40 Åbo Akademi Åbo Akademi julkaisee liki kaikilla tarkasteltavilla aloilla, mutta kullakin melko vähäisiä määriä. Eniten julkaistaan kemian, biokemian, solu- ja molekyyli- biologian sekä materiaalitekniikan alatieteenaloilla. Yliopiston julkaisujen saamat viittausmäärät ylittävät monilla aloilla kansainvälisen tason tai ovat sen tun- tumassa. Yliopiston osuus kaikista suomalaisista jul- kaisuista on 0,19 %. Valtion tutkimuslaitokset Sektoritutkimuslaitosten huomattava osuus suomalais- ten TR-julkaisujen ja niihin kohdistuvien viittausten määrästä nostaa ne yliopistojen rinnalle tarkastelun keskipisteeseen. Valtion tutkimuslaitosten TR-julkai- sujen kokonaismäärä vuodet 2003-2008 kattavassa ai- neistossa on 6855, mikä on 13,2% kaikista suomalai- sista TR-julkaisuista. Voidaan myös todeta että valtion tutkimuslaitosten TR-julkaisut ovat saaneet osakseen suhteellisen paljon viittauksia muissa TR-julkaisuissa. Valtion tutkimuslaitosten yhteenlaskettu tieteenalap- rofiiliin sovitettu kansainvälinen viittausindeksi 1,38, joka kuvaa laitosten TR-julkaisujen saamien TR- viittausten suhdetta koko maailman keskiarvoon (1), yltää samalle tasolle yliopistojen viittausindeksin 1,36 kanssa. Voidaankin todeta että valtion tutkimuslaitok- set kuuluvat sektoritutkimustehtävästään huolimatta yliopistojen rinnalla Suomen johtaviin perustutkimus- ta tuottaviin tutkimusorganisaatioihin. Valtion tutkimuslaitokset ovat tuottaneet TR-jul- kaisuja kaikilla päätieteenaloilla, mutta julkaisumäärät painottuvat voimakkaasti luonnontieteisiin sekä lää- ke- ja terveystieteisiin, joiden osuus on 45% ja 27% tutkimuslaitosten yhteenlasketusta julkaisumäärästä. Seuraavana tulevat maatalous- ja metsätieteet sekä tek- niikka 13% ja 11% osuuksilla. Yhteiskuntatieteiden osuus on vain 3%, ja humanistisissa tieteissä havaitaan vuosina 2003-2008 tuskin lainkaan TR-julkaisuja. Alatieteenaloista suurimmat julkaisumäärät havai- taan terveystieteissä, ympäristötieteissä, geotieteissä, ekologiassa ja evoluutiobiologiassa, sisätaudeissa, sekä kasvibiologian, mikrobiologian, virologian ja biotek- 1,11 1,57 1,28 1,26 0,93 0,96 1,28 0,86 1,06 0,46 0,65 1,70 0,97 1,03 1,21 1,75 1,03 0,63 1,32 0,87 1,12 0,87 1,06 0,74 0,47 0,60 1,36 0,48 0,91 1,29 2,44 1,47 0,23 0,58 0,85 0,42 0,48 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.18 Åbo Akademin julkaisuprofiili ja kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi 2003–08 Julkaisut 2003—08 Tieteenalan suhteellinen viittausindeksi, kaikki TR-julkaisut=1 Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 TR -j ul ka is uj en m ää rä 41 0,47 1,08 0,96 0,61 0,73 1,20 1,29 1,36 1,00 1,35 1,98 1,14 1,64 2,52 1,02 0,50 1,56 1,50 1,73 1,47 1,66 2,17 1,88 1,71 1,64 0,87 1,49 1,33 1,29 1,87 1,33 1,05 1,12 0,94 0,43 1,00 1,60 2,72 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 0 100 200 300 400 500 600 700 800 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.19a Valtion tutkimuslaitosten julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 Julkaisut 2003—08 Tieteenalan suhteellinen viittausindeksi, kaikki TR-julkaisut=1 Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 TR -j ul ka is uj en m ää rä 0,43 1,06 0,65 0,75 0,71 0,93 0,99 0,90 1,02 1,17 1,49 0,95 1,20 1,83 1,11 0,48 1,15 1,13 1,49 1,50 1,37 1,20 1,48 1,23 1,14 0,85 1,06 0,92 1,02 1,92 0,97 0,88 0,73 1,20 0,41 1,09 1,40 1,82 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 K an sa lli ne n su ht ee lli ne n vi it ta us in de ks i O su us s uo m al ai si st a TR -j ul ka is ui st a, % Tieteenala Kuvio 4.19b Valtion tutkimuslaitosten osuus kaikista suomalaisista TR-julkaisuista (%) ja kansallinen suhteellinen viittausindeksi tieteenaloittain 2003–08 Osuus suomalaisista julkaisuista, % Kansallinen suhteellinen viittausindeksi Tutkimuslaitosten kaikkien julkaisujen suhteellinen kansallinen viittausindeksi=1,02 Tutkimuslaitosten kaikkien julkaisujen osuus suomalaisista TR-julkaisuista=13,2% 42 nologian kategoriassa, metsätaloudessa, ja biokemian ja solu- ja molekyylibiologian kategoriassa. Kaikilla näillä aloilla Valtion tutkimuslaitosten viittausindeksi ylittää kansainvälisen keskitason. Valtiontutkimuslaitosten tieteenala-profiilissa ko- rostuvat TR-julkaisujen valossa muita suomalaisia tutkimusorganisaatioita voimakkaammin kaikki maa- talous- ja metsätieteet, sekä geotieteet, ympäristötie- teet, ja terveystieteet, joissa niiden osuus kaikista suo- malaisista julkaisuista on 35% tai enemmän. Muita kansallisessa katsannossa tärkeitä Valtion tutkimus- laitosten edustamia tieteenaloja ovat avaruustieteet ja tähtitiede; ekologia ja evoluutiobiologia; kasvibiologia, mikrobiologia, virologia ja bioteknologia; kone- ja val- mistustekniikka; ympäristötekniikka; muu tekniikka; ja hoitotiede. Kuitenkaan näillä painoalueilla viittaus- indeksi, vaikka se ylittääkin kansainvälisen keskitason, ei aina yllä kansalliseen keskitasoon. TR-julkaisujen käyttöön tutkimuksen tuottavuu- den ja laadun mittarina liittyy ongelmia, jotka koros- tuvat valtion tutkimuslaitosten kohdalla. Kansainvä- liset vertaisarvioidut artikkelit mittaavat paremmin yliopistoille kuuluvaa perustutkimusta kuin valtion tutkimuslaitoksille keskittyvää soveltavaa sektoritut- kimusta. TR-aineisto, etenkin korkea viittausindeksi, kertoo kyllä valtion tutkimuslaitosten korkeasta ta- sosta, mutta kattaa vain osan yhteiskunnallista pää- töksentekoa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevasta tutkimus-, kehitys- ja julkaisutoiminnasta. Seuraavas- sa organisaatiokohtaisessa tarkastelussa on keskitytty tutkimuslaitoksiin, jotka ovat tuottaneet tarkastelu- ajanjaksolla vähintään 100 TR-julkaisua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa Kansanterveyslaitoksen ja STA- KESin yhdistymisen myötä. Vuosina 2003-2008 nä- mä kaksi tutkimusorganisaatiota tuottivat yhteensä 3,2% kaikista suomalaisista TR-julkaisuista, ja niiden yhteenlaskettu kansainvälinen suhteellinen viittausin- deksi edustaa suomalaisten tutkimusorganisaatioiden huippua. Näiden tietojen valossa nykyisen THL:n julkaisuprofiili painottuu lääke- ja terveystieteisiin ja luonnontieteisiin, jotka yhdessä muodostavat 97% laitoksen TR-julkaisuista. TR-julkaisuja havaitaan 0,77 2,23 1,47 0,73 2,02 1,73 0,78 1,26 1,69 2,18 0,89 0,56 1,52 0,24 2,09 2,74 1,85 1,76 1,77 2,46 2,23 1,72 1,71 1,09 1,90 1,24 1,37 2,10 2,90 0,44 1,23 0,82 1,92 5,97 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.20 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 Julkaisut 2003—08 Tieteenalan suhteellinen viittausindeksi, kaikki TR-julkaisut=1 Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 TR -j ul ka is uj en m ää rä 43 kuitenkin kaikilla tarkastelun piiriin kuuluvilla pää- tieteenaloilla, ja lähes kaikilla alatieteenaloilla. Pääsääntöisesti THL:n viittausindeksi ylittää kansain- välisen keskitason lääke- ja terveystieteissä, ja kaikis- sa luonnontieteissä joissa havaitaan yli 50 julkaisua: ympäristötiede; biokemia, solu- ja molekyylibiologia; kasvibiologia, mikrobiologia, virologia ja biotekno- logia; genetiikka, kehitysbiologia ja fysiologia. Poik- keuksellisen korkeita viittausmääriä havaitaan myös monilla aloilla, joilla julkaisumäärät jäävät vähäisiksi: muut-kategoria; maatalous; tietojenkäsittely- ja infor- maatiotieteet; muu tekniikka; kasvatustieteet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus Valtion teknillinen tutkimuskeskus on THL:n tavoin tuottanut vuosina 2002-2008 yli 1000 TR-julkaisua: sen osuus kaikista suomalaisista julkaisuista on 2,4%. VTT:n tieteenaloittain painotettu viittausindeksi ylit- tää kansainvälisen tason, mutta jää kokonaisuudessaan sekä kansallisen että valtion tutkimuslaitosten keskiar- von alle. 90% VTT:n TR-julkaisuista havaitaan luon- nontieteissä ja tekniikassa, ja pieniä määriä julkaisuja havaitaan kaikilla tarkasteltavilla päätieteenaloilla, ja lähes kaikilla tarkastelun piiriin kuuluvilla alatieteen- aloilla. VTT:n viittausindeksi ylittää kansainvälisen keskitason julkaisumääriltään tärkeimmillä tekniikan aloilla, ja myös eräissä luonnontieteissä: ympäristötek- niikka; muu tekniikka; kone- ja valmistustekniikka; sähkö- ja informaatiotekniikka; materiaalitekniikka; kasvibiologia, mikrobiologia, virologia ja bioteknolo- gia; tietojenkäsittely ja informaatiotieteet. 0,00 0,67 1,06 1,14 0,83 1,06 1,15 2,16 0,92 1,24 1,04 1,18 1,21 0,68 1,02 1,32 1,82 1,51 1,03 0,00 1,12 1,60 1,34 1,09 0,57 0,57 1,38 0,88 1,11 1,21 0,00 0,35 0,50 0,57 1,88 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.21 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 44 Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuprofiili painottuu maatalous- ja metsätieteisiin, etenkin metsätalouteen, joka kattaa puolet METLAn kaikista TR-julkaisuista. Muita tärkeitä painoalueita on luonnontieteissä: ekolo- gia ja evoluutiobiologia; ympäristötieteet; kasvibiologia, mikrobiologia, virologia ja bioteknologia; ja geotieteet. Kaikilla näillä aloilla Metlan viittausindeksi yltää maa- ilman keskitasoon. Pieniä määriä julkaisuja havaitaan myös muissa luonnontieteissä, muutamilla tekniikan aloilla, yhteiskuntatieteissä, ja terveystieteissä. Työterveyslaitos Työterveyslaitoksen TR-julkaisuista suurin osa (lä- hes 70%) havaitaan lääke- ja terveystieteissä, etenkin terveystieteissä, mutta myös sisätaudeissa, syöpätau- deissa, sekä neurologiassa, psykiatriassa ja kliinisessä psykologiassa. Muita painoalueita löytyy sekä luonnontieteistä, tekniikasta että yhteiskuntatieteistä: ympäristötiede, psykologia sekä kone- ja valmistustekniikka. TTL:n viittausindeksi ylittää kansainvälisen keskitason lähes kaikilla näillä aloilla. Pienempiä määriä julkaisuja ha- vaitaan kaikilla tekniikan aloilla, suurimmassa osassa luonnontieteitä, ja yhteiskuntatieteissä. Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksen julkaisuprofiili painottuu luon- nontieteisiin, erityisesti avaruustieteisiin ja tähtitietei- siin, geotieteisiin ja ympäristötieteisiin. Muista aloista on syytä nostaa esiin erityisesti kone- ja valmistustek- niikka, jossa IL:n viittausindeksi on erittäin korkea, mutta ylittää maailman keskitason myös geotieteissä ja ympäristötieteissä. TR-julkaisuja havaitaan jonkin verran myös muilla luonnontieteen ja tekniikan aloil- la, kaikissa maatalous- ja metsätieteissä, sekä osassa lääke- ja terveystieteitä. Joissain kategorioissa viittaus- indeksi kohoaa poikkeuksellisen korkeaksi, mutta jul- kaisumäärät ovat pieniä. 0,23 2,43 0,38 0,79 1,17 1,01 1,40 1,45 0,52 1,12 0,10 0,00 0,72 0,00 1,34 2,55 0,95 0,82 1,43 1,02 2,47 0,64 0,35 1,19 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.22 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 45 1,14 0,26 0,25 3,31 1,10 1,03 0,74 2,93 1,57 0,00 0,81 2,81 0,00 0,55 0,57 0,00 1,15 0,54 1,35 1,09 1,70 1,13 1,38 0,40 1,15 1,71 1,20 0,87 0,00 1,49 1,10 2,22 2,25 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 0 50 100 150 200 250 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.23 Työterveyslaitoksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 0,20 1,43 0,60 0,49 1,37 1,65 3,70 0,51 0,57 5,37 4,43 15,29 1,18 0,87 0,00 2,51 4,87 2,82 5,74 1,85 5,52 2,13 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 18,00 0 50 100 150 200 250 300 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.24 Ilmatieteenlaitoksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 46 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen TR- julkaisut painottuvat maataloustieteisiin, etenkin maa- talouteen, jossa viittausindeksi yltää maailman keski- tasoon, sekä muihin maataloustieteisiin. MTT:n jul- kaisuprofiilissa korostuvat kokonaisuutena myös luon- nontieteet, mutta alatieteenalojen julkaisumäärät jäävät suhteellisen pieniksi. Viittausindeksi kuitenkin ylittää kansainvälisen keskitason ympäristötieteissä, geotieteis- sä, genetiikan, kehitysbiologian ja fysiologian, sekä eko- logian ja evoluutiobiologian kategorioissa. Muista alois- ta voidaan nostaa esiin etenkin muu tekniikka, jonka julkaisut ovat saavuttaneet korkean viittauskeskiarvon, ja kansantaloustieteet. Etenkin farmakologiassa ja far- masiassa viittausindeksi kohoaa poikkeuksellisen kor- keaksi, mutta julkaisujen määrä on pieni. Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristökeskuksen julkaisuprofiili painot- tuu luonnontieteisiin, erityisesti ekologiaan ja evoluu- TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 1,37 0,49 0,81 1,52 1,98 1,32 0,67 0,96 1,86 0,00 0,99 1,99 1,97 0,38 4,64 1,81 1,68 1,05 1,40 0,74 0,88 0,48 0,00 1,57 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 0 20 40 60 80 100 120 140 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.25 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 tiobiologiaan, ympäristötieteisiin ja geotieteisiin, sekä ympäristötekniikkaan. SYKEn viittausindeksi ylittää kansainvälisen keskitason kaikilla näillä aloilla, ja on poikkeuksellisen korkea muiden maataloustieteiden kategoriassa ja tietojenkäsittely ja informaatiotieteissä, joissa havaitaan pienempiä määriä julkaisuja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen TR-julkaisut painottuvat maatalouteen sekä ekologiaan ja evoluu- tiobiologiaan, ja molempien osalta viittausindeksi ylit- tää maailman keskitason. Julkaisumäärän osalta muis- ta aloista voidaan mainita ympäristötiede ja kasvatus- tiede, jonka viittausindeksi myös ylittää maailman keskitason. Tietojenkäsittely ja informaatiotieteissä viittauskeskiarvo on poikkeuksellisen korkea, mutta julkaisuja on hyvin vähän. 47 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 3,20 0,48 0,13 1,19 1,16 1,59 0,16 0,52 0,10 0,00 0,37 0,00 1,45 0,15 0,00 1,63 1,27 3,98 0,83 1,37 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 0 20 40 60 80 100 120 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.26 Suomen ympäristökeskuksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 9,12 1,37 0,00 0,92 1,07 1,25 1,13 1,49 0,00 1,36 1,89 0,12 0,45 0,55 1,36 0,72 2,95 1,61 0,13 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 0 20 40 60 80 100 120 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.27 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 48 Säteilyturvakeskus Säteilyturvakeskuksen julkaisuprofiili painottuu luon- nontieteisiin, ja niistä etenkin ympäristötieteisiin. Jul- kaisuja havaitaan jonkin verran myös eräillä tekniikan ja lääke- ja terveystieteiden aloilla. Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskuksen TR-julkaisuja havai- taan pääasiassa geotieteissä, joissa viittausindeksi yltää maailman keskitasoon. Pieniä määriä julkaisuja havai- taan muutamilla muilla luonnontieteiden, tekniikan, sekä maatalous- ja metsätieteiden aloilla. 0,00 0,44 0,34 0,45 0,54 1,04 1,04 1,38 0,00 0,56 0,00 2,52 0,55 1,42 1,84 1,05 1,08 2,34 1,40 2,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 0 10 20 30 40 50 60 70 80 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.28 Säteilyturvakeskuksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 Merentutkimuslaitos (lakkautettu 2009) Vuoden 2009 alusta lakkautetun Merentutkimuslai- toksen, jonka toiminnot jaettiin Suomen ympäristö- keskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen kesken, julkaisup- rofiili painottui voimakkaasti luonnontieteisiin, pää- asiassa ekologiaan ja evoluutiobiologiaan, geotieteisiin sekä ympäristötieteisiin. Näillä aloilla ML:n viittaus- indeksi ylittää maailman keskitason. Pieniä määriä julkaisuja havaitaan myös muiden päätieteiden yksit- täisillä aloilla. 49 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 0,95 0,33 1,05 0,84 1,40 1,92 0,00 0,44 0,56 0,60 1,81 0,64 0,54 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 0 20 40 60 80 100 120 140 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.29 Geologian tutkimuskeskuksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 0,59 0,34 1,04 1,46 1,15 2,97 0,81 2,19 2,62 2,55 0,29 1,60 1,18 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 0 10 20 30 40 50 60 70 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.30 Merentutkimuslaitoksen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 50 Elintarviketurvallisuusvirasto Elintarviketurvallisuusviraston TR-julkaisuja ha- vaitaan jonkin verran kaikissa päätieteissä, etenkin luonnontieteissä. Yksittäisistä aloista nousevat esiin kasvibiologian, mikrobiologian, virologian ja biotek- nologian kategoria, muu tekniikka, sekä terveystieteet. Näistä viittausindeksi ylittää maailman keskitason muun tekniikan alalla. EVIRAn julkaisujen lukumää- rä hammaslääketieteissä on hyvin pieni, mutta viit- tausindeksi kohoaa poikkeuksellisen korkeaksi. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulut ovat tuottaneet yhteensä 158 julkaisua vuosina 2003-2008, mikä on 0,3 % kaikis- ta suomalaisista julkaisuista. Kansainvälinen suhteel- linen viittausindeksi on 0,78 eli selvästi alle kansain- välisen tason. Yksittäisistä tieteenaloista suurin on hoitotiede, jo- ka on tuottanut 25 julkaisua (lähes 7% suomalaisista hoitotieteen TR-julkaisuista), joiden viittauskerty- mä yltää kansainväliseen keskitasoon. Pieniä määriä julkaisuja havaitaan lähes kaikilla tarkastelun piiriin kuuluvilla aloilla luonnontieteistä yhteiskuntatietei- siin. Ammattikorkeakouluista eniten julkaisuja ovat tuottaneet Metropolia AMK (32) ja Novia YHS (23). 0,85 3,50 1,38 0,88 0,57 0,75 0,10 0,70 0,37 0,33 1,58 0,32 1,21 2,12 1,14 4,58 0,80 0,73 0,63 1,80 0,93 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 0 5 10 15 20 25 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.31 Elintarviketurvallisuusviraston julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 51 0 0,26 1,16 1,23 0,66 0,38 1,83 0,59 0,39 1,05 0,66 0,92 0,80 0,30 0,97 0,60 0,79 0,71 3,52 0,16 0,54 0,27 0,75 0,33 0,28 0,91 1,38 0,25 1,05 0,50 0,34 0,33 1,24 0,75 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 0 5 10 15 20 25 30 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.32a Ammattikorkeakoulujen julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 0,00 0,26 0,78 1,53 0,64 0,29 1,40 0,39 0,39 0,91 0,00 0,55 0,68 0,58 0,33 0,92 0,44 0,60 0,61 3,60 0,14 0,30 0,22 0,54 0,23 0,27 0,65 0,95 0,20 1,08 0,00 0,42 0,22 0,00 0,31 1,35 0,66 0,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 K an sa lli ne n su ht ee lli ne n vi it ta us in de ks i O su us s uo m al ai si st a TR -j ul ka is ui st a, % Tieteenala Kuvio 4.32b Ammattikorkeakoulujen osuus kaikista suomalaisista TR-julkaisuista (%) ja kansallinen suhteellinen viittausindeksi tieteenaloittain 2003–08 Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Ammattikorkeakoulujen kaikkien julkaisujen osuus suomalaisista TR-julkaisuista=0,3% Ammattikorkeakoulujen kaikkien julkaisujen suhteellinen kansallinen viittausindeksi=0,6 52 Yritykset Yritysten kokonaisjulkaisumäärä on 1719, mikä vastaa 3,1 % kaikista suomalaisista TR-julkaisuista. Suhteel- linen kansainvälinen viittausindeksi saavuttaa kansain- välisen tason, mutta kansallinen viittausindeksi (0,88) jää alle kansallisen tason. Yritysten julkaisutoiminta painottuu erityisesti tekniikkaan, mutta profiloituu myös eräille luonnontieteiden sekä lääke- ja terveystie- teiden aloille: tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet; fysiikka; kemia; biokemia, solu- ja molekyylibiologia; farmakologia ja farmasia; sisätaudit. Kansainvälinen viittausindeksi saa korkean arvon merkittävimmistä aloista sähkö- ja automaatiotekniikassa ja ympäris- tötekniikassa. Yrityksistä suurimmat julkaisijat ovat Nokia (280), Orion (111), Metso (72) ja Valio (54). Nokia Nokia profiloituu tietojenkäsittelyyn ja informaatio- tieteisiin sekä sähkö- ja automaatiotekniikkaan, mutta ylittää kansainvälisen viittaustason vain jälkimmäisellä tieteenalalla. 1,95 0,76 0,64 2,30 0,74 0,98 1,15 0,73 0,89 0,73 0,81 1,47 0,84 0,84 0,63 1,05 1,31 0,72 0,64 1,34 1,11 1,87 0,84 2,39 2,13 1,17 1,65 1,12 0,28 1,39 1,14 0,65 1,05 1,10 0,00 1,12 1,08 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.33 Yritysten julkaisuprofiili ja kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi 2003–08 Julkaisut 2003—08 Tieteenalan suhteellinen viittausindeksi, kaikki TR-julkaisut=1 Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 TR -j ul ka is uj en m ää rä Orion Orionin julkaisut painottuvat lääke- ja terveystietei- siin, etenkin farmakologiaan ja farmasiaan sekä sisä- tauteihin, joissa molemmissa sen viittausindeksi ylittää maailman keskitason. Metso Metsolla on julkaisutoimintaa etenkin materiaalitek- niikassa. Valio Valion julkaisuja havaitaan pieniä määriä eri päätie- teenaloilla, etenkin muussa tekniikassa sekä sisätau- deissa ja terveystieteissä; jälkimmäisillä aloilla viittaus- indeksi ylittää maailman keskitason. 53 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 0,00 0,63 0,43 7,74 0,05 0,05 0,24 0,51 0,51 1,92 0,59 0,92 0,00 0,41 0,00 1,96 0,14 0,00 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 0 20 40 60 80 100 120 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.34 Nokian julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 0,00 0,52 0,24 2,54 1,09 1,36 0,43 1,05 0,00 5,66 0,61 1,12 1,09 2,15 1,06 1,00 2,25 1,06 1,10 1,16 0,13 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.35 Orionin julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 54 TR -j ul ka is uj en m ää rä Julkaisut Suhteellinen viittausindeksi Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 0,00 1,58 0,10 0,20 0,45 0,78 0,26 0,75 0,00 3,33 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 0 10 20 30 40 50 60 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.36 Metson julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 Julkaisut 2003—08 Tieteenalan suhteellinen viittausindeksi, kaikki TR-julkaisut=1 Tieteenalan kansainvälinen taso= 1 TR -j ul ka is uj en m ää rä 2,58 0,91 4,76 1,05 3,06 0,47 0,49 0,00 2,26 0,34 2,13 0,83 3,15 1,72 1,91 0,77 0,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 0 2 4 6 8 10 12 14 K an sa in vä lin en s uh te el lin en v iit ta us in de ks i Tieteenala Kuvio 4.37 Valion julkaisuprofiili ja suhteellinen viittausindeksi 2003–08 1 Liite 2 Teemu Ihalainen 12.07.2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö Selvitys Scopus-tietokannan mahdollisuuksista kansallista julkaisurekisteriä perustettaessa 2 Sisällys 1  Johdanto 3 2 Tieteelliset julkaisutietokannat 5 Pohjoismaiset julkaisurekisterit 6 Suomalaiset tietokannat 7 3 Scopus 9 SNIP ja SJR vs. vaikuttavuuskerroin (impact factor) 12 Scopus.com 13 Scopuksen kattavuuden tarkastelua 16 Scopus tutkimusten valossa 18 4 Scopuksen ja Thomson Reutersin aineistojen vertailu 20 Bio- ja ympäristötieteiden laitos 21 Taloustieteiden tiedekunta 21 Musiikin laitos 22 Historian ja etnologian laitos 22 Psykologian laitos 23 Kielten laitos 24 Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos 24 Fysiikan laitos 25 Terveystieteiden laitos 26 Pohdintaa 26 5 Lopuksi 27 Lähteet 28 3 1  Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut RAKET- TI-hankkeen tehtäväksi perustaa kansallisen julkais- urekisterin, johon on tarkoitus kerätä suomalaisten tutkijoiden kaikkien tutkimusten julkaisutiedot yhte- näisesti sovituin menettelyin, määrittelyin ja luokituk- sin. Rekisterin perustamisen tavoitteena on parantaa suomalaisen tutkimustiedon saavutettavuutta, luotet- tavuutta, läpinäkyvyyttä ja yhteen sovitettavuutta. Jul- kaisurekisterillä voidaan myös parantaa tutkimusten tilastointimahdollisuuksia ja siten auttaa tutkimustie- tojen monipuolisemmassa käytössä, esimerkiksi suo- malaisen tutkimuksen arvioinnissa. Julkaisutietokan- nan on tarkoitus palvella myös tutkijoiden ja toisaalta suuren yleisön tiedontarpeita mahdollistamalla myös näille käyttäjäryhmille pääsyn tietokannan tietoihin. Kansallisen julkaisurekisterin perustaminen on osa JURE-projektia. Projektissa selvitetään muun muassa ne todelliset palvelutarpeet, jotka julkaisurekisterin tulisi eri sektoreille tuottaa, sekä yksityiskohtaisem- mat lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet julkaisu- rekisteripalvelulle. Projektin lopullinen tavoite on julkaisurekisterin perustaminen. Projekti on osa tie- teen tietotekniikan keskuksen (CSC) koordinoimaa RAKETTI-hanketta (RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto), jonka tavoitteena on tuottaa kansallisella tasolla korkeakoululaitoksen ohjauksessa ja vaikuttavuuden seuraamisessa sekä korkeakoulujen sisäisessä johtamisessa tarvittavaa tietoa. Tavoitteena on myös edistää käytössä olevien IT-ratkaisujen laa- tua, yhteensopivuutta ja käytettävyyttä. RAKETTI on korkeakoulujen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen hanke, joka koostuu neljästä osahankkeesta, joiden tarkoituksena on korkeakoululaitoksen koko- naisarkkitehtuurimallin rakentaminen, opintohallin- non perustietojärjestelmän kehittäminen, käsitemallin ja tietovaraston luominen ja tutkimushallinnon tieto- järjestelmien kehittäminen. Kansallisen julkaisurekisterin perustamista on sel- vitetty aikaisemmin Opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta TiedeKOTA-työryhmässä, jonka raportti valmistui vuonna 2008. TiedeKOTA-työryhmä nosti raportissaan esille julkaisujen tallentamisesta aiheutu- van suuren työmäärän. Taakan keventämiseksi työryh- mä ehdotti sellaisten kansainvälisten tieteellisten jul- kaisu- ja viittaustietokantojen hyödyntämistä, jotka jo tallentavat tietoa suomalaisten tutkijoiden artikkeleis- ta ja muista tutkimusraporteista. Kansainväliset mo- nitieteiset julkaisu- ja viittaustietokannat tallentavat viitetietojen lisäksi tietoa myös tutkimusten saamista viittauksista, joita on mahdollista käyttää tutkimuksen arvioimiseen. Kansainvälisten julkaisutietokantojen (ISI ja Scopus) arvioidaan - Norjan tietoihin perustu- en - kattavan noin 60–80 % kaikista suomalaisista tie- teellisistä julkaisuista. (TiedeKota-työryhmän raportti 2008:9, s. 38) Tässä selvityksessä paneudutaan julkaisu- ja viit- taustietokanta Scopuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin suomalaisten tutkijoiden julkaisujen ja niiden saamien 4 viittauksien tunnistamiseksi sekä siihen, miten noilla tiedoilla voitaisiin täydentää suunnitteilla olevan suo- malaisen julkaisurekisterin tietoja. Jyväskylän yliopis- ton tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmä TUTKAsta saadun aineiston avulla on suoritettu Scopuksen ja Thomson Reutersin julkaisu- ja viittaustietokantojen välistä kattavuuden vertailua. Selvityksessä esitellään lyhyesti myös muissa pohjoismaissa käytössä olevia julkaisurekistereitä ja käydään läpi joitakin tietokan- toja, joihin tallennetaan viitetietoja suomalaisista tut- kimuksista. 5 2  Tieteelliset julkaisutietokannat tiedot muodostavat tavallaan artikkelien lähdeviitta- usten verkoston. Yksinkertaistaen viite- ja viittaustie- tokantojen ero on siinä, että viitetietokantojen tietoa voidaan käyttää tiedon haussa, mutta viittaustietokan- tojen data soveltuu myös tutkimuksen evaluointiin. Julkaisutietokannat mahdollistavat artikkelien ja tut- kijoiden haravoimisen isosta tietomäärästä haluttujen kriteerien mukaan, joten tutkimusten löytäminen on helppoa. Jos käytetty julkaisutietokanta sisältää tietoa myös sitaatioista, pystytään selvittämään mis- sä julkaisuissa kyseiseen artikkeliin on myöhemmin viitattu. Kansallisen julkaisurekisterin näkökulmasta kansainvälisistä julkaisu- ja viittaustietokannoista on mahdollista saada sekä suomalaisten julkaisujen viite- tietoja että dataa tutkimuksen laadun ja vaikuttavuu- den arvioimista varten. Tieteellisistä julkaisu- ja viit- taustietokannoista käytetyin ja arvostetuin on pitkään ollut monitieteinen ja laaja Thomson Reutersin ISI Web of Science, joka koostuu Science Citation Index Expanded-, Social Sciences Citation Index- ja Arts & Humanities Citation Index -tietokannoista. Puhutta- essa Thomson Reutersin aineistosta tai tietokannoista, Web of Sciencestä (WoS) tai ISI-tietokannoista, tar- koitetaan juuri näitä kolmea tietokantaa. Erilaisissa tutkimuksiin liittyvissä arvioinneissa Thomson Reu- tersin aineistoa on käytetty kansainvälisesti jo vuosi- kymmeniä, ja pitkään ISI olikin ainut varteenotettava aineisto tehtäessä esimerkiksi bibliometristä tutkimuk- sen arviointia. Perusteilla oleva kansallinen julkaisurekisteri tulee ole- maan keskitetty tietovarasto Suomen korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden julkaisuille. Jot- ta kaikkea tietoa ei tarvitsisi tallentaa manuaalisesti, voidaan tallennustyötä helpottaa käyttämällä hyväksi kansainvälisten tieteellisten julkaisu- ja viittaustieto- kantojen suomalaisia tutkimuksia koskevaa dataa. Tieteelliset julkaisutietokannat ovat elektronisessa muodossa olevia tiettyyn aiheeseen tai kohteeseen keskittyneitä laajoja tiedostoja, joihin kerätään tietoa tieteellisistä julkaisuista. Julkaisutietokannat voidaan jakaa karkeasti viite- ja viittaustietokantoihin: viite- tietokanta sisältää julkaisujen viitetiedot, kuten teki- jän, julkaisun nimen ja julkaisuvuoden. Käytännössä julkaisutietokantojen sisältö voi vaihdella paljon. Osa tietokannoista tarjoaa pääsyn selaamaan vain artikke- leiden metatietoja, toiset ovat ns. FullText-tietokan- toja, jotka sisältävät kokonaisia artikkeleita, ja osa sisältää julkaisun viitetietojen lisäksi esimerkiksi teks- tin abstraktin. Yleensä tietokannat ovat keskittyneet yhteen tai useampaan tieteenalaan, tai ne indeksoivat julkaisuja, joilla on jokin muu yhteinen nimittäjä. Esi- merkiksi African Journals OnLine on keskittynyt af- rikkalaisiin vertaisarvioituihin julkaisuihin ja Chinese Social Sciences Citation Index kiinalaisiin yhteiskunta- tieteellisiin lehtiin. Viittaustietokanta sisältää julkaisu- ja viitetietojen lisäksi tietoa myös indeksoitujen dokumenttien väleil- lä vallitsevista lähdeviittauksista. Viittaustietokannan 6 Useimmat tieteelliset julkaisutietokannat - kuten Thomson Reuters - ovat maksullisia. Ilmaisista palve- luista merkittävin on Google Scholar, johon on pääsy kenellä tahansa ja joka onkin odotettu haastaja mak- sullisille tietokannoille. Google Scholar toimii Interne- tissä, joten se on helposti saavutettavissa ja hyödyllinen työväline esimerkiksi tutkijoille. Googlen oman ilmoi- tuksen mukaan Google Scholar järjestää hakutulokset osuvuuden mukaan. Samoin kuin Googlen Web-hauis- sa, Google Scholar näyttää ”hyödyllisimmät” tulokset sivulla ensimmäisinä. Googlen sijoitustekniikka huo- mioi jokaisen artikkelin tekstin kokonaisuudessaan, sen kirjoittajan, julkaisijan sekä sen, kuinka usein artikke- liin on tieteellisessä kirjallisuudessa viitattu. Google Scholariin liittyy kuitenkin joitakin ongelmia, jotka vä- hentävät sen luotettavuutta ja käytettävyyttä verrattuna perinteisiin tutkimuksen tietokantoihin. Esimerkiksi Google Scholarin sisällöstä, kuten palvelun seuraamista tietokannoista, aineiston iästä ja hakutietokannan päi- vitystiheydestä, ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Jotkut julkaisijat eivät puolestaan salli Google Scholarin hakea tietokantojaan. Toisaalta Google Scholarin haku nostaa esille suositut ja paljon viittauksia saaneet vanhat tutki- mukset, kun ainakin joissain tapauksissa looginen jär- jestys olisi tuoreimmasta tiedosta vanhimpaan. Google Scholar ei myöskään tarjoa aina täydellisiä bibliografisia tietoja, joten niiden täydentäminen vaatii myös manu- aalista työtä. Perinteisempien tieteellisten julkaisutietokantojen toimintaan kuuluu avoimuus: koska mikään tieto- kanta ei voi sisältää kaikkia maailmassa julkaistavia tutkimuksia, käyttäjän on halutessaan saatava tietää millä ehdoilla julkaisuja valitaan indeksoitavaksi. Tie- teellisen tiedon julkaisutietokannat lisäävät monella tapaa tutkimusten saavutettavuutta, mutta niiden käyttöön liittyy myös ongelmia, esimerkiksi juuri aineiston kattavuuden suhteen. Thomson Reutersin aineiston kattavuuden puutteet tulevat esille etenkin kun tarkastellaan yhteiskunta- ja humanistisia tieteitä. Näiden tieteenalojen osalta tietokannan kattavuus on selkeästi suppeampi esimerkiksi luonnontieteellisiin aloihin verrattuna. Osin tämä johtuu Thomson Reu- tersin keskittymisestä tiettyihin tieteenaloihin, mutta toisaalta myös ko. alojen julkaisukäytännöistä: yhteis- kunta- ja humanistisissa tieteissä julkaistaan paljon esimerkiksi monografioissa ja kokoomateoksissa, kun taas julkaisu- ja viittaustietokantojen pääasiallinen ai- nes ovat tieteelliset lehdet ja niiden artikkelit. Thom- son Reutersin aineiston keskittyminen suureksi osaksi angloamerikkalaisiin julkaisuihin nähdään myös sel- vänä puutteena. Pohjoismaiset julkaisurekisterit Suomeen perustettavan julkaisurekisterin tapaisia kan- sallisia palveluja on jo käytössä muissa pohjoismaissa: Ruotsissa käytetään Swepubia, Norjassa Frida- ja Fors- kdok-järjestelmiä sekä Tanskassa Forsknindatabasea. Järjestelmät on toteutettu jokaisessa maassa hieman eri tavoin, mutta yhteistä niille kaikille on tavoite pa- rantaa tutkimustiedon saavutettavuutta sekä saada ai- kaisempaa kattavampaa ja vertailukelpoisempaa tietoa kunkin maan tutkimuksen tilasta. Ruotsin Swepub-palvelu etsii loppukäyttäjän ha- luamaa tieteellisten julkaisujen metatietoa useimpi- en yliopistojen julkaisutietokannoista. Palvelu kattaa tällä hetkellä noin kolmekymmentä ruotsalaisten yli- opistojen julkaisutietokantaa. Swepubiin sisältyy vain julkaistuja tutkimuksia, jotka on jaoteltu kolmeen luokkaan: vertaisarvioidut julkaisut, muut akateemiset julkaisut (esimerkiksi tutkimusraportit ja väitöskirjat) sekä populaarit, suurelle yleisölle tarkoitetut tieteelli- set julkaisut, joiden tarkoitus on välittää yleistä tietoa tutkimuksesta. Eri yliopistojen yhteisjulkaisut on py- ritty mahdollisuuksien mukaan tiivistämään yhdeksi tietueeksi, samoin on menetelty duplikaattien kanssa. Tutkijoiden nimet on saatettu rekisteröidä eri yliopis- toissa eri tavoin ja eri aikaan. Tästä johtuen saman tutkijan julkaisut on voitu tallentaa eri nimillä. Toi- saalta sama tutkimus voi löytyä Swepubista myös eri julkaisumuodoissa, esimerkiksi konferenssijulkaisuna ja artikkelina lehdessä. Swepub on yhteydessä Thomson Reutersin julkai- su- ja viittaustietokantaan. Tämä mahdollistaa sen, että mikäli käyttäjän hakema tutkimus on huomioi- tu jossakin ISI-tietokannassa, Swepub näyttää kuinka monta kertaa ko. tutkimukseen on viitattu Thomson Reutersin aineistossa. Tanskalaisten Forskningdatabasen-portaali tarjoaa väylän tanskalaiseen tutkimukseen. Järjestelmä hara- voi tietoa tutkimuksista lähinnä tanskalaisilta yliopis- toilta, mutta mukana on myös muita tutkimusorgani- 7 saatioita. Tanskalaiseen järjestelmään kerätään tietoja tieteellisistä artikkeleista, väitöskirjoista, konferenssi- esityksistä ja luentomuistiinpanoista. Tulevaisuudessa tietokannoista on tarkoitus saada tietoa myös tutki- musprojekteista. Järjestelmä perustuu vapaaehtoisuu- teen ja on avoin kaikille tanskalaisille tutkimusorgani- saatioille. Forskningdatabasenin on perustanut Tans- kan Tieteen, teknologian ja innovaatioiden ministeriö (Ministeriet for Videnskab, Teknologi og Udvikling), ja se on osa Tanskan elektronista tutkimuskirjastoa (DEFF). Tanskalaisten järjestelmä perustuu Current Research Information System (CRIS) -tietokantoihin, jotka ovat tutkimustiedon tallentamiseen suunnitel- tuja tietokantoja, ja joita on käytössä yliopistoilla ja muilla tutkimusorganisaatioilla. Tanskalaiset tutki- musorganisaatiot tallentavat tiedot tutkimuksistaan omiin CRIS-tietokantoihinsa, joista Forskiningda- tabasen etsii keskitetysti käyttäjän haluaman tiedon. Forskiningdatabasesta ei löydy toistaiseksi tietoja kaik- kien yliopistojen tutkimuksista, vaan osalla yliopistois- ta on vielä käytössä omat järjestelmänsä. Norjalaisilla on käytössä kaksi hyvin samankaltaista palvelua tutkimustiedon keräämistä ja tilastotietojen tuottamista varten: suurin osa yliopistoista ja muista tutkimusorganisaatioista käyttää joko Frida- tai Fors- kdok-järjestelmää. Frida on ollut käytössä vuodesta 2003 lähtien ja sitä käyttää tällä hetkellä 7 yliopistoa ja muuta tutkimusorganisaatiota. Forskdokin