Kasvua pk-rahoituksesta • Nro 2/2018 Suomalaisten pääomasijoittajien omistamien suomalaisten yhtiöiden liikevaihto kasvoi ennätykselliset 19,5 % vuonna 2017. Kohdeyhtiöt kasvavat kaksinumeroisin luvuin Sisällys Yritysrahoituksen kärkihankkeista katse tulevaan�� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 5 Interview with Commissioner Moedas on theme “Blended financing and deep-tech innovations”�� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �9 Yksi asia johtaa toiseen� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 13 Suomi hyötyy EU:n rahoitusvälineistä  �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 16 Pk-yritykset löysivät EU-rahoituksen �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 18 EU-rahoitusinstrumentit vauhdittavat kasvua  � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 20 Vaihtoehto valtiontuelle?�� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 22 Mitä pääomasijoittaminen merkitsee Suomelle?� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �25 Valtio venture capital -sijoittajana�� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 28 Säätiöt talouselämän vauhdittajina �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 31 Miten kasvattaa suomalaisten pk-yritysten vientiä?�� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 34 Business Finland globaalin kasvun kiihdyttäjänä  �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 36 Joukkorahoitus edistää yritysten varainhankintaa  �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �38 1 000 rahoituskierroksen Fundu – yritysrahoituksen vauhdittaja�� � � � � � � � � � � 40 Vaikuttavuussijoittaminen – hyväntekeväisyyttä vai kapitalismia?�� � � � � � � � � 42Yrityskatsaus, joulukuu 2018: Kasvua pk-rahoituksesta TEM oppaat ja muut julkaisut 28/2018 ISSN 2342-7922 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-327-387-0 Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeino- ja innovaatio-osasto, www.tem.fi Toimitus: Petra Tarjanne, Lotta Englund, Kari Virtanen ja Toni Nieminen, Elinkeino- ja innovaatio-osasto Graafinen suunnittelu ja taitto: Sissy Oy Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 3 2 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta http://www.tem.fi Mika Lintilä, elinkeinoministeri, Työ- ja elinkeinoministeriö Yritysrahoituksen kärkihankkeista katse tulevaan Yritysrahoituksen saatavuus sekä monimuotoisuus ovat peruslähtökohta yritysten kehitykselle ja kasvulle niiden elinkaaren eri vaiheissa. Valtion rooli on paikata markkinapuutteita ja täydentää markkinoita. J ulkinen rahoitus on perusteltua ennen kaikkea aloittavien ja kas- vua tavoittelevien sekä tavallista korkeariskisempien innovatiivisten yri- tysten rahoittajana ja riskinjakajana. Tällaiset yritykset ovat avainpelaajia, kun puhutaan uudistumisesta ja arvonluon- nista. Myös merkittävä osa uusista työ- paikoista syntyy niihin. Hallituskauden kilpailukyvyn vahvistamisen kärkihank- keen rahoitusaloitteilla on tähdätty varsin hyvällä menestyksellä juuri tämän yritys- joukon toimintaedellytysten parantami- seen. Esimerkkeinä haluan mainita ensinnä- kin Kasvurahastojen rahaston (KRR), jonka kolmas vaihe käynnistettiin vuoden 2017 lopulla. Tämä 150 miljoonan euron rahasto kumuloi miljardin edestä riski- pääomaa kasvuyrityksiin. Tämän lisäksi Business Finland Venture Capital Oy perusti runsas vuosi sitten yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa enkelirahaston, jonka kokonaisrahoituk- sen arvioidaan nousevan 100 miljoonaan euroon. Myös vienninrahoituksessa on tapah- tunut paljon. Kuluvalla kaudella on koro- tettu merkittävästi rahoitusvaltuuksia yri- tysten kansainvälisen kilpailukyvyn tur- vaamiseksi. Etlan raportti vahvisti suurten vientihankkeiden myönteiset vaikutukset työllisyyteen ja arvonlisään viejien sekä alihankintaverkoston kautta. Esimerkiksi Meyerin Turun telakan ja Nokian vienti- takuiden piirissä olevat hankkeet kasvatti- vat arvonlisää Suomessa runsaat miljardi euroa vuonna 2017. Vientirahoituksen työkalupakkiin lisättiin myös uusi pk-sek- torille kohdistettu rahoitusväline. FAKTA Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi • pk-yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvista- minen, • kasvuyritysten rahoitusmah- dollisuuksia edistäminen, • kansainvälisesti kilpailuky- kyinen vienninrahoituksen varmistaminen, • yksityisen riskirahoituksen tarjonnan edistäminen sekä • EU-rahoituksen hyödyntä- minen. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 5 4 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161019/53-2018-%20Suurten%20vientirahoitushankkeiden%20taloudellisten%20vaikutusten%20selvittaminen.pdf Toimenpiteiden kirjoa täydentävät EU-rahoitusinstrumenteilla käynnistetyt ohjelmat. Esimerkiksi rakennerahastova- roin mahdollistettu Pk-yritysaloiteohjelma kanavoi viiden pankin (OP, Nordea, Aktia, Säästöpankkiryhmä ja Oma Säästöpankki) voimin 400 miljoonaa euroa kasvuyrityk- siin. Hanke on varsin kustannustehokas tapa käyttää julkisia varoja: 40 miljoonan euron julkinen takaus vivutti kymmen- kertaisen määrän yksityistä rahaa pk-sek- torin tarpeisiin. Ohjelma laajeni lähes kaksinkertaiseksi vuoden 2018 viimeisen lisätalousarvioesityksen kautta. Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) sateenvarjon alla räätä- löidyt yksityisten pankkien toteuttamat takausohjelmat puolestaan mahdollista- vat noin miljardin euron lainat innovatii- visille yrityksille. Olen todella tyytyväinen siihen, että näin moni suomalainen pankki on osal- listunut EU:n takausohjelmiin, jotka tar- joavat kasvuyrityksille niiden kipeästi kaipaamaa lisärahoitusta. Ohjelmat ovat edistäneet myös pankkien välistä kilpai- lua. Äärimmäisen tärkeää kehitystä on myös se, että EU-rahoitusohjelmat kor- vaavat osaltaan julkisen tukirahan kysyn- tää, muun muassa Finnveran rahoitusta. Myös Finanssialan tuorein pankkibaro- metri (III/2018) vahvistaa nykytrendin – rahoitusta haetaan aikaisempaa vähem- män julkisilta rahoittajilta. Pk-yritysten rahoitusnäkymät Tuoreimman yritysbarometrin (syksy 2018) mukaan ainoastaan kolme prosent- tia pk-yrityksistä kertoi saaneensa kieltei- sen rahoituspäätöksen. Tämä on sellaise- naan varsin hyvä uutinen. Kun lukuja penkoo hiukan lisää, ei pk-sektorin rahoitustilanne näytäkään aivan yhtä hyvältä. Noin 45 prosenttia vastanneista arvioi pankkien luottopolitii- kan kiristyneen viimeisen vuoden aikana. Tämä on merkittävä tulos, koska pankki- keskeisyys on pk-sektorilla edelleen var- sin yleistä1. Barometrin mukaan joka kuu- dennella pk-yrityksellä jäi tärkeitä inves- tointi- tai kehityshankkeita toteuttamatta rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi. Finanssialan pankkibarometrin (III/ 2018) mukaan tilanne näyttäisi valoi- sammalta. Yritysten luottokysyntä arvi- oitiin edellisvuotta vilkkaammaksi, tosin kasvu on taittunut alkuvuodesta. Voimakkaimmin kasvussa on joukkora- hoitus ja pankkiluottojen kysyntä. Kun kuitenkin tarkastelemme tilan- netta nopeasti kasvavien ja kansainvälis- tyvien yritysten näkökulmasta, rahoituk- sen saatavuutta vaikeuttavat merkittä- västi puuttuvat vakuudet ja korkea riski. Yritysbarometrin mukaan kolmannes kasvuhakuisista yrityksistä koki vakuus- vaatimusten kiristyneen. Näitä kapeik- koja kurotaan umpeen mahdollisimman markkinaehtoisella julkisella yritysrahoi- tuksella. Katse tulevaan Vaikka hallitusohjelman talouspoliitti- sissa tavoitteissa on onnistuttu varsin hyvin, räätälöidyille ja yritysrahoituksen markkinapuutteisiin tähtääville toimen- piteille on edelleen tilausta. Erityisesti kasvuhakuisimmissa ja nuorissa yrityk- sissä rahoitus koetaan muita yrityksiä useammin kehittämisen pahimmaksi esteeksi. Myös vientiyritykset kaipaavat jatkossakin valtion riskinjakoa ja osallis- tumista. Finanssiteknologia elää vahvaa mur- roksen aikaa. Uudet sovellukset mullista- vat rahoitusalan perinteisiä toimintamal- FAKTA Keskeiset ESIR-tuotteet pk- ja midcap-yrityksille: • SME InnovFin -takausohjel- ma 520 milj. € (OP, Nordea ja Ålandsbanken) • ESIR MidCap -takausohjelma 300 milj. € (OP) • Finnveran COSME takausoh- jelma n. 180 milj. € (pankit, ohjelma käynnistyy 2019) • ESIR-rahasto 200 milj. € (EIP ja Tesi) 1. Kaikista pk-yrityksistä 68 prosenttia katsoi pankit tärkeimmäksi ulkoisen rahoituksen lähteeksi. Teollisuudessa luku oli vastaavasti jopa 80 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä luku on vastaavasti 62 prosenttia. leja. Vaikka joukkorahoitus on vielä mar- ginaalista, ovat sen volyymit lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Julkisten rahoittajien on arvioitava toimintaansa herkeämättä myös tämän kehityksen valossa. Pääomasijoitusmarkkinoiden toimin- taedellytysten kehittäminen edellyttää julkisten pääomasijoittajien toiminnan ja työnjaon jatkuvaa hiomista. Fokus pai- nottuu entistä enemmän markkinapuut- teita paikkaavaan rahastosijoittamiseen. Suomessa pullonkaulana on myöhäisem- män vaiheen vc-rahastojen vähäisyys ja liian pieni koko. Kaiken kaikkiaan yksityisten toimijoi- den houkutteleminen pääomasijoitustoi- mialalle on ensisijaisen tärkeää. Keskeistä on lainsäädännöllisten ja verotusesteiden poistaminen. Tästä esimerkkinä on yleis- hyödyllisten yhteisöjen, kuten yliopisto- jen, mahdollisuus sijoittaa suomalaisiin ky-muotoisiin pääomarahastoihin vero- neutraalisti. Työn loppuunsaattaminen jää seuraavan hallituksen työlistalle. Vaikka avustusmuotoisella rahoituk- sella on aina tilausta, vastikkeellisten instrumenttien merkitys kasvaa jatkossa. Muun muassa EU-rahoitusinstrumenttien (opo ja takaukset) hallittu ja tehokas hyö- dyntäminen tulevalla kehyskaudella – muun muassa alueellisen elinvoiman edis- täjänä – nousee väistämättä keskusteluun. Lopuksi haluaisin vielä korostaa, että julkisen sektorin on tähdättävä yksityis- ten rahoittajien välisen kilpailun edistä- miseen, paikattava markkinakapeikkoja ja jaettava riskiä. Kilpailun edistäminen kos- kee niin pankkeja, varjopankkeja, joukko- rahoitusta kuin pääomasijoitustoimialaa. Mitä tehokkaammin yksityinen sektori toimii, sitä vähemmän julkisilla toimi- joilla on työsarkaa. Yksityisten toimijoiden houkutteleminen pääomasijoitustoimialalle on ensisijaisen tärkeää. Olen todella tyytyväinen siihen, että näin moni suomalainen pankki on osallistunut EU:n takausohjelmiin. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 7 6 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta http://www.finanssiala.fi/materiaalit/FA-Pankkibarometri-III-2018.pdf http://www.finanssiala.fi/materiaalit/FA-Pankkibarometri-III-2018.pdf https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-22018-593907 https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-22018-593907 Carlos Moedas, the Commissioner responsible for research, science and innovations Blended financing and deep-tech innovations Ministry of Economic Affairs and Employment posed questions to Commissioner Carlos Moedas concerning blended financing, a new instrument for financing deep-tech innovations. This financing instrument will be included in the European Innovation Council (EIC). It is an essential part of upcoming Horizon Europe, the ninth European framework programme for research and innovation. How to define the blended financing? The European Innovation Council (EIC), part of Horizon Europe, the EU's next €100 billion Framework Programme, will be a one-stop-shop for bringing promising ideas from lab to real- world application, helping the most inno- vative start-ups and companies scale-up their ideas. Horizon Europe's proposed budget includes €10 billion earmarked for ‘disruptive, market-creating’ ideas through the EIC allocated through open calls with regular cut-offs. The EIC comprises two funding instru- ments, one for early stages (Pathfinder) and the other for development and mar- ket deployment (Accelerator). These two schemes will provide the much-needed finance to high-risk, but high impact pro- jects with a proven European added value and ambition to scale up. The Pathfinder targets groundbreaking innovative projects in the form of one-off grant. As projects mature, they can apply for support under the Accelerator (not exceeding 70 % of costs). The blended financing includes grants and bridging finance in the form of loans or equity, and covers late-stage innovation activities and market take-up. Projects are evaluated by independent experts and the most prom- ising invited to meet venture capitalists and entrepreneurs who study the equity Horizon Europe's proposed budget includes €10 billion earmarked for ‘disruptive, market-creating’ ideas through the EIC. proposal in detail. Their ‘go/no-go’ deci- sion can take 3 to 6 months after the sig- nature of the initial grant agreement. The Accelerator will provide support to oper- ations presenting such technological or market risks that they are not considered as bankable and cannot leverage sufficient investments from the market. “Compared with the current financial tools, the EIC will support the rapid scale-up of high risk innovative firms at EU and global levels”, Carlos Moedas says. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 9 8 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta Programme managers will moni- tor ‘green-lighted’ projects and support services are provided along the way. As funded companies report their progress securing market capital and profits, the initial equity investment is paid back. That money goes into a ‘social financing inno- vation pot’, which can be used by the EIC to support other promising research ven- tures. Moreover, the EIC's Accelerator will offer business support to innovative com- panies (coaching, mentoring) at any stage of their development via a simple and inte- grated approach involving from the very start all relevant private and public actors. What is novelty compared with the cur- rent financial tools? In Europe, one of the biggest difficul- ties is how to replicate the US’s large ven- ture capital market. For instance, young innovative companies in the EU face a very significant challenge of access to ini- tial finance. Obtaining follow-on ‘growth’ financing is even more challenging for those companies who do manage to secure initial financing. For highly innovative companies subject to high capital inten- sity, high technology risk, high regulatory constraints and long development peri- ods, the funding gap issue is even more burning. Compared with the current finan- cial tools, the EIC will support the rapid scale-up of high risk innovative firms at EU and global levels. In particular, it will provide funding to operations presenting such technological or market risks that they are not considered as bankable and cannot leverage sufficient investments from the market. The EIC pilot builds on the lessons learnt from the SME Instrument, Fast Track to Innovation, Future and Emerging Technologies, and the Horizon EIC prizes. Moving away from traditional grants schemes and a 'one-size-fits-all' approach, it provides substantial funding for innova- tors regarding access to finance, coaching and other means of support. For instance, during the period 2014- 2017, the SME Instrument (now inte- grated under the EIC pilot) has provided an average of €1.6 million in support to projects under its Phase II component. Moreover, funded companies experi- enced a 118 % turnover increase and a 158 % increase in employment in the two years since they start receiving funding and they have secured in just a four-year span a total of €1.35bn of private follow-on funding (of which €966 million in equity invest-ments). What is meant by deep-tech innova- tion? ‘Deep-tech’ innovation means innova- tion featuring an intense R&D content with multiple interactions between differ- ent scientific and technological domains, and requiring abundant and patient cap- ital to face a high risk of failure, offset by a very high potential for gain. As opposed to digital breakthrough innovation, the development of ‘deep-tech’ entails high technological, regulatory or market risks which deter private investment. Smart public funding is therefore essential to bridge the investment gap between traditional grants and investa- ble projects for private finance affecting ‘deep-tech’ innovative companies. This is particularly the case for biotechnologies, but also applies to the increasing number of innovations that combine the digital and the physical such as medical devices, energy, aerospace, robotics or artificial intelligence. In this sense, the EIC will provide a market signal and catalyse investors’ interest and funding of these innovation segments. Moreover, besides growth and jobs creation, the EIC will help Europe address major challenges such as climate change mitigation, the aging of our soci- eties or migration flows, among others. Thus, the fresh approach to public funding of innovation brought by the EIC will have a major impact on the lives of European citizens. In addition to the EIC, what kind of support mechanisms should be offered on national level? Is there any link to the InvestEU fund? Many EU Member States have already put in place support schemes as part of their national innovation systems. Nonetheless, we strongly believe that ini- tiatives at EU level, such as the EIC, add lot of value to the whole of Europe, spill- ing over national or regional boundaries. Working together at European, national and regional level helps develop European innovation networks and ecosystems – between companies, investors and public institutions. The EIC will certainly facil- itate and accelerate the sharing of ideas and good practices, opening up new ave- nues for access to talent and funding. InnovFin – EU Finance for Innovators – to be integrated under the umbrella InvestEU, will continue to provide a range of financing tools to innovative companies across Europe, although not necessarily focused on funding high-risk or disrup- tive innovation. What are potential sources of equity financing? The Accelerator will bridge the valley of death for high-risk innovators, par- ticularly in the deep tech sector, provid- ing them with the necessary finance, both grants and equity, to grow and deploy their products and services in European and international markets. Such support is lacking and urgently needed if Europe to lead the future waves of innovation. In addition, VentureEU will boost investment from venture capital and make funding more accessible to Europe’s many innovative start-ups and SMEs, help- ing them to become world-leading com- panies while remaining in the EU. Smart public funding is essential to bridge the investment gap between traditional grants and investable projects for private finance. “Nonetheless, we strongly believe that initiatives at EU level, such as the EIC, add lot of value to the whole of Europe, spilling over national or regional boundaries”, Carlos Moedas points out. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 11 10 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta Jukka Luukkanen, päällikkö, Euroopan investointipankin Helsingin toimisto Yksi asia johtaa toiseen Euroopan investointipankkiryhmä tukee yli tuhatta suomalaista yritystä rahastosijoitusten, riskienjakotuotteiden ja muun rahoituksen avulla. O lin ennen ammattilaisjalka- palloilija Turun FC Interissä. Kun lopetin, aloitin työsken- telyn yhtiössä, joka kehitti ohjelmistoja videoklubien VHS-kasettien vuokrauk- seen ja varastoimiseen. Yhtenä päivänä eräs sairaala kysyi, voisimmeko kehittää samanlaisen ohjelmiston kudospankkia varten, kertoo Petteri Viljanen. Kudospankkijärjestelmällä kerätään ja analysoidaan ihmiskudosnäytteitä sairaa- loita ja lääkäreitä varten. Petteri Viljanen on yksi perustajista ja toimitusjohtaja BCB Medical -nimisessä yhtiössä, joka kuuluu niihin pk-yrityksiin, jotka ovat saaneet rahoitusta Euroopan investoin- tirahastolta (EIR). EIR on osa Euroopan investointipankki (EIP) -ryhmää. – Yksi asia johti toiseen ja tosiaan, tässä olemme nyt, Viljanen toteaa. Yksi asia johtaa toiseen summaa hyvin myös, kuinka EIP-ryhmä tukee pk-sekto- ria. Me teemme niin yhteistyössä pank- kien ja muiden rahoituksen tarjoajien kanssa: EIP ja EIR tarjoavat rahastosijoi- tuksia, riskienjakotuotteita ja rahoitusta suomalaisille välittäjille, jotka vuorostaan rahoittavat pk-yrityksiä. Jo toista tuhatta suomalaista pk-yritystä on hyötynyt siitä. Rahoitusvälineiden monet kasvot BCB Medicalin tapauksessa EIP- rahoituksen välittäjänä toimi Standout Capital, joka teki yhtiöön merkittävän investoinnin vuonna 2017. Standout Capital on yksi EIF:n private equity -koh- EIP-rahoituksen ennätysvuosi Suomessa oli 2016: rahoitusta myönnettiin 2,2 miljardia euroa. Kuva © Adobe Stock BCB Medicalin kudospankkijärjestelmällä kerätään ja analysoidaan ihmiskudosnäytteitä sairaaloita ja lääkäreitä varten. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 13 12 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta VENTURE DEBT INNOVATIIVISILLE, KORKEAN KASVUN PK-YRITYKSILLE Venture debt on yksi EIP:n uudemmista tuotteista, jota tarjotaan suoraan EIP:stä käsin innovatiivisille, korkean kasvun pk- ja midcap-yrityksille. Ven- ture debt -ohjelman alla EIP tarjoaa merkittävän kokoista ja pitkäkestoista rahoitusta joustavin ehdoin mahdollistaen kohdeyritysten keskittymisen liiketoimintansa kasvattami- seen investoijien jahtaamisen sijaan. Hinnoittelu on useimmi- ten riippuvainen lainanottajan menestyksestä eli EIP ottaa osaa sekä riskinottoon että menestyksen hedelmiin. Lainanottaja Alle 3000 työntekijää Tarkoitus Investointibudjetin rahoitus Kanssarahoitus EIP rahoittaa enintään 50 % kelpuutetuista hankekustan- nuksista – kanssarahoitus kol- mansien osapuolien tai omien varojen kanssa Summa 7,5–50 miljoonaa euroa Maturiteetti Yleensä 5:stä 7:ään vuotta nostosta Nostot Enintään 3 vuoden aikana alle- kirjoituksesta Hinnoittelu Riskiin suhteutettu tavoite- tuotto, voi sisältää käteiskoron, warrantteja, voitonjakoa jne. derahastoista. Se on erikoistunut kasvu- vaiheen teknologiayrityksiin. Toinen investointiin vaikuttanut asia on EU:n Euroopan investointiohjelma, jonka osa on Euroopan strategisten inves- tointien rahasto (ESIR). Sen ansiosta EIP- ryhmä voi tehdä aikaisempaa innovatiivi- sempia ja korkea-riskisempiä rahoitusjär- jestelyjä. Suomessa tämä on tarkoittanut EIR:n pk-sektorin rahoitusta paikallisten välittäjäinstituutioiden, kuten Standout Capitalin kautta, mutta myös EIP:n suo- raa rahoitusta innovatiivisiin yrityksiin, kuten Nosto Solutions ja Cramo. Tähän mennessä ESIR-rahoitusta on hyväksytty Suomeen noin 2 miljardia euroa, jolla osa- rahoitetaan investointeja yli 7 miljardin arvosta. Standout Capital on yksi EIR:n teke- mästä 25:stä rahastoinvestoinnista, joi- den yhteissumma on 450 miljoonaa euroa. Viimeaikaisista rahastosijoituksista mainittakoon esimerkiksi investoinnit Inventuren ja Open Oceanin rahastoihin. EIR allekirjoitti vuonna 2018 myös ensim- mäiset kaksi kanssasijoitussopimusta suomalaisten bisnesenkeleiden kanssa European Angels Fund S.C.A. SICAR Finlandin kautta. EIR toimii tämän rahas- ton neuvonantajana. Rahaston tarkoituk- sena on tarjota omaa pääomaa yhdessä bisnesenkeleiden ja muiden ei-instituti- onaalisten sijoittajien kanssa innovatii- visille tai teknologisesti orientoituneille yrityksille. Riskinjako parantaa lainaehtoja Riskienjakosopimukset ovat toinen tapa, jolla EIP-ryhmä tukee pk-sektorin rahoi- tusta. OP, Nordea, Säästöpankkiryhmä, OMA SP ja Aktia ovat kaikki välittäjiä ohjelmassa nimeltä pk-yritysaloite (SME Initiative). Ohjelman 400 miljoonaa euroa on jo melkein kokonaan kohdennettu. Koska riski jaetaan Suomen valtion ja Euroopan komission kesken, pankit pys- tyvät tarjoamaan pk-yrityksille rahoitusta hyvillä ehdoilla, kuten alhaisemmalla korolla ja edullisemmilla vakuusvaati- muksilla. Ohjelma saanee lisärahoitusta. InnovFin SME-takaus on toinen EIR:n tarjoama riskienjakotuote. Suomessa OP:lla, Nordealla ja Ålandsbankenilla on operatiiviset InnovFin SME -takausohjel- mat, ja