduskunta on vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa korottanut poliisin määrärahoja 32 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa vuodelle 2022 siir- tyvää osuutta poliisin määrärahoissa. Poliisin maksullisen toiminnan eli lähinnä lupahal- linnon tuottojen ennustetaan olevan noin 70 miljoonaa euroa. Yhteen laskien saadaan siis poliisitoimen käytettävissä oleviksi määrärahoiksi vuonna 2022 noin 909 miljoonaa euroa. Poliisin määrärahat valtion talousarvioesityksessä ovat kasvaneet keskimäärin kolmen pro- sentin vuosivauhdilla vuodesta 2017 lähtien. Luku pitää sisällään varsinaisen talousarvio- esityksen, sen jälkeen annetun täydentävän talousarvion ja eduskunnan budjettikäsitte- lyssä tekemät muutokset hallituksen esitykseen. 1 Kaikki tässä osioissa esitetyt numerot koskevat poliisitoimen menoja ilman vuonna 2016 itsenäiseksi virastoksi muuttunutta suojelupoliisia. Suojelupoliisin menot ovat viraston perustamisen jälkeen kasvaneet nopeasti ja ovat vuoden 2022 talousarviossa noin 41 mil- joonaa euroa. Viimeisenä poliisihallituksen kirjanpidossa mukana olleena vuotena 2015 suo- jelupoliisin bruttomenot olivat noin 21 miljoonaa euroa. 12 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Talousarvion mukainen määrärahojen taso on vuodesta 2018 asti ylittänyt jokaisena vuonna samana keväänä tehdyn kehyspäätöksen mukaisen menojen tason eli poliisille on myönnetty lisää määrärahoja budjettiriihessä, täydentävissä esityksissä ja budjetin eduskuntakäsittelyssä. Poliisitoimeen budjetoitujen määrärahojen kasvusta huolimatta talousarvion mukai- set määrärahat eivät ole yhtenäkään vuonna vuoden 2017 jälkeen riittäneet kattamaan poliisin menoja vaan tilinpäätöksen mukainen menojen käyttö on ylittänyt talousarvion mukaisen määrärahan jokaisena vuonna. Lisätarpeita on katettu pääasiassa lisäbudjet- tien avulla sekä vähäisemmässä määrin pienentämällä seuraavalle vuodelle siirtyviä siirto- määrärahoja. Suurimmat lisäbudjetit liittyvät koronaepidemian aikaan ja mm. Uudenmaan sulun valvonnasta aiheutuneisiin kustannuksiin, mutta kuten alla olevasta kuviosta näkyy, lisäbudjettien käyttö poliisin rahoituksen turvaamisessa ei rajoitu koronavuoteen 2020. Kuvio 1.  Diagrammi esittää poliisitoimen menokehityksen kehyspäätöksen, talousarvioesityksen ja tilin- päätöksen mukaisen nettokäytön mukaan, miljoonaa euroa, vuosina 2012–2025 Lähde valtion talousarvioesitykset 2010–2022. Kuten useimmissa muissakin julkisen hallinnon organisaatioissa, poliisinkin menoista yli- voimainen valtaosa on henkilöstömenoja. Vuoden 2020 tilinpäätöksen mukaan henkilös- tömenot veivät 69 prosenttia poliisin määrärahoista. Poliisin tilakustannukset veivät 8,8 prosenttia määrärahoista ja ICT-menot 9,5 prosenttia. Budjettikirjan otsikon ”muut menot” eristä merkittävin on poliisin investoinnit, johon käytettiin vuonna 2020 8,7 prosenttia poliisin määrärahoista. 620 640 660 680 700 720 740 760 780 800 820 840 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kehyspäätös TAE Nettokäyttö 13 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Kuvio 2.  Pylväskaavio esittää poliisin menokehitykset käyttötarkoituksen mukaan vuosina 2010–2021, milj euroa. Henkilöstökulut, toimitilakulut, ICT-menot,ajoneuovkulut, muut kulut ja investoinnit. Lähde: Polstat, vuodesta 2015 Kieku- järjestelmä, vuosi 2021 perustuu arviolaskelmiin Poliisin määrärahojen kasvu on vuodesta 2010 lähtien ollut suhteellisen maltillista. Tilin- päätöksen mukainen määrärahojen käyttö on kasvanut vuosien 2010 ja 2021 välillä nimel- lisesti keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa. Keskimäärin nopeinta menojen kasvu on ollut investoinneissa (8,2% vuodessa) ja ICT-menoissa (6,3% vuodessa). Poliisin henkilöstömenot ovat kasvaneet keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Henkilöstö- menojen suuresta osuudesta johtuen, henkilöstömenojen kasvu on silti euromääräisesti merkittävintä. Henkilöstömenot ovat kasvaneet vuosien 2010 ja 2021 välillä nimellisesti 72 miljoonalla eurolla. Henkilöstömenoja paljon pienemmän erän, ICT-menojen, kasvu on sekin kokonaismenokehityksen kannalta merkittävää. Yhteensä poliisin ICT menot kasvoi- vat vuosien 2010 ja 2021 välillä 42 miljoonalla eurolla. 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 ENN Henkilöstökulut Toimitilakulut ICT-menot Ajoneuvot kulut (käyttökulut) Muut kulut Investoinnit 14 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Kuvio 3.  Kaavio esittää poliisin menokehityksen, muut kuin henkilöstömenotvuosina 2010–2021, milj. euroa. Henkilöstökulut, toimitilakulut, ICT-menot,ajoneuovkulut, muut kulut ja investoinnit. Lähde: Polstat, vuodesta 2015 Kieku- järjestelmä, vuosi 2021 perustuu arvio laskelmiin Poliisin henkilöstömenojen kehitys riippuu henkilöstön määrän ja palkkatason muutok- sista. Koska valtaosa poliisin menoista on henkilöstömenoja, poliisin henkilöstömäärän kehitys on merkittävin poliisitoimen kokonaiskustannusten kehitykseen vaikuttava tekijä. Poliisin palkkojen muutos seuraa valtion virkaehtosopimusta. Palkkakustannuksiin vaikut- taa tämän lisäksi eri palkkatason tehtävissä toimivien poliisien osuus henkilöstöstä. Poliisin henkilöstö koostuu varsinaisten poliisimiesten lisäksi Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoista, jotka suorittavat opintoihin kuuluvaa harjoittelua nuoremman konstaapelin tehtävässä sekä muista kuin varsinaisissa poliisitehtävissä toimivasta henkilöstöstä. Poliisin henkilöstömäärä laski tasaisesti vuodesta 2010 lähtien vuoteen 2017 asti. Alim- millaan poliisin henkilöstön määrä oli vuonna 2017, jolloin poliisin käytössä oli 9650 henkilötyövuotta, joista 7150 varsinaisia poliisimiesten henkilötyövuosia. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska 2010 luvun alkuvuosina poliisin henkilöstöresurssei- hin lasketaan myös suojelupoliisin henkilöstö, joka vuodesta 2016 lähtien on omalla budjettimomentillaan. Poliisien määrä on vuodesta 2018 lähtien kasvanut. Vuonna 2021 poliisi arvioi käyttävänsä 7450 poliisimieshenkilötyövuotta ja vuonna 2022 kasvattavansa henkilöstöresursseja halli- tusohjelman tavoitteiden mukaiseen 7500 poliisimieshenkilötyövuoteen. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 ENN Toimitilakulut ICT-menot Ajoneuvot kulut (käyttökulut) Muut kulut Investoinnit 15 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Kuvio 4.  Pylväskaavio esittää poliisin henkilötyövuosien kehityksen vuosina 2010–2022. Poliisimiehet, opiskelijat ja muu henkilöstö Henkilötyövuosien lisäksi poliisin henkilöstökustannuksiin vaikuttaa poliisin palkkataso. Jakamalla poliisin henkilöstökustannukset poliisin henkilötyövuosilla saadaan yhden poliisin henkilötyövuoden hinnaksi vuonna 2010 noin 50 100 euroa. Vuoteen 2020 men- nessä yhden poliisin henkilötyövuoden hinta on kasvanut keskimäärin 1,6% vuodessa eli yhteensä 17 prosentilla 58 000 euroon. Poliisin henkilötyövuoden hinnan kasvu on ollut hieman hitaampaa kuin ansiotasoindek- sin mukainen valtion henkilöstön keskimääräinen ansioiden kasvu. Tämä johtuu kuitenkin työnantajamaksujen pienenemisestä. Kilpailukykysopimus alensi myös valtiotyönantajan eläkevakuutusmaksuja ja samalla poliisin henkilöstökustannuksia. Henkilöstökuluihin työnantajamaksut lasketaan mukaan. Ansiotasoindeksi taas mit- taa bruttopalkkaa ilman työnantajamaksuja. Kun eläkemaksujen ja muiden työnantaja- maksujen vaikutus lisätään ansiotasoindeksiin, voidaan poliisin henkilötyövuoden hintaa paremmin verrata muun valtiosektorin palkkakustannusten kehitykseen. Tämän laskelman mukaan poliisin henkilötyövuoden hinta on kasvanut vuosien 2010 ja 2020 välillä 17 pro- senttia ja valtion työntekijöiden ansiotasoindeksillä mitatut ansiot sivukuluineen 18 pro- sentilla. Poliisin palkkakustannukset ovat siis seuranneet muiden valtion työntekijöiden palkkakustannuksia hyvinkin tarkkaan ja poliisin henkilöstörakenteen muutos ja virkaeh- tosopimusten mukaiset palkankorotukset vaikuttaneet poliisin palkkakustannuksiin hyvin samalla tavalla kuin keskimäärin koko valtiosektorilla. 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisimiehet, htv Opiskelijat, htv Muu henkilöstö, htv 16 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Palkkatason tai tehtävärakenteen muutoksilla ei siis ole ollut merkittävää vaikutusta polii- sin henkilöstömenoihin, vaan henkilöstömenojen muutos selittyy käytännössä kokonaan henkilöstön määrän muutoksilla. Kuvio 5.  Kaavio esittää poliisin henkilötyövuoden hinnan kehitys (vasen akseli) verrattuna valtiosektorin ansiotasoindeksin (oikea akseli) kehitykseen. Kehitys vuosina 2010–2020. Lähde: Henkilöstömenot, sivukulut eriteltynä ja henkilötyövuodet, Poliisihallitus; Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus Huom. Ansiotasoindeksi on normeerattu 2010 = 100 eikä aikasarjojen tasoerolla ole siksi mielekästä tulkintaa. Vertailun tarkoituksena on kuvata poliisin palkkakustannusten muu- tosvauhtia muuhun valtiosektoriin. Poliisin tehtävät jaetaan budjetissa valvontaan, hälytystoimintaan, rikostorjuntaan, lupa- hallintoon, poliisikoulutukseen ja muihin tehtäviin. Myös poliisin kustannukset ja henkilö- työvuodet voidaan jakaa samalla tavalla ja eritellä menojen kehitystä tehtävittäin. Luvut eivät tässä tilastossa tosin ole täysin vertailukelpoisia. Valvontaan käytettyjen resurssien pieneneminen ja hälytystoiminnan resurssien kasvu on osin aitoa uudelleen priorisoin- tia, mutta äkillinen muutos vuonna 2016 selittyy ajankäytön kirjaamiskäytännön muutok- silla. Joka tapauksessa kuvio osoittaa, että poliisin resursseista on koko tarkasteluperiodin ajan käytetty suurin osuus rikostorjuntaan liittyviin tehtäviin. Resurssien käytön muutok- seen liittyen alla oleva kuvio osoittaa, että vuoden 2017 jälkeen poliisi on käyttänyt kasva- van osuuden käytössään olevista henkilöresursseista rikostorjuntaan, hälytystoimintaan ja tukitoimintoihin. Samalla erityisesti valvonnan ja lupahallinnon henkilöstöresurssit ovat pienentyneet. 80 100 120 140 160 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Poliisin HTV hinta Ansiotasoindeksi 2010 = 100, valtio + sivukulut 17 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Kuvio 6.  