VA LT I O N E U V O S T O N J U L K A I S U J A 2 0 2 1 : 3 5 vn.fi Hallituksen vuosikertomus 2020 Liite 4 Valtion yhtiöomistus Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 SNELLMANINKATU 1, HELSINKI PL 23, 00023 VALTIONEUVOSTO valtioneuvosto.fi julkaisut.valtioneuvosto.fi ISBN: 978-952-383-892-5 PDF ISBN: 978-952-383-876-5 nid. ISSN: 2490-0966 PDF ISSN: 2490-0613 nid. Hallituksen vuosikertom us 2020 Liite 4 Valtion yhtiöom istus ka.indd 5ka.indd 5 14.4.2021 10.28.0014.4.2021 10.28.00 Hallituksen vuosikertomus 2020 Liite 4 Valtion yhtiöomistus Valtioneuvosto Helsinki 2021 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 K 3/2021 vp Valtioneuvosto ISBN pdf: 978-952-383-892-5 ISSN pdf: 2490-0966 ISBN painettu: 978-952-383-876-5 ISSN painettu: 2490-0613 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 Paino: PunaMusta Oy, 2021 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄRISTÖMERKK I MILJÖMÄRKT Painotuotteet 4041-0619 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 29.4.2021 Hallituksen vuosikertomus 2020 Liite 4. Valtion yhtiöomistus Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Julkaisija Valtioneuvosto Kieli suomi Sivumäärä 75 Tiivistelmä Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen perustuslain 46 §:ssä säädettynä kertomuksena hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä niistä toimista, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. Hallituksen vuosikertomuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 9 a §:ssä sekä valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 17 ja 18 §:ssä. Talousarviolain 18 §:ssä edellytetään, että hallituksen vuosikertomukseen otettavien valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvausten tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva). Säädöstasolla kertomuksen sisältöä määrittävät erityisesti myös valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) vaatimukset. Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2020 muodostuu viidestä osasta: • Hallituksen vuosikertomus • liite 1 Ministeriöiden tuloksellisuuden kuvaukset • liite 2 Tilinpäätöslaskelmat • liite 3 Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta • liite 4 Valtion yhtiöomistus Asiasanat valtioneuvosto, hallituksen kertomukset, tilinpäätös, omistajaohjaus ISBN PDF 978-952-383-892-5 ISSN PDF 2490-0966 ISBN painettu 978-952-383-876-5 ISSN painettu 2490-0613 Asianumero VN/24475/2020 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-892-5 http:// Presentationsblad 29.4.2021 Regeringens årsberättelse 2020 Bilaga 4. Statens bolagsinnehav Statsrådets publikationer 2021:35 Utgivare Statsrådet Språk finska Sidantal 75 Referat Enligt i 46 § i grundlagen ska statsrådet lämna en berättelse till riksdagen om regeringens verksamhet, skötseln av statsfinanserna och om hur budgeten har följts samt om regeringens åtgärder med anledning av riksdagens beslut. Närmare bestämmelser om regeringens årsberättelse finns i 9 a § i lagen om statsrådet (175/2003) och i 17 och 18 § i lagen om statsbudgeten (423/1988). I 18 § i lagen om statsbudgeten förutsätts det att de redogörelser för statsfinanserna och skötseln av statsfinanserna samt resultat av statens verksamhet som tas in i regeringens årsberättelse ska ge riktiga och tillräckliga uppgifter om hur budgeten följts och om statens intäkter och kostnader, om statens ekonomiska ställning och resultat (rättvisande bild). På författningsnivå fastställs årsberättelsens innehåll i synnerhet i förordningen om statsbudgeten (1243/1992). Regeringens årsberättelse för 2020 består av fem delar: • Regeringens årsberättelse • Bilaga 1 Ministeriernas resultatöversikter • Bilaga 2 Bokslutskalkyler • Bilaga 3 Åtgärder med anledning av riksdagens uttalanden och ställningstaganden • Bilaga 4 Statens bolagsinnehav Nyckelord statsrådet, regeringens berättelser, bokslut, ägarstyrning ISBN PDF 978-952-383-892-5 ISSN PDF 2490-0966 ISBN tryckt 978-952-383-876-5 ISSN tryckt 2490-0613 Ärendenummer VN/24475/2020 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-892-5 http:// Sisältö 1 Valtion yhtiöomistus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.1 Avainluvut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.2 Palkitseminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.3 Hallitusvalinnat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1.4 Yritysvastuu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 1.5 Verojalanjälki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 1.6 Perustietoja salkkuyhtiöistä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 1.7 Pörssisalkun kehitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 1.7.1 Valtion suoraan omistamat pörssiyhtiöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 1.7.2 Solidiumin kautta omistetut yhtiöt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 1.8 Valtion suora pörssiomistus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Altia Oyj.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Finnair Oyj. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Fortum Oyj.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Neste Oyj.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 1.9 Listaamattomat kaupalliset yhtiöt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Arctia Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Boreal Kasvinjalostus Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Finavia Oyj. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Fingrid Oyj. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Gasgrid Finland Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Gasum Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Kemijoki Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Leijona Catering Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Motiva Oy. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Nordic Morning Group Oyj. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Patria Oyj.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Posti Oyj.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Suomen Lauttaliikenne Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Suomen Rahapaja Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Suomen Siemenperunakeskus Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Suomen Viljava Oy. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Tapio Oy. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Vapo Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 VR-yhtymä Oyj. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 1.10 Erityistehtäväyhtiöt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 A-Kruunu Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Alko Oy .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 Cinia Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 DigiFinland Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 FinnHEMS Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Finnpilot pilotage Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Finnvera Oyj.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Hansel Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 HAUS Kehittämiskeskus Oy. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Hevosopisto Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 Kuntarahoitus Oyj.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Solidium Oyj.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 Suomen Erillisverkot Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 Suomen Ilmailuopisto Oy. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 Suomen Malmijalostus Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 Suomen Teollisuussijoitus Oy (Tesi).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 Teollisen Yhteistyön Rahasto Oy (Finnfund).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 Tietokarhu Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 Ilmastorahasto Oy (Valtion kehitysyhtiö Vake). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 Veikkaus Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 Yleisradio Oy.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 1.11 Tietolähteet ja tunnuslukujen laskentakaavat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 1.12 Omistusosuudet ja eduskuntavaltuudet 31.12.2020.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 7 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 1 Valtion yhtiöomistus 1.1 Avainluvut Kuvio 1.  Valtion yhtiöomistuksen toimialoittainen jakautuminen ja avaintunnusluvut 2020 Vuoden 2020 lopussa. Pörssiyhtiöiden osalta markkina-arvo, listaamattomien yhtiöiden osalta omistajaohjauksen tekemä arvonmääritys. 142,9 mrd € Liikevaihto 5,9 mrd € Liikevoitto 8,0 mrd € Investoinnit 8,6 mrd € Verojalanjälki 313 500 Henkilöstö Informaatioteknologia ja tietoliikenne 5 % Liikenne ja logistiikka 4 % Infrastruktuuri 2 % Kulutustavarat ja -palvelut 2 % Palvelut 2 % Kiinteistöt 1 % Energia 65 % Rahoitus 9 % Perusteollisuus ja teollisuustuotteet- ja palvelut 10 % 46,8 mrd € Salkun arvo* 8 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Kuvio 2.  Valtion yhtiöomistuksen liikevaihto ja liikevoitto 1.2 Palkitseminen Valtion näkemys valtio-omisteisten yhtiöiden johdon ja henkilöstön palkitsemisesta lin- jattiin omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä huhtikuussa 2020. Painopiste on vas- tuullisuuden ja tuloksellisuuden vahvistamisessa. Vastuullisuus on noussut Suomessa ja maailmalla yritysten hallitusten agendalle palkitsemisjärjestelmiä suunniteltaessa. Valtio- omistaja odottaa yhtiöiltä yritysvastuun integroimista palkitsemiseen. Valtio-omistuksen suuruudella yhtiössä on merkitystä siinä, miten tiukasti linjauksia odo- tetaan käytännössä toteutettavan. Valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä kannanotto on sitova. Valtioenemmistöisissä yhtiöissä kannanottoa tulee noudattaa, ellei osakkeenomis- tajien yhteinen etu muuta edellytä. Kannanotosta poikkeamisesta on näissä yhtiöissä infor- moitava valtio-omistajaa ennalta lukuun ottamatta pörssiyhtiötä, jotka raportoivat palkit- semisesta yhtiökokouksissa kaikille osakkeenomistajille. Vähemmistöomisteisissa yhtiöissä kannanotto kuvaa yhden merkittävän omistajan käsitystä hyvästä palkitsemisesta. Liikevaihto mrd € Liikevoitto mrd € 23,4 24,7 61,9 0,0 20,0 40,0 60,0 2018 2019 2020 6,7 5,6 4,7 0,0 2,0 4,0 6,0 2018 2019 2020 4,8 5,7 5,7 0,0 2,0 4,0 6,0 2018 2019 2020 Suoraan omistetut pörssiyhtiöt Listaamattomat kaupalliset yhtiöt Erityistehtäväyhtiöt 2,4 3,5 2,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 2018 2019 2020 0,68 0,53 ­0,13 -0,15 0,00 0,15 0,35 0,55 0,75 2018 2019 2020 1,47 1,35 0,72 0,00 0,40 0,80 1,20 1,60 2018 2019 2020 ROI % 8,8 (15,4) ROI % ­1,2 (9,1) 9 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Johdon ja henkilöstön palkitseminen on yhtiön hallituksen työkalu, jolla tavoitellaan yhtiön arvonnousua. Voidakseen toimia kilpailluilla markkinoilla, on valtio-omisteisten yhtiöiden kyettävä palkkaamaan johtoa ja henkilöstöä kilpailukykyisin ehdoin. Valtion omistus ei saa vaikuttaa kilpailuneutraliteettiin. Valtio-omistaja edellyttää yhtiöitä rapor- toimaan yhtiökokouksissa palkitsemispolitiikasta ja muuttuvasta palkitsemisesta. Katsauskausi oli poikkeuksellinen koronavirusepidemian vuoksi. Epidemia vaikutti valtio- omisteisten yritysten palkitsemiseen, kuten myös muiden omistajien yhtiöiden palkit- semiseen. Koronaviruskriisin vaikutukset johdon ja henkilöstön palkitsemiseen olivat merkittäviä, vaikkakin hyvin yhtiökohtaisia. Lomautukset, irtisanomiset ja vapaaehtoiset palkanalennukset alensivat johdon ja henkilöstön kiinteitä palkkoja. Myös muuttuvien palkkioiden kriteeritoteumat jäävät monessa yhtiössä lähelle nollaa. Osassa valtio-omistei- sista yhtiöitä toimiva johto tai hallitus luopui tai pidättäytyi koronaviruskriisin takia osasta kompensaatiotaan. Valtio-omisteisten yritysten palkitsemisen kokonaistaso noudatti pääsääntöisesti suoma- laista markkinakäytäntöä. Toimitusjohtajille maksettu kokonaispalkitseminen oli tyypil- lisesti joko mediaanin tuntumassa tai alle mediaanin. Johtoryhmien maksettu kokonais palkitseminen oli samansuuntainen. 1.3 Hallitusvalinnat Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa oleviin yhtiöihin nimitettiin vuonna 2020 yhteensä 184 (191) hallitusjäsentä, joista valtion nimeämiä oli yhteensä 158 (155). Näistä uusia jäseniä oli 31 (33). Vuonna 2020 naisten osuus valtion nimitysvallassa olevista halli- tusjäsenistä nousi 46 (43) prosenttiin. Naisten osuus hallitusten puheenjohtajista nousi 27 (19) prosenttiin. Solidium Oy toimii aktiivisesti omien salkkuyhtiöidensä nimitystoimikun- nissa, eikä ole mukana edellä mainituissa luvuissa. Vuosittain valtio nimittää yhteensä yli 300 hallitusjäsentä. Valtion tavoitteena on, että missään yhtiössä sen nimeämistä hallitusjäsenistä kumman- kaan sukupuolen edustus ei jäisi alle 40 prosenttiin. Jos tämä tavoite jää saavuttamatta, poikkeaminen selittyy useimmiten hallitusjäsenten lukumäärällä tai esimerkiksi osakas sopimuksessa valtion nimeämisoikeuden piiriin sovituksi kuuluvien hallitusjäsenten lukumäärällä. Yritysten hallitusten nimityksiä tehtäessä kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvoi- suuden lisäksi muun muassa kansainvälisyyteen, toimialaosaamiseen ja johtamistaitoon. Tärkeintä on, että hallitus muodostetaan yhtiöiden tarpeiden mukaisesti ja jokainen jäsen luo lisäarvoa yhtiölle. Hallitusjäsenyyksien keskeisiä perusteita ovat ehdokkaiden kokemus 10 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 ja asiantuntemus, hallitusten yhteistyökyvyn ja monipuolisen osaamisen varmistaminen sekä valtioneuvoston asettamien tasa-arvotavoitteiden noudattaminen. Hallitusnimitysten kautta voi huolehtia siitä, että valtio-omistajan tavoitteet saavutetaan parhaalla mahdolli- sella tavalla. Valtion ehdotuksesta valittujen hallitusjäsenten osalta pyritään enintään 5–7 vuoden toimikausiin. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet ja yleensä nimittää myös hallituk- sen puheenjohtajan. Yhtiökokouksissa valtiota edustaa joko omistajaohjauksesta vastaava ministeri tai virkamies. Valtiolla on käytössään hallitusjäseniä kartoitettaessa ulkopuolinen asiantuntija. Monissa sellaisissa yhtiöissä, joissa valtio ei ole ainoa omistaja, on suurimpien omista- jien edustajista koostuva nimitystoimikunta, joka valmistelee hallituksen kokoonpanoon ja hallituksen jäsenten palkitsemiseen liittyvät asiat ja nimeää hallitusjäsenehdokkaat yhtiökokoukselle. 1.4 Yritysvastuu Yritysvastuu on yrityksen vastuuta toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista. Toiminta ympäristössä tapahtuvat muutokset korostavat yritysten vastuuta ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta. Muutos on koko ajan nopeampaa ja vastuullisuuden merkitys yritysten liike- toiminnassa kasvaa jatkuvasti. Yritysvastuusta on muodostunut osa yritysten kilpailukykyä, sillä yritysvastuu on sekä riskien hallintaa että yhä enemmän myös liiketoimintamahdolli- suuksien lähde. Uusi valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös ”Vaurautta vastuullisella omista- juudella” julkistettiin huhtikuussa 2020. Periaatepäätöksessä korostuvat erityisesti vastuul- lisuusasiat. Yhtiöiden edellytetään integroivan yritysvastuukokonaisuuden vahvasti osaksi liiketoimintaansa. Aiempaan periaatepäätökseen nähden selkeä painopiste on ilmastoasioissa. Merkittä- vänä painotuksena ovat viittaus hallitusohjelman tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 sekä siihen liittyvät omistajan edellyttämät toimenpiteet. Valtio-omisteisten yhtiöiden tulee tunnistaa yhtiön ilmastovaikutukset, asettaa niiden torjumiselle kun- nianhimoiset tavoitteet sekä tunnistaa myös ilmastonmuutoksen vaikutukset yhtiön liiketoimintaan. Yhtiöiden edellytetään tunnistavan liiketoiminnassaan suurimmat riskit ja toimin- tansa vaikutukset sekä sitoutumaan vähentämään kielteisiä vaikutuksia. Valtio-omistaja odottaa lisäksi yhtiöiltä yritysvastuun integroimista palkitsemiseen. Periaatepäätöksen 11 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 jalkauttamiseen panostettiin viestinnällä, koulutuksella ja hallitustyöskentelyllä sekä val- tioneuvoston sisällä että yritysten suuntaan. Periaatepäätöksen mukaan valtio-omistaja edellyttää, että jokainen yhtiö asettaa yritys- vastuulle mitattavat tavoitteet ja raportoi niiden toteutumisesta, tehdyistä toimenpiteistä sekä seuraavien vuosien tavoitteista yhtiökokouksissa. Ensimmäistä kertaa raportointi to- teutettiin kevään 2017 yhtiökokouksissa. Vuoden 2021 yhtiökokouksissa kiinnitettiin yhä enemmän huomiota yritysvastuun kytkeytymiseen yhtiöiden strategiaan. Valtio-omistajan odotukset ovat voimakkaasti kehittyneet viime vuosina raportointivaati- muksesta yhä strategisemman yritysvastuun vaatimuksiin. Tämä heijastelee yhteiskunnan ja sidosryhmien odotusten kehitystä. Kestävää kilpailuetua voi luoda vain vastuullinen yritys. Siksi yritysvastuun edistäminen on tärkeä osa aktiivisen omistajan keinovalikoimaa omistaja-arvon kasvattamisessa. Omistajaohjausosasto jatkoi säännönmukaista keskustelua yhtiöiden kanssa yritys vastuusta ja sen kehittämisestä. Omistaja painottaa yhtiöissä tehtävää yritysvastuun olen- naisuusanalyysia ja sen avulla tehtävää yritysvastuun johtamisen kehittämistä. Oikein joh- dettuna luodaan kykyä yrityksen arvon ja sitä kautta omistaja-arvon kasvulle. Yritysvastuuanalyysit toteutettiin osana omistajastrategista työtä. Omistajaohjauksen yritysvastuun analyysimallia kehitettiin kattamaan muun muassa periaatepäätöksen uudet kokonaisuudet. Yhtiöt raportoivat yritysvastuuasioista yhtiökokouksissa ja niistä keskustel- tiin osana säännönmukaisia tapaamisia yhtiöiden johdon kanssa. Valtio-omistaja järjestää yritysvastuuseminaareja noin kahden vuoden välein. Kertomus- vuonna yritysvastuuseminaaria ei järjestetty. 1.5 Verojalanjälki Valtio-omistaja on ottanut yksiselitteisen kannan yhtiöiden veroraportointiin, mikä on linjattu omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä. Aggressiivinen verosuunnittelu ei ole hyväksyttyä ja verot tulee maksaa siihen maahan, missä tulos syntyy. Verotuksen mini- mointi esimerkiksi veroparatiiseja käyttäen ei ole hyväksyttävää. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto on kannustanut valtio-omisteisia yhtiöitä julkistamaan verotietonsa jo vuodesta 2014 lähtien. Vuoden 2020 verotiedot kerättiin kaikista valtio-omisteisista yh- tiöistä, mukaan lukien muiden ministeriöiden omistajaohjauksessa olevat yhtiöt. Kaikkien yhtiöiden kokonaisverojalanjälki oli 8,6 miljardia euroa. Valtioneuvoston kanslian omis- tajaohjauksessa olevilla yhtiöillä on jo useamman vuoden kokemus julkisesta verorapor- toinnista ja nämä yhtiöt ovat edelleen kehittäneet raportointiaan. Valtio-omistaja seuraa 12 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 enemmistöomisteisten yhtiöiden ohjeistuksessaan OECD:n suosituksia sekä ohjaa yhtiöitä maakoh- taiseen veroraportointiin. Kuvio 3.  Eri yhtiöiden osuudet maksetuista ja tilitetyistä veroista Neste 42 % Fortum 20 % Alko 12 % Altia 8 % Muut 5 % Veikkaus 3 % Posti 3 % Solidium 1 % Gasum 1 % Gasgrid 1 % Yleisradio 1 % Patria 1 % Fingrid 1 % 8,6 mrd € 1.6 Perustietoja salkkuyhtiöistä Taulukko 1.  Pörssiyhtiöiden avainlukuja 2020 Pörssi­ yhtiöt Liike­ vaihto Liike­ voitto Liike­ voitto % Taseen loppu­ summa Oma­ varaisuus­ aste % Netto­ velkaantumis­ aste % Oman pää­ oman tuotto % Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilöstö­ määrä Altia Oyj 342 23 7 % 456 34 % -2 % 12 % 0 % 650 Finnair Oyj 829 -465 -56 % 3647 26 % 151 % -56 % -14 % 6 105 Fortum Oyj 49 015 1 599 3 % 57 810 27 % 54 % 14 % 11 % 19 933 Neste Oyj 11 751 828 7 % 9 815 60 % -4 % 12 % 11 % 4 833 13 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Taulukko 2.  Listaamattomien kaupallisesti toimivien yhtiöiden avainlukuja 2020 Listaamattomat yhtiöt Liike­ vaihto Liike­ voitto Liike­ voitto % Taseen loppu­ summa Oma­ varaisuus­ aste % Netto­ velkaantumis­ aste % Oman pää­ oman tuotto % Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilöstö­ määrä Arctia Oy 80,8 2,4 3% 283,7 50% 60% 1% 1% 439 Boreal Kasvinjalostus Oy 9,7 0,4 4% 12,0 67% -15% 4% 5% 75 Finavia Oyj 150,6 -128,9 -86% 1476,5 36% 136% -24% -10% 1366 Fingrid Oyj 682,5 118,4 17% 2306,8 27% 166% 14% 7% 400 Gasgrid Finland Oy 126,9 67,2 53% 454,7 51% 37% 18% 18% 39 Gasum Oy 664,3 5,7 1% 1362,0 36% 122% -1% 3% 384 Kemijoki Oy 53,3 5,3 10% 490,1 11% 807% 2% 1% 39 Leijona Catering Oy 73,3 5,6 8% 29,4 64% -81% 24% 30% 511 Motiva Oy 7,1 0,5 7% 4,7 59% -81% 16% 20% 63 Nordic Morning Oyj 73,9 -2,2 -3% 48,7 33% 77% -13% -5% 372 Patria Oyj 534,1 40,3 8% 694,7 39% 72% 15% 9% 2973 Posti Oyj 1613,6 55,0 3% 1285,3 35% 52% 7% 7% 16134 Suomen Lauttaliikenne Oy 58,2 9,7 17% 72,1 69% -8% 16% 19% 346 Suomen Rahapaja Oy 57,2 -5,1 -9% 71,5 37% 95% -20% -11% 208 Suomen Siemenperunakeskus Oy 3,0 0,0 0% 3,3 67% 32% 0% 0% 14 Suomen Viljava Oy 19,8 5,1 26% 28,8 70% 30% 20% 20% 60 Tapio Oy 13,0 1,3 10% 16,5 65% -50% 10% 12% 84 Vapo Oy 544,9 -95,3 -17% 758,5 28% 153% -46% -16% 1031 VR-Yhtymä Oy 791,9 -24,6 -3% 2010,0 64% 7% -2% -1% 5818 14 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Taulukko 3.  Erityistehtäväyhtiöiden avainlukuja 2020 Listaamattomat yhtiöt Liike­ vaihto Liike­ voitto Liike­ voitto % Taseen loppu­ summa Oma­ varaisuus­ aste % Netto­ velkaantumis­ aste % Oman pääoman tuotto % Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilöstö­ määrä A-Kruunu Oy 10,4 4,5 43% 356,8 15% 456% 0% 1% 22 Alko Oy 1296,8 64,8 5% 310,0 37% -147% 49% 63% 1869 Cinia Group Oy 59,7 6,7 11% 120,6 41% 64% 10% 8% 301 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy 54,7 2,5 5% 41,8 39% -181% 27% 35% 454 Digi Finland Oy 2,5 -9,5 72,9 98% -21% -12% -12% 0 FinnHEMS Oy 30,0 -1,1 -4% 30,5 78% -66% 5% 5% 54 Finnpilot Pilotage Oy 35,8 -0,6 -2% 23,7 63% -23% -3% -4% 333 Finnvera Oyj 599,6 -739,6 -123% 12673,0 6% 869% -102% -6% 322 Governia-konserni Oy 27,1 6,2 23% 247,2 60% 31% 4% 3% 25 Hansel Oy 11,5 -1,8 -16% 13,0 62% -111% -19% -19% 111 Haus Kehittämiskeskus Oy 8,5 1,0 12% 4,6 48% -213% 89% 74% 40 Hevosopisto Oy 7,0 -0,3 -4% 4,7 74% -23% -8% -8% 69 Ilmastorahasto Oy 98,6 95,9 97% 3883,7 88% -3% 5% 6% 9 Kuntarahoitus Oyj 252,6 194,1 77% 44042,4 4% 9% 165 Liikenteenohjausyhtiö Finntraffic Oy 182,4 -8,0 -4% 230,1 70% -1% -6% -5% 1009 Solidium Oy 0,0 -3,8 6949,4 95% 12 Stuk International Oy 0,3 0,0 6% 2,0 65% -123% 2% 2% 1 Suomen Erillisverkot Oy 104,4 6,9 7% 257,2 89% -6% 2% 3% 379 Suomen Ilmailuopisto Oy 9,3 0,4 4% 19,9 94% -38% 2% 3% 46 Suomen Malminjalostus Oy 338,3 -17,5 -5% 975,9 51% 20% -4% -0% 888 Suomen Teollisuussijoitus Oy 226,3 221,6 98% 1499,3 95% -33% 16% 20% 35 Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy 148,9 13,3 9% 284,1 69% -74% 7% 8% 1961 Teollisen yhteistyön rahasto Oy 0,0 -12,3 721,4 42% 107% -9% 10% 85 Tietokarhu Oy 8,0 -3,1 -39% 7,7 51% 0% -46% -46% 18 Veikkaus Oy 1260,3 680,5 54% 1032,9 -79% 18% 68% 68% 1592 Yleisradio Oy 487,6 8,8 2% 368,7 39% 13% 5% 4% 3296 15 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 1.7 Pörssisalkun kehitys 1.7.1 Valtion suoraan omistamat pörssiyhtiöt Valtion suoraan omistaman pörssisalkun markkina-arvo nousi 42 prosenttia vuonna 2020 ja oli 29,7 (21,0) miljardia euroa. Vuoden aikana Nesteen osakkeita luovutettiin 18,5 miljoo- nan euron arvosta FinnHems Oy:lle. Osakemäärä vastasi 0,05 prosenttia kaikista Nesteen osakkeista ja äänivallasta. Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:n omistuksessa olleet Altian osak- keet siirrettiin joulukuussa takaisin valtion suoraan omistukseen. Valtio osallistui Finnairin osakeantiin omistuksensa suhteessa 286 miljoonalla eurolla. Koronaviruspandemia aiheutti poikkeuksellisen suuren kurssilaskun maaliskuussa. Val- tion suoraan omistamien yhtiöiden markkina-arvo laski lähes 40 prosenttia vuoden lopun tasoon verrattuna. Maaliskuun jälkeen salkun arvo alkoi kuitenkin elpyä ja nousi vuoden loppuun tultaessa 29,7 miljardiin euroon Nesteen voimakkaan kurssinousun seurauksena. Nesteen kurssi nousi vuoden aikana 90 prosenttia. Myös norjalaisen Arcucsen kanssa fuu- siosta kertonut Altia tuki salkun markkina-arvon nousua. Kaikkien pörssiomistusten tuotto oli 35,4 (25,3) prosenttia, valtion suorassa omistuksessa olevien yhtiöiden 46,0 (29,5) pro- senttia. Helsingin pörssin yleisindeksi nousi 10 prosenttia ja tuottoindeksi 15 prosenttia vuonna 2020, joten salkun tuottokehitys oli yleiseen markkinakehitykseen verrattuna erit- täin hyvä. Suoraan omistettujen pörssiyhtiöiden arvioitu osinkotuotto oli yhtiöiden vuoden 2020 lopun kursseilla laskettuna 2,5 (4,0) prosenttia. Osinkotuottoa painoi Nesteen markkina- arvon nousu. Helsingin pörssin osinkotuotto vuoden 2020 lopun markkina-arvolla lasket- tuna oli 3,3 (3,6) prosenttia. Taulukko 4.  Valtion pörssiyhtiöidenmarkkina-arvon kehitys, miljoonaa euroa Omistus- osuus % 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Altia Oyj 36,2 93 107 131 Finnair Oyj 55,9 388 288 917 507 421 596 Fortum Oyj 50,8 6 277 6 570 7 440 8 613 9 921 8 883 Neste Oyj 44,2 3 549 4 689 6 853 7 729 10 562 20 121 Yhteensä 10 214 6 858 15 210 16 941 21 010 29 731 Solidium Oy:n omistus yhteensä 6 835 7 848 8 538 6 842 7 541 7 620 Yhteensä 17 050 19 395 23 748 23 783 28 551 37 350 16 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Taulukko 5.  Yhtiöiden tuottokehitys Tuotto % 1v Vertailuindeksi 1v Tuotto % 5v Vertailuindeksi 5v * Altia Oyj 27,9 N/A N/A N/A Finnair Oyj -30,0 -38,2 -3,8 -10,5 Fortum Oyj -3,8 12,2 15,3 9,8 Neste Oyj 95,6 -21,3 49,3 3,2 * Annualisoitu Kuvio 4.  Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden osakekurssien kehitys 0 100 200 300 400 500 600 700 4.1. 4.3. 4.5. 4.7. 4.9. 4.11. 4.1. 4.3. 4.5. 4.7. 4.9. 4.11. 4.1. 4.3. 4.5. 4.7. 4.9. 4.11. 4.1. 4.3. 4.5. 4.7. 4.9. 4.11. 4.1. 4.3. 4.5. 4.7. 4.9. 4.11. Finnair Fortum Neste Altia 2016 2017 2018 2019 2020 17 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Kuvio 5.  Valtion saama voitonjako ja osakemyyntitulot kassaperusteisesti Valtio-omistaja sai osinkoja, pääomanpalautuksia yhteensä 937 (1515) miljoonaa euroa. Osinkotulojen laskuun vaikutti lähinnä koronaviruspandemian vaikutukset; Finnair ja Finavia eivät maksaneet osinkoa ja VR:n tilikaudelta 2019 maksettavasta 350 miljoonan euron osingosta ja pääomanpalautuksesta päätettiin maksaa 100 miljoonan euron osin- gon osuus ja sen maksu siirrettiin vuodelle 2021. Myöskään Solidium ei maksanut osinkoa vuonna 2020. Suoraan omistettujen pörssiyhtiöiden maksama osinkosumma kasvoi 778 (726) miljoonaan euroon Nesteen osingon kasvun myötä. Valtion kehitysyhtiö Vake, joka muuttui vuoden lopussa Ilmastorahastoksi, sai vuonna 2020 osinkotuloja 86 (72) miljoo- naa euroa. 625 670 723 726 778 255 444 252 297 98 56 146 87 155 60 259 1035585 351 338 0 500 1000 1500 2000 2500 2016 2017 2018 2019 2020 Valtion suora pörssiomistus Listaamattomat kaupallisesti toimivat yhtiöt Erityistehtäväyhtiöt Osakemyynnit Solidiumin maksama osinko ja pääomanpalautus 18 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 1.7.2 Solidiumin kautta omistetut yhtiöt Taulukko 6.  Solidiumin sijoitussalkun jakauma 31.12.2020 Milj. € % yhtiöstä % osakesalkusta Sampo Oyj 1 531 8,0 % 20 % Stora Enso Oyj 1 337 10,7%* 18 % Metso Outotec Oyj 1 009 14,9 % 13 % Nokia Oyj 933 5,2 % 12 % Elisa Oyj 754 10,0 % 10 % Valmet Oyj 390 11,1 % 5 % SSAB AB 347 12,6%* 5 % TietoEvry Oyj 319 10,0 % 4 % Nokian Renkaat Oyj 311 7,8 % 4 % Outokumpu Oyj 291 21,7 % 4 % Kemira Oyj 204 10,2 % 3 % Konecranes Oyj 194 8,5 % 3 % Kaikki osakesijoitukset 7 620 100 % Sijoitusjakauma Milj. € % salkusta Sijoitukset yhteensä 7 842 100 % Osakesijoitukset 7 620 97 % Rahamarkkinasijoitukset 222 3 % *) Osuus äänistä Stora Enso 27,3 %, SSAB 9,8 % Osakesijoitusten osuus Solidiumin sijoitussalkusta oli noin 97 (98) prosenttia 31.12.2020. Osakesijoitusten suurin paino oli Sammolla, jonka osuus oli 20 (29) prosenttia. Solidiumin rahamarkkinasijoitukset olivat 222 (160) miljoonaa euroa. Solidiumin osakesalkun tuotto jäi painorajoitetun OMX Helsinki Cap GI -tuottoindeksin tuotosta viimeisen 12 kuukauden aikana. Viiden vuoden aikana osakesalkun tuotto jäi myös vertailuindeksin tuotosta. 19 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Taulukko 7.  Solidiumin omistamien yhtiöiden osakkeiden tuotot ja vertailuindeksi tuotto, % 1 vuosi ja % 5 vuotta* Tuotto, % 1 vuosi Tuotto, % 5 vuotta Yhtiö Indeksi Yhtiö Indeksi Elisa Oyj -6 -12 10 -5 Kemira Oyj 3 9 9 8 Konecranes Oyj 11 21 9 14 Metso Outotec Oyj 46 27 20 12 Nokia Oyj -4 15 -11 12 Nokian Renkaat Oyj 19 6 2 2 Outokumpu Oyj 15 4 5 3 Sampo Oyj -7 10 0 7 SSAB AB -11 4 13 3 Stora Enso Oyj 23 24 17 10 TietoEvry Oyj -1 17 7 12 Valmet Oyj 13 27 25 12 Osakesalkun kokonaistuotto 5,8 15,7 7,1 11,1 Korkosijoitukset 0,5 0,4 Sijoitusten tuotto 5,7 6,6 Salkkuun: Konecranes 24.5.2016, Nokia 13.3.2018, Nokian Renkaat 19.3.2019 Kalenterivuoden aikana parhaiten tuottivat Metso Outotec (46 prosenttia), Stora Enso (23 prosenttia) sekä Nokian Renkaat (19 prosenttia). Näistä Metso Outotecin ja Nokian Renkaiden tuotto ylitti myös vertailuindeksin tuoton. Negatiiviseen tuottoon jäi kolme yhtiötä SSAB (-11 prosenttia), Elisa (-6 prosenttia) ja TietoEVRY (-1 prosenttia). Elisa suoriu- tui kuitenkin vertailuindeksiä paremmin. Kalenterivuoden aikana Solidium teki osakehankintoja yhteensä 484 miljoonalla eurolla. Solidium nosti omistusosuuttaan Nokiasta 3,8 prosentista 5,2 prosenttiin käyt- täen tähän 270 miljoonaa euroa. Nokian Renkaita Solidium osti yhteensä 89 miljoonalla eurolla ja yhtiön omistusosuus Nokian Renkaista kasvoi 5,0 prosentista 7,8 prosenttiin. 20 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Omistusosuuden nostaminen Konecranesissa oli marginaalinen 8,4 prosentista 8,5 pro- senttiin. Yhtiö sijoitti 2 miljoonaa euroa lisää Konecranesiin. Solidiumin omistusosuus TietoEVRY:stä liudentui Tiedon ja EVRY:n sulautumisen myötä 10,0 prosentista 6,3 prosenttiin. Apaxin kanssa tehdyn osakekaupan myötä omistus nousi takaisin 10,0 prosenttiin. Kalenterivuoden aikana Solidium myi osakkeita yhteensä 648 miljoonalla eurolla. Yhtiö myi Sammon osakkeita 458 miljoonalla eurolla. Solidiumin omistusosuus aleni myynnin seurauksena Sammosta 10,0 prosentista 8,0 prosenttiin. Solidium luopui kokonaan 14,9 prosentin omistuksesta Neleksessä, kun se myi kaikki omistamansa Neleksen osakkeet Valmetille 190 miljoonalla eurolla. Kuvio 6.  Solidiumin osakesijoitukset ja -myynnit 2020, miljoonaa euroa Solidiumin salkun osinkotuotto salkkuyhtiöiden vuoden 2020 lopun osakekursseilla ja tilinpäätöstiedotteiden mukaan laskettuna on 2,8 (2,6) prosenttia ja osinkosuhde 55 (46) prosenttia. Helsingin pörssin osinkotuotto vuoden 2020 lopun markkina-arvolla laskettuna oli 3,3 (3,6) prosenttia ja osinkosuhde 78 (70) prosenttia. -1000 -500 0 500 1000 1500 2000 6 2009 6 2010 6 2011 6 2012 6 2013 6 2014 6 2015 6 2016 6 2017 6 2018 6 2019 6 2020 12 2020 osakemyynnit yht. 5 900 milj. € osakesijoitukset yht. 3 412 milj. € 21 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Solidium on saanut voitonjakoa yhteensä noin 4,0 miljardia euroa vuodesta 2008. Soli- dium on maksanut valtiolle voitonjakoa yhteensä noin 5,7 miljardia euroa. Voitonjaon li- säksi Solidiumin on jakanut osakkeita valtiolle pääoman palautuksina. Solidium on tehnyt osakesijoituksia 3,4 miljardin euron arvosta ja osakemyyntejä 5,9 miljardin euron arvosta. Kuvio 7.  Solidiumin salkkuyhtiöiden maksama voitonjako, miljoonaa euroa Nordean osakeosinko mukana 2019–2020, useammassa erässä saadut osingot jaksotettu Solidumin tilikauden mukaisesti. 158 42 10 29 13 19 14 12 11 11 11 7 0 146 40 35 28 24 14 24 14 9 10 5 14 0 0 50 100 150 200 Sampo Stora Enso Nokia Elisa Metso SSAB Outokumpu Kemira Valmet Tieto Nokian renkaat* Konecranes Telia Company** Outotec 2018–2019 2017–2018 22 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 1.8 Valtion suora pörssiomistus Altia Oyj Altia on alkoholijuomayhtiö, joka toimii viinien ja väkevien alkoholijuomien markkinoilla Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhtiö valmistaa, maahantuo, markkinoi, myy ja jakelee omia tuotemerkkejä sekä päämiestuotteita ja vie alkoholijuomia noin 30 maahan. ALTIA OYJ Valtion omistusosuus 36,2 % Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Ei strategista intressiä Hallitus 19.3.2021 Sanna Suvanto-Harsaae (pj), Jyrki Mäki-Kala (varapj), Jukka Leinonen, Tiina Lencioni, Jukka Ohtola, Anette Rosengren, Torsten Steenholt Toimitusjohtaja Pekka Tennilä Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 342,4 359,6 Liikevoitto, M€ 22,9 25,1 Liikevoittoprosentti, % 6,7 7,0 Taseen loppusumma, M€ 455,6 400,2 Omavaraisuusaste, % 34,3 37,8 Nettovelkaantumisaste, % -2,5 19,1 Oman pääoman tuotto, % 11,6 12,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,7 8,5 Osinkosumma (esitys), M€ 27,1 15,2 Valtion saama osinko, M€ 9,8 5,5 Investoinnit, M€ 7,0 6,8 Henkilöstö yhteensä 31.12. 637 632 Henkilöstö Suomessa 31.12. 378 381 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 2/5 2/5 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 3/4 3/4 Kokonaisverojalanjälki 654,2 613,8 Verojalanjälki Suomessa 345,9 325,7 Hyvä suoritus poikkeusvuonna Yhtiön liikevaihto laski 4,8 prosenttia pande- miaan liittyvien rajoitusten vaikuttaessa erityi- sesti anniskelu- ja matkustajamyyntikanaviin. Rajoitukset ohjasivat kuluttajien ostoksia mono- poleihin, ja vaikka myynti monopolikanavissa ei täysin kompensoinut myynnin laskua muissa kanavissa, niin tämä kanavapainotuksen muutos vaikutti positiivisesti yhtiön kannattavuuteen. Al- tian kannattavuutta tukivat myös vuoden aikana toteutetut konsernilaajuiset kustannussäästöt ja ohran suhteellisen alhainen hinta etenkin alku vuodesta. Altian vertailukelpoinen liikevoitto nousikin edellä mainituista syistä johtuen 35,0 miljoonaan euroon (26,8) ja vertailukelpoinen lii- kevoittoprosentti 10,2 prosenttiin (7,5). Vastuullisuustiekarttansa mukaisesti Altia teki myös vuonna 2020 merkittäviä vastuullisuus- tekoja. Yhtiön investointi kaurankuoren käytön mahdollistavaan polttoainesiiloon vie yhtiötä as- keleen lähemmäksi ”hiilineutraali tuotanto vuo- teen 2025 mennessä” -tavoitetta. Lisäksi Altia pa- ransi matala-alkoholisten ja alkoholittomien juo- mien tuotantokyvykkyyttään ja valmisteli 2021 vuonna tapahtuvaa Koskenkorva Vodka Climate Actionin lanseerausta. Raaka-aineena vodkassa on käytetty uudistavan maatalouden periaattei- den mukaisesti viljeltyä ohraa ja tuote on tässä mielessä jopa maailmanjaaluisesti tarkasteltuna edelläkävijöiden joukossa. Tavoitteena johtava bränditalo Vuoden merkittävin strateginen tapahtuma oli Altian ja Arcuksen yhdistymisen julkistaminen. Järjestelyn toteutuminen vaatii vielä tavan omaisten viranomaislupien saamista. Altia arvioi tämän tapahtuvan vielä 2021 vuoden ensimmäi- sen puoliskon aikana. Altia arvioi, että järjes- tely toteutuessaan parantaa yhdistyneen yh- tiön tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia sekä Pohjoismaisilla että kansainvälisillä markkinoilla, luo entistä paremman ja tehokkaamman kump- panin toimittajillensa ja asiakkaillensa. 23 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Finnair Oyj Finnair on Aasian ja Euroopan väliseen reittiliikenteeseen erikoistunut verkosto­ lentoyhtiö. Finnairin reittiverkostoon kuuluu useita kohteita Aasiassa, Pohjois- Amerikassa ja Euroopassa. FINNAIR OYJ Valtion omistusosuus 55,9% Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Suomen aseman edelleen kehittäminen kansainvälisen lentoliikenteen keskuksena Hallitus 17.3.2021 Jouko Karvinen (pj) Tiina Alahuhta-Kasko, Colm Barrington, Montie Brewer, Jukka Erlund, Hannele Jakosuo-Jansson, Henrik Kjellberg, Maija Strandberg Toimitusjohtaja Topi Manner Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 829,2 3097,7 Liikevoitto, M€ -595,3 162,8 Liikevoittoprosentti, % -71,8 5,3 Taseen loppusumma, M€ 3646,5 3877,9 Omavaraisuusaste, % 24,6 24,9 Nettovelkaantumisaste, % 153,2 64,3 Oman pääoman tuotto, % -56,2 7,9 Sijoitetun pääoman tuotto, % -15,2 6,3 Osinkosumma, M€ 0 0 Valtion saama osinko, M€ 0 0 Investoinnit, M€ 515,9 443,8 Henkilöstö yhteensä 31.12. 6105 6778 Henkilöstö Suomessa, keskim. 5982 6164 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 2/7 3/7 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 4/5 3/5 Kokonaisverojalanjälki 47,1 85,5 Verojalanjälki Suomessa 47,7 84,9 Koronaviruspandemian leimaama vuosi Lentoyhtiöt kärsivät massiivisia tappioita mat- kustajavirtojen kutistuessa. Finnairin matkusta- jamäärät jäivät pandemian puhkeamisen jälkeen vain noin 10 prosenttiin odotetusta, ja yhtiö jou- tui operoimaan minimiverkostolla ison osan vuo- desta. Koko vuoden matkustajamäärä jäi 3,5 mil- joonaan ja liikevaihto kutistui 829,2 miljoonaan euroon. Molemmissa luvuissa oli yli 70 prosentin pudotus viime vuoteen verrattuna. Vaikeassa ti- lanteessa yhtiö sopeutti toimintaansa ja kustan- nuksiaan voimakkaasti, yhteensä yli 1,5 miljardia euroa vuoden 2019 kustannustasoon verrattuna. Yhtenä osana säästötoimia yhtiön lähes koko henkilöstö oli lomautettuna osan vuodesta ja henkilöstön määrä väheni noin 1 100 henkilöllä. Kaikista säästötoimenpiteistä huolimatta yhtiön vertailukelpoinen liiketulos laski liikevaihdon kutistumisen myötä -595,3 miljoonaan euroon ja liikevoittoprosentti -71,8 prosenttiin. Fokuksessa toiminnan jatkuvuus ja pitkän tähtäimen kilpailukyky Vuoden aikana yhtiö hankki kokonaisuudessaan uutta rahoitusta noin 1,8 miljardia euroa. Valtio osallistui yhtiön noin 500 miljoonan euron mer- kintäoikeusantiin omistusosuutensa mukaisesti 286 miljoonalla eurolla ja antoi 540 miljoonan euron kokoisen takauksen yhtiön tyel-lainalle. Li- säksi yhtiö aloitti vuoden aikana Suomen valtion kanssa enintään 400 miljoonan euron hybridilai- nan valmistelut. Voimakkaiden toimenpiteiden ansiosta yhtiön tase ja kassavarat pysyivät ter- veellä tasolla. Sosiaalisen ja taloudellisen vas- tuun näkökulmat korostuivat pandemiavuonna. Yhtiön joutuessa turvautumaan irtisanomisiin se tuki irtisanottujen uudelleentyöllistymistä laa- jalla muutosturvaohjelmalla. Yhtiö on sitoutunut kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin. 24 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Fortum Oyj Fortumin suurimmat liiketoiminnot ovat sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti sekä jätteenpoltto ja kiertotalousratkaisut. Vuoden 2020 lopussa Fortum omisti 76 prosenttia Uniperista. FORTUM OYJ Valtion omistusosuus 50,8% Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Sähköntuotannon riittävyyden turvaaminen kaikissa olosuhteissa Hallitus (nimitystoimikunnan ehdotus) 28.4.2021 Veli-Matti Reinikkala (pj), Luisa Delgado, Essimari Kairisto, Anja McAlister, Teppo Paavola, Philipp Rösler, Annette Stube Toimitusjohtaja Markus Rauramo Tunnuslukuja 2020* 2019 Liikevaihto, M€ 49017 5447 Liikevoitto, M€ 1599 1118 Liikevoittoprosentti, % 3,3 21 Taseen loppusumma, M€ 57810 23364 Omavaraisuusaste, % 27 57 Nettovelkaantumisaste, % 54 40 Oman pääoman tuotto, % 14 12 Sijoitetun pääoman tuotto, % 11 10 Osinkosumma, M€ 995 977 Valtion saama osinko, M€ 505 495 Investoinnit, M€ 2902 802 Henkilöstö yhteensä 31.12. 19933 8191 Henkilöstö Suomessa 31.12. 2370 2234 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 2/7 2/8 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 4/5 3/5 Kokonaisverojalanjälki 1724 771 Verojalanjälki Suomessa 231 224 *) Uniper yhdistelty tytäryrityksenä 1.4.2020 alkaen Uudelleenjärjestelyt jatkuivat Vuotta 2020 leimasi koronaviruspandemian li- säksi aktiivinen strategian toteuttaminen sekä Fortumin ja Uniperin yhteistyön vahvistami- nen. Yhteinen strategia julkistettiin joulukuussa. Fortumin omistusosuus Uniperista nousi 49,99 prosentista noin 76 prosenttiin. Koronaviruspan- demian vaikutukset kohdistuivat lähinnä Venäjän liiketoimintoihin. Muutoin vaikutukset Fortumiin olivat kohtuullisen vähäiset. Fortumilla oli ker- tomusvuonna käynnissä useita liiketoimintojen optimointiin tähtääviä omaisuuserien strate- gisia arviointeja. Yhtiö päätti luopua Joensuun ja Järvenpään kaukolämpöliiketoiminnoista, joista yhtiö kirjasi 722 miljoonan euron myynti- voiton. Baltian, Puolan ja Ruotsin kaukolämpö- liiketoimintojen lisäksi yhtiö ilmoitti Consumer Solutions -divisioonan strategisen arvioinnin aloittamisesta. Fortumin tulosta painoi vuonna 2020 pääasiassa runsaan vesitilanteen painamat sähkön hinnat, laskenut ydinvoimatuotanto ja myös heikentynyt ruplan kurssi. Fortum yhdisteli Uniperin tulokseensa ensimmäisen kvartaalin jälkeen. Uniperin kontribuutio kolmen kvartaalin vertailukelpoiseen liikevoittoon oli 363 miljoo- naa euroa. Muutoin, Consumer Solutions divisi- oonaa lukuun ottamatta, vertailukelpoiset tulos- tasot laskivat muissa divisioonissa. Uusi, yhteinen strategia Fortum-konsernin uusi strategia tähtää energia- murroksen vauhdittamiseen ja kestävään tulos- kasvuun. Kasvu perustuu hiilidioksidipäästöttö mään tuotantoon ja kaasulla sekä vedyllä on selkeä rooli. Synergiahyötyjen arvioidaan olevan keskipitkällä aikavälillä noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Fortumin uudet kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät tuotannon päästörasituk- sen vähentämiseen 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuuteen vuoteen 2035 mennessä Euroopassa ja koko yhtiön osalta vuoteen 2050 mennessä. Näiden lisäksi uudet taloudelliset tavoitteet kertovat yhtiön fokuksen olevan pääasiassa taseessa ja osingossa. 25 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Neste Oyj Neste on maailman suurin jätteistä ja tähteistä jalostetun uusiutuvan dieselin tuottaja, joka tuo uusiutuvia ratkaisuja myös lento- ja muoviteollisuuteen. Yhtiön tavoitteena on tulla globaaliksi markkinajohtajaksi uusiutuvissa ja kiertotalousratkaisuissa. NESTE OYJ Valtion omistusosuus 44,2 % (VNK 35,9 % Ilmastorahasto Oy 8,3 %) Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Strategisena intressinä on valtakunnallisen polttoainehuollon turvaaminen huoltovarmuusnäkökohdat huomioon ottaen. Hallitus 30.3.2021 Matti Kähkönen (pj), Marco Wiren (varapj), Sonat Burman- Olsson, Nick Elmslie, Martina Flöel, Jean-Baptiste Renard, Jari Rosendal, Johanna Söderström, John Abbott Toimitusjohtaja Peter Vanacker Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 11751 15840 Liikevoitto, M€ 828 2229 Liikevoittoprosentti, % 7,0 14,1 Taseen loppusumma, M€ 9815 9793 Omavaraisuusaste, % 60,4 60,5 Nettovelkaantumisaste, % -4,5 -3,2 Oman pääoman tuotto, % 12,0 33,9 Sijoitetun pääoman tuotto, % 11,5 33,4 Osinkosumma, M€ 615 785 Valtion saama osinko*, M€ 272 347 Investoinnit, M€ 972 568 Henkilöstö yhteensä 31.12. 4833 5474 Henkilöstö Suomessa 31.12. 3798 3794 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 3/9 2/9 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 3/6 3/5 Kokonaisverojalanjälki 3 609 4119 Verojalanjälki Suomessa 2 989 3373 Pandemian vuosi Koronaviruspandemia vaikutti myös Nesteen lii- ketoimintaan. Nesteen vertailukelpoinen liike- voitto laski edellisvuoden historiallisen korkealta tasolta 1 416 (1 962) miljoonaa euroon. Pandemia vaikutti erityisesti öljytuotteiden kan- nattavuuteen kysynnän heikentyessä. Öljytuot- teiden vertailukelpoinen liikevoitto oli 50 (386) miljoonaa euroa. Uusiutuvien tuotteiden vertai- lukelpoinen liikevoitto 1 334 (1 599) miljoonaa euroa säilyi hyvällä tasolla. Uusiutuvien tuottei- den raaka-aineiden markkinatilanne kiristyi vuo- den aikana, mikä vaikuttaa myyntimarginaaliin. Marketing & Services -segmentin eli huoltoase- maverkoston tulos heikkeni 68 (77) miljoonaa euroon, mutta vertailuluku eli vertailukelpoinen liikevoitto sisältää 16 miljoonaa euroa myydyistä Venäjän toiminnoista. Yhtiön tase on vahva. Neste päätti lopettaa Naantalin jalostamotoi- minnan maaliskuun 2021 loppuun mennessä ja keskittää toiminnan Porvoon jalostamolle. Osakkeenomistajan kokonaistuotto (osakekurs- sin muutos ja saadut osingot) oli 94 prosenttia vuonna 2020. Yhtiön koko osakekannan arvo vuoden 2020 lopussa oli 45 507 (23 861) miljoo- naa euroa. Valtion omistuksen arvo oli 20 121 (10 562) miljoonaa euroa. Strategia etenee Pandemian aiheuttamien viivästysten johdosta. Singaporen uusiutuvien tuotteiden 1,3 miljoo- nan tonnin laajennushankkeen valmistuminen siirtyy vuodesta 2022 vuoteen 2023. Neste on maailman suurin jätteistä ja tähteistä valmistettavan uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen tuottaja. Yhtiön tavoitteena on vähentää asiakkaidensa hiilidioksidipäästöjä 20 miljoonalla tonnilla vuoteen 2020 mennessä. Neste on sitoutunut tekemään tuotannostaan hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. 26 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 1.9 Listaamattomat kaupalliset yhtiöt Arctia Oy Jäänmurto- ja monitoimialusten palvelut, vesiväylien sekä kanavien hoito- ja käyttöpalvelut, ympäristövahinkojen torjuntapalvelut, merenmittaus, muut vesialuepalvelut sekä asiantuntijapalvelut. ARCTIA OY Valtion omistusosuus 100 % Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Elinkeinoelämän kuljetustarpeita palvelevan talvimerenkulun varmistaminen sekä merivoimien varautumiseen ja valmiuteen liittyvät merenmittauspalvelut Hallitus 15.3.2021 Pertti Saarela (pj), Mats Rosin (varapj), Hanna Masala, Sinikka Mustakari, Pirjo Kiiski, Kari Savolainen. Toimitusjohtaja Maunu Visuri Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 80,8 79,1 Liikevoitto, M€ 2,4 0,0 Liikevoittoprosentti, % 3,0 % 0,0 % Taseen loppusumma, M€ 283,7 288 Omavaraisuusaste, % 50,2 % 49,1 % Nettovelkaantumisaste, % 60,3 % 72,6 % Oman pääoman tuotto, % 0,6 % -1,4 % Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,9 % -1,0 % Osinkosumma, M€ 0 0 Valtion saama osinko, M€ 0 0 Investoinnit, M€ 6,8 9,5 Henkilöstö yhteensä 31.12. 439 482 Henkilöstö Suomessa 31.12. 439 482 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 1/3 2/2 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 3/3 3/3 Kokonaisverojalanjälki, M€ 10,6 10,5 Verojalanjälki Suomessa, M€ 10,6 10,5 Tulos parani väylänhoidon projektien johdosta Arctian liikevaihto kasvoi vertailukauteen näh- den 80,1 miljoonaa euroa. Vaikka yhtiön öljyn- torjuntavalmiussopimus päättyi vuoden 2019 lopussa, liikevaihto kasvoi merkittävästi väylän- hoitoliiketoiminnassa kahden huomattavan öljy- vahinkojen jälkitorjuntaprojektin myötä. Kon- sernin liikevoitto nousi 2,4 miljoonaan euroon erityisesti väylänhoidon kasvaneen liikevaihdon ansiosta. Konsernin tase- ja rahoitusasema säilyi- vät vakaina. Historiallisen leudosta talvesta johtuen jään- murron operointipäivien määrä laski edelleen vuotta aiempaan tilikauteen nähden. Vuonna 2020 perinteisillä jäänmurtajilla operointipäiviä kertyi yhteensä 322 (547). Monitoimimurtajat eivät operoineet tarkastelukaudella. Avovesikau- della tehtiin satama-avustuksia ja saattohinauk- sia. Kansainvälisen rahtauksen heikkojen näky- mien vuoksi yhtiö päätti lopettaa offshore-liike- toiminnan eikä offhire-päiviä ollut lainkaan, kun niitä edellisellä tilikaudellakin oli vain 19 päivää. Väylänhoidossa keskityttiin palvelusopimusmal- lin mukaiseen toiminnan kehittämiseen eten- kin satama- ja vesialuesektorilla. Vuoden 2020 lopussa yhtiöllä oli palvelusopimuksia useiden satamien ja satama-alueilla toimivien yritys- ten kanssa. Merenmittauksen liikevaihto kärsi koronaviruspandemiasta kansainvälisten projek- tien siirtyessä. Yritysvastuu yhtiön strategiassa Vastuullisuus on tärkeässä osassa Arctian liiketoi- mintaa. Arctian palveluilla varmistetaan osaltaan vesillä liikkumisen turvallisuutta ja vesialueiden kestävää käyttöä. Vastuullisen toiminnan tär- keyttä korostaa yhtiön toiminta herkillä meri- alueilla. Vastuullisuus on yksi konsernin uuden strategian kulmakivistä, joille on määritelty kärkihankkeet seurattavine tavoitteineen. 27 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Boreal Kasvinjalostus Oy Yhtiö jalostaa sekä markkinoi satoisia ja laadukkaita peltokasvilajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijöille. BOREAL KASVINJALOSTUS OY Valtion omistusosuus 65,0 % (15.3.2021 asti 60,75 %) Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Strateginen intressi on varmistaa markkinoiden toimivuuden edellyttämä pohjoisille ilmastoalueille soveltuvien kasvintuotantolajikkeiden jalostaminen, jalostusaineiston omistuksen säilyttäminen. Lajikkeiden saatavuus on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta. Hallitus 30.3.2021 Riitta Mynttinen (pj), Birgitta Vainio-Mattila (vpj), Antti Ollila, Minna Oravuo, Mia Rainio. Toimitusjohtaja Markku Äijälä Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 9,52 9,84 Liikevoitto, M€ 0,41 0,46 Liikevoittoprosentti, % 3,7 % 4,7 % Taseen loppusumma, M€ 12 12,2 Omavaraisuusaste, % 66,7 % 64,8 % Nettovelkaantumisaste, % -15,0 % -5,1 % Oman pääoman tuotto, % 3,5 % 3,2 % Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,3 % 5,1 % Osinkosumma, M€ 0,15 0,26 Valtion saama osinko, M€ 0,10 0,16 Investoinnit, M€ 0,7 0,8 Henkilöstö yhteensä 31.12. 77 70 Henkilöstö Suomessa 31.12. 77 70 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 2/4 2/4 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 4/1 4/1 Kokonaisverojalanjälki, M€ 2,9 3,0 Verojalanjälki Suomessa, M€ 2,9 3,0 Kotimaisen ruoantuotannon mahdollistaja Boreal Kasvinjalostuksen perustehtävä on mah- dollistaa suomalaisen ruoantuotannon kilpai- lukyvyn parantaminen jalostamalla elintarvi- ketuotannolle tärkeistä kasvilajeista kasvuoloi- himme sopivia lajikkeita. Yhtiö on tärkeä myös huoltovarmuuden kannalta. Vuoden 2020 aikana Borealin vahva asema Suomen markkinoilla py- syi vakaana jatkuvasti kovenevasta kilpailusta huolimatta. Kokonaisuutena yhtiön lajikkeiden viljelyala Suomessa oli hieman yli 1,1 miljoonaa hehtaaria, eli yli puolet maan koko viljelyalasta. Vuoden 2020 liikevaihto oli 9,5 miljoonaa euroa, jossa oli laskua edellisestä tilikaudesta 3,2 pro- senttia. Liikevaihdon lasku johtui välitysmyyn- nin 61,7 prosentin laskusta. Oma siemenmyynti nousi 22,9 prosenttia. Rojaltit sertifioidusta sie- menestä kasvoivat 8,3 prosenttia ja tos-rojaltit 9,0 prosenttia. Vertailukelpoiset rojaltit vienti- markkinoilta kasvoivat 26,6 prosenttia. Liike- voitto tilikaudella oli 408 (460) tuhatta euroa. Jalostusohjelmissa jatkettiin edellisvuosien kor- keatasoista työtä. Syksyn 2020 satotasot jäivät kesän kuivuuden takia merkittävästi alle edellis- vuoden tason, mistä johtuen osasta lajeja arvioi- daan keväällä 2021 tulevan siemenpulaa. Loppu- vuodesta 2020 rojaltikertymät ylittivät kuitenkin ennusteen ja johtivat hyvään tulokseen, mikä johtui siitä, että poikkeuksellisen tilanteen takia siemenliikkeet painottivat sertifiointeja syksyyn kevään sijasta. Muutos omistajapohjassa Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön osak- kaat sopivat yksimielisesti siitä, että yhtiö lu- nasti Vilmorin & Cie’n omistamat 1 077 osaketta yhtiölle ja mitätöi ne. Muutoksen jälkeen Suo- men valtion omistusosuus yhtiössä nousi 65 prosenttiin 60,75 prosentista. 28 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Finavia Oyj Yhtiö ylläpitää ja kehittää Helsinki-Vantaan lentoasemaa sekä koko maan kattavaa lentoasemaverkostoa FINAVIA OYJ Valtion omistusosuus 100% Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Kotimaisten ja kansainvälisten lentoyhteyksien tarjonnan varmistaminen Suomen lentoasemaverkostoa kehittämällä ja ylläpitämällä Hallitus 26.3.2021 Harri Sailas (pj), Johanna Kara, Kati Levoranta, Tuija Pesonen, Esko Pyykkönen, Erkka Valkila ja Stefan Wentjärvi Toimitusjohtaja Kimmo Mäki Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 150,6 389,2 Liikevoitto, M€ -128,9 44 Liikevoittoprosentti, % -85,6 11,3 Taseen loppusumma, M€ 1476,5 1360,1 Omavaraisuusaste, % 36,3 50,1 Nettovelkaantumisaste, % 135,8 72,0 Oman pääoman tuotto, % -24,2 5,1 Sijoitetun pääoman tuotto, % -10,2 4,5 Osinkosumma, M€ 0 0 Valtion saama osinko, M€ 0 0 Investoinnit, M€ 257,2 306,1 Henkilöstö yhteensä 31.12. 1366 2239 Henkilöstö Suomessa 31.12. 1366 2239 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 3/6 3/6 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 3/4 3/4 Kokonaisverojalanjälki, M€ 45,4 67,9 Verojalanjälki Suomessa, M€ 45,4 67,9 Matkustajamäärät romahtivat Vuoden 2020 alussa alkanut koronavirus pandemia vaikutti ennennäkemättömällä tavalla globaaliin lentoliikenteeseen ja Finavia ajautui historiansa syvimpään kriisiin. Valtioiden aset- tamien matkustusrajoituksien ja liikkuvuuden vähentymisen seurauksena lentoliikenne väheni Finavian lentoasemilla noin 90 prosenttia nor- maalitilanteesta. Finavian lentoasemien kautta kulkevien matkustajien kokonaismäärä väheni vuonna 2020 6,4 miljoonaan matkustajaan vuo- den 2019 noin 26 miljoonasta matkustajasta. Finavian liikevaihto laski vuonna 2020 61,3 pro- senttia 150,6 miljoonaan euroon ja liikevoitto oli 128,9 miljoonaa euroa tappiollinen. Finavia käynnisti koronaviruspandemian joh- dosta mittavan 200 miljoonan euron säästöoh- jelman maaliskuussa 2020, joka sisälsi sekä in- vestointien karsimista että operatiivisten kulujen vähentämistä. Yhtiö haki säästöjä hankinnoista, hallintokuluista sekä henkilöstökuluista. Vuo- den 2020 lopussa emoyhtiö Finavia Oyj joutui tekemään yt-neuvottelujen seurauksena päätök- sen 110 työntekijän irtisanomisesta, jonka lisäksi tytäryhtiö Airpro ilmoitti irtisanovansa noin 300 työntekijää. Finavia haki Suomen valtiolta pääomitusta sekä hankki vieraan pääoman ehtoista rahoitusta rahoittajiltaan. Tilikauden jälkeen varmistui 317 miljoonan euron suuruinen oman pääoman korotus, joka varmistaa yhtiön rahoitusaseman sekä kyvyn viedä loppuun useisiin lentokenttiin kohdistuneen kehitysohjelman. Vastuullisuus Finavialla on kunnianhimoinen vastuullisuus ohjelma, jonka ytimessä ovat turvallisuus, kes- tävä kehitys ja saavutettavuus. Yhtiön lento asemat ovat hiilineutraaleja. Tulevaisuuden tavoitteena on saavuttaa nettonollapäästöt koko yhtiön osalta. 29 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Fingrid Oyj Yhtiön keskeisimmät strategiset tavoitteet ovat yhteiskunnalle varman sähkön ja toimivien sähkömarkkinoiden turvaaminen sekä asiakastarpeisiin vastaavien palveluiden tarjoaminen edullisesti. FINGRID OYJ Valtion omistusosuus 53,1 % (28,2 % VM, 24,9 % Huoltovarmuuskeskus) Omistajaohjaus Valtiovarainministeriö Omistuksen strateginen intressi Strategisena intressinä on sähkön siirron ja sähköjärjestelmän toimivuuden ja häiriöttömyyden turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Hallitus 1.1.2021 Juhani Järvi (pj), Päivi Nerg (varapj), Hannu Linna, Esko Torsti, Sanna Syri Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 682,5 789,4 Liikevoitto, M€ 118,4 115,5 Liikevoittoprosentti, % 17,3 14,6 Taseen loppusumma, M€ 2306,8 2145,1 Omavaraisuusaste, % 27,4 32,0 Nettovelkaantumisaste, % 165,9 150,7 Oman pääoman tuotto, % 14,3 11,6 Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,0 6,4 Osinkosumma, M€ 135,6* 148,2 Valtion saama osinko, M€ 50,2* 54,9 Investoinnit, M€ 150 117,3 Henkilöstö yhteensä 31.12. 408 380 Henkilöstö Suomessa 31.12. 405 378 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 3/6 3/6 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 2/3 3/2 Kokonaisverojalanjälki 71,8 90,7 Verojalanjälki Suomessa 71,8 90,7 Katsaus vuoden 2020 tapahtumiin Yhtiön vuosi 2020 sujui operatiivisesti suun- nitelmien mukaisesti. Taloudellinen tulos oli suunniteltua huonompi, mikä johtui lähinnä poikkeuksellisen lämpimästä säästä. Vuosi oli määrällisesti Fingridin investointien ennä- tysvuosi ja investoinnit etenivät koronavirus pandemiankin aikana suunnitelmien mukaisesti. Kantaverkkosiirron hinnat pidettiin vuoden ai- kana ennallaan. Kantaverkon siirtovarmuus oli 99,99995 prosent- tia, mikä on kaikkien aikojen paras tulos. Fing- ridin verkossa siirrettiin sähköä 68,4 terawatti tuntia, mikä vastasi 77,9 prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto). Kantaverkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika liittymispisteissä oli keskimäärin 0,51 minuuttia, mikä oli selvästi edellisvuotta parempi tulos. Eurooppalaisessa vertailussa infrastruktuuriltaan vastaavien yhtiöiden kesken Fingridin kantaverk- kohinnoittelu on kolmanneksi edullisin. Asiakas- tyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakkaiden luottamus on säilynyt vahvana ja erityiseksi vah- vuudeksi koetaan toiminta koko yhteiskunnan hyväksi. Yhtiön saama Net Promoter Score (NPS) -arvo oli 45, joka on erinomainen tulos mono- poliyhtiölle. Rajasiirtoyhteydet toimivat erittäin hyvin ja markkinoiden käyttöön kyettiin anta- maan olemassa oleva siirtokapasiteetti. Vuoden kokonaisinvestoinnit olivat lähes 170 miljoonaa euroa. Kantaverkkoinvestoinnit ovat keskei- sessä roolissa mahdollistamassa siirtymää kohti puhdasta sähköjärjestelmää. Työturvallisuus oli edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla, yhdiste- tyn tapaturmataajuuden ollessa 11,1/miljoona työtuntia. Vastuullisuus on yhtiön arvoja ja näkyy kaik- keen toimintaan integroituna. Yhtiö edellyttää vastuullisia liiketoimintatapoja sopimuskump- paneiltaan. Hankintaketjun auditoinneissa ei havaittu merkittäviä poikkeamia. Siqni-henkilös- tökyselyssä eNPS-suositteluindeksi oli 71 ja vuo- den sairauspoissaolot erittäin vähäiset. 30 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Gasgrid Finland Oy Yhtiön keskeisimmät strategiset tavoitteet ovat kaasun siirron ja kaasu­ markkinoiden toimivuuden turvaaminen kustannustehokkaasti sekä vedyn ja puhtaiden kaasujen markkinoiden kehittäminen. GASGRID FINLAND OY Valtion omistusosuus 100 % (suora omistus 26,5 % osakkeista ja 50,2 % äänivallasta, loput Suomen Kaasuverkko Oy:n kautta) Omistajaohjaus Valtiovarainministeriö Omistuksen strateginen intressi Kaasun siirron ja kaasujärjestelmän toimivuuden ja häiriöttömyyden turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Hallitus 1.1.2021 Kai-Petteri Purhonen (pj.), Asta Sihvonen-Punkka, Päivi Nerg, Jero Ahola ja Saija Kivinen Toimitusjohtaja Olli Sipilä Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 126,9 - Liikevoitto, M€ 67,2 - Liikevoittoprosentti, % 53 - Taseen loppusumma, M€ 454,7 - Omavaraisuusaste, % 51,4 - Nettovelkaantumisaste, % 37,4 - Oman pääoman tuotto, % 18,7 - Sijoitetun pääoman tuotto, % 18,6 - Osinkosumma (ehdotus), M€ 40,0 - Valtion saama osinko, M€ 40,0 - Investoinnit, M€ 8,6 - Henkilöstö yhteensä 31.12. 42 - Henkilöstö Suomessa 31.12. 42 - Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 1/3 - Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 3/2 - Kokonaisverojalanjälki M€ 100,7 - Verojalanjälki Suomessa M€ 100,7 - Katsaus vuoden 2020 tapahtumiin Gasgridin toiminta itsenäisenä yhtiönä alkoi 1.1.2020. Yhtiön toiminnan aloittaminen ja kaasumarkkinan avautuminen onnistuivat hyvin. Toimitusvarmuus oli 100 prosenttia ja tapa turmia oli nolla. Yhtiön siirtohinta laski vuoden alussa -18 prosenttia. Yhtiön taloudellinen ja ra- hoituksellinen asema on hyvä. Gasgridin asiakkaat siirsivät markkinoilla kaasuja yhteensä 25,3 TWh, joka on etenkin tavallista lämpimämmän alkuvuoden takia prosentin vä- hemmän kuin 2019. Koronaviruspandemia ei vaikuttanut merkittävästi yhtiön siirtotuotteiden kysyntään. Toisella vuosipuoliskolla kaasujen hyvä kilpailukyky näkyi edellistä vuotta suhteel- lisesti parempana kysyntänä. Poikkeuksellinen vuosi toi esille kaasujen vahvuuksia, kuten suu- ren mittakaavan joustavuuden ja toimitusvar- muuden. Suomen kaasumarkkina on nyt kyt- keytynyt Baltian maiden markkinoiden kanssa. Siellä on käynnissä infrastruktuurihankkeita, joi- den valmistuminen parantaa edelleen Suomen markkinan tilannetta. Uusittu strategia tehtiin laajasti yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja tähtää siihen, että puh- taat kaasut, vetytalous etunenässä, mahdollis- tavat osaltaan tulevaisuuden hiilineutraalin yh- teiskunnan. Tämä suunta toimintaympäristössä vahvistui, vaikka vuoden aikana koettiin poik keuksellista epävarmuutta globaalisti. Vastuullisuusohjelma on integroitu osaksi yhtiön toimintaa ja kattaa neljä teemaa: vastuullinen yrityskansalaisuus, ihmiset, turvallisuus ja toimi- tusvarmuus sekä kohti hiilineutraaliutta. Yhtiö toteutti kaksi työilmapiiriä ja johtamista mittaa- vaa kyselyä keskiarvoin 4,12 ja 4,19 (asteikko 1–5). Tulosten pohjalta yhtiö toteutti lukuisia hyvää perustilannetta edelleen parantavia toi- mia. Yhtiö perusti tukku- ja vähittäismarkkina foorumit jatkuvaan asiakasdialogiin. 31 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Gasum Oy Gasum on pohjoismainen energiayhtiö, joka tuottaa biokaasua, jakelee LNG:tä sekä tuo Suomeen maakaasua. Gasum tarjoaa energiaa teollisuudelle, sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä maa- ja meriliikenteelle. GASUM OY Valtion omistusosuus 100 % (26,5 % VNK 73,5 % Gasonia Oy) Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Metaanipohjaisten teollisuuden raaka-aineiden ja energiantuotannon polttoaineiden huollon turvaaminen huoltovarmuusnäkökohdan huomioon ottaen Hallitus 26.3.2021 Elina Engman (pj), Elisabet Salander Björklund, Stein Dale, Torbjörn Holmström, Minna Pajumaa, Päivi Pesola ja Ari Vanhanen Toimitusjohtaja Johanna Lamminen Tunnuslukuja 2020 2019* Liikevaihto M€ 664 1128 (926) Liikevoitto M€ 5,7 141 (51) Liikevoittoprosentti % 0,9 12,5 (5,5) Taseen loppusumma M€ 1362 1648 Omavaraisuusaste % 36 45 Nettovelkaantumisaste % 122 83 Oman pääoman tuotto % -1,5 13,6 Sijoitetun pääoman tuotto % 2,6 11,9 Osinkosumma M€ 0 20 Valtion saama osinko M€ 0 20** Investoinnit M€ 200 70 Henkilöstö yhteensä 31.12. 384 373 Henkilöstö Suomessa 31.12. 216 244 Johtoryhmän sukupuolijakauma n/m 3/6 3/5 Hallituksen sukupuolijakauma n/m 4/3 3/4 Kokonaisverojalanjälki 113 181 Verojalanjälki Suomessa 68 205 *) 2019 jatkuvat ja lopetetut liiketoiminnot, suluissa jatkuvat liiketoiminnot **) VNK 5,3M€ Gasonia 14,7M€ Pohjoismaisen kaasumarkkinan kehittäminen eteni Vuotta leimasi aktiivinen strategian toteutta- minen, mutta myös koronaviruspandemian tuomat epävarmuudet sekä maakaasumarkki- noiden avautuminen, mikä houkutteli markki- noille uusia toimijoita. Strategian toteuttamisen kannalta merkittävä yritysosto oli Linde AG:n LNG ja biokaasuliiketoimintojen ja Nauticor Marine Bunkering -liiketoimintojen osto. Lisäksi Gasum panosti biokaasukaasun saatavuuden kasvattamiseen hankkimalla biokaasulaitoksen Skövdestä ja tekemällä investointipäätöksen biokaasulaitoksesta Göteneen. Raskaan liiken- teen ja merenkulun osalta kaasun kysyntä kehit- tyi positiivisesti. Gasum kasvatti kumppani- ja asiakaskuntaansa liikennesegmentissä. Yhtiö näkee vahvaa kasvupotentiaalia myös pidem- mällä aikavälillä sekä merenkulun että raskaan liikenteen osalta. Kaasun hintatasoa painoi läm- min talvi ja korkeat varastotasot, mutta hinta- taso elpyi loppuvuodesta. Laskenut kaasun hinta vaikutti liikevaihdon laskuun. Yhtiön oikaistu liikevoitto ylitti kuitenkin edelliskauden tason ja oli 33,8 (28,9) miljoonaa euroa. Yritysoston vuoksi noussut investointitaso kasvatti vel- kaisuutta. Koronavirusepidemian vaikutukset näkyivät lähinnä viivästyksinä uusien laitosten käyttöönotoissa ja asiakkaiden projekteissa sekä liikennepolttoaineiden kysynnässä. Gasum jat- koi turvallisuuskulttuurin kehittämistä ja onnis- tui saamaan hyviä tuloksia tapaturmataajuden kehittymisessä. Tavoitteena miljoonan tonnin päästövähenemä Gasumin strategian ytimessä on asiakkaiden ja heidän asiakkaidensa hiilijalanjäljen pienentämi- nen. Päästörasituksen pienentäminen jatkuu tu- levaisuudessa sekä merenkulussa että raskaassa liikenteessä, mikä luo Gasumille liiketoiminta- mahdollisuuksia. Gasum tavoittelee merkittävää biokaasun saatavuuden lisäämistä vuoteen 2025 mennessä ja kumulatiivisesti miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähenemää. 32 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Kemijoki Oy Yhtiön voimalaitokset tuottavat noin kolmanneksen Suomen vesisähköstä. Kemijoen tuottama sähkö myydään omistajille omakustannehintaan eikä yhtiön tavoitteena ole tuottaa voittoa. KEMIJOKI OY Valtion omistusosuus 50,1 % Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Ei strategista intressiä. Hallitus 7.4.2021 Risto Andsten (pj), Tapio Korpeinen (varapj), Tapio Jalonen, Markus Katara, Simon-Erik Ollus, Anne Simolinna, Juha-Pekka Weckström. Toimitusjohtaja Tuomas Timonen Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 53,3 53,1 Liikevoitto, M€ 5,3 5,6 Liikevoittoprosentti, % 9,9 % 10,6 % Taseen loppusumma, M€ 490,1 485,4 Omavaraisuusaste, % 10,5 % 10,6 % Nettovelkaantumisaste, % 807,0 % 824,1 % Oman pääoman tuotto, % 1,6 % 1,5 % Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,1 % 1,2 % Osinkosumma, M€ 0,8 0,8 Valtion saama osinko, M€ 0,4 0,4 Investoinnit, M€ 17,5 19,9 Henkilöstö yhteensä 31.12. 39 38 Henkilöstö Suomessa 31.12. 39 38 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 1/7 1/6 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 1/6 1/6 Kokonaisverojalanjälki, M€ 28,5 28,1 Verojalanjälki Suomessa, M€ 28,5 28,1 Sähköntuotanto edellisvuoden tasolla Vuonna 2020 voimalaitosten kokonaiskäytet- tävyys laski 96,9 prosenttiin edellisvuoden 98,9 prosentista. Yhtiön voimalaitoksilla tuotettiin vuoden aikana sähköä 4 793 gigawattituntia (4 498), joka vastasi 31 (36) prosenttia kotimai- sesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä. Tuotan- tomäärä oli pitkän aikavälin vertailussa hieman keskimääräistä suurempi. Vuoden päättyessä vesivarastojen täyttöaste oli 84 prosenttia (57), mikä on selvästi yli keskimääräisen. Yhtiö tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan, jol- loin Kemijoki Oy:n päätavoite on liiketoiminnan kustannustehokkuus. Suurin yksittäinen kustan- nuserä on kiinteistöverot. Rovaniemen kaupunki myönsi syyskuussa 2020 toistamiseen rakennus- luvan kone- ja luukkuaseman rakennuksille. Sekä rakennusluvasta että aiemmin myönnetystä apilakirjokääriäistä ja laaksoarhoa koskevasta poikkeusluvasta on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Investointien kokonaismäärä oli tilikaudella 17,5 (19,9) miljoonaa euroa. Vesivoimalla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Vesivoima on Suomen tärkein uusiutuvan säh- köntuotannon muoto. Vesivoiman ansiosta fossiilisia polttoaineita tarvitaan vähemmän, mikä hillitsee ilmastonmuutosta. Hyvien ominai- suuksiensa ohella vesivoimalla on myös haital- lisia ympäristövaikutuksia, jotka syntyvät uu- sien voimalaitosten rakentamisesta, nykyisten voimalaitosten säätökäytöstä sekä vesistöjen säännöstelystä. Haitallisten ympäristövaikutusten lieventämi- seksi vuonna 2020 käytettiin ympäristönhoitoon 4,7 miljoonaa euroa (4,5). Yhtiö osallistuu aktii- visesti kalakantojen elvyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 33 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Leijona Catering Oy Yhtiö on suomalainen ruokapalveluyritys, jolla on lähes 60 toimipistettä ja joka valmistaa päivittäin yli 70 000 ateriaa. Yhtiö keskittyy puolustusvoimien strategiseen kumppanuuteen sekä valtionhallinnon turvallisuuskriittisiin kohteisiin. LEIJONA CATERING OY Valtion omistusosuus 100 % Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Turvata puolustusvoimien toiminta tuottamalla tarvittavat ravitsemuspalvelut kaikissa oloissa. Hallitus 17.3.2021 Anne Ilola (pj), Anu Ora, Sanna Poutiainen, Jari Punkari, Timo Rotonen, Anton Westermarck. Toimitusjohtaja Ritva Paavonsalo Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 73,3 75,5 Liikevoitto, M€ 5,6 5,6 Liikevoittoprosentti, % 7,6 % 7,4 % Taseen loppusumma, M€ 29,4 28,3 Omavaraisuusaste, % 63,9 % 65,0 % Nettovelkaantumisaste, % -80,9 % -78,3 % Oman pääoman tuotto, % 23,7 % 24,7 % Sijoitetun pääoman tuotto, % 30,1 % 31,5 % Osinkosumma, M€ 5,0 4,0 Valtion saama osinko, M€ 5,0 4,0 Investoinnit, M€ 2,1 1,2 Henkilöstö yhteensä 31.12. 511 497 Henkilöstö Suomessa 31.12. 511 497 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 4/0 4/1 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 3/3 2/4 Kokonaisverojalanjälki, M€ 11,1 10,1 Verojalanjälki Suomessa, M€ 11,1 10,1 Suhteellinen kannattavuus parani Leijona Catering tuottaa Puolustusvoimien ruokahuollon palvelut kaikissa valmiustiloissa. Koronaviruskriisissä Leijonan rooli turvallisuus- kriittisenä toimijana korostui. Kriisin aiheuttamat poikkeusjärjestelyt kumppanuudessa Puolustus- voimien kanssa kasvattivat merkittävästi liike- toiminnan volyymeja maastoruokailun mää- rien kasvaessa. Leijona Catering huolehtii lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen 25 vankilan ruoka- ja kanttiinipalveluista. Leijona Cateringin liiketoi- minta jatkui kannattavana vuonna 2020, vaikka koronaviruspandemian takia liikevaihto laskikin 2,9 prosenttia. Leijona Cateringin liikevaihto oli 73,3 miljoonaa euroa (75,5), ja liikevoitto pysyi 5,6 miljoonassa eurossa (5,6). Yhtiön investoinnit kasvoivat 2,1 miljoonaan euroon (1,2). Yhtiö jat- koi pitkäjänteistä työtä myös toimintansa asia- kaslähtöisyyden ja tehokkuuden parantamiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi. Koronaviruksen vaikutukset ja uusia vastuullisuustoimia Koronaviruskriisin vuoksi tehdyillä sopeutta- misilla sekä häiriötilassa toteutetuilla toimin- nan muutoksilla varmistettiin yhtiön toiminnan kannattavuus. Uudella elintarvikesopimuksella, tuotehallinnalla sekä tuotekehityksellä hillittiin elintarvikekustannusten nousua. Koronaviruksen negatiiviset vaikutukset kohdis- tuivat Leijonan henkilöstö- ja opiskelijaruokailu ravintoloihin. Näissä ravintoloissa henkilöstöä jouduttiin lomauttamaan sekä toimintaa so- peuttamaan, kuitenkin huomioiden asiakkaiden ruokapalvelun tarpeet. Vastuullisuustoimista mainittakoon, että yhtiön kiinteistö- ja prosessienergian kokonaispäästöt laskivat 22 prosenttia edellisvuoden tasosta. Lisäksi yhtiö uudisti käytössään olevan eettisen kanavan, jotta kuka tahansa voi ilmoittaa epäile- mistään väärinkäytöksistä yhtiön eettisiä ohjeita ja arvoja vastaan. 34 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Motiva Oy Motiva on valtion kestävän kehityksen asiantuntijayritys. Yhtiö tarjoaa sidosryhmilleen tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen. MOTIVA OY Valtion omistusosuus 100 % Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Varmistaa puolueettomat asiantuntija- ja projektipalvelut energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden edistämisessä. Hallitus 25.3.2021 Anja Kahri (pj), Petteri Kuuva, Jukka Ohtola, Timo Tähtinen, Eeva Vakkilainen Toimitusjohtaja Vesa Silfver Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 7,1 7,8 Liikevoitto, M€ 0,5 0,8 Liikevoittoprosentti, % 7,0 10,3 Taseen loppusumma, M€ 4,7 4,8 Omavaraisuusaste, % 59,1 56,8 Nettovelkaantumisaste, % -80,8 -96,0 Oman pääoman tuotto, % 15,7 31,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 19,6 35,7 Osinkosumma, M€ 0,3 0,3 Valtion saama osinko, M€ 0,3 0,3 Investoinnit, M€ 0 0 Henkilöstö yhteensä 31.12. 63 61 Henkilöstö Suomessa 31.12. 63 61 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 4/1 5/1 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 2/3 2/3 Kokonaisverojalanjälki, M€ 2,3 2,3 Verojalanjälki Suomessa, M€ 2,3 2,3 Taloudellinen kehitys Motiva-konsernin vuoden 2020 liikevaihto oli 7,1 miljoonaa euroa (7,8) ja liikevoitto 0,5 miljoonaa euroa (0,8). Liikevaihto laski 9 prosenttia ja tulos ennen veroja 42 prosenttia. Emoyhtiön liikevaih- don lasku selittyy läpilaskutettavan alihankinnan määrän vähentymisellä. Emoyhtiön kannatta- vuus sen sijaan on parantunut, minkä taustalla on tasaisen kysynnän ohella uudistetut ja tehos- tetut myynnin toiminnot sekä kulujen hienoi- nen pienentyminen. Tytäryhtiö Motiva Services keskittyi uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Lisäksi vertailuvuotta heikompi tulos selittyy 2019 tuloutuneella kertaerällä, joka paransi tuolloin kannattavuutta. Koronavirusepidemia vaikutti tytäryhtiö Ympä- ristömerkintä Suomi Oy:n liiketoimintaan nega- tiivisesti. Sen liikevaihto laski yli 10 prosenttia, ja tulos painui lievästi tappiolliseksi. Konsernita- solla vaikutus jäi kuitenkin pieneksi. Konsernin tilikauden tulos oli 370 .000 euroa. Motiva Oy on julkisista hankinnoista ja käyttö- oikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) tarkoittama sidosyksikkö. Yhtiön toimenkuva on laajentunut aiemmasta energia- ja materiaali- tehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämi- sestä laajemmin kestävän kehityksen edistämi- seksi viimeisten vuosien aikana. Kestävän kehityksen edistäjä Motivan toimenkuvaan kuuluvat energia- ja ma- teriaalitehokkuus sekä kiertotalous ovat keskei- siä keinoja hillitä ilmastonmuutosta kunnissa ja alueilla, yrityksissä ja kotitalouksissa. Yhtiö edisti näitä tavoitteita erilaisissa hankkeissa vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2020 valmisteltiin pitkän aikavälin rakentamisen korjausstrate- gian tiekarttaa sekä laajaa lämmitys-, ilman- vaihto-ja ilmastointijärjestelmien neuvontafoo- rumia, joka käynnistyy vuonna 2021. Kestävän asumisen tietopalveluhankkeessa jatketaan vuonna 2020 ympäristöministeriön kanssa aloi- tettua Energia-assaria eli tekoälyyn perustuvaa neuvontapalvelua. 35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Nordic Morning Group Oyj Nordic Morning -konsernin liiketoiminta- alueet ovat Nordic Morning, Edita Prima ja Edita Publishing. Nordic Morning käsittää yhtiön Suomessa sekä yhtiöitä Ruotsissa. Edita Prima Oy:n ja Edita Publishing Oy:n kotipaikka on Suomessa. NORDIC MORNING GROUP OYJ Valtion omistusosuus 100% Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Ei strategista intressiä Hallitus 11.3.2021 Jukka Ruuska (pj), Mervi Airaksinen, Jani Engberg, Anne Korkiakoski, Niko Korte, Jukka Ohtola Toimitusjohtaja Anne Årneby Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 73,9 77,5 Liikevoitto, M€ -2,2 0,6 Liikevoittoprosentti, % -3,0 0,8 Taseen loppusumma, M€ 48,7 48,3 Omavaraisuusaste, % 32,8 38,6 Nettovelkaantumisaste, % 77,3 62,0 Oman pääoman tuotto, % -12,6 1,6 Sijoitetun pääoman tuotto, % -5,3 1,9 Osinkosumma, M€ 0 0 Valtion saama osinko, M€ 0 0 Investoinnit, M€ 2,7 2,1 Henkilöstö yhteensä 31.12. 379 442 Henkilöstö Suomessa 31.12. 224 255 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 4/4 n/a Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 2/4 4/2 Kokonaisverojalanjälki, M€ 17,5 19,5 Verojalanjälki Suomessa, M€ 7,6 7,8 Taloudellinen kehitys Nordic Morning -konsernissa on kolme liike- toiminta-aluetta: Nordic Morning keskittyy tietovetoiseen markkinointiin ja palveluiden suunnitteluun, Edita Prima luo automatisoituja asiakasviestintäpalveluja ja Edita Publishing kus- tantaa oppikirjoja, tarjoaa lakipalveluita sekä ke- hittää älykkäitä oppimis- ja tietoratkaisuja. Nordic Morning -konsernin liikevaihto laski edellisestä vuodesta 4,8 prosenttia ja oli 73,9 miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi 13,5 prosent- tia Edita Prima -liiketoiminta-alueella 32,1 mil- joonaan euroon kirjejakelun suuren volyymin, merkittävien palveluhankkeiden sekä uusien asiakkuuksien ansiosta. Nordic Morning -liiketoi- minta-alueella liikevaihto laski 17,3 prosenttia 29,8 miljoonaan euroon suurelta osin koronavi- ruspandemian vaikutusten johdosta ja liiketulos painui negatiiviseksi. Edita Publishing -liiketoi- minta-alueella liikevaihto laski 8,9 prosenttia 12,1 miljoonaan euroon opetusmateriaalien kysynnän vähenemisen vuoksi. Konsernin liike tulos oli -2,2 miljoonaa euroa, johon vaikutti liikevaihdon lasku ja ei-operatiiviset erät, ku- ten uudelleenjärjestelyistä johtuneet varaukset. Liikevoitto ennen ei-operatiivisia eriä oli 0,8 mil- joonaa euroa. Yritysvastuu Nordic Morningin yritysvastuun painopiste alueet ovat taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu sekä ympäristövastuu. Yritysvastuu ohjelma on integroitu konsernin strategiaan ja liiketoimintaan. Vuonna 2020 konserni saavutti alhaisimman energiankulutuksen kahteen- kymmeneen vuoteen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen pyritään tavoitteellisesti myös jatkossa. Konsernin ympäristöstrategia perustuu ympäristötietoisuuteen, ympäristövastuullisiin toimintoihin palveluihin ja tuotteisiin. Tuotan- tolaitos Helsingissä on ISO 14001 -sertifioitu ja joutsenmerkitty. 36 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Patria Oyj Patria on kansainvälinen puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaripalvelujen ja teknologiaratkaisujen tuottaja. Yhtiön tuotteita ovat muun muassa tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmät, panssaroidut pyöräajoneuvot ja kranaatinheitinjärjestelmät. PATRIA OYJ Valtion omistusosuus 50,1 % Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Turvata puolustusvoimien toiminta tuottamalla välttämättömiä puolustustarvikkeita ja palveluja kaikissa oloissa. Hallitus 8.4.2021 Panu Routila (pj), Harald Aarø, Eirik Lie, Päivi Marttila, Jarle Næss, Ari Puheloinen, Gyrid Skalleberg Ingerø, Petri Vihervuori. Toimitusjohtaja Esa Rautalinko Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 534,1 507,5 Liikevoitto, M€ 40,3 7,8 Liikevoittoprosentti, % 7,5 % 1,5 % Taseen loppusumma, M€ 694,7 651,4 Omavaraisuusaste, % 38,8 % 39,1 % Nettovelkaantumisaste, % 72,1 % 70,8 % Oman pääoman tuotto, % 15,3 % 2,0 % Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,5 % 2,3 % Osinkosumma, M€ 16,7 13,9 Valtion saama osinko, M€ 8,4 7,0 Investoinnit, M€ 13,6 30,6 Henkilöstö yhteensä 31.12. 2973 3055 Henkilöstö Suomessa 31.12. 2735 2797 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 2/8 3/8 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 2/6 2/6 Kokonaisverojalanjälki 95,3 87,0 Verojalanjälki Suomessa 82,1 72,6 Uusi kasvustrategia ja hyvä tulos Patria-konsernin uusi strategia vahvistettiin syk- syllä 2020, ja sen myötä yhtiö vahvistaa edelleen toiminnallista tehokkuuttaan ja taloudellista tulostaan. Patrian luotettavat ja kustannustehok- kaat elinkaaritukipalvelut sekä huippuluokan tuotteet ovat avainasemassa myös tulevaisuu- dessa asiakkaiden kalustojen vaaditun suoritus kyvyn ylläpitämisessä kaikissa olosuhteissa. Patria-konsernin uusien tilausten arvo tili kaudella 2020 oli 1 400,2 miljoonaa euroa (432,1). Millogin uusi strateginen kumppanuus- sopimus Suomen puolustusvoimien kanssa vuosille 2021–2028 vaikutti tähän merkittävästi. Konsernin liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 5,2 prosenttia ja liikevoittoprosentti nousi 7,5 prosenttiin (1,5). Land-liiketoimintaa lukuun ottamatta konsernin kaikki yksiköt paransivat tulostaan. Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat tilikaudella 10,0 miljoonaa euroa (8,7). Ko- ronaviruspandemian vaikutukset olivat kokonai- suutena vähäiset. Puolustusvoimilla on meneillään ennätyksellisen suuri ilmavoimien hävittäjäkaluston korvaamis- hanke. Patria tavoittelee itselleen huomattavaa osuutta hankkeen myötä tulevasta teollisesta yhteistyöstä. Patria 6x6 -ajoneuvon kehityshanke Suomen ja Latvian kanssa etenee suunnitellusti, ja Patria odottaa ohjelman johtavan varsinaisiin ajoneuvojärjestelmähankintoihin vuoden 2021 aikana. On ennakoitavissa, että ohjelma kiinnos- taa myös muita maita, jotka haluavat parantaa maavoimiensa liikkuvuutta. Vastuullinen toiminta luo perustan Patrian kan- nattavalle liiketoiminnalle. Transparency Inter- national Defence & Security julkaisi tilikauden päätyttyä Defence Companies Anti-Corruption Index (DCI) 2020 tulokset, joiden mukaan Patria sijoittui toiseksi korkeimpaan B-luokkaan, mikä on hyvä tulos. 