lainaa hakevat pk-yritykset voivat kääntyä suoraan pankkien puoleen. Takausmekanismi on sekä InnovFin:ssa ja pk-yritysaloitteessa samankaltainen. EIP tarjoaa vastaavia riskienjakojärjes- telmiä välittäjäpankeille midcap-yritys- ten tukemiseen. Pk-yrityksiä tuetaan myös epäsuorasti esimerkiksi arvopaperistamisohjelmien kautta. Lisäksi pk-sektoria tuetaan EIP:n SME-lainoilla – esimerkiksi OMA SP ja Säästöpankkien Keskuspankki tarjoavat tällä hetkellä pk-yrityksille rahoitusta täl- laisen ohjelman kautta. EIP-rahoituksen ennätysvuosi Suo- messa oli 2016, jolloin rahoitusta myön- nettiin 2,2 miljardia euroa. Sen jälkeen kokonaissumma on pienentynyt (1,3 mil- jardiin euroon vuonna 2017), mikä joh- tuu pääasiassa keskittymisestä aikai- sempaa pienempien hankkeiden tukemi- seen. Näin ollen, jos olet aikeissa lopettaa ammattilaisjalkapalloilun ja sinulla on hyvä liikeidea pk-yritykselle, sinun kan- nattaa ottaa yhteyttä rahastoon tai pank- kiin, joka toimii EIP-ryhmän välittäjäor- ganisaationa. EIP-ryhmä tukee pk-sektoria yhteistyössä pankkien ja muiden rahoituksen tarjoajien kanssa. Yksi asia johtaa toiseen summaa hyvin myös, kuinka EIP-ryhmä tukee pk-sektoria. InnovFin / SME Iniative Takausmekanismi EIR: Takaaja EIR kattaa 50 % välittäjäpankin riskistä Takauksen kattama riski Välittäjäpankille jäävä riski (vähintään 20 %) TAKAUS TAKAUS- PALKKIO Uusien PK-yrityslainojen portfolio Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 15 14 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta tukemaa rahoitusta kaksi miljardia euroa. Odotuksena on, että rahoituksen avulla yritykset käynnistävät investointeja 7,2 miljardin euron edestä tulevien vuosien aikana. Tuoreimmat hyväksytyt rahoitukset ovat kohdentuneet ympäristöystävälli- sen teknologian hankkeisiin sekä tutki- mus- ja kehittämistoimintaan. Kaikkiaan suomalaisten rahoituslaitosten Euroopan investointipankkiryhmän kanssa solmi- mien sopimusten kautta pk-yrityksille on luvassa tällä hetkellä rahoitusta 1,5 miljar- dia euroa. Finnvera pyörittää ESIR- neuvontapalvelua Suomen hyötymiseen ESIR:stä on vaikut- tanut moni tekijä. Suomessa oli takaus- järjestelyn perustamisvaiheessa sopi- via hankkeita, pankkimme ja Euroopan investointipankin Helsingin toimisto ovat olleet aktiivisia ja meillä on suhtauduttu rahaston hyödyntämiseen alusta lähtien päättäväisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö perusti ESIR-neuvontapalvelun nopeasti toimin- nan alkamisen aikoihin, ja takausjärjes- telyn mahdollisuuksista tiedotettiin laa- jasti koko maassa. Tällä hetkellä ESIR- neuvontapalvelu toimii Finnveran yhtey- dessä. Neuvontapalvelu on auttanut useaa sataa suomalaista pk-yritystä ja muuta EU-rahoituksesta kiinnostunutta tahoa ja järjestänyt aiheesta 26 alueellista semi- naaria. Esir.fi-kotisivuilla on kuukaudessa noin 250 yksilöllistä kävijää. EU-rahoitusohjelmia hyödynnetään laajasti Finnvera on ollut aktiivinen myös muun EU-rahoituksen tukemisessa. Se tar- joaa osatakausta pankkien käyttämiin EU:n takausohjelmiin ja se on tiivis- tänyt yhteistyötään Euroopan inves- tointineuvontakeskuksen (European Investment Advisory Hub – EIAH) kanssa. Lisäksi Finnvera neuvottelee par- haillaan Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa mahdollisuudesta hyödyn- tää eurooppalaista takausta myös sen nor- maalissa toiminnassa. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisista organisaatiosta myös Teollisuussijoitus (Tesi) ja Business Finland ovat olleet aktii- visia EU:n rahoitusjärjestelyiden hyö- dyntäjiä. Tesi ja EIP käynnistivät kesän lopulla yhteissijoitusohjelman, jonka tur- vin suomalaisille keskisuurille yrityksille kohdistuu kaikkiaan 200 miljoonan euroa sijoituspääomaa. Summassa on mukana myös yksityistä pääomaa. Eurooppalaiset laina-, takaus- ja sijoitusjärjestelyt ovat tulleet jäädäkseen. Valtteri Vento, ohjelmapäällikkö, Finnvera Suomi hyötyy EU:n rahoitusvälineistä Eurooppalaiset laina-, takaus- ja sijoitusjärjestelyt ovat tulleet jäädäkseen. Yksi suurista ja suomalaisten ahkerasti hyödyntämistä on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR). E uroopan investointiohjelmaa perustettiin paikkaamaan finans- sikriisin aiheuttamaa investoin- tivajetta Euroopassa. Ohjelmaan kuu- luva Euroopan strategisten investoin- tien rahasto (ESIR) on vuonna 2015 käynnistetty mittava takausjärjestely. ESIR:n tavoitteena on saada investoin- teja liikkeelle yhteensä 500 miljardin euron edestä vuoteen 2020 mennessä. Ensimmäisen vaiheen tavoite, 315 miljar- dia euroa, saavutettiin viime heinäkuussa. Suomi on tämän hetken tilastojen valossa hyötynyt ESIR:n takausjärjes- telystä eniten suhteessa väkilukuun ja kahdeksanneksi eniten suhteessa brut- tokansantuotteeseen. Maahan on kaik- kiaan tähän mennessä hyväksytty ESIR:n ESIR-neuvontapalvelu on auttanut useaa sataa suomalaista pk-yritystä ja muuta EU-rahoituksesta kiinnostunutta tahoa. Kuva © Kojamo Kojamo Oyj on Suomen suurin kiinteistösijoittaja. Yritys käyttää ESIR-rahoitusta energiatehokkaaseen rakentamiseen Suomen kasvukeskuksissa. Business Finland Venture Capital Oy puolestaan käynnisti keväällä 2017 Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa 30 miljoonan euron suuruisen rahaston, joka sijoittaa yhdessä bisnesen- kelien kanssa alkaviin suomalaisiin yri- tyksiin. Eurooppalaiset laina-, takaus- ja sijoi- tusjärjestelyt ovat tulleet jäädäkseen. Ne ovat enenevässä määrin varteenotettavia rahoituslähteitä suomalaiselle elinkei- noelämälle. Suomi voi kuitenkin hyötyä näistä rahoitusjärjestelyistä vain, jos tie- toa niiden mahdollisuuksista on riittävästi tarjolla. Vuoden 2020 jälkeen ESIR:n korvaa InvestEU-ohjelma. Se tuo mukanaan uusia toimintatapoja, vaikka sen perus- periaatteet näillä näkymin noudatte- levatkin ESIR:stä saatuja hyviä koke- muksia. Kansallisten toimijoiden, kuten Finnveran, rooli näyttäisi jatkossa kuiten- kin kasvavan EU-rahoituksen hyödyntä- misessä. Lisätietoja ESIR-rahoituksesta ja muista EU:n rahoitusjärjestelyistä antaa Finn- veran ESIR-neuvontapalvelu numerossa 029 460 2580 tai esir@finnvera.fi. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 17 16 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta mailto:esir%40finnvera.fi?subject= käyttää vakuutena, liiketoimintajohtaja Aleksi Lehtonen Nordean Yrityspankista kertoo. Viime vuonna Nordea osallistui EIR:n SME Initiative Finland -ohjelmaan, jonka kautta pk-yritykset saivat mahdollisuu- den hakea lainatakausta kasvua tukeviin hankkeisiin. Ohjelma oli yritysten kes- kuudessa erittäin suosittu, ja Nordean 150 miljoonan euron osuus ohjelmasta tuli käytetyksi vuodessa. Hyvän kokemuksen perusteella luonnollinen jatkumo oli liit- tyä myös uuteen ohjelmaan. – InnovFin-ohjelman lainatakaus sopii sekä suuremmille että pienem- mille pk-yrityksille eri toimialoilla ja sitä voi hakea eri kokoisiin investointeihin. Ohjelman innovatiivisuuskriteerit ovat soveltuneet myös esimerkiksi yrityskaup- pojen toteuttamiseen, Lehtonen kertoo. Tehdasinvestoinnilla ja t&k-panostuksilla kasvun varmistamista Aromtech Oy on investoinut Tornion tehtaansa infrastruktuuriin ja proses- seihin merkittävästi, jotta se täyttää hyvin tulevaisuudessakin tuotantolaitok- sille asetettavat vaatimukset. Yritys on Pohjoismaissa ainoa, jolla on tuotanto- mittakaavan valmistusta vihreällä SFE- teknologialla. Aromtechin päätuotteita ovat tyrnistä ja muista marjoista valmis- tettavat ravintolisät. Uutena tuotealueena ovat Membrasin- brändillä markkinoitavat lääkinnälliset valmisteet, muun muassa tyrniöljyä sisäl- tävä silmäsuihke kuivasilmäisyyden hoi- toon. Valtaosa tuotteista menee vientiin ympäri maailmaa, ja kasvua haetaan edel- leen sekä uusilta markkinoilta että uusista tuotteista. Aromtech Oy haki investointiin EIR- takausta ja käynnissä olevaan tuote- ja prosessikehitykseen InnovFin-takausta. – Haimme lainatakauksia investoin- tiimme sekä uuden tuotesarjan kehi- tykseen että tuotannon sivuvirran hyödyntämiseen tuotekehityksessä. Kehitystyö mahdollistaa uuttojäännök- sen jatkojalostuksen ja kaupallistami- sen. Hyödynnettävää sivuvirtaa jää yli sata tonnia vuodessa öljyn valmistuksen yhteydessä, kertoo Aromtechin toimitus- johtaja Helena Korte. Lainatakausta voi suositella muidenkin yritysten käyttöön Aromtechin hallituksen puheenjohtaja Veli-Markku Korteniemi on tyytyväinen siihen, että rahoitushakemuksen käsitte- lyssä kaikki tapahtui pelkästään Nordean kanssa ja pankki hoiti taustalla kaikki takaukseen liittyvät ”byrokratiat”. – Kokonaisuutena järjestelystä on pel- kästään hyvää sanottavaa, koska meidän ei tarvinnut neuvotella pankin lisäksi muiden osarahoittajien kanssa tai muista takausjärjestelyistä. Uskon, että myös rahoituksen kustannus muodostui edul- lisemmaksi kuin aikaisemmin käytössä olleet usean rahoitusosapuolen ratkaisut, Korteniemi sanoo. Kasvun turvaaminen on Korteniemen mukaan aina tarkoittanut Aromtechille suuria investointeja, jotka ovat erityisesti vakuuksien kannalta haasteellisia. – Tämän kokemuksen perusteella vas- taavaa lainatakausjärjestelyä voi suo- sitella muidenkin yritysten käyttöön. Yritysten kannattaa tiedustella näitä EIR- ohjelman mukaisia vaihtoehtoja, jos ole- massa olevat vakuudet eivät ole pankin näkökulmasta riittäviä, hän päättää. InnovFin-lainatakaus on tarkoitettu pk-yrityksille, jotka täyttävät yhden ohjelman innovatiivisuuskriteereistä. Jon Paavilainen, viestintä, Nordea Pk-yritykset löysivät EU-rahoituksen Euroopan investointirahaston (EIR) rahoittaman InnovFin SME Guarantee -ohjelman tarkoituksena on mahdollistaa ja kiihdyttää innovatiivisten pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia. I nnovFin-lainatakaus on tarkoi- tettu pk-yrityksille, jotka täyttävät yhden ohjelman innovatiivisuus- kriteereistä. Tämä voi olla esimerkiksi investointi innovatiivisten tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämi- seksi. Nordea liittyi mukaan ohjelmaan kesällä 2018. – InnovFin-ohjelma on saanut hyvän vastaanoton pk-yrityksissä. Asiakkaamme ovat kiittäneet ohjelman takausta help- poudesta ja edullisuudesta. Lainatakaus voi olla juuri oikea ratkaisu sellaisille yri- tyksille, joilla olisi tarjota lainan vakuu- deksi erikoislaitteistoa tai aineettomia oikeuksia, joita on useimmiten vaikea Asiakkaamme ovat kiittäneet ohjelman takausta helppoudesta ja edullisuudesta. Kuva © Adobe Stock Aromtechin päätuotteita ovat tyrnistä ja muista marjoista valmistettavat ravintolisät. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 19 18 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta tyksille suunnatussa takausohjelmassa, SME Initiativessa ja SME InnovFinissä. Ohjelmien yhteiskoko ryhmässä oli alun perin 300 miljoonaa euroa, mutta suuren kysynnän takia se kasvatettiin 450 miljoo- naan euroon. SME InnovFin on suunnattu nopeasti kasvaville, innovatiivisille, merkittävästi tuote-, palvelu- ja prosessikehitykseen panostaville yrityksille. Takausta voidaan käyttää alle 500 henkilöä työllistäville yrityksille. Toinen riskinjakotakaus, SME Initiative, soveltuu laajemmin investoin- tien ja käyttöpääoman rahoittamiseen pienemmille yrityksille, joissa on henki- löstöä alle 250. Takausta käytetty myös merkittävästi yrityskauppoihin. Takausten kysyntä ja välitettävyys on ollut hyvä. OP on rahoittanut pk-yrityk- siä tähän mennessä noin 300 miljoonalla eurolla ja noin 450 yritystä on saanut takausten avulla rahoituksen. Takaukset ovat kohdistuneet laajasti eri toimialoille. Suurimmat toimialat ovat olleet teolli- suus, tukku- ja vähittäiskauppa, tieteelli- nen ja tekninen toiminta ja rakentaminen. Takauksia on myönnetty laajasti eri puo- lella Suomea. Joustavaa ja helppoa rahoitusta Yksi suurimmista syistä riskinjakotakaus- ten suosioon on niiden helppous asiak- kaalle. EU-rahoitusinstrumentit tuovat monelle yritykselle mielikuvan mutkik- kaasta hakemusprosessista ja byrokrati- asta. Yritykset ovat kuitenkin kokeneet juuri takausprosessin joustavana ja help- pona. EIR-takaukset ovat osa pankin palvelua ja hoituvat pankin rahoitusneuvottelujen yhteydessä. Pankilla on täysi mandaatti käyttää takauksia takausehtojen mukai- sesti eikä yksittäisiä hakemuksia EIR:lle tarvita. Pankki hoitaa takausehtojen vaa- timukset ja raportoi EIR:lle rahoitukseen tarvittavat tiedot. Yritys toki sitoutuu noudattamaan takauksen ehtoja ja toimit- tamaan tarvittavat tiedot pankille. EU-rahoitusinstrumentit tärkeitä pk-yrityksille Riskinjakotakaukset ovat olleet monelle yritykselle tarpeellinen rahoituksen ja kasvun mahdollistaja. Vaikutukset yritys- ten liiketoimintaan ovat olleet moninaisia: yritys on esimerkiksi lisännyt henkilöstöä ja kapasiteettia, tehostanut toimintaansa ja prosessejaan tai kansainvälistynyt. Useilla yrityksillä takaus on mahdollista- nut uusien innovaatioiden kehittämisen ja lanseeraamisen. Riskinjakotakaukset ovat myös alentaneet yrityksen rahoituk- sen kustannuksia. Ohjelmien delegoiminen välittäjäpan- keille on ollut ratkaisuna onnistunut. Välittäjäpankkien rooli on mahdollistanut suuret kappalemäärät, sujuvan asiakasko- kemuksen sekä nivoutumisen osaksi yri- tyksen normaalia rahoituksen hakua. ESIMERKKI INNOV- FIN-RAHOITUKSESTA Yritys Psykoterapiakeskus Vastaamo, perustettu 2008 Liikevaihto 8 milj. eur Henkilöstö 188 Rahoituksen käyttötarkoitus Uusien toimipaikkojen perusta- minen, kehitystyö Tunnustukset kasvusta • Kauppalehti 100 nopeinta kasvuyritystä, sija 93 (2016) • Financial Times 2012-2015 1000 nopeinten kasvavaa yhtiötä, sija 236 Yhtiön tarkoituksena on parantaa mielenterveyden hoito- ja kuntoutuspalveluiden saatavuutta sekä tehdä hyvää mielenterveyttä edistävää ja mielenterveyden häiriöi- tä ehkäisevää työtä. Vahvan kasvustrategian yritys, jonka vuosien 2012–2015 liikevaih- don kasvu oli 513 prosenttia. Kasvu on jatkunut tasaisesti ja henkilöstön määrä on noussut kolmen tilikauden aikana 106 prosenttia. Yhtiö toimii alalla, jossa ei tyypillisesti ole reaalivakuuk- sia. InnovFin-takaus helpotti yhtiön rahoitusta ja rahoitus pystyttiin toteuttamaan edul- lisemmalla hinnalla. Vuonna 2018 yhtiö avasi kymmenen uutta toimipistettä, ja vuonna 2019 tarkoitus on avata seuraa- vat kymmenen. Laura Hakamies, johtaja, yritys- ja pääomamarkkinarahoitus, OP EU-rahoitusinstrumentit vauhdittavat kasvua Euroopan Investointirahaston (EIR) riskinjakotakaukset ovat parantaneet monen pk-yrityksen mahdollisuuksia pankkirahoitukseen ja tarjonneet normaalia edullisempaa rahoitusta. Suomessa jo useat pankit välittävät riskinjakotakauksia. S uomen rahoitusmarkkina toimii pääsääntöisesti hyvin. EU:n rahoi- tusohjelmilla voidaan kuitenkin paikata myös Suomessa rahoitusmark- kinoiden kapeikkoja, joita markkinaeh- toinen rahoitus ei aina kattavasti täytä. Esimerkkejä tällaisesta rahoituksen tar- peesta ovat muun muassa innovatiiviset yritykset, nopeasti kasvavat yritykset tai yritykset toimialoilla, joilla vakuuksia on luontaisesti vähän. EIR:n riskinjakotakaukset ovat tuoneet ratkaisun varsinkin monille sellaisille aloittaville tai nopeasti kasvaville yrityk- sille, joiden mahdollisuus saada pankkira- hoitusta olisi jäänyt ilman takausta liian vähäiseksi yrityksen tarpeisiin. Takausten kysyntä suurta OP aloitti takausten välittämisen vuonna 2016. OP on ollut Suomessa välittäjänä kahdessa pienille ja keskisuurille yri- Riskinjakotakaukset ovat olleet monelle yritykselle tarpeellinen rahoituksen ja kasvun mahdollistaja. EIR-takaukset ovat osa pankin palvelua ja hoituvat pankin rahoitusneuvottelujen yhteydessä. Kuva © Adobe Stock Yksi suurimmista syistä riskinjakotakausten suosioon on niiden helppous asiakkaalle. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 21 20 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta venture capital -vaiheen pääomasijoitus- rahastoihin. EU on tavoitellut rahoitusvälineillä tavallista korkeamman riskiprofiilin, eri- tyisesti innovatiivisten pk-yritysten pää- syä rahoituksen pariin. Näillä yrityksillä ei ole tyypillisesti tarjota lainoille vakuutta. Voidaan sanoa, että Suomessa on hyö- dynnetty EU:n rahoitusvälineitä moni- puolisesti ja suhteellisen tehokkaasti. Tämä on osaltaan vähentänyt esimerkiksi Finnveran rahoituksen kysyntää. Invest EU -rahasto kokoaa rahoitusvälineet yhteen Komission kesäkuussa 2018 julkaiseman Invest EU -ohjelman tavoitteena on jat- kaa uudistettuna Euroopan investoin- tiohjelman (”Juncker Plan”) pohjalta vuoden 2020 jälkeen. Ohjelman tärkein osa on Invest EU -rahasto, joka kokoaisi yhteen rahastoon kaikki nykyiset ja uudet EU-rahoitusohjelmat ja -instrumentit. Rahaston tavoitteena on käynnistää 650 miljardin euron investoinnit yhteensä 47,5 miljardin euron takauksen turvin vuosille 2021–2027. Rahoitusinstrumenttien käyttöä perustellaan sillä, että ne voivat akti- voida mukaan yksityistä pääomaa. Vipuvaikutuksen avulla niukoilla julki- silla varoilla saadaan aikaan enemmän. Ohjelman tavoitteena on edeltäjänsä tavoin vahvistaa EU:n kilpailukykyä, kohdentaa rahoitusta markkinapuuttei- siin sekä lisätä investointeja esimerkiksi ilmastomuutoksen torjuntaan. Rahaston toimintaa raamittaisi nyky- käytännöstä poiketen yhtenäinen hallin- torakenne ja sääntelypohja. Rahastossa yhdistyisi joustavasti pääomitettavat neljä temaattista ikkunaa: • kestävä infrastruktuuri (ml. energiatehokkuus) • tutkimus ja innovaatiot • pk-yritykset • sosiaaliset investoinnit. Rahastoon sisältyisi lisäksi mahdolli- suus yhdistää kansallisia koheesiovaroja muihin EU:n tarjoamiin rahoitusvälinei- siin. EU:n rahoitusinstrumenttien tärkein toteuttaja on jatkossakin Euroopan inves- tointipankkiryhmä. Tulevalla kaudella kuitenkin myös muut rahoituslaitokset ja kansalliset kehityspankit voivat hakeutua rahoittajiksi. Järjestely olisi omiaan lisää- mään kilpailua pitkälti markkinaehtois- ten toimijoiden välillä. Yhden maan alueella toimivien julkis- ten rahoittajien – Suomessa siis lähinnä Finnvera, Business Finland ja Tesi – itsenäinen asema rahoitusohjelmien toteutuskumppanina on kuitenkin vielä avoinna. Invest EU:n lopullisesta muo- dosta päätetään osana EU:n rahoitus- kehysneuvotteluita viimeistään vuonna 2020. Kari Virtanen, kaupallinen neuvos, työ- ja elinkeinoministeriö ja Pekka Morén, finanssineuvos, valtiovarainministeriö Vaihtoehto valtiontuelle? EU:n rahoitusvälineiden keskeisenä tehtävänä on jakaa riskiä yksityisten rahoittajien kanssa. Näin aktivoidaan yksityistä rahoitusta erityisesti tavanomaista riskipitoisempiin innovatiivisiin hankkeisiin. Rahoitusvälineet ovat perusteltuja vain todellisten markkinapuutteiden paikkaajina. E U:n rahoitusvälineillä tarkoi- tetaan vastikkeellisia instru- mentteja, siis lainoja, takauksia ja oman pääoman ehtoista rahoitusta. Niillä sekä täydennetään että korvataan perinteistä avustusmuotoista rahoitusta. Rahoitusinstrumenttien merkitys kasvaa tulevalla kehyskaudella ennen kaikkea pk-rahoituksessa, koheesiopolitiikassa ja tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa. EU-instrumenteilla voidaan korvata osit- tain myös kansallisia tukia. Suomi hyödyntää rahoitusvälineitä EU:n rahoitusvälineiden avulla on lainoi- tettu parin vuoden aikana lähes 1,5 miljar- dilla eurolla innovatiivisia pk-yrityksiä. Lainojen välittäjinä toimii useita suoma- laispankkeja. Yrityskatsauksen useissa eri artikkeleissa kuvataan ohjelmia yksityis- kohtaisemmin. Lainojen ohella Euroopan investointirahasto (EIR) on vuosien var- rella sijoittanut merkittävästi (noin 450 milj. €) useisiin suomalaisiin, erityisesti EU:n rahoitusvälineiden avulla on lainoitettu parin vuoden aikana lähes 1,5 miljardilla eurolla innovatiivisia pk-yrityksiä. Lainojen välittäjinä toimii useita suomalaispankkeja. Kuva © Arctic Warriors Oy Arctic Warriors Oy valmistaa Lapin yrteistä tehtyjä superfoodeja. EU:n tuen avulla Arctic Warriors kehittää uusia tuotteita ja kansainvälistää toimintaansa entisestään. Tuleva kehyskausi Julkiseen rahoitukseen liittyy aina todel- linen riski markkinoiden vääristymisestä. Vaarana on ennen kaikkea se, että riski- rahoituksen tuottosuhteen pienentyessä yksityiset sijoittajat alkavat karttaa inves- tointien rahoittamista. Tämä pätee niin kansallisiin kuin EU:n rahoitusvälineisiin. EU:n rahoitusvälineillä tulee täyden- tää markkinoita vain siltä osin, kuin kyse on rahoituksen pullonkaula-alueista. Yksityisten toimijoiden välisen kilpailun edistäminen on syytä pitää samalla mie- lessä. Instrumenttien on siis oltava mah- dollisimman joustavia, rajatun kokoisia ja määräaikaisia. Myös niiden vaikutta- vuutta on arvioitava systemaattisesti. Perinteisten valtiontukien sijaan rahoi- tusinstrumentit ovat joka tapauksessa useissa tilanteissa pohtimisen arvoinen vaihtoehto. Suomelle nettomaksana on tietysti perusteltua pyrkiä kotiuttamaan mahdol- lisimman iso potti kaikista EU:n vaihto- ehtoisista rahoituslähteistä. Tämä pätee erityisesti valtaosin avustuksilla rahoitet- tavaan maatalouteen, aluepolitiikkaan ja t&k&i-toimintaan. Mitä lähemmäs mark- kinaehtoisuutta päästään, kotiuttamisen maksimointitavoite ei olekaan enää kai- kissa tilanteissa itsestäänselvyys. Tämä koskee muun muassa pääomasijoitus- markkinoita. Perinteisten valtiontukien sijaan rahoitusinstrumentit ovat joka tapauksessa useissa tilanteissa pohtimisen arvoinen vaihtoehto. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 23 22 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta Pia Santavirta, toimitusjohtaja, Pääomasijoittajat ry Mitä pääomasijoittaminen merkitsee Suomelle? Pääomasijoitus on merkittävä osa kaikista kasvuhaluisimpien suomalaisyritysten rahoitusta ja kasvupolkua. Pk-sektorin kasvun kiihdyttämiseen ala on omiaan. P ääomasijoituksella tarkoitetaan oman pääoman ehtoista sijoitusta listaamattomaan yritykseen. Käytännössä pääomasijoittajat valikoivat suuresta joukosta yrityksiä korkeimman kasvupotentiaalin yhtiöt, joiden kasvua ne vauhdittavat entisestään osaamisellaan ja verkostoillaan. Pääomasijoittajat toimivat pääosin rahastojen kautta. Toimijat voi jakaa kar- keasti kahteen ryhmään: venture capital (vc) -sijoittajat tekevät sijoituksia nuo- riin innovatiivisiin startupeihin, jotka pyrkivät nopeaan kansainväliseen kas- vuun skaalautuvalla liiketoimintamallilla. Buyout- ja growth-sijoittajat puolestaan sijoittavat pk- ja kasvuyrityksiin, joilla he arvioivat olevan kasvupotentiaalia ja joilla jo on vakiintunutta liiketoimintaa. Kohdeyhtiöt kasvavat kaksinumeroisin luvuin Pääomasijoittajien sijoitussalkuissa on tällä hetkellä noin 500 kotimaista lis- taamatonta yritystä. Kohdeyritysten lii- kevaihto yltää 21 miljardiin euroon, mikä vastaa noin kuutta prosenttia suo- malaisten yritysten liikevaihdosta. Kohdeyrityksissä työskentelee noin 81 000 työntekijää, mikä on noin kuusi prosenttia koko yksityisen sektorin hen- kilöstömäärästä. Rahallisen pääoman lisäksi yritykset saavat pääomasijoittajilta aktiivista apua ja osaamista kasvuun. Sijoittajan ja yrit- täjän yhteistyöhön perustuvan konseptin onnistumisesta kertovat myös tilastot. Suomalaisten pääomasijoittajien omis- tamien suomalaisten yhtiöiden liikevaihto Erityisen positiivista yritysten kannalta on useiden kokonaan uusien pääomasijoittajatiimien synty. Kuva © Pääomasijoittajat ry Julkinen sektori tukee kasvuyrityksiä parhaiten kanavoimalla julkisia pääomia pääomasijoitusrahastojen kautta edelleen startupeille ja kasvuyrityksille, kirjoittaa Pia Santavirta. kasvoi yhteensä ennätykselliset 19,5 pro- senttia vuonna 2017. Samanaikaisesti kotimaisten kohdeyhtiöiden yhteenlas- kettu vienti nousi huimat 40,7 prosenttia. Globaali henkilöstömäärän muutos ylsi 14,2 prosenttiin. Samaan aikaan muun Suomen yrityskannan liikevaihdon muu- tos oli yhteensä kuusi prosenttia. Suomen kasvun haasteena on perintei- sesti ollut riskien välttämisen kulttuuri ja Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 25 24 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta heikko kansainvälisyys sekä siksi aidosti globaalien yritysten vähäinen määrä. Lisäksi meiltä puuttuu esimerkiksi Saksan kaltainen vahva pk-yritysten joukko. Vaikka pääomasijoittajien kohdeyhtiöt edustavat vielä kohtalaisen pientä osaa Suomen yrityskannasta, on tämä juuri se yritysryhmä, joka kasvaa