POLICY BRIEF 2024:5 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Merialuesuunnitelma ja merituulivoima talousvyöhykkeellä Petra Saari, asiantuntija, AFRY Finland Oy Elias Länsisalo, asiantuntija, AFRY Management Consulting Oy Karoliina Jaatinen, johtava asiantuntija, AFRY Finland Oy Eeva-Mari Lantta, tiimipäällikkö, AFRY Finland Oy Suomessa tarvitaan mahdollisimman nopeasti strategisten merituulivoimatavoitteiden lisäksi tavoite markkinaehtoisen merituulivoiman kapasiteetin lisäämiseksi ja toimet tavoitteen saavuttamiseksi määräaikaan mennessä. Näkemyksemme mukaan kapasiteettitavoite on tärkeä merialuesuunnittelua ohjaava tekijä, joka tulisi huomioida seuraavassa merialuesuunnitelmassa. Merituulivoiman lisäämistä edistää merellisen kartoituksen, tutkimuksen ja kumulatiivisten vaikutusten arvioinnin lisääminen yhteistyössä viranomaisten ja hankekehittäjien kanssa. Merituulivoiman suunnittelussa on tärkeää huomioida muut merenkäyttömuodot ja luontoarvot. POLICY BRIEF 2024:5 2 Merituulivoiman tilannekuva on muuttunut voimakkaasti EU-maat ovat sitoutuneet saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 men- nessä täyttämällä Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa. Suomi on ilmoittanut tavoittelevansa vähintään 51 prosentin uusiutuvan energian osuutta vuonna 2030. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa kirjataan kunnianhimoisten tavoit- teiden määrittämisestä merituulivoiman kapasiteetille vuodelle 2035 ja lisäksi tavoit- teena on luoda Suomelle kilpailuetu suhteessa muihin Itämeren maihin, jotta Suo- meen saadaan suuria merituulivoimahankkeita. Suomen tavoitteena on rakentaa vuo- teen 2035 mennessä useita teollisen kokoluokan merituulivoimapuistoja aluevesille ja talousvyöhykkeelle (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2022). Kansallinen tavoite markkinaehtoisen merituulivoiman kapasiteetin lisäämiseksi on tärkeä merialuesuunnitte- lua ohjaava tekijä. Suomen merialuesuunnitelman laatimisen jälkeen1 on merialueen käytön kehityskuva muuttunut voimakkaasti. Vihreän siirtymän tavoitteet, mutta etenkin kriisiytynyt geopo- liittinen tilanne ja sen myötä Suomen ja laajemminkin Euroopan tarve energiaomava- raisuuteen, ovat muuttaneet merialueen käytön strategista tavoitekuvaa. Lisäksi meri- teknologian nopea kehitys on mahdollistanut merituulivoiman hankekehityksen aiem- paa syvemmille alueille. Vireille on tullut paljon Suomen talousvyöhykkeelle suunniteltuja laajoja merituulivoi- mapuistoja, jotka sijoittuvat osin tai kokonaan muualle kuin merialuesuunnitelmassa osoitetuille potentiaalisille energiantuotantoalueille. Tuulivoimatoimijoille on myönnetty Suomen talousvyöhykkeelle valtioneuvoston tutkimuslupia 17 kappaletta (tilanne 5.12.2023). Lisäksi vireille on vuoden 2023 aikana tullut seitsemän uutta tutkimuslu- paa. 1 Suomen merialuesuunnitelma 2030 hyväksyttiin vuoden 2020 lopussa. POLICY BRIEF 2024:5 3 Talousvyöhyke sijaitsee kymmenien kilometrien päässä Suomen rannikosta aluevesiä syvemmillä merialueilla, jolloin niin tiedon keruun kuin merituulivoiman rakentamisen kustannukset nousevat korkeammiksi suhteessa aluevesiin. Talousvyöhykkeellä on vähäinen olemassa olevan biologisen, fysikaalisen ja geologisen tiedon kattavuus, jol- loin alueen toteuttamisen reunaehdot, edellytykset ja vaikutusten merkittävyys selviä- vät vasta myöhäisemmässä vaiheessa suunnitteluprosessia. Pääsääntöisesti syvät alueet ovat luonnon kannalta suotuisampia merituulivoimalle kuin matalat alueet, sillä syvemmällä luonnon monimuotoisuus on keskimäärin alhai- sempaa. Talousvyöhykkeellä sijaitsevien merituulivoimaloiden maisema-, melu- ja väl- kehaitat eivät vaikuta yhtä paljon rannikon asukkaisiin ja loma-asukkaisiin, edesaut- taen hankkeiden hyväksyttävyyttä. Suomen toinen merialuesuunnittelukierros on ajoitettu vuosille 2022–2027. Artikke- lissa pohditaan, miten parhaillaan päivitettävä Suomen toinen merialuesuunnitelma voi huomioida eri merellisten toimintojen, luontoarvojen ja nopeasti lisääntyvän meri- tuulivoiman yhteensovittamisen. Artikkelin lopussa on esitelty esimerkki merituulivoi- man merenkululle asettamista haasteista ja miten niitä voidaan merialuesuunnittelun avulla ratkaista. Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Selvityksessä on hyödynnetty asiantuntija- ja sidosryhmähaastatteluja, alan kirjalli- suutta ja tutkimuksia, sekä konsulttiyhtiö AFRY Finland Oy:n asiantuntijanäkemyksiä. Haastatteluihin osallistui kevään ja syksyn 2023 aikana laajasti keskeisten eri merel- listen toimintojen sidosryhmien edustajia yhteensä 31 taholta, edustaen merituulivoi- man hankekehittäjiä, viranomaisia, ministeriön virkahenkilöitä, järjestöjä ja muita toi- mijoita. Tulokset Talousvyöhykkeen tiedonpuute – tiedon keruun vastuut ja koordinointi Merituulivoimahankkeiden rakentamisen arvioidaan kirjallisuuden ja haastatteluiden perusteella aiheuttavan haittaa mm. linnuille, kaloille, pohjan eliöstölle, kalastukselle, sekä merenkululle. Talousvyöhykkeellä sijaitsevan merituulivoimapuiston vaikutuksia POLICY BRIEF 2024:5 4 ulottuu merituulivoimapuiston lisäksi aluevesille ja mantereelle energiansiirtoreiteille. Kaikkia vaikutuksia ei kuitenkaan vielä tunneta selvitystiedon ja kokemuksen puutteen vuoksi. Viranomaisen näkökulmasta on haastavaa määrittää riittävät tiedonkeruun edellytyk- set ja arviointimenetelmät hankekehittäjille tilanteessa, jossa geologista, fysikaalista ja biologista tietoa talousvyöhykkeeltä on lähtökohtaisesti saatavilla hyvin vähän tai ei lainkaan. Tietoa on kuitenkin kerättävä kattavasti, jotta voidaan arvioida hankkeiden vaikutuksia, teknistaloudellisia toteuttamisen edellytyksiä ja laatia eri menettelyiden (mm. YVA, vesilupa) vaatimat vaikutusarvioinnit lainsäädännön edellyttämällä tark- kuudella. Tiedonkeruun kustannukset kertyvät yksittäiselle hankekehittäjälle ja tulok- set eivät kovin nopealla aikataululla ole kaikkien hyödynnettävissä. Hankekehittäjät ymmärtävät tiedonkeruun tarpeen, mutta peräänkuuluttavat että val- tion tulisi kerätä enemmän tietoa myös talousvyöhykkeeltä ja tarjota se koordinoidusti hankekehittäjien käyttöön. Aluevesiltä on enemmän tutkittua ja kartoitettua tietoa ole- massa, joten aluevesillä toimivat hankekehittäjät ovat tämän osalta erilaisessa ase- massa talousvyöhykkeen hankekehittäjiin verrattuna. Hankekehittäjät tiedostavat kui- tenkin, että talousvyöhyke poikkeaa aluevesistä mm. luontoympäristön ja lainsäädän- nön suhteen ja ovat valmiita sitomaan kustannuksia tiedonkeruuvaiheessa. Talousvyöhykkeelle suunniteltujen yksittäisten hankealueiden pinta-ala on huomatta- van suuri, jopa yli 2 000 km2, jolloin koko alueen systemaattinen ja useita rinnakkaisia näytteitä käsittävä kartoitus YVA-menettelyn yhteydessä on teknis-taloudellisesti mah- dotonta. Näytteenoton tulisi perustua alueen mahdolliseen monimuotoisuuteen ja va- lita näytteenotto siten, että se edustaa mahdollisimman hyvin koko aluetta. Syste- maattinen, useita rinnakkaisia näytteitä käsittävä tarkkailu alkaisi vasta vesilupavai- heessa, jolloin määritellään tarkemmat näytteenottopaikat ja seurataan niiden avulla hankkeen alueella tapahtuvia muutoksia. Olisi tärkeää, että talousvyöhykkeen osalta olisi perustietoa enemmän käytettävissä suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin hankealu- etta voisi rajata tiukemmin ja kohdistaa yksityisrahoituksella kerättävät tarkemmat sel- vitykset paremmin. Merituulivoimahankkeissa kerätyn tiedon vapaa saatavuus nähtiin hankekehittäjien ja viranomaisten kannalta tärkeäksi. Olisi järkevää saattaa tieto julkiseksi mahdollisim- man nopeasti, jotta sitä voisi hyödyntää muissakin merituulivoimahankkeissa, me- rialuesuunnittelussa ja tutkimuksessa. Tämä edistäisi hankekehittäjien näkemyksen mukaan myös tuulivoimamarkkinaa kokonaisuudessaan. Tietojen julkaisemisen