Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 33/2008 Sisäasiainministeriön henkilöstökertomus 2007 SISÄASIAINMINISTERIÖ Hallinto Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 Helsinki 2008 Sisäasiainministeriö Edita Helsinki 2008 ISSN 1236-2840 ISBN 978-952-491-392-8 (nid.) ISBN 978-952-491-393-5 (PDF) SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 20.10.2008 Julkaisun laji Henkilöstökertomus Toimeksiantaja Sisäasianministeriö Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ministeriön hallintoyksikkö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriön vuoden 2007 henkilöstökertomus koostuu kansliapäällikön katsauksesta ja ministeriön toiminnan lähtökohtien ja henkilöstön määrällisten ja laadullisten ominaisuuksien kuvauksesta. Sisäasiainministeriön toiminnan lähtökohtina kerrotaan ministeriön strategiasta, henkilöstöstrategiasta ja - politiikasta sekä ministeriön toiminnan organisoinnista ja kehittämisestä. Henkilöstön määrällisiä ominaisuuksia käsittelevä osuus sisältää tiedot henkilöstön määrän kehittymisen lisäksi henkilöstön ikärakenteesta, vaihtuvuudesta, eläköitymisestä, rekrytoinnista sekä työvoimakustannuksista. Henkilöstön laadullisia ominaisuuksia kuvaavassa osiossa käsitellään työkykyä ja työhyvinvointia sekä niiden ylläpitämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Osio sisältää myös monipuolisen kuvauksen henkilöstön kehittämisen osa-alueista ministeriössä. Avainsanat (asiasanat) Sisäasianministeriö, henkilöstökertomus Muut tiedot Sähköisen julkaisun ISBN 978-952-491-393-5 (PDF), osoite www.intermin.fi/julkaisut Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisut 33/2008 ISSN 1236-2840 ISBN 978-952-491-392-8 Kokonaissivumäärä 46 Kieli Suomi Hinta 20 + alv Luottamuksellisuus Jakaja Sisäasiainministeriö Kustantaja/julkaisija Sisäasiainministeriö http://www.intermin.fi/julkaisut INRIKESMINISTERIET PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 20.10.2008 Typ av publikation Personalberättelse Uppdragsgivare Inrikesministeriet Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Ministeriets förvaltningsenhet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Inrikesministeriets personalberättelse 2007 Publikationens delar Referat Inrikesministeriets personalberättelse för 2007 innehåller kanslichefens rapport och en skildring av utgångspunkterna för ministeriets verksamhet och personalens kvantitativa och kvalitativa egenskaper. I personalberättelsen presenteras ministeriets strategi, personalstrategi, personalpolitik, organisering och utveckling av verksamheten vilka är utgångspunkter för inrikesministeriets verksamhet. Den del av rapporten som handlar om personalens kvantitativa egenskaper innehåller information om hur antalet anställda har utvecklats, om personalens åldersstruktur, personalomsättning, pensionering, rekrytering och arbetskraftskostnader. Den del av rapporten som skildrar de kvalitativa egenskaperna hos personalen handlar om arbetsförmåga och arbetshälsa samt åtgärder som vidtagits för att bevara dem. I avsnittet ingår också en mångsidig skildring av de olika delområdena inom personalutvecklingen vid ministeriet. Nyckelord Inrikesministeriet, personalberättelse Övriga uppgifter Elektronisk version, ISBN 978-952-491-393-5 (PDF), www.intermin.fi/publikationer Seriens namn och nummer Inrikesministeriets publikation 33/2008 ISSN 1236-2840 ISBN 978-952-491-392-8 Sidoantal 46 Språk finska Pris 20 + moms Sekretessgrad Distribution Inrikesministeriet Förläggare/utgivare Inrikesministeriet http://www.intermin.fi/publikationer Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 Kansliapäällikön katsaus Yhdessä enemmän Sisäasiainministeriö on jo useampana vuonna julkaissut erikseen henkilöstökertomuksen. Siitä saa hyvän kuvan talomme henkilöstöhallinnon toteutumisesta, missä ollaan ja mikä on toimenpiteidemme vaikuttavuus. Hyvän päätöksenteon lähtökohta on oikea tieto. Sisäasiainministeriöstä jää eläkkeelle vuosina 2003 - 2011 lähes joka neljäs virkamies. Jo nyt sen huomaa - kollegojemme kanssa juodaan eläkekahveja varsin tiheästi. Hyviä asiantuntijoita ja hyviä työtovereita jää työstä pois. Meille iso haaste on välittää heidän osaamisensa ja verkostonsa työn jatkajille. Ministeriössä on pyritty parityöskentelyyn. Muun muassa lainsäädäntöhankkeissa tulee aina nimetä päävalmistelijan lisäksi toinen valmistelija. Näin voidaan osaamista laajentaa ja siirtää se useamman henkilön osaamiseksi. Lisäksi monet eläkkeelle siirtyvät kertovat, että he olisivat valmiita vielä jatkamaan keikkaluonteisesti joissakin projekteissa, vaikka täysmääräisestä työstä jäävätkin pois. Tätäkin kannattaa varmasti miettiä. Ministeriössä on panostettu ennaltaehkäisevään työhyvinvointiin. Käytössämme ovat muun muassa liikuntasetelit ja mahdollisuus vapaaehtoistyöpäivään. Vietämme vuosittain myös tyhy- päivää, korjasimme talon kuntosalin, toteutamme säännöllisesti yhdessä työterveyshuollon kanssa ryhmäkohtaiset terveystarkastukset. Niinikään henkilöstön juhliin on panostettu aikaisempaa enemmän. Myös työsuojelun tukirakenteet uudistettiin ja toimintaa tehostettiin, jottei kukaan jäisi ongelmiensa kanssa yksin. Toivon, että talomme henkilöstö käyttää näitä mahdollisuuksia aktiivisesti hyväkseen. Kiireinen arki vaatii huolehtimista myös omasta kunnosta ja hyvinvoinnista. Työ ei saa olla meille kaikkea, vaan tulee seistä laajemmalla pohjalla. Ensi vuonna aiomme laajentaa edelleen ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja. Uutuutena tulevat kulttuurisetelit. Jos et halua kuntoilla, tässä uusi toiminnan mahdollisuus. Vuoden 2007 henkilöstökertomuksen mukaan henkilöstön tilanne sisäasiainministeriössä on hyvä. On ollut ilo toivottaa työministeriöstä meille siirtyneet asiantuntijat tervetulleeksi. Näyttää myös lukujen valossa, että ministeriömme toimialan muutos on onnistunut henkilöstöhallinnonkin näkökulmasta. Yhdessä saadaan aikaan enemmän ja paremmin. Monet kiitokset talomme henkilöstölle. Taitavien ja osaavien asiantuntijoiden kanssa on ollut ilo työskennellä. Kirkkokadulla 6 päivänä lokakuuta 2007 Terveisin Ritva Viljanen Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 7 Sisällys 1 Toiminnan lähtökohdat ....................................................................................... 9 1.1 Sisäasiainministeriön strategia................................................................. 9 1.2 Henkilöstöstrategia ja -politiikka............................................................. 9 1.2.1 Henkilöstöstrategia ja -visio ........................................................ 9 1.2.2 Henkilöstösuunnitelma.............................................................. 10 1.2.3 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöhallinnon yhteistyöryhmä...... 10 1.2.4 Tasa-arvotyö ministeriössä ........................................................ 11 1.3 Toiminnan organisointi ja sen kehittäminen .......................................... 11 1.3.1 Ministeriön organisaatio............................................................ 11 1.3.2 Hallinnollisia uudistuksia ministeriössä..................................... 12 1.3.3 Toiminnallisia uudistuksia......................................................... 12 1.3.4 Hallituksen tuottavuusohjelman vaikutukset ministeriössä......... 14 2 Henkilöstön määrällisiä ominaisuuksia.............................................................. 16 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne ............................................................... 16 2.1.1 Henkilöstön määrä .................................................................... 16 2.1.2 Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan..................................... 18 2.1.3 Ikärakenne ................................................................................ 19 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus......................................................................... 20 2.2.1 Lähtövaihtuvuus........................................................................ 20 2.2.2 Eläköityminen........................................................................... 20 2.2.3 Tulovaihtuvuus ja palvelusaika ................................................. 21 2.2.4 Rekrytointi ................................................................................ 22 2.2.5 Harjoittelijat ja siviilipalvelusmiehet ......................................... 22 3 Työajan käyttö .................................................................................................. 23 3.1 Henkilötyövuodet ja säännöllinen vuosityöaika ..................................... 23 3.2 Työajan jakautuminen ........................................................................... 24 3.3 Työvoimakustannukset.......................................................................... 25 3.4 Työaikasaldot........................................................................................ 26 4 Henkilöstön työkyky ......................................................................................... 27 4.1. Sairaudesta johtuneet poissaolot ........................................................... 27 4.2 Työtapaturmat....................................................................................... 28 4.3. Kuntoutus ............................................................................................ 28 4.4. Työterveyshuolto ja kustannukset......................................................... 29 4.5 Ennaltaehkäisevä hoito ja kustannukset ................................................. 30 5 Työhyvinvointi ................................................................................................. 31 5.1 Työsuojelu ............................................................................................ 31 5.2 Henkilökunnan virkistystoiminta........................................................... 32 5.2.1 Työpaikkaliikunta ..................................................................... 32 Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 8 6 Henkilöstön kehittäminen.................................................................................. 