ja kansainvälis- tyy kovaa vauhtia. Uudet sijoittajatiimit tarjoavat erilaista osaamista Suomalaisten pääomasijoittajien hallin- noimat pääomat ovat kasvaneet 1990- luvun alun noin sadasta miljoonasta yli 6 miljardiin euroon. Vuosina 2016–2017 pääomasijoit- tajat keräsivät yhteensä 1,3 miljardia euroa uusia varoja. Erityisesti vuonna 2017 rahastojen varainkeruu oli ennä- tyksellisellä tasolla sitten finanssikriisin. Yritysten kannalta positiivista on myös useiden kokonaan uusien pääomasijoit- tajatiimien synty. Vuoden 2017 alusta läh- tien kuusi uutta pääomasijoitusyhtiötä on onnistunut keräämään ensimmäisen rahastonsa. Tämä lisää pääomatarjontaa, ja jokainen uusi tiimi tuo omanlaisensa osaamisen kasvuyritysten saataville. Suomalaiset pääomasijoittajat sijoitta- vat vuosittain yhteensä noin puoli miljar- dia euroa yli 200 yritykseen. Summasta noin 100 miljoonaa sijoitetaan nuoriin innovatiivisiin startupeihin. Vuonna 2018 pääomasijoittajien sijoitusaktiivisuus on ollut huipputasolla niin sijoitusten koko- naisarvossa kuin -määrässä mitattuna. Esimerkiksi vakiintuneiden kasvuyritys- ten saamat pääomasijoitukset nousivat jo 480 miljoonaan euroon saavuttaen jo puo- livälissä vuotta 2018 lähes koko edellisen vuoden tason. Samaan aikaan suomalai- set startup-yritykset keräsivät yli 135 mil- joonaa euroa pääomasijoittajilta, mikä selkeästi ylitti jo puolessa vuodessa koko edellisen vuoden sijoitusmäärän. Tulevaisuuden näkymät Vahvan varainkeruun ja uusien sijoi- tustiimien myötä kasvurahoitusken- tän tilanne näyttää hyvin positiiviselta. Tulevaisuuden haasteina ovat kuitenkin rahastojen koon kasvattaminen ja toimin- nan kansainvälistäminen entisestään. Yritysten näkökulmasta kapeikkoja on muutamia. Yritysten kasvuhalujen herättämiseksi Suomeen on viime vuo- sina syntynyt vakiintuneempiin yrityk- siin vähemmistösijoituksia tekeviä gro- wth-rahastoja. Tällaisille rahastoille olisi enemmänkin kysyntää. Lisäksi startupien yli 10 miljoonan euron rahoituskierrok- sille ei vielä löydy riittävän suurta suoma- laista rahastoa. Vuonna 2017 perustettiin Suomen toistaiseksi suurin, 135 miljoonan euron vc-rahasto. Suomen vc-rahastojen keskikoko on kuitenkin vain 40 miljoonaa euroa, kun vastaava luku Euroopassa on yli 100 miljoonaa euroa. FAKTA Pääomasijoittajat ry edistää yritysten kasvua, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä toimi- van, kasvavan ja tehokkaan pääomasijoitusalan avulla. Yhdistyksellä on 132 jäsentä, joista 72 on pääomasijoitustoi- mintaa harjoittavia varsinaisia jäseniä ja 60 pääomasijoi- tusalaa muutoin positiivisesti eteenpäin vieviä liitännäisjäse- niä. Jäsenmäärä on kasvanut lyhyessä ajassa yli 40 uudella jäsenellä, ja toimialan näky- vyys Suomessa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Julkinen sektori on ollut merkittävässä roolissa kehittämässä suomalaista pää- omasijoitustoimialaa. Pääomasijoittajat katsovat, että myös jatkossa julkinen sek- tori tukee kasvuyrityksiä parhaiten kana- voimalla julkisia pääomia pääomasijoitus- rahastojen kautta edelleen startupeille ja kasvuyrityksille. Näin varmistetaan, että yritykset saavat sekä pääomia että kasvun rakentamiselle omistautuneen, osaavan tiimin avukseen. Tulevaisuuden politiik- katoimissa tärkeää on myös yrittäjyys- myönteisen toimintaympäristön edelleen kehittäminen. Kotimaisten kohdeyhtiöiden yhteenlaskettu vienti nousi huimat 40,7 prosenttia vuonna 2017. 19 9 5 19 9 6 19 97 19 9 8 19 9 9 20 0 0 20 0 1 20 0 2 20 0 3 20 0 4 20 0 5 20 0 6 20 0 7 20 0 8 20 0 9 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 0 Kuva 1. Pääomasijoittajien hallinnoimat pääomat k€ 6347 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % 10,0 % 11,7 % 19,5 % -1,4 % 1,7 % 6,1 % 2015 20172016 Kuva 2. Liikevaihdon muutos pääomasijoittajien kohdeyrityksissä Liikevaihdon muutos (globaali) Hallinnoidut pääomat Pääomasijoittajien salkkuyhtiöt Suomen yritykset Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 27 26 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta tioiden, tuotekehityksen ja kasvun luo- miseksi siellä, mihin valtaosa yksityisestä riskipääomasta ei hakeutunut. Samalla paikattiin internetkuplan aiheuttamaa pääomapakoa aikaisen vaiheen riskisijoi- tuksista. Vasta viimeisen 5–10 vuoden aikana startupyritysten kehitys ja sitä seuran- nut yksityisen sijoittajien palaaminen on mahdollistanut julkisten toimijoiden siir- tymisen siemenvaiheen suorista sijoituk- sista rahastosijoituksiin. Tarjolla on myös sparrausta Vuonna 2014 toimintansa aloitti Business Finland Venture Capital Oy ( jäljem- pänä BFVC), jonka tehtävänä on yritysten alkuvaiheen rahoituksen pääomasijoitus- markkinan kehittäminen. Yhtiö on valtion kokonaan omistama ja Business Finlandin omistajaohjauksessa. BFVC tekee sijoi- tuksia yhdessä muiden sijoittajien kanssa yksityisten hallinnoimiin pääomarahas- toihin. Sijoitustoiminnan tavoitteena on rahastomarkkinan täydentäminen uusilla toimijoilla, jotka monipuolistavat pää- oman tarjontaa. Olennainen osa BFVC:n toimintaa on aktiivinen sparraus, jolla pyritään edistä- mään rahastohanketta esimerkiksi autta- malla rahastotiimiä kirkastamaan sijoi- tusstrategiaansa ja viestiänsä sijoittajille, saamaan rahastorakenteensa ja ehtonsa markkinaehtoisiksi sekä auttamalla ver- kosto- ja sijoittajakontaktien luomisessa. Merkittävää on myös, että BFVC voi yksit- täisessä pääomarahastosijoituksessa tyy- tyä rahaston muiden sijoittajien hyväksi rahasto-osuuttaan pienempään osuuteen rahaston mahdollisista voitoista (epä- symmetrinen voitonjako). Tavoitteena on lisätä rahastosijoituksen houkuttele- vuutta yksityisille sijoittajille. BFVC on perustanut yhdessä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa EAF Finland -rahaston, joka yhdistää julkista ja yksityistä pääomaa sekä bisnesenkelei- den osaamista alkavien yritysten kasvun tueksi. Se täydentää osaltaan alkuvaiheen yritysten rahoitusmarkkinaa ja lisää yksi- tyisen pääoman tarjontaa. EAF Finland tekee yhdessä bisnesenkeleiden kanssa sijoituksia alkavan vaiheen innovatiivisiin yrityksiin siten, että bisnesenkeli toteut- taa sijoitukset ja hallinnoi niitä omasta sekä rahaston puolesta yhteissijoitusso- pimuksen perusteella. Suurempia rahastoja ja kansainvälisyyttä Pidemmälle ehtineiden yritysten kasvu ja kansainvälistyminen ovat vuonna 1995 perustetun Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitustoiminnan kohteena. Julkistaustaiset sijoitusyhtiöt ovat vaikuttaneet keskeisesti suomalaisen venture capital -markkinan kehittymiseen. Henri Grundsten, kehitysjohtaja ja Matias Kaila, johtaja, Tesi, Esko Raunio, toimitusjohtaja, Business Finland Venture Capital Valtio venture capital -sijoittajana Julkistaustaiset sijoitusyhtiöt ovat toimineet aktiivisina riskisijoittajina jo 80-luvun loppupuolelta lähtien. Ne ovat vaikuttaneet keskeisesti suomalaisen venture capital -markkinan kehittymiseen. S uomi on viimeisen kymmenen vuo- den aikana vakiinnuttanut paik- kansa venture capital -sijoitus- toiminnan maailmanmarkkinassa ja on nykyisin Euroopan aktiivisimpia venture capital -markkinoita bruttokansantuot- teeseen suhteutettuna. Toimiala nojautuu kuitenkin Suomessa melko nuoriin toimi- joihin, mikä johtuu suurelta osin vuositu- hannen internetkuplasta. Internetkuplan vaikutukset olivat dra- maattiset koko Euroopassa ja erityisesti Suomen nuoressa markkinassa. Kupla romutti venture capital -rahastoihin sijoittaneiden tuotot. Sen seurauksena seuraaviin rahastoihin ei löytynytkään enää sijoittajia ja usean rahastotoimijan taival päättyi. Luottamus on palautunut Suomessa osin vasta viimeisen parin vuo- den aikana. Julkisen sektorin toimijoilla Lahden seudun yritykset järjestivät Kiinassa maastohiihtodemoja tammikuussa 2018 (Kuva Isto Vanhamäki) on ollut olennainen rooli voimakkaiden markkinamuutosten tasoittajana. Romahduksen jälkeen apua siemenrahoituksella Valtion pääomasijoittajat olivat 1990- luvun alusta 2010-luvun puoliväliin asti aktiivisia suorissa siemensijoituksissa. Ne ottivat yhdessä harvojen yksityisten sijoit- tajien kanssa merkittävää riskiä innovaa- Toinen yhtiön toimintaa ohjaava tavoite on suomalaisen pääomasijoitusmarkki- nan kehittäminen. Tesin sijoitukset olivat alkuvaiheessa ratkaisevassa roolissa yksi- tyisesti hallinnoitujen uusien rahastojen perustamisessa. Suorat sijoitukset tulivat vahvemmin mukaan 2000-luvulle tulta- essa, kun internetkuplan aiheuttamaa markkinapuutetta aikaisen vaiheen sijoi- tuksissa ryhdyttiin korjaamaan. Suorat sijoitukset kohdistuvat tyypil- lisesti alueille, joissa yksityisen riskipää- oman tarjonta ei vastaa kysyntää. Tesillä on myös tärkeä rooli kansainvälisten sijoittajien paikallisena kumppanina ja kanssasijoittajana. Suorat sijoitukset ovat niin ikään työkaluna sijoitusohjelmissa, joilla pyritään kohdennettuun vaikutta- vuuteen valituilla alueilla. Esimerkkeinä näistä ovat teollisuuden uudistuminen tai kansainvälisten venture capital -sijoitus- ten lisääminen suomalaisiin kasvuyrityk- siin. Vuonna 2009 Tesi perusti yhdessä suomalaisten työeläkeyhteisöjen kanssa ensimmäisen Kasvurahastojen rahaston (KRR), joka sijoittaa suomalaisiin pää- omasijoitusrahastoihin. Tavoitteena oli edistää pääomasijoitusrahastojen varain- keruuta ja madaltaa työeläkeyhteisöjen kynnystä sijoittaa suomalaisiin rahastoi- Kuva © Oura Oura Health on vuonna 2013 perustettu terveys- ja hyvinvointiteknologiayritys, joka kehittää älysormuksia. TESI sijoitti Ouraan 2018. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 29 28 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta SUOMEN TEOLLISUUS- SIJOITUS OY, TESI Sijoitukset yhteensä 860 milj. euroa Rahastosijoituksia 91 kpl Rahastojen kokonaispääomat 13,5 mrd. euroa Rahastojen kohdeyrityksiä 702 kpl Suoria sijoituksia 42 kpl Henkilöstö 37 BUSINESS FINLAND VENTURE CAPITAL OY Sijoitukset yhteensä 52 milj. euroa Rahastosijoituksia 12 kpl Rahastojen kokonaispääomat 159 milj. euroa Rahastojen kohdeyrityksiä 190 kpl Henkilöstö 2 hin. Jo kolmas KRR-rahasto aloitti sijoi- tustoimintansa tämän vuoden alussa, minkä perusteella voidaan todeta, että tavoite on toteutunut. KRR-rahastot ovat merkittäviä suomalaisen venture capital -markkinan kehittymisen kannalta. Venture capital -toimialalle on omi- naista voimakkaasti kasvava kansainvä- lisyys. Tämä näkyy selvimmin Suomeen kohdistuvissa kansainvälisissä sijoituk- sissa, jotka selittävät suurimman osan Suomen venture capital -sijoitusten kol- minkertaistumisesta viimeisten kymme- nen vuoden aikana. Samalla sijoitusten keskikoko on kasvanut, mikä on tärkeätä yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Tesin tavoitteena on suomalaisen ven- ture capital -toimialan kansainvälistymi- sen edistäminen ja siksi kansainvälistä kumppaniverkostoa on kasvatettu mää- rätietoisesti. Kansainvälistymisen edel- lytyksenä on riittävän kokoinen rahasto, jolla on kansainvälistä osaamista omaava hallinnointitiimi. Valtion venture capital -toiminnan tulevaisuus Uusien pääomasijoitusrahastojen ja hal- linnointitiimien saaminen markkinaan on riskirahoitustarjonnan kannalta tärkeää myös jatkossa. Sekä BFVC:llä että Tesillä on keskeinen rooli tässä tehtävässä. Alati kansainvälistyvä toimintaympäristö edellyttää suomalaiselta venture capital -markkinalta kykyä seurata mukana kehityksessä, ja siksi suomalaisten toi- mijoiden kansainvälistymistä on tuet- tava aktiivisesti. Tavoite edellyttää kontaktiverkostoja, riittävän kokoisia rahastoja ja laajaa sijoittajapohjaa, eri- tyisesti kansainvälisiä sijoittajia. Siksi on muiden toimien ohella tärkeätä, että myös mahdolliset verotukselliset esteet saadaan poistetuksi. Julkisilla toimijoilla on vielä tulevai- suudessakin vahva rooli venture capi- tal -rahastojen varainkeruussa. Pelkän pääoman lisäksi valtion erityisyhtiöi- den on tuotettava yhä enemmän lisäar- voa sekä hallinnointitiimeille, rahasto- sijoittajille, ulkomaisille sijoittajille että kohdeyrityksille. Tämä voi tapahtua esi- merkiksi Suomen markkinaa koskevan tiedon analysoimisen, jalostamisen ja jakamisen kautta. On tärkeää jatkaa Suomen venture capital -markkinan aktiivista markki- nointia Euroopassa ja sen ulkopuolel- lakin sekä tukea suomalaisten venture capital -rahastoyhtiöitä kansainvälisten kontaktien luomisessa. Venture capital -toimialalle on ominaista voimakkaasti kasvava kansainvälisyys. Martin Löfman, lakimies, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry Säätiöt talouselämän vauhdittajina Yksityisten säätiöiden uskalias ja pitkäjänteinen rahoitus lisää uutta ajattelua sekä uusia innovaatioita. Verotuksen pitäisi tukea tätä toimintaa, ei haitata sitä – kuten nyt. Kuva © Vilja Pursiainen / Kaskas Media Postdoc-tutkija ja tekniikan tohtori Claudio Carletti työskentelee Kemiralla Postdocs in Companies -ohjel- man kautta. Ohjelma on suomalaisten yliopistojen, elinkeinoelämän ja säätiöiden yhteinen aloite. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 31 30 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta Y ksityiset säätiöt hallinnoivat Suomessa noin 20 miljardin euron varallisuutta. Varallisuutta ja siitä saatua tuottoa käytetään säätiöissä eri tavoin yhteiseksi hyödyksi. Tuettava toiminta voi kohdistua tieteen tekemi- seen, taiteelliseen toimintaan tai sosiaalis- ten olosuhteiden parantamiseen. Lisäksi säätiöt kohdistavat varojaan talouselämän kohentamiseen. Kotimaista talouselämää tuetaan aatteelliselta pohjalta ja kansan- talouden hyödyksi. Säätiöiden tarkoituksena on esimer- kiksi luoda edellytyksiä yrittäjyydelle ja yritystoiminnan synnylle, kasvulle ja kan- sainvälistymiselle mutta myös tukea ja edistää yritystoimintaa ja yrittäjämyön- teistä ilmapiiriä. Tästä esimerkkinä ovat eri puolella Suomea toimivat Yrityskylät, jotka ovat tavoittaneet jo neljännesmil- joona nuorta. Opetus ja tutkimuskin hyötyvät säätiöistä Säätiöiden tuki kohdistuu myös muun muassa kauppa- ja teknillistieteelliseen opiskeluun, opetukseen ja tutkimukseen. Tutkimuksesta syntyy uutta tietoa yritys- ten johtamis- ja rahoitusmalleista sekä organisaatioiden toiminnasta. Uuden tut- kimustiedon hyödyt näkyvät yrityksissä tehokkuuden lisääntymisenä. Säätiöt tekevät myös yhteistyötä suo- raan yliopistojen ja talouselämän kanssa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi Postdocs in Companies (PoDoCo) -ohjelma on suomalaisten yli- opistojen, elinkeinoelämän ja säätiöiden yhteinen aloite. PoDoCo-ohjelman tavoit- teena on edistää akateemista tutkimusta, joka tukee suomalaisten yritysten pit- kän aikavälin kilpailukykyä ja strategista uudistumista sekä nuorten tohtoreiden työllistymistä omalla alallaan. Myöntämillään tuilla säätiöt edistävät siis eri tieteenaloja niiden tieteellisissä pyrkimyksissä mutta samalla kannusta- vat löytämään ratkaisuja erilaisiin ongel- miin. Ratkaisut synnyttävät tulevaisuu- den uusia aloja tai johtavat tietyn tuotteen kaupallistamiseen. Näin on tyypillisesti elintarvike-, lääke- tai ympäristötieteen aloilla. Kun kukaan muu ei rahoita Säätiöiden rooli on monipuolinen. Kiinnostava esimerkki säätiöiden pyr- kimyksestä sosiaalisten olojen paranta- miseksi on haastekilpailu Vuosisadan Rakentajat. Se on 44 suomalaisen säätiön ja rahaston yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle. Kilpailussa etsittiin ideoita, jotka parantavat nuorten hyvinvointia ja osal- lisuutta yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuu- dessa. Parhaat ratkaisut kehittäneet tiimit saivat säätiöiltä yhteensä lähes 2,5 miljoo- naa euroa ideansa toteuttamiseksi. Palkittujen joukosta voidaan mainita Someturva, joka on kehittänyt lakipalve- lua tarjoavan mobiilisovelluksen, josta nuori voi hakea apua kohtaamaansa net- tikiusaamiseen. Toinen hyvä esimerkki on Integrify, joka järjestää turvapaikan- hakijoille kolmesta kuukaudesta vuoteen kestäviä koodarikoulutuksia. Koulutusten osallistujat oppivat myös työelämätaitoja ja luovat kontakteja työvoimaa kaipaaviin yrityksiin. Säätiöt voivat siis toiminnallaan ja strategisilla valinnoillaan ohjata sitä, mihin tukea ja sen kautta talouselämää suunnataan. Tämä puolestaan lisää uutta ajattelua sekä uusia innovaatioita yrityk- sissä ja hyödyttää lopulta koko yhteiskun- taa. Säätiöt tukevat usein toimintaa, jota mikään muu rahoittaja ei voi tai halua tukea. Pääomarahastot tasaavat sijoitusten riskejä Säätiöt hyödyttävät kansantaloutta myös sijoitustensa kautta. Säätiöille on tär- keää hoitaa varojaan niin, että sijoitusten tuotto mahdollistaa säätiön tarkoituksen pitkäjänteisen toteuttamisen tehokkaasti SÄÄTIÖLUKUJA SUOMESTA • Rekisteröityjen säätiöiden määrä: 2 850 • Apurahasäätiöitä kaikista säätiöistä noin 800 • Vanhimmat edelleen toimi- vat säätiöt ovat 1800-lu- vulta. • Taseiden loppusumma 20 miljardia euroa (markki- na-arvoissa) • Mediaanikoko 1,3 miljoonaa euroa • Sata suurinta säätiötä edus- taa yli 80 %:a koko säätiö- kannan yhteenlasketusta taseen loppusummasta. • Saatiöt ovat sijoittajina va- kaita ja hyviä omistajia • Sijoitukset • Osakkeet 62 % • Korot 17 % • Kiinteistöt 15 % • Käteinen 2 % • Muu 2 % Säätiöt voivat toiminnallaan ja strategisilla valinnoillaan suunnata rahoitustaan ja sen kautta tukea talouselämän kehittymistä. vaarantamatta kuitenkaan säätiön perus- pääomaa. Tämän takia suorat sijoitukset tehdään riskiltään turvallisiksi katsottui- hin korkoinstrumentteihin, kiinteistöi- hin tai isoihin pörssiyhtiöihin. Yksi yhä tärkeämmäksi nouseva omaisuusluokka säätiöiden sijoitussalkuissa on kuitenkin pääomasijoitukset. Pääomarahastot ovat tehokkaita instrumentteja kasvu- ja start-up-yritys- ten rahoituksen varmistamisessa mutta myös niiden kansainvälistymisessä. Pääomasijoitukset ovat luonteeltaan ris- kipitoisempia ja vaativat pörssiyhtiöitä tiiviimpää seurantaa sekä usein erityis- osaamista tietyistä yritysaloista. Tästä syystä säätiötkin sijoittavat niihin pää- omarahastojen kautta. Pääomarahastot ovat usein komman- diittiyhtiömuotoisia, mikä on vaikeutta- nut säätiöiden mahdollisuuksia sijoittaa niihin tehokkaasti. Suomen verojärjes- telmän mukaan elinkeinotoimintaa har- joittavasta kommandiittiyhtiöstä saatu tulo katsotaan myös säätiön elinkeinotoi- minnan tuloksi. Tämä ei ole linjassa sen kanssa, että osakeyhtiöstä saatu tulo on säätiölle verotonta, kun sen saa osakkeen myyntivoittona tai osinkona. Näin on siitä huolimatta, että molemmat sijoitukset ovat luonteeltaan yhtä passiivisia. Säätiöillä on mahdollisuus saada tuot- toa ky-rahastosta verottomasti niin sano- tun voitonjakolainan kautta. Tämä on kuitenkin kallis ja monimutkainen tapa sijoittaa. On selvää, että pääomarahasto- jen potentiaali on Suomessa huonosti hyö- dynnetty tämän verotuksellisen epäkoh- dan takia. Säätiöt voivat siis sijoitusallokoinnil- laan tukea aloittavien kasvuyritysten mah- dollisuuksia saada rahoitusta esimerkiksi pääomarahastojen kautta. Tästä ja muista sijoituksista saadut tuotot on mahdollista käyttää säätiöiden aatteellisen toiminnan tukemiseen. Se tarkoittaa tukea kotimai- selle talouselämälle, kansantaloudelle ja siten jokaiselle suomalaiselle. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 33 32 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta sekä viennin käyttöpääoman rahoituk- seen ja toimitusvakuuksiin, Mantila ker- too. – Tavoitteena on antaa pk-yrityksille työkaluja viennin luottopolitiikan ja myynnin kehittämiseen. Suoraa vientiä harjoittavien pk-yritysten avainhenki- löille järjestettävät vientikaupan rahoitus- pajat ovat maksutonta asiakastyötämme, sillä ennen kaikkea tavoitteena on kasvat- taa Suomen kokonaisvientiä, hän jatkaa. Finnvera etsii aktiivisesti uusia asiakkaita Finnvera on tehnyt systemaattista työtä pienten vientikauppojen edistämiseksi. Kasvavia ja kansainvälistyviä pk-vientiyri- tyksiä palvelemaan perustettiin vuonna 2015 oma 16 hengen tiimi, jonka hoidossa on tällä hetkellä noin 1 000 kasvuun ja vientiliiketoimintaan tähtäävää pk-yri- tystä. Vuosina 2012–2017 yhdessä pankkien kanssa järjestettyyn Finnveran ensim- mäiseen vientikaupan rahoitusohjelmaan osallistui noin 200 pk-yritystä. Nyt vien- tikaupan rahoitusohjelma toimii siis laa- jemmalla yhteistyöpohjalla eikä pk-yri- tysten tarvitse erikseen siihen hakea, vaan Finnvera itse kampanjoi ja hakee aktiivisesti asiakastyössään pk-yrityksiä mukaan. Valtakunnallisella kiertueella mukana ovat Finnveran ja Kauppakamarien lisäksi keskeiset pk-vientiä rahoittavat pankit, Danske Bank, Handelsbanken, Nordea ja OP, sekä neljä Suomessa toimivaa luot- tovakuuttajaa, Atradius, Coface, Euler Hermes ja Tryg Garanti. – Tärkeä mittari onnistumisellemme on vaikuttavuus – se, että yritykset saavutta- vat rahoituksemme avulla jotain sellaista, joka muuten ei olisi ollut mahdollista. Kasvavissa ja kansainvälistyvissä yrityk- sissä tämä askel on se, että yritys laajen- taa toimintansa vientiin ja uusille mark- kinoille. Tavoitteenamme on lisätä vien- nin rahoituspalveluja käyttävien yritysten määrää 30 prosenttia vuoteen 2021 men- nessä, Mantila kertoo. Finnveran tavoite liittyy Team Finland -verkoston tavoitteeseen kaksinkertais- taa pk-yritysten vienti. Tulevana vuonna fokus on kasvua viennistä hakevissa pk- ja midcap-yrityksissä. Se näkyy esimerkiksi siten, että Finnveran rahoituspäälliköt ympäri Suomen ottavat viennin rahoitus- palvelut aktiivisesti esiin asiakaskeskus- teluissa. Pieniin vientikauppoihin uusia tuotteita ja räätälöintiä Pienten vientikauppojen rahoitusta on pyritty edistämään myös uusilla rahoitus- tuotteilla. Finnvera otti vuonna 2017 käyt- töön laskusaatavatakuun vuotta aiemmin markkinoille tuodun vekselitakuun rin- nalle. Tuotteet painottuvat alle 2 miljoonan euron kauppoihin. Vekselitakuu sopii yksittäisiin pääomatavarakauppoihin, laskusaatavatakuu puolestaan lyhyen maksuajan jatkuvaan vientiin. Hyöty vie- jille on se, että viejä saa vientikaupastaan maksun käteisehdoin, kun pankki dis- konttaa vekselin tai ostaa laskusaatavan ja Finnvera kantaa ostajaan liittyvän luot- toriskin. Pk-yritysten vientikauppojen ja ulko- maisten ostajien rahoittamiseen on ole- massa kattava tuotepaletti. Käytännössä tarvitaan usein myös tapauskohtaista räätälöintiä asiakkaiden tarpeiden tyy- dyttämiseksi ja vientikauppojen toteutu- miseksi. Olemassa olevia tuotteita kehite- tään jatkuvasti asiakkailta, rahoittajilta ja talon sisältä saadun palautteen sekä mark- kinatrendien mukaisesti. – Tähtäämme siihen, että vientikauppa ei kaatuisi rahoitussyistä. Uskomme, että vientiyritykset voittavat tiedon lisäänty- misen avulla mahdolliset pelkonsa luot- totappioista. Viennin luottoriskeiltä on Titta Mantila, rahoitusjohtaja, Finnvera Miten kasvattaa suomalaisten pk-yritysten vientiä? Kysymys on jatkuvasti ajankohtainen ja tärkeä koko kansantalouden kannalta. Pk-yritysten viennin osuus Suomen tavaraviennistä on noin 15 prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. T oimiva rahoitus ja ennen muuta vientiyritysten rahoitusosaa- minen ovat avainasemassa, kun vientiä kasvatetaan, uskoo kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoi- tuksesta vastaava rahoitusjohtaja Titta Mantila Finnverasta. Kuluva vuosi on ollut hyvien talousuu- tisten aikaa. Myönteinen vire näkyi myös Finnveran myöntämässä rahoituksessa alkuvuonna: pk- ja midcap-yritysten vien- nin rahoitus lisääntyi alkuvuonna 17 pro- senttia vuodentakaisesta ja viennin osuus pk-yritysten kokonaisrahoituksesta kas- voi. Pk-yritysten viennin ja viennin rahoi- tusosaamisen kasvattaminen ovat tärkeä painopiste, jota edistetään tämän ja ensi vuoden aikana laajalla rahoittajien ja luot- tovakuuttajien keskeiset kasvukeskukset kattavalla vientikaupan rahoituskiertu- eella. Kiertue sai vauhtia Finnveran ja Kauppakamarin alkukesällä vientiyri- tyksille teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi yli 650 suoraa vientiä har- joittavaa eri kokoista yritystä. Barometrin perusteella pk-yrityksiltä jää hyvin toden- näköisesti vientikauppoja saamatta, koska Vientikaupan rahoituspajat ovat maksutonta asiakastyötämme. ne eivät tunne riittävästi ostajalle kaupan- teossa tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. – Tutkimus osoittaa, että suomalaisille vientiyrityksille