käyttä- jäorganisaatioita on tällä hetkellä yli 50. Järjestelmät on suunniteltu helpottamaan tieteellisen tiedon tal- lentamista ja auttamaan organisaatioita raportoinnis- sa Norjan Opetusministeriölle. Järjestelmien tietoi- hin perustuen jaetaan tutkimuksen laatuperusteista rahoitusta ja täsmennetään tutkimusorganisaatioiden strategioita. Julkaisurekisterien käyttöliittymien kautta myös muut kiinnostuneet saavat tietoa norjalaisesta tutkimuksesta. Järjestelmiin tallennetaan julkaisujen bibliografisia tietoja Thomson Reutersin ISI -aineis- tosta, NORARTista (Norske tidskriftsartikler), joka on Norjan kansalliskirjaston ylläpitämä aikakauslehti- indeksi ja BIBSYSistä, joka on kirjastotietokanta, jo- hon tallennetaan kaikki korkeakoulujen kokoelmiinsa hankkimat norjalaisten tutkijoiden julkaisemat mono- grafiat tai artikkelikokoelmat. Ulkopuolisista lähteistä tulevat tiedot tuodaan Fridaan ja Forskdokiin ITAR- tietokannan kautta, jossa ne tarkastetaan ja standardi- soidaan. Jokainen tutkimusorganisaatio tarkistaa tuo- dut tiedot ja täydentää niitä, sillä tuotu tieto ei sisällä tietoa kirjoittajasta. Suomalaiset tietokannat Myös Suomessa on tietokantoja, joihin tallennetaan tietoa tieteellisistä julkaisuista. Korkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot tallentavat tietoa tutkimuksis- taan omiin rekistereihinsä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto käyttää tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmä TUTKAa, kun taas Helsingin yliopisto on siirtymäs- sä käyttämään TUHAT-tutkimustietojärjestelmää. VTT:n julkaisurekisteri VTT-JURE sisältää viitetiedot VTT:n julkaisusarjoissa ilmestyneistä julkaisuista vuo- desta 1943 sekä VTT:n tutkimushankkeiden muusta julkaisutuotannosta vuodesta 1984 lähtien. Korkea- koulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden järjes- telmien tarkoitus on tallentaa tietoa lähinnä organi- saatioiden omaan käyttöön helpottamaan raportointia ja tilastointia sekä tukea tutkimustyötä kokoamalla tutkimuksessa syntyvää tietoa. Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia ja sisältää tiedot suomessa julkaistuista kirjoista, leh- distä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta ja elektronisista tallenteista. Fennicasta löytyy tietoa myös pienpainateryhmistä ja ennakkotietoja tulevai- suudessa ilmestyvistä julkaisuista. Kansallisbibliogra- fia sisältää tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suo- mea. Fennican aineisto sisältää kirjoja vuodesta 1488 ja kausijulkaisuja vuodesta 1771 alkaen. Kansalliskirjaston Linnea-palvelut ylläpitää ja ke- hittää Linnea-yhteistietokantoja, joita ovat Arto ja Linda. Arto-tietokantaan tallennetaan uusien ko- timaisten artikkelien viitetiedot ja sen on tarkoitus palvella kaikkia tiedontarvitsijoita. Tiedontuottajina toimivat suomalaiset asiantuntijaorganisaatiot, kuten korkeakoulut, maakuntakirjastot ja erikoiskirjastot. Artoon rekisteröidään artikkelit n. 600:sta säännöl- lisesti ilmestyvästä aikakauslehdestä, jotka ovat ns. vastuulehtiä. Tallennus tapahtuu kuukauden sisällä lehden ilmestymisestä. Tämän lisäksi Artoon tallen- netaan satunnaisesti kuhunkin aihealueeseen liittyviä artikkeliviitteitä lukuisista lehdistä ja kokoomateok- sista. Arto sisältää myös linkkejä artikkeleiden koko 8 teksteihin, muun muassa Elektra-aineistoon. Suurin osa niistä vaatii kuitenkin käyttöluvan. Linda on yli- opistokirjastojen yhteistietokanta. Se sisältää Suomen kansallisbibliografian sekä viitetiedot yliopistokirjasto- jen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston ja Tilasto- kirjaston tietokantoihin sisältyvistä kirjoista, aikakaus- lehdistä ja sarjoista, kartoista, visuaalisesta aineistosta, arkistoista ja elektronisesta aineistosta Helka on Helsingin yliopiston kirjastojen, Kan- salliskirjaston sekä muutaman Helsingin seudun tie- teellisen erikoiskirjaston yhteinen aineisto- ja kokoel- maluettelo, joka sisältää tiedot muun muassa kirjoista, aikakauslehdistä ja sarjoista, sekä Helsingin yliopiston tiedekuntien, laitosten, klinikoiden yms. käytössä ole- vista kokoelmista. Helkassa on viitetietoja yli 3,2 mil- joonasta julkaisusta. Suurin osa Helkan aineistoista on painetussa muodossa, mutta se sisältää myös linkkejä elektroniseen aineistoon. Julkaisujen kuvailutietojen lisäksi Helka-liittymästä voi katsoa esimerkiksi aineis- ton saatavuustiedot, laina-ajan ja varaustilanteen. Fennica, Arto, Linda ja Helka luetteloivat myös tie- teellisiä julkaisuja ja ovat suunniteltu ennen kaikkea tiedon hakuun. Kansallisen julkaisurekisterin näkö- kulmasta niiden ongelma on muun muassa aineiston laatu: esimerkiksi Artoon ja Fennicaan indeksoidaan paljon muutakin kuin tieteellisiä julkaisuja. Toinen merkittävä ongelma - joka koskee myös yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden omia julkaisure- kistereitä - on se, ettei suomalaisista tietokannoista ole saatavilla kaikkia niitä tietoja, joita julkaisurekisteriin halutaan tutkimuksista tallentaa. 9 3  Scopus Vuonna 2004 Elsevier julkaisi Scopuksen, kilpailijan markkinoita pitkään dominoineelle Thomson Reu- tersin tietokannalle. Scopusta pidetäänkin yleisesti Thomson Reutersin ainoana varteenotettavana haas- tajana, kun puhutaan monitieteisistä julkaisu- ja viit- taustietokannoista. Vaikka markkinoilla on muitakin samaa palvelua tarjoavia yrityksiä, kattavuudeltaan ja ominaisuuksiltaan nämä kaksi tietokantaa kilpailevat täysin omassa sarjassaan. Vuonna 2010 Scopus sisältää 18000 edelleen in- deksoitavaa tieteellistä julkaisua yli 5000 kansainväli- seltä kustantajalta: – 16500 vertaisarvioitua lehteä, joista 1200 on Open Access-julkaisuja. – 600 ammattijulkaisua – 350 kirjasarjaa – 3,6 miljoonaa konferenssijulkaisua – 40 miljoonaa tietuetta (record) vuodesta 1823 lähtien, joista 20 miljoonaa vuodesta 1996 alkaen sisältää täyden metadatan (78 % sisältää viitteet) – 20 miljoonaa tietuetta vuosilta 1823–1996 ilman viitteitä Scopus indeksoi sekä julkaisusarjoja että yksittäisiä julkaisuja. Scopuksen indeksoimat julkaisusarjat on jaoteltu neljään tyyppiin: lehdet, ammattilehdet, kir- jasarjat ja konferenssijulkaisut, joista lehdet muodos- tavat valtaosan tietokannan sisällöstä. Ammattilehtiä ja -julkaisusarjoja ei yleensä lasketa tieteellisiksi jul- kaisuiksi, mutta niitä on indeksoitu Scopukseen, kos- ka osaa niiden sisältämistä artikkeleista voidaan pitää tieteellisesti relevantteina. Toisaalta indeksoiminen on perusteltua myös siksi, että joissain tutkimuksissa aineistona voidaan käyttää muitakin kuin vertaisarvi- oinnin läpikäyneitä julkaisuja. Scopuksen tavoitteena on varmistaa indeksoitavien artikkeleiden ja arvoste- lujen tieteellinen merkittävyys. Minimivaatimuksena indeksoitavalta tekstiltä vaaditaan vähintään yhden sivun mittaa ja yhden kirjoittajan mainitsemista. Kir- jasarjoja Scopuksesta löytyy n. 350 ja niihin sisältyy ScienceDirect-tietokannan käsikirjat, joiden tietueet ovat nähtävillä artikkeleina tai arvosteluina. Konferenssijulkaisuja lisätään Scopukseen kahta eri kautta: osa niistä saadaan indeksoitavista lehdistä ja osa proceedingseina valikoiduista konferensseista. Scopukseen valikoidaan tekstejä vain konferensseis- ta, jotka julkaisevat koko tekstin sisältäviä julkaisuja. Ulkopuolelle jäävät siis julkaisut, jotka sisältävät vain abstrakteja. Scopuksen tietokantaan on indeksoitu n. 3,6 miljoonaa konferenssipaperia, joka on n. 10 % koko tietokannan tietovarastosta. Konferenssipape- reista n. 2,6 miljoonaa on proceedingseja ja loput n. miljoona on julkaistu lehdissä. Konferenssijulkaisuja indeksoidaan lähinnä niiltä aloilta, joilla konferenssi- julkaisuja pidetään merkittävinä tutkimusjulkaisuina. Yksittäiset kirjat on rajattu Scopukseen indeksoitavien julkaisujen ulkopuolelle. Taulukossa 1 esitetään Sco- puksen julkaisutyypit ja niiden kuvaukset. 10 Taulukko 1. Scopuksen julkaisutyypit Julkaisu Kuvaus Journal Julkaisusarja, jolla on ISSN-numero. Poikkeuksena ammattijulkaisut, kirjasarjat, proceedingsit, uutiskirjeet, toissijaiset lähteet ja patenttijulkaisut. Useimmiten teoreettinen/akateeminen julkai- susarja, joka voi olla useassa eri formaatissa, kuten printtinä tai elektronisena julkaisuna. Trade journals Ammattijulkaisusarja, joka käsittelee esimerkiksi spesifiä teollisuuden haaraa, ammattikuntaa tai liiketoiminnan alaa. Useimmiten aikakauslehtimäinen ja sisältää artikkeleita ajankohtaisista aiheista. Sisältää myös usein lehden kohderyhmään vetoavia mainoksia. Ammattijulkaisuihin viitataan harvoin, eikä niillä useinkaan ole toimituskuntaa. Abstraktit ovat lyhyitä tai niitä ei ole. Useimmilla ammattijulkaisusarjoilla on ISSN-numero Book Series Julkaisusarja, jolla on julkaisusarjan nimi ja ISSN-numero, ja jonka jokainen osa on myös kirja, jolla on ISBN-numero. Yleensä jokaisella sarjan kirjalla on oma nimensä ja toimittajansa. Jokai- nen osa on myös usein monografia. Sarjan osat julkaistaan usein epäsäännöllisin väliajoin. Conference material Proceedingsit julkaistaan joko sarjoissa tai yksittäisinä julkaisuina ja ne sisältävät joko koko artikkelin tai artikkelien abstraktit. Julkaisun otsikko sisältää yleensä jotain seuraavista sanoista: proceeding, meeting, conference, symposium/symposia, seminar tai workshop. Edellisessä taulukossa esitettyjen julkaisujen sisältö jakautuu vielä erilaisiin tekstityyppeihin. Esimerkiksi lehdessä voi olla useita artikkeleita. Scopukseen indek- Taulukko 2. Scopuksen dokumenttityypit Dokumentin laji Määritelmä/kuvaus Artikkeli Alkuperäinen tutkimus tai mielipide, sisältää konferenssipaperit. vertaisarvioiduissa julkaisuissa yleensä useita sivuja pitkiä ja jaettu eri osiin, kuten abstrakti, johdanto, jne. Case-raportit, Technical and research notes ja short communications -tyyppisten dokumenttien katsotaan myös olevan artik- keleita, vaikka ne saattavat olla vain sivun mittaisia. Artikkelit ammattilehdissä ovat yleensä lyhyem- piä kuin artikkelit vertaisarvioiduissa lehdissä ja ne saattavat olla alle sivun mittaisia. Articles-in-Press Julkaisuun jo hyväksytty artikkeli, joka on saatavilla verkossa ennen sen varsinaista julkaisua. Conference Paper Alkuperäinen artikkeli, jossa raportoidaan tietoa, joka on esitetty konferenssissa tai symposiumissa. Konferenssijulkaisut voivatkin vaihdella pituudeltaan ja sisällöltään merkittävästi. Konferenssiabstrak- teja ei indeksoida Scopukseen. Editorial Teksti, jossa tiivistetään useiden artikkeleiden sisältö. Voi myös sisältää toimituksen mielipiteitä tai uutisia. Erratum Teksti, jossa raportoidaan aikaisemman julkaisun virheestä, korjauksesta tai takaisin vetämisestä. Letter Kirje tai vastine julkaisun toimittajalle Note Huomautus, diskussio tai kommentaari, joka ei sovi muihin kategorioihin, mutta saattaa omata samoja piirteitä, kuten saman kirjoittajan, affiliaation tai viitteet. Diskussiot ja kommentaarit, jotka seuraavat artikkelia määritellään luokkaan Notes ja ne luetaan omiksi osioikseen. Notes-kategoriaan luetaan myös kysymykset & vastaukset ja kommentit muihin artikkeleihin. Review Alkuperäisestä tutkimuksesta tehty merkittävä arvostelu. Kategoria sisältää myös konferenssipape- reita. Arvosteluissa on usein laaja lähdeluettelo. Koska arvostelut eivät ole alkuperäisiä tutkimuksia, niistä puuttuu useita artikkeleille tyypillisiä osia, kuten esimerkiksi tieto käytetyistä metodeista ja loppupäätelmät Short Survey Lyhyt arvostelu alkuperäistutkimuksesta. Ovat edelliseen kategoriaan verrattuna lyhyempiä ja niiden lähdeluettelo on suppeampi. soitavien sarjajulkaisuissa esiintyvien tekstien lajit ja niiden määritelmät on esitetty taulukossa 2. 