Valtioneuvoston puolustusselonteko VA LT I O N E U V O S T O N J U L K A I S U J A 2 0 2 1 : 7 8 SNELLMANINKATU 1, HELSINKI PL 23, 00023 VALTIONEUVOSTO valtioneuvosto.fi julkaisut.valtioneuvosto.fi ISBN: 978-952-383-820-8 PDF ISBN: 978-952-383-863-5 nid. ISSN: 2490-0966 PDF ISSN: 2490-0613 nid. Valtioneuvoston puolustusselonteko Valtioneuvosto Helsinki 2021 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvosto © 2021 tekijät ja puolustusministeriö ISBN pdf: 978-952-383-820-8 ISSN pdf: 2490-0966 ISBN painettu: 978-952-383-863-5 ISSN painettu: 2490-0613 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 Paino: PunaMusta Oy, 2021 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄRISTÖMERKK I MILJÖMÄRKT Painotuotteet 4041-0619 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 9.9.2021 Valtioneuvoston puolustusselonteko Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Julkaisija Valtioneuvosto Yhteisötekijä Julkaisun laji: Valtioneuvoston puolustusselonteko Toimeksiantaja: Hallitusohjelma Kieli suomi Sivumäärä 61 Tiivistelmä Valtioneuvoston puolustusselonteko eduskunnalle antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa toimintaympäristön vaatimuksiin. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa (VN julkaisuja 2020:30) on arvioitu Suomen toimintaympäristöä sekä esitetty Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet. Puolustusselonteko syventää tarkastelua puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta. Puolustusselonteko on valmisteltu poikkihallinnollisessa yhteistyössä ja sen laatimisessa on kuultu parlamentaarista seurantaryhmää. Puolustusselonteon linjaukset ulottuvat 2020-luvun loppuun. Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla turvataan Suomen puolustuskyky jännitteisessä ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä, luodaan edellytykset koko maan kattavan ja kaikki operatiiviset toimintaympäristöt huomioivan puolustusjärjestelmän ylläpidolle ja kehittämiselle, linjataan valmiuden ylläpidon, asevelvollisten kouluttamisen sekä uusien suorituskykyjen kehittämisen edellyttämä henkilöstötarve ja taloudelliset voimavarat sekä ohjataan kansainvälisen puolustusyhteistyön sekä kansallisen lainsäädännön kehittämistä. Asiasanat puolustuspolitiikka, maanpuolustus, puolustusjärjestelmät, selonteot ISBN PDF 978-952-383-820-8 ISSN PDF 2490-0966 ISBN painettu 978-952-383-863-5 ISSN painettu 2490-0613 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-820-8 http:// Presentationsblad 9.9.2021 Statsrådets försvarsredogörelse Statsrådets publikationer 2021:78 Utgivare Statsrådet Utarbetad av Typ av publikation: Statsrådets försvarsredogörelse Uppdragsgivare: Regeringsprogrammet Språk finska Sidantal 61 Referat Statsrådets försvarsredogörelse till riksdagen drar upp de försvarspolitiska riktlinjerna för hur den finska försvarsförmågan ska upprätthållas och utvecklas. Genom försvarsredogörelsen och genom att verkställa den säkerställer man att den finska försvarsförmågan motsvarar de krav som verksamhetsmiljön ställer. I statsrådets utrikes- och säkerhetspolitiska redogörelse (Statsrådets publikationer 2020:31) bedöms Finlands omvärld och presenteras prioriteringarna och målen för den finska utrikes- och säkerhetspolitiken. Försvarsredogörelsen fördjupar granskningen ur försvarspolitikens och det militära försvarets synvinkel. Försvarsredogörelsen har beretts genom ett tväradministrativt samarbete, och den parlamentariska uppföljningsgruppen har hörts. Riktlinjerna i försvarsredogörelsen sträcker sig fram till slutet av 2020-talet. Genom försvarsredogörelsen och verkställandet av den tryggas Finlands försvarsförmåga i en spänd och svårförutsägbar verksamhetsmiljö, skapas förutsättningar för att upprätthålla och utveckla ett försvarssystem som täcker hela landet och beaktar alla domäner, dras riktlinjer upp för det personalbehov och de ekonomiska resurser som upprätthållandet av beredskapen, utbildningen av värnpliktiga samt utvecklingen av nya förmågor förutsätter samt styrs utvecklandet av det internationella försvarssamarbetet och den nationella lagstiftningen. Nyckelord försvarspolitik, landets försvar, försvarssystem, redogörelser ISBN PDF 978-952-383-820-8 ISSN PDF 2490-0966 ISBN tryckt 978-952-383-863-5 ISSN tryckt 2490-0613 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-820-8 http:// Description sheet 9 September 2021 Government's Defence Report Publications of the Finnish Government 2021:78 Publisher Finnish Government Group author Publication type: Government's Defence Report Commissioned by: Government Programme Language Finnish Pages 61 Abstract The Government Defence Report to Parliament provides the defence policy guidelines for maintaining and developing Finland's defence capability. The Report and its implementation ensure that Finland's defence capability meets the requirements of the operating environment. The Government Report of Foreign and Security Policy (Publications of the Finnish Government 2020:32) has examined Finland's security policy environment and presented the goals and priorities of Finnish foreign and security policy. The focus of the analysis in the Defence Report is on defence policy and on military defence. The Defence Report was prepared in a cross-governmental cooperation, and the Parliamentary Monitoring Group was regularly consulted. The Defence Report guidelines cover a time period until the end of this decade. The Defence Report and its implementation will ensure Finland's defence capability in an operating environment that is tense and unpredictable. The implementation will create the prerequisites for developing and maintaining a defence system that encompasses the entire country and all domains; it will outline the personnel requirements and economic resources required for maintaining readiness, for training of conscripts and reservists, and for developing new capabilities; and it will steer the development of international defence cooperation and national legislation. Keywords defence policy, national defence, defence systems, reports ISBN PDF 978-952-383-820-8 ISSN PDF 2490-0966 ISBN printed 978-952-383-863-5 ISSN printed 2490-0613 URN address http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-820-8 http:// Sisältö TIIVISTELMÄ.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1 JOHDANTO.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2 SUOMEN PUOLUSTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 3 PUOLUSTUKSEN NYKYTILA.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 4 PUOLUSTUSKYVYN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 4.1 Puolustuspoliittiset perusteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 4.2 Puolustusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 4.2.1 Maapuolustus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 4.2.2 Meripuolustus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 4.2.3 Ilmapuolustus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 4.2.4 Kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 4.2.5 Puolustusvoimien muut yhteiset suorituskyvyt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 4.2.6 Paikallispuolustuksen kehittäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 4.2.7 Strategiset hankkeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 4.3 Asevelvollisuus, vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustustahto . . . . . . . . . . . . . 37 4.4 Puolustusyhteistyön painopistealueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 4.4.1 Monenvälinen puolustusyhteistyö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Euroopan unioni.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Nato.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Nordefco.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Maaryhmät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 4.4.2 Kahdenvälinen puolustusyhteistyö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Ruotsi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Norja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Yhdysvallat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Muut kumppanimaat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 4.4.3 Kriisinhallinta .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 4.4.4 Kansainvälinen harjoitustoiminta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 4.5 Puolustuksen toimintaedellytykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 4.5.1 Digitalisaatio ja tiedonhallinta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 4.5.2 Tutkimus ja kehittäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 4.5.3 Sotilaallinen huoltovarmuus ja kumppanuudet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 4.5.4 Infrastruktuuri.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 4.5.5 Kestävä kehitys ja ympäristö .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 4.5.6 Lainsäädäntö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 4.6 Henkilöstö ja taloudelliset voimavarat .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 4.6.1 Henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 4.6.2 Taloudelliset voimavarat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 5 YHTEENVETO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Liite 1: Vuoden 2017 puolustusselonteon resurssitaso.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Liite 2: Pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja Euroopan puolustusrahasto. . . . . . . . . . . . . . . 56 Liite 3: Maaryhmät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Liite 4: Käsitteitä, määritelmiä ja selitteitä .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 8 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 T I I V I S T E L M Ä Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Yhteiskuntaamme kohdistuva vahingollinen vaikuttaminen on lisääntynyt ja sen keinova- likoima on laaja. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaa- miseen on kuitenkin varauduttava. Suomi pitää huolta uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resur- soinnista. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maan- puolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin. Asevelvollisuuden vah- vistamista ja kehittämistä tarkastelee vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen komitea. Puolustusvoimat varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa osana kehittyvää kokonaisturvallisuuden mallia. Viranomaisten välistä yhteistyötä on edelleen kehitettävä kyberpuolustuksen, strategisen viestinnän ja informaatiopuolus- tuksen alalla. Suomen puolustuskyky ylläpidetään toimintaympäristön vaatimuksiin vastaavana. Suomi puolustaa aluettaan ja kansalaisiaan kaikkia yhteiskunnan voimavaroja hyödyntäen. Näin pyritään ennaltaehkäisemään Suomeen kohdistuva sotilaallisen voiman käyttö tai sillä uhkaaminen. Valmiutta ja suorituskykyä on kehitetty edellisen puolustusselonteon linjaus- ten mukaisesti. Puolustusvalmiuteen kohdistuvat vaatimukset ulottuvat myös kyber-, ava- ruus- ja informaatiotoimintaympäristöihin. Kaikkia toimintaympäristöjä on kyettävä valvo- maan, ja niissä on tarvittaessa voitava käynnistää puolustuksen edellyttämät toimenpiteet. Puolustusvoimien joukkojen toiminnallinen jako uudistetaan. Puolustusvoimien sodan ajan joukot jaetaan jatkossa käyttöperiaatteen mukaan operatiivisiin joukkoihin ja paikal- lisjoukkoihin. Paikallispuolustuksesta kehitetään koko maan kattava sotilaallisten suori- tuskykyjen kokonaisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu myös laaja-alaista vaikut- tamista. Paikallisjoukoilla ylläpidetään maanpuolustuksen valtakunnallista reagointikykyä kaikissa turvallisuustilanteissa, mahdollistetaan operatiivisten joukkojen tehokas käyttö sekä turvataan puolustuksen ja yhteiskunnan kannalta elintärkeitä toimintoja. Maa-, meri- ja ilmapuolustusta sekä Puolustusvoimien yhteisiä suorituskykyjä ylläpidetään ja kehite- tään toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Kyberpuolustusta kehitetään niin, että 9 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 sen avulla voidaan turvata paremmin paitsi Puolustusvoimien omat myös muut puolustus- kykyyn suoraan vaikuttavat järjestelmät. Strategiset hankkeet toteutetaan suunnitellusti. Kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Yhteistyössä koros- tuvat uhkaympäristön muutokseen, sotilaallisiin suorituskykyihin, tilannetietoisuuteen ja kriisitilanteiden yhteistoimintaan liittyvät kysymykset. Suomi vahvistaa puolustusyhteis- työtä sekä kehittää yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa kaikkia Suo- meen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten. Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen harjoitustoimintaan ja sotilaalli- seen kriisinhallintaan. Digitalisaation vaikutus puolustuksen toimintaympäristöön kasvaa. Tämä korostaa lain- säädännön, osaamisen sekä oman teknisen kyvykkyyden kehittämistä ja ylläpitoa. Puolus- tushallinto kehittää osaamistaan sekä innovaatio- ja ennakointikykyään ja varmistaa riittä- vät resurssit suorituskykyjen kehittämiselle ja kansainväliselle tutkimusyhteistyölle. Uusien teknologioiden mahdollisuudet hyödynnetään puolustuskyvyn kehittämisessä. Puolustusvoimien kriittisten järjestelmien toimintakyky turvataan kaikissa oloissa. Toimiva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen kotimainen puolustusteollisuus mahdollistaa sotilaal- lisen huoltovarmuuden ylläpitämisen ja maanpuolustuksen toimintakyvyn. Kumppaneilla alihankintaketjuineen on vakiintunut ja merkittävä asema puolustusjärjestelmässä sekä sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisessa. Puolustusvoimien infrastruktuuri ja harjoitusalueet ylläpidetään normaaliolojen ja poik- keusolojen edellyttämällä tasolla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Puolus- tusvoimien toiminta on riippuvainen yhteiskunnan infrastruktuurista. Selontekokaudella kehitetään maanpuolustuksen ja sotilaallisen huoltovarmuuden tarvitsemia rakenteita. Puolustusvoimat jatkaa ympäristövastuullisuuden kehittämistä. Hiilineutraalisuustavoit- teita edistetään puolustuskyvystä tinkimättä. Puolustusvoimien säädöspohjaiset toimintaedellytykset varmistetaan ajantasaisella lainsäädännöllä. Puolustusvoimiin aikaisempina vuosina kohdistetut säästövelvoitteet ja nykyisin käytössä olevat resurssit haastavat toiminnan ja valmiuden ylläpitämisen nykytasolla sekä rajoitta- vat varautumista pitkäkestoiseen kriisiin ja sodankäyntiin. Toimintaympäristön edellyttämän valmiuden ylläpito, asevelvollisten kouluttaminen sekä uusien suorituskykyjen kehittäminen edellyttävät Puolustusvoimien henkilöstömäärän 10 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 lisäämistä asteittain 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä. Henkilöstön lisääminen sekä sopimussotilaiden tason turvaaminen varusmieskoulutuksen edellyttä- mälle tasolle edellyttävät resurssien lisäämistä. 11 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 1 JOHDANTO Valtioneuvoston puolustusselonteossa eduskunnalle määritetään puolustuspoliittiset lin- jaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Selonteossa tarkastellaan puolustuksen toimintaympäristön kehitystä ja arvioidaan puolustuksen kehittämistarpeita keskipitkällä aikavälillä. Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa toimintaympäristön vaatimuksia. Tämä puolustusselonteko on jatkoa edelliselle puolustusselonteolle (VNK julkaisusarja 5/2017) sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle (VN julkaisuja 2020:30). Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa esitetty toimintaympäristön analyysi on ohjannut hallitusohjelman mukaisesti myös puolustusselonteon valmistelua. Puolus- tusselonteon valmistelussa on otettu huomioon myös eduskunnan ulko- ja turvallisuuspo- liittista selontekoa koskeva vastaus. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen tur- vallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja tur- vallisuuspolitiikan tärkeä tavoite on, että kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä estetään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. Jos turvallisuus lähialueillamme tai muualla Euroopassa olisi uhattuna, ei Suomi EU:n jäse- nenä voisi olla ulkopuolinen. Vahva kansallinen puolustuskyky on keskeinen edellytys Suomen ulko- ja turvallisuuspoli- tiikan päämäärien saavuttamiseksi. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää vahvaa ja uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Puolustuskyvyn ylläpidolla ennaltaehkäistään sotilaallisen voiman käyt- töä Suomea vastaan, osoitetaan valmiutta vastata sotilaallisen voiman käyttöön tai sillä uhkaamiseen, sekä kykyä torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Suomi osallistuu omaa puolustuskykyään vahvistavaan kansainväliseen ulko-, turvallisuus- ja puolustus poliittiseen yhteistyöhön, joka on viime vuosina lisääntynyt ja syventynyt. Puolustusselonteon valmistelussa on lisäksi otettu huomioon valtioneuvoston selon- teko sisäisestä turvallisuudesta (VN julkaisuja 2021:48), valtioneuvoston selonteko 12 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 EU-politiikasta (VN julkaisuja 2021:4) sekä kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suo- situkset (VN julkaisuja 2021:13). Arktisten alueiden merkitystä Suomelle ja arktista aluetta koskevia toimintalinjauksia käsitellään puolestaan kattavasti valtioneuvoston arktisen poli- tiikan strategiassa (VN julkaisuja 2021:53). Vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen asevel- vollisuuskomitea saa työnsä päätökseen vuoden 2021 loppupuolella eli puolustusselon- teon valmistumisen jälkeen. Puolustusselonteon aikajänne ylittää kuluvan vaalikauden ja ulottuu 2020-luvun loppuun. 13 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 2 SUOMEN PUOLUSTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa ja vaikeasti ennakoita- vissa. Kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, kansainvälistä oikeutta ja yhteisesti so- vittuja toimintatapoja on osin kyseenalaistettu. Tämä vaikeuttaa erityisesti pienten valtioi- den asemaa. Turvallisuustilanteeseen vaikuttavat Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailuase- telma sekä jännitteiden lisääntyminen, mitä koronapandemia on osaltaan vahvistanut. Suurvaltakilpailu, asevalvonnassa toistuneet sopimusrikkomukset sekä sopimuksista irtau- tuminen heikentävät sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja vaikeuttavat ennakoin- tia Suomen lähialueilla. Ydinaseiden valikoima laajenee. Uhka perinteisiä taktisia ydinaseita matalatehoisempien ydinaseiden käyttökynnyksen alenemiseen on mahdollinen. Venäjä tavoittelee nykyistä vahvempaa asemaa ja pyrkii heikentämään läntisten toimijoi- den yhtenäisyyttä. Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuus- rakenne Euroopassa. Sotilaallisen voiman käyttö säilyy keskeisenä Venäjän keinovalikoi- massa, eikä sen käyttöä tai sillä uhkaamista voida sulkea pois. Yhdysvaltojen tavoitteena on säilyttää asemansa johtavana suurvaltana, joka toimii yhteis- työssä kumppanien ja liittolaisten kanssa yhteisten intressien pohjalta. Transatlanttisten suhteiden toimivuus ja Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on merkityk- sellistä koko Euroopan turvallisuudelle. Kiinan nousu globaaliksi toimijaksi on muuttanut suurvaltojen keskinäistä dynamiikkaa. Kiinan käyttämien vaikuttamiskeinojen mahdolliset vaikutukset kohdemaiden turvallisuuteen aiheuttavat kasvavaa huolta. Venäjän turvallisuusajattelussa näkyy strategisen syvyyden tavoittelu ja yhtenäinen puo- lustusvyöhyke, joka ulottuu arktiselta alueelta Mustanmeren kautta Välimerelle. Poh- jois-Eurooppa ja Itämeren alue ovat keskeinen osa tätä laajempaa kokonaisuutta. Arkti- sen alueen merkitys on korostunut suurvaltakilpailussa Koillisväylän avautuessa ja alueen luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksien parantuessa. Kansainvälisen tilanteen kiristyminen yhdellä alueella voi johtaa nopeasti sotilaallisen toiminnan lisääntymiseen myös muilla alueilla. 14 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Mahdolli- sessa Euroopan laajuisessa konfliktissa Pohjois-Eurooppa muodostaisi sotilasstrategisesti tarkasteltuna kokonaisuuden. Kansainvälisen turvallisuuden jännitteet heijastuvat Itäme- ren alueelle sotilaallisen toiminnan lisääntymisenä. Pohjois-Atlantin meriyhteyksien sekä Suomen arktisten lähialueiden merkitys on kasvamassa ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt. Sotilaallisen voiman käyttö kuuluu suurvaltojen 2020-luvunkin keinovalikoimaan. Perin- teisen asevoiman rooli säilyy keskeisenä Suomen lähialueella. Maa-, meri- ja ilmaulottu- vuuksien lisäksi korostuvat kyber- ja informaatiotoimintaympäristöt sekä avaruuden mer- kitys. Vahingollinen vaikuttaminen on lisääntynyt ja monimuotoistunut. Keinovalikoimaan kuuluu poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Kehittyvä teknologia ja digitalisaatio mahdollistavat uudenlaisia vaikuttamiskeinoja, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja uhata kriittistä infrastruktuu- ria. Normaaliolojen ja erityyppisten, viime kädessä sotilaallisten, konfliktien rajapinta on hämärtynyt. Konfliktien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja ennakoimattomuus lisään- tynyt. Nämä tekijät asettavat vaatimuksia päätöksenteon ja toimeenpanon sekä erityisesti tilannekuvan, valmiuden ja ennakkovaroituskyvyn kehittämiselle. Lähialueen valtiot ovat reagoineet turvallisuusympäristön muutoksiin parantamalla ase- voimiensa valmiutta ja materiaalista suorituskykyä, lisäämällä puolustusmäärärahojaan ja syventämällä puolustusyhteistyötä. Lisäksi ne ovat kehittäneet kokonaisturvallisuuden jär- jestelyjä, joilla parannetaan yhteiskuntien kriisinsietokykyä. Koronapandemia on osoitta- nut asevoimien merkityksen muiden viranomaisten ja koko yhteiskunnan tukena. Varautu- misen ja huoltovarmuuden tarve on kasvanut. Ruotsi ja Norja vahvistavat kokonaismaanpuolustustaan uskottavan sodankäyntikyvyn varmistamiseksi. Asevoimien kehittämisessä painottuvat sodan ajan joukkojen vahvuuden kasvattaminen, asevelvollisuuden vahvistaminen, johtamisjärjestelyt sekä valmius ja kyky pitkäkestoisiin operaatioihin. Puolustusyhteistyö Pohjoismaiden välillä on tiivistynyt, ja siinä pyritään luomaan edellytyksiä myös kriisiajan yhteistyöhön. Baltian maat ovat jatka- neet oman kansallisen puolustuskykynsä ja Naton yhteisen puolustuksen vahvistamista. Venäjä ylläpitää mittavaa tavanomaista sodankäyntikykyään Suomen lähialueilla ja on viime vuosina vahvistanut sotilaallista voimaansa erityisesti läntisellä alueellaan. Venäjä on jatkanut asevoimiensa modernisointia ja kehittänyt niiden toimintaperiaatteita ottaen huomioon sotakokemukset viimeaikaisista operaatioista. Nopea päätöksentekokyky ja asevoimien korkea valmiustaso mahdollistavat Venäjälle yllätykselliset operaatiot. Pää- määrien saavuttamiseksi käytetään erityyppisiä toimintamalleja, kuten pitkittyneitä 15 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 konflikteja. Venäjä on osoittanut kykynsä käyttää koordinoidusti laajaa keinovalikoimaa, jossa sotilaallisella voimalla on edelleen keskeinen osa. Venäjä on liittänyt Krimin laitto- masti itseensä ja ylläpitänyt aloittamaansa konfliktia Itä-Ukrainassa. Keväällä 2021 Venäjä keskitti vahvan sotilaallisen voiman Krimille ja Ukrainan rajalle. Venäjän toiminta muun muassa Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa osoittaa, että sen kynnys sotilaallisen voiman käyttöön ja sillä painostamiseen poliittisten päämäärien tavoittelemiseksi on madaltunut. Venäjä on sijoittanut