Kaavio esittää poliisin resurssien käytön tehtävittäin vuosina 2010–2022. Resurssien käyttö esi- tetty valvonnan, poliisikoulutus, muut tehtävät, tukitoiminnot, lupahallinto, rikostorjunta ja hälytystoi- minta tehtäväluokituksella. Yksiköittäin tarkasteltuna selvästi nopeimmin ovat kasvaneet Poliisihallituksen menot. Pai- kallispoliisin menokehitys on ollut suhteellisen tasaista. Nopeimmin ovat 2010-luvulla kas- vaneet Oulun (+25%), Pohjanmaan (+19%) ja Itä-Uusimaan (+25%) poliisilaitosten menot. Muilla poliisilaitoksilla menokehitys on ollut suhteellisen lähellä valtakunnallista keskiar- voa (+14%). Liikkuvan poliisi lakkautettiin ja sen toiminnot siirrettiin paikallispoliisiin vuonna 2014. Tämä näkyy alla olevassa kuviossa paikallispoliisin menojen lievänä kasvuna. Suojelupoliisi siirrettiin omalle toimintamenomomentilleen vuonna 2016, mutta tämä ei juuri näy mui- den poliisiyksiköiden menokehityksessä. 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Valvonta Poliisikoulutus Muut tehtävät Tukitoiminnot Lupahallinto Rikostorjunta Hälytystoiminta 18 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Kuvio 7.  Kuvio esittää poliisin menot yksiköittäin, miljoonaa euroa, vuosina 2010–2020. Kaaviossa on poliisilaitokset, Poliisihallitus, Poliisiammattikorkeakoulut, KRP, Supo ja vuonnna 31.12.2013 lakkautettu Liikkuva poliisi. Lähde poliisin tulostietojärjestelmä 2010-14, vuodet 2015–21 Kieku-järjestelmä Vuosien 2010 ja 2020 välillä Poliisihallituksen menot ovat yli kaksinkertaistuneet. Tästä syystä Poliisihallituksen menojen kasvua selittäviä tekijöitä on syytä tarkastella hieman tarkemminkin. Merkittävä osa Poliisihallituksen menojen kasvusta johtuu aikaisemmin sisäministeriön alaisen Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tehtävien siirtämisestä Poliisihallituksen alai- suuteen ja vastaavien kustannusten siirrosta poliisin toimintamenomomentille sekä polii- sin materiaalikeskuksen ja polisiin tietopalvelukeskuksen perustamisesta.2 Vuonna 2020 palvelukeskusten osuus Poliisihallituksen menoista oli 9,4 miljoonaa euroa ja 2 Poliisihallitus on perustettu vuonna 2010. Vuonna 2016 Poliisihallitukseen liitettiin Valto- rin perustamisen yhteydessä poliisin toimialariippuvaiset ICT-palvelut (POLIT-keskus), jotka aiemmin oli tuotettu sisäministeriön alaisessa Hallinnon tietotekniikkakeskuksessa. Hal- tik lakkautettiin samassa yhteydessä. Poliisin tekniikkakeskus yhdistettiin Poliisihallitukseen poliisin rakenneuudistuksen yhteydessä ja sen tehtävät lisättynä muilla hankintatoimen poliisikonsernin keskitetyillä palveluilla annettiin 2016 perustetulle poliisin materiaalikes- kukselle (POLMAT). Samana vuonna perustettiin myös poliisin tietopalvelukeskus (POLTPK). (Lähde Poliisihallitus: Hallinnolliset tehtävät poliisissa, muistio, päiväys puuttuu) 0 20 40 60 80 100 120 140 160 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Poliisihallitus Keskusrikospoliisi Suojelupoliisi Liikkuva poliisi PolAMK Helsinki Itä-Uusimaa Kaakkois-Suomi Länsi-Uusimaa Häme Sisä-Suomi Pohjanmaa Lounais-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi 19 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Poliisihallituksen menot ilman palvelukeskuksia 129,4 miljoonaa euroa. Tämä huomioon ottaenkin Poliisihallituksen menot ovat voimakkaasti kasvaneet ilmeisesti johtuen mm. joidenkin menoerien budjetoimisesta keskitetysti Poliisihallitukselle. Joka tapauksessa on ilmeistä, että poliisin rakenneuudistuksen yhteydessä esitetyt arviot Poliisihallituksen teh- tävien vähenemisestä poliisilaitosten määrän pienentyessä3 eivät ole toteutuneet. Kun Poliisihallituksen resurssikehitystä tarkastellaan henkilötyövuosien eikä menojen mukaan, keskitettyjen hankintojen kustannukset ei enää vaikuta vertailuun. Tämä las- kelma voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella vuodesta 2015 eteenpäin Poliisihallituksen osalta yksiköittäin. Kuten kuviosta 7 näkyy, suurin ja nopeimmin kasvanut Poliisihallituksen yksiköistä on tek- nologiayksikkö, jossa vuonna 2020 oli melkein puolet Poliisihallituksen henkilöstöstä. Yksikköön kuuluu poliisin materiaalikeskus, poliisin tietohallinto (ml. Pol-IT) ja poliisin teknologiayksikkö eli kyseessä on pikemminkin keskitetysti hoidettuja toimintoja kuin hallintotehtäviä. Toinen suurista yksiköistä on Poliisitoimintayksikkö, johon kuuluu erilaisia poliisitoi- minnan suunnittelu ja johtoyksiköitä rikostorjunnasta, valvonta- ja hälytystoimintaan ja liikenneturvallisuuteen mutta toisaalta mm. arpajaishallinto ja asehallinto sekä uusi analyysiyksikkö. Poliisin keskushallintoon laskettavia yksiköitä ovat Poliisihallituksen esikuntayksikkö, hal- lintoyksikkö ja sisäisen tarkastuksen yksikkö. Näistä hallintoyksikkö ja sisäisen tarkastuksen yksikkö ovat suhteellisen pieniä ja kooltaan ennallaan pysyneitä yksiköitä. Esikuntayksikön henkilöstö on kasvanut 75 prosentilla vuosien 2015 ja 2020 välillä, mutta sen osuus Poliisi- hallituksen resursseista oli silti vain 14% vuonna 2020. Tämän lisäksi esikuntatoimintoihin pitäisi oikeastaan laskea vuonna 2018 perustettu analyysiyksikkö, vaikka se Poliisihallituk- sen organisaatiossa onkin sijoitettu poliisitoimintayksikköön (ks. luku 6). Tämä kasvattaisi esikuntatoimintojen osuutta, mutta ei muuttaisi kuvaa siitä, että Poliisihallituksen henki- löstöstä valtaosa hoitaa pikemminkin Poliisihallitukseen keskitettyjä tehtäviä eikä niinkään hallintoa. 3 Pora III hankeryhmän raportissa arvioitiin, että poliisiyksiköiden lukumäärän vähen- tyessä noin puoleen poliisiylijohdontehtäviin käytettäviä resursseja voidaan selvästi. Vähen- nystavoitteeksi asetettiin 20 prosenttia nykyisistä ylijohtotehtävistä, eli 29 henkilötyövuotta. (Poliisin hallintorakenteen kehittämishanke (PORA III) - Toimeenpanon loppuraportti, Polii- sihallituksen julkaisusarja 4/2014). Pora III hakkeesta ei ole tehty varsinaista loppuraporttia, jossa arvioitaisiin hankkeen vaikutuksia ja onnistumista tavoitteissaan. 20 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Kuvio 8.  Poliisihallituksen yksiköiden henkilöresurssien kehityksestä 2015–2020. Pystyakselilla esitetään henkilötyövuosien määrä. Lähde: Poliisihallitus Kansainvälisesti verrattuna poliisin menot Suomessa ovat pieniä. Tämä johtuu ennen kaik- kea poliisien suhteellisen pienestä määrästä. Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa oli 7 700 poliisia vuonna 2019. Luku perustuu ammattiluokituksen mukaiseen poliisi- tehtävissä työskentelevien määrään vuoden lopussa, ja on hieman suurempi kuin polii- sin itse raportoima henkilötyövuosien määrä. Vuonna 2019 Suomessa oli Eurostatin tilas- ton mukaan sataa tuhatta asukasta kohti 140 poliisia. Luvun vertailukelpoisuudesta ei ole täyttä varmuutta, koska se riippuu mm. työnjaosta poliisin, hätäkeskusten, tullin ja rajavar- tioston välillä eri maissa. Joka tapauksessa tämä on pienin luku verrokkimaiden joukossa ja selvästi pienempi kuin mm. muissa Pohjoismaissa. 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 2015 2016 2017 2018 2019 2020 PHA Esikunta PHA Hallintoyksikkö PHA Poliisitoimintayksikkö PHA Sisäisen tarkastuksen yksikkö PHA Teknologiayksikkö 21 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Kuvio 9.  Pystykaaviossa esitetään poliisien määrä 100 000 asukasta kohti. Suomen lukua on verrattu 30 Euroopan maahan. Lähde Eurostat: Personnel in the criminal justice system by sex Eurostatin aineiston perusteella voidaan arvioida myös poliisin menoja muihin EU-maihin verrattuna. Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa poliisin menot osuutena bruttokansan- tuotteesta olivat EU-maiden pienimpien joukossa ja pienempiä kuin muissa Pohjoismaissa. EU-maista vain Liettuassa ja Luxembourgissa poliisin menot suhteessa BKT:een olivat Suo- mea pienempiä. 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Fin la nd Ice la nd De nm ar k Sw ed en Sw itz er la nd Ro m an ia Po la nd Lit hu an ia Ne th er lan ds Ge rm an y Es to ni a Lu xe m bo ur g Lie ch te ns te in Sl ov en ia Au str ia Al ba ni a Sp ain Cz ec hi a Hu ng ar y Sl ov ak ia Bu lg ar ia Ita ly Po rtu ga l La tv ia M al ta Cr oa tia Gr ee ce Ko so vo Tu rk ey Cy pr us M on te ne gr o 22 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Kuvio 10.  Pystykaaviossa esitetään poliisin menot suhteessa BKT:seen vuonna 2019. Suomen tietoja on verrattu 30 Euroopan maahan. Lähde: Eurostat. Annual government finance statistics. Total general government expenditure on public order and safety 2019, % of GDP 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 Lit hu an ia Lu xe m bo ur g Fin la nd Ire lan d De nm ar k No rw ay Sw ed en Au str ia Sw itz er lan d M al ta Ge rm an y Sl ov en ia Ice lan d Ne th er lan ds EU -2 7 Es to ni a Po rtu ga l Fr an ce Cz ec hi a Be lg iu m Sl ov ak ia Po lan d Ita ly Sp ain Ro m an ia Cr oa tia La tv ia Hu ng ar y Cy pr us Bu lg ar ia Gr ee ce 23 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 2 Poliisin ICT-menoista Timo Kietäväinen ICT-palvelujen merkitys poliisin työssä on kasvanut merkittävästi ja kasvaa edelleen voi- makkaasti. Vaikka poliisin ICT menot kasvoivat vuosien 2010 (47 milj. €) ja 2021 (89 milj. €, ennakkotieto) välillä 42 miljoonalla eurolla eli 89 %, Poliisin ICT-investoinneissa on vuosien mittaan syntynyt investointivelkaa, joka on yhä kasvussa. ICT-menoista yli 2/3 on palvelu- jen ostoja Valtorilta. Työnjako POL IT:n ja Valtorin kesken ei ole kaikilta osin toimiva. Polii- sin oman POL IT henkilöstömäärä on palvelutarpeeseen nähden vähäinen. Ongelmien rat- kaisemiseksi tarvitaan pidemmän aikavälin kehittämissuunnitelmaa, joka tulisi olla budje- tointi- ja JTS-prosessin pohjana. Suunnitelma tulisi käsitellä selvityshenkilöiden esittämässä uudessa poliisin talousasiain neuvottelukunnassa. Poliisin informaatio ja teknologiakeskus (POL IT) syntyi vuonna 2016, kun sisäministeriön alainen hallinnon tietotekniikkakeskus (Haltik) lakkautettiin ja poliisin toimialaan kuulu- vat ICT-palvelut, jotka organisoitiin POL IT-keskukseksi, liitettiin Poliisihallitukseen. POL IT toimii poliisin tietohallinto-vastuualueen alaisena, joka taas yhdessä materiaalihallinto ja hankintatoimi -vastuualueen ja toimitilahallinto-vastuualueen kanssa muodostavat poliisi- hallituksen teknologiayksikön. POL IT:n henkilöstö sijaitsee pääosin Rovaniemellä. (Kts. tar- kemmin poliisin organisaatio kuva 8.1.1.) Poliisin toiminnan kannalta ICT-järjestelmien toimivuuden merkitys on koko ajan kasvanut toimintaympäristön rajun muutoksen vaatiessa entistä ajantasaisempaa tilannekuvaa ken- tältä sekä eri tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi sekä poliisin vaikut- tavuuden lisäämiseksi. Nopea alan kehitys asettaa poliisin tutkintokoulutukselle ja työssä tapahtuvalle koulutukselle koko ajan kasvavia haasteita. Poliisin tietojärjestelmien kehitystyö on merkittävältä osin auttanut varmistamaan palve- lujen toimivuutta poliisien määrän vähentyessä takavuosina. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita poliisin käyttämän rekisterikilpien lukujärjestelmän, Revikan tulos: Sen avulla lue- taan kuukausitasolla 300 000–350 000 rekisterikilpeä. Toinen hyvä esimerkki on POLO-jär- jestelmä, jonka avulla poliisin lomakkeet mm. sakotuksen osalta on sähköistetty ja säh- köistä tietojen siirtoa viranomaisten välillä on lisätty. Myös lupahallinnossa on toteu- tettu merkittäviä sähköisen asioinnin kehittämistoimia tuottavuuden lisäämiseksi ja toi- minnan tehostamiseksi sekä palvelujen parantamiseksi asiakkaiden suuntaan (Lähde: Poliisihallituksen poliisitoimintayksikkö). Tosin kaikki kehittämishankkeet eivät ole olleet 24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 samalla tavalla menestystarinoita, vaan resurssipula ja tekniset ongelmat ovat viivästyttä- nyt monia tärkeitäkin kehityshankkeita pahasti. Näistä esimerkkinä voidaan mainita Vitja- ja Kejo-hankkeiden valmistelun huomattava pitkittyminen tai asetietojärjestelmä Askelen kilpailuttaminen kolmeen kertaan. Koska Vitja-, Kejo- ja Askel -järjestelmien ongelmat ovat olleet eri yhteyksissä erityisen huomion kohteena oli tarpeen selvittää Poliisihallituksesta, miksi hankkeet ovat pahasti myöhästyneet. Poliisihallituksesta 1.2.2022 saadussa vastauksessa todetaan Vitjan osalta seuraavaa: ”Vitja-hankkeen nimi on pysynyt samana sen asettamisesta vuodesta 2009 asti, mutta sen tavoitteet muuttuneet useaan kertaan. Ei siis ole rakennettu yhtä tietojärjestelmää v. 2009 lähtien saamatta sitä tuotantokäyttöön. Hankkeessa on rakennettu ja poliisissa otettu käyttöön tuntomerkkirekisteri (Vitja-Retu) v. 2014 ja poliisin tiedustelurekisteri (POTI) v. 2018. Nyt käynnissä olevan Vitjan esitutkintaosion rakentaminen on aloitettu loppuvuo- desta 2018 ja hanke on asetettu v. 2023 asti. Hankkeella tehtyjen tietojärjestelmien toteutusta hidastaneita tekijöitä on useita. Hallin- non tietotekniikkakeskus purki sopimuksen järjestelmätoimittajan kanssa v. 2014. Toimit- taja maksoi purun yhteydessä vahingonkorvausta 7,5 milj. euroa. Toimittaja oli kilpailutet- tava uudelleen. Vuonna 2018 konsulttien tekemässä selvityksessä he arvioivat, että alussa uudistuksen kokoluokka aliarvioitiin. Rakennettavien tietojärjestelmien prioriteetteja on muutettu. Tiedustelurekisteri päätettiin rakentaa ennen esitutkintaosiota. Tiedustelurekisterin rakentamisessa oli huomioitava jat- kossa rakennettavan esitutkintaosioin vaatimuksia. Kyse on lisäksi uudenlaisista järjestel- mistä ja uudentyyppisessä teknisessä ympäristössä, jolloin käytettävissä ei ole valmiita toi- mintamalleja, joita voitaisiin monistaa. Myös tiedonhallinnan ja tietosuojan vaatimusten muutoksia lainsäädäntömuutosten myötä oli huomioitava jo tehtyihin järjestelmien mää- rittelyihin. Hankkeen yhteydessä on jouduttu samalla luomaan uusia kehittämismenetel- miä sekä teknisiä ratkaisuja tietojärjestelmien rakentamiseen, jotka ovat kuitenkin myö- hemmin koko poliisin järjestelmäkehittämistä tehostavia. Poliisin tietojärjestelmille asetetut tietoturvavaatimukset ovat korkeaa tasoa ja poliisin tie- donhallinta tarkkaan säädeltyä, joiden johdosta järjestelmien rakentaminen edellyttää erityistä ammattitaitoa sekä turvallisuusjärjestelyjä. Vaatimusten täyttäminen kuitenkin samalla hidastaa toteutustyötä. TUVE:n kapasiteettipalveluiden haasteet ovat hidastaneet hankkeessa rakennetta- vien tietojärjestelmien etenemistä merkittävästi. Tämän lisäksi hankkeessa kehitettävät 25 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 tietojärjestelmät sisältävät runsaasti yhteyksiä muihin tietojärjestelmiin myös hallinnonra- jat ylittäen. Ajoittain eri tahojen kehittämisaikatauluja on haastavaa sovittaa yhteen. Nyt käynnissä olevan esitutkintaosioin rakentamisen sisältö on myös laajentunut vähim- mäisvaatimusten osalta. Syynä on ollut se, että muitakin Vitjan esitutkintaosiolla myöhem- min korvattavia järjestelmiä on jouduttu jatkuvasti kehittämään lainsäädännön tuomien velvoitteiden ja kansainvälisen tiedonvaihdon sopimusten johdosta. Esimerkiksi sakotusta, kansainvälistä tiedonvaihtoa ja sähköistä asiointia on uudistettu käytössä oleviin järjestel- miin ja nämä toiminnallisuudet on sisällytettävä myös Vitjan esitutkintaosioon. Poliisin viimevuosien tiukan taloustilanteen johdosta hankkeelle ei ole pystytty osoitta- maan vuosittain sen suunnitelman mukaista rahoitusta, joka johtaa osaltaan hankkeen pit- kittymiseen. Kun rahoitus osoitetaan vuosittain, on myös suunnitelmat päivitettävä vuosit- tain, joka lisää suunnittelutyön määrää.” Poliisihallituksen vastauksessa 1.2.2022 viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmä KEJO:n osalta viivästymisen syiksi todettiin seuraavaa: ”Poliisihallitus kilpailutti KEJO-järjestelmän hankinnan siten, että järjestelmän hankinta- päätös tehtiin 2014 lopulla. Järjestelmän toteutus alkoi 2015 ja toteutusvaiheen arvioitiin kestävä 31.12.2016 saakka. Toteutuksen edessä havaittiin puutteita toimituksen laadussa, jotka osaltaan viivästyttivät järjestelmän toimitusta. Lisäksi toimituksen sisältöön kohdis- tuneet muutostarpeet johtivat muutossopimusneuvotteluihin 2016, joiden pohjalta syntyi 1. muutossopimus vuonna 2017. Sopimuksellisesti haastava tilanne kuitenkin jatkui, jonka seurauksena käynnistettiin uudet muutossopimusneuvottelut vuonna 2018 ensimmäisen käyttöönoton turvaami- seksi. Muutossopimus 2 solmittiin vuoden 2018 lopussa ja samassa yhteydessä priorisoi- tiin sosiaali- ja terveystoimen käyttöönoton mahdollistavien ominaisuuksien toteutus KEJO-järjestelmään. Edellä mainituista seikoista aiheutunut epävarmuus hankkeen sisäl- löstä, muuttuneet vaatimukset, sekä uudelleensuunnittelu viivästyttivät toteutusta. Järjes- telmän ensimmäinen versio otettiin käyttöön vuonna 2020. KEJO-hankkeen toteutus on toisaalta ollut myös vahvasti sidoksissa KEJO-järjestelmään liittyvien isäntäjärjestelmähankkeiden etenemiseen. KEJO-järjestelmän ja siihen keskei- sesti liittyvän hätäkeskustietojärjestelmän välisen yhteisen rajapinnan toteutus muodos- tui erityisen haastavaksi kokonaisuudeksi. Tämä johti järjestelmien arkkitehtuurien eriy- tymiseen ja siitä aiheutuvaan teknisesti monimutkaisen rajapinnan toteutukseen jär- jestelmien välillä. Rajapintatyö jouduttiin sen laajuudesta johtuen projektoimaan erik- seen. Lisäksi päädyttiin siihen, että arkkitehtuurien yhteensovittamiseksi vaadittavat 26 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 järjestelmämuutokset toteutetaan pääsääntöisesti KEJO-järjestelmään. Tämä aiheuttanut lisätöitä ja viivästymistä KEJO-hankkeen aikatauluun. Lisäksi KEJO-järjestelmän kompleksisuus, sekä tekninen ja toiminnallinen laajuus ovat teh- neet järjestelmän toteuttamisesta erittäin haastavaa. Lisäksi hankkeessa mukana olevien viranomaisten toimintaympäristö, sekä tekninen toimintaympäristö, johon järjestelmä toteutetaan, ovat muuttunut merkittävästi vuosien saatossa. Esimerkiksi muuttunut tieto- suojalainsäädäntö, käyttöympäristöihin tulleet uudet tietoturvavaatimukset, sekä kasva- neet toiminnalliset vaatimukset ovat lisänneet hankkeen työmäärää alkuperäisiin suunni- telmiin nähden.” Asetietojärjestelmä ASKEL osalta järjestelmän viivästymisen syiksi poliisihallitus viestissään 1.2.2022 toteaa seuraavaa: ”Poliisin asetietojärjestelmän kehitykseen liittyen ohessa tiedot eri vaiheista. Askel-hank- keen edistämisessä ja järjestelmätoimittajan toteutuksissa on ollut vaikeuksia, jonka vuoksi kokonaisuus on jouduttu kilpailuttamaan kahdessa vaiheessa. Vuonna 2019 teh- dyn hankkeen uudelleen organisoitumisen jälkeen kehitys on edennyt sovitun aikataulun mukaisesti. Askel hankkeen käynnistyessä edettiin seuraavasti: 2017 Asetietojärjestelmän käyttöönottoprojekti asetetaan. Poliisihallitus käynnisti uuden asetietojärjestelmän käyttöönottoprojektin eli ASKEL-hankkeen vuoden 2017 alussa. Han- kesuunnitelman mukaisesti tietojärjestelmä oli tarkoitus ottaa käyttöön kahdessa vai- heessa: ensimmäinen vaihe 1.12.2018 ja toinen vaihe 1.12.2019. Hanke kilpailutti asetie- tojärjestelmän toteutuksen kesäkuussa 2017 Hansel Oy:n puitejärjestelyn sisäisenä kilpai- lutuksena. Saadut tarjoukset eivät vastanneet tarjouspyyntöä, joten kilpailutus jouduttiin uusimaan. Toisen kilpailutuksen jälkeen elokuussa 2017 toteutukseen valittiin toimittaja. Tarjouspyynnössä järjestelmän ensimmäisen vaiheen valmistumisen aikatauluksi oli ase- tettu ampuma-aselain muutoksen mukainen päivämäärä 1.12.2018. Toimitussopimus alle- kirjoitettiin marraskuussa 2017. 2018 toukokuussa toimittaja ilmoitti, että järjestelmä ei tule valmistumaan tavoiteaikatau- lussa, vaan järjestelmän ensimmäisen vaiheen käyttöönotto siirtyy noin vuodella. Toimitta- jan näkemyksen mukaan viive johtui toiminnallisen määrittelyn viivästymisestä sekä pro- jektin laajuuden kasvamisesta. Tässä vaiheessa Poliisihallituksessa arvioitiin toimitussopi- muksen päättämistä, mutta todettiin kuitenkin, ettei päättämiselle ole riittäviä edellytyk- siä ja toisaalta se siirtäisi järjestelmän valmistumisen aikataulua merkittävästi. Järjestelmän ensimmäisen vaiheen käyttöönoton uudeksi ajankohdaksi asetettiin 1.3.2020 ja toisen 27 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 vaiheen loppuvuosi 2020. Heinäkuussa 2018 Poliisihallitus ilmoitti sisäministeriölle asetie- tojärjestelmän käyttöönottoajankohdan siirtymisestä. 