37 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Posti Oyj Posti on Suomen johtava posti- ja logistiikka-alan palveluyritys. Uudistetun strategian mukaan Postin kasvun ytimessä ovat pakettiliikenne ja logistiikka alueella. Postipalveluilla Suomessa on tärkeä tätä täydentävä ja tukeva rooli. POSTI OYJ Valtion omistusosuus 100 % Omistajaohjaus Valtionneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Postipalveluiden tuottaminen kaikkialla Suomessa. Hallitus 9.4.2021 Sanna-Suvanto Haarsae (pj), Per Sjödell (varapj), Raija- Leena Hankonen, Harri Hietala, Sirpa Huuskonen, Kari-Pekka Laaksonen, Frank Marthaler, Satu Ollikainen (henkilöstön edustajana), Minna Pajumaa, Hanna Vuorela Toimitusjohtaja Turkka Kuusisto Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 1 614 1 565 Liikevoitto, M€ 55,0 18,5 Liikevoittoprosentti, % 3,4 1,2 Taseen loppusumma, M€ 1 285 1 194 Omavaraisuusaste, % 34,9 37,9 Nettovelkaantumisaste, % 51,9 36,9 Oman pääoman tuotto, % 6,7 4,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,3 4,5 Osinkosumma, M€ 31 30 Valtion saama osinko, M€ 31 30 Investoinnit, M€ 106 106 Henkilöstö yhteensä 31.12. 20 909 20 468 Henkilöstö Suomessa 31.12. 17 666 18 307 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 3/8 2/7 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 6/3 4/5 Kokonaisverojalanjälki 292 294 Verojalanjälki Suomessa 248 256 Koronavirusvuosi kasvatti pakettien määrää Postin liikevaihto kasvoi 3,1 prosenttia päätyen 1 614 (1 565) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvun vertailuun vaikuttavat vuoden 2019 postilakko sekä ruotsalaisen sopimuslogistiikka- yhtiö Aditro Logisticsin yritysosto. Postin oikaistu liiketulos parani 66,1 (36,2) miljoonaa euroon. Yleispalveluvelvoitteen alaisen toiminnan osuus oli 7,0 (7,4) prosenttia konsernin liikevaihdosta ja 3,4 (4,0) prosenttia jakeluvolyymistä. Paketti- ja verkkokauppa -liiketoimintaryhmä hyötyi verkkokauppabuumista selvästi. Samaan aikaan perinteisten postipalvelujen kysyntä laski. Pakettien volyymi kasvoi Suomessa ja Baltian maissa yhteensä 27 prosenttia vuonna 2020 ja paketteja toimitettiin noin 64 miljoonaa kappa- letta. Joulukortteja lähetettiin miltei 18 miljoo- naa kappaletta, mikä on lähes 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Odotettua vilk- kaammasta joulukorttiliikenteestä huolimatta postipalveluiden nopea murros jatkui. Osoit- teellisten kirjeiden määrä Suomessa laski 16 prosenttia. Posti on julkistanut investoivansa yli 100 miljoo- naa euroa kasvuun sekä verkkokauppa-, jakelu ja logistiikkaliiketoimintojen kehittämiseen. Postin tavoitteena on kasvattaa pakettiautomaattien määrä 4 000 automaattiin vuoden 2022 loppuun mennessä. Vastuullisuus liiketoiminnan ytimessä Vastuullisuus on uudistetun strategian avaintee- moja. Vastuullisuuden painopisteinä ovat ym- päristö ja henkilöstö. Johdon palkitsemisen yksi mittari on päästöjen määrä. Vuoden 2020 aikana Postin hiilidioksidipäästöt alenivat 14 prosentilla. Postin pitkän aikavälin tavoite alentaa päästöjä suhteessa liikevaihtoon 30 prosentilla vuoteen 2007 verrattuna ylittyi, kun päästövähenemä oli 37 prosenttia. Postin tavoitteena on painaa omat päästöt nollaan vuo- teen 2030 mennessä. Tapaturmataajuus laski 13 prosenttia. 38 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Suomen Lauttaliikenne Oy Suomen Lauttaliikenne vastaa sekä lautta- että yhteysalusliikenteestä kautta Suomen yhteensä 42 reitillä. Yhtiön suurin asiakas on Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka vastaa reittien kilpailutuksesta. SUOMEN LAUTTALIIKENNE OY Valtion omistusosuus 100% Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Lossi- ja lauttapalvelujen varmistaminen osana Suomen liikennejärjestelmää Hallitus 31.3.2021 Juha Heikinheimo (pj), Matias Knip, Kati Niemelä, Håkan Modig, Kaarina Soikkanen Toimitusjohtaja Mats Rosin Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 58,2 56,5 Liikevoitto, M€ 9,7 9,7 Liikevoittoprosentti, % 16,7 17,2 Taseen loppusumma, M€ 72,1 66,9 Omavaraisuusaste, % 69,3 71,2 Nettovelkaantumisaste, % -8,3 -31,8 Oman pääoman tuotto, % 16,0 16,4 Sijoitetun pääoman tuotto 19,2 20,7 Osinkosumma, M€ 3,85 5 Valtion saama osinko, M€ 3,85 5 Investoinnit, M€ 15,3 10,6 Henkilöstö yhteensä 31.12. 346 336 Henkilöstö Suomessa 31.12. 346 336 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 2/5 2/5 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 2/3 2/3 Kokonaisverojalanjälki, M€ 21,6 21,5 Verojalanjälki Suomessa, M€ 21,6 21,5 Vakaata kasvua Suomen Lauttaliikenne -konsernin muodos- tavat emoyhtiö Suomen Lauttaliikenne Oy ja tytäryhtiö Suomen Saaristovarustamo Oy. Suo- men Saaristovarustamo Oy omistaa puolet ahve- nanmaalaisen osakkuusyhtiö Ansgar Ab:n osake- kannasta. Yhtiö käyttää toiminnassaan aputoimi- nimeä Finferries. Konsernin liiketoiminta jatkui edellisten vuo- sien tapaan vakaana ja kannattavana. Yhtiö kasvatti liikevaihtoaan 58,2 miljoonaan euroon liikevoiton pysyessä edellisvuoden tasolla 9,7 miljoonassa eurossa. Investoinnit nousivat 15,3 miljoonaan euroon. Liikenne yhtiön reiteillä oli ennätyksellisen suurta, mihin vaikutti voimak- kaasti kasvanut kotimaanmatkailu. Koronaviru- sepidemia vaikutti yhtiön toimintatapoihin, ja perustoiminnot sujuivat hyvin yhtiön tekemien toimenpiteiden ansiosta. Vuoden aikana yhtiö voitti kaksi kilpailutusta, Hailuodon reitin kaudelle 2021–2025 sekä Pa- raisten yhteysalusreitin kaudelle 2021–2026. Yh- tiön tilauskanta on lähes ennätyksellisen suurella tasolla. Yhtiössä on käynnistetty kahden uuden ympäristöystävällisen sähkötoimisen hybridilau- tan uudisrakennusprojektit, joiden toimittaja on valittu syrjimättömässä prosessissa tarjouskilpai- lun kautta. Vastuullisuus Suomen Lauttaliikenne panostaa uudisraken- nuksissa ja alusten uusimisissa vahvasti ympä- ristönäkökulmaan. Uusinta ympäristöystävällistä tekniikkaa hyödynnetään sekä uusissa aluksissa että vanhempien alusten modernisointiprojek- teissa. Suomen Lauttaliikenne on sitoutunut vähentämään herkkien vesistöalueiden kuormit- tamista eri keinoin sekä vähentämään hiilidiok- sidipäästöjään. Yhtiön sertifioidun ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän lisäksi henkilökunnan koulutuksessa ja perehdytyksessä painotetaan ympäristöasioiden merkitystä. 39 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Suomen Rahapaja Oy Yhtiö valmistaa käyttö- ja juhlarahoja sekä aihioita. Suurin osa yhtiön tuotannosta menee vientiin. Tärkeimmät markkina- alueet ovat Eurooppa, Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka. Yhtiö on yksi maailman johtavista kolikkoviejistä. Asiakkaita ovat eri maiden keskuspankit sekä rahapajat. SUOMEN RAHAPAJA OY Valtion omistusosuus 100 % Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Ei strategista intressiä. Hallitus 31.3.2021 Kaisa Vikkula (pj), Päivi Nerg (varapj), Kai Konola, Ari Viinikkala, Petri Vihervuori Toimitusjohtaja Jonne Hankimaa Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 57,2 56,8 Liikevoitto, M€ -5,1 -1,4 Liikevoittoprosentti, % -8,9 % -2,4 % Taseen loppusumma, M€ 71,5 50,7 Omavaraisuusaste, % 37,1 % 50,7 % Nettovelkaantumisaste, % 94,6 % 54,7 % Oman pääoman tuotto, % -19,7 % -6,0 % Sijoitetun pääoman tuotto, % -11,2 % -3,1 % Osinkosumma, M€ 0 0 Valtion saama osinko, M€ 0 0 Investoinnit, M€ 0,6 1,1 Henkilöstö yhteensä 31.12. 208 166 Henkilöstö Suomessa 31.12. 53 50 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 2/3 2/3 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 2/3 2/3 Kokonaisverojalanjälki, M€ -1,0 1,2 Verojalanjälki Suomessa, M€ 0,7 1,3 Tulos heikkeni edelleen Suomen Rahapaja -konsernin liikevaihto nousi tilikaudella edellisestä vuodesta 0,7 prosenttia 57,2 miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvu tuli eräästä yhtiön suurimmista yksittäisistä tilauk- sista. Konsernin liiketappio kasvoi tilikaudella 5,1 miljoonaan euroon (-1,8) pääosin isoon projek- tiin liittyneiden haasteiden vuoksi. Heikentyneen tuloksen ja keskeneräiseen projektitoimitukseen sitoutuneen pääoman vuoksi yhtiön omavarai- suusaste putosi 37,1 prosenttiin (50,7). Konser- nin investoinnit olivat tilikaudella 0,6 miljoonaa euroa (1,1). Koronaviruskriisi vaikeutti yksittäiseen suureen toimitukseen liittyvien alihankintasopimus- ten tekemistä ja vaaditun laatutason määrittä- mistä matkustusrajoitusten vuoksi. Sen vuoksi projektin toimitukset alkoivat suunniteltua myöhemmin. Toimintaympäristö Kilpailu toimialalla on kireää, ja hintakilpailu on kovaa. Suurin osa yhtiön potentiaalisista markki- noista on Euroopan ulkopuolella, ja kehittyvissä maissa kysyntää on sekä aihioiden kuin käyttö- rahojen osalla. Erilaisten maksuvälineiden määrä kuitenkin lisääntyy koko ajan. Kolikkoaihiomarkkinoilla on ylikapasiteettia, mutta kysyntäpiikit aiheuttavat toisaalta pullon- kauloja ja hintavaihteluita. Juhlarahaliiketoimin- nan romahtanut kysyntä näkyy käyttöasteiden voimakkaana vaihteluna. Ylikapasiteetti johtaa juhlarahojen valmistajien määrän vähenemiseen ja tuotannon keskittymiseen. Suomen Rahapaja huomioi vastuullisuuden kansainvälisessä toimintaympäristössään. Yhtiöllä on käytössä liiketoiminnan eetti- set ohjeet ja yhteistyökumppaneita koskevat vastuullisuusvaatimukset. 40 Valtioneuvoston julkaisuja 2021:35 Suomen Siemenperunakeskus Oy Suomen Siemenperunakeskus on koti­ maista siemenperunaa tuottava yritys, jonka toimialana on perunalajikkeiden puhdistus ja ylläpito, perus- ja sertifioidun siemenen tuotanto, pakkaus ja markki­ nointi, perunalajikkeiden edustus ja jalostus. SUOMEN SIEMENPERUNAKESKUS OY Valtion omistusosuus 22,0 % Omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia Omistuksen strateginen intressi Kasvinterveyden edistäminen ja huoltovarmuuden ylläpito tuottamalla tervettä ja Suomen olosuhteisiin soveltuvaa siemenperuna-aineistoa. Hallitus 9.11.2020 Kauko Matinlauri (pj), Mika Antila, Kirsi Heinonen, Antti Lavonen, Ossi Paakki, Jyrki Siira Toimitusjohtaja Paula Ilola Tunnuslukuja 2020 2019 Liikevaihto, M€ 3,0 3,4 Liikevoitto, M€ 0,0 0,2 Liikevoittoprosentti, % 1,5 4,5 Taseen loppusumma, M€ 3,3 3,2 Omavaraisuusaste, % 66,9 66,8 Nettovelkaantumisaste, % 31,8 34,9 Oman pääoman tuotto, % 1,3 6,4 Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,6 5,2 Osinkosumma, M€ 0,0 0,0 Valtion saama osinko, M€ 0,0 0,0 Investoinnit, M€ 0,1 0,0 Henkilöstö yhteensä 31.12. 14 14 Henkilöstö Suomessa 31.12. 14 14 Johtoryhmän sukupuolijakauma, n/m 3/4 3/4 Hallituksen sukupuolijakauma, n/m 1/5 1/5 Kokonaisverojalanjälki Verojalanjälki Suomessa Tuotanto ja kysyntä laskivat Siemenperunakeskuksen tärkein tuotantoalue kattaa Tyrnävän ja Limingan kunnat. Kyseinen tuotantoalue sijaitsee Euroopan unionin tunnus- tamalla korkealaatuisen siemenperunatuotan- non High Grade -laatuvyöhykkeellä. Yhtiöllä on tämän lisäksi tuotantoa tarkkaan valituilla sopi- mustiloilla ympäri Suomen. Tilikauden aikana kotimaan markkinoille peruna lajikkeita oli tuotannossa yhteensä 30 kappaletta ja vientimarkkinoille kasvihuonetuotannossa oli 11 lajiketta. Kauden aikana peltoviljelypuolella kysynnän kasvu kohdistui tänä vuonna erityi- sesti Lady Claire, Jazzy ja Rosamunda lajikkeisiin. Suomen Siemenperunakeskuksen tilikauden 1.8.2019–31.7.2020 liikevaihto toteutui budje- toitua heikommin ollen 3,0 miljoonaa euroa (-11 prosenttia). Pääsyy laskeneeseen liikevaihtoon oli myyntikelpoisen siemenperunan määrän pie- neneminen. Tämä taas johtui osittain kuivasta kasvukaudesta, mikä puolestansa lisäsi peru- noiden rupisuutta. Myös koronavirusepidemia vaikutti siemenperunan kysyntään, sillä perunan menekin lasku johti siihen, että perunantuotta- jat menettivät tuloja ja käyttivät tavallista enem- män omaa ylimääräistä perunaa istutuksiin. Suomen Siemenperunakeskus