MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN Nettiäänestyksen edellytykset Suomessa Nettiäänestystyöryhmän loppuraportti 60 2017 Nettiäänestyksen edellytykset Suomessa Nettiäänestystyöryhmän loppuraportti Oikeusministeriö, Helsinki 2017 Oikeusministeriön julkaisu 60/2017 Oikeusministeriö ISBN nid.: 978-952-259-662-8 ISBN PDF: 978-952-259-663-5 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2017 Kuvailulehti Julkaisija Oikeusministeriö 19.12.2017 Tekijät Nettiäänestystyöryhmä 2017 Julkaisun nimi Nettiäänestyksen edellytykset Suomessa Nettiäänestystyöryhmän loppuraportti Julkaisusarjan nimi ja numero Oikeusministeriön julkaisu 60/2017 Diaari/hankenumero OM 1/021/2017 Teema Mietintöjä ja lausuntoja ISBN painettu 978-952-259-662-8 ISSN painettu 1798-7091 ISBN PDF 978-952-259-663-5 ISSN PDF 1798-7105 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-663-5 Sivumäärä 40 Kieli suomi Asiasanat nettiäänestys, vaalit, demokratia Tiivistelmä Oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan esiselvityksen nettiäänestyksen toteuttamisesta toimikaudelle 21.2.2017–30.11.2017. Työryhmä tuotti esiselvityksen yleisissä vaaleissa ja neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä käytettävästä nettiäänestysjärjestelmästä ja tätä täydentävän loppuraportin. Loppuraportissa käsitellään nettiäänestyksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Työryhmä toteaa, että on olemassa varteenotettavia nettiäänestysjärjestelmiä, mutta niistä mikään ei täytä vaatimuksia ja jatkokehityksestäkin huolimatta kokonaistoteutukseen jää riskejä. Päätös nettiäänestyksen käyttöönotosta tulee perustua riskien hyväksymiseen. Varmennettavuuden ja vaalisalaisuuden samanaikainen takaaminen on ongelmallista. Lisäksi äänestämiseen valvomattomissa olosuhteissa, äänestäjän tunnistamiseen ja järjestelmän toimintavarmuuteen liittyy haasteita. Keskeistä on kansalaisen luottamus. Työryhmä ei suosittele nettiäänestyksen käyttöönottoa, koska tällä hetkellä riskit ovat suuremmat kuin hyödyt. Teknologian ja demokratian digitalisoinnin kehitystä tulee seurata ja nykyistä vaalitietojärjestelmää kehittää edelleen. Parlamentaarinen seurantaryhmä totesi, että nettiäänestystä ei tule ottaa käyttöön yleisissä vaaleissa, koska riskit ovat suurempia kuin hyödyt. Nykytilanteessa olevia ongelmia, kuten alhainen äänestysaktiivisuus, ei ratkaista nettiäänestyksellä. Kustantaja Oikeusministeriö Painopaikka ja vuosi Lönnberg Print & Promo, 2017 Julkaisun myynti/ jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-663-5 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ http://julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi/Etusivu Presentationsblad Utgivare Justitieministeriet 19.12.2017 Författare Arbetsgruppen 2017 Publikationens titel Förutsättningar för internetröstning i Finland Slutrapport av arbetsgruppen Publikationsseriens namn och nummer Justitieministeriets publikation 60/2017 Diarie-/ projektnummer OM 1/021/2017 Tema Betänkanden och utlåtanden ISBN tryckt 978-952-259-662-8 ISSN tryckt 1798-7091 ISBN PDF 978-952-259-663-5 ISSN PDF 1798-7105 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-663-5 Sidantal 40 Språk finska Nyckelord internetröstning, val, demokrati Referat Justitieministeriet tillsatte en arbetsgrupp för förutredning om internetröstning för mandatperioden 21.2.2017–30.11.2017. Arbetsgruppen utarbetade en förutredning och en kompletterande slutrapport om ett system för internetröstning i allmänna val och referendum. I slutrapporten behandlas förutsättningarna och möjligheterna för internetröstning ur ett samhällsperspektiv. Arbetsgruppen konstaterar att det finns potentiella system för internetröstning, men att inget av dem uppfyller kraven och att det trots vidareutveckling finns risker med dem. Beslutet om införande av internetröstning bör basera sig på accepterade risker. Det är problematiskt att samtidigt garantera verifierbarheten och valhemligheten. Dessutom finns det problem med röstning i oövervakade förhållanden, identifiering av röstare och systemets driftssäkerhet. Medborgarnas förtroende är centralt. Arbetsgruppen rekommenderar inte införande av internetröstning, eftersom riskerna för närvarande är större än fördelarna. Utvecklingen av tekniken och digitaliseringen av demokratin bör följas upp och det befintliga valdatasystemet vidareutvecklas. Den parlamentariska uppföljningsgruppen konstaterade att internetröstning inte bör införas i allmänna val, eftersom riskerna är större än fördelarna. Aktuella problem, såsom en låg röstningsaktivitet, löses inte genom internetröstning. Förläggare Justitieministeriet Tryckort och år Lönnberg Print & Promo, 2017 Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-663-5 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ http://julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi/Etusivu Description sheet Published by Ministry of Justice 19.12.2017 Authors Online voting working group 2017 Title of publication Preconditions for online voting in Finland Final report by the online voting working group Series and publication number Publication of the Ministry of Justice 60/2017 Register number OM 1/021/2017 Subject Memorandums and statements ISBN (printed) 978-952-259-662-8 ISSN (printed) 1798-7091 ISBN PDF 978-952-259-663-5 ISSN (PDF) 1798-7105 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-663-5 Pages 40 Language Finnish Keywords online voting, elections, democracy Abstract The Ministry of Justice appointed a working group to conduct a feasibility study on the introduction of online voting in Finland. The term of the working group was from 21 February to 30 November 2017. In addition to carrying out a feasibility study on online voting systems that could be used in general elections and consultative referendums, the working group also drew up a complementary final report. The final report examines the preconditions for online voting and the possibilities it could offer from a societal perspective. The working group states that viable electronic voting systems do already exist, but that none of them meets the requirements and that risks would continue to exist even after further development. The decision on the introduction of online voting must be based on the acceptance of the related risks. According to the working group, guaranteeing verification and election secrecy at the same time is problematic. There are also challenges related to voting in an unsupervised environment, identification of voters and reliability of the system. The trust of citizens is of key importance. The working group does not recommend the introduction of online voting in Finland, as its risks currently outweigh its benefits. The development of technology and the digitalisation of democracy must be closely followed and the current election information system further developed. The parliamentary monitoring group stated that online voting should not be introduced in general elections as the risks are greater than the benefits. The possibility for online voting would not, in any case, resolve the current problems, such as the low voter turnout. Publisher Ministry of Justice Printed by (place and time) Lönnberg Print & Promo, 2017 Publication sales/ Distributed by Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-663-5 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ http://julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi/Etusivu Sisältö 1. Johdanto ..................................................................................................................................................................... 9 1.1 Tausta ja tavoitteet.......................................................................................................................................................... 9 1.2 Hankkeen organisoituminen................................................................................................................................ 11 2 Luottamus – demokratian perusta ......................................................................................................... 14 3 Vaalit suomalaisen demokratian ytimessä ...................................................................................... 17 3.1 Vaalit ja äänestäminen................................................................................................................................................. 17 3.2 Vaalisalaisuus demokratian takeena............................................................................................................. 20 4 Esteetöntä osallistumista? ............................................................................................................................. 22 5 Äänestysaktiivisuus.............................................................................................................................................. 24 5.1 Nettiäänestämisen vaikutus äänestysaktiivisuuteen................................................................... 27 6 Nettiäänestämisen mahdollisuudet ...................................................................................................... 30 7 Vaaleihin vaikuttaminen – ei vain tietoturvakysymys........................................................ 33 8 Vaalien turvallisuus ja varautuminen .................................................................................................. 36 9 Johtopäätökset ja suositukset .................................................................................................................... 39 9 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 1. Johdanto 1.1 Tausta ja tavoitteet Demokratiamme kulmakivenä ovat yleiset vaalit ja yhtäläinen äänioikeus. Vaalien kautta toteutetaan edustuksellista demokratiaa ja ylläpidetään yhteiskunnan vakautta. Vaalijär- jestelmän tehtävänä on turvata vallan siirtäminen ja kansan tahdon toteutuminen. Yhteiskunnan toimintojen laajeneminen verkkoon ja sähköisen tunnistuksen kehitys on mahdollistanut sen, että on voitu ottaa käyttöön vaalien lisäksi muita välineitä kansalais- ten osallistumisen lisäämiseen. SADe-ohjelman1 Osallistumisympäristö-hankkeessa tuo- tettiin sähköisiä osallistumisen palveluita ja työkaluja. Otakantaa.fi-palvelussa käydään keskustelua julkishallinnon hankkeista, kansalaisaloite.fi-palvelun avulla 50 000 vahvasti tunnistautunutta kansalaista voi viedä lakialoitteensa eduskunnalle ja kuntalainen voi teh- dä aloitteita kotikunnalleen kuntalaisaloite.fi-palvelussa. Internetin yhteisöt mahdollista- vat ajasta ja paikasta riippumattoman keskustelun ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden aivan uudella tavalla, mutta samaan aikaan on herännyt huoli äänestämättömien joukosta. On tuotu esiin, voisiko netin kautta tapahtuva äänestäminen aktivoida niitä ryhmiä, jotka osal- listuvat vähemmän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Sähköinen äänestys on yleistermi, joka tarkoittaa äänestämistä tietotekniikkaa hyväksi- käyttäen tietokoneella, mobiililaitteella tai erillisellä äänestyskoneella. Äänestyspääte voi olla itsenäinen tai liitetty tietoverkkoon. Äänestyskoneet ovat tällä hetkellä maailmalla yleisin käytössä oleva sähköisen äänestyksen muoto. Nettiäänestys eli internet-äänes- tys taas tarkoittaa valvomattomissa olosuhteissa tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaa etä-äänestystä. 1 http://vm.fi/sade http://vm.fi/sade 10 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 Sähköinen äänestys ei ole Suomessa uusi asia. Ensimmäinen kokeilu sähköisellä äänestys- koneella toteutettiin jo vuonna 1972 Kauniaisten kuntavaaleissa. Tämän jälkeen keskityttiin pitkään sähköisen tuloslaskennan ja tiedottamisen kehittämiseen. Vaalitietojärjestelmän ensimmäinen versio toteutettiin vuosina 1990-1996 ja se oli käytössä osittain vuoteen 2012 saakka. Nykyinen versio toteutettiin vaiheittain vuosina 2004-2012. Vuonna 2008 Suomes- sa kokeiltiin sähköistä äänestystä kolmessa kunnassa. Äänestäminen tapahtui ennakkoää- nestysaikana ja vaalipäivänä äänestyspaikalla olevalla äänestyskoneella, joka oli internetin kautta yhteydessä vaaliviranomaisen palvelimella olevaan sähköiseen uurnaan. Henkilön tunnistaminen tapahtui tunnistekortilla, johon vaaliviranomainen latasi tunnistetiedot henkilöllisyystodistusta vastaan. Äänestyssovelluksessa ilmeni kuitenkin käytettävyyson- gelma, jonka vuoksi jotkut äänestäjät ottivat tunnistekortin pois äänestyskoneesta ennen kuin ääni oli rekisteröitynyt. Tämän vuoksi vaalit määrättiin näissä kunnissa uusittaviksi. Kokeilun perusteella hallitus päätti, ettei sähköisen äänestyksen kokeilua jatketa. Oikeus- ministeriön muistioon 8.1.2010 on asiasta kirjattu seuraavasti: Sähköisen äänestyksen kansainvälistä kehitystä on kuitenkin seurattava. Mikäli kan- sainvälisten kokemusten perusteella päätetään jatkaa perinteisen äänestyksen rinnal- la tapahtuvan sähköisen äänestyksen kehittämistä, todennäköinen kehityssuunta on internet-äänestys. Internet-äänestyksen osalta on kuitenkin ratkaistava, miten suh- taudutaan periaatteellisiin kysymyksiin, jotka liittyvät äänestäjien vaalisalaisuuteen ja vaalivapauteen. Mahdollisen tulevan internet-äänestyksen eduksi voidaan lukea, että äänestämisestä tulisi nykyistä helpompaa ja joustavampaa, mikä saattaisi nostaa ää- nestysaktiivisuutta. Internet-äänestys voisi myös vähentää merkittävästi kuntien vaalivi- ranomaisten työtä. Suomessa toteutettu sähköisen äänestyksen kokeilu osoitti, että ää- nestyspaikalla toteutettava sähköinen äänestys ei tuo näitä hyötyjä. Etä-äänestykseen liittyy kuitenkin jonkin verran nykyistä laajempi riski äänestäjän painostukseen ja sähköisen äänestyksen kokeiluun liittyy tietoturva- ja toiminnallisia riskejä. Nettiäänestys nousi uudestaan keskusteluun vuonna 2013 hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä, joka suositti työryhmän asettamista valmistelemaan ehdotukset kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä sähköisesti ja nettiäänes- tysmahdollisuuden käyttöönottamiseksi vaalien osalta aikaisintaan 2018 presidentinvaa- leissa. Tämän pohjalta vuosina 2013-2015 työskenteli oikeusministeriön asettama nettiää- nestystyöryhmä, joka suositteli loppuraportissaan, että nettiäänestystä kokeiltaisiin kun- nallisissa kansanäänestyksissä. Työryhmän laatimassa esiselvityksessä todettiin myös, että neuvoa-antavaa kansanäänestystä ja yleisiä vaaleja ei kannata toteuttaa samalla järjestel- mällä ja että yleisten vaalien järjestäminen nettiäänestyksenä on erittäin vaikeaa ja kallista. Lokakuussa 2016 pääministeri Sipilän hallitus linjasi strategiaistunnossaan, että Suomessa valmistellaan siirtymistä sähköiseen äänestykseen perinteisen äänestyksen rinnalla kaikissa 11 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI vaaleissa. Linjauksen perusteella päätettiin tuottaa esiselvitys nettiäänestyksen käyttöön- otosta yleisissä vaaleissa. Vuonna 2017 tehtävässä esiselvityksessä määritettäisiin Suomessa ensimmäistä kertaa vaatimuksia yleisissä vaaleissa käytettävälle nettiäänestysjärjestelmälle. Työryhmä on tuottanut esiselvityksen nettiäänestysjärjestelmästä ja lisäksi tämän loppu- raportin, joka täydentää esiselvitystä. Loppuraportissa ei ole läpikäyty niitä asioita, jotka on käsitelty esiselvityksessä. Tämän työryhmän loppuraportin on tarkoitus toimia esiselvi- tyksen ohella poliittisen päätöksenteon tukena. Esiselvityksessä on markkinakartoituksen, riskianalyysin ja hankintasuositusten lisäksi hahmoteltu ylätason vaatimuksia ja arkkiteh- tuuria nettiäänestysjärjestelmälle. Loppuraportissa sen sijaan tuodaan esille työssä esille nousseita teemoja, joiden kautta joudutaan punnitsemaan hankkeen hyötyjä ja toteutta- miskelpoisuutta. 1.2 Hankkeen organisoituminen Oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan esiselvityksen nettiäänestyksen toteut- tamisesta ajalle 21.2.2017-30.11.2017. Työryhmä kokoontui kerran kuukaudessa, yhteensä kahdeksan kertaa. Taulukko 1.  Työryhmän kokoonpano Nimike Nimi Organisaatio Rooli Johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriö Puheenjohtaja Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriö Varapuheenjohtaja Erityisasiantuntija Markus Rahkola valtiovarainministeriö Jäsen Päällikkö Mikko Viitaila Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus Jäsen Erityisasiantuntija Anniina Tjurin Oikeusrekisterikeskus Jäsen IT-asiantuntija Juha Mäenalusta Oikeusrekisterikeskus Jäsen Riskienhallintapäällikkö Tommi Simula Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Jäsen Kehityspäällikkö Pauli Pekkanen Väestörekisterikeskus Jäsen Professori Tuomas Aura Aalto yliopisto, Tietotekniikan laitos Jäsen TkT, Dosentti Seppo Virtanen Turun yliopisto, Tulevaisuuden teknologioiden laitos, Jäsen Professori Marianne Kinnula Oulun yliopisto, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Jäsen Akatemiatutkija, yliopistonlehtori Hanna Wass Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Jäsen Puheenjohtaja Timo Karjalainen Electronic Frontier Finland ry EFFI Jäsen Neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen oikeusministeriö Sihteeri Projektipäällikkö Anneli Salomaa oikeusministeriö Sihteeri 12 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 Seurantaryhmä Oikeusministeriö asetti parlamentaarisen seurantaryhmän tukemaan työryhmän työtä. Seurantaryhmä kokoontui kolme kertaa hankkeen aikana. Yksi kokouksista oli yhteisko- kous työryhmän kanssa. Parlamentaarinen seurantaryhmä koostui eduskuntaryhmien edustajista. Parlamentaarinen seurantaryhmä esitti työn edetessä omia näkemyksiään ja osallistui työryhmän työn ohjaamiseen. Kokouksissa pohdittiin muun muassa luottamuksen ja legimiteetin merkitystä ja vaalien turvaamista yhteiskunnallisissa poikkeusoloissa. Vahvimpana argumenttina nettiäänestyk- sen puolesta keskusteluissa oli yhteiskunnan laajamittainen digitalisaatio ja toisaalta poh- dittiin onko vaaleja välttämätöntä digitalisoida, jos se ei selkeästi ratkaise mitään tunnis- tettua ongelmaa. Seurantaryhmän kannanotot on otettu huomioon esiselvityksen ja loppuraportin johto- päätöksissä. Taulukko 2.  Seurantaryhmän kokoonpano Nimike Nimi Organisaatio Rooli Kansanedustaja Antti Kurvinen Keskustan eduskuntaryhmä Puheenjohtaja Kansanedustaja Jani Mäkelä Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Jäsen Kansanedustaja Antti Häkkänen - 12.5. Mari-Leena Talvitie 12.5.- Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä Jäsen Kansanedustaja Joona Räsänen Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Jäsen Kansanedustaja Silvia Modig Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Jäsen Kansanedustaja Jyrki Kasvi Vihreä eduskuntaryhmä Jäsen Kansanedustaja Eva Biaudet Ruotsalainen eduskuntaryhmä Jäsen Lainsäädäntösihteeri Johanna Kosunen Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä Jäsen Kansanedustaja Simon Elo 14.9.-> Sinisten eduskuntaryhmä Jäsen Johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriö Asiantuntija Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriö Asiantuntija Neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen oikeusministeriö Sihteeri Projektipäällikkö Anneli Salomaa oikeusministeriö Sihteeri 13 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Muut esiselvityksen tekemiseen osallistuneet tahot Hankkeen aikana pidettiin työpajoja, joissa käytiin läpi muun muassa vaalien prosesse- ja, vaalitietietojärjestelmää ja nettiäänestyksen riskejä. Työpajoihin osallistuivat seuraavat henkilöt: Veera Reuna, Helsingin keskusvaalilautakunta Timo Linden, Helsingin keskusvaalilautakunta Risto Pirkanniemi, Espoon keskusvaalilautakunta Tero Muurman, Keskusrikospoliisi Ismo Rossi, Keskusrikospoliisi Juha Tretjakov, Viestintävirasto Kimmo Janhunen, Oikeusrekisterikeskus Tuomo Kouhia, Valtori Jari Ylitalo, Valtioneuvosto kanslia Mika-Jan Pullinen, Valtioneuvosto kanslia Juha Savolainen, Puolustusvoimat Pasi Koljonen, Puolustusvoimat Mukana olleet konsultit: Marko Buuri, F-Secure Oy Antti Vähä-Sipilä, F-Secure Oy Pasi Korhonen, F-Secure Oy Mikko Kolehmainen, Gofore Oy Antti Vienamo, Gofore Oy 14 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 2 Luottamus – demokratian perusta Suomalaisiin vaaleihin luotetaan. Suomen vaalit on Tanskan ohella todettu2 maailman luo- tettavimmiksi. Perinteisen äänestyksen mahdollistamat äänestystuloksen tarkistuskäytän- nöt ovat avoimia ja vahvistavat kansalaisten luottamusta äänestystulokseen. IDEA (International Institute of Democracy and Electoral Assistance) on luonut sähköisen äänestyksen luottamuksen pyramidin3, jossa ylimpänä on yleinen mielipide ja luottamus. Luottamus rakentuu kussakin sosiopoliittisessa kontekstissa. Jos asenneilmapiiri on nettiää- nestystä kohtaan negatiivinen, ei riitä, että tekninen toteutus on virheetön ja järjestelmä tietoturvallinen, koska vastustajat pystyvät helposti heikentämään luottamusta osoittamalla todellisia tai väitettyjä heikkouksia. Nämä voivat vaikuttaa nettiäänestyksen ohella koko vaa- lijärjestelmän luotettavuuteen ja mahdollistaa demokratian toiminnan kyseenalaistamisen. Yleinen näkemys Luottamus Vaaliorganisaatio Eheys Laajempi vaalien viitekehys Poliittinen tilanne Konsensus Voittajat-häviäjät Ylpeys Sosiaalinen Asiantuntijat Tietoturvajohtajat Aktivistit Äänestäjät Aika Sosiaalinen hyväksyntä Tuttuus Sosio-poliittinen taso Toiminnallis/tekninen taso Kapasiteetin rakentaminen Vaaliorganisaation kompetenssi Omistajuus/toimittaja- riippuvuus Äänestäjien kouluttaminen Kaupallinen Tarjouskilpailut Kustannukset Itsenäiset toimittajat Korruptio ICT Manipulaatio Epäonnistumiset Infrastruktuuri Läpinäkyvyys Auditoinnit Sertifikaatit Lait Salassapito Näkyvyys Prosessit Aika Vaiheistettu lähestymistapa Soveltuvuus Testit & pilotit Osittainen käyttöönotto Kuva 1.  Luottamuksen pyramidi sähköisessä äänestyksessä (IDEA: Introducing Electronic Voting) 2 https://www.electoralintegrityproject.com 3 http://www.eods.eu/library/IDEA.Introducing-Electronic-Voting-Essential-Considerations.pdf https://www.electoralintegrityproject.com http://www.eods.eu/library/IDEA.Introducing-Electronic-Voting-Essential-Considerations.pdf 15 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sosio-poliittinen taso Luottamuksen rakentamisessa on otettava huomioon poliittinen tilanne. Yksimielisyys tai vähintään useamman puolueen tuki on tärkeää hankkeen etenemisen kannalta, koska kyseessä on erittäin oleellinen muutos vaalijärjestelmään. IDEAn raportissa tuodaan esille myös, ettei nettiäänestysjärjestelmän käyttöönotto saisi olla poliittinen projekti tai tapa osoittaa teknologista edelläkävijyyttä, koska tällöin on suurempi riski tehdä lyhytjänteisiä päätöksiä. Mikäli paperilla toteutetussa äänestyksessä epäillään vaalitulosta, kuka tahansa voi käydä laskemassa äänestysliput uudelleen. Vastaavanlainen tarkistuslaskenta ei nettiäänestyk- sessä ole mahdollinen ja kansalaiset joutuvat muulla tavalla luottamaan siihen, että koko järjestelmä toimii niin kuin pitää ja tuottaa oikean äänestystuloksen. Yhteiskunnan keskeisiä palveluita siirretään verkkoon enenevissä määrin, joten nettiäänes- tys on tässä digitalisointiaallossa noussut yhä uudestaan keskusteluun. Sähköistä äänes- tämistä verrataan usein verkkopankin käyttöön: Jos rahaliikenne onnistuu luotettavasti verkon kautta, miksi ei äänestäminen? Vaatimukset näillä järjestelmillä ovat kuitenkin liki vastakkaiset. Pankkijärjestelmässä kaikkien tapahtumien tulee olla jäljitettävissä. Vaaleissa ei taas kukaan, edes ylläpito, saa nähdä mitä on äänestetty. Keskeisten toimintojen siirtyessä tietoverkkoihin, sinne ovat siirtyneet myös uhkatoimijat. Viimeisinä vuosina palvelunestohyökkäysten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ja eri- laiset kyberhyökkäykset alkavat olla arkipäivää. Nettiäänestyskeskustelu onkin Suomessa perinteisesti keskittynyt paljolti tietoturvauhkiin. Suomalaista vaalijärjestelmää pidetään arvossa, eikä haluta mahdollistaa ulkopuolisten toimijoiden vaikuttamista vaalitulokseen ja sitä kautta päästä nakertamaan luottamusta suomalaiseen demokratiaan. Toiminnallinen/tekninen taso Nettiäänestysjärjestelmän toteutushankkeessa tulisi varmistaa, että nettiäänestysjärjestel- män toteutus on mahdollisimman itsenäinen ja riippuvuudet yksittäisistä tietojärjestelmä- toimittajista minimoidaan. Omistajalla tulee olla näkyvyys ja kontrolli koko järjestelmään, jotta se voi varmistua siitä, että kokonaisuus toimii vaatimusten mukaisesti. Oikeusminis- teriöllä olisi nettiäänestysjärjestelmän omistajuus ylimpänä vaaliviranomaisena ja tällöin tulee varmistaa, että ministeriön alaisuudessa toimiva Oikeusrekisterikeskus saa riittävät resurssit vastatakseen järjestelmän ylläpidosta ja kehityksen koordinoinnista. Hankinnas- sa tulee ottaa huomioon, ettei vastuu kehitystyöstä siirry missään vaiheessa ulkopuoliselle toimittajalle, vaikka osaamista ja teknologiaa ostettaisiinkin. 16 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 Vaalien toimittamisessa tulee varmistua myös siitä, että viranomaiset tai kulloinkin vallas- sa oleva hallinto eivät pääse vaikuttamaan vaalitulokseen. Järjestelmän on kyettävä paitsi toteuttamaan tämä riippumattomuus järjestelmän omistajasta, myös osoittamaan se luo- tettavasti. Käyttöönottoa ei tulisi sitoa tiettyyn vaalipäivään, koska se kasvattaa riskiä ottaa toteuttaa nettiäänestys epäkypsällä ja riittämättömästi testatulla järjestelmällä. Lopullinen hankinta tulisi hyväksyä vasta, kun toteutus on riittävällä tasolla auditoitu tietoturvan osalta. Ennen käyttöönottoa tulee olla mahdollisimman laaja pilotointi suurilla käyttäjämäärillä, jotta voidaan olla varmoja, että kaikki ongelmat havaitaan. Tietoturvallisuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi tulisi järjestelmän läpäistä määritellyt auditoinnit ja näiden dokumenttien tulee olla avoimesti saatavilla. Luottamuksen ja läpi- näkyvyyden takaamiseksi tulisi järjestelmän lähdekoodin ja dokumentaation olla julkista ja välttää salassapitosopimuksia teknisten toimittajien kanssa. 17 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 3 Vaalit suomalaisen demokratian ytimessä 3.1 Vaalit ja äänestäminen Suomessa toimitetaan seuraavat yleiset valtakunnalliset vaalit: • eduskuntavaalit joka neljäs vuosi, • kuntavaalit joka neljäs vuosi, • tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali) joka kuudes vuosi ja • Euroopan parlamentin vaalit (europarlamenttivaalit) joka viides vuosi. Maakunta- ja soteuudistuksen myötä näiden lisäksi on tulossa maakuntavaalit, joissa ää- nestetään maakuntavaltuustot maakunnallisille itsehallintoalueille. Vaalien lisäksi voidaan toimittaa myös yleiseen äänestysoikeuteen perustuvia • neuvoa-antavia valtiollisia kansanäänestyksiä ja • neuvoa-antavia kunnallisia kansanäänestyksiä. Neuvoa-antavia valtiollisia kansanäänestyksiä on järjestetty Suomen historiassa vain kaksi kertaa. Ensimmäinen koski kieltolain kumoamista vuonna 1931 ja toinen Euroopan Unio- niin liittymistä vuonna 1994. Valtiollinen kansanäänestys voidaan toimittaa valtiollisten vaalien yhteydessä tai vaaleista erillisenä. Kunnallinen kansanäänestys on luonteeltaan neuvoa-antava. Sillä ei siksi ole samaa sito- vaa oikeudellista luonnetta kuten vaaleilla. Kansanäänestyksen toimeenpanosta päättä- minen tapahtuu paikallisella tasolla kunnallisvaltuustossa. Kuntalainen voi tehdä aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Jos kansanäänestystä kannattaa vähin- tään 4 prosenttia kunnan kaikista 15 vuotta täyttäneistä asukkaista, valtuuston on käsi- teltävä ehdotus. Kunnallisen kansanäänestyksen järjestämiselle ei ole erityisiä rajoituksia, joskaan kansanäänestystä ei saa järjestää valtiollisten vaalien tai kuntavaalien yhteydessä eikä niiden aikana. 18 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 Aiemmassa nettiäänestysselvityksessä (2015) tultiin siihen lopputulokseen, että riittävän tietoturvallista ratkaisua ei yleisiin vaaleihin ole markkinoilla ja päädyttiin suosittelemaan kokeilua kunnallisissa kansanäänestyksissä. Tuolloin esiselvityksessä todettiin, että vaati- mukset kunnallisissa neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä käytettävälle järjestelmälle ovat kevyemmät ja tässä toteutusvaihtoehdossa olisi vähemmän riskejä lopputuloksen kannalta neuvoa-antavuuden vuoksi. Tätä järjestelmää ei voisi kuitenkaan kehittää edel- leen käytettäväksi yleisissä vaaleissa, koska vaadittavaa tietoturvaa ei voi lisätä jälkikäteen. Sen sijaan yleisiin vaaleihin toteuttavaa järjestelmää, jossa tietoturvallisuus on huomioitu alusta alkaen, voitaisiin käyttää myös neuvoa-antavissa äänestyksissä. Vaaleissa noudatettavat periaatteet Kaikki Suomen yleiset vaalit toimitetaan noudattaen seuraavia periaatteita: • Vaalit ovat välittömät. Valitsijat (äänioikeutetut) äänestävät suoraan niitä henkilöitä, jotka he tahtovat saada valituiksi. • Vaalit ovat suhteelliset. Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän kansanedustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. • Vaalit ovat salaiset. Vaalisalaisuudella tarkoitetaan, etteivät sen enempää vaaliviranomaiset kuin ketkään muutkaan saa tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt, vai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. • Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisilla yleensä on. Esimerkiksi äänioikeudelle eduskuntavaaleissa on vain kaksi edellytystä: 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus. Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen oikeus vaikuttaa vaalin tulokseen eli sama äänimäärä. Yleisissä vaaleissa kullakin on yksi ääni. • Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. • Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. Tällä pyritään turvaamaan vaalien yleistä luotettavuutta, äänestäjän vapaan tahdon ilmaisemista ja myös vaalisalaisuutta. Vaaliviranomaiset ovat pääasiassa luottamusmiehiä. • Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa samalla yhdellä numerolla äänestetään sekä puoluetta että henkilöä. (Tämä ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain henkilöä, ei puoluetta). 19 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Suomessa voi äänestää perinteisen vaalipäivän äänestyspaikalla äänestämisen lisäksi myös ennakkoon määrätyissä ennakkoäänestyspaikoissa. Näiden lisäksi äänestysmahdollisuus voidaan järjestää kotona, laitoksessa tai laivalla tiettyjen vaatimusten täyttyessä. Vaalien järjestämisestä vastaa oikeusministeriö ylimpänä vaaliviranomaisena. Kaikki nykyiset vaalitavat noudattavat yllä mainittuja periaatteita. Nettiäänestyksen lisäk- si kirjeäänestys tulee näitä periaatteita haastamaan. Kirjeäänestyksessä äänestäminen ei tapahdu enää vaaliviranomaisen edessä, mikä tarkoittaa, että vastuu vaalisalaisuudesta siirtyy henkilölle itselleen. Taulukko 3.  Vaalitapojen vertailua En na kk oä än es ty s La iva ää ne st ys La ito sä än es ty s Ko tiä än es ty s Va al ip äi vä n ää ne st ys Ki rje ää ne st ys Ne tti ää ne st ys Vaalit ovat välittömät X X X X X X X Vaalit ovat suhteelliset X X X X X X X Vaalit ovat salaiset X X X X X ? ? Yleinen äänioikeus X X X X X X X Yhtäläinen äänioikeus X X X X X X X Henkilön on äänestettävä itse X X X X X ? ? Äänestämisen tapahtuu vaaliviranomaisen edessä X X X X X - - Kirjeäänestys Eduskunta on syksyllä 2017 hyväksynyt kirjeäänestysmahdollisuuden käyttöönoton (HE 101/2017 vp). Kirjeäänestysmahdollisuus toteutetaan muuttamalla vaalilakia siten, että ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut (ulkosuomalaiset) ja vaalien aikaan ulkomailla tilapäisesti asuvat tai oleskelevat muut äänioikeutetut saavat oikeuden äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse. Kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaisi kirjeäänestysasiakirjat Suo- mesta, ne saatuaan äänestäisi ja palauttaisi äänestysasiakirjat lähetekuoressa Suomeen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle. Kirjeäänestyksen turvallisuutta on pohdittu asiaa koskevassa hallituksen esityksessä4. Mal- lissa, jossa äänestysasiakirjat voi tilata lomakkeella, on nähtävissä riskejä. Kirjeäänestystä ei 4 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_101+2017.aspx https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_101+2017.aspx 20 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 toimiteta vaaliviranomaisen valvonnassa, joten vaalisalaisuutta ja vaalivapautta ei kirjeää- nestyksessä voida turvata samalla tavalla kuin äänestyspaikalla tapahtuvassa äänestyk- sessä. Kirjeäänestyksessä äänestäjä siis itse vastaa vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa toteutumisesta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan että äänestäjän tulisi hankkia kirjeää- nestystilanteeseen kaksi ulkopuolista todistajaa, jotka allekirjoituksellaan todistaisivat, että äänestäjän äänestys on tapahtunut vaalisalaisuutta ja vaalivapautta kunnioittaen. Tästä huolimatta jää riski, että kirjeitse äänestävän vaalisalaisuus rikkoutuu tai että hänen vaali- vapauttaan rajoitetaan. Vaaliviranomaiset Suomessa joutuvat arvioimaan kunkin kirjeää- nestyksen luotettavuutta ainoastaan keskusvaalilautakunnille postitettujen asiakirjojen perusteella. Kirjeäänestyksessä äänestäjää ei tunnisteta. Käytännössä siis jos tietää jonkun henkilötun- nuksen, pystyy myös tilaamaan hänelle kirjeäänestysasiakirjat ulkomaille ja äänestämään hänen puolestaan. Mikäli henkilö ei itse äänestä Suomessa niin tämä ei tule välttämät- tä missään vaiheessa esille. Kansainvälisen postin kulkeminen ja ehtiminen määräaikaan mennessä perille on myös tunnistettu riski. Kirjeäänestyksen käyttöönotto edellyttää, että tässä vaalitavassa luovutaan vaaliviran- omaisen edessä äänestämisestä ja sen myötä vaalisalaisuuden ehdottomuudesta ja todel- lisen äänestäjän varmistumisesta. Käytännössä kun vaalilainsäädäntöä väljennetään kir- jeäänestyksen mahdollistamiseksi, vastaavat periaatteelliset muutokset saattavat helpot- taa myös nettiäänestyksen käyttöönottoon liittyvää periaatteellista pohdintaa. Kirjeäänestysmahdollisuus kuitenkin koskee vain rajattua henkilöjoukkoa eli vain niitä, jot- ka asuvat tai oleskelevat ulkomailla vaalien aikana. 3.2 Vaalisalaisuus demokratian takeena Vaalisalaisuudella tarkoitetaan yleensä sitä, ettei kukaan, edes vaaliviranomaiset, pääse tietämään, miten äänestäjä on äänioikeuttaan käyttänyt. Mikäli henkilö joutuu käyttä- mään vaaliavustajaa, hänen vaalisalaisuutensa voi tältä osin rikkoutua, jotta vaaliavustaja voi avustaa äänestäjää tekemään äänestysmerkinnän, mutta vaalilaki velvoittaa avustajaa pitämään salassa äänestyksen yhteydessä saamansa tiedot. Nettiäänestys parantaisikin äänestystilanteeseen liittyvän vaalisalaisuuden toteutumista esimerkiksi näkövammaisten kohdalla, jotka voisivat äänestää itsenäisesti saavutettavan sovelluksen myötä. 21 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Vaalisalaisuus on keskeinen vaalien demokraattisuutta ylläpitävä periaate, joka on turvattu perustuslain, vaalilain ja kuntalain säännöksillä. Vaalisalaisuus mahdollistaa tukalissakin tilanteissa vaalivapauden toteutumisen. Äänestään ei voi joutua vastuuseen, eivätkä äänestäjän uhkailu tai painostaminen siksi ole toimivia keinoja. Vaalisalaisuuden ansiosta viranomaiset tai kukaan muu eivät saa tietoonsa, miten henkilö on äänestänyt. Tämä on erityisen tärkeää epävakaissa yhteiskunnallisissa oloissa, jos ää- nestämisestä voisi seurata työpaikan menettäminen tai äärimmäisissä tapauksissa hen- kilöön kohdistuvaa vainoa. Nettiäänestykseen liittyy ratkaistavia asioita muun muassa yhtäläisen äänioikeuden ja vaalisalaisuuden osalta. Voi olla mahdollista, että esimerkiksi järjestelmän hallinnoija tai joku viranomainen voisi nettiäänestysjärjestelmässä saada loki- tietojen avulla tietoa yksittäisten henkilöiden äänestyskäyttäytymisestä, mikä voisi muut- taa käsitystä vaalisalaisuuden luonteesta. Vaalisalaisuuden turvaavat järjestelyt tähtäävät osaltaan siihen, että äänestäjän on jälki- käteen mahdotonta myöskään itse rikkoa vaalisalaisuuttaan. Tämä estetään sillä, ettei ää- nestäjä voi todistaa mitä on äänestänyt. Äänestäjä tekee äänestysmerkintänsä äänes- tyslippuun äänestyskopissa muiden katseilta suojassa, taittaa äänestyslipun ja pudottaa sen taitettuna vaaliuurnaan. Tämä menettely estää esimerkiksi äänten ostamisen ja myy- misen, koska äänen ostaja ei voi tietää, miten äänestäjä lopulta äänesti, vaikka tämä olisi- kin ennen äänestyspaikalle menoa luvannut äänestää ostajan haluamalla tavalla. Kokonaan toinen asia on se, mitä äänestäjä omasta äänestyksestään jälkikäteen kertoo: Hän voi halutessaan kenelle tahansa kertoa tai olla kertomatta, miten äänioikeuttaan käytti. Tämä kuulunee perustuslain 12 §:ssä säädettyyn sananvapauteen. Oleellista vaali- salaisuuden näkökulmasta on kuitenkin se, että äänestäjä ei voi eikä hänen tulekaan voida todistaa sanomaansa millään tavalla. Nettiäänestys tapahtuisi valvomattomissa olosuhteissa kirjeäänestyksen tapaan. Vaali- salaisuuden ja valinnanvapauden turvaaminen olisi nettiäänestyksessä sen vuoksi viime kädessä äänestäjän itsensä vastuulla. Äänestäjän painostamista ja äänten kaupustelua voidaan pyrkiä ehkäisemään mahdollisuudella äänestää useaan kertaan niin, että uusi net- tiääni kumoaa aikaisemman ja äänestyspaikalla äänestäminen kumoaa valvomattomissa olosuhteissa netissä annetun äänen. Vaikka nettiäänestysjärjestelmä turvaisi vaalisalaisuuden nykyaikana, tietokoneiden las- kentatehon parantaminen voi johtaa siihen, että äänestäjän äänestyskäyttäytyminen paljastuisi myöhemmin hänen elinaikanaan. Tämä voisi aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnallista epävakautta, vaikka äänestämisen ja äänten paljastumisen välillä olisi pitkäkin aika. 22 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 4 Esteetöntä osallistumista? Nettiäänestyksen käyttöönottoa perustellaan vammaisten äänestysmahdollisuuksien parantamisella. Hyvin toteutetut, saavutettavat verkkopalvelut ovatkin mahdollistaneet monille vammaisryhmille itsenäisen toimimisen. Erityisesti näkövammaisille oikein toteu- tetut ja apuvälineiden kanssa yhteensopivat verkkosivustot ja sovellukset ovat poistaneet fyysisen maailman esteitä. Saavutettavuus - verkkopalvelut, sovellukset ja julkaisut. Esteettömyys - Rakennetun ympäristön elementit, kyltit, opasteet, laitteiden fyysiset ominaisuudet Suomessa on esteettömyys huomioitu lainsäädännössä, mutta käytännön toteutukses- sa on edelleen haasteita. Eduskunnan oikeusasiamies on muun muassa ratkaisussaan EAOK/2164/2017 todennut puutteita ennakkoäänestyspaikoissa. Esteetöntä kulkua vaali- paikoille ja äänestyskoppiin ei ole pystytty takaamaan kaikissa kunnissa, lainsäädännöstä ja ohjeista huolimatta. Vaalisalaisuus tulee taata myös jos äänestäminen tapahtuu muual- la kuin äänestyskopissa, mutta näin ei valitettavasti vielä aina ole. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että ehdokasluettelot löytyvät pistekirjoituksella, mutta ei äänestyslippuja tai muita itsenäisen äänestämisen mahdollistavia menetelmiä. Näiden puuttuessa näkövam- mainen joutuu turvautumaan avustajan käyttöön, eikä voi varmistua siitä onko äänestys- merkintä hänen tahtonsa mukainen. Nettiäänestys parantaisi tilannetta merkittävästi. Äänestäjän ei tarvitse lähteä kotoaan, hän voisi käyttää omia apuvälineitään ja voisi itse varmistua vaalisalaisuuden toteutumi- sesta, kun ei tarvitse avustajaa äänestysmerkinnän tekemiseen. 23 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Euroopan unionin perusoikeuskirjassa5 taataan jokaiselle unionin kansalaiselle äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa. Perusoikeuskirjassa tunnustetaan oi- keus olla tulematta syrjityksi muun muassa vammaisuuden perusteella. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus6 edellyttää kehittämään toimintatapoja siten, että vammaiset voivat täysimääräisesti osallistua yhteiskuntaan. Kaikilla kansalaisilla on oi- keus vaalisalaisuuteen ja vammaisuuden perusteella syrjintä on kielletty. On kuitenkin huomattava, ettei nettiäänestys ole ainoa tapa parantaa vammaisten osalli- suutta. Huolimatta siitä, otetaanko nettiäänestysjärjestelmä käyttöön tai ei, nykyisen vaali- en saavutettavuutta ja esteettömyyttä on edelleen parannettava. Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) selvitti 20147 raportissaan, miten EU:n jäsen- valtioissa toteutuu vammaisten oikeus osallistua poliittiseen elämään ja julkaisi suosituksia EU:n jäsenvaltioille. Suosituksissa nostettiin esille äänestysohjeiden ja tiedotusmateriaalin saavutettavuus. Puolueita tulisi ohjeistaa tarjoamaan puolueohjelmiaan ja muita kampan- ja-aineistoja vaihtoehtoisissa muodoissa (selkokieli, tekstitys, viittomakielen tulkkaus, piste- kirjoitus, isokirjainteksti). Vaalitapahtumien saavutettavuutta voidaan parantaa muun muas- sa varmistamalla kokouspaikkojen esteettömyys ja järjestämällä viittomakielen tulkkaus. Vaaliviranomaisten tulisi saada kattavaa koulutusta syrjimättömyydestä vammaisuuden perusteella, esteettömyydestä ja kohtuullisista mukautuksista. Osallistamalla vammaisjär- jestöjä koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen varmistetaan koulutuksen kohdistumi- nen oikeisiin asioihin. Demokratiakasvatushankkeita ja tiedotusta tulisi suunnata vammai- sille ja sen lisäksi myös pitkäaikaishoitolaitoksiin, joissa asuu vammaisia henkilöitä. Vam- maisjärjestöjen kanssa yhteistyössä voidaan laatia käytännön ohjeita tietojen saavutetta- vuuden parantamiseksi vammaisten henkilöiden kannalta. 5 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:12012P/TXT&from=FI 6 http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_2016_net.pdf 7 http://fra.europa.eu/en/publication/2014/indicators-right-political-participation-people-disabilities http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:12012P/TXT&from=FI http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_2016_net.pdf http://fra.europa.eu/en/publication/2014/indicators-right-political-participation-people-disabilities 24 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 5 Äänestysaktiivisuus Äänestysvilkkaus on sidoksissa sekä pitkän aikavälin yhteiskunnallisiin muutoksiin että vaalien läheisyyteen ja niiden yhteyteen ajoittuviin tapahtumiin. Pitkän aikavälin trendit liittyvät yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, kun taas lyhyen aikavälin trendeihin vai- kuttavat suurimmaksi osaksi vaalien tekniset järjestelyt sekä vaaliasetelma.8 Länsimaissa äänestysaktiivisuus on 1950-lukuun verrattuna nykyisin alemmalla tasolla yhteensä 16:ssa 23 maasta. Kokonaisuudessaan osallistuminen on kuitenkin pysynyt yli vii- den vuosikymmenen aikana suhteellisen tasaisena (muutos keskimäärin 1,5 % -yksikköä). Suomi sijoittuu länsimaiden parlamenttivaalien äänestysaktiivisuusvertailussa selvästi keskitason alapuolelle. Yhteensä 23 maan tarkastelussa Suomen järjestyssija oli 2000-lu- vun vaaleissa 16. Demokratiaindikaattoreiden mukaan äänestysaktiivisuus on viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa laskenut enemmän kuin Länsi-Euroopan maissa kes- kimäärin. Äänestysaktiivisuustilastoja vertailtaessa on syytä huomioida, että eri mailla on käytössä erilaiset vaalijärjestelmät, joilla on vaikutusta äänestysaktiivisuuteen. Esimerkik- si korkeimman äänestysaktiivisuuden maissa Australiassa, Luxemburgissa ja Belgiassa on käytössä äänestyspakko. Tärkeimpiä yleisiä syitä äänestysprosenttien laskuun lienevät kansalaisten puoluekiinnit- tyneisyyden sekä äänestämiseen kansalaisvelvollisuudeksi liittyvän velvollisuudentunnon heikentyminen. Tutkimustulokset osoittavat, että äänestämisen kokeminen ehdottomaksi velvollisuudeksi on 2000- ja 2010-lukujen taitteessa huomattavasti harvinaisempaa kuin 1970-luvun lopulla. 8 Borg, Sami (2006): Osallistuminen vaali- ja puoluedemokratiaan. Teoksessa Sami Borg (toim.): Suomen demo- kratiaindikaattorit. 25 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Taulukko 4.  Äänestysaktiivisuus parlamenttivaaleissa 23 länsimaassa 1950–2013 (%)9 Maa 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2011 Australia 91.9 95.3 95.3 94.3 95.5 94.8 93.2 Malta 78.0 90.2 94.0 95.4 96.2 94.5 93.0 Luxemburg 91.9 89.6 89.5 88.1 87.4 91.3 Belgia 93.1 91.3 93.0 93.8 91.5 91.4 89.2 Tanska 82.1 87.3 87.7 87.2 84.3 86.1 87.7 Islanti 90.9 91.3 90.4 89.4 86.4 85.5 Ruotsi 78.7 86.4 90.4 89.1 85.0 81.0 84.6 Itävalta 95.3 93.8 92.3 91.5 83.7 81.5 Norja 78.8 82.8 81.6 83.1 77.1 76.4 Saksa 86.9 87.1 90.9 87.3 79.6 75.8 Italia 93.8 92.8 92.3 88.9 85.5 81.9 75.2 Alankomaat 95.4 95.0 83.5 83.5 76.0 79.8 75.0 Uusi-Seelanti 94.7 89.1 86.0 91.4 85.9 78.9 74.2 Irlanti 74.3 74.2 76.5 72.7 67.2 64.8 70.0 Espanja 72.5 73.4 77.6 73.5 68.9 Suomi 76.5 85.0 78.2 73.9 67.4 65.9 67.4 Iso-Britannia 80.2 76.6 75.7 74.1 74.6 60.4 65.8 Kreikka 75.8 82.2 80.3 83.3 79.6 74.2 62.5 Kanada 74.5 78.0 74.6 73.3 68.3 61.6 61.4 Portugali 87.5 78.0 65.2 62.3 58.0 Ranska 80.0 76.6 76.5 71.8 68.4 60.1 55.4 Sveitsi 69.0 64.1 52.3 48.2 43.8 46.8 49.1 Yhdysvallat 49.0 56.3 46.2 46.4 42.8 46.6 46.3 9 Demokratiapoliittinen selonteko (2014). Oikeusministeriö http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/hand- le/10024/76524 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/76524 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/76524 26 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1976 2012 KunnallisvaalitEduskuntavaalit Ää ne st ys pr os en tt i 1979 1980 1983 1984 1987 1988 1991 1992 1994 1995 1996 1999 2000 2003 2004 2006 2007 2008 2009 2011 Eurovaalit Presidentinvaalit Kuva 2.  Äänestysaktiivisuus Suomessa 1976–2012 Äänestysprosenttien kehityssuunta 2000-luvulla ei ole enää ollut niin selvästi laskeva kuin 1980- ja 1990-luvuilla. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa tapahtui jopa muutaman prosent- tiyksikön käänne ylöspäin, kun vaalien äänestysaktiivisuus nousi 70,5 prosenttiin. Vuo- den 2015 eduskuntavaaleissa, kotimaan äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus jäi hieman edellisistä vaaleista 70,1 prosenttiin. Vaalipiirien väliset erot äänestysaktiivisuudessa ovat edelleen melko suuria. Presidentinvaalissa äänestysaktiivisuus on laskenut 2000-luvulta alkaen kaikista vaaleista eniten. Vuoden 2012 vaalien toisen kierroksen äänestysprosentti putosi jo 68,9 prosenttiin. EP-vaalien suhteen Suomi sijoittuu äänestysaktiivisuudessa keskitason alapuolelle. Äänes- tysprosentti on jäänyt noin reiluun 40 prosenttiin. Europarlamenttivaalien lisäksi kuluvan vuosituhannen kunnallisvaaleista löytyy runsaas- ti kuntia ja äänestysalueita, joissa enemmistö äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Man- ner-Suomessa vuoden 2012 kunnallisvaaleissa 58.3 prosenttia ja 2017 kuntavaaleissa 58.9 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Osuus on melkein 20 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 1980. Varsinainen romahdus koettiin vuoden 1996 kunnallisvaa- leissa ja lasku jatkui voimakkaana vielä vuonna 2000. Ero eduskuntavaalien hyväksi on suurempi asukasluvultaan suurissa kunnissa. Äänestysaktiivisuuden erot ovat suuria sekä kuntien välillä että suurten kuntien sisällä, mikä kertoo muun muassa alueiden sosioeko- nomisesta eriytymisestä. 27 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Kuntatason vaaliosallistumisen pitkän aikavälin suunta on muissakin Pohjoismaissa ollut laskeva, mutta Suomen kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus on selvästi matalampi kuin muualla. Äänestysaktiivisuuden lasku ei kuitenkaan näytä selittyvän sillä, että kuntalaisten kokemus kunnallisvaaleissa äänestämisestä tärkeimpänä vaikutuskeinona oman kunnan asioihin olisi heikentynyt. Päinvastoin, äänestämisen tärkeys on jopa korostunut 2000-lu- vun alusta lukien. Naiset ovat äänestäneet eduskuntavaaleissa miehiä ahkerammin 1980-luvun lopulta al- kaen. Vuoden 2011 vaaleissa ero tasoittui, mutta ei poistunut. Äänestysaktiivisuus on ma- talinta nuorten miesten joukossa. 5.1 Nettiäänestämisen vaikutus äänestysaktiivisuuteen Nettiäänestystä on esitetty yhdeksi ratkaisuksi laskevaan äänestysaktiivisuuteen kehitty- neissä demokratioissa. Nettiäänestystä on toistaiseksi käytetty eri mittakaavassa reilussa kymmenessä maassa. On arvioitu, että nettiäänestys saattaisi parantaa erityisesti vam- maisten henkilöiden mahdollisuuksia äänestää itsenäisesti ja lisäisi ulkosuomalaisten ja muiden ulkomailla oleskelevien äänioikeutettujen tosiasiallisia mahdollisuuksia käyttää äänioikeutta vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Lisäksi on esitetty, että nettiäänestys voisi helpottaa myös äänestämistä kotimaassa ja nykyaikaisempana menettelynä saattaisi lisätä nuorten osallistumista vaaleihin. Tutkimustulokset nettiäänestämisen vaikutuksista ovat vaihdelleet, mutta yleensä nettiää- nestyksellä on ollut varsin pieni vaikutus äänestysaktiivisuuteen10. Eräiden tutkimusten mukaan nettiäänestys saattaa nostaa äänestysaktiivisuutta 2-3 prosenttiyksikön verran11. Toiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nettiäänestyksellä ei ole lainkaan ollut vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.1213 Tutkimukset myös osoittavat, että ne jotka muutenkin äänestä- vät aktiivisesti, ovat ne jotka eniten myös hyödyntävät nettiäänestämistä.14 10 Bergh, Johannes & Dag Arne Christensen (2012). «Valgdeltagelse og bruk av internettstemmegivning. Har hvor- dan velgerne stemmer betydning for om de stemmer? Teoksessa: Segaard & Saglie (red.) Evaluering av forsøket med e-valg 2011 11 Vassil, Kristjan, Weber, Till (2011). A bottleneck model of e-voting: why technology fails to boost turnout. 12 Segaard, Signe Bock, Harald Baldersheim & Jo Saglie (2012). E-valg i et demokratisk perspektiv. 13 Bochsler, Daniel (2010). Can Internet voting increase political Participation? Remote electronic voting and tur- nout in the Estonian 2007 parliamentary elections. Teoksessa: Paper Prepared for Presentation at the ‘Internet and Voting’ 14 Goodman, Nicole J (2014). Internet Voting in a Local Election in Canada. Teoksessa: Grofman, Trechsel & Franklin (red.) The Internet and Democracy in Global Perspective. 28 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 Virossa nettiäänestys otettiin käyttöön vuoden 2005 kuntavaaleissa. Nettiäänestyksen tarkoituksena oli helpottaa äänestämistä ja rohkaista nuoria osallistumaan. Vuoden 2005 kuntavaaleissa 1,9 % äänioikeutetuista äänesti verkon välityksellä. Sittemmin äänestämi- nen netin välityksellä on yleistynyt kaikissa väestöryhmissä ja vuoden 2015 parlamentti- vaaleissa 30,5 % äänioikeutetuista äänesti netin välityksellä. Tutkimukset osoittavat, että alkuun nettiäänestämisen mahdollisuutta käyttivät lähinnä nuoret ja muut diginatiivit. Sittemmin nettiäänestäjien joukko on laajentunut ja jakautuu suhteellisen tasaisesti eri väestöryhmien välillä.15 Nettiäänestämisen käyttöönoton jälkeen Virossa europarlamentti- vaalien äänestysaktiivisuus on laskenut vajaat kahdeksan prosenttiyksikköä ja paikallisvaa- lien äänestysaktiivisuus on pysynyt melko tasaisena. Parlamenttivaaleissa on ollut lievää nousua. Vuoden 2015 parlamenttivaalien äänestysprosentti oli 64,2 ja vuoden 2017 kunta- vaaleissa 53,3. Norjassa kokeiltiin nettiäänestämistä määrätyissä kokeilukunnissa vuoden 2011 kuntavaa- leissa ja vuoden 2013 parlamenttivaaleissa. Vuoden 2011 kuntavaaleissa 17 % kokeilukun- tien äänioikeutetuista äänesti verkon välityksellä. Vuoden 2013 parlamenttivaaleissa 28 % kokeilukuntien äänioikeutetuista äänesti verkon välityksellä. Tutkimusten mukaan äänes- tysaktiivisuus kokeilukunnissa jäi sekä vuoden 2011 kuntavaaleissa, että vuoden 2013 par- lamenttivaaleissa hieman keskimääräistä alhaisemmaksi. Parlamenttivaaleissa äänestys- aktiivisuus uusissa kokeilukunnissa jäi 1,3 prosenttiyksikköä keskivertoa alhaisemmaksi ja vanhoissa kokeilukunnissa 0,9 prosenttiyksikköä keskivertoa alhaisemmaksi. 16 Sveitsissä nettiäänestys on ollut käytössä muutamissa kantoneissa. Tutkimus Geneven ja Zurichin kantonien vaaleista osoittaa, että nettiäänestyksellä ei ollut vaikutusta äänestys- aktiivisuuteen17 Yhteenvetona voidaan todeta kuten Berg ja Christensen (2012), että teknologialla itses- sään näyttää olevan hyvin pieni vaikutus äänestysaktiivisuuteen. Aikaisemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet sen, että ne jotka muutenkin aktiivisesti äänestävät, ovat ne jotka myös todennäköisimmin hyödyntävät nettiäänestämistä. Tutkimukset myös osoittavat, et- tä posti- ja ennakkoäänestyksen mahdollisuus pienentää nettiäänestämisen mobilisoivaa vaikutusta (German & Serdult 2017), koska äänestäjillä on jo valmiiksi laajat mahdollisuu- det osallistua. 15 Vinkel, P. (2016) Internet voting in Estonia. Conference presentation 16 Segaard, Signe Bock, Christensen, Dag Arne, Folkestad Bjarte & Saglie, Jo (2014) Internettvalg. HVA GJØR OG MENER VELGERNE? 17 Germann, Mischa & Serdült, Uwe (2017) Internet voting and turnout: Evidence from Switzerland Electoral Studi- es 47 (2017) 29 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI On kuitenkin huomioitava, että mikäli äänestäminen ei yleisesti kiinnosta, ei tekniikka välttä- mättä paranna tilannetta. Nettiäänestys voi myös vahvistaa kahtiajakautumista. Yhteiskun- nallisesti aktiiviset kansalaiset, jotka käyttävät sähköisiä palveluita, siirtyvät todennäköisesti helposti myös netin kautta äänestäjiksi. Passiivisempien kansalaisten äänestysaktiivisuus voi jatkaa laskuaan, jos tätä ryhmää ei tässä muutoksessa huomioida. Aikaisempien tutkimusten pohjalta voidaan arvioida että nettiäänestämisen mahdollista- misella todennäköisesti olisi varsin maltillinen vaikutus äänestysaktiivisuuteen. Eniten siitä hyötyisivät maaseudulla asuvat, joilla on pitkät etäisyydet lähimmälle äänestyspaikalle, ulkosuomalaiset, sekä tietyt vammaisryhmät, joiden itsenäistä äänestämistä nettiäänestä- minen helpottaisi. 30 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 6 Nettiäänestämisen mahdollisuudet Nettiäänestyksen käytössä on tunnistettu olevan monia hyötyjä. Edellä on jo mainittu eri- tyisryhmien äänestämisen helpottaminen. Lisäksi julkisessa keskustelussa on toivottu, että nettiäänestys voisi nostaa äänestysaktiivisuutta erityisesti nuorten osalta. Äänestäjän tahdon toteutuminen voidaan varmistaa nettiäänestysjärjestelmällä, joka tarjoaa vain ne vaihtoehdot, joita äänestäjän on mahdollista äänestää. Nykyisellään vaa- lipiirikohtaiset ehdokkaat eivät ole aina äänestäjälle selviä ja osa äänestää epähuomios- sa väärän vaalipiirin ehdokasta. Tällöin tälle numerolle annetut äänet saattavat kohdistua väärälle ehdokkaalle tai ne joudutaan hylkäämään, jos kyseistä numeroa ei ole ko. vaalipii- rissä. Virheellisten ja epäselvien merkintöjen riski myös poistuu sähköisen äänestysproses- sin myötä. Ääntenlaskennan automatisointi vähentää laskentaan vaadittavia resursseja nettiäänten osalta, mutta toisaalta taas tiedossa on, että vastaavasti tietoteknisellä puolella vaaditaan resurssien kasvattamista. Vaalien järjestämiseen yleisesti ei nettiäänestys lyhyellä aikavälil- lä toisi säästöjä, koska äänestystapa tulisi muiden olemassa olevien rinnalle, eikä nykyistä äänestyspaikkojen verkostoa ole tarkoitus karsia. Haja-asutusalueilla voi nettiäänestyksen käyttö olla mielekkäämpää kuin matkustaminen äänestyspaikalle. Tämä edellyttää, että näillä alueilla asuvilla äänestäjillä on pääsy interne- tiin, äänestykseen tarvittavat laitteet ja riittävä tietotekninen osaaminen. Ulkosuomalaisten äänestäminen on tällä hetkellä mahdollista lähetystöissä ja tulossa oleva kirjeäänestys tulee parantamaan tilannetta. Nettiäänestys mahdollistaisi äänestämi- sen ulkomailla niille äänioikeutetuille, joilla on suomalaiset sähköiset tunnistusvälineet. Luottamuksen ja legitimiteetin merkitys nousee keskeiseen rooliin, kun puhutaan vaa- leista. Nettiäänestyksen suhteen on epäselvää, hyväksyvätkö äänestäjät muutoksen ja luo- tetaanko vaalijärjestelmään, jossa osa äänistä tulisi nettiäänestysjärjestelmän kautta. Jos vaalitulos on yllätyksellinen tai epämieluisa, täytyisi kyetä luotettavasti vakuuttamaan, että tulos on oikea, eikä siihen ole vaikutettu. 31 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Teknisesti järjestelmän tulee olla täysin avoin ja läpinäkyvä, mutta tämäkään ei takaa sitä, että äänestäjät luottavat järjestelmään. Suurimmalla osalla äänestäjistä ei ole sen tasoista teknistä osaamista, että he voisivat ymmärtää tietoteknisen järjestelmän taustaprosessit vakuuttuakseen sen oikeanlaisesta toimivuudesta. Paperiäänten laskenta on helpommin hahmotettavissa ja tarjoaa mahdollisuuden manuaaliseen tarkistuslaskentaan. Tekniikan hyödyntäminen mahdollistaa suoran demokratian lisääntymisen. Nettiäänes- tysjärjestelmää voisi käyttää myös ns. yleisten vaalien välissä kansanäänestyksissä. Kun- nallisia kansanäänestyksiä on toteutettu kirjeäänestyksenä, mutta korkeiden kustannus- ten vuoksi niitä on järjestetty varsin vähän. Sen sijaan kansalaisia on osallistettu erilaisten verkkopalveluiden avulla. Demokratiaverkkopalveluiden avulla on mahdollistettu keskustelu valmisteilla olevista hankkeista, lausuntojen jättäminen ja kansalais- ja kuntalaisaloitteiden kannatusten säh- köinen kerääminen. Vuonna 2017 kansalaisaloitemenettelyä18 arvioitaessa tuli esille toi- veita myös uusien kansalaisten osallistumistyökalujen kehittämisestä. Eräänä esimerkkinä tuotiin esille kansalaisten kirjallinen kysymys, jolla voisi kansalaisaloitetta pienemmällä al- lekirjoitusmäärällä esittää hallitukselle kysymyksen, johon ministeri vastaisi kuten kansan- edustajien kysymyksiin. Edellinen nettiäänestystyöryhmä esitti, että nettiäänestys otettaisiin käyttöön neuvoa- antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä. Tässä järjestelmässä olisi tietoturvan suhteen matalammat vaatimukset sekä pienemmät riskit, mutta samaa järjestelmää ei voisi käyttää varsinaisissa vaaleissa. Nettiäänestyksen käyttöönottoa pelkästään kunta- ja maakuntavaaleissa on sen sijaan esitetty yhtenä mahdollisena etenemisvaihtoehtona. Tätä ajatusta on perusteltu sillä, että valtiollisilla toimijoilla on todennäköisesti vähemmän intressiä vaikuttaa paikallisiin kuin valtiollisiin vaaleihin. Kuntavaaleissa on kuitenkin tyypillistä, että ehdokkaiden väliset erot ovat pieniä, jolloin valvomattomissa olosuhteissa äänestäjän painostaminen tai äänten myyminen voisi olla houkuttelevampaa kuin valtiollisissa vaaleissa. Vaalilain 103 §:ssä vaa- lien kumoamiseen vaaditaan, että lainvastaisuus on saattanut ilmeisesti vaikuttaa vaalien tulokseen. Kuntavaaleissa ehdokkaiden saamien äänimäärien erot ovat usein hyvinkin pie- niä ja voi esiintyä tasatilanteita, joissa valtuustopaikka joudutaan arpomaan. Valvomatto- missa olosuhteissa annetut äänet voivat näin vaikuttaa vaalien tulokseen eniten juuri kun- tavaaleissa. Nettiäänestyksen mahdollistamisen myötä tämäntyyppinen vaalitulokseen vaikuttaminen olisi hyvin helppoa ja mahdollista ilman minkäänlaista teknistä vilppiä. 18 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80638/45_17_arviomuistio_kansalaisaloitemenette- lyn_toiminnasta__.pdf?sequence=1&isAllowed=y http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80638/45_17_arviomuistio_kansalaisaloitemenettelyn_toiminnasta__.pdf?sequence=1&isAllowed=y http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80638/45_17_arviomuistio_kansalaisaloitemenettelyn_toiminnasta__.pdf?sequence=1&isAllowed=y 32 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 Yksi haasteista nettiäänestysjärjestelmän käytön suhteen tulee myös siitä, että tietotek- niikka kehittyy nopeasti siihen verrattuna, kuinka harvoin vaaleja järjestetään. Mikäli net- tiäänestys ei olisi käytössä kaikissa vaaleissa, vaalikohtainen työmäärä, kustannukset ja riskit kasvaisivat huomattavasti. Äänestäjien kannalta olisi myös hankalaa, jos eri vaaleissa olisi erilaiset äänestysmenettelyt. Näistä syistä työryhmä ei pidä tarkoituksenmukaisena ottaa käyttöön nettiäänestystä pelkästään kunta- ja maakuntavaaleissa. Taulukko 5.  Nettiäänestyksen hyödyt ja ongelmat Keskeiset hyödyt Keskeiset ongelmat • Ajasta ja paikasta riippumaton äänestäminen • Erityisryhmien äänestämisen helpottaminen • Haja-asutusalueella asuvien äänestäminen • Äänestäjän tahdon toteutuminen: virheellisten ja epäselvien merkintöjen riski poistuu • Ääntenlaskennan helpottuminen • Järjestelmää voitaisiin käyttää myös mm. kunnallisten kansanäänestysten järjestämiseen • Tarkastuslaskentaa ei voi toteuttaa järjestelmästä riippumattomasti • Äänestäminen tapahtuu valvomattomissa olosuhteissa (perheäänestys, ”äänestysbileet”) • Vaalisalaisuuteen liittyvät riskit (tietojen käsittely, lokitiedot) • Nettiäänestysjärjestelmän toimintavarmuus ja koko järjestelmään kohdistuvat palvelunestohyökkäykset • Luottamuksen ylläpitäminen • Keskitetty järjestelmä voi mahdollistaa vaalituloksen laajamittaisen manipuloinnin 33 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 7 Vaaleihin vaikuttaminen – ei vain tietoturvakysymys Jarno Limnéll, Kyberturvallisuuden professori, Aalto-yliopisto Vaaleihin vaikuttaminen sekä vaalien luotettavuudesta huolehtiminen ovat merkittäviä puheenaiheita tällä hetkellä läntisessä maailmassa. Etenkin Yhdysvaltojen ja Ranskan pre- sidentinvaaleihin kohdistuneet tietomurrot ja -vuodot sekä informaatiovaikuttamisen eri muodot ovat herättäneet huolta useissa maissa digitaalisten yhteiskuntien demokraatti- sesta haavoittuvuudesta. Huolta voi pitää aiheellisena, sillä valtiollisilla toimijoilla (joita voi pitää vakavimpana vaikuttamisen uhkatekijänä) ilmenee nykyhetkessä motiivia vaikuttaa toisen valtion vaaleihin, ja ihmisten luottamus vaalien rehellisyyteen ja oikeellisuuteen on puolestaan toimivan demokratian edellytys. Vaaleissa on kyse yhteiskunnan kannalta elin- tärkeän toiminnon turvaamisesta, jolloin vaalien suojaaminen ulkoiselta vaikuttamiselta tulee olla keskeisessä kansallisen turvallisuuden intressissä. Tietoista valtiollista vaaleihin vaikuttamista voi pitää yhtenä hybridivaikuttamisen muotona. On huomioitava, että vaalien luotettavuudesta huolehtimisessa ei ole kyse ainoastaan mahdollisen sähköisen äänestämisen teknisestä turvaamisesta. Vaalien luotettavuutta voi- daan pyrkiä horjuttamaan monin tavoin, äänestystavasta riippumatta. Vaalien luotettavuuteen voidaan vaikuttaa ilman, että käytettäisiin varsinaisia konkreet- tisia vaikutuskeinoja (kuten äänestäjärekisteriin hakkeroituminen, vaalituloksen mani- pulointi tai äänestyslippujen varastaminen). Hieman pelkistäen kyse on objektiivisen to- dellisuuden (kuten asiat oikeasti ovat) sijasta ihmisten subjektiivista mielikuvista eli miten ihmiset ymmärryksensä ja tiedon pohjalta arvioivat asioiden olevan. Erityisesti digitalisaa- tion ja esimerkiksi sosiaalisen median voimistumisen aikakautena huomio kiinnittyy yhä enemmän myös luotettavuuden arvioinnissa pelkän objektiivisen todellisuuden tarkas- telun sijasta ihmisten mielikuviin – ja niihin vaikuttamiseen. Esimerkiksi huhut ja epäilyt vaalien rehellisyydestä (ilman että objektiivisesti on mikään muuttunut) voivat voimistues- saan vaikuttaa vakavastikin luottamuksen heikkenemiseen. Se, että ihmiset saadaan usko- maan, että jotain on tapahtunut tai millainen ehdokas ”todellisuudessa” on, voi olla yhtä 34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 suuri vaikutus äänestyskäyttäytymiseen kuin oikeilla tapahtumilla ja totuuksilla. Tai vaikka sähköisessä äänestämisjärjestelmässä ei olisikaan mitään ongelmia, saatetaan tarkoituk- sella pyrkiä synnyttämään mielikuvia, että sähköisessä äänestämisessä on puutteita eikä vaalien tulokseen voi luottaa. Digitaalisessa toimintaympäristössä on turvallisuuden näkökulmasta tärkeää erottaa ”kyber-tekniset” ja ”kyber-psykologiset” vaikuttamisen keinot. Edellinen viittaa keinoihin, joissa esimerkiksi murtaudutaan tietojärjestelmiin ja muutetaan siellä olevia tietoja tai vuodetaan niitä julkisuuteen. Jälkimmäisessä on kyse vaikuttamisesta ihmisten ajatteluun ja asenteisiin, ja siten pyrkimykseen muuttaa ihmisten käyttäytymistä tai saada ihmiset olla tekemättä mitään. Kyber-tekninen ja -psykologinen vaikuttaminen eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan päinvastoin kehityssuuntana on näiden vaikutuskeinojen yhä tiiviimpi yhteenkietoutuminen. Esimerkiksi Ranskan presidentinvaalien yhteydessä tapahtuneen tietovuodon vaikuttavuutta pyrittiin vahvistamaan automaattisesti toimivien sosiaalisen median tilien kautta ja siten vaikuttamaan niin tiedon leviämiseen kuin epävarmuuden li- sääntymiseen. Ajallisesti nämä tietovuodot tapahtuivat juuri ennen vaalirauhan alkamista, jottei niitä julkisesti juuri ehdittäisi kommentoida ja kumota. Vuodoilla pyrittiin vaikutta- maan ihmisten tunteisiin. Yleinen informaatioympäristö on keskeinen vaalikamppailun kenttä myös ulkopuolisel- le vaikuttamiselle. Vaalien luotettavuuden yhteydessä on huomioitava, että psykologinen vaikuttaminen voi kohdistua niin itse ehdokkaisiin ja kampanjoihin kuin ihmisten äänes- tyskäyttäytymiseen tai vaalijärjestelmään. Objektiivisen todellisuuden ei psykologisessa vaikuttamisessa välttämättä tarvitse muuttua, ”riittää” että ihmisten ajattelu, mielikuvat, käyttäytyminen tai erityisesti tunteet muuttuvat vaikuttamisen seurauksena. Tai jos jotain tapahtuu, niin tarkoituksellisesti pyritään vaikuttamaan ihmisten mielikuviin siitä, että mi- tä itse asiassa on tapahtunut. Ei voi myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että vaaleissa hävinnyt ehdokas syyttäisi vaaleja epäluotettavuudesta ja pyrkisi heikentämään vaalien voittajan legitimiteettiä kyseenalaistamalla vaalien tuloksen. Vaalit perustuvat luottamuk- seen, ja jos äänestäjät luottavat vaalien rehellisyyteen on tulos helpompi hyväksyä, vaikka se ei olisikaan itselle mieluinen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on ihmisten mielissä edelleen epävarmuutta siitä, mitä vuoden 2016 presidentinvaaleissa tarkalleen ottaen tapahtui. Informaatiovaikuttaminen ei sinällään ole mikään uusi asia, mutta viestintäteknologian kehittyminen ja ihmisten median käyttötapojen muuttuminen tarjoavat sille uudenlaisia mahdollisuuksia. Informaatioympäristön hyväksikäyttäminen näyttäytyy nykyhetkessä enenevissä määrin myös valeuutisina, vaihtoehtomedioina, suoranaisten valheiden levit- tämisenä sekä voimistuvina algoritmipohjaisten vaikutuskeinojen käyttämisenä. Kyse on ilmiöistä, jotka on sekä tunnettava mahdollisimman hyvin että kyettävä ennaltaehkäise- mään niiden vaikuttavuutta vaalien luotettavuuden säilyttämisen näkökulmasta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että oikea ja luotettava viranomaistieto on helposti löy- 35 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI dettävissä. Perinteisestä tunteisiin vetoamiseen kohdistuvasta informaatiovaikuttamises- ta on jo siirrytty käyttämään ja laajalti jakamaan näennäisen oikeita ja rationaalisia tietoja tuottamaan ja tukemaan vääriä johtopäätöksiä. Toisaalta on mahdollista, että suurten tek- nologiayritysten (kuten Apple, Facebook ja Google) kerätessä ja analysoidessa käyttäjiensä tietoja, ne kykenevät hyvinkin tarkasti ennakolta tietämään ihmisten äänestyskäyttäytymi- sen. Tällä saattaa olla vaikutuksensa vaalien koettuun luotettavuuteen. Suomessa psykologinen vaikuttaminen / informaatiovaikuttaminen on aiheellisesti nous- sut julkiseen keskusteluun. Se on otettava huomioon myös vaalien luotettavuudesta huolehdittaessa. Yleisesti arvioidaan, että informaatiovaikuttaminen lisääntyy ja sen eri muodot voivat teknologian kehityksen ja digitalisaation myötä muuttua nopeastikin. Osa tutkijoista puhuu tiedon ”aseellistamisesta”, eli miten erilaisin informaatiovaikuttamisen keinoin pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja koheesioon. Suomeen kohdistettavaan informaatiovaikuttamiseen on suhtauduttava vakavasti – myös vaalien yhteydessä. Aiemmin mainitussa hybridivaikuttamisessa vaikuttaja pyrkii hyväk- sikäyttämään nimenomaan yhteiskunnan kriittisiä ja haavoittuvia kohteita, joiden kautta voidaan vaikuttaa yhteiskunnan yhtenäisyyteen, poliittiseen päätöksentekoon ja luomaan yleistä epäluottamusta. Vaalit on tässä kontekstissa nähtävä potentiaalisena vaikuttamisen kohteena. 36 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 8 Vaalien turvallisuus ja varautuminen Globaali kybertoimintaympäristö muodostuu monimutkaisesta ja monikerroksisesta maa- ilmanlaajuisesta informaatioverkostosta, johon kuuluu kansallisia turvallisuusviranomais- ten, muun julkishallinnon ja yritysmaailman kommunikaatioverkkoja sekä teollisuuden ja kriittisen infrastruktuurin valvonta- ja ohjausjärjestelmiä. Tietotekniikan kehitys on lisännyt merkittävästi hyvinvointia, mutta tuonut mukanaan myös aivan uudenlaisia riskejä. Tieto- teknisten laitteiden ja järjestelmien toimimattomuus, informaatioinfrastruktuurin luhistu- minen tai vakavat kyberhyökkäykset voivat aiheuttaa erittäin kielteisiä vaikutuksia julkisiin palveluihin, liike-elämään ja hallintoon ja siten koko yhteiskunnan toimintaan. Kyberhyök- käyksillä voidaan tuottaa suuria häiriöitä ja lamauttaa osia kriittisestä infrastruktuurista ja yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista kuten vaikkapa nettiäänestysjärjestelmästä. Lisääntyvä kyberaktivismi, -rikollisuus ja -vakoilu osoittavat sekä valtiollisten että ei-valtiol- listen toimijoiden toiminnan kasvua. Kybertoimintaympäristö onkin muuttanut perintei- siä kansainvälisiä valta-asetelmia. Se antaa pienillekin valtioille ja ei-valtiollisille toimijoil- le mahdollisuuden toimia tehokkaasti. Kybermaailmassa suuruus ja massa eivät enää ole hallitsevia, vaan osaaminen. Edellä kuvattu kehitys vaikuttaa myös Suomessa. Suomi on yksi kehittyneimmistä tietoyh- teiskunnista, jonka toiminnat ovat riippuvaisia erilaisista sähköisistä verkoista ja niiden tar- joamista palveluista. Suomi on jo joutunut kyberoperaatioiden kohteeksi, joissa painopiste on ollut kyberaktivismissa, -rikollisuudessa ja -vakoilussa. Huomattavaa on myös, että net- tiäänestyksen ollessa kyseessä mahdollinen uhkatekijä tai -toimija voi olla niin koti- kuin ulkomainen. Kybertoimintaympäristössä tapahtuva kehitys lisää uusien uhkien mahdolli- suutta meitä vastaan. Julkishallintoon ja elinkeinoelämään kohdistuu jatkuvia järjestelmä- haavoittuvuuksien hyväksikäyttö- tai murtoyrityksiä. Hyökkäysten ammattimaisuus näkyy siinä, että hyökkäyskohde on valittu ja tiedusteltu tarkasti. Hyökkäyksiin käytetään enene- vässä määrin pitkälle kehittyneitä haittaohjelmia ja hyökkäystekniikoita. Ulkomailta on kantautunut esimerkkejä siitä, miten kyberrikolliset ovat onnistuneet mur- tautumaan vaalikoneisiin ja vaaleihin liittyviin tietojärjestelmiin. Useimmiten nämä käyvät ilmi vasta tietomurron jälkeen. Luottamus demokratiaan on vaakalaudalla, jos vaalitulos 37 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI on ehditty jo vahvistaa ja herää epäily, että se pohjautuu väärään tietoon. Selvitystyö kes- tää kauan ja siinä tulee tunnistaa muun muassa mihin on murtauduttu ja miten, onko tie- toja muutettu vai vain julkaistu. Nettiäänestysjärjestelmään kohdistuvia riskejä on tarkas- teltu erillisessä riskikartoituksessa, jossa on nostettu esille keskeisiksi riskeiksi vaalituloksen laaja manipulointi, häirintä palvelunestohyökkäyksillä ja vaalisalaisuuden murtaminen. Riskikartoituksessa on punnittu riskien toteutumisen vaikutuksia. Suurten kustannusten ohella vakavana seurauksena on kansalaisten luottamuksen mureneminen, josta seuraa yhteiskunnallista epävakautta. Suomen kyberturvallisuusstrategiassa19 on 2013 määritelty visio (päivitetty toimeenpa- no-ohjelmassa 2017): • Suomi kykenee suojaamaan elintärkeät toimintonsa kaikissa tilanteissa kyberuhkaa vastaan. • Kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus tehokkaasti hyödyntää turvallista kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. • Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa. Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmassa 2017-202020 nostettiin yh- deksi toimenpiteeksi: ”Vaalien toteuttamisen tieto- ja kyberturvallisuus on selvitetty”. Tässä kohdassa korostetaan, että nettiäänestyksen esiselvityksessä on kiinnitettävä erityistä huo- miota tieto- ja kyberturvallisuuden toteutumiseen vaaleissa. Työssä onkin tähän panostet- tu ja samalla on tullut esille, että nykyinen toimintaympäristö asettaa uudenlaisia haasteita vaalien järjestämiselle kokonaisuudessaan. Vaalien turvaamiseen kiinnitetäänkin huomiota myös Yhteiskunnan turvallisuusstrategias- sa21. Strategiassa on tunnistettu seuraavat kokonaisuudet elintärkeiksi toiminnoiksi • Johtaminen • Kansainvälinen ja EU-toiminta • Puolustuskyky • Sisäinen turvallisuus • Talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus • Väestön toimintakyky ja palvelut • Henkinen kriisinkestävyys 19 https://turvallisuuskomitea.fi/index.php/files/18/muut%20julkaisut/10/Suomen%20kyberturvallisuusstrate- gia%20ja%20taustamuistio.pdf 20 https://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/files/10/lataukset/66/Toimeenpano-ohjelma%202017-2020%20 final.pdf 21 https://turvallisuuskomitea.fi/index.php/files/35/YTS2017%20materiaalit/75/YTS_2017_su_verkkojulkaisu.pdf https://turvallisuuskomitea.fi/index.php/files/18/muut%20julkaisut/10/Suomen%20kyberturvallisuusstrategia%20ja%20taustamuistio.pdf https://turvallisuuskomitea.fi/index.php/files/18/muut%20julkaisut/10/Suomen%20kyberturvallisuusstrategia%20ja%20taustamuistio.pdf https://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/files/10/lataukset/66/Toimeenpano-ohjelma%202017-2020%20final.pdf https://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/files/10/lataukset/66/Toimeenpano-ohjelma%202017-2020%20final.pdf https://turvallisuuskomitea.fi/index.php/files/35/YTS2017%20materiaalit/75/YTS_2017_su_verkkojulkaisu.pdf 38 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 Sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi tavoitteissa määritellään oikeusministeriön tehtä- väksi vaalien toimeenpano ja demokratian edellytysten turvaaminen. Turvataan yleisten vaalien säännönmukaiseen toimittamiseen tarvittavat toimintaedel- lytykset kaikissa turvallisuustilanteissa sekä ylläpidetään jatkuvaa valmiutta toimittaa ennenaikaiset yleiset vaalit. Vaalien toimittamisorganisaatio sekä tarvittavia tietojärjes- telmiä ja vaalimateriaalia ylläpidetään vaatimusten mukaisesti (mm. erityiset toimin- nallisuus-, aika- ja turvallisuusvaatimukset). Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi kyberturvallisuuden tilaa selvittäneessä raportis- saan22, että toimintavarmuutta ja kybersuojausta ohjaavia strategioita on laadittu, mutta niiden ohjausteho on ollut heikko. Mikäli jokin laajavaikutteinen kyberturvallisuusloukka- us toteutuisi, eri ministeriöiden pitäisi neuvotella keskenään vastatoimenpiteiden käynnis- tämisestä ja priorisoinnista. Tämä on riski, koska kyberturvallisuusloukkaustilanteissa aikaa neuvotteluille ei välttämättä ole. Valtioneuvoston tulisi määritellä johtaminen tilanteessa, jossa kyberloukkaustilanne koskettaa useita hallinnonaloja tai keskeisiä yksityisen sektorin toimijoita. Tämä nousee nettiäänestysjärjestelmän turvallisuuden varmistamisessa keskei- seksi kysymykseksi, koska vastuu kokonaisuuden toiminnasta jakautuu eri organisaatioille ja hallinnonaloille.  Kyberrikollisuus ja vaaleihin vaikuttaminen on viimeisen vuoden aikana tullut voimakkaasti esille  Nettiäänestyksessä on riskejä, jotka toteutuessaan vaikuttavat luottamukseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen  Vaalien turvaamiseksi tulisi saada luotua selkeät toimintamallit ja määritellä vastuukysymykset eri toimijoiden kesken. 22 https://www.vtv.fi/files/5862/16_2017_Kybersuojauksen_jarjestaminen.pdf https://www.vtv.fi/files/5862/16_2017_Kybersuojauksen_jarjestaminen.pdf 39 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 NETTIÄÄNESTYKSEN EDELLYTYKSET SUOMESSA  –  NETTIÄÄNESTYSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 9 Johtopäätökset ja suositukset Nettiäänestysteknologia ei ole vielä sillä tasolla, että nettiäänestyksen hyödyt olisivat suu- remmat kuin riskit. Teknisesti nettiäänestysjärjestelmä on toteutettavissa, mutta puuttei- ta on varmennettavuuden ja painostuksen estämisen yhteensovittamisessa. Käytännössä pitää samaan aikaan pystyä varmistamaan, että ääni on oikeassa muodossa laskennassa, mutta järjestelmä ei kuitenkaan saa tuottaa todistetta, joka olisi hyödynnettävissä painos- tamiseen tai äänten myymiseen. Suurin riski kohdistuu luottamukseen ja sen menettämiseen. Luottamuksen horjuttami- seen ei tarvita edes varsinaista teknistä kyvykkyyttä, vaan valheellista tietoa ja huhuja le- vittämällä saadaan jopa helpommin haittaa aikaiseksi. Kun kaikki on konkreettisesti lasket- tavissa ja tarkistettavissa, voidaan helposti kumota ainakin vaalituloksen manipulointiin liittyvät epäilyt. Vaaliorganisaatiolla tulee olla keinot tunnistaa haitallinen toiminta, estää se ja saada tarvittavat todisteet mahdollista rikossyytettä varten tai sen todentamiseen, että vaalitulos on kiistaton, eikä manipulointia ole tapahtunut. Tämän mahdollistaminen nettiäänestyksessä ei nykyisellään ole vielä riittävällä tasolla. Nettiäänestyksessä ei voida suorittaa erillistä äänten tarkastuslaskentaa, joka mahdollistai- si ääntenlaskennassa tapahtuneiden virheiden löytämisen tai korjaamisen. Nettiäänestys- järjestelmässä täytyy luottaa järjestelmän tuottamaan tietoon siitä, mitkä äänet on otettu mukaan laskentaan. Mikäli tarkastuslaskenta nettiäänestysjärjestelmässä suoritettaisiin, se perustuisi järjestelmän tuottamaan tietoon ja antaisi saman lopputuloksen kuin varsinai- nen laskenta. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia23 asettaa tavoitteeksi: ”Turvataan yleisten vaalien sään- nönmukaiseen toimittamiseen tarvittavat toimintaedellytykset kaikissa turvallisuustilan- teissa sekä ylläpidetään jatkuvaa valmiutta toimittaa ennenaikaiset yleiset vaalit. Vaalien 23 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017. Turvallisuuskomitea. https://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/ files/35/YTS2017%20materiaalit/75/YTS_2017_su_verkkojulkaisu.pdf https://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/files/35/YTS2017%20materiaalit/75/YTS_2017_su_verkkojulkaisu.pdf https://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/files/35/YTS2017%20materiaalit/75/YTS_2017_su_verkkojulkaisu.pdf 40 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 60/2017 toimittamisorganisaatio sekä tarvittavia tietojärjestelmiä ja vaalimateriaalia ylläpidetään vaatimusten mukaisesti (mm. erityiset toiminnallisuus-, aika- ja turvallisuusvaatimukset).” Vuonna 2018 käynnistetään esiselvitys vaalitietojärjestelmän tai sen osien uudistamiseksi. Esiselvityksessä tulisi tarkastella toimintaympäristön muuttumisen mukanaan tuomia vaa- timuksia ja vaalien digitalisaatiota pidemmällä tähtäimellä. Vaalien digitalisaation kansainvälisiä kokemuksia ja parhaita käytäntöjä tulee seurata ak- tiivisesti. Yhteistyötapoja olisi hyvä kehittää Pohjoismaiden vaaliorganisaatioiden välille. Pohjoismailla on samankaltainen yhteinen historia hyvinvointivaltion rakentamisesta ja yhteiskunnallisen vakauden vaalimisesta, johon liittyen myös vaalien luotettavuutta on pi- detty erityisen tärkeänä. Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että vaalien kehittäminen ja digitalisointi on nettiää- nestystä laajempi kokonaisuus. Nykyisellään toimivan vaalijärjestelmän sähköistäminen ei ole ainoa väylä kehittää demokratiaa vaan tulisikin tunnistaa digitalisaation mahdollista- mat muut keinot kehittää kansalaisten aktiivisuutta ja osallisuutta Työtä tulee jatkaa tavoitteena osallistumiskäytäntöjen uudistaminen ja suunnitteleminen mahdollisimman matalakynnyksellisiksi ja suotuisiksi erilaisista lähtökohdista tuleville kan- salaisille. Digitalisoinnin avulla demokratian rakenteet ovat tulleet lähemmäksi kansalais- ta. Avoin hallinto, sosiaalisen median keskustelut, sähköiset demokratiapalvelut ja erilai- set työkalut tekevät päätöksenteon prosessit näkyviksi ja tarjoavat mahdollisuuden käydä keskustelua. Nettiäänestyksen valmistelun parlamentaarinen seurantaryhmä toi esiin, että nettiäänes- tyksen riskit ovat merkittäviä ja nettiäänestyksen käyttöönotossa vaarana olisi, että me- netettäisiin nykyinen vahva luottamus vaalijärjestelyihin. Nettiäänestyksen käyttöönoton edellytyksiä pohdittaessa huomioon otettavia seikkoja ovat tarkastuslaskennan järjesty- minen, vaalisalaisuuden säilyminen sekä vaalien luottamus ja legitimiteetti. Parlamentaa- rinen työryhmä korosti, että mikäli nettiäänestysjärjestelmä otetaan käyttöön, kustannuk- sista tai prosessin eheydestä ei voi tinkiä säästösyistä. Johtopäätöksenään seurantaryhmä totesi, että nettiäänestystä ei tule ottaa käyttöön ylei- sissä vaaleissa, koska riskit ovat suurempia kuin hyödyt. Nykytilanteessa olevia ongelmia, kuten alhainen äänestysaktiivisuus, ei ratkaista nettiäänestyksellä. Parlamentaarinen seurantaryhmä korosti tarvetta miettiä edelleen keinoja, joilla kansalais- ten ja kuntalaisten osallistumista vahvistettaisiin, esimerkiksi luomalla uusia sähköisiä osal- listumistyökaluja kuntien käyttöön. Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto www.oikeusministerio.fi Justitieministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.justitieministeriet.fi ISSN 1798-7091 (nid.) ISSN 1798-7105 (PDF) ISBN 978-952-259-662-8 (nid.) ISBN 978-952-259-663-5 (PDF) OMML 60/2017: Nettiäänestyksen edellytykset Suomessa Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet Sisältö 1. Johdanto 1.1 Tausta ja tavoitteet 1.2 Hankkeen organisoituminen 2 Luottamus – demokratian perusta 3 Vaalit suomalaisen demokratian ytimessä 3.1 Vaalit ja äänestäminen 3.2 Vaalisalaisuus demokratian takeena 4 Esteetöntä osallistumista? 5 Äänestysaktiivisuus 5.1 Nettiäänestämisen vaikutus äänestysaktiivisuuteen 6 Nettiäänestämisen mahdollisuudet 7 Vaaleihin vaikuttaminen – ei vain tietoturvakysymys 8 Vaalien turvallisuus ja varautuminen 9 Johtopäätökset ja suositukset 5.pdf _GoBack 1. Johdanto 1.1 Tausta ja tavoitteet 1.2 Hankkeen organisoituminen 2 Luottamus – demokratian perusta 3 Vaalit suomalaisen demokratian ytimessä 3.1 Vaalit ja äänestäminen 3.2 Vaalisalaisuus demokratian takeena 4 Esteetöntä osallistumista? 5 Äänestysaktiivisuus 5.1 Nettiäänestämisen vaikutus äänestysaktiivisuuteen 6 Nettiäänestämisen mahdollisuudet 7 Vaaleihin vaikuttaminen – ei vain tietoturvakysymys 8 Vaalien turvallisuus ja varautuminen 9 Johtopäätökset ja suositukset