11 Scopukseen indeksoidaan myös ei-sarjajulkaisuja. Ei- sarjajulkaisulta edellytetään ISBN-numero, ellei kysy- myksessä ole raportti, kirjasarjan osa, proceeding tai patentti. Useimmiten indeksoitu ei-sarjajulkaisu on monografia tai koottu teos (composed work). Sco- pukseen ei ole sisällytetty kirja-arvosteluja, eikä kon- ferenssiabstrakteja. Scopuksen pyrkimys on kattaa merkittävimmät, relevanteimmat ja laadukkaimmat julkaisut. Tätä tarkoitusta varten perustettiin vuonna 2005 lauta- kunta, the Content Selection and Advisory Board (CSAB), jonka tehtäviin kuuluu muun muassa vasta- ta Scopuksen linjauksista koskien sisällön kattavuutta (Scopus Content Coverage Policy) ja avustaa uuden sisällön lisäyksessä. Lautakunta huolehtii myös, että tietokannan sisältö vastaa tiedeyhteisön tarpeita ja antaa suosituksia liittyen Scopuksen käytettävyyteen. Lautakuntaan kuuluu tutkijoita ja kirjastonhoitajia eri tieteenaloilta ja maantieteellisiltä alueilta. CSAB:n käyttämät julkaisujen arviointikriteerit uudistettiin lokakuussa 2009. Uudistuksen tarkoituksena oli teh- dä läpinäkyvämpi prosessista, joka johtaa uuden jul- kaisun lisäämiseen Scopukseen. Ennen edellä mainit- tua uudistusta julkaisujen arviointi perustui kolmeen kriteeriin: 1. Julkaisun otsikon ja abstraktien on ol- tava myös englanninkielisiä. Itse artikkelit voivat olla millä kielellä tahansa kirjoitettuja. 2. Sarjajulkaisujen tulee julkaista vähintään yksi numero per vuosi. 3. Julkaisun laadun tulee olla korkea: julkaisun laatua ja vaikutusvaltaa alallaan arvioidaan julkaisijan maineen sekä toimittajien tai toimituskunnan affiliaatioiden moninaisuuden ja päätoimittajien kansainvälisen arvostuksen perusteella. Julkaisun tulee suorittaa tekstien laadun valvontaa (esim. vertaisarviointi). Vuoden 2009 lokakuun jälkeen julkaisujen arvioijat käyttävät arvioinnissaan pisteytystaulukkoa, joka ja- kautuu viiteen pääkategoriaan ja kuuteentoista kri- teerikategoriaan. Kuvassa 1. on esitetty eri kategoriat sekä kahden fiktiivisen lehden vertailu noudattaen pisteytystaulukkoa: Kuva 1. Pisteytystaulukko Category Criteria Journal A Journal B Journal Policy Convincing editorial concept/policy Very convincing Not very convincing Diversity in geogr. distribution of editors International edit. board (Europe only) All editors from one faculty Diversity in geogr. distribution of authors International authors (>1 continent) All authors from one country All cited references in Roman alphabet? Yes Most in Roman, but some in non-Roman English-language abstracts available Yes, all in English Yes, all in English Level of peer-review Single-blind peer-review Main editor peer-review Score (maximum = 35%) 30.9% 14.4% Content Academic contribution to field Good Poor Clarity of abstract Excellent Good Conformity with the journal’s stated aims Good Fair Readability of articles Excellent Fair Score (maximum = 20%) 17.5% 10.0% Online availabi- lity Content available online? Yes Yes English-language homepage available Entirely in English Entirely in English Quality of homepag Good Excellent Score (maximum = 10%) 8.8% 10.0% Total score (maximum = 100%) 82.8% (= 8.3 points out of 10) 44.2% (= 4.4 points out of 10) Citedness Citedness of journal articles in SciVerse Scopus Well cited Poorly cited Citedness of editors in SciVerse Scopus Fairly cited Not cited Score (maximum = 25%) 15.6% 3.1% Regularity No delay in publication schedule Publishing on time Publishing within 1 issue delay Score (maximum = 10%) 10.0% 6.7% 12 Toinen merkittävä muutos, joka tulee voimaan vuo- den 2010 aikana, on ns. “tieteenalojen oppituolien” (Subject Chair) käyttöönotto. Vuonna 2009 on valittu tieteenalojen edustajia, joiden tehtäväksi tulee arvioida julkaisut, joita on ehdotettu lisättäväksi Scopukseen. He voivat arvioida julkaisut itse, noudattaen Sco- puksen sisältöä koskevia linjauksia, tai pyytää neuvoa kyseessä olevan julkaisun tieteenalan ammattilaisilta. Tieteenalojen oppituolien edustajat vastaavat kuiten- kin viime kädessä siitä, mitä julkaisuja sisällytetään Scopukseen. Vuoden 2005 jälkeen Scopuksen sisällön lisäämisen politiikasta on olemassa jo kirjallinen linjaus, joskin se vaikuttaa melko löyhältä. Sen sijaan epäselvää on, miten Scopuksen indeksoimat lehdet on valittu ennen vuotta 2005. Edellä esitettyjen seikkojen valossa onkin syytä pohtia Scopuksen julkaisujen tieteellisyyttä. On- ko Scopus vähemmän tieteellinen kuin ISI? Esimer- kiksi VTT:llä on neljä julkaisusarjaa, joista yksi laske- taan tieteelliseksi, mutta joista Scopus indeksoi kolme. Scopus-tietokannan sisältö on muodostettu yhdistä- mällä useita Elsevierin omistamia julkaisutietokantoja, kuten Geobase, BioBase ja Embase. Yhteen liitettyjä sisältöjä on myöhemmin täydennetty sitaatiotiedoilla. ISI-aineistoa on koottu alusta lähtien nimenomaan tieteelliseksi julkaisu- ja viittaustietokannaksi. Sco- pukseen on yhdistetty sellaisia tietokantoja, joihin on indeksoitu muutakin kuin tiukan tieteellistä aineistoa. Esimerkiksi juuri VTT:n julkaisusarjoja on indeksoitu tietokantaan, joka on tallentanut ammattijulkaisuja ja joka on myöhemmin liitetty Scopukseen. Tästä johtu- en VTT:n julkaisusarjoja indeksoidaan edelleen. SNIP ja SJR vs. vaikuttavuuskerroin (impact factor) Kun arvioidaan tutkimuksen tilaa, joutuvat myös tieteelliset julkaisut vertailujen kohteeksi. Taustalla vaikuttaa oletus, että toisia tieteellisiä julkaisuja ar- vostetaan tiedeyhteisössä enemmän kuin toisia, ja että arvostetumpaan lehteen valikoituvat laadukkaammat tutkimukset. Näin ollen mitä arvostetummasta jul- kaisusta on kysymys, sen vaikeampi tutkijan on saada tutkimuksensa siinä julkaistuksi. Tieteellisiä julkai- suja arvioimalla voidaan määrittää tarkemmin myös eri tutkimusten painoarvoa ja laatua. Pitkään hallitse- vassa asemassa tutkimuksen arvioinnin työvälineenä toiminut Thomson Reuters arvioi tieteellisiä julkai- suja käyttämällä kehittämäänsä vaikuttavuuskerrointa (impact factor). Yritys koostaa tuloksista vuosittain listan (Journal Citation Report), jota se on julkaissut vuodesta 1975. Vaikuttavuuskerroin on tieteelliselle julkaisulle laskettava luku, joka kuvaa kuinka mon- ta sitaatiota artikkeli saa keskimäärin yhden vuoden aikana ja sen tarkoitus on kuvata julkaisun merkittä- vyyttä tieteenalallaan. Vaikuttavuuskerrointa on kuitenkin kritisoitu tie- deyhteisön taholta. Sen ei esimerkiksi katsota ottavan huomioon tieteenalakohtaisia eroja julkaisukäytän- nöissä, mukaan laskettavien artikkelien käsitettä pi- detään epäselvänä ja on osoitettu jopa selviä virheitä vaikuttavuuskertoimen laskemisessa (ks. esim. Pasanen & Sutela, 2008, s. 11) Scopus arvioi julkaisujen laa- dukkuutta SNIP ja SJR -kertoimien avulla. SNIP, eli julkaisun normalisoitu vaikuttavuuskerroin (Source Normalized Impact per Paper) on Leidenin yliopiston Center of Science and Technology Studies CWTS:n kehittämä tapa mitata julkaisun vaikuttavuutta. SNIP on kehitetty vaihtoehdoksi Thomson Reutersin käyt- tämälle vaikuttavuuskertoimelle. SNIP mittaa Scopuk- sen oman ilmoituksen mukaan lähteen kontekstuaa- lista lainausvaikuttavuutta. SNIP:n on tarkoitus ottaa huomioon julkaisun tieteenalan erityispiirteet: kuinka usein tieteenalan kirjoittajat viittaavat muiden julkai- suihin lähdeluettelossaan, kuinka nopeasti tieteenalan julkaisuihin yleensä viitataan niiden ilmestymisen jäl- keen ja kuinka hyvin tietokanta kattaa kyseessä olevan aihealueen. SNIP-arvon on tarkoitus mahdollistaa jul- kaisujen vertailu eri tieteenalojen välillä. SCImago Journal Rank (SJR) on indikaattori, joka heijastelee lehden vaikutusvaltaa tieteenalallaan. SJR perustuu ajatukselle, että kaikki saadut viittaukset ei- vät ole saman arvoisia. Kaikkia sitaatioita ei kohdella tasavertaisesti, vaan julkaisun tieteenalalla, laadulla ja maineella on vaikutusta sitaation arvoon. Viittaus jul- kaisusta, jolla on suhteellisesti korkeampi SJR-arvo, on arvokkaampi kuin viittaus matalamman SJR-arvon julkaisusta. SJR:n on tarkoitus ottaa huomioon se, et- tä viittauksien määrässä on isoja tieteenalakohtaisia eroja. Sellaisella tieteenalalla, jolla todennäköisyys tulla viitatuksi on suuri, julkaisun SJR-arvo jakautuu isolle määrällä viittauksia, jolloin jokaisen viittauksen 13 arvo on suhteellisen pieni. Sama pätee myös toisin päin: sellaisella tieteenalalla, jolla todennäköisyys viit- taukseen on pieni, julkaisun SJR-arvo jakautuu pie- nelle määrälle viittauksia, jolloin jokaisen viittauksen arvo on suhteellisen iso. Tämän on tarkoitus tasoittaa tieteenalakohtaisia eroja viittaamisessa ja mahdollistaa julkaisujen parempi keskinäinen vertailtavuus. Scopus.com Scopuksella on tarjolla kaksi eri tuotetta: Scopus. com on käyttöliittymäsivu, jonka kautta pääsee kä- siksi tietokannan tietoihin ja suorittamaan erilaisia hakuja aineistosta. Scopus myy myös pelkkää data- aineistoaan tuotteena nimeltä Scopus Custom Data (SCD). Kyseessä on siis eräänlainen Scopuksen ”raa- kadata”, josta asiakas saa poimia haluamansa datan omien tarpeidensa mukaan. SCD on varsinaisesta Scopuksesta erillinen tuote, joka on ostettava erik- seen. SCD toimitetaan ostajalle XML-formaatissa, joten sen ominaisuuksiin kuuluu helppo muokatta- vuus. Perustana oleva data on samaa kuin Scopus. com-sivulla, mutta rikkaampaa, koska osa SCD:n da- tasta toimii Scopus.comissa vain taustalla. Aineiston kattavuuden suhteen tuotteet ovat yhtäläiset. Tämä selvitys perustuu Scopus.com-käyttöliittymän kautta saatuihin tietoihin. Scopus.com tarjoaa neljä mahdollisuutta hakuihin: Perushaku (Basic Search), Kirjoittajahaku (Author Search), Affiliaatiohaku (Affiliation Search) ja Edis- tynyt haku (Advanced Search). Perushaussa haluttu hakusana kirjoitetaan tekstikenttään, minkä jälkeen valitaan mitä haettavan dokumentin osaa haun halu- taan koskevan. Valittavana ovat esimerkiksi artikkelin otsikko, tiivistelmä tai julkaisulle määritellyt avainsa- nat. Tekstikenttiä on mahdollista lisätä tarpeen mu- kaan useampia. Hakua on myös mahdollista rajata sen julkaisuajan, dokumentin tyypin ja tieteenalan mukaan. Vaihtoehtoisesti haku voidaan suorittaa do- kumentin kirjoittajien nimien perusteella käyttämällä Kirjoittajahakua. Haettaessa kirjoittajia tekstikenttiin syötetään kirjoittajan sukunimi, etunimi tai nimikir- jaimet ja kirjoittajan affiliaatio tai osa edellä maini- tuista. Hakua on mahdollista rajata tekijän tieteenalan mukaan. Affiliaatiohaussa haetaan pelkän affiliaatio- tiedon perusteella. Edistyneessä haussa luodaan omat hakukriteerit käyttäen kenttien koodeja sekä läheisyys- ja Boolen operaattoreita. Suoritetun haun jälkeen Scopus esittää tulokset. Tulossivulta käyttäjä pääsee esimerkiksi siirtymään haluamaansa artikkeliin, rajaamaan hakuaan lisää tai suorittamaan saman haun Internet-hakukone Sci- ruksella. Riippuen haun tyypistä Scopus palauttaa tuloksena listauksen haun rajauksiin sopivista doku- menteista tai kirjoittajista. Scopus.com-sivun hauista saatavat tulokset voidaan jakaa kahteen luokkaan: kir- joittaja-tietoihin ja tietoihin dokumentista. Kirjoitta- jasta saatavat tiedot viittaavat siis tekstin kirjoittajaan, ja dokumentti-tiedot tekstiin, jota on haettu. Taulu- koissa on esitetty omina ryhminään kirjoittajaa kos- kevat tiedot (taulukko 3.1) ja kirjoittajan arviointiin tarkoitetut työkalut (taulukko 3.2) sekä dokumenttia koskevat tiedot (taulukko 4.1) ja muut dokumentti- sivun kuvakkeet ja linkit (taulukko 4.2). Kirjoittaja-sivu sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa kirjoittajasta. Sivulle on kerätty tietoja tutkijasta, joilla hänet pitäisi pystyä tunnistamaan yksiselitteisesti. Si- vulla on esitetty tutkijan tunnistamistiedot (Personal), joista käy ilmi nimi, affiliaatio ja yksilöllinen tunnis- tenumero (Author Identifier), joka annetaan jokaisel- le kirjoittajalle ja jonka avulla kirjoittaja tunnistetaan Scopuksessa. Sivulta löytyy myös tietoa kirjoittajan tutkimuksista (Research) ja historiasta (History) Tut- kimustiedoista löytyvät muun muassa tiedot siitä, montako kertaa tutkijan julkaisuihin on viitattu. Sivu sisältää myös linkkejä Scopuksen analyysityökaluihin, kuten Citation Trackeriin ja h-graphiin. Kirjoittaja- sivun tietoja on listattu taulukossa 3.1. 