vasti- neeksi hankekehittäjät toivoisivat määräaikaisen yksinoikeuden kehittämälleen alu- eelle. Muuten aiemmin vireille tulleet hankkeet eivät ole samassa asemassa näiden jälkeen tuleviin hankkeisiin nähden, jotka voivat hyötyä aiempien hankkeiden kerää- mästä kalliista kartoituksista. Riittävän ajoissa saatu yksinoikeus edistäisi entisestään POLICY BRIEF 2024:5 5 perusteellisten selvitysten tekemistä YVA-vaiheessa, kun hankekehittäjällä olisi var- muus hankkeen oikeuksista. Jotta eri toimijoiden keräämä tieto olisi parhaiten hyödynnettävissä ja tieto olisi yhden- mukaista, olisi hyvä luoda standardit, joiden mukaan tiedonkeruuta toteutetaan ja tu- lokset tallennetaan rekistereihin. Valtion olisi näkemyksemme mukaan hyvä toimia yh- denmukaisen tiedonkeruun koordinoijana ja tiedon laadunvarmistajana. Merialuesuunnittelu on ainoa aluesuunnittelun työkalu talousvyöhykkeellä, joten usei- den hankkeiden mahdollisesti aiheuttamat kumulatiiviset2, kertyvät vaikutukset on tär- keä pyrkiä minimoimaan ennakoivalla sijoittamisen suunnittelulla merialuesuunnittelun yhteydessä. Monissa YVA-ohjelmien lausunnoissa on vaadittu laajojen jopa koko Itä- meren kattavien kumulatiivisten vaikutusten arviointia. Maantieteellisesti laajoilla alu- eilla ilmenevien kumulatiivisten vaikutusmekanismien selvittäminen vaatii vuosien tut- kimustyötä ja kansainvälistä yhteistyötä, mikä ei ole yksittäisen hankekehittäjän toteu- tettavissa. Parhaiten laajojen kumulatiivisten vaikutusten arviointi nähdään toimivan viranomaisen ja hankekehittäjien yhteistyönä (Ruotsin meri- ja vesivirasto, 2023). No- pean merituulivoimakehityksen vuoksi tieteellisen merellisen tiedon keräämisen ja hankkeiden kumulatiivisten vaikutusten arvioinnin yhteistyön valmistelu on syytä aloit- taa kiireellisesti, jotta päättäjille voidaan tarjota ajantasaista tietoa päätöksenteon tu- eksi (ICES, 2023). Merituulivoimahankkeita merialuesuunnitelman potentiaalisten energiantuotantoalueiden ulkopuolella Merialuesuunnittelussa on tehty paljon koordinointia eri merellisten toimintojen yh- teensovittamiseksi. Tällä hetkellä merituulivoiman hankekehitystä kohdistuu kuitenkin 2 Kumulatiivisilla ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan tässä selvityksessä useamman kuin yhden merituuli- voimapuiston aiheuttamia kertyviä vaikutuksia, jotka kohdistuvat tiettyyn ympäristön osa-alueeseen. Kumu- latiiviset ympäristövaikutukset kertyvät maantieteellisesti laajalla alueella usean samankaltaisen hankkeen vuoksi. Yhteisvaikutuksilla puolestaan tarkoitetaan YVA-laissa määriteltyjä muiden olemassa olevien ja/tai hyväksyttyjen hankkeiden vaikutuksia yhdessä arvioinnin kohteena olevan hankkeen kanssa. YVA-ohjel- massa tulee määrittää arvioitavien ympäristövaikutusten maatieteellinen laajuus, jota tarkennetaan tarvitta- essa YVA-selostusvaiheessa mm. mallinnusten perusteella. Tyypillisesti yhteisvaikutusten tarkastelulaa- juus maantieteellisesti on suhteellisen rajattu esimerkiksi maiseman osalta merialueella noin 60 kilometriin kun taas kumulatiivisten vaikutusten arvioinnin laajuuden osalta on esitetty jopa koko pohjoisen Euroopan alue. POLICY BRIEF 2024:5 6 paljon myös merialuesuunnitelman potentiaalisten energiantuotantoalueiden ulkopuo- lelle alueille, jotka hankekehittäjät ovat tunnistaneet mahdolliseksi markkinaehtoisen merituulivoiman kehittämiseen (Kuva 1). Potentiaalisten energiantuotantoalueiden ul- kopuolella riskinä on, että hankkeet sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa yhteensovitta- misessa ilmenee myöhemmässä hankekehitysvaiheessa haasteita. Hankekehittäjät olisivat valmiita hyödyntämään merialuesuunnitelmaa vahvemmin toi- mintaa ohjaavana tekijänä, mutta kokevat haasteeksi, etteivät nykyisen merialuesuun- nitelman potentiaaliset energiantuotantoalueet välttämättä todellisuudessa sovellu sel- laisenaan tuulivoiman rakentamiselle, ja edellyttävät tarkempaa suunnittelua