Suomen lähialueille viime vuosien aikana teknologisesti kehitty- neimpiä asejärjestelmiään ja entistä suorituskykyisempiä joukkojaan. Venäjä harjoitte- lee säännöllisesti puolustushaarojen yhteisiä operaatioita, ja sen kyky sotilaallisen voiman nopeaan ja yllätykselliseen suuntaamiseen on kehittynyt. Kaukovaikutteisilla asejärjestel- millä, esimerkiksi risteilyohjuksilla, Venäjä ulottaa sotilaallisen vaikuttamiskykynsä oman alueensa ulkopuolelle ja kykenee rajoittamaan muiden toimintavapautta. Venäjä harjoit- telee ja operoi aktiivisesti oman alueensa ulkopuolella, mikä voi lisätä jännitteitä. Lisäksi Venäjä on vahvistanut strategista ydinasepelotetta ja koventanut ydinaseretoriikkaansa. Yhdysvallat on sitoutunut Euroopan puolustukseen mutta odottaa Euroopalta suurem- paa vastuunkantoa. Se on lisännyt läsnäoloaan ja harjoitustoimintaansa Euroopassa ja investoinut infrastruktuurin kehittämiseen erityisesti Naton itäisissä jäsenmaissa. Naton ja Yhdysvaltojen lisääntynyt toiminta ja läsnäolo Baltian maissa ja Puolassa on lisän- nyt vakautta Itämeren alueella. Iso-Britannia, Ranska ja Saksa ovat merkittäviä soti- laallisia toimijoita, joilla on suuri vaikutus Euroopan puolustukseen ja turvallisuuteen. Myös Ison-Britannian johtamalla JEF-joukolla, Ranskan johtamalla Euroopan interven- tioaloitteella sekä Saksan kehysvaltiokonseptilla on merkittävä rooli Euroopan maiden puolustusyhteistyössä. Nato on jatkanut yhteisen puolustuksen ja pelotteen kokonaisvaltaista vahvistamista esi- merkiksi parantamalla valmiuttaan, lisäämällä harjoitustoimintaansa, tehostamalla puolus- tussuunnitteluaan, uudistamalla komento- ja joukkorakennettaan sekä tukemalla jäsen- maidensa kriisinsietokykyä. Nato ottaa toiminnassaan huomioon kyber-, avaruus- ja infor- maatiotoimintaympäristöt ja kiinnittää yhä enemmän huomiota pohjoisiin alueisiin ja Pohjois-Atlantin meriyhteyksien turvaamiseen. Nato päivittää strategisen konseptinsa vuoden 2022 huippukokoukseen mennessä. Edellinen päivitys on vuodelta 2010. Natolla on Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen merkitys. Vahva ja yhtenäinen Nato on Euroopan ja Suomen intresseissä. EU:n puolustusyhteistyö on tiivistynyt viime vuosina. Unioni keskittyy oman alueensa ulkopuolisten kriisinhallinta- ja koulutusoperaatioiden lisäksi yhä enemmän jäsenmai- den sotilaallisten suorituskykyjen ja Euroopan puolustusteollisen ja -teknologisen poh- jan kehittämiseen sekä kansalaisten turvallisuuteen. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) käynnistämisen myötä EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet kehittämään puolustusta 16 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 kansallisin toimin ja aiempaa syvemmässä yhteistyössä. Ison-Britannian ero EU:sta heiken- tää unionia sotilaallisena toimijana. EU:n tavoitteena on säilyttää jatkossakin tiivis suhde Isoon-Britanniaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. EU:lla on tärkeä rooli eurooppalaisen puolustusyhteistyön mahdollistajana ja laajan tur- vallisuuden toimijana, mutta valtaosa Euroopan maista tukeutuu yhteisen puolustuksen osalta jatkossakin Natoon. EU:n ja Naton välisessä yhteistyössä on edistytty viime vuosina esimerkiksi hybridiuhkiin vastaamisessa ja sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisessä. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa painopiste on siirtynyt laajoista maavoimapainotteisista operaatioista vahvuudeltaan pienempiin operaatioihin, joissa korostuvat neuvonanto- ja koulutustehtävät. Samalla toimintaympäristöt ovat muuttuneet vaativammiksi. Valtioiden sisäisissä konflikteissa ja etenkin terrorismin torjunnassa korostuvat selkeiden rajalinjo- jen puuttuminen, toimijoiden suuri määrä ja monimuotoiset uhkat. Kokemukset Afganis- tanista ovat osoittaneet kriisinhallintaoperaatioiden haastavuuden ja sen, kuinka vaikutta- vuus riippuu lukuisista osatekijöistä. Afganistanin kehitys tullee heijastumaan kansainväli- seen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja siitä tehtäviin arvioihin tulevaisuudessa sekä laajem- minkin kansainväliseen turvallisuuteen. Teknologinen kehitys erityisesti digitalisaation, tekoälyn, koneautonomian ja sensoritek- nologioiden aloilla vaikuttaa puolustuksen kaikkiin toimintaympäristöihin, mutta sen vai- kutukset kohdistuvat etenkin kyber-, avaruus- ja informaatiopuolustukseen. Uusia tekno- logioita hyödynnetään sotilaallisesti esimerkiksi informaation käsittelyssä, tilannekuvan muodostamisessa, asejärjestelmien ohjauksessa ja logistiikassa. Kehityksen yhtenä tavoit- teena on tukea päätöksentekoa tarkemmalla ja nopeammin käyttöön saatavalla tiedolla. Armenian ja Azerbaidžanin välinen konflikti on osaltaan osoittanut, että kauko-ohjattujen ja eriasteisesti autonomisten miehittämättömien järjestelmien merkitys sodankäynnissä kasvaa. Kriittisiä osaamisalueita ovat myös järjestelmien kyberhäiriöiden sietokyky, sähkö- magneettisen spektrin hallinta ja kvanttiteknologia. Puolustusvoimat seuraa sodankäyn- nin toimintaperiaatteiden ja teknologian kehitystä. Kokemukset ja havainnot sotilaallisista kriiseistä otetaan huomioon puolustusjärjestelmän kehittämisessä. Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Tämä korostaa kykyä ennaltaehkäistä, toimia ja tarvittaessa puolustautua kaikissa opera- tiivisissa toimintaympäristöissä. Toimintaympäristön muutos haastaa laajemminkin koko yhteiskunnan kriisinsietokyvyn. Suomen sotilaallinen puolustus ja kokonaisturvallisuus kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. 17 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Laaja-alainen vaikuttaminen Turvallisuusympäristön muutos on vakiinnuttanut läntiseen uhkakeskusteluun hybridivaikuttamisen ja hybridisodankäynnin käsitteet. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on käsitelty hybridivaikuttamista, jonka keinovalikoimaan katsotaan kuuluvan muun muassa poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Hybridivaikuttamisen keinovalikoima painottuu ei-sotilaallisiin keinoihin. Puolustusselonteossa uhkakokonaisuutta lähestytään sotilaallisesta näkökulmasta laaja-alaisena vaikuttamisena. Laaja-alainen vaikuttaminen on sotilaallisessa varautumisessa käytettävä uhkakuva. Se pitää sisällään hybridivaikuttamisen, mutta uhkakuvaan sisältyy myös avoin sotilaallinen voimankäyttö osapuolten välillä. Laaja-alainen vaikuttaminen on suunnitelmallista, siinä yhdistellään eri keinoja ja se on usein pitkäkestoista. Vaikuttamista voi olla vaikea tunnistaa, ja siinä hyödynnetään yhteiskunnan haavoittuvuuksia jo normaalioloissa. Vaikuttaja pyrkii itselleen edullisten olosuhteiden luomiseen ja omien päämääriensä edistämiseen käyttämällä keinoja, jotka soveltuvat parhaiten kuhunkin tilanteeseen. Tavoitteena on kohdevaltion puolustuskyvyn horjuttaminen esimerkiksi aiheuttamalla epävarmuutta väestön keskuudessa ja heikentämällä maanpuolustustahtoa ja valtion poliittisen johdon toimintakykyä. Sotilaallinen voimankäyttö voi olla laaja-alaisessa vaikuttamisessa suunnitelmallista tai tilanne voi eskaloitua siihen suunnittelematta. Suomen puolustuksen kannalta laaja- alaisessa vaikuttamisessa korostuvat sotilaallinen painostaminen ja voimankäyttö. Laaja-alaiseen vaikuttamiseen voi muiden keinojen ohella sisältyä sotilaallista painostamista. Sotilaallinen painostus kuluttaa puolustusjärjestelmän ja samalla koko yhteiskunnan voimavaroja. Pitkäaikaisella painostamisella on heijastusvaikutuksia kohdevaltion sisäiseen turvallisuuteen, kansainväliseen asemaan, henkiseen kriisinsietokykyyn, maanpuolustustahtoon ja valtion johtamiseen. Laaja-alainen vaikuttaminen voi johtaa sotilaalliseen konfliktiin joko nopeasti tai pitkäkestoisen vaikuttamisoperaation päätteeksi. Laaja-alaisessa vaikuttamisessa sotilaallisia keinoja ja niillä uhkaamista voidaan pyrkiä käyttämään avoimen konfliktin kynnyksen alapuolella. Tällöin poikkeusolojen toteaminen ja hyökkääjän nimeäminen vaikeutuvat ja puolustajalla on käytössään vain normaaliolojen mukaiset toimivaltuudet ja resurssit. Viimeaikaisissa konflikteissa on voitu tunnistaa edellä mainittuja periaatteita. 18 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 3 PUOLUSTUKSEN NYKYTILA Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Puolustusky- kyä ylläpidetään siten, että Suomen puolustus vastaa toimintaympäristön vaatimuksiin. Näin pyritään ennaltaehkäisemään Suomeen kohdistuva sotilaallisen voiman käyttö tai sillä uhkaaminen. Ennaltaehkäisyn epäonnistuessa sotilaalliset hyökkäykset torjutaan. Asevelvollisuus, korkea maanpuolustustahto ja riittävä kansallinen yhtenäisyys ovat Suo- men puolustuskyvyn perusta. Toimiva asevelvollisuus on välttämätön Suomen puolusta- miseksi ja ainoa keino tuottaa riittävät joukot Puolustusvoimien tehtävien täyttämiseksi. Asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa laajan ja monipuolisen reservin, joka mahdollistaa puo- lustuksen alueellisen kattavuuden ja toimintakyvyn pitkäkestoisessa tai laajamittaisessa kriisissä. Maanpuolustustahto luo pohjaa myös kokonaismaanpuolustukselle ja kokonais- turvallisuudelle sekä vahvistaa yhteiskuntamme kriisinsietokykyä. Suomen puolustuksen valmiutta ja suorituskykyä on kehitetty edellisen puolustusse- lonteon linjausten mukaisesti siten, että se vastaa toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia. Puolustusvoimien on kyettävä toteuttamaan lakisääteiset tehtä- vänsä kaikissa turvallisuustilanteissa. Puolustuskykyä osoitetaan aktiivisella toiminnalla jo normaalioloissa. Tällä vastataan osaltaan laaja-alaisen vaikuttamisen uhkiin. Torjunta- kyky sotilaallisen voiman käyttöä vastaan on kyettävä muodostamaan nopeasti kehitty- vissä tilanteissa. Puolustusvalmiutta on kyettävä säätelemään uhkan edellyttämällä tavalla ja ylläpitämään myös pitkäkestoisessa kriisissä. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on nostettu 280 000 sotilaaseen ja toimintaval- miutta on parannettu maalla, merellä ja ilmassa. Puolustusvalmiuteen kohdistuvat vaati- mukset käsittävät myös kyber-, avaruus- ja informaatiotoimintaympäristöt. Kaikkia toimin- taympäristöjä on kyettävä valvomaan, ja niissä on tarvittaessa voitava käynnistää puolus- tuksen edellyttämät toimenpiteet. Tämä edellyttää koko yhteiskunnan varautumista, toi- meenpanoa tukevaa lainsäädäntöä ja tilanteenmukaista kansainvälistä yhteistyötä. Suomen aluetta valvotaan ja sen koskemattomuus turvataan kaikissa tilanteissa ylläpitä- mällä ajantasaista tilannekuvaa sekä varmistamalla kyky säädellä valmiutta ja reagoida nopeasti. Puolustusvalmiuden parantuminen mahdollistaa sen, että alueellisen koskemat- tomuuden valvonta- ja turvaamiskykyä voidaan vahvistaa joustavasti. Tämä on edellyttä- nyt uusia nopeasti käyttöön saatavia suorituskykyjä. Valmiusosastoilla, valmiusyksiköillä, 19 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 varusmieskomppanioilla ja välittömän valmiuden joukoilla aloitetaan tarvittaessa nopeasti toimenpiteet Suomen sotilaalliseksi puolustamiseksi. Yhteistoiminta kansain- välisten kumppaneiden kanssa täydentää alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista. Puolustusvoimat on kyennyt koronapandemian aikana sopeuttamaan toimintansa nopeasti ja joustavasti poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Tilanneku- van muodostaminen, ennakoiva päätöksenteko, toimintojen varmentaminen sekä yhteis- työ muiden viranomaisten ja kumppaneiden kanssa ovat mahdollistaneet Puolustusvoi- mien koulutustoiminnan jatkamisen, puolustusvalmiuden ylläpidon ja kyvyn tukea muuta yhteiskuntaa. Puolustusvoimat on tukenut pandemian hallinnassa muuta yhteiskuntaa käyttöön soveltuvilla suorituskyvyillä. Suomen sotilaallisen toimintaympäristön muutos on vaatinut Puolustusvoimilta aiempaa kokonaisvaltaisemman tilannekuvan muodostamista, oikea-aikaisen ennakkovaroituksen varmistamista, tehokasta päätöksenteon tukea ja valmiuden säätelyä sekä vahvaa ja uskot- tavaa puolustuskykyä. Laaja-alaisen vaikuttamisen keinoihin vastaaminen edellyttää koko- naisturvallisuusmallin ja viranomaisyhteistyön kehittämistä. Valtionjohdon ja viranomais- ten yhteinen tilanneymmärrys ja johtamiskyky laaja-alaisessa sotilaallisessa kriisissä ovat keskeisessä asemassa. Puolustusvoimien säädöspohjaisia toimintaedellytyksiä on paran- nettu edellisen selonteon linjausten perusteella. Lainsäädäntötyö on tukenut tiedon- hankinnan, aluevalvonnan, valmiuden säätelyn sekä viranomais- ja puolustusyhteistyön kehittämistä. Valmiuteen osoitetulla määrärahakorotuksella on lisätty harjoitustoimintaa ja valmiusra- kentamista, parannettu puolustusmateriaalin käytettävyyttä ja johtamiskykyä sekä kehi- tetty valmiuden säätelyä. Toteutetut muutokset ovat edellyttäneet ja edellyttävät jat- kossakin toimintatapojen uudistamista, jota jatketaan. Toimintaympäristön puolustus- valmiudelle asettamien vaatimusten arvioidaan säilyvän tarkastelukaudella vähintään nykytasolla. Vaatimuksia kohdistuu henkilöstöön, rahoitukseen, materiaalin määrään ja kunnossapitoon. Merkittävä valmiuden lisäkehittäminen edellyttää lisäresursseja. Varusmiesten ja reserviläisten koulutusta on kehitetty, vastaamaan toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutoksia sekä hyödyntämään teknologisen kehityksen mahdollisuuksia. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä on uudistettu. Paikallispuolustuksen uudistusta valmisteltaessa on tunnistettu mahdollisuudet sekä tar- peet tehostaa laajan reservin käyttöä. Paikallispuolustuksella on jatkossa merkittävä rooli laaja-alaisen vaikuttamisen keinoihin vastaamisessa. Kansainvälinen puolustusyhteistyö tukee puolustuskyvyn ylläpitämistä, ja sen mer- kitys Suomen puolustukselle on kasvanut. Edellisen selonteon jälkeen on syvennetty 20 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 puolustuspoliittista dialogia sekä solmittu useita kahden- ja monenvälisiä järjestelyjä eri- tyisesti Itämeren alueella toimivien maiden kanssa. Yhteistyön painopistealueita ovat vaa- tiva harjoitustoiminta, materiaaliyhteistyö, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä kyky tie- donvaihtoon. Puolustusyhteistyö sekä kansainväliset harjoitukset ja kriisinhallintaoperaa- tiot ovat parantaneet Puolustusvoimien osaamista ja yhteistoimintakykyä, tilannetietoi- suutta sekä kykyä antaa ja ottaa vastaan sotilaallista apua. Erityisesti Ruotsin kanssa on syvennetty puolustusyhteistyötä tavoitteena kyky toimeenpanna yhteisiä operaatioita. Maavoimien valmiutta ja suorituskykyä on kehitetty edellisen selonteon toimeenpa- non myötä. Maavoimien kykyä vastata nopeasti kehittyviin uhkiin on parannettu otta- malla käyttöön valmiusyksiköt ja välittömän valmiuden joukot sekä kehittämällä johta- misrakennetta ja joukkojen perustamiskykyä. Maavoimien koulutusjärjestelmää on kehi- tetty merkittävästi ja muutos on ollut huomattava, mikä on näkynyt joukko-osastojen päivittäisessä toiminnassa. Maavoimien liikkuvuuden ja tulivoiman hankkeilla, kuten Leopard 2A6taistelupanssa- rivaunuilla, K9-panssarihaupitseilla sekä panssarintorjunta-aseiden täydennyshankin- noilla, on kyetty ylläpitämään ja osin kehittämään tärkeimpiä operatiivisia ja alueelli- sia joukkoja. Maavoimien johtamisen hankkeilla on parannettu kykyä johtaa liikkuvia sotatoimia. Eri joukkojen suojaa on kehitetty täydentämällä suojelu- ja maastouttamis materiaalia. Maapuolustuksen keskeisten ampumatarvikkeiden hankintoja on jatkettu ja taistelijan varustusta parannettu. Maavoimien keskeisten järjestelmien vanheneminen sekä toimintaympäristön asettamat vaatimukset edellyttävät Maavoimien uudistamista 2020-luvun lopulta alkaen. Merivoimien kykyä alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen on ylläpi- detty ja kehitetty tehostamalla eri alusluokkien käyttöä valvonta- ja tunnistustehtävissä, hyödyntämällä eri puolustushaarojen ja merellisten viranomaisten yhteistyötä ja suori- tuskykyjä sekä tehostamalla kansainvälistä meritilannekuvayhteistyötä. Merivoimien kykyä torjua mereltä suuntautuvat hyökkäykset sekä turvata yhteiskunnan elintärkeät meriyh- teydet ja alueellinen koskemattomuus on kehitetty joustavalla valmiudensäätelyllä sekä ottamalla käyttöön valmiusyksiköt ja välittömän valmiuden joukot. Laivue 2020 -hanke on toimeenpanovaiheessa. Hankkeessa rakennettavat Pohjanmaa-luo- kan monitoimikorvetit otetaan käyttöön vuoteen 2027 mennessä. Käyttöönoton edellyt- tämät toimenpiteet on käynnistetty. Vedenalaisen sodankäynnin kyvyn kehittämiseksi on käynnistetty merivalvonnan ja vedenalaisen valvonnan järjestelmien uudistaminen ja uuden torpedojärjestelmän käyttöönotto. Merimiinoituskyky on ylläpidetty. Merivoimien pintatorjuntakykyä ylläpidetään ja kehitetään uudella pintatorjuntaohjuksella. Hanke on toimeenpanovaiheessa. Rannikkojoukkojen suorituskykyä on kehitetty liikkuvuuden ja johtamisen osalta. 21 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Ilmavoimien ja ilmatorjunnan valmiutta on ylläpidetty toimintaympäristön asettamien vaatimusten mukaisella tasolla. Ilmavoimien kykyä alueellisen koskemattomuuden val- vontaan ja turvaamiseen on parannettu ottamalla käyttöön uusi valvonta- ja johtamisjär- jestelmä. Ilmasta maahan -asejärjestelmät on otettu täysimääräisesti operatiiviseen käyt- töön. Joukkojen ja järjestelmien suojaa on parannettu kehittämällä ja harjoituttamalla toi- mintamenetelmiä. Ilmavoimien tukikohtien rakenteita ja tiloja on kehitetty tukemaan suo- rituskyvyn joustavaa ja valmiuden edellyttämää käyttöä. Kehitettyjen toimintamenetelmien ja välittömän valmiuden joukkojen käyttöönoton ansiosta Ilmavoimat kykenee kasvattamaan puolustusvalmiuttaan ja iskukykyään nopean tilannekehityksen edellyttämällä tavalla. Nykyisen hävittäjäkaluston suorituskyky ja käy- tettävyystaso ovat selontekokauden alkaessa tehtävien edellyttämällä tasolla. Uuden monitoimihävittäjäkaluston hankintaa ja käyttöönottoa valmistellaan puolustusminis- teriön ja Puolustusvoimien yhteistyönä. Päätösten jälkeen uuden hävittäjän käyttöön- otto on Puolustusvoimien vastuulla. Ilmatorjunnan ulottuvuutta lisätään kehittämällä korkeatorjuntakykyä. Merivoimien ja Ilmavoimien pääkalustojen korvaamisella 2020-luvulla on kriittinen mer- kitys Suomen puolustuskyvylle. Näiden strategisten hankkeiden toimeenpano on käyn- nistetty lisärahoituksella, joten Maavoimien ja puolustusjärjestelmän muiden osien kehit- tämistä on mahdollista jatkaa samanaikaisesti. Strategisten hankkeiden toteuttami- nen ja suorituskykyjen integrointi puolustusjärjestelmään edellyttävät, että käytettävissä on riittävästi osaavaa henkilöstöä ja että toiminnan taso voidaan turvata käyttöönoton yhteydessä. Puolustusvoimat on jatkanut kaukovaikutteisten asejärjestelmien käyttöönottoa ja maalin- osoituskyvyn parantamista kaikissa puolustushaaroissa. Ampumatarvikemääriä on lisätty, mutta lukumääräisiä tavoitteita ei ole saavutettu. Sotilastiedustelulaki ja sen mukaiset toimivaltuudet ovat parantaneet tiedustelujärjes- telmän kykyä muodostaa tilannekuva ja antaa ennakkovaroitus valmiuden säätelylle. Lainsäädännön mukaisesti sotilastiedustelu hankkii ja käsittelee tietoja ylimmän val- tionjohdon päätöksenteon tukemiseksi sekä Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi. Kybersuorituskyky on osa nykyaikaista laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoimaa, ja sii- hen liittyvä kehitys on ollut nopeaa. Valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat vaikuttavat aktiivi- sesti kybertoimintaympäristössä. Puolustusvoimat on kehittänyt kybertilannekuvan muodostamista, omien järjestelmien suojaamista ja valvontaa sekä puolustuksellisten kyberoperaatioiden suunnittelua ja 22 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 toimeenpanoa. Kyberpuolustuksen integrointia osaksi operatiivista toimintaa on jatket- tava ja se on sisällytettävä myös kaikkien eri toimialojen, viranomaisten ja muun yhteis- kunnan väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Suomen sotilaallinen puolustus on riippuvainen yhteiskunnan infrastruktuurista ja Suo- men puolustus hyödyntää kumppaneiden palveluita kaikissa turvallisuustilanteissa. Tästä syystä niiden toiminnan jatkuvuus on turvattava. Informaatiopuolustuksen päämäärä on suojata maanpuolustuksen toimintoja ulkoa ohja- tun ja muun vahingoittamistarkoituksessa tehdyn viestinnän vaikutuksilta. Informaa- tiopuolustus on osa koko yhteiskunnan suojautumista informaatiovaikuttamiselta. Infor- maation vahingoittava käyttö on jokapäiväinen osa laaja-alaista vaikuttamista. Puolus- tusvoimissa on kehitetty kykyä informaatioympäristön seurantaan, informaatiovaikut- tamiselta suojautumiseen ja toimintaedellytysten luomiseen informaatioympäristössä. Informaatiopuolustuksesta on tullut osa Puolustusvoimien normaaliolojen toimintaa. Avaruustilannekuvan kehittämiseksi edelleen on käynnistetty poikkihallinnollinen yhteis- työ. Kansainvälistä sopimuspohjaa on kehitetty, ja kansainvälisen yhteistyön laajentamista jatketaan. Ajantasaisella avaruustilannekuvalla lisätään yhteiskunnan ja puolustusjärjestel- män suojaa sekä edistetään avaruuden turvallisuutta ja kestävää käyttöä. Puolustusvoimat on jatkanut tietoliikenneverkkojen ja tietojärjestelmien yhdistämistä ja yksinkertaistamista. Puolustushaaroilla on käytössään omaan toimintaansa soveltuvat ja tarvittavin osin yhtenäiset tai yhteensopivat johtamisjärjestelmät. Suorituskykyjen raken- tamisessa on hyödynnetty monikansallisilla yhteistyöfoorumeilla määritettyjä standardeja, jotka mahdollistavat yhteensopivuuden tärkeimpien kumppanimaiden johtamisjärjestel- mien kanssa. Puolustusvoimien käyttämiä johtamisjärjestelmiä on täydennetty suunnitel- mallisesti kaupalliseen teknologiaan perustuvilla välineillä ja ratkaisuilla. Tällä on mahdol- listettu se, että yhteiskunnassa laajasti käytössä olevia laitteita ja asevelvollisten osaamista voidaan hyödyntää maanpuolustuksen tarpeisiin. Puolustusvoimat hyödyntää omien ja strategisten kumppaneiden suorituskykyjen lisäksi myös muun yhteiskunnan suorituskykyjä. Osa näistä kyvyistä on muidenkin viranomais- ten käytössä, mikä mahdollistaa tarvittaessa sujuvan viranomaisyhteistyön. Puolustusvoi- mat ylläpitää ja suojaa itse operatiiviseen toimintaan liittyviä johtamisjärjestelmiä, joiden avulla muodostetaan Puolustusvoimien tilannekuva ja johdetaan puolustustoimia. Puolustusvoimien logistiikka perustuu Puolustusvoimien ja palveluja tuottavien yksi- tyisen sektorin ja muiden yhteiskunnan yhteistoimintatahojen muodostamaan logis- tiikkajärjestelmään. Logistiikkajärjestelmän toiminta on vakiinnutettu ja kumppanien osalta on keskitytty erityisesti valmiuksien kehittämiseen. Joukkojen huoltoa on kehitetty 23 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 valmiusvaatimusten mukaisesti siten, että joukkojen tuki on käytettävissä myös tilan- teen kehittyessä nopeasti tai kriisin pitkittyessä. Sotilaallista huoltovarmuutta on kehitetty syventämällä yhteistoimintaa huoltovarmuusorganisaation kanssa. Tätä varten on toteu- tettu Puolustusvoimien ja kumppanuusyritysten yhteisiä logistiikkaharjoituksia sekä kehi- tetty kumppanuuksien hallintaa, kumppaneiden valmiussuunnittelua ja tilannekuvan muodostamista. Puolustusvalmiuden kohottaminen on kyettävä aloittamaan Puolustusvoimien hallussa olevalla materiaalilla ja normaaliolojen resursseilla. Poikkeusolojen kansallisen tuotannon ja palvelutoiminnan käynnistämiseen on varauduttu. Materiaalitäydennysten hankintaka- navia sekä joukkojen ja materiaalin siirtokykyä kriisitilanteissa on kehitetty monikansalli- sin ja kahdenvälisin yhteistyöjärjestelyin. Materiaalinen omavaraisuus ei edelleenkään ole riittävällä tasolla. Etenkin varaosien ja ampumatarvikkeiden hankintoja on jatkettava. Kun- nossapidon resursointiin kohdistuu haasteita, sillä kalusto ja järjestelmät monimutkaistu- vat ja palveluiden kustannustaso nousee. Puolustusvoimiin aikaisempina vuosina kohdistetut säästövelvoitteet ja nykyisin käytössä olevat resurssit asettavat haasteita toiminnan ja valmiuden ylläpitämiselle nykytasolla sekä rajoittavat Puolustusvoimien varautumista pitkäkestoiseen kriisiin ja sodankäyntiin. 