Kulttuurialan kokeilu- ja kehittämisavustusten arviointi Loppuraportti Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Noora Luomala & Salla Rausmaa Kulttuurialan kokeilu- ja kehittämisavustusten arviointi Loppuraportti Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Noora Luomala & Salla Rausmaa Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2021 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriö © 2021 tekijät ja opetus- ja kulttuuriministeriö ISBN pdf: 978-952-263-882-3 ISSN pdf: 1799-0351 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 14.10.2021 Kulttuurialan kokeilu- ja kehittämisavustusten arviointi Loppuraportti Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Teema Kulttuuri Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö Tekijä/t Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Noora Luomala & Salla Rausmaa Yhteisötekijä Owal Group Oy Kieli suomi Sivumäärä 97 Tiivistelmä Arvioinnin kohteena olivat vuosina 2017, 2018 ja 2019 OKM:n rahoittamat kulttuuripolitiikan kokeilu- ja kehittämishankkeet, joiden kautta ministeriö on osaltaan toteuttanut kulttuuripolitiikan strategiaa 2025. Hankerahoituksen merkitys on ollut toteuttajille suuri. Vuoden 2017 osallisuuden ja osallistumisen edistämiseen kohdentuneista hankkeista monissa kohderyhmien osallisuutta on parannettu jo hankekaudella. Vuoden 2018 välittäjätoimintaa tukevissa hankkeissa verkostot, alustat, materiaalit ja inhimillisen pääoman vahvistaminen osaamisen kehittämisen kautta luovat edellytyksiä vaikuttavuudelle hankekauden jälkeen. Vuoden 2019 kulttuurin perustaa ja jatkuvuutta edistävien hankkeiden osalta pidemmän aikavälin vaikutusten syntymistä on vielä varhaista arvioida. Onnistumisen näkökulmasta oleellista kaikissa yllä mainituissa on ollut hankkeen ja toteuttavan organisaation oma vahva tahto hyödyntää tuloksia mahdollisimman paljon ja kattavasti. Haku- ja arviointiprosessi oli kokonaisuudessaan onnistunut menettelytapoja uudistava kokeilu, ja kokeilu- ja kehittämishankerahoitus voi menettelytapojensa osalta myötävaikuttaa positiivisesti valtionavustustoiminnan kehittämiseen OKM:ssä ja laajemmin valtioneuvostossa. Raportti sisältää suosituksia valtionavustusten kohdentamiseen, hankerahoituksen strategisen kytkennän vahvistamiseen ja valtionavustuksen kehittämiseen liittyen. Asiasanat kulttuuriala, valtionavut, kehittämishankkeet, kokeilut ISBN PDF 978-952-263-882-3 ISSN PDF 1799-0351 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-882-3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-882-3 Presentationsblad 14.10.2021 Utvärdering av försöks- och utvecklingsunderstöden för kulturbranschen Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2021:44 Tema Kultur Utgivare Undervisnings- och kulturministeriet Författare Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Noora Luomala & Salla Rausmaa Utarbetad av Owal Group Oy Språk finska Sidantal 97 Referat Föremål för utvärderingen var de av undervisnings- och kulturministeriet år 2017, 2018 och 2019 finansierade försöks- och utvecklingsprojekten inom kulturpolitiken, genom vilka ministeriet för sin del har genomfört den kulturpolitiska strategin 2025. Projektfinansieringen har haft stor betydelse för dem som genomför projekten. I många av de projekt som 2017 syftade till att främja deltagande och delaktighet förbättrades målgruppernas delaktighet redan under projektperioden. I projekten för att stödja förmedlingsverksamheten 2018 skapades förutsättningar för genomslag efter projektperioden med hjälp av nätverk, plattformar och material samt ett stärkande av det mänskliga kapitalet genom kompetensutveckling. Vad gäller de projekt som 2019 främjade kulturgrunden och dess kontinuitet är det ännu för tidigt att bedöma vilka långsiktiga effekter de kommer att ha. Med tanke på framgången har det i alla ovan nämnda fall varit viktigt det inom projektet och den genomförande organisationen finns en stark vilja att utnyttja resultaten i så stor utsträckning och på ett så heltäckande sätt som möjligt. Ansöknings- och utvärderingsprocessen var i sin helhet ett lyckat försök som förnyade förfaringssätten. Finansieringen av försöks- och utvecklingsprojekt kan i fråga om sina förfaringssätt bidra positivt till utvecklandet av statsunderstödsverksamheten vid undervisnings- och kulturministeriet och inom statsrådet i allmänhet. Rapporten innehåller rekommendationer om att rikta statsunderstöd, stärka projektfinansieringens strategiska koppling och utveckla statsunderstödet. Nyckelord kulturbranschen, statsunderstöd, utvecklingsprojekt, försök ISBN PDF 978-952-263-882-3 ISSN PDF 1799-0351 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-882-3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-882-3 Description sheet 14 October 2021 Evaluation of Grants for Experiments and Development in the Cultural Sector Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2021:44 Subject Culture Publisher Ministry of Education and Culture Author(s) Risto Karinen, Jeremias Kortelainen, Noora Luomala & Salla Rausmaa Group author Owal Group Oy Language Finnish Pages 97 Abstract The evaluation focused on the experiment and development projects in the field of cultural policy funded by the Ministry of Education and Culture as part of the implementation of the Strategy for Cultural Policy 2025. The project funding has been very important for the implementers. In many of the projects targeted to promoting inclusion and participation carried out in 2017, the inclusion of the target groups improved already during the term of the project. In the projects concerned with support for activities related to intermediaries and agents implemented in 2018, the networks, platforms and materials and strengthening the human capital through competence building create the conditions for having impacts even after the term of the projects. It is still too early to assess whether long-term impacts will be achieved in respect of the projects in 2019 that were concerned with promoting the foundation and continuity of culture. From the perspective of being successful, what has been important is the strong will of the project and the organisation implementing it to utilise the results as much and as comprehensively as possible. The application and evaluation process as a whole was a successful experiment on how the practices can be reformed and, with respect to its practices, the funding for experimental and development projects may have a positive impact on the development of activities related to government grants in the Ministry of Education and Culture and, more broadly, in the whole Government. The report gives recommendations concerning the targeting of government grants, strengthening the strategic linkages of project funding and developing government grants. Keywords cultural sector, government grants, development projects, experiments ISBN PDF 978-952-263-882-3 ISSN PDF 1799-0351 URN address http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-882-3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-882-3 Sisältö Esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1 Arvioinnin keskeiset tulokset ja johtopäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Arviointitehtävä 1. Hankkeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Arviointitehtävä 2. Rahoittajan toiminta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 2 Suositukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Liite 1. Aineistot ja menetelmät .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Liite 2. Vuosien 2017, 2018 ja 2019 arviointien tulokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 7 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 E S I P U H E Valtionavustukset ovat merkittävä rahoitusmuoto taiteen ja kulttuurin toimialalla. Yli puo- let toimialan valtionrahoituksesta jaetaan valtionavustuksina. Avustusmuotoja on paljon ja avustettavia toimijoita ja kohteita vielä enemmän. Kullakin valtionavustusmuodolla on oma syntyhistoriansa ja siihen liittyvä perusteensa. Avustukset on luotu kulttuuripoliittiseen tarpeeseen. Taiteen ja kulttuurin toimiala on kui- tenkin laaja ja erittäin monimuotoinen, minkä takia avustustarpeetkin ovat jakautuneet moninaisiksi. Ulkopuoliselle tarkastelijalle kulttuurin valtionavustuspolitiikka saattaa näyt- tää siksi hajanaiselta, minkä kuvan myös osin tutkimukset ovat vahvistaneet. Valtionavustuspolitiikan kehittämistarpeita on tarkasteltu viime vuosina useassa yhtey- dessä sekä koko opetus- ja kulttuuriministeriössä että sen kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolla. Taiteen ja kulttuurin osalta valmistui kattava selvitys kehittämistarpeista vuonna 2016. Selvitys sisälsi monia kehittämistoimiehdotuksia. Yksi niistä koski kulttuuripolitiikan strate- giaan kytkeytyvän ja sen toteuttamista tukevan kokeilu- ja kehittämishankkeiden rahoitta- miseen tarkoitetun määrärahan käyttöönottamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön kult- tuuripolitiikan strategia oli valmistunut vuonna 2009 ja se uudistettiin vuonna 2017. Toki kaikki avustushaut toteuttavat osaltaan kulttuuripolitiikan strategisiakin kehittämistar- peita, mutta haluttiin myös vähintään kokeiltavan, miten suoremmin strategisiin tavoittei- siin kytkeytyvä määräraha ja avustushaku vaikuttaisi kulttuuripolitiikan kehittymiseen – tai mitä toteutettavat haut kertoisivat toimialan kyvykkyydestä tukea strategiaa, tai miten ministeriö itse osaisi toteuttaa avustushaun niin, että se palvelisi mainittua tarkoitusta. Ehdotettu määräraha osoitettiin ja avustushaku käynnistettiin heti, kun päivitetty kulttuuripolitiikan strategia oli valmistunut. Kun strategiassa oli nimetty kolme kulttuuri- politiikan vaikuttavuustavoitealuetta, niistä valittiin yksi – osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen kulttuurissa – avustushaun teemaksi. Seuraavalla hakukierroksella haku kohdistettiin toiseen strategiseen teemaan – luovan työn ja tuotannon edistäminen – ja siinä vielä tarkemmin kohdennettuun välittäjätoiminnan edistämiseen. Kolmannella haku- kierroksella teema kohdennettiin kolmanteen strategian tavoitealueeseen, kulttuurin perustan vahvistamiseen. Mainituissa hauissa käytettävissä ollut määräraha oli kovin pieni toimialan rahoituskoko- naisuudessa, mikä rajoitti sitä, millaisia hankkeita pystyttiin rahoittamaan ja millaisia 8 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 tuloksia ja vaikutuksia niiltä voitiin odottaa. Kävi myös niin, että kulttuurin alan rahoitus tilanne vaikeutui, ja kolmen vuoden ja hakukierroksen jälkeen po. avustusmuodosta jou- duttiin luopumaan. Tämä oli harmillinen asia, kun – kuten käsillä olevasta arvioinnista voi lukea – kokemukset uudentyyppisestä avustusmuodosta olivat myönteisiä. Onneksi kuitenkin näitä kokemuk- sia voidaan hyödyntää muussa kulttuurin alan toiminnassa ja rahoituspolitiikassa. Tätä kirjoitettaessa ajankohtainen on Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (EU:n elpymis- ja palautumisväline) liittyvän kulttuurin ja luovien alojen määrärahahaun valmistelu, ja mm. siinä kokeilu- ja kehittämismäärärahan hakujen toteuttamisesta – ja siitä tehdystä arvioin- nista – on paljon hyötyä. Kun kokeilu- ja kehittämismääräraha ja siihen liittyvä avustushaku luotiin opetus- ja kult- tuuriministeriössä, oli alusta alkaen selvää, että sen toteutuksesta ja tulee tehdä aikanaan myös ulkopuolinen arviointi. Näin myös tehtiin, ja kilpailutuksen perusteella arvioinnin tekijäksi valittiin Owal Group. Kiitän ministeriön puolesta arvioinnin tekijätahoa ja sen tehneitä henkilöitä hyvästä työstä sekä erinomaisesta ja sujuvasta vuorovaikutuksesta arviointiprosessin aikana. Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos opetus- ja kulttuuriministeriö   9 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) toteuttaa ja ohjaa osana valtioneuvostokokonai- suutta kulttuuripolitiikkaa valtionhallinnossa. Ministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto asetti syksyllä 2014 työryhmän, jonka tehtävänä oli kehittää ja uudistaa taiteen ja kulttuurin toimialan valtionavustuspolitiikkaa. Valtionavustukset muodostavat yhden kol- mesta keskeisestä taiteen ja kulttuurin toimialan rahoittamisen välineestä suoran budjetti- rahoituksen sekä valtionosuuksien ohella. Työryhmän tavoitteet liittyivät mm. toimialan valtionavustuspolitiikan kokonaisuuden ja eri valtionavustusmuotojen strategisuuden lisäämiseen, eri avustusmuotojen yhdistämiseen, hakuilmoitusten strategisuuden ja yhdenmukaisuuden lisäämiseen sekä toimialan valtionavustusten vaikutusten ja vaikutta- vuuden seurannan lisäämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. (Taiteen ja kulttuurin valtiona- vustuspolitiikan uudistus, OKM:n julkaisuja 2016:17, 4 & 8). Valtionavustuspolitiikan uudis- tamisen taustalla olivat havainnot siitä, että valtionavustusten hakuilmoitusten kytkennät kulttuuripolitiikan strategisiin tavoitteisiin vaihtelivat hakukohtaisesti. Erityyppiset valtio- navustushaut eivät myöskään muodostaneet strategista kokonaisuutta. Työryhmä ehdotti, että valtionavustuksella tuettaisiin kulttuuripoliittisesti perusteltua toimintaa ja että sen laatu ja vaikuttavuus pyrittäisiin varmistamaan. Lisäksi työryhmä esitti, että rahoitettavan toiminnan tulisi kytkeytyä ministeriön kulttuuripolitiikan strategiaan ja siihen kytkeytyviin toimialakohtaisiin ohjelmiin, toteuttaa valtion talousarviossa määriteltyjä tavoitteita sekä liittyä kulloisenkin hallitusohjelman tavoitteisiin. Työryhmä näki myös, että taiteen ja kult- tuurin toimialan valtionavustukset tulisi ryhmitellä kulttuuripolitiikan strategisten tavoit- teiden mukaisesti. (OKM 2016, 11–13.) Taiteen ja kulttuurin toimialan valtionavustusten ryhmittelyn lisäksi työryhmä suositteli valtionavustuksen myöntämisen aloittamista kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Taustalla olivat edellä mainitut valtionavustukseen kohdistuneet haasteet sekä yleinen keskustelu, jossa kulttuurin toimialan rahoitusvälineet koettiin jäykiksi. Kokeilu- ja kehittämishankkei- siin osoitettavan määrärahan nähtiin kehittävän valtionavustuspolitiikan strategisuutta ja joustavuutta. Työryhmä esitti, että tätä määrärahaa käytettäisiin kulttuuripolitiikan strate- gian toteuttamiseen tai kulloisenkin hallitusohjelman kannalta merkittäviin hankkeisiin. Kokeilu- ja kehittämisrahoitusta käytettäisiin lähtökohtaisesti teemapohjaisesti silloin, kun avustettavat hankkeet ylittävät eri valtionavustushakujen tai tavoitealueiden rajat. (OKM 2016, 18) Työryhmä näki, että kokeilu- ja kehittämistoiminnan rahoittaminen asettaisi erityisiä vaatimuksia haku-, toteutus- ja seurannan vaiheille. Avustushaun kriteereiden tulisi olla 10 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 tarkkaan harkittuja ja vaativia, varsinaiseen teemaan liittyvien kriteerien lisäksi nähtiin tarve hankkeen toteuttamiseen liittyville kriteereille ja lisäksi hankkeiden seuranta tulisi olla muita avustushankkeita tarkempaa ja vaativampaa. (OKM 2016, 18–19) Tämän arvioinnin tavoitteena on arvioida vuonna 2017, 2018 ja 2019 OKM:n haettaviksi asettamia ja myöntämiä kulttuuripolitiikan kokeilu- ja kehittämishankkeita, joita on toteu- tettu edellä kuvatun työryhmän suositusten mukaisesti. Näiden avustushakujen kautta OKM on toteuttanut osaltaan kulttuuripolitiikan strategiaa 2025, jossa kulttuuripolitiikan tavoitealueiksi on määritelty Luova työ ja tuotanto, Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin sekä Kulttuurin perusta ja jatkuvuus. Kokeilu- ja kehittämishankerahoitusta ei ole myön- netty uusille hankkeille vuoden 2019 jälkeen. Kokeilu- ja kehittämishankerahoituksen tavoitteet esitetään alla olevassa taulukossa. Taulukko 1.  Kokeilu- ja kehittämishankerahoituksen tavoitteet. Kulttuurialaan ja sen toimijoihin liittyvät tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastoon liittyvät tavoitteet Mahdollistaa kulttuurin toimijoille rahoitusta: • kulttuuripoliittisesti merkittäviin kehittämishankkeisiin, • kulttuurialan uusiin toimintamalleihin, • innovatiivisiin kokeiluihin hakujen teemojen puitteissa. Kehittää ministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston: • valtionavustuspolitiikkaa • hakuprosessia • hankkeiden seurantaa Päätavoitteiden lisäksi ministeriön tavoitteena on ollut saada tietoa: • missä määrin kulttuurin toimialan kentällä on valmiuksia laaja-alaisiin hankkeisiin kulttuuripolitiikan toteuttamiseksi • muista valtionavustusrahoituksen kehittämiseen liittyvistä tarpeista. Kokeilu- ja kehittämishankerahoituksen hakuprosessi on eronnut menettelytavoiltaan muun valtionavustuksen vastaavasta menettelystä muun muassa seuraavilla tavoilla: − Hakuilmoituksen monipuolistaminen − Hakemusten arviointi ministeriössä useamman esittelijän muodostamassa arviointiryhmässä − Hakemusten pisteytys päätösesityksen pohjana − Itsearvioinnin edellyttäminen rahoituksen saaneilta hankkeilta − Yhteydenpito avustusta saaneisiin hankkeisiin järjestämällä hankkeiden edustajien yhteistapaamisia ja edistämällä siten samalla hankkeiden keskinäistä yhteydenpitoa. 11 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Kokeilu- ja kehittämishankkeiden arviointi toteutettiin vaiheittain hakukierroskohtaisesti vuosien 2017, 2018 ja 2019 osalta. Tämä raportti on yhteenveto näistä kolmesta arviointiraportista. Jokaisen kokeilu- ja kehittämishankeavustusvuoden osalta arvioitiin toisaalta avustettujen hankkeiden toteutusta, tuloksia ja vaikuttavuutta ja toisaalta avustushaun toteutusta, mer- kitystä sekä vaikutuksia. Arvioinnissa nämä jaettiin kahdeksi arviointitehtäväksi. Arviointi- tehtävä 1 kohdistui hankkeiden toteutukseen, tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Arviointiteh- tävä 2 kohdistui avustushaun ja sen menettelytapojen toteutukseen, merkitykseen ja vaikutuksiin ministeriössä. Arvioinnin pääpaino on ollut avustusta saaneiden hankkeiden arvioinnissa eli arviointitehtävässä 1. Yhteensä vuosina 2017–2019 rahoitettiin 33 hanketta, joille myönnetty rahoitus oli yhteensä noin 2,5 milj. €. Vuonna 2017 teemana oli osallisuuden ja osallistumisen lisäämi- nen kulttuurin ja kulttuuripalveluiden piirissä (4 kehittämishanketta ja 4 kokeiluhanketta). Vuonna 2018 teemana oli luovan työn edellytysten, kulttuurisisältöjen tuotekehityksen, luovien alojen välittäjätoiminnan sekä viennin ja kansainvälistymisen edistäminen (11 kehittämishanketta, 3 kokeiluhanketta). Vuonna 2019 teemana oli monimuotoisen, vahvan sekä kansallisesti ja alueellisesti elinvoimaisen kulttuurin vahvistaminen kulttuurin perustan ja jatkuvuuden lisäämiseksi (4 kehittämishanketta ja 7 kokeiluhanketta). Hank- keet ovat pääsääntöisesti jo päättyneet, mutta vuonna 2019 rahoitettujen hankkeiden joukossa on sellaisia hankkeita, joille on myönnetty jatkoaikaa joko vuoden 2021 loppuun tai vuodelle 2022 saakka. Tässä raportissa esitetään ensin arvioinnin keskeiset tulokset ja johtopäätökset koko vuo- sien 2017–2019 toteutetun hankerahoituksen osalta. Näiden jälkeen esitetään suosituksia siitä, miten hankerahoituksesta saatuja kokemuksia ja oppeja voisi hyödyntää jatkossa. Liitteessä 1 on esitetty arvioinnissa käytetyt aineistot ja menetelmät. Liitteessä 2 on esi- tetty kunkin vuoden (2017, 2018 ja 2019) osalta erilliset arviointitulokset. 12 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 1 Arvioinnin keskeiset tulokset ja johtopäätökset Tässä luvussa esitetään arvioinnin keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Kappale on jäsennelty siten, että ensin vastataan hankkeita koskeviin arviointikysymyksiin (arviointitehtävä 1) ja sen jälkeen rahoittajan toimintaan ja prosessiin liittyviin kysymyksiin (arviointitehtävä 2). Näiden jälkeen esitetään suosituksia erityisesti siitä, miten saatuja kokemuksia voitaisiin jatkossa hyödyntää parhaiten. Arviointitehtävä 1. Hankkeet Arviointitehtävä 1 kohdistuu hankkeiden toteutukseen, tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Tämä tehtävä sisälsi kolme arviointikysymystä: y Miten ja missä määrin avustettujen hankkeiden toteutus on tukenut eri avustushakujen käyttötarkoituksia ja tavoitteita? y Miten ja missä määrin avustettujen hankkeiden tulokset ovat tukeneet eri avustushakujen käyttötarkoituksia ja tavoitteita? y Miten ja missä määrin avustettujen hankkeiden vaikuttavuus (ml. niiden kulttuuri- tai yhteiskuntapoliittinen, kansallinen tai alueellinen vaikuttavuus) on tukenut eri avustushakujen käyttötarkoituksia ja tavoitteita? Näihin kysymyksiin vastataan alla siten, että ensin käsitellään hankkeiden tavoitteiden asetantaa, sitten hankkeiden toimintaa ja tuloksia sekä lopuksi hankkeiden tavoittelemia vaikutuksia. Hankkeiden tavoitteiden asetanta Yksittäisten hankkeiden tavoitteet olivat jokaisella hakukierroksella selvässä yhtey- dessä hakukierrokselle asetettuihin tavoitteisiin. Vuoden 2017 hakukierroksen hanke rahoitusilmoituksen mukaan tavoitteena oli edistää ihmisten osallisuutta kulttuuriin ja osallistumista mm. kulttuuripalveluihin, poistaa esteitä osallistumiselta, syventää osallistu- misen kokemuksia ja vaikutuksia ja edistää palveluja tarjoavien ja toimintoja tuottavien tahojen sekä yleisöjen välistä vuorovaikutusta. Vuoden 2018 hakukierros kohdistui erityi- sesti välittäjätoimintaan. Tämä kohdennus liittyy kulttuuripolitiikan strategian 2025 13 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 tavoitteeseen vahvistaa luovan työn ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Vuoden 2019 hakukierroksella avustuksen erityisenä painopisteenä olivat monimuotoinen, vahva sekä kansallisesti ja alueellisesti elinvoimainen kulttuuri, jotka osaltaan lisäävät kulttuurin perustaa ja jatkuvuutta. Tavallaan vuoden 2019 hakukierros muistutti vuoden 2017 rahoituskierroksen rakennetta ja logiikkaa verrattuna vuoden 2018 rahoituksen fokusointiin erityisesti välittäjätoimin- taan, ei kokonaiseen kulttuuripolitiikan strategian yhteen osa-alueeseen. Kaikkien rahoi- tuskierrosten hankkeilla oli käytännössä yhteyksiä myös muihin kulttuuripoliittisiin tavoit- teisiin kuin vain ko. vuoden pääteemaan. Lisäksi hankkeilla oli yhteyksiä myös muille poli- tiikkalohkoille ja hallinnonaloille. Hankkeiden toiminta ja tulokset Toimenpiteet hankkeissa ovat olleet hyvin moninaisia kuten tapahtumia, esiintymisiä, koulutuksia, konsultointia, sähköisiä palveluita ja alustoja, erilaisia materiaaleja ja oppaita, selvityksiä, uusien toimintamallien ja teknologisten ratkaisujen rakentamista, kohderyh- mien osallisuuden vahvistamista sekä verkostojen rakentamista ja vahvistamista. Hankkeet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Koronan vaikutus oli kuitenkin myöhem- pien hakukierrosten osalta merkittävä. Koronapandemia vaikutti suoraan joidenkin hank- keiden toteutukseen, mutta tätäkin enemmän se vaikutti jo päättyneiden hankkeiden mahdollisuuksiin levittää ja hyödyntää aikaansaatuja tuloksia. Muutamissa hankkeissa toteutukseen haettiin ja saatiin lisäaikaa. Yksittäisissä hankkeissa kohdattiin normaaleja projektiluontoiseen työhön liittyviä haasteita. Sidosryhmät olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä hankkeiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön, ja katsoivat sen olleen sujuvaa. Hankkeiden tulokset näkyvät myös yhteis- työorganisaatioiden hyötyinä omassa toiminnassaan. 