KOULUTUS | Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2021:54 Selvitys opettajarekisteristä ja opettajatiedonkeruusta Henriikka Hannula, Hannu Karhunen, Jouni Pursiainen Selvitys opettajarekisteristä ja opettajatiedonkeruusta Henriikka Hannula, Hannu Karhunen, Jouni Pursiainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2021 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriö CC BY-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-263-778-9 ISSN pdf: 1799-0351 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 17.12.2021 Selvitys opettajarekisteristä ja opettajatiedonkeruusta Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Teema Koulutus Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö Tekijä/t Henriikka Hannula, Hannu Karhunen, Jouni Pursiainen Kieli suomi Sivumäärä 79 Tiivistelmä Selvitysryhmän tehtävä on ollut selvittää, onko Suomessa tarvetta uudelle opettajia koskevalle tiedonkeruulle, mihin eri käyttötarkoituksiin rekisteriä tarvittaisiin, mikä olisi rekisterin kohderyhmä, ja millaisia vaihtoehtoja, kustannuksia, lainsäädäntötarpeita sekä tietosuojakysymyksiä rekisterin perustamiseen liittyy. Lisäksi selvitysryhmän tuli tarkastella, voitaisiinko opettajia koskevan tiedonsaannin tarpeisiin vastata kokonaan tai osittain kehittämällä olemassa olevia tiedonkeruun menetelmiä ja tietovarantoja. Selvitysryhmä esittää, että Suomeen perustetaan opettajarekisteri. Rekisterin perustamista puoltaa yleinen etu. Opettajien työtehtävistä, kelpoisuuksista ja alueellisista tarpeista ei ole tällä hetkellä riittävän luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Luotettavaa tietoa tarvitaan koulutuksen ennakointiin, seurantaan, tutkimukseen ja kehittämiseen. Opettajarekisteristä saatava tieto edistäisi myös koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Eri koulutusasteiden näkökulmat ja tiedonkeruun ongelmat poikkeavat toisistaan ja esitys lähtee siitä, että rekisteri kannattaa perustaa vaiheittain, lähtien esi- ja perusopetuksesta sekä lukiosta. Raportissa kuvataan myös keskeisin opettajarekisterin perustamiseen, tarpeellisuuteen ja kohdentamiseen ja kustannuksiin liittyvä kritiikki, joka on syytä ottaa huomioon opettajarekisteriä koskevassa päätöksenteossa. Asiasanat koulutus, opettajat, opettajankoulutus, kelpoisuus, rekisterit, tietokannat ISBN PDF 978-952-263-778-9 ISSN PDF 1799-0351 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-778-9 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-778-9 Presentationsblad 17.12.2021 Utredning om inrättandet av ett lärarregister och om insamlingen av uppgifter om lärare Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2021:54 Tema Utbildning Utgivare Undervisnings- och kulturministeriet Författare Henriikka Hannula, Hannu Karhunen, Jouni Pursiainen Språk finska Sidantal 79 Referat En utredningsgrupp hade till uppgift att utreda om det i Finland finns behov av ny slags insamling av uppgifter om lärare, för vilka ändamål ett lärarregister behövs, vilken registrets målgrupp ska vara och vilka alternativ, kostnader, lagstiftningsbehov och dataskyddsfrågor som hänför sig till inrättandet av registret. Dessutom hade gruppen till uppgift att utreda möjligheterna att helt eller delvis tillgodose behovet av uppgifter om lärare genom utveckling av befintliga informationsresurser och metoder för insamling av uppgifter. Utredningsgruppen föreslår att det inrättas ett lärarregister i Finland. Det allmänna intresset talar för detta. För närvarande finns det inte tillräckligt tillförlitlig och aktuell information om lärarnas arbetsuppgifter, behörigheter och regionala behov. Tillförlitlig information behövs för prognostisering, uppföljning, forskning och utveckling i fråga om utbildningen. De uppgifter som fås ur lärarregistret främjar också likabehandlingen i utbildningen. Olika utbildningsstadier har olika synpunkter och olika problem med insamlingen av uppgifter, och utgångspunkten för förslaget är att det lönar sig att inrätta registret stegvis, med början från förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen. I rapporten redogörs det också för kritik mot lärarregistret när det gäller inrättande, behov, inriktning och kostnader. Kritiken bör beaktas i beslutsfattandet gällande registret. Nyckelord utbildning, lärare, lärarutbildning, behörighet, register, databaser ISBN PDF 978-952-263-778-9 ISSN PDF 1799-0351 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-778-9 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-778-9 Description sheet 17 December 2021 Report on a teacher register and teacher data collection Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2021:54 Subject Education Publisher Ministry of Education and Culture Author(s) Henriikka Hannula, Hannu Karhunen, Jouni Pursiainen Language Finnish Pages 79 Abstract The working group identified whether the collection of new data on teachers is required in Finland, for what purposes would a register be required, what would the register’s target group be, and what options, costs, legislative needs and data protection issues would be associated with the establishment of the register. In addition, the working group examined whether the needs for data on teachers could be fulfilled in full or in part by developing existing data collection methods and data resources. The working group proposes that a teacher register be established in Finland on the grounds of public interests. Currently, sufficiently reliable and up-to-date data on teachers’ tasks, qualifications and regional needs is not available. Reliable data is needed for the proactivity, monitoring, research and development of teacher training. Data available in a teacher register would also promote equality in training. Different levels of education have different perspectives and data collection issues, and it is proposed that the register be established in stages, starting from pre-primary and basic education, as well as upper secondary schools. The report also describes the key criticism related to the establishment, necessity, allocation and costs of the teacher register, which should also be considered in decisions made regarding the teacher register. Keywords education, teachers, teacher training, qualification, registers, databases ISBN PDF 978-952-263-778-9 ISSN PDF 1799-0351 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-778-9 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-778-9 Sisältö 1 Selvityksen lähtökohdat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2 Toimenpide-ehdotus lyhyesti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3 Kuvaus tiedonkeruun nykytilasta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 3.1 Varda-tietovaranto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 3.2 Virta-tietovaranto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3.3 KOSKI-tietovaranto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.4 Opettajatiedonkeruu (valtakunnallinen kysely).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.5 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 4 Kansainvälinen vertailu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 4.1 Ruotsi .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 4.2 Tanska.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 4.3 Flanderi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 4.4 Englanti (Yhdistynyt Kuningaskunta). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 4.5 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 5 Erilaisia opettajia eri aloilla.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 5.1 Tutkinnot ja kelpoisuudet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 5.2 Varhaiskasvatus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 5.3 Luokanopettajat ja kasvatusalan muut opettajantutkinnot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 5.4 Aineenopettajat perusopetuksessa ja lukiossa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 5.5 Erityisopettajat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 5.6 Oppilaanohjaus, opinto-ohjaus ja ammatillinen opinto-ohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 5.7 Ammatillisen koulutuksen opettajat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 5.8 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajien kelpoisuudet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 5.9 Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 5.10 Opettajien täydennyskoulutus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 6 Uuden rekisterin tarve.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 6.1 Oppijat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 6.2 Opettajat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 6.3 Tilastokeskus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 6.4 Opetushallitus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 6.5 Koulutuksen järjestäjät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 6.6 Korkeakoulut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 6.7 Tutkijayhteisö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 6.8 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 7 Toimenpide-ehdotuksesta ja sen toteutuksesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 7.1 Rekisterin kohderyhmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 7.2 Vaiheittainen eteneminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 7.3 Uuden tiedonkeruun rakenne ja muuttujat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 7.3.1 Yhteys Virta-tietovarantoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 7.3.2 Yhteys KOSKI-tietovarantoon.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 7.3.3 Työnantajilta kerättävä tieto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 8 Arvio kustannuksista, riskeistä ja vaihtoehdoista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 8.1 Arvio kustannuksista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 8.2 Arvio riskeistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 8.3 Arvio muista vaihtoehdoista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 8.4 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 9 Lainsäädännölliset kysymykset ja tietosuoja.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 9.1 Opettajarekisteriä koskevien säännösten valmistelussa huomioitavaa.. . . . . . . . . . . . . . . . . 63 9.1.1 Opettajarekisteristä säätäminen ja yhteys henkilötietojen suojaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 9.1.2 Onko opettajarekisteristä tarpeen säätää?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 9.1.3 Opettajarekisteriä koskevien säännösten sijoittaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 9.2 Oikeasuhtaisuus ja tarpeellisuusarviointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 9.3 Vastuiden jakautuminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 9.4 Tietojen tallentaminen opettajarekisteriin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 9.5 Tietojen luovuttaminen ja tiedonsaantioikeudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 9.6 Ennakkokuulemisten ja muiden valmistelevien toimenpiteiden tarve. . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 LIITE 1: Ohjausryhmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 8 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 1 Selvityksen lähtökohdat Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettamispäätöksellään (VN/3049/2021) kutsunut OTM Henriikka Hannulan, KTT Hannu Karhusen ja professori FT Jouni Pursiaisen laatimaan sel- vityksen opettajarekisteristä ja opettajatiedonkeruusta.1 Toimeksiannon mukaisesti sel- vitysryhmä esittää selvitykseensä perustuen opetus- ja kulttuuriministeriölle opettajare- kisteriä ja opettajatiedon keruuta koskevan toimenpide-ehdotuksen. Selvitystyön tulok- set ovat laajemmin hyödynnettävissä opettajia koskevan tiedonsaannin haasteiden ratkaisemiseen. Selvitysryhmän toimeksiannon mukainen tehtävä on selvittää, onko Suomessa tarvetta uudelle opettajia koskevalle tiedonkeruulle, mihin eri käyttötarkoituksiin rekisteriä tarvit- taisiin, mikä olisi rekisterin kohderyhmä, ja millaisia vaihtoehtoja, kustannuksia, lainsää- däntötarpeita sekä tietosuojakysymyksiä rekisterin perustamiseen liittyy. Lisäksi selvitys- ryhmän tulee tarkastella, voitaisiinko opettajia koskevan tiedonsaannin tarpeisiin vastata kokonaan tai osittain kehittämällä olemassa olevia tiedonkeruun menetelmiä ja tietova- rantoja. Opettajarekisterin tarpeellisuuden arviointi vaatii, että selvitysryhmä arvioi opet- tajatiedonkeruun nykytilaa, ja sitä miten eri vaihtoehdot vastaisivat parhaiten opettajia koskeviin tiedollisiin tarpeisiin. Selvitysryhmän työ pohjautuu käytössä oleviin hallinnollisiin raportteihin ja muistioihin, ja asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksiin. Hankkeelle nimitettiin ohjausryhmä, jonka jäseniä selvityshenkilöt ovat kuulleet selvitystyön kannalta tärkeissä kysymyksissä.2 Ohjausryhmän edustajien lisäksi selvityshenkilöt ovat keskustelleet opettajarekisterin kannalta keskeisien toimijoiden sekä yhteiskunnan, opetuksen, koulutuksen ja tutkimustoiminnan kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa.3 Tekstissä esitetyt näkemykset kuvaavat selvityshenkilöi- den käsityksiä opettajarekisteriin ja opettajia koskevaan tiedonkeruuseen liittyvien kysy- mysten tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä. 1 https://minedu.fi/-/opettajarekisterista-laaditaan-selvitys 2 VN/4915/2021, VN/4915/2021-OKM-1. Ohjausryhmän jäsenet esitelty liitteessä 1. 3 Ohjausryhmän ulkopuoliset henkilöt, joita selvitysryhmä on kuullut, ovat edustaneet seuraavia organisaatioita: Tilastokeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Kansallinen koulutuk- sen arviointikeskus, Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Oulun yliopisto, lapsiasianvaltuute- tun toimisto, Valvira, Arene ry, UNIFI ry, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Valtion taloudelli- nen tutkimuskeskus. https://minedu.fi/-/opettajarekisterista-laaditaan-selvitys 9 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Koska selvitystyön tavoitteena oli pohtia nimenomaan uuden valtakunnallisen tietovaran- non perustamiseen liittyviä kysymyksiä, opettajarekisteriin epäsuorasti liittyvät yhteiskun- nalliset oheisteemat, kuten tarve opettajan ammattinimikkeen suojaamiseen tai opetta- jan saamien huomautusten tai varoitusten seuraamiseen, on rajattu kokonaan selvityksen ulkopuolelle. Julkisen vallan tulee lähtökohtaisesti toimia luotettavan ja ajantasoisen tie- don pohjalta ja kertoa avoimesti mahdollisista tiedollisista puutteista, mikäli tarvittavaa tietoa ei ole aidosti saatavilla. Tästä näkökulmasta on tärkeää, että selvitys onnistuu tunnis- tamaan mahdolliset ongelmakohdat ja puutteet nykyisessä tietämyksessä. Koulutuksen erilaisista ongelmista käydään jatkuvasti ajankohtaista ja sinänsä tarpeellista yhteiskunnallista keskustelua. Uusi mahdollinen opettajia koskeva tietovaranto voi tuoda mukanaan uutta tietopohjaa ja työkaluja ratkaisujen etsimiseen, mutta näemme, että rekisteritieto ei sellaisenaan ole, eikä sen tule olla, väline yksittäisten poliittisluonteisten tavoitteiden edistämiselle. Parhaimmillaan opettajia koskeva luotettava ja eheä tilastotieto voi tuoda mukanaan luotettavaa tietoa ja näkemystä koulutukseen ja opettajantyöhön liit- tyvistä rakenteellisista kysymyksistä päiväkohtaisia keskusteluja pitemmällä perspektiivillä. Selvitystyön yhteydessä selvityshenkilöille on entisestään vahvistunut käsitys siitä, että suomalaiset arvostavat suuresti opetus- ja koulutusalalla työskenteleviä henkilöitä ja hei- dän väsymätöntä työtänsä nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin puolesta. Selvityshenkilöt toivovat, että tämä selvitystyö voi osaltansa auttaa ja tukea opettajia heidän työssänsä nyt ja tulevaisuudessa. Selvitysryhmä kiittää kaikkia niitä lukuisia asiantuntijoita, jotka ovat osallistuneet selvityk- sen tekemiseen suoraan tai välillisesti. Tampereella, Helsingissä ja Oulussa 29.11.2021 Henriikka Hannula Hannu Karhunen Jouni Pursiainen 10 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 2 Toimenpide-ehdotus lyhyesti Selvitysryhmä esittää, että Suomeen perustetaan ns. opettajarekisteri.4 Rekisterin perusta- mista puoltaa yleinen etu, sillä nykyinen kolmen vuoden välein tehtävä kyselypohjainen opettajatiedonkeruu on riittämätön luotettavan ja ajantasaisen tilastoinnin, seurannan ja tutkimuksen näkökulmasta. Uusi ajantasainen ja eheä tietovaranto tukee koulutustarpeiden ennakointia, kansallista koulutuksen kehittämistä, kasvatuksen ja koulutuksen arviointia, sekä opettajakoulutuk- sen ja koulutuksen tutkimuksen kehittämistä. Tiedolla johtamisen näkökulmasta uusi tie- tovaranto mahdollistaa lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden vaikutusarviointien kehit- tämisen, sekä resurssien kohdentamisen tarpeen mukaan eri opettaja- ja oppilasryhmiin luotettavaan tietoon perustuen. Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan lasten ja nuorten opetusta kuvaavat luotetta- vat ja ajantasaiset tilastotiedot ovat välttämättömiä, sillä julkinen valta ei voi muuten seu- rata lasten oikeuksien toteutumista eri alueilla. Selvitysryhmä on samaa mieltä lapsiasi- avaltuutetun kanssa. Kunnat ovat jo nyt taloudellisesti hyvin erilaisessa asemassa ja väes- törakenteen muutos tulee mitä todennäköisemmin kasvattamaan entisestään alueiden välisiä taloudellisia ja koulutuksellisia eroja. Rekisteriin tallennettaisiin ajantasainen tieto kaikista viroista ja toimista, joissa edellyte- tään kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä. Selvitysryhmä on pohtinut selvitykses- sään myös muita mahdollisia vaihtoehtoja, mutta uuden luotettavan ja ajantasaisen rekis- teripohjaisen tiedonkeruun tarve on ilmeinen, eikä sille ole olemassa hyviä vaihtoehtoja. Nykyiseen kyselypohjaiseen opettajatiedonkeruuseen liittyy monia mahdollisia virheläh- teitä, ja kyselyyn vastaaminen vie opettajien työaikaa. Tiedonkeruun automatisoinnilla voi- daan ajansaatossa vähentää opettajien työtaakkaa. 4 Selvitysryhmä ei ota kantaa siihen, mikä uuden tietovarannon nimen tulisi lopulta olla. 11 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Esitämme, että uuden rekisterin perustamisessa ja kehittämisessä edetään vaiheittain kou- lutussektori kerrallaan: 1. Säädetään opettajarekisteristä ja käynnistetään uusi tietovaranto Ensimmäisessä vaiheessa varmistettaisiin lainsäädäntötyön jälkeen tietovarannon toimivuus. Uusi rekisteripohjainen opettajatiedonkeruu koskisi aluksi esi- ja perus- opetusta sekä lukiokoulutusta. 2. Rekisterin laajentaminen ja kehittäminen Toisessa vaiheessa tarkasteltaisiin rekisterin laajentamista kattamaan varhaiskasva- tus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö sekä taiteen perusopetus. Tässä vai- heessa hyödynnettäisiin 1. vaiheessa opittuja kokemuksia tiedonkeruun rakentami- sesta ja sen kustannuksista. 3. Rekisterin mahdollinen laajentaminen ja muuttujasisällön kehittäminen Kolmannessa vaiheessa harkittaisiin rekisterin laajentamista korkea-asteelle eli ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Tässä vaiheessa voitaisiin esimerkiksi kehit- tää tiedonkeruuta henkilöiden työuran aikaisesta täydennyskoulutuksen määrästä ja laadusta. Esitetty uusi tietovaranto rakentuisi osaksi KOSKI-tietovarantoa ja Opetushallitus (jatkossa OPH) toimisi tietovarannon rekisterinpitäjänä yksin tai mahdollisesti yhteisrekisterinpitä- jänä koulutuksen järjestäjien kanssa, kuten toimitaan Varda-tietovarannon kanssa. Uuden tietovarannon perustaminen KOSKI-tietovarannon kylkeen on perusteltua, koska tietova- rannot tulevat linkittymään toisiinsa ja niissä on monia samoja ominaisuuksia. Näin voi- daan saavuttaa kustannussäästöjä täysin erilliseen uuteen tietovarantoon verrattuna. Aikaisempien tietovarantojen perustamiseen liittyvien kokemuksien pohjalta voidaan kar- keasti arvioida, että opettajarekisterin perustamisesta syntyvä vuosikustannus olisi suu- ruusluokaltaan noin 600 000 euroa. Varda- tietovarannon kehittämistyö vei aikaa noin viisi vuotta, jota voidaan pitää realistisena aikajänteenä myös opettajarekisterin kehittämiselle. Rekisterin perustamiskustannus olisi tällöin noin kolme miljoonaa euroa. Rekisterin vuo- sittainen ylläpitokustannus voi kohota noin 500 000 euroon ensimmäisten ylläpitovuosien aikana, koska tallennettuihin tietoihin täytyy tehdä mm. tiedon laatuun ja kirjaamisen liit- tyviä tarkistuksia, ja resursseja on myös varattava paikallisten toimijoiden ohjaukseen ja koulutukseen. On kuitenkin todennäköistä ja tavoiteltavaa, että vuosittainen ylläpitokus- tannus alenee ajan saatossa, kun tiedonkeruun automatisointi saadaan käytännön tasolla toimimaan. Kustannusarvioon liittyy luonnollisesti paljon epävarmuuksia, koska tarkempi kustannusarvio eri järjestelmien osalta vaatisi arkkitehtuuriarvioiden tekemistä. 12 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Uuden tietovarannon perustamisesta syntyisi myös säästöjä, sillä tällöin kolmen vuoden välein tehtävää kustannuksiltaan 250 000 euron opettajatiedonkeruuta ei tarvitsisi enää tehdä. Opettajien kyselyyn vastaamiseen käytetystä työajasta syntyvä säästö, joka kohden- tuu työnantajille, on samaa suuruusluokkaa. Selvitysryhmän näkemyksen mukaan uudesta tiedonkeruusta syntyisi hyötyjä, jotka realisoituvat euromääräisiä säästöinä julkiselle sek- torille tulevaisuudessa. Opettajarekisteriin tallennettujen tietojen luovuttaminen järjestettäisiin samalla tavalla kuin muissakin vastaavissa tietovarannoissa. Henkilötietojen luovuttaminen opettajare- kisteristä ei poikkeaisi lähtökohdiltaan siitä, mitä esimerkiksi varhaiskasvatuslaissa tai val- takunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa säädetään. Henkilötietoja ei saatettaisi yleisölle julkisiksi, vaan tiedonsaantioikeuden käyttäminen edellyttäisi eril- listä tietopyyntöä rekisteristä vastaavalle viranomaiselle. Selvitysryhmä ei ole arvioinut erilaisten valvontafunktioiden liittämistä opettajarekisteriin, eikä ehdota niiden mukaan ottamista. Selvitysryhmä on tietoinen rekisterin perustamiseen liittyvistä aikataulupaineista. Rekis- teriä ei ennätetä perustaa tällä hallituskaudella, mikäli asiaan liittyvää valmistelua ei aloi- teta välittömästi. Vaarana on, että rekisterin perustaminen viivästyy useita vuosia. Tällöin opettajiin liittyvää luotettavaa ja eheää tietoa ei ole saatavilla verrattain pitkään aikaan Suomesta. 