14 Taulukko 3.1 Kirjoittaja-sivun tiedot Kentän nimi Kentän kuvaus Personal Name Tutkijan nimi. Alla myös mahdollinen other formats, jos nimestä useampia kirjoitusasuja. Author Identifier yksilöllinen tunnistenumero Affiliation Tutkimusorganisaation nimi, kaupunki ja maa. Joissain tapauksissa merkitty myös esimerkiksi laitos. Research Documents Kertoo dokumenttien lukumäärän References Kertoo moneenko dokumenttiin tutkija on viitannut. Linkkiä painamalla pääsee selaamaan kyseisiä viitteitä Cited By Kertoo monestiko tutkijan dokumentteihin on viitattu. Linkkiä klikkaamalla pääsee selaamaan doku- mentteja, joissa viittauksia. h Index Kertoo tutkijan h-indeksin. Scopus ottaa huomioon vain vuoden 1995 jälkeen julkaistut artikkelit. h-indeksi on kvantitatiivinen mitta, jolla pyritään mittaamaan samanaikaisesti yksittäisen tutkijan julkaisutehokkuutta ja tuotettujen julkaisujen merkittävyyttä. Co-authors Ilmoittaa monenko kirjoittajan kanssa tehnyt yhteisjulkaisuja. Web Search Näyttää montako hakutulosta Scirus-hakukoneella tehty Internet-haku palauttaa. Subject Area Kenttä sisältää listauksen tutkijan aloista. History Publication Range Kertoo vuodet, joiden aikana tutkija julkaissut. Source history Ilmaisee missä julkaisuissa tutkijan tekstejä julkaistu. Affiliation history Ilmaisee vanhat affiliaatiotiedot. Kirjoittaja-sivulta löytyy linkit työkaluihin, joilla voi suorittaa analyyseja kirjoittajalle merkityistä julkaisuis- ta. Työkalut ja niiden tehtävien kuvaukset on esitetty alla olevassa taulukossa 3.2. Taulukko 3.2 Kirjoittajan arviointiin tarkoitetut työkalut: Työkalun nimi Työkalun kuvaus h Graph Näyttää kirjoittajan, useiden kirjoittajien tai valittujen dokumenttien h-indeksin. Articles Published Näyttää julkaistujen artikkelien määrän haluttuna vuonna. Citations Näyttää tutkijoiden julkaisulleen saamien sitaatioiden lukumäärän. Toinen merkittävä tulossivu on Dokumentti-sivu, jo- ka sisältää tietoa haetusta julkaisusta. Sivun sisältämät kentät ja niiden tiiviit selitykset on kerätty tauluk- koon 4.1. 15 Taulukko 4.1 Dokumentti-sivun tiedot Kentän nimi Kentän kuvaus Source Information Sisältää tiedon lähteen nimestä, vuosikerrasta, lehden numerosta, ilmestymisvuodesta ja sivunu- meroista. Voi myös sisältää artikkelin numeron, journal rankin ja tekijänoikeuslausuman. Articles in Press Kenttä käytössä, jos dokumentti on hyväksytty julkaisuun, mutta sitä ei ole vielä julkaistu. ISSN Kenttä sisältää sen julkaisun ISSN tai ISBN -numeron, jossa dokumentti ilmestynyt. CODEN Sen julkaisun CODEN, jossa teksti ilmestynyt. DOI (Digital Object Identifier) DOI-koodi. Elektronisten asiakirjojen yksilöllinen ja pysyvä tunniste PubMed ID Yksilöllinen tunniste kaikille Medline-tietokannan dokumenteille. Document Type Dokumentin laji. Ilmaisee onko teksti esimerkiksi artikkeli, konferenssipaperi tai arvostelu Source Type Julkaisun laji. Voi saada arvokseen esimerkiksi lehti tai kirja. Conference Jos teksti on konferenssista, kenttä saa arvokseen konferenssin nimen, päivämäärän ja sijain- nin. RefWorks RefWorks-kuvake ilmaisee, että teksti on tallennettu henkilökohtaiseen RefWorks-tietokantaan. Document Title Kenttä sisältää otsikon nimen englanniksi ja tekstin alkuperäiskielellä. Author(s) Tieto kirjoittajasta tai kirjoittajista. Klikkaamalla kirjoittajan nimeä Scopus etsii muita kirjoittajan dokumentteja. Klikkaamalla kuvaketta pääsee tarkastelemaan tarkempia tietoja kirjoittajasta, lähettämään sähköpostia tai näkemään kirjeenvaihto-osoitteen. Affiliation(s) Listaus organisaatioista, joihin kirjoittajat affilioituneet Abstract Tekstin abstrakti englannin kielellä. Search Terms Sanat, jotka täsmäävät hakukriteerien kanssa ovat korostettuina asianmukaisissa kentissä. Information from CrossFire Beilstein View Compounds tai View Reactions -linkit avaavat uuden ikkunan, joka näyttää tekstissä mainittujen kemiallisten yhdisteiden ja kemiallisten reaktioiden tietoja, jotka saadaan CrossFire Beilstein -tietokannasta. Publisher Kenttä voi sisältää informaatiota esimerkiksi sponsoreista, toimittajista tai konferenssin julkaisi- jasta. Funding Details Dokumentti-sivu saattaa sisältää myös kentän Funding Details, jossa on ilmaistu tietoja mah- dollisesta julkaisun tekemiseen käytetystä apurahasta. Mikäli kenttä on käytössä, sisältyy siihen tieto apurahan numerosta sekä apurahan myöntäjän akronyymi ja nimi. Author Keywords Sisältää ne avainsanat, jotka ilmoitettu alkuperäisessä julkaisussa Matched Terms Sisältää ne käsitteet, jotka sisältyivät hakuun. Näkyvät sivulla keltaisiksi maalattuna. (ei varsinai- nen kenttä) Index Keywords Kentässä Index Keywords on lueteltu ne artikkelin saamat avainsanat, jotka liitetty dokumenttiin käyttäen hyväksi erilaisia indeksointiin tarkoitettuja tietokantoja. Dokumentti-sivu sisältää myös erinäisiä kuvakkeita ja linkkejä, joiden kuvakset on listattu taulukossa 4.2: Taulukko 4.2 Dokumentti-sivun linkit ja kuvakkeet Kentän nimi Kentän kuvaus Author name Klikkaamalla kirjoittajan nimeä saa listauksen kaikista ko. tekijän tuotoksista Scopuksessa Cited n times ilmaisee, montako kertaa julkaisuun on viitattu. Klikkaamalla linkkiä saa listauksen artikkeleista, jotka viittaavat ko. tekstiin. Abstract + Refs Avaa dokumentin Scopuksessa. Full Text Linkki avaa tekstin jos käyttäjä on siihen oikeutettu. Sensitive full text Avaa tekstin jos siihen oikeus. Abstract links Linkki Scopuksen ulkopuoliin abstrakteihin View on Web Avaa dokumentin netissä. Order Document Jos Document Delivery Service käytössä, tarjoaa mahdollisuuden ostaa dokumentti ja sen viittaukset. RefWorks RefWorks-kuvake ilmaisee, että teksti on tallennettu henkilökohtaiseen RefWorks-tietokantaan. View at Publisher Linkki dokumenttiin julkaisijan nettisivulla Other Links Muita mahdollisia linkkejä, mikäli tilaavalla organisaatiolla niitä käytössä. 16 Scopus-käyttöliittymä sisältää erilaisia analysointityö- kaluja, joiden tarkoituksena on auttaa käyttäjää analy- soimaan Scopuksesta saatuja tietoja. Analysointityöka- luihin kuuluvat: Citation Tracker, Author Identifier, Taulukko 5. Scopuksen analysointityökalut Työkalun nimi Työkalun kuvaus Citation Tracker Auttaa löytämään ja käsittelemään sitaatiotietoa. Mahdollisuus esimerkiksi vertailla kirjoittajan saa- mia sitaatioita vuosittain. Author Identifier Auttaa erottamaan samannimiset kirjoittajat toisistaan. Journal Analyzer Mahdollistaa korkeintaan kymmenen julkaisun vertailun eri parametrien avulla. RSS Feeds Scopuksen uusista päivityksistä, jotka täsmäävät omien ennalta syötettyjen hakukriteerien kanssa, on mahdollista saada tieto omalle työpöydälle RSS-syötteenä. Scopus Api The Scopus Application Program Interface (API) mahdollistaa Scopuksen datan integroimisen nettisivulle tai sovellukseen. Affiliation Identifier Jokaiselle affiliaatiolle on määrätty uniikki numero, jonka avulla tietylle organisaatiolla affilioidut dokumentit voidaan ryhmitellä. Scopuksen kattavuuden tarkastelua Tässä kappaleessa tarkastellaan Scopuksen aineiston kattavuutta vertaamalla sitä Thomson Reutersin ai- neistoon. Kattavuutta voidaan arvioida monin eri ta- voin ja kriteerein. Yksi tapa on verrata tietokantojen julkaisujen kokonaismäärää ja julkaisujen vastaavuutta keskenään. Kun tarkastellaan tietokantoihin indeksoi- tujen julkaisujen kokonaismäärää, on Scopus katta- vampi. Seuraava diagrammi (kuva 2.) kuvaa kum- massakin tietokannassa indeksoitujen nimikkeiden kokonaismäärää, vain toisesta tietokannasta löytyvien nimikkeiden määrää ja molemmista tietokannoista löytyvien nimikkeiden määrää. Tietokannoissa olevien nimikkeiden määriä kuvaavien pallojen mittasuhteet eivät ole oikeat, mutta diagrammi auttaa havainnol- listamaan julkaisujen määriä. Määrät perustuvat JISC Academic Database Assess- ment Toolin (http://www.jisc-adat.com/adat/home. pl) tietoihin, joka on Internetissä toimiva apuväline tietokantojen vertailuun, ja jonka luvut perustuvat El- sevierin ja Thomson Reutersin ilmoittamiin tietoihin. Luvuissa on huomioitu vain aktiiviset nimikkeet, joita indeksoidaan edelleen. Nimikkeiden kokonaismäärien perusteella voidaan todeta, että Scopukseen indeksoi- daan enemmän julkaisuja, yhteensä 18241. Näistä 8155 nimikettä löytyy vain Scopuksesta. Vastaavasti Thomson Reutersin 11456 indeksoimasta julkaisusta Journal Analyzer, Affiliation Identifier, RSS Feeds ja Scopus API. Alla olevassa taulukossa (5.) on kuvattu työkalujen käyttötarkoitus lyhyesti: 1370 löytyy vain ko. tietokannasta. Julkaisuja, jotka on indeksoitu molemmissa rekistereissä, löytyy yh- teensä 10086. Scopus: 18241 8155 ISI: 11456 10086 1370 Kuva 2. Scopuksen ja ISI:n nimikkeiden määrät Thomson Reutersin aineiston erääksi heikkoudeksi mainitaan usein sen painottuminen englanninkielisiin maihin, etenkin Yhdysvaltoihin. Seuraavassa kaaviossa (kuva 3.) on esitetty maat, joista Scopuksen ja Thomson Reutersin aineistoissa on eniten julkaisuja. Luvut ver- tailuun on saatu JISC Academic Database Assessment Toolia käyttäen. Tiedot on päivitetty Thomson Reuter- sin osalta 10.3.2010 ja Scopuksen osalta 14.9.2009. 17 Kaaviosta käy ilmi, että molempien tietokantojen ai- neiston valtaosan muodostavat angloamerikkalaiset julkaisut. Scopuksessa Kanada ja Venäjä sisältyvät ka- tegoriaan muut, joka on Scopuksessa huomattavasti isompi ryhmä kuin ISI:ssa. ISI:ssa kiinalaiset julkaisut Scopus ISI 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 Kuva 3. Nimikkeiden määrien vertailu on sijoitettu ryhmään muut. Scopuksessa n. 500 jul- kaisun maata ei ole ilmoitettu ollenkaan. Alla olevas- sa kaaviossa (kuva 4.) on esitetty maiden suhteelliset osuudet tietokannoissa. 0,00 % 5,00 % 10,00 % 15,00 % 20,00 % 25,00 % 30,00 % 35,00 % 40,00 % 45,00 % Scopus % ISI % Kuva 4. Nimikkeiden suhteelliset osuudet tietokannoissa 18 Scopuksella ja ISI:lla voidaan todeta olevan hieman erilaiset profiilit, kun niiden sisältojä tarkastellaan maittain: Scopus kattaa hieman laajemmin myös muualla kuin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa jul- kaistua materiaalia. Molemmissa tietokannoissa ang- loamerikkalaiset julkaisut ovat kuitenkin “yliedustet- tuina”. Scopuksella ja ISI:lla on erilaiset profiilit myös kun vertaillaan kustantajien osuuksia tietokantojen sisällöissä. Taulukko 6.1 Kustantajat Scopuksessa Kustantaja % Summa Elsevier BV 5.32% 1,438 Springer Verlag 3.14% 849 Blackwell Publishing Inc. 2.68% 726 Ei ilmoitettu 1.91% 516 Taylor & Francis 1.82% 491 Pergamon Press Ltd. 1.64% 444 Kluwer Academic Publishers 1.64% 443 John Wiley & Sons Inc. 1.31% 354 Institute of Electrical and Electronics Engineers 1.17% 317 SAGE Publications 1.15% 311 Muut 78.23% 21,160 lähde: http://www.jisc-adat.com/adat/adat_db_dashboard. pl?ns_ADAT:DB=Scopus Taulukko 6.2 Kustantajat TR Kustantaja % Summa Springer 5.22% 996 Wiley-Blackwell Publishing, Inc 3.88% 740 Ei ilmoitettu 3.16% 603 Elsevier Science BV 2.71% 518 Pergamon-Elsevier Science Ltd. 1.92% 367 Routledge Journals, Taylor & Francis Ltd. 1.45% 276 Lippincott Williams & Wilkins 1.10% 210 Elsevier Sci Ltd. 1.09% 209 Taylor & Francis Inc 1.09% 208 Sage Publications Inc 1.05% 201 Muut 77.33% 14,761 http://www.jisc-adat.com/adat/adat_db_dashboard.pl?ns_ ADAT:DB=Web%20of%20Science Kustantajien osuuksien vertailua tietokannoissa han- kaloittaa se, että kustannusalalla on tehty useita yhdis- tymisiä ja yritysostoja, joihin on kiinnitetty vaihtele- valla tavalla huomioita edellä esitettyjä tietoja annet- taessa. Esimerkiksi Pergamon Press Ltd. on nykyään Elsevierin omistuksessa. Thomson Reuters on ottanut tämän huomioon, kun taas Scopuksen listauksessa asi- aa ei ole mainittu. Huomion arvoisin seikka on kui- tenkin se, että Scopuksen omistaja Elsevier on myös kustantaja. Taulukoista onkin havaittavissa, että Else- vierin lehtiä indeksoidaan Scopukseen hieman enem- män kuin Thomson Reutersin aineistoon. Scopus tutkimusten valossa Scopuksen kattavuudesta eri tieteenaloilla on tehty useita tutkimuksia. Useimmat tutkimukset vertaa- vat nimenomaan Thomson Reutersin tietokantoja suhteessa Scopuksen vastaaviin, mutta yleensä arvi- oinneissa on mukana muitakin tietokantoja, kuten Google Scholar. Michael Norris ja Charles Oppen- heim vertailivat tutkimuksessaan WoS-tietokantaa ja sen haastajia yhteiskuntatieteiden alalla vuonna 2007. Tutkijat käyttivät kahta aineistoa, joista toinen on the Research Assessment Excercise (RAE) -aineisto vuo- delta 2001 ja toinen International Bibliography of the Social Sciences -aineisto. The Research Assessment Excercise suoritetaan Iso-Britanniassa määräajoin UK Higher Education Funding Councilsin toimesta, ja sen tehtävänä on auttaa laatuperusteisen tutkimus- rahoituksen jakamisessa. RAE-aineiston avulla tut- kimuksessa tarkasteltiin Iso-Britanniassa ilmestyvien englanninkielisten lehtien kattavuutta. IBSS on puo- lestaan London School of Economics and Political Sciencesin tuottama verkkobibliografia yhteiskuntatie- teistä, joka kattaa myös muun kuin englanninkielisiä julkaisuja alalta. Tutkimuksessa RAE-aineisto käsitti 4594 uniikkia julkaisua ja IBSS-aineisto yhteensä 581 ulkomaista julkaisua, joista ranskalaisia oli 318, sak- salaisia 186, italialaisia 26 ja espanjalaisia 81. Tutkijat valikoivat vertailuun tietokannoista WoS:n lisäksi Sco- puksen, CSA Illuminan ja Google Scholarin.