14 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Kuvio 1.  Sidosryhmien näkemyksiä hankkeiden toiminnasta Hankerahoituksen merkitys on ollut toteuttajille suuri, vaikka rahoitus ei olekaan rahoittajan kannalta määrällisesti kovin merkittävä. Vastaavia asioita ei olisi voitu tehdä ilman rahoitusta. Vuoden 2017 hankkeet toimivat projektiluontoisesti, jolloin vastaava projekti olisi jäänyt toteuttamatta ilman hankerahoitusta. Vuoden 2018 välit- täjätoiminnan tukemiseen suunnattu rahoitus puolestaan mahdollisti korvauksen saami- sen kehittämistyöstä, jota olisi saatettu tehdä osin muutenkin, mutta jonka toteuttaminen vastaavassa laajuudessa olisi ollut vaikeaa perustoiminnan yhteydessä. Vuoden 2019 hank- keiden kulttuurin perustaa ja jatkuvuutta edistävistä sisällöistä monet olivat sellaisia, joille muualta ei olisi ollut saatavilla korvaavaa rahoitusta. Vuoden 2017 hankkeiden osalta tulokset liittyivät erityisesti kulttuurin yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistymiseen sekä yhteistyön kehittymiseen niin poikkihallinnolli- sesti kuin eri organisaatioidenkin välillä. Toimintaa kohdistui esimerkiksi vähävaraisille lap- siperheille, kehitysvammaisille, vanhuksille tai syrjäytymisvaarassa oleville. Vuonna 2018 rahoitetuilla hankkeilla toteutetut toimenpiteet olivat tuotoksia (esimerkiksi verkkosivut, katalogit tai välittäjätoiminnalle välttämättömät verkostot), joiden tuloksena toimijoiden toimintaedellytykset paranivat. Vuoden 2019 hankkeiden osalta tulosten arviointi on pan- demian johdosta vaikeampaa, mutta nähtävillä on esimerkiksi osaamisen kasvua, uusia palveluja ja ratkaisuja, työllistymismahdollisuuksien ja toimintaedellytysten paranemista sekä uusien yleisöjen tavoittamista. Verrattuna aiempiin rahoituskierroksiin mukana oli ehkä enemmän innovatiivisuutta ja riskiä sisältäviä hankkeita, mikä sinänsä sopii hyvin kokeilu- ja kehittämisrahoituksen luonteeseen. 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Yhteistyö hankkeen päätoteuttajan kanssa oli sujuvaa. Yhteistyö hankkeen eri yhteistyötahojen kanssa oli sujuvaa. Hanke auttoi organisaatiotamme omien tavoitteidemme saavuttamisessa. Samoja asioita olisi tehty myös ilman hanketta Arvioi seuraavia hankkeen toteutukseen liittyviä väittämiä (n=95) Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 15 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Kaikkien vuosien 2017–2019 aikana rahoitettujen hankkeiden keskeiset tavoitteet ja tulok- set on tiivistetty oheiseen taulukkoon. Taulukko 2.  Rahoitettujen hankkeiden tavoitteet ja keskeiset tulokset Nimi Tavoitteet Keskeiset tulokset 2017 rahoitetut hankkeet Lasten, nuorten ja perheiden kulttuurisen osallisuuden lisääminen "LAKU- lähete"-mallilla Etelä- ja Pohjois- Savon Verso- kunnissa Hankkeessa kehitetään ja tarjotaan kuntien käyttöön LAKU-lähete (lasten ja nuorten kulttuurilähetemalli) Hankkeen aikana noin 60 lasta, nuorta tai perhettä on ohjattu kulttuurin pariin LAKU-lähetteellä. Hanke on lisännyt si-ku-so-te-toimijoiden vuorovaikutusta Etelä- ja Pohjois-Savon alueella. LAKU-lähete jää hankkeen jälkeen pysyväksi käytännöksi viidessä kunnassa (Varkaus, Joroinen, Rantasalmi, Pieksämäki, Juva). Jokaisella kunnalla on omanlaisensa toimintamalli. Lisäksi kehitettiin erilaisia rahoitusmalleja. Hukkareissu on hyvä reissu / Kulttuurisisältöjen vieminen osaksi vanhustyön yksiköiden toimintaa Hankkeessa viedään teatteri- esityksiä vanhustyön yksiköi- hin, luodaan valtakunnallinen kontaktiverkosto ja vakiinnu- tetaan kiertuemalli teatteriin. Kiertue toteutettiin onnistuneesti ympäri Suomea. Hyvää palautetta vanhustyön yksiköiltä. Hankkeessa syntyi ja vakiintui uusi tuote/ toimintamalli teatterin perustoimintaan. Saavutettava taideharrastus 2 -hanke (SATA2) Hankkeen tavoitteena on parantaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidetoiminnan saavutettavuutta. Toteutettiin taidetoimijoiden koulutukset ja ammatillinen täydennyskoulutus. Luotiin asiantuntijaverkosto sekä toteutettiin alueellisia pilotteja. Tuotettiin tietoa ja työvälineitä (ml. opas ja saavutettava taideharrastus -merkki) verkkosivulle hyödynnettäväksi jatkossa. Toimenpiteet ovat parantaneet taide toimijoiden osaamista ja ymmärrystä saavutettavuudesta. Sata ja yksi salaisuutta Hankkeessa tutustutetaan nuoria ja kuntien nuoriso toimia esitystaiteen keinoihin, ja tarjotaan nuorille välineitä tulla kuulluksi ja nähdyksi. Hankkeen aikana tavoitettiin nuoria yhteistyössä lukioiden, ammattikoulujen ja (etsivän) nuorisotyön kanssa. Yhteensä toi- mintaa oli yhdeksällä paikkakunnalla, joista ainakin kahdella toiminta on integroitunut pysyväksi osaksi kunnan toimintaa. 16 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Nimi Tavoitteet Keskeiset tulokset Sanoittamalla kaupungin omistajaksi Hankkeessa tavoitteena oli saada uusia ryhmiä kulttuurin piiriin, lisätä kulttuurin saavutettavuutta sekä lisätä kaupunkilaisten osallisuuden kokemusta. Hankkeen tapahtumat tavoittivat kohderyhmää ja konsepti [sanoittamo, sanoituskilpailut] aktivoivat osallis- tujien lisäksi yhteistyötahoja mukaan [kaupungit, baarit]. Konsepti on skaalautuva ja se on kuvattu hiljattain julkaistussa kirjassa, joka toimii oppaana vastaavan toiminnan käynnistämiseen muissa kaupungeissa. Avoimet juuret 2018 – kulttuuriperintö käyttöön kaikille Hankkeen tavoitteena oli edistää rakenteellista avoimuutta mm. kulttuuri perintöorganisaatioiden kautta sekä juurruttaa uusia toimintatapoja. Lisäksi pyrittiin tavoittamaan eri väestöryhmiä ja saamaan heitä avatun tiedon äärelle. Hankkeen toteutti kaksi kulttuurikokeilua. Tapahtumiin ja oheistapahtumiin osal- listui yhteensä n. 150–180 henkilöä (pl. järjestäjät ja yhteistyökumppanit). Lisäksi verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta on arviolta tavoitettu laajasti ihmisiä. Tavoitteiden mukaisesti hankkeessa kehi- tettiin uusia toimintamuotoja ja -malleja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sekä edistettiin osallisuutta tukevaa kulttuuria. Kulttuuristartti – Osallistaminen eri väestöryhmille yhteisöaloitteen keinoin Tavoitteena oli luoda uusia tapoja osallistaa eri väestö- ryhmiä sekä tehdä osallis- tamissuunnitelma alueen kulttuuripalveluita tuottavien tahojen käyttöön. Hankkeessa on luotu uusia tapoja osallistaa vähemmän kulttuuria käyttäviä ryhmiä ja järjestetty paljon tapahtumia näille ryhmille. Tietopohja on laajentunut, ja toteutettua osallistamissuunnitelmaa voidaan hyödyntää jatkossa. Kaikukortti kaikuu Tavoitteena oli levittää Kaikukorttia uusille toimin- nasta kiinnostuneille alueil- le Suomessa ja kehittää Kaikukortin valtakunnallis- ta tukipalvelua, hallintaa ja tilastointia. Hankkeessa levitettiin onnistuneesti toimintamallia uusille alueille ja siten edistettiin kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Sähköiset työkalut mahdollistavat toiminnan laajentamisen jatkossakin. 2018 rahoitetut hankkeet Käänteinen välitystoiminta Tavoitteena on yrityskentän tie- toisuuden lisääminen välittä- jien osaamisesta ja toiminnan monipuolisuudesta. Asiansa osaava agentti voi aluksi ver- tautua yrityselämälle mainos- toimiston, viestintätoimiston tai konsultin tutumpaan rooliin. Hankkeessa opittiin yrityskentän tarpeista ja toimintatavoista luoviin sisältöihin liittyen sekä välittäjätoiminnan ansaintalogiikan kehittämisestä. Toteutusaikana toteutettiin yksi markkinointi-case, ja muita on suunnitteluilla. 17 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Nimi Tavoitteet Keskeiset tulokset Nykysirkuksen vientirengas Tavoitteena on luoda uusi sir- kustaiteeseen keskittyvä välit- täjäportaan toimija, joka yhdes- sä alan keskeisimpien ryhmien ja taiteilijoiden sekä valikoitu- jen kansainvälisten agentuurien kanssa vahvistaa suomalaisen sirkustaiteen vientiä. Kasvattaa näytösmääriä ja hankkii ulko- maisia yhteistuottajia tuleville suomalaisille teoksille. Perustettiin vientirengas ja yhteistyöorganisaatio. Saatiin kasvatettua ryhmien keikkamäärää ja sovittua kumppanuuksia tulevaisuuteen, esimerkiksi toistaiseksi Suomen suurin kiinnitys Berliiniin. Tuloksien toteutuminen haastavaa poikkeustilanteessa. POTENTIALITIES OF LOVE – An Intelligent Art Distribution & Book Project Hankkeen tarkoituksena oli kehittää välittäjäportaan eri osa-alueiden kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä, sekä näin vahvistaa välittäjä- toimintaa ja laajentaa siihen osallistuvien suomalaistaho- jen kansainvälistä näkyvyyttä ja markkina-alueita. Katalogi. Erilaisia näyttelykutsuja ja tapahtumia aina vuosiin 2022–2023 asti. Uusia yhteistyötahoja ympäri maailmaa. Teoksia nähnyt yli miljoona katsojaa. Liikevaihto yli kaksinkertaistunut hankkeen aikana. Valotaiteen koordinointiyksikkö Hankkeen tavoitteena oli lisätä valotaiteen näkyvyyttä, sen tekijöiden työllistymismahdollisuuksia paikallisesti ja kansainvälisesti sekä tuoda valotaidetta laajasti yleisön saataville. Hankkeen aikana toteutettiin sivusto englanniksi kansainvälisiä festivaaleja ja vientiä varten. Hankkeen aikana toteutettiin valotaiteen tietopankki The best of Light Art Finland www.blaf.fi, johon kerätään Suomen valotaiteen parhaimmisto. Pertin valinta - Outsider-taiteen välitystoimisto Hankkeen tavoitteena oli kehittää audiovisuaalisen taiteen aloilla toimiville Outsider-taiteilijoille välittäjäpalvelu, joka mahdollistaa taiteen ja taidepalveluiden myymisen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tuloksena on syntynyt uusi toimintamalli, joka mahdollistaa Outsider-taiteen vä- littämisen uusille yleisöille ja asiakkaille. Hankkeessa on kehitetty uusia palvelu- ja tapahtumakonsepteja ja työtehtäviä, jotka soveltuvat erityisryhmille. Erityisryhmien osallisuus, palveluiden saavutettavuus ja vaikuttavuus on huomioitu ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja osallista- malla kohderyhmiä toiminnan kehittämi- seen ja arviointiin. Konkreettisia tuloksia: taiteen matkaopaspalvelu, Pertti's Choice Popup - tapahtumat, verkkokauppa, management- ja agentuuri. http://www.blaf.fi 18 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Nimi Tavoitteet Keskeiset tulokset Vahvistaa suomalaisen kirjallisuuden näkyvyyttä ja kasvua kansainvälisillä markkinoilla erityisesti avainmarkkinoilla USA, Saksa ja Kiina Hankkeen tavoitteina oli lisätä jo menestyneiden kirjailijoi- den uusien teosten myyntiä kasvumarkkinoilla, myydä uusien kirjailijoiden teok- sia kasvumarkkinoille, vah- vistaa Agentuurin asemaa kasvumarkkinoilla ja kasvat- taa Agentuurin kannattavaa liiketoimintaa kansainväli- sillä avainmarkkinoilla (USA, Saksa, Kiina) ja lisätä positii- vista kassavirtaa. Avainmarkkinoille USA, Saksa ja Kiina on avautunut uusia mahdollisuuksia suomalaisille kirjailijoille. Kirjallisuusagentuurin näkyvyys kansain välisten kirjamarkkinoiden lisäksi on vahvistunut huomattavasti elokuva- ja tv- teollisuudessa Hollywoodissa. Kirjallisuusagentuurin asema kasvumark- kinoilla on merkittävästi vahvistunut laa- jentuneen kontaktiverkoston, kansainvä- listen kirjailijatapahtumien, medianäky- vyyden, palkintoehdokkuuksien, kirjailija- palkintojen ja käännössopimusten myötä. Agentuurin liiketoiminta on kasvanut merkittävästi avainmarkkinoilla USA, Saksa ja Kiina. Agentuurin laajentaminen (Kaiken / Ferly) Tavoitteena oli kansainvälistää suomalaista sisältöä, tarinoita ja aineetonta omaisuutta sekä tarjota Suomessa toimivalle lisenssiekosysteemille (kuten tuotevalmistajat) mahdollisuu- det hyödyntää kansainvälisesti merkittäviä IP:itä. Lisäksi hanke tavoitteli päämiehilleen vuosina 2018–2019 vähintään miljoonan euron rojaltituloja. Kaiken tulee tunnetuksi alan toimijoiden kes- kuudessa luotettavana 360-li- sensointikumppanina. Samalla Kaiken saa yhä paremmat val- miudet myös omien brändien- sä lisenssien myyntiin vuodesta 2020 eteenpäin. Hankkeen aikana erityisesti suomalaisten brändien vienti Aasiaan on toteutunut onnistuneesti. Myös agentuurin kasvattaminen ja kehittäminen Pohjoismaissa on edistynyt. Pohjois- Amerikasta on saatu tunnettu päämies. Kaiken (Ferly) nähdään nyt erityisen merkittävänä tahona lastensisältöjen lisensoinnin ja oikeuksien myynnin alueella. 19 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Nimi Tavoitteet Keskeiset tulokset Suunnannäyttäjä- kokeiluhanke – Festivaalit ja inkluusio Tavoitteina oli identifioida suo- malaiset inklusiiviset ryhmät ja vammaiset taiteilijat, joilla kansainvälinen potentiaali, ja rakentaa edellytykset kiertä- miseen, haastaa Suomen festi- vaalit Kaikkien Festari -haastee- seen, avustaa festivaaleja ohjel- man kuratoinnista ja järjestä- misessä ja vahvistaa suoraan luovan työn tekemisen edelly- tyksiä poistamalla vammaistai- teilijoiden ja inklusiivisten ryh- mien esteitä esiintymisiin. Laadittu Kaikkien Festari rosteri sisältää 23 esitystä, kansainvälisiä ja kotimaisia. Toiminnan keskipisteenä toimii tuella perustettu www.kaikkienfestari.fi verkkosivu. Pilottivuoden aikana suomalaisia ja kansainvälisiä esiintyjiä, joilla on erityistarpeita, esiintyi Kaikkien Festarin kautta ympäri Suomea ja Etelä-Koreassa. EXPLORING THE NORTHERN ART – Visuaalisen taiteen ammattilaisvie- railujen pilotointi Pohjois-Suomessa Tavoitteena oli kehittää vi- suaalisen taiteen välittäjä- toimintaa konseptoimalla ja tuotteistamalla uudenlainen taiteeseen perustuva ohjel- mapalvelu Pohjois-Suomeen ulkomaisille visuaalisen tai- teen ammattilaisille sekä tai- teesta kiinnostuneille muille asiakasryhmille. Waria tuotti vierailuohjelman yhteensä kahdeksalle ulkomaiselle taiteen am- mattilaiselle/kuraattorille. Hankkeen toi- mesta käynnistyi seitsemän kansainvä- listä yhteistyöprojektia sekä kuusi uutta verkostoa pohjoissuomalaisten ja kansain- välisten toimijoiden välillä. Taiteilijoiden ja matkanjärjestäjän yhteistyönä laadittiin taidelähtöisten ohjelmapalvelujen prosessikaaviot sekä tuotekortit Pohjois-Suomeen saapuville incentive- ja koulutusmatkailijoille sekä Oulun seudun yritysasiakkaille. Living with Art and Objects that Matter –pilottiprojekti / Lokalin kansainvälisen välittäjätoiminnan kehittämishanke Tavoitteena oli Lokalin henkilökunnan kontakti verkostojen laajeneminen, osaamisen kehittäminen ja uudet yhteistyökumppanit. Taloudellisen kasvun tavoitteena oli välittäjänä taata taiteilijoille ja suunnittelijoille Lokalin kautta laajempia työmahdollisuuksia. Taiteilijoiden ja muotoilijoiden sekä Lokalin tunnettuus lisääntyi kotimaassa ja kansain- välisellä tasolla. Näkyvyyden myötä myös myynti lisääntyi hieman. Messuvierailujen ansiosta suomalaisen nykymuotoilun ja kä- sityötaiteen näkyvyys kasvoi. Kansainvälisten messujen ansiosta nuoren polven toimijoiden kontaktiverkosto, osaa- minen ja myynti on lähes kolminkertaistu- nut viimeisten kahden vuoden aikana. http://www.kaikkienfestari.fi 20 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Nimi Tavoitteet Keskeiset tulokset Archipelago Sea Jazz –konseptin rakentaminen Hankkeen tavoitteena oli luo- da kansainvälisesti tunnettu festivaalikonsepti, joka paran- taa musiikkialalla työskente- lyn edellytyksiä sekä edistää kulttuurimatkailua saariston ainutlaatuisia mahdollisuuk- sia hyödyntäen. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli tukea ja kehittää aktiivi- sesti saariston yrittäjyyttä ja julkisen sektorin ketteryyttä kasvun mahdollistajana. Festivaalille luotiin graafinen ilme, verkkosivut, viestintästrategia ja tuotantosuunnitelma. Myös yritysneuvottelut aloitettiin. Samaan aikaan tehtiin taiteellista suunnittelua ja festivaalin eri osioiden profilointia. Hanke on järjestänyt festivaalin lanseeraustilaisuuden kesällä 2019. Festivaalikonseptin alkuperäinen toteutusajankohta oli 2020, mutta koronapandemian vuoksi hanke jatkui 31.12.2021 saakka. Asiakas- ja työnteki- jäkokemusta kehit- tävien taidepedago- gien välittäjätoimin- nan luominen Hankkeen ideana oli koota tai- depedagogeista joukko, joita valmennetaan toimimaan asi- akas- ja työntekijäkokemuksen kehittäjinä erilaisissa organi- saatioissa. Tavoitteena oli välittää taide- pedagogeja vähintään 20 yri- tykseen yrityksiltä ja heidän johdoltaan kerättyjen asiakas- ja työntekijäkokemusten kehit- tämishaasteita koskevien haas- tatteluaineistojen pohjalta. Tekijäverkosto on laajentunut, taidepedagogit tekevät vakituisesti yhteistyötä työllistyvät TheatreWorksin kautta. Hanke on kehittänyt monen yrityksen työntekijäkokemusta, ihmisten hyvinvointia ja kulttuuria sekä työtapoja. Poikkitaiteellisen luovien alojen välittäjätahon The Communityn toiminnan 2. vaiheen vakiinnuttaminen ja omavaraisuuden kehittäminen 2018–2019 aikana Tavoitteena oli kansainvälisen välittäjäportaan toiminnan vakiinnuttaminen, ja poik- kitaiteellisten ja - tieteellis- ten toimintamallien jatkuva kehittäminen. Lisäksi tavoitteena oli suomalaisten taiteiden ja luovien kulttuurialojen kykyjen esittely ja myynti. Hankkeen keskeisenä tuloksena oli ohjel- misto, johon sisältyi uuden taidemessu- konseptin lanseeraus Pariisissa, kolme isoa näyttelykokonaisuutta Nottinghamissa (1 kpl) ja Pariisissa (2 kpl) sekä yksi tapah- tumakokonaisuus Pariisissa. 21 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Nimi Tavoitteet Keskeiset tulokset Muotoiluklinikat Kiinaan Keskeisenä tavoitteena oli luo- da malli/prosessi, jonka avulla koulutetaan kiinalaisia yrityk- siä tilaamaan pohjoismaista muotoilua. Prosessin ympärille luodaan pysyvä koulutusliike- toiminnan malli, joka luo uutta liiketoimintaa suomalaiselle muotoilusektorille. Keskeisinä tuloksina olivat suomalai- sen muotoiluosaamisen vienti Kiinaan, Helsingin kaupungin näkyvyys hankkeen myötä sekä kiihdyttämön järjestäminen Suomessa, siihen kuuluvat jatkotoimen piteet ja markkinointitoimenpiteet sekä ennen että jälkeen Kiinassa. 2019 rahoitetut hankkeet Kultura: Taiteen talousjärjestelmä Kokeiluhanke Monialainen think tank tieteen ja taiteen asiantuntijoista. Tehtävänä on tutkia ja uudel- leenarvioida kulttuurin raken- teita ja arvonmuodostusta. Työskentelyn tuloksena työryhmän ajatuk- set kulturan toteuttamiskelpoisuudesta ovat selkeytyneet ja konkretisoituneet. Dialogi on käynnistynyt. Tapahtuma järjestettiin onnis- tuneesti, ja työstä kirjoitettiin raportti. SMart tuotantotalon toteuttamisen mahdollisuudet Suomessa esiselvityksen laatiminen Kehittämishanke Luoda malli, joka parantaa taiteilijoiden työolosuhteita sekä tukee taiteen ammattilaisuutta; Smart- tuotantotalon konsepti on toimia taiteilijoiden yhteisenä työnteon alustana ja taiteen ammattilaisten työnantajana. Eurooppalainen malli ei ratkaise suomen ydinkysymyksiä, mutta hankkeessa opit- tiin tarpeista. Esiselvityksen aikana haet- tiin ja saatiin Taikelta tuotantoalustamalli- seen toimintaan avustus. Esiselvityksessä täsmentynyt malli on otettu käyttöön. Toiminnan piirissä ensimmäisenä vuonna n. 40 taiteilijaa. Warjakan tarinat -lisätty todellisuus Kokeiluhanke Pohjan luominen laaja- alaisen, monitaiteelliseen käyttöön suunnatun ”lisätty todellisuus” -kokemuksen ja -gallerian rakentamiselle Oulunsalon Varjakkaan. Rakennettiin kaksi Warjakan sahan aikaista ta- loa virtuaaliseen muotoon. Hankkeelle raken- nettiin Warjakka -sovellus, jonka avulla yleisö voi Varjakantiellä vieraillessaan nähdä raken- nukset sekä ulkoa että sisältä. Halutessaan yleisö voi valita historiallisten sisätilojen sijaan virtuaaligallerian. Yhdistykselle rakennettiin myös alustava Web-hallintajärjestelmä, jon- ka avulla se voi muokata ja päivittää sisältöä. Muodostettu pohja tulevalle sisällölle. 22 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Nimi Tavoitteet Keskeiset tulokset Kaikuu – Suomea Ateneumissa Kehittämishanke Valtakunnallisesti jalkautet- tavan museoiden käyntiohjel- man ja työkalupakin luomi- nen, jotka tähtäävät kotou- tettavien suomea S2-kielenä opiskelevien opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseen paikalliseen toimintaympä- ristöön kielellisesti, kulttuu- risesti, yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti. Pilottiryhmän kokemusten perusteella museovierailu ja teosten avulla keskusteleminen, omien ajatusten ja näkemysten kertominen kiinnostaa osallistujia. Poikkeusolot ovat katkaisseet ryhmien vierailut. Isoäidin aikaan – totta vai tarua? Kokeiluhanke Hanke pyrkii turvaamaan kulttuuriperinnön jatkuvuut- ta lisäämällä lasten ja nuorten perinnekasvatusta ja osallis- tamalla nuoria. Lisäksi hank- keessa edistetään kulttuuri- perintöaineistojen saavutet- tavuutta ja pyritään aktivoi- maan toimijoita tuottamaan uusia, toiminnallisia ja käy- täntöön sovellettavia mene- telmiä kulttuurin jatkuvuuden vahvistamiseksi. Hanke kesken. Koronan johdosta toteutus osin siirtynyt eteenpäin. Kolme tapah- tumaa toteutettu: Kivijärvi joulukuussa 2019, Kannonkoskella kaksi kesätapahtu- maa 2020. Kouluvierailut toteutettu koko- naan Kannonkoskella ja Kivijärvellä sekä Saarijärvellä osittain. Kesällä 2020 saatiin työllistettyä 3 nuorta hankkeen kolmeen tapahtumaan. Kulttuuriperintö aineistot ja uusi suomalaisuus: elämyksellinen ja osallistava arkisto- pedagogiikka lisää ymmärrystä suoma- laisesta kulttuurista Kehittämishanke Hankkeessa kehitetään arkis topedagogiikkaa, joka on elämyksellistä ja osallista- vaa. Hankkeessa luodaan uusi toimintamalli, joka vahvistaa kulttuuriperinnön jatkuvuut- ta lisäämällä ja monipuolista- malla kulttuuriperintöaineis- ton käyttöä. Vapaasti verkossa olevat oppimisaineistot ovat kaikkien saatavilla ja yhteis- työverkostojen kautta käyttä- jien joukko laajenee. Kaksi verkossa toimivaa palvelua (Virtuaalivierailu, Juhlakalenteri), joita ylläpidetään ja kehitetään myös jatkossa. Palvelut ovat jo käytössä, mutta niitä esitellään laajemmin Educa-messuilla tammikuussa 2022. 23 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Nimi Tavoitteet Keskeiset tulokset Älymuseo-tieto kantasovelluksen ja konttinäyttelypilotin kehittäminen Kehittämishanke Museotoimiala voi hankkeessa kehitettävän digisovelluksen avulla tuottaa digitaalisista kulttuuriperintöaineistoista helposti uusia näyttelyitä ja viedä ne älynäyttelykontissa sinne, missä asiakasvirrat liik- kuvat (kokoelmien saavutet- tavuus). Kehittää museoalan rakenteita ja toimintakulttuu- ria: museoiden ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö ja teknologinen yhteiskehittely luovat museoille uutta osaa- mista, joka osaltaan vahvistaa museoalan perustaa ja luo jat- kuvuutta. Tuotetaan terveys- turvallinen näyttelyratkaisu. Hanke kesken. Tuloksina selainpohjai- nen kuratointityökalu, näyttelykontin ohjausjärjestelmä sekä näyttelypilotti (Reidar Särestöniemen elämä ja tai- de, kaksi konttia, 11/2021–2/2022). Kehittämistyötä tehdään yhdessä testaajamuseoiden ja muiden yhteistyö- kumppaneiden kanssa. Elämää kulttuurin juurista latvoille - Suomalaisen populaarin elävän musiikin juurten yhdistäminen diginatiiviin sukupolveen ja sen affekteihin Kokeiluhanke Hankkeen tavoitteena on turvata elävän musiikin alan jatkuvuus muuttuvassa yhteiskunnassa uusin toimintamallein, joita kehitetään yhdessä alan toimijoiden ja nuorten kanssa. Hankkeessa selvitetään, kuinka nykyinen diginatiivi sukupolvi osallistuu elävään populaarimusiikkikulttuuriin ja miten nykyiset sidosryhmät voivat järjestäytyä uudelleen palvellakseen kulttuurin moninaisuutta ja jatkuvuutta. Hankkeessa on toteutettu kysely nuorille (15–18 v.) ja nuorille suunnattu idealaboratorio, jossa kartoitettiin, millaisia ongelmia ja haasteita nuorten osallistumisessa on. Sen pohjalta toteutetaan pilottiprojekteja, joiden pohjalta pyritään saamaan nuoret elävän musiikin ympärillä oleviin organisaatioihin mukaan tekemään elävää musiikkia. 24 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Nimi Tavoitteet Keskeiset tulokset Taiteen elinkaarten viritys Kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on luovan työn ja tuotannon edellytysten parantuminen ja tarvittavien rakenteiden vahvistaminen jo teosten syntyvaiheessa, jonka ansiosta toteutuu yleisön parempi saavuttaminen, kulttuuritarjonnan monipuolistuminen ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen alueella ja kansallisesti. Taiteilijat hyötyivät hankkeesta erityisen paljon: taiteilijat saivat hakemisajalle ra- hoituksen, tarvittavaa tukea teoksille ja enempi asiantuntijapalveluita, kuin olisi- vat yksin voineet hankkia. Työhyvinvointi parani taiteilijoilla merkittävästi. Lisäksi teosten jakamisesta muiden kanssa oli iso apu ja hyöty. 4 uutta teosta toteutui. Kokeiluhankkeesta saatujen hyvien koke- musten perusteella Pisteen hallitus päätti, että toiminta on saatava osaksi kollektii- vin perustoimintaa. Taiteellisen työn yh- teiskehittämisen prosessi sai nimekseen SideBySide. Sisäinen haku SideBySide- prosessiin avattiin loppuvuonna 2020 ja uu- det vertaisryhmät käynnistyvät vuonna 2021. Luovien alojen kestävien tuotantomallien kehitys Kehittämishanke Tavoitteena on luoda kestävien toimintamallien koulutusohjelma elokuva- alan linjatuottajille ja muille käytännön järjestelyistä vastaaville työryhmille. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa ja ideoida molempien alojen kohdalla yhteisiä tavoitteita, hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja osallistavasti. Paneelikeskustelu Musiikki ja Media- tapahtumassa, Sitra-päivä, jossa oli yhteisiä ja erillisiä workshoppeja sekä musiikki- että leffa-alalle, EcoLab Helsinki – 3-päiväinen EcoLab-koulutus tuottajille, linjatuottajille ja tuotantoassistenteille ja Kestävä soitin, eet- tinen valinta -verkkotapahtuma 26.11.2020. Hankkeen päätyttyä hanketiimi perusti yleis- hyödyllisen yhdistyksen Creasus ry:n, jonka tavoitteena on auttaa vakiinnuttamaan kier- totalousajattelua luoville aloille ja jakaa tie- toa poikkitoimialaisesti meneillään olevista kokeiluista ja avauksista. Digitaalisen näyttämön pysyvän esitystoiminnan perustaminen, skaalattava kotinäyttämö Kehittämishanke Tavoitteena on uudistaa ja viedä teatterin tuottaminen ja esittäminen 2020-luvulle, tehdä mahdolliseksi uusien ja modernien tarinoiden esittäminen; tällaisia tarinoita ovat esim. Spiderman ja Angry Birds. Lisäksi tavoitteena oli vähentää teatteritaiteen tuottamisen kustannuksia. Kruununhaan toimisto muutettiin digitaalisen näyttämön harjoitustilaksi, 2018 ensimmäinen animaatio Savoy- teatteriin, 2019 järjestettiin avajaiset, ja Astoria-salin saanti omaksi kotinäyttämöksi tärkein: hyvä sijainti ja vaalea vanha suojeltu rakennus. Hankkeiden projektipäälliköt ja sidosryhmät pitivät hankkeita pääosin erittäin onnistu- neina. Haastatteluiden perusteella hankkeissa saavutettiin tavoiteltuja asioita. 25 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Sidosryhmäkyselyn vastaajista lähes 90 prosenttia piti arvioimaansa hanketta erittäin tai melko onnistuneena (kuva 2). Hankkeiden onnistuminen ei vielä itsessään kerro vaikutta- vuudesta, mutta antaa viitteitä siitä, että edellytyksiä vaikutusten syntymiselle on. Vaiku- tusten syntyminen edellyttää usean hankkeen osalta joka tapauksessa vakiintumista, johon tarvitaan mm. jatkorahoitusta ja taustaorganisaation ja sidosryhmien sitoutumista. Kuvio 2.  Sidosryhmien näkemyksiä hankkeiden onnistumisesta Tavoitellut vaikutukset Vuonna 2017 useassa hankkeessa oli välitön kohderyhmä, jonka osallisuutta on paran- nettu. Lisäksi hankkeiden kohderyhminä on ollut kulttuurialan ammattilaisia sekä palve- luita ylläpitäviä ja tilaavia kuntatoimijoita, joiden kautta vaikutuksia on saavutettu laajem- min. Useassa hankkeessa kehitetty toiminta myös jatkui eri muodoissa hankkeiden päätty- misen jälkeen. Tavoiteltujen vaikutusten saavuttamisen osalta on kuitenkin ongelmallista, että esimerkiksi kulttuuripolitiikan strategia 2025 ei määrittele konkreettisia tapoja mitata tavoiteltuja vaikutuksia. Näin ollen toteutettujen hankkeiden tasolla ei ole mitään varsi- naista politiikkatason viitekehystä, johon hankkeissa aikaansaatua kehitystä voisi kiinnit- tää. Hanketason havainnot osoittavat edistystä, mutta sen suhteuttaminen kaikkeen muu- hun osallisuutta ja osallistumista tukevaan toimintaan on vaikeaa. Käytetty resurssi on ollut pieni, joten on tuskin realistista odottaa merkittäviä kansallisia vaikutuksia lähinnä paikallisilta tai alueellisilta hankkeilta. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kaikki vastaajat (n=95) 2017 (n=65) 2018 (n=18) 2019 (n=21) Kuinka onnistuneena pidät hanketta kokonaisuudessaan? 1 = Ei lainkaan onnistunut 2 3 4 5 = Erittäin onnistunut 26 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Vuoden 2018 hankkeissa vaikutuksien arviointiin sisältyy koronan vaikutuksesta johtuen poikkeuksellisen suuria epävarmuuksia, erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan puolella. Pidemmän aikavälin vaikuttavuuden näkökulmasta verkostot, alustat, materiaalit ja inhi- millisen pääoman vahvistaminen osaamisen kehittämisen kautta ovat kuitenkin olleet merkityksellisiä, sillä ne luovat edellytyksiä vaikuttavuudelle hankekauden jälkeen. Lähes kaikki hankkeissa kehitetty toiminta jatkuu jollakin tavalla, osassa hyvinkin konkreettisesti. Vuoden 2019 hankkeiden osalta pidemmän aikavälin vaikutusten syntymistä on hankkei- den vielä ollessa käynnissä tai juuri päätyttyä varhaista arvioida. Lisäksi koronan vaikutus on vuoden 2019 hankkeisiin suurempi kuin muiden hakukierrosten hankkeisiin. Vaikutuk- sia on kuitenkin syntynyt jo hankekaudella mm. toimintatapoihin liittyen. Yksittäiset hank- keet ovat omilla toimenpiteillään onnistuneet päivittämään toimintamalleja ja muodosta- maan kulttuurin perustaa ja jatkuvuutta tukevia ratkaisuja. Kulttuuripoliittinen teema on kuitenkin niin laaja-alainen, ettei hankkeiden vaikuttavuutta ole mahdollista tarkemmin tunnistaa, varsinkin kun kulttuuripolitiikan strategia 2025 ei määrittele konkreettisia tapoja mitata tavoiteltuja vaikutuksia. Kaiken kaikkiaan vuosina 2017–2019 rahoitetuilla hankkeilla on ollut käytössään monen- laisia tapoja tulosten hyödyntämiseen: − Projektimaiset hankkeet vs. projektimainen tekeminen osana perustoimintaa (osassa hahmottuu projektimaisesti toimenpide–tuotos–tulos–vaikutus-ajattelu) − Projektimaisten hankkeiden tuotosten ja tulosten levittäminen ja juurruttaminen esimerkiksi viestinnän keinoin − Tuotosten ja tulosten siirtyminen osaksi ”emo-organisaation” muita palveluja ja toimintaa − Kokeileva kehittäminen (selvittelyä, määrittelyä, innovointia, testaamista, ”protoilua” ja pilotointia) tuottaen aihioita ja ideoita jatkokehittämiseen − Suorat jatkohankkeet − Erilaisten julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden yhdistäminen Onnistumisen näkökulmasta oleellista kaikissa yllä mainituissa on ollut hankkeen ja toteuttavan ”emo-organisaation” oma vahva tahto hyödyntää tuloksia mahdollisimman paljon ja kattavasti. Koronapandemia on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen siihen, miten hankkeiden tulok- set voivat aikaansaada vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Vaikutus riippuu paljon myös siitä, miten vahvoja ja miten vahvalla pohjalla hankkeita toteuttavat organisaatiot ovat koronapandemian jäljiltä. Hankkeissa aikaan saatujen tulosten eteenpäin vienti, kehittämi- nen ja ylläpito on jouduttu osin suunnittelemaan uusiksi. Toistaiseksi on vielä vaikeaa 27 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 ennakoida, miten tässä tullaan jatkossa onnistumaan. Vaikutusten syntyä tarkasteltaessa on luonnollisesti myös huomioitava, että kokonaisrahoitus vuosien 2017–2019 aikana oli melko pieni. Hakukierrosten vaikutusten syntymisen logiikat erosivat toisistaan. Vuoden 2017 hank- keiden vaikutuslogiikka oli suoraviivainen: hankkeissa tehtyjen toimenpiteiden seurauk- sena syntyi tuotoksia, jotka puolestaan toimivat edellytyksinä pidemmän aikavälin vaiku- tusten syntymiselle. Vuoden 2018 välittäjätoiminnan hankkeissa toimintaa oli vaikeampaa erottaa toteuttajien perustyöstä. Rahoituksella tuettiin kuitenkin perustyön tekemistä monin tavoin. Keskiössä on toteuttajaorganisaation pyrkimys toteuttaa liiketoimintaansa (välittäjätoimintaa). Onnistumiset johtavat luovan työn tekemisen ja kansainvälistymisen edellytyksien paranemiseen. Tätä tavoitetta kohti edetään jatkuvasti perustyöllä, johon sisältyy esimerkiksi verkostoitumista, tapahtumia ja myyntiä, joihin kuitenkin on käytettä- vissä vain rajallinen määrä resursseja. Rahoituksen voikin katsoa nopeuttaneen vaikutus- ten syntymistä ja poistaneen esteitä vaikutusten syntymisen tieltä. Vuoden 2019 hankkei- den yhdistävä tekijä suhteessa kulttuurin perustan ja jatkuvuuden vahvistamiseen oli vas- taaminen erilaisiin kulttuurin toimintaympäristön muutoksiin kuten digitalisaatioon sekä väestörakenteen ja rahoituspohjan muutoksiin. Hankkeista kukin vastasi toimintaympäris- tön muuttumisen tarpeisiin omilla toimenpiteillään. Rahoitetut hankkeet ovat joka tapauksessa edistäneet kulttuuripoliittisten tavoittei- den toteutumista – myös oman hakukierroksensa pääteemojen ulkopuolella. Koko arviointiaineiston perusteella kulttuuripoliittiset tavoitteet osallisuuden ja osallistumisen edistymiseen, välittäjätoiminnan edellytysten vahvistamiseen sekä kulttuurin perustan ja jatkuvuuden vahvistamiseen liittyen ovat edenneet. Toteutetut hankkeet ovat olleet laa- ja-alaisia, ja niiden vaikutukset ovat heijastuneet muillekin tavoitealueille. Erityisesti osalli- suuden ja osallistumisen tavoitteet ovat edenneet kaikilla hakukierroksilla. Kuvassa 3 on esitetty sidosryhmien näkemyksiä eri tavoitteiden etenemisestä. Myös hankkeiden sidos- ryhmät katsoivat tavoitteiden edenneen laajasti. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole ensisijai- sesti kansallisia, vaan ennemminkin paikallisia, alueellisia tai organisaatiokohtaisia. 28 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Kuvio 3.  Kulttuuripoliittisten tavoitteiden eteneminen. Eri hakukierroksiin kohdentuvat tavoitteet on merkitty kuvan oikeaan laitaan. Arviointitehtävä 2. Rahoittajan toiminta Arviointitehtävä 2 kohdistuu avustushaun ja sen menettelytapojen toteutukseen, merki- tykseen ja vaikutuksiin ministeriössä. Tämä tehtävä sisälsi kaksi arviointikysymystä: y Minkälainen merkitys avustushaulla ja siinä toteutetuilla menettelytavoilla on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön taidetta ja kulttuuria koskevien, valtion avustuspolitiikan kehittämistavoitteiden saavuttamiseen? y Minkälainen merkitys avustushaulla ja siinä toteutetuilla menettelytavoilla on ollut valtionavustusten myöntö-, käsittely- ja seurantamenettelyjen kehittämisen kannalta? Näihin kysymyksiin vastataan alla vaiheittain siten, että rahoittajan toiminta on jäsennetty hakuvaiheeseen, seurantaan ja vuorovaikutukseen sekä merkityksen arviointiin kokonaisuudessaan. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ihmisten osallisuus kulttuuriin ja osallistuminen erilaisiin kulttuuripalveluihin lisääntyy. kulttuuripalvelujen yleisöpohja laajenee. kulttuuri vaikuttaa myönteisesti entistä suurempaan osaan väestöä (terveys ja hyvinvointi). kulttuuripalveluiden yhdenvertaisuus edistyy. kulttuuripalveluiden saavutettavuus lisääntyy. taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen yleiset edellytykset parantuvat. taiteellisen ja muun luovan työn kansainvälistymisen edellytykset parantuvat tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuvat. kulttuurin perusta vahvistuu. kulttuurin elinvoimaisuus vahvistuu. kulttuurialan työntekijöiden työskentelyolosuhteet paranevat. kulttuurialan tulevaisuuden näkymät vahvistuvat. Arvioi seuraavia väitteitä (n=21–95), huom. osa väittämistä esitettiin vain joillakin kyselykierroksilla) Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa / ei relevantti tässä hankkeessa 2017 2018 2019 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Haku- ja arviointiprosessi Kuvaus Vuoden 2017 kokeilu- ja kehittämisavustuksia koskevan esittelymuistion (6.11.2017) mukaan hakemuksia saapui määräaikaan 28.9.2017 mennessä 120, ja niiden yhteen las- kettu haettava summa oli 10 603 325 euroa. Hakemuksista neljä siirrettiin käsiteltäväksi Museovirastoon. Hakuaika oli 20.6.–28.9.2017. Avustusta haettiin OKM:n sähköisessä asiointipalvelussa, johon tarvittiin Verohallinnon tarjoama Katso-tunniste. Hakemukset käsiteltiin osaston arviointitiimissä. Tiimi kokoontui viisi kertaa. Esikarsintavai- heessa hankkeita ei pisteytetty. Hakemuksia arvioitiin hankkeen tavoitteen, tarvekuvauk- sen, toimenpiteiden ja laaja-alaisuuden perusteella (valtakunnallisuus tai alueellisuus sekä sosiaalinen tai kulttuurin kehittäminen). Jos hanke ei täyttänyt kaikkien hakuilmoituksessa mainittujen viiden pisteytettävän myöntökriteerin ehtoja, hakemusta ei otettu jatkokäsit- telyyn. Myöntökriteereinä olivat 1) vastaavuus kulttuuripolitiikan strategian 2025 tavoittei- siin 2) tavoitteiden toteuttamisen tarve 3) kokeilun tai vakiinnutettavan toimintamallin toi- menpiteet ja viestintäsuunnitelma ja hankkeen kesto 4) vaikuttavuus ja laaja-alaisuus ja 5) hakijan aiempi kokemus ja taloudellinen tilanne. Hankkeet (yhteensä 18), jotka olivat saaneet toisella arviointikierroksella vähintään 13 pis- tettä, otettiin jatkoarviointiin. Sen lisäksi, että hankkeet täyttivät hyvin varsinaiset myön- tökriteerit, arvioinnissa korostettiin kokeilujen uutuusarvoa tai toimintamallien vakiinnut- tamisen mahdollisuuksia pysyviksi toiminnoiksi ja niiden levittämistä valtakunnallisiksi malleiksi, hankkeiden kohderyhmien ja yhteistyökumppanien monipuolisuutta, hanke- suunnitelmien konkreettisuutta ja hankkeen toteuttamisen sekä kustannusarvion realisti- suutta. Avustettavaksi esitettiin lopulta kahdeksaa hanketta 120 hankehakemuksesta. Vuoden 2018 kokeilu- ja kehittämisavustuksia koskevan esittelymuistion (4.10.2018) mukaan hakemuksia saapui määräaikaan 19.4.2018 mennessä 90, ja niiden yhteen laskettu haettava summa oli 4 971 440 euroa. Kehittämishankkeisiin hakemuksia oli 46 kpl ja kokei- luhankkeisiin 44 kpl. Käsittelyyn näistä eteni yhteensä 86 hakemusta. Hakemuksia saatiin siis melko paljon, vaikka ammattimaisia välittäjäorganisaatioita ei Suomessa ole kovin suurta määrää. Osa hakemuksista keskittyikin välittäjätoiminnan kehittämiseen. Avustusta haettiin OKM:n sähköisessä asiointipalvelussa, johon tarvittiin Verohallinnon tarjoama Katso-tunniste. Tämän jälkeen hakemukset käsiteltiin arviointitiimissä. Hakemusten arvioinnista vastasi kolmen henkilön tiimi. Esittelijät arvioivat kaikki hakemukset ja pisteyttivät ne hakuilmoi- tuksessa mainittujen kriteerien perusteella asteikolla 0–5. Esittelijöiden antamat pisteet eivät olleet keskenään täysin yhdenmukaisia, mutta parhaista hakemuksista ei ollut arvioi- jien kesken erimielisyyttä. Esittelijät vaihtoivat hakijoita koskevia tietojaan ja keskustelivat 30 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 erityisesti hakemuksista, jotka saivat suunnilleen samat arviointipisteet ja jotka olivat par- haiksi hakemuksiksi arvioitujen joukossa. Esitys rahoitettavista hankkeista perustui hakemusten pisteytykseen eli niiden keskinäi- seen vertailuun ja kokonaisarviointiin. Esitetyn valtionavustuksen määrä suhteutettiin hakemuksen saamiin pisteisiin, hakijan rahoitustilanteeseen sekä hakemuksista esiin käyvän tiedon perusteella hankkeen rahoitustarpeeseen. Lähtökohtana pidettiin sitä, että avustus mahdollistaisi hankkeen menestyksekkään toteuttamisen. Kokeiluhankkeille (3 hanketta) myönnettiin 90 000 euroa ja laaja-alaisille hankkeille (11 hanketta) 700 000 euroa, yhteensä 790 000 euroa. Esittelijä vastasi esityksen teosta virkavastuulla. Arvioi- massa olleiden asiantuntijoiden antama pisteytys ja ryhmän tapaamisissa käymä yhteinen keskustelu ei sinällään siis suoraan muodollisesti sitonut esittelijää. Hakuilmoituksen mukaan kokeilu- ja kehittämishankeavustuksen tavoitteena oli edistää luovan työn ja kansainvälistymisen edellytyksiä sekä vahvistaa taiteen ja kulttuurin alojen välittäjätoimintaa kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Haun suunnitteluvaiheessa pohdittiin eri vaihtoehtoja. Tuki voitaisiin myöntää tarkoitetun kulttuurisisällön tuottajalle tai oikeudenhaltijalle, jolloin tuottaja voisi käyttää avustusta välittäjän palveluiden hankki- miseen. Toinen tapa on myöntää avustus suoraan välittäjätoimijalle, jolloin kyseinen toi- mija saisi lisäresursseja työnsä tekemiseen. Vuoden 2018 hakukierroksella päädyttiin jäl- kimmäiseen malliin, koska sen arveltiin tuottavan parempia tuloksia ja vaikuttavan nopeammin. Myönnettäessä valtionavustus välittäjätoimijalle sille jää itselleen mahdolli- suus valita asiakkaansa oman markkinatuntemuksensa perusteella ja käyttää avustus suo- raan edustamiensa tuottajien ja sisältöjen markkinointiin ja myynninedistämiseen. Vuoden 2019 kokeilu- ja kehittämisavustuksia koskevan esittelymuistion (10.5.2019) mukaan hakemuksia saapui määräaikaan 28.2.2019 mennessä 110, ja niiden yhteen las- kettu haettava summa oli 13 467 565 euroa. Laajasta teemasta johtuen saapui useita museoiden kehittämistä koskevia hakemuksia. Ylipäätänsä hakemusten sisällöllinen kirjo oli laaja, ja mukana oli esittelymuistion mukaan paljon hakemuksia, jotka eivät vastanneet haun kriteereihin. ”Monet kehittämishankkeet rajautuivat vain oman toiminnan kehittämi- seen, ja niiltä puuttui kulttuuriin tai oman taiteen alansa laaja vaikuttavuus tai valtakunnal- lisuus. Moni kokeiluhakemus puolestaan ei ollut lainkaan kokeilu, vaan jo aiemmin toteu- tetun hankkeen jatkaminen.” Käsittelyprosessi koostui esikarsinnasta ja jatkokäsittelystä. Viimeisellä kierroksella mahdollisia hankkeita oli jäljellä 16, joiden yhteenlaskettu haettu summa oli 1 959 376 euroa. Tarkan tarkastelun jälkeen kolmelta hakijalta tiedusteltiin mahdollisuutta toteuttaa kehittämishankkeesta joku osa tai toteuttaa se selvityksenä tai kokeiluna. Kaikilta saatiin myönteiset vastaukset esityksiin. 31 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Arviointi Vuoden 2017 rahoitettujen hankkeiden hakemista koskevaa prosessia voidaan kokonai- suudessaan pitää melko onnistuneena, vaikka siinä olikin joitain puutteita, joita korjattiin myöhempinä vuosina. Hakemusten arvioinnissa päästiin pisteytystä tehneen ryhmän sisällä melko yhtenäiseen käsitykseen tuettavista hankkeista. Kokonaisuudessaan hake- musten arviointia koskevan menettelytavan nähtiin sekä parantaneen rahoituspäätöksen osuvuutta että omalla tavallaan lisänneen asiantuntijoiden osaamista. Prosessin luominen ja läpivienti edellytti kuitenkin melko paljon resursseja eli henkilötyöaikaa. Vuoden 2018 haku- ja päätöksentekoprosessia voidaan pitää onnistuneena jatkona edellisen vuoden hakukierrokselle. Vuoden 2018 hankerahoituskierros hyödynsi vuonna 2017 kehitettyjä työkaluja ja saatuja kokemuksia. Hakemusten läpikäyntiä arviointitiiminä pidettiin edel- leen hyvänä mutta aikaa vievänä käytäntönä. Hakijat halusivat rahoittajalta kuitenkin enemmän panostusta hakuvaiheeseen. Lisäksi hakijat toivoivat enemmän palautetta hakemuksensa hyväksynnän tai hylkäyksen perusteluista. Vastaavasti vuoden 2019 haku- ja päätöksentekoprosessia voidaan pitää onnistuneena jatkona edellisten vuosien hakukierrokselle. Haku- ja arviointiprosessi oli kokonaisuudessaan onnistunut menettelytapoja uudis- tava kokeilu. Peräkkäisillä rahoituskierroksilla prosessia pystyttiin myös korjaamaan ja muokkaamaan saatujen kokemusten perusteella. Suora yhteys kulttuuripolitiikan stra- tegiaan operationalisoituine arviointikriteereineen on laajasti suositeltava toiminta- tapa. Samoin on tiimimäinen työskentelytapa hakemusten arvioinnissa. Seuranta ja vuorovaikutus Vuonna 2017 hankkeiden toiminnan aikainen seuranta tapahtui sekä seurantaraporttien ja tapaamisia edeltävien itsearviointilomakkeiden että yhteisten tapaamisten avulla. Projekti- päälliköiden haastatteluissa kiiteltiin tapaamisia rahoittajan kanssa siitä, että hankkeilla oli yli- päätänsä mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa rahoittajan kanssa ja siitä, että tapaamisten luonne oli keskusteleva ja rakentava. Kokonaisuudessaan seurannan ja vuorovaikutuksen jär- jestäminen ministeriön ja vuonna 2017 rahoitettujen hankkeiden välillä onnistui hyvin. Vuoden 2018 hankkeiden toiminnan aikainen seuranta tapahtui seurantaraporttien ja tar- vittaessa tehtyjen yhteydenottojen avulla. Projektipäälliköiden haastatteluissa toivottiin lisää sparraavaa otetta ja läpinäkyvyyttä, minkä nähtiin kehittävän koko toimialaa. Vuonna 2019 hankkeiden toiminnan aikainen seuranta tapahtui tapaamisten, seurantaraporttien ja tarvittaessa tehtyjen yhteydenottojen avulla. Vuorovaikutusta rahoittajan ja hankkeiden välillä oli riittävästi, mutta koronapandemia vaikutti vuorovaikutukseen kahdella tavalla sekä peruuttaen tapaamisia että hankkeiden siirtyneiden aikataulujen johdosta muuttaen hankkeiden vuorovaikutuksen tarpeita. 32 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Kaikkien vuosien osalta havaintona on, että hankkeiden seurantalomakkeiden kautta ei synny yhteismitallista tietoa. Tältä osin seurannan kehittäminen ja valtionavustusten tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi edellyttää laaja-alaista kehittämistyötä. Hanketoteuttajien ja rahoittajan välisellä vuorovaikutuksella puolestaan oli paljon positiivisia vaikutuksia esimerkiksi lisäten rahoittajan ja toteuttajien molemminpuo- lista ymmärrystä, osaamista ja keskinäistä luottamusta. Merkitys Vuosina 2017–2019 toteutetut menettelytavat vaikuttavat koko aineiston perusteella toimivilta. Kokeilu- ja kehittämishankerahoitus voikin menettelytapojensa osalta koko- naisuudessaan myötävaikuttaa positiivisesti valtionavustustoiminnan kehittämiseen OKM:ssä ja laajemmin valtioneuvostossa. Koska rahoitus ei ole tässä muodossa jatkunut, ovat vaikutukset jatkokehittämiseen välillisiä ja toteutuvat lähinnä sitten, että vastaavia käytäntöjä kokeillaan muissa valtionavustuksissa, erityisesti hankerahoituksessa. Kyse oli ministeriön – ja osastonkin – näkökulmasta pienestä rahoituskokonaisuudesta. Työinten- siivinen menettely on periaatteessa perusteltavissa kaikissa rahoitusprosesseissa, mutta se on erityisesti perusteltavissa, mikäli se kohdistuu tärkeimpiin, suurimpiin ja vaikuttavim- piin rahoitusmuotoihin. 33 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 2 Suositukset Kokeilu- ja kehittämisrahoituksen hyödyntäminen valtionavustusten kohdentamisessa tulevaisuudessa 1. Valtionavustuksen kanavointia kokeilu- ja kehittämisrahoituksen avulla tulee pyrkiä jatkamaan tulevina vuosina. Rahoitus on toiminut mahdollisuutena saada kehittämistyöhön monipuolisesti erilaisia toimijoita, saada uusia ideoita esiin ja kehittää niitä sekä lisätä kentän erilaisten toimijoiden ja ministeriön välistä vuorovaikutusta, mikä vahvistaa kokonaisuudessaan sekä molemminpuolista ymmärrystä että luottamusta. Rahoitusmuoto on ketterä sopien hyvin uudenlaisten ideoiden edistämiseen, mikä auttaa rahoittajaakin pysymään tietoisena kentällä tapahtuvasta ajattelusta ja kehittämistyöstä. Jatkossa on kuitenkin syytä tarkentaa ja tarvittaessa muokata ”kokeilun” ja ”kehittämisen” määrittelyjä ja niiden välistä suhdetta. Tämä selkeämpi määrittely osaltaan auttaisi hakijoita myös hakemaan ja toteuttamaan rohkeita ja ennakkoluulottomia – riskiäkin sisältäviä – hankkeita sen ohella, että pyrkimys on esimerkiksi tuottaa laajempia rakenteellisia ratkaisuja. Rahoitusmuoto mahdollistaa myös pienemmille toimijoille oman toiminnan kehittämisen ja kasvun. Hankerahoituksen strategisen kytkennän vahvistaminen 2. Pitkän aikavälin kulttuuripoliittiseen strategiaan sidottua rahoituksen kohdentamista tulee jatkaa hankerahoituksen yhteydessä. Vuosina 2017 ja 2019 rahoitus kytkeytyi suoraan kulttuuripolitiikan strategian osa-alueisiin, kun taas vuonna 2018 fokus oli tarkemmin välittäjätoiminnassa. Nämä molemmat tavat kytkeä hankerahoitusta strategian toteutukseen vaikuttavat toimivilta. Keskeistä ylipäätänsä on hankerahoituksen strategisuuden vahvis- taminen. Hankerahoitus on samalla lisännyt kentän toimijoiden tietoisuutta kulttuuripolitiikan strategiasta. Koska vuosien 2017–2019 rahoitus on volyy- miltään ollut melko pientä, voi sitä tarkastella myös ensisijaisesti eräänlaisena rahoitusinstrumentin kehittämishankkeena. Tällaisena kokeilu- ja kehittämis- rahoitus on ollut onnistunut kokeilu. 3. Hankkeiden tulosten ja vaikutusten arviointi on nykyiseltään vaikeaa. Mikäli hankkeiden seurantaa ja arviointia halutaan kehittää eteenpäin, on kehittä- mistyötä ja ratkaisuja kyettävä tekemään jo kulttuuripoliittisen strategian laa- dintavaiheessa ja sitä koskevan seurannan tasolla, yleisesti valtionavustusten 34 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 kehittämisen tasolla tai sitten yksittäisen strategiaa toteuttavan hanke rahoituksen hakuilmoituksen laadinnan yhteydessä määrittelemällä tarkem- min tavoitteet ja niiden seurantaindikaattorit. Tämä parantaisi edellytyksiä arvioida tarkemmin hankkeiden onnistumista. Hanketasolla ei yksittäisissä hankkeissa voida ratkaista mittaamisen vaikeita ja monimutkaisiakin kysymyksiä. Saatujen kokemusten hyödyntäminen valtionavustusten jatkokehittämistyössä 4. Kuten yllä todettiin, valtionavustusten kohdentaminen hankerahoituksella kokeilu- ja kehittämisrahoituksen tapaan on saatujen kokemusten perusteella kannatettavaa. Erityistä huomiota jatkokehittämisessä tulisi kiinnittää siihen, miten hankkeiden hakemusvaihetta voitaisiin kehittää laadukkaiden ja vai- kuttavien hankkeiden aikaansaamiseksi (esimerkiksi hankeklinikat, sparraus, infotilaisuudet tai kaksivaiheinen prosessi, jossa hakemusta kehitetään). Valtionavustuksia säätelevä lainsäädäntö ja ohjeistus luo kuitenkin ne puit- teet, joiden sisällä kehittämisen mahdollisuuksia tulisi tarkastella. Luonnolli- sesti mahdollinen työpanoksen kasvattaminen hakuvaiheeseen on tarkoituk- senmukaista kohdentaa suuruudeltaan merkittäviin hankekokonaisuuksiin ja hankkeisiin. 5. Hankkeiden ja rahoittajan sekä hankkeiden keskinäinen vuorovaikutus toteu- tuksen aikana oli kaikkien osapuolten näkökulmasta hyödyllistä. Tällaista toi- mintatapaa tulisi jatkaa, jotta yhteydenpito ei rajoittuisi vain verkkoasiointiin. Toteutus voisi olla tapaamisia kevyemmin toteutettavissa verkkoalustojen ja -työkalujen avulla. Tällaisen yhteydenpidon kautta voisi syntyä myös uusia ideoita tuotosten ja tulosten käyttömahdollisuuksista sekä jatkuvuuden takaamisesta esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön keinoin. 6. Kokeilu- ja kehittämishankerahoituksen yhteydessä luodun prosessin ja sen menettelytapojen hyödyntämisen paikkoja tulee pyrkiä tunnistamaan osas- ton ja laajemmin ministeriön (esimerkiksi erityisavustukset) sekä koko valtio- neuvostotason valtionavustusmenettelyjen kehittämisessä. Esimerkiksi hake- musten arviointiprosessi useamman henkilön toimesta vaikuttaa hyvältä toi- mintamallilta. Vaikka hakemusten arviointiprosessin toteuttaminen useam- man henkilön toimesta vaatiikin enemmän työpanosta yksittäistä hakemusta kohden, parantaa se todennäköisesti hankerahoituksen osuvuutta sekä siten panoksilla saatavaa vaikuttavuutta. Prosessi mahdollistaa myös sen, että arvi- oijat eivät suoraan ”omista” yksittäisiä hakemuksia, vaan kyse on ryhmässä käytävästä avoimesta ja rakentavasta keskustelusta, mikä myös laajentaa ja syventää okaisen osallistujan osaamista. Tällaisen ryhmän olemassaolo voi muutoinkin tukea esittelijän työtä. Toimintamallin soveltuvuutta ja pilotointia 35 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 eri tilanteisiin voidaan parhaiten edistää johdon taholta rohkaisemalla ja käy- tännön työn tasolla vapaaehtoisella osallistumisella. Arviointiin on joka tapauksessa varattava työaikaa, jotta prosessin hyödyt toteutuvat. 7. Ministeriön asiantuntijoiden tulisi tarkastella mahdollisuuksia viestiä eri kanavia pitkin hankkeissa aikaansaaduista tuloksista. Kaikki hankkeissa aikaansaatu ei välttämättä sovellu viestittäväksi poliittisen johdon kautta, mutta useita asioita on mahdollista saada laajempaan tietoisuuteen myös sosiaalisen median, verkkosivujen, uutiskirjeiden ja eri foorumeilla pidettyjen esitysten avulla. Ylipäätänsä hankerahoituksella saavutettujen tulosten vies- tintää ja näkyvyyttä tulee tehostaa ja parantaa kaikilla tasoilla. 8. Laajemman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi voisi jatkossa harkita sitä, että lupaavimpien hankkeiden osalta olisi käytettävissä ”vapaaksi jätettyä” lisä rahoitusta seuraaville vuosille. Temaattiseen käyttöön varatun rahoituksen lisäksi olisi siis vapaammin hyödynnettävää rahoitusta, jota voidaan käyttää edellisten vuosien lupaavimpien tulosten skaalaamiseksi tai edelleen kehittä- miseksi. Näin luotaisiin hanketasolle rakenteita, jotka mahdollistaisivat lupaa- vimpien tulosten kehittämisen ja jopa mahdollisen skaalaamisenkin. Tämä voisi samalla tukea rahoituksen jaottelua kokeiluihin ja kehittämiseen, mikäli esimerkiksi lupaavasta kokeiluhankkeesta voisi siirtyä kehittämishankkeeksi. 36 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Liite 1. Aineistot ja menetelmät Arvioinnissa hyödynnettiin dokumenttianalyysia, haastatteluja, sähköisiä kyselyjä ja työ pajaa hanketoimijoille. Aineistot kerättiin kolmessa vaiheessa kunkin eri hankerahoitus- kierroksen (2017, 2018 ja 2019) osalta. Alla esiteltyjen aineistojen ja menetelmien ohella arvioinnin etenemistä ja tehtyjä havaintoja käsiteltiin yhdessä OKM:n virkamiesten kanssa yhteensä 13 kokouksessa joulukuun 2019 ja syyskuun 2021 välisenä aikana. Dokumenttianalyysi Kunkin kolmen arviointikierroksen kohdalla toteutettiin dokumenttianalyysi. Keskeisiä asiakirjoja olivat hankesuunnitelmat, hankkeiden toteutuksen seuranta-aineistot, hankkei- den loppuraportit sekä hankkeiden itse keräämät ja toimittamat täydentävät materiaalit. Hankekohtaisia kirjallisia aineistoja analysoitiin erityisesti rahoitettuihin hankkeisiin liitty- vien arviointikysymysten näkökulmasta. Haastattelut Hankkeiden haastatteluja tehtiin yhteensä 33 kappaletta. Haastateltavat olivat hankkeiden projektipäälliköitä tai vastuuhenkilöitä. Molempiin arviointikokonaisuuksiin (arviointitehtävät 1 ja 2) liittyen on haastateltu lisäksi OKM:n taidetta ja kulttuuria koskevan valtionavustuspolitiikan asiantuntijoita sekä avus- tusten haku-, seuranta- ja maksatusvaiheisiin kytkeytyviä asiantuntijoita (kaikkien hanke- rahoituskierrosten osalta yhteensä 9 henkilöä). Arvioinnin loppuvaiheessa haastateltiin lisäksi Cuporen, Kulta ry:n ja Taiken edustajia. Sähköinen kysely Arvioinnin aikana toteutettiin kolme sähköistä kyselyä, joihin vastauksia vastauksia saatiin yhteensä 115. Kyselyllä kartoitettiin sidosryhmien kokemuksia yhteistyöstä, hankkeiden tuottamasta lisäarvosta, hankkeiden merkityksestä kulttuuripoliittisten tavoitteiden edis- tämisessä sekä hankkeiden pidemmän aikavälin vaikutuksista. Lisäksi kartoitettiin hanke- kohtaisia erityiskysymyksiä. Sähköisen kyselyn tuloksia on syytä tulkita lähtökohtaisesti laadullisena ja täydentävänä aineistona, sillä kaikissa hankkeissa ei ollut kyselylle soveltu- via sidosryhmiä. 37 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Kuvio 4.  Sidosryhmäkyselyn vastaajien taustatietoja. Arvioinnin tuloksia käsittelevä työpaja Kaikille hankkeille, hankkeiden vetäjille ja vastuuhenkilöille, sekä mukana olleille OKM:n virkamiehille järjestettiin arvioinnin havaintoja ja tuloksia käsittelevä verkkotyöpaja 4.5.2021. Työpajaan osallistui 35 osallistujaa. 57 % 21 % 23 % 34 % 51 % 7 % 8 % 1 % 50 % 43 % 25 % 19 % 16 % 14 % 8 % 6 % 4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Hakukierros 2017 2018 2019 Kuinka hyvin tunnet hankkeen sisällön? Erittäin hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Erittäin huonosti Mikä seuraavista kuvaa parhaiten kytköstäsi hankkeeseen? Osallistun hankkeen toteutukseen Kuulun hankkeessa muodostettuun verkostoon tai yhteistyöryhmään Olen ollut mukana hankkeen suunnittelussa Olen tietoinen hankkeesta ja tuen sen toteuttamista oman työni kautta Olen hankkeen (tai sen jatkon) asiakas Olen osa hankkeen (toimenpiteiden) kohderyhmää Organisaatiomme on osallistunut hankkeen rahoitukseen Oma työni liittyy etäisesti hankkeessa tehtäviin asioihin Jokin muu Vastaajien taustatietoja (n=115) 38 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Liite 2. Vuosien 2017, 2018 ja 2019 arviointien tulokset Tässä luvussa esitetään kunkin hankekierroksen tavoitteita, toimenpiteitä, tuloksia ja vai- kutuksia koskevat sisällöt eli arviointitehtävän 1 tulokset kunkin vuoden osalta. 1. Vuonna 2017 rahoitetut hankkeet 1.1 Tavoitteiden asettelu Keskeiset havainnot • Vuoden 2017 hakukierroksen hankerahoitusilmoituksen mukaan tavoitteena oli edistää ihmisten osallisuutta kulttuuriin ja osallistumista mm. kulttuuripalveluihin, poistaa esteitä osallistumiselta, syventää osallistumisen kokemuksia ja vaikutuksia ja edistää palveluja tarjoavien ja toimintoja tuottavien tahojen sekä yleisöjen välistä vuorovaikutusta. • Hakukierroksen temaattista kohdentamista pidettiin selkeänä ja tervetulleena. Hankkeiden avulla edistetyistä kulttuuripoliittisista tavoitteista korostuivat hankerahoituskierroksen varsinainen teema eli osallisuus sekä sitä lähellä oleva kulttuuripalvelujen yhdenvertaisuus. • Arvioinnin näkökulmasta voidaan koko arviointiaineiston perusteella todeta, että vuonna 2017 rahoitettujen hankkeiden tavoitteiden asettelu vastaa hyvin sekä kulttuuripolitiikan strategisia tavoitteita että hakuilmoituksen sisältöjä. Kulttuuripolitiikan strategiassa 2025 teemaa ”osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin” kuvataan tiivistetysti seuraavasti: − Kulttuurin toimialaan liittyvän ja sitä tukevan kansalaisyhteiskunnallisen toi- minnan aktiivisuus ja demokratian toteutuminen − Eri ryhmien mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan − Kulttuuristen ja kielellisten oikeuksien toteutuminen 39 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 − Saavutettavuuden, esteettömyyden ja tasa-arvon toteutuminen taide- ja kulttuuritoiminnoissa sekä niihin liittyvissä palveluissa − Kulttuurien alueellinen ja paikallinen saatavuus − Kansalaisten, erityisesti lasten ja nuorten, kulttuuriharrastusten ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet ja aktiivisuus − Kulttuuritarjonnan ja palvelujen käyttäminen − Taide- ja kulttuurialan käyttäjä- ja yleisösuuntautunut kehittämistoiminta sisältöjen (esim. laatu), tarjonnan (esim. moninaisuus) ja palvelujen (esim. saatavuus/erilaiset palvelumuodot) osalta − Taiteen ja kulttuurin vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin Vuoden 2017 hakukierroksen hankerahoitusilmoituksen mukaan tavoitteena oli edistää ihmisten osallisuutta kulttuuriin ja osallistumista mm. kulttuuripalveluihin, poistaa esteitä osallistumiselta, syventää osallistumisen kokemuksia ja vaikutuksia ja edistää palveluja tar- joavien ja toimintoja tuottavien tahojen sekä yleisöjen välistä vuorovaikutusta. Painopis- teenä olivat sellaiset henkilöt, joiden osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin on vähäistä. Lisäksi hankkeiden tuli edistää taide- ja kulttuuripalvelujen ja -tapahtumien järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvien toimintakonseptien ja mallien kehittämistä tai taiteen ja kulttuu- rin omaehtoista harrastamista tukevia toimia. Näitä voivat olla uusien käytäntöjen kokeilut tai jo kokeiltujen käytäntöjen vakiinnuttaminen rakenteellisiksi ratkaisuiksi. Hankkeilta edellytettiin laaja-alaista vaikuttavuutta valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä sosiaalisesti tai toimialan kehityksen kannalta. Dokumenttianalyysin perusteella hankkeiden tavoitteenasettelu vastasi hyvin kulttuuri politiikan strategiaa ja hankerahoitusilmoitusta. Osallisuuden ja osallistumisen edistämi- nen oli kaikilla hankkeilla keskiössä. Projektipäälliköiden haastatteluissa kiiteltiin yleisesti hakukierroksen temaattista kohden- tamista, mitä pidettiin selkeänä ja tervetulleena. Hankerahoituksen hakemista pidettiin yleisellä tasolla ”sanoilla pelaamisena”, mutta tässä haussa selkeä ja hakijoiden todellisia tarpeita vastaava temaattinen fokus (osallisuus ja osallistuminen) vähensi projektipäälli- köiden mukaan ”päälle liimaamista”. Tällä tarkoitettiin sitä, että hankerahoituksen hakijalla on yleensä itsellään ajatus tarpeista ja tarvittavista kehittämistoimista. Joissain tapauksissa hankerahoituksen hakija sitten hakee sellaista rahoitusta, johon sisällöllinen yhteys on välillinen tai kaukaisempi. Tällä hakukierroksella selkeän temaattisen kohdentamisen näh- tiin haastatteluissa parantavan hakemusten ja hankkeiden osuvuutta ja pidemmällä aika- välillä myös vaikuttavuutta. Projektipäälliköt pitivät kaiken kaikkiaan hyvänä, että kulttuu- ripoliittisen strategian sisällölliset painotukset näkyvät suoraan rahoitushaussa ja -päätök- sissä. Kokeilu- ja kehittämishankerahoituksen temaattisessa kohdentamisessa projekti- päälliköitä kuitenkin mietitytti teemojen vaihtuvuus vuodesta toiseen, moni arveli 40 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 vaikuttavuuden syventyvän, jos tiettyyn teemaan panostettaisiin ”teemavuotta” pidem- mällä aikavälillä. Arvioinnin näkökulmasta voidaan koko arviointiaineiston perusteella todeta, että vuonna 2017 rahoitettujen hankkeiden tavoitteiden asettelu vastaa hyvin sekä kulttuuripolitiikan strategisia tavoitteita että hakuilmoituksen sisältöjä. Osallisuus ja osallistuminen kulttuu- riin laajoina käsitteinä ja kokonaisuuksina mahdollistavat luonnollisesti monenlaisia han- ketason tavoitteita. Osan hankkeista voi suoremmin nähdä edistävän useita eri hankera- hoitusilmoituksessa mainittuja sisällöllisiä painopisteitä. Osa taas fokusoituu tarkemmin yksittäisiin osallisuuden tai osallistumisen ilmenemismuotoihin ja tukee niitä. Kaikkien hankkeiden tavoitteissa korostuvat kulttuurin alueellisen ja paikallisen saatavuu- den paraneminen, osallistumisen esteiden poistaminen sekä osalla hankkeista osallistumi- seen liittyvien kokemusten syventäminen sekä toimijoiden ja yleisöjen välisen vuorovaiku- tuksen lisääminen. Näiden hankkeissa saatavien välittömien tulosten avulla hankkeet ovat pidemmällä aikavälillä tavoitelleet osallisuuden lisäämistä ja kulttuuripalvelujen yleisö- pohjan laajentamista. 1.2 Keskeiset toimenpiteet ja niiden toteutuminen Keskeiset havainnot • Hankkeissa toteutettiin monenlaisia toimenpiteitä. Hankkeiden toteutusta tukivat mm. hankehenkilöstön aiempi kokemus hankemuotoisesta työskentelystä, ministeriön selkeä ohjeistus ja tuki sekä hakukierroksen ajankohtainen teema, johon oli helppo kytkeä eri muotoista toimintaa sekä saada kiinnostuneita yhteistyötahoja mukaan. • Hankkeiden keskeiset sidosryhmät ovat olleet tyytyväisiä hankkeiden toteutukseen. • Hankkeissa pyrittiin toteuttamaan niitä toimenpiteitä, jotka toiminnan käynnistyessä ja edetessä osoittautuivat tärkeimmiksi tulosten saavuttamisen kannalta. Kaikkea suunniteltua ei kaikissa hankkeissa toteutettu. Rahoitetut hankkeet ovat pitäneet sisällään paljon erilaisia toimenpiteitä. Seuraavassa on esitetty hankkeista esimerkkejä tunnistettujen eri toiminnan päämuotojen osalta. Esimer- kit kuvaavat osaltaan hankkeiden toiminnan monipuolisuutta. 41 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 − Tapahtumat - kiertueet ja esitykset (esim. teatteriesitykset eri puolilla Suomea / Hukkareissu, testiryhmien tapahtumat / Kulttuuristartti) - työpajat (esim. esitystaiteen perusteisiin ja mahdollisuuksiin tutustutta- vat työpajat / Sata ja yksi salaisuutta, osallistuvan budjetoinnin sovelta- misen työpajat / Avoimet juuret 2018 - kulttuuriperintö käyttöön kaikille, palvelumuotoilun työpaja / Kulttuuristartti) - sanoituskilpailut (Sanoittamalla kaupungin omistajaksi) - hackathonit (esim. juniori-hackathon / Avoimet juuret 2018 – kulttuuriperintö käyttöön kaikille) − Koulutukset - Koulutuksia järjestettiin useissa hankkeissa (esim. esittelytilaisuuksia ja koulutuksia Kaikukortin toiminnasta sekä koulutuksia erityistä tukea tar- vitsevat lapsen ja nuorten kohtaamisessa sekä opetuksen/toiminnan soveltamisessa SATA2-hankkeessa.) − Materiaalit (esim. erilaiset työkalut ja oppaat) - kirjamuotoinen kuvaus sanoituskilpailun toteuttamisesta ja taustatavoitteista (Sanoittamalla kaupungin omistajaksi) - kuvaus osallistavan budjetoinnin mallista (Avoimet juuret 2018 – kulttuuriperintö käyttöön kaikille) - kuvaus hackathonin toteuttamisesta (Avoimet juuret 2018 – kulttuuriperintö käyttöön kaikille) - osallistamissuunnitelma kulttuuria tuottavien tahojen käyttöön (Kulttuuristartti) - seurannan ja tilastoinnin ohjeistuksia ja tietojärjestelmä sekä korttitietojen GDPR-rekisteriseloste (Kaikukortti) - saavutettavuusopas lastenkulttuurikeskuksille ja taiteen perusopetuksen oppilaitoksille (SATA2) - verkostojen luominen ja rakentaminen - SATA2-hankkeessa luotiin saavutettavia kulttuuripalveluja koskeva asiantuntijaverkosto, joka voi jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeen Lisäksi hankkeet sisälsivät tiedottamista, viestintää ja vaikuttamistyötä eri tahojen suuntaan. Kokonaisuudessaan hankkeiden toimenpiteillä on tähdätty kulttuuritoimijoiden ja palve- luiden tilaajien osaamisen kehittymiseen, toimijoiden osaamisen kehittymiseen, uusien osallistamisen tapojen ja palveluiden kehittämiseen, uusien toimintamallien luomiseen (esim. LAKU-lähetemalli, Kaikukortti-tukitoiminta, avoin data, avustajakäytännöt jne.), 42 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 uusien työkalujen luomiseen (esim. osallistamissuunnitelmat, osallistavan budjetoinnin malli, jne.), vahvistuneisiin alueellisiin ja kansallisiin verkostoihin sekä osallistujien saamiin elämyksiin ja muihin hyötyihin (osallisuus, hyvinvointi ja itseluottamus). Dokumenttianalyysin perusteella vaikuttaa siltä, että hankkeissa onnistuttiin melko hyvin toteuttamaan niitä toimenpiteitä, jotka toiminnan käynnistyessä osoittautuivat tärkeim- miksi tulosten saavuttamisen kannalta. Kaikki toimenpiteet eivät kuitenkaan toteutuneet, ja hanketoiminnan rajoitteet (käytettävissä oleva aika sekä henkilö- ja budjettiresurssi) edellyttivät käytännössä usealta hankkeelta toteutusvaiheessa suunniteltujen asioiden priorisointia, vaikka jatkoaikaa muutamille hankkeille annettiinkin. Yhteistyötä tehtiin olemassa olevien ja uusien kumppaneiden kanssa. Projektipäälliköiden haastatteluissa päälliköt olivat kokonaisuudessaan melko tyytyväisiä sekä aikaan saatuihin tuloksiin että toteutettuun toimintaan. Jonkin verran esitettiin huo- mioita siitä, että enemmällä resurssilla olisi voitu toteuttaa hankkeiden toimintaa ja erityi- sesti vaikuttavuutta hyödyttäviä asioita, jotka nyt oli jätettävä tekemättä. Kokonaisuudes- saan projektipäälliköiden haastatteluissa pidettiin hankkeita onnistuneina. Hankkeiden onnistunutta toteutusta tukivat mm. hankehenkilöstön aiempi vahva kokemus hanke- muotoisesta työskentelystä, ministeriön selkeä ohjeistus ja tuki sekä hakukierroksen ajan- kohtainen teema, johon oli helppo kytkeä eri muotoista toimintaa sekä saada kiinnostu- neita yhteistyötahoja mukaan. Haasteita nostettiin jokaisessa hankkeessa esiin. Useassa hankkeessa yhteistyön käynnisty- minen ja oikeiden yhteyshenkilöiden löytyminen veivät odotettua enemmän aikaa, mikä osaltaan viivästytti hankkeiden aikatauluja. Yhteistyön käynnistymisen haasteita koettiin erityisesti hankkeissa, jotka tekivät tiivistä kuntayhteistyötä usean kunnan kanssa. Kuntien vaihtelevien organisaatiorakenteiden, niukkojen resurssien sekä paikoin hitaiden päätök- sentekoprosessien vuoksi toiminta käynnistyi suunniteltua hitaammin. Samaten so-te- rakenteiden moninaisuus ja niissä tapahtuvat muutokset näkyivät hankkeiden toiminnan käynnistymisvaiheessa. Lisäksi näistä haasteista johtuen joitain hankkeita (esim. Sata ja yksi salaisuutta) toteutettiin hieman suunniteltua kuntamäärää pienemällä joukolla. Jonkin verran haasteita aiheutti myös oikean kohderyhmän löytyminen sekä tavoittami- nen, sillä esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittaminen ja motivoiminen työskentelyyn edes etsivän nuorisotyön kontaktien kautta osoittautui odotettua haasta- vammaksi. Muutamissa hankkeissa vastuuorganisaation henkilöstövaihdokset hidastivat etenemistä (esim. Avoimet juuret). Hankkeiden sidosryhmille suunnatun sähköisen kyselyn tulokset tukevat dokumenttiana- lyysin ja projektipäälliköiden haastatteluiden antamaa vaikutelmaa. Neljä viidestä vastaa- jasta piti hanketta joko melko tai erittäin onnistuneena. Avovastauksissa nostettiin esiin erityisesti loppukäyttäjien saama hyöty joko suoraan tai hankkeen seurauksena 43 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 kehittyneiden palveluiden