2019 toimittajan etenemisen seurannassa tehtyjen havaintojen ja toimittajalta saatujen vastausten perusteella Poliisihallitus totesi, ettei järjestelmä tule valmistumaan aikatau- lussa toimittajan esittämistä tehostamistoimista huolimatta. Täten edellytyksiä jatkaa toi- mitusprojektia ei enää ollut ja esitettiin toimitussopimuksen purkua. Toimitussopimus purettiin toimittajan ja Poliisihallituksen yhteisellä sopimuksella 11.7.2019. Askel hankkeen toteutuksen uudelleen käynnistämisen osalta on edetty seuraavasti: 2020 hankeen uudelleen organisointi ja toiminnallisten prosessien tarkempi kuvaami- nen: Hankkeen hallintamallia uudistettiin siten, että kokonaistoimituksen sijaan hanki- taan asiantuntijatyötä, jota ohjataan hankkeen toimesta. Uudella mallilla Poliisihallituk- sella on paremmat mahdollisuudet ohjata toteutustyötä ja työn edistymisestä saadaan tehokkaammin tietoa. Hankkeeseen hankittiin ulkopuolista asiantuntijaosaamista toimin- nallisten prosessien tarkempaan kuvaamiseen. Työn tuloksena kuvattiin prosessit, joita tunnistettiin yhteensä n. 100 kpl ja joista yksilöitynä kuvattu n. 60 kpl. 2021 asiantuntija- työn kilpailuttaminen Poliisihallituksen puitejärjestelyn kautta. Kilpailuttaminen kahdessa osassa: asiantuntijatiimi ja toteutustiimi erillisiltä toimittajilta. Kokonaisratkaisun sijaan hankitaan asiantuntijatyötä osakokonaisuuksien toteutuksiin. Alkuvuodesta 2021 kilpailu- tettu asiantuntijatiimi, asiantuntijatyön hankinta. Aika- ja kuluperusteinen asiantuntijatyö (päärooleina projektipäällikkö, määrittelijä, arkkitehti ja palvelumuotoilija) asetietojärjes- telmän määrittelyyn, suunnitteluun ja toteutustyön ohjaukseen. Kesällä 2021 kilpailutettu toteutustiimi, asetietojärjestelmän toteutustyön hankinta. Aika- ja kuluperusteinen asi- antuntijatyö (päärooleina projektipäällikkö, arkkitehti, toteuttajat ja testaajat) asetietojär- jestelmän toteutustyöhön. Suunnittelu- ja toteutustyöt käynnistetty loppuvuodesta 2021 monitoimittajamallilla. Ampuma-aselain muutosten mukaisen, uusien toiminnallisuuksien sisältämän asetietojärjestelmän käyttöönottoaikataulu on vahvistettu 1.3.2024.” Poliisihallitukselta edellä mainittujen kolmen järjestelmän kilpailuttamiseen ja toteu- tukseen liittyvät ongelmat eivät ole ainutlaatuisia, vaan toistuvat valitettavan usein julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaan tehdyissä tietojärjestelmähan- kintojen kilpailutuksissa eri julkisilla toimijoilla. Tämän osion kirjoittajan havaintojen mukaan tällöin muun muassa järjestelmän laajuutta ei ole kunnolla hahmotettu tilaa- jan eikä tarjoajien puolella, järjestelmään kohdistuvat vaatimukset ovat epäselviä ja muuttuvat järjestelmän valmistelun aikana, tilaajalla tai toteuttajalla ei ole riittäviä voimavaroja eikä osaamista hankkeen toteuttamiseen tai tuottaja ei tunne riittävän hyvin julkisen hallinnon erityispiirteitä. Näitä tietojärjestelmähankintojen ongelmia on esiintynyt eri toimijoilla valtion hallinnossa ja laajemminkin julkisessa hallinnossa niin 28 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 runsaasti, että olisi syytä vakavasti harkita perusteellista selvitystä siitä, miten ongel- mia voitaisiin jatkossa paremmin ratkoa etukäteen. Poliisin ICT-menot olivat vuonna 2020 yhteensä 55,4 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa on sisäisten ICT-palvelujen ostot. Esimerkiksi vuonna 2020 nuo ostot olivat yhteensä 40,8 miljoonaa euroa, eli 74 % poliisin kaikista ICT-menoista. Ne ovat käytännössä TUVE- ja TORI -palvelusopimusten maksuja Valtorille. Toiseksi suurin kustannuserä ovat Lisenssimaksut, sovellusvuokrat ja käyttöpalvelut. Niihin käytettiin vuonna 2020 yhteensä 8,3 miljoona euroa, eli 15 % poliisin ICT-menoista. Poliisin ICT-menot ovat kasvaneet vuoden 2010 41,4 miljoonasta eurosta vuoden 2020 55,4 miljoonaan euroon, eli 34 %. Poliisin ICT-menojen kehitys on verrannollinen verrokkien kanssa Puolustusvoimia lukuun ottamatta. Verrok- keina tässä vertailussa on käytetty Oikeusministeriön hallinnonalaa, Puolustusvoimia, Raja- vartiostoa ja Tullia. Kuten seuraavasta kuviosta ilmenee ovat poliisin ostot Valtorilta kasvaneet voimakkaasti vuoden 2017 27,3 miljoonasta eurosta vuoden 2021 42,8 miljoonaan euroon, eli 56,8 %. Samaan aikaan Valtorin liikevaihto on kasvanut maltillisemmin, eli 2017 vuoden 303,2 miljoonasta eurosta vuoden 2021 415,7 miljoonaan euroon (ennakkotieto), eli 37,1 %. Mukana ostoissa on otettu poliisihallitus ja poliisilaitokset ja pois jäänyt KRP, Supo ja POL AMK, sillä näin on Valtorin ilmoituksen mukaan toimittu myös aikaisemmissa Poliisin pyyn- nöissä. (Lähde: Valtorin asiakastiedot). Kuvio 11.  Pystykaavio esittää poliisin ostot Valtorilta vuosina 2017–2021. Mukana ostoissa on otettu Polii- sihallitus ja poliisilaitokset ja pois jäänyt KRP, Supo ja PolAmk. 0 5 000 000 10 000 000 15 000 000 20 000 000 25 000 000 30 000 000 35 000 000 40 000 000 45 000 000 2017 2019 2020 2021 29 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön hallinnonalan tietohallintoasioita yhteensovittaa ja ohjaa Sisäministeriön hallinnonalan tietohallintoasioita yhteensovittava ja ohjaava ryhmä (TIHRY), jonka tehtä- vänä on edistää hallinnonalan yhteisiä tietohallinto- ja digitalisaatiotehtäviä, edistää hal- linnonalan merkittävien tietojärjestelmähankkeiden yhteen toimivuutta ja seuraa tietojär- jestelmähankkeiden etenemistä. Myös Valtorilla on edustus Tihry-ryhmässä sekä eräissä poliisin ICT-kehittämistä tekevissä ryhmissä. Sisäministeriön tietohallinto ohjaa hallinno- nalan tietohallintoa, koordinoi yhteisiä tietojärjestelmähankkeita ja ohjaa tietohallinnon kehittämistä virastoissa ja laitoksissa. Ministeriötason tietohallinnon kokonaisuuteen kuu- luvat myös verkkoviestinnän ja tietopalvelun tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito sekä sähköisen asioinnin kehittäminen ja koordinointi. Virastojen ja laitosten tietohallinnot vastaavat omien substanssijärjestelmiensä kehittämisestä ja hallinnonalan yhteisten hank- keiden lopputulosten käyttöönotosta ja hyödyntämisestä. (Lähde: Sisäinen valvonta sisä- ministeriön hallinnonalalla, Määräys SM2085 00.01.02.03 20.01.2020 SMDno-2019-2132). POL IT taas toimii Poliisihallituksen sisällä tietohallinnon vastuualueella, joka on osa poliisi- hallituksen teknologiayksikköä. POL IT:llä on sen johdon arvion mukaan (POL IT:n johdon tapaaminen 16.12.2021) suh- teessa poliisin toiminnan laajuuteen vähän omaa ICT-henkilöstöä, mikä on johtanut huo- mattavaan ostopalvelujen määrään sekä vaikeuksiin viedä kehityshankkeita läpi. Henki- löstön vähyys näkyy mm. siinä, ettei poliisilla ole tällä hetkellä kattavaa varallaolojärjestel- mää, jolla häiriötilanteita voitaisiin hallita virka-ajan ulkopuolisena aikana. Rapautuneet vanhat järjestelmät, joiden toimittajatuki on päättynyt, muodostavat myös vakavan riskin poliisin käytettävissä oleville tietojärjestelmille. Poliisihallituksen ICT-henkilöstön vähäisyys on tullut eri yhteyksissä esille, mm. Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapion tapaa- misessa selvityshenkilöiden kanssa 26.1.2022. Hänen mukaansa POL IT:llä ei ole kykyä tuottaa tarvittavia palveluja poliisilaitoksille. POL IT-keskukselta saadun selvityksen mukaan keskuksessa työskentelee noin 125 hen- kilöä. Vuoden 2021 htv-toteuma oli 117,5 htv. Tästä työpanoksesta kehittämishankkeisiin kohdistui 55,3 htv (sisältää myös esim. hankintatoimen ja arkkitehtien työpanoksen hank- keille sekä poliisin ulkopuoliset hankkeet) ja tuotannossa olevien tietojärjestelmien ylläpi- toon ja tuotannon turvaamiseen 39,5 htv. Virve-palvelu ja -pääkäyttäjätehtäviin kohden- nettiin 6,4 htv. Loput 16,3 htv koostuvat mm. hankintatoimen, talous-controller-, arkkiteh- tuuri-, tietoturva- ja esimiestehtävistä. POL IT:n henkilöstöstä noin 10 % tuottavat palveluja poliisin ulkopuolelle, muille val- tion viranomaisille. Nämä palvelut liittyvät tavalla tai toisella poliisin omiin IT-palveluihin. PTR-yhteistyössä (Poliisi, Tulli ja Rajavartiosto) poliisi tuottaa toisille järjestelmiä ja toisaalta myös käyttää muiden tuottamia järjestelmiä omassa toiminnassaan. Kustannusten jako tästä yhteistyöstä on tärkeää kohdentaa eri viranomaisten kesken oikein. 30 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 POL IT:n arvioima tarve henkilöstön lisäämiseen on 11 henkilöä, jota esitettiin poliisihalli- tuksen sisällä jo vuodelle 2021, jolloin lisäys toteutui kahden HTV:n osalta. Tämä henkilös- tön määrän lisäyksen leikkaus on tehty vuosittain ja vaikutus kumuloituu aina vuosittain. Rahoituksen leikkaus ei poista hankkeissa tehtäviä töitä ja niistä aiheutuvia kuluja, vaan siirtää niitä aina seuraavaan vuoteen, jolloin paitsi hankkeet viivästyvät, ne myös tulevat suunniteltua kalliimmiksi, kun hankkeen pyörittämiseen tarvittava ”perusinfra” (hanke- henkilöstö, poistuvan tietojärjestelmän ylläpito jne.) joudutaan ylläpitämään suunniteltua pidempään (Lähde: Poliisihallituksen poliisitoimintayksikkö). Vuodelle 2022 on esitetty samoin 11 HTV:n lisäystä. Tämän hetken henkilöstövajeen arvi- oidaan olevan 14 ja se tulee kasvamaan nopeasti mm. KEJO:n ja VITJA:n vaatimusten takia vuoden 2024 tasolla jo 80 HTV:n tasolle. Henkilöstön ja rahoituksen osalta vaje on pahin perustoiminnoissa, eli järjestelmien ylläpidossa. Hankerahoitusta on jouduttu leikkaamaan huomattavasti 20 miljoonan euron tasolle, vaikka tarve jatkuvien hankkeiden osalta esi- merkiksi vuodelle 2022 oli noin 25 miljoonaa, mikä aiheuttaa hankkeiden viivästymistä. POL IT:n henkilöstötarve luonnollisesti riippuu muun muassa siitä, miten sen ja Valto- rin työnjakoa kehitetään, miten kesällä valmistunutta poliisin ICT:n Kehittämisohjel- maa vuosille 2021–2025 ryhdytään toteuttamaan ja millä aikataululla. Verrattuna muihin Pohjoismaihin on poliisin IT-henkilöstön määrä matalin. Alla olevan tau- lukon luvuissa on mukana Suomesta POL IT:n henkilöstö ja arvio poliisille Valtorissa teke- vän henkilöstön määrästä, samoin on menetelty myös muiden maiden osalta. Luvuissa ei ole huomioitu pienehköjä eroja poliisin IT-henkilöstön työtehtävissä eikä yksityisiltä kon- sulteilta ostettuja palveluja. (Lähde: POL IT:n laatima selvitys) Kuvassa huomiota kiinnittää se, että kun toisaalta ostot Valtorilta ovat yli 2/3 poliisin ICT-menoista niin taulukossa on Valtion poliisille työtä tekevien HTV-määräksi arvioitu hie- man tuota osuutta pienempi HTV-määrä (hieman alle 60 %). Tuo kustannusten pohjalta laskettaviin henkilöstömääriin (henkilöstöä saman verran suhteessa kokonaiskustannuk- siin) nähden ero ei niin ole merkittävä, että se muuttaisi muuksi sitä kuviosta ilmenevää seikkaa, että Suomessa poliisin ICT-palveluja tuottaa vertailukelpoisiin Pohjoismaihin näh- den pienempi henkilöstömäärä. Lisäksi on huomioitava volyymiedut Valtorin toiminnassa suhteessa POL IT:n toimintaan, koska Valtori tuottaa samoja tai saman tyyppisiä palveluja useille viranomaisille, kun taas POL IT keskittyy lähinnä poliisin ICT-palveluihin. Luvut ovat suuntaa-antavia. 