(Norris & Oppenheim 2007, s. 161–164) Norrisin ja Oppelheimin mukaan kaikki tietokan- nat kattavat yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja. Tutkijat päätyivät siihen, että kaiken kaikkiaan Scopus on tietokannoista kattavin. Google Scholarin palauttamia hakuja pidet- tiin epäluotettavina, eikä sen nähty soveltuvan nykyi- sellään tutkimuksen arviointiin. CSA Illuminan peitto oli kattavin, kun vertailu suoritettiin lehtien tasolla. 19 Artikkelitasolla se osoittautui kuitenkin pettymyksek- si. Kattavuusvertailua CSA Illuminan ja Scopuksen välillä yhteiskuntatieteiden osalta ei ole enää nykyään järkevää tehdä, koska vuoden 2007 yrityssopimuksen johdosta Scopuksen ja CSA Illuminan yhteiskunta- tieteisiin keskittyvien tietokantojen sisältö on lähes sama. Norrisin ja Oppelheimin tutkimuksen mukaan Scopuksen ja CSA Illuminan tietokannat kattoivat yhteensä 76,6 % tarkastellusta aineistosta. Tutkijoi- den mukaan Scopusta voitaisiin käyttää vaihtoehtona Thomson Reutersin aineistolle, kun halutaan tarkas- tella tutkimusten vaikuttavuutta yhteiskuntatieteissä. Irma Pasanen ja Pirjo Sutela selvittivät vuonna 2008 tekniikan alan osalta Thomson ISI Scientific ja Scopus -tietokantojen päällekkäisyyksiä ja eroja viitta- uksien määrässä ja laadussa. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Teknillisen korkeakoulun TKK:n ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n eri aloja edus- tavien tutkijoiden julkaisutoimintaa koskevia tietoja vuosilta 2000–2006, jotka saatiin organisaatioiden omista julkaisurekistereistä, sekä vastaavana ajan- kohtana Thomson Reuters- ja Scopus-tietokantoihin referoituja julkaisuja. Tarkastelun kohteeksi oli va- littu henkilöitä organisaatioiden sijaan tarkan haun mahdollistamiseksi. Yhteensä aineistoon kuului 1468 TKK:n ja 910 VTT:n kansainväliseksi ilmoitettua jul- kaisua (Pasanen & Sutela 2008, s.3 ja s. 14) Tarkastelussa tietokannoista löytyi yhteensä 1377 TKK:n tai VTT:n julkaisua. 66 % löytyneistä viit- teistä oli samoja. Vain Scopuksesta löytyneitä viitteitä todettiin 295 kpl, mikä vastaa 21 % kaikista viitteistä. Vain WoS-tietokannasta löytyneitä viitteitä oli 13 % kaikista viitteistä, eli 174 kpl. Näin ollen tutkijat to- teavatkin, että uniikkien viitteiden määrä on selvästi korkeampi Scopuksessa kuin WoS:ssa. On kuitenkin syytä huomioida, että TKK:n aineistosta uniikkeja viitteitä löytyi Scopuksesta ja WoS:sta saman verran, kun taas VTT:n aineistosta uniikkeja viitteitä löytyi Scopuksesta 32 % ja WoS:sta 10 % kaikista julkaisuis- ta. Tutkijat tiivistävätkin, että ko. selvityksen mukaan, mikäli tiedonhaku tehdään vain WoS-tietokantaa tu- keutuen, jää hieman yli 20 % viitteistä saamatta Sco- pukseen verrattuna. Jos taas haku suoritetaan vain Scopuksesta, jää huomioimatta vain alle 13 % viitteis- tä WoS:iin verrattuna. (Pasanen & Sutela 2008, s.25) Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat toteavat, et- tä molemmat tietokannat osoittautuivat arvokkaiksi lähteiksi, kun arvioidaan tutkimusten näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Heidän arvionsa on, että tuloksissa on eroa Scopuksen hyväksi ainakin teknisillä aloilla. He suosittelevatkin ottamaan huomioon Scopuksen mah- dollisuudet ja lisäarvon, kun tehdään laajoja näkyvyy- den ja vaikuttavuuden arviointeja. Tutkijat huomaut- tavat myös, että noin 40 % TKK:n ja VTT:n tarkaste- luun valituista julkaisuista ei löytynyt kummastakaan tietokannasta. Näistä suurin osa oli kansainvälisiä konferenssijulkaisuja. (Pasanen & Sutela 2008, s.28) 20 4  Scopuksen ja Thomson Reutersin aineistojen vertailu Tässä kappaleessa vertaillaan Scopuksen ja Thomson Reutersin tietokantojen kattavuutta Jyväskylän yliopis- ton tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmä TUTKA:sta saadun aineiston avulla. Tarkoituksena on selvittää onko tietokantojen kattavuuksien välillä eroja, kun tarkastelu kohteena ovat suomalaisten tutkijoiden jul- kaisut. Suomalaisella aineistolla tehtyjä kattavuuksien vertailuja ei ole juurikaan saatavilla julkisesti, koska tehdyt selvitykset ovat olleet lähinnä eri tutkimusor- ganisaatioiden sisäiseen käyttöön tarkoitettuja. Tarkoi- tuksena ei ole käydä läpi kaikkia Jyväskylän yliopiston henkilökunnan julkaisemia tieteellisiä dokumentteja, vaan selvitykseen on valikoitu muutamia laitoksia ja niiden henkilökunnan julkaisuja kolmelta eri vuodelta. Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja julkaisutietojär- jestelmä TUTKA:an on tallennettu tiedot Jyväskylän yliopiston laitoksilla tapahtuvasta julkaisutoiminnasta, lukuun ottamatta laudatur-, pro gradu- ja lisensiaatin- töitä. TUTKA:n laitoskohtaiset julkaisutiedot sisältä- vät kentät julkaisun nimi, tekijät, julkaisusarja, julkai- suvuosi ja julkaisutyyppi. Vertailuun on valikoitu vain vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja, joiden tyyppi voi olla alkuperäisartikkeli (A1), katsausartikkeli (A2), kirjan tai muun kokoomateoksen osa (A3) tai artikke- li konferenssijulkaisussa (A4). Käytännössä aineistossa ei esiintynyt yhtään A2-julkaisua. Vertailu suoritettiin artikkelitasolla siten, että TUTKA:sta haettiin vertai- luun valikoitujen laitosten vertaisarvioitujen julkaisu- jen julkaisutiedot vuosilta 2007, 2008 ja 2009, jon- ka jälkeen jokaista julkaisua etsittiin sekä Thomson Reutersin että Scopuksen aineistosta. Kiinnostuneita oltiin siis siitä, löytyykö julkaisu tietokannasta ja siitä, kuinka monta sitaatiota julkaisu on saanut. Tulokset on esitetty taulukoissa laitoksittain ja vuosittain ja ne kertovat kuinka monta laitoksen julkaisua kummas- takin tietokannasta kunakin tarkasteluvuotena löytyi sekä saatujen sitaatioiden määrän. Tulos on esitetty sekä lukumääränä että prosenttiosuutena suhteessa laitoksen kaikkiin vuoden julkaisuihin. Taulukoissa on esitetty myös eri julkaisutyyppien kappalemäärät laitoksittain ja vuositasolla. Tämä on merkittävä tieto, koska tietokantojen sisältämä aineis- to koostuu suurimmaksi osaksi lehdistä. Jos siis laitok- sen julkaisut ovat suurimmaksi osaksi tyyppiä A3, vai- kuttaa tämä negatiivisesti tietokannoista löytyneiden julkaisujen määrään. Taulukoista löytyy laitoskohtaista tietoa myös siitä, kuinka monta kappaletta vertaisar- vioiduista julkaisuista on julkaistu Suomessa ja kuin- ka monta ulkomailla. Koska suomalaisia julkaisuja ei juuri löydy tietokannoista, on tämä tieto merkittävä, kun tarkastellaan mitkä julkaisut tietokannoista löy- tyvät ja mitkä jäävät tietokantojen ulkopuolelle. Tieto julkaisun ”kansallisuudesta” on saatu TUTKA:n Ko- ta-raportista. Joidenkin laitosten kohdalla alla esite- tyissä taulukoissa on eroavaisuuksia kun tarkastellaan laitoksen kokonaisjulkaisumäärää ja suomalaisten ja ulkomailla julkaistujen vertaisarvioitujen tekstien ko- konaismäärää. Erot ovat kuitenkin pieniä. 21 Bio- ja ympäristötieteiden laitos Bio- ja ympäristötieteiden laitos jakautuu neljään osastoon opetus- ja tutkimustoimintansa perusteella: ekologian ja evoluutiobiologian osasto, solu- ja mole- kyylibiologian osasto, akvaattisten tieteiden osasto se- kä ympäristötieteen ja -teknologian osasto. Laitoksella toimivat evoluutiotutkimuksen ja virustutkimuksen huippuyksiköt. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen julkaisut ovat hyvin edustettuina molemmissa tietokannoissa. Tätä Taulukko 7.1 bio- ja ympäristötieteiden laitos 2007 2008 2009 yhteensä Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Scopus 115/91% 807 136/91% 491 118/89% 111 369/90% 1409 TR 113/89% 772 135/91% 505 117/88% 131 365/89% 1408 Julkaisut: A1-artikkelit: 112 A3-kirjan osa: 9 A4-konfrenssi:5 Yhteensä: 126 A1-artikkelit: 139 A3-kirjan osa: 8 A4-konfrenssi: 2 Yhteensä: 149 A1-artikkelit: 127 A3-kirjan osa:4 A4-konfrenssi: 2 Yhteensä: 133 A1-artikkelit: 378 A3-kirjan osa: 21 A4-konfrenssi: 9 Yhteensä: 408 bio- ja ympäristötieteiden laitos Vuosi Suomessa julkaistut: Ulkomailla julkaistut: Yhteensä: 2007 8 kpl. 119 kpl. 127 kpl. 2008 2 kpl. 148 kpl. 150 kpl. 2009 5 kpl. 128 kpl. 133 kpl. Taloustieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekuntaa ei ole jaettu Jyväskylän yliopistossa laitoksiin, joten sitä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tiedekunnan pääaineet ja tutkimuk- sen painopistealueet ovat kansantaloustiede, laskenta- toimi, markkinointi, johtaminen ja yrittäjyys. Taloustieteiden tiedekunta julkaisee enimmäkseen kansainvälisissä lehdissä ja sen julkaisuista karkeasti tukee laitoksen tieteenalojen julkaisuprofiili: laitos tuottaa enimmäkseen ulkomaisissa lehdissä julkais- tavia artikkeleita, joita molemmat tietokannat indek- soivat kattavasti. Laitoksen kaikista tarkastelujakson vertaisarvioiduista julkaisuista Scopuksen kattavuus on n. 90 % ja Thomson Reutersin aineiston n. 89 %. Artikkeleiden saamien sitaatioiden määrissä ei myös- kään ole suuria eroja kun tarkastellaan julkaisujen saa- mia viittausmääriä koko ajanjaksolla. ottaen puolet on A1-artikkeleita. Tietokannoista Sco- pus kattaa taloustieteiden tiedekunnan julkaisuja n. 11 prosenttiyksikköä paremmin kuin Thomson Reutersin aineisto. Scopuksen aineistossa julkaisut saavat myös enemmän viittauksia. Vuoden 2007 suuret erot viittaus- määrissä johtuvat siitä, että muutamaan vain Scopuksen indeksoimaan artikkeliin on viitattu useaan kertaan. Taulukko 7.2 taloustieteiden tiedekunta. 2007 2008 2009 yhteensä Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Scopus 21/31% 51 16/23% 16 27/26% 17 64/27% 84 TR 10/15% 18 10/14% 7 19/19% 19 39/16% 44 Julkaisut: A1-artikkelit: 32 A3-kirjan osa: 14 A4-konfrenssi: 21 Yhteensä: 67 A1-artikkelit: 39 A3-kirjan osa: 12 A4-konfrenssi: 18 Yhteensä: 69 A1-artikkelit: 55 A3-kirjan osa: 16 A4-konfrenssi: 31 Yhteensä: 102 A1-artikkelit: 126 A3-kirjan osa: 42 A4-konfrenssi: 70 Yhteensä: 238 22 Taloustieteiden tdk. Vuosi Suomessa julkaistut: Ulkomailla julkaistut: Yhteensä: 2007 24 kpl. 43 kpl. 67 kpl. 2008 11 kpl. 58 kpl. 69 kpl. 2009 13 kpl. 89 kpl. 102 kpl. Musiikin laitos Musiikin laitoksen oppiaineet ovat musiikkitiede, mu- siikkikasvatus, musiikkiterapia ja Music, Mind and Technology – maisteriohjelma. Laitoksen tutkimuk- sen pääalueet ovat kognitiivinen musiikin tutkimus, joka mainitaan Jyväskylän yliopiston vahvuusalueena, sekä musiikin kulttuuris-yhteiskunnallinen tutkimus. Laitoksella toimii myös monitieteisen musiikintutki- muksen huippuyksikkö. Musiikin laitoksen julkaisumäärät ovat pieniä ja koko tarkastelujaksolla A1-artikkeleita on julkaistu vain 40 kappaletta. Kun tarkastellaan koko ajanjak- soa, Thomson Reutersin aineisto osoittautuu hieman kattavammaksi: 26 % julkaisuista löytyy Thomson Reutersin ja 22 % Scopuksen tietokannasta. Merkit- tävin ero löytyy vuodelta 2009: Thomson Reutersin aineistosta löytyy 58 % julkaisuista kun Scopus on indeksoinut niistä vain 38 %. Ero johtuu siitä, että jostain syystä kahden lehden artikkeleita ei ole indek- soitu Scopukseen kattavasti vuoden 2009 osalta. Taulukko 7.3 musiikin laitos 2007 2008 2009 yhteensä Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Scopus 5/15% 17 7/18% 36 9/38% 17 21/22% 70 TR 4/12% 1 7/18% 28 14/58% 15 25/26% 44 Julkaisut: A1-artikkelit: 12 A3-kirjan osa: 14 A4-konfrenssi: 7 Yhteensä: 33 A1-artikkelit: 13 A3-kirjan osa: 7 A4-konfrenssi: 20 Yhteensä: 40 A1-artikkelit: 15 A3-kirjan osa: 5 A4-konfrenssi: 4 Yhteensä: 24 A1-artikkelit: 40 A3-kirjan osa: 26 A4-konfrenssi: 31 Yhteensä: 97 musiikin laitos Vuosi Suomessa julkaistut: Ulkomailla julkaistut: Yhteensä: 2007 15 kpl. 18 kpl. 33 kpl. 2008 4 kpl. 36 kpl. 40 kpl. 2009 1 kpl. 25 kpl. 26 kpl. Historian ja etnologian laitos Nimensä mukaisesti laitos tarjoaa opetusta histori- assa ja etnologiassa. Tutkimuksen ajallisia erityisiä vahvuuksia ovat varhaismodernin ja modernin ajan tutkimus. Laitos on aktiivisesti mukana Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteisen filosofisen moraalin, psykologian ja politiikan tutkimuksen huippuyksikös- sä. Myös yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset - huippuyksi- köllä on yhteys laitoksen toimintaan. Historian ja etnologian laitoksen julkaisuprofiilia määrittää se, että merkittävin julkaisutyyppi on kir- jan tai muun kokoelmateoksen osa, ja että julkaisut ovat suurimmalta osalta Suomessa julkaistuja. Tästä johtuen ei olekaan ihme, että laitoksen julkaisut ovat molemmissa tietokannoissa huonosti edustettuina: molemmat tietokannat kattavat n. 5 % laitoksen jul- kaisuista tarkastelujaksolla. 