33 6.1 Henkilöarvioinnin sekä perehdyttämisen tukeminen.............................. 33 6.2 Suorituksen johtamisen tukeminen ........................................................ 34 6.3 Osaamisenhallinnan tukeminen ja henkilöstökoulutus ........................... 34 6.3.1 Sisäinen koulutus ...................................................................... 35 6.4 Työhyvinvointi kysely -palaute ja työhyvinvointitavoitteet.................... 36 6.5 Esimiestoiminnan tukeminen ja -arviointi ............................................. 37 6.5.1 Esimiestoiminnan arviointi........................................................ 38 6.6 Henkilöstön koulutusrakenne ................................................................ 39 6.7 Koulutukseen käytetty työaika ja kustannukset...................................... 39 7 Henkilöstön tapahtumat..................................................................................... 40 7.1 Henkilöstöinfot ..................................................................................... 40 7.2 Juhlat .................................................................................................... 40 7.3 Vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystyö ................................................... 41 Liitteet Liite 1: Hallitusohjelman mukaisten toimenpiteiden valmistelun käynnistäminen ja organisointi.......................................................................................................... 43 Liite 2: Sisäasianministeriön organisaatiokaavio 31.12.2007................................ 44 Liite 3: Sisäasianministeriön organisaatiokaavio 1.1.2008.................................... 45 Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 9 1 Toiminnan lähtökohdat 1.1 Sisäasiainministeriön strategia Sisäasiainministeriöllä on koko ministeriön kattava ja osastojen toiminnot yhdistävä konsernistrategia. Strategian ytimen muodostavat ministeriön toiminta-ajatus, visio ja arvot. Ministeriön toiminta-ajatuksena on rakentaa turvallista, vastuullista ja välittävää Suomea edistämällä moniarvoisuutta, yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttoa. Hallinnonalan visiona on, että Suomi on Euroopan turvallisin ja moniarvoisin maa, jonka kansainvälistä kilpailukykyä tukevat aktiivinen maahanmuuttopolitiikka sekä jokaisen kokemus yhdenvertaisuuteen perustuvasta ja turvallisesta yhteiskunnasta. Sisäasiainministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Ministeriön toimintaa ohjaavina arvoina ovat: luotettavuus muutoskykyisyys yhteistyökykyisyys ja avoimuus. 1.2 Henkilöstöstrategia ja -politiikka 1.2.1 Henkilöstöstrategia ja -visio Sisäasiainministeriössä on vahvistettu henkilöstöstrategia vuosille 2006–2011. Strategian pääviesteinä ovat: toimitaan yhdessä yhtenä ministeriönä työn sisältöä kehitetään keskittymällä ydintehtäviin osaamisen hallinta systematisoidaan henkilökiertoa lisätään asiajohtajista kehitytään ihmisten johtajiksi työyhteisön hyvinvointia kehitetään ennakoivasti ja tasa-arvoa lisätään. Henkilöstöstrategian laadinnan yhteydessä valmisteltiin strategian yksityiskohtainen toimeenpanosuunnitelma ja tiekartta, jossa tavoitteista johdettiin toimenpiteet, vastuut ja aikataulu. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 10 Henkilöstöstrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuoden välein tiekartan avulla. Ministeriön johto seuraa linjattujen asioiden etenemistä myös kansliapäällikön ja osastopäällikön välisissä tulosneuvotteluissa. Henkilöstömäärän kehitystä seurataan osana tuottavuusohjelman toteutumista vuosittain ministeriön johtoryhmässä. Lisäksi henkilöstöstrategian mukaiset linjaukset ja toimenpiteet on sisällytetty osaksi ministeriön ja toimialojen tulossuunnitteluprosessia. Sisäasiainministeriön henkilöstövision painopistealueita ovat: mielekäs työ selkeät tavoitteet laadukas esimiestyö monipuolinen työkokemus osaamisen kehittymisen arvostaminen työtovereista huolehtiminen ja tasa-arvoinen työyhteisö. 1.2.2 Henkilöstösuunnitelma Sisäasianministeriössä vuoden 2007 lopulla julkaistu henkilöstösuunnitelma laadittiin ottaen huomioon sekä ministeriön hallinnonalan strateginen henkilöstösuunnitelma että ministeriön henkilöstöstrategia. Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy myös osaksi ministeriön toiminnan ja talouden suunnittelua. Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon vuoden 2008 alussa voimaan tulleiden valtioneuvoston toimialamuutosten vaikutus sisäasianministeriön toimintaan ja sen strategioihin. Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on korostaa henkilöstösuunnittelun merkitystä osana esimiestoimintaa sekä ohjata ja suunnata henkilöstövoimavarojen käyttöä, osaamisen kehittämistä ja rekrytointeja. 1.2.3 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöhallinnon yhteistyöryhmä Sisäasiainministeriön henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöhallinnon yhteistyöryhmä (Hepry) käsittelee säännöllisesti henkilöstöhallinnon periaatteellisesti merkittäviä kysymyksiä ja linjauksia sekä tekee aloitteita ministeriön henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi. Vuonna 2007 Hepry kokoontui yhdeksän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin sisäasiainministeriön työjärjestyksen muutoksia, hallituksen tuottavuusohjelman, hallinnonalan sisäisten/välisten virkajärjestelyjen vaikutuksia henkilöstöön, määräaikaisia virkasuhteita, työterveyshuoltoon, työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä sekä henkilöstöhallinnon ohjeistusta. Hepry:ssä esiteltiin henkilöstöhallinnon uuden sähköisen itseasiointijärjestelmän (ESS) sekä uuden asiankäsittely- ja dokumentinhallintajärjestelmän (ASDO) käyttöönottoa. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 11 1.2.4 Tasa-arvotyö ministeriössä Sisäasiainministeriö asetti vuonna 2005 tasa-arvotyöryhmän, joka ohjaa hallituksen tasa- arvo-ohjelman toteutumista sisäasianhallinnossa vahvistamalla tasa-arvo-osaamista sekä luomalla käytännöt, joilla tasa-arvonäkökulmaa valtavirtaistetaan hallintoon. Myös sisäasianministeriön henkilöstöstrategiaan sisällytettiin tasa-arvoa tulevia strategisia valintoja. Huhtikuussa 2007 hallinnonalalle nimettiin yhteinen tasa-arvoyhdyshenkilö. Työryhmän valmistelema sisäasiainministeriön henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma vahvistettiin syyskuussa 2007. Suunnitelma kohdistuu sukupuolten välisen tasa- arvotilanteen selvittämiseen ja edistämiseen henkilöstön ja organisaation sisäisten rakenteiden osalta. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma pitää sisällään uudistetun tasa-arvolain (232/2005) mukaisesti selvityksen ministeriön tasa-arvotilanteesta, sukupuolen mukaan tehdyn palkkavertailun sekä toimenpide-ehdotukset tasa-arvon edistämiseksi ministeriössä. Tasa-arvosuunnitelma päivitetään kerran kolmessa vuodessa. Yhdenvertaisuussuunnitelman laadinta siirrettiin toteutettavaksi kertomusvuonna käynnistyneen EU-rahoitteisen YES-hankkeen yhteyteen. Hallitusohjelman toimialamuutoksen seurauksena yhdenvertaisuusasioihin liittyvät tehtävät siirtyivät ministeriössä vuoden 2008 alusta perustetulle oikeusyksikölle. 1.3 Toiminnan organisointi ja sen kehittäminen 1.3.1 Ministeriön organisaatio Sisäasiainministeriö on organisoitunut kuuteen osastoon. Vuonna 2007 erillisyksikköinä kansliapäällikön alaisuudessa toimivat ministeriön hallintoyksikkö, ministeriön talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö, ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä ja sisäisen turvallisuuden sihteeristö. Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma toi mukanaan merkittäviä muutoksia sisäasiainministeriöön ja ministeriön hallinnonalalle 1.1.2008 lukien. Muutosten mittava valmistelu aloitettiin keväällä 2007. Keskeiset muutokset koskivat alueiden kehittämistä, joka siirtyi uuteen perustettavaan työ- ja elinkeinoministeriöön sekä kunta-asioita ja hallinnon kehittämistä, jotka siirtyivät valtiovarainministeriöön. Maahanmuutto- ja kotouttamisasiat puolestaan keskitettiin työministeriöstä sisäasiainministeriöön. Liitteessä 2 on kuvattu sisäasiainministeriön organisaatio 31.12.2007. Lisäksi liitteessä 3 on kuvattu sisäasianministeriön organisaatio 1.1.2008 lukien. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 12 1.3.2 Hallinnollisia uudistuksia ministeriössä Ministeriön talousyksikköön perustettiin hankinta- ja toimitila-asioiden ryhmä. Ryhmä ohjaa ja kehittää kansliapäällikön apuna ministeriön ja hallinnonalan hankintatointa, toimitila-asioita sekä osallistuu ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavien hankinta- asioiden ja ministeriön sitoutumista edellyttävien toimitila-asioiden valmisteluun yhteistyössä asianomaisen osaston tai erillisyksikön kanssa. Sisäasiainministeriö asetti syyskuussa 2006 hankkeen sisäasiainministeriön yhteisen tietotekniikkakeskuksen perustamiseksi. Hankkeen tavoitteena on ollut uudistaa ja yhtenäistää nykyisiä tietohallintoprosesseja sekä luoda hallinnonalan käyttöön uusia keskitettyjä palveluita. Toimenpiteiden avulla arvioidaan saavutettavan kokonaiskustannuksiltaan 15 - 20 prosentin säästö vuoteen 2011 mennessä tietoteknisten peruspalveluiden osalta vuoden 2006 tilanteeseen verrattuna. Hallinnonalan tietotekniikkakeskus (HALTIK) perustettiin 1.3.2008 lukien. Keskuksen päätoimipaikkana on Rovaniemi. Palvelukeskukseen siirretään vuosien 2008–2009 aikana ministeriöstä ja hallinnonalan virastoista yli 100 perustietotekniikkapalveluista vastaavaa henkilöä. Hallinnonalan yhteinen tietohallintoasioita hoitava palvelukeskus vastaa hallinnonalan tietoteknisistä peruspalveluista, tietotekniikkaan liittyvistä asiaintuntijapalveluista sekä turvaklusteripalvelujen tuottamisesta tilaaja- tuottajaperiaatteella. Palvelukeskuksen tulosohjauksesta vastaa ministeriön hallintoyksikkö. Kajaanin puhelinvälitystoiminta käynnistettiin 1.3.2007. Puhelinvälitystoimintaa laajennetaan asteittain koko hallinnonalalle. 