31 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Kuvio 12.  Pystykaaviossa verrattu poliisin ICT-palveluissa toimivien HTV-määrä verrattuna Ruotsin, Norjan ja Tanskan vastaaviin lukuihin. POL IT:n johdon näkemyksen mukaan henkilöstön vajaus ja riittämätön rahoitus on pit- kittänyt hankekehitystä ja heikentänyt poliisin IT-järjestelmien ylläpitoa, mikä heikentää poliisin vaikuttavuutta ja tuottavuuskehitystä, vaarantaa tietosuojaa ja luottamusta polii- sin toimintaan. Voidaankin todeta, että keskittyminen poliisin HTV-määrään on aiheuttamassa sen, että vaikka poliisin henkilöstön määrää onnistuttaisiin lisäämään tavoitteiden mukai- sesti, mutta jos se tapahtuu ICT:n kustannuksella, on vaarana, että poliisilla on jatkossa käytettävissään heikosti toimivat tietojärjestelmät ja vaikka poliisihenkilöiden määrä olisi suurempi kuin nykyisin, on heidän vaikuttavuutensa heikompi kuin nykyisin. Poliisilla on käytössä vain yksi valtakunnallinen ja laaja tietojenkäsittely-ympäristö (TUVE, jonka infran tuottaa Valtorin henkilöstö), tällöin poliisilla ei ole esimerkiksi perustietotek- niikkaan liittyvää henkilöstöä itsellään, toisin kuin esimeriksi puolustusvoimilla on liittyen heidän itsensä tuottamiin tietojenkäsittely-ympäristöihin. Valtori-yhteistyössä TUVE:ssa on ongelmia mm. työnjaossa, esimerkiksi tietojärjestelmien ns. keskikerrokseen (sisältää mm erilaisia tietokantoja) liittyviin toimintoihin, joilla mahdollistetaan erillisten sovellusten toimivuus. Poliisilaitosten tasolla ongelmia koetaan olevan Valtorin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Seuraava esimerkki saadusta palautteesta on Pohjanmaan poliisilaitokselta: Ongelmien hoitaminen on vaikeaa. Kustannusnousut siirtyvät kyllä heti poliisille tulevaan laskuun, 32 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 mutta ongelmatilanteissa ei samanlaista ripeää asioihin tarttumista näy. Olemme yhden poliisiaseman linjayhteyksien kanssa takunneet nyt kohta vuoden. Linjayhteydet ovat Val- torin vastuulla, mutta asia ei edisty. Ongelmat ovat meillä jokapäiväisiä: vikahälytyksiä, joi- den takia partiot ajavat asemalle hälytysajoa pahimmillaan 100 km päästä, oven lukot tei- pataan, jotta asiakkaat pääsevät sisälle, henkilökunnalla on kuulosuojat, jotta voivat työs- kennellä hälytysten mennessä päälle päivällä, huoltomies käy jatkuvasti paikalla poliisin laskuun korjaamassa vikoja, käyntikerta 500 e. Kulut ja ongelmat tulevat poliisilaitokselle, asia on kuitenkin lakisääteisesti Valtorin hoidettavaa. (Lähde: Pohjanmaan poliisipäällikkö Kari Puolitaival) Valtorin puolelta asiakkuusjohtaja Pasi Vaara totesi yhteistyöstä poliisin kanssa seuraavaa ”Poliisi asiakkaana näyttäytyy monitahoisena Valtorin suuntaan ja tilauksia sekä yhteyden- ottoja poliisilta tulee eri tahoilta ympäri Valtoria. Poliisin toiminta Valtorin suuntaan tulisi olla koordinoidumpaa ja keskitetympää.” Asiakkuusjohtaja Pasi Vaara ja asiakaspalvelupäällikkö Mikko Kaipainen kertoivat, että jokainen poliisilaitos on kovin itsenäinen, eikä laitoksilla ole aina halua, eikä varoja oikea aikaiseen hankintaan esimerkiksi TUVE-laitteiston osalta. Laitokset hankkivat heidän mukaansa usein halvimpia mahdollisia ratkaisuja ja ne aiheuttavat ongelmia. Esim. hal- valla saadut värikasetit särkivät monitoimitulostimen eräässä poliisilaitoksessa ja aiheut- tivat takuun raukeamisen. Myöskään turvatekniikkaa ei ole uudistettu laitoksissa ajal- laan. Nettiyhteyksien ylläpidossa laitosten erilainen osaaminen tulee hyvin näkyviin. Esi- merkiksi Helsingin poliisilaitoksella on osaavia henkilöitä, mutta näin ei ole kaikissa poliisilaitoksissa. Heidän mukaansa poliisin ostot Valtorilta ovat kasvaneet voimakkaasti, koska jatkuvien palveluiden käyttö kapasiteettipalveluiden osalta kasvaa jatkuvasti. Poliisilla on suuri määrä järjestelmiä ja uusia järjestelmiä tulee koko ajan. Poliisi on ottanut käyttöönsä myös uusia palveluita, joista yhtenä merkittävänä puhepalvelut. Ongelmina VITJA:n ja KEJO:n osalta Valtorin näkökulmasta on mm. alustapäivitysten vai- keus johtuen osin käytetystä teknologiasta ja toisaalta Valtorin resurssien vajauksesta. Ongelmia on olut myös tilausten saamisessa tai niiden puutteellisuudessa. Valtorin resurs- sivaje on näkynyt selkeimmin integraatio- ja tietokanta töiden osalta. Tähän on voinut vai- kuttaa mm. se, ettei tilauksia töistä ole saatu tai että Valtorilla ei ole ollut henkilökuntaa huolehtimaan tehtävästä. Integraatio töiden osalta Valtori on kyennyt korjaamaan tilan- teen ja tällä hetkellä työpyynnöt saadaan työmääräarviointiin ja toteutukseen käytännössä heti kun tarpeellisilla tiedoilla varustetut tilaukset tulevat. Heidän mukaansa Valtorilaisten HTV-luku poliisin ICT-tehtävissä on suuruusluokaltaan 220, eli sama, mitä POL IT:n edustajat käyttivät edellä olevassa pohjoismaisessa vertailukuvassa. 33 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 He korostavat, että Valtorin palvelutuotanto on vahvasti aliresursoitu. Henkilöstövaje vuo- den 2021 syksyllä oli arviolta 30 HTV, näihin ei oltu saatu rekrytointilupia. Voimassa oleva ohjeistus on se, että Valtorin henkilöstömäärän ei tule kasvaa. Uusien hyvinvointialueiden myötä tulee Valtorille runsaasti uusia asiakkaita ja loppukäyttäjiä, mutta yhtään uutta hen- kilöä ei ole saatu palkata. Poliisissa poliisihallituksen ylitarkastaja Pauli Pekkanen on nimetty yhdyshenkilöksi Val- torin suuntaan. Hänellä ja Mikko Kaipaisella on palavereja säännöllisesti viikoittain. Tämä yhteistyömalli käynnistyi 1.3.2021 ja se on parantanut yhteistyön sujuvuutta. (Lähde: Yllä olevat Valtroin asiakkuusjohtaja Pasi Vaaran ja asiakaspalvelupäällikkö Mikko Kaipaisen kommentit on tallennettu Teams tapaamisesta 21.1.2022 selvityshenkilö Timo Kietäväisen kanssa. Teksti on vielä tarkistettu asiakkuusjohtaja Vaaralla.) Valtorilaisten edellä olevat kommentit vastaavat pitkälti selvityshenkilö Kietäväisen huomioita poliisin ICT-kehittämisen ja tilaustoiminnan, sekä laajemminkin hankin- tatoiminnan hajanaisuudesta. On tärkeää, että poliisin hankintojen, niin ICT-hankin- tojen kuin muidenkin hankintojen keskittämistä jatketaan, huolehditaan hankinto- jen oikea-aikaisuudesta ja selkeytetään hankinnoissa toimivien henkilöiden toimival- lan rajat sekä otetaan huomioon hankinnan koko elinkaaren aikaiset kustannukset. Hankintoja käsitellään tarkemmin raportin luvussa 4.2. Valtorin käytettävissä olevista resurssit tulee mitoittaa oikein Valtorin asiakkaiden tarpeiden suhteen, että se kykenee vastaamaan oikea-aikaisesti valtionhallinnon sisäisen työnjaon mukaisesti sille kohdistuvista palveluvaatimuksista ja -tilauksista. Poliisin ostopalvelut ovat varsin suuret, koska poliisi käyttää kumppaneiden erityisosaa- mista ja sitä kautta ostopalveluita vahvasti kehittämistoiminnassa, joka on säädösperus- teista tai muutoin poliisin toiminnan kannalta välttämätöntä. Suhteellisesti tämä nostaa palveluostojen osuutta omaan henkilötyöhön verrattuna. Ostopalveluja lisää myös se, että poliisin toiminnan laajuudesta johtuen poliisilla on paljon monimutkaisia tietojärjestelmiä, joihin tarvitsee hyödyntää ostopalveluita tietyn tason ylläpitotukeen ja jatkokehitykseen. Ostopalvelujen suuri merkitys huomioon ottaen niihin liittyvää poliisihallituksen tilaa- jaosaamista, sopimusten onnistumista ja niistä saatuja tuottavuushyötyjä olisi tarpeen arvioida säännöllisesti. Poliisin IT-keskuksella on ylläpidossa noin 100 järjestelmää, joiden alustapalvelut (inf- ran) tuottaa Valtori. Järjestelmien määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kehi- tystä on leimannut heikosta arkkitehtuurin noudattamisesta johtuen yksittäisten järjes- telmien kehitystyön aloittaminen esiin nousseiden erillistarpeiden mukaan, joskus hyvin- kin nopeasti. Lopputuloksena on heikosti hallittavissa ja johdettavissa oleva kehittämistyö. 