ja aktii- vista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa merituulivoiman yhteensovittamiseksi muun merialueen käytön kanssa. Hankealueiden ja merialuesuunnitelman potentiaalisten energiantuotantoalueiden va- linta perustuu olemassa olevaan tietoon. Etenkin talousvyöhykkeen tiedonpuutteen vuoksi riskinä on, että hanketoimijoiden talousvyöhykkeellä toteuttamien tarkempien kartoitusten jälkeen havaitaan, ettei jokin osa hankekehityksen alkuvaiheessa vali- tusta alueesta sovellukaan hankekehitykseen esimerkiksi epäsuotuisten pohjaolosuh- teiden vuoksi. Tämän takia hankealueiksi on haluttu alkuvaiheessa mahdollisimman suuria alueita, joiden sisältä todennäköisemmin löytyy tarpeeksi suuri alue hankekehi- tykseen. Jos merialuesuunnitelmaan merkityn potentiaalisen energiantuotantoalueen ulkopuolella on ollut hankekehitykseen soveltuvaa aluetta, eikä siellä ole mitään ra- kentamista estävää (esim. suojelualueita, merkittäviä meriväyliä), hankekehittäjät ovat nähneet sopivaksi laajentaa hankealuetta merialuesuunnitelman potentiaalisten ener- giantuotantoalueiden ulkopuolelle. Haastateltujen hankekehittäjien mielestä tämän ei pitäisi aiheuttaa ongelmaa, sillä merialuesuunnitelma ei ole sitova. POLICY BRIEF 2024:5 7 Merialuesuunnitelmat ja vireillä olevat merituulivoimahankkeet Kuva 1: Joulukuussa 2023 vireillä olleiden merituulivoimahankkeiden sijoittuminen sekä Suomen ja Ahvenanmaan merialuesuunnitelmat, Ruotsin merialuesuunnitelman ja merialuesuunnitelma- luonnoksen potentiaaliset energiantuotantoalueet. Merituulivoimahankkeiden sitoutuminen merialuesuunnitelmaan Kansallinen tavoite markkinaehtoisen merituulivoiman kapasiteetin lisäämiseksi näh- dään hankekehittäjien ja merialuesuunnittelusta vastaavien näkemyksen mukaan tär- keäksi merialuesuunnittelua ohjaavaksi tekijäksi, jonka tulee olla linjassa uuden me- rialuesuunnitelman kanssa. Hallituksen tulee määrittää tavoite hyvin nopeasti, jotta se POLICY BRIEF 2024:5 8 aidosti ohjaisi merialuesuunnittelua (toinen merialuesuunnitelma on ohjelmoitu vuo- sille 2022–2027). Kapasiteettitavoitteen lisäksi tulee määrittää selkeät toimet (mm. ny- kyisen lainsäädännön selkeytys koskien talousvyöhykettä), joilla tavoitteet saavute- taan tiettyyn määräaikaan mennessä ja joihin sitoudutaan jokaisella tasolla. Merellis- ten toimintojen yhteensovittaminen vaatii avointa vuoropuhelua sekä todennäköisesti jonkin verran kompromisseja lähes jokaiselta taholta. Markkinaehtoisten merituulivoimahankkeiden tulee olla kannattavia ilman valtion tu- kea. Merialuesuunnitelmassa hankkeiden taloudellinen kannattavuus ei kuitenkaan ole keskeinen potentiaalisten energiantuotantoalueiden valinnan kriteeri, vaikka han- kekehittäjien näkökulmasta se on yksi tärkeimmistä kriteereistä. Hankekehittäjiä onkin hyvä osallistaa potentiaalisten energiantuotantoalueiden valinnassa, sillä heillä on vahvaa osaamista merituulivoiman taloudellisesti kannattavasta sijoittelusta. Talousvyöhykkeen laajojen ja vähän tutkittujen merialueiden systemaattinen kartoitus on kallista ja hidasta, ja sitä tuskin on mahdollista toteuttaa Suomen kunnianhimoiset merituulivoimatavoitteet huomioiden riittävän nopeasti ja riittävällä laajuudella seuraa- van merialuesuunnitelman tausta-aineistoksi siten, että potentiaalisten energiantuo- tantoalueiden soveltuvuus merituulivoimatuotantoon olisi taattu. Hankkeita on hyvä pystyä kehittämään jatkossakin myös merialuesuunnitelman potentiaalisten energian- tuotantoalueiden ulkopuolelle, mikäli Suomeen halutaan saada riittävästi merituulivoi- maa tavoiteaikataulussa. Jos merituulivoimahankkeiden toivotaan viranomaisohjauksessa sijoittuvan kokonaan merialuesuunnitelman potentiaalisten energiantuotantoalueiden sisälle, tulisi varmis- taa, että potentiaalisten energiantuotantoalueiden sisältä löytyy tarpeeksi suuri alue, joka soveltuu merituulivoiman tuotantoon. Merialuesuunnitelman yksittäisten potenti- aalisten energiantuotantoalueiden pinta-alan suurentaminen voisi auttaa ohjaamaan hankkeita nykyistä paremmin näiden alueiden sisälle. Merituulivoimahankkeiden sitoutumista merialuesuunnitelmaan nähdään edistävän potentiaalisten energiantuotantoalueiden tunnistaminen laajemmin suhteessa siihen, mitä tavoite markkinaehtoisen merituulivoiman kapasiteetin lisäämiselle osoittaisi. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremmin saavuttamaan asetetun tavoitteen mukaisen merituulivoimahankekapasiteetin. Tällöin hankkeet todennäköisemmin myös sijoittuisi- vat paremmin merialuesuunnitelman potentiaalisille energiantuotantoalueille, sillä osa tunnistetuista potentiaalisista alueista todennäköisesti rajautuu tarkempien selvitysten myötä pois. Potentiaalisia energiantuotantoalueita tulisi osoittaa enemmän myös sen vuoksi, että kaikki suunnitteilla olevat merituulivoimahankkeet tuskin toteutuvat. Pitkien hankekehi- tysprosessien vuoksi vasta vuosien päästä selviää, mitkä hankkeet lopulta toteutuvat. POLICY BRIEF 2024:5 9 Jos hankkeiden sijoittuminen on keskittynyt harvalle alueelle, voi syntyä tilanne, jossa hankkeita ei ole tarpeeksi saavuttamaan Suomen merituulivoimatavoitteet. Tällöin voi olla liian myöhäistä reagoida tilanteeseen merituulivoiman edistämisen tavoiteaika- taulu huomioiden. Potentiaalisia energiantuotantoalueita tulisi osoittaa aiempaa enemmän talousvyöhyk- keelle, jonne hankekehittäjien kiinnostusta jo paljon kohdistuu, ja jossa luontohaitat sekä sosio-kulttuuriset haitat olisivat todennäköisesti vähäisemmät. Case-esimerkki: Merenkulku merialuesuunnittelussa Merialuesuunnittelun tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimialojen tarpeita. Meren- kulku on yksi keskeinen osa-alue, jonka yhteensovittaminen merituulivoiman kanssa on hyvin tärkeää, sillä sujuva ja turvallinen merenkulku ympäri vuoden luo edellytykset Suomen ulkomaankaupan tavaravirtojen välittämiselle. Keskeiset haasteet merenkulun ja merituulivoiman yhteensovittamiselle Ilman huolellista sijoittelua laajoille alueille suunnitellut ja useissa kohdin nykyisiä me- renkulun liikennöintialueita poikkileikkaavat merituulivoimapuistot hankaloittavat me- renkulun mahdollisuuksia käyttää suoraviivaisimpia ja yhtenäisimpiä reittejä nykytilan- teeseen verrattuna. Reittivaihtoehtojen väheneminen ja keskittyminen, sekä aiempaa epäoptimaalisemmat reitit johtavat lisäkustannuksiin ja -päästöihin, sekä merenkulun pullonkaulojen syntymiseen. Haitalliset vaikutukset keskittyvät Suomen talousvyöhyk- keelle, sillä aluevesillä sijaitsevat vesiväylät on osoitettu merenkulun käyttöön lailla. Tästä huolimatta hankkeiden suunniteltu sijoittelu vesiväylien edustoille aiheuttaa to- teutuessaan haittaa niiden käytölle. Kulkeminen merituulivoimapuistojen läheisyydessä, välissä tai navigoinnin vaikeutu- essa heijastuu merenkulun turvallisuuteen, aiheuttaen kasvavan riskin alusten tör- mäyksille voimaloihin, alusten keskinäisiin törmäyksiin sekä häiriöihin merenkulun tur- valaitteille. Vahvasti ilma-aluksiin nojaava meripelastustoiminta todennäköisesti hidas- tuu ja vaikeutuu puistojen läheisyydessä. Liikennöintialueiden supistumisen lisäksi merituulivoimapuistot voivat tapauskohtaisesti vaikuttaa sekä alusten että meriliiken- teen ohjauksen tutka- ja muihin järjestelmiin, aiheuttaen mm. katvealueita tai virheelli- siä heijastuksia, vaikeuttaen siten järjestelmistä saatavan tiedon tulkintaa. Yhteensovittaminen on haastavinta talvimerenkulun kanssa, sillä monet haitallisista vaikutuksista korostuvat talviolosuhteissa, joissa reittivalinnat tehdään kulloinkin vallit- sevan jäätilanteen mukaisesti. Laajemmille alueille hajaantuvat talvimerenkulun reitit voivat poiketa merkittävästi avovesiaikaisesta, suoraviivaisesta liikennöinnistä. Siten POLICY BRIEF 2024:5 10 merituulivoimapuistot hankaloittavat jääolosuhteiden mukaan soveltuvimpien reittien käyttöä, lisäten