23 Taulukko 7.4 historian ja etnologian laitos 2007 2008 2009 yhteensä Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Scopus 7/11% 2 5/3% 1 9/5% 0 21/5% 3 TR 6/9% 2 3/2% 0 9/5% 0 18/5% 2 Julkaisut: A1-artikkelit: 22 A3-kirjan osa: 43 A4-konfrenssi:1 Yhteensä: 66 A1-artikkelit: 32 A3-kirjan osa:113 A4-konfrenssi: 3 Yhteensä: 148 A1-artikkelit: 30 A3-kirjan osa:149 A4-konfrenssi: 3 Yhteensä: 181 A1-artikkelit: 84 A3-kirjan osa:305 A4-konfrenssi:7 Yhteensä: 395 historian ja etnologian laitos Vuosi Suomessa julkaistut: Ulkomailla julkaistut: Yhteensä: 2007 48 kpl. 18 kpl. 66 kpl. 2008 108 kpl. 40 kpl. 148 kpl. 2009 154 kpl. 27 kpl. 181 kpl. Psykologian laitos Psykologian laitoksen tutkimuskohteena on ihmis- mielen perusteiden ja kehityksen tutkimus. Laitoksel- la toimii Suomen Akatemian nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö Oppiminen ja motivaatio. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ver- taisarvioidut julkaisut ovat hyvin edustettuina mo- lemmissa tietokannoissa. Scopuksesta löytyy 71 % kaikista vertaisarvioiduista julkaisuista ja Thomson Reutersinkin kattavuus on n. 64 %. Hyvää katta- vuutta selittää laitoksen julkaisuprofiili: julkaisut ovat useimmiten ulkomailla julkaistuja ja tyypiltään A1- alkuperäisartikkeleiksi luokiteltuja. Kaikista julkai- suista, joita on 215, vain 21 on luokiteltu kirjan tai muun kokoomateoksen osaksi luokkaan A3 ja vain 10 julkaisua on luokiteltu artikkeliksi konferenssijul- kaisussa. 184 julkaisua on luokiteltu A1-artikkeliksi. Kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen koostuu enimmäkseen artikkeleista, joten artikke- leina julkaistava tutkimus on tietokannoissa hyvin edustettuna. Taulukko 7.5 psykologian laitos 2007 2008 2009 yhteensä Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Scopus 48/75% 335 49/73% 178 55/65% 39 152/71% 552 TR 45/70% 307 45/67% 152 48/57% 34 138/64% 493 Julkaisut: A1-artikkelit: 57 A3-kirjan osa: 4 A4-konfrenssi:3 Yhteensä: 64 A1-artikkelit: 60 A3-kirjan osa:5 A4-konfrenssi: 2 Yhteensä: 67 A1-artikkelit: 67 A3-kirjan osa:12 A4-konfrenssi: 5 Yhteensä: 84 A1-artikkelit: 184 A3-kirjan osa: 21 A4-konfrenssi:10 Yhteensä: 215 psykologian laitos Vuosi Suomessa julkaistut: Ulkomailla julkaistut: Yhteensä: 2007 10 kpl. 54 kpl. 64 kpl. 2008 12 kpl. 55 kpl. 67 kpl. 2009 20 kpl. 64 kpl. 84 kpl. 24 Kielten laitos Kielten laitoksella pääaineena voi opiskella englannin kieltä, latinan kieltä, romaanista filologiaa, ruotsin kieltä, saksan kieltä ja kulttuuria, suomen kieltä, venä- jän kieltä ja kulttuuria sekä suomalaista viittomakieltä. Kielten laitoksen tutkimuksen painopistealueet ovat kielen oppiminen ja opettaminen, kielenkäyttö ja dis- kurssi sekä kieli ja kulttuuri. Laitoksella on Helsingin yliopiston kanssa yhteinen huippututkimusyksikkö: Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tutkimuksen huippuyksikkö. Suurin osa kielten laitoksen vertaisarvioiduista tut- kimuksista julkaistaan ulkomailla. Kolmen vuoden ajanjaksolla on havaittavissa A3-artikkelien osuuden lasku ja toisaalta A1-artikkeleiden osuuden nousu. Varmasti osittain tästä johtuen vuonna 2009 julkais- tuista teksteistä 23 % löytyy Scopuksesta ja 25 % Thomson Reutersin aineistosta, kun vuoden 2007 lu- vut ovat 10 % (Scopus) ja 6 % (TR). Kokonaisuudes- saan Scopus kattaa prosenttiyksikön verran enemmän laitoksen vertaisarvioiduista julkaisuista. Taulukko 7.6 kielten laitos 2007 2008 2009 yhteensä Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Scopus 7/10% 21 6/9% 6 12/23% 10 25/13% 37 TR 4/6% 3 6/9% 6 13/25% 7 23/12% 16 Julkaisut: A1-artikkelit: 19 A3-kirjan osa: 44 A4-konfrenssi:7 Yhteensä: 70 A1-artikkelit: 24 A3-kirjan osa:31 A4-konfrenssi: 9 Yhteensä: 64 A1-artikkelit: 23 A3-kirjan osa:22 A4-konfrenssi: 8 Yhteensä: 53 A1-artikkelit: 66 A3-kirjan osa: 97 A4-konfrenssi:24 Yhteensä: 187 kielten laitos Vuosi Suomessa julkaistut: Ulkomailla julkaistut: Yhteensä: 2007 25 kpl. 45 kpl. 70 kpl. 2008 24 kpl. 40 kpl. 64 kpl. 2009 18 kpl. 37 kpl. 55 kpl. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Laitoksella pääaineita ovat filosofia, sosiologia, valtio- oppi, yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalityö sekä nais- tutkimus, joka on koulutusohjelman pääaineena. Suomen Akatemia on myöntänyt laitokselle huippu- tutkimusyksikön Poliittinen ajattelu ja käsitemuutok- set. Lisäksi laitoksella toimii Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteinen Filosofisen psykologian, moraa- lin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö. Muita tutkimuksen painopistealueita ovat kansalaisyhteis- kunnan, työelämän, kulttuurin ja sosiaalisten innovaa- tioiden tutkimus sekä yhteiskuntatieteellinen teoria. Lisäksi laitokselle on sijoitettu yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan sijoitetun perhetutkimuskeskuksen joh- tajan virkaan liittyvä professuuri. Huolimatta siitä, että yhteiskuntatieteiden ja filo- sofian laitoksella julkaistaan melko paljon A1-artik- keleita ja ulkomaisissa julkaisuissa, on molempien tie- tokantojen kattavuus laitoksen osalta varsin heikko: koko ajanjaksoa tarkastellessa Scopus kattaa n. 12 % julkaisuista ja Thomson Reuters vain n. 9 %. 25 Taulukko 7.7 yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos 2007 2008 2009 yhteensä Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Scopus 12/12% 29 11/11% 16 12/11% 2 35/12% 47 TR 11/11% 25 8/8% 16 9/8% 1 28/9% 42 Julkaisut: A1-artikkelit: 48 A3-kirjan osa: 50 A4-konfrenssi: 0 Yhteensä: 98 A1-artikkelit: 40 A3-kirjan osa: 54 A4-konfrenssi: 2 Yhteensä: 96 A1-artikkelit: 63 A3-kirjan osa: 42 A4-konfrenssi: 5 Yhteensä: 110 A1-artikkelit: 151 A3-kirjan osa: 146 A4-konfrenssi: 7 Yhteensä: 304 yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Vuosi Suomessa julkaistut: Ulkomailla julkaistut: Yhteensä: 2007 46 kpl. 52 kpl. 98 kpl. 2008 54 kpl. 43 kpl. 97 kpl. 2009 43 kpl. 67 kpl. 110 kpl. Fysiikan laitos Fysiikan laitoksen tutkimuksen ja opetuksen paino- pistealueet ovat ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka, suurenergiafysiikka. Laitoksen kiih- dytinlaboratorio on Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkö 2006–2011. Fysiikan laitoksen tuottamat vertaisarvioidut jul- kaisut ovat hyvin edustettuina molemmissa tietokan- noissa. Jos katsotaan koko tarkastelujakson osumia, Scopus kattaa n. 95 % ja Thomson Reuters n. 91 % julkaisuista. Vuoden 2009 osalta muita vuosia isompi ero tietokantojen kattavuudessa johtuu laitoksen A4- tyypin julkaisujen suuresta määrästä. 15 kappaletta näistä on julkaistu AIP Conference Proceedings -sar- jassa, jota Scopus indeksoi, mutta Thomson Reuters ei. Fysiikan laitoksen osalta huomio kiinnittyy myös sitaatiomäärissä ilmeneviin suuriin eroihin: koko tar- kastelujaksolla Scopuksesta löytyy 2242 sitaatiota ja Thomson Reutersista 4021 sitaatiota. Ero johtuu siitä, että Physical Review-sarjan lehdissä ilmestyneet artik- kelit saavat Scopuksen tietokannassa systemaattisesti huomattavasti vähemmän sitaatioita kuin Thomson Reutersin aineistossa. Ero viittausmäärissä on merkit- tävä, jos mietitään esimerkiksi millaisia vaikutuksia eroilla on sitaatioanalyysin tuloksiin. Taulukko 7.8 fysiikan laitos 2007 2008 2009 yhteensä Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Scopus 170/96% 1428 174/95% 605 220/93% 209 564/95% 2242 TR 166/94% 2081 175/96% 1429 202/86% 511 543/91% 4021 Julkaisut: A1-artikkelit: 174 A3-kirjan osa: 0 A4-konfrenssi:3 Yhteensä: 177 A1-artikkelit: 182 A3-kirjan osa: 0 A4-konfrenssi: 1 Yhteensä: 183 A1-artikkelit: 196 A3-kirjan osa:0 A4-konfrenssi:40 Yhteensä: 236 A1-artikkelit: 552 A3-kirjan osa:0 A4-konfrenssi:44 Yhteensä: 596 fysiikan laitos Vuosi Suomessa julkaistut: Ulkomailla julkaistut: Yhteensä: 2007 0 kpl. 177 kpl. 177 kpl. 2008 2 kpl. 181 kpl. 183 kpl. 2009 1 kpl. 235 kpl. 236 kpl. 26 Terveystieteiden laitos Terveystieteiden laitos kuuluu liikunta- ja terveystie- teiden tiedekuntaan, joka on ainoa yliopistotasoinen liikunta-alan asiantuntijoiden koulutusyksikkö Suo- messa. Terveystieteiden laitoksen oppiaineet ja tieteen- alat ovat: gerontologia ja kansanterveys, fysioterapia, liikuntalääketiede, terveyden edistäminen ja terveys- kasvatus, terveystieto sekä toimintaterapia. Terveystieteiden laitoksen julkaisut ovat enimmäk- seen A1-artikkeleita ja niitä julkaistaan enimmäkseen ulkomaisissa lehdissä. Laitoksen julkaisut ovatkin hyvin edustettuina molemmissa tietokannoissa: Sco- puksesta löytyy tarkastelujakson artikkeleista 85 % ja Thomson Reutersista 78 %. Julkaisut saavat sitaatioita enemmän odotetusti Scopuksen aineistossa. Taulukko 7.9 terveystieteiden laitos 2007 2008 2009 yhteensä Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Osumat Sitaatiot Scopus 63/84% 412 65/78% 350 78/92% 111 206/85% 873 TR 51/68% 345 63/76% 311 75/88% 108 189/78% 764 Julkaisut: A1-artikkelit: 72 A3-kirjan osa: 2 A4-konfrenssi:1 Yhteensä: 75 A1-artikkelit: 75 A3-kirjan osa: 7 A4-konfrenssi: 1 Yhteensä: 83 A1-artikkelit: 84 A3-kirjan osa: 1 A4-konfrenssi: 0 Yhteensä: 85 A1-artikkelit: 231 A3-kirjan osa:10 A4-konfrenssi:2 Yhteensä: 243 terveystieteiden laitos Vuosi Suomessa julkaistut: Ulkomailla julkaistut: Yhteensä: 2007 10 kpl. 65 kpl. 75 kpl. 2008 12 kpl. 71 kpl. 83 kpl. 2009 6 kpl. 79 kpl. 85 kpl. Pohdintaa Tämän vertailun perusteella voidaan todeta, että tar- kasteluun valittu aineisto oli paremmin edustettuna Scopuksessa. Vain musiikin laitoksen osalta Thom- son Reutersin aineisto oli kattavampi. Useimpien laitosten kohdalla erot tietokantojen kattavuudessa olivat kuitenkin vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa Scopuksen hyväksi. Kattavimmin tietokan- noissa olivat edustettuina fysiikan sekä bio- ja ym- päristötieteiden laitosten julkaisut ja huonoimmin historian ja etnologian sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokset. Molemmista tietokannoista löytyi vain ulkomaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita. Molempien tietokan- tojen kattavuus suomalaisten lehtien osalta on erittäin heikko: esimerkiksi Scopuksen julkaisuluettelosta löytyy suomalaisia julkaisuja yhteensä 74 kappaletta, joista suurinta osaa ei enää indeksoida. Suomalaisia julkaisuja, joita edelleen indeksoidaan tietokantaan, on vain 32 kappaletta. Tästä johtuen suomalaisessa lehdessä julkaistun tutkimuksen löytyminen tietokan- nasta on epätodennäköistä. Tietokantojen vertailua tehtäessä huomio kiinnittyi myös tietokantojen aineiston laatuun. Koska vertailu suoritettiin artikkelitasolla, jokaista artikkelia etsittiin tietokannoista. Scopuksen kohdalla muutamissa ta- pauksissa artikkelia ei