34 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Tämä on heikentänyt selvityshenkilöiden arvion mukaan tietojärjestelmien käytettävyyttä ja lisännyt kehittämiskustannuksia. Saamme selvityksen mukaan, POHA on Valtorin toimintaan ja asemaan liittyen korostanut, että Valtorin toiminnan lähtökohtana tulee olla, että ensin hoidetaan asiakkaan kriittiset ja lakisääteiset palvelutarpeet kuntoon ja sen jälkeen kyseisen toiminnan tulee olla kustan- nustehokasta. Valtorin palvelukehityksessä on tärkeintä huomioida valtionhallinnon koko- naiskustannustehokkuus. Ei siis ole kokonaisedun mukaista, jos Valtori päättää säästää jos- sain, joka aiheuttaa poliisille ja muille viranomaisille merkittäviä lisäkustannuksia. Valtorin palveluiden kustannusrakennetta ja hinnoitteluperiaatetta tulisi tarkastella uudelleen val- tiovarainministeriön tasolla yhteistyössä ministeriöiden kanssa. POHA:sta saatujen arvioiden mukaan TUVE-ympäristöä kehittäminen on tärkeää, jotta se vastaa mm. poliisin toiminnalliseen tarpeeseen, digitalisaation kehitykseen sekä tieto- turva- ja tietosuojaan liittyviin uhkiin. Onkin keskeistä, että valtiovarainministeriö järjes- täisi yhteiselle TUVE-kehitykselle rahoituksen keskitetysti, sen sijaan, että kokonaiskehitys vyörytetään asiakasmaksuihin, kuten poliisille. Poliisihallitus on ollut huolissaan siitä, että esimeriksi TUVEn uuden sukupolven kehitys oltaisiin vyöryttämässä palvelumaksuihin, joka poliisin osalta laskennallisesti tarkoittaisi jopa miljoonien lisäkustannuksia. TUVE:sta aiheutuvat kustannukset ovat jo kasvaneet voimakkaasti. Kun vuonna 2016 nämä menot olivat 23 miljoonaa euroa, ovat kustannukset tänä vuonna noin 33 miljoonaa euroa. Valtorin raportointi ei POL IT:stä saatujen tietojen mukaan kaikilta osin ole myös- kään toimivaa. Poliisi on TUVE-lain mukaisesti velvoitettu käyttämään Hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) tieto- ja viestintäteknisiä palveluita. TUVE-ohjaus on säädetty valtiovarainministe- riön vastuulle ja poliisilla on vain välilliset vaikutusmahdollisuudet TUVE-kustannusraken- teeseen (lähde SM:n 18.10.2021 muistio ”Poliisitoiminnan turvaaminen (TAE2022)). Polii- sille TUVE-palveluista aiheutuva kustannus on kuitenkin lähes puolet poliisin ICT-koko- naiskustannuksista. TUVE-ympäristön korotettu tietoturva sekä varautuminen aiheuttavat perustason ICT-palveluihin verrattuna merkittävän lisäkustannuksen. POHA:n taholta on selvityshenkilöille vastattu, että kustannustason hillitsemiseksi poliisi tekee toimia jatkuvasti, mm. priorisoi merkittävästi kehittämistoimintaa, optimoi tieto- järjestelmien kapasiteetti- ja suorituskykytarpeita poliisitoiminnan vaatimalle tasolle, kil- pailuttaa säännöllisesti tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehitykseen liittyviä sopimuksia ja edellyttää palvelutoimittajilta kustannustehokkuutta. IT-järjestelmien lukumääräinen kehitys on ollut ripeää, mitä hyvin kuvaa (lähde: POL IT -keskuksen toimintojen modernisointi Kehittämisohjelma v. 2021–2025 15.6.2021) 35 Sisä ministeri ö n julkaisuja 2022:24 Sisä ministeri ö n julkaisuja 2022:24 Kuvio 13.  Kuva esittää poliisin tietojärjestelmien kehityksen vuosina 1999–2021. Tiedoissa mukana valvonta- ja hälytystoiminta, lupahallinto, rikostorjunta, liikenneturval- lisuus ja muut sähköiset palvelut. Lähde: Poliisihallituksen PolStat-järjestelmä 36 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Tietojärjestelmien kehittäminen on vain osittain poliisin päätösvallassa, koska uusi kansal- linen lainsäädäntö ja EU:ssa tehdyt päätökset aiheuttavat melko usein kiireellisiä investoin- titarpeita poliisin tietojärjestelmille. Hyvä esimerkki poliisin tietoteknisten välineistön hajanaisuudesta on se, että poliisilla ei ole käytettävissään valtakunnallista keskitettyä teknisen valvonnan järjestelmää. Nykyisin eri poliisilaitoksien tilannekeskuksissa on käytössä 31 eri ohjelmistoilla toimivaa kamera- järjestelmää, mutta ne ovat hajanaisia ja sijaitsevat 41 kaupungin alueella. Samassa tilan- nekeskuksessa voi olla jopa kolmen eri kaupungin ohjelmistot eri koneilla. Toimivalla tek- nisen valvonnan kokonaisuudella poliisitoimintaa olisi helppo suunnata etupainotteisesti häiriötilanteisiin. Teknistä valvontaa hyödyntämällä on mahdollista vapauttaa poliisin työ- aikaa operatiiviseen toimintaan. Ruotsissa kameravalvonnan käyttöä on laajennettu ja kes- kitetty kokonaisuus luotu vuosien 2015–2018 aikana. (Lähde: Vuoden 2021 talousarvioesi- tys, Poliisihallituksen perustelumuistio; kehyksen ylittävät esitykset) Poliisin ICT-palveluista valmistui kesäkuussa 2021 laaja-alainen selvitys ja suunnitelma kehittämisohjelmasta: Poliisin IT-palvelujen turvaaminen - POL IT -keskuksen toiminto- jen modernisointi Kehittämisohjelma v. 2021–2025 15.6.2021, jonka laatijoina olivat Jari Vainikka, Hannu Vähäsaari, konsulttifirma Profit consulting Oy:stä. Kehittämisohjelma on perusteellisesti laadittu ja sisältää olennaisia kehitysesityksiä. Ohjelma on kaikilta osin ajankohtainen. Poliisin ICT-järjestelmän kehittämisen osalta em. kehittämisohjelmassa nostetaan esiin seuraavat haasteet. Niiden lisäksi selvityshenkilöt korostavat POL IT:n arkkitehtuurin ajan- tasaistamista ja sen pohjalta tapahtuvaa poliisin ICT-palvelujen kehittämistoiminnan joh- tamista. Huomion arvioista selvityksessä ja kehittämisohjelman suunnitelmassa on erityi- sesti teknisen velan vakava tilanne ja sen jatkuva kasvu. Kehittämisohjelma tiivistää keskeiset haasteet seuraavasti: − Tekninen velka on kasvussa − Teknistä velkaa ei saada kokonaan poistettua, mutta se voidaan saada hallin- taan systemaattisella työllä − Järjestelmien omistajuus on epäselvä vastuiden osalta ja heikentää teknisen velan hoitamista − Ilman hankkeiden ohjeistusta ja ohjeiden noudattamista teknisen velan syn- tymistä ei saada aisoihin − Nykyiset resurssit eivät pysty pitämään teknistä velkaa aisoissa, vaan se jopa kasvaa − Valtori-rajapinnan hoitamisen nykytila ja TUVE-resurssien niukkuus heikentä- vät teknisen velan hallintaa ja hidastavat tilanteen korjaamista. 37 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Em. kehittämisohjelmassa poliisin hankkeiden tuottavuuden ja arkkitehtuurin tilannetta kuvataan osuvasti seuraavalla tavalla: − Poliisin hankkeet luovat IT-arkkitehtuuria, ei varsinainen kokonaisuuden arkkitehtuurisuunnittelu − Tärkeitä arkkitehtuurilinjauksia ja hankkeiden toteutusohjeistuksia puuttuu POL IT-keskukselta eikä niitä voi ohjeistaa poliisin hankkeille − Poliisin hankkeiden tuottavuus on heikko ja samoin reagointi toiminnan muutoksiin − Ei ole päätettyä pilvistrategiaa, jonka mukaisilla toimenpiteillä saataisi kerralla iso tuottavuusloikka aikaiseksi − Nykyisellä resurssimäärällä vision mukaista tuottavuutta ei ole mahdollista toteuttaa − POL IT-keskus ei ole riittävän keskeisessä roolissa varmistamaan IT-hankkei- den suunnittelulähtökohtien oikeanlaista toteutumista eikä valvomassa nii- den ohjeiden mukaista toteutumista. Kehittämisohjelmassa esitetään kehittämistoimintojen käynnistämistä vuoden 2021 aikana. Selvityshenkilöille kerrotun mukaan (ylijohtaja Kolehmainen) toteutukseen ei ole kuitenkaan saatu määrärahaoja vuoden 2021 aikana lisäbudjeteissa. Selvityshenkilöt eivät käytettävissä olevan ajan puitteissa ole kyenneet tutustumaan POL IT:n toimintaan niin syvällisesti, että he voisivat esittää yksityiskohtaisia em. kehittämisoh- jelmasta kokonaan poikkeavia esityksiä. Sen sijaan selvityshenkilöt yhtyvät pitkälle POL IT:n kehittämisohjelmaan ja erityisesti siinä esitettyyn seuraavaan arvioon: ”POL IT-arkkitehtuurien ohjausvoima hankkeille ei ole riittävän vahvaa. Usein hankkeet tekevät itsenäisesti omat ratkaisunsa, vaikka POL IT konsultoisikin niitä. Ainoat keskei- set arkkitehtuurivaatimukset liittyvät TUVE- ja KATAKRI- vaatimuksiin. Arkkitehtuurin ohjeistuksen puutteita hankkeiden aloitusvaiheessa ovat mm.: • Käsitemallin yhtenäi- syys • Toimintamallin yhtenäisyys • Teknologia roadmap -näkemys (esim. Lupahallin- non ja Rikostorjunnan näkemykset eriävät toisistaan) Näitä em. tärkeitä linjauksia ei ole tehty Poliisissa ja sen tietohallinnossa ja osittain siksi arkkitehtuurin ohjaus jää vajaaksi POL IT -keskuksen näkökulmasta. ”De facto -arkki- tehtuuriksi valikoituu aikapaineessa liian usein kulloisenkin toimittajan suositte- lema hankekohtainen arkkitehtuuri. Tähän liittyvä ylimääräinen ylläpitokustan- nus jää Poliisille koko järjestelmän elinkaaren ajaksi.” 38 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Lisäksi kehittämisohjelmassa selvityshenkilöiden mielestä perustellusti korostetaan arkki- tehtuurin roolin kirkastamista ja asiantuntijaresurssien saattamista tasapainoon kehittä- mistarpeiden kanssa. Raportissa lainataan nimetöntä asiantuntijaa, joka selvityshenkilöiden mielestä osuvasti kuvaa kehittämistoiminnan hajanaisuutta: ”Hankkeet pitää saada arkkitehtuuriperiaattei- den mukaisesti toimimaan. Nykymallilla toimittaja voi hakea vahvistuksen tekemisilleen sieltä, mistä saa haluamansa vastauksen.” Arkkitehtuurin roolin kirkastamista on haitannut resurssipula: vasta vuonna 2020 viras- tossa aloitti ensimmäinen kokonaisarkkitehti työnsä ja lisäksi tietojärjestelmäarkkitehtejä on jouduttu allokoimaan kehittämishankkeille, eikä vakituiseen arkkitehtuuriohjaukseen ole saatu tarvittavaa määrää asiantuntijoita mm. rahoitukseen liittyvistä syistä. Edelleen kehittämisohjelmassa kiinnitetään perustellusti huomiota poliisin tietojärjestelmien kehit- tämisen hitauteen ja kalleuteen. Hankkeiden valmistumisen hitauteen vaikuttavat monet seikat: se, ettei hankkeita ole rahoitettu riittävästi, jolloin niiden toteutus venyy. Ongelmia aiheuttaa myös se, ettei hankkeiden rahoitus ole varmistettu kuin vuodeksi kerrallaan. Tämä rahoituksen lyhy- taikaisuus on useamman vuoden kehityshankkeissa, ei vain ICT:ssä, vaan muuallakin poliisin toiminnassa melkoinen ongelma. Hankkeiden viivästyksiä aiheuttavat myös Valtorin suorituskyky ja usein monimutkaiset tekniset ongelmat. Hankejohtamisen kehittäminen on koko ajan tärkeää. Poliisihallituksen asiantuntijat kuvaavat POL IT:n ongelmia osuvasti. Heidän mukaansa lähes kaikki säädösmuutokset ja erityisesti EU velvoitteiden täytäntöönpano edellyttävät poliisilta joko kokonaan uusia tietojärjestelmiä tai välillä merkittäviäkin muutoksia käy- tössä oleviin tietojärjestelmiin. Säädösten voimaantuloaikataulu voi olla tiukkakin, jolloin hankkeena toteutettavat uusien tietojärjestelmien rakentaminen tai nykyisten muutta- minen on kohtuuttomien aikataulupaineiden edessä eikä se mahdollista optimaalista ICT kehittämistä tai kustannustehokkuutta. Erityisen kriittistä on, että kustannuksiltaan mer- kittäviä ICT kehitystöitä joudutaan käynnistämään ja saattamaan loppuun ilman siihen osoitettua erillistä rahoitusta esityksistä huolimatta. Samoin säädösten täytäntöönpanoon perustuvien järjestelmien pysyvät menot (ylläpito) jää useimmiten rahoittamatta ja resur- soimatta kokonaan, mikä osaltaan heikentää POL IT:n edellytyksiä selvitä tehtävistään ja syö poliisin rahoitusta muusta toiminnasta. Tästä hyvänä esimerkkinä LIIKE hanke, jossa on konkretisoitunut kaikki edellä mainitut asiat (kohtuuton aikataulu, rahoituksen saamatta jääminen jne.). Suurten, aikaa vievien ICT järjestelmien kehittämistä haastaa myös nopeatkin säädösmuu- tokset, jotka on huomioitava myös järjestelmäkehityksessä kesken hankkeen. 