13 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 3 Kuvaus tiedonkeruun nykytilasta Suomessa on investoitu viime vuosina merkittävästi uusiin tietovarantoihin, jotka ovat parantaneet eri viranomaisten hallussa olevien tietojen luotettavuutta ja kattavuutta, sekä tietojen mahdollista käyttöä niin tiedolla johtamisessa tukena kuin virallisessa tilas- toinnissa ja akateemisessa tutkimuksessa. Tietovarannot ovat tärkeä osa julkisen sektorin digitaalista infrastruktuuria ja ne luovat perustan organisaatioiden teknologiaan liittyville kyvykkyyksille ja toiminnoille.5 Tässä luvussa esitellään erilaisia tiedonkeruita ja tietovarantoja, sekä näihin tietolähteisiin mahdollisesti liittyviä käytännön ongelmia ja puutteita. Tavoitteena on antaa kattava kuva jo käytössä olevista tietovarannoista ja siitä, kuinka ne edesauttavat, tai toisaalta vaikeutta- vat, opettajiin liittyvän tiedonkeruun jatkokehitystyötä.6 3.1 Varda-tietovaranto Varhaiskasvatus on opettajarekisterin suunnittelun kannalta tärkeä kokonaisuus, koska alalle on rakennettu hiljattain varhaiskasvatuksen tietovaranto, Varda. Se sisältää oppijoi- den (lapsen), huoltajien ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojen lisäksi myös varhaiskasva- tuksen henkilöstön tietoja. Varda toimii siten hyvin vertailukohtana muiden alojen opetta- jia koskevalle pohdinnalle.7 Varda-tietovaranto perustettiin varhaiskasvatuslain kokonaisuudistuksessa vuonna 2018, jolloin varhaiskasvatuslakiin (540/2018) sisällytettiin tietovarantoa koskevat säännökset. Tietovarantoon tallennetaan tietoja, joita viranomaiset tarvitsevat toteuttaessaan lakisää- teisiä viranomaistehtäviään. Vardaa koskevat säännökset on koottu varhaiskasvatuslain 13 lukuun, jossa säädetään muun muassa rekisterin käyttötarkoituksesta, siihen merkittyjen tietojen luovuttamisesta sekä tiedon tuottamista koskevista vastuista. Varhaiskasvatuksen 5 Selvitys yhteiskunnan digitaalisen infrastruktuurin vaikuttavuudesta, Digi- ja väestötie- tovirasto 2020. 6 Tilastokeskuksen kuntasektorin toimipaikka- ja palkkatiedonkeruuseen liittyvät yksityis- kohdat esitellään lyhyesti selvityksessä kohdassa missä arvioimme muita vaihtoehtoja. 7 Varda-tietovarannon kehittämisen kustannukset olivat 3 385 720 euroa (2016–2020), ylläpitokustannukset vuonna 2019 490 000 euroa (sis. kehitystyön ja 2 henkilötyövuotta). Lähde: Varda-hankkeen loppuraportti, OKM. 14 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 tiedot on valtakunnallisesti keskitetty Vardaan vuodesta 2019 alkaen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoja on tallennettu Vardaan 1.9.2020 lähtien. Varhaiskasvatuksen tietova- rantoon tietoja tallentavat varhaiskasvatustoimijat varhaiskasvatuslain 68 §:n asettaman velvoitteen mukaisesti. Pääosin tiedot siirretään rekisteriin suoraan varhaiskasvatuksen jär- jestäjän operatiivisista tietojärjestelmistä, kuten erilaisista asiakastieto- ja henkilöstöhallin- nan tietojärjestelmistä (kuten Effica, ProConsona, Abilita). Vardan käyttötarkoitus määritellään varhaiskasvatuslain 66 §:ssä seuraavasti: Varhaiskasvatuksen tietovarannon tarkoituksena on 1) mahdollistaa varhaiskasvatustietojen tietoturvallinen ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen henkilön itsensä tai tämän laillisen edusta- jan ja tietoja tarvitsevien viranomaisten ja tutkijoiden käytettäväksi; 2) turvata tässä laissa määriteltyjen varhaiskasvatustietojen yhdenmukaisuus ja luo- tettavuus sekä tehostaa hallinnon toimintaa; 3) edistää oikeaan ja riittävään tietoon perustuvaa varhaiskasvatuksen kehittämistä ja päätöksentekoa. Viranomaiset voivat käyttää lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelli- sia tietovarantoon tallennettuja tietoja. Tietovarantoon tallennettuja tietoja voi- daan käyttää lisäksi varhaiskasvatuksen arvioinnissa, tilastoinnissa, seurannassa ja tutkimuksessa. Vardan tarkoitusten toteuttamiseen liittyy kiinteästi varhaiskasvatuslain 73 §:n mukai- nen luovutuspalvelu, jonka kautta tietovarannossa olevia tietoja voidaan yhdistää ja tar- jota keskitetysti tietojen saamiseen oikeutetuille tahoille. Viranomaiset, joilla on lakisäätei- nen oikeus tietovarannon tietoihin, voivat luovutuspalvelun avulla muodostaa omiin tar- peisiinsa soveltuvia tietoaineistoja. Tietojen luovuttaminen myös tieteelliseen ja historial- liseen tutkimukseen on mahdollista siten kuin muussa lainsäädännössä säädetään. Vardan tietoja, jotka toimitetaan tilastointia varten Tilastokeskukseen, suunnitellaan avattavaksi tutkimuskäyttöön Tilastokeskuksen Fiona-etäkäyttöjärjestelmän kautta. Varhaiskasvatustoimijat ja OPH vastaavat Vardasta yhteisrekisterinpitäjänä varhaiskasva- tuslain 67 §:n mukaisesti. Siinä missä OPH vastaa tietovarannon varsinaisesta ylläpidosta ja tietojen luovuttamisesta tietovarannosta esimerkiksi viranomaisten käyttöön tai tutki- mukseen, varhaiskasvatustoimijat vastaavat tietojen tallentamisesta ja niiden eheydestä. OKM:n asettama ohjausryhmä ohjaa Vardan ylläpitoa ja kehittämistä. Vardan tekninen yllä- pitäjä on CSC. 15 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Vardaan tallennettavista tietosisällöistä säädetään varhaiskasvatuslain 70 §:ssä. Tallennet- tavat tiedot koskevat niin varhaiskasvatuksen järjestäjää, tuottajaa, toimipaikkoja, varhais- kasvatuksen henkilöstöä, varhaiskasvatuksessa olevaa lasta kuin tämän vanhempaa tai muuta huoltajaakin. Opettajarekisterin näkökulmasta Vardassa on erityisen mielenkiintoista se, miten tietova- ranto kokoaa yhteen myös varhaiskasvatuksen työntekijöiden tietoja. Nämä tiedot linkit- tyvät tietovarannon sisällä varhaiskasvatuksen järjestäjiin ja oppijoihin tarkalla tasolla (toi- mipaikan ID ja työskentelyn alku- ja loppupäivämäärä). Tietovarantoon tallennetaan tiedot kaikista varhaiskasvatuksen (voi olla myös palveluntuottaja) järjestäjiin palvelusuhteessa (kunta, kuntayhtymä tai yksityinen toimija) olevista työntekijöistä. Työntekijöiksi luetaan kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä työskentelevä vakituinen ja määräaikainen henkilöstö, päiväkodin johtajat, sekä kasvatukseen ja hoitoon osallistuvat vakituiset ja määräaikaiset lapsi- tai ryhmäkohtaiset avustajat. Tiedot tallennetaan palvelussuhteen pituudesta riippu- matta. Tilapäisestä henkilöstöstä (hankittu henkilöstöpalveluyrityksen kautta) tallennetaan kuitenkin vain summatieto varhaiskasvatustoimijan tasolla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Taulukko 1 kuvaa tietovarannon tietosisältöä varhaiskasvatuksen henkilöstöön liittyen. Taulukko 1.  Varda-tietovarannon tietosisältö varhaiskasvatuksen henkilöstöön liittyen Työntekijän henkilötiedot Henkilötunnus, oppijanumero, etunimet, kutsumanimi, sukunimi, äidinkieli, sukupuoli, syntymäpäivämäärä Työntekijän tutkinto Työntekijän oppijanumero Tutkinto Työntekijän tiedot Henkilön ID Varhaiskasvatustoimijan ID Työntekijän palvelussuhteen tiedot Työntekijän ID Palvelussuhteen tyyppi Palvelussuhteen alkamispäivämäärä Palvelussuhteen päättymispäivämäärä Työajan tyyppi Työaika viikossa Tutkintokoodi 16 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Työntekijän pääasialliset työskentelypaikat Palvelussuhteen ID Kiertävä työntekijä Toimipaikan ID (mikäli kyseessä ei ole kiertävä työntekijä) Työskentelyn alkamispäivämäärä Työskentelyn päättymispäivämäärä Tehtävänimike Kelpoisuus (kyllä/ei) Työntekijän pidempi poissaolo Palvelussuhteen ID Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Työntekijän täydennyskoulutus Työntekijän ID Täydennyskoulutuksen nimi Suorituspäivämäärä Koulutuspäivien määrä Tehtävänimike Tilapäinen kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstö* Varhaiskasvatustoimijan ID Henkilöiden määrä Tehdyt tunnit Päivämäärä Lähde: Varda-tietoluettelo, Opetushallitus. (päivätty versio 11.5.2020). *Tieto summatietona. 17 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 3.2 Virta-tietovaranto Virta-opintotietovaranto eli korkeakoulujen tietovaranto on valtakunnallinen tietovaranto, johon kootaan korkeakoulujen opiskelijatietoja sisältävien rekisterien tietosisältöä. Tie- tovaranto perustettiin jo vuonna 2013 silloisella opinto- ja tutkintorekistereitä koske- valla lailla (laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä, 484/2013), joka on sittemmin korvattu valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetulla lailla (884/2017, ns. Koski-laki). Virta-tietovarannosta säädetään valtakunnallisista opinto- ja tut- kintorekistereistä annetun lain 5 luvussa. Tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä ovat lain 24 §:n mukaisesti OKM sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Vastuu tietovarannon ylei- sestä toiminnasta sekä teknisestä käyttöyhteydestä tietojen tallentamista, käsittelyä ja luo- vutusta varten on OKM:llä. CSC vastaa sekä Virta-tietovarannon että siihen liittyvän tieto- palvelun ylläpidosta ja kehittämisestä OKM:n lukuun. Virta-tietovarannon tiedot siirtyvät korkeakoulujen tiedot yhteen kokoavaan Virta-opintotietopalveluun8, josta ne ovat niihin oikeutettujen toimijoiden ja palvelujen käytettävissä. Virta-tietovarannon käyttötarkoitus määritellään valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekis- tereistä annetun lain 23 §:ssä seuraavasti: Korkeakoulujen opiskeluoikeus-, ilmoittautumis-, tutkinto- ja opintosuoritustie- tojen keskitettyä säilytystä ja käyttöä varten on valtakunnallinen tietovaranto, johon kootaan korkeakoulujen opiskelijatietoja sisältävien rekisterien tietosisäl- töä ja jonka kautta tämä sisältö tarjotaan tietoturvallisesti teknisellä käyttöyh- teydellä opiskelijavalintarekisterin ja korkeakoulujen yhteisten opiskelijavalin- tapalveluiden käyttöön. Korkeakoulu voi käyttää tietovarantoa myös muussa yliopistolain 2 §:ssä tai ammattikorkeakoululain 4 §:ssä säädettyjen tehtäviensä hoitamisessa ja luovuttaessaan tietoa viranomaisille ja muille korkeakouluille. OKM voi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 26 §:n nojalla tuottaa Virta-tietovarannon tiedoista tietoaineistoja, jotka ovat tarpeen koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin sekä muun seurannan ja ohjauksen toteuttamiseksi. Vastuu Virta-tietovarantoon tallennettavien tietojen täsmällisyydestä eli paikkansapitävyy- destä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 24 §:n nojalla yli- opistolla tai ammattikorkeakoululla. Lain 25 §:n mukaan OKM määrää erikseen, miten kukin korkeakoulu pitää rekisterin tiedot ajan tasalla. Saman pykälän nojalla korkeakouluilla on mahdollisuus sopia OKM:n kanssa myös erikseen säädettyä laajemman tietosisällön tallen- tamisesta Virta-tietovarantoon. Mahdollisuus on hyödyllinen, sillä kuten 23 §:ssä säädetään, 8 https://www.csc.fi/web/education/virta-opintotietopalvelu https://www.csc.fi/web/education/virta-opintotietopalvelu 18 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 korkeakouluilla on mahdollisuus käyttää tietovarantoa myös muiden lakisääteisten tehtä- viensä hoitamisessa ja luovuttaessaan tietoa viranomaisille ja muille korkeakouluille. Virta-tietovarantoon tallennetaan valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekisteistä annetun lain 25 §:n mukaisesti seuraavat opiskelijaa koskevat tiedot:9 1) oppijanumero ja henkilön henkilötunnus tai muu vastaava yksilöivä tunnistetieto; 2) tiedot henkilön suorittamista tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista sekä kai- kista opintosuorituksista ja niiden arvosanoista; 3) tiedot henkilön opiskeluoikeuksista tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja erikois- tumiskoulutuksissa sekä tiedot opiskelupaikan vastaanottamisesta ja ilmoittautumi- sesta tutkintoon johtavaan koulutukseen ja erikoistumiskoulutukseen. Virta-tietovarantoon tallennetut tiedot koostetaan yhteen Virta-opintotietopalvelussa. Vir- ta-opintotietopalvelu mahdollistaa tietojen hyödyntämisen esimerkiksi viranomaistiedon- keruissa, valtakunnallisessa yhteishaussa, opiskelijoiden palautekyselyissä sekä tiedolla johtamisen tukena. Virta-opintotietopalvelu sisältää tiedot suomalaisten korkeakoulujen y opiskeluoikeuksista, y tutkinnoista, y opintosuorituksista ja niiden arvioinneista, y lukukausi-ilmoittautumisista ja y kansainvälisistä liikkuvuusjaksoista. Virtaan on kerätty tietoja opintosuorituksista satunnaisesti jo 1990-luvulta, mutta katta- vammin vasta vuodesta 2015. Virta-tietovarannon opettajatiedon tallennuksissa on ollut epätäsmällisyyttä niissä tilanteissa, joissa sama opiskelija on suorittanut erilaisia opettaja- kelpoisuuteen liittyviä suorituksia, joko tutkintojen osina tai erillisinä suorituksina, mah- dollisesti eri vuosina ja eri korkeakouluissa. Korkeakoulujen kirjaamiskäytännöissä on myös ollut eroja, osittain johtuen niiden käyttämistä opintotietojärjestelmistä.10 Virta-tietovarantoon ei kerry tietoa henkilöiden siirtymisestä työmarkkinoille opetus- tai muihin työtehtäviin. Täydennyskoulutuksen ja ammatillisen kehittymisen osalta Virtaan kertyvät vain opintopisteitä kerryttävät suoritustiedot, vaikka osaamisen kehittyminen voi tapahtua myös ei-opintopisteitä kerryttävästä koulutuksesta tai kurssituksesta. 