syntyy luottotappioita, ja niiden pelossa moni pk-yritys saattaa jättää kansainvälistymissuunnitelmat toteuttamatta. Barometri ja kiertue ovat osa Finnveran vientikaupan rahoitus- kampanjaa, jonka tavoitteena on paran- taa pk-yritysten kilpailukykyä viennissä: huolehtia erityisesti siitä, että pk-yrityk- set tuntevat markkinoilla käytössä olevat instrumentit ulkomaisten ostajien rahoi- tukseen ja ostajan luottoriskin hallintaan Kuva © Snafu OyFinnveran instrumentit pienentävät kynnystä kasvuun, sanoo Silmusalaattia valmistavan Snafu Oy:n Samuli Laurikainen. Yrityksen tähtäimessä on maailmanvalloitus. mahdollista suojautua, Mantila muistut- taa. Mantilan mielestä kasvavalla ja kan- sainvälistyvällä yrityksellä on oltava riit- tävät henkilö- ja taloudelliset resurssit sekä tasapainoinen suhde oman pääoman ja vieraan pääoman välillä. Rahoitus on keskeisessä roolissa kansainvälistymi- sessä, ja on tärkeää tuntea eri rahoitusta- hot ja -vaihtoehdot. – Muu vieras pääoma, esimerkiksi Finnveran rahoitus, tulee kuvioihin siinä vaiheessa, kun omaa pääomaa on riittä- västi ja yrityksellä on näyttöä takaisin- maksukyvystä. Tarvitaan kokonaisval- taista riskienhallintaa. Yrityksen on myös varauduttava siihen, että aikaa ja rahaa kuluu kasvun ja menestyksen tiellä aina enemmän kuin etukäteen on arvioitu, Mantila päättää. FAKTA • Finnvera on valtion omista- ma erityisrahoitusyhtiö, joka rahoittaa yritystoiminnan eri vaiheita lainoin, takauk- sin ja vientitakuin. Finnvera täydentää yksityisten rahoi- tuslaitosten palveluja. • Finnveralla on 26 600 asia- kasta. Pk- ja midcap-yritys- ten vastuukanta (30.6.2018) on 2,5 miljardia euroa ja suuryritysten vastuukanta 22,9 miljardia euroa. • Finnvera myöntää valtaosan pk-yritysten rahoituksesta aloittaville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä yrityskauppoihin ja yri- tysten omistajanvaihdoksiin. • Finnvera on Suomen viralli- nen vientitakuulaitos. Vien- nin rahoituksella pyritään varmistamaan suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 35 34 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta avausta” ulkomaisten yritysten ja päättä- jien luo. Myös ulkoministeriön verkosto voi auttaa yrityksiä saamaan jalan oven väliin. Tutustuminen markkinaan onnistuu helpoimmin ulkomailla sijaitsevien ”soft landing” -palvelujen avulla. Palveluja tarjoavat esimerkiksi Nordic Innovation Centerit Singaporessa, New Yorkissa ja Piilaaksossa tai vaikkapa FinChi innovaa- tiokeskus Shanghaissa. Lisäksi Business Finlandin kautta voi hyödyntää useita yksityisiä palveluja eri puolilla maail- maa. Meneillään on projekti, jossa selvi- tetään soft landing -palvelujen tilannetta. Jatkossa niitä on tarkoitus lisätä. Rahoituksesta vauhtia kansainvälistymiseen Rahoituksen avulla yritys voi hankkia tietoa markkinoista sekä kehittää osaa- mistaan, tuotteitaan ja palvelujaan. Esimerkiksi Explorer-rahoituspalvelun avulla yritys voi kartoittaa uusia markki- noita. Suunnitteilla on useamman yrityk- sen yhteinen vientiverkostotyyppinen toi- minta Explorer-rahoituksella. Business Finlandilla vahva edustus maakunnissa Asiantuntijamme maakunnissa ja pääkau- punkiseudulla tekevät työtä suoraan asi- akkaiden kanssa. He vaikuttavat näin suo- malaisten yritysten ajattelutapaan, tavoit- teisiin ja viennin kasvattamiseen. Asiantuntijat ovat aktiivisesti yhtey- dessä Business Finlandin kansainväli- sen verkostoon. Verkostolta he saavat eri markkinoiden mahdollisuuksista tietoa, jota he välittävät asiakkailleen ja sidosryh- milleen. Haemme avoimesti yhteistyötä myös alueellisten toimijoiden kanssa. Kampanja: Ohituskaista maailmalle Vuoden 2018 loppupuolella Business Finland kampanjoi teemalla ”Ohituskaista maailmalle”. Kampanjan tavoitteena on lisätä Business Finlandin tunnettuutta, konkretisoida Tekesin ja Finpron yhdis- tyminen Business Finlandiksi ja kertoa, mitä tarjoamme nyt. Kampanja näkyy muun muassa maakuntien ja yrittäjäjär- jestöjen medioissa, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumina eri puolilla Suomea. Rahoitus auttaa yritystä hankkimaan tietoa markkinoista ja kehittämään osaamistaan, tuotteitaan ja palvelujaan. Reijo Kangas, johtaja, kasvuyritykset ja Risto Vuohelainen, johtaja, kansainvälinen verkosto, Business Finland Business Finland globaalin kasvun kiihdyttäjänä Finpro ja Tekes yhdistyivät vuoden 2018 alussa Business Finlandiksi. Uusi toimija on asiakkailleen enemmän kuin osiensa summa. B usiness Finlandin kansainvälinen verkosto koostuu tällä hetkellä 37 toimipisteestä ja 110 asiantunti- jasta eri puolilla maailmaa. Verkosto vah- vistuu lähiaikoina: rekrytointeja on käyn- nissä. Ulkomailla toimivien asiantunti- joiden avulla yritys saa nopean kanavan markkinatietoon. Yrityksillä on erilaisia kansainvälisty- misen tarpeita. Kotimarkkinoilla toimiva yritys, joka aloittaa uusien markkinoiden avaamista, tarvitsee perustietoja eri mai- den markkinoista ja tuotteidensa sovel- tumisesta niille. Viennin jo aloittanut yri- tys tarvitsee syvällisempää tietoa uusista vientikohteista, sparrausta sekä ”ovien Lahden seudun yritykset järjestivät Kiinassa maastohiihtodemoja tammikuussa 2018 (Kuva Isto Vanhamäki) Kampanjan myötä kansainvälisen ver- koston asiantuntijat tulevat tutuiksi maa- kunnissa, sillä jokaisessa tapahtumassa on läsnä asiantuntija Business Finlandin ulkomaan yksiköstä. Kampanjaa jatketaan vuonna 2019. Katso paikkakunnat ja aika- taulut osoitteesta www.businessfinland.fi/ ohituskaista. Business Finland tarjoaa laajan paletin palveluja kansainvälistymisen eri vaihei- siin. Aiemmin näitä palveluja piti hakea kahdelta luukulta, Finprosta ja Tekesistä, nyt asiakas saa laajan palvelupaketin nopeammin ja helpommin. Kuva © Shutterstock Business Finlandin asiantuntijat tekevät työtä suoraan asiakkaiden kanssa. Ulkomailla toimivien Business Finlandin asiantuntijoiden avulla yritys saa nopean kanavan markkinatietoon. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 37 36 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta http://www.businessfinland.fi/ohituskaista http://www.businessfinland.fi/ohituskaista Euroopassa sääntely on kirjavaa Euroopassa joukkorahoitussääntely on ollut vaihtelevaa. Erityistä sääntelyä on ollut noin kymmenessä jäsenmaassa. Näistäkin suuri joukko on selkeästi edel- lyttänyt, että joukkorahoitukseen sovelle- taan sijoituspalveluita koskevia säännök- siä vastaavasti kuin muita sijoituspalve- luja tarjottaessa. Rajat ylittävän joukkorahoituksen hankkiminen EU:n pääomamarkkinaunionihankkeessa on huomattu, että joukkorahoituksen tar- joukset pitää pystyä ulottamaan yli rajo- jen. Myös sähköisille palvelualustoille on tarvetta. Joukkorahoituksen sääntely on perin- teisesti ollut kansallista, ja rajat ylittävä toiminta on edellyttänyt sijoituspalvelu- yrityksen toimilupaa. Nyt komissio haluaa edistää rajat ylittävää joukkorahoitusta: se antoi maaliskuussa 2018 ehdotuksen jouk- korahoitusalustan palvelun tarjoajasta. Komissio ehdottaa, että rajat ylittävä sähköisen joukkorahoitusalustan yllä- pitäjä voisi hakea Euroopan arvopaperi- markkinaviranomaiselta (ESMA) toimi- luvan, jolla se voisi tarjota kaikissa jäsen- maissa joukkorahoituspalvelua sähköisen alustan välityksellä. Toimilupa kattaisi sekä lainamuotoisen että sijoitusmuo- toisen joukkorahoituksen välittämisen. Sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen liittyisi toimeksiantojen vastaanottami- sen lisäksi liikkeeseenlaskun järjestämi- nen ilman takausta. Maksujen välittämi- seen joukkorahoituspalvelun tarjoajalla tulisi olla maksujenvälityslupa. Sijoittajansuoja vahvistuu Sijoittajan suojaksi ehdotetaan, että jouk- korahoituksen välittäjällä olisi velvol- lisuus teettää palvelun käyttäjän osaa- misesta testi ennen palvelujen tarjoa- mista. Testi mittaisi sijoittajan yleistä sijoitusosaamista. Testin lisäksi palve- lun tarjoajan tulisi tarjota väline, jolla asiakas voi simuloida riskinsietokykyään. Joukkorahoitusvälittäjän tulisi lisäksi tar- jota sijoittajan saataville enintään kuuden sivun mittainen Avaintiedot-asiakirja. Sijoittajan suojaksi on ehdotettu myös erityisiä säännöksiä intressiristiriitojen välttämiseksi. Ristiriita voi syntyä esi- merkiksi silloin, kun joukkorahoituksen välittäjällä on omia omistuksia joukkora- hoituskohteissaan. Kauppaa ilmoitustauluilla omalla vastuulla Komission ehdotuksessa sijoitus- muotoinen joukkorahoitus rajattai- Suomen Pankki aloitti joukkorahoituksen tilastoinnin vuoden 2018 alussa. Paula Kirppu, lainsäädäntöneuvos, valtiovarainministeriö Joukkorahoitus edistää yritysten varainhankintaa Joukkorahoituksen merkitys erityisesti pienten yritysten ja aloittelevan yritystoiminnan rahoittajana on ollut kasvussa viime vuosina. Euroopan komissio valmistelee rajat ylittävää joukkorahoitusta. S uomen Pankki aloitti joukkorahoi- tuksen tilastoinnin vuoden 2018 alussa. Suomen Pankin tilastoinnin valossa yritysten kannalta merkittävim- mät joukkorahoituksen muodot olivat lai- namuotoinen ja sijoitusmuotoinen jouk- korahoitus. Vuonna 2017 sijoitusmuo- toista joukkorahoitusta välitettiin yrityk- sille 63 miljoonan euron arvosta, mikä oli lähes 51 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sääntely on pidetty kevyenä Suomessa on voimassa 1.9.2016 voimaan tullut joukkorahoituslaki. Lakia päivitet- tiin ja selkeytettiin vuoden 2017 lopussa rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä. Merkittävin muutos oli jako sijoitusmuotoisen ja laina- muotoisen joukkorahoituksen välittäjän toimintaedellytyksissä. Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen välittäjältä edellytet- tiin direktiivin mukaisesti toimilupaa ja vahvempia sijoittajansuojasäännöksiä. Sääntely pidettiin kuitenkin tarkoituk- senmukaisen kevyenä. siin siirtokelpoisiin rahoitusvälineisiin. Joukkorahoituksen välittäjä voisi yllä- pitää myös ilmoitustaulua, jossa sijoit- tajat voisivat omalla vastuullaan ilmoit- taa myynti- tai ostohalukkuudestaan. Ilmoitustaulu ei rinnastuisi säänneltyyn kauppapaikkaan. Sijoittajan mahdollisuus irrottautua halutessaan sijoitusmuotoisesta joukko- rahoituskohteesta on tärkeää. Etenkin jos sijoittajalle on syntynyt mielikuva mahdollisuudesta hyviin tuottomahdolli- suuksiin, on pettymys suuri, jos sijoituk- sen muuttaminen rahaksi ei onnistu edes kohtuullisessa ajassa. Pettynyt sijoittaja ei todennäköisesti ole myöskään halukas tekemään uutta sijoitusta nopeasti. Siksi yritysrahoituk- sen jatkuvuuden kannalta myös sijoitus- muotoisen joukkorahoituksen tulee toi- mia niin pitkälle kuin mahdollista samo- jen pelisääntöjen mukaan kuin muunkin sijoitustoiminnan. Ehdotusta ei ole vielä hyväksytty. Neuvosto on ehtinyt käsitellä komis- sion joukkorahoitusehdotusta vasta muutamassa kokouksessa, ja todennä- köisesti neuvottelut jatkuvat Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019. Kuva © Naava Naava on pohjoismainen terveysteknologiayritys, joka valmistaa ilmaa puhdistavia älykkäitä viherseiniä. Yritys hankki rahoitusta Invesdor- joukkorahoituksen avulla loppuvuodesta 2018. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 39 38 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta Hankevirta kasvaa voimakkaasti Fundun toimintaa ajaa aito intohimo aut- taa yrittäjiä menestymään ja kasvamaan. Mittarina ovat onnistuneet rahoituskier- rokset, joita on jo lähes 1 000. Fundun han- kevirta on voimakkaassa kasvussa. – Ennusteiden mukaan alustamme kautta välitetään 100 miljoonaa euroa vuoden 2019 aikana. Hankkeita tulee tällä hetkellä kovalla vauhdilla niin Suomen johtavista pankeista kuin LähiTapiolasta, Vuola kuvaa. Yhteisrahoituskierrokset (niin sanottu syndikointi) yhteistyössä pankkien kanssa osoittaa, että LähiTapiolan osittain omis- tama Fundu on onnistunut tavoittees- saan olla suurien finanssitoimijoiden luotettava kumppani. Suomen mark- kinoiden lisäksi Fundu aikoo laajentua Pohjoismaihin. Tällä hetkellä koko joukkorahoitustoi- mialan suurin uhka ei ole regulaatio, vaan toimiala itse. Joukkorahoitusalusta lii- ketoimintamallina edellyttää toimijoilta poikkeuksellisen korkeaa moraalia ja pit- käjänteistä strategiaa. Mikko Mantila, asiakaskokemusjohtaja, Fundu 1 000 rahoituskierroksen Fundu – yritysrahoituksen vauhdittaja Fundun intohimona on auttaa suomalaisia yrityksiä kasvamaan lainamuotoisen joukkorahoituksen turvin. Fundu on toteuttanut jo lähes 1 000 rahoituskierrosta yksin ja yhteistyössä suomalaisten pankkien kanssa. M enestyvän startupin tarinan takana on aina merkitykselli- nen ongelma, jonka erinomai- nen tiimi on poikkeuksellisella ratkaisulla ja intohimolla onnistunut ratkaisemaan. Disruptiivinen startup puolestaan iskee perinteisen toimialamurrokseen. Fundun perustajaosakkaat halusivat korjata yritysrahoituksen. Yritykset kai- paavat lisää rahaa kasvuun, mutta jatku- vasti kiristynyt pankkisääntely on rajoit- tanut pankkien mahdollisuuksia rahoittaa etenkin pk-yrityksiä. EU:n takausinstru- mentit ovat parantaneet rahoituksen saa- tavuutta mutta eivät kuitenkaan täysin ratkaise ongelmaa. Fundu päätti korvata pankkikeskeisen järjestelmän digitaalisella alustalla, jossa sijoittajat kohtaavat lainaa hakevat yri- tykset. Rahoituksen hakuprosessi tehtiin myös yrittäjille mahdollisimman vaivat- tomaksi – he kun inhoavat kaikkea byro- kratiaa. – Me Fundulla ajattelimme, että paras tapa toimia on yhteistyö: päätimme liit- toutua parhaiden suomalaisten pank- kien kanssa, kertoo toimitusjohtaja Lasse Vuola. Ajoitus osui kohdalleen, mutta toimi- alamurros oli jopa nopeampi, kuin kukaan osasi ennakoida. Vuonna 2016 voimaan tullut joukkorahoituslaki legitimoi uuden toimialan, mikä mahdollisti finanssitoimi- joiden mukaantulon. Fundu on pääomasijoitusten lisäksi hyödyntänyt Business Finlandin moni- puolisia rahoitusinstrumentteja sekä InnovFin-rahoitusta. Kuva © Liidio Oy Liidion Pekka Koskisen mukaan Fundu on oiva ratkaisu kasvuyrittäjän eri vaiheisiin. Joukkorahoitusalusta liiketoimintamallina edellyttää toimijoilta poikkeuksellisen korkeaa moraalia ja pitkäjänteistä strategiaa. Alamäkipyöräilijä Leo Kokkonen teki intohimostaan itselleen ammatin. Pole Bicycles perustettiin loppuvuodesta 2013, mutta huippuluokan maastopyö- rien suunnittelu ja valmistus vaati pien- yrittäjältä paljon aikaa ja rahaa. Rahan kerääminen perinteisiä kanavia pitkin ei yrittäjää innostanut, ja Kokkonen päätyi Fundun asiakkaaksi. – Katsoin, että tässä on suomalai- nen vaihtoehto, jolla on myös järkevät lainaehdot. Etenkin toiminnan nopeus miellytti. Emmehän me ehdi saada CASE Pole Bicycles Liidio Oy huomasi, että b2b-yritykset tarvitsevat hyviä myyntiliidejä verkosta. Liidion kehittämä työkalu kerää informaatiota siitä, mitkä firmat käyvät yrityksen kotisivuilla ja mitä ne siellä tekevät. Liidio janosi vauhdikasta kasvua, joka edellytti tuot- teen nopeaa kehittämistä sekä panostusta myyntiin ja markkinointiin. Ensin tehtiin rahoituskierros pääomasi- joittajien kanssa, ja vuonna 2018 toteutettiin lainavetoi- nen kierros yhdessä Fundun ja pankin kanssa. – Fundun tarjoaman juni- orilainan ehdot ovat erittäin hyvät. Tällä hetkellä pank- kien on varsinkin yksinään vaikeaa tarjota houkuttelevia lainoja kasvuyrityksille, jotka eivät pysty laittamaan reaa- livakuutta mukaan, kertoo Liidion toimitusjohtaja Pekka Koskinen. Rahoituskierrosten onnistuttua Liidio pystyy jatkamaan nopeaa kasvuaan, rekrytoimaan enemmän ihmisiä aikaisemmassa vaiheessa ja kasvattamaan globaalia liiketoimintaansa. Koskisen mukaan Fundu on oiva ratkaisu kasvuyrittäjän eri vaiheisiin. – Parin miljoonan liikevaih- dossa pyöriville, voimakasta kasvua hakeville yrityksille tällaisen rahoituksen hakemi- nen on kaikista järkevintä. Fundun kautta on mahdollis- ta saada yritykselle erin- omainen kasvurahoituspa- ketti, Koskinen toteaa. CASE Liidio Oy pankista edes tapaamista siinä ajassa, kun Fundun kautta rahat ovat jo tilillä, Kokkonen kiittää. Pole on hakenut Fundusta lainaa yhteensä seitsemän kertaa, ja Kokko- nen suosittelee palvelua lämpimästi myös muille pk-yrittäjille. Tällä hetkellä Pole Bicycles polkee vahvasti ylämä- keen. Kovassa kasvussa oleva yritys on saanut vahvan jalansijan huippumaas- topyörien kansainvälisillä markkinoilla ja työllistää tällä hetkellä kahdeksan henkilöä. Leo Kokkosen perustama Pole Bicycles on hakenut Fundusta lainaa yhteensä seitsemän kertaa. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 41 40 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta Vaikuttavuussijoittamisella voi edistää muun muassa uusiutuvaa energiaa, parantaa rahoituksen saatavuutta kehitysmaissa mikrolainojen kautta tai vauhdittaa listattuja ja listaamattomia yrityksiä, jotka tukevat toiminnallaan kestävää kehitystä. On tutkimuksia, jotka osoittavat positii- vista korrelaatiota hyvin hoidettujen vas- tuullisuusasioiden ja taloudellisen tuo- ton välillä. Monet vaikuttavuussijoittajat uskovat, että myös vaikuttavuussijoituk- sissa tuotto voi korreloida positiivisesti vaikuttavuuden kanssa, ja näissä yrityk- sissä jopa konkurssiriski olisi pienempi. Tavoitteena nettopositiivinen lopputulos Vaikuttavuussijoittamisessa on olennaista ymmärtää sijoituskohteen suorat ja välil- liset vaikutukset yhteiskuntaan ja ympä- ristöön sekä asettaa näiden saavuttami- selle tavoitteet. Luonnollisesti positiivis- ten vaikutusten pitäisi ylittää negatiiviset vaikutukset. Ajattelutapaan viitataan toi- sinaan myös yrityksen jalan- tai kädenjäl- kenä. Esimerkiksi rakennuseristeitä valmis- tavan yrityksen tuotanto kuluttaa ener- giaa, raaka-aineita ja puhdasta vettä. Yhtiö voi mitata näistä syntyvän ekologisen jalanjäljen ja pyrkiä minimoimaan sitä. Vaikka eristeiden valmistaminen aiheut- taa päästöjä, asiakkaat käyttävät yhtiön tuotteita paremman lämpöeristyksen ja energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Tuotteen elinkaaren aikana saavutettu energiansäästö ja siitä seuraava kasvihuo- nepäästöjen pienentyminen ovat monin- kertaiset tuotteen valmistuksessa käy- tettävän energian määrään verrattuna. Kädenjälki on siis huomattavasti jalan- jälkeä suurempi eli yrityksen toiminta on nettopositiivista. Vaikuttavuussijoittamisen instrument- teja löytyy jo lähes kaikista omaisuusluo- kista. Esimerkiksi talletukset voi tehdä sellaisiin pankkeihin, jotka lainaavat rahat edelleen kestävää kehitystä edis- täviin kohteisiin. Sijoituksilla voi edistää uusiutuvaa energiaa, parantaa rahoituk- sen saatavuutta kehitysmaissa mikrolai- nojen kautta tai vauhdittaa listattuja ja listaamattomia yrityksiä, jotka tukevat toiminnallaan kestävää kehitystä. Yhä useampi yritys raportoi jo nykyään toi- mintansa vaikutusta YK:n kestävän kehi- tyksen tavoitteiden mukaisesti. Vaikuttavuussijoittamiseen liittyy myös erityisiä sijoitusinstrumentteja, kuten tulosperusteiset rahoitussopimuk- set (social impact bond). Niissä vaikutta- vuustavoite on sisäänrakennettu, koska sijoittajat voivat saada tuottoa ainoastaan, jos rahoitettava toiminta synnyttää mitat- tavaa yhteiskunnallista hyötyä. Yhä useampi sijoittaa vaikuttavasti Kiinnostus vaikuttavuussijoittamista kohtaan kasvaa koko ajan. Markkinan koko on alan kattojärjestö Global Impact Investing Networkin mukaan jo yli 200 miljardia euroa, vaikkakin se on edelleen pieni murto-osa kaikesta sijoitusvaralli- suudesta. Maailmalla on kasvava joukko sijoit- tajia, jotka ovat siirtäneet kaikki sijoitus- varansa vaikuttavuussijoituksiin. Ford Foundation otti ison harppauksen, kun se päätti allokoida peruspääomastaan mil- jardi dollaria vaikuttavuussijoituksiin. Useimmat varainhoitajat ja suuret rahastoyhtiöt ovat jo lanseeranneet omia vaikuttavuussijoittamisen tuotteita. Kehitys on näkynyt myös startup-yrityk- siin sijoittavissa pääomasijoitusrahas- toissa. Edelläkävijärahastot ovat lisän- neet taloudellisen tuoton rinnalle tavoit- teen hyödyistä yhteiskunnalle ja ovat jopa sitoneet omat kannustinpalkkiojärjestel- mänsä vaikuttavuustavoitteiden saavut- tamiseen. Parhailla yrityksillä on varaa valita sijoittajansa, ja silloin sijoittajan kil- pailuetu voi olla samojen arvojen ja tavoit- teiden jakaminen yrityksen kanssa. Vaikuttavuussijoittaminen etenee kovaa vauhtia. Yritysten kannattaisi sel- vittää oman toimintansa vaikuttavuus mitä pikimmiten. Juuso Janhonen, asiantuntija, Sitra Vaikuttavuussijoittaminen – hyväntekeväisyyttä vai kapitalismia? Parhaimmillaan vaikuttavuussijoittaminen tarjoaa sijoittajalle markkinaehtoista tuottoa ja yhteiskunnalle ratkaisuja kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. V aikuttamissijoittamisen käsit- teen alle mahtuvat sekä ensi- sijaisesti taloudellista tuot- toa tavoittelevat että ensisijaisesti vai- kuttavuutta tavoittelevat sijoittajat. Jälkimmäiset ovat valmiita tinkimään taloudellisista tuotoista vaikuttavuuden hyväksi, jolloin toiminta lähestyy hyvän- tekeväisyyttä. Ensisijaisesti taloudellista tuottoa tavoittelevat sijoittajat puolestaan hakevat sijoituskohteita, jotka tuottavat vähintään riskikorjattua markkinatuottoa ja synnyttävät samalla mitattavaa hyötyä yhteiskunnalle ja ympäristölle. On valitettavaa, että vaikuttavuussijoit- taminen leimataan helposti hyväntekeväi- syydeksi. Hyvää tuottoa etsivää sijoitusva- rallisuutta on maailmassa monta kertaa enemmän kuin hyväntekeväisyystoimin- taan kohdistuvaa rahaa. Jos tuottohakui- nen sijoitusvarallisuus saataisiin ohjattua ratkaisemaan ihmiskunnan kohtaamia haasteita, vaikutukset olisivat valtaisat. Vastuullisuus on myös tuottavaa Vastuullinen sijoittaminen on jo arkipäi- vää, ja vaikuttavuussijoittamista voidaan pitää sen pisimmälle vietynä muotona. Vastuullisessa sijoittamisessa pohditaan, miten ympäristöasiat, sosiaaliseen vas- tuuseen liittyvät tekijät sekä hallintota- pa-asiat vaikuttavat yksittäisen sijoitus- kohteen taloudelliseen tuottoon ja ris- kiin. Vaikuttavuussijoittamisessa tavoit- teena on lisäksi synnyttää positiivisia vaikutuksia. Kuva © Adobe Stock VAIKUTTAVUUS YLIVERTAISENA KILPAILUETUNA Vaikuttavuussijoittamisel- la (engl. impact investing) viitataan yleensä sijoitustoi- mintaan, jolla tavoitellaan samanaikaisesti mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäris- töllistä hyötyä ja taloudellista tuottoa. Neljä syytä, miksi kestävän kehityksen liiketoiminta voi johtaa parempiin tuottoihin: 1. Kuluttajien vastuullisuus lisääntyy. Asiakkaat voivat olla valmiita maksamaan tuotteesta tai palvelusta enemmän ja kuluttamaan enemmän tuotteita, joilla on positiivinen vaikutus ympä- ristöön ja yhteiskuntaan. 2. Työntekijät haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä. Tällaista mahdollisuutta tarjoava yritys pystyy rekry- toimaan sitoutuneempaa työvoimaa ja mahdollisesti alhaisemmilla palkkakustan- nuksilla. 3. Rahoittajat etsivät vai- kuttavia rahoituskohteita. Rahoituksen helpompi saa- tavuus voi johtaa alempiin rahoituskustannuksiin tai edullisempiin ehtoihin. 4. Muut sidosryhmät kuten alihankkijat haluavat toimia vastuullisesti läpi toimi- tusketjun. Tämä voi johtaa parempiin sopimuksiin ja sitoutumiseen eri sidosryh- mien puolelta. Kasvua pk-rahoituksesta • Yrityskatsaus 2/2018 43 42 Yrityskatsaus 2/2018 • Kasvua pk-rahoituksesta Yrityskatsaus on työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Yrityskatsauksessa käsitellään elinkeinopolitiikkaan ja yrittämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Tilaa uusin Yrityskatsaus sähköpostiisi: tem.fi/yrityskatsauksen-tilaus Kasvua pk-rahoituksesta • Nro 2/2018 http://tem.fi/yrityskatsauksen-tilaus http://tem.fi/yrityskatsauksen-tilaus Yritysrahoituksen kärkihankkeista katse tulevaan Blended financing and deep-tech innovations Yksi asia johtaa toiseen Suomi hyötyy EU:n rahoitusvälineistä Pk-yritykset löysivät EU-rahoituksen EU-rahoitusinstrumentit vauhdittavat kasvua Vaihtoehto valtiontuelle? Mitä pääomasijoittaminen merkitsee Suomelle? Valtio venture capital -sijoittajana Säätiöt talouselämän vauhdittajina Miten kasvattaa suomalaisten pk-yritysten vientiä? Business Finland globaalin kasvun kiihdyttäjänä Joukkorahoitus edistää yritysten varainhankintaa 1 000 rahoituskierroksen Fundu – yritysrahoituksen vauhdittaja Vaikuttavuussijoittaminen – hyväntekeväisyyttä vai kapitalismia?