Opetusministeriö Undervisningsministeriet Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar. Koulutus ammatinharjoittamisoikeudet Ammatilliset tutkinnot ja Ammatillisten tutkintojen asemointiryhmän väliraportti Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:5 Ammatilliset tutkinnot ja ammatinharjoittamisoikeudet Ammatillisten tutkintojen asemointiryhmän väliraportti Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:5 Opetusministeriö • Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto • 2005 Undervisningsministeriet • Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen • 2005 Opetusministeriö / Undervisningsministeriet Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto / Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen PL / PB 29 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet http://www.minedu.fi/julkaisut/index.html Yliopistopaino / Universitetstryckeriet, 2005 ISBN 952-442-874-1 (PDF) ISSN 1458-8102 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä/ Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2005:5 Kuvailulehti Julkaisija Julkaisun päivämäärä Opetusministeriö 15.2.2005 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ammatillisten tutkintojen asemointiryhmä Puheenjohtaja: Jorma Ahola Sihteerit: Aira Rajamäki, Olli Hautakoski Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Ammatilliset tutkinnot ja ammatinharjoittamisoikeudet. Ammatillisten tutkintojen asemointiryhmän väliraportti. (Yrkesinriktade examina och rätt att utöva yrke.Mellanrapport av gruppen för klarläggande av de yrkesinriktade examinas ställning) Julkaisun osat Muistio Tiivistelmä Selvitysryhmän tehtäväksi annettiin esittää arvio ammatillisen perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkin- tojen muodostaman ammatillisen tutkintojärjestelmän nykytilasta. Arvionsa pohjaksi selvitysryhmän tulee - kuvata aloittain ammatillisissa perustutkinnoissa, ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa vaadittava osaaminen; - kuvata perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen vaatimustasojen erot tapauksissa, joissa tutkinnot sisältävät samoja osaamisen alueita; - kuvata tutkintojen osat, jotka sisältyvät tai voidaan sisällyttää osaksi useampia tutkintoja; - kuvata tutkintojen tai tutkinnon osien antamat muiden viranomaisten valvomat tai määrittämät oikeudet harjoittaa ammattia tai suorittaa määrättyjä työtehtäviä; sekä - kartoittaa tutkintotoimikuntien ja koulutustoimikuntien näkemykset siitä, millaisia muutoksia työelämän kehitys näyttäisi olevan tuomassa niiden toimialaan kuuluviin tutkintoihin. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon käynnissä olevat koulutuskokeilut. Selvitysryhmän tulee saada työnsä päätökseen 29.4.2005 mennessä ja esittää väliraportti 14.1.2005 mennessä. Tässä väliraportissaan selvitysryhmä kuvaa ammatillisten tutkintojen ja tutkintojen osien antamat muiden viranomaisten valvomat tai määrittämät oikeudet harjoittaa ammattia tai suorittaa määrättyjä työtehtäviä. Selvitysryhmä tekee lisäksi alustavat ehdotukset ammatinharjoittamisoikeuksia ja ammatillisia tutkintoja säätelevien säädösten säilyttämisestä nykyiseen tapaan toi- sistaan erillisinä sekä ammatinharjoittamisoikeuksia valvovien viranomaisten ja opetusviranomaisten yhteistyön systematisoimi- sesta säädösvalmistelussa. Väliraporttinsa jätettyään selvitysryhmä jatkaa työtään myös tämän väliraportin sisältöalueella. Ryhmä tulee sisällyttämään lopulliset esityksensä kaikkia toimeksiantonsa kohtia käsittelevään loppuraporttiinsa. Julkaisun laji Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro 24.8.2004 44/043/2004 Avainsanat ammatilliset tutkinnot, ammatillinen koulutus, ammatinharjoittamisoikeudet Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:5 1458-8102 952-442-874-1 (PDF) Kokonaissivumäärä 53 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Yliopistopaino Kustantaja Opetusministeriö Presentationsblad Utgivare Utvigivningsdatum Undervisningsministeriet 15.2.2005 Författare (uppgifter om organets namn, ordförande, sekreterare) Gruppen för klarläggande av de yrkesinriktade examinas ställning Ordförande: Jorma Ahola Sekreterare: Aira Rajamäki, Olli Hautakoski Publikation Mellanrapport av gruppen för klarläggande av de yrkesinriktade examinas ställning: yrkesinriktade examina och rätt att utöva yrke (Ammatilliset tutkinnot ja ammatinharjoittamisoikeudet. Ammatillisten tutkintojen asemointiryhmän väliraportti.) Publikationens delar Promemoria Sammandrag Utredningsgruppen fick i uppdrag att lägga fram en bedömning av nuläget inom det examenssystem som består av yrkesinriktade grundexamina, yrkesexamina och specialyrkesexamina. Som grund för bedömningen skall gruppen - branschvis beskriva det kunnande som krävs i de yrkesinriktade grundexamina, yrkesexamina och specialyrkesexamina - beskriva skillnaderna i kravnivå i grundexamina, yrkesexamina och specialyrkesexamina i de fall då examina innehåller samma kunskapsområden - beskriva de delar av examina som ingår i eller som kan införlivas med flera examina - beskriva de rättigheter att utöva ett yrke eller utföra vissa bestämda arbetsuppgifter som examina eller delar av examina medför och som övervakas eller fastställs av andra myndigheter, samt - kartlägga examenskommissionernas och utbildningskommissionernas åsikter när det gäller vilka förändringar utvecklingen i arbetslivet förefaller att föra med sig för de examina som hör till deras verksamhetsområde. De pågående utbildnings försöken bör beaktas i detta sammanhang. Utredningsgruppen bör ha slutfört sitt arbete före den 29 april 2005 och ha lämnat en mellanrapport senast den 14 januari 2005. I denna mellanrapport beskriver utredningsgruppen de rättigheter att utöva ett yrke eller utföra vissa bestämda arbets- uppgifter som examina eller delar av examina medför och som övervakas eller fastställs av andra myndigheter. Utrednings- gruppen lägger dessutom fram preliminära förslag om att de författningar som reglerar de yrkesinriktade examina och rätten att utöva ett yrke skall kvarstå åtskilda för varandra såsom för närvarande samt att de myndigheter som övervakar rätten att utöva ett yrke och undervisningsmyndigheterna skall samarbeta mer systematiskt vid författningsberedningen. Efter att utredningsgruppen överlämnat sin mellanrapport fortsätter den arbetet också inom det område som behandlats i mellanrapporten. Gruppens slutliga förslag kommer att ingå i en slutrapport som behandlar alla punkterna i uppdraget. Typ av publication Undervisningsministeriets arbetsgrupps- promemorior och utredningar Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättande av Dnr organet 24.8.2004 44/043/2004 Nyckelord yrkesinriktade examina, yrkesutbildning, rätt att utöva yrke Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Undervisningsministeriets ISSN ISBN arbetsgruppspromemorior och utredningar 2005:5 1458-8102 952-442-874-1 (PDF) Sidoantal 53 Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstrycket Förlag Undervisningsministeriet Description Publisher Date of publication Ministry of Education 15.2.2005 Authors (If a committee: name of organ, chair, secretary) Vocational qualifications taskforce Chair: Jorma Ahola Secretaries: Aira Rajamäki, Olli Hautakoski Name of publication Interim report of the Vocational qualifications taskforce Parts Memorandum Abstract The remit of the taskforce was to survey the present situation in the system of vocational qualifications, further vocational qualifications and specialised vocational qualifications. It was to based its view on - a description of the knowledge and skills required for vocational qualifications, further vocational qualifications and specialised vocational qualifications; - a description of the differences in the requirements of the vocational qualifications, further vocational qualifications and specialised vocational qualifications insofar as they contain the same knowledge areas; - a description of the components in the qualifications which are, or can be, included in several different qualifications; - a description of the qualifications or parts of qualifications which give the right to practice a trade or execute given work tasks with the authorisation or under supervision of different authorities; and - the estimations of the field-specific training committees concerning foreseeable changes in the qualifications owing to industrial and occupational developments, with due attention to the ongoing training pilots. The taskforce was to complete its work by 29 April 2005 and to submit an interim report by 14 January 2005. This interim report describes the rights provided by the qualifications to practice a trade or execute certain work tasks. The taskforce also provisionally recommends that the practice of separate statutes governing regulated trades be continued and that systematic cooperation in legislative work be instituted between the authorities regulating the trades and educational authorities. After this interim report the taskforce will continue its deliberations also as concerns the areas covered by this report and will submit its final proposals concerning all the areas assigned to it in its final report. Type of publication Reports of the Ministry of Education, Finland Contracted by Ministry of Education Committee appointed on Dno 24.8.2004 44/043/2004 Other information Name and number of series ISSN ISBN Reports of the Ministry of Education, Finland 2005:5 1458-8102 952-442-874-1 (PDF) Number of pages 53 Language Finnish Price Degree of confidentiality public Distributed by Helsinki University Press Published by Ministry of Education Opetusministeriölle Opetusministeriö asetti 24.8.2004 selvitysryhmän, jonka tehtävänä on esittää arvio ammatil- listen perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen muodostaman ammatillisen tutkintojärjestelmän nykytilasta. Toimeksiannon taustalla on valtioneuvoston 4.12.2004 hyväksymän vuosia 2003–2008 koskevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittä- missuunnitelma, jonka mukaan suunnitelmakaudella "laaditaan periaatteet, joiden mukaisesti ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja kehitetään ja asema koulutusjärjestelmässä selkiytetään". Toimeksiannon mukaan selvitysryhmän tulee arvionsa pohjaksi - kuvata aloittain ammatillisissa perustutkinnoissa, ammattitutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa vaadittava osaaminen; - kuvata perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen vaatimustasojen erot tapauksissa, joissa tutkinnot sisältävät samoja osaamisen alueita; - kuvata tutkintojen osat, jotka sisältyvät tai voidaan sisällyttää osaksi useampia tutkintoja; - kuvata tutkintojen tai tutkinnon osien antamat muiden viranomaisten valvomat tai määrittämät oikeudet harjoittaa ammattia tai suorittaa määrättyjä työtehtäviä; sekä - kartoittaa tutkintotoimikuntien ja koulutustoimikuntien näkemykset siitä, millaisia muutoksia työelämän kehitys näyttäisi olevan tuomassa niiden toimialaan kuuluviin tutkintoihin. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon käynnissä olevat koulutuskokeilut. Selvitysryhmän tulee saada työnsä päätökseen 29.4.2005 mennessä ja esittää väliraportti 14.1.2005 mennessä. Väliraportissaan selvitysryhmä päätti käsitellä ammatillisten tutkintojen ja niiden osien yhteyttä muiden viranomaisten määrittämiin oikeuksiin harjoittaa ammattia tai suorittaa määrättyjä työtehtäviä. Saatuaan väliraporttinsa valmiiksi selvitysryhmä luovuttaa sen kunnioittavasti opetus- ministeriölle. Väliraportti on alustava. Selvitysryhmä jatkaa edelleen aiheen käsittelyä loppu- raporttiaan varten. Sisältö 1 Johdanto 9 2 Ammatillisten tutkintojen yhteys ammatinharjoittamisoikeuksiin 11 2.1 Ammatinharjoittamisoikeuksien saaminen 11 2.2 Ammatinharjoittamisoikeuksien saamiseksi edellytetyn osaamisen määrittely 12 2.3 Kuvauksessa käytetty tyypittely 12 3 Ammatillisiin tutkintoihin yhteydessä olevat ammatinharjoittamisoikeudet 13 3.1 Räjähteiden käsittely ja käyttö panostajan työssä 13 3.2 Sukelluslaitteita käyttäen tehtävät veden pinnan alaiset rakennustyöt 14 3.3 Vartiointi ja järjestyksen valvonta, väliaikainen vartija, vartija ja järjestyksenvalvoja 15 3.4 Vartioimisliikkeen vastaava hoitaja 16 3.5 Nuohous 17 3.6 Kylmäalan laitteiden asennus ja huolto 18 3.7 Painelaitteet 22 3.8 Nosturien käyttö 23 3.9 Asbestityöt 27 3.10 Sähkötyöt, sähköturvallisuustutkinnot 28 3.11 Vaarallisten aineiden kuljettaminen 31 3.12 Henkilöliikenteen harjoittaja 33 3.13 Tavaraliikenteen harjoittaja 34 3.14 Terveydenhuolto 35 3.15 Elintarvikehygieeninen osaaminen 36 3.16 Alkoholijuomien anniskelupaikan vastaava hoitaja 39 3.17 Merenkulku 40 3.18 Ilmailuala 49 4 Selvitysryhmän ehdotukset 52 4.1 Tutkintotoimikuntatyöryhmän ehdottamat "erillispätevyydet" 52 4.2 Hallinnonalojen välinen yhteistyö 53 9 1 Johdanto Ammatillinen tutkintojärjestelmä muodostuu ammatillisista perustutkinnoista, ammatti- tutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/ 1998) lain 13 §:n ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 13 §:n mukaan Opetushallitus päättää opetussuunnitelmaperusteisesti suoritettavien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteista sekä näyttötutkintona suoritettavien ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen tutkinnon perusteista. Perusteet valmistellaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Niissä otetaan huomioon tutkintojen sisältöä koskevat säännökset em. laeissa ja niiden nojalla annetuissa alemman- asteisissa säädöksissä sekä työelämän edustajien näkemykset tutkinnon kattamalla työelämän alueella tarvittavasta ammattitaidosta. Moniin ammatteihin sisältyy tehtäviä, joiden osaamaton hoitaminen voi vaikuttaa haital- lisesti kansalaisten tai työntekijän itsensä terveyteen tai kansalaisten tai yritysten omaisuuteen. Sen vuoksi ammatinharjoittamis- ja työtehtävien suorittamisoikeuksia on rajoitettu lain- säädännöllä. Kyseiset lait kuuluvat kauppa- ja teollisuusministeriön, liikenne- ja viestintä- ministeriön, sisäasianministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön toimialaan. Myös nämä säännökset on otettava huomioon opetussuunnitelmien ja tutkintojen perus- teissa. Jatkossa ammatinharjoittamis- ja työtehtävien suorittamisoikeuksista käytetään niiden laajuudesta riippumatta yhteisnimitystä "ammatinharjoittamisoikeudet". Ammatillisten tutkintojen tuottamat ammatinharjoittamisoikeudet nosti esiin kolmikan- tainen tutkintotoimikuntatyöryhmä (Opetusministeriön työryhmien muistioita 31:2002). Työryhmä ehdotti, että ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammat- titutkintojen lisäksi muodostettaisiin erillispätevyyksien ryhmä, johon voitaisiin sijoittaa tutkintoja kapea-alaisemmat, työelämässä tarvittavat pätevyyskirjat ja -todistukset, joista on säädetty erikseen tai joilla on ammattialalla vakiintunut asema ja jotka eivät tuota tutkinto- jen antamaa jatko-opintokelpoisuutta. Työryhmä ehdotti, että lisäys toteutettaisiin sisällyttä- mällä erillispätevyydet ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin näyttötutkintoihin rinnasteisena tutkintotyyppinä. Päätökset siitä, mitä pätevyyksiä uuteen tutkintotyyppiin sisällytettäisiin, tekisi opetusministeriö. Työryhmä ehdotti lisäksi, että rahoituksellisesti erillispätevyyksiin valmistava koulutus voitaisiin rinnastaa näyttötutkintoihin valmistavaan koulutukseen. Työmarkkinaosapuolet ovat eräissä yhteyksissä myöhemmin palanneet tutkinto- 10 toimikuntatyöryhmän ehdotuksiin ja kannattaneet niiden viemistä eteenpäin. Tässä väliraportissa selvitysryhmä tekee katsauksen siihen, mitkä ammatilliset tutkinnot tai niiden osat ovat nykyisin yhteydessä ammatinharjoittamisoikeuksien saamiseen, millainen tämä yhteys on ja millaisin ja minkä viranomaisten säädöksin ja määräyksin vaadittava osaa- minen on määritelty. Selvitysryhmä esittää lopuksi alustavat kannanottonsa tutkintotoimi- kuntatyöryhmän ehdotukseen sekä opetushallinnon ja ammatinharjoittamisoikeuksista vastaa- vien hallinnonalojen yhteistyön kehittämiseen. 11 2 Ammatillisten tutkintojen yhteys ammatinharjoittamisoikeuksiin Ammatillisten tutkintojen tai niiden osien yhteys ammatinharjoittamisoikeuksiin vaihtelee suuresti. Tässä luvussa esitetään tyypittely, jonka mukaisesti seuraavassa luvussa on kuvattu nykyiset ammatillisiin tutkintoihin yhteydessä olevat ammatinharjoittamisoikeudet. 2.1 Ammatinharjoittamisoikeuksien saaminen Ammatinharjoittamisoikeuksien saamisessa on useita variaatioita, joista seuraavassa on tyypil- lisimpiä. Joissakin tapauksissa ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittaminen tuottaa sellaise- naan ammatinharjoittamisoikeuden. Näin on tilanne esimerkiksi ajoneuvonosturin kuljetta- jien kohdalla. Työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan ajoneuvonosturin kuljettajalla on oltava asianmukainen alan ammattitutkinto. Tällöin ajoneuvonosturinkuljet- tajan ammattitutkinnon suorittaminen tuottaa sellaisenaan ammatinharjoittamisoikeuden. Joissakin tapauksissa on ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamisen jälkeen amma- tinharjoittamisoikeuksia haettava vielä erikseen niitä valvovalta viranomaiselta. Esimerkiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaan vartiointiliikkeen vastaavaksi hoita- jaksi voidaan hyväksyä vartioimisliikkeen harjoittaja tai vartioimisliikkeen palveluksessa oleva, joka on suorittanut sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävät ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen turvallisuusvalvojan tai sitä vastaavan erikois- ammattitutkinnon osat, jotka sisältävät ainakin vartioimisliiketoimintaan sekä rikos- ja prosessioikeuteen liittyvät opetusaiheet. Päätöksen vastaavan hoitajan hyväksymisestä vartioimisliikkeeseen tekee sisäasiainministeriö. Joissakin tapauksissa henkilölle asetetaan tutkinnon tai sen osan suorittamisen lisäksi muita vaatimuksia. Esimerkiksi panostajalain lain mukaan räjähteitä saa panostajan työssä käsitellä vain pätevyyskirjan saanut henkilö. Pätevyyskirjan saaminen edellyttää tiettyä työ- kokemusta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia, asetuksella säädetyn panostajakurssin suoritta- mista (käytännössä osana ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta) sekä sosiaali- ja terveys- ministeriön hyväksymälle kuulustelijalle suoritettua erillistä kuulustelua. 12 2.2 Ammatinharjoittamisoikeuksien saamiseksi edellytetyn osaamisen määrittely Sisällöllisesti osa ammatinharjoittamisoikeuksista on määritelty niin, että ammatinharjoitta- mislainsäädännössä edellytetään tietyn opetushallinnon toimialaan kuuluvan ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamista. Vastuu tutkinnon tai kyseisen osan tai osien sisällöstä on tällöin Opetushallituksella, joka päättää sisällöstä tehdessään päätöksen tutkinnon perusteista. Käytännössä ammatinharjoittamislainsäädäntöä ja tutkinnon perusteita on näissä tapauksissa valmisteltu yhtenä kokonaisuutena asianomaisen ministeriön, opetushallinnon ja työmarkki- naosapuolten yhteistyönä. Yksi esimerkki tästä ovat nuohoojan ammatinharjoittamisoikeudet. Pelastustoimilain mukaan nuohoojalla tai nuohoustyöstä vastaavalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto. Opetushallitus on määritellyt tutkinnon sisällön nuohoojan ammattitutkin- non perusteissa. Osa ammatinharjoittamisoikeuksista on määritelty niin, että oikeuden saamiseksi edelly- tetty osaaminen tai koulutus on määritelty ammatinharjoittamislainsäädännössä, ja opetus- hallinto on sisällyttänyt sen osaksi ammatillisen tutkinnon perusteita. Esimerkiksi vartijalta edellytetyn koulutuksen sisältö ja hyväksymiskriteerit on määritelty varsin tarkoin laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista ja sen nojalla annetuissa alemmanasteisissa säädöksissä. 2.3 Kuvauksessa käytetty tyypittely Ammatillisten tutkintojen ja niiden osien yhteys ammatinharjoittamisoikeuksiin on seuraa- vassa luvussa kuvattu edellä mainittua jaottelua käyttäen. Kokonaiskuvan saamiseksi on kuvauksiin sisällytetty myös ammatinharjoittamissäädösten alkuperä. Pääosa ammatinharjoit- tamislainsäädöksistä on alkuperältään kotimaista. Luonteeltaan kansainvälisissä ammateissa (kuten merenkulussa) osa ammatinharjoittamiseksi edellytetyistä vaatimuksista perustuu Suomen ratifioimiin kansainvälisiin sopimuksiin. Osa lainsäädännöstä on säädetty eurooppa- laisten direktiivien perusteella. Seuraavassa on kuvauksessa käytetty tyypittely taulukkomuodossa. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen 13 3 Ammatillisiin tutkintoihin yhteydessä olevat ammatin- harjoittamisoikeudet 3.1 Räjähteiden käsittely ja käyttö panostajan työssä Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Panostajalain (219/2000) mukaan räjähteitä saa panostajan työssä käsitellä henkilö, joka on saanut siihen asianmukaisen pätevyyskirjan. Vaatimusten tarkempi määrittely Panostajien pätevyyskirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen (122/2002) mukaan pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan tietyn työkokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuk- sien lisäksi todistus panostajakurssin hyväksyttävästä suorittamisesta ja sosiaali- ja terveys- ministeriön hyväksymälle kuulustelijalle suoritettu panostajan tutkinto. Asetuksen mukaan panostajan kurssilla opetetaan panostajan työhön liittyvät perusvalmiudet ja se kestää 280 oppituntia. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 14 Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Panostajan pätevyyskirjan myöntävästä viranomaisesta ja pätevyyskirjan saamiseksi vaaditta- vasta koulutuksesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (124/2002) mukaan pätevyyskirjan myöntävänä viranomaisena toimii Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimis- to. Hakemukseen tulee liittää todistus panostajan kurssin hyväksytystä suorittamisesta sekä selvitys ministeriön hyväksymälle kuulustelijalle suoritetusta panostajan tutkinnosta. Tutkinnot - Maarakennusalan ammattitutkinto - Kaivosalan ammattitutkinto - Kivimiehen ammattitutkinto 3.2 Sukelluslaitteita käyttäen tehtävät veden pinnan alaiset rakennustyöt Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Rakennustyötä veden alla tekevän sukeltajan pätevyydestä annetun työministeriön päätöksen (674/1996) mukaan sukellustyötä saa tehdä vain pätevä sukeltaja. Tehtävän edellyttämä pätevyys määräytyy työn laadun ja sukelluksen vaativuuden perusteella seuraavan ryhmittelyn mukaisesti: 1) tarkastus-, pelastus-, tutkimus- tai muu vastaava sukellustehtävä enintään 30 metrin syvyydessä (kevytsukeltaja); 2) myös muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu työ enintään 50 metrin syvyydessä (ammattisukeltaja); tai 3) yli 50 metrin syvyydessä tehtävä työ. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x 15 Vaatimusten tarkempi määrittely Ammattisukeltajan ja kevytsukeltajan osaamisvaatimukset on määritelty tutkinnon perusteissa. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Rakennustyötä veden alla tekevän sukeltajan pätevyydestä annetun työministeriön päätöksen 4 §:n muuttamisesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (127/2002) mukaan tehtävän mukainen pätevyys sukellustyöhön osoitetaan: 1) näyttötutkintona suoritetusta kevytsukeltajan tutkinnosta tai Pelastusopistossa suoritetusta soveltuvasta tutkinnosta annetulla todistuksella 1 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin; 2) näyttötutkintona suoritetusta ammattisukeltajan ammattitutkinnosta tai sen soveltuvasta osasta annetulla todistuksella 2 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin. Tutkinnot - Ammattisukeltajan ammattitutkinto (ammattitutkinnossa on erikseen määritetty myös kevytsukeltajan tutkinto) 3.3 Vartiointi ja järjestyksen valvonta, väliaikainen vartija, vartija ja järjestyksenvalvoja Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 24 §:n mukaan vartijaksi voidaan hyväksyä se, joka on suorittanut sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävät ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen vartijan tai sitä vastaavan ammat- titutkinnon osat, jotka sisältävät ainakin vartiointialaan, vartijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä vartijan tehtäviin liittyvät opetusaiheet sisältävän koulutuksen (vartijan peruskoulutus). Väliaikaiseksi vartijaksi voidaan hyväksyä se, joka on suorittanut sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävät ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 16 vartijan tai sitä vastaavan ammattitutkinnon osat, jotka sisältävät perustiedot 24 §:n opetus- aiheista (väliaikaisen vartijan koulutus). Järjestyksen valvontalain soveltamisesta annetun sisäasiainministeriön määräyksen (611/ Tu-53) mukaan järjestyksenvalvojaksi saadaan hyväksyä tehtävään sopiva täysivaltainen henkilö, joka on saanut sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministeriön koulutuksen. Vaatimusten tarkempi määrittely Lainsäädäntö (vartioinnin osalta sisäasiainministeriön asetus 780/2002 vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan ja vartijan koulutuksesta ja järjestyksenvalvojan osalta sisäasiainministeriön määräys 611/Tu-5) määrittelevät sisällöllisesti hyväksymiskriteereineen varsin tarkoin sen perusosaamisen, mitä väliaikaiselta vartijalta (väliaikaisen vartijan koulutus, 40 h), vartijalta (vartijan koulutus 40 h + 60 h) ja järjestyksenvalvojalta (peruskoulutus 3 pv, voimankäyttö- välineet ja niiden käyttö 2 pv sekä ensiapu I-tason edellyttämät taidot 2 pv) edellytetään. Hyväksytty suoritus edellyttää aina myös koulutukseen osallistumista. Ko. koulutukset on sisällytetty osaksi perustutkinnon erikoistumisopintoja (näyttö ammatillisesta aikuiskoulutuk- sesta annetun lain mukaisesti). Ammattitutkinnossa jokaisen näistä voi suorittaa erikseen. Väliaikaisen vartijan koulutus ja vartijan koulutus ovat pakollisia moduuleita ja järjestyksen- valvoja on valinnainen. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Varsinaisen hyväksymisen väliaikaiseksi vartijaksi ja vartijaksi sekä järjestyksenvalvojaksi (myöntää kortin) tekee poliisi edellyttäen, että henkilö täyttää muut hyväksymiselle asetetut vaatimukset (esim. ikä, rehellinen, luotettava, sopiva). Ne tarkistetaan aina koulutukseen hakeuduttaessa. Tutkinnot - Turvallisuusalan perustutkinto - Vartijan ammattitutkinto 3.4 Vartioimisliikkeen vastaava hoitaja Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 17 Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 20 §:n mukaan vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä vartioimisliikkeen harjoittaja tai vartioimisliikkeen palveluksessa oleva, joka on suorittanut sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävät ammatil- lisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen turvallisuusvalvojan tai sitä vastaavan erikoisammattitutkinnon osat, jotka sisältävät ainakin vartioimisliiketoimintaan sekä rikos- ja prosessioikeuteen liittyvät opetusaiheet sisältävän koulutuksen (vastaavan hoitajan koulutus). Vaatimusten tarkempi määrittely Koulutus koostuu vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan ja vartijan koulutuksesta annetun sisäasiainministeriön asetuksen (780/2002) mukaan turvallisuusvalvojan erikoisammatti- tutkintoon sisältyvästä kolmen osan laajuisesta opintokokonaisuudesta. Nämä erikoisammat- titutkinnon osat ovat Turvallisuuslainsäädäntö, Vartioimisliiketoiminnan ja vartiointityön perusteet sekä yksi vapaavalintainen tutkinnon osa. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan vartioimisliikkeeseen hyväksyy sisäasiainministeriö. Tutkinnot - Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto 3.5 Nuohous Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Pelastustoimilain (561/1999) 39 §:n mukaan nuohoojalla tai nuohoustyöstä vastaavalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 18 Vaatimusten tarkempi määrittely Osaamisvaatimukset on määritelty tutkinnon perusteissa. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Ammatinharjoittamisoikeuden saa suorittamalla nuohoojan ammattitutkinnon. Tutkinnot - Nuohoojan ammattitutkinto 3.6 Kylmäalan laitteiden asennus ja huolto a) Vastuuhenkilö Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Kansallisen lainsäädännön taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY 2037/ 2000) otsonikerrosta heikentävistä aineista. Otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorivetyjä sisältävien laitteiden huollosta sekä huoltotoimintaa ja jätehuoltoa suorittavien pätevyysvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1187/2001) ja sen muutoksen (1239/2003) mukaan - kylmäaineita 3 kiloa tai enemmän sisältäviä laitteita asentavan ja huoltavan toiminnanharjoittajan pääasiallisessa palveluksessa tulee olla vastuuhenkilö, joka täyttää asetuksen liitteen 3 kohdan 1a pätevyysvaatimukset - kylmäaineita enintään 3 kiloa sisältäviä laitteita asentavan ja huoltavan toiminnanharjoittajan pääasiallisessa palveluksessa tulee olla vastuuhenkilö, joka täyttää asetuksen liitteen 3 kohdan 2a pätevyysvaatimukset Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x 19 - jos toiminnanharjoittaja asentaa tai huoltaa kulkuvälineiden tai työkoneiden ilmastoinnin jäähdytyslaitteita taikka kulkuvälineisiin ja työkoneisiin kiinteästi asennettuja tai moottoriajoneuvoissa kuljetettavaksi tarkoitettuja kylmälaitteita, hänen pääasiallisessa palveluksessaan tulee olla vastuuhenkilö, joka täyttää asetuksen liitteen 3 kohdan 5 a pätevyysvaatimukset. Liite 3. Vaatimusten tarkempi määrittely Yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävät laitteet 1a) Vastuuhenkilön pätevyysvaatimukset Pohjakoulutuksena jokin seuraavista i) kylmäalalle soveltuva vähintään teknikkotasoinen tutkinto, ii) kylmäalan erikoisammattitutkinto tai iii) kylmäalan ammattitutkinto. Työkoke- muksena vaaditaan vähintään kahden vuoden työkokemus kylmäalalla. Vaadittavat osaamisalueet ovat i) kylmäalaan liittyvän työturvallisuus-, terveys- ja ympä- ristölainsäädännön tuntemus, ii) kylmäalan standardien tuntemus, iii) kylmäaineen käsittelyn tuntemus ja taidot (jäähdytysaineen käsittely, henkilökohtaiset suojaimet, vuotojen ehkäisy), iv) jäähdytystekniikan tuntemus (jäähdytysprosessi, jäähdytysnesteet, jäähdytysosat ja tarvik- keet, sähkö- ja valvontatoiminnat, ylläpito, korjaus, toimintakaaviot, jäähdytysjärjestelmät, lämpö- ja painelaskelmat, jäähdytysjärjestelmistä tulevan tiedon analysointi) sekä v) tiedot energiatehokkuudesta ja energiansäästöstä. Kylmäalalle soveltuvan vähintään teknikkotason tutkinnon suorittaneelta vaaditaan vain edellä mainittujen lainsäädäntöosien suorittamista. Enintään 3 kiloa kylmäainetta sisältävät laitteet 2a) Vastuuhenkilön pätevyysvaatimukset Pohjakoulutuksena jokin seuraavista: i) kotitalouskonealan erikoisammattitutkinto tai ammattitutkinto, ii) kiinteiden jäähdytys- tai ilmastointilaitteiden taikka lämpöpumppujen asennukseen ja huoltoon soveltuva erikoisammattitutkinto tai ammattitutkinto, iii) edellä mainittujen laitteiden asennukseen ja huoltoon soveltuva perustutkinto tai vastaava tutkinto. Lisäksi työkokemuksena vaaditaan vähintään vuoden työkokemusta kylmäalalta. Ilman edellä todettua pohjakoulutusta pätevyysvaatimuksen täyttäminen edellyttää vähintään kolmen vuoden työkokemusta oman alan töistä ja riittävät alan perustiedot sisältäen vaadittavissa osaamisalueissa mainitut asiat. Kiinteillä jäähdytys- tai ilmastointilaitteilla tarkoitetaan tässä muita kuin kohdassa 5 tarkoitettuja laitteita. Vaadittavat osaamisalueet ovat i) kylmäaineiden käsittely, tuntemus ja taidot (jäähdytys- aineen käsittely, henkilökohtaiset suojaimet, vuotojen ehkäisy), ii) oman alan kylmäalaan liittyvän työturvallisuus-, terveys- ja ympäristölainsäädännön tuntemus sekä iii) perehtyneisyys työssä tarvittaviin laitteisiin ja oikeisiin työtapoihin. Kulkuvälineiden tai työkoneiden kylmälaitteiden asennuksen ja huollon pätevyysvaatimukset 5a) Vastuuhenkilön pätevyysvaatimukset Vastuuhenkilön pätevyysvaatimuksena on i) 1–2 kohdassa tarkoitettu vastuuhenkilön päte- vyysvaatimus, ii) kulkuvälineen tai työkoneen huoltoon soveltuva, vähintään teknikko- tai 20 työteknikkotasoinen tutkinto ja kahden vuoden työkokemus kyseisten kulkuvälineiden tai työkoneiden huollosta, iii) soveltuva autoalan erikoisammattitutkinto tai ammattitutkinto ja kahden vuoden työkokemus kyseisten kulkuvälineiden tai työkoneiden huollosta taikka iv) kulkuvälineiden tai työkoneiden asennukseen ja huoltoon liittyvä perustutkinto ja vähintään kolme vuotta kokemusta alan töistä. Ilman edellä todettua pohjakoulutusta pätevyysvaati- muksen täyttäminen edellyttää vähintään viiden vuoden työkokemusta alan töistä ja riittävät alan perustiedot sisältäen vaadittavissa osaamisalueissa mainitut asiat. Vaadittavat osaamisalueet ovat i) perehtyneisyys kyseiseen kylmä- tai ilmastointilaitetyyp- piin, ii) perehtyneisyys työssä tarvittaviin laitteisiin ja oikeisiin työtapoihin, sekä iii) perehty- neisyys oman alan terveys-, turvallisuus- ja ympäristönsuojelumääräyksiin. Kulkuvälineen tai työkoneen kylmälaitteen valmistajan tai maahantuojan antama koulu- tus voidaan hyväksyä osaksi i-ii kohdassa vaadittujen osaamisalueiden mukaisen pätevyyden osoittamista. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä turvatekniikan keskukselle toiminnasta ilmoitus, josta mm. ilmenee, että vastuuhenkilöllä on vaadittu pätevyys. Tutkinnot - Kylmäasentajan ammattitutkinto - Kylmämestarin erikoisammattitutkinto - Kotitalouskoneasentajan ammattitutkinto b) Asennus- ja huolto Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Kansallisen lainsäädännön taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY 2037/ 2000) otsonikerrosta heikentävistä aineista. Otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorivetyjä sisältävien laitteiden huollosta sekä Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x x 21 huoltotoimintaa ja jätehuoltoa suorittavien pätevyysvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1187/2001) ja sen muutoksen (1239/2003) mukaan - kylmäaineita 3 kiloa tai enemmän sisältäviä laitteita asentavan ja huoltavan toiminnanharjoittajan pääasiallisessa palveluksessa tulee olla vastuuhenkilö, joka täyttää tämän asetuksen liitteen 3 kohdan 1a pätevyysvaatimukset. Vastuuhenkilön valvonnassa toimivan asennus- ja huoltohenkilöstön tulee täyttää liitteen 3 kohdan 1b pätevyysvaatimukset. - kylmäaineita enintään 3 kiloa sisältäviä laitteita asentavan ja huoltavan toiminnanharjoittajan pääasiallisessa palveluksessa tulee olla vastuuhenkilö, joka täyttää tämän asetuksen liitteen 3 kohdan 2a pätevyysvaatimukset. Vastuuhenkilön valvonnassa toimivan asennus- ja huoltohenkilöstön tulee täyttää liitteen 3 kohdan 2b pätevyysvaatimukset. - jos toiminnanharjoittaja asentaa tai huoltaa kulkuvälineiden tai työkoneiden ilmastoinnin jäähdytyslaitteita taikka kulkuvälineisiin ja työkoneisiin kiinteästi asennettuja tai moottoriajoneuvoissa kuljetettavaksi tarkoitettuja kylmälaitteita, hänen pääasiallisessa palveluksessaan tulee olla vastuuhenkilö, joka täyttää tämän asetuksen liitteen 3 kohdan 5 a pätevyysvaatimukset. Vastuuhenkilön valvonnassa toimivan asennus- ja huoltohenkilöstön tulee täyttää liitteen 3 kohdan 5 b pätevyysvaatimukset. Liite 3. Vaatimusten tarkempi määrittely Yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävät laitteet 1b) Asennus- ja huoltohenkilökunnan pätevyysvaatimukset Riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti kylmäalan asennus- ja huoltotöitä sekä valvomaan niitä katsotaan henkilö, joka on suorittanut i) kylmäalan erikoisammattitutkinnon tai ammattitutkinnon, ii) kylmäalalle soveltuvan perustutkinnon tai vastaavan tai perustutkin- non osan taikka osat, joka sisältää tai jotka sisältävät 1 a kohdassa vaaditut osaamisalueet työ- turvallisuudesta, kylmäaineen käsittelystä, jäähdytystekniikasta ja energiatehokkuudesta ja sen jälkeen hankkinut vuoden työkokemuksen kyseisistä kylmäalan töistä taikka iii) hankkinut kolmen vuoden työkokemuksen kyseisistä kylmäalan töistä ja riittävät alan perustiedot sisäl- täen osaamisalueet työturvallisuudesta, kylmäaineen käsittelystä, jäähdytystekniikasta ja ener- giatehokkuudesta. Enintään 3 kiloa kylmäainetta sisältävät laitteet 2b) Asennus- ja huoltohenkilökunnan pätevyysvaatimukset Riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti oman alan asennus- ja huoltotöitä sekä valvomaan niitä katsotaan henkilö, joka on suorittanut i) kotitalouskonealan ammattitutkin- non tai kiinteiden jäähdytys- tai ilmastointilaitteiden taikka lämpöpumppujen asennukseen ja huoltoon soveltuvan ammattitutkinnon, ii) edellä mainittujen laitteiden asennukseen ja huoltoon soveltuvan perustutkinnon tai vastaavan tai perustutkinnon osan taikka osat, joka sisältää tai jotka sisältävät asianomaisten laitteiden toiminnan ja niiden korjaustoimenpiteiden tuntemuksen taikka iii) hankkinut vuoden työkokemuksen kyseisistä alan töistä ja riittävät 22 alan perustiedot työturvallisuudesta ja kylmäaineen käsittelystä. Kiinteillä jäähdytys- tai ilmas- tointilaitteilla tarkoitetaan tässä muita kuin kohdassa 5 tarkoitettuja laitteita. Kulkuvälineiden tai työkoneiden kylmälaitteiden asennuksen ja huollon pätevyysvaatimukset 5b) Asennus- ja huoltohenkilökunnan pätevyysvaatimukset Riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti oman alan asennus- ja huoltotöitä sekä valvomaan niitä katsotaan henkilö, jolla on i) 1?2 kohdassa tarkoitettu asennus- ja huoltohen- kilökunnan pätevyys, ii) kulkuvälineen tai työkoneen huoltoon soveltuva ammattitutkinto tai perustutkinto taikka iii) vähintään vuoden työkokemus kyseisen kulkuvälineen tai työkoneen korjausalan töistä ja riittävät perustiedot työturvallisuudesta ja kylmäaineen käsittelystä. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Ammatinharjoittamisoikeuden saa tutkintotodistuksella ja työkokemuksella. Tutkinnot - Talotekniikan perustutkinto, LVI-asentaja, kylmäasennus - Kylmäasentajan ammattitutkinto - Kylmämestarin erikoisammattitutkinto - Kotitalouskoneasentajan ammattitutkinto 3.7 Painelaitteet Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Painelaitelain (869/1999) 10 §:n mukaan painelaitteen omistajan ja haltijan on nimettävä rekisteröitävän painelaitteen käytön valvojaksi henkilö, jolla on tehtävään vaadittu pätevyys ja riittäväksi katsottava painelaitteen rakennetta, käyttöä ja kunnossapitoa koskeva asiantuntemus. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 23 Vaatimusten tarkempi määrittely Kattilalaitosten käytönvalvojien pätevyyskirjoista annetun asetuksen (891/1999) mukaan käytön valvojalla tulee olla pätevyyskirja (B-koneenhoitajakirja, A-koneenhoitajakirja, ali- konemestarikirja, konemestarikirja tai ylikonemestarikirja), joka riippuu kattilalaitoksen teholuvusta ja suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta siten kuin on annettu kauppa- ja teol- lisuusministeriön päätöksessä painelaiteturvallisuudesta (KTMp 953/1999, 24 §). Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Alikonemestarin-, a-koneenhoitajan- ja b-koneenhoitajankirjan myöntää valvontaviranomai- nen (Turvatekniikan keskus), mikäli hakijalla on asetuksen (891/1999) mukainen työkoke- mus ja koulutus (tai B-koneenhoitajan osalta koulutus tai todistus siitä, että hakijalla on riittävät tiedot höyry- ja kuumavesikattilan rakenteesta, varusteista ja käytöstä sekä painelait- teita koskevista tärkeimmistä säännöksistä). Tutkinnot - Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto 3.8 Nosturien käyttö a) Ajoneuvonosturinkuljettaja Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (126/2002) mukaan ajoneuvonosturin kuljettajalla on oltava asianmukainen alan ammattitutkinto ja torninosturin kuljettajalla on oltava tällaisen tutkinnon soveltuva osa. Vaatimusten tarkempi määrittely Osaamisvaatimukset on määritelty ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinnon perusteissa. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 24 Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Ammatinharjoittamisoikeuden saa suorittamalla ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinnon. Tutkinnot - Ajoneuvonosturinkuljettaja b) Torninosturin kuljettaja Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (126/2002) mukaan ajoneuvonosturin kuljettajalla on oltava asianmukainen alan ammattitutkinto ja torninosturin kuljettajalla on oltava tällaisen tutkinnon soveltuva osa. Vaatimusten tarkempi määrittely Osaamisvaatimukset on määritelty talonrakennusalan ammattitutkinnon perusteissa. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Ammatinharjoittamisoikeuden saa suorittamalla talonrakennusalan ammattitutkinnosta osan torninosturin kuljetus. Tutkinnot - Talonrakennusalan ammattitutkinto Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 25 c) Kuormausnosturin kuljettaja Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (856/1998) mukaan, jos kuormausnostu- rin kuormamomentti on yli 25 tonnimetriä ja jos sitä käytetään tai jos se on tarkoitettu käy- tettäväksi muuhun kuin pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen, sen kuljettajalla tulee olla asi- anomainen ammattitutkinto tai sen osa. Vaatimusten tarkempi määrittely Osaamisvaatimukset on määritelty ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinnon perusteissa. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Ammatinharjoittamisoikeuden saa suorittamalla ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkin- nosta osan kuormausnosturin käyttö asennustyössä. Tutkinnot - Ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 26 d) Satamanosturin ja kansikoneen kuljettaja Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (633/ 2004) mukaan satamanosturin ja kansikoneen kuljettajalla on oltava asianmukainen alan ammattitutkinto tai sen soveltuva osa. Vaatimusten tarkempi määrittely Osaamisvaatimukset on määritelty lastinkäsittelyalan ammattitutkinnon perusteissa. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Ammatinharjoittamisoikeuden saa suorittamalla lastinkäsittelyalan ammattitutkinnosta satamanosturin ja kansikoneen kuljettajaa koskevan osat. Tutkinnot - Lastinkäsittelyalan ammattitutkinto Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 27 3.9 Asbestityöt Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Valtioneuvoston päätös asbestityöstä (1380/1994) määrää, että asbestia sisältävien rakennus- ten ja rakenteiden purkamista, asbestin poistamista niistä, asbestirakenteiden koteloimista ja peittämistä, asbestisiivousta tai asbestipitoisten jätteiden kokoamista ja viimeistelyä työpaikalta pois kuljetettaviksi (asbestipurkutyötä) saa tehdä vain sellainen työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja, jonka työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on valtuuttanut tällaista työtä tekemään. Työministeriö voi tarvittaessa määrätä yhden työsuojelupiirin työsuojelutoimiston myön- tämään valtakunnallisesti valtuutukset. Vaatimusten tarkempi määrittely Asbestityöstä annetun valtioneuvoston päätöksen (1380/1994) 17 §:n mukaan asbestipurku- työkoulutuksen tulee sisältää asbestin ominaisuuksia ja terveysvaikutuksia, tarpeellisia suojaus- toimenpiteitä sekä purkutyötekniikkaa koskevat jaksot. Lisäksi koulutuksen tulee sisältää perusteelliset käytännön purkutyöharjoitukset. Koulutuksen hyväksymisestä määrää työministeriö erikseen. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Työsuojelutoimiston on annettava valtuutus hakijalle, jos seuraavat edellytykset on täytetty: 1) työsuojelutoimisto on todennut hakijan päteväksi tekemään asbestipurkutyötä tämän päätöksen ja muiden tällaista työtä koskevien määräysten mukaisesti; 2) työnjohtajat ja työntekijät ovat saaneet tai itsenäinen työnsuorittaja on saanut 17 §:ssä tarkoitetun koulutuksen asbestipurkutyöhön; 3) työnjohtajille ja työntekijöille tai itsenäiselle työnsuorittajalle on tehty asbestityötä tekevien lääkärintarkastuksista annetussa työsuojeluhallituksen päätöksessä tarkoitettu Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 28 terveystarkastus ja lääkäri on todennut heidät terveydentilaltaan soveltuvaksi asbestinpurkutöihin; sekä 4) hakijalla on käytössään asianmukaiset laitteet ja muut varusteet. Tutkinnot Talonrakennusalan ammattitutkintoon kuuluu yhtenä valinnaisena osana asbestityöt. Perus- teissa mainitaan tämän tutkinnon osan vastaavan valtioneuvoston päätöksessä (VNp 1380/94) määritetyn koulutuksen vaatimuksia. 3.10 Sähkötyöt, sähköturvallisuustutkinnot a) Sähkötöiden johtaja ja käytön johtaja Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Sähköturvallisuuslain (410/1996) mukaan sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkö- laitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavilla edellytyksillä: 1) töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus (töiden johtaja); 2) itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla luonnollisella henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito; sekä 3) käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja määräykset. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (516/1996) sähköalan töistä, muutettu kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella (28/2003), määritetään oikeus ja kelpoisuus (sähköpäte- vyys 1, sähköpätevyys 2 ja sähköpätevyys 3) toimia sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana erilaisissa sähkötöissä. Sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x 29 Rajoitettu sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan enintään 1 000 voltin vaihtojännitteis- ten ja 1 500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä enintään 20 kilovoltin nimellisjännitteisten sähkölaitteistojen käytön johtajana. Sähköpätevyys 2 oikeuttaa toimimaan enintään 1 000 voltin vaihtojännitteisten ja 1 500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana. Sähköpätevyys 3 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana enintään 1 000 voltin vaihtojännitteiseen ja 1 500 voltin tasajännitteiseen verkkoon liitettäväksi tarkoitettujen sähkölaitteiden ja niihin verrattavien sähkölaitteistojen korjaustöissä. Korjaustöihin rinnaste- taan sähkölaitteeseen verrattavan sähkölaitteiston kokoonpanoon liittyvät sähkötyöt, johon kuuluu myös laitteen tai laitteiston yksittäisen syöttöjohdon asentamisen asennusrasialta tai keskukselta lähtien. Kokoonpanotyöhön ei katsota kuuluvan keskusten laajennuksia tai muutoksia. Vaatimusten tarkempi määrittely Turvatekniikan keskus (TUKES) määrittää osaamisvaatimukset ja laatii tehtävät turvallisuus- tutkintoihin. Turvallisuustutkinnot suoritetaan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon näytön yhteydessä. Todistuksen antaa oppilaitos. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Sähköturvallisuuslain (410/1996) mukaan kelpoisuuden arvioi ja pätevyystodistuksen antaa arviointilaitos, jonka nimeää ja jonka nimeämisen peruuttaa ministeriö. Ministeriö on nimen- nyt arviointilaitokseksi Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n. Tämä myöntää hakemukses- ta sähköpätevyyden (1, 2 tai 3) edellyttäen, että henkilöllä on pätevyyteen vaadittava koulu- tus ja työkokemus sekä ko. turvallisuustutkinto suoritettuna. Tutkinnot Sähköturvallisuustutkinnot on sisällytetty seuraaviin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin erillisenä moduulina: - Automaatioasentajan ammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 3) - Elektroniikka-asentajan ammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 3) - Kiskoliikenteen turvalaiteasentajan ammattitutkinnot (sähköturvallisuustutkinto 2) - Kotitalouskoneasentajan ammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 3) - Sähköasentajan ammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 2 tai 1) - Sähkölaitosasentajan ammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 2 tai 1) - Tietokoneasentajan ammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 3) - Automaatioyliasentajan erikoisammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 3) - Elektroniikkayliasentajan erikoisammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 3) - Sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 2 tai 1) - Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 2 tai 1) - Tietokoneyliasentajan erikoisammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 3) - Kylmäasentajan ammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 3) - Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 3) - Kylmämestarin erikoisammattitutkinto (sähköturvallisuustutkinto 3) 30 b) Asennus ja huolto Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Sähköturvallisuuslain (410/1996) mukaan sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkö- laitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavilla edellytyksillä: 1) töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus (töiden johtaja); 2) itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla luonnollisella henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito; sekä 3) käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja määräykset. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (516/1996) sähköalan töistä, muutettu kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella (28/2003), määritetään riittävä ammattitaito tehdä itsenäi- sesti oman alansa sähkö- ja käyttötöitä sekä valvoa niitä. Riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti oman alansa sähkö- ja käyttötöitä ja valvomaan niitä katsotaan henkilö, joka on kyseisiin töihin opastettu ja joka on: 1) suorittanut sähköalan diplomi-insinöörin tai tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon (insinööri amk) taikka insinöörin tai teknikon tutkinnon; 2) suorittanut sähköalan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon taikka vastaavan tutkinnon; 3) suorittanut hyväksytysti sähköalan oppisopimuskoulutuksen; 4) suorittanut sähköalan kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan koulutuksen ja sen jälkeen hankkinut vuoden työkokemuksen kyseisistä sähköalan töistä; 5) suorittanut sähköalan kaksivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan koulutuksen ja sen jälkeen hankkinut kahden vuoden työkokemuksen kyseisistä sähköalan töistä; Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x x 31 6) suorittanut yhden vuoden pituisen sähköalan koulutuksen ja sen jälkeen hankkinut kolmen vuoden työkokemuksen kyseisistä sähköalan töistä; taikka 7) hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen kyseisistä sähköalan töistä ja riittävät alan perustiedot. Jos kyse on yksittäiseen sähkölaite- tai sähkölaitteistoryhmään kohdistuvista sähköalan töistä, riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti kyseisiä töitä katsotaan 1 momentista poiketen henkilö: 1) jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisistä sähköalan töistä; tai 2) joka on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisesti ammattitutkinnon ja siihen sisältyvänä osan, jonka Opetushallitus on vahvistanut tutkinnon perusteissa tämän pykälän edellyttämäksi sähköalan osaamisvaatimukseksi, ja sen jälkeen hankkinut vuoden työkokemuksen kyseisistä sähköalan töistä. Vaatimusten tarkempi määrittely Osaamisvaatimukset on määritelty tarkemmin opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteissa. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Pätevyys osoitetaan tutkintotodistuksella ja työkokemuksella. Tutkinnot - Sähköalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 3.11 Vaarallisten aineiden kuljettaminen Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x 32 Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Kansallinen lainsäädäntö perustuu Suomen ratifioimaan vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehtyyn eurooppalaiseen sopimukseen (European Agreement concerning inter- national carriage of Dangerous goods by Road, ADR; valtiosopimus 23/1979). Vaarallisten aineiden kuljetuksista annetun lain (719/1994) mukaan sillä, joka kuljettaa vaarallisia aineita tiellä, on oltava ajokortin lisäksi vaarallisten aineiden kuljettamiseen oikeut- tava ajolupa siten kuin siitä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Ajoluvan saamiseksi edellytettävästä koulutuksesta, kokeista ja ajoluvasta sekä koulutuksen antajasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Vaatimusten tarkempi määrittely Vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetun asetuksen (1112/1998) mukaan vaarallis- ten aineiden kuljettamiseen tiellä oikeuttavaa ajolupaa (ADR-ajolupa) varten annettavan koulutuksen tarkoituksena on antaa asianomaiselle henkilölle tiedot vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvistä riskeistä, perustiedot onnettomuustilanteiden välttämiseksi sekä tiedot onnettomuustilanteissa tarvittavista välttämättömistä toimenpiteistä henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi sekä onnettomuuden vaikutusten rajoittamiseksi. Koulutus jakaantuu peruskurssiin (perusajolupa), säiliökurssiin (säiliöajolupa), täydennys- kurssiin sekä radioaktiivisia aineita koskevaan tiedostavaan koulutukseen. Koulutuksen tarkemmasta kurssijaosta sekä kurssien sisällöstä ja pituudesta säädetään ministeriön päätök- sellä. Koulutusta ADR-ajolupaa varten saavat antaa vain Ajoneuvohallintokeskuksen hyväksy- mät yhteisöt. Ajoneuvohallintokeskus myöntää kirjallisesta hakemuksesta koulutusluvan, jos hakijalla katsotaan olevan edellytykset koulutuksen antamiseen. Ajolupakokeeseen pääsemisen edellytyksenä on, että hakija on osallistunut vaarallisten aineiden kuljettajan ajolupaa varten annettavaan koulutukseen. Kokeessa tutkittavan on osoitettava, että hänellä on vaarallisia aineita kuljettavien ajoneuvojen kuljettajan ammatissa vaadittavat tiedot ja taidot niistä kuljetuksista, joita koskevaan koulutukseen hän on koetta varten osallistunut. Ministeriö antaa tarkempia säännöksiä eri kursseihin perustuvista ajolupakokeista. Ajo- neuvohallintokeskus laatii luettelon kokeissa käytettävistä kysymyksistä, ja se voi antaa ohjeita ministeriön antamien säännösten soveltamisesta. Ajolupa myönnetään olemaan voimassa enintään viisi vuotta myöntämispäivämäärästä. Ajoluvan voimassaoloaikaa voidaan jatkaa enintään viidellä vuodella, jos hakija täyttää ajo- luvan myöntämiselle asetetut vaatimukset sekä on osallistunut aikaisintaan ajoluvan voimassa- oloajan päättymistä edeltävän 12 kuukauden aikana täydennyskurssille ja suorittanut hyväk- sytysti sitä vastaavan kokeen. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen ADR-ajoluvan myöntää Ajoneuvohallintokeskus. Tutkinnot - Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen koulutusohjelma - Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto - Lentoasemapalvelujen ammattitutkinto 33 3.12 Henkilöliikenteen harjoittaja Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Joukkoliikenneluvan myöntämisen edellytykset Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) mukaan joukkoliiken- nelupa on myönnettävä hakijalle, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan, on vakavarainen, hyvämaineinen, ammattitaitoinen sekä muutoinkin henkilönä sopiva harjoittamaan henkilö- liikennettä. Hakija tai liikenteestä vastaava henkilö on katsottava ammattitaitoiseksi, jos: 1) hän on suorittanut hyväksytysti linja-autoliikenteen yrittäjäkurssin liikenneministeriön hyväksymässä oppilaitoksessa; ja 2) hänellä on käytännön kokemusta liikennealalta. Yrittäjäkurssia ei vaadita henkilöltä, jolla on vähintään viisi vuotta jatkunut käytännön koke- mus henkilöliikennettä harjoittavan yrityksen johtotehtävissä. Hänen on kuitenkin suoritet- tava hyväksytysti kurssin loppukoe. Vaatimusten tarkempi määrittely Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun asetuksen (666/1994) mukaan joukkolii- kenneluvan myöntämisen edellytyksenä oleva yrittäjäkurssi käsittää vähintään 160 oppitun- tia. Kurssin opetussisältöön ja sen loppukokeeseen tulee kuulua ainakin ne aihepiirit, jotka on mainittu neuvoston direktiivissä maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavara- ja henkilö- liikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toi- menpiteistä näiden liikenteenharjoittajien sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen edistämiseksi (96/26/EY, osin muutettu direktiivillä 98/76/EY). Oppilaitos antaa yrittäjäkurssista ja pakollisesta, hyväksytystä kirjallisesta loppukokeesta todistuksen. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x 34 Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Joukkoliikenneluvan myöntää lääninhallitus. Tutkinnot - Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon yrittäjyysosa 3.13 Tavaraliikenteen harjoittaja Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annettu lain (342/91,muutos 574/1994) mukaan liikennelupa on myönnettävä hakijalle, joka on hyvämaineinen, ammattitaitoinen, vakavarai- nen ja muutoinkin henkilönä sopiva harjoittamaan liikennettä. Lain 342/91 (muutos 1350/2001) mukaan ammattitaidon hankkimiseksi järjestetään liikenneyrittäjäkoulutusta. Koulutusta voivat antaa ne oppilaitokset, jotka liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyy tähän tarkoitukseen ottaen huomioon koulutuksen tarpeen ja oppilaitoksen edellytykset soveltuvan koulutuksen antamiseen. Vaatimusten tarkempi määrittely Luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun asetuksen (924/1999) mukaan tavaraliiken- teen yrittäjäkurssin pituus on vähintään 140 oppituntia. Kurssin opetussisältöön ja sen loppukokeeseen tulee kuulua ainakin ne aihepiirit, jotka on mainittu neuvoston direktiivissä maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä näiden liikenteenharjoit- tajien sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen edistämiseksi (96/26/EY, osin muutettu direktiivillä 98/76/EY). Liikenneyrittäjäkoulutusta antava oppilaitos antaa kurssista ja pakollisesta, hyväksytystä kirjallisesta loppukokeesta todistuksen. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x 35 Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Liikenneluvan myöntää hakijan kotipaikan lääninhallitus. Tutkinnot - Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinnon yrittäjyysosa 3.14 Terveydenhuolto Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994, muutos 1030/2000) ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994, muutos 824/1999): Laissa (2 §) terveydenhuollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka saa ammatin- harjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö) tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut ammattihenkilö) ja henkilöä, jolla on oikeus käyttää asetuksella säädettyä terveyden- huollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö). Laillistettu, luvan saanut tai nimikesuojattu ammattihenkilö on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään asianomaista ammattinimikettä. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Tämä ei kuitenkaan estä, jollei laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä, laillistettuja, luvan saaneita tai nimikesuojat- tuja ammattihenkilöitä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toimi- masta toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyiden ja terveyspalveluiden tuottamisen kannalta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta ammat- tihenkilöille ammatinharjoittamisoikeuden suoritetun koulutuksen ja tutkinnon perusteella. Asetuksen 1 § luettelee nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeet. Luettelossa mainitaan opetushallinnon tutkintojärjestelmään tällä hetkellä kuuluvista tutkintonimikkeistä lähihoitaja (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto) ja koulutettu hieroja (hierojan ammatti- tutkinto). Asetuksen 2 §:n mukaan koulutetun hierojan ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan opetushallituksen toimialaan kuuluvassa oppilaitoksessa annettavaa hierojan koulutusta tai terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymää muuta koulutusta. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x 36 Vaatimusten tarkempi määrittely Lain (1030/2000) 7 §:n mukaan oikeus käyttää asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä on Suomen kansalaisella ja ulkomaalaisella, joka on suorittanut asianomaiseen ammattiin johtavan tai sitä vastaavan koulutuksen Suomessa tai jossakin muussa EU/ ETA -valtiossa, sekä talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa vastaa- van koulutuksen, jonka terveydenhuollon oikeusturvakeskus on hakemuksesta hyväksynyt. Lain (1030/2000) 24a §:n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekiste- riin merkitään ammattihenkilöistä mm. seuraavat tiedot: nimi, henkilötunnus, kotiosoite, toimiminen itsenäisenä ammatinharjoittajana, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittami- nen tai poistaminen, ammatinharjoittamislupa ja sen peruuttaminen samoin kuin oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä ja sen kieltäminen sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan taikka nimikesuojauksen perusteena olevasta koulu- tuksesta. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta tulee erikseen hakea rekisteröintiä. Rekisteröinti on pakollinen itsenäisesti ammattia harjoittaville nimikesuojatuille terveydenhuollon ammatti- henkilöille. Rekisteröinti on maksullinen. Tutkinnot - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja - Hierojan ammattitutkinto 3.15 Elintarvikehygieeninen osaaminen Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Terveydensuojelulain (763/1994, muutos 691/2001) mukaan toiminnanharjoittajan on vastattava siitä, että elintarvikehuoneistossa työskentelevällä on tehtäviensä suorittamisen kannalta riittävä elintarvikehygieeninen osaaminen ja että häntä tarvittaessa koulutetaan ja Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 37 neuvotaan elintarvikehygieniassa. Elintarvikehuoneistossa työskentelevältä vaadittavasta elintarvikehygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1115/2001, hygieniaosaamisasetus) mukaan helposti pilaantuvien, pakkaamattomien elintarvikkeiden käsittelyyn osallistuvilta henkilöiltä edellytetään osaamistestin suorittamista tai vastaavien tietojen ja taitojen osoittamista suoritetun tutkinnon tai koulutuksen kautta. Vaatimusten tarkempi määrittely Hygieniaosaamisasetuksen liitteessä 1 on määritelty elintarvikehuoneistossa työskentelevän henkilön hygieniaosaamisvaatimukset. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Hygieniaosaamisasetuksen liitteessä 2 on määritelty ne tutkinnot (suoritettu 1.1.1995 jälkeen), joiden tutkintotodistus käy suoraan osaamistestitodistuksesta sekä hygieniaosaamisen kannalta rinnasteinen koulutus, minkä suoritettuaan henkilö voi saada osaamistodistuksen ilman testiä. Muutoin osaaminen on osoitettava erikseen testaajalle. Tutkinnot (hygieniaosaamisasetuksen liitteen 2 mukaisesti) Ammatilliset perustutkinnot - elintarvikealan perustutkinto - catering-alan perustutkinto - hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto - hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinto - koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualan perustutkinto - kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto - myynti- ja asiakaspalvelun perustutkinto - ruokapalvelun perustutkinto - kalatalouden perustutkinto Ammattitutkinnot - ammattikondiittorin ammattitutkinto - ammattileipurin ammattitutkinto - elintarvikejalostajan ammattitutkinto - elintarviketeollisuuden ammattitutkinto - kondiittorin ammattitutkinto - leipomoteollisuuden ammattitutkinto - leipurin ammattitutkinto - lihanjalostajan ammattitutkinto - lihateollisuuden ammattitutkinto - maidonjalostajan ammattitutkinto - meijeriteollisuuden ammattitutkinto - kokin ammattitutkinto - ravintolakokin ammattitutkinto - suurtalouskokin ammattitutkinto 38 - myynnin ammattitutkinto - kuluttajamyynnin suuntautumisvaihtoehto (mikäli näyttöympäristö on elintarvikemyymälä) - kalanjalostajan ammattitutkinto - porotalouden ammattitutkinto - viinin tuotannon ammattitutkinto - kalanviljelijän ammattitutkinto - luonnontuotealan ammattitutkinto Erikoisammattitutkinnot - elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto - kondiittorimestarin erikoisammattitutkinto - leipurimestarin erikoisammattitutkinto - dieettikokin erikoisammattitutkinto - hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto - ruokamestarin erikoisammattitutkinto Hygieniaosaamisen kannalta rinnasteinen koulutus Henkilö, joka on 1.1.1995 jälkeen suorittanut tutkinnon tai koulutuksen, joka vastaa elin- tarvikehygienian osalta sisällöltään ja laajuudeltaan jotain kohdan 1 tutkinnoista, voi saada hygieniaosaamistodistuksen ilman erillistä testausta esittämällä koulutuksesta annetun todis- tuksen tai otteen opintosuoritusrekisteristä osaamistestaajalle. Rinnasteiseksi koulutukseksi katsotaan elintarvikkeiden käsittelyä edellyttävien työ- tehtävien hallintaan tähtäävä koulutus, jonka kesto on vähintään 20 opintoviikkoa tai 800 tuntia. Rinnasteiseksi koulutukseksi katsotaan myös erilliset kurssit, tutkinnon osat tai valin- naiset opintokokonaisuudet. Opetushallitus antaa tarvittaessa asiasta lausunnon tapauskohtaisesti. Henkilö, joka on suorittanut opinnot, joihin on sisältynyt vähintään 1 opintoviikko tai 40 tuntia elintarvikehygienian opetusta osana korkeakoulututkintoa voi saada osaamistodis- tuksen ilman erillistä testausta esittämällä koulutuksesta annetun todistuksen tai otteen opin- tosuoritusrekisteristä osaamistestaajalle. Opintosuorituksen vastaanottanut ammattikorkeakoulu tai yliopisto antaa tarvittaessa asiasta lausunnon tapauskohtaisesti. 