24 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 4 PUOLUSTUSKYVYN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Suomen puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja kokonaisuutena. Puolustusvalmiuden ja torjuntakyvyn on vastattava toimintaympäristön vaatimuksia. Suo- mella on ennaltaehkäisevä puolustus ja vahva torjuntakyky, joita koko yhteiskunta tukee. Puolustuksen ennaltaehkäisevä merkitys korostuu nykyisessä, vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä, jossa kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys sotilaalli- sen voiman käyttöön madaltunut. Puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät 1) Suomen sotilaallinen puolustaminen 2) muiden viranomaisten tukeminen 3) osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen, aluevalvontayhteistyöhön ja muuhun kansainväliseen toimintaan 4) osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. 4.1 Puolustuspoliittiset perusteet Yleiseurooppalainen turvallisuuskehitys, erityisesti sotilaallisen toiminnan lisääntyminen Itämeren ympäristössä ja arktisella alueella, vaikuttaa Suomeen. Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaal- lista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kui- tenkin varauduttava. Suomen puolustuksen on kyettävä vastaamaan sotilaallisen painos- tukseen, nopeasti kehittyvään sotilaalliseen uhkaan sekä eriasteiseen sotilaalliseen voi- mankäyttöön, myös laajamittaiseen sotilaallisen hyökkäykseen. Sotilaallinen voimankäyttö on myös osa laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoimaa. 25 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Suomi pitää huolta uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resur- soinnista. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maan- puolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin. Suomi puolustaa aluet- taan, kansalaisiaan ja yhteiskuntaansa kaikkia voimavarojaan hyödyntäen. Puolustuksen kehittämisessä varmistetaan kyky valvoa kaikkia toimintaympäristöjä – maa, meri, ilma, kyber- ja informaatioympäristö sekä avaruus – ja tarvittaessa käynnistää puolustuksen edellyttämät toimenpiteet. Sotilaallinen maanpuolustus on kiinteä osa yhteiskuntaa. Asevelvollisuuteen perustuva puolustusratkaisumme nojaa korkeaan maanpuolustustahtoon, jota ylläpidetään ja kehi- tetään osana kokonaisturvallisuutta. Maanpuolustustahdon ydin on Suomen ja suomalai- sen elämäntavan kokeminen puolustamisen arvoiseksi ja riittävä kansallinen yhtenäisyys. Puolustuksen ylläpitäminen edellyttää tiivistä yhteistoimintaa yhteiskunnan eri toimijoi- den kesken. Viranomaisten ja kumppanien resurssien sekä suorituskykyjen nopea käyt- töön saanti varmistetaan kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti kumppa- nuus-, turvallisuus- ja aiesopimuksilla ja yhteisharjoittelulla. Selontekokaudella laaditaan selvitys siitä, miten kokonaismaanpuolustusta on kehitettävä suhteessa toimintaympäris- tön muutokseen. Puolustushallinto varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa osana kehittyvää kokonaisturvallisuuden mallia. Laaja-alaisen vaikuttamisen hal- linta edellyttää usean hallinnonalan ennakointia ja varautumista sekä julkishallinnon kat- tavan yhteistyön syventämistä yksityisen sektorin, järjestöjen ja kansainvälisten kumppa- nien kanssa. Viranomaisyhteistyötä ja toimivaltuuksia, kyberpuolustuksen kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä strategista viestintää ja informaatiopuolustusta on kehitet- tävä edelleen vaikuttamiseen vastaamiseksi. Kyberturvallisuutta Suomessa koordinoi liikenne- ja viestintäministeriö. Puolustusvoimat vastaa Suomen sotilaallisesta kyberpuolustuksesta osana kansallista kyberturvallisuutta. Puolustusjärjestelmän kybertilannekuvan parantaminen sekä kyberuhkien estäminen ja torjuminen edellyttävät tiedonvaihdon, toimivaltuuksien ja kansallisten yhteistyörakentei- den kehittämistä viranomaisten välillä. Viranomaisyhteistyön kehittämistarpeet on selvi- tettävä ja määriteltävä muutosten perusteiksi. Kybertoimintaympäristön uhkia ja niihin liittyviä kansallisia kehittämistoimia arvioidaan kyberturvallisuusstrategian kehittämisohjelmassa sekä käynnistettävässä selvitystyössä, jossa arvioidaan viranomaisten toimintaedellytykset kansallisen kyberturvallisuuden var- mistamisessa, kyberrikollisuuden torjunnassa, ja kyberpuolustuksessa sekä nopeasti kehit- tyvissä yhteiskunnan kyberturvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Selvitystyön perusteella käynnistetään kyberpuolustuksen kehittämistoimenpiteet, mukaan lukien tarvittava 26 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 säädösvalmistelu. Toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa turvallisuusympäristön edel- lyttämät kyberpuolustuksen toimivaltuudet, osaaminen ja riittävät tiedonsaantioikeudet. Kansainvälinen yhteistyö on keskeistä Suomen kyberturvallisuudelle ja kyberpuolustuk- selle. Suomen etu on tehdä tiivistä yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa monen- välisesti, alueellisesti ja kahdenvälisesti. Tämä koskee niin teknistä yhteistyötä kuin poliit- tista vuoropuhelua. Myös virka-aputehtävät ovat muuttuneet aiempaa vaativammiksi ja aikakriittisemmiksi, mikä edellyttää viranomaisyhteistyön ja lainsäädännön kehittämistä. Puolustusvoimat tukee muita viranomaisia virka-apupyyntöjen ja yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti. Kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Yhteistyö kehit- tää toimintavalmiuksia, vahvistaa uhkien ennaltaehkäisyä, kohottaa Suomea kohtaan koh- distettavien sotilaallisten toimien kynnystä sekä luo edellytyksiä poliittisen ja sotilaallisen avun saamiselle ja antamiselle tarvittaessa. Puolustusyhteistyötä tehdään Suomen omista lähtökohdista ja yhteisten intressien poh- jalta. Normaaliolojen yhteistyö on perusta poikkeusoloissa tapahtuvalle yhteistyölle. Puolustusyhteistyössä tarvittava luottamus rakennetaan vakaalla ja pitkäjänteisellä toi- minnalla. Kahdenvälisessä yhteistyössä painotetaan niitä maita, jotka olisivat kriisitilan- teessa Suomen puolustuksen näkökulmasta merkittäviä toimijoita Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella. Suomen on tärkeää säilyttää päätöksentekovapaus mahdollisimman laajana kaikissa tur- vallisuustilanteissa. Puolustusyhteistyöllä on keskeinen merkitys Suomen tilannetietoisuu- den lisäämisessä. Erityisesti mahdollisessa kriisitilanteessa on voitava vaihtaa tietoa siitä, miten muut toimijat arvioivat turvallisuustilanteen kehittymistä ja suunnittelevat omia toi- miaan. Yhteistyön kautta Suomi pystyy myös viestimään oman toimintansa perusteita. Tämä parantaa ennakoitavuutta ja valmiutta sekä lisää vakautta. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti asevalvontasopimusten ja -järjestelyjen sekä luot- tamusta lisäävien toimien toimeenpanoon ja kehittämiseen. Puolustusvoimat ylläpi- tää ja kehittää valmiuksiaan tätä palvelevaan toimintaan. Puolustusvoimat varautuu osal- taan ennaltaehkäisemään luonnollisesti syntyneitä, tahattomasti tai tahallisesti levitet- tyjä biologisia uhkatilanteita sekä vastaamaan niihin. Puolustusvoimat jatkaa CBRNE-uh- kien (kemialliset aineet, biologiset taudinaiheuttajat, radioaktiiviset aineet, ydinaseet sekä räjähteet) edellyttämien kykyjen kehittämistä myös kansainvälisen puolustusyhteistyön puitteissa. Puolustusalan toimijoilla on tärkeä rooli terveysturvallisuudessa. 27 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Kahden- ja monenvälisellä materiaaliyhteistyöllä luodaan edellytyksiä kustannustehok- kaalle materiaalisen suorituskyvyn kehittämiselle ja ylläpidolle sekä sotilaalliselle huol- tovarmuudelle. Puolustushallintojen välinen materiaalialan yhteistyö tukee kotimaisen puolustusteollisuuden kansainvälistymistä ja verkottumista sekä vahvistaa sotilaallista huoltovarmuutta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskeinen puolustusyhteistyön alue. Sen avulla luo- daan tietopohjaa suunnittelulle ja päätöksenteolle, mahdollisuuksia materiaaliyhteistyölle sekä edellytyksiä suorituskykyjen yhteensopivuudelle ja yhteisoperoinnille sekä avun antamiselle ja vastaanottamiselle. 4.2 Puolustusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteet Puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on ennaltaehkäistä sotilaallisen voi- man käyttö ja sillä uhkaaminen. Ennaltaehkäisyn tehokkuus muodostuu pidäkevaikutuksesta, jonka koko yhteiskunta ja kaikki hallinnonalat luovat varautumisella ja muulla toiminnallaan. Puolustusvoimat tuot- taa pidäkkeen sotilaallisen osan. Pidäke on luonteeltaan puolustuksellinen. Mikäli sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy epäonnistuu, hyökkäykset torjutaan. Tilanteen huononemista edelleen pyritään tällöinkin rajoittamaan muodostamalla hyök- kääjän tavoitteiden saavuttamiselle kynnyksiä, joiden ylittämisen se arvioi kannattamatto- maksi. Suomea on kyettävä puolustamaan kansallisin voimavaroin. Sotilaallisen puolustuksen suunnittelu perustuu arvioon mahdollisista Suomeen kohdis- tuvista sotilaallisista uhkista. Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien arvioidaan liit- tyvän todennäköisimmin yleiseurooppalaiseen kriisiin tai olevan seurausta Suomen lähi- alueella kehittyvästä sotilaallisesta konfliktista. Havainnot nykyaikaisista kriiseistä ja soti- laallisista konflikteista osoittavat, että laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoiman käyttö on lisääntynyt. Laaja-alaiseen vaikuttamiseen voi muiden keinojen ohella sisältyä sotilaallista painos- tamista tai sotilaallisen voiman käyttöä. Laaja-alainen vaikuttaminen voi johtaa rajoitet- tuun tai laajaan sotilaalliseen konfliktiin nopeasti tai pitkäkestoisen vaikuttamisoperaation seurauksena. 28 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Sotilaallinen operaatio voidaan toteuttaa yllättävästi jatkuvasti valmiudessa olevilla jou- koilla ja kaukovaikutteisilla asejärjestelmillä. Rajoitetulla operaatiolla voidaan pyrkiä otta- maan haltuun kohteita tai alueita sotilaallisten toimintaedellytysten parantamiseksi sekä vaikuttamaan kohdevaltion valtionjohtoon, puolustustoimien toteuttamiseen ja yhteis- kunnalle kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen. Sotilaallisessa kriisissä painostus ja puolustusjärjestelmän valmiuden haastaminen voi kes- tää kuukausia. Tänä aikana lähialueelle voidaan keskittää sotilaallista voimaa, joka mahdol- listaa laajan sotilaallisen operaation toteuttamisen. Laajoilla operaatioilla voidaan pyrkiä tunkeutumaan strategisesti tärkeille alueille ja lamauttamaan kohdevaltion puolustuskyky strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Laaja-alaisen vaikuttamisen torjunnassa on tärkeää, että kaikki toimijat kykenevät vas- taamaan tehtävistään lainsäädännön ja kokonaisturvallisuuden periaatteiden mukaisesti. Tämä edellyttää tiivistä viranomaisyhteistyötä, kattavaa tilannekuvaa ja yhteensovittavaa johtamisrakennetta. Puolustusjärjestelmän on kyettävä vastaamaan sotilaallisiin uhkiin osana laaja-alaisen vaikuttamisen torjuntaa ja osaltaan muodostamaan pidäkkeitä muita puolustuskykyä heikentäviä vaikuttamiskeinoja vastaan. Puolustuksen toteutustapaa kehitetään vastaamaan paremmin sotilaallisessa toimintaym- päristössä, sodankäynnissä ja uhkissa tapahtuneisiin muutoksiin. Suomea puolustetaan hyödyntämällä aiempaa tehokkaammin valtion kaikkia voimavaroja mukaan lukien kan- sainvälisen puolustusyhteistyön mahdollisuudet. Tämän kokonaisvaltaisen aluepuolustuk- sen doktriinin perustan muodostavat suorituskykyiset operatiiviset joukot ja järjestelmät, laajaan reserviin perustuva paikallispuolustus sekä kehittyvä viranomaisyhteistyö. Kes- keinen osa kokonaisvaltaista aluepuolustusta on uudistuvan paikallispuolustuksen kyky ennaltaehkäistä ja torjua myös laaja-alaista vaikuttamista koko maan alueella. Suomen turvallisuusympäristö edellyttää jatkossakin vähintään nykytasoisen puolustus- valmiuden ylläpitämistä. Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen varmis- tetaan kaikissa turvallisuustilanteissa. Puolustusvalmiutta kehitetään kattamaan aiempaa paremmin kaikki toimintaympäristöt. Puolustusvoimien joukkojen jako uudistetaan selontekokaudella siten, että aiemmin käy- tössä olleesta alueellisten joukkojen käsitteestä luovutaan paikallispuolustuksen uudis- tamisen myötä. Puolustusvoimien sodan ajan joukot jaetaan jatkossa käyttöperiaatteen mukaan operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin. Paikallisjoukoilla luodaan maan- puolustuksen valtakunnallinen kattavuus, mahdollistetaan operatiivisten joukkojen teho- kas käyttö sekä turvataan puolustuksen ja yhteiskunnan kannalta elintärkeät toiminnot. Uudistuksessa lisätään paikallisjoukkojen valmiutta ja suorituskykyä. Operatiivisia joukkoja käytetään puolustuksen painopisteen muodostamiseen sekä nopeatempoisimpiin ja vaa- tivimpiin taistelutoimiin. 29 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Asevelvollisten ja palkatun henkilöstön käytettävyyttä valmiuteen liittyviin tehtäviin on parannettava kehittämällä toimintatapoja ja tarkastelemalla lainsäädännön muutostar- peita. Puolustusvalmiuden säätelyä on voitava myös harjoitella nykyistä joustavammin ja laajemmin. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia ja korkeaa valmiutta hyödynnetään puolustusjärjestel- mässä alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa. Valmiutta kohotetta- essa rajajoukkoja käytetään maa- ja meripuolustuksen tehtäviin osana puolustusjärjestel- mää. Tarvittaessa rajajoukkoja voidaan liittää Puolustusvoimiin. Rajavartiolaitoksen puo- lustussuunnittelu ja -valmistelut toteutetaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Rajajoukkojen kokoonpanoja, käyttöperiaatteita ja puolustusmateriaalia kehitetään osana puolustusjärjestelmää yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Kehittämisessä ote- taan huomioon erityisesti aiempaa suuremmat valmiusvaatimukset. Rajavartiolaitoksen materiaalihankkeissa jatketaan yhteistyötä puolustuskyvyn huomioonottamiseksi. 4.2.1 Maapuolustus Maapuolustuksella ennaltaehkäistään ja tarvittaessa torjutaan Suomeen kohdistuva maa- hyökkäys. Maapuolustukseen osallistuvat kaikki puolustushaarat sekä Pääesikunta ja sen alaiset laitokset. Maavoimat vastaa maapuolustuksen suunnittelusta, koordinoinnista ja johtamisesta. Maapuolustus toteutetaan muodostamalla tilanteen ja tehtävän edellyttämä torjuntakyky, jolla estetään maa-alueiden valtaaminen ja lyödään maitse hyökännyt vas- tustaja ilma- ja meripuolustuksen tuella. Maapuolustus kattaa koko valtakunnan alueen. Muita viranomaisia tuetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Maa- voimia on kehitetty voimakkaasti 2010-luvulla, ja Maavoimilla on kyky vastustajan laajojen maaoperaatioiden torjuntaan. 2020-luvulla Maavoimien suorituskyky kyetään ylläpitämään suunnitelluilla resursseilla. Maavoimien operatiivisten ja paikallisjoukkojen käyttöperiaatteet, osaaminen ja varustus mitoitetaan toiminta-alueiden asettamien vaatimusten ja resurssien mukaisesti. Maavoi- mien toiminnassa korostuvat valmiuden ja paikallispuolustuksen kehittäminen, liikkuvat operaatiot sekä vaikutuksen keskittäminen avainkohteisiin. Alueellisista taisteluosastoista muodostetaan liikkuvia ja suorituskykyisiä kevyitä jalkaväki- ja jääkärijoukkoja, joilla vasta- taan uudistuvan paikallispuolustuksen tehtäviin. Maavoimien liikkuvuutta, tulivoimaa ja iskukykyä kehitetään 2020-luvulla uusien pans- saroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen hankinnoilla, CV-9030-rynnäkkövaunukalus- ton elinjaksopäivityksellä sekä panssarintorjunta-aseiden lisähankinnoilla. Suomi osal- listuu johtovaltion roolissa monikansalliseen EU:n panssaroitujen ajoneuvojen kehit- tämishankkeeseen, jossa muun muassa parannetaan arktista liikkuvuutta kehittämällä 30 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 telakuorma-autojen korvaaja. Komissio on myöntänyt hankkeelle rahoitusta Euroopan puolustusrahaston esiohjelmasta. Maavoimien valvonta- ja maalinosoituskykyä paranne- taan hankkimalla kevyttä lennokkikalustoa sekä uuden sukupolven pimeätoimintaväli- neitä. Liikkuvalla ja tulivoimaisella tykistöjärjestelmällä korvataan osa vanhenevasta tykis- töstä. Joukkojen ja yksittäisen taistelijan suojaa parannetaan suojelu- ja maastouttamis- materiaalin sekä taistelijan henkilökohtaisen varustuksen hankinnoilla. Miehittämättö- mien ilma- ja maajärjestelmien soveltuvuutta maapuolustuksen eri tehtäviin selvitetään ja niiden laajempaan hyödyntämiseen valmistaudutaan. Maavoimien johtamisjärjestelmien kehittäminen mahdollistaa sekä operatiivisten että tärkeimpien paikallisjoukkojen liikku- van johtamisen. Maavoimien kykyä pitkän kantaman tulenkäyttöön kehitetään 2020-luvulla siten, että raskaan raketinheitinjärjestelmän kantamaa kasvatetaan merkittävästi nykyisestä noin 80 kilometristä ampumatarvikehankintojen avulla. Samalla Maavoimat kehittää suori- tuskykyjä, joilla mahdollistetaan muiden puolustushaarojen pitkän kantaman tulenkäytön johtaminen ja maalinosoitus. Kehittämisessä otetaan huomioon Laivue 2020- ja HX-hank- keissa rakentuvat suorituskyvyt. Maavoimien keskeisten järjestelmien elinkaaren päättyminen sekä toimintaympäris- tön vaatimukset 2030-luvulla edellyttävät Maavoimien uudistamista 2020-luvun lopulta alkaen. Panssarintorjunta-aseistuksen, rynnäkkövaunukaluston, tykistöaseiden ja ilmator- juntajärjestelmien korvaamisen sekä ampumatarvikkeiden ajanmukaistamisen suunnit- telu jatkuu maahyökkäyksen torjuntakyvyn ylläpitämiseksi. 4.2.2 Meripuolustus Meripuolustuksella ennaltaehkäistään ja tarvittaessa torjutaan merelliset hyökkäykset sekä turvataan yhteiskunnan meriyhteydet ja alueellinen koskemattomuus merellä. Meri- puolustukseen osallistuvat kaikki puolustushaarat sekä Pääesikunta ja sen alaiset laitok- set. Merivoimat vastaa meripuolustuksen suunnittelusta, koordinoinnista ja johtamisesta. Meripuolustuksen kehittämisessä painottuvat valmius, tulenkäyttö, tilannekuva, taistelun- kestävyys, kaukovaikuttaminen ja vedenalainen sodankäynti. Merivoimien johtamiskykyä kehitetään rakentamalla siirrettäviä johtamisratkaisuja. Laivue 2020 -hankkeessa rakennetaan neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia vuo- sien 2022–2027 aikana. Aluksia käytetään ympärivuotiseen ja pitkäkestoiseen läsnäoloon merellä kaikissa Itämeren sää- ja jääolosuhteissa. Alusten tehtävinä ovat liikkuva alueelli- sen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen, merioperaatioiden johtaminen, sukel- lusveneentorjunta, merimiinoitus sekä pinta- ja ilmatorjunta. 31 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Selontekokaudella otetaan käyttöön uusi pintatorjuntaohjusjärjestelmä, vedenalaista sodankäyntikykyä vahvistavat torpedot ja modernisoituja miinoja. Uudet järjestelmät mahdollistavat alueellisen merenhallinnan. Pintatorjuntaohjuksilla voidaan vaikuttaa myös maalla oleviin kohteisiin yli 200 km:n etäisyydelle. Pintatorjuntaohjusjärjestelmät asenne- taan Pohjanmaa-luokan korvetteihin, pintatorjuntaohjuspattereihin sekä peruskorjattui- hin Hamina-luokan ohjusveneisiin. Torpedojärjestelmät asennetaan Pohjanmaa-luokan ja Hamina-luokan aluksiin. Hamina-luokka varustetaan uudella taistelunjohtojärjestelmällä. Meripuolustuksen edellytyksenä ovat merivalvonnalla muodostettava merellisen toimin- taympäristön tilannekuva sekä korkea valmius tulenkäyttöön. Merialueen koskematto- muutta valvotaan ja se turvataan yhdessä muiden puolustushaarojen ja viranomaisten kanssa. Merivalvonnan suorituskyky varmistetaan ylläpitämällä pintavalvonnan järjestel- mät ja aloittamalla vedenalaisen valvontajärjestelmän uudistaminen. Uudistamisessa huo- mioidaan aluevalvontaan soveltuvat miehittämättömät järjestelmät. Merivoimien rannikkojoukot osallistuvat mereltä suuntautuvan hyökkäyksen torjuntaan. Rannikkojoukot pitävät hallussaan rannikolla ja saaristossa puolustuksen kannalta tär- keät alueet, luovat toimintaedellytyksiä operatiivisille joukoille ja osallistuvat tilannekuvan kokoamiseen. Alueellista ja paikallista tulivoimaa tuottavien rannikkopatterien elinkaari päättyy 2020-luvun lopulla. Rannikkopattereiden suorituskyky korvataan, jotta rannikkojoukoilla säilyy kyky torjua hyökkäykset mereltä. Venekaluston peruskorjauksella ja hankinnoilla tur- vataan rannikkojoukkojen liikkumiskyky 2030-luvun alkuun saakka. Rannikkojoukkojen johtamiskykyä parannetaan järjestelmähankinnoilla. Heräte- ja kosketusraivauskyvyn uudistaminen aloitetaan korvaamalla vanhenevat Kuha- ja Kiiski-luokkien alukset. Lisäksi aloitetaan elinkaaren päähän 2030-luvulla tule- vien pintatorjunnan ja öljyntorjunnan suorituskykyjen korvaamisen suunnittelu ja tarvittava selvitystyö. 4.2.3 Ilmapuolustus Ilmapuolustuksella ennaltaehkäistään ja tarvittaessa torjutaan Suomeen ilmasta kohdis- tuvat hyökkäykset sekä turvataan alueellinen koskemattomuus ilmatilassa. Ilmapuolus- tukseen osallistuvat kaikki puolustushaarat sekä Pääesikunta ja sen alaiset laitokset. Ilma- voimat vastaa ilmapuolustuksen suunnittelusta, koordinoinnista ja johtamisesta. Moni- kerroksinen ilmapuolustus mahdollistaa osaltaan Puolustusvoimien joukkojen perus- tamisen sekä maa- ja meripuolustuksen toimintaedellytykset estämällä hyökkääjän 32 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 ilmanherruuden ja suojaamalla kriittiset kohteet ja toiminnot. Ilmapuolustuksen suori- tuskykyjä kehitetään ja käytetään kaikissa puolustushaaroissa. Ilmavoimat johtaa selontekokaudella HX-hankkeen käyttöönoton. Hankittavat moni- toimihävittäjät otetaan asteittain käyttöön vuodesta 2025 alkaen ja samalla aloite- taan luopuminen nykyisestä Hornet-kalustosta. Operatiivinen suorituskyky turvataan muutoksen aikana. Ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä parannetaan ja torjuntatilavuutta kasvatetaan selon- tekokaudella hankittavalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä. Lisäksi ylläpidetään ilmatorjun- nan suorituskykyjen kerroksellisuus ja alueellinen kattavuus sekä kehitetään ilmatorjun- nan maalinosoituskykyä. Lennokkien muodostamaan kasvavaan uhkaan vastataan kehit- tämällä lennokintorjuntakykyä. Ilmavoimat ylläpitää jatkuvasti tunnistettua ilmatilannekuvaa Suomen ja lähialueen ilma- tilasta, jakaa sen Puolustusvoimille ja muille viranomaisille sekä säätelee valmiutta rea- goida välittömästi toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Ilmapuolustuk- sen integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmää kehitetään edelleen ilmaoperaatioiden johtamisedellytysten parantamiseksi. Ilmavoimien ohjaajakoulutus mitoitetaan vastaamaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolai- toksen kehittyviä tarpeita. 