9 Korkeakoulut voivat sopia myös laajemmasta tietosisällöstä. 10 Jukka Haapamäki, OKM suullinen tieto. 19 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Se, että Virtaan kertyy kattavasti ja ajantasaisesti tietoa kaikista opettajankelpoisuuden osista, muodostaa vankan perustan opettajatiedon laajalle yhteiskunnalliselle hyödyntä- miselle tulevaisuudessa. 3.3 KOSKI-tietovaranto Opetuksen ja koulutuksen valtakunnallinen tietovaranto eli ns. KOSKI-tietovaranto (Kansal- linen Opiskeluoikeuksien ja Suoritusten Keskitetty Integraatiopalvelu) kokoaa yhteen val- takunnallisia tietoja esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen sekä valmentavan koulutuk- sen ja vapaan sivistystyön opinto-oikeuksista, opintosuorituksista, tutkinnoista sekä tietoja opintojen keskeisistä sisällöistä ja niiden osaamisvaatimuksista. KOSKI-tietovarannosta sää- detään valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 2 luvussa, ja lain 5 §:n nojalla rekisterin yhteisrekisterinpitäjinä toimii OPH yhdessä koulutuksen ja opetuksen järjestäjien, oppilaitosten ylläpitäjien ja tiettyjen ammatillisesta koulutuksessa annetussa laissa tarkoitettujen toimijoiden kanssa. OPH vastaa tietovarannon yleisestä toiminnasta sekä teknisestä käyttöyhteydestä tietojen tallentamista, käsittelyä ja luovutusta varten. KOSKI-tietovarannon käyttötarkoitus määritellään valtakunnallisista opinto- ja tutkintore- kistereistä annetun lain 4 §:ssä seuraavasti: Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettuja perus- opetuslaissa tarkoitettua opetusta, lukiolaissa tarkoitettua koulutusta, amma- tillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta, tutkintokoulu- tukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta ja vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettua koulutusta koskevia tie- toja käytetään henkilön hakeutuessa koulutukseen, koulutuksen aikana, työelä- mässä sekä henkilön hakiessa koulutukseen liittyviä etuisuuksia. Tietovarantoon tallennettuja tietoja käytetään lisäksi myönnettäessä -- opetuk- sen ja koulutuksen rahoitusta. -- Tietoja voidaan käyttää myös muiden viranomaisten hoitaessa sellaisia lakisää- teisiä tehtäviä, joissa tarvitaan tietovarantoon tallennettuja tietoja. Tietovarantoon tallennettuja tietoja voidaan käyttää lisäksi koulutuksen arvi- oinnissa, tilastoinnissa ja seurannassa. Tietovarantoon tallennettuja tietoja voidaan käyttää myös oppivelvollisuus- laissa -- säädetyn ohjaus- ja valvontavastuun toteuttamiseen. 20 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Tietojen luovuttamisesta KOSKI-tietovarannosta säädetään valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 10 §:ssä. Tietovarantoon tallennettuja tietoja luovute- taan viranomaisille niiden muun lainsäädännön perusteella määräytyvien tiedonsaantioi- keuksien mukaisesti, Työllisyysrahastolle sekä tietyille ammatilliseen koulutukseen liitty- ville tahoille. Lisäksi OPH voi käyttää tietoja opetuksen ja koulutuksen arvioinnin, tutki- muksen, kehittämisen, tilastoinnin ja muun seurannan sekä ohjauksen ja rahoituksen edel- lyttämien tietoaineistojen tuottamiseen. KOSKI-tietovarannosta voidaan luovuttaa tietoja myös rekisteriin merkityn henkilön suostumuksen perusteella. Suostumukseen perustuvia luovutuksia ei ole rajattu koskemaan vain viranomaisia, joten suostumusperustainen tieto- jen luovutus voi tulla kyseeseen esimerkiksi työnhakutilanteessa. KOSKI-tietovarantoon tallennettavasta tietosisällöstä säädetään valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 7–9 d §:ssä. Tallennettava tietosisältö määritellään erikseen sen mukaan, onko kyse esiopetuksesta, perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta, vapaassa sivistystyössä oppivelvollisille suunnatusta koulu- tuksesta, vapaan sivistystyön koulutuksesta vai tutkintokoulutukseen valmentavasta kou- lutuksesta. Vastuu tietojen tallentamisesta on lain 6 §:n mukaisesti koulutuksen ja opetuk- sen järjestäjällä, oppilaitosten ylläpitäjällä ja tiettyjen ammatillisesta koulutuksessa anne- tussa laissa tarkoitetuilla toimijoilla. Niiden tulee huolehtia myös tallentamiensa tietojen täsmällisyydestä. OPH määrää tarkemmin eräistä tietovarantoon tallennettavista tieto- rakenteista sekä kaikkien tietovarantoon tallennettavien tietojen pitämisestä ajantasaisina. KOSKI-tietovarannon avulla on mahdollista selvittää missä kunnassa, koulussa, koulun toi- mipisteessä sekä (soveltuvin osin) luokassa ja oppilasryhmässä opiskelija on kunakin het- kenä kouluvuoden aikana. Eri vaiheessa olevia oppilaita on mahdollista seurata esimer- kiksi tutkimuksessa yli ajan oppijanumeroa käyttäen. Oppijanumero on henkilötunnuksen tapaan uniikki pysyvä tunnus, joka perustuu valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekiste- reistä annettuun lakiin. OPH:n ylläpitämään oppijanumerorekisteriin perustuvaa oppija- numeroa käytetään henkilön yksilöimiseen sekä KOSKI-, Virta- että Varda-tietovarannossa. Sitä voidaan käyttää henkilön yksilöimiseen muissakin lakisääteiseen varhaiskasvatukseen, koulutukseen tai opetukseen liittyvissä tehtävissä. Myös organisaatioilla on omat pysyvät tunnisteet, jotka mahdollistavat tiedon aggregoinnin organisaation eri tasoille (toimipis- teen oid, koulun oid, koulutuksen järjestäjän oid). KOSKI-tietovarannon yhdistävät muuttu- jat tai niin sanotut linkkiavaimet ovat siis tällä hetkellä oppijatasolla (oppijanumero) sekä organisaatioiden eri tasoilla (toimipisteen oid, koulun oid, koulutuksen järjestäjän oid). 21 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 KOSKI-tietovaranto sisältää tiedot opiskeluoikeuksista seuraavista oppijaryhmistä: y Aikuisten perusopetuksen opiskeluoikeus y Ammatillinen opiskeluoikeus y DIA-tutkinnon opiskeluoikeus y Esiopetuksen opiskeluoikeus y IB-tutkinnon opiskeluoikeus y International school opiskeluoikeus y Korkeakoulun opiskeluoikeus y Lukion opiskeluoikeus y Lukioon valmistavan koulutuksen opiskeluoikeus y Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluoikeus y Perusopetuksen lisäopetuksen opiskeluoikeus y Perusopetuksen opiskeluoikeus y Vapaan sivistystyön opiskeluoikeus y Ylioppilastutkinnon opiskeluoikeus Oppijan läsnäolo ja suoritteet ilmenevät tietovarannosta opiskeluoikeutena tutkintoon tai tutkinnon osiin (esimerkiksi esiopetuksen tutkinnon 6-numeroiset tutkintokoodit ovat 001101 ja 00110), sekä suoritteina, jotka voivat olla oppiainekohtaisia arvosanoja tai muita suoritusmerkintöjä tiettyä oppiainetta tai opintokokonaisuutta koskien. Perusopetuksen opiskeluoikeuden osalta tietovarannosta käyvät ilmi muun muassa perusopetuksen luok- ka-aste (1–9) ja luokan tunniste (esim. luokka C). Tätä vielä tarkempi ryhmätunniste esiin- tyy osassa tutkintojen osia eri koulutusasteilla. Tietojemme mukaan osasta oppilasryhmi- stä puuttuu ryhmän yksilöivä tunniste, joka voi olla selvä puute KOSKI-tietovarannossa, mikäli tavoitteena on tuottaa ryhmäkohtaista summatietoa. 3.4 Opettajatiedonkeruu (valtakunnallinen kysely) Opettajiin liittyvää tietoa on kerätty Suomessa Tilastokeskuksen kolmen vuoden välein toteuttaman kyselyn eli valtakunnallisen opettajatiedonkeruun avulla. Tilastokeskus kerää tietoja kyselyn avulla perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja aikuiskou- lutuksen, vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen opettajista (mukana vasta vii- meisimmässä kyselyssä). Opettajatiedonkeruu toteutettiin viimeksi vuonna 2019. Kyse- lyn tietoja käytetään pohjana opettajankoulutustarpeiden ennakoinneissa ja korkeakoulu- jen kanssa käydyissä sopimusneuvotteluissa, jonka lisäksi kyselyn tietoja hyödynnetään aineistona useissa erilaisissa raporteissa. 11 11 Selvitysryhmä on käynyt lukuisia keskusteluita Tilastokeskuksen asiantuntijoiden kanssa selvitystyönsä aikana. Selvitysryhmä haluaa kiittää erityisesti Tilastokeskuksen asiantuntijoita Juhani Saarta ja Henna Attilaa lukuisista teknisistä yksityiskohdista opettajatiedonkeruuseen liittyen. 22 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Käytännössä opettajatiedonkeruu on tehty vuoden 2016 uudistuksen jälkeen kahdessa vaiheessa.12 Ensimmäinen vaihe on yhteys- ja taustatiedonkeruu oppilaitosten rehtoreille, jossa kysytään elo-, syyskuun tilanteen mukaan oppilaitosten ja opettajien perustiedot varsinaista opettajatiedonkeruuta varten. Kyselyn toisessa vaiheessa opettajat pääsevät vastaamaan työtään koskeviin kysymyksiin verkkolomakkeella. Kyselyn ensimmäisessä vaiheessa kerättävät tiedot ovat oppilaitoksen tietoja (mm. oppi- laitostunnus, nimi, opettajien kokonaislukumäärä syyskuun ensimmäisen päivän tilanteen mukaan ja edellisen vuoden toteutuneet henkilötyövuodet), rehtorin ja yhteyshenkilön tietoja, sekä tietoja opettajista (mm. yhteystiedot, oppiaineet, kelpoisuus eniten opetet- tuun opetustehtävään), oppilaista (ryhmäkohtaisia lukumäärätietoja opintotason mukaan) ja erikokokoisista opetusryhmistä (ryhmien lukumäärä koon mukaan). Tilastokeskuksen arvion mukaan kyselyn ensimmäinen vaihe onnistui verraten hyvin vuonna 2019, kun yhteystietokeruulla tavoitettiin lähes 95 prosenttia Tilastokeskuksen oppilaitosrekisterissä olleista oppilaitoksista. Ei ole kuitenkaan selvää, että miksi osa oppi- laitoksista ei osallistunut kyselyyn, vaikka tiedonkeruun ensimmäisessä vaiheessa paino- tettiin tutkimuksen tilaajan eli OKM:n lakisääteistä tiedonsaantioikeutta. Esimerkiksi viisi lukiokoulutuksen oppilaitosta jättäytyi tiedonkeruun ulkopuolelle.13 Kyselyn toisessa vaiheessa hyödynnetään ensimmäisessä vaiheessa kerättyjä opettajien sähköpostiosoitteita. Opettajille lähetetään linkki verkkolomakkeeseen, jossa kysytään lukuisia opettajien työhön liittyviä kysymyksiä. Opettajille kohdennetut kysymykset riip- puvat opetustasosta, mutta kysely koostuu pääosin seuraavanlaisia kysymyksiä (perustuu Tilastokeskuksesta saatuihin muuttujatietoihin): y Taustakysymykset opettajana toimimisesta, esimerkiksi: − missä oppilaitoksessa opettaa eniten, opettaako useammassa, onko aineenopettaja tai rehtori vai molemmat. − viran ammattinimike − toimiiko erityisopettajana y Taustakysymykset työsuhteesta, esimerkiksi: − työsuhteen luonne, kokoaikaisuus − normaalin työviikon mukaiset opetustunnit, muut tunnit 12 Aikaisemmin kaikki tiedot kerättiin suoraan keskitetysti kouluilta. Uudistus kevensi oppi- laitoksille osallistumisesta aiheutuvaa kuormitusta, mutta kasvatti opettajien kuormitusta siirtämällä vastuun tietojen antamisesta oppilaitosten rehtoreilta ja koulusihteereiltä opetta- jille itselleen. 13 Lähde: Opettajatiedonkeruu 2019 Tutkimusseloste, Tilastokeskus. 