39 3.16 Alkoholijuomien anniskelupaikan vastaava hoitaja Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Alkoholilain (763/1994, muutos 764/2002) mukaan anniskelupaikassa tulee olla vastaava hoitaja ja hänellä tarpeellinen määrä sijaisia, jotka anniskeluluvan haltija määrää. Vastaavan hoitajan ja hänen sijaistensa tulee olla sopivia tehtävään ja heillä tulee olla koulutuksen tai kokemuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito. Vaatimusten tarkempi määrittely Koulutuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito edellyttää vähintään yhden vuoden pää- toimista ravitsemisalan koulutusta, jos opetusohjelmaan sisältyy alkoholijuomien anniskeluun liittyvää opetusta ja käytännön harjoittelua. Kokemuksen kautta hankittu riittävä ammatti- taito edellyttää vähintään kahden vuoden päätoimista työskentelyä alkoholijuomien anniske- lussa ja ravitsemisalan oppilaitoksen antamaa todistusta siitä, että henkilö hallitsee alkoholi- juomien anniskelua koskevat säännökset. Anniskelupaikassa, jossa anniskellaan yksinomaan käymisteitse valmistettuja enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia, riittävä ammattitaito voidaan edellä esitetystä poiketen todeta ravitsemisalan oppilaitoksen antamalla todistuksella siitä, että henkilö hallitsee alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset. Alkoholijuomien anniskelupaikan vastaavien hoitajan ja tämän sijaisten ammatillisista edellytyksistä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002) mukaan koulu- tuksessa tulee alkoholijuomien anniskelua koskien ottaa huomioon - anniskeluluvan myöntämisen edellytykset - anniskelukiellot alaikäisille ja päihtyneille - anniskelupaikan järjestys, anniskelualue, anniskeluajat, mainonnan rajoitukset ja muut anniskelua koskevat erityiset velvoitteet - vastaavan hoitajan ja muun henkilökunnan tehtävät ja omavalvonta - viranomaisvalvonta ja sanktiot. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 40 Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Ammatinharjoittamisoikeuden saa ravintopalvelun koulutusta antavan oppilaitoksen todis- tuksella tai työkokemuksella ja ravintopalvelun koulutusta antavan oppilaitoksen todistuksella. Tutkinnot - Tarjoilijan ammattitutkinto - Baarimestarin erikoisammattitutkinto 3.17 Merenkulku a) Kuljettaja Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta (1256/97, 24 §) edellyttää, että kotimaanliikenteen liikennealueen I nimetyllä ja rajatulla alueella toimivassa aluksessa, jonka bruttovetoisuus on enintään 100, päälliköllä tulee olla kuljettajankirja. Vaatimusten tarkempi määrittely Kuljettajakirjaan vaaditaan vähintään 18 vuoden ikä, kuljettajan koulutus ja meripalvelua 3 kuukautta sekä lääkärintodistus kelpoisuudesta meripalveluun (kansi- ja konepalvelu). Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Pätevyyskirjat antaa hakemuksesta Merenkulkulaitos. Tutkinnot - Merenkulkualan perustutkinto Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 41 b) Kotimaanliikenteen laivuri Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta (1256/97, 24 §) edel- lyttää, että kotimaanliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 300, päälliköllä tulee olla kotimaanliikenteen laivurinkirja. Vaatimusten tarkempi määrittely Kotimaanliikenteen laivurikirjaan vaaditaan vähintään 18 vuoden ikä, laivurin koulutus ja meripalvelua 16 kuukautta kotimaan liikenteessä sekä lääkärintodistus kelpoisuudesta meri- palveluun (kansipalvelu). Kotimaanliikenteen liikennealueella III liikennöivän matkustaja- aluksen päälliköltä vaaditaan lisäksi 12 kuukauden meripalvelu perämiehenä tai päällikkönä. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Pätevyyskirjat antaa hakemuksesta Merenkulkulaitos. Tutkinnot - Merenkulkualan perustutkinto Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 42 c) Koneenhoitaja Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta (1256/97, 31 §) edellyttää, että kotimaanliikenteen aluksessa, jonka koneteho on 350 kW mutta alle 750 kW, konepäälliköllä tulee olla koneenhoitajankirja. Vaatimusten tarkempi määrittely Koneenhoitajakirjaan vaaditaan vähintään 18 vuoden ikä, koneenhoitajan koulutus ja työ- kokemusta 16 kuukautta (tässä on koko joukko laatua koskevia rajauksia) sekä lääkärintodis- tus kelpoisuudesta meripalveluun (konepalvelu). Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Pätevyyskirjat antaa hakemuksesta Merenkulkulaitos. Tutkinnot - Merenkulkualan perustutkinto Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x 43 d) Vahtimies Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Merenkulussa ulkomaanliikenteen pätevyyskirjoista määrätään kansallisissa säädöksissä (mm. 1256/1997), jotka perustuvat kansainväliseen yleissopimukseen merenkulkijoiden koulutuk- sesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta (STCW 1978) vuonna 1997 tehtyyn muutokseen, joka on Suomessa voimassa presidentin asetuksella (883/2002) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (2001/25/EY) merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta. Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta (1256/97, 11 §) edellyttää, että ennen aluksen ottamista liikenteeseen sille vahvistetaan miehitys. Merenkulku- hallituksen vahvistamassa miehitystodistuksessa määritellään alukselle tulevien vahtimiesten, matruusien, konemiesten ja yleistoimihenkilöiden lukumäärä. Asetuksen 13 § edellyttää, että aluksella työskentelevällä tulee olla tässä asetuksessa määritelty pätevyys. Vaatimusten tarkempi määrittely Aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen (1256/97, 35 §) mukaan vahtimiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan 16 vuoden ikää, kahden kuukauden hyväksyttyä meripalvelua, vahtimiehen koulutusta ja lääkärintodistusta kelpoisuu- desta meripalveluun (kansi- ja konepalvelu). Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Pätevyyskirjat antaa hakemuksesta Merenkulkulaitos. Tutkinnot - Merenkulkualan perustutkinto Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x x 44 e) Matruusi/konemies Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Merenkulussa ulkomaanliikenteen pätevyyskirjoista määrätään kansallisissa säädöksissä (mm. 1256/1997), jotka perustuvat kansainväliseen yleissopimukseen merenkulkijoiden koulutuk- sesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta (STCW 1978) vuonna 1997 tehtyyn muutokseen, joka on Suomessa voimassa presidentin asetuksella (883/2002) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (2001/25/EY) merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta. Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta (1256/97, 11 §) edellyttää, että ennen aluksen ottamista liikenteeseen sille vahvistetaan miehitys. Merenkulku- hallituksen vahvistamassa miehitystodistuksessa määritellään alukselle tulevien vahtimiesten, matruusien, konemiesten ja yleistoimihenkilöiden lukumäärä. Asetuksen 13 § edellyttää, että aluksella työskentelevällä tulee olla tässä asetuksessa määritelty pätevyys. Vaatimusten tarkempi määrittely Aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen (1256/97, 36 §) mukaan matruusin tai konemiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan 18 vuoden ikää, kuuden kuukauden hyväksyttyä meripalvelua yleistoimessa, matruusin tai konemiehen koulutusta ja lääkärintodistusta kelpoisuudesta meripalveluun (kansi- ja konepalvelu). Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Pätevyyskirjat antaa hakemuksesta Merenkulkulaitos. Tutkinnot - Merenkulkualan perustutkinto Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x x 45 f) Pursimies/korjausmies Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Merenkulussa ulkomaanliikenteen pätevyyskirjoista määrätään kansallisissa säädöksissä (mm. 1256/1997), jotka perustuvat kansainväliseen yleissopimukseen merenkulkijoiden koulutuk- sesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta (STCW 1978) vuonna 1997 tehtyyn muutokseen, joka on Suomessa voimassa presidentin asetuksella (883/2002) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (2001/25/EY) merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta. Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta (1256/97, 11 §) edellyttää, että ennen aluksen ottamista liikenteeseen sille vahvistetaan miehitys. Merenkulku- hallituksen vahvistamassa miehitystodistuksessa määritellään alukselle tulevien vahtimiesten, matruusien, konemiesten ja yleistoimihenkilöiden lukumäärä. Asetuksen 13 § edellyttää, että aluksella työskentelevällä tulee olla tässä asetuksessa määritelty pätevyys. Vaatimusten tarkempi määrittely Aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen (1256/97, 37 §) mukaan pursimiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan matruusin pätevyyskirja ja korjausmiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan konemiehen pätevyyskirja, kuuden kuukauden hyväksyttyä meripalvelua matruusin tai konemiehen pätevyyskirjan saamisen jälkeen, laivamekaanikon koulutusta ja lääkärintodistusta kelpoisuudesta meripalveluun (kansi- tai konepalvelu). Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Pätevyyskirjat antaa hakemuksesta Merenkulkulaitos. Tutkinnot - Merenkulkualan perustutkinto Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x x 46 g) Laivasähkömies Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Merenkulussa ulkomaanliikenteen pätevyyskirjoista määrätään kansallisissa säädöksissä (mm. 1256/1997), jotka perustuvat kansainväliseen yleissopimukseen merenkulkijoiden koulutuk- sesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta (STCW 1978) vuonna 1997 tehtyyn muutokseen, joka on Suomessa voimassa presidentin asetuksella (883/2002) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (2001/25/EY) merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta. Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta (1256/97, 11 §) edellyttää, että ennen aluksen ottamista liikenteeseen sille vahvistetaan miehitys. Merenkulku- hallituksen vahvistamassa miehitystodistuksessa määritellään, mikäli aluksella tarvitaan sähkö- mestari, sähkömies tai ei lainkaan erillistä sähköalan asiantuntijaa. Asetuksen 13 § edellyttää, että aluksella työskentelevällä tulee olla tässä asetuksessa määritelty pätevyys. Vaatimusten tarkempi määrittely Aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen (1256/97, 38 §) mukaan laivasähkömiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan 18 vuoden ikää, laiva- sähkömiehen koulutusta ja lääkärintodistusta kelpoisuudesta meripalveluun (konepalvelu). Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Pätevyyskirjat antaa hakemuksesta Merenkulkulaitos. Tutkinnot - Merenkulkualan perustutkinto Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x x 47 h) Vahtiperämies Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Merenkulussa ulkomaanliikenteen pätevyyskirjoista määrätään kansallisissa säädöksissä (mm. 1256/1997), jotka perustuvat kansainväliseen yleissopimukseen merenkulkijoiden koulutuk- sesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta (STCW 1978) vuonna 1997 tehtyyn muutokseen, joka on Suomessa voimassa presidentin asetuksella (883/2002) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (2001/25/EY) merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta. Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta (1256/97, 11 §) edellyttää, että ennen aluksen ottamista liikenteeseen sille vahvistetaan miehitys. Merenkulku- hallituksen vahvistamassa miehitystodistuksessa määritellään, montako vahtiperämiestä aluk- sella edellytetään olevan. Asetuksen 13 § edellyttää, että aluksella työskentelevällä tulee olla tässä asetuksessa määritelty pätevyys. Lisäksi vahtiperämies voi toimia aluksen päällikkönä kotimaanliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus 300–1 000. Mikäli kyseessä on matkustaja-alus, edellytetään lisäksi 12 meripalvelua perämiehenä tai päällikkönä. Lähiliikenteessä aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 1 000, voi toimia päällikkönä henkilö, jolla on vahtiperämiehenkirja ja meripalvelua vahtiperämiehenä vähintään 12 kuukautta (1256/97, 24 §). Vaatimusten tarkempi määrittely Aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen (1256/97, 21 §) mukaan vahtiperämiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan 18 vuoden ikää, vahti- perämiehen koulutusta ja 12 kuukautta hyväksytyn harjoitteluohjelman mukaista meripalve- lua tai koulutuksen lisäksi 36 kuukautta hyväksyttyä meripalvelua tai vahtiperämiehen koulutuksen lisäksi vahtimiehen koulutusta ja 12 kuukauden hyväksyttyä meripalvelusta sekä lääkärintodistusta kelpoisuudesta meripalveluun (kansipalvelu). Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Pätevyyskirjat antaa hakemuksesta Merenkulkulaitos. Pätevyyskirja on uudistettava viiden vuoden välein. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x x 48 Tutkinnot - Merenkulkualan perustutkinto i) Vahtikonemestari Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Merenkulussa ulkomaanliikenteen pätevyyskirjoista määrätään kansallisissa säädöksissä (mm. 1256/1997), jotka perustuvat kansainväliseen yleissopimukseen merenkulkijoiden koulutuk- sesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta (STCW 1978) vuonna 1997 tehtyyn muutokseen, joka on Suomessa voimassa presidentin asetuksella (883/2002) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (2001/25/EY) merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta. Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta (1256/97, 11 §) edellyttää, että ennen aluksen ottamista liikenteeseen sille vahvistetaan miehitys. Merenkulku- hallituksen vahvistamassa miehitystodistuksessa määritellään, montako vahtikonemestaria aluksella edellytetään olevan. Asetuksen 13 § edellyttää, että aluksella työskentelevällä tulee olla tässä asetuksessa määritelty pätevyys. Lisäksi vahtikonemestari voi toimia aluksen konepäällikkönä kotimaanliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 750 kW mutta alle 1500 kW (1256/97, 31 §). Vaatimusten tarkempi määrittely Aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen (1256/97, 27 §) mukaan vahtikonemestarin pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan 18 vuoden ikää, vahti- konemestarin koulutusta ja joko 12 kuukautta hyväksytyn harjoitteluohjelman mukaista palvelua tai meripalvelua ja työkokemusta 24 kuukautta sekä lääkärintodistusta kelpoisuudesta meripalveluun (konepalvelu). Meripalvelun tai työkokemuksen hyväksyttävyy- dessä on useita eri vaihtoehtoja. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Pätevyyskirjat antaa hakemuksesta Merenkulkulaitos. Pätevyyskirja on uusittava viiden vuoden välein. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x x 49 Tutkinnot - Merenkulkualan perustutkinto 3.18 Ilmailuala a) Ilma-alusten huoltohenkilöstö Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnon antamat määräykset ja ohjeet sekä valvonta ja muu viranomaistoiminta perustuvat Suomen ilmailulakiin (281/1995), ICAO:n yleissopi- mukseen (Kansainvälinen siviili-ilmailun yleissopimus) ja sen liitteisiin, Euroopan yhteisön lainsäädäntöön, yhteiseurooppalaisiin ilmailuvaatimuksiin sekä Eurocontrolin ohjeisiin ja määräyksiin. Lentoturvallisuushallinto noudattaa kansainvälisiä normeja. Suomessa kansain- välinen normi saatetaan pääsääntöisesti voimaan suomalaisella ilmailumääräyksellä, ellei se ole suoraan velvoittava. Omia kansallisia normeja laaditaan vain silloin, kun kansainvälisiä normeja ei ole tai ne eivät sovellu suomalaisiin olosuhteisiin. Vaatimusten tarkempi määrittely Lentoturvallisuushallinto antaa toistaiseksi kansalliset ilmailumääräykset ja julkaisee suomen- netut JAR (Joint Aviation Requirements) -vaatimukset. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA aloitti toimintansa syyskuussa 2003 ja ottaa kaikki perustamisasetuksessa sille määrä- tyt tehtävät 42 kuukauden siirtymäajan jälkeen. EASA tulee valmistelemaan ja julkaisemaan pääosan ilmailua koskevista normeista. EASAn aloitettua toimintansa, ja viimeistään siirtymäajan jälkeen maaliskuussa 2007, kansallisten viranomaisten toimivalta määräysten vahvistajana siirtyy pääosin EASAlle, joka julkaisee jatkossa lähes kaikki lentokelpoisuuteen, huoltotoimintaan, lentotoimintaan ja lupakirjoihin liittyvät määräykset. EASAn julkaisemat täytäntöönpanovaatimukset perustu- vat valtaosin JAA:n (Joint Aviation Authorities) JAR:eihin. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x x 50 Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Vaihtoehto 1 Valtuutetun huoltohenkilöstön lupakirja eli JAR-66 -lupakirja voidaan myöntää hakijalle, joka on suorittanut Lentoturvallisuushallinnon hyväksymän JAR-147 mukaisen koulutuksen ja hankkinut vähintään kahden vuoden työkokemuksen alalta. Saadakseen lupakirjan hakijan tulee olla täyttänyt 21 vuotta. Vaihtoehto 2 Lentoturvallisuushallinto järjestää tulevaisuudessa JAR-66 -lupakirjaa hakeville teoriakokeet. Teoriakokeet tulevat perustumaan eurooppalaisten ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestön, JAAn, JAR-66 -kysymyspankkiin. Hyväksytysti suoritetun kokeen lisäksi tullaan vaatimaan vähintään viisi vuotta työkokemusta alalta, jos hakijalla ei ole ennestään mitään teknisen alan ammattikoulutusta. Lentoturvallisuushallinto voi lyhentää työkokemusvaatimusta kolmivuo- tiseksi, jos hakijalla on suoritettuna jokin teknisen alan ammattikoulutus. Tutkinnot - Lentokoneasennuksen perustutkinto b) Lennonjohtajana toimiminen Vaatimukset ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi Ilmailulain (281/95) nojalla ilmailulaitos antaa määräyksiä, jotka määrittävät ilmapalvelukou- lutuksen sisältöä. Ilmailulaitoksen antama määräys (TGR M3-2) sisältää opettajia ja muuta koulutushenkilökuntaa, näiden kelpoisuutta ja tehtäviä, opiskelijavalintaa sekä koulutuksen järjestämistä ja työpaikkakoulutusta sekä todistuksia koskevia määräyksiä. Tämän määräyksen sisältö on soveltuvin osin sisällytetty lennonjohdon perustutkinnon opetussuunnitelman perusteisiin. Lainsäädännön Kansainvälinen alkuperä Eurooppalainen Kansallinen Sisällön Ammatinharjoittamissäädöksissä määrittely Tutkinnon/opetussuunnitelman perusteissa Ammatinharjoittamissäädöksissä ja tutkinnon/ops:n perusteissa Oikeuksien Tutkinto saaminen Tutkinnon osa/osat Tutkinto ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinnon osa/osat ja hakemus valvovalle viranomaiselle Tutkinto ja rekisteröityminen x x x x x 51 Vaatimusten tarkempi määrittely Ilmailumääräyksessä (PEL M3-10) on esitetty ne edellytykset ja vaatimukset, joiden Ilmailu- laitoksen Lentoturvallisuushallinto edellyttää lupakirjan hakijan täyttävän. Tämän määräyk- sen sisältö on soveltuvin osin huomioitu lennonjohdon perustutkinnon opetussuunnitelman perusteissa. Ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Lupakirja haetaan Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnolta, joka pitää myös lupakirja- rekisteriä. Tutkinto - Lennonjohdon perustutkinto 52 4 Selvitysryhmän ehdotukset 4.1 Tutkintotoimikuntatyöryhmän ehdottamat "erillispätevyydet" Luvussa 1 mainittiin tutkintotoimikuntatyöryhmän ehdotus niin sanottujen "erillispätevyyk- sien" sisällyttämisestä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin näyttötutkintoihin rinnasteisena uutena tutkintotyyppinä. Tutkintotoimikuntatyöryhmä ehdotti, että ammatil- listen perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen lisäksi muodostet- taisiin erillispätevyyksien ryhmä, johon voitaisiin sijoittaa tutkintoja kapea-alaisemmat, työ- elämässä tarvittavat pätevyyskirjat ja -todistukset, joista on säädetty erikseen tai joilla on ammattialalla vakiintunut asema ja jotka eivät tuota tutkintojen antamaa jatko-opintokelpoi- suutta. Työryhmä ehdotti, että lisäys toteutettaisiin sisällyttämällä erillispätevyydet ammatil- lisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin näyttötutkintoihin rinnasteisena tutkinto- tyyppinä. Päätökset siitä, mitä pätevyyksiä uuteen tutkintotyyppiin sisällytettäisiin, tekisi opetusministeriö. Työryhmä ehdotti lisäksi, että rahoituksellisesti erillispätevyyksiin valmis- tava koulutus voitaisiin rinnastaa näyttötutkintoihin valmistavaan koulutukseen. Ammatinharjoittamislainsäädäntö koskettaa nykyisin merkittävää osaa ammatillisista tutkinnoista. Edellisessä luvussa esitettyyn katsaukseen sisältyviä ammatinharjoittamislainsää- däntöön yhteydessä olevia ammatillisia tutkintoja on yhteensä 73. Selvitysryhmä katsoo, että ammatinharjoittamislainsäädännön muutokset on voitu ottaa joustavasti huomioon tutkin- tojen ja opetussuunnitelmien perusteissa. Selvitysryhmän tiedossa ei ole ammatillista koulu- tusta ja osaamista edellyttävää ammatinharjoittamislainsäädäntöä, jota ei ole otettu huomioon tutkintojen tai opetussuunnitelmien perusteissa tai jossa tällainen valmistelu ei olisi käynnissä. Tarvittavaa koulutusta voidaan järjestää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppi- sopimuskoulutuksen valtionosuusrahoituksella. Lisäksi on otettava huomioon, että ammatinharjoittamisoikeudet ovat yhteydessä amma- tillisiin tutkintoihin hyvin eri tavoin, kuten edellisestä luvusta ilmenee. Ammatilliset tutkinnot tai niiden osat tuottavat vain osassa tapauksista sellaisenaan ammatinharjoittamis- oikeuden. Usein henkilölle asetetaan lisäksi erilaisia muita vaatimuksia. Myös hallinnollinen prosessi oikeuksien saamiseksi vaihtelee. "Erillispätevyydet" eivät siis ole yhtenäinen kokonaisuus. Tutkintotoimikuntatyöryhmän ehdotus uudesta tutkintotyypistä ammatillisesta aikuis- koulutuksesta annettuun lakiin merkitsisi toteutuessaan myös sitä, että opetushallinto tekisi ammatinharjoittamisoikeuksista