39 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 − kaikki poliisin ICT hankkeet eivät ole käynnissä vain tuottavuus- tai tehok- kuussyistä! Lainsäädäntövelvoitteilla ei tavoitella tuottavuutta tai tehok- kuutta, esim. liikennevirhemaksut eivät tehosta poliisin toimintaa mitenkään − tiedonhallintalain yms. kasvavat, ei poliisitoiminnalliset vaatimukset, ovat myös kustannustekijä − poliisilla erityinen tarve myös tietojen turvallisuusnäkökohdille; lisää kustan- nuksia, haastaa järjestelmäkehitystä.” Selvityshenkilö Kietäväinen yhtyy edellä olevaan arvioon ja korostaa, että säädösmuu- tosten aiheuttamat järjestelmien muutos- ja kehittämistarpeet haastavat poliisin tieto- järjestelmien kehittämistä ja erityisesti pitkäjänteistä kehitystyötä, samoin kuin rahoi- tuksen lyhytkestoisuus ja riittämättömyys, mikä erityisesti tietojärjestelmien kehittämi- sessä vaikeuttaa työtä merkittävästi. Selvityshenkilöiden esitykset: Selvityshenkilöt pitävät POL IT -keskuksen Kehittämisohjelmaa vuosille 2021–2025 realis- tisena tilannekuvauksena ja siinä esitettyjä kehittämisesityksiä perusteltuina. Olisi tärkeää varmistaa ohjelman riittävä rahoitus, koska sillä on merkittävä vaikutus poliisin toiminta- kyvyn ja vaikuttavuuden turvaamiselle. Kehittämisohjelma on keskeinen ja konkreettinen toimenpidekokonaisuus poliisin valtakunnallisen ICT-toiminnan modernisoinnissa: 1. ark- kitehtuurin yhdenmukaistaminen, 2. teknisen velan korjaus ja 3. ylläpitotoiminnan nykyai- kaistaminen. Mikäli kehittämisohjelman toteutukseen ei ole saatavissa riittävää rahoitusta, on syytä priorisoida ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ja aikatauluttaa ne oikein käytettä- vissä olevien voimavarojen mukaan. Ohjelma olisi syytä käsitellä selvityshenkilöiden esit- tämässä poliisin talousasiain yhteistyöryhmässä kolmen muun vastaavan useamman vuo- den kehitystä linjaavan ohjelman kanssa. Kehittämisohjelman ajantasaisuudesta, välttämättömän POL IT:n tietojärjestelmien yllä- pitorahoituksen ja kehittämisrahoituksen eriyttämisestä on huolehdittava ja se olisi tär- keää käsitellä selvityshenkilöiden esittämässä uudessa poliisin talousasian yhteistyöryh- mässä. Selvityshenkilöt haluavat tähdentää, että kohtuullisella varmuudella kunnollisella rahoituksella ja hyvällä johtamisella saadaan integroituun arkkitehtuurimalliin perustuva ICT-uudistusinvestointi, jonka nettokustannussäästöt ja nettonykyarvo ylittävät kehittä- misohjelman osittaisen ja hitaan toteuttamisen. Ilman merkittävää resurssilisäystä ei POL IT yksinkertaisesti tule selviämään tehtävistään ja tilanne uhkaa kriisiytyä jo lähivuosina. Tästä aiheutuvat ongelmat heikentäisivät poliisin toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä luotettavuutta merkittävästi. Olennaista on koota tietojärjestelmien kehittäminen paremmin toimivaksi kokonai- suudeksi, mikä edellyttää selkeämpää kehittämistyön johtamista ajantasaistetun 40 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 arkkitehtuurisuunnitelman mukaisesti. Yksittäisistä, toisistaan irrallaan olevista tietojärjes- telmien kehittämisestä, tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä eroon. Tämän tavoitteen toteuttamista osittain vaikeuttaa mm. lainsäädännöstä aiheutuvat vaikeasti ennakoitavat nopeat tietojärjestelmien kehittämistarpeet. Selvityshenkilöiden mielestä Valtorin ja POL IT:n keskeistä työnjakoa on syytä arvioida erik- seen. Yleinen lähtökohta työnjaolle on ollut selkeä: Valtori vastaa toimialariippumatto- mista IT-palveluista ja niiden kehittämisestä ja yksittäisten virastojen omat kehitysyksiköt toimialakohtaisista järjestelmien kehittämisistä. Valtorin palvelukehityksessä on tärkeintä huomioida valtionhallinnon kokonaiskustan- nus-tehokkuus. Ei siis ole kokonaisedun mukaista, jos Valtori päättää säästää jossain, joka aiheuttaa poliisille ja muille viranomaisille merkittäviä lisäkustannuksia. Valtorin palve- luiden kustannusrakennetta ja hinnoitteluperiaatetta tulisi tarkastella uudelleen Valto- ria ohjaavassa Valtiovarainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Val- torin käytettävissä olevista resurssit tulee mitoittaa oikein Valtorin asiakkaiden tarpeiden suhteen, että se kykenee vastaamaan oikea-aikaisesti valtionhallinnon sisäisen työnjaon mukaisesti sille kohdistuvista palveluvaatimuksista ja -tilauksista. POL IT:n oman henkilöstön määrä suhteessa sille asetettuihin vaatimuksiin ja muihin Poh- joismaihin verrattuna vaikuttaa olevan alimitoitettu, mikä on osaltaan johtanut ostopalve- lumenojen huomattavaan osuuteen poliisin IT-menoissa sekä toisaalta pidentänyt hank- keiden toteutusaikoja. On syytä selvittää olisiko syytä lisätä valtion viranomaisten IT-kehittämisessä yhteis- työtä eri virastojen kesken Valtori-yhteistyön ulkopuolella. Näin kyettäisiin hyödyntä- mään nykyistä paremmin eri virastoissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja parhaita henkilöitä useissa virastoissa samanaikaisesti kehitteillä olevien tietojärjestelmien kehittämiseen. PTR-yhteistyössä on tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannukset jaettava järjes- telmien käytön mukaan oikein yhteistyössä olevien viranomaisten kesken. Poliisihallituksessa esiin nousseeseen ajatukseen, että tulisi selvittää, olisiko mahdollista järjestää yhteiselle TUVE-kehitykselle rahoitus keskitetysti, sen sijaan, että kokonaiskehitys vyörytetään asiakasmaksuihin, kuten poliisille, on selvittämisen arvoinen. Poliisin ICT-osaamisen ajan tasalla pitäminen on tärkeää ja aihealue tulee huomioida riittävästi Poliisiammattikorkeakoulun opetuksessa sekä työn ohessa tapahtuvassa koulutuksessa. 41 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 3 Poliisin toimitila- ja kiinteistömenoista Timo Kietäväinen Poliisin toimitilaverkkoa on supistettu merkittävästi, erityisesti PORA 3 toteutuksen yhtey- dessä. Poliisin toimitilamenot ovat kasvaneet kolmanneksella, 20 miljoonalla eurolla vuo- desta 2010 (61 milj. €) vuoteen 2021 (81 milj. €, ennakkotieto). Tästä huolimatta polii- sin toimitilojen osalta investointivelka on kasvanut, eikä kunnossapitotoimista ole kyetty huolehtimaan riittävästi. Tästä johtuen mm. sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet toimiti- loissa korjausvelka jatkaa kasvuaan. Kustannuksia lisäävät osaltaan uudistuvat säädök- set, jotka aiheuttavat koko ajan uusia investointitarpeita. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvi- taan pidemmän aikavälin kehittämissuunnitelmaa, joka tulisi olla budjetointi- ja JTS-pro- sessin pohjana. Suunnitelma tulisi käsitellä selvityshenkilöiden esittämässä uudessa poliisin talousasiain yhteistyöryhmässä. Poliisihallituksessa toimitila-asiat on järjestetty poliisihallituksen teknologiayksikköön kuu- luvaan toimitilahallinto-vastuualueeseen. Poliisin toimitilaverkkoa on supistettu merkittävästi viimeksi PORA 3 toteutuksen yhtey- dessä. Poliisin toimitilojen kunnossapidossa on havaittu ongelmia. Se, että joillakin poliisi- asemilla on niin pahoja sisäilmaongelmia, että joudutaan siirtymään enemmän tai vähem- män tilapäisiin väistötiloihin, kuvastaa sitä, ettei toimitilojen kunnossapito toimi riittävän pitkäjännitteisesti. Kunnossapidosta säästäminen johtaa yleensä pidemmällä aikavälillä korkeampiin toi- mitilakustannuksiin, kuin pitkäjännitteinen, rakennuksen kunnon pohjalta oikein ajoi- tettu korjaustoiminta johtaa. Valtaosa poliisin käyttämistä tiloista on vuokrattu valtion liikelaitos Senaatilta, mutta ei kaikkia. Senaatin toiminnasta säädetään lailla. Senaatti-liikelaitos muodostaa konsernin, johon kuuluu Senaatti-kiinteistöt ja sen tytäryhtiö Puolustuskiinteistöt. Konserniin kuuluu myös Maakuntien Tilakeskus oy ja Senaatin Asema-alueet Oy. Poliisihallitukselta saadun tiedon mukaan noin 40 % vuokrasopimuksista on tällä hetkellä muiden kuin Senaatin kanssa tehtyjä. Kuitenkin kaikki uudet vuokrasopimukset tehdään Senaatin kanssa. Senaatti toimii toimitilojen vuokraajana tai edelleen vuokraajana toimiti- loissa. Toimitilamenoista Senaatille maksetaan valtaosa, eli vuositasolla noin 80 miljoonan 42 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 euron toimitilakustannuksista runsas 60 miljoonaa euroa maksetaan Senaatille (Lähde: Poliisin hankintatilastot). Neliövuokrien kehitys 2012–2021 poliisin tilat ja markkinavuokrat toimistotiloista -tarkas- telu osoittaa, että poliisin toimitilavuokrat ovat nousseet markkinavuokria nopeammin. Alla olevassa kuvassa 3.1. on Senaatista saadun tiedon mukaan ovat mukana maakunta- keskuksissa ja muissa suurimmissa keskuksissa sijaitsevat tilat. (Lähde Senaatin tilastot). Seuraavassa kuvassa 3.1. Poliisihallituksen vuokrat e/kk/m2 sisältävät Senaatilta suoraan vuokratut kohteet ja Senaatin kautta edelleen vuokratut kohteet. Markkinavuokrien lähde on KTI e/kk/m2: Kiinteistötiedon tilasto, markkinavuokrat kaikista toimistotiloista sisältäen business parkit. Kuten alla olevasta kuvasta 14. näkyy ovat poliisin toimitilojen vuokrat nousseet erityi- sesti vuodesta 2017 lukien markkinavuokria nopeammin. Syinä tähän ovat olleet Senaa- tin vuokran määräytymisperusteiden muutos ja kasvava poliisin toimitilojen korjausten määrä, joita kuvataan tekstissä myöhemmin sekä uudisrakennushankkeiden myötä tapah- tunut vuokrien nousu. Kuvio 14.  Neliövuokrien kehitys poliisin Senaatilta vuokratuista tiloista verrattuna markkinavuokrien kehi- tykseen vuosina 2012–2021. Poliisin toimitilavuokrat ovat nousseet erityisesti v. 2017 alkaen. 6 8 10 12 14 16 18 20 22 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 SK Poha e/kk/m2 KTI e/kk/m2 43 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Poliisi on Senaatin toimitilojen vuokraajana toiseksi suurin asiakas. Asiakkaista Puolus- tusvoimat on selvästi suurin, euroissa mitaten hieman yli neljä kertaa suurempi kuin Poliisihallitus. Taulukko 1.  