4.2.4 Kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustus Puolustuksen toimintakyky ja järjestelmät ovat yhä enemmän riippuvaisia digitalisaa- tiosta, informaatiosta ja avaruuden hyödyntämisestä. Puolustusjärjestelmällä on kyet- tävä entistä kattavammin valvomaan eri toimintaympäristöjä, ymmärtämään ristikkäisvai- kutuksia niiden välillä sekä tarvittaessa käynnistämään puolustukselliset toimenpiteet eri ympäristöissä. Puolustusvoimat vastaa Suomen sotilaallisesta kyberpuolustuksesta osana kansallista kyberturvallisuutta. Kyberpuolustukseen kuuluvien suojautumisen, tiedustelun ja vaikut- tamisen tavoitteena on turvata sekä Puolustusvoimien omat että muut puolustuskykyyn suoraan vaikuttavat järjestelmät erityisesti valtiollisilta uhkatoimijoilta ja niiden edustajilta, siten, että Puolustusvoimat kykenee suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään. Puolus- tusvoimilla on velvollisuus torjua maanpuolustukseen ja puolustusjärjestelmään kohdis- tuva tietoverkkotiedustelu sekä kyberhyökkäykset etenkin silloin, kun kyseessä on valtiolli- nen toimija. Kyberpuolustus toteutetaan yhteistoiminnassa kansallisten ja kansainvälisten 33 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 turvallisuusviranomaisten kanssa, ja Puolustusvoimat tukee kyberturvallisuudessa muita viranomaisia antamalla virka-apua. Kybertoimintaympäristöä suojataan nostamalla kyberhyökkäysten kynnystä. Kyberuhkat on kyettävä havaitsemaan ajoissa, ja kyberympäristön muutoksia on kyettävä seuraamaan reaaliajassa. Kyberpuolustuksen valvonta- ja tilannekuvan avulla havaitaan ja tunnistetaan valtiolliset ja muut uhkatoimijat sekä estetään niiden pääsy puolustusjärjestelmän kan- nalta keskeisiin järjestelmiin ja tietoihin. Kybervaikuttamisen ja kybervastatoimien kehittä- miselle luodaan parempi kansallinen perusta. Informaatiopuolustuksen merkitys on kasvanut edellisen selonteon jälkeen kyberuh- kien torjuntakyvyn merkityksen tavoin. Ulkoa ohjatun ja muun vahingoittamistarkoituk- sessa jaetun informaation määrä ja levitystavat jatkavat lisääntymistään, ja tehokas infor- maatiopuolustus edellyttää Puolustusvoimilta mm. kehittyviä digitaalisia työkaluja infor- maatioympäristön seuraamiseksi ja puolustuksellisten toimenpiteiden käynnistämiseksi tarvittaessa. Informaatiopuolustuksessa ja informaatiovaikuttamiseen vastaamisessa on keskeistä kyetä yhteensovittamaan informaatiosisällöt ja viestinnän toimintatavat viran- omaisten ja muiden toimijoiden kesken vaikuttavan reagoinnin vaatimalla nopeudella. Informaatiopuolustuksen kykyjä kehitetään muiden viranomaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa varmistaen selkeät ja ajan tasalla olevat toimivaltuudet. Kehittämi- sessä otetaan huomioon muun valtiohallinnon informaatiovaikuttamiseen vastaamiseen liittyvät toimet. Avaruuspuolustuksella suojataan maanpuolustuksen toimintoja ja muuta yhteiskuntaa avaruudesta kohdistuvilta uhkilta sekä turvataan yhteiskunnan kannalta kriittisten ava- ruusjärjestelmien ja -palveluiden toiminta kaikissa olosuhteissa. Puolustusvoimien ja mui- den viranomaisten toiminta on yhä enemmän riippuvaista avaruudellisista järjestelmistä. Avaruuspuolustuksen perustan muodostaa avaruustilannekuva. Puolustusvoimat kehittää kykyään ympärivuorokautisen avaruustilannekuvan ylläpitämiseen yhteistyössä muiden viranomaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. 4.2.5 Puolustusvoimien muut yhteiset suorituskyvyt Puolustusvoimien muita yhteisiä suorituskykyjä ovat tiedustelu-, johtamis- ja logistiik- kajärjestelmät, erikoisjoukot sekä osa kaukovaikutteisista asejärjestelmistä. Yhteisiä suo- rituskykyjä käytetään operaatioiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaikissa valmiusti- loissa. Niitä käytetään keskitetysti johdettuina koko valtakunnan alueella ja kaikissa toimintaympäristöissä. 34 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Sotilastiedustelu hankkii ja käsittelee tietoa Suomeen kohdistuvasta tai Suomen turvalli- suusympäristön kannalta merkittävästä sotilaallisesta toiminnasta, tuottaa päätöksente- koa tukevat tiedustelutiedot sekä ylläpitää kykyä ennakkovaroituksen tuottamiseen Suo- meen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta. Sotilastiedustelun toimintaa Puolustusvoimien ylimmän johdon ja valtionjohdon päätöksenteon tukemiseksi kehitetään edelleen. Soti- lastiedustelun kehitystyössä otetaan huomioon strategisten hankkeiden mukanaan tuo- mat mahdollisuudet. Tiedonhankinnan turvaamiseksi tiedustelu- ja valvontajärjestelmää kehitetään ja analyysi- ja tiedonhallintakykyjä vahvistetaan. Sotilastiedustelu toimii yhteis- työssä siviilitiedustelun kanssa valtiollisten uhkien tiedustelussa. Sotilastiedustelulain toi- mivaltuuksien käytön kehittämistä jatketaan ja uudet tiedustelumenetelmät vakiinnute- taan osaksi organisaation toimintaa. Kyky vaikuttaa nopeasti kaukana oleviin kohteisiin on keskeinen osa sotilaallista ennalta- ehkäisyä. Kaukovaikuttamiskyvyn korkealla valmiudella ja ulottuvuudella ennaltaehkäis- tään ja rajoitetaan hyökkääjän mahdollisuuksia käyttää kaukovaikutteisia aseita. Yhtei- sen tulenkäytön suorituskyvyn kehittämistä jatketaan hankkimalla kaukovaikutteisten asejärjestelmien ampumatarvikkeita Maa-, Meri- ja Ilmavoimille. Puolustusvoimien eri- koisjoukkojen johtamista, varustusta ja liikkuvuutta kehitetään vastaamaan tehtäviä ja toimintaympäristöä. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän on mahdollistettava Puolustusvoimien keskitetty johtaminen ja operointi kaikissa toimintaympäristöissä. Johtamisjärjestelmän kehittämi- sellä on voitava edistää Puolustusvoimien digitalisaatio-ohjelman mukaista muutosta. Johtamisjärjestelmäalan osaamista ja muutoksia tukevaa kokeilu- ja kehittämistoimintaa parannetaan uuden johtamisjärjestelmäkoulun perustamisella. Puolustusvoimat rakentaa omat operatiiviset tietojärjestelmänsä ja operoi niitä itse. Puo- lustusvoimien tietoliikenneverkkoja laajennetaan Puolustusvoimien toiminnan kannalta tärkeimmille alueille. Omien liityntäverkkojen lisäksi valmistaudutaan käyttämään kump- paneiden, kaupallisten operaattoreiden ja muiden viranomaisten tietoliikenneverkkoja. Johtamisen toimivuus turvataan kyberpuolustuksella ja tietoturvallisuusratkaisuilla. Tieto- liikenne- ja tiedonvaihtoratkaisujen yhteensopivuus varmistetaan monikansallisten stan- dardien mukaisesti. Yhteentoimivuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan hyödyntä- mällä valtion yhteisiä tietojärjestelmiä ja osallistumalla niiden kehittämiseen. Logistiikkajärjestelmän valmiuden ja suorituskykyjen kehittämistä jatketaan joukkojen operoinnin tukemiseksi sekä uusien rakennettavien suorituskykyjen käytön mahdollis- tamiseksi. Logistiikan tukeutumisverkostoa päivitetään paikallispuolustuksen uudistuk- sen mukaisesti. Valmiutta logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen käyttöön myös muiden viranomaisten tukemiseksi ylläpidetään ja kehitetään kriisitilanteisiin varautumiseksi. 35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Puolustusvoimien ja palveluntuottajien välisiin sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä kehi- tetään ja syvennetään. Yhteisellä harjoittelulla ja valmiuden säännöllisellä testaamisella varmistetaan tukemiskyky kaikissa turvallisuustilanteissa. Puolustusvoimien ja kump- panien logistiikan resurssien käytön tehokas johtaminen edellyttää tietojärjestelmien jatkuvaa kehittämistä. 4.2.6 Paikallispuolustuksen kehittäminen Paikallispuolustuksesta kehitetään koko maan kattava sotilaallisten suorituskykyjen koko- naisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu myös laaja-alaista vaikuttamista. Paikal- lisjoukot muodostavat valtakunnallisen verkoston, joka kykenee monipuoliseen ja vaati- vaan viranomaisyhteistyöhön. Paikallisjoukkoja käytetään joukkojen perustamiseen, tais- telutehtäviin, kohteiden suojaamiseen ja muiden viranomaisten sekä yhteiskunnan tuke- miseen. Paikallisjoukoilla suojataan puolustukselle ja yhteiskunnan muulle toiminnalle tärkeitä kohteita ja osallistutaan häiriötilanteiden jälkeiseen toimintojen palauttamiseen yhdessä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Paikallisjoukoissa hyödynnetään aiempaa paremmin reserviläisten paikallistuntemus ja siviilissä hankittu osaaminen. Paikallisjoukkojen määrää lisätään vuodesta 2025 alkaen muuttamalla pääosa alueellisista joukoista paikallisjoukoiksi. Samalla paikallisjoukkojen tehtäväkenttä laajenee ja vaatimus- taso nousee. Muutoksen myötä paikallisjoukkoihin kuuluu nykyistä enemmän joukkoja, joita voidaan käyttää taistelutehtäviin myös nopeasti kehittyvissä tilanteissa. Paikallispuo- lustuksen joukkoreservillä mahdollistetaan maapuolustuksen kyky pitkäkestoiseen sodan- käyntiin koko valtakunnan alueella. Paikallisjoukkojen valmiutta ja varustusta kehitetään niiden tehtävien lisääntymisestä joh- tuvien vaatimusten mukaisesti. Paikallisjoukkojen kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia har- joituksia lisätään sitä mukaan kuin alueellisia joukkoja poistetaan joukkorakenteesta. Pai- kallisjoukkojen kehittäminen mahdollistaa reserviläisille mielekkään urapolun eri tasoi- sissa poikkeusolojen tehtävissä sekä aktiivisen osallistumisen maanpuolustukseen. Reser- viläisten sitoutuneisuus ja verkostoituminen korostuvat paikallispuolustuksen tehtävien monipuolistuessa. Paikallisjoukkojen kouluttamisessa ja rekrytoinnissa hyödynnetään entistä enemmän vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja ja vapaaehtoisia reserviläi- siä. Reserviläisten osallistumista maanpuolustukseen edistetään uudistamalla koulutusta ja tehostamalla maakuntajoukkojen suorituskykyjä. Joukko-osastot ja niiden alaiset aluetoimistot säilyvät merkittävässä roolissa paikallispuo- lustuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Paikallispuolustusharjoitukset ovat edelleen keskeisessä asemassa viranomaisyhteistyön kehittämisessä ja harjoittelussa. Harjoituk- sia kehitetään vastaamaan alueellisia erityispiirteitä sekä paikallispuolustuksen laajenevaa tehtäväkenttää. 36 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 4.2.7 Strategiset hankkeet Puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää Hornet-kaluston täysimääräistä korvaamista suo- rituskykyisillä monitoimihävittäjillä vuodesta 2025 alkaen edellisessä puolustusselon- teossa linjatun mukaisesti. Uudet monitoimihävittäjät ovat ilmapuolustuksen perusta ja välttämätön osa maa- ja meripuolustusta. Hävittäjien kyvyillä uudistetaan osaltaan tiedus- telua, valvontaa ja johtamista. Monitoimihävittäjien tehokas käyttö edellyttää ilmapuo- lustuksen ja puolustusjärjestelmän toimintaperiaatteiden kehittämistä, jotta uudet suori- tuskyvyt saadaan hyödynnettyä kokonaisuudessaan. Toimintoja, rakenteita ja infrastruk- tuuria kehitetään kaluston käytön optimoimiseksi. Hävittäjiä suunnitellaan käytettävän 2060-luvun alkuun asti. Hornet-kaluston korvaamiseen tähtäävää hanketta on toimeenpantu vuodesta 2015 alkaen Puolustusvoimien määrittämien suorituskyky- ja huoltovarmuusvaatimusten sekä valtionjohdon määrittämien reunaehtojen mukaisesti. Eduskunta on hyväksynyt hankkeen rahoituksen ja valtioneuvosto tekee hankintapäätöksen vuoden 2021 lopussa. Hankitta- van järjestelmän suorituskyvyn ja elinkaarikustannusten vaikutus puolustusjärjestelmään suunnitellaan tukemaan HX-järjestelmän hankintapäätöstä valtioneuvoston vuonna 2019 asettamat vaatimukset huomioiden. Laivue 2020 -hankkeen toimeenpano on linjattu valtioneuvoston vuonna 2017 antamassa puolustusselonteossa. Valtioneuvosto teki hankintapäätöksen syksyllä 2019 ja hanke ete- nee. Hankkeessa rakennettavien neljän monitoimikorvetin suorituskyvyllä korvataan yhteensä seitsemän vanhenevan tai jo käytöstä poistetun taistelualuksen suorituskyky. Hankkeen ensimmäisen aluksen rakentaminen alkaa vuonna 2022. Meripuolustuksen lisäksi Pohjanmaa-luokan alukset täydentävät valtakunnallista tilannetietoisuutta tuotta- malla tiedustelu- ja valvontatietoa meri- ja ilmatilasta. Niillä osallistutaan valtakunnalliseen ilmapuolustukseen ja kaukovaikuttamiseen. Puolustustehtävien lisäksi aluksilla tuetaan muita viranomaisia, ja niillä voidaan osallistua kriisinhallintaan ja sotilaallisen avun antamiseen. Pohjanmaa-luokan alusten on suunni- teltu olevan käytössä 2050-luvulle asti. 37 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Puolustusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteet selontekokaudella ovat: • puolustusvalmiuden ylläpito ja materiaalisen valmiuden kehittäminen • strategisten hankkeiden toimeenpano ja uusien suorituskykyjen käyttöönoton aloittaminen • maapuolustuksen ja puolustusjärjestelmän muiden osien ylläpito strategisten hankkeiden toimeenpanon aikana • paikallispuolustuksen ja paikallisjoukkojen kehittäminen. 4.3 Asevelvollisuus, vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustustahto Asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa laajan reservin, jolla mahdollistetaan koko maan puolustaminen. Nykyisessä asevelvolli- suusjärjestelmässä ei ole sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta merkittäviä muutostar- peita. Toimintaympäristöön, väestöön, yhteiskuntaan ja teknologiaan liittyvät muutokset aiheuttavat asevelvollisuuteen kuitenkin kehittämistarpeita. Asevelvollisuutta kehittämällä tuotetaan kokonaisvaltaisesti suorituskykyjä Puolustusvoimien kaikkiin tehtäviin. Kansa- laisten osallistamista maanpuolustukseen kehitetään lisäämällä erityisesti naisten ja reser- vin osallistumismahdollisuuksia. Asevelvollisuuden kehittäminen sisältää asevelvollisuu- den eri vaiheet kutsunnoista varusmiespalveluksen kautta reserviaikaan. Vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen komitea määrittää tavoitteet asevelvollisuu- den vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Komitean asettamispäätöksen mukaan kehittä- misessä lähdetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeista ja sen on tuotettava opera- tiivista lisäarvoa. Tunnistettujen kehittämisvaihtoehtojen on lisäksi vahvistettava maan- puolustustahtoa ja yhdenvertaisuutta. Näiden edellytysten yhteensovittamisella varmis- tetaan, että asevelvollisuus säilyy puolustuksemme tehokkaana ja yleisesti hyväksyttynä perustana. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta on hyödyllistä, että myös siviilipalvelus- järjestelmää kehitetään samanaikaisesti yhteiskunnan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tarpeiden mukaisesti. Varusmieskoulutuksen laaja-alainen uudistaminen on käynnissä. Koulutus 2020 -ohjelman päämääränä on tuottaa tehokkaalla, teknologiaa hyödyntävällä ja koulutusrakenteita opti- moivalla koulutuksella laadukasta osaamista, varmistaa asepalveluksen aikaisten koulutus- valintojen onnistuminen sekä edistää monipuolista toimintakykyä ja harjoitustoimintaa. 38 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Koulutusvalintojen parantamiseksi rakennetaan uusi digitalisoitu ja tekoälyllä tuettu valintajärjestelmä. Varusmiespalveluksen aikaisia taloudellisia etuuksia kehitetään selontekokaudella. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavien määrää pyritään lisäämään. Tavoit- teena on hyödyntää hakijamäärien kasvu Puolustusvoimien reservin koon ja laadun var- mistamiseksi. Naisten määrän lisäämisellä syvennetään maanpuolustuksen yhteiskunnal- lista vaikutusta ja maanpuolustustahtoa sekä lisätään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Reservin koulutusta tehostetaan kehittämällä eri harjoitusmuotoja: kertausharjoituksia, Puolustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia, vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviläisten omatoimista osaamista mukaan lukien ampumaharjoittelun mahdol- lisuudet. Asevelvollisten nykyistä joustavampi käyttö muiden viranomaisten tukemiseksi selvitetään. Uudistettu laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta edesauttaa reservin koulutuksen järjestelmällistä suunnittelua, valmistelua ja toteutusta. Maanpuolustuskoulutusyhdis- tyksen (MPK) ja sen jäsenjärjestöjen järjestämästä koulutuksesta kehitetään nousujoh- teinen kokonaisuus, joka tukee Puolustusvoimien sotilaallista koulutusta ja sen tarpeita. Lisäksi uudistus mahdollistaa MPK:n ja Puolustusvoimien yhteistoiminnan kehittämisen operatiiviseksi kumppanuudeksi sekä kertausharjoitusten, Puolustusvoimien vapaaeh- toisten harjoitusten ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteensovittamisen aiempaa tehokkaammin. Nuorten maanpuolustustietoisuutta parannetaan. Asevelvollisuutta selvittävä parlamen- taarinen komitea selvittää yleisen koulutusjärjestelmän mahdollisuuksia edistää nuorten tietämystä kokonaisturvallisuuteen, maanpuolustusvelvollisuuteen ja yleiseen asevelvol- lisuuteen liittyvissä asioissa. Puolustusvoimat kehittää nuorille kohdennettua tiedonjakoa osana kutsuntojen uudistamista. Asevelvollisuuskomitea selvittää lisäksi mahdollisuuksia ulottaa kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa, myös naisia. Kehitteillä olevien Puolustus- voimien sähköisten palveluiden avulla helpotetaan asevelvollisten asiointia. Kaikilla näillä toimenpiteillä pyritään samalla maanpuolustustahdon ylläpitämiseen. 4.4 Puolustusyhteistyön painopistealueet Toimintaympäristön muutos on vaikuttanut puolustusyhteistyöhön siten, että yhteistyössä korostuvat aiempaa vahvemmin lähialueen turvallisuustilanteeseen, uhkaympäristön muutokseen, sotilaallisiin suorituskykyihin, tilannetietoisuuteen ja kriisitilanteiden yhteis- toimintaan liittyvät kysymykset. Säännöllinen ja monipuolinen kansainvälinen harjoittelu on tärkeä osa yhteistyötä. 39 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Suomen puolustusyhteistyötä on viime vuosina aktiivisesti ja määrätietoisesti kehitetty rakentamalla kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön verkosto, jossa keskeisten kumppaneiden kanssa on laadittu puolustusyhteistyön puiteasiakirjoja. Painopiste on puolustusyhteistyöverkoston ylläpitämisessä ja yhteistyön sisällön kehittämisessä. Uusia puolustusyhteistyön puiteasiakirjoja voidaan laatia tapauskohtaisen harkinnan ja päätök- senteon mukaisesti. Puolustusyhteistyön yhtenä tavoitteena on kehittää yhteistoimintakykyä Suomen keskei- simpien kumppanien kanssa niin normaaliolojen, normaaliolojen häiriötilanteiden kuin poikkeusolojenkin varalle. Tämä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja luo edellytykset toi- mien koordinoinnille ja yhteensovittamiselle erikseen niin päätettäessä. Kansainvälisen materiaaliyhteistyön syventämistä on jatkettu Pohjoismaiden kesken (Nordefco), Euroopan unionin puitteissa, Naton kanssa sekä kahdenvälisesti keskeisten kumppanimaiden kanssa. Logistiikan kansainvälisen puolustusyhteistyön painopisteenä on Ruotsin ja muiden poh- joismaiden kanssa tehtävä yhteistyö. Sen puitteissa harjoitellaan isäntämaatukeen (Host Nation Support) liittyviä ratkaisuja ja vakiinnutetaan toimintamenetelmät. Suomi jatkaa puolustusyhteistyön vahvistamista keskeisten kumppanien kanssa varmis- taen samalla yhteistyön ylläpitämisen, kehittämisen ja sisällöllisen merkittävyyden sekä näiden edellyttämät resurssit. Puolustusyhteistyön eri järjestelyt täydentävät toisiaan. 4.4.1 Monenvälinen puolustusyhteistyö Euroopan unioni EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö syventyy, mikä vahvistaa unionia itsenäisenä toi- mijana ja turvallisuusyhteisönä sekä tuo työkaluja jäsenmaiden puolustuksen kehittämi- seen. Ranskan ja Saksan keskeinen rooli on jatkossakin perusedellytys EU:n puolustusyh- teistyön syventymiselle. Suomi tukee EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvista- mista ja osallistuu aktiivisesti EU:n yhteisen puolustuspolitiikan määrittelyyn. On Suomen etu, että EU pystyy ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian mukaisesti puolus- tamaan intressejään, toimimaan lähialueidensa vakauden eteen ja tukemaan Euroopan puolustusta. Suomi on valmis antamaan ja vastaanottamaan apua EU:n keskinäisen avun annon lausekkeen (SEU 42 artiklan 7 kohta) ja yhteisvastuulausekkeen (SEUT 222 artikla) mukaisesti. Avun pyytäminen ja antaminen perustuvat kansalliseen päätökseen. Suomi osallistuu myös näiden artiklojen soveltamiseen ja toimeenpanoon liittyviin harjoituksiin. 40 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 EU:n puolustusyhteistyössä on keskeisessä roolissa pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY). Suomi tukee PRY:n kehittämistä, panee toimeen sen puitteissa tehdyt sitoumukset ja osal- listuu PRY-projekteihin. Toinen keskeinen aloite, Euroopan puolustusrahasto, luo uusia mahdollisuuksia jäsenmaiden ja niiden puolustusteollisuuden väliselle tutkimus-, tekno- logia- ja kehittämisyhteistyölle. Suomi hyödyntää näitä mahdollisuuksia kansallisten suo- rituskykyjen sekä Suomen puolustuksen teollisen ja teknologisen pohjan kehittämisessä. EU:n puolustusaloitteet ja uudet työkalut huomioidaan Puolustusvoimien suunnittelussa siten, että Suomi kykenee sekä vaikuttamaan niiden kehittämiseen että hyötymään niistä. Suomi vahvistaa osallistumistaan EU:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Yhteisen eurooppalaisen strategisen kulttuurin kehittäminen on tärkeää turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön vahvistamiseksi. EU tarkentaa turvallisuus- ja puolustusyh- teistyönsä tavoitetasoa ns. strategisella kompassilla eli strategisen arvioinnin ja ohjauksen prosessilla, johon Suomi osallistuu aktiivisesti. Suomi katsoo, että EU:n tulee olla globaa- listi uskottava toimija, joka kykenee edistämään ja puolustamaan arvojaan ja etujaan sekä tarvittaessa toteuttamaan myös vaativia kriisinhallintaoperaatioita itsenäisesti. Puolustuksen suorituskykyjen kehittämisessä on huomioitava toimintaympäristön muu- tokset sekä erityisesti teknologisen kehityksen vaikutukset ja mahdollisuudet. Tämä edel- lyttää, että turvallisuuden, puolustuksen ja muiden EU-politiikkasektorien välisiä yhteyk siä vahvistetaan johdonmukaisesti. Tästä näkökulmasta keskeisiä kokonaisuuksia ovat muun muassa sotilaallinen liikkuvuus, hybridi- ja kyberuhkat, uudet ja murrokselliset tek- nologiat, tekoäly ja digitalisaatio, avaruus sekä ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden yhteys. EU-yhteistyö on tärkeää sotilaallisen huoltovarmuuden ja yhteiskunnan koko- naisvaltaisen kriisinsietokyvyn kehittämiseksi sekä puolustusteollisen ja -teknologisen pohjan vahvistamiseksi. Myös EU−Nato-yhteistyön tiivistäminen on yhä tärkeämpää ja tuo lisäarvoa toimintaym- päristön haasteisiin vastaamiseksi. Helsingissä toimiva Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on tärkeä yhteistyöelin, joka tukee EU:ta, Natoa ja niiden jäsenmaita hybri- diuhkien torjunnassa. Nato Nato on keskeinen transatlanttista sekä eurooppalaista turvallisuutta ja vakautta edis- tävä toimija. Nato tarjoaa Suomelle ja muille kumppanimaille yhteistyömahdollisuuk- sia molemminpuolisen hyödyn perusteella. Suomi kehittää Nato-kumppanuutta omista lähtökohdistaan ja hyödyntää Naton tarjoamia kumppanuustyökaluja ja yhteistyöohjel- mia Suomen puolustuksen vahvistamisessa. Osallistuminen Naton vaativiin harjoituksiin ja kriisinhallintaan kehittää Suomen omia suorituskykyjä ja yhteistoimintakykyä kump- paneiden kanssa. Niihin osallistutaan tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja 41 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:78 turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan erikseen tekemillä päätöksillä. Yhteistyössä otetaan huomioon, että kumppanuusyhteistyö ei sisällä 5 artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita. Puolustuspoliittisen dialogin, suorituskykyjen, yhteistoimintakyvyn ja yhteisen tilannetie- toisuuden kehittämisen lisäksi Suomi tekee yhteistyötä Naton kanssa muun muassa kyber- puolustuksessa, asevalvonnassa, CBRN-kysymyksissä, kriisinsietokyvyn kehittämisessä, puolustusmateriaalialalla sekä hybridiuhkien torjuntaan liittyvissä kysymyksissä. Naton kanssa tehtävällä tutkimusyhteistyöllä pyritään tunnistamaan uusia ja murroksellisia tek- nologioita ja niiden vaikutuksia sodankäyntiin sekä luomaan yhteensopivia ratkaisuja. Yhteistyö Naton kanssa tukee myös sotilaallista huoltovarmuutta. Naton, Suomen ja Ruotsin välinen (30+2) tiivis yhteistyö on keskeinen osa Suomen kump- panuusyhteistyötä, ja sitä toteutetaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppa- nuuden (EOP) puittei