Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2022:31 Taloudellinen katsaus Kevät 2022 Talousnäkymät Valtiovarainministeriö, Helsinki 2022 Taloudellinen katsaus Kevät 2022 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriö This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-367-223-9 ISSN pdf: 1797-9714 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 13.4.2022 Taloudellinen katsaus, kevät 2022 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Teema Talousnäkymät Julkaisija Valtiovarainministeriö Yhteisötekijä Kansantalousosasto Kieli Suomi Sivumäärä 110 Tiivistelmä BKT arvioidaan kasvavan 1,5 % v. 2022. Reaktiona Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan länsimaat ovat asettaneet talouspakotteita Venäjälle, mikä seurauksena Suomen talouskasvu hidastuu viennin ja teollisuustuotannon kautta. Kuluttajahintojen nousun seurauksena BKT:n kasvu hidastuu kotitalouksien ostovoiman heiketessä ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuessa. BKT kasvaa 1,7 % v. 2023 ja 1,5 % v. 2024. Ennusteessa oletetaan, että nyt olemassa olevat pakotteet jäävät voimaan puolin ja toisin. Keskeistä talouden kannalta on, että raaka-aineiden ja energian saatavuus Venäjältä Eurooppaan häiriintyy, mutta ei keskeydy. Ennusteessa ei oleteta Covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi tehtäviä uusia rajoituksia, joilla olisi talousvaikutuksia. Koronakriisin helpotettua julkisen talouden rahoitusasema on kohentunut ripeästi suotuisan taloustilanteen vetämänä ja julkinen talous jatkaa kohenemistaan lähivuosina. Taloudellisen aktiivisuuden hidastuminen ja varautumis- ja tukitoimet heikentävät julkista taloutta. Julkisen talouden rahoitusasema alkaa heiketä uudelleen keskipitkällä aikavälillä. Velkasuhde alkaa jälleen kasvaa yhtäältä varautumis- ja tukitoimien mutta myös talouskasvun hiipumisen johdosta. Asiasanat talousnäkymät, julkinen talous, taloudellinen kehitys, kehysneuvottelut. ISBN PDF 978-952-367-223-9 ISSN PDF 1797-9714 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-223-9 http:// Presentationsblad 13.4.2022 Ekonomisk översikt, våren 2022 Finansministeriets publikationer 2022:31 Tema Ekonomiska utsikter Utgivare Finansministeriet Utarbetad av Ekonomiska avdelningen Språk Finska Sidantal 110 Referat Bruttonationalprodukten beräknas öka med 1,5 procent 2022. Som reaktion på Rysslands invasion av Ukraina har västländerna infört ekonomiska sanktioner mot Ryssland, vilket leder till att Finlands ekonomiska tillväxt avtar inom exporten och industriproduktionen. BNP-tillväxten avtar i och med att hushållens köpkraft har minskat och den privata konsumtionen ökar långsammare till följd av höjda konsumentpriser. BNP växer med 1,7 procent år 2023 och 1,5 procent år 2024. Prognosen utgår från att de gällande sanktionerna hålls i kraft. För ekonomin är det viktigt att tillgången på råvaror och energi från Ryssland till Europa inte avbryts helt trots att det förekommer störningar. Prognosen utgår från att inga nya restriktioner som kunde ha ekonomiska konsekvenser införs för att förhindra spridningen av coronaviruset. Tack vare det gynnsamma ekonomiska läget förbättrades de offentliga finanserna snabbt efter att coronakrisen lättade, och den offentliga ekonomin kommer att förbättras ytterligare under de närmaste åren. Den offentliga ekonomin försvagas av minskad ekonomisk aktivitet och beredskaps- och stödåtgärder. På medellång sikt börjar de offentliga finanserna åter försvagas. Skuldkvoten börjar öka igen å ena sidan på grund av beredskaps- och stödåtgärder, men också på grund av avtagande ekonomiska tillväxt. Nyckelord ekonomiska utskiter, offentlig ekonomi, ekonomisk utveckling, ramförhandlingar. ISBN PDF 978-952-367-223-9 ISSN PDF 1797-9714 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-223-9 Description sheet 13 April 2022 Economic Survey, Spring 2022 Publications of the Ministry of Finance 2022:31 Subject Economic Prospects Publisher Ministry of Finance Group Author Economics Department Language Finnish Pages 110 Abstract Finland’s GDP is projected to grow by 1.5% in 2022. Western countries have reacted to Russia’s invasion of Ukraine by imposing economic sanctions against Russia, which will result in Finnish economic growth slowing due to a decline in exports and manufacturing output. Increases in consumer prices will result in GDP growth slowing as household purchasing power shrinks and private consumption growth slows. GDP will grow by 1.7% in 2023 and by 1.5% in 2024. The forecast assumes that the current sanctions imposed by both sides will remain in place. A key aspect for the economy is that the availability of raw materials and energy from Russia to Europe will be disrupted but not discontinued. The forecast does not assume any new restrictions to prevent the spread of the COVID-19 pandemic that would have economic impacts. Following the easing of the COVID-19 crisis, the general government budgetary position has improved rapidly driven by the favourable economic situation, and general government finances will continue to improve over the next few years. General government finances will be weakened by the slowing of economic activity and preparedness and support measures. The general government budgetary position will begin to weaken again over the medium term. The debt-to-GDP ratio will start to grow again due to preparedness and support measures on the one hand, and due to slowing growth on the other hand. Keywords economic prospects, public finance, economic development, spending limits negotiations. ISBN PDF 978-952-367-223-9 ISSN PDF 1797-9714 URN address http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-223-9 Toteutunutta kehitystä koskevien tietojen lähde: Tilastokeskus ellei muuta mainittu. TAULUKOISSA KÄYTETYT SYMBOLIT JA LYHENTEET - Ei mitään ilmoitettavana 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä .. Tietoa ei ole saatu . Loogisesti mahdoton esitettäväksi ** Ennuste CPB CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis HWWI Hamburgisches WeltWirtschafts Institut IMF Kansainvälinen valuuttarahasto STM Sosiaali- ja terveysministeriö TEM Työ- ja elinkeinoministeriö VM Valtiovarainministeriö Kukin taulukoiden luvuista on pyöristetty erikseen. 7 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 TA LO U D E L L I N E N K AT S AU S K E VÄT 2022 Katsauksessa esitetään vuosien 2022–2024 taloudellista kehitystä koskeva ennuste. Lyhyen ajan talousennusteen ohella se sisältää myös vuoteen 2026 ulottuvan talou- den keskipitkän ajan kehitysarvion. Katsauksessa esitetyt ennuste- ja kehitysarviot on laadittu kansantalousosastolla riippumattomasti perustuen lakiin talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovitta- misesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista (869/2012). Katsauksen tarkastelujen pohjana ovat Tilastokeskuksen maaliskuussa 2022 julkai- semat kansantalouden neljännesvuositilinpidon tiedot sekä muut julkiset tilastot, jotka on saatu käyttöön 5.4.2022 mennessä. Kokonaistaloudellisessa ennusteessa on otettu huomioon hallituksen kehysneuvotteluissa 5.4.2022 tehdyt päätökset. Helsingissä huhtikuussa 2022 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Mikko Spolander Osastopäällikkö, ylijohtaja Jukka Railavo Jenni Pääkkönen Finanssineuvos Finanssineuvos Reaalitalouden Julkisen talouden yksikön päällikkö yksikön päällikkö Sisältö Esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 1 Talousnäkymät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 1.1 Kansainvälinen talous.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 1.1.1 Maailmantalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 1.1.2 Maailmankauppa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 1.1.3 Riskit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 1.2 Ulkomaankauppa .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 1.2.1 Vienti ja tuonti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 1.2.2 Hinnat ja vaihtotase. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 1.3 Kotimainen kysyntä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 1.3.1 Yksityinen kulutus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 1.3.2 Julkinen kulutus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 1.3.3 Yksityiset investoinnit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 1.3.4 Julkiset investoinnit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 1.4 Kotimainen tuotanto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 1.4.1 BKT.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 1.4.2 Jalostus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 1.4.3 Palvelut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 1.5 Työvoima.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 1.6 Tulot, kustannukset ja hinnat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 1.6.1 Palkat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 1.6.2 Kuluttajahinnat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 2 Julkinen talous.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 2.1 Julkisyhteisöt yhteensä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 2.1.1 Julkisyhteisöjen velka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 2.2 Valtionhallinto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 2.3 Paikallishallinto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 2.4 Hyvinvointialueet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 2.5 Sosiaaliturvarahastot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 2.5.1 Työeläkelaitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 2.5.2 Muut sosiaaliturvarahastot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 2.6 Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 Kehikot: Pakotteiden lisäämien leikkaa kasvua merkittävästi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Julkisen sektorin palkkaoletusten vaikutuksista julkiseen talouteen. . . . . . . . . . . . . . . 65 Finanssipolitiikan mitoitus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 Valtion budjettitalous vuosina 2023–2026.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 Työvoiman voimakas kasvu nostaa arvioita pitkän aikavälin työllisyyskehityksestä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 Liitetaulukot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 10 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Esipuhe Suomen talous oli hyvässä vedossa. Tarkentuneissa tilastoissa vuoden 2020 kuoppa osoittautui aiemmin arvioitua pienemmäksi. Vuonna 2021 tuotanto kasvoi poikke- uksellisen nopeasti 3,5 prosentin vauhtia ja saavutti koronaa edeltäneen tasonsa. Alkuvuoden 2022 aikana työllisyys nousi ennätyksellisen korkeaksi samalla kun avoimia työpaikkoja oli ennätyksellisen paljon. Kuluttajien ja yritysten usko tulevai- suuteen oli vahva. Verotuloja kertyi valtion kirstuun mukavasti. Tämän perusteella ennustelaitokset olivat jo valmiit tarkistamaan arvioitaan Suo- men taloudesta aiempaa suotuisammiksi. Kuva taloudesta muuttui kertaheitolla, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Viime vii- kot ennustelaitokset ovat arvuutelleet, miten käy Ukrainan, Venäjän, Euroopan ja Suomen. Sitä kukaan ei voi varmasti tietää. Jokseenkin varmaa on, että ainakin tänä vuonna talous kasvaa selvästi aiemmin arvioitua hitaammin Euroopassa ja Suo- messa. Venäjällä tuotannon arvioidaan supistuvan kaksinumeroista vauhtia. Ukrai- nalle ja ukrainalaisille sota on taloudellinen ja inhimillinen katastrofi. Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa keskimäärin 1,5% ja kuluttajahintainflaatio kiihtyy 4 prosenttiin tänä vuonna. Koko kasvu on ns. kasvuperintöä edelliseltä vuodelta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkaa vaikuttaa ta- louteen vuoden toisella neljänneksellä. Talous alkaa toipua loppuvuoden aikana ja vuoden lopussa tuotanto saavuttaa uudelleen vuoden alun tason. Arvio perustuu oletukseen, että sota ei laajene Ukrainan ulkopuolelle vaan jäätyy Ukrainaan ja pakotteet, joita länsimaat ovat asettaneet Venäjälle ja Venäjä länsi- maille, pysyvät voimassa nykyisen laisina pitkään. Jos sota tai pakotteet laajenevat, häiriöt Euroopan taloudessa ulottuvat syvemmälle eikä tuotanto Suomessa saavuta vuoden alun tasoa vuoden 2022 aikana. 11 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Sodan epäsuotuisat vaikutukset lisäävät painetta julkiseen talouteen, kun talouden ja työllisyyden kasvu hidastuu ja työttömyys alenee hitaammin. Myös tarpeet osoit- taa enemmän rahaa turvallisuuteen, pakolaisten vastaanottamiseen, huoltovar- muuteen, pakotteista aiheutuvan kustannusten nousun korvaamiseen sekä yhteis- kunnan kriittisen infrastruktuuriin ja vihreän siirtymän kohdistuviin tukiin ja inves- tointeihin lisäävät painetta julkiseen talouteen. Kaiken päälle korot ovat alkaneet nousta. Euroopan keskuspankki arvioi inflaation kiihtyvän yli tavoitteen ja hintavakauteen kohdistuvien riskien kasvaneen euroalu- eella. Se on ilmoittanut kiristävänsä euroalueen rahoitusoloja irtautumalla vähitel- len määrällisestä elvytyksestä ja valmistautumalla nostamaan ohjauskorkoa myö- hemmin 2022 aikana. Korkojen nousu alkaa lisätä julkisen talouden korkomenoja sitä mukaa, kun erääntyviä lainoja uusitaan ja uutta lainaa otetaan. Suomi asemoituu osaksi vakaata ja vaurasta länttä eikä luottamus Suomen valtion kykyyn hoitaa velkansa ja muut vastuunsa ole heikentynyt. Julkisen talouden ky- kyä ottaa vastaan ja lievittää Venäjän hyökkäyksen liikkeelle sysäämiä epäsuotui- sia vaikutuksia tukee se, että julkisessa velkaantumisessa suhteellinen asemamme vertaistemme joukossa ei ole heikentynyt – siitä huolimatta, että julkisen talouden velkaantuminen ja muut vastuut kasvoivat merkittävästi koronan aikana. Kasvava velka- ja vastuuvipu lisää kuitenkin aina julkisen taloudenpidon riskejä. Useiden arvioiden mukaan kokonaistuotannon kasvu ei vuosikeskiarvona mitat- tuna hidastu alle potentiaalisen vauhtinsa Suomessa eikä euroalueella tänä vuonna. Pakotteet ja paine hylätä Venäjän markkinat iskevät yksittäisiin yrityksiin ja toimi- aloihin, mutta kokonaisuutena sodan vaikutusten talouteen arvioidaan jäävän mal- tillisiksi ja väliaikaisiksi. Kattava julkinen sosiaalivakuutusjärjestelmä ylläpitää kotita- louksien ostovoimaa, kulutusta ja kysyntää Suomen taloudessa. Julkisen kulutuksen ja investointien kasvattaminen jäsenmaissa ja mahdollisesti jäsenmaiden yhteisellä päätöksellä tukee puolestaan kysyntää koko EU:ssa. Näistä syistä tarvetta talouden kokonaiskysynnän lisätukemiselle finanssipolitiikan keinoin ei ole. Väliaikaiset ja mittaluokaltaan ja kohdentumiseltaan rajatut toimet talouteen kohdistuvan epäsuotuisan vaikutuksen lievittämiseksi riittävät. Lisäksi, koska julkisessa taloudessa pelimerkkejä on tarpeen varata epäsuotuisamman kehityksen varalle, menoja pitäisi myös pystyä priorisoimaan ja kohdentamaan uudelleen. 12 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Pidemmällä aikavälillä sodan vaikutukset ovat rakenteellisia ja sulautuvat osaksi muuta käynnissä olevaa talouden ja yhteiskunnan rakenteellista muutosta – koro- nan jättämien jälkien korjaamista; väestörakenteen muutosta, maassa muuttoa ja maahanmuuttoa; ilmaston muutosta ja luontokatoa; teknologian ja työn muutosta. Menetetty Venäjän markkina pitää korvata viennillä muille markkinoille. Venäläi- sestä fossiilisesta energiasta pitää irtautua nopeasti ja korvata se vihreällä ener- gialla. Täytyy investoida ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Täytyy rakentaa nä- kymä tulevaisuuteen ja sen tueksi houkutteleva investointiympäristö. Houkutteleva investointiympäristö tarkoittaa hyvää kilpailukykyä – kaikilla kilpai- lukyvyn osa-alueilla. Vakaalla pohjalla lepäävä julkinen talous tukee yhteiskunnan varautumista ja iskunkestävyyttä. Talouden uudistaminen niin, että talouden voi- mavarat kasvavat ja ovat entistä tehokkaammassa käytössä, vahvistaa kaikkia näitä. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutuvat epäsuotuisat vaikutukset Suomen talouteen korostavat tarvetta jatkaa talouden uudistamista. Eikä koronaakaan ole vielä voitettu. 13 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Yhteenveto Talouden suhdannenäkymät vuosina 2021-2023 Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan 1,5 % v. 2022. Reaktiona Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan EU, Yhdysvallat sekä muut länsimaat ovat asettaneet ta- louspakotteita Venäjälle. Asetettujen pakotteiden seurauksena Suomen ulkomaan- kauppa Venäjän kanssa käytännöllisesti katsoen loppuu, mikä leikkaa Suomen ta- louskasvua eniten viennin ja teollisuustuotannon kautta. Maailmanmarkkina- sekä kuluttajahintojen nousun seurauksena BKT:n kasvu hidastuu kotitalouksien osto- voiman heiketessä ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuessa. Lisääntynyt epävar- muus siirtää investointeja tulevaisuuteen. BKT kasvaa 1,7 % v. 2023 ja 1,5 % v. 2024. Suomen talous oli toipumassa hyvää vauhtia Covid-19-kriisin negatiivista talous- vaikutuksista. BKT:n määrä oli saavuttanut kriisiä edeltävän tasonsa jo vuoden 2021 puolivälissä. Vuoden 2021 loppua kohden nousseet tuottaja- ja kuluttajahinnat hi- dastivat talouden kasvua. Ennusteessa oletetaan, että nyt olemassa olevat pakotteet jäävät voimaan puolin ja toisin. Keskeinen oletus talouden kannalta on, että raaka-aineiden ja energian saatavuus Venäjältä Eurooppaan häiriintyy, mutta ei keskeydy. Koronavirus ei ole poistumassa ja tartuntamäärien nousua voi tapahtua myös tulevaisuudessa. Ennus- teessa oletetaan, että Covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi ei tehdä uusia rajoituksia, joilla olisi talousvaikutuksia. Kun arvioidaan sodan ja pakotteiden taloudellisia vaikutuksia Suomeen, täytyy ar- vioida, mitkä ovat niiden vaikutukset Venäjään. Vaikka Venäjä ja Ukraina ovat tuo- tannon suhteen suhteellisen pieniä, ne ovat eräiden keskeisten elintarvikkeiden, mineraalien ja energian merkittäviä tuottajia ja vientimaita. Sota on jo aiheuttanut huomattavia taloudellisia ja rahoituksellisia shokkeja erityisesti hyödykemarkki- noilla öljyn, kaasun ja vehnän hintojen noustessa jyrkästi. 14 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Koronakriisin helpotettua julkisen talouden rahoitusasema on kohentunut ripeästi suotuisan taloustilanteen vetämänä ja julkinen talous jatkaa kohenemistaan lähi- vuosina. Sota Ukrainassa heijastuu myös Suomen julkiseen talouteen taloudellisen aktiivisuuden hidastuessa ja varautumis- ja tukitoimien johdosta. Julkisen talouden rahoitusasema alkaa heiketä uudelleen keskipitkällä aikavälillä. Viime vuonna mer- kittävästi supistunut velkasuhde alkaa jälleen kasvaa yhtäältä varautumis- ja tukitoi- mien mutta myös talouskasvun hiipumisen johdosta. Pitkällä aikavälillä menojen ja tulojen välillä on edelleen merkittävä epätasapaino. Venäjän hyökkäys Ukrainaan synkentää maailmantalouden näkymiä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on langettanut synkän varjon maailmantalouden ylle. Sotaan liittyvä epävarmuus heikentää luottamusta ja kiihdyttää inflaatiota ener- gia-alan ollessa myllerryksessä. Maailmantalouden kasvu hidastuu vuoden 2021 runsaasta kuudesta prosentista 3,2 prosenttiin v. 2022 ja noin 3 prosenttiin vuosina 2023 ja 2024. Venäjä on ajautunut syvään talouskriisiin. Ulkomaiset yritykset siirtävät toiminto- jaan pois Venäjältä. Vienti supistuu länsimaiden rajoittaessa energiatuontia Ve- näjältä. Tuonti reagoi vientiäkin voimakkaammin. Maksujärjestelmän rajoitukset haittaavat talouden toimintaa. Nopea inflaatio pienentää palkansaajien reaalituloja. Työttömyys nousee lähikuukausien aikana jonkin verran. Alustavan arvion mukaan kokonaistuotanto supistuu 15 % v. 2022 ja edelleen 2 % v. 2023. Kuluttajahintainflaation kiihtymisen tärkein tekijä on energian markkina- sekä ku- luttajahintojen nopea nousu Covid-19-pandemian jälkimainingeissa. Venäjän hyök- käys on edelleen kiihdyttänyt inflaatiota. Tuottajahintoja nostaa raaka-aineiden hintojen nousu ja välituotteiden toimitushäiriöt. Kustannuspaineiden odotetaan kuitenkin hellittävän ennustejaksolla. Euroalueen näkymät ovat synkentyneet nopeasti sodan takia. Suoria Venäjä-kaup- paan liittyviä vaikutuksia suurempia ovat pitkälti energiamarkkinoiden epävarmuu- desta juontuva hintojen nousu sekä taloudellista aktiviteettia vähentävä luottamus- vaikutus. Raakaöljyn, maakaasun sekä tiettyjen metallien ja muiden raaka-aineiden hintojen nousu nostavat sekä tuottaja- että kuluttajahintoja. Yleinen epävarmuus varjostaa kulutusta ja investointeja. 15 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Inflaation erittäin nopea kiihtyminen leikkaa kuluttajien ostovoimaa ja hidastaa si- ten talouskasvua Yhdysvalloissa. Covid-19-pandemiaan liittyvien tartuntojen kasvu Kiinassa on johtanut tiukkoihin rajoitustoimiin, jotka haittaavat teollisuustuotantoa ja häiritsevät globaalien tuotantoketjujen toimintaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan varjostaa maailmankaupan näkymiä lyhyellä aikavälillä erityisesti Euroopassa. Kehittyvissä maissa ja Yhdysvalloissa kauppa kasvaa suotui- sammin. Maailman tavarakauppa kasvaa 4,6 % v. 2022 ja keskimäärin noin 4,5 % vuosina 2023 ja 2024. Suomen talouskasvu hidastuu Vuonna 2022 BKT:n kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin. Pakotteiden seurauksena ener- gian, öljyn sekä kaasun ja myös sähkön markkina- sekä kuluttajahinnat ovat nous- seet. Inflaatio on kiihtynyt lähes 5 prosenttiin jo ennen Venäjän hyökkäystä ja hinto- jen nousun odotetaan edelleen jatkuvan. Hintojen nopea nousu leikkaa kotitalouk- sien ostovoimaa ja säästämisastetta, mikä heikentää yksityisen kulutuksen kasvua. Palveluiden kulutus lisääntyy covid-19-epidemian hiipuessa, mikä tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Kuluttajien luottamus omaan talouteen heikkeni maaliskuussa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen takia lähes saman verran kuin koronakriisin alkuvai- heessa huhtikuussa 2020. Lisääntynyt epävarmuus siirtää kulutusta myöhempään ajankohtaan. Investointien kasvu hidastuu epävarmuuden vallitessa. Asuinraken- nusinvestoinnit kehittyvät kuitenkin aiemmin ennakoitua suotuisammin, sillä asun- toja alettiin rakentaa paljon vuoden 2021 loppupuolella. Epävarmuuden seurauk- sena muu rakentaminen ei piristy merkittävästi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin muuttanut merkittävästi viennin ja tuonnin näkymiä etenkin ennustejakson alkupäässä. Venäjä on arvossa mitattuna Suomen toiseksi tärkein tuontimaa tavarakaupassa ja viidenneksi tärkein vientimaa 2021 ennakkotietojen perusteella. Vuoden 2022 alun viennin odotetaan olevan vielä vahvaa, mutta tämän jälkeen etenkin Venäjän viennin odotetaan supistuvan merkittävästi, samalla kun Suomen vienti myös EU-maihin laskee edelliseen ennus- teeseen verrattuna. Viennin lasku tulee etenkin tavaraviennistä, samalla kun palve- luvienti pysyy vahvana. 16 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Viennin supistumisen seurauksena muiden teollisuuden päätoimialojen paitsi sähkö- ja energiateollisuuden arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kasvun ennustetaan jatkuvan. Venäjälle asetettujen ta- louspakotteiden vaikutus on suurin metalliteollisuuteen. Muilla toimialoilla supistu- misen on arvioitu jäävän alle prosentin suuruusluokkaan. Työllisyys on huipussaan. Viime vuonna työllisten määrä lisääntyi 60 000 henki- löllä ja työllisten kokonaismäärä ylitti edellisen, vuoden 2019 huipun, minkä lisäksi työllisyysaste nousi 72,2 prosenttiin, korkeimmaksi yli 13 vuoteen. Talouden kasvun hidastuminen kääntää työllisyyden laskuun tilapäisesti vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Suuri osa edellisen kauden työehtosopimuksista on jo päättynyt ja neuvottelut uusista sopimuksista ovat joko päättyneet tai parhaillaan käynnissä. Solmittujen sopimusten korotukset ovat yleisimmin olleet noin kaksi prosenttia tänä vuonna. Liukumien odotetaan suuren osaajien kysynnän vuoksi kasvavan v. 2022. Näin ni- mellisansiot nousisivat tänä vuonna 2,6 %. Sopimusten kesto on tyypillisimmin ollut kaksi vuotta, mutta ensi vuoden korotuksista on tarkoitus sopia syksyn tai ensi vuo- den alkupuolen aikana. BKT kasvaa 1,7 % v. 2023 ja 1,5 % v. 2024. Vaikka Venäjän vientimarkkina ei palaa, vuosille 2023 ja 2024 odotetaan viennin asteittaista palautumista. Yritykset pystyvät löytämään tuotteilleen korvaavia markkinoita, mutta ennustejakson aikana ei saa- vuteta talven ennusteessa arvioitua tasoa. Vuosina 2023 ja 2024 talous kasvaa keskimääräistä nopeammin, sillä teollisuustuo- tanto toipuu voimakkaan kansainvälisen kysynnän tukemana. Palvelut kasvavat tuolloin hieman keskimääräistä vauhtia nopeammin. Rakentaminen supistuu eri- tyisesti asuntorakentamisen vähetessä. Myös alkutuotannon ennustetaan pysyvän kasvussa. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu työllisyyden kasvun hiipuessa ja käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun jäädessä vähäiseksi vuosina 2023 ja 2024. Säästämisas- teen ennustetaan laskevan ennustejaksolla nollan tuntumaan yksityisen kulutuksen hintojen noustessa. 17 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Epävarmuus siirtää teollisuuden investointeja vuosiin 2023 sekä 2024. Kokonai- suudessaan koneisiin ja laitteisiin investoidaan kohtalaisen paljon ennustejaksolla. Muut investoinnit, ml. tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, kasvavat koko ennustejak- son. Toisaalta esimerkiksi energiasektorin hankkeet vihreään siirtymään etenevät myös tänä vuonna. TKI-investointeja tuetaan ennustejaksolla muun muassa elpy- mis- ja palautumistukivälineestä (RRF) sekä muutoksilla verotukseen. Talouskasvu pitää ensi vuonna yllä työvoiman kysyntää, jota riittää täyttämään lyhy- ellä aikavälillä korkealla oleva työttömyys ja hallituksen toimet työn tarjonnan lisää- miseksi. Talouden elpyminen lisää työllisten määrää vuosina 2023 ja 2024, varsinkin palvelutoimialoilla. Vaikka inflaatio kiihtyy tänä vuonna hyvin nopeaksi, hintojen nousu maltillistuu vuosina 2023 ja 2024. Merkittävää hintatason laskua ei kuitenkaan ole nähtävissä, mikä näkyy kotitalouksien ostovoiman sekä kulutuksen maltillisena kasvuna. Poh- jainflaatio pysyttelee kahden prosentin alapuolella koko ennustejakson, sillä inflaa- tion kiihtyminen on seurausta energian sekä tuoreruuan hintojen noususta. Julkinen talous Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset ulottuvat myös Suomen julkiseen talou- teen heikentyneen taloustilanteen myötä. Samalla sota ja geopoliittisten jännit- teiden kasvu vahvistavat tarvetta varautumiseen, mikä luo menopaineita lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä julkista taloutta alkavat heikentää jo aiemmin päätetyt puolustusinvestoinnit ja hidastuva talouskasvu. Julkisyhteisöjen alijäämä pienenee kuitenkin vielä lähivuodet ennen kuin kääntyy ennustejakson lopulla uudelleen kasvuun. Velkasuhteen pieneneminen pysähtyi viime vuoteen, ja velkasuhde kään- tyy maltilliseen kasvuun jo tänä vuonna. Velkasuhteen kasvu kiihtyy pidemmällä aikavälillä erityisesti ikääntymisestä johtuvien menojen, hitaan talouskasvun ja kas- vavien korkomenojen vuoksi. Pitkällä aikavälillä julkisten tulojen ja menojen välillä on edelleen mittava rakenteellinen epätasapaino, kun kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 2,5 % suhteessa BKT:een eli noin 7 mrd. euroa vuoden 2026 tasossa. 18 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Pakotteiden lisääntyminen heikentää kasvua edelleen Ennusteessa oletetaan, että nykyisen kaltaiset pakotteet jäävät voimaan, mikä mahdollistaa ainakin Venäjän kanssa käytävän energian kaupan jatkuvan. On hyvin todennäköistä, että sota Ukrainassa laajenee niin, että kaikki ajateltavissa olevat ta- loudelliset pakotteet otetaan käyttöön. Keskeinen oletus taloudellisten vaikutusten kannalta on, että raaka-aineiden ja energian saatavuus Venäjältä loppuu kokonaan. EU maat pyrkivät irtautumaan Venäjän energiasta, mikä nostaa hintoja entisestään, mutta lisää investointeja ja kasvua. On riski, että Venäjä takavarikoi länsimaiden varat ja tuotantolaitokset ja maa eris- täytyy edelleen yhteistyöstä. Venäjän vastatoimet heikentävät luottamusta ja kiih- dyttävät inflaatiota edelleen. Hintojen nousu heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja yksityinen kulutus alenee. Suomessa sekä tuotanto että kysyntä heikkenevät enemmän ja niiden palautuminen kestää pidempään. On myös mahdollista, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa loppuvat oletettua no- peammin ja saavutetaan ainakin aselepo, jos ei rauha. Sopimuksista riippuen pakot- teista voidaan luopua, mutta ei välttämättä kovin laajassa mittakaavassa. Covid-19-pandemiaan ja sen hallitsemiseksi tehtyjen rajoitteiden lisäämiseen liittyy edelleen riski. Epidemian uusiutuminen vaikuttaisi talouskasvua heikentävästi yksi- tyisen kulutuksen kautta ja merkittävimmin palveluiden kysynnän kautta. Inflaation kiihtymisen arvioidaan olevan väliaikainen ilmiö, ja inflaatio hidastuu vuoden 2023 loppupuoliskolta lähtien. On kuitenkin mahdollista, että inflaatio jatkuu nopeana pidempään. Sekä markkina- että kyselyperusteiset odotukset in- flaatiosta ovat nousseet uudestaan Venäjän hyökkäyksen jälkeen ja ovat ylittäneet inflaatiotavoitteet. Inflaatio-odotusten nousuun liittyy myös keskeisesti huoli in- flaation kiihdyttämistä palkkakustannuksista. Hinta-palkka-kierre taloudessa olisi itseään ruokkiva ja pidempiaikainen ilmiö, joka luultavasti hidastaisi talouskasvua. Investointiympäristön epävarmat näkymät voivat lykätä investointeja vielä enem- män eteenpäin tai estää niiden toteutumisen. Positiivisena riskinä yksityisille inves- toinneille voidaan nähdä elpymis- ja palautumistukivälineen mahdollisesti kataly- soimat yksityiset investoinnit suuremmissa määrin kuin ennusteessa on oletettu. Energiasektorin vihreisiin investointihankkeisiin liittyy positiivinen riski, jos tavoi- tellaan riippumattomuutta venäläisistä fossiilisista polttoaineista nopeammalla aikataululla. 19 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Julkisen talouden riskit ovat pääosin alasuuntaisia. Ensinnäkin Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset voivat olla nyt arvioitua suuremmat. Toiseksi covid-19-pandemia voi vielä aiheuttaa ennakoitua voimakkaampia tautiaaltoja, mikä puolestaan voi edellyttää lisää tukitoimia. Kolmanneksi, alkuvuonna nähty reipas verotulojen kasvu voi hiipua nopeammin kuluttajien ja yritysten voimakkaasti heikentyneen luotta- muksen vetämänä. Lisäksi korkojen ennestään jo ripeä nousuvauhti voi vielä kiih- tyä, mikä vaikuttaa korkomenoihin ja velkasuhteeseen pidemmällä aikavälillä. Talouskasvuennusteen epävarmuutta voidaan kuvata menneisiin ennustevirhei- siin perustuvilla luottamusväleillä ennusteen ympärillä. Niiden mukaan BKT:n kasvu asettuu 80 prosentin todennäköisyydellä 0,0 % ja 2,9 % väliin v. 2022. Vastaavasti BKT:n kasvun arvioidaan olevan 80 prosentin todennäköisyydellä -1,0 % ja 4,5 % välillä v. 2023. Talouskasvu voi toki osua myös luottamusvälin ulkopuolelle etenkin, kun arvioihin kasvusta liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Bruttokansantuotteen muutos prosenttia Lähde: Tilastokeskus, VM 20 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 2020 2019 2020 2021 2022** 2023** 2024** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 238 1,2 -2,3 3,5 1,5 1,7 1,5 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 85 2,4 -6,6 5,3 2,6 3,7 4,2 Kokonaistarjonta 323 1,5 -3,5 4,0 1,8 2,3 2,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 85 6,7 -7,5 4,7 2,0 4,4 5,1 Kulutus 179 1,1 -2,7 3,2 2,1 0,9 1,0 yksityinen 122 0,7 -4,1 3,1 2,0 1,7 1,5 julkinen 58 2,0 0,4 3,2 2,2 -0,8 -0,2 Investoinnit 58 -1,5 -0,3 1,2 2,2 2,9 2,0 yksityiset 46 -2,3 -2,9 4,6 0,9 2,1 3,2 julkiset 12 2,4 11,2 -12,0 8,5 6,1 -2,9 Kokonaiskysyntä 323 1,5 -3,6 3,8 2,4 2,8 2,8 kotimainen kysyntä 238 -0,4 -2,1 3,5 2,5 2,1 1,8 Taulukko 1. Keskeiset ennusteluvut 21 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 2019 2020 2021 2022** 2023** 2024** Bruttokansantuote, mrd. euroa 240 238 253 265 276 285 Palvelut, määrän muutos, % 1,7 -3,1 3,8 2,1 1,4 1,3 Koko teollisuus, määrän muutos, % 2,6 -1,3 3,0 -0,4 3,8 2,6 Työn tuottavuus, muutos, % 0,2 0,1 2,0 0,1 1,0 1,2 Työlliset, muutos, % 1,0 -1,5 2,4 1,0 0,8 0,5 Työllisyysaste, % 71,6 70,7 72,2 73,0 73,6 74,0 Työttömyysaste, % 6,7 7,7 7,7 7,2 6,8 6,6 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,0 0,3 2,2 4,0 2,1 1,7 Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,1 1,9 2,3 2,6 2,5 2,6 Vaihtotase, mrd. euroa -0,7 1,7 1,8 -0,2 0,4 1,0 Vaihtotase, suhteessa BKT:hen, % -0,3 0,7 0,7 -0,1 0,2 0,4 Lyhyet korot (euribor 3 kk), % -0,4 -0,4 -0,5 -0,4 0,1 0,3 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 0,1 -0,2 -0,1 0,4 0,6 0,7 Julkisyhteisöjen menot, suhteessa BKT:hen, % 53,3 57,1 54,9 54,1 53,6 53,0 Veroaste, suhteessa BKT:hen, % 42,3 41,9 42,9 42,2 41,8 41,5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, suhteessa BKT:hen, % -0,9 -5,5 -2,6 -2,2 -1,7 -1,4 Valtion rahoitusjäämä, suhteessa BKT:hen, % -1,1 -5,5 -3,2 -2,9 -2,4 -2,2 Julkisyhteisöjen bruttovelka, suhteessa BKT:hen, % 59,6 69,0 65,8 66,2 66,9 68,0 Valtionvelka, suhteessa BKT:hen, % 44,3 52,5 50,9 51,4 52,2 53,2 Taulukko 2. Muut keskeiset ennusteluvut 22 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Keskipitkän aikavälin näkymät 2025-2026 Talouskasvu hidastuu hieman yli prosenttiin vuosina 2025-2026. Suomen talouden arvioidaan olevan yhä hieman normaalikapasiteettinsa alapuolella v. 2024. Tuotanto lähestyy arvioitua potentiaalisen tuotannon tasoa 1 ja tuotantokuilu umpeutuu v. 2026 2. Työpanoksen muutoksen vaikutus potentiaaliseen tuotantoon on vähäinen vuosina 2021–2024 ja jopa negatiivinen vuonna 2026, kun työikäisen väestön määrä jatkaa vähenemistä ja osallistumisasteen kasvu pysähtyy. Myös rakenteellisen työttömyys- asteen lähestyminen rajoittaa työpanoksen kasvua. Työpanoksen lisäksi talouden tuotantoedellytyksiin vaikuttaa pääomakanta. Pää- omakannan kasvu lisää potentiaalisen tuotannon kasvua noin puolella prosentilla vuosittain vuosina 2021–2026. Kolmas potentiaalisen tuotannon kasvun lähde on kokonaistuottavuus. Sen kasvu on vahvistunut viime vuosina verrattuna 2010-luvun alkuun. Tuottavuuden kasvu on kuitenkin heikkoa verrattuna 2000-luvun alkuun. Heikompaa kasvua selittää mm. talouden rakennemuutos. Korkean tuottavuuden toimialojen tuotanto on supistu- nut ja koko talouden rakenne on palveluvaltaistunut. Kokonaistuottavuuden trendi- kasvun arvioidaan vuosina 2021–2026 olevan noin puoli prosenttia vuodessa, kun 2000-luvun alkupuolella kasvu ylsi keskimäärin yli kahteen prosenttiin vuodessa. 1 Valtiovarainministeriö käyttää potentiaalisen tuotannon ja tuotantokuilun arvioinnissa EU:n komission ja jäsenmaiden yhdessä kehittämää tuotantofunktiomenetelmää, jossa potentiaali- sen tuotannon kasvu jaetaan arvioihin potentiaalisen työpanoksen, pääoman ja kokonaistuot- tavuuden kehityksestä. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu ovat havaitsemattomia muut- tujia, joiden arviointiin liittyy epävarmuutta etenkin voimakkaan suhdannesyklin sekä tuotan- torakenteen nopean muutoksen aikana. 2 Valtiovarainministeriön keskipitkän aikavälin kehitysarvio perustuu arvioon potentiaalisen tuotannon kehityksestä, sillä sen ajatellaan määrittävän talouden kasvuedellytykset lyhyen aikavälin jälkeen. Lähtökohtana on, että talouskasvu vuosille t+3 ja t+4 arvioidaan siten, että tuotantokuilu sulkeutuu viimeistään vuonna t+4. Poikkeuksellisissa suhdannetilanteista tästä perusoletuksesta voidaan kuitenkin poiketa, mikäli on selvää, että säännön noudattaminen tuottaisi epäuskottavia tuloksia. Tällöin tuotantokuilu voi tilanteesta riippuen olla positiivinen tai negatiivinen vuonna t+4. 23 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Taulukko 3. Keskeisiä lukuja keskipitkällä aikavälillä ¹ Arvioitu EU:n yhteisellä menetelmällä 2020 2021 2022** 2023** 2024** 2025** 2026** BKT markkinahintaan, määrän muutos, % -2,3 3,5 1,5 1,7 1,5 1,3 1,2 Bruttokansantuote, mrd. euroa 238 253 265 276 285 294 303 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,3 2,2 4,0 2,1 1,7 1,9 1,9 Työttömyysaste, % 7,7 7,7 7,2 6,8 6,6 6,5 6,4 Työllisyysaste, % 70,7 72,2 73,0 73,6 74,0 74,3 74,5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, suhteessa BKT:hen, % -5,5 -2,6 -2,2 -1,7 -1,4 -1,8 -1,8 Valtio -5,5 -3,2 -2,9 -2,4 -2,2 -2,6 -2,6 Paikallishallinto -0,1 -0,3 -0,6 -0,5 -0,4 -0,4 -0,5 Hyvinvointialueet -0,2 -0,2 -0,2 -0,2 Sosiaaliturvarahastot 0,0 1,0 1,2 1,4 1,4 1,5 1,4 Rakenteellinen jäämä, suhteessa BKT:hen, % -3,5 -1,9 -1,6 -1,4 -1,3 -1,7 -1,8 Julkisyhteisöjen bruttovelka, suhteessa BKT:hen, % 69,0 65,8 66,2 66,9 68,0 69,1 69,9 Valtionvelka, suhteessa BKT:hen, % 52,5 50,9 51,4 52,2 53,2 54,0 54,6 Tuotantokuilu, % potentiaalisesta tuotannosta¹ -3,4 -1,2 -1,0 -0,5 -0,3 -0,1 -0,0 24 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 -6 -4 -2 0 2 4 6 -6 -4 -2 0 2 4 6 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24 26 Yhteensä Valtio Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Hyvinvointialueet Julkisyhteisöjen rahoitusasema Lähde: Tilastokeskus, VM suhteessa BKT:hen, % VM34098 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24 26 Kokonaistuottavuus Pääomapanos Työpanos Potentiaalinen tuotanto Potentiaalisen tuotannon kasvu ja sen osatekijät Lähde: Tilastokeskus, VM EU–menetelmän mukaan, % VM34170 25 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Pakotteiden lisäämien leikkaa kasvua merkittävästi Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan voidaan nähdä olevan kolmenlaisia vaikutuksia EU-maiden talouteen: suorat kauppavaikutukset, raaka-aineiden saatavuus sekä luottamusvaikutus. Venäjälle asetettujen pakotteiden takia taloudelliset kytkökset Euroopan ja Venäjän välillä ovat vähentyneet. Monet eurooppalaiset yritykset ovat vetäytyneet sodan syttymisen jälkeen Venäjältä yhtäältä vaikeutuneen toimintaympäristön, toisaalta Venäjälle jäämisen aiheuttaman mainehaitan takia. Venäjä on suuresta maantieteellisestä koostaan huolimatta verrattain pieni talous. Venäjän talous oli v. 2020 n. 1,7 % maailmantaloudesta. Esimerkiksi Etelä- Korea on Venäjää suurempi talous nimellisesti mitattuna, vaikka sen väestö on vain runsas kolmannes Venäjän väestöstä1. Venäjän osuus maailmankaupasta on sekin melko vaatimaton. Vuonna 2010 Venäjän osuus kehittyvien talouksien tuonnista oli vajaa 4 %2. Tästä huolimatta Venäjä on raakaöljyn, öljytuotteiden, maakaasun sekä joidenkin metallien, kuten palladiumin, nikkelin ja platinan merkittävä tuottaja ja viejä. Ukrainan talous on pitkälti maatalousvaltainen, mutta myös metalli- ja raskaan teollisuuden osuus tuotannosta on huomattava. Lisäksi maassa on elinvoimainen IT-sektori. Ukraina vie luonnonvaroja, kuten rautamalmia, kivihiiltä ja mangaania. Maatalousvienti on sekin tärkeä taloudelle, erityisesti kasvinviljelytuotteiden sekä öljykasvien siementen ja hedelmien vienti. EU oli Ukrainan suurin kauppakumppani v. 2019 yli 40 prosentin osuudellaan. EU:n vienti Ukrainaan oli 24,2 mrd. euroa ja tuonti Ukrainasta 19,1 mrd. euroa. EU:n suorat sijoitukset Ukrainaan olivat 21,9 mrd. euroa v. 20193. OECD:n arvonlisäperusteisen maailmankaupan aineiston mukaan Venäjälle suuntautuvan viennin vaikutus Saksan, Ranskan ja Italian koko talouden arvonlisään on suhteellisen vaatimaton, 0,5 – 0,7 %. Toisin sanoen, jos vienti Venäjälle päättyy kokonaan, kuten vaikuttaa todennäköiseltä, sen vaikutus esimerkiksi Saksan kokonaistuotantoon olisi 0,7 % v. 2022. Esimerkiksi Baltian maille vaikutus olisi yli 2 %, mutta Portugalille vain 0,4 %. 1 Maailmanpankki, https://databank.worldbank.org/data/download/GDP.pdf, https://www.worldometers.info/world-population/south-korea-population/, https://www.worldometers.info/world-population/russia-population/ 2 CPB, https://www.cpb.nl/sites/default/files/omnidownload/CPB-Background-Docu- ment-April2020-The-CPB-World-Trade-Monitor-technical-description-update_22.pdf 3 https://ec.europa.eu/trade/policy/countries-and-regions/countries/ukraine/ https://databank.worldbank.org/data/download/GDP.pdf https://www.worldometers.info/world-population/south-korea-population/ https://www.worldometers.info/world-population/russia-population/ https://www.cpb.nl/sites/default/files/omnidownload/CPB-Background-Document-April2020-The-CPB-World-Trade-Monitor-technical-description-update_22.pdf https://www.cpb.nl/sites/default/files/omnidownload/CPB-Background-Document-April2020-The-CPB-World-Trade-Monitor-technical-description-update_22.pdf https://ec.europa.eu/trade/policy/countries-and-regions/countries/ukraine/ 26 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Ainakin joihinkin EU-maihin Venäjän energiatuonnin lakkaaminen vaikuttaisi enemmän kuin viennin tyrehtyminen. Vuonna 2020 EU:n raakaöljyn tuonnista Venäjän osuus oli 26 %, kivihiilen tuonnista 53 % ja maakaasun tuonnista 46 %4. Esimerkiksi Saksassa noin kolmannes raakaöljyn tuonnista ja noin puolet kivihiilen ja maakaasun tuonnista tulee Venäjältä5. Venäjän osuus Suomen hiilen tuonnista oli 38 % v. 2020 ja maakaasun tuonnista 68 %. Raakaöljyn ja öljytuotteiden osalta vaihtoehtoisen tuonnin järjestäminen Eurooppaan on suhteellisen mutkatonta. Öljyä tuodaan myös Lähi-Idästä, Norjasta ja Pohjois-Amerikasta. Venäjän on ollut vaikeaa saada öljyään myydyksi sodan syttymisen jälkeen. Esimerkiksi Suomeen ei ole saapunut raakaöljyä Venäjältä laivatoimituksilla viikon 11 jälkeen. Suomessa tuonnin loppumisen taloudellisten vaikutusten ylärajaa voidaan arvioida toimialan tuontipanoskäytön avulla. Kivihiilen tuonnin Venäjältä loppuminen tarkoittaisi kaivostoiminnan tuotteiden tuonnin supistumista 1,3 % ja maakaasun 4,8 % vuoden 2020 osuuden mukaisesti. Tuontipanoskäytön rajoittaminen voi johtaa korkeintaan toiminnan supistumiseen mainittujen toimialojen vastaavilla prosenttiosuuksilla. Täten hiilen saatavuuden rajoittuminen supistaisi kotimaista tuotantoa enimmillään 0,25 % ja kaasun saatavuuden rajoittaminen 1 %. Lopullinen vaikutus riippuu siitä, miten nopeasti tuotteita saadaan korvattua tuonnilla muualta tai muilla hyödykkeillä. Venäjältä peräisin olevan maakaasun käyttö Euroopassa perustuu Venäjältä Itä-Euroopan läpi kulkevien putkien sekä Itämeren Nord Stream 1 -putkea pitkin virtaavaan tarjontaan. Keski-Euroopassa kaasun rooli on suuri sähkömarkkinoilla, ja kaasuvoimalat ovat yleensä kalleimpia käynnistyviä voimalaitoksia, jotka asettavat siten sähkön hinnan. Siten kaasun toimitusten loppumisella sekä sen hinnan nousulla on merkittävä sähkön hintoja nostava vaikutus kautta Euroopan. EU:ssa asumiseen liittyvän energian osuus yksityisestä kulutuksesta on 4 %. Asumisessa energiaa kuluu asuintilojen lämmitykseen 63,6 % koko energiankulutuksesta, veden lämmityksen 14,8 % sekä valaistukseen ja sähkölaitteiden käyttöön 14,1 % koko energiankulutuksesta6. Maakaasun osuus 4 Euroopan komissio 2022, https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20220328-2 5 https://voxeu.org/article/what-if-germany-cut-russian-energy 6 Eurostat, 2021, https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index. php?title=Energy_consumption_in_households https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20220328-2 https://voxeu.org/article/what-if-germany-cut-russian-energy https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Energy_consumption_in_households https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Energy_consumption_in_households 27 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 on noin kolmannes asumisen energiakäytöstä EU:ssa. Täten hintojen nousulla on merkittäviä vaikutuksia kotitalouksille. Vaihtoehtoislaskelmassa 1 tarkastellaan tilannetta, missä Venäjään kohdistuvia pakotteita laajennettaisiin. Laajentamisen perusteena voisivat olla siviiliväestöön ja -kohteisiin kohdistuvat sotilaalliset toimet. Pakotteiden laajentaminen yhdistettynä Venäjän pyrkimykseen ratkaista sota suurkaupunkien piirityksillä ja kauaskantoisella tulenkäytöllä kohottaisi riskiä sotilaalliselle eskalaatiolle. Sotatoiminen seurauksena syntyisi pitkäaikainen ja pysyvä humanitaarinen kriisi EU:n alueelle. Laskelmassa oletetaan, että pakotteiden laajentamisen seurauksena energiahyödykkeiden kauppa Venäjän kanssa loppuisi ja sen ja sen seurauksena energian hinta kaksinkertaistuisi. Energian saatavuus heikkenisi sekä käytölle asetettaisiin rajoituksia, mutta energia korvaantuisi tarjonnalla muista lähteistä tai toisilla energiamuodoilla. Saatavuuden heikkenemisellä olisi tilapäisiä negatiivisia vaikutuksia kotitalouksille sekä yrityksille. Hintojen nousu lisäisi kotitalouksien sekä yritysten kustannuksia. Varsinkin pienituloiset kotitaloudet joutuisivat tinkimään muusta kulutuksesta energian hintojen noustessa. Yritykset pyrkisivät siirtämään kohonneita kustannuksiaan hyödykkeiden sekä palveluiden hintoihin, mikä kiihdyttäisi inflaatiota sekä tekisi siitä laaja-alaisempaa. Hintojen nousu alentaisi yksityistä kulutusta. Saatavuusongelmat vähentäisivät kotitalouksien asumiseen kohdistuvaa kulutusta tilapäisesti. Saatavuusongelmat heijastuisivat myös yrityksiin ja tuotannon kasvu hidastuisi. Sodan pitkittyessä ja pakotteiden lisääntyessä kotitalouksien sekä yritysten luottamus vähenisi. Kuluttajat vähentäisivät kulutustaan ja yritykset eivät ehkä investoisi epävarmuuden vallitessa. Laskelmassa oletetaan, että luottamuksen heikkeneminen hidastaisi kokonaistuotannon kasvua tänä ja seuraavana vuonna euroalueella, mukaan lukien Suomessa. Laskelmassa on otettu myös huomioon euroalueen talouskasvun hidastumisesta seuraava Suomen vientikysynnän hidastuminen. Tämän vaikutuksen arvioidaan olevan noin viidennes Suomen kokonaisvaikutuksesta. 28 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Euroalueen kuluttajahintainflaation arvioidaan olevan 3,9 prosenttiyksikköä nopeampaa ja talouskasvun jäävän 2,8 prosenttiyksikköä hitaammaksi kuin ennusteen perusurassa vuosina 2022-2023. Vaikutukset Suomeen jäävät hivenen pienemmiksi, sillä energian osuus yksityisestä kulutuksesta on pienempi kuin euroalueella keskimäärin. Suomessa kuluttajahintainflaation arvioidaan olevan 2,5 prosenttiyksikköä nopeampaa ja talouskasvun jäävän 1,9 prosenttiyksikköä hitaammaksi kuin ennusteen perusurassa vuosina 2022-2023. BKT kasvaa Suomessa ja euroalueella edelleenkin vuositasolla, mutta varsinkin Suomessa taantuman mahdollisuus nousee. Hidastuvalla talouskasvulla olisi työllisyyttä alentava vaikutus. Talouskasvun hidastuessa entisestään myös julkinen talous heikkenisi. Mitä enemmän talouskasvun hidastuminen tapahtuisi työllisyyden kautta, sitä negatiivisemmat vaikutukset sillä olisi julkiseen talouteen. Tilanteen heikkeneminen voisi synnyttää entistä enemmän lisämäärärahatarpeita, jotka haittaisivat julkista taloutta. Tarpeet ovat usein sitä suurempia, mitä vaikeammasta tilanteesta on kyse. Mahdollisia julkista taloutta heikentäviä lisämäärärahatarpeita ei ole huomioitu laskelmassa. 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 2021 2022 2023 2024 Bruttokansantuote, muutos, % BKT, ennuste Vaihtoehtoinen laskelma 1 Vaihtoehtoinen laskelma 2 29 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Taulukko 1. Heikomman kehityksen vaikutukset talouteen, julkisen talouden rahoitusasemaan ja julki- seen velkasuhteeseen Euro-alue Ennuste, %-muutos Suomi Ennuste, %-muutos 2021 2022 2023 2024 2021 2022 2023 2024 BKT 5,2 3,2 2,2 1,8 BKT 3,5 1,5 1,7 1,5 Inflaatio 2,6 5,1 2,1 1,9 Inflaatio 2,2 4,0 2,1 1,7 Työllisyys 2,4 1,0 0,8 0,5 Rahoitus- asema, % BKT -2,6 -2,2 -1,7 -1,4 Velka- suhde, % BKT 65,8 66,2 66,9 68,0 Vaihtoehtoinen laskelma, %-muutos Vaihtoehtoinen laskelma, %-muutos BKT 5,2 1,6 1,0 1,7 BKT 3,5 0,5 0,8 1,5 Inflaatio 2,6 8,5 2,6 2,4 Inflaatio 2,2 6,2 2,4 2,0 Työllisyys 2,4 0,1 0,0 0,5 Rahoitus- asema, % BKT -2,6 -2,7 -2,7 -2,4 Velka- suhde, % BKT 65,8 67,2 69,3 71,2 Ero, % -yks Ero, % -yks BKT -1,6 -1,2 -0,1 BKT -1,0 -0,9 0,0 Inflaatio 3,4 0,5 0,5 Inflaatio 2,2 0,3 0,3 Työllisyys -0,9 -0,8 0,0 Rahoitusasema -0,5 -1,0 -1,0 Velkasuhde 1,0 2,4 3,2 On myös mahdollista, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa loppuvat oletettua nopeammin ja saavutetaan rauha tai ainakin aselepo. Sopimuksista riippuen pakotteista voidaan luopua, mutta ei välttämättä kovin laajassa mittakaavassa. Sodan loppumisella olisikin lyhyellä aikavälillä vain pieniä positiivisia talousvaikutuksia. Talouteen ja politiikkaan jäisi syvä epäluottamus Venäjää kohtaan. Syntyisi varustelukierre, joka lisäisi puolustusmenoja sekä Venäjällä että Euroopan maissa. Venäjä jatkaisi länsimaiden häirintää ja pyrkisi vaikuttamaan yhteiskunnan toimintakykyyn ja heikentämään taloudellista kehitystä. Sanktioita ei juurikaan purettaisi, mutta jonkinlaiset ulkomaankauppasuhteet Venäjän kanssa palaisivat. Kaupankäynnin kohteena olevat tuotteet olisivat hyvin rajattuja ja teknologiaa ei edelleenkään toimitettaisi Venäjälle, joten sen talous ja yhteiskunta jatkaisivat hidasta kurjistumista. 30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Eurooppa pyrkisi irtautumaan venäläisestä energiasta, mutta positiivisessa vaihtoehtoislaskelmassa oletetaan, että energian saatavuus Venäjältä ei aiheuttaisi taloudellista haittaa. Täten energian hintaan ei kohdistuisi merkittäviä hintapaineita eikä saatavuuden kanssa olisi ongelmia. Tältä osin yksityinen kulutus kehittyisi ennusteen mukaisesti eikä teollisuuteen syntyisi tuotantoa rajoittavia tekijöitä. Ukrainassa vahvistuisi positiivinen ilmapiiri ja länsimaat osallistuisivat sen jälleenrakentamiseen. Tämä näkyisi kotitalouksina sekä yritysten luottamuksen kohoamisena. Laskelmassa arvioidaan luottamusilmapiirin paranemista euroalueella sekä Suomessa. Investoinnit sekä yksityinen kulutus kiihtyvät vuosina 2023-2024. Työllisyys kehittyy paremmin kuin ennusteessa. Talouskasvun nopeutuessa myös julkinen talous kohenisi hieman. Vaikka inflaatio säilyy ennusteen mukaisena, niin energian sekä raaka- aineiden hinnat säilyvät korkeina ja niiden tarjonta ei lisäänny merkittävästi. Talouskasvun kiihtymisen seurauksena vuoden 2022 aikana tapahtuneet menetykset on saatu korvattua vuoteen 2024 mennessä. 31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Taulukko 2. Paremman kehityksen vaikutukset talouteen Euro-alue Ennuste, %-muutos Suomi Ennuste, %-muutos 2021 2022 2023 2024 2021 2022 2023 2024 BKT 5,2 3,2 2,2 1,8 BKT 3,5 1,5 1,7 1,5 Inflaatio 2,6 5,1 2,1 1,9 Inflaatio 2,2 4,0 2,1 1,7 Työllisyys 2,4 1,0 0,8 0,5 Rahoitus- asema, % BKT -2,6 -2,2 -1,7 -1,4 Velka- suhde, % BKT 65,8 66,2 66,9 68,0 Vaihtoehtoinen laskelma, %-muutos Vaihtoehtoinen laskelma, %-muutos BKT 5,2 3,4 2,7 2,3 BKT 3,5 1,7 2,2 2,0 Inflaatio 2,6 5,1 2,1 1,9 Inflaatio 2,2 4,0 2,1 1,7 Työllisyys 2,4 1,0 1,2 0,9 Rahoitus- asema, % BKT -2,6 -2,1 -1,3 -0,8 Velka- suhde, % BKT 65,8 65,9 66,1 66,3 Ero, % -yks Ero, % -yks BKT 0,2 0,5 0,5 BKT 0,2 0,5 0,5 Inflaatio 0 0 0 Inflaatio 0,0 0,0 0,0 Työllisyys 0,0 0,4 0,4 Rahoitusasema 0,1 0,4 0,6 Velkasuhde -0,3 -0,8 -1,7 32 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 1 Talousnäkymät 1.1 Kansainvälinen talous 1.1.1 Maailmantalous Venäjän hyökkäys Ukrainaan on langettanut synkän varjon maailmantalouden ylle. Sotaan liittyvä epävarmuus heikentää luottamusta ja kiihdyttää inflaatiota ener- gia-alan ollessa myllerryksessä. Monien raaka-aineiden saatavuus on heikentynyt. Viljakasvien viennin väheneminen Venäjältä ja Ukrainasta uhkaa monen kehittyvän maan elintarvikehuoltoa. Maailmantalouden kasvu hidastuu vuoden 2021 runsaasta kuudesta prosentista 3,2 prosenttiin v. 2022 ja edelleen 3,1 prosenttiin v. 2023. Inflaation erittäin nopea kiihtyminen leikkaa kuluttajien ostovoimaa ja hidastaa si- ten talouskasvua Yhdysvalloissa. Hintojen nousuvauhti on nopeinta sitten 1980-lu- vun alkuvuosien. Toisaalta hyvä työllisyystilanne tukee aktiviteettia. Rahapolitiikan kiristäminen on jo alkanut, ja keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkoja useamman kerran kuluvan vuoden aikana. Sodan vaikutus talousnäkymiin on vä- häisempi kuin euroalueella. Talouskasvu hidastuu vuoden 2021 5,7 prosentista 3,2 prosenttiin v. 2022 ja 2,1 prosenttiin v. 2023. Covid 19-pandemiaan liittyvien tartuntojen kasvu Kiinassa on johtanut tiukkoihin rajoitustoimiin, jotka haittaavat teollisuustuotantoa ja häiritsevät globaalien tuotan- toketjujen toimintaa. Venäjälle asetetut pakotteet vaikuttavat myös Kiinan pankki- sektoriin. Kiinteistösektoriin liittyvät riskit voivat aiheuttaa laajempia markkinahäi- riöitä. Kokonaistuotanto hidastuu viime vuoden 8,1 prosentista 5,7 prosenttiin v. 2022 ja 5,3 prosenttiin v. 2023. Euroalueen näkymät ovat synkentyneet nopeasti sodan takia. Suoria Venäjän-kaup- paan liittyviä vaikutuksia suurempia ovat pitkälti energiamarkkinoiden epävarmuu- desta juontuva hintojen nousu sekä taloudellista aktiviteettia vähentävä luottamus- vaikutus. Euroalueen isoista maista Saksan talouden kytkökset Venäjään, erityi- sesti viennin ja energian tuonnin kautta, ovat suurimpia. Raakaöljyn, maakaasun sekä tiettyjen metallien ja muiden raaka-aineiden hintojen nousu nostavat sekä 33 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 tuottaja- että kuluttajahintoja. Yleinen epävarmuus varjostaa kulutusta ja inves- tointeja. Talouskasvu hidastuu vuoden 2021 5,2 prosentista 3,2 prosenttiin v. 2022. Vuonna 2023 talouskasvun hidastumista vaimentaa aiemmin Venäjälle menneen viennin suuntautuminen muille markkinoille. Kokonaistuotanto kasvaa 2,2 %. Myös Isossa-Britanniassa kuluttajahintojen erittäin nopea kiihtyminen heikentää yk- sityistä kulutusta. Tuottajahintojen jyrkkä nousu aiheuttaa vaikeuksia teollisuudelle. Hallitus pyrkii lievittämään finanssipoliittisin keinoin kuluttajien ahdinkoa. Koko- naistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2021 7,5 prosentista 3,5 prosenttiin v. 2022 ja edelleen 2,3 prosenttiin v. 2023. Yleinen epävarmuus synkentää myös Ruotsin talousnäkymiä. Kuluttajien luotta- mus on ollut laskusuunnassa jo viime vuodesta lähtien. Teollisuustuotantoa haittaa- vat raaka-aineiden hintojen nousu sekä välituotteiden saatavuusongelmat. Suorat kytkökset Venäjän talouteen ovat olleet suhteellisen vähäisiä. Kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2021 4,6 prosentista kahteen prosenttiin v. 2022. Vuoden 2023 kasvunäkymiin vaikuttavat pitkälti geopoliittisen tilanteen kehitys sekä odo- tettavissa oleva tuotantoketjujen normalisoituminen. -16 -12 -8 -4 0 4 8 12 16 -16 -12 -8 -4 0 4 8 12 16 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Kiina (kausitasoittamaton) Yhdysvallat (kausitasoitettu) Euroalue (kausitasoitettu) Bruttokansantuote Lähde: Kansalliset tilastoviranomaiset, VM määrän muutos, % VM34170 34 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Venäjä on ajautunut syvään talouskriisiin. Ulkomaiset yritykset siirtävät toiminto- jaan pois Venäjältä. Vienti supistuu länsimaiden rajoittaessa energiatuontia Ve- näjältä. Tuonti reagoi vientiäkin voimakkaammin. Maksujärjestelmän rajoitukset haittaavat talouden toimintaa. Nopea inflaatio pienentää palkansaajien reaalituloja. Työttömyys nousee lähikuukausien aikana jonkin verran. Alustavan arvion mukaan kokonaistuotanto supistuu 15 % v. 2022 ja edelleen 2 % v. 2023. Japanin talous oli hyvässä vedossa loppuvuonna 2021, mutta omikronmuunnoksen rantautuminen synkentää näkymiä. Useat ennakoivat indikaattorit viittaavat hidas- tuvaan kasvuun. Kasvua tukevan finanssipolitiikan vaikutus on heikentynyt. Hyvin suuri riippuvuus raaka-aineiden tuonnista on riski. Kokonaistuotanto kasvaa 0,9 % v. 2022 ja 0,4 % v. 2023. Epävarmuus maailmanlaajuisilla rahoitusmarkkinoilla on kasvanut merkittävästi sodan alkamisen jälkeen. Keskeiset osakemarkkinaindeksit ovat laskeneet erityisesti Euroopassa. Pääoma on hakeutunut perinteisiin turvasatamiin yleisen epävarmuu- den vallitessa ja sijoittajien välttäessä riskinottoa. Euron kurssi on heikentynyt suh- teessa Yhdysvaltain dollariin. Inflaation kiihtyminen ja hitaan kasvun riski ylläpitävät epävakaata markkinaympäristöä myös jatkossa. 0 3 6 9 12 15 0 3 6 9 12 15 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Euroalue Suomi Ruotsi Saksa Yhdysvallat Lähde: Kansalliset tilastoviranomaiset Työttömyysaste kausitasoitettu, % VM34170 35 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Kuluttajahintainflaation kiihtyminen on jyrkentynyt Yhdysvaltojen lisäksi nyt myös Euroopassa. Tärkein tekijä on energian hinnan nopea nousu. Tuottajahintoja nostaa raaka-aineiden hintojen nousu ja välituotteiden toimitushäiriöt. Kustannuspainei- den odotetaan kuitenkin hellittävän ennustejaksolla. Inflaation kiihtyminen ja siitä juontuvat odotukset rahapolitiikan kiristymisestä ovat nostaneet lyhyitä markkinakorkoja myös euroalueella. Myös pidemmät korot ovat nousseet johtuen osin riskipreemioiden kasvusta. Toisaalta heilahtelut valtionlaino- jen koroissa ovat olleet suuria. Korkoympäristön odotetaan normalisoituvan en- nustejaksolla jo useamman vuoden vallinneesta epätavallisesta tilanteesta, missä nimelliskorot ovat olleet negatiivisia. Raakaöljyn hinta maailmanmarkkinoilla on noussut korkeimmaksi sitten vuoden 2008. Toisaalta Brent- ja Urals -laatujen hinnat ovat eriytyneet, koska Venäjän on vaikeaa saada myytyä öljyään. Raakaöljyn hinta pysyy korkealla loppuvuoteen 2022 asti, mistä lähtien futuurit viittaavat alentuviin hintoihin. Maakaasun hintaan liit- tyvät jännitteet ovat kiristyneet äärimmilleen Euroopassa. Siitä huolimatta myös maakaasun futuurit ovat laskevia. Teollisuuden raaka-aineiden hinnat ovat jyrkässä nousussa, mutta nekin tasaantuvat ennustejaksolla. 25 45 65 85 105 125 145 165 185 50 70 90 110 130 150 170 190 210 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 USD/barreli2015 = 100 Teollisuuden raaka-aineindeksi, euroalue (vasen asteikko) Raakaöljy (Brent, globaali spot-hinta, oikea asteikko) Lähde: Hamburgisches WeltWirtschafts Institut, Macrobond, VM Raaka-aineiden hinnat VM34170 36 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 1.1.2 Maailmankauppa Maailmankaupan kasvua ylläpitää kuluvana vuonna mittava kasvuperintö edellis- vuodelta. Erityisesti Yhdysvalloissa ja euroalueella ulkomaankauppa oli vahvassa ve- dossa loppuvuodesta. Sota varjostaa kuitenkin kaupan näkymiä lyhyellä aikavälillä erityisesti Euroopassa. Kehittyvissä maissa ja Yhdysvalloissa kauppa kasvaa suotui- sammin. Maailman tavarakauppa kasvaa 4,6 % v. 2022 ja 4,3 % v. 2023. 1.1.3 Riskit Maailmantalouden näkymiin liittyvät riskit painottuvat vahvasti alasuuntaan. Sodan pitkittyminen lisäisi haitallisia talousvaikutuksia varsinkin Euroopassa. Erityisesti energiasektoriin liittyvät riskit ovat nyt mittavia. Nopean inflaation jatkuminen odo- tettua pidempään kasvattaisi laajemman kustannuskierteen riskiä maailmantalou- dessa. Hidastuvan talouskasvun ja nopean inflaation yhdistelmän riski on varteeno- tettava. Sotatoimien odotettua nopeampi päättyminen lisäisi luottamusta talouskehityk- seen erityisesti Euroopassa. Lisäksi investointien ennakoitua nopeampi kasvu on yläsuuntainen riski. -24 -20 -16 -12 -8 -4 0 4 8 12 16 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 23 -24 -20 -16 -12 -8 -4 0 4 8 12 16 Maailmankauppa Suomen vienti Maailmankauppa Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, Tilastokeskus, VM määrän muutos, % VM34170 37 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 2019 2020 2021 2022** 2023** 2024** määrän muutos, prosenttia Maailma (PPP) 3,0 -3,1 6,3 3,4 3,2 3,1 Euroalue 1,6 -6,5 5,2 3,2 2,2 1,8 EU 1,9 -6,0 4,9 2,9 2,2 1,8 Saksa 1,1 -4,6 2,9 3,0 2,1 1,8 Ranska 1,8 -7,9 7,0 3,3 2,3 1,7 Ruotsi 2,0 -2,9 4,6 2,0 2,4 2,1 Iso-Britannia 1,7 -9,4 7,5 3,5 2,3 1,4 Yhdysvallat 2,3 -3,4 5,7 3,2 2,1 2,1 Japani -0,2 -4,5 1,7 0,9 0,4 0,6 Kiina 6,0 2,2 8,1 5,7 5,3 5,0 Intia¹ 3,8 -7,0 9,0 6,3 6,9 5,5 Venäjä 2,2 -2,7 4,6 -15,0 -2,0 0,0 Taulukko 4. Bruttokansantuote 2019 2020 2021 2022** 2023** 2024** Maailmankaupan kasvu, % -0,3 -5,2 10,8 4,6 4,3 4,6 USD/EUR 1,12 1,14 1,18 1,13 1,11 1,09 Teollisuuden raaka-ainehinnat, EA, € (2015=100) 100,9 100,0 140,1 175,3 181,5 180,0 Raakaöljy (Brent), $/barreli 64,1 43,4 70,7 99,2 89,7 81,6 3 kk euribor, % -0,4 -0,4 -0,5 -0,4 0,1 0,3 Valtion obligaatiot (10 v), % 0,1 -0,2 -0,1 0,4 0,6 0,7 Viennin markkinaosuus (2010 = 100)¹ 99,6 97,2 92,6 90,2 90,1 90,6 Tuontihinnat, % 0,4 -5,0 9,9 15,0 1,9 2,4 Taulukko 5. Taustaoletukset ¹ Tilivuosi Lähde: Kansalliset tilastoviranomaiset, VM ¹ Viennin kasvun suhde maailmankaupan kasvuun Lähde: CPB, Macrobond, HWWI, Tilastokeskus, VM 38 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 1.2 Ulkomaankauppa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut merkittävästi ulkomaankaupan näky- miin. Venäjä on tärkeä kauppakumppani Suomelle, mutta epävarmuutta välittyy myös muiden kauppakumppanien kautta. Myös vienti- ja tuontihintojen voimakas kasvu hillitsee viennin ja tuonnin määrän kehitystä etenkin ennustejakson alkuvuo- sina. Palveluiden ulkomaankaupan odotetaan kuitenkin vahvistuvan erityisesti mat- kailun myötä. 1.2.1 Vienti ja tuonti Vuoden 2021 tavaroiden ja palveluiden volyymin elpyminen oli vahvaa, vaikka omikronmuunnos aiheutti vielä loppuvuodesta väliaikaista epävarmuutta. Tavaroi- den vientiä ja tuontia piristivät vielä loppuvuonna isot laivatoimitukset. Palveluiden puolella merkittävää kasvua tuli loppuvuoden lisääntyneestä matkailusta niin vien- nin kuin tuonnin puolella. Vienti kasvoi v. 2021 4,7 % ja tuonti 5,3 %. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin muuttanut merkittävästi viennin ja tuonnin näkymiä etenkin ennustejakson alkupäässä. Venäjä on arvossa mitattuna Suomen toiseksi tärkein tuontimaa tavarakaupassa ja viidenneksi tärkein vientimaa vuoden 2021 ennakkotietojen perusteella. Venäjän merkitys kauppakumppanina on Suomelle suurempi kuin EU-maille keskimäärin. Euroopan kasvun hidastuminen vähentää myös Suomen ulkomaankauppaa EU-maihin tilapäisesti. 2019 2020 2021 2022** 2023** 2024** määrän muutos, prosenttia Tavaroiden ja palvelujen vienti 6,7 -7,5 4,7 2,0 4,4 5,1 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 2,4 -6,6 5,3 2,6 3,7 4,2 hinnan muutos, prosenttia Tavaroiden ja palvelujen vienti -0,2 -3,8 10,6 14,5 1,9 2,3 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 0,4 -5,0 9,9 15,0 1,9 2,4 Taulukko 6. Ulkomaankauppa 39 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Venäjän osuus kokonaisviennistä on noin 4,5 %, josta tavaroiden osuus on noin 90 %. Tärkein vientitoimiala on teollisuus, joka on noin 74 % koko tavaraviennistä Venä- jälle. Teollisuuden kolme päätuotetta ovat koneiden ja laitteiden valmistus, perus- metallien valmistus sekä paperin ja paperituotteiden valmistus. Tuonnissa Venäjän osuus on noin 8,3 %, josta tavaroiden osuus on yli 95 %. Tärkeimmät tuontituotteet ovat teollisuustuotteet, joka kattaa noin 45 % tavaroiden kokonaistuonnista Venä- jälle, sekä kaivostoiminta ja louhinta, joka kattaa noin 46 prosenttia. Merkittävim- mät yksittäiset hyödykkeet ovat erilaiset metallit ja kemikaalit. Vuoden 2022 alun viennin odotetaan olevan vielä vahvaa, mutta tämän jälkeen etenkin Venäjän viennin odotetaan tippuvan merkittävästi, samalla kun Suomen vienti myös EU-maihin laskee edelliseen ennusteeseen verrattuna. Viennin lasku tu- lee etenkin tavaraviennistä, samalla kun palveluvienti pysyy vahvana. Vuonna 2022 viennin odotetaan kasvavan 2,0 %. Vuosille 2023 ja 2024 odotetaan palautumista, kun yritykset pystyvät löytämään tuotteilleen korvaavia markkinoita. Venäjän katoa- van markkinan korvaaminen on kuitenkin hidas prosessi ja ennustejakson aikana ei saavuteta talven ennusteessa arvioitua tasoa. Viennin kasvuksi vuodelle 2023 arvioi- daan 4,4 % ja vuodelle 2024 5,1 %. Vuonna 2022 tuonnin odotetaan jäävän aiempia arvioita pienemmäksi pakottei- den, tuontivaikeuksien sekä laskeneen viennin takia. Tuonnin lasku on kuitenkin sel- keästi pienempää verrattuna edelliseen ennusteeseen kuin vastaava viennin lasku v. 2022. Arvioiden mukaan tuontituotteita pystytään korvaamaan nopeammin jo tänä vuonna, jonka lisäksi julkiset investoinnit tukevat tuontia ennustejakson alkupäässä. Siksi vuosina 2023 ja 2024 ei nähdä yhtä isoa palautumista tuonnissa kuin viennissä. Tavaroiden ja palveluiden tuonnin odotetaan kasvavan tänä vuonna 2,6 %, v. 2023 3,7 % ja v. 2024 4,2 %. 40 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 1.2.2 Hinnat ja vaihtotase Vuonna 2021 alkanut teollisuuden raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden hin- tojen nousu on heijastunut tavaraviennin ja -tuonnin hintoihin. Etenkin loppuvuo- desta merkittävästi kallistunut energian hinta on myös tuonut lisävauhtinsa hinto- jen nousuun. Tuontihinnat nousivat v. 2021 9,9 % ja vientihinnat 10,6 % tavaroiden vetämänä. Hintojen nousu on ollut myös nopeaa vuoden 2022 alussa ja hintojen odotetaan nousevan vielä vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana. Arvion mu- kaan hintojen nousu on hieman nopeampaa tuontihinnoissa etenkin energian ja raaka-aineiden takia kautta ennustejakson. Vuonna 2022 tuontihintojen odotetaan nousevan 15.0 %, kun vientihinnat nousevat 14,5 %. Myös v. 2022 tavaroiden hin- nan odotetaan vetävän sykliä, vaikka myös palveluiden hinnoissa on selkeää nousu- painetta. Vuonna 2023 kasvu hidastuu ja niin tuonti- kuin vientihinnatkin kasvavat 1,9 %. Vuonna 2024 tuontihinnat nousevat 2,4 % ja vientihinnat 2,3 %. Ero tavaroi- den ja palveluiden hinnan nousussa tasaantuu kohti ennustejakson loppua. 96 100 104 108 112 116 120 124 128 132 96 100 104 108 112 116 120 124 128 132 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Suomi Ruotsi¹ Saksa¹ Euroalue¹ Yksikkötyökustannukset Lähde: Euroopan komissio, Tilastokeskus, VM 2010 = 100, nimelliset ¹ Euroopan komission ennuste VM34170 41 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 2019 2020 2021 2022** 2023** 2024** miljardia euroa Tavaroiden ja palvelujen tase 0,4 0,6 0,6 -0,6 0,3 1,3 Tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot, netto -1,1 1,2 1,2 0,4 0,1 -0,3 Vaihtotase -0,7 1,7 1,8 -0,2 0,4 1,0 Vaihtotase, suhteessa BKT:hen, % -0,3 0,7 0,7 -0,1 0,2 0,4 Taulukko 7. Vaihtotase Vuonna 2021 vaihtotase oli 1,8 mrd. euroa ylijäämäinen. Alkuvuoden tilastopäivi- tykset kuitenkin pienensivät ylijäämää hieman aiemmin odotetusta. Vuonna 2022 vaihtotaseen odotetaan kääntyvän 0,2 mrd. euroa alijäämäiseksi etenkin viennin tuontia suuremman laskemisen takia. Myös ensitulojen odotetaan laskevan v. 2022, mikä pienentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ylijäämää. Vuo- sina 2023 ja 2024 vaihtotase elpyy, kun suomalaisten yritysten arvioidaan löytävän uusia vientimarkkinoita. Vaihtotaseen ylijäämän ennustetaan olevan v. 2023 0,4 mrd. euroa ja vuonna 2024 1,0 mrd. euroa. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase jatkaa supistumistaan ja painuu alijäämäiseksi ennustejakson lopulla. Vaihtotase suhteessa BKT:een oli v. 2021 0,7 % ja sen odotetaan v. 2022 olevan -0,1 %. -4 -2 0 2 4 6 8 10 -4 -2 0 2 4 6 8 10 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Vaihtotase Tavaroiden ja palvelujen tase Lähde: Tilastokeskus, VM Vaihtotase suhteessa BKT:hen, % VM34170 42 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 1.3 Kotimainen kysyntä 1.3.1 Yksityinen kulutus Yksityisen kulutuksen kasvu oli nopeaa v. 2021. Kulutus kasvoi 3,1 % ja kasvu jatkui myös vuoden viimeisellä neljänneksellä omikronmuunnoksen leviämisestä huoli- matta. Kotitalouksien säästämisaste kääntyi vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä äkil- lisesti negatiiviseksi hintojen nousun kasvattaessa kulutuksen arvoa. Koko vuoden 2021 säästämisaste oli 1,2 %, jääden ennakoitua pienemmäksi. Kotitalouksien vel- kaantumisaste on jatkanut nousuaan ja oli viime vuoden lopussa 135,9 %. Velkaan- tumisastetta nosti erityisesti kotitalouksien asuntolainakannan nopea kasvu. Kuluttajien luottamus omaan talouteen heikkeni maaliskuussa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen takia. Palkkasumman kasvu on jatkunut vahvana: mar- ras-tammikuussa koko talouden palkkasumma kasvoi lähes 6 % vuoden takaisesta. Vähittäiskaupan sekä etenkin moottoriajoneuvojen kaupan myynnin määrät sen sijaan kääntyivät laskuun marras-tammikuussa. Hintojen nopea nousu leikkaa kotitalouksien ostovoimaa ja säästämisastetta, mikä heikentää yksityisen kulutuksen kasvunäkymiä koko ennustejaksolla. Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus laskee kuluttajien luottamusta, mikä voi siirtää -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Teollisuus Kuluttajat Pitkän aikavälin keskiarvo (teollisuus) Pitkän aikavälin keskiarvo (kuluttajat) Lähde: Euroopan komissio Teollisuuden ja kuluttajien luottamus saldo, kausitasoitettu VM34170 43 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 kulutusta myöhempään ajankohtaan. Yksityinen kulutus kokonaisuudessaan kasvaa 2 % v. 2022, sillä hintojen noususta huolimatta palveluiden kulutus lisääntyy co- vid-epidemian hiipuessa. Vuonna 2023 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu 1,7 prosenttiin työllisyyden kasvun hiipuessa ja käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun jäädessä vähäiseksi. Säästämisasteen laskiessa kulutuksen kasvu hidastuu edelleen 1,5 prosenttiin v. 2024. Kestokulutustavaroiden kulutus kääntyi laskuun vuoden 2021 lopulla ja ostovoiman heikentymisen seurauksena kestokulutuksen ennakoidaan vähenevän v. 2022. Puo- likestävien tavaroiden kulutus kasvoi hyvin vahvasti v. 2021 kulutuksen palautuessa covid-epidemian aiheuttamasta kuopasta, mutta kasvu hidastuu selvästi v. 2022. Lyhytikäisten tavaroiden kulutus kasvoi covid-epidemian aikaan vuosina 2020-2021 vahvasti, kun etätyöt ja matkailun väheneminen lisäsivät ruoan ja sähkön kulutusta kodeissa. Energian, polttoaineiden ja ruoan hintojen nopea nousu kääntää lyhyti- käisten tavaroiden kulutuksen kuitenkin laskuun v. 2022. Palveluiden kulutus kasvoi vahvasti vuoden 2021 loppupuoliskolla. Kasvun ennus- tetaan jatkuvan myös v. 2022, sillä palveluiden kulutus on edelleen covid-epide- miaa edeltäneen tason alapuolella. Ukrainan sodan ennakoidaan kuitenkin hieman hidastavan ulkomaanmatkailun palautumista mm. Aasian lentojen uudelleenreitit- tämisen takia. 40 60 80 100 120 140 -4 0 4 8 12 16 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 23 Säästämisaste (vasen asteikko) Velkaantumisaste (oikea asteikko) Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen Lähde: Tilastokeskus, VM osuus käytettävissä olevista tuloista, % VM34170 44 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Säästämisasteen ennustetaan laskevan ennustejaksolla nollan tuntumaan yksityi- sen kulutuksen hintojen noustessa. Velkaantumisasteen nousuvauhdin ennakoi- daan hidastuvan v. 2022 korkotason käännyttyä nousuun ja epävarmuuden lisään- tyessä. --- Kuva: Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo1 --- Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulo laski v. 2021 vajaan prosentin, johtuen etenkin maksettujen verojen ja sosiaaliturvamaksujen reippaasta kasvusta sekä yk- sityisen kulutuksen hintojen noususta. Ostovoiman ennustetaan v. 2022 kasvavan hyvin niukasti hintojen nousun syödessä lähes kokonaan käytettävissä olevien tulojen reilun 4 prosentin kasvun. Yksityisen kulutuksen hintojen arvioidaan nousevan 3,8 % tänä vuonna ja 2,1 % v. 2023. Keskiansioiden nousua v. 2022 nopeuttaa työnantajan eläkemaksun määräaikainen korotus. 1 Maksettujen verojen ja sosiaaliturvamaksujen kontribuutio sekä yksityisen kulutuksen hinta esitetään kuviossa vastakkaismerkkisinä, sillä niiden kasvu pienentää kotitalouksien käytettä- vissä olevaa reaalituloa. -8% -6% -4% -2% 0% 2% 4% 6% 8% 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo muutos ja osatekijöiden kasvuvaikutukset, % Keskiansio työtuntia kohden Työtunnit Saadut rahamääräiset sosiaalietuudet Maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut Omaisuus- ja yrittäjätulot sekä muut tulonsiirrot, netto Yksityisen kulutuksen hinta Käytettävissä oleva reaalitulo Lähde: Tilastokeskus, VM 45 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 2020 2019 2020 2021 2022** 2023** 2024** osuus, % määrän muutos, prosenttia Yksityinen kulutus 100,0 0,7 -4,1 3,1 2,0 1,7 1,5 kotitaloudet 95,7 0,9 -4,4 3,2 2,0 1,7 1,5 kestokulutustavarat 8,2 2,5 3,0 4,1 -0,8 2,3 1,5 puolikestävät kulutustavarat 7,1 2,4 -9,5 11,0 1,6 1,8 1,9 lyhytikäiset tavarat 28,5 -0,1 1,5 1,9 -1,5 0,7 1,2 palvelut 52,0 1,4 -7,0 2,7 4,3 2,0 1,4 voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus 4,3 -2,5 1,9 2,1 2,0 1,7 1,5 Julkinen kulutus 2,0 0,4 3,2 2,2 -0,8 -0,2 Kulutus yhteensä 1,1 -2,7 3,2 2,1 0,9 1,0 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo 2,9 0,7 1,3 4,5 3,6 3,1 Yksityisen kulutuksen hinta 1,0 0,5 2,0 3,8 2,1 1,7 Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo 1,9 0,2 -0,7 0,7 1,5 1,3 prosenttia Kulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen (käypiin hintoihin) 75,8 75,3 74,6 75,2 74,6 74,3 Kotitalouksien säästämisaste 0,6 4,9 1,2 -0,1 -0,3 -0,5 Kotitalouksien velkaantumisaste¹ 128,0 132,6 135,9 136,8 137,5 137,5 Taulukko 8. Kulutus ¹ Kotitalouksien velat vuoden lopussa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin 46 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 1.3.2 Julkinen kulutus Julkisen kulutuksen suurimmat erät koostuvat henkilöstökuluista sekä ostetuista tavaroista ja palveluista. Julkisesta kulutuksesta noin kaksi kolmasosaa koostuu pai- kallishallinnon kulutuksesta, neljännes valtion ja loput sosiaaliturvarahastojen kulu- tuksesta. Vuonna 2023 merkittävä osa kuntien ja kuntayhtymien kulutuksesta siirtyy hyvinvointialueille. Julkisen kulutuksen määrä kasvoi kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mu- kaan 3,2 % v. 2021, mikä on 2000-luvun ennätys. Kulutusmenoja kasvattivat etenkin covid-19-epidemian hoidosta ja torjunnasta aiheutuneiden kustannusten merkit- tävä kasvu ja toisaalta toimintojen asteittainen normalisoituminen vuoden 2020 kevään rajoituksiin verrattuna, jolloin esimerkiksi päiväkodit olivat huomattavalla vajaakäytöllä ja toimintaa sairaaloissa rajoitettiin voimakkaasti. Julkisten kulutusmenojen kasvun arvioidaan hidastuvan 2,2 prosenttiin v. 2022 covid-19-epidemian aiheuttamien lisäpanostusten pienentyessä, vaikkakin osa vuodelle 2021 budjetoiduista määrärahoista siirtyi kuluvalle vuodelle. Kulutusme- nojen kasvua ylläpitävät mm. palvelutarpeen kasvu, Ukrainan tilanteen edellyttämä varautuminen ja maahanmuuton kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset tehtävien laajennukset, joiden kustannukset nousevat vuosittain. Myös EU:n elpymis- palau- tumisvälineestä (RRF) saatava rahoitus ylläpitää kulutusmenojen kasvua. Julkisen kulutuksen määrä supistuu v. 2023, kun vaalikausi päättyy ja määräaikaiset menolisäykset lakkaavat. Vuonna 2024 palvelutarpeen kasvu lisää sosiaali- ja tervey- denhuoltomenojen kasvua, mutta RRF-rahoituksen etupainotteisuudesta johtuen osa elpymis- ja palautumisvälineellä rahoitettavista menoista poistuu ja julkinen ku- lutus supistuu hieman edellisvuodesta. 1.3.3 Yksityiset investoinnit Sota Ukrainassa heijastuu epävarmuutena Suomen talouteen. Investointien kasvu hidastuu epävarmuuden vallitessa. Yksityiset investoinnit kasvavat vain 0,9 % tänä vuonna. Asuinrakennusinvestoinnit kehittyvät kuitenkin aiemmin ennakoitua suo- tuisammin, sillä asuntoja alettiin rakentaa paljon vuoden 2021 loppupuolella. Epä- varmuuden seurauksena muu rakentaminen ei piristy merkittävästi. Vahvin elpymi- nen kone- ja laiteinvestoinneissa siirtyy vuodelle 2023, jolloin maailmantalouden kasvunäkymät ovat suotuisampia. Suomalaisen teollisuuden investointinäkymät 47 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 olivat hyvät, mutta epävarmuus voi viivästyttää tai keskeyttää investointihankkeita. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) saatava rahoitus vauhdittaa yksityi- siä investointeja ennustejaksolla. Vuonna 2023 yksityiset investoinnit kasvavat 2,1 % ja v. 2024 3,2 %. Yksityisten investointien keskimääräinen kasvuvauhti on koko en- nustejaksolla 2,1 %, ja niiden suhde BKT:hen pysyy n. 19 prosentissa. Asuntorakentamisen kehitys oli suotuisaa v. 2021. Asuntoaloitukset nousivat lähes 48 000:een, ja asuinrakennusinvestointien kasvu oli 8,0 % v. 2021. Asuntoinvestoinnit hidastuvat 0,8 prosentin kasvuun v. 2022 asuntoaloitusten pysyessä suhteellisen kor- kealla tasolla noin 40 000 uudessa asunnossa. Kohti ennustejakson loppupäätä asun- toaloitusten määrä palaa korkeahkolta tasolta lähemmäs pitkän aikavälin keskiarvoa, ja asuinrakennusinvestointien muutos on -3,0 % v. 2023 ja -0,5 % v. 2024. Korjausra- kentaminen vaikuttaa asuinrakennusinvestointeihin suotuisasti koko ennustejakson. Matala korkotaso pitää yllä asuntolainojen ja asuintalorakentamisen kysyntää ennus- tejakson alkupuolella, mutta talouden epävarmuus heijastuu myös asuinrakentami- seen. 0 5 10 15 20 25 30 0 5 10 15 20 25 30 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24 Rakentaminen Koneet ja laitteet T & K Investoinnit suhteessa BKT:hen, % Lähde: Tilastokeskus, VM VM34170 48 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Muut talonrakennusinvestoinnit kasvavat v. 2022 0,8 %. Kasvu on heikohkoa, sillä teollisuuden ja muun toimitilarakentamisen investointihankkeisiin vaikuttaa talo- udessa vallitseva epävarmuus. Jo aloitetut hankkeet etenevät, mutta osa uusista investointisuunnitelmista lykkääntynee. Muun talonrakentamisen kehitys on myön- teisempää tulevina vuosina epävarmuuden vähentyessä, ja investointien kasvu on 2,5 % v. 2023 ja 1,6 % v. 2024. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvavat heikosti v. 2022 johtuen korkeasta öljyn hinnasta ja heiveröisestä talonrakentamisen kehityk- sestä. Ennustejakson lopulla kasvu on taas hieman nopeampaa talonrakentamisen taas kasvaessa. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit kasvavat hieman aiemmin ennakoitua vähemmän v. 2022, kun epävarmuus siirtää teollisuuden investointeja eteenpäin. Toisaalta esimerkiksi energiasektorin hankkeet vihreään siirtymään etenevät myös tänä vuonna. Kokonaisuudessaan ennustejaksolla koneisiin ja laitteisiin investoidaan kohtalaisen paljon. Kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat 7,0 % v. 2022, 11,0 % v. 2023 ja 4,0 % v. 2024. Muut investoinnit, ml. tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, kasvavat koko ennustejakson, mutta epävarmuus heikentää kasvua v. 2022. TKI-investointeja tue- taan ennustejaksolla muun muassa elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) sekä muutoksilla verotukseen. -15 -10 -5 0 5 10 15 -15 -10 -5 0 5 10 15 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 23 Rakentaminen Koneet ja laitteet T & K Yhteensä Investoinnit Lähde: Tilastokeskus, VM määrän muutos ja kasvuvaikutukset, % VM34170 49 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 2020 2019 2020 2021 2022** 2023** 2024** osuus, % määrän muutos, prosenttia Talorakennukset 51,4 -0,8 -1,8 2,7 0,8 -0,8 0,4 asuinrakennukset 29,2 -4,2 -2,2 8,0 0,8 -3,0 -0,5 muut talorakennukset 22,3 4,3 -1,3 -4,3 0,8 2,5 1,6 Maa- ja vesirakennukset 9,3 -5,3 10,5 -4,6 0,5 1,0 1,6 Koneet ja laitteet 21,2 -4,4 0,3 1,1 7,0 11,0 4,0 T&K-investoinnit¹ 18,0 2,1 -2,1 0,2 1,5 4,0 4,0 Yhteensä 100,0 -1,5 -0,3 1,2 2,2 2,9 2,0 yksityiset 79,7 -2,3 -2,9 4,6 0,9 2,1 3,2 julkiset 20,3 2,4 11,2 -12,0 8,5 6,1 -2,9 prosenttia Investointien osuus bruttokansantuotteesta (käypiin hintoihin) Kiinteät investoinnit 23,8 24,2 23,4 23,5 23,7 23,8 yksityiset 19,4 19,3 19,2 19,1 19,1 19,4 julkiset 4,4 4,9 4,1 4,4 4,6 4,4 Taulukko 9. Kiinteät investoinnit pääomatavaratyypeittäin ¹ Sisältää henkiset omaisuustuotteet ja kasvatettavat varat 60 70 80 90 100 -10 -5 0 5 10 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Kone- ja laiteinvestoinnit, liukuvan vuosisumman muutos, % (vasen asteikko) Kapasiteetin käyttöaste, teollisuus, 6 kk liukuva keskiarvo, % (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto Investoinnit ja kapasiteetin käyttöaste VM34170 50 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 1.3.4 Julkiset investoinnit Kokonaisinvestoinneista noin 18 % on julkisia investointeja, joista runsas puolet koostuu paikallishallinnon ja vajaa puolet valtionhallinnon investoinneista. Sosiaali- turvarahastojen osuus on hyvin pieni. Vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueille siir- tyy osa paikallishallinnon investoinneista, arviolta n. 10 % kaikista julkisen talouden investoinneista. Julkisista investoinneista vajaa 30 % on maa- ja vesirakennusinvestointeja ja saman verran on muita rakennusinvestointeja. Tutkimus- ja kehittämisinvestointien osuus on runsas neljännes sekä koneiden ja laitteiden runsas 10 %. Julkiset investoinnit ovat olleet viime vuosina korkealla tasolla, yli 4 % suhteessa BKT:hen. Suomen jul- kisten investointien BKT-suhde on huomattavasti suurempi kuin EU-maissa keski- määrin. Viime vuonna julkiset investoinnit supistuivat 12 % vuotta aiemmasta. Paikallis- hallinnon vuosia jatkuneen yhtäjaksoisen kasvun jälkeen investoinnit laskivat tuntuvasti vuotta aiemmasta. Julkisten investointien tuntuvasta pienenemisestä huolimatta niiden BKT-osuus on edelleen selvästi pidemmän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Myös julkisten investointien osuus kaikista investoinneista on korkealla tasolla. Vuonna 2022 julkisia investointeja kasvattavat panostukset Suomen turvallisuuden parantamiseen ja vihreään siirtymään. Lisäksi Investointeja kasvattavat jonkin ver- ran EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) tuoma rahoitus. Paikallishallinnon investointien kasvua hidastaa sairaalakiinteistöjen myynnit. Ensi vuonna julkisten investointien kasvun odotetaan kasvavan n. kuuden prosen- tin vauhdilla valtiohallinnon vetämänä, kun kyberturvallisuutta, maanpuolustusta ja rajavalvontaa kehitetään. Aiemmat lisäykset väyläinvestointeihin poistuvat v. 2023. Paikallishallinnon investointeja siirtyy sote-uudistukseen liittyen hyvinvointialueille, mutta lisäksi sairaalarakentamisen hidastuminen ja infra-avustusten päättyminen supistavat investointeja. Ennustejakson lopussa vuodelle 2024 investoinnit laskevat, johtuen edellisten vuo- sien kertaluonteisten investointilisäysten päättymisestä. Valtiohallinto lisää inves- tointeja t&k-toimintaan ja rajavartiolaitoksen alushankintoihin. Paikallishallinnossa investointipaineet jatkuvat väestön muuttoliikkeen ja rakennuskannan iän vuoksi. 