Senaatin suurimmat asiakkaat 2021 (ennakkotieto). Senaatti-konsernin liikevaihto 2021 M€, alustava tulos 18.1.2022. Suurimmat asiakasorganisaatiot. Senaatti-konserni yhteensä 1 Puolustusvoimat 265,7 2 Poliisihallitus 64,9 3 Valtioneuvoston kanslia 43,1 4 Rikosseuraamuslaitos 42,4 5 ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) 27,4 6 Tuomioistuinvirasto 22,8 7 Museovirasto 22,4 8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 18,0 9 Opetushallitus 17,4 10 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 17,3 11 Verohallinto 16,6 12 Rajavartiolaitos 15,3 13 Suomen Kansallisooppera ja baletti sr 11,5 14 Tulli 10,9 15 Luonnonvarakeskus Luke 10,2 Yhteistyö poliisin ja Senaatin väillä on viime aikoina parantunut, mutta ongelmia on yhä olemassa. Esimerkiksi poliisilaitosten edustajilta saatujen kommenttien mukaan Senaatin kiinteistöjen huoltoon liittyvät palvelut, kuten pienet korjaukset, siivoukset jne. koetaan kalliiksi. Poliisihallinnossakin lisätään sähköautojen käyttöä. Sitä varten tarvitaan lataus- pistokkeita. Viime vuonna Senaatti poliisin pyynnöstä rakennutti pistokkeet muutamalle hallinnoimalleen poliisiasemalle. Muistaakseni yhden pistokkeen hinta oli Senaatin las- kuttamana n. 7.000 e/kpl. Samoin ongelmalliseksi koetaan se, että Senaatti toimii paikoi- tellen kahdessa roolissa toimitilojen omistajana ja vuokraajana sekä isännöitsijänä. Näin 44 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 tapahtuu esimerkiksi Seinäjoella. (Lähde: Pohjanmaan poliisilaitoksen johdon haastattelu 28.1.2022). Poliisin toimitiloihin kohdistuu uusien ja koko ajan tiukkenevien turvamääräysten joh- dosta investointitarpeita, joita saamiemme tietojen mukaan poliisihallitus on yhdessä Senaatin kanssa selvittänyt. Näihin investointitarpeisiin ei ole saatu riittävästi määrärahoja viime vuosina. Poliisin toimitilaongelmia kuvaa valitettavan hyvin sisäilmaongelmien kasvu. Poliisin val- vonta- ja hälytystoiminnan tila -selvityshankkeen loppuraportti 18.2.2019 s. 10: ”Tällä het- kellä monessa poliisilaitoksessa on toimitilojen kanssa mittavia ongelmia, erityisesti vaka- vat sisäilmaongelmat ovat monella poliisiasemalla tätä päivää tuottaen kaikelle operatii- viselle toiminnalla isoja haasteita ja henkilöstön terveydelle merkittävää vaaraa. Monella poliisilaitoksella ollaan tällä hetkellä sisäilmaongelmien johdosta väistötiloissa. Toiminto- jen hajautuminen useisiin eri paikkoihin ei voi olla aiheuttamatta suuria ongelmia toimin- nalle. Ylimääräisiä ja ennakoimattomia toimitiloihin ja työterveyshuoltoon liittyviä kustan- nuksia aiheutuu kaiken aikaa. Ylimääräisiä ja ennakoimattomia toimitiloihin ja työterveys- huoltoon liittyviä kustannuksia aiheutuu kaiken aikaa. Erityiseksi haasteeksi on muodostu- nut kiinteistönomistajan puutteellinen kyky reagoida nopeasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti esiin nousseisiin sisäilmaongelmiin.” Väistö- ja tilapäistilaongelmat kohdistuvat tällä het- kellä mm. Oulun, Vantaan ja Rovaniemen pääpoliisiasemiin (lähde SM:n 18.10.2021 muis- tio ”Poliisitoiminnan turvaaminen (TAE2022)). Poliisihallituksesta saatujen tietojen mukaan poliisin toimitiloissa on tällä hetkellä yhteensä 12 sisäilmaongelmakohdetta ja väistötiloi- hin on jouduttu siirtymään neljässä kohteessa. Alueellisesti toimitiloihin liittyvät ongelmat ja investointitarpeet jakautuvat epätasaisesti. Tästä esimerkkinä on Lapin poliisilaitos, jossa on yhteensä kahdeksan rakennushanketta ml. Rovaniemen pääpoliisiaseman uudisrakennus. Hankkeiden yhteinen kustannusarvio on peräti 150 miljoonaa euroa. Yhtään investointipäätöstä ei kuitenkaan noiden hankkei- den osalta ole kyetty tekemään. Uusin toimitila Lapin poliisilaitoksen alueella on raken- nettu vuonna 1989, eli sekin alkaa jo tulla peruskorjausvaiheeseen. Laitoksella on käytös- sään kiinteistöasioissa yksi muista poliisitehtävistä siirretty poliisimies. (Lähde: Lapin polii- silaitoksen johdon haastattelu 26.1.2022) 45 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Kuvio 15.  Pylväskaavio esittää Senaatilta poliisin vuokraamien tilojen ongelmarakennukset verraten Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomea. Lähde: Senaatti Tämä Pohjois-Suomessa sijaitsevien poliisin toimitilojen muista alueista heikompi sisäil- matilanne käy hyvin ilmi yllä olevasta kuvasta 3.3., josta käy myös ilmi se, että Pohjois-Suo- messa on ryhdytty muita alueita enemmän toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi (Lähde: Risse Koposen esitys toimistokokouksessa 8.12.2021). Nämä toimenpiteet eivät ole tosin Lapin poliisilaitoksen johdon mukaan johtaneet vielä päätöksiin. Väistötilaratkaisuihin liittyy omat kokonaiskustannuksia merkittävästi lisäävät seikat. Tästä esimerkkinä Senaatissa poliisin vuokratilojen osalta yhdyshenkilönä toimiva asiakkuus- ryhmän päällikkö Petri Porkka 20.1.2022 kertoi, että Kuopiossa poliisin väliaikaisiin tiloi- hin muuton arvioitiin maksavan noin 30 miljoonaa euroa investointikustannuksena, kun uuden poliisitalon hinta vastaavasti oli sen hetken arvion mukaan 45–50 miljoonaa euroa. Tämäkin esimerkki osaltaan kuvaa hyvin sitä, miten tärkeää toimitilojen pitkäjäntei- nen, ajallaan kunnossa pitäminen on sekä toisaalta sitä, että on tarkoin arvioita uus- tuotanto- ja peruskorjausvaihtoehtojen kannattavuutta ennen ratkaisujen tekemistä. Poliisin toimitiloihin kohdistuu varsin usein muitakin yllättäviä ja nopeasti toteutuksen vaativia investointitarpeita, kuten esimerkiksi selvityshenkilöille kerrottu Euroopan neu- voston kidutuksen vastaisen komitean taholta tullut 1,5 miljoonaa euroa maksava pidätys- tilojen ikkunoiden suurentamisvaatimus. Samoin tilatarvetta aiheuttaa löytötavaratoiminta, joka on edelleen poliisin tehtävänä. Sitä on esitetty pois poliisilta. Sinänsä löytötavaratoiminta on poliisille pieni asia, mutta vaatii paitsi henkilöstöresurssia, myös toimitilaa. Löytötavaratoiminnan ei voida katsoa kuuluvan poliisin ydintehtäviin ja se olisi perusteltua siirtää jonkun muun tahon hoidettavaksi. 46 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Yhteenvetona todeta, että poliisin toimitilojen peruskorjauksiin ja investointeihin ei ole saatu riittävästi määrärahoja, jotta toimitilojen kunnosta ja turvallisuudesta olisi voitu huolehtia riittävästi. Kun alueilla joudutaan aina ensimmäisenä huolehtimaan vuok- rien maksusta ajallaan, on tämä määrärahojen alimitoitus johtanut osaltaan mm. hen- kilöstömenoista säästämiseen, jotta vuokrat on kyetty maksamaan ajallaan, mutta tällä tapaa ei ole juurikaan kyetty kuromaan umpeen investointivelkaa, vaan se on kas- vussa, mitä myöhemmin esitettävä taulukko hyvin kuvaa. Kiinteistöjen pidemmän aika- välin realistisen kehittämisohjelman ohella on tärkeää huolehtia toimitilojen ylläpidon tuloksekkaasta johtamisesta. Senaatille maksettavilla vuokrilla on tarkoitus kattaa kiinteistöjen kustannukset. Osa kiin- teistöistä on siirretty alun perin Senaatin taseeseen arvolla, jonka mukaan kerätyillä vuok- rilla, ei ole pystytty rahoittamaan kuin osa peruskorjauksista. Tämä tuli esiin mm. Sisäminis- teriön talous- ja suunnittelujohtaja (HKO/Talousyksikkö) Kati Korven kommentista selvitys- hankkeen hankeryhmässä 25.11.2021: ”Senaatin vuokrakorotukset maksaa uusissa toimiti- loissa investointien kustannukset, mutta alun perin senaatti on saanut kiinteistöt taseeseen alihintaan eikä siksi ole kerännyt riittävästi vuokraa.” Saamamme tietojen mukaan Senaatin vuonna 2016 tehdyn hinnoittelumuutoksen jälkeen senaatin vuokrat perustuvat omakustannushinnoitteluun, joiden päälle Senaatti lisää noin kahden prosentin hoitokuluerän kattamaan vuokraukseen liittyvät Senaatin kustannukset. Tosin vuokrien korotuskatosta johtuen kaikkien tilojen vuokrat eivät ole vielä tavoitellulla tasolla, eli hinnoittelumuutos johtaa vielä vuokrien nousuun joissakin kohteissa. Senaatti itse ilmoittaa vuokran määrän laskennan periaatteiksi: Vuokralla katetaan raken- nusten aiheuttamat kustannukset: investoinnit eli peruskorjaukset, perusparannukset ja uudisrakentaminen sekä ylläpito, rahoituskulut, kiinteistöverot jne. Valtion sisäisenä pal- velukeskuksena Senaatti huolehtii, että korjausvelkaa ei synny ja kiinteistöjen arvo säilyy. Samoin Senaatti ilmoittaa, jotta omakustannusperiaate toteutuu sekä virasto- että vuok- rasopimustasolla, pitää vuokrat asteittain tasata omakustannusperiaatteen mukaisiksi. Vuoden 2021 alussa vuokrat tasattiin virastotasolla omakustannusperiaatteen mukaisesti. Jotta vuokrien tasauksen budjettineutraalisuus toteutuisi, vuokrien tasaukset tuli huomi- oida vuoden 2021 talousarviossa toimintamenomäärärahoja lisäävänä tai vähentävänä eränä. Mikäli tasauksen toteutunut vaikutus poikkeaa talousarviossa budjetoidusta vai- kutuksesta, tuli muutokset sisällyttää vuoden 2021 lisätalousarvioon. Kolmannessa vai- heessa vuokrasopimuskohtainen tasaus tehdään yhdessä viraston kanssa, niin että tasaus astuu voimaan viimeistään 2022 alusta. Samassa yhteydessä vanhat vuokrasopimukset päivitetään uuden vuokrajärjestelmän mukaiseksi. Senaatin mukaan sillä on käytössään rakennuksen ajantasainen kuntotietokanta (PTS), joka yhtiön mukaan luo kestävän poh- jan suunnitelmalliseen elinkaarenhallintaan sekä liiketoimintapäätösprosesseihin. (Lähde: Senaatti: Omakustannusperusteisiin vuokriin siirtyminen esitys, budjettineutraali vuokrien 47 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 Sisäministeriön julkaisuja 2022:24 tasaus. 31.1.2020). Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuok- rissa arvioitiin aiheuttavan vuokramenojen nousua vuonna 2021 yhteensä 2 560 000 euroa. (Lähde: Vuoden 2021 talousarvioesitys, Poliisihallituksen perustelumuistio; kehyk- sen ylittävät esitykset) Poliisihallituksesta saadun tiedon mukaan (teknologiajohtaja Jyrki Wasastjerna) Senaa- tin antamat kustannusarviot toimitilahankkeen aiheuttamasta vuokran noususta aiem- man vuokratason päälle ovat säännönmukaisesti olleet alimitoitettuja, eivätkä vastanneet toteutuneita kustannuksia hankkeen valmistuttua. Alimitoitetut arviot johtuvat ylitarkas- taja Jarmo Partasen (POHA) mukaan mm. siitä, että hyötyneliöiden määrittelemiseksi tar- koitettu HTM-kerroin on poliisin toimitilojen osalta liian alhainen ja ettei kaikkia kustan- nuksia eikä hintojen nousua ole riittävästi huomioitu hankkeiden kustannuslaskennassa. Tämä on johtanut siihen, että poliisin tekemät rahoitusesitykset JTS-valmistelun yhtey- dessä ovat jääneet alimitoitetuiksi toteutuviin kustannuksiin nähden. Senaatin käyttämää vuokrien määräytymisperustetta voidaan pitää kohtuullisena.