23 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 y Taustakysymykset opettajakelpoisuudesta − kelpoisuus nykyiseen tehtävän (kyllä/ei) − tarkka kelpoisuus nykyisen tehtävään − muu opettajakelpoisuus y Kysymyksiä oppilaslukumääristä, kuinka montaa oppilasta opettaa viikossa ko. oppilaitoksessa ja yhteensä y Eniten, toiseksi ja kolmanneksi eniten opettama opintotaso y Taustakysymyksiä luokanopettajalle, esimerkiksi − osallistuuko oman luokan opetukseen − oma luokka-aste − oman luokan oppilaslukumäärä − tieto mahdollisesta jakotunnista − eniten opettama oppiaine − tieto toisesta resurssiopettajasta samassa ryhmässä ja tieto tunneista − koulutusmuoto y Eniten, toiseksi ja kolmanneksi eniten opettama aine, joka ei ole oma luokka − kysymykset luokasta ja aineesta y Kysymyksiä perusopetuksen ryhmäkoosta − montako opetusryhmää ja montako oppialasta kussakin ryhmässä − ryhmien aine ja luokka-aste − osallistuuko ryhmän opettamiseen toinen opettaja (yhteisvastuullinen) y Muut kysymykset liittyvät esimerkiksi mentorointiin, koulutus- ja kehittymis- suunnitelmaan ja täydennyskoulutukseen Tiedonkeruun sisältö on muuttunut jonkin verran ajan kuluessa. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuoden 2019 kyselyn täyttämiseen meni keskimäärin 10 minuuttia. Tämä ei kui- tenkaan huomioi kaikkea kyselyn vaatimaa aikaa, vaan mittaa pelkästään vastausportaa- liin kirjautumisen kestoa. Opettajatiedonkeruussa opettajilta on ollut suuria haasteita. Tiedonkeruiden vastauspro- sentit ovat laskeneet selvästi, 46–54 prosenttiin koulutusmuodosta riippuen, viimeisten kahden kierroksen aikana. Onkin epäselvää, kuinka raskas ja aikaa vievä opettajille osoi- tettu kysely todellisuudessa on, ja kuinka tämä vaikuttaa kelpoisten ja ei-kelpoisten opet- tajien keskimääräiseen vastaushalukkuuteen. Kyselyn toteuttaminen vaatii toimiakseen hyviä yhteystietoja opettajista, jotka eivät välttämättä ole saatavilla kelpoisista ja ei-kel- poisista opettajista yli ajan eri alueilla (yhteystiedot kerätään pääosin huhti-toukokuussa 24 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 kyselyä varten, joka tehdään kesän jälkeen syyskuussa). Sähköpostitse tehtävän kyselyn vastausten laatuun voi vaikuttaa myös ajankohdan ruuhkaisuus. Esimerkiksi oppilasmääriä koskevat lukumäärätiedot voivat olla sen hetkisiä subjektiivisia arvioita, jos vastaajalla ei ole aikaa tarkistaa toteutuneita tietoja. Taulukon 2 paneeli B esittää aikasarjan kyselyn vastausprosentista yli ajan; vastausprosentti oli perusopetuksen osalta 91 prosenttia vuonna 2010, laskien 88 prosenttiin vuonna 2013 ja edelleen 66 prosenttiin vuonna 2016 ollen lopulta 49 prosenttia vuonna 2019. Verrattain merkittävän vastauskadon takia ryhmäkohtaisia oppilasmääriä koskevia tietoja pyritään kor- jaamaan Tilastokeskuksessa malliperusteisesti painottamalla, koska kyseinen muuttuja on saatavilla summattuna toisesta tietolähteestä. Näin yksittäiseltä opettajalta kerättävät tie- dot oppilasmääristä pyritään yleistämään opetussuunnitelman tuntijaon ja aikaisemman koulusihteereiltä ja rehtoreilta kerättävän aineiston avulla. Oppilaitos- ja vuosiluokkakoh- taiset tiedot oppilasmääristä tulevat osana Tilastokeskuksen oppilaitostiedonkeruita, joiden avulla opettajilta kerättävät opetusryhmätiedot on painotettu (mikäli osa ainekohtaisista opetusryhmistä puuttuu aineistosta) ja validoitu (saman luokka-asteen opettajien ilmoitta- mien ainekohtaisten oppilasmäärien summa ei voi ylittää vuosiluokkatason tietoa pl. yhdys- luokat). Näillä toimenpiteillä varmistetaan ja täydennetään aineenopetuksen opetusryh- miä koskevan tilaston kattavuutta, mutta jatkossa Tilastokeskus toivoo johtavansa nämä tie- dot KOSKI-tiedoista. Sen sijaan muita kuin opetusryhmiä koskevia oppilasmäärätietoja, jotka tulevat ainoastaan kyselyn myötä itse opettajalta ei voida korjata painotuksella. Taulukko 2.  Opettajien kelpoisuus ja opettajatiedonkeruun vastausasteet koulutusmuodoittain 2010 2013 2016 2019 Paneeli A: Opettajien kelpoisuus Perusopetus 88,9 88,7 95,1 95,1 Lukiokoulutus 93,1 93,5 98,0 97,0 Ammatillinen koulutus 72,6 79,8 90,0 93,1 Vapaa sivistystyö 74,8 77,2 82,3 85,2 Paneeli B: Opettajatiedonkeruun vastausasteet Perusopetus 91,0 88,0 66,3 49,2 Lukiokoulutus 97,0 94,0 65,5 53,5 Ammatillinen koulutus 86,2 90,0 66,2 45,8 Vapaa sivistystyö 93,0 90,0 66,0 48,1 Lähde: Opettajatiedonkeruu, Vipunen. Esim. Ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuus kohoaa 79,8 %:sta vuonna 2013 aina 90,0 %:iin vuonna 2016 (kasvua kolmessa vuodessa noin 10 prosenttiyksikköä). Samalla kuitenkin ryhmän vastausaste laskee 90 %:sta 66,2 % prosenttiin. 25 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Heikentyneet vastausprosentit, joita ei voida kaikkien muuttujien osalta korjata painotta- malla, vaikuttavat siis väistämättä merkittävästi kerättyjen tietojen luotettavuuteen ja tästä mahdollisesti lopulta tehtäviin johtopäätöksiin. Esimerkiksi on hyvin todennäköistä, että opettajien keskimääräisen kelpoisuuden kasvu viimeisimmän kahden kyselykierroksen aikana verrattuna aikaisempiin vuosiin selittyy osin vastaajakadolla (Taulukko 2, paneeli A) sekä tiedonkeruutavan muutoksella. Kelpoiset opettajat ovat todennäköisemmin vaki- tuisessa virassa, ja heiltä aikaisemmin kerätyt yhteystiedot ovat pysyvämmät, ja he saatta- vat lopulta vastata kyselyihin muutenkin todennäköisemmin. Nuoret ja määräaikaisia sijai- suuksia tekevät sekä kiertävät opettajat ovat edellisillä kierroksilla vastanneet tutkimuk- seen selvästi heikommin. Toisaalta on vaikea arvioida kuinka vastausharha vaikuttaa aikai- sempien kyselykierrosten edustavuuteen. Vastauskatoa ja sen mahdollista vaikutusta tilastolliseen päättelyyn ei ole käsitelty yhdes- säkään OPH:n julkaisussa. Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan katoanalyysejä on tehty talonsisäisesti perustuen oppilaitoksilta saatuihin opettajan ikä-, sukupuoli-, alue ja kelpoisuustietoihin (eniten opetettuun opetustehtävään liittyen) sekä oppilaitoksen tyyp- piin, sijaintiin ja kokoon. Vastauskadon on havaittu olevan sekä suoraan että välillisesti (ikä sekä oppilaitoksen sijainti ja tyyppi) yhteydessä kelpoisuuden omaamiseen. Aineistoon muodostetut kokeelliset painot laskivat viimeisimmässä tiedonkeruun yhteydessä kelpoi- suusastetta keskimäärin muutaman prosenttiyksikön. On luultavaa, että ryhmäkohtaiset tilastolliset harhat ovat tätä vielä huomattavasti suurempia eri muuttujien osalta esimer- kiksi opetettavien aineiden osalta alueittain. 14 Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat verranneet tiedonkeruun pohja-aineistona käytettyä opettaja-aineistoa työssäkäyntitilaston tietoihin ja löytäneet viitteitä siitä, että tietyt opet- tajaryhmät jäävät tiedonkeruussa aliedustetuiksi. Tämä on edellä kuvatun vastauskadon lisäksi toinen merkittävä harhan lähde, joka voi vaikuttaa kaikkiin kyselyssä kysyttyihin suureisiin. Parhaassa tapauksessa uusi opettajarekisteri ja Tilastokeskuksen työssäkäyntiti- lasto keskustelisivat keskenään, jolloin myös työssäkäyntitilasto hyötyisi opettajarekisteriin kuuluvista tiedoista. Kelpoisuustietojen validointia ja täydentämistä pystyttäisiin pitkälle automatisoimaan Tilastokeskuksen tutkintorekisterin tiedoilla. Nykyisen opettajatiedonkeruun kehittäminen aikaisempaa kevyemmäksi ja kohdenne- tummaksi on Tilastokeskuksen asiantuntijoiden mukaan mahdotonta, sillä opettajista ei ole olemassa ajantasaista otantakehikkoa ositettua otantaa varten. Kyselyille on myös mahdotonta tehdä luotettavaa katoanalyysia ilman kyseistä pohja-aineistoa. Kevyempi ja teemoiltaan mahdollisesti vaihtuvien kyselyiden tekeminen vain osalle opettajista vaatisi luotettavan ja ajantasaisen rekisteripohjaisen pohja-aineiston. Otantapohjaisen teemalli- sen opettajatiedonkeruun ehdottomia vahvuuksia ovat myös tiedonkeruun aiheuttaman 14 Lähde: Juhani Saari, Tilastokeskus. 26 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 vastausrasituksen kohtuullistaminen, sillä nykymuotoinen tiedonkeruu vie suhteettoman paljon opettajien työaikaa. Laadukkailla ja kattavilla rekisteritiedoilla on vastauskatoon liit- tyvän laadunvarmistuksen lisäksi myös suora välitöntä vastausrasitusta pienentävä funktio, kun lomakkeella kysyttävien tietojen määrä vähenee. Välillisesti vastausrasitusta voidaan lisäksi vähentää merkittävästi, kun otanta voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisesti. Alhaisen vastausprosentin ja tiedonkeruun pohja-aineiston mahdollisten ongelmien lisäksi kyselyyn liittyy muita puutteita. Kysely kuvaa syksyn tilannetta kerran kolmessa vuo- dessa, kun oppilasmäärissä ja opettajien liikkuvuudessa voi olla eroja lukuvuoden aikana. Syyskuussa rehtoreilta kerätyt tiedot voivat muuttua niin opetushenkilöstön kuin oppilai- den osalta. Tällä hetkellä ei ole olemassa hyvää tilastotietoa siitä, että kuinka suurta vaihtu- vuus on lukuvuoden aikana. Opettajatiedonkeruuaineistoa ei voi myöskään nykyisellään yhdistää muihin (ei-subjek- tiivisiin) rekisteritietoihin, mikä rajoittaa tietojen tutkimuskäyttöä huomattavasti. Tieto- jemme mukaan opettajatiedonkeruun aineistoa ei ole käytetty yhdessäkään vertaisarvi- oidussa tutkimuksessa, vaan ainoastaan Opetushallituksen raportoinneissa ja opettajan- tarve ennakoinneissa (esim. Opettajat ja rehtorit Suomessa julkaisut).15 Kyselystä saatava kokonaishyöty näyttäytyy siis varsin vähäiseltä ottaen huomioon tiedonkeruuseen ja jul- kaisuihin käytetyt resurssit. 3.5 Yhteenveto Suomessa on rakennettu onnistuneesti useita tietovarantoja koulutukseen liittyen viimeis- ten vuosikymmenien aikana. Nämä vahvistavat niin julkisen sektorin digitaalista infrastruk- tuuria, kuin luotettavaa tilastointia ja tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa. Tie- dolla johtaminen edellyttää ajantasaista, luotettavaa ja riittävää tiedonsaantia. Kokemuk- set KOSKI- ja Varda-tietovarannoista osoittavat, että hajanaistenkin tietojen kerääminen koulutuksen järjestäjiltä voidaan automatisoida mahdollisimman pitkälle, ja niitä voidaan hallinnoida turvallisesti. Olemassa olevat tietovarannot tukevat mahdollisen uuden opettajia koskevan tietovaran- non perustamista. Varda-tietovaranto kokoaa jo nyt kokonaisuudessaan yhteen varhais- kasvatuksen henkilöstön ja antaa yhden esimerkin mahdollisesta uudesta tietovarannosta. 15 Nissinen ja Välijärvi (2011, s. 132) kiinnittivät huomiota vastauskatoon jo vuoden 2010 opettajatiedonkeruun osalta, ja ideoivat, että opettajankoulutustarve-ennakointien kan- nalta olisi ihanteellista, jos käytettävissä olisi yksi yhtenäinen ja linkittyvä tietokanta kaikista opetustehtävissä työskentelevistä henkilöistä. Nissinen, K., & Välijärvi, J. (2011). Opettaja- ja opettajankoulutustarpeiden ennakoinnin tuloksia. Tutkimusselosteita/Koulutuksen tutki- muslaitos, (43). 27 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Virta-tietovaranto taas kokoaa yhteen tiedot valmistuvien opettajien kelpoisuuksista ja myöhemmät tiedot täydentävästä formaalista koulutuksesta. KOSKI-tietokanta puolestaan sisältää tiedot oppilaista yli ajan kunta-, koulu-, luokka-, aine- ja jopa ryhmätasolla.16 Laajuudessaan jo olemassa olevat tietovarannot ovat muuttujasisällöltään erittäin katta- via, mutta opettajatiedon puuttuminen esimerkiksi KOSKI-tietovarannosta oppilastietojen rinnalta on selvä puute. Opettajatietoja on rekisteritiedon sijaan kerätty Suomessa kysely- pohjaisesti opettajatiedonkeruun avulla. Tämän kyselyn tulokset eivät kuitenkaan sovellu tilastollisen päättelyn pohjaksi ei-satunnaisen vastauskadon takia. Opettajatiedonkeruun luotettavuutta ei voida myöskään arvioida aukottomasti, koska opettajista ei ole olemassa ajantasaista ja kattavaa pohja-aineistoa. Pohja-aineiston puutteen takia kyselyä ei voida myöskään kehittää keveämmäksi (otospohjaisiksi), vain osaa opettajia koskevaksi. Opetta- jatiedonkeruussa koottua aineistoa ei voida nykyisellään myöskään yhdistää muihin rekis- teritietoihin, mikä rajoittaa merkittävästi tietojen tutkimuskäyttöä. Opettajatiedonkeruussa opettajilta kysytään lukuisia taustakysymyksiä sekä oppilaisiin ja ryhmiin liittyviä lukumäärätietoja, jotka olisivat ryhmätunnusten kehittämistyön jälkeen saatavilla KOSKI-tietovarannosta haluttuna ajan hetkenä opettajien oman arvion sijaan. Tiedonkeruun automatisointi ei ole kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista, sillä tämä edel- lyttäisi ajantasaista rekisteritietoa opetushenkilökunnasta, ja toimivia linkkiavaimia niin Virta- kuin KOSKI- tietokantoihin. 16 On ymmärrettävää, että eri tietovarantojen käynnistämiseen liittyy alkuvaiheen ongel- mia. Varda-tietovarannosta saatujen kokemusten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että tietojen kattavuus ja luotettavuus paranee ajan myötä, kunhan uudet käytännöt saadaan vietyä aluetasolle. 28 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 4 Kansainvälinen vertailu Esittelemme seuraavaksi opettajiin liittyvän tiedonkeruun ratkaisuja yleisellä tasolla eri maissa. Maavertailuun valikoituivat mukaan Ruotsi, Tanska ja Flanderin alue Belgiassa, sekä Englanti (aluerajaus tehtiin, koska menettelyissä pieniä eroja Walesissa, Skotlannissa, ja Pohjois-Irlannissa). Maakohtaiset tiedot kerättiin avoimista lähteistä sekä sähköpostikes- kustelulla paikallisten tilastoviranomaisten ja tutkijoiden kanssa. Kyseiset maat edustavat eurooppalaisia koulutusjärjestelmiä ja selvityshenkilöillä oli niihin tiedonkeruuta helpot- tavia yhteistyökontakteja. Vertailussa ei ole otettu huomioon eri maiden koulutusjärjestel- mien eikä opetuksen tai koulutuksen järjestämiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön eroavaisuuksia. Vertailu koskee siis puhtaasti opettajatiedonkeruuta. Kaikki vertailuun valitut alueet ovat EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalan pii- rissä, myös Englanti, jossa sen vaikutus jatkuu Brexitistä huolimatta ainakin vuoteen 2025 asti. Valtakunnallisia henkilötietovarantoja arvioidaan kaikissa EU-jäsenvaltioissa saman henkilötietojen käsittelyyn sovellettavan yleislain näkökulmasta, eikä jäsenvaltioissa voi olla tietosuoja-asetuksen kanssa ristiriitaista sääntelyä. Käytännössä eroja voi silti ilmetä niiltä osin kuin jäsenvaltion muu kansallinen sääntely jää tietosuoja-asetuksen kansallisen liikkumavaran piiriin. Esimerkiksi Ruotsi on tunnettu huomattavasti suomalaista lainsää- däntöä vapaamielisemmästä suhtautumisestaan henkilötietojen julkisuuteen ja julkaise- miseen internetissä. 4.1 Ruotsi Ruotsissa opettajan vakituisessa virassa toimivilta henkilöiltä edellytetään ”laillistetun opettajan sertifikaattia”. Työnantajat voivat tarkistaa opettajaksi hakevan henkilöllisyyden ja pätevyyden pyytämällä tietoja kansallisen opetusviraston ”laillistetun opettajan rekiste- ristä”17. Rekisteri on julkinen, eikä tiedonsaantioikeutta ole rajattu ainoastaan työnantajiin, vaan kuka tahansa voi pyytää rajattuja otteita rekisteristä. Rekisterissä oleva henkilö voi pyytää korjattavaksi tietoja itsestään ja päivittää omia tietoja tietokantaan, mutta ei vas- tustaa tietojen luovutuksia. 17 https://www.skolverket.se/regler-och-ansvar/ lararlegitimation-och-forskollararlegitimation/utdrag-ur-larar--och-forskollararregistret https://www.skolverket.se/regler-och-ansvar/lararlegitimation-och-forskollararlegitimation/utdrag-ur-larar--och-forskollararregistret https://www.skolverket.se/regler-och-ansvar/lararlegitimation-och-forskollararlegitimation/utdrag-ur-larar--och-forskollararregistret 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Ruotsissa on lisäksi varsinainen tilastointiin ja tutkimukseen tarkoitettu opettajarekisteri (”lärarregistret”)18, joka sisältää kaikki 15. lokakuuta opetustyöhön osallistuvat henkilöt (ml. rehtorit) esiasteelta toiselle asteelle (myös kunnallinen maahanmuuttajien ruotsinkielinen koulutus). Opetushenkilökuntaa ja opetustyötä kuvaavien tietojen tallentamisesta rekiste- riin vastaa käytännössä koulu tai kuntatyönantaja. Opetushenkilöstön koulutusta kuvaavat tiedot (tutkinnot, kelpoisuudet) tulevat rekisteriin suoraan tutkintorekisteristä. Opettajarekisteriin kerätyt tiedot sisältävät laajasti tietoja työsuhteen laadusta, ammatti- asemasta, opetusryhmistä ja opetuksen tuntimääristä. Nämä tiedot ovat osa kansallisen koulutusviraston kansallista seurantajärjestelmää ja tietoja käytetään tilastointiin, seuran- taan ja tutkimukseen. Tiedot ovat saataville tutkimukseen tilastoviranomaisen käyttölu- paprosessin kautta. 4.2 Tanska Tanskassa ei ole tällä hetkellä varsinaista keskitettyä opettajarekisteriä, joka kokoaisi yhteen opetushenkilökunnan korkeakoulujen tutkintoperusteiset pätevyydet kuten Ruot- sissa. Korkeakoulut ja kansallinen opetusvirasto myöntävät todistuksia pätevyyksistä, mutta opettajiin liittyvä laajempi tiedonkeruu nojaa tällä hetkellä erillisiin kyselyihin sekä opiskelija-, työnantaja- ja työntekijärekisterien yhdistämiseen karkealla vuosi- ja kouluta- solla. Nämä tiedot ovat jo nyt käytettävissä tilastointiin ja tutkimukseen käyttölupahake- musprosessin jälkeen. Opettajiin liittyvä tiedonkeruu tulee kuitenkin uudistumaan mittavasti tulevina vuo- sina. Opettajiin liittyvä tilastointi ja aineistojen tutkimuskäyttö ottaa aimo harppauksen ns. MED-rekisterin myötä (Matched Educational Data), jota on rakennettu vuodesta 2019 alkaen. Tämä tietokanta tulee yhdistämään koulun, opettajan ja oppilaan tiedot esiasteesta toiselle asteelle luokka-, ryhmä- ja jopa opetustuntitasolla. Rekisteriin tulevat mukaan kaikki opetukseen osallistuvat henkilöt vakinaistetuista opettajista tilapäisiin sijaisiin. Uuden rekisterin pääasiallinen tarkoitus on parantaa virallista tilastointia ja tietojen seu- ranta- ja tutkimuskäyttöä. Rekisterin tietosisältö tulee olemaan laaja, sisältäen henkilökun- nan työnkuvaan liittyvät tarkat tiedot. Tiedot tullaan keräämään jatkuvaperusteisesti työn- antajilta (kouluilta ja kunnilta) tai suoraan valmiina olevista rekistereistä (mm. tutkinnot) mahdollistaen koko opettajan työuran seuraamisen. Tiedot tulvat olemaan saataville tutki- mukseen tilastoviranomaisen käyttölupaprosessin kautta. 18 https://www.scb.se/contentassets/3f7ed0ec7cc04e25aff37f5648c0ca00/uf0113_ kd_2020_rh_210325.pdf https://www.scb.se/contentassets/3f7ed0ec7cc04e25aff37f5648c0ca00/uf0113_kd_2020_rh_210325.pdf https://www.scb.se/contentassets/3f7ed0ec7cc04e25aff37f5648c0ca00/uf0113_kd_2020_rh_210325.pdf 30 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 4.3 Flanderi Flanderin alueella opettajana toimivilta edellytetään pääsääntöisesti asianmukaista ”päte- vyystodistusta”19. Opetushenkilökunnan palkanmaksua hoitaa paikallisen tahon sijaan opetusministeriö, ja pätevyystodistusten tiedot ovat osa kansallisen ministeriön hallinnoi- maa tietovarantoa. Koulujen tai keskuskoululautakuntien sihteerit toimittavat pätevyystie- tojen lisäksi tietoja opetushenkilökunnasta ja opettajan työstä opetusviranomaiselle seu- rantaa ja tilastointia varten. Nämä tiedot muodostavat ns. henkilötiedoston, josta voidaan tarkastella henkilön työhistoriaa. Tiedot voidaan siirtää henkilön luvalla toisen koulun tie- toon työnhakutilanteessa. Mikäli ministeriö saattaa henkilöön liittyviä uusia tietoja (esi- merkiksi pätevyyteen liittyen) paikallisen koululautakunnan tietoon, niin tästä informoi- daan henkilöä etukäteen. Ministeriön keräämiä tietoja käytetään hyväksi virallisessa tilastoinnissa ja seurannassa. Nämä tiedot eivät ole kuitenkaan saatavilla tutkimukseen, vaan tutkimukseen käyt- tölupaprosessin kautta saatavat opettajatiedot kertyvät muista työvoimaa koskevista tiedonkeruista. 4.4 Englanti (Yhdistynyt Kuningaskunta) Englannissa opettajilta edellytetään niin ikään pätevyyden todistamista (QTS, qualified teacher status) lähes kaikissa julkisissa opetustoimissa. Kaikille opettajille annetaan opet- tajanumero kansallisen viranomaisen toimesta (Teaching Regulation Agency), joka muo- dostaa pohjan paikalliselle ”opettajarekisterille”, jonka kautta opettajien kelpoisuutta ja esteellisyyttä toimia tehtävässä voidaan valvoa. Työnantaja voi myös tarkistuttaa opetta- jien tietoja tästä rekisteristä ottamalla yhteyttä ko. viranomaiseen.20 Vuodesta 2010 alkaen opettajiin ja kouluihin liittyvä tilastotiedon tiedonkeruu on raken- nettu uuden tietokannan varaan, joka on erillään varsinaisesta valvontatehtävästä. Paikal- liset viranomaiset ja koulut ovat vastuussa kerran vuodessa tapahtuvasta pakollisesta tie- donannosta, jolloin kaikkia opettajia koskevat henkilötason tiedot sekä tiedot mm. ope- tettavista aineista ja tuntimääristä kerätään tilastoviranomaisen rekisteritietokantaan. Koulu- ja oppiainetasolla kerättävät opettajien tunnukset mahdollistavat esimerkiksi opet- taja- tai oppilasmäärän tarkastelut. Rekisterin henkilöitä voidaan seurata työmarkkinoilla eli eri kouluissa yli ajan ja se sisältää tiedot tutkinnoista ja opettajakoulutuksesta, muttei 19 https://onderwijs.vlaanderen.be/nl/onderwijspersoneel/ van-basis-tot-volwassenenonderwijs 20 https://www.gov.uk/government/organisations/teaching-regulation-agency/about https://onderwijs.vlaanderen.be/nl/onderwijspersoneel/van-basis-tot-volwassenenonderwijs https://onderwijs.vlaanderen.be/nl/onderwijspersoneel/van-basis-tot-volwassenenonderwijs https://www.gov.uk/government/organisations/teaching-regulation-agency/about 31 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 myöhempää kurssitusta tai muuta ammatillista kehittymistä.21 Tiedot ovat saataville tutki- mukseen tilastoviranomaisen käyttölupaprosessin kautta. 4.5 Yhteenveto Opetushenkilökuntaa koskeva lainsäädäntö vaihtelee eri maiden välillä, mutta tarkastel- luissa maissa on paljon samaa. Tarkastelluissa maissa on jo käynnissä (tai kohta käynnisty- mässä) laaja rekisteripohjainen tiedon kokoaminen opettajista (opettajat määriteltynä laa- jasti koskemaan koko opetushenkilökunta), millä pyritään takaamaan luotettavan tilas- toinnin mahdollisuudet ja varmistamaan seurannan ja tutkimuksen tarpeet. Opettajia kos- keva tiedonkeruu ei perustu missään tarkastellussa maassa vapaaehtoiseen kyselypohjai- seen tiedonkeruumalliin. Ruotsissa, Englannissa ja Flanderissa on lisäksi selvä opetusviraston tai ministeriön hallin- noima erillinen tietovaranto, jota käytetään opettajien kelpoisuuden tarkasteluun. Opetta- jia koskevat tiedot ovat työnantajien tarkistettavissa viranomaisen valvomasta keskitetystä rekisteristä Ruotsissa, Englannissa ja Flanderissa. Ruotsissa kuka tahansa voi pyytää rajat- tuja otteita rekisteristä. Henkilötason tietojen käyttö seuranta- ja tutkimuskäyttöön toimii käyttölupaprosessin kautta. Tällöin tietojen käyttöä valvotaan paikallisen tilastoviranomaisen toimesta kuten on tapana henkilötietojen kanssa Suomessa. Luonnollisesti tällöin ei voida tunnistaa yksit- täistä henkilöä, vaan aineistoja käytetään niin, että henkilön suora tunnistaminen ei ole mahdollista. 21 https://www.gov.uk/guidance/school-workforce-census https://www.gov.uk/guidance/school-workforce-census 32 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 5 Erilaisia opettajia eri aloilla 5.1 Tutkinnot ja kelpoisuudet Tiedot opettajien kelpoisuuksista ovat olennainen osa opettajarekisteriä. Perusope- tuslaissa (628/1998), lukiolaissa (714/2018), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017), tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020), vapaassa sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuk- sesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitettujen rehtoreiden ja opettajien kelpoisuusvaa- timuksista määrätään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa ase- tuksessa (986/1998). Kelpoisuusvaatimukset ovat muuttuneet vuosien varrella, mikä on opettajarekisterin kan- nalta merkittävä haaste. Opettajakunnassa voi olla samanlaista opetustehtävää koskevia erilaisia kelpoisuuksia, jotka on suoritettu kulloinkin voimassa olleen oikeustilan mukai- sesti. Opettajarekisterissä tätä kelpoisuuksien erilaisuutta pitää pystyä käsittelemään. Käy- tännön elämässä esimerkiksi eri aikoina hankittujen erilaisten kelpoisuuksien vertailu hakutilanteessa voi olla vaikeaa. Opettajankelpoisuus syntyy periaatteessa kahdesta kokonaisuudesta: pedagogisista opin- noista ja opetettavista aineista. Yksinkertaisimmillaan opettajankelpoisuus on tutkinto: esi- merkiksi luokanopettaja suorittaa samanaikaisesti sekä ylemmän korkeakoulututkinnon että opettajankelpoisuuden. Kelpoisuuksia voi suorittaa erillisinä opintoina myös tutkinnon valmistumisen jälkeen. Tämä koskee opetettavien aineiden lisäksi myös pedagogisia opintoja, jotka voi suorittaa opetustehtävistä riippuen opettajan pedagogisina opintoina, ammatillisina pedagogisina opintoina tai yliopistopedagogisina opintoina. Pedagogisten opintojen sisällöistä on jul- kaistu tuore raportti.22 Opettajarekisterin kannalta on olennaista, että yksittäisen opettajan kaikki opettajankelpoisuuteen vaikuttavat suoritukset saadaan Virta-tietokannasta yhte- näisellä tavalla riippumatta suoritusajankohdasta. Silloinkin, kun osasuoritukset on tehty eri korkeakouluissa. Sen lisäksi, että opettajarekisteri kokoaisi yhteen opettajien kelpoisuudet, rekisterin tulisi antaa tietoa opettajien työtehtävistä (tehtävän kuvaukset), jolloin syntyisi täsmällisempi käsitys työtehtävien ja kelpoisuuksien vastaavuudesta. On tavallista, että esimerkiksi 22 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163554 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163554 33 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 aineenopettajilla on valmistuessaan kelpoisuus kahdessa opetettavassa aineessa, mutta työtehtävissä edellytetään usein kelpoisuutta kolmessa opetettavassa aineessa. Tulevai- suudessa saatetaan tarvita entistäkin laajempaa opettajankelpoisuuksien monimuotoi- suutta esimerkiksi ikäluokkien pienenemisen, kuntien välisen yhteistyön lisääntymisen ja digitaalisten opetusmenetelmien kehittymisen myötä. Opettajarekisterin tulisi osaltaan tukea näihin haasteisiin vastaamista. 5.2 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatusta säätelee varhaiskasvatuslaki. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa koko- naisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Kelpoisuusvaatimukset riippuvat teh- tävänmäärittelystä. Päiväkodin henkilöstön tehtävänimikkeet ovat:23 y päiväkodin johtaja y varhaiskasvatuksen erityisopettaja y varhaiskasvatuksen opettaja y varhaiskasvatuksen sosionomi y varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet muuttuivat 1.9.2018 voimaan tulleen uuden varhaiskasvatuslain myötä: uudet nimikkeet ovat varhaiskasva- tuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Tulevaisuudessa sosionomiopiske- lijat eivät voi enää saada varhaiskasvatuksen opettajankelpoisuutta, vaan heidän nimik- keensä on varhaiskasvatuksen sosionomi. Siirtymäsäännösten mukaan lain voimaan tul- lessa sosionomiksi opiskeleva tai 1.9.2019 mennessä ammattikorkeakouluun hyväksytty sosionomiopiskelija voi saada kelpoisuuden toimia sekä varhaiskasvatuksen opettajana että varhaiskasvatuksen sosionomina, mikäli valmistuu 31.7.2023 mennessä. 5.3 Luokanopettajat ja kasvatusalan muut opettajantutkinnot Tuorein perusopetusta koskeva lainsäädäntö löytyy perusopetuslaista ja perusopetus- asetuksesta (852/1998). Kaikille yhteisesti opetettavat oppiaineet määritellään perus- opetuslaissa. Perusopetusasetuksessa säädetään, että opetus perusopetuksessa anne- taan luokanopetuksena, aineenopetuksena ja erityisopetuksena. Kelpoisuusvaatimuksista 23 https://www.kt.fi/ohjeet/kvtes/varhaiskasvatuslaki-kelpoisuudet-henkilostorakenne https://www.kt.fi/ohjeet/kvtes/varhaiskasvatuslaki-kelpoisuudet-henkilostorakenne 34 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 perusopetuksen opetus- ja ohjaustehtäviin säädetään asetuksessa opetustoimen henkilös- tön kelpoisuusvaatimuksista. Luokanopettajan kelpoisuus vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon. Kasvatusalalla suorite- taan muitakin maisterintutkintoja, jotka antavat opettajankelpoisuuden: esimerkkeinä eri- tyisopettaja ja erityispedagogiikka (kelpoisuus vaatii erillisiä erityisopettajan opintoja), ylei- nen kasvatustiede ja aikuiskasvatus, kotitalousopettaja, musiikkikasvatus sekä opinto-oh- jaajan koulutus tai perusopetuksen oppilaanohjaajan ja lukion opinto-ohjaajan koulutus. Kasvatusalalla myönnetään myös maisterintutkintoja, joihin ei sisälly opettajankelpoisuutta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut luokanopettaja, jolla on aineenopettajan kel- poisuus johonkin perusopetuksena kaikille yhteisenä opetettavaan aineeseen, on kaksois- kelpoinen ja hän voi toimia myös aineenopettajana. Esiopetus24 muodostaa oman kokonaisuutensa. Esiopetus on maksutonta opetusta, jota lapset saavat oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perus- opetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksesta ja kunnan velvollisuudesta sen järjestämiseen säädetään perusopetuslaissa. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on OPH:n antama määräys, jonka mukaan kunnat laativat paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman ja toteuttavat esiopetusta. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on laadukkaan ja yhtenäisen esiopetuksen yhdenvertainen toteutuminen koko maassa. Kunnat vastaavat esiopetuk- sen järjestämisestä ja ovat velvoitettuja järjestämään esiopetusta sen alueella asuville lap- sille. Myös yksityiset perusopetuksen järjestäjät ja valtion oppilaitokset voivat erillisen luvan perusteella järjestää esiopetusta. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodissa, koulussa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetuksen opettajan tehtäviä ovat esiopetuksen opettaja ja esiopetuksen erityisopet- taja sekä avustava opettaja. Esiopetuksen kelpoisuusvaatimukset on määritelty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Sen mukaan luokanopettajat ovat kel- poisia antamaan esiopetusta, mutta aineenopettajat eivät. Varhaiskasvatuksen opettaja on kelpoinen antamaan esiopetusta, mutta ei opetusta perusopetuksessa. Erityisopettajat ovat kelpoisia antamaan erityisopetusta ja esiopetusta perusopetuslain 17 §:n mukaisen erityi- sen tuen piirissä oleville oppilaille. Lisäksi on vanhoja kelpoisuuksia alkaen sosionomista ja soveltuvista tutkinnoista, jotka tuottavat kelpoisuuden esiopetukseen, mutta ei perusope- tukseen. Henkilö, joka on perusopetuksessa kelpoinen antamaan erityisopetusta (erityisluo- kanopettaja tai erityisopettaja), on kelpoinen myös esiopetuksen erityisopettajaksi. 24 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/esiopetus https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/esiopetus 35 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 5.4 Aineenopettajat perusopetuksessa ja lukiossa Aineenopettajan kelpoisuus peruskoulussa ja lukiossa lähtee ylemmästä korkeakoulututkin- nosta opetettavassa aineessa. Lukiossa vaaditaan 120 op kelpoisuus yhdessä opetettavassa aineessa, kun taas perusopetuksessa riittää 60 op kelpoisuus kaikissa opetettavissa aineissa. Ammattikorkeakoulujen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 9 a §:n mukaan myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto voi antaa vastaavan kelpoisuuden. Aineenopettajakoulutusta pyritään toteuttamaan siten, että maisterintutkinto sisältää sekä opetettavat aineet, että opettajankelpoisuuden, mutta käytäntö on usein monimuotoi- sempi. Opettajankoulutuksen opiskelijavalinnat ja käytännöt poikkeavat toisistaan yliopisto- jen ja jopa eri koulutusohjelmien välillä. Erilaisia opintopolkuja aineenopettajaksi on ainakin viisi: 1. Suoravalinta aineenopettajan koulutusohjelmaan. 2. Valinta aineenopettajakoulutukseen kandidaattivaiheessa (osa pedagogisista opinnoista jo kandidaatin tutkinnossa). 3. Valinta opettajakoulutukseen maisterivaiheessa (pedagogiset opinnot maisterivaiheessa). 4. Pedagogisten opintojen suorittaminen maisterintutkinnon jälkeen, tehtävistä riippuen joko opettajan pedagogisina opintoina, ammatillisina pedagogisina opintoina tai yliopistopedagogisina opintoina. 5. Opetettavan aineen kelpoisuuden suorittaminen erillisinä opintoina. Aineenopettajakoulutuksessa on siis mahdollista, että maisterintutkinto tehdään pääai- neessa ilman opettajankelpoisuutta ja opettajankelpoisuuden tuottavat pedagogiset opin- not vasta sen jälkeen erillisinä opintoina. 5.5 Erityisopettajat Erityisopetusta voidaan kuvata kolmiportaisen oppisen ja koulunkäynnin tuen kautta.25 Tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Erityisopettajan kelpoisuus ei ole tutkinto, vaan asetuksella annettu kelpoisuusvaatimus. Eri- tyisopettajankelpoisuuden voi saada varhaiskasvatuksen opettaja, luokanopettaja tai aineen- opettaja, joka on suorittanut yliopistossa erilliset erityisopettajan opinnot laajuudeltaan 60 op. Laaja-alainen erityisopettaja toimii esi- ja luokanopettajien, aineenopettajien sekä oppila- sohjaajien kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajia on tarkasteltu jo edellä luvussa 5.2. 25 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-ja-koulunkaynnin-tuki https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-ja-koulunkaynnin-tuki 36 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Erityisopettajan opinnoilla tarkoitetaan vähintään 60 opintopisteen laajuisia opettajan- koulutuksen opintoja, joista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa, vähintään 35 opintoviikon laajuisia erityisopettajan opintoja, joista säädetään kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opetta- jankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) 14 §:n 2 momentissa, sekä erityisopetta- jan opintoja, joista säädetään kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun ase- tuksen (530/1978) 35 §:ssä. Lukiolain 28 §:n mukaista erityisopetusta antavan henkilön kel- poisuudetta on täsmennetty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 11 a §:ssä. 5.6 Oppilaanohjaus, opinto-ohjaus ja ammatillinen opinto-ohjaus Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998, muutosase- tus 865/2005) 6, 11 ja 15 §:ssä määritellään kelpoisuudet oppilaanohjaajalle, opinto-ohjaa- jalle sekä kelpoisuus antaa opinto-ohjausta ammatillisessa koulutuksessa. Vaatimuksena on joko ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto (ammatillinen kou- lutus) sekä 60 op opinto-ohjaajan opinnot. 5.7 Ammatillisen koulutuksen opettajat Ammatillisten opintojen opettajien kelpoisuusvaatimukset on tiivistetty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 13 §:ään. Ammatillisten oppilai- tosten opettajilta edellytetään kolmen vuoden työkokemusta opetettavien aineiden alalta. Ammatillisesta opettajakoulutuksesta on julkaistu tuore raportti.26 Osalla ammatillisten aineiden opettajista on koulutuksen järjestäjän päättämän opetus- tehtävän kannalta soveltuva korkeakoulututkinto. Hyvä esimerkki tästä on ammatillinen opinto-ohjaajakoulutus, josta saatu kelpoisuus ammatilliseksi opettajaksi ei välttämättä riitä peruskoulun tai lukion opinto-ohjauksen tehtäviin, joissa vaaditaan ylempi korkea- koulututkinto. Kun opettajan kelpoisuus (soveltuvan korkeakoulututkinnon osalta) on myös koulutuksen järjestäjästä kiinni, voi kelpoisuuksien vaihtelu olla suurta, mikä heijas- tuisi myös opettajarekisteriin. 26 Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit: Lyyti- nen, Anu; Liljeroos, Johanna; Pekkola, Elias; Kosonen, Jonna; Mykkänen, Mikko; Kivistö, Jussi (2019-03-25) 37 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 5.8 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajien kelpoisuudet Korkeakoulujärjestelmä rakentuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Suomessa on 13 yliopistoa (ja Maanpuolustuskorkeakoulu)27 sekä 24 ammattikorkeakoulua.28 Opet- tajakoulutus tapahtuu sekä yliopistoissa että ammattikorkeakoulujen ammatillisessa opettajakorkeakoulutuksessa. Yliopistolain 31 §:n nojalla yliopistojen henkilöstön kelpoisuuksista määrätään yliopiston johtosäännössä. Opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevia tietoja on koottu mm. Sivistys- työnantajien vuosiraporttiin.29 Yleisimpiä nimikkeitä ovat tohtorikoulutettava, tutkijatoh- tori, professori, yliopistonlehtori, yliopisto-opettaja, projektitutkija, yliopistotutkija, nuo- rempi tutkija, apulaisprofessori ja lehtori. Yliopistoissa lähtökohtana on se, että opettajat suorittaisivat yliopistopedagogiset opin- not, määräaikana työsuhteen alkamisesta lukien. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat jokin verran. Opettajarekisterin kannalta yliopistopedagogisten opintojen suorittaminen on siten merkityksellinen. Muutoin yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa tutkimusansioiden paino on usein suuri ja opetusansioiden merkitys vaihtelee nimikkeit- täin. Monissa tehtävissä vaaditaan tohtorin tutkintoa. Opettajankoulutuksesta ammattikorkeakouluissa on julkaistu tuore raportti.30 Selvityk- sessä tarkasteltiin ammattikorkeakoulujen tarjoaman opettajankoulutuksen reunaehtoja, rakenteita ja profiileja, kuten esimerkiksi sitä, millainen on opettajankoulutusta tarjoavien yksiköiden tehtävärakenne ja miten opettajankoulutuksen yliopettajien ja lehtoreiden sekä muun henkilöstön toimet on määritelty. Ammattikorkeakouluissa annetaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon joh- tavaa opetusta, ja lisäksi tarjotaan muita ammatillista osaamista lisääviä koulutuksia. Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöltä edellytetään soveltuvan korkeakoulututkin- non lisäksi vähintään kolmen vuoden työkokemusta opetettavalta alalta. Opettajana työs- kentelevän on lisäksi suoritettava pedagogiset opinnot (60 op, tarkemmin ammattikorkea- koulujen johtosäännöissä tai muissa määräävissä asiakirjoissa). 27 https://www.unifi.fi/ 28 https://www.arene.fi/ammattikorkeakoulut/ 29 https://www.sivista.fi/wp-content/uploads/2021/04/Tilastojulkaisu_2020_yliopistot.pdf 30 Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit. Lyytinen, Liljeroos, Pekkola, Kosonen, Mykkänen, Kivistö, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:10, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161473/OKM_10_2019_ Ammatillinen%20opettajankoulutus%20Suomessa.pdf https://www.unifi.fi https://www.arene.fi/ammattikorkeakoulut https://www.sivista.fi/wp-content/uploads/2021/04/Tilastojulkaisu_2020_yliopistot.pdf https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161473/OKM_10_2019_Ammatillinen%20opettajankoulutus%20Suomessa.pdf https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161473/OKM_10_2019_Ammatillinen%20opettajankoulutus%20Suomessa.pdf 38 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opettajankoulutusyksiköiden henkilöstö työskentelee hyvin monenlaisilla nimekkeillä (noin kaksi kolmasosaa opettajan tehtävänimekkeellä). Nimekkeestä riippumatta yksi- köiden pääperiaatteena on, että kaikki opetus- ja TKI-henkilökuntaan kuuluvat opetta- vat ja toimivat hankkeissa liikkuen joustavasti näiden tehtäväkenttien välillä. Toimenku- via voidaan tarkentaa vuosittain. Ammatillisista opettajankoulutusyksiköistä on kehittynyt monialaisia yksiköitä, joille on muodostunut keskeinen rooli ammattipedagogiikan kehit- täjinä ja ammatillisten opettajien kouluttajina. Ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (1129/2014) 17 § määrittelee opettajien kel- poisuusvaatimuksia.31 Ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuk- set ovat ammattikorkeakouluista annetun asetuksen muutosasetuksen (1438/2014) 18 §:n mukaisesti seuraavat: y Yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tut- kinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. y Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen hen- kilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erit- täin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan. y Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan lisäksi ammattikorkeakoulun tai ammatil- lisen koulutuksen opettajan kelpoisuus ja vähintään kolmen vuoden opetta- jakokemus ammattikorkeakoulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajien tehtävien erityinen luonne vaikuttaa myös opetustehtävissä vaadittaviin kelpoisuuksiin. Toisaalta on toivottu, että korkeakoulu- jen opettajat tulisivat mukaan opettajarekisteriin, mutta mukaantuloon on korkeakoulujen puolelta myös suhtauduttu kriittisesti.32 Ennen opettajarekisterin mahdollista ulottamista korkeakouluihin on syytä hankkia kokemuksia muilta koulutusasteilta ja käydä erikseen keskustelu UNIFIn ja ARENEn kanssa. 5.9 Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö Ammatillinen aikuiskoulutus on tutkintoon johtavaa koulutusta, kun taas vapaan sivistys- työn koulutus ei johda tutkintoon.33 Aikuiskoulutusta annetaan kaikilla koulutusasteilla perusopetuksesta korkeakouluopetukseen saakka. Vapaa sivistystyö on merkittävä osa 31 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129 32 ARENEn hallituksen linjaus. 33 https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/ opettajana-aikuiskoulutuksessa-ja-vapaan-sivistystyon-oppilaitoksessa/ https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129 https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/opettajana-aikuiskoulutuksessa-ja-vapaan-sivistystyon-oppilaitoksessa/ https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/opettajana-aikuiskoulutuksessa-ja-vapaan-sivistystyon-oppilaitoksessa/ 39 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 aikuiskoulutusta. Tutkintoon johtava aikuisten ammatillinen perus- ja lisäkoulutus perus- tuu näyttötutkintojärjestelmään. Ammatillisesti suuntautunutta aikuiskoulutusta tarjoavat myös ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaiso- pistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajat ammatillisia opettajia, joiden kelpoisuus on sää- detty kelpoisuusasetuksessa. Vapaan sivistystyön opettajat ovat suorittaneet soveltuvan korkeakoulututkinnon ja opet- tajan pedagogiset opinnot. Opettajaksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on steinerpeda- gogiikkaan perustuvaa opetusta antavalta opettajalta edellytetyt, riittäväksi katsotut teh- tävään soveltuvat opinnot. 5.10 Opettajien täydennyskoulutus Opettajia koskevaa täydennyskoulutusta on lähtökohtaisesti kolmenlaista. Formaali jat- kuva oppiminen pitää sisällään opintopisteytettyjä kelpoisuusopintoja, jotka dokumentoi- tuvat normaalisti tietokantoihin. Täydennyskoulutuksena voi suorittaa myös opintopistey- tettyjä ja dokumentoitavia opintoja, jotka eivät suoraan vaikuta opettajan kelpoisuuksiin. Ei-formaali jatkuva oppiminen kattaa eri toimijoiden tarjoamia tapahtumia, tilaisuuksia ja luentoja, joita ei tällä hetkellä dokumentoida kansallisesti. Opettajarekisterin kannalta ensisijaista on formaali jatkuva oppiminen. Muilta osin täyden- tävien opintojen tietoja voidaan kirjata opettajarekisteriin, mutta tarvitaan ensin linjauk- sia siitä, millaiset täydentävät opinnot halutaan kirjattavaksi. Rekisterin voisi tarjota valta- kunnallista kokonaiskuvaa siitä, minkälaista täydennyskoulutusta opettajat ja johtajat ovat saaneet, ja miten koulutuskokonaisuuksia pitäisi kehittää. Jatkuvan oppimisen saralla on tapahtumassa muutoksia, esimerkiksi Digivisio-2030 hank- keen piirissä.34 Osana jatkuvan oppimisen uudistusta perustetaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa). Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehit- tämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskusta koskeva laki tuli voimaan 1.9.2021 ja toimintansa keskus aloittaa vuonna 2021.35 Muuttuvan tilanteen takia on perusteltua, että täydennyskoulutusta ei tarkasteltaisi vielä opettajarekisterin ensimmäisessä vaiheessa. 34 https://digivisio2030.fi/tiedostot/ digivisio-2030-perustieto-hankkeen-tavoitteista-ja-etenemisesta/ 35 https://okm.fi/jatkuvan-oppimisen-ja-tyollisyyden-palvelukeskus https://digivisio2030.fi/tiedostot/digivisio-2030-perustieto-hankkeen-tavoitteista-ja-etenemisesta/ https://digivisio2030.fi/tiedostot/digivisio-2030-perustieto-hankkeen-tavoitteista-ja-etenemisesta/ https://okm.fi/jatkuvan-oppimisen-ja-tyollisyyden-palvelukeskus 40 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:54 6 Uuden rekisterin tarve Tässä luvussa kuvataan eri osapuolten niitä näkökulmia, jotka tukevat tai eivät tue uuden rekisterin perustamista. Lainsäädännöllisten reunaehtojen lisäksi uuden rekisterin perus- taminen on järkevää vain, mikäli siitä saatavat hyödyt ovat rekisteristä syntyviä kustannuk- sia suuremmat. Tästä syystä on keskeistä avata, millaisia tarpeita uusi rekisteri palvelisi ja miten mahdolliset hyödyt voisivat ajan myötä syntyä. Toisaalta pyrimme avoimesti doku- mentoimaan, jos ehdotetusta rekisteristä ja sen tarpeista on tuotu eriäviä näkemyksiä sel- vitysryhmän tietoon. On muistettava, että uudesta tiedonkeruusta keskustellaan monin tavoin muuttuvassa tilanteessa. Toimintaympäristön ja teknologian kehittyessä erilaisten uusien tietokanto- jen hyödyt voivat paljastua eri toimijoille vasta ajan saatossa, kun tekninen infrastruktuuri kehittyy eri organisaatioissa riittävästi. On ilmeistä, että uusi opetushenkilöstöä koskeva tiedonkeruu ja tämän mahdollistama seuranta ja tutkimus koskettavat monia eri tahoja. 6.1 Oppijat Uuden opettajatiedonkeruun suurimpia hyötyjiä ovat selvitysryhmän näkemyksen mukaan opettajien opettamat oppijat, joista merkittävä osa on alaikäisiä lapsia. Ajantasai- nen ja eheä tieto esimerkiksi eri aineiden opettajien kelpoisuuksista sekä kelpoisten eri- tyisopettajien ja opinto-ohjaajien määristä suhteessa oppijamäärän kehitykseen, mah- dollistaisivat entistä paremman seurantatiedon ja julkisen sektorin toimenpiteiden suun- nittelun. On todennäköistä, että julkiset rahoitusinstrumentit ja mahdolliset määräaikai- set avustukset (esimerkiksi positiivisen syrjinnän rahoitus) osuisivat uuden tiedon avulla entistä paremmin tukea tarvitseville ryhmille. Luotettava ja ajantasainen tilastotieto mah- dollistaisi entistä paremmin koulutuksen tasa-arvon toteutumisen tarkastelun Suomessa. Opettajaksi opiskelevien kannalta opettajarekisterin merkitys olisi suurelta osin samanta- painen kuin kelpoisilla opettajilla (luku 6.2.). Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan lasten ja nuorten opetusta kuvaavat luotetta- vat ja ajantasaiset tilastotiedot ovat välttämättömiä, sillä julkinen valta ei voi muuten seu- rata lasten oikeuksien toteutumista eri alueilla. Selv