Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Yritykset • 2022:44 Kestävän kehityksen strategian tuki ja vaikuttavuuden systeeminen kokonaistarkastelu Kestävän kehityksen strategian tuki ja vaikuttavuuden systeeminen kokonaistarkastelu Nina Wessberg, Kirsi Hyytinen, Mika Nieminen, Eveliina Grönroos Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 2022 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:44 Työ- ja elinkeinoministeriö This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-327-666-6 ISSN pdf: 1797-3562 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 2.6.2022 Kestävän kehityksen strategian tuki ja vaikuttavuuden systeeminen kokonaistarkastelu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:44 Teema Yritykset Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Tekijä/t Nina Wessberg, Kirsi Hyytinen, Mika Nieminen, Eveliina Grönroos Yhteisötekijä VTT Kieli suomi Sivumäärä 70 Tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja VTT toteuttivat yhteistyössä TEM:n kestävän kehityksen strategiatyötä tukevan hankkeen 2021-2022, jonka tavoitteena oli a) tuottaa osallistava prosessi kestävyystavoitteiden tunnistamiseksi ja b) toteuttaa kestävän kehityksen toimenpiteiden vaikuttavuuden kokonaistarkastelu. Projektissa toteutettiin neljä temaattista työpajaa: Kaupungistuminen ja osallisuus, Vastuullinen liiketoiminta, Innovaatiot ja kestävä kasvu sekä Ilmastopolitiikka. Lisäksi järjestettiin tilaisuus, jossa käsiteltiin TEM:n painopisteiden suhdetta YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG), sekä vaikuttavuustyöpaja, jossa tarkasteltiin kestävän kehityksen edistämiseen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja seurannan indikaattoreita. Työpajatyöskentelyn lisäksi projektissa toteutettiin TEM:n kestävän kehityksen toimenpiteiden vaikuttavuuden systemaattinen kokonaistarkastelu. Prosessin tueksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena oli tarkastella, miten kestävän kehityksen tavoitteet tai vastuullisuustavoitteet on liitetty julkisen hallinnon organisaatioiden toimintaan ja ohjausmekanismeihin. Prosessin lopputuloksena todetaan, että kokonaiskestävyyden ja SDG-tavoitteiden johtaminen tulee olla kiinteä osa TEM:n toimintaa. Sen varmistamiseksi TEM:ssä tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin tekijöihin kestävän kehityksen ja SDG-tavoitteiden osalta: 1) Tilannetieto ja toimijoiden laajapohjainen osallistaminen, 2) Jaettu ymmärrys strategisista tavoitteista ja niitä ohjaavista arvoista, 3) Vaikuttavuuspolut: operatiiviset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit ohjaamaan toimintaa kohti yhteisiä strategisia tavoitteita, 4) Toiminnan integrointi organisaation käytäntöihin, ja 5) Systemaattinen seuranta ja korjausliikkeet. Asiasanat yritykset, elinkeinot, kestävä kehitys, strategiat, vaikuttavuus, systeemityö ISBN PDF 978-952-327-666-6 ISSN PDF 1797-3562 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-666-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-666-6 Presentationsblad 2.6.2022 Stöd för strategin för hållbar utveckling och en metodisk helhetsöversyn av effekterna Arbets- och näringsministeriets publikationer 2022:44 Tema Företag Utgivare Arbets- och näringsministeriet Författare Nina Wessberg, Kirsi Hyytinen, Mika Nieminen, Eveliina Grönroos Utarbetad av VTT Språk finska Sidantal 70 Referat Arbets- och näringsministeriet och VTT genomförde i samarbete ett projekt 2021–2022 som underbygger ministeriets strategiarbete för hållbar utveckling. Syftet med projektet var att a) skapa en inkluderande process för att identifiera hållbarhetsmålen och b) göra en helhetsöversyn av effekterna av åtgärderna för hållbar utveckling. Under projekttiden ordnades fyra tematiska workshoppar: Urbanisering och delaktighet, Ansvarsfull affärsverksamhet, Innovationer och hållbar tillväxt och Klimatpolitik. Därtill ordnades det en diskussion om hur arbets- och näringsministeriets prioriteringar förhåller sig till FN:s mål för hållbar utveckling (SDG) och en inflytandeworkshop som analyserade effekterna av de åtgärder som främjar hållbar utveckling och indikatorerna för uppföljningen. Utöver workshoparbetet gjorde man en metodisk helhetsöversyn av effekterna av arbets- och näringsministeriets åtgärder för hållbar utveckling. För att underbygga processarbetet tog man fram en litteraturöversikt för att analysera hur målen för hållbar utveckling eller ansvarsmålen har kopplats till verksamheten och styrmekanismerna i organisationer inom den offentliga förvaltningen. Enligt processens slutresultat ska målen för övergripande hållbarhet och SDG-målen vara en integrerad del av arbets- och näringsministeriets verksamhet. För att säkra detta ska ministeriet ta hänsyn till följande: 1) lägesinformation och aktörernas breda delaktighet 2) delad förståelse av de strategiska målen och de värden som styr dem 3) kedjeeffekter: operativa mål, åtgärder och mätare för att styra verksamheten mot de gemensamma strategiska målen 4) integrering av verksamheten i organisationens rutiner 5) systematisk uppföljning och korrigerande åtgärder. Nyckelord företag, näringsgrenar, utveckling, strategier, effekter, systemarbete ISBN PDF 978-952-327-666-6 ISSN PDF 1797-3562 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-666-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-666-6 Description sheet 2 June 2022 Support for the sustainable development strategy and comprehensive systemic review of efficacy Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2022:44 Subject Enterprises Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland Author(s) Nina Wessberg, Kirsi Hyytinen, Mika Nieminen, Eveliina Grönroos Group author Technical Research Centre of Finland - VTT Language Finnish Pages 70 Abstract The Ministry of Economic Affairs and Employment (TEM) and VTT jointly implemented a project in 2021-2022 supporting the Ministry’s sustainable development strategy work with a view to (a) producing an inclusive process for identifying sustainability goals, and (b) implementing a comprehensive review of the efficacy of sustainable development measures. The project arranged four thematic workshops: Urbanisation and Inclusion, Responsible Business, Innovation and Sustainable Growth, and Climate Policy. An event considering the relationship between the priorities of TEM and the UN Sustainable Development Goals (SDGs) was also arranged, as well as an impact workshop that reviewed the efficacy of measures promoting sustainable development, and monitoring indicators. In addition to this workshop work, the project implemented a comprehensive systemic review of the efficacy of sustainable development measures at TEM. A literature review was conducted to support the process with a view to examining how sustainability or accountability objectives have been incorporated into the operations of public administration organisations and steering mechanisms. The process found that managing overall sustainability and SDG targets must be fully integrated into the work of TEM. To ensure this, TEM should attend to the following factors relating to sustainable development and SDG targets: 1) situational information and involvement of a broad range of actors, 2) a shared understanding of strategic objectives and their guiding values, 3) efficacy paths: operational goals, measures and indicators to guide operations towards common strategic objectives, 4) integration of operations into organisational practices, and 5) systematic monitoring and corrective actions. Keywords enterprises, means of livelihood, sustainable development, strategies, efficacy, systems work ISBN PDF 978-952-327-666-6 ISSN PDF 1797-3562 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-666-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-666-6 Sisältö 1 Tausta, tavoitteet ja prosessi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.1 Tausta: Kestävän kehityksen painoarvon kasvu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.2 Tavoitteena integroida hallitusohjelman ja Agenda 2030:n päämäärät. . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2 Temaattiset työpajat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.1 Kaupungistuminen ja osallisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.2 Vastuullinen liiketoiminta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.3 Innovaatiot ja kestävä kasvu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 2.4 Ilmastopolitiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 2.5 Vaikuttavuustyöpaja.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3 Vaikuttavuuden systemaattinen kokonaistarkastelu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 4 Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 4.1 Kirjallisuus ja kansainvälinen vertailu (kts. tarkemmin liite).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 4.2 Työpajat ja vaikuttavuuspolut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 4.2.1 Työpajoista nousseet painotukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 4.3 Teknologian rooli vihreässä siirtymässä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 4.4 Suositukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 LIITE 1: Työpajojen ohjelmat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 LIITE 2: Kirjallisuuskatsaus SDG-tavoitteiden implementoinnista julkisessa hallinnossa.. 47 LIITE 3: Strategisten tavoitteiden ristiintaulukointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 LIITE 4: Esimerkkitarkasteluita teknologioista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 7 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 1 Tausta, tavoitteet ja prosessi Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käynnisti vuonna 2021 kestävän kehityksen strategiapro- sessin. Prosessia tukemaan järjestettiin työpajojen sarja, jossa kussakin käsiteltiin TEM:n politiikkatavoitteiden kannalta tärkeiksi arvioituja teemoja kestävän kehityksen ja vastuul- lisuuden näkökulmasta. Teemat olivat: kaupungistuminen ja osallisuus, vastuullinen liike- toiminta, innovaatiot ja kestävä kasvu sekä ilmastopolitiikka. Hankkeessa toteutettiin myös vaikuttavuuden systeeminen tarkastelu, jonka tavoitteena oli tunnistaa politiikkatoimia ja seurantaindikaattoreita, joilla on keskeinen merkitys strategisten tavoitteiden saavuttami- sessa. Työ- ja elinkeinoministeriötä prosessissa tuki VTT. Käsillä olevassa raportissa kuva- taan prosessin kulku sekä keskeiset tulokset. Saadun palautteen perusteella itse prosessi koettiin myös tärkeäksi. Se antoi osallistujille mahdollisuuden keskustella kestävyyteen liittyvistä kysymyksistä ja pohtia niitä suhteessa TEM:n toimintaan. Samalla prosessi teki näkyväksi jo käynnissä olevia toimia ja antoi mahdollisuuden suhteuttaa TEM:n käynnissä olevia muita prosesseja ja toimenpiteitä asetettuihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. 1.1 Tausta: Kestävän kehityksen painoarvon kasvu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tavoitteeksi on asetettu toteuttaa ekologisesti, sosiaa- lisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä ja kestävää kasvua. Hallitusohjelman mukaisesti TEM:n tulee edistää toiminnallaan hiilineutraalin Suomen syntymistä, elinvoimaista Suo- mea, luottamukseen ja tasa-arvoon nojaavia työmarkkinoita sekä osaamista, sivistystä ja innovaatioita. Hallitusohjelmaan perustuvia täsmällisempiä tavoitteita ovat hiilineutraaliu- den toteutumisen edistäminen vuoteen 2035 mennessä, tutkimus- ja kehittämispanosten kasvattaminen 4 %:n bruttokansantuotteesta sekä työllisyysasteen nostaminen 75 %:n. Innovaatioilla ja yrityksillä on puolestaan nähty olevan ratkaiseva merkitys sille, miten kes- tävän kehityksen mukaiset tavoitteet toteutuvat. TEM:n hallinnonalan strategiset tavoitteet, pitkän aikajänteen painopisteet ja niiden liitty- minen hallitusohjelman tavoitteisiin voidaan tiivistää kuvassa 1 esitetyllä tavalla. 8 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Kuva 1.  TEM:n tavoitteiden liittyminen hallitusohjelman tavoitteisiin (Lähde: TEM:n strategiakartta). Tämän mukaisesti TEM:n strategian pitkän aikavälin painopisteitä ovat: y Innovaatiopolitiikan uudistaminen y Toimivat markkinat ja kilpailullisuuden edistäminen y Työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa tukevan toimintaympäristön luominen y Kaupunkien ja alueiden rooli kasvun ajureina y Ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen. Kestävän kehityksen yhteiskunnallinen ja poliittinen painoarvo on kasvanut, niin Suo- messa kuin globaalisti. Sekä julkisilla että yksityisillä toimijoilla on lisääntynyt yhteiskun- nallinen tarve toimia kestävästi, integroida se toimintastrategioihinsa ja osoittaa sen mer- kitys viestinnässään. TEM:n vaikuttavuustavoitteena on vahvistaa näitä tekijöitä julkisten ja yksityisten toimijoiden strategioissa ja edistää kestävän kehityksen strategioiden toteutu- mista innovaatioiden ja kestävän kasvun muodoissa. Kestävän kehityksen strategiaprosessi on jatkoa hallituksen selonteolle kestävästä kehi- tyksestä. Hallituksen selonteko kestävästä kehityksestä (Agenda 2030) annettiin eduskun- nalle lokakuussa 2020. Selonteossa kuvattiin hallituksen kestävän kehityksen toimenpi- teitä. TEM:n hallinnonalaan liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden osuus selonteossa oli suhteellisen laaja. Strategiaprosessissa tarkastelua ovat suunnanneet TEM:n kasvuportfo- lio sekä TEM:n strategiset tavoitteet, joita on tarkasteltu globaalien kestävän kehityksen murrosten viitekehyksessä, jotka kiteytyvät 17:ään YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen (Sustainable Development Goals, SDG). 9 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 1.2 Tavoitteena integroida hallitusohjelman ja Agenda 2030:n päämäärät Prosessin tavoitteena oli tukea TEM:n kestävän kehityksen strategian laadintaprosessia sekä sen painopisteiden valintaa. Tarkastelu toteutettiin suhteessa globaaleihin kestä- vän kehityksen murroksiin, kasvumahdollisuuksiin sekä kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteisiin (sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristön kestävyys1,2, kuva 2). Kuva 2.  YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteet (SDG:t). Strategiaprosessia tukeneissa työpajoissa sekä TEM:n toimintaa vastuullisuuden näkökul- masta tarkastelevassa vaikuttavuuskehyksessä erityistä huomiota kiinnitettiin TEM:n halli- nonalalla merkityksellisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Osallistava ja yhteiskehittävä prosessi Prosessin lähtökohtana oli laajasti TEM:n virkamiehiä ja sidosryhmiä osallistava ote. Tavoit- teena oli yhteiskehittämisen kautta tunnistaa ja kehittää uusia näkökulmia TEM:n toi- mintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Prosessiin osallistui yhteistyössä useita 1 Transforming Our World: The 2030 Agenda for Sustainabale Development, 2015; vrt. Barbier & Burgess 2017 2 Edward B. Barbier and Joanne C. Burgess (2017) The Sustainable Development Goals and the systems approach to sustainability. Economics, Vol. 11, 2017–28 | October 10, 2017 http://dx.doi.org/10.5018/economics-ejournal.ja.2017–28; United Nations, A/RES/70/1, TRANSFORMING OUR WORLD: THE 2030 AGENDA FOR SUSTAINABLE DEVELOPMENT, sustainabledevelopment.un.org http://dx.doi.org/10.5018/economics-ejournal.ja.2017-28 http://sustainabledevelopment.un.org 10 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 ministeriön osastoja. Lisäksi teemakohtaisesti työpajoihin osallistui asiantuntijoita TEM:n hallinnonalan sidosryhmistä. Prosessi on kuvattu kuvassa 3. Kuva 3.  TEM Kestävän kehityksen strategiaprosessin tukiprosessin kuvaus. Koska TEM:n toiminta liittyy useisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, tukiprosessissa pää- tettiin keskittyä TEM:n kannalta tärkeimpiin, jotta tarkastelu ei hajautuisi liikaa ja työpa- japrosessi olisi työekonomisesti toteutettavissa. Virkamieskeskusteluiden pohjalta näiksi tavoitteiksi valikoituivat: ”Edullista ja puhdasta energiaa”, ”Ihmisarvoista työtä ja talouskas- vua”, ”Ilmastotekoja” sekä ”Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja”. Valin- nat hyväksyttiin TEM:n virkamiesjohtoryhmässä. Keskusteluissa ei kuitenkaan suljettu pois muita SDG:itä mikäli ne koettiin relevanteiksi TEM:n toimenpiteiden suunnittelussa. Työpajojen teemoiksi tulivat ”kaupungistuminen ja osallisuus”, ”Vastuullinen liiketoiminta” (yhteistyössä Business Finlandin kanssa), ”Innovaatiot ja kestävä kasvu”, sekä ”Ilmastopoli- tiikka”. Kaikki työpajat toteutettiin kesäkuussa 2021. Työpajoihin osallistui kaiken kaikkiaan 110 henkilöä lähinnä TEM:n eri osastoilta ja Business Finlandista. Lisäksi tilaisuuksissa hyö- dynnettiin ulkopuolisia ja TEM:n omia asiantuntijoita alustajina. Työpajojen ohjelmat ovat raportin liitteenä. Työpajojen annin sisällölliset kuvaukset löytyvät seuraavasta luvusta. Työpajat toteutettiin virtuaalisina hyödyntäen Teams-sovellusta sekä HowSpace-työalus- taa. Alustaa hyödynnettiin aineistojen jakamiseen sekä fasilitoituun keskusteluun työpa- joissa. Työpajojen keskeisenä antina oli poikkihallinnollinen osastojen välinen keskustelu kestävyystematiikasta sekä mahdollisuus yhteiseen toiminnan kehittämiseen. Samanaikaisesti työpajaprosessin kanssa toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka päämää- ränä oli tarkastella miten kestävän kehityksen tai vastuullisuustavoitteita yleisemmin on liitetty etenkin julkisen hallinon organisaatioiden toimintaan ja ohjausmekanismeihin. TEM työpajat (16.8.21, 26.8.21, 13.9.21) TEM:n SDG valinnan valmistelukokous 3.5., johtoryhmäkäsittely 10.5. Loppukokous (19.1.2022) TEM:n kestävän kehityksen strategia (2022) Johtoryhmäkäsittely Systeeminen kokonaistarkastelu (tutkijatyö, VTT) Temaattiset työpajat: 1) 2.6.21 Kaupungistuminen ja osallisuus 2) 9.6.21 Vastuullinen liiketoiminta, BF:n kanssa 4) 16.6.21 Innovaatiot ja kestävä kasvu 4) 17.6.21 Ilmastopolitiikka 11 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Tavoitteena oli luoda katsauksen avulla mahdollista vertailupintaa tuleville keskusteluille siitä, miten tavoitteenasettelut viedään konkreettisesti osaksi TEM:n organisaation toimin- taa (esimerkiksi tulosohjausmenettelyä). Keskeisenä havaintona oli, että vaikka merkit- tävä määrä kirjallisuutta käsittelee tai esittää erilaisia työkaluja ja viitekehyksiä SDG-tavoit- teiden kanssa työskentelyyn sekä niiden implementoimiseen julkisessa hallinnossa, huo- mattava osa niistä keskittyy prosessin ensiaskeliin, kuten ongelman määrittelyyn ja yleis- ten tavoitteiden asettamiseen tai lopputuloksiin, kuten raportointiin tai kartoitukseen. Ne eivät tue prosessin kriittisintä vaihetta, eli strategiakehitystä tai strategian muodostamista, joka on samalla vaihe, jossa konkreettiset tavoitteet toiminnan muutokselle tulisi asettaa. Esimerkkinä kirjallisuudessa esiin nousseesta implementointiprosessista voidaan esittää Espanjan entinen maa- ja metsätalousministeriö, jossa SDG-tavoitteiden implementointi aloitettiin määrittelemällä yksiköiden vahvuudet ja kyvykkyydet. Tätä seurasi organisaatio tason vaikutusten arviointi, jossa organisaation mahdollisuuksia tavoitteiden saavutta- miseksi arvioitiin niiden tärkeyden sekä vastuun jakautumisen kautta. Lisäksi toteutettiin organisaation työntekijöille temaattisia työpajoja, joissa eri yksiköiden työntekijät arvioi- vat aiemmassa vaiheessa identifioituja SDG-tavoitteita, pyrkivät tunnistamaan jo olemassa olevia toimia, jotka voitaisiin linkittää SDG-tavoitteisiin, sekä arvioivat mitkä tekijät voisivat joko haitata tai auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi toteutettiin maakohtaisia tarkasteluita, joiden kohteeksi valikoituivat Australia, Iso-Britannia ja Ruotsi. Maakohtaisissa katsauksissa pyrittiin erittelemään, miten työsken- tely SDG-tavoitteiden kanssa on toteutettu rinnastettavissa organisaatioissa, sekä mitä oppeja näiden toimijoiden kokemuksista on mahdollista löytää. Kirjallisuuskatsaus sekä maakohtaiset tarkastelut ovat tämän raportin liitteenä, ja yhteenvetoluvussa on esitetty niiden perusteella kootut päätulokset. Hankkeen viimeisessä vaiheessa toteutettiin TEM:n hallinnonalan politiikkatoimenpiteiden ja -ohjelmien tarkastelu vaikuttavuusnäkökulmasta. Tarkastelussa hyödynnettiin hallinno- nalan kestävän kehityksen tavoitteiden, prosessien ja indikaattoreiden kuvaamista varten kehitettyä vaikuttavuusviitekehystä. Viitekehyksen avulla oli mahdollista tunnistaa virka- miesten yhteistyönä kestävään kehitykseen jo liittyviä tavoitteita, toimenpiteitä sekä näi- hin liittyviä haasteita. Samassa yhteydessä tunnistettiin indikaattoreita, joiden avulla toi- menpiteiden tuloksia, vaikutuksia ja vaikuttavuutta on mahdollista seurata vähintäänkin karkealla tasolla. Alustavaa vaikuttavuuskehystä esiteltiin ja siitä keskusteltiin syyskuussa järjestetyssä TEM:n sisäisessä ”vaikuttavuustyöpajassa”. Sisältöjä täydennettiin tämän jälkeen virkamies- työnä. Lopputuotoksena syntyi TEM:n toiminnan tavoitteita, näihin liittyviä toimenpiteitä ja indikaattoreita kestävyysviitekehyksessä kuvaava kokonaistarkastelu, joka on esitetty tämän raportin luvussa 3. Tarkastelua voidaan hyödyntää TEM:n tulevassa vaikuttavuusra- portoinnissa sekä käynnissä olevassa TEM:n strategisen indikaattorikehikon muotoilussa. 12 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 2 Temaattiset työpajat Työpajojen avulla lisättiin tietoisuutta hallinnonalan kestävän kehityksen haasteista, mah- dollistettiin eri toimijoiden keskustelu näihin liittyvistä teemoista, nostettiin esiin jo ole- massa olevia ratkaisuja sekä ideoitiin uusia näkökulmia ja toimenpiteitä. Seuraavassa kuva- taan lyhyesti kunkin työpajan kysymyksenasettelun taustaa, näissä pidettyjä alustuksia sekä kunkin teeman ympärillä käydyn keskustelun päähuomioita. Työpajoissa käydyistä keskusteluista viestittiin myös blogimuodossa valtioneuvoston yhteisessä Kampus-intra- netissä. Työpajojen ohjelmat on esitetty tämän raportin liitteessä 1. 2.1 Kaupungistuminen ja osallisuus Kaupungistuminen on megatrendi. Kaupungit ovat jatkuvasti kasvavia ihmis- ja liiketoi- mintakeskittymiä, joilla on ratkaiseva rooli työ- ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Kau- punkien kehittämisessä on viime vuosina korostettu erityisesti kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien osallistamista niiden kehittämiseen, toimintaan ja päätöksentekoon yhteis- kehittämisen ja yhteisen arvon luonnin hengessä. Uudistuvan roolinsa kautta kaupunki ja kaupunkialueet voivat ollakin innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien aktiivinen toimija tai yhteiskehittämisen alusta sekä toimia elinkeinoelämän tukijana. Työpajan avasi Alueet ja kasvupalvelut -osaston päällikkö Marja-Riitta Pihlman. Alustuk- set kuultiin Kuntaliiton strategiajohtaja Markus Paunilta ja Helsingin yliopiston kaupunki- maantieteen professori Mari Vaattovaaralta. Alustuksissa muistutettiin, että kestävä kehi- tys ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat keskeisesti läsnä kuntien kehittämisessä ja toiminnoissa. Myös kuntalaki ohjaa huomioimaan kestävän kehityksen mukaisen toimin- nan ja edistämään taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden tavoitteita tasapai- noisesti. Lisäksi tavoitteena kaupunkien kehittämisessä on luoda sellaista kasvua ja hyvin- vointia, että sekä asukkaat ja elinkeinotoiminta viihtyvät niissä. Työpajan ensimmäisenä keskeisenä kysymyksenä oli, miten TEM voi oman politiikkansa ja roolinsa puitteissa edistää kestävää kaupungistumista, erityisesti liiketoimintamah- dollisuuksia, innovaatioita ja elinvoimaa sekä siirtymää hiilineutraaliuteen? Minkälai- sia konkreettisia toimenpiteitä tai politiikkainstrumentteja TEM voi soveltaa tavoitteiden saavuttamiseksi? 13 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Keskustelussa pohdittiin, kuinka TEM voisi vahvistaa rooliaan politiikan suunnannäyttä- jänä sekä kokoavana voimana kaupunkien kehittämisen tukena. TEM:n eri politiikkaloh- koista eniten vipuvoimaa kaupunkikehittämisessä nähtiin energia- ja työllisyyspolitiikan alueilla. Energiapolitiikan alueella tärkeimpiä instrumentteja ovat: uusiutuvan energian käytön lisääminen ja sähköistymisen edistäminen, akkustrategia ja teollisuuden hiilineut- raaliustiekartat. Työllisyyspolitiikan alueella keskeistä on työvoimapalveluiden siirto kun- nille ja kuntien roolin lisääminen työpolitiikassa. Lisäksi merkityksellistä on syrjäytymisen ehkäiseminen, mukaan lukien maahanmuuttajien työllisyyden ja yritystoiminnan tukemi- nen. Kaikkien näiden tavoitteiden ja instrumenttien koettiin vahvistavan kaupunkien roo- lia elinvoiman edistämisessä TEM:n rooli nähtiin keskeiseksi verkostomaisen ja yhteiskehittämisen toimintatapojen vauhdittamiseksi ja kaupunkien ja yritysten yhteistyön vahvistamiseksi. Keskeisenä instru- menttina yritysten, kaupunkien ja tutkimustoimijoiden yhteiskehittämisen arvonluonnin tukena ovat ekosysteemisopimukset. Verkostomaisessa toimintaympäristössä kumppa- nuuksia voidaan tiivistää myös globaalien toimijoiden kanssa; korona-ajan opetuksena on etätyöskentelyn voima ja yhteiskehittäminen virtuaalisilla alustoilla. Toisena keskeisenä kysymyksenä oli, miten TEM voi tukea kaupungistumista, joka on osallistavaa sekä alueiden omat vahvuudet ja olosuhteet huomioivaa? Minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä tai politiikkainstrumentteja TEM voi soveltaa tavoitteiden saavuttamiseksi? Osallistaminen ei ole ollut toistaiseksi TEM:n hallinnonalan keskeinen vahvuus. TEM:n poli- tiikalla voidaan aktivoida yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia tuloksellisesti, mutta sen nykyi- sillä politiikkainstrumenteilla on vain rajalliset mahdollisuudet kansalaisten aktivoimiseen. Vuorovaikutusta tulisi avata uusien toimijoiden ja toimijaryhmien kanssa. TEM voisi esi- merkiksi hyödyntää kaupunkien kansainvälisiä verkostoja, mm. kestävän kehityksen glo- baaleja verkostoja ja hyödyntää niitä viennin edistämisessä. Esimerkiksi Helsingin luomat globaalit SDG-kaupunkiverkostot olisivat tässä erinomainen lähtökohta. Myös keskusteluja nuorten kanssa olisi mahdollista aktivoida, esim. nuorten Agenda 2030 -verkoston kautta. Ekosysteemi- ja MAL-sopimukset voisivat tarjota mahdollisuuksia osallistamistoimien kehittämiseen. Aluekehittämisen puolella ovat maakuntien kanssa käytävät ALKE-neu- vottelut, joissa myös voisi olla osallistamista tukevia elementtejä. Keskeistä kuitenkin olisi tukea alueiden omiin yhteistyöverkostoihin perustuvaa kehittämistä, jolloin kuntien erilai- suus tulisi huomioiduksi. Työpajan kolmas kysymysryväs käsitteli sitä, minkälaista yhteistyötä edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi tehdä (esim. hallinnonalojen ja kaupunkien kanssa kan- sainvälisesti)? Millaisia toimijoita TEM voi tai sen tulisi politiikallaan aktivoida? 14 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Yritysyhteistyötä kaupunkien kanssa olisi mahdollista lisätä esimerkiksi toimialajärjestö- jen kanssa käytävien keskustelujen kautta. Erityisesti tulisi aktivoida keskusteluja pk-yri- tysten kanssa. Samalla kansalaisten osallistamista tulisi myös lisätä. Ponnisteluja yhteis- työn lisäämiseksi eri ministeriöiden välillä tulisi myös jatkaa erityisesti kaupunkikehityksen kokonaisuuden edistämiseksi. Hallinnon siiloutumat häiritsevät jossain määrin yhteistyön kehittämistä. 2.2 Vastuullinen liiketoiminta Kestävään kehitykseen liittyvät megatrendit suuntaavat myös liiketoimintaa aiempaa vas- tuullisemmaksi. Ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna korostuvat erityisesti ilmastonmuu- tokseen ja resurssiniukkuuteen liittyvät kysymykset. Sosiaalisesta näkökulmasta tarkastel- tuna vastuullisen toiminnan ulottuvuuksia korostavat työvoimapula, terveydenhuollon paineet sekä kulutuskysynnän muuttuminen. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna puolestaan Kiinan vallan kasvu maailman taloudessa vaikuttaa myös vastuullisuuskysy- myksistä käytyyn keskusteluun.3 Vastuulliseen yritystoimintaan paneuduttiin TEM:n ja Business Finlandin (BF) yhteisessä virtuaalisessa työpajassa. Työpajan avasi Valtiosihteeri Ville Kopra TEM:stä nostamalla kes- kusteluun reilut työmarkkinat osana kestävää liiketoimintaa ja työmarkkinoiden uudistus- tarpeita. Työelämän inklusiivisuus sekä työn tekemisen monimuotoisuus ovat keskeisiä asioita työmarkkinoiden uudistamisessa. Vastuullisella yritystoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, jossa yritys huomioi toiminnas- saan kestävän kehityksen kolme pilaria: taloudellisen, yhteiskunnallisen ja ekologisen vas- tuun. Vastuullinen toiminta yhtäältä ehkäisee ennalta yritystoiminnan seurauksena mah- dollisesti aiheutuvia haittoja, jotka voivat kohdistua talouteen, yhteiskuntaan ja ympäris- töön sekä toisaalta luo uutta liiketoimintaa ja mahdollistaa moniulotteisen arvonluonnin. Vastuullinen yritystoiminta pitää sisällään myös merkityksellisen ja ihmisarvoisen työn. OP-konsernin yritysvastuujohtaja Kati Ihamäki kuvasi alustuksessaan vastuullisuutta sijoit- tajan näkökulmasta ja ESG-toimintaympäristöä (Environment, Social and Governance) finanssialalla. Vastuullisuuden ajurit finanssialalla ovat uudet liiketoimintamahdollisuu- det, sidosryhmien kasvavat odotukset, ulkoiset sitoumukset ja kansainväliset viitekehyk- set, sekä sääntelyn tuomat vaatimukset toimintaan ja raportointiin. Vastuullisella sijoitta- misella tavoitellaan mitattavaa positiivista vaikuttavuutta ESG-ulottuvuuksiin. Vaikuttavuu- den indikaattoreita ovat muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t). 3 BlackRock megatrendit 2020 15 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Business Finlandin ohjelmapäällikkö Christopher Palmberg määritteli vastuullisen yritystoi- minnan kommenttipuheenvuorossaan tähdentämällä, että kestävä kehitys on moniulot- teinen ja systeeminen kokonaisuus, jonka yhteydessä tulisi erityisesti miettiä Suomen uniikkeja kilpailuetuja ESG-viitekehyksessä. Myös kestävän kehityksen haasteet kehitys- maissa ja Suomen kehityspolitiikka olisi hyvä huomioida. Työpajan ensimmäisen työskentelyosuuden keskeisenä kysymysryppäänä oli, mitä kes- tävään ja vastuulliseen liiketoimintaan sisältyy, mikä estää vastuullista yritystoimintaa ja miten hallinto voisi tukea vastuullista yritystoimintaa. Vastuullisen yritystoiminnan keskeisiä tekijöitä tunnistettiin esimerkiksi alihankintaket- juista, oman työvoiman huomioimisesta, hiilijalanjäljen ja kädenjäljen laatimisesta sekä omistajien intressien ja asiakkaiden tarpeiden huomioimisesta. Vastuullinen yritys esimer- kiksi huolehtii siitä, että tuotteet tai palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla nyt ja tulevaisuudessa. Myös hallinto voi näyttää esimerkkiä toimimalla itse muun muassa hankinnoissaan vastuullisesti. Selkeitä esteitä vastuulliselle yritystoiminnalle ovat erityisesti pk-yrityksissä tieto- ja rahapula. Euroopan komission lainsäädäntöaloite yritysvastuusta julkaistaan syksyllä. Erityisasian- tuntija Linda Piirto TEM:stä muistutti kommenttipuheenvuorossaan, että yritysten ei kan- nata jäädä odottamaan uutta lainsäädäntöä, sillä olennainen tieto yritysvastuullisuuden elementeistä on jo olemassa. Esimerkiksi ESG-raportointikriteerit määrittelevät jo varsin kattavasti vastuullisuuden tavoitteet. Työpajassa kysyttiin myös: millaisilla konkreettisilla toimenpiteillä ja politiikkainstrumen- teilla voidaan tukea suuryritysten ja pk-yritysten kestävää kehitystä ja vastuullisuutta? Suuryritykset ovat usein edelläkävijän roolissa vastuullisuuden muotoilemisessa ja toteut- tamisessa, mutta pk-yritykset painivat resurssipulan ja vaillinaisen tiedon varassa. Erityistä huomiota tulisikin siis kiinnittää siihen, kuinka voitaisiin tukea pk-yrityksiä vastuullisessa yritystoiminnassa. Tuoreena ideana nostettiin esiin suurten edelläkävijäyritysten ja pk-yritysten välinen yhteistyö yritysvastuun toteuttamisessa. Tämä toimii luontevasti alihankintaketjuissa, joissa yritykset toimivat yhdessä. Lisäksi keskeistä olisi vastuullisuuden viestin yksinker- taistaminen niin, että se ymmärrettäisiin osaksi normaalia yritystoimintaa. Samalla val- tiosidonnaisen rahoituksen kytkeminen suoraan vastuulliseen toimintaan on tehokas kannustin ja viesti vastuullisuuden merkityksestä. Valtionrahoitus ei olisi mahdollista, mikäli erikseen määritellyt vastuullisuuden kriteerit eivät täyty. Julkisten tukien edellytyk- senä tulisi olla erinomaisen vastuullisuustason osoittaminen ja raportointi. Valtion olisi 16 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 mahdollista osoittaa ja viestiä vastuullisen yritystoiminnan merkityksestä vahvemmin myös omistajaohjauksessaan. Kolmantena kysymyksenä työpajassa oli työmarkkinoiden monimuotoisuus, josta alusti neuvotteleva virkamies Anna Bruun TEM:stä. Merkityksellisimmiksi työmarkkinoita monimuotoistaviksi toimiksi nostettiin: 1) se, että työelämän monimuotoisuutta ja kansainvälisyyttä edistävät palvelut sisällytetään syste- maattisesti yritys- ja työnantajapalveluihin sekä 2) se, että torjutaan rekrytointisyrjintää ja edistetään yhdenvertaisuutta työelämässä. Rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseksi tulisi kehittää lainsäädäntöä, jonka avulla olisi mahdollista ohjata rekrytointia siten että vähin- tään ensimmäiset vaiheet toteutettaisiin anonyymisti. Julkisen sektorin tulisi toimia tässä esimerkkinä. Toisaalta monet ja varsinkin suuret yritykset ovat usein jo julkista sektoria pidemmällä. Ensiarvoisen tärkeää olisi tuoda esiin informaatiota siitä, että syrjintää tapahtuu usein eri- laisin tavoin, jotta siihen voidaan puuttua. Monet eivät välttämättä tunnista syrjintää ja rasismia esimerkiksi ihmisryhmiä tai vähemmistöjä kohtaan. Syrjintä ja rasismi ovat kuiten- kin vahvasti yhteiskunnan rakenteissa ja kulttuurissa, joita on muutettava ongelmakohtien tunnistamisella ja puuttumisella. Samalla tulisi tunnistaa, että monimuotoisuus hyödyt- tää organisaatioita ja niiden kehittämistä monin tavoin liiketoiminnasta työtapoihin ja on myös työpaikan kulttuuria edistävä ja rikastava tekijä. Työpajan yhteenvetona neuvottelevat virkamiehet Päivi Kantanen ja Leena Pentikäinen TEM:stä korostivat reilujen ja inklusiivisten työmarkkinoiden ja vastuullisuuden sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä vastuullisessa yritystoiminnassa. Erityisesti huomiota tulisi koh- dentaa pk-yritysten vastuullisuuden kehittämiseen ja viestintään. 2.3 Innovaatiot ja kestävä kasvu Tulevaisuudessa innovaatiot siivittävät kestävää kasvua digitalisaation ja erityisesti teko- älyteknologian ja datan hyödyntämisen saattelemana. Teknologisten läpimurtojen avulla erityisesti oppivat koneet ja data kasvattavat arvoaan. SITRA:n mukaan megatrendinä on suuntaansa etsivä talousjärjestelmä, jossa ympäristön tilan parantaminen asetetaan talou- den keskeiseksi tavoitteeksi4. Sosiaalinen kestävyys ja hyvinvointi sijoittuvat tässä koko- naisuudessa reunaehdoiksi, joiden kautta kestävän talouden sijaan voidaan puhua korjaa- vasta tai uudistavasta taloudesta. Negatiivisten vaikutusten rinnalla korostuu positiivinen 4 SITRA megatrendit vuoteen 2030. 17 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 kädenjälki, eli haittojen vähentämisen lisäksi tavoitellaan myönteisten vaikutusten laajentamista. Työpajassa pureuduimme uuteen talouteen aloittamalla työskentelyn kysymyksellä: ”Onko jatkuva kasvu kestävä politiikkatavoite?” Suurin osa osallistujista näki, että uusintava talous mahdollistaa kestävän kasvun, mutta se vaatii merkittäviä uusia innovaatioita ja nii- den käyttöönottoa. Sitran strategia-asiantuntija Eeva Hellström määritteli alustuksessaan, että uusintava talous kasvattaa yhteistä kakkua samalla, kun sitä syödään. Toisin sanoen talous nähdään keinona tuottaa hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Hellströmin mukaan meidän tulee päästä tilanteeseen, jossa talous sekä korjaa jo syntyneitä vahinkoja että uusintaa eli ylläpitää ja kehittää tulevaisuuden rakennusaineita, kuten ekologista ja sosiaalista pääomaamme. Esityksessään hän herätteli pohtimaan, pyrimmekö tuottamaan kestävyydestä kasvua vai kasvua kestävästi; tavoitteet ja keinot ovat näissä erilaiset. Kestävän talouskasvun ulottuvuuksia kommentoi Pekka Lindroos TEM:stä. Uusintavan talouden rinnalle tarvitaan uudistavaa innovaatiopolitiikkaa, jolla tähdätään laajojen jär- jestelmän laajuisten ja systeemisten ongelmien ratkaisemiseen, ja jossa politiikan instru- mentit suunnataan markkinoiden ja taloudellisen kasvun rakentamiseen näiden haastei- den ympärille. Uudistavan innovaatiopolitiikan kolme keskeistä pilaria ovat: 1) tiede, tutki- mus ja teknologia, 2) uudistuva yritystoiminta ja 3) kestävä yhteiskunta. Tieteen ja tutkimuksen kentällä keskeisiä toimijoita ovat tutkimusta rahoittavat tahot, yli- opistot ja tutkimuslaitokset. Uudistuvan yritystoiminnan näkökulmasta keskeisiä toimijoita ovat puolestaan TEM ja Business Finland, joiden tehtävä on edistää yritysvetoisten ekosys- teemien rakentumista. Kestävän yhteiskunnan näkökulmasta korostuvat yhteiskunnan toi- mivuus ja julkiset hankinnat, hyvän elämän tavoitteet sekä poikkihallinnollinen yhteistyö ja sääntely. Erityisenä näkökulmana keskusteluun liittyy myös tarve tarkastella politiikkakysymyksiä poikkisektoraalisesti: uudistavan innovaatiopolitiikan kysymykset koskettavat monia eri sektoreita ja tästä syystä tavoitteiden saavuttamiseksi ja optimaalisten lopputulosten var- mistamiseksi tarvitaan usein erilaisten politiikkojen keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteen- sovittamista (policy-mix). Alustuksessaan Pirjo Kutinlahti TEM:stä nosti esiin uudistavan innovaatiopolitiikan haasteena juuri kyvyttömyyden tehdä monimutkaisia asioita koskevia päätöksiä ja valintoja sekä laajojen kokonaisuuksien politiikkakoordinaation haasteen. Uudistavan innovaatiopolitiikan tueksi tarvitaan uudenlaisia kasvua ja hyvinvointia kuvaa- via mittareita: hyvinvointia ja kestävyyttä korostavaa kasvua ei tulisi mitata BKT:lla vaan jatkuva kasvu tulisi tätä ennemmin osoittaa hyvinvoinnin kasvun kautta. Työpajan yksi havainto oli, että koska yhteiskuntaa ja taloutta kehitetään ihmisten ja heidän hyvinvoin- tinsa turvaamiseksi, tulisi myös hyvinvoinnin ja kasvun mittareissa korostua ihmisten 18 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 hyvinvointi, jota voidaan kuvata esimerkiksi palvelujen saatavuudella ja tasavertaisella saa- vutettavuudella, asiakastyytyväisyydellä ja työelämässä esimerkiksi työhyvinvoinnin edis- tymisellä. Uudistavan innovaatiopolitiikan kommenttipuheenvuoron esitti Heli Karjalainen Business Finlandista. Työpajassa tunnistettiin konkreettisia politiikkakeinoja kestävän kasvun ja hyvinvoinnin varmistamiseksi pohtimalla: ”Miten innovaatiopolitiikalla ja muilla politiikkavälineillä voi- daan edistää kestävän kehityksen tavoitteita Suomessa ja maailmalla, sekä mitkä ovat Suo- men erityisvahvuudet tässä?” Keskustelussa korostui näkemys siitä, että kestävyyttä edistä- vän uudistamisen varmistamiseksi tarvitaan sekä ”keppiä että porkkanaa”. Sääntelyä tarvi- taan haittojen ehkäisemiseksi, joista esimerkkeinä keskusteluissa nostettiin päästöihin tai epäeettisiin materiaaleihin liittyvät rajoitukset. Insentiiveinä tarjottiin esimerkiksi innovaa- tiotukia hyvinvointia edistävien ratkaisujen kehittämiseksi ja skaalaamiseksi. Tämän var- mistamiseksi tarvitaan myös uuden tyyppisiä innovaatio-ohjelmia, joissa yhdistetään kil- pailtua rahoitusta organisaatioiden (yritykset, tutkimusorganisaatiot, kaupungit ja muut julkiset toimijat) omarahoitukseen ja kytketään näihin sääntelyä ja kestävyyttä ja vastuulli- suutta edistäviä julkisia hankintoja. Ratkaisuja voitaisiin kehittää yhteiskunnassa tunnistet- tuihin haasteisiin kuten vähähiilisen liikenteen ratkaisujen kehittämiseen. Tärkeätä on kuitenkin mahdollistaa yrityssektorin toimintaympäristö siten että innovaa- tiotyö ei kaadu sääntelyyn: kokeileminen, kehitystyö ja sitä tukeva vaikutusten arviointi on mahdollistettava. Keskustelussa Suomea pidettiin hedelmällisenä kokeiluympäristönä, mutta haasteena on kotimarkkinoiden pienuus ja ratkaisujen kaupallinen skaalaaminen. Suomessa tulee mahdollistaa ”testbedien” ja ”sandboxien” avulla tulevaisuuden ratkaisu- jen synnyttäminen, ohjata instrumentein nykyistä merkittävämpi osa rahoituksesta kau- pallistamiseen, palvelukonseptien synnyttämiseen ja nopeampaan kansainvälistämiseen. Tämän nähtiin edellyttävän kunnianhimoisempaa tavoiteasetantaa, uudenlaisen pilot- teihin ja kokeiluihin suunnatun rahoituksen mahdollistamista ja esimerkiksi loppuasiak- kaiden ja ulkomaisten toimijoiden integroimista ekosysteemeihin ja kehitysalustoihin jo alkuvaiheessa. Kansainvälisten kaupallisten onnistumisten varmistamiseksi tarvitaan kotimaisia referens- sejä. Kansainvälisellä kentällä maakuvatyö nähtiin keinoksi edistää suomalaisten kestävän kehityksen innovaatioiden kaupallista menestystä. Suomen brändi koettiin hyväksi, joka houkuttelee kansainvälisiä toimijoita kehittämään tarjoamaansa juuri Suomessa. Lähtökohtaisesti suomalaisten ja suomalaisten yritysten arvomaailma on myös lähellä kes- tävän kehityksen tavoitteita, minkä vuoksi kestävää uudistumista tukevien tavoitteiden edistäminen on meillä mahdollista. Tässä asenneympäristössä ei liene mahdotonta huomi- oida kestävyyden sosiaalinen ulottuvuus: se, että ihminen on aina toiminnan loppukohde. Kestävyyden sosiaalisuutta ilmentävät esimerkiksi työhyvinvointi ja asiakastyytyväisyys. Työpajan päätti Sampsa Nissinen TEM:stä. 19 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 2.4 Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutos on globaalilla tasolla viime aikojen vahvin megatrendi, joka suuntaa lii- ketoimintaa ja päätöksentekoa eri tasoilla yhteiskunnassa. Ilmastopolitiikalla tähdätään ennen kaikkea yhteiskunnan fossiilisperäisten hiili- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Suomen tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraali (l. hiilineutraali) yhteiskunta vuoteen 2035 men- nessä ja siirtymä tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti kestävällä tavalla. Riku Huttunen (TEM, energiaosasto) ja Matti Kahra (EK) johdattivat työskentelyn kohti ilmastopolitiikkaa kestävän kehityksen eräänä temaattisena alueena. Valtiot, kunnat, yri- tykset, sijoittajat ja muut toimijat asettavat enenevässä määrin hiilineutraalisuustavoit- teita. Yritykset arvioivat toiminnoilleen hiilijalanjälkilaskelmien avulla negatiiviset ilmas- tovaikutukset (hiilen vapauttaminen ilmakehään), mutta enenemässä määrin myös hii- likädenjäljen kautta positiiviset vaikutukset (muiden yritysten tai tahojen hiilipäästöjen vähentäminen). Hiilineutraaliuteen tähtäävät teknologiat ja järjestelmät, kuten uusiutuva energia ja akkuteknologia, kehittyvät ja halpenevat koko ajan. Teknologian näkökulmasta hiilineutraalius olisi jo hyvinkin saavutettavissa, mutta taloudellinen näkökulma hidastaa etenemistä, ja rahoitus tulee olemaan merkittävä pullonkaula investointien kokoluokan ollessa suuri. Työpajassa kysyimme: ”Mitä mahdollisuuksia siirtymä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan antaa liiketoiminnalle, ja millä toimenpiteillä TEM voi vaikuttaa ja edistää oikeudenmu- kaista siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa?” Selvää on, että ilmastoneutraalin yhteiskunnan ratkaisut vastaavat globaaliin haasteeseen, jolloin Suomessa kehitettävät ratkaisut ovat kysyttyjä myös vientimielessä. TEM voisi tukea ja kehittää ilmastoystävällistä vientiä niin, että vientitakuun tai rahoituksen hinta olisi suh- teessa alempi silloin, kun vientikaupasta syntyy aitoa ilmastohyötyä kohdemaassa. Lisäksi voitaisiin etsiä keinoja, joiden avulla Suomi tukisi esim. köyhissä maissa tehtyjä puhtaita energiainvestointeja, mikäli maan omilla panoksilla näitä ei olisi mahdollista toteuttaa. Toisaalta myös paikallinen liiketoiminta Suomessa, joka kohdistuu erityisesti pk-sektorille, voi löytää hiilineutraaleista ratkaisuista liiketoimintaa. Huomattava on, että energiateknis- ten ratkaisuiden lisäksi siirtymä voi synnyttää myös sosiaalipalveluihin liittyvien ratkaisu- jen liiketoimintamahdollisuuksia liittyen energiamurrokseen. Esimerkkejä ovat työnväli- tysjärjestelmien, työhyvinvoinnin, osatyökykyisten työllistämismallien ja koulutusmallien kehittämiset. TEM voisi tukea tällaisia palveluratkaisuja esimerkiksi tarjoamalla tai tuke- malla helposti saatavilla olevaa tietoa tai koulutusta. Muuttuvia osaamistarpeita ja niihin liittyvää reilua siirtymää käsitteli alustuksessaan yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela TEK:stä. 20 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Suomalaisten yritysten kannalta konkreettisia esimerkkejä ovat esim. investoinnit vetyyn ja mahdollisesti myös hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (Carbon Capture and Storage CCS) energiaintensiivisessä teollisuudessa. Lisäksi koko kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikkakokonaisuuden koordinoiminen ja kokonaisuuden hallinta ovat tärkeitä, samoin kuin myös poikkihallinnollinen yhteistyö. Kestävän kehityksen strategiassa tulisi ottaa huomioon, että TEM:stä tulee merkittävä kun- taministeriö, kun vuonna 2024 TE-palvelut siirtyvät kunnille. Erityisen mielenkiintoista onkin tällöin, mitä tämä tarkoittaa elinkeinopolitiikan osalta, mikä on ELY:jen tulevaisuus ja tuleeko Suomeen kunnallinen elinkeinopolitiikka? Miten TEM ohjaa kuntia, mitä uusia mahdollisuuksia se tarjoaa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisiin tai osaamisen ja koulu- tuspolitiikan osalta? Ehkä vaikein työpajassa esitetty kysymys liittyi siihen, miten eri sidosryhmät ja kansalaiset voidaan osallistaa kestävään siirtymään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa? Todettiin, että edelleen TEM voisi kannustaa kuntia kansalaisten osallistamiseen omassa elinympäristös- sään. Yhteistyö hallinto-asiantuntijat-tiedemaailma -akselilla voisi myös edistää prosessia, jolloin pystyttäisiin hyödyntämään TEM:n asiantuntijuus ja kuuntelemaan sidosryhmiä. Työpajan lopuksi Tiina Koljonen VTT:ltä kertoi VN-TEAS Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hankkeesta. HIISI-hankkeen tavoitteena on tukea kansallista ilmasto- ja energiapoliittista päätöksentekoa laatimalla arvioita poli- tiikkatoimien vaikutuksista kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä keskipitkän aika- välin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmisteluissa. Hankkeen tuloksia hyödynne- tään myös EU:lle tehtävässä raportoinnissa, joita EU:n hallintomalliasetus edellyttää. Kes- keistä on ymmärtää politiikkatoimien vaikuttavuus sekä mahdolliset riskit. Hiilineutraalin Suomen saavuttamisessa on tärkeää nähdä kokonaisuus. Panostamalla entistä määrätietoisemmin eri hallinnonalojen yhteistyöhön, ja tukemalla johdonmukai- sella ilmastopoliittisella kokonaisuudella myös liiketoiminnan kehittämistä, päästään hel- pommin haluttuun lopputulokseen. Voimat voidaan yhdistää tukemalla rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja ja niiden kokeilemista. Työpajan päätti Jyrki Alkio TEM:stä. 2.5 Vaikuttavuustyöpaja Vaikuttavuustyöpassa Ville Autero TEM:stä esitteli TEM:n politiikkavaikutusten indikaatto- rikehikon. Ennen keskustelua Kirsi Hyytinen ja Mika Nieminen VTT:ltä kuvasivat TEM kestä- vän kehityksen vaikuttavuuskehikon, joka oli luonnosteltu edellä kuvattujen temaattisten työpajojen ohjaamana. 21 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 TEM:n indikaattorikehikon tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva TEM:n kestävää kehi- tystä edistävistä strategisista tavoitteista, siitä miten eri politiikkainstrumentit edistä- vät tavoitteiden saavuttamista sekä niitä vastaavista vaikuttavuuden mittareista. Kehi- kon avulla luodaan valmius vaikuttavuutta koskevien tavoitteiden kirkastamiseen ja valit- tujen strategisten mittareiden ylläpitoon ja analysointiin. Sen avulla voidaan tunnistaa päätöksentekoon ja politiikkainstrumentteihin liittyvät muutostarpeet haluttujen tavoit- teiden saavuttamiseksi sekä havainnollistetaan muutostekijöitä toimintaympäristössä, jotka vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen. Keskeisiä muutostekijöitä ovat työmarkki- nat, ilmasto ja hiilineutraalius, elinkeinopolitiikka, digitalisaatio, yleinen suhdannetilanne, vienti, investoinnit ja tuottavuus sekä Covid. Vaikuttavuuskehikossa tarkastellaan kaikkien TEM:n pitkän aikavälin painopistealueiden (kts. luku 1.1) sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kestävyyttä. Tarkastelussa tunnistetaan strategiset tavoitteet ja ohjelmat, instrumentit vaikuttavuuden varmistami- seksi sekä vaikuttavuuden indikaattorit painopistealuekohtaisesti. Painopisteitä tarkastel- laan itsenäisesti ja toisiinsa vertaillen. Keskustelun pohjaksi esitettiin kaksi kysymystä: 1. Millä tavalla esitelty kestävän kehityk- sen vaikuttavuuden malli auttaa hahmottamaan TEM:n kestävän kehityksen tavoitteita ja tavoiteltujen vaikutusten politiikkainstrumenttien suhdetta? 2. Mitkä olisivat hyviä mitta- reita TEM:n kestävän kehityksen toimien vaikutusten arviointiin? Keskustelussa todettiin muun muassa, että vaikuttavuuskehikosta puuttuu esitetyssä muodossa kansainvälinen näkökulma. Toimintaympäristöön liittyviä muutoshaasteita tulisi seurata myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kehikon todettiin auttavan kuitenkin jo luonnosvaiheessaan jäsentämään erityisesti SDG:iden näkökulmaa ja siihen liittyviä konk- reettisia tavoitteita sekä tukevan yhteisen sanaston ja ymmärryksen luomista. Kehikko antoi hyvän kokonaiskuvan tavoitteiston kokonaisuudesta ja eri toimenpiteiden roolista tavoitteiden edistämisessä. Sen todettiin myös tukevan toimijoiden roolituksen kirkasta- mista valtiokonsernissa. Karkeustasoa pidettiin hyvänä vaikka samanaikaisesti tietynlainen epätäydellisyys pitää hyväksyä. Huomioitavaa oli myös, että kehikko rakentaa siltaa yläta- son tavoitteiden ja päivittäisen virkatyön välillä. Lisäksi malli nosti esiin sosiaalisen kehityk- sen merkityksen tavoitteissa ja paljasti puutteita sosiaalisten vaikutusten ja innovaatiopo- litiikan välineiden yhtymäkohdissa. Hyödylliseksi arvioitiin vaikuttavuuskehikon mahdolli- nen vertailu muiden ministeriöiden vastaaviin tavoitteisiin ja välineisiin. Mahdollisia toteutumista kuvaavia indikaattoreita työpajassa tunnistettiin muun muassa: yrittäjyyden kasvu, tulevaisuuden mahdollisuudet, alueellisen tasa-arvon vertailu, tarinat ja muut laadulliset mittarit, yritysten T&K-rahoituksen ja kv-rahoitukset kehitys, maahan- muuttajien työllisyysasteen nousu, OECD-indikaattorit, sekä PIO-ohjelma, jossa on indi- kaattoreita liittyen syrjintään ja työelämän inklusiivisuuteen. 22 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 3 Vaikuttavuuden systemaattinen kokonaistarkastelu Tässä luvussa esitetty TEM:n toiminnan kestävän kehityksen systemaattinen kokonais- tarkastelun kehikko on laadittu TEM:n painopisteitä seuraten. TEM:n pitkän aikavälin pai- nopisteet on esitetty luvussa 1.1. Tarkastelunäkökulmana on ”vaikuttavuuspolku” jäsen- nettynä kolmeen ulottuvuuteen: 1) strategiset tavoitteet, 2) toimenpiteet ja instrumen- tit (politiikkatoimet tavoitteiden saavuttamiseksi) ja 3) vaikuttavuusindikaattorit (miten tavoitteiden toteutumista voidaan seurata). Kaikki systemaattisen kokonaistarkastelun ulottuvuudet on esitetty kuvassa 4. Kuva 4.  Systemaattisen kokonaistarkastelun ulottuvuudet. ”Vaikuttavuuspolun” ulottuvuudet on ristiintaulukoitu kestävyystavoitteiden (sosiaali- nen, taloudellinen, ympäristöllinen kestävyys) kanssa (taulukot 1–5). Taulukossa tarkastel- laan sitä, miten TEM:n strategiset tavoitteet, toimenpiteet ja instrumentit sekä indikaattorit sijoittuvat suhteessa kestävyystavoitteisiin sekä eri kestävyystavoitteita integroiviin tavoit- teisiin. Sama tavoite, instrumentti tai indikaattori voi toteuttaa tai kuvata useampaa kes- tävyystavoitetta samanaikaisesti. Taulukot luovat kestävyysnäkökulmasta ”kartan” ja vai- kuttavuuspolun TEM:ssä tavoitteiden asettamiseksi. Käytännössä ne luovat kuvan yhtäältä Innovaatiopolitiikan uudistaminen Toimivat markkinat ja kilpailullisuuden edistäminen Työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa tukevan toimintaympäristön luominen Ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen Kaupunkien ja alueiden rooli kasvun ajureina STRAGEISET TAVOITTEET TOIMENPITEET JA INSTRUMENTIT VAIKUTTAVUUDEN VARMISTAMISEKSI VAIKUTTAVUUDEN INDIKAATTORIT Sosia alin en kestä vyys Taloudellin en kestä vyys Ympärist ön kestä vyys v. 2 03 5 | 7 5 % | 4 % TE M :N P IT KÄ N AI KA VÄ LI N PA IN OP IS TE ET 23 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 mitkä instrumentit edistävät tavoitteiden saavuttamista ja toisaalta mitkä indikaattorit aut- tavat tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Tavoitteiden, toimenpiteiden ja indikaattoreiden tunnistaminen toteutettiin VTT:n ja TEM:n tiiviissä yhteistyössä ja sitä on prosessin kuluessa sovitettu yhteen hallinnonalan strategisten tavoitteiden kanssa ja peilattu indikaattoreiden vaikuttavuuspolkutyöhön. 24 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Taulukko 1.  Innovaatiopolitiikan uudistamisen vaikuttavuuspolku. INNOVAATIOPOLITIIKAN UUDISTAMINEN STRATEGISET TAVOITTEET TOIMENPITEET JA INSTRUMENTIT VAIKUTTAVUUDEN VARMISTAMISEKSI VAIKUTTAVUUDEN INDIKAATTORIT Sosiaalinen kestävyys • Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen • Sosiaalisten innovaatioiden edistäminen • Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus • TKI-ohjelmat ja esim. TESIn rahoitus kestäviin hankkeisiin • Yhteiskunnallisten yritysten lukumäärän kehitys • Uudet sosiaaliset innovaatiot • Uudet terveys- ja hyvinvointialan innovaatiot Sosiaalinen / Taloudellinen • Terveys- ja hyvinvointialan innovaatioiden edistäminen • Yritystukien uudistaminen • Terveysalan TKI-kasvustrategia • Innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus KEINO • Innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista (kasvu %) Taloudellinen kestävyys • TKI-tavoite 4 % / BKT • Kestävän kasvun ja talouden tuottavuuden edistäminen • Toimialakohtaisen kasvun ja uudistumisen edistäminen • Elinkeinorakenteen uudistuminen ja monipuolistuminen • Pk-yritysten liiketoiminnan digitalisaatio • Kasvun kärkien tunnistaminen = kasvuportfolio • TKI-tiekartta • Toimialakohtainen elinkeinopolitiikka, esim. strategiat ja palvelukokonaisuudet • Datasta kasvua –yritysohjelma • Ekosysteemien ja kumppanuuksien vahvistaminen • Aineettomien oikeuksien strategian edistäminen • Yritysten TKI-investoinnit • T&K-intensiteetin (T&K/BKT %); kehitys % • Valtion t&k-rahoitus (€); kehitys % • Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä • DESI-indeksi • Patentit Taloudellinen / Ympäristöllinen • Hiilineutraalisuuden edistäminen • Raaka-aineiden kestävä käyttö ja kierto • Vähähiilisen teknologian innovaatioketjujen kehittämien • Innovaatio-ohjelmat ja kv. innovaatioyhteistyön edistäminen puhtaiden ratkaisujen kehittämiseksi • Teollisuuden vähähiilisyystiekartat • Uuden energiateknologian tukiohjelma • Suomi hiilineutraali 2035 Ympäristön kestävyys • Energia- ja ilmastopolitiikan strategisten valintojen edistäminen • Teollisuuden energiatehokkaat ratkaisut • Luonnon monimuotoisuutta säilyttävät ratkaisut • Energia- ja ilmastopolitiikan strategiatyö • TKI-panostukset vihreän siirtymän hankkeisiin Ympäristöllinen / Sosiaalinen 25 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Innovaatiopolitiikan uudistumisen osalta tavoitteet ja toimenpiteet liittyvät suhteelli- sen tasapainoisesti lähes kaikkiin kestävyyden ja niiden rajapinnoilla oleviin ulottuvuuk- siin pois lukien sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden rajapinta. Tavoitteissa ja toimen- piteissä korostuvat toimialojen ja elinkeinorakenteen uudistumista ja monipuolistumista kuvaavat tavoitteet sekä strategiatyö ja laajapohjaisen yhteistyön edistäminen (esim. eko- systeemien ja kumppanuuksien vahvistaminen) ja osallisuuden vahvistaminen uudistumi- sen tukena. Mittareissa painottuvat taloudellisen kestävyyden mittarit, mutta myös sosi- aalista kestävyyttä kuvaavia indikaattoreita on prosessissa tunnistettu. Talouden seuraa- misen mittareissa kuitenkin näkyy perinteinen painotus panosmittareihin, sen sijaan että niiden avulla saataisiin esiin esimerkiksi elinkeinotoiminnan uudistumista ja monipuo- listumista kuvaavaa kehitystä. Elinkeinotoiminnan uudistumisen kuvaamiseksi tarvitaan uudenlaisten vaikutus- ja vaikuttavuusmittareiden kehittämistä. Esimerkiksi elinkeinotoi- minnan uudistamista tai sosiaalisia innovaatioita on haastava kuvata yksinomaan kvanti- tatiivisilla mittareilla. Tämän vuoksi kvantitatiivisen tiedon rinnalla tarvitaan kvalitatiivista (esim. vaikuttavuustarinoita) tiedon tuotantoa. Mittarikehityksen lisäksi työpajaprosessissa tunnistettiin tarve kiinnittää huomiota tavoit- teiden, toimenpiteiden ja mittareiden sosiaaliseen kestävyyteen. Työpajaprosessissa koros- tettiin sosiaalisen kestävyyden kytkeytymistä niin talouden kuin ympäristön kestävyyden edistämiseen. Keskustelussa korostuivat yhtäältä palvelujen ja sosiaalisten innovaatioi- den kehittäminen ja toisaalta toimijoiden laaja-alaisen ja tasavertaisen osallisuuden edis- täminen innovaatioiden ja elinkeinotoiminnan uudistumisen edellytyksenä. Tämän vuoksi kehittämistavoitteena voidaankin pitää uudenlaisten tavoitteiden, toimenpiteiden ja indi- kaattoreiden tunnistamista sosiaalisen kestävyyden osa-alueella. 26 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Taulukko 2.  Toimivien markkinoiden vaikuttavuuspolku. TOIMIVAT MARKKINAT JA KILPAILULLISUUDEN EDISTÄMINEN STRATEGISET TAVOITTEET TOIMENPITEET JA INSTRUMENTIT VAIKUTTAVUUDEN VARMISTAMISEKSI VAIKUTTAVUUDEN INDIKAATTORIT Sosiaalinen kestävyys • Työelämän monimuotoisuuden edistäminen • Työelämän oikeuksien suojaaminen ja turvallisen työympäristön takaaminen • Työelämän monimuotoisuus –ohjelma • ILO-säädösten huomioiminen • Maahan muuttaneiden osallistumis- ja työllisyysaste suhteessa suomalaistaustaisiin Sosiaalinen / Taloudellinen • Harmaan talouden torjuminen • Sähkön siirtohintojen hillitseminen • Energiahuoltovarmuus • Harmaan talouden torjuntaohjelma • Muutokset sähkömarkkinalakiin • Energiahuollon kriisivalmiuden ylläpito • Rikosrekisteriotteiden automatisoitu tarkastaminen. Rikosrekisteriotteen tarkastamista tulevan teknologian tulee olla käytössä. Taloudellinen kestävyys • Yrittäjyyden edistäminen • Kilpailullisuuden edistäminen • Yritysten sääntely-ympäristön kehittäminen • Yritysten investointiedellytysten ja kehittämisrahoituksen vahvistaminen  • Yritystukijärjestelmän uudistaminen tuottavuutta ja digitalisaatiota edistämään • Digitaalisuuden ja datatalouden edistäminen • Vaikuttaminen EU:n kilpailu- ja sisämarkkinapolitiikkaan • Yritysten lukumäärän kasvu • Yritysten kasvu (liikevaihto, työvoima) eri kokoluokissa ja ikäryhmissä • Yritysten TKI-investoinnit • DESI-indeksi Taloudellinen / Ympäristöllinen • Pääomasijoitusmarkkinan ja muun riskirahoituksen kehittyminen kohti vaikuttavuutta ja kestävää kehitystä • Pääomasijoitusmarkkinan kehittäminen kestävän kehityksen kriteerit huomioiden • Suurten energiatukihankkeiden edistäminen • Tesin kohdeyritysten kasvu (työpaikat, lv ja vienti) • Hiilineutraalit sijoituskohteet ja ESG-rating • Suomen sijoittuminen Euroopassa vc-sijoitukset/ BKT • Yksityisen pääoman määrän kehitys markkinoilla Ympäristön kestävyys • Energiajärjestelmien integraation edistäminen • Älyverkkojen säännöstarpeiden toimeenpanon valmistelu • Suomi hiilineutraali 2035 Ympäristöllinen / Sosiaalinen 27 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Toimivien markkinoiden vaikuttavuuspolulla tavoitteet, toimenpiteet ja indikaattorit ovat jakautuneet sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön kestävyyden ulottuvuuksille. Toimi- vien työmarkkinoiden edistymisen kannalta huomiota on kiinnitetty työelämän moni- muotoisuuden edistämiseen, harmaan talouden torjumiseen, innovatiivisten hankintojen edistämiseen ja kestävyyttä edistävien pääomasijoitusten ja riskirahoituksen kehittymi- seen. Seurannan mittarit ovat pääosin linjassa strategisten tavoitteiden kanssa ja ne tuke- vat tavoitteiden toteutumisen ja niiden vaikutusten seurantaa. Harmaan talouden torju- mista koskeva mittari ”rikosrekisteriotteiden automatisoitu tarkastaminen” on tunnistettu osana Hankinta-Suomen strategista työtä 5. 5 Hankinta-Suomi strategia. Liite 2: strategiset vaikuttavuusmittarit. https://julkaisut.val- tioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162418/Liite%202%20strategiset%20vaikuttavuus- mittarit.pdf?sequence=3&isAllowed=y https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162418/Liite%202%20strategiset%20vaikuttavuusmittarit.pdf?sequence=3&isAllowed=y https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162418/Liite%202%20strategiset%20vaikuttavuusmittarit.pdf?sequence=3&isAllowed=y https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162418/Liite%202%20strategiset%20vaikuttavuusmittarit.pdf?sequence=3&isAllowed=y 28 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Taulukko 3.  Työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa tukevan toimintaympäristön luomisen vaikuttavuuspolku. TYÖLLISYYTTÄ JA ELINKEINOTOIMINTAA TUKEVAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN LUOMINEN STRATEGISET TAVOITTEET TOIMENPITEET JA INSTRUMENTIT VAIKUTTAVUUDEN VARMISTAMISEKSI VAIKUTTAVUUDEN INDIKAATTORIT Sosiaalinen kestävyys • Vastuullisen yritystoiminnan edistäminen • Yritysvastuusääntely; ohjaus ja neuvonta yrityksille • Vastuullisuudesta raportoivien yritysten määrän kasvu Sosiaalinen / Taloudellinen • Työllisyysasteen nostaminen; työn kysynnän ja tarjonnan kasvu • Työllistymisen tuloksellinen tukeminen kuntien ja valtion yhteistyöllä • Ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja perheiden maahan jäännin helpottaminen • TE-palvelut 2024 • Työllisyyden kuntakokeilut, • Pohjoismainen työvoimapalvelumalli, • Vaikuttavat työllisyyden lähipalvelut työnhakijoille • Palkkatukiuudistus • TE-digi • Työkanava Oy • Työlupien kokonaisuudistus • Sääntelyn sujuvoittaminen • Työllisyysaste 75 % • Työttömät työnhakijat % (eroteltu: ulkomaalaiset ja nuoret työttömät työnhakijat) • Työnhakijoiden lkm • Virrat 3, 6 ja 12 kk työttömyyteen % • Työnhaun kesto • Työnhaun aktivointiaste palveluittain • Maahan muuttaneiden osallistumis- ja työllisyysaste suhteessa suomalaistaustaisiin Taloudellinen kestävyys • Osaajien maahanmuuton lisääminen ja nopeuttaminen • Yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen • Suomen houkuttelevuuden lisääminen  • Työlupien kokonaisuudistus • Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma • Työperusteisten oleskelulupien määrän kasvu • Erityisasiantuntijoiden ja työntekijöiden oleskelulupien käsittelyajat • Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten palkansaajien ja yrittäjien määrän kasvu. • TF-verkoston palveluita käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten viennin kasvu Taloudellinen / Ympäristöllinen • Hallitusti hiilineutraali talous ja päästötön energiajärjestelmä • Ilmasto- ja energiapoliittinen strategia • Kaivostoimintalainsäädännön uudistus • Teollisuuden päästöjen kehitys • Vähähiili- ja kiertotalousratkaisuja tarjoavan teollisuuden liikevaihdon, työpaikkojen ja viennin kehitys Ympäristön kestävyys • Toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen • Vihreän siirtymän hankkeiden julkisen rahoituksen varmistaminen • Vähähiiliratkaisuihin tehtävät investoinnit Ympäristöllinen / Sosiaalinen • Edistetään oikeudenmukaista siirtymää • Työvoimapalvelut kuten Jatkuvan oppimisen palvelukeskus • Rakennetyöttömien lkm 29 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa tukevan toimintaympäristön luomisen vaikuttavuuspo- lulla painottuvat sosiaalisen ja taloudellisen ja niiden rajapinnassa olevat tavoitteet, toi- menpiteet ja mittarit. Tavoitteet ja toimenpiteet painottavat työllisyyden parantamisen lisäksi työelämän oikeuksien ja turvallisen työympäristön takaamista, osaajien maahan- muuton helpottamista ja ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja heidän perheidensä maahan jäännin helpottamista. Myös työllisyyttä edistävien lähipalvelujen uudistamista koroste- taan, mikä toimenpiteiden osalta näkyy TE-palveluiden kokonaisuudistumista koskevina toimenpiteinä. Mittareita on tunnistettu kattavasti, toisaalta niitä on lukumääräisesti pal- jon. Seurannan mittarit ovat linjassa tavoitteiden kanssa ja tukevat niiden edistymisen seurantaa. Kuten muidenkin painopisteiden osalta, sosiaalista kestävyyttä tulisi tarkastella nykyistä laaja-alaisemmin. Esimerkiksi tämän vaikuttavuuspolun tavoitteena on edistää työelämän oikeuksia ja turvallisuutta laajasti, mutta mittareiden osalta fokuksessa on yksinomaan koulutuksessa olevien nuorten lukumäärän kasvu. Kokonaistavoitteen edistämisen seu- raamiseksi on tärkeä tunnistaa eri osatekijät, ja tunnistaa toimenpiteet ja mittarit siten että niissä otetaan sosiaalinen kestävyys nykyistä laajemmin kehittämisen kohteeksi. 30 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Taulukko 4.  Kaupunkien ja alueiden rooli kasvun ajureina vaikuttavuuspolku. KAUPUNKIEN JA ALUEIDEN ROOLI KASVUN AJUREINA STRAGISET TAVOITTEET TOIMENPITEET JA INSTRUMENTIT VAIKUTTAVUUDEN VARMISTAMISEKSI VAIKUTTAVUUDEN INDIKAATTORIT Sosiaalinen kestävyys • Tukea asukkaiden työllisyyttä, osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta • Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja työllisyyden parantaminen • Maahanmuutto ja kotoutumispolitiikan yhteensovittaminen alue- ja kaupunkipolitiikan kanssa Sosiaalinen / Taloudellinen • Alueellisen yhdenvertaisuuden edistäminen • Työ- ja elinkeinopolitiikan yhteensovittaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen eri alueilla • TE-palvelujen uudistaminen • Alueelliset yrityspalvelut  BF:n Finnveran ja TE- toimistojen toimintaan • ALKE-lain uudistaminen • Kansallisen kaupunkistrategian toimeenpano • Seutukaupunkiohjelman toimeenpano • Alueen BKT/as. • Liikevaihdon kehitys päätoimialoilla (maakunta) • Työllisyys- ja työttömyysaste (maakunta/ kaupunkiseutu) • Avoimet työpaikat ja rekrytointiongelmia kokeneet toimipaikat alueittain • Työttömyysaste alueittain eriteltynä ikäryhmittäin, koulutustasoittain ja ulkomaalaisille Taloudellinen kestävyys • Kasvua tukevan elinkeinorakenteen, alueiden älykkään erikoistumisen ja taloudellisen tasapainon vahvistaminen • Valtion ja yliopistokaupunkien välisten ekosysteemisopimusten edistäminen • Euroopan aluekehitysrahaston TKI-toimenpiteet • Panostukset (kasvu %) ekosysteemien vahvistamiseen sekä kokeilu- ja kehitysalustoihin • T&K-toiminnan menot (maakunta/kaupunkiseutu) • Yritysten tuottavuus, • Tietointensiivisten yritysten osuus • Kasvuyritysten määrä suhteessa yrityskantaan Taloudellinen / Ympäristöllinen • Vahvistetaan kaupunkien edellytyksiä tarjota asukkaille ja yhteisöille paras mahdollinen elin- ja toimintaympäristö. • Tuetaan seutukaupunkien elinvoimaa ja menestystä osana suomalaista kaupunkipolitiikkaa. • Tuetaan Euroopan ja jäsenmaiden siirtymää vihreämmäksi, terveellisemmäksi, osallistavammaksi ja muutoskestävämmäksi. • Kansallisen kaupunkistrategian toimeenpano; • Seutukaupunkiohjelman toimeenpano; • EU:n Horisontti-ohjelman missio Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit • Kaupunkien - valtio -kumppanuuksien laatuarviointi • EU:n Missio tavoite: 100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia vuoteen 2030 mennessä – Suomen osuus muutama. Ympäristön kestävyys • Vähähiilisyyden edistäminen kaupungeissa ja alueilla • Kivihiilestä luopuvien tukiohjelma • Hiilidioksidipäästöt / asukas (maakunta/ kaupunkiseutu) Ympäristöllinen / Sosiaalinen 31 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Kaupunkien ja alueiden roolissa kasvun ajureina vaikuttavuuspolulla tavoitteissa, toimen- piteissä ja mittareissa painottuu talouden kestävyyden näkökulma sekä sen rajapinta sosi- aaliseen ja ympäristön kestävyyteen. Tavoitteissa korostuvat alueellisen yhdenvertaisuu- den edistäminen, parhaan mahdollisen toimintaympäristön tarjoaminen asukkaille ja yhteisöille sekä seutukaupunkien elinvoimaisuuden edistäminen ja niiden vihreän siir- tymän ja muutoskestävyyden tukeminen. Toimenpiteet painottavat yhtäältä työ- ja elin- keinopolitiikan sovittamista alueiden kanssa, kaupunkistrategioiden toimeenpanoa, eko- systeemisopimusten edistämistä ja laajaa TE-palveluiden uudistamista työllisyyden ja elin- voimaisuuden edistämisen tukena. Mittarit keskeisten tavoitteiden osalta ovat linjassa ja tukevat seurantaa vaikutusten osalta. Talouden ja sosiaalisen ulottuvuuden rajapinnassa on paljon tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita, jotka liittyvät alueiden yhdenvertaisuuden edistämiseen tai niiden elinvoimai- suuden edistämiseen laajasti. Kaupunkien ja alueiden elinvoiman vahvistaminen tapahtuu laajapohjaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. ekosysteemisopimukset). Tämä edellyttää vahvaa dialogisuutta toimijoiden kesken ja sitä tukevia uudenlaisia toimintata- poja ja uudenlaisten yhteistyömuotojen kehittämistä. Uudenlaiset osallisuutta ja dialogi- suutta koskevat toimintamallit ovat sosiaalisen kestävyyden keskiössä, ja siksi myös vuo- ropuhelua ja osallisuutta edistäviä tavoitteita ja toimenpiteitä tulisi nostaa keskiöön myös tässä vaikuttavuuspolussa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia ekosysteemi ja MAL-sopi- muksiin sisällytettäviä yhteistyötapoja ja muita toimenpiteitä, joilla tuetaan eri toimijoiden vuoropuhelun vahvistamista kaupunkien ja alueiden kehittämisessä. 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Taulukko 5.  Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vaikuttavuuspolku. ILMASTONEUTRAALIIN TALOUTEEN SIIRTYMINEN STRATEGISET TAVOITTEET TOIMENPITEET JA INSTRUMENTIT VAIKUTTAVUUDEN VARMISTAMISEKSI VAIKUTTAVUUDEN INDIKAATTORIT Sosiaalinen kestävyys • Oikeudenmukaisen siirtymän edistäminen • Työvoimapalvelut kuten Jatkuvan oppimisen palvelukeskus • Rakennetyöttömien lkm Sosiaalinen / Taloudellinen • Toimivien energiamarkkinoiden edistäminen • EU:n sähkömarkkinasäännösten toimeenpano Taloudellinen kestävyys • Suomi hiilineutraali 2035 • Energian saannin toimitusvarmuuden paraneminen  • Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Taloudellinen / Ympäristöllinen • Kestävän teollisuuden edistäminen • Uusiutuvan energian edistäminen • Liikenteen biopolttoaineiden edistäminen • Energiatuki uusiutuviin energialähteisiin • Älyverkkojen kehittäminen • Ydinlaitosten luvitus • Akkustrategian toimeenpano • Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta 51 % (2030) • Liikenteen päästöjen puolittaminen (2030) sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti Ympäristön kestävyys • Kiertotalouden edistäminen • Uusiutuvan energian edistäminen • Toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen • Kiertotalouden edistämisohjelma ja investointituki • Uusiutuvan energian direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpano • Resurssien tuottavuus on kaksinkertaistunut vuoden 2015 tasoon verrattuna.​ • Materiaalien kiertotalousaste on kaksinkertaistunut nykytasosta vuoteen 2035 mennessä • Energian käytön muutos kohti hiilineutraalisuutta Ympäristöllinen / Sosiaalinen 33 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vaikuttavuuspolulla keskiössä ovat tavoitteet ja toimenpiteet, jotka liittyvät talouteen ja ympäristön kestävyyteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden rajapintaan. Tavoitteina korostuvat energian saannin toiminta- varmuus, kestävän teollisuuden, uudistuvan energian ja kiertotalouden ratkaisujen edis- täminen. Mittareissa painotetaan ympäristön kestävyyttä sekä muutoksia, jotka tapahtu- vat ympäristön ja talouden kestävyyden rajapinnassa. Tässä tarkastelussa erityinen huo- mio kiinnittyy siihen, ettei sosiaalisen kestävyyden tavoitteita tai instrumentteja ole ollut tunnistettavissa. Työn tuloksena TEM:n pitkän aikavälin painopisteitä on tarkastelu myös toisiinsa vertail- len. Painopisteet on ristiintaulukoitu kestävyystavoitteiden kanssa kattavamman kokonais- kuvan saavuttamiseksi kestävää kehitystä tukevista tavoitteista, politiikkainstrumenteista ja indikaattoreista. Strategisia tavoitteita, toimenpiteitä ja instrumentteja sekä indikaatto- reita tarkastellaan kutakin erikseen edellä kuvatuissa ristiintaulukoineissa, joiden tarkem- mat kuvaukset löytyvät liitteistä. Ristiintaulukoitaessa strategisia tavoitteita suhteessa pit- kän aikajänteen tavoitteisiin ja kokonaiskestävyyttä kuvaaviin tavoitteisiin asettuvat tavoit- teet suhteellisen tasapainoisesti eri ulottuvuuksille. Taulukoista kuitenkin ilmenee, kuinka erityisesti ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen -painopiste painottaa talouden kestä- vyyttä ja sen rajapintoja ympäristön ja sosiaaliseen kestävyyteen suhteessa muihin kestä- vän kehityksen tavoitteisiin. 34 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 4 Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset Tässä raportissa kuvatun TEM:n kestävän kehityksen strategiaprosessin tuen lähtökohtana on ollut, että kestävä kehitys on jo olennainen ja toimiva osa TEM:n politiikkatoimia. Tar- kastelun tuloksena voidaankin todeta, että TEM:n strategia ja politiikkatoimet toteuttavat sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä sekä YK:n kestävän kehityk- sen tavoitteita. Nämä politiikkatoimet näkyvät TEM:n pitkän aikavälin painopisteiden luo- taamina polkuina: Innovaatiopolitiikan uudistaminen, Toimivat markkinat ja kilpailullisuu- den edistäminen, Työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa tukevan toimintaympäristön luomi- nen, Kaupunkien ja alueiden rooli kasvun ajureina, ja Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymi- nen. Vedämme seuraavassa yhteen hankkeen havainnot ja esitämme lopuksi joitakin suo- situksia pohdittavaksi politiikkatoimien kehittämisen yhteydessä. 4.1 Kirjallisuus ja kansainvälinen vertailu (kts. tarkemmin liite) Kirjallisuus viittaa siihen, että SDG-tavoitteiden implementointi julkisen sektorin organi- saatiossa olisi hyvä aloittaa luomalla kestävyysstrategia ja/tai implementoimalla tavoit- teet osaksi kestävyysstrategiaa. Esimerkiksi tavoitteiden priorisointi on hyvä ensiaskel pro- sessissa, sillä se mahdollistaa keskittymisen rajatumpaan määrään tavoitteita. Tämä antaa organisaatioille tilaisuuden kohdistaa käytettävissä olevia resursseja tehokkaammin ja tekee prosessista helpommin hallittavan. Organisaatioiden ja toimijoiden on myös tärkeä tunnistaa, että yhden tavoitteen edistä- minen vaikuttaa usein systeemisesti myös muiden tavoitteiden edistämiseen. Poikkisekto- raalinen yhteistyö on siten tärkeä osa SDG-tavoitteiden implementointia ja vaatimus, joka korostuu SDG-tavoitteiden systeemisestä luonteesta johtuen. Useiden toimijoiden koke- mukset ovat viitanneet siihen, että vaikka poikkisektoraalinen yhteistyö voi olla haastavaa toteuttaa ja vaatia odotettua enemmän resursseja rakenteellisten ongelmien ja siiloutumi- sen takia, se on silti hyvin keskeinen osa prosessia, josta ei tulisi luopua toteuttamiseen liit- tyvien haasteiden takia. 35 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Kansainvälisessä kokemusten tarkastelussa Britannian ja Ruotsin maakohtaisissa vertai- luissa ei tullut esiin konkreettisia ohjeistuksia SDG-prosesseihin. Sen sijaan Australiassa on toteutettu kiinnostava hallinnon läpinäkyvyyttä ja osallistamista lisäävä valtion ylläpitämä sivusto, joka tarjoaa kansalaisille, sidosryhmille ja viranomaisille helposti saavutettavan ja ymmärrettävän tavan seurata eri valtiollisten toimijoiden työtä SDG-tavoitteiden parissa, tarkastella työtä spesifien indikaattoreiden valossa sekä tunnistaa toimijat, jotka ovat vas- tuussa tavoitekohtaisesta työstä. Kirjallisuudessa esitettyjen kokemusten perusteella tärkeimmät seikat onnistumiselle ovat kaikkien organisaation yksiköiden osallistaminen prosessiin sekä Agenda 2030:n ja SDG-tavoitteiden liittäminen osaksi jo paikallistasolla tehtävää työtä. Myös poliittisen tuen tärkeys, erityisesti paikallistasolla, mainittiin tärkeänä tekijänä. SDG-tavoitteiden imple- mentointiin ja raportointiin on olemassa useita ohjeistuksia. Tavoitteena ohjeistuksilla on implementoida SDG:t osaksi olemassa olevaa raportointi- ja liiketoimintamallia. Raportoin- tikehykset sisältävät useimmiten kolme pääaskelta sekä useita ala-askelia, joiden kautta tavoitteet voidaan implementoida. Mallien esittämät pääaskeleet ovat (1) priorisointi, (2) mittaus ja analysointi, (3) raportointi, integrointi ja muutoksen implementointi. 4.2 Työpajat ja vaikuttavuuspolut Kestävän kehityksen strategiaprosessin yhteydessä kaikista painopisteistä keskusteltiin temaattisissa työpajoissa, joita olivat Kaupungistuminen ja osallisuus, Vastuullinen liiketoi- minta, Innovaatiot ja kasvu, sekä Ilmastopolitiikka. Lopuksi tarkasteltiin vaikuttavuutta eril- lisessä vaikuttavuustyöpajassa. YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat osaltaan kestävän kehityksen strategiaa TEM:ssa suuntaavia tavoitteita. Näistä TEM:n näkökulmasta merkityksellisimmiksi on TEM:n SDG-valintaprosessissa6 valittu: numero 7 ”Edullista ja puhdasta energiaa”, numero 8 ”Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua”, numero 9 ”Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja inf- rastruktuureja” sekä numero 13 ”Ilmastotekoja”. TEM:n kestävän kehityksen strategisessa linjassa korostuvat täten energia- ja ilmastoasioiden, innovaatioiden sekä ihmisarvoisen työn ja talouskasvun edistäminen. Näiden tavoitteiden politiikkatoimet on puolestaan tunnistettu kunkin painopistealueen vaikuttavuuspoluissa. 6 Valintaprosessi liittyi Valtionkonttorin pyyntöön selvittää valtionhallinnon kannalta mer- kityksellisiä SDG:itä (https://www.valtiokonttori.fi/uutinen/kestavan-kehityksen-tavoit- teet-vastuullisuusraportoinnin-ytimessa/). SDG-valinnat liittyvät vastuullisuusraportointiin. Valtionkonttorin pyyntöön liittyvät SDG-valinnat käsiteltiin myös tässä Kestävän kehityksen strategiaprosessin tukiprojektissa 3.5. pidetyssä työpajassa (kts. kuva 4) https://www.valtiokonttori.fi/uutinen/kestavan-kehityksen-tavoitteet-vastuullisuusraportoinnin-ytimessa/ https://www.valtiokonttori.fi/uutinen/kestavan-kehityksen-tavoitteet-vastuullisuusraportoinnin-ytimessa/ 36 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Konkreettisina esimerkkeinä politiikkatoimista innovaatiopolitiikan uudistamisen vaikut- tavuuspolussa ovat muun muassa hiilineutraalisuuden edistäminen ja toimialakohtai- sen kasvun edistäminen. Toimivien markkinoiden polussa tärkeitä ovat muun muassa työ- elämän monimuotoisuuden edistäminen ja harmaan talouden torjunta sekä yrittäjyyden edistäminen. Työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa pyritään tukemaan työelämän oikeuksien suojaamisella, työllisyysasteen nostamisella sekä maahanmuuttajien työllistymisen edis- tämisellä. Lisäksi kaupunkien yhteydessä korostuu muun muassa alueellisen yhdenvertai- suuden edistäminen. Ilmastoneutraaliuden painopisteen yhteydessä huomioidaan hiili- neutraalisuustavoitteiden lisäksi energian saannin toimitusvarmuuden paraneminen. Seuraava kuva 5 vetää yhteen SDG-tavoitteet, kokonaiskestävyteen liittyvät tavoitteet ja nostaa esimerkkejä osana työskentelyä priorisoiduista TEM:n painopisteistä suhteessa kes- tävyyden eri tavoitteisiin. Kuvassa on esitetty TEM:n toiminnan kannalta myös muita kes- keisiä SDG:itä, ei vain kaikkein merkityksellisimmiksi valitut SDG:t 7, 8, 9 ja 13. TEM:n Kestä- vän kehityksen strategian kannalta näiden neljän lisäksi myös SDG:t 10, 11 ja 17 ovat täh- dellisiä (oranssilla lihavoidut SDG:t kuvassa 5). 37 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Kuva 5.  Tässä strategian tuen prosessin perusteella TEM:n toiminnassa painottuvat SDG:t (oranssilla lihavoidut SDG:t) ja kestävän kehityksen elementit. e.g. Toimialakohtaisen kasvun ja uudistumisen edistäminen, Harmaan talouden torjuminen, työllisyysasteen nostaminen, työllisyden lähipalvelut, alueellinen yhdenvertaisuus esim. Energiatehokkuus, uusiutuvat luonnonvarat, vihreät teknologiat, hiilineutraalisuus, elinkaaren hallinta, Euroopan ja jäsenmaiden siirtymän tukeminen vihreämmäksi, tervelliseksi, osallistavaksi ja muutoskestäväksi SDG 1: Ei köyhyyttä SDG 2: Ei nälkää SDG 3: Terveyttä ja hyvinvointia SDG 4: Hyvä koulutus SDG 5: Sukupuolten tasa- arvo SDG 10: Eriarvoisuuden vähentäminen SDG 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto SDG 6: Puhdas vesi ja sanitaatio SDG 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt SDG 13: Ilmastotekoja SDG 14: Vedenalainen elämä SDG 15: Maanpäällinen elämä SDG 7: Edullista ja puhdasta energiaa Taloudellinen kestävyys Ympäristön kestävyys Sosiaalinen kestävyys KESTÄVÄ KASVU SDG 12: Vastuullista kuluttamista SDG 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua SDG 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureita SDG 17: Yhteistyö ja kumppanuus esim. Kestävä kasvun ja talouden tuottavuuden edistäminen, elinkeinorakenteen monipuolistuminen, yrittäjyyden edistäminen, yritysten sääntely-ympäristön kehittäminen, yritysten viennin kansainvälistyminen esim. Energia ja ilmastopilitiikan strategiset tavoitteet, energiajärjestelmien integraatio, vähähiilisyyden edistminen kaupungeissa ja alueilla esim. Yhteiskunnallinen yrittäjyys, sosiaaliset innovaatiot, työelämän monimuotoisuus, maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllisyys 38 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 4.2.1 Työpajoista nousseet painotukset Tiivistäen työpajoissa esiin nousseita huomioita, TEM:n tulisi vahvistaa rooliaan politiikan suunnannäyttäjänä sekä kokoavana voimana kaupunkien kehittämisen tukena. Kaupunki- kehittämisessä tulisi erityisesti vahvistaa energia- ja työllisyyspolitiikkaa. Energiapolitiikan alueella tärkeimpiä instrumentteja ovat: uusiutuvan energian käytön lisääminen ja säh- köistymisen edistäminen, akkustrategia ja teollisuuden hiilineutraaliustiekartat. Työllisyys- politiikan alueella keskeistä on työvoimapalveluiden siirto kunnille ja kuntien roolin lisää- minen työpolitiikassa. Lisäksi merkityksellistä on syrjäytymisen ehkäiseminen, mukaan lukien maahanmuuttajien työllisyyden ja yritystoiminnan tukeminen. Kaikkien tavoitteiden ja instrumenttien koettiin vahvistavan kaupunkien roolia elinvoiman edistämisessä. TEM:n rooli koettiin myös keskeiseksi verkostomaisen ja yhteiskehittämisen toimintatapojen vauhdittamisessa ja kaupunkien ja yritysten yhteistyön vahvistamisessa. Keskeisenä instrumenttina yritysten, kaupunkien ja tutkimustoimijoiden yhteiskehittämi- sen arvonluonnin tukena ovat ekosysteemisopimukset. Verkostomaisessa toimintaympä- ristössä kumppanuuksia voidaan tiivistää myös globaalien toimijoiden kanssa. Kaupun- kien elinvoiman kehittämisessä merkityksellistä TEM:n kannalta on, että TEM:stä tulee huo- mattava ”kuntaministeriö”, kun vuonna 2024 TE-palvelut siirtyvät kunnille. Vastuullisella yritystoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, jossa yritys huomioi toiminnas- saan kestävän kehityksen kolme pilaria: taloudellisen, yhteiskunnallisen ja ekologisen vas- tuun. Vastuullinen yritystoiminta pitää sisällään myös merkityksellisen ja ihmisarvoisen työn. Vastuullisella sijoittamisella puolestaan tavoitellaan mitattavaa positiivista vaikut- tavuutta ESG-ulottuvuuksiin. Myös hallinto voi näyttää esimerkkiä toimimalla itse muun muassa hankinnoissaan vastuullisesti. Selkeitä esteitä vastuulliselle yritystoiminnalle ovat erityisesti pk-yrityksissä tieto- ja rahapula. Tuoreena ideana nostettiin esiin suurten edellä- kävijäyritysten ja pk-yritysten välinen yhteistyö yritysvastuun toteuttamisessa. Valtiosidon- naisen rahoituksen kytkeminen suoraan vastuulliseen toimintaan olisi tehokas kannustin ja viesti vastuullisuuden merkityksestä. Valtion olisi mahdollista osoittaa ja viestiä vastuul- lisen yritystoiminnan merkityksestä vahvemmin myös omistajaohjauksessaan. Lisäksi vas- tuullisessa yritystoiminnassa keskeisiä näkökulmia ovat reilut työmarkkinat osana kestävää liiketoimintaa ja työmarkkinoiden uudistustarpeita. Työelämän inklusiivisuus sekä työn tekemisen monimuotoisuus ovat keskeisiä näkökulmia työmarkkinoiden uudistamisessa. Reilujen ja inklusiivisten työmarkkinoiden ja vastuullisuuden sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä vastuullisessa yritystoiminnassa tulisikin korostaa. Erityisesti huomiota tulisi kohdentaa pk-yritysten vastuullisuuden kehittämiseen ja viestintään. Innovaatioiden ja kestävän kasvun taustalla on uudistava innovaatiopolitiikka, jonka tueksi tarvitaan uudenlaisia kasvua ja hyvinvointia kuvaavia mittareita: hyvinvointia ja kes- tävyyttä korostavaa kasvua ei tulisi mitata BKT:lla vaan jatkuva kasvu tulisi tätä ennem- min osoittaa hyvinvoinnin kasvun kautta. Työpajan eräs keskeinen havainto oli, että koska 39 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 yhteiskuntaa ja taloutta kehitetään ihmisten ja heidän hyvinvointinsa turvaamiseksi, tulisi myös hyvinvoinnin ja kasvun mittareissa korostua ihmisten hyvinvointi, jota voidaan kuvata esimerkiksi palvelujen saatavuudella ja tasavertaisella saavutettavuudella, asiakas- tyytyväisyydellä ja työelämässä esimerkiksi työhyvinvoinnin edistymisellä. Tärkeätä on kui- tenkin mahdollistaa yrityssektorin toimintaympäristö siten että innovaatiotyö ei kaadu sääntelyyn: kokeileminen, kehitystyö ja sitä tukeva vaikutusten arviointi on tärkeää. Kan- sainvälisten kaupallisten onnistumisten varmistamiseksi tarvitaan kotimaisia referenssejä. Kansainvälisellä kentällä maakuvatyö nähtiin keinoksi edistää suomalaisten kestävän kehi- tyksen innovaatioiden kaupallista menestystä. Suomen brändi koettiin kuitenkin hyväksi, mikä houkuttelee kansainvälisiä toimijoita kehittämään toimintaansa Suomessa. Lisäksi erityisesti ratkaisut globaaleihin haasteisiin sekä talouskasvu innovaatioiden avulla ovat keskeisiä hyvinvoinnin lähteitä. Ilmastopolitiikassa Suomen tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraali (l. hiilineutraali) yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä ja siirtymä tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti kes- tävällä tavalla. Teknologian näkökulmasta hiilineutraalius olisi jo saavutettavissa, mutta taloudellinen näkökulma hidastaa etenemistä ja rahoitus on merkittävä ”pullonkaula” investointien kokoluokan ollessa suuri. Ilmastoneutraalin yhteiskunnan ratkaisut vastaavat globaaliin haasteeseen, joten Suomessa kehitettävät ratkaisut ovat kysyttyjä myös vienti- mielessä. TEM voisi tukea ja kehittää ilmastoystävällistä vientiä niin, että vientitakuun tai rahoituksen hinta olisi suhteessa alempi, jos vientikaupasta syntyy aitoa ilmastohyötyä kohdemaassa. Lisäksi tulisi etsiä keinoja, joiden avulla Suomi tukisi esimerkiksi köyhissä maissa tehtyjä puhtaita energiainvestointeja, mikäli maan omilla panoksilla näitä ei olisi mahdollista toteuttaa. Hiilineutraalin Suomen saavuttamisessa on tärkeää nähdä kokonai- suus. Panostamalla entistä määrätietoisemmin eri hallinnonalojen yhteistyöhön, ja tuke- malla johdonmukaisella ilmastopoliittisella kokonaisuudella myös liiketoiminnan kehittä- mistä, päästään haluttuun lopputulokseen. Hiilineutraalisuuden ohella kestävä kehitys on syytä nähdä kokonaisuutena, jossa keskeisiä muutostekijöitä ovat työmarkkinat, ilmasto ja hiilineutraalius, elinkeinopolitiikka, digita- lisaatio, yleinen suhdannetilanne, vienti, investoinnit ja tuottavuus sekä nyttemmin myös Covid 19. Toimintaympäristöön liittyviä muutoshaasteita tulisi seurata myös Suomen rajo- jen ulkopuolella. Lisäksi sosiaalisen kehityksen merkitys TEM:n tavoitteissa tulisi huomi- oida aiempaa selkeämmin ja kiinnittää huomiota sosiaalisten vaikutusten ja innovaatiopo- litiikan välineiden yhtymäkohtiin. 4.3 Teknologian rooli vihreässä siirtymässä Erillisenä kysymyksenä tarkastellaan seuraavassa lyhyesti teknologian ja innovaa- tioiden roolia (esimerkkejä keskeisistä teknologioista ks. liite). Kunnianhimoisten 40 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 ilmastotavoitteiden ja muiden ympäristön hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden toteutta- minen vaatii laaja-alaista innovaatiotoimintaa ja teknologioiden hyödyntämistä. Esimer- kiksi ilmastoneutraalius olisi mahdollista saavuttaa jo olemassa olevilla teknologioilla, mikäli kustannustehokkuuteen ja lainsäädäntöön liittyvät esteet kyettäisiin ylittämään. Lainsäädäntö toteutuu usein teknologisen kehityksen jäljessä hidastaen teknologian kau- pallistumista. Tämä on nähtävissä esimerkiksi älykkäiden sähköverkkojen ja uusien ruo- kakonseptien markkinoiden vahvistumisessa. Uuden teknologian käytön esteenä ei ole teknologinen kehitys sinänsä, vaan haasteet liittyvät teknologioiden laajamittaiseen käyttöönottoon. Teollisten tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren viisas suunnittelu sekä tehokkaat, päästöttömät ja jätteettömät teknologiat ovat avainasemassa kestävän kehityksen mukai- sissa toimissa7. Teollisuuden kehittämisen teknologioissa määräävänä suuntana on tällä hetkellä teollisen toiminnan tuottavuuden parantaminen digitalisaation avulla. Kehitet- täviä keskeisiä teknologioita ovat: tekoäly, digitaalinen kaksonen, lisätty ja virtuaalinen todellisuus, prosessiautomaatio ja robotiikka, 3D-tulostus sekä puettava teknologia. Sellu- pohjaisen tekstiilituotannon ohella kestävä tekstiiliteollisuus saanee mahdollisuuksia tule- vaisuudessa myös kierrätyskuiduista. Muoviteollisuudessa siirtyminen fossiilivapaaseen muovin tuotantoon vaatii suurimmaksi osaksi kiertotaloutta kierrätetyn muovin uudelleen käytön muodossa, mutta myös uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämistä. Biotuoteteh- das on puolestaan alusta, joka tuottaa puusta sellun lisäksi energiaa, mäntyöljyä, tärpättiä, ligniiniä, lannoitteita, biokaasua, liikennepolttoaineita, glaubersuolaa, sakkoja ja tuhkaa. Selluloosa on niin ikään tulevaisuuden supermateriaali, jonka avulla voimme korvata fos- siilisia raaka-aineita ja luoda täysin uusia kestäviä tuotteitta. Merkittävä kysymys on myös raaka-aineiden riittävyys. Teknologiateollisuuden eri sekto- rit, rakennussektori, liikenne sekä lisääntyvä sähköistyminen, digitalisaatio ja uusiutuvan energian laitteistot tarvitsevat runsaasti mineraalipohjaisia raaka-aineita. Esimerkiksi tuu- livoima, sähköistyminen ja akkuteknologia ovat riippuvaisia kriittisistä kaivosteollisuuden raaka-aineista kuten antimoni, beryllium, koboltti, germanium, indium, platinaryhmän metallit (PGM), grafiitit, harvinaiset maametallit (REE), piimetalli ja volframi. Jotta kriittisten metallien saatavuus olisi turvattu, tulisi panostaa erilaisin toimin raaka-aineiden riittävyy- teen. Tällaisia toimia voisivat olla kriittisten raaka-aineiden korvaaminen yleisesti saatavilla olevilla materiaaleilla, käyttökierron pidentäminen ja käytön tehostaminen sekä metallien kierrätysasteen nostaminen. 7 Lausunto Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnalle 16.4.2020, Asia: E 61/2019 vp Valtio- neuvoston selvitys: EU:n komission tiedonanto vihreän kehityksen ohjelmasta (Green deal) 11.12.2019, Aihe: Teknologian rooli Euroopan vihreän siirtymän toteutuksessa. Teollisuuden tulevaisuus, haastateltu (Nina Wessberg) asiantuntijoina VTT:ltä: Marko Jurmu, Ali Harlin, Päivi Kivikytö-Reponen ja Ilkka Hannula 41 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Aikamme suuriin haasteisiin, ilmastonmuutokseen ja resurssiniukkuuteen, tarjoaa ratkai- suja myös avaruusteknologia. Esimerkiksi Kuva Space oy auttaa käyttämään vettä ja lan- noitteita optimaalisesti maataloudessa, suomalaissaksalaisen CollectiveCrunchin ratkai- sut tehostavat luonnonvarojen käyttöä, parantavat laajojen metsäalueiden hoitoa ja varas- toivat hiilidioksidia metsänkasvatuksen keinoin, ja ICEYE monitoroi ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulvia sekä auttaa palveluillaan minimoimaan tulvien vaikutusta ihmisiin ja infraan.8 Usein teknologia, jota käytetään ensimmäistä kertaa avaruudessa, löytää tiensä myös muihin sovelluksiin ja tuotteisiin.9 Esimerkiksi teknologioita, jotka kehitettiin alun perin maailmankaikkeuden alun ja kehittymisen tutkimiseen, on nyt käytössä 5G-televies- tintäjärjestelmissä. Millimetriaaltoja käytetään muun muassa näkövammaisille tarkoite- tuissa tutkalaitteissa. Avaruusteknologialla voi siis olla myös sosiaalista vaikuttavuutta. 4.4 Suositukset TEM:n tavoitteissa ja toimenpiteissä korostuvat isojen kestävyyttä edistävien haasteiden ratkaiseminen ja sen edellyttämien strategisten ja rakenteellisten uudistusten edistämi- nen. Konkreettisesti tämä näkyy toimialojen ja elinkeinorakenteen uudistumista ja moni- puolistumista kuvaavina tavoitteina sekä muun muassa laajapohjaisen yhteistyön edis- tämisenä (esim. ekosysteemien ja kumppanuuksien vahvistaminen) kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi kaupunkien ja alueiden roolin vahvistaminen haasteiden rat- kaisemisessa painottaa alueellisen yhdenvertaisuuden edistämistä, parhaan mahdollisen toimintaympäristön tarjoamista asukkaille ja yhteisöille, sekä seutukaupunkien elinvoi- maisuuden edistämistä ja niiden vihreän siirtymän ja muutoskestävyyden tukemista. Näitä edistävissä toimenpiteissä korostuvat työ- ja elinkeinopolitiikan sovittaminen alueiden kanssa, kaupunkistrategioiden toimeenpano, ekosysteemisopimusten edistäminen ja laaja TE-palveluiden uudistaminen työllisyyden ja elinvoimaisuuden edistämisen tukena. Seurannassa heijastuu perinteinen painotus panos-tuotos -mittareihin vaikutusten ja vai- kuttavuuden sijaan. Mittarikehitystä tulisi edelleen kohdentaa vaikutuksia ja vaikutta- vuutta kuvaaviin mittareihin. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia mittareita kuvaamaan sosiaa- lista kestävyyttä. Vaikuttavuutta ei voida kuvata myöskään yksinomaan kvantitatiivisilla mittareilla, jonka vuoksi kvantitatiivisen tiedon rinnalla tarvitaan kvalitatiivista ymmär- rystä ja kuvausta vaikutusten moniulotteisuuden ja siihen vaikuttavien mekanismien ymmärtämiseksi. 8 https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2021/suomessa-luo- daan-kestavan-kehityksen-ratkaisuja-avaruusteknologian-avulla-avaruudesta-avaimet-il- mastomuutoksen-torjuntaan 9 https://www.vttresearch.com/fi/aiheet/avaruusteknologia https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2021/suomessa-luodaan-kestavan-kehityksen-ratkaisuja-avaruusteknologian-avulla-avaruudesta-avaimet-ilmastomuutoksen-torjuntaan https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2021/suomessa-luodaan-kestavan-kehityksen-ratkaisuja-avaruusteknologian-avulla-avaruudesta-avaimet-ilmastomuutoksen-torjuntaan https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2021/suomessa-luodaan-kestavan-kehityksen-ratkaisuja-avaruusteknologian-avulla-avaruudesta-avaimet-ilmastomuutoksen-torjuntaan https://www.vttresearch.com/fi/aiheet/avaruusteknologia 42 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:44 Laaja vaikuttavuusmatriisi auttaa kokonaisuuden (erilaisten kestävyyteen liittyvien tavoit- teiden ja politiikkojen) näkyväksi tekemisessä toiminnan eri tasoilla. Samoin se ilmentää tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden systeemistä linkittymistä toisiinsa. Tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita on kuitenkin huomattava määrä. Ne ovat myös usein erilaisia abstraktiotasoltaan tai konkretialtaan. Tämän vuoksi strategisten tavoitteiden, toimenpi- teiden ja niiden seurannan mittareiden osalta työtä painotusten ja valintojen tekemiseksi tulee jatkaa. Painotukset tulisi tehdä osana ministeriön strategista johtamista, kuitenkin siten että prosessiin osallistetaan laajasti virkamiehiä ja keskeisten sidosryhmien edustajia. Toisaalta ei ole myöskään selvää mikä on eri tavoitteiden ja toimenpiteiden keskinäinen suhde; erilaisten tavoitteiden välillä voi olla myös jännitteitä. On tärkeä tiedostaa ja kes- kustella avoimesti jännitteiden ja ristiriitaisuuksien olemassaolosta. Esimerkiksi jatkuvan taloudellisen kasvun korostaminen ja sen suhteutuminen sosiaaliseen ja ympäristön kestä- vyyteen ei ole ristiriidatonta, jonka vuoksi arvovalinnoista, mukaan lukien innovaatioiden taloutta uusintavista vaikutuksista ja kasvuajatteluun liittyvistä kriittisistä näkemyksistä, on tärkeä käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua. Strategiaprosessin tuen yhteydessä tunnistettiin myös sosiaalisten vaikutusten merkitys taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalla. Merkityksellinen työ ja toimivat työmark- kinat edistävät tuottavuuden ohella hyvinvointia laajemminkin yhteiskunnassa. Nykyi- sissä tavoitteissa kestävän kehityksen mukaisuutta edistävät työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen ohella myös työperäisen maahanmuuton edistäminen sekä alueellisen yhdenvertaisuuden edistäminen. Sosiaalinen kestävyys ja sitä edistävät toimenpiteet luo- vat edellytyksiä taloudelliselle kestävyydelle. Prosessissa tunnistettiinkin tarve selkeyttää tavoitteita sekä suunnata toimenpiteitä ja niiden seurantaa tukevia indikaattoreita sosiaa- liseen kestävyyteen. TEM:n kestävyyttä edistävien tavoitteiden ja ratkaisujen tulisi myös korostaa toimijoiden laaja-alaista osallistamista ja kuulemista. Vahva viesti prosessin aikana oli eri toimijoita osallistavien toimintatapojen ja -menetelmien vahvistaminen siten, että eri toimijoiden ääni kuuluu aiempaa selkeämmin tavoitteiden asettamisessa. Kestävyyttä edistävien valin- tojen ja painopisteiden tunnistamisen tulisikin tapahtua aktiivisessa vuoropuhelussa eri toimijoiden kanssa. Tämän vuoksi on tärkeä kiinnittää huomiota politiikkaprosessien läpi- näkyvyyteen ja osallisuuteen. Keskustelu erilaisten arvojen ja näkemysten välillä ja niiden painotuksista olisi nostettava avoimesti osaksi valmistelua. 43 TYÖ- JA ELINKE