mm. talvimerenkulun häiriöherkkyyttä, kustannuksia ja riskiä alusten vahingoittumisesta, sekä vaikeuttaen jäänmurron operointia. Lisäksi hankkeet luovat riskin talvimerenkulun avustuksen odotusalueiden vähenemisestä, vaikuttaen siten myös merenkulun turvallisuuteen. On odotettavissa, että merituulivoimahankkeet tule- vat lisäämään jäänmurtokapasiteetin ja mahdollisesti myös luotsauksen tarvetta. Talvimerenkulkuun kohdistuvien vaikutuksien mekanismeista ja laajuudesta ei ole var- muutta tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen puutteiden vuoksi. Tahkoluoto on tällä hetkellä maailman ainoa jäätyviin olosuhteisiin rakennettu merituulivoimapuisto. Erityisesti jääkenttien käyttäytyminen puistojen yhteydessä ja potentiaalisesti lisäänty- vien haastavien jäämuodostelmien vaikutukset talvimerenkululle ja tarvittaville turva- etäisyyksille vaativat lisää tutkimusta, sekä uusien mallinnusmenetelmien kehittämistä vaikutusarvioinnin tueksi. Suomen aluevesillä hankekehitystä voidaan koordinoida pitkälti kuten maatuulivoi- maa, mutta talousvyöhykkeellä hankesuunnittelu voidaan aloittaa ilman hankkeiden aluerajauksien merkittävää koordinointia viranomaisten toimesta. Merenkulun toimin- taedellytysten säilyttämisen suhteen hankkeita tulisi kuitenkin arvioida kokonaisuu- tena. Hankesuunnittelun alkuvaiheessa ei välttämättä ole tarpeeksi kattavasti huomi- oitu merenkulun yhteensovittamista, ja alueiden mahdollinen soveltumattomuus voi selvitä vasta pitkällä hankekehityksessä, jolloin tarve muutoksille lisää riskiä hankkeen toteutumisesta aikataulun venyessä sekä kustannusten kasvaessa. Epäonnistuneesta koordinoinnista on olemassa esimerkkejä, sillä esimerkiksi Amsterdamin edustalla on jouduttu siirtämään merituulivoimaloita jälkikäteen meriliikenteen sujuvoittamisen vuoksi. Lisäksi merenkulun ollessa perusluonteeltaan valtioiden rajat ylittävää, hank- keet aiheuttavat edellä mainittuja haitallisia vaikutuksia myös maiden talousvyöhykkei- den rajojen yli. Nykyisellään maiden väliseen yhteensovittamisen koordinointiin ei kui- tenkaan ole olemassa riittävää yhteistyötä, saati selviä pelisääntöjä eri tahojen välillä. Hankekehittäjien ja merenkulun viranomaisten näkemykset merenkulun tarvitsemista liikennöintialueista poikkeavat toisistaan. Merituulivoiman hankekehittäjien toiveena on merialuesuunnitelman merenkulun liikennöintialueiden tarkempi määrittely, sillä ny- kyisen suunnitelman ympärivuotiseen AIS-dataan perustuvat liikennöintialueet näh- dään liian laajoiksi, eivätkä ne kuvasta tehokasta merialueen käyttöä. Merenkulun vi- ranomaisten näkemyksien mukaan nykyinen merialuesuunnitelma ei kuitenkaan juuri huomioi talvimerenkulun reittejä, sillä ne jäävät tiheämmin liikennöityjen alueiden var- joon. Viranomaisen näkökulmasta etenkin Perämeren osalta talvimerenkulun liiken- nöintialueiden lisääminen merialuesuunnitelmaan nähdään erittäin tärkeäksi. POLICY BRIEF 2024:5 11 Toimenpiteitä yhteensovittamiseen ja haitallisten vaikutusten vähentämiseen Merituulivoimahankkeiden huolellinen sijoittelu on tehokkain tapa ehkäistä ja vähen- tää merenkululle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Merialuesuunnitelman ollessa ny- kyisellään ainoa työkalu talousvyöhykkeen aluesuunnittelun ohjaamiseen, merenkulun liikennöintialueet voidaan osoittaa merialuesuunnitelmassa alueiksi, jonne merituuli- voimaa ei voida sijoittaa. Lisäksi merialuesuunnitelmaan sitoutumista tulisi aiemmin mainituilla tavoilla edistää, jotta hankesuunnittelu ei jatkossa ylittäisi merenkulun lii- kennöintialueita. Sijoittelua tulee koordinoida jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hankekehitystä, sillä eri hankkeiden yhteisvaikutukset lopulta määrittävät niiden merki- tyksen merenkululle. Sijoittelussa tulee huomioida eri merenkulun liikennöintialueiden (vesiväylät, reittijako- järjestelmät sekä muut alueet) ja satamien esteetön käyttö turvallisen