51 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 1.4 Kotimainen tuotanto 1.4.1 BKT Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,5 %. Erityisesti palvelut ja teollisuus kas- voivat voimakkaasti, rakentaminen selvästi niitä vähemmän ja alkutuotanto nousi vain hieman edellisvuotta korkeammalle. Talouskasvu hidastui loppuvuotta kohden, mutta oli edelleen selvästi keskimää- räistä nopeampaa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä palvelut kärsivät vielä co- vid-19-pandemian vaikutuksista. Kuluvaan vuoteen lähdettiin kuitenkin hyvästä tilanteesta, mistä kertovat myös yritysten korkeat tilausluvut. Myös tuotannon hyvät kasvuodotukset sekä runsaat investointisuunnitelmat näkyivät suhdannekyselyissä vielä tammikuussa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi kuitenkin nopeasti epävar- muutta tulevasta ja käänsi yritysten voitto-odotukset voimakkaaseen laskuun pörs- sissä. Tuotantopanosten sekä valmiiden hyödykkeiden hinnat jatkoivat voimakasta ko- hoamistaan edelleen viime vuoden lopulla, mikä on näkynyt myös toimialojen liike- vaihdon kehityksessä. Raaka-aineiden hintojen nousu jatkuu sekä mahdolliset kom- ponenttien tai muiden tuotantopanosten saatavuusongelmat lisääntyvät Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja sen johdosta asetettujen pakotteiden ja vastapakoteiden takia. Viime vuosien aikana on rakennettu useita uusia ja peruskorjattu paljon vanhoja sairaaloita. Sairaalarakentamisen investointihuippu on jäänyt taakse, mutta uusia investointeja on vielä tulossa useissa sairaanhoitopiireissä merkittävästi. Sairaalain- vestointien odotetaan noudattavan hidastuvaa trendiä, mutta yksittäisten hankkei- den aloitusajankohtiin liittyy epävarmuutta. 52 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Vuonna 2022 BKT:n ennustetaan kasvavan 1,5 %. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nä- kyy ennusteessa jonkin verran lähes kaikilla toimialoilla, sillä Venäjälle on ollut laa- ja-alaista vientiä, mutta sieltä on varsinkin tuotu Suomeen monia raaka-aineita sekä välituotteita. Erityisesti vaikutukset näkyvät teollisuudessa, mutta myös palveluissa, rakentamisessa ja alkutuotannossa. Ennusteessa on arvioitu, että suurimmat nega- tiiviset vaikutukset tuotantoon tulevat vuoden toisella neljänneksellä. Jälkivuosi- puoliskolla talouden arvioidaan kääntyvän vähitellen uudelleen kasvuun. Alkutuotannon ennusteet kuluvalle vuodelle lupaavat erittäin vahvaa viljan tuotan- non nousua viime vuoden ennätyksellisen huonon sadon jälkeen. Myös metsäta- lous kehittyy aiempaa myönteisemmin, koska kotimaisen puun ennustetaan kor- vaavan Venäjältä tuotua puuta. Vuonna 2023 talous kasvaa keskimääräistä nopeammin, sillä teollisuuden toipu- minen jatkuu voimakkaana kansainvälisen kysynnän tukemana. Palvelut kasvavat tuolloin hieman keskimääräistä vauhtia nopeammin. Rakentaminen supistuu eri- tyisesti asuntorakentamisen vähetessä. Myös alkutuotannon ennustetaan pysyvän kasvussa. Julkisten palveluiden määrän arvioidaan vähenevän v. 2023. Vuoden 2023 BKT:n kasvuennuste on 1,7 % ja vuoden 2024 1,5 %. Vuoden 2024 ennuste on hie- man potentiaalista kasvuvauhtia nopeampaa, sillä tuotantokuilu on edelleen vielä tuolloin auki. 95 100 105 110 115 120 125 130 135 140 145 150 95 100 105 110 115 120 125 130 135 140 145 150 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Päätoimialojen liikevaihdon kehitys Lähde: Tilastokeskus 2015 = 100, kausitasoitettu 53 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Covid-19-pandemia laski palveluiden tuotanto-osuutta prosentilla 69 prosenttiin koko talouden tuotannosta. Palveluiden kasvukontribuutio BKT:n kehitykseen on lähivuosina muita päätoimialoja suurempi. Kansantalouden tuottavuus työllistä kohden laskettuna hidastuu kuluvana vuonna 0,1 prosenttiin, jonka jälkeen vuosikasvu nopeutuu vuosina 2023-2024 noin pro- senttiin. Toimintaylijäämän ennustetaan kasvavan 4,4 % v. 2022 ja 7,0 % v. 2023. Suomen yksikkötyökustannusten ennustetaan nousevan 1,8 % v. 2022 ja hidastu- van siitä keskimäärin 1,6 prosentin vuosivauhtiin vuosina 2023-2024. 50 100 150 200 250 50 100 150 200 250 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24 Teollisuus Palvelut Alkutuotanto Rakentaminen Tuotanto Lähde: Tilastokeskus, VM 1990 = 100 VM34170 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Kokonaistuotanto Kokonaistuotanto toimialoittain Lähde: Tilastokeskus, VM määrän muutos ja kasvuvaikutukset, % VM34170 54 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 1.4.2 Jalostus Tehdasteollisuus kasvoi 3,1 % viime vuonna. Erityisesti kasvoivat metsäteollisuus 8,3 % sekä metalliteollisuus 5,7 %. Kemianteollisuus supistui toista vuotta peräk- käin, osin öljynjalostamon huoltoseisokin vaikutuksesta. Teollisuuden tilausten arvo on noussut korkealle, joskin viimeisimmät kuukausitiedot ovat olleet hieman aiem- pia vaatimattomampia. Elinkeinoelämän keskusliiton tammikuussa 2022 julkaise- man suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritykset odottivat edelleen hyvää kas- vua sekä vuoden 2022 ensimmäiselle että toiselle neljännekselle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen merkittävästi heikommaksi. Ennusteessa on oletettu, että lähes kaikki vienti Venäjälle päättyy, samoin tuonnin määrät vähenevät ja korvaantuvat vähitellen tuonnilla muualta maailmasta. Myös vienti EU:hun vähenee kokonaiskysynnän laskiessa. Kaikkien muiden teollisuu- den päätoimialojen arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna viime vuodesta paitsi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden, jossa ennustetaan kasvun jatkuvan. Metalliteol- lisuuden arvioidaan kärsivän eniten uudesta tilanteesta. Muilla toimialoilla supistu- misen on arvioitu jäävän alle prosentin suuruusluokkaan. Metsäteollisuuden kasvua on rajoittanut alkuvuonna 2022 myös lakko, jonka vaikutuksista ei ole toistaiseksi tarkkaa tietoa. Epävarmuus on kasvanut selvästi, mutta toisaalta on mahdollista, että reaalikorko voi nyt jäädä entistäkin negatiivisemmaksi, ellei rahapolitiikkaa ki- ristetä voimakkaasti. -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24 Kotitaloudet ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Julkisyhteisöt Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Yritykset ja asuntoyhteisöt¹ Koko kansantalous Nettoluotonanto sektoreittain suhteessa BKT:hen, % Lähde: Tilastokeskus, VM 1) Sisältää rahoitussektorin vuosina 2022-2024 VM34170 55 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Vuonna 2023 teollisuuden arvioidaan toipuvan voimakkaasti. Yli 5 prosentin kasvua ennustetaan silloin metsä-, kemian- ja metalliteollisuuteen. Ennusteen viimeisenä vuonna teollisuuden tuotannon kasvuvauhti hidastuu, mutta jää silti pitkän aikavä- lin keskiarvokasvuaan nopeammaksi. Metalliteollisuus vastaa suurimmasta osasta teollisuuden arvonlisäyksestä. Kemian- teollisuus on toiseksi suurin teollisuuden ala ja vastaa kooltaan noin puolta metalli- teollisuudesta. Suurin osa teollisuuden tuotannosta menee vientiin. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus Muu tehdasteollisuus Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metsäteollisuus Tehdasteollisuus Lähde: Tilastokeskus toimialojen osuus arvonlisäyksestä, % VM34170 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus Metsäteollisuus Lähde: Tilastokeskus Teollisuustuotannon volyymi-indeksi toimialoittain 2015 = 100, trendi VM34170 56 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Rakentaminen Asuntorakentaminen lisääntyi poikkeuksellisen voimakkaasti viime vuonna, myös korjaaminen kasvoi, mutta toimitilarakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen vähenivät. Koko rakentamisen tuotanto kasvoi yhteensä 1,4 % v. 2021. Myös tammi- kuussa 2022 asuntojen aloitukset ovat olleet korkealla tasolla, mutta uudet myön- netyt luvat ovat alenevalla uralla. Korkojen odotettu nousu, rakennuskustannusten nousu, vuokra-asuntojen määrän kasvu ja rahoitusehtojen todennäköinen, joskin lievä, kiristyminen vähentävät asuntotuotannon määriä lähivuosina. Toisaalta suh- teellisen hyvänä jatkuva työllisyyskehitys pitää asuntokysyntää yllä. Kaikkien rakennustyyppien yhteenlaskettujen lupakuutioiden liukuva vuosisumma kääntyi laskuun jo viime vuoden puolessa välissä ja lasku on jatkunut edelleen tam- mikuussa 2022. Suuret investointisuunnitelmat eivät ole näkyneet vielä luvissa. Toi- saalta kasvanut epävarmuus sekä mahdolliset tuotantopanosten saatavuusongel- mat voivat nyt siirtää ja osin peruuttaa suunnitelmia. Uusia toimistotiloja halutaan kuitenkin koko ajan, kun tarpeet energiatehokkaampiin ja hybridityöhön paremmin soveltuviin tiloihin kasvavat. Tuleva Kemin biotuotetehdas tukee Pohjois-Suomen rakentamista. Rakennustuotannosta noin puolet tulee korjaamisesta ja puolet uudisrakentami- sesta. Korjaamisen kasvuvauhti voi hieman hidastua, jos rakentamiseen tarvittavien välituotteiden saatavuudessa tulee ilmenemään ongelmia. Korjausrakentamisen ennustetaan kasvavan ennustejaksolla keskimäärin noin 1,5 % vuosittain. -30 -20 -10 0 10 20 -60 -40 -20 0 20 40 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Rakentamisen luottamusindikaattori (vasen asteikko) Rakentamisen arvonlisäys (oikea asteikko) Rakentamisen luottamus ja tuotanto Lähde: Tilastokeskus, Euroopan komissio kausitasoitettu saldo ja muutos vuodentakaiseen, % VM34170 57 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:31 Kuluvana vuonna maa- ja vesirakentamisen määrän arvioidaan kasvavan jonkin ver- ran. Lähivuosina maa- ja vesirakentaminen kehittyy pääosin julkisen talouden mal- tillisessa kasvussa säilyvien investointien ohjaamana. Vuonna 2022 rakentamisen arvonlisäys jää lähelle viime vuoden tasoa ja vähenee ensi vuonna selvemmin. Vuonna 2024 rakentamisen ennustetaan palaavan keski- määräiseen kasvuvauhtiin. 1.4.3 Palvelut Palvelutuotanto kasvoi viime vuonna yhteensä 3,8 % ja kaikkein nopeimmin kas- voivat informaatio- ja viestintäpalvelut, noin 7 %. Ne ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti jo 12 vuoden ajan. Rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ml. hal