1.3.3 Toiminnallisia uudistuksia Osaamisenhallinnan toimintatavan mallintaminen käynnistettiin keväällä 2007. Tavoitteena on tunnistaa ja kehittää avainosaamisalueita systemaattisesti. Henkilökierron osalta rakennettiin yhdessä ohjelmistoyrityksen kanssa henkilökiertoa tukeva tietojärjestelmä. Järjestelmän pilotointi aloitetaan ministeriön hallinto-yksikössä, jonka jälkeen se otetaan käyttöön ministeriössä ja edelleen koko hallinnonalalla. Järjestelmä käyttöönottoa ja henkilöstökiertoa tuetaan ohjeistuksella ja koulutustapahtumilla. Sisäasiainhallinnon asiankäsittelyn ja dokumenttienhallinnan kehittämishankkeen (ASDO) toimikautta jatkettiin 31.12.2008 saakka. Hankkeen tehtävänä on kehittää hallinnonalan asiankäsittelytoimintoja sekä ottaa vaiheittain käyttöön ratkaisu, jonka avulla on mahdollista hoitaa viranomaisasioiden sähköinen käsittely niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa vireille tulosta arkistointiin saakka. Hallitusohjelmasta seuranneet valtioneuvoston ja sisäasiainministeriön toimialan muutokset ovat vaikuttaneet hankkeen käyttöönottoaikatauluun. Ensimmäisenä uuden järjestelmän ottaa diaarin osalta käyttöön sisäasiainministeriö toukokuussa 2008. Käyttöönottoa jatketaan ministeriössä vuoden 2008 Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 13 kuluessa siten, että suurin osa sähköisten asiakirjojen käsittelystä siirtyy porrasteisesti uuden järjestelmän piiriin. Myös eräät hallinnonalan virastot ovat jo tehneet sopimuksien järjestelmän käyttöönotosta. Sisäisen turvallisuuden ohjelma tarkistettiin kaudelle 2007-2011. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden kanssa. Ohjelmassa on asetettu sisäisen turvallisuuden kehittämisen keskeiset linjaukset. Ministeriön ja hallinnonalan yhteiseen tietohallintostrategiaan 2007-2011 sisältyviä hankkeita käynnistettiin. Strategia koskee koko ministeriötä ja sen hallinnonalaa eli rajavartiolaitosta, poliisihallintoa ja pelastustointa, lääninhallituksia ja maistraatteja sekä yksittäisiä virastoja, kuten väestörekisterikeskus, poliisin tietohallintokeskus, maahanmuuttovirasto ja hätäkeskuslaitos. Strategiassa on määritelty hallinnonalan tietohallinnon yhteiset asiat ja niiden kehittämisen kannalta keskeiset tavoitteet ja strategiset kehittämisalueet sekä niistä johdetut tärkeimmät kehittämiskohteet ja -hankkeet seuraaville viidelle vuodelle. Uutena piirteenä strategiassa on otettu huomioon myös verkkoviestinnän ja tietopalvelun kehittämistarpeet perinteisen tietohallinnon ja tietotekniikan lisäksi. Strategiaa ylläpidetään määräajoin tapahtuvalla tarkastelulla. Tietoturvallisuuden osalta on määritelty hallinnonalan tietoturvaperiaatteet. Hallinnonalan virastoille ja laitoksille toteutettiin tietoturvallisuustoimenpiteiden kysely. Lisäksi käynnistettiin tietoturvan evaluoinnin sekä SMCore-tietoliikennepalveluiden tietoturvallisuuden kehittäminen yhdessä poliisin tietohallintokeskuksen ja poliisiosaston kanssa. Henkilöstöhallinnon sähköinen itsepalvelujärjestelmä (ESS) otettiin kertomusvuonna porrasteisesti käyttöön sisäasiainministeriössä ja osittain hallinnonalalla. ESS:n tavoitteena on tehostaa henkilöstöhallintoon liittyviä käytännön toimintatapoja sähköisillä ratkaisuilla. Sisäasiainministeriö aloitti Heli-rekrytointijärjestelmän pilottikäytön syyskuussa 2007 ja vuoden vaihteessa järjestelmän käyttöön siirryttiin lähes kaikkien avoimeksi tulevien virkojen osalta. Hallitus päätti tuottavuusohjelman toimeenpanon yhteydessä marraskuussa.2007, että virastojen tuli tehdä päätökset Heli-järjestelmän käyttöönotosta 1.1.2008 mennessä siten, että järjestelmä on käytössä kattavasti viimeistään 30.6.2008. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 14 1.3.4 Hallituksen tuottavuusohjelman vaikutukset ministeriössä Hallituksen maaliskuussa 2005 tekemän kehyspäätöksen tarkoituksena on tehostaa julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuuden kehittämistyötä. Hallitus korostaa päätöksessään ministeriöiden, virastojen ja laitosten toiminnan keskittämistä ydintehtäviin, yleishallinnon, hankintojen ja tukipalveluiden nopeaa tehostamista, resurssien yhteiskäytön lisäämistä sekä toimintojen sähköistämistä. Viimeksi mainittuun liittyen ministeriöiden edellytettiin tarkistavan hallinnonalan tuottavuusohjelmansa kyseisen kehyspäätöksen linjausten mukaisiksi. Toiminnallisten kehityshankkeiden hallituksen kehyspäätöksen linjaukset edellyttivät entistä laajempialaisen koko hallinnonalaa koskevan henkilöstösuunnittelutyön käynnistämistä. Tähän liittyen sisäasiainministeriön hallinnonalalle perustettiin strateginen henkilöstösuunnitteluryhmä, joka aloitti toimintansa 1.6.2005. Ministeriön henkilöstöstä arvioidaan siirtyvän eläkkeelle vuoden 2012 loppuun mennessä 61 henkilöä. Tämä on noin 16 % ministeriön koko henkilöstöstä. Tämän hetkisen arvion mukaan erityisen suurta eläkkeelle siirtyminen on vuonna 2011, jolloin eläkkeelle siirtyy yhteensä 20 henkilöä. Sisäasiainministeriö on tuottavuusohjelmassaan sitoutunut vuoden 2012 loppuun mennessä vähentämään henkilöstöään 34:lla henkilöllä. Jos tuottavuusohjelman toteutumista tarkastellaan vain suhteessa eläkepoistumaan, tarkoittaa se sitä, että keskimäärin yksi kolmesta eläkepoistuman vuoksi vapautuvasta virasta voidaan täyttää. Tuottavuusohjelman toimeenpanemiseksi ja toiminnan kehittämiseksi ministeriössä aloitettiin vuonna 2005 useita henkilöstöön liittyviä sisäisiä toiminnan kehittämishankkeita. Hallinnonalan palvelukeskuksen käyttöönoton ja siihen liittyvien tehtäväsiirtojen valmistelun ohella käynnistettiin myös hankkeet ministeriöön jäävien tiettyjen teknisluonteisten tehtävien keskittämiseksi ministeriön hallintoyksikköön tai osastoilla yhteen paikkaan. Samoin kehitettiin koko ministeriötason sekä osasto- ja erillisyksikkötasoista henkilöstösuunnittelua. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 15 Taulukko 1. Henkilöstön laskennallisen eläkeiän saavuttaminen SM:ssä 2008 – 2012 Sisäasiainministeriö, OSASTOITTAIN 2008 2009 2010 2011 2012 YHT. Eläköityminen S T S T S T S T S T Poliisiosasto 1 3 6 8 7 25 Pelastusosasto 2 0 1 6 2 11 Maahanmuutto-osasto 3 2 0 4 1 10 Hallintoyksikkö 2 3 1 3 9 Talousyksikkö 1 1 2 Viestintäyksikkö 1 1 Kansainvälisten asioiden ryhmä 1 1 Sisäinen tarkastus Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Oikeusyksikkö 1 1 Vähemmistövaltuutetuntoimisto Syrjintälautakunta 1 1 Eläköityminen yhteensä 8 9 10 20 14 61 Lähde: Sisäasianministeriön henkilöstösuunnitelma vuosille 2008 - 2012 (14.3.2008) Eläkkeelle siirtymisen arviot on laskettu oletetun, 64-vuoden eläkkeelle siirtymisiän pohjalta. Henkilömäärissä ei ole huomioitu 31.12.2007 ministeriöstä pois siirtyneiden alueiden ja hallinnon kehittämisosaston ja kuntaosas ton henkilöstöä Hallitusohjelmasta aiheutuvien organisaatiomuutosten ja jo päätettyjen tuottavuusvähennysten sekä muun kuin eläkepoistuman johdosta ministeriön henkilöstömäärä laskee vuonna 2008 noin 60 henkilöllä vuoteen 2007 verrattuna. Vuonna 2012 ministeriön henkilöstöä arvioidaan olevan noin 345. Taulukko 2 Päätetyt henkilöstövähennykset vuosina 2007-2012 (tuottavuusohjelma) Sisäasiainministeriö, OSASTOITTAIN 2007 2008 2009 2010 2011 2012 YHT. Toimintojen tehostaminen – vähennys (tuottavuus)S T S T S T S T S T S T Poliisiosasto 4 4 0 2 4 4 0 14 Pelastusosasto 1 1 1 0 2 1 0 5 Maahanmuutto-osasto 0 0 2 1 0 2 0 5 Hallintoyksikkö 3 2 0 2 2 1 0 7 Talousyksikkö 1 1 0 0 0 1 0 2 Viestintäyksikkö 0 1 0 0 0 0 0 1 Kansainvälisten asioiden ryhmä 0 0 0 0 0 0 0 0 Sisäinen tarkastus 0 0 0 0 0 0 0 0 Sisäisen turv. sihteeristö 0 0 0 0 0 0 0 0 Oikeusyksikkö 0 0 0 0 0 0 0 0 Vähemmistövaltuutetuntsto 0 0 0 0 0 0 0 0 Syrjintälautakunta 0 0 0 0 0 0 0 0 Toimintojen tehostaminen – vähennys yhteensä 9 9 3 7 7 8 0 34 Lähde: Sisäasianministeriön henkilöstösuunnitelma vuosille 2008 - 2012 (14.3.2008) Ministeriölle asetettu yhdeksän hengen tuottavuustavoite saavutettiin kertomusvuonna. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 16 2 Henkilöstön määrällisiä ominaisuuksia 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Sisäasiainministeriön hallinnonalan henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä tukevan raportoinnin ja seurannan rakentaminen oli kertomusvuonna edelleen käynnissä. Tavoitteena oli saada Valtiokonttorin rakentama valtion henkilöstötiedon raportointijärjestelmä (TAHTI) kattavasti käyttöön ministeriössä ja koko hallinnonalalla. Valtiokonttorin suunnittelemaa käyttöönottoaikataulua on kuitenkin jouduttu siirtämään useaan otteeseen järjestelmän teknisten ongelmien vuoksi. TAHTI -raportointijärjestelmä tullaan ottamaan käyttö koko sisäasiainministeriön hallinnonalalla sen valmistuttua. Raportointijärjestelmän keskeneräisyyden vuoksi valtionhallinnon henkilöstön vertailulukuja ei ole käytettävissä vuosilta 2006 ja 2007. 2.1.1 Henkilöstön määrä Sisäasiainministeriössä työskenteli vuonna 2007 yhteensä 429 henkilöä. Lisäksi 76 henkilöä toimi siviilikriisinhallintatehtävissä. Ministeriön henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta yhdellä henkilöllä, joka tarkoittaa 0,2 %:n vähennystä ministeriön henkilöstömäärään. Kertomusvuonna koko-aikaisia oli 413 ja osa-aikaisia 16 henkilöä. Koko- ja osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä 374 385 411 418 413 161215 1514 300 350 400 450 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosi Lu ku m ää rä Osa-aikaiset Kokoaikaiset Kuva 1. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys vuosina 2003 - 2007 Lähde: Helmi-info Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 17 Henkilöstömäärän kehitys vuosina 2003 - 2007 291 310 316 307 306 12311097 90 123 0 100 200 300 400 500 2003 2004 2005 2006 2007 vuosi he nk ilö lu ku m ää rä Määräaikaiset Vakituiset Kuva 2. Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys vuosina 2003 - 2007 Lähde: Helmi-info Henkilöstöstä vakinaisia oli 306 henkilöä ja määräaikaisia 123. Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 28,7 % koko henkilöstöstä. Asiantuntijatehtävissä työskenteli 62 % koko henkilöstöstä. Henkilöiden lukumäärä henkilöryhmittäin vakituiset / määräaikaiset 31.12.2007 7 1 29 1 177 89 16 8 77 24 0 50 100 150 200 Vakinaiset: Määräaikaiset ylin johto tulosyks.päällikö t asiantuntijat amm.tehtävät tukipalvelut Kuva 3. Henkilöiden määrä henkilöryhmittäin vakituiset / määräaikaiset 31.12.2007 Lähde: Helmi-info Määräaikaisista henkilöistä 47:llä oli taustavirka 31.12.2007 ja ilman taustavirkaa olevia henkilöitä työskenteli ministeriössä 76, joka oli noin 62 % ministeriön kaikista määräaikaista. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 18 Määräaikaisten lukumäärä 31.12.2007 määräaikaisperusteen mukaan 49 42 9 6 5 5 4 12 projektiluonteinen työ viran/työsuhteen sijaisuus harjoittelu vv/työstävapautukseen liittyvän virka-/työsuhteen hoito keskeneräiset virka- /työjärjestelyt yksikössä vuorotteluvapaaseen liittyvän viran/virka-/työsuhteen hoito määräaikaisesti täytettävä virka avoimen viran/työsuhteen hoito työllisyysvaroin palkattu Kuva 4. Määräaikaisperusteet lukumäärittäin 31.12.2007 Lähde: PersonecF Organisaatiotasolla tarkasteltuna osaamisen kehittäminen ja sen pitäminen organisaatiossa erityisesti määräaikaisissa virkasuhteissa ja projekteissa olevien henkilöiden osalta, saattaa muodostua haastavaksi määräaikaisuuksien päättyessä. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla henkilöstön määrän ja rakenteen mitoittaminen suunnitelmien mukaisesti, jonka johdosta edellä mainittuun tilanteeseen joudutaan käytännössä sopeutumaan. 2.1.2 Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan 31.12.2007 266 24 8 30 101 0 50 100 150 200 250 300 ylin johto tulosyks. päälliköt asian- tuntijat amm. tehtävät tuki- palvelut Lu ku m ää rä M N Yhteensä Kuva 5. Henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin sukupuolen mukaan vuonna 2007 Lähde: Helmi-info Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 19 Sukupuolijakauma ylimmässä johdossa vuosina 2003 - 2007 5 2 5 3 5 3 4 424 8 8 9 8 9 2124242019 0 10 20 30 40 M N M N M N M N M N 2003 2004 2005 2006 2007 sukupuolijakauma vuosina lu ku m ää rä ylin johto tulosyks. päälliköt Kuva 6. Sukupuolijakauma ylimmässä johdosta vuosina 2003 - 2007 Lähde: Helmi-info Sisäasiainministeriö säilyi edelleen naisvaltaisena työpaikkana, sillä naisten osuus koko henkilöstöstä oli kertomusvuonna 54,3 %. Esimiestehtävissä toimi 13 naista ja 25 miestä, joista ylimmissä johtotehtävissä toimi 4 naista ja 4 miestä. 2.1.3 Ikärakenne Sisäasiainministeriön henkilöstön keski-ikä tarkasteluvuonna oli 46,3 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 51,0 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 38,5 vuotta. Suurimman ikäryhmän muodostivat 55 - 59 -vuotiaat, joiden osuus koko henkilöstöstä oli 17,7 %. Tämän ikäryhmän suuruus näkyy selvästi ennusteessa eläkkeelle lähtijöistä vuosina 2008 – 2012 (taulukko 3). Toiseksi suurimman ikäryhmän muodostivat 40 - 44 -vuotiaat 17,2 %:n osuudella. Ministeriön henkilöstöstä 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus oli 55,7 %. Henkilöstöryhmät ikäluokittain 31.12.2007 0 10 20 30 40 50 60 70 80 - 24 25- 29 30- 34 35- 39 40- 44 45- 49 50- 54 55- 59 60- 64 lu ku m ää rä tukipalvelut ammattiteht asiantuntijat ty päällikkö ylin johto Kuva 7. Henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin ja ikäluokittain Lähde: Helmi-info Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 20 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus 2.2.1 Lähtövaihtuvuus Henkilöstön luonnollinen poistuma (eli toisen työnantajan palvelukseen ja eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä) kertomusvuonna oli 165 henkilöä, joka on 38,5 % koko henkilöstöstä. Toimialamuutoksen johdosta alueiden ja hallinnon kehittämisosasto sekä kuntaosasto (yhteensä 83 henkilöä) siirtyivät vuoden 2008 alusta valtiovarainministeriöön ja työ- ja elinkeinoministeriöön. Suurta vaihtuvuutta selittää osaltaan työtehtävien asiantuntijaluonne, jolle on tyypillistä määräaikaiset projektiluonteiset palvelussuhteet. 2.2.2 Eläköityminen Vuonna 2007 eläkkeelle siirtyi ministeriön palveluksesta 6 henkilöä ja varhaiseläkkeelle 3 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli yksi henkilö. Keskimääräinen eläköitymisikä ministeriössä oli 63,9 vuotta. Eläkkeelle siirtymisikä 2003 - 2007 60,7 63,1 60,3 62,4 63,9 64,0 63,563,563,3 61,5 60,0 61,0 62,0 63,0 64,0 65,0 2003 2004 2005 2006 2007 ik ä keski-ikä mediaani Kuva 8. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina 2003 - 2007 Lähde: PersonecF Ministeriön henkilöstöstä arvioidaan siirtyvän eläkkeelle vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä 61 henkilöä. Tämä on noin 16,0 % ministeriön koko henkilöstöstä. Tämän hetkisen arvion mukaan erityisen suurta eläkkeelle siirtyminen on vuonna 2011, jolloin eläkkeelle siirtyy yhteensä 20 henkilöä. Eläkkeelle siirtyvistä noin 9,0 % on asiantuntijatehtävissä työskenteleviä. Muiden valtion virastojen tavoin sisäasiainministeriö joutuu lähivuosina pohtimaan henkilöstön ikääntymiseen ja suureen vaihtuvuuteen liittyviä vaikutuksia. Henkilöstösuunnittelussa on tämän lisäksi otettava huomioon henkilöstön muu vaihtuvuus, joka on ministeriössä varsin korkea. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 21 Taulukko 3. Ennuste eläkkeelle siirtyvistä vuosina 2008 - 2012 Eläköityminen 2008 2009 2010 2011 2012 Yht. Poliisiosasto 1 3 6 8 7 25 Pelastusosasto 2 0 1 6 2 11 Maahanmuutto-osasto 3 2 0 4 1 10 Hallintoyksikkö 2 3 1 3 9 Talousyksikkö 1 1 2 Viestintäyksikkö 1 1 Kansainvälisten asioiden ryhmä 1 1 Sisäinen tarkastus Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Oikeusyksikkö 1 1 Vähemmistövaltuutetuntoimisto Syrjintälautakunta 1 1 Yhteensä 8 9 10 20 14 61 Lähde: Henkilöstösuunnitelma 2008- 2012 / PersonecF * Eläkkeelle siirtymisen arviot on laskettu oletetun, 64-vuoden eläkkeelle siirtymisiän pohjalta. Henkilömäärissä ei ole huomioitu 31.12.2007 ministeriöstä pois siirtyneiden alueiden ja hallinnon kehittämisosaston sekä kuntaosaston henkilöstöä 2.2.3 Tulovaihtuvuus ja palvelusaika Henkilöstön tulovaihtuvuus vuonna 2007 oli 80 henkilöä eli 18,6 % koko ministeriön henkilöstöstä. Toimialamuutoksen johdosta sisäasiainministeriöön siirtyi työministeriöstä 47 henkilöä vuoden 2008 alusta lukien. Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika ministeriössä oli kertomusvuonna noin yhdeksän vuotta. Osaamisen säilymistä edustaa pitkät, yli kaksikymmentäkin vuotta kestävät työsuhteet. Henkilöstön palvelusaika virastossa 2003 - 2007 63 66 72 63 66 57 61 68 80 74 58 70 78 80 8053 48 42 44 41 92 90 95 100 103 0 100 200 300 400 2003 2004 2005 2006 2007 H en ki lö st ön lu ku m ää rä 21 v. - 11 - 15 v 6 - 10 v 3 - 5 v >2 kuva 9. Henkilöstön palvelusaika SM:ssä vuosina 2003 - 2007 Lähde: Helmi-info Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 22 2.2.4 Rekrytointi Ministeriössä käynnistettiin kertomusvuonna rekrytoinnin kehittämistyö, jonka ensimmäisenä vaiheena kartoitettiin ministeriön ja hallinnonalan nykyisiä rekrytointikäytäntöjä, rekrytointiprosessin haasteita ja kehittämiskohteita. Kyselyn avulla saatiin tietoa keinoista tukea toimintayksiköiden rekrytointien onnistunutta toteuttamista muun muassa koulutuksen, ohjeistuksen, neuvonnan ja tietoteknisten ratkaisujen avulla. Myös ministeriön graafisesti uudistettu hakuilmoitus otettiin käyttöön sanomalehti- ilmoituksissa. Rekrytoinnin kehittämistyö jatkuu vuonna 2008. Sisäasiainministeriössä oli avoimia viranhakuja vuonna 2007 yhteensä 56 kpl. Avoimista tehtävistä 33 oli vakinaisia virkoja 23 määräaikaisia virkasuhteita. Hakemusten lukumäärä ja keskiarvo vuonna 2007 821 600 157 66,791,231,4 0 300 600 900 Päällikkövirat Asiantuntijat Muut viratha ke m us te n lu ku m ää rä hakemuksia yhteensä hakemusten ka. / virka Kuva 10. Hakemuksia avoimiin virkoihin Lähde: HELI ja SM:n tilastotiedot Sisäasiainministeriössä ja sen hallinnonalalla otettiin kertomusvuonna käyttöön valtionhallinnon sähköinen rekrytointijärjestelmä (HELI). Järjestelmä on tarkoitettu helpottamaan rekrytointiprosessin hallintaa sekä tuomaan uudella tavalla keskitetysti valtion työpaikat työnhakijoiden ulottuville. Heli on tarkoitettu myös edistämään valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta ja olemaan avuksi henkilöstön uudelleen sijoittamisessa organisaation muutostilanteissa. 2.2.5 Harjoittelijat ja siviilipalvelusmiehet Sisäasiainministeriössä työskenteli kertomusvuonna 9 korkeakoulu- ja sihteeriharjoittelijaa. Lisäksi ministeriön kirjaamossa suoritti 2 henkilöä siviilipalvelusvelvollisuutta. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 23 3 Työajan käyttö 3.1 Henkilötyövuodet ja säännöllinen vuosityöaika Taulukko 4. Henkilötyövuodet osastoittain ja erillisyksiköittäin (pääluokka ja luku) 2007 26.01 26.02 26.06 26.75 26.80 26.97 26.98 Muut Yhteensä Talousyksikkö 14,2 0,8 15,0 Sisäinen tarkastus 2,3 2,3 KVTR 12,5 58,9 71,4 Viestintä 7,2 7,2 Hallintoyksikkö 68,6 0,2 68,8 Sisäisen turv. Sihteeristö 3,0 3,0 Kansliapäällikkö 1,0 1,0 Muut os. sijoittamattomat 1,8 1,8 AHO 61,6 9,3 5,3 76,2 Kuntaosasto 22,8 2,7 25,5 Poliisiosasto 65,9 70,6 0,5 137,0 Pelastusosasto 35,7 7,5 43,2 Ulkomaalaisosasto 21,5 1,7 1,5 24,7 v. 2007 Yhteensä 318,1 1,7 0,0 70,6 7,5 0,0 9,3 69,8 477,0 v. 2006 320,0 0,3 0,0 70,8 8,7 0,3 13,7 89,2 503,0 v. 2005 318,5 0,0 0,0 65,1 6,8 0,5 15,4 85,5 491,8 v. 2004 313,9 0,0 0,0 54,5 5,1 0,9 14,2 39,7 428,3 0 v.2007 - v.2006 - 1,9 1,4 0,0 - 0,2 - 1,2 - 0,3 - 4,4 - 19,4 - 26,0 Lähde: Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2007 / PersonecF Huom. taulukko sisältää myös siviilikriisinhallintahenkilöstön työaikatiedot. SM:n työaika vuonna 2007 oli 418,1 htv. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 24 3.2 Työajan jakautuminen Ministeriössä toteutetaan kolmesti/vuosi kysely henkilöstön työajan jakautumisesta eri toiminnoille. Taulukko 5. Ministeriön henkilötyövuosien jakautuminen toiminnoittain ( pl. mom 249925) Työaika % htv:sta 2005 2006 2007 Johto 4 4 5 Kehittäminen 13 12 14 Suunnittelu ja ohjaus 14 13 13 Säädösvalmistelu 7 6 6 EU- ja kansainväliset tehtävät 14 18 14 Osaston/ yksikön sisäinen hallinto 12 12 12 Ministeriön sisäinen hallinto 20 21 19 Ulkoinen viestintä 3 2 3 Muut tehtävät 13 12 14 Yhteensä % 100 100 100 Lähde: Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2007 Huom. taulukko ei sisällä siviilikriisinhallintahenkilöstöä. Työajan kohdentumisessa näkyy selvästi hallitusohjelmasta aiheutuvien muutosten vaikutus ministeriön työajassa. Työajasta merkittävä osuus on kohdentunut kehittämiseen, ministeriön sisäiseen hallintoon sekä muihin tehtäviin, joista erityisesti yhteensovitustehtävät ja sidosryhmäyhteistyö ovat kasvaneet. EU- ja kansainvälisten asioiden henkilötyövuosien osuuden lasku puolestaan johtuu vuoden 2006 EU - puheenjohtajuuskaudesta. Alla olevassa taulukossa toimintojen kustannukset on saatu jakamalla ministeriön kokonaiskustannukset henkilötyövuosien suhteessa toiminnoille. Lisäksi toiminnoille on jaettu Palvelukeskuksen laskennalliset kustannukset. Taulukko 6. Ministeriön kustannusten jakautuminen toiminnoittain Kustannukset (1 000 euroa) 2005 2006 2007 Johto 1 995 1 944 1 919 Kehittäminen 6 118 6 237 5 887 Suunnittelu ja ohjaus 6 623 6 650 5 204 Säädösvalmistelu 3 184 3 224 2 676 EU- ja kansainväliset tehtävät 6 730 9 008 5 796 Osaston/ yksikön sisäinen hallinto 5 742 5 955 4 982 Ministeriön sisäinen hallinto 9 374 10 758 7 844 Ulkoinen viestintä 1 524 1 207 1 096 Muut tehtävät 6 383 5 924 5 777 Yhteensä % 47 672 50 907 41 181 Lähde: Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2007 Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 25 3.3 Työvoimakustannukset Sisäasiainministeriön kokonaistyövoimakustannukset kertomusvuonna olivat 23,5 milj. euroa. Tästä summasta tehdyn työajan palkat olivat 15,1 milj. euroa eli noin 78,0 %. Kokonaistyövoimakustannukset pienenivät 1,34 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa henkilötyövuosista (76,1 %) rahoitettiin sisäasiainministeriön toimintamäärärahalla. Muulla rahoituksella tehtiin noin 100 henkilötyövuotta (katso taulukko 4). Tehdyn työajan palkat 2003 - 2007 15 429 15 184 15 165 15 108 11 622 0 5 000 10 000 15 000 20 000 2003 395 2004 428 2005 430 2006 429 2007 430 henkilölkm vuosittain tuhat € Kuva 11. Tehdyn työajan palkat vuosina 2003- 2007 (ei sisällä työnantajamaksuja) Lähde: Helmi-info Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 26 3.4 Työaikasaldot Liukuvan työajan tasoitusjaksot päättyivät helmikuun ja elokuun viimeinen päivä, jolloin + 30 tuntia ylittävät tunnit leikkautuivat työaikasaldosta. Taulukko 7. Leikkaantuneet tunnit 1.3.2007 tapahtumien lukumäärä tunteja 30 - 59 60 - 99 100 - 149 > 150 yht AHO 11 10 4 2 27 HY 12 3 15 KO 2 1 3 KVY 1 2 3 PEO 5 5 PO 11 2 13 TA 1 1 VIEST 1 1 yht 43 19 4 2 68 Lähde: työaikaseurantaraportit Taulukko 8. Leikkaantuneet tunnit 1.9.2007 tapahtumien lukumäärä tunteja 30 - 59 60 - 99 100 - 149 > 150 yht AHO 6 8 2 1 17 HY 8 1 9 KO 1 1 KVY 0 PEO 10 2 12 PO 1 1 TA 0 VIEST 0 yht 26 11 2 1 40 Lähde: työaikaseurantaraportit Kevään ja syksyn 2007 leikkaantuneet tunnit koskivat yhteensä 77 eri henkilöä. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 27 4 Henkilöstön työkyky 4.1. Sairaudesta johtuneet poissaolot Sisäasiainministeriössä oli vuonna 2007 sairauspoissaoloja 7,6 työpäivää henkilötyövuotta kohden (katso taulukko130 henkilöstövoimavarat 2005-2007). Sairauspoissaolojen kesto ministeriössä oli 39,5 %:ssa tapauksista vain yhden päivän mittainen. Sairauspoissaolot keston mukaan 2003 - 2007 0 100 200 300 400 500 2003 2004 2005 2006 2007 vuosi lu ku m ää rä 1 pv 2-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv yli 180 pv Kuva 12. Sairauspoissaolojen lukumäärä keston mukaan Lähde: PersonecF Sairauspoissaolojen kestojen osuus 2007 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ERILL AHO KO PO PEO UO YHT os as to prosenttia sairauspoissaoloista 1 pv 2-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv yli 180 pv Kuva 13. Sairauspoissaolojen kestojen osuus osastoittain Lähde: PersonecF Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 28 4.2 Työtapaturmat Kertomusvuonna raportoitiin kymmenen työtapaturmaa. Taulukko 9. Työtapaturmapoissaolot vuonna 2007 Vuosi Työtapaturmia lkm Työpv lkm Työpv / edunsaaja 2007 10 78 7,8 2006 7 90 12,7 2005 13 154 11,9 Lähde: Helmi-info 4.3. Kuntoutus Kertomusvuonna kaksi henkilöä osallistui työkykyä ylläpitävään ja parantavaan valmennukseen (TYK -ryhmäkuntoutus). Taulukko 10. Kuntoutuspoissaolot vuonna 2007 Vuosi HTV Edunsaajien lkm Työpv lkm Työ pv / edunsaaja 2007 418,1 11 109 9,9 2006 426,9 14 107 7,6 2005 429,8 12 192 16 Lähde: Helmi-info Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 29 4.4. Työterveyshuolto ja kustannukset Sisäasiainministeriön työterveyshuollon palvelujen tuottajana toimi kertomusvuonna Medivire- työterveyspalvelut, joka yritysorganisointien johdosta muuttui kertomusvuonna Suomen Terveystalo Työterveys Oy:ksi. Kertomusvuoden syksyllä työterveyspalveluiden toimittaja kilpailutettiin Hanselin puitesopimuksen piirissä. Uusi sopimus solmittiin Suomen Terveystalo Työterveys Oy:n kanssa vuosille 2008 - 2011. Taulukko 11. Työterveyshuoltokäynnit ja kustannukset vuonna 2007 Työterveyshuolto vuosi 2006 vuosi 2007 henkilölukumäärä SM 430 429 Vastaanottokäyntejä: sairaanhoito käyntien lkm 1079 1564 kävijöiden määrä (eri henkilöt) 298 314 käyntikertoja / SM henkilö lkm 2,5 3,6 sairausvastaanottokulut (KELA II yhteensä) € 129 284 129 078 Ennaltaehkäisevä: ennaltaehkäisevien käyntien lkm 88 kävijöiden määrä (eri henkilöt) 81 terveystarkastuskulut (KELA I yhteensä) € 43 767 45 658 Ei korvattavia € 2 333 2 087 Yhteensä € 175 437 176 824 Lähde: Terveystalon raportointi Sisäasiainministeriön kustannusten painottuessa sairaanhoitoon, ei Kelan vahvistamaa korvausten enimmäismäärää voida hyödyntää täysimääräisesti. Kelan vahvistamissa korvauksissa ennaltaehkäisevän hoidon suhde sairaanhoitoon kustannusten osalta tulisi olla 40/60. Sisäasiainministeriössä ennaltaehkäisevän hoidon suhde sairaanhoitoon oli 26/74 vuonna 2007 ja 25/75 vuonna 2006. Suhdeluvusta johtuen osa kustannuksista jää ministeriön itsensä maksettaviksi. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 30 4.5 Ennaltaehkäisevä hoito ja kustannukset Terveydenhoidon ennaltaehkäisevää toimintaa on jatkettu kehittämällä yhdessä Medivireen kanssa ns. Työvire-malli. Työvire-mallin tarkoitus on arvioida ja tukea työntekijän työssä selviytymistä systemaattisesti. Pyrkimyksenä on työssä selviytymisen oikea-aikainen ja ennakoiva tukeminen sekä työkykyisenä vanhuuseläkkeelle jääminen. Malli helpottaa esimiehiä henkilöstön työssä selviytymisen arvioinnissa ja tukemisessa. Työvire-mallin aktiivinen hyödyntäminen lisää aluksi kustannuksia, mutta tuo pidemmällä aikavälillä säästöjä sairaslomien ja eläköitymisen vähenemisen kautta. Terveystarkastuksia (ikäkausitarkastukset) toteutettiin kertomusvuonna työterveyshuoltosopimuksen mukaisesti 5 vuoden välein ikäkausille 35-50, 3 vuoden välein ikäkausille 50-60 ja vuoden välein ikäkausille yli 60. Kertomusvuonna toteutettiin työterveyshuollon työpaikkaselvitykset kuntaosastolla ja alueiden ja hallinnon osastolla. Selvityksiin kuuluivat esikysely, työpaikkakäynti, joka sisälsi kokouksen ja havainnointikierroksen sekä henkilöstölle järjestetyn palautetilaisuuden. Työterveyshuolto laati työpaikkaselvityksestä raportin, joka käsiteltiin henkilöstökokouksessa. Uudenmaan työsuojelupiiri suoritti työsuojelutarkastuksen marraskuussa 2006. Työterveyspalveluidenkustannukset tulevat edelleen kasvamaan henkilöstön ikääntyessä ja sairauksien yleistyessä. Myös lakisääteisten työpaikkaselvitysten toteuttaminen lisää ennalta ehkäiseviä kustannuksia merkittävästi. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 31 5 Työhyvinvointi 5.1 Työsuojelu Ministeriön lakisääteistä työsuojelun yhteistoimintaa toteutti henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöhallinnon yhteistyöryhmä (HEPRY) ja työsuojelun yhteistoimintaan kuuluvia asioita käsiteltiin HEPRY:ssä. Kertomusvuonna aloitettiin valmistelut työsuojelutoimikunnan perustamiseksi. Työsuojelupäällikkö vaihtui kertomusvuoden elokuussa. Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu jatkoivat tehtävässään. Ministeriössä toimi työhyvinvoinnin yhteistyöryhmä, joka asetettiin uudestaan kertomusvuoden syyskuussa. Tyhy-ryhmän tehtävänä on ollut ideoida ja suunnitella työhyvinvoinnin kehittämistä sekä huolehtia osastojen välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta työsuojelu- ja työterveyshuoltoasioissa sekä muissa työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Yhteistoimintaryhmä on ohjannut, koordinoinut ja seurannut myös työhyvinvoinnin käytännön toimenpiteiden valmistelua ja toteutusta. Jotta työhyvinvointia koskevien asioiden käsittelyä yhteistyöryhmän ja osastojen välillä olisi voitu ohjata ja koordinoida aiempaa paremmin, määrättiin osastojen edustajat ensisijaisesti henkilöstöstä, jotka toimivat osaston johtoryhmässä. Tyhy-ryhmän sisällä toimi alkuvuonna neljä jaosta ja työvaliokunta, mutta toiminnan tehostamiseksi loppuvuonna jaosten määrää vähennettiin kahteen ja työvaliokunta lopetti toimintansa. Työn vaarojen arviointi (riskien arviointi) toteutettiin kuntaosastolla ja alueiden ja hallinnon osastolla. Riskien arvioinnin tulokset toimitettiin työterveyshuollolle ja niitä käytettiin tausta-aineistona työpaikkaselvityksissä. Kertomusvuonna laadittiin toimintakäytäntö työergonomiaan liittyvien asioiden hoitamiseksi. Ministeriössä on ollut edelleen käytössä ohjeet henkilöstöä koskevien ongelma- ja kriisitilanteiden selvittämiseksi. Ohjeissa on käsitelty toimenpiteitä työyhteisön ongelmatilanteissa (esim. stressi ja työuupumus, häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu työpaikalla, päihdeongelmat, järkyttävät kokemukset). Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 32 5.2 Henkilökunnan virkistystoiminta Ministeriön henkilöstön työhyvinvointipäivää vietettiin syyskuussa 2007 Siuntion hyvinvointikeskuksessa. Aiheina oli asiaa työhyvinvoinnista, vuorovaikutuksesta ja ilmaisusta sekä liikunnallista yhteistoimintaa. Päivän lopuksi oli tilaisuus rentoutua uiden ja saunoen. Lisäksi osastot ja erillisyksiköt järjestivät vuoden aikana omia työhyvinvointi- ja virkistystapahtumia. 5.2.1 Työpaikkaliikunta Työpaikkaliikuntaan liittyviä asioita käsiteltiin työhyvinvointijaoksessa. Kertomusvuonna jaos nimitti ministeriöön liikuntavastaavan, jonka tehtävänä on koordinoida ministeriön liikunta-asioita. Ministeriössä on ollut käytössä vuonna 2007 uusittu kuntosali, joka on henkilöstön käytössä omalla ajalla. Ministeriössä tuettiin kertomusvuonna monipuolisesti henkilöstön liikuntamahdollisuuksia. Tuettuja liikuntalajeja olivat muun muassa vatsatanssi, salibändy, pilates-jooga ja lentopallo. Näiden lisäksi henkilöstöä kannustettiin osallistumaan urheilutapahtumiin (mm. Naisten kymppi, Budjettiruuhi) Ohjatun ja järjestetyn liikunnan lisäksi ministeriö kannusti henkilöstä vapaa-ajanliikuntaan. Ministeriö tarjosi halukkaille käyttöön liikuntaseteleitä, joilla voi edullisesti osallistua monipuoliseen kuntoiluun eri liikuntapaikoissa itselleen sopivaan ajankohtaan. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 33 6 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen ja -kehittyminen ovat laajoja käsitteinä ja toimintoina. Organisaatioon kuuluva työntekijä voi kehittyä monella tavalla ja monissa eri tilanteissa. Yhteistä näille on yleensä kuitenkin se että organisaatiolla, työyhteisöllä ja viime kädessä työntekijällä itsellä pitää olla halu ja pyrkimys kehittyä. Sisäasianministeriössä henkilöstön kehittymisen mahdollisuuksia tuetaan useammalla tavalla. Henkilöstön kehittymistä tukevat osa-alueet jaetaan ministeriössä viiteen kokonaisuuteen: 1) henkilöarvioinnin sekä perehdyttämisen tukeminen, 2) suorituksen johtamisen tukeminen, 3) osaamisenhallinnan tukeminen ja henkilöstökoulutus, 4) työhyvinvoinnin tukeminen ja 5) esimiestoiminnan tukeminen ja -arviointi. Seuraavassa on kuvattu näiden osa-alueiden toimenpiteitä vuonna 2007. 6.1 Henkilöarvioinnin sekä perehdyttämisen tukeminen Henkilöstön kehittämisessä ei aina ole huomioitu henkilöstövalintojen ja niitä tukevan arvioinnin merkitystä henkilöstön kehittymisessä. Kuitenkin uuden henkilöstön rekrytointi on eräs vaikuttavimmista henkilöstön kehittämiskeinoista. Samalla on kuitenkin huomattava, että hyväkään rekrytointiprosessi ja henkilövalinta ei yksin takaa hyvää ja sitoutunutta työntekijää, jos organisaation toimintaa mukaan ottaminen ja perehdyttäminen toteutetaan heikosti tai sitä ei tehdä tosiasiallisesti lainkaan. Sisäasiainministeriössä tehtiin vuonna 2007 yhteistyösopimus Psycon Oy:n kanssa henkilöarviointien toteuttamisesta. Vuonna 2007 ministeriössä ja sen hallinnonalan virastojen rekrytointeihin liittyviin soveltuvuusarviointiin osallistui yhteensä 28 henkilöä. Näistä 13 oli hakijoina ministeriön virkoihin ja 15 eri virastojen virkoihin. 26 hakijoista haki päällikkövirkaan ja 2 asiantuntijavirkaan. Psyconin kanssa tehtävässä henkilöarviointiyhteistyössä on pyritty voimistamaan rekrytointitilanteissa kunnollista tehtäväanalyysiä ja selkeitä valintakriteereitä. Kaikissa valintatilanteissa on käyty myös suullinen palautekeskustelu kirjallisten yhteenvetojen lisäksi. Halutessaan myös hakijat ovat saaneet kirjallisen yhteenvedon henkilöarvioinnistaan. Itse henkilöarvioinnissa on käytetty monimenetelmäistä ns. Assesment Center -menettelyä. Perehdyttämisessä on vuonna 2007 jatkettu puolivuosittaisia koko ministeriön perehdyttämispäiviä. Perehdyttämispäiviin osallistui vuonna 2007 yhteensä 41 henkilöä (toukokuussa 21 henkilöä ja marraskuussa 20 henkilöä). Perehdytyspäivät ovat olleet osallistujille kaksipäiväinen tilaisuus, joissa ensimmäisenä päivänä on käyty läpi mm: ministeriön perustehtävät ja niitä toteuttavat osastot ja erillisyksiköt, henkilöstöhallinnon osa-alueita, henkilöstön kehittämispalvelut, työsuojelun yhteistoiminta, työterveyshuollon toiminta ja palvelut, ministeriön turvallisuutta sekä asiakirjojen käsittelyä. Lisäksi perehdytyspäivään kuuluu pakollinen tietoturvakoulutus. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 34 Perehdytyksen toisena päivänä on tutustuttu kiinnostavaan valtionvirastoon mm. eduskuntaan ja pidetty siellä alustuksia, aiheina mm. virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet sekä valtiohallinnon toimintaympäristö. Perehdytysmateriaali oli vuonna 2007 uudistustyön alla ja se saatiin valmiiksi talvella 2008. 6.2 Suorituksen johtamisen tukeminen Tulos- ja kehityskeskustelut ovat suorituksen johtamisen tärkeä osa-alue. Tulos- ja kehityskeskustelut ovat esimiehen ja hänen alaistensa välisiä keskusteluja, jotka toteutetaan suunnitelmallisesti, valmistautuen ja keskustelun tulokset dokumentoiden. Tulos- ja kehityskeskustelut käydään ministeriössä pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa kunkin työntekijän kanssa; alkuvuodesta varsinainen tulos- ja kehityskeskustelu, elo-syyskuussa välituloskeskustelu. Tulos- ja kehityskeskusteluihin on tehty yhteistyössä osastojen edustajien kanssa sisäasiainministeriön yhteiset tulos- ja kehityskeskustelulomakkeet ja ohjeet. Tulos- ja kehityskeskusteluissa ilmenevä henkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeista tulee laatia osasto-/erillisyksikkökohtainen yhteenveto, joka tulee toimittaa ministeriön hallintoyksikön henkilöstön kehittämispalveluryhmälle kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Myös osaamisen hallinnalle tulos- ja kehityskeskustelut ovat oleellisen tärkeitä. Kehityskeskustelut kytkevät organisaatio- ja työyhteisötasoisia tavoitteita yksilöllisiksi tavoitteiksi. Niiden kautta myös varmistetaan, että tarvittavat resurssit (esim. aika, osaaminen ja välineet) turvataan. Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuuden ja hyödyllisyyden ratkaisee paitsi niiden toteuttaminen myös keskustelujen toteutustapa vuorovaikutuksellisessa mielessä. Vuoden 2007 tyhy-kyselyn mukaan viimeisen kahden vuoden aikana 89 % henkilöstöstä oli käynyt tulos- ja kehityskeskustelun. Vastaajista lähes 2/3 piti tulos- ja kehityskeskustelujen käymistä melko tai erittäin tärkeänä asiana. 6.3 Osaamisenhallinnan tukeminen ja henkilöstökoulutus Henkilöstön hyvä ammattitaito ja osaaminen ovat sisäasiainministeriön toiminnan perusta. Samalla osaaminen on merkittävä osa työhyvinvointia. Henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat jokaisen kanssa kaksi kertaa vuodessa käytävät kehityskeskustelut, joissa osaamista ja sen kehittämistarpeita verrataan työtehtäviin. Esimiehen rooli osaamisen kehittämisessä ja siihen kannustamisessa on merkittävä. Jokainen henkilö on myös itse vastuussa oman ammatillisen osaamisensa kehittämisestä. Osaamisen kehittäminen yksittäisen työntekijän kohdalla voi tavanomaisen ammatillisen jatko- tai täydennyskoulutuksen lisäksi tarkoittaa tehtävien laajentamista, tehtäväkiertoa, Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 35 työnmuotoilua - tehtävä muutetaan henkilölle sopivammaksi, työnohjausta, mentorointia, itseopiskelua tai ammatillisten verkostojen hyödyntämistä. Keskitetyt henkilöstön kehittämispalvelut tukevat esimiehiä ja koko henkilöstöä yleisten kehittämistarpeiden osalta. Oman toimialan substanssi- tai erityiskoulutuksen ja kehittämistoimien vastuu kuuluu osastoille. Osastojen vastuuhenkilöitä kehittämisasioissa ovat esimiehet ja osastojen koulutusvastaavat. SM:n vuonna 2006 valmistuneen henkilöstöstrategian mukaan jatkossa pyritään tunnistamaan ja kehittämään ydin- ja perusosaamisalueita systemaattisesti. Osaamisen hallintaa lähdettiin kertomusvuonna systematisoimaan eHR- selvitystyöryhmässä, jonka työn tavoitteena oli selvittää tietotekniikan hyödyntämisen mahdollisuudet mm. osaamisenhallinnan ja suorituksen johtamisen parantamiseksi ministeriössä. EHR-selvitystyöryhmän raportti valmistui toukokuussa 2006. Raportin pohjalta ryhdyttiin vuonna 2007 luomaan mallia ministeriön ydinosaamisesta ja sen tunnistamisesta ja ylläpitämisestä. Henkilöstön työn laadun ja osaamisen varmistamiseksi ministeriössä toteutettiin vuonna 2007 yksilö- ja ryhmätyönohjauksia sekä tarjottiin mahdollisuutta ministeriöiden yhteiseen mentorointiin. Kansainvälistä virkamiesvaihtoa ja -koulutusta toteutettiin keskitetysti. Vuonna 2007 ministeriö vastaanotti yhdelle henkilön Liettuan sisäministeriöstä. Keskitetystä henkilöstön kehittämisestä tarjottiin myös tukea omaehtoiseen opiskeluun. Tukea myönnettiin vuonna 2007 neljälle henkilölle. 6.3.1 Sisäinen koulutus Henkilöstön kehittämispalvelut vastasivat koko ministeriön yhteisten kehittämis- ja koulutustilaisuuksien suunnittelusta ja järjestelyistä. Ryhmä tuottaa kaksi kertaa vuodessa “Henkilöstön koulutus- ja kehittämisoppaan”, joka julkaistaan intranetissä ja ylläpitää koulutuskalenteria ministeriön intranetissä, Iineksessä. Yhteisiä koulutuksia olivat vuonna 2007 mm. seuraavat: tietotekniikka koulutukset, asiakirjanhallinto- ja arkistointikoulutukset, HARE, ESS ja tietoturvakoulutus kielikoulutukset, verkkolukutekniikka, henkilökohtainen tehokkuus ja ajanhallintakoulutus, vuorovaikutuksella tuloksiin, sihteeripäivät esittelymenettelykurssi, EU- ja lainsäädäntökoulutus, säädöstekniikkakoulutus, säädösvalmisteluprosessi käytännön esimerkkien valossa, perustuslain huomioon ottaminen lainsäädännössä esimiesvalmennusta, esimiesten 360-arvioinnin palautustilaisuus UPJ -koulutusta, muutosinfotilaisuuksia, maahanmuuttoasioiden tervetulotilaisuus, perehdytyskoulutusta, henkilöstöpolitiikka ja kielilainsäädäntö. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 36 6.4 Työhyvinvointi kysely -palaute ja työhyvinvointitavoitteet Työhyvinvointikyselyllä mitataan vuosittain henkilöstön kokemuksia itsestä työntekijänä, omasta työstä ja työyhteisöstä. Lokakuussa 2007 ministeriössä toteutettiin työtyytyväisyyskysely, joka koostui kahdesta osasta: valtionhallinnossa yleisesti käytetystä työtyytyväisyysosiosta sekä ministeriön omasta työhyvinvointia kartoittavasta kyselyosiosta. Kyselyn vastausprosentti oli 59. Työtyytyväisyysindeksiksi saatiin 3,40 (vuonna 2006 vastausprosentti oli 60 % ja työtyytyväisyysindeksi 3,35). Työtyytyväisyysindeksi koostuu tyytyväisyydestä työn sisältöön, johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen, kehittymisen tukeen ja organisaation muihin asioihin. Tyytyväisyyttä arvioitiin viisiportaisella asteikolla: 1=huono/erittäin tyytymätön - 5=erittäin hyvä/erittäin tyytyväinen. Taulukko 12. Työtyytyväisyysindeksin kehitys vuosina 2004-2007 2004 2005 2006 2007 SM (ka.) 3,21 (vast.%: 50) 3,30 (vast.%: 55) 3,35 (vast.%: 60) 3,40 (vast% 59) Valtion virastot (ka) ~3,3 3,27 3,28 3,27 Lähde: Valtionhallinnon yhteinen henkilöstökysely (VM-Baro) Työhyvinvointikyselyn kysymyksistä eniten parannusta oli tapahtunut ”työilmapiiri ja yhteistyö” osa-alueella (erotus edelliseen vuoden keskiarvoon +0,10). Suurin huononnus puolestaan oli tapahtunut ”työn sisältö ja haasteellisuus” osa-alueella (erotus edelliseen vuoden keskiarvoon -0,01). Paras aihealue suhteessa valtion tasoon (erotus keskiarvoissa +0,38) oli ”palkkaus”-osa-alueella (selkeys, suhde vaativuuteen ja oikeudenmukaisuus). Heikoin aihealue suhteessa valtion tasoon (erotus keskiarvoissa +0,03) oli ”työn haasteellisuus” osa-alueella (tavoitteiden selkeys, työn sisältöön vaikuttaminen, haastavuus, työn ilo). Kyselyn ministeriön omassa osuudessa eniten parannusta oli tapahtunut ”huolenpito henkilöstöstä” osa-alueella (ka. erotus edelliseen vuoden keskiarvoon +0,16) sekä suoriutumisessa työtehtävistä säännöllisen viikkotyöajan puitteissa (työajan koki riittävän +5,2 % useampi kuin v. 2006). Eniten heikennystä oli tapahtunut työilmapiirissä, jossa ilmapiirin ”Vapautuneeksi ja mukavaksi sekä kannustavaksi ja uusia ideoita tukevaksi” kokevien määrä oli vähentynyt 6 prosentilla vuodesta 2006. Työhyvinvoinnin tavoitteena on ollut juuri henkilöstön kokemien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Koettujen vaikutusmahdollisuuksien osalta onkin kehitys ollut myönteistä, sillä vuonna 2005 vain 43 % vastaajista koki voivansa vaikuttaa paljon työtään ja itseään koskeviin asioihin työpaikalla. Vuonna 2006 vastaajista 48 % koki voivansa vaikuttaa Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 37 paljon työtään ja itseään koskeviin asioihin ja vuonna 2007 jo 51 % koki näin valtiosektorilla vuonna 2006 47 % koki voivansa vaikuttaa paljon työhönsä, mutta koko vertailuaineistossa 51 %). Työhyvinvoinnin tavoitteiden toisen painopisteen (kuinka hyvin henkilöstö on suoriutunut töistään varsinaisen työajan puitteissa) kehittymisen osalta ei ole syntynyt selkeää trendiä. Parannusta on kuitenkin tapahtunut vuodesta 2006. Taulukko 13. Kokemus työajalla ehdittävistä töistä 2003 - 2007 2003 2004 2005 2006 2007 Niiden osuus vastanneista, jotka kokivat ehtivänsä tehdä työt työajalla 55 % 51,3 % 49,6 % 49,8 % 55 % Lähde: SM:n tyhy-kysely Osastoja ohjeistettiin järjestämään palautetilaisuudet henkilöstöbarometrin tuloksista. Koko ministeriötä koskevaksi kehittämistavoitteeksi päätettiin asettaa vuoden 2007 kyselyn perusteella työtavoitteiden ja - tehtävien selkeyden parantaminen. Tavoitteena on, että töiden yleiseen organisointiin olisi vastaajista vähintään 60 % joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä (v. 2007 43 % vastaajista). Toiseksi tavoitteeksi asetettiin henkisestä kuormittuneisuudesta aiheutuvan työpaineen asettuminen lähemmäs kansallista keskiarvoa. Tavoitteena on, että paljon tai erittäin paljon stressiä kokevien osuus olisi enintään 15 % vastaajista (V. 2007 28 % vastaajista). 6.5 Esimiestoiminnan tukeminen ja -arviointi Sisäasiainministeriön vuonna 2006 valmistuneen henkilöstöstrategian mukaisesti tavoitteena on tehostaa laaja-alaiseen ja sitoutuneeseen tulosvastuulliseen johtamiseen siirtymistä, jossa myös henkilöjohtamistaitoja systemaattisesti arvioidaan. Ministeriössä tulee korostetusti kehittää johtamistyötä omana osaamisalueena, jossa johtamistyön tulokset saadaan aikaan muiden ihmisten toiminnan kautta. Ministeriössä, kuten valtiohallinnossa yleensäkin, esimiesnimityksissä korostetaan jonkin substanssialan erityisasiantuntemusta. Esimiestehtäviin nimitettävien ansiot muutosjohtajina tai talous- ja henkilöstöjohtamisessa ovat nyt ja jatkossa enemmän huomioonotettavia tekijöitä. Henkilöstöjohtamisessa painotetaan toimivaa suorituksen johtamista, jossa oleellisena toimintatapana on tulos- ja kehityskeskustelun hyvä toteutus. Vuonna 2007 päättyi ensimmäinen esimiesten uudenlaisen esimiesvalmennuksen koulutusohjelma, jonka kokonaisuuksia toteutettiin yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Esimiesvalmennuksen aloitti 12 henkilöä ja heistä 10 suoritti koulutuksen hyväksytysti. Uuden esimiesvalmennuksen lähtökohtana ovat olleet mm: sisäasiainministeriön toiminnan kehittämishankkeen (YTOMI) tulokset, ministeriön perustehtävä, strateginen kehitystilanne sekä esimiesvalmennuksen kartoitusvaiheen haastattelut. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 38 Esimiesvalmennusohjelma jakaantui kuuteen vaiheeseen, joiden sisällä osallistujille kohdistettiin mahdollisuuksien mukaan räätälöityjä koulutusratkaisuja heidän henkilökohtaisten oppimissuunnitelmiensa mukaisesti. Henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat määriteltiin jokaiselle ohjelman valmisteluvaiheessa. Ohjelmassa toimi pääkouluttajana ulkopuolinen kokenut valmentaja. 6.5.1 Esimiestoiminnan arviointi Ministeriössä arvioidaan systemaattisesti esimiesten käyttäytymistä joka toinen vuosi toistettavilla ns. 360-asteen tutkimuksilla. Näissä arvioinneissa esimiehen itsensä lisäksi hänen johtamiskäyttäytymistään arvioivat oma esimies, kollegat ja alaiset sekä mahdollisesti myös sidosryhmien henkilöt. Arvioinnin tarkoitus on ennen kaikkea toimia esimiesten kehittymisen tukena ja apuvälineenä, jolloin kehittämisen painopisteet voidaan valita oikein. Jokaisen arvioinnin yhteydessä osallistuneille esimiehille järjestetään myös palaute- ja kehittymissuunnitelmatilaisuus. Esimiesten arviointiin osallistuu kaikki esimiehet ylimpään johtoon asti. Tehtyjen arviointien tulokset vuosilta 2005 ja 2007 osoittavat, että sisäasiainministeriön esimiehet saavat hyvin samankaltaisia tuloksia kuin laajassa vertailuaineistossa suomalaiset esimiehet ovat saanet keskimäärin. Koko ministeriön tasolla eniten muutosta oli tapahtunut ”luotettavuudessa”, jonka muut arvioitsijat kokivat esimiehillä olevan aiempaa vähäisempää (erotus aiemmasta, ka. -0,3). Lisäksi myös esimiesten/kollegoiden ”energisyyden” ja ”päättäväisyyden” sekä ”toimeenpanokyvyn” ja ”päätösten oikea aikaisuuden” koettiin hieman heikentyneen aiemmasta arviosta (em. kohdissa erotus aiemmasta, ka. -0,2). Kuitenkin yksilöiden välillä on suuria eroja ja siksi henkilökohtaiset palautteet ja henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat ovatkin ensiarvoisen tärkeitä. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 39 6.6 Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön koulutustaso kuvaa hyvin ministeriön asiantuntijaluonnetta. Korkeakoulu- ja yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneiden osuus ministeriön henkilöstöstä kertomusvuonna oli 64 %. Sisäasiainministeriössä ylempi korkeakoulututkinto oli naisista 38,2 %:lla ja miehistä 63,8 %:lla. Koulutusindeksi osastottain ja sukupuolen mukaan vuonna 2007 5,7 6,1 6,5 6,3 6,9 6,8 7,1 4,9 6,1 5,4 5,6 5,6 6,2 5,8 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 ERILL AHO KO PO PEO UO YHT Osasto ko ul ut us in de ks i M N Kuva 14. Koulutusindeksi osastoittain ja sukupuolen mukaan Lähde: Helmi-info Sisäasiainministeriön koulutustasoindeksi oli tarkasteluvuonna 5,7 (naisilla 5,4 – miehillä 6,1). Indeksi kertoo organisaation ammatillisella pohjakoulutuksella mitatusta osaamispotentiaalista. Tavoitteena on tunnusluvun mahdollisimman korkea arvo. Koulutustason tavoite on kuitenkin viime kädessä sidoksissa organisaation tehtävien vaatimaan tasoon, joten se on määriteltävä aina organisaatiokohtaisesti. Esimerkiksi asiantuntijaorganisaatiossa indeksin tulisi olla lähellä arvoa 6. 6.7 Koulutukseen käytetty työaika ja kustannukset Taulukko 14. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Vuosi edunsaajien lkm työpv lkm Koulutusajan palkat € Koulutus kustannukset € 2007 430 782 133 215 437 607 2006 312 661 102 028 378 865 2005 158 631 101 493 361 242 Lähde: Helmi-info/PersonecF Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 40 7 Henkilöstön tapahtumat 7.1 Henkilöstöinfot Kansliapäällikön henkilöstöinfoja järjestettiin kertomusvuonna 3 kertaa. Teemoina olivat ajankohtaisteemojen ohella ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma ja sisäasianhallinnon tuleva tietotekniikkahankkeen eteneminen. Tilaisuuksissa tarkasteltiin myös uuden hallitusohjelman vaikutuksia, organisaatiomuutoksen etenemistä, ajankohtaisia hankkeita sekä toimitila-asioita. Ritarihuoneella järjestettiin kesäkuussa 2007 uuden maahanmuutto-osaston perustamiseen liittyvä tervetuliais- ja infotilaisuus. Paikalla oli noin 70 henkeä ulkomaalaisosastolta, ulkomaalaisvirastosta sekä työministeriöstä. Paikalla oli henkilöstöä myös vähemmistövaltuutetun toimistosta, syrjintälautakunnasta ja vastaanottokeskuksista. Kohdennettuja infoja oli sekä keväällä että syksyllä työ- ja elinkeinoministeriöön ja valtiovarainministeriöön siirtyville henkilöille sekä sisäasiainministeriön maahanmuutto- osastolle tuleville henkilöille. 7.2 Juhlat Sisäasiainministeri Rajamäen ja alue- ja kuntaministerin Mannisen läksiäisiä vietettiin maaliskuussa 2007. Tasavallan presidentti nimitti huhtikuussa 2007 uuden hallituksen. Uusien ministereiden sisäasiainministeri Anne Holmlundin ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin - tervetuliaiskahvit järjestettiin huhtikuussa 2007 Pihapaviljongissa. Keväällä 2007 ministeriön henkilökunnan lapsille järjestettiin piirustuskilpailu. Idean äiti oli kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Piirustusten aiheen tuli liittyä sisäasianministeriön toimialaan. Näyttelyn avajaisia vietiin huhtikuisena lauantaina, johon kutsuttiin kaikki pienet taiteilijat (noin 100 lasta). Näyttelyn jälkeen taideteokset kehystettiin ja ne ovat nähtävillä pysyvästi ministeriön suurimmassa neuvotteluhuoneessa. Sisäasiainministeriön vuosijuhlia juhlittiin toukokuussa valtioneuvoston juhlahuoneistossa ministeriön täyttäessä 138 vuotta. Vuosijuhlassa jaettiin perinteisesti kunnia- ja ansiomerkit sekä palkittiin henkilöstöä pitkistä palvelussuhteista. Kunniamerkin sai 29 virkamiestä ja valtion virka-ansiomerkin 9 virkamiestä. Pitkästä palvelussuhteesta palkittiin yhteensä 11 ministeriön virkamiestä. Sisäasiainministeriön kesäjuhlia vietettiin elokuussa Kaivohuoneella. Paikalla oli laajasti ministeriön sidosryhmiä sekä työministeriöstä sisäasiainministeriöön siirtyvää henkilöstöä. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 41 Itsenäisyyspäivän aattona ministeriössä vietettiin koko kansan Iloinen Vartti Itsenäiselle Suomelle -tapahtuma. Tapahtumassa esiintyi Sotaveteraanien laulukuoro. Ministeriön joulujuhlaa vietettiin kertomusvuonna Bottalla. Paikalle oli saapunut yli 370 osanottajaa. Joulujuhla oli sekä läksiäisjuhla toisiin ministeriöihin siirtyville että tervetulojuhla sisäasiainministeriöön tuleville henkilöille kuin myös joulujuhla muulle henkilöstölle. Mukaan oli kutsuttu sisäasiainministeriöläisten lisäksi läänien, väestörekisterikeskuksen ja ulkomaalaisviraston johtoryhmät, vastaanottokeskusten ja säilöönottokeskusten johtajat, syrjintälautakunnan ja vähemmistövaltuutetun toimiston edustajat sekä tietysti työministeriöstä sisäasiainministeriöön siirtyvät henkilöt. Kansliapäällikön puurojuhlaa vietettiin ennen joulua. Tilaisuudessa esiintyi muun muassa Lucia-neito kulkueineen. Tilaisuudessa jaettiin vuoden viestintätekopalkinto tunnustuksena hyvästä sisäisestä viestinnästä, joka osaltaan on ollut viemässä sisäasiainministeriötä kohti uutta tulevaisuutta sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriönä. Tilaisuudessa myös muistettiin työhyvinvointipalkinnolla "Sisäasiainministeriön liikuttajia". Palkinnot jaettiin työyhteisön työhyvinvoinnin ansiokkaasta edistämisestä. Kansliapäällikkö ja esimiehet tapasivat kertomusvuonna myös eläkkeelle siirtyneitä seniorilounaiden merkeissä. 7.3 Vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystyö Keväällä 2007 sisäasiainministeriössä tehtiin päätös henkilöstön mahdollisuudesta osallistua vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystyöhön työajalla yhtenä päivänä vuodessa. Linjauksen mukaisesti henkilöstö voi kalenterivuoden aikana käyttää yhden työpäivän vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystyöhön esimerkiksi kansalaisjärjestössä. Työskentelyllä pyritään lisäämään virkamiesten kyseisen järjestökentän tuntemusta sekä suoraa yhteydenpitoa kansalaisjärjestöihin. Mahdollisuudella halutaan myös korostaa vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyön merkitystä ja tärkeyttä. Vapaaehtoistyöhön on vuonna 2007 osallistunut viisi henkilöä. Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 42 Henkilöstövoimavarat 2007 Taulukko 15. Henkilöstövoimavarat vuonna 2007 Lähde: Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2007 / Helmi-info / personecF Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 43 Liite 1: Hallitusohjelman mukaisten toimenpiteiden valmistelun käynnistäminen ja organisointi Sisäasiainministeriön johtoryhmä pj. sisäasiainministeri varapj. maahanmuutto- ja eurooppaministeri Turvallisuusasioiden johtoryhmä pj. ministeri Holmlund Maahanmuuttoasioiden johtoryhmä pj. ministeri Thors Muutosta koordinoiva ohjausryhmä pj. kansliapäällikkö Viljanen Maahanmuuton ja kotoutuksen työryhmä, pj. xxx xxxx Talous-, hallinto- ja henkilöstöasioiden työryhmä pj. hallintojohtaja Kerkelä Rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan sekä laillisuusvalvonta- ja perusoikeus- asioiden työryhmä pj. lainsäädäntöjohtaja Laitinen Osastopäällikkökokous pj. kansliapäällikkö Viljanen Osastojen johtoryhmätOsastojen johtoryhmät Osastojen johtoryhmät Osastojen johtoryhmät Organisaatiomuutoksen kohteena olevien organisaatioiden henkilöstö ja muut mahdolliset asiantuntijat Työilmapiirin ja henkilöstön Kehittäminen SM:n hallintoyksikön johdolla Viestintävastaavien yhteistyö SM:n viestintäyksikön johdolla Kuva 15. Hallitusohjelman sisäasiainministeriötä koskevat organisatoriset muutokset Lähde:Kansliapäällikön infotilaisuus 2007.05.25 Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 44 Liite 2: Sisäasianministeriön organisaatiokaavio 31.12.2007 Hätäkeskukset Alueellinen pelastustoimi Poliisilaitokset Rajavartioalueet Merivartioalueet LääninhallituksetLääninhallitukset UlkomaalaisvirastoPelastusopisto Hätäkeskuslaitos Keskusrikospoliisi Suojelupoliisi Liikkuva poliisi Poliisiammattikorkeakoulu Poliisikoulu Poliisin tekniikkakeskus Poliisin tietohallintokeskus Helsingin poliisilaitos Rajavartiostot Merivartiostot Vartiolentolaivue RVL:n apulaispäällikkö Kenraalimajuri Jaakko Kaukanen RVL:n apulaispäällikkö Kenraalimajuri Jaakko Kaukanen Poliisiosasto Poliisiylijohtaja Markku Salminen Poliisiosasto Poliisiylijohtaja Markku Salminen Pelastusosasto Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastusosasto Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Ulkomaalaisosasto Ylijohtaja Pentti Visanen Ulkomaalaisosasto Ylijohtaja Pentti Visanen Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Smolander Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Smolander Hallinnonala Sisäasiainministeri Anne Holmlund Sisäasiainministeri Anne Holmlund Astrid ThorsAstrid Thors Ritva Viljanen Ritva Viljanen SISÄASIAINHALLINNON PALVELUKESKUS Ministeriön esikunta Ministeriön hallintoyksikkö Hallintojohtaja Janne Kerkelä Ministeriön talousyksikkö Talousjohtaja Jukka Aalto Ministeriön viestintäyksikkö Viestintäjohtaja Kaija Uusisilta Kansainväliset asiat Ylijohtaja Antti Pelttari Ylijohtaja Paavo Pirttimäki Sisäisen tarkastuksen yksikkö Tarkastusneuvos Veli Hytönen Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Yksikön päällikkö Tarja Mankkinen Itsehallinnolliset kunnat ja kuntayhtymät Kihlakunnanvirastot Maistraatit Lääninhallitukset Maakuntien liitot Lääninhallitukset Maakuntien liitot Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntien eläkevakuutus Kuntien takauskeskus Väestörekisterikeskus Kuntaosasto Ylijohtaja Cay Sevón Kuntaosasto Ylijohtaja Cay Sevón Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto Ylijohtaja Silja Hiironniemi Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto Ylijohtaja Silja Hiironniemi Hallinnonala Ritva Viljanen Ritva Viljanen SISÄASIAINHALLINNON PALVELUKESKUS Mauri Pekkarinen Mauri Pekkarinen Mari Kiviniemi Mari Kiviniemi KuntaIT KuntaIT yksikkö yksikköpolitiikkayksikkö politiikkayksikköAlueiden yksikkö Alueiden yksikkö Eurooppalaisen yhteistyön yksikkö Eurooppalaisen yhteistyön yksikköyksikkö yksikkö Kuva 16. Sisäasianministeriön organisaatiokaavio 31.12.2007 Lähde: Sisäasiainministeriön intranet Iines Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 45 Liite 3: Sisäasianministeriön organisaatiokaavio 1.1.2008 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset Ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö Hätäkeskukset Alueellinen pelastustoimi Poliisilaitokset Rajavartioalueet Merivartioalueet MaahanmuuttovirastoPelastusopisto Hätäkeskuslaitos Palosuojelurahasto Suomen Erillisverkot Oy Helsingin poliisilaitos Keskusrikospoliisi Suojelupoliisi Liikkuva poliisi Poliisiammattikorkeakoulu Poliisin tekniikkakeskus Rajavartiostot Merivartiostot Vartiolentolaivue RVL:n apulaispäällikkö Kenraalimajuri Jaakko Kaukanen RVL:n apulaispäällikkö Kenraalimajuri Jaakko Kaukanen Poliisiosasto Poliisiylijohtaja Markku Salminen Poliisiosasto Poliisiylijohtaja Markku Salminen Pelastusosasto Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastusosasto Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Ylijohtaja Pentti Visanen Ylijohtaja Pentti Visanen Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Smolander Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Smolander Hallinnonala Sisäasiainministeri Anne Holmlund Sisäasiainministeri Anne Holmlund Astrid Thors Astrid Thors Ritva Viljanen Ritva Viljanen Sisäasiainhallinnon palvelukeskus Hallinnon tietotekniikkakeskus Ministeriön esikunta Ministeriön hallintoyksikkö Hallintojohtaja Janne Kerkelä Ministeriön talousyksikkö Talousjohtaja Jukka Aalto Ministeriön oikeusyksikkö Lainsäädäntöjohtaja Pertti Laitinen Ministeriön viestintäyksikkö Viestintäjohtaja Kaija Uusisilta Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö Ylijohtaja Antti Pelttari Sisäisen tarkastuksen yksikkö Tarkastusneuvos Antti Lehtonen Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Yksikön päällikkö Tarja Mankkinen Vähemmistövaltuutetun toimisto Vähemmistövaltuutetun toimisto Syrjintälautakunta Syrjintälautakunta Poliisin lääninjohdot Lääninhallitusten pelastusosastot Kuva 17. Sisäasianministeriön organisaatiokaavio 1.1.2008 Lähde: Sisäasiainministeriön intranet Iines Hallinto 33/2008 SM:n julkaisusarjan teemat ovat: Hallinto Sisäinen turvallisuus Maahanmuutto Yhdenvertaisuus Keskustelualoitteet Julkaisujen verkkosivut: www.intermin.fi/julkaisut Tilaukset: Sisäasiainministeriö PL 26, 00023 Valtioneuvosto ISSN 1236-2840 ISBN 951-734-392-8 (nid.) ISBN 951-734-393-5 (PDF) Sisäasianministeriön henkilöstökertomus 2007 Sisäasiainministeriön vuoden 2007 henkilöstökertomus koostuu kansliapäällikön katsauksesta ja ministeriön toiminnan lähtökohtien ja henkilöstön määrällisten ja laadullisten ominaisuuksien kuvauksesta. Sisäasiainministeriön toiminnan lähtökohtina kerrotaan ministeriön strategiasta, henkilöstöstrategiasta ja -politiikasta sekä ministeriön toiminnan organisoinnista ja kehittämisestä. Henkilöstön määrällisiä ominaisuuksia käsittelevä osuus sisältää tiedot henkilöstön määrän kehittymisen lisäksi henkilöstön ikärakenteesta, vaihtuvuudesta, eläköitymisestä, rekrytoinnista sekä työvoimakustannuksista. Henkilöstön laadullisia ominaisuuksia kuvaavassa osiossa käsitellään työkykyä ja työhyvinvointia sekä niiden ylläpitämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Osio sisältää myös monipuolisen kuvauksen henkilöstön kehittämisen osa-alueista ministeriössä. http://www.intermin.fi/julkaisut Kansi Kuvailulehti Presentationsblad Kansliapäällikön katsaus Sisällys 1 Toiminnan lähtökohdat 1.1 Sisäasiainministeriön strategia 1.2 Henkilöstöstrategia ja -politiikka 1.3 Toiminnan organisointi ja sen kehittäminen 2 Henkilöstön määrällisiä ominaisuuksia 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus 3 Työajan käyttö 3.1 Henkilötyövuodet ja säännöllinen vuosityöaika 3.2 Työajan jakautuminen 3.3 Työvoimakustannukset 3.4 Työaikasaldot 4 Henkilöstön työkyky 4.1. Sairaudesta johtuneet poissaolot 4.2 Työtapaturmat 4.3. Kuntoutus 4.4. Työterveyshuolto ja kustannukset 4.5 Ennaltaehkäisevä hoito ja kustannukset 5 Työhyvinvointi 5.1 Työsuojelu 5.2 Henkilökunnan virkistystoiminta 6 Henkilöstön kehittäminen 6.1 Henkilöarvioinnin sekä perehdyttämisen tukeminen 6.2 Suorituksen johtamisen tukeminen 6.3 Osaamisenhallinnan tukeminen ja henkilöstökoulutus 6.4 Työhyvinvointi kysely -palaute ja työhyvinvointitavoitteet 6.5 Esimiestoiminnan tukeminen ja -arviointi 6.6 Henkilöstön koulutusrakenne 6.7 Koulutukseen käytetty työaika ja kustannukset 7 Henkilöstön tapahtumat 7.1 Henkilöstöinfot 7.2 Juhlat 7.3 Vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystyö Liitteet