ja sujuvan me- renkulun edellytyksien ylläpitämiseksi ympäri vuoden. Toimintaedellytykset turvataan käytännössä riittävin etäisyyksin merituulivoimapuistojen ja eri liikennöintialueiden vä- lillä, lähtökohtaisesti keskittäen merituulivoimahankkeiden sijoittelu liikennetiheyden kannalta mahdollisimman väljille alueille. Lisäksi tulee varmistaa eri liikennöintialuei- den välinen yhtenäisyys aina satamien ja vesiväylien kautta ulkomeren reiteille saakka, sekä myös maiden rajat ylittävästi, jotta merenkulku ei joudu kohtuuttomasti kiertämään merituulivoimapuistoja. Riittävän turvaetäisyyden jättäminen ja puistojen alueiden selkeä rajaaminen vähentävät myös merenkulun turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, kuten törmäyksiä. Jatkossa voitaisiin harkita mm. vesiväylien pidentämistä ja niiden lähestymisalueiden turvaamista, turvaetäisyyksien eri ohjearvojen soveltamista Suomen erityispiirteet huomioiden, reittijakojärjestelmien laajentamista, talousvyöhyk- keiden rajan vapaaksi jättämistä, sekä puistojen kaapelointien ja putkien sijoittelua mahdollisimman pienin haitoin. Huolellisella sijoittelulla voidaan ehkäistä myös navigoinnin tutka- ja muihin järjestel- miin kohdistuvia häiriövaikutuksia, varmistamalla niille esteetön näkyvyys ja riittävä etäisyys puistoista. Laajemmalla tutkaverkostolla on lisäksi mahdollista parantaa me- renkulun turvallisuutta ja sujuvuutta. Talvimerenkulun suhteen hankkeiden sijoittelun tulee huomioida jääolosuhteissa toi- mimisen erityisvaatimukset, kuten jäänmurron odotusajat ja talvimerenkulun odotus- alueiden säilyminen, sekä mahdollisesti suuremmat turvaetäisyysvaatimukset. On hyvä huomioida, että lisäksi tarvitaan tutkimusta jääolosuhteiden tuomista potentiaali- sista haasteista ja uusia mallinnusmenetelmiä vaikutusarvioinnin tueksi. Jatkossa voi- taisiin harkita liikennöinnin rajoittamista puistojen läheisyydessä ilman jäämurtajan ja/tai luotsin avustusta erityisen haastavissa kohdissa. Sijoittelun lisäksi osa ratkaisua tulee todennäköisesti olla jäänmurtokapasiteetin kasvattaminen jo ennakoiden. POLICY BRIEF 2024:5 12 Vihreän siirtymän EU-tasoisten tavoitteiden ja Suomelle uuden hallitusohjelman mu- kaisesti määritettävien kunnianhimoisten merituulivoimatavoitteiden saavuttaminen vaatii kompromisseja sekä merenkulun että merituulivoiman osalta. On tärkeää, että keinoja merenkulun ja merituulivoiman yhteensovittamiseen etsitään yhteistyössä me- renkulun viranomaisten ja hankekehittäjien kesken. Merituulivoimahankkeiden vaikut- taessa merenkulkuun maiden rajat ylittävästi, on tarve yhteistyön kehittämiselle myös rajat ylittävä. Erityisesti Suomen ja Ruotsin välille tarvitaan yksittäisten viranomaista- hojen lisäksi korkeamman tason yhteiset pelisäännöt sille, kuinka maiden rajoille si- joittuvat sekä Pohjanlahden merenkulkuun kokonaisuutena vaikuttavat merituulivoi- mahankkeet ja merenkulku voidaan sovittaa tasapuolisesti yhteen. Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista • Suomessa tarvitaan mahdollisimman nopeasti tavoite markkinaehtoisen merituuli- voiman kapasiteetin lisäämiseksi ja toimet tavoitteen saavuttamiseksi määräaikaan mennessä. Tavoite olisi syytä huomioida seuraavassa merialuesuunnitelmassa. • Merialuesuunnitelman potentiaalisia energiantuotantoalueita tulee olla enemmän suhteessa siihen, mitä kapasiteettitavoite tulee osoittamaan, niitä tulee olla aiempaa enemmän talousvyöhykkeellä ja yksittäisten alueiden pinta-alan tulee olla suurempi. • Merellisten toimintojen yhteensovittamisessa vaaditaan kompromisseja sekä koordi- noitua viranomaisohjausta. • Valtion tulisi kerätä enemmän tietoa myös talousvyöhykkeeltä ja tarjota se koordi- noidusti hankekehittäjien käyttöön. • Valtion tulisi luoda kansallisesti ja kansainvälisesti yhteneväinen ohjeistus tiedonke- ruuseen, jotta eri toimijoiden keräämä tieto olisi yhdenmukaista. • Kansalliseen YVA-lainsäädäntöön tulee selkeyttää, kuinka tarkasti laajat kumulatiivi- set vaikutukset voidaan yksittäisessä YVA-menettelyssä arvioida. • Kumulatiivisten vaikutusten arvioinnin yhteistyön valmistelu on syytä aloittaa kiireel- lisesti. POLICY BRIEF 2024:5 13 Lisälukemista Vihavainen, P., Saari, P., Länsisalo, E., Tkachenko, E., Jaatinen, K., Väisänen, A., Lantta, E.-M., Lehtoranta, I., Irrmann, L., Huhtanen, S., Semkin, N., Peltoniemi, M., Bonn, T., Nurminen-Piirainen, M. & M. Pihlajasaari. (2024). Merituulivoiman edistämi- nen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-063-9 Viitteet ICES. (2023). Workshop on a Research Roadmap for Offshore and Marine Renewable Energy (WKOMRE). ICES Scientific Reports 5:56, 32. Maankäyttö- ja rakennuslaki (Alueidenkäyttölaki) 1999/132. Annettu Helsingissä 5.2.1999. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 Ruotsin meri- ja vesivirasto. (2023). Samexistens mellan havsbaserad vindkraft, yrkes- fiske, vattenbruk och naturvård. https://www.havochvatten.se/data-kartor-och- rapporter/rapporter-och-andra-publikationer/publikationer/2023-03-01- samexistens-mellan-havsbaserad-vindkraft-yrkesfiske-vattenbruk-och- naturvard.html Suomen merialuesuunnitelma 2030. (2020). https://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/suunnitelma-johdanto/ Työ- ja elinkeinoministeriö. (2022). Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 53. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-063-9 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 https://www.havochvatten.se/data-kartor-och-rapporter/rapporter-och-andra-publikationer/publikationer/2023-03-01-samexistens-mellan-havsbaserad-vindkraft-yrkesfiske-vattenbruk-och-naturvard.html https://www.havochvatten.se/data-kartor-och-rapporter/rapporter-och-andra-publikationer/publikationer/2023-03-01-samexistens-mellan-havsbaserad-vindkraft-yrkesfiske-vattenbruk-och-naturvard.html https://www.havochvatten.se/data-kartor-och-rapporter/rapporter-och-andra-publikationer/publikationer/2023-03-01-samexistens-mellan-havsbaserad-vindkraft-yrkesfiske-vattenbruk-och-naturvard.html https://www.havochvatten.se/data-kartor-och-rapporter/rapporter-och-andra-publikationer/publikationer/2023-03-01-samexistens-mellan-havsbaserad-vindkraft-yrkesfiske-vattenbruk-och-naturvard.html https://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/suunnitelma-johdanto/ POLICY BRIEF 2024:5 14 Lisätietoja: Ympäristöasiantuntija Petra Saari AFRY Finland Oy. petra.saari@afry.fi Johtava asiantuntija Karoliina Jaatinen, AFRY Finland Oy. karoliina.jaatinen@afry.com Asiantuntija Elias Länsisalo, AFRY Management Consulting Oy. elias.lansisalo@afry.com Merituulivoiman edistäminen on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Johtava asiantuntija Outi Vilén Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiaosasto / Uusiutuva energia, outi.vilen@gov.fi POLICY BRIEF on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja, joka esittelee näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Artikkelit julkaistaan verkkosivuilla tietokayttoon.fi. © Valtioneuvoston kanslia mailto:petra.saari@afry.fi mailto:karoliina.jaatinen@afry.com mailto:elias.lansisalo@afry.com http://www.tietokayttoon.fi/ Merituulivoiman tilannekuva on muuttunut voimakkaasti Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Tulokset Talousvyöhykkeen tiedonpuute – tiedon keruun vastuut ja koordinointi Merituulivoimahankkeita merialuesuunnitelman potentiaalisten energiantuotantoalueiden ulkopuolella Merialuesuunnitelmat ja vireillä olevat merituulivoimahankkeet Merituulivoimahankkeiden sitoutuminen merialuesuunnitelmaan Case-esimerkki: Merenkulku merialuesuunnittelussa Keskeiset haasteet merenkulun ja merituulivoiman yhteensovittamiselle Toimenpiteitä yhteensovittamiseen ja haitallisten vaikutusten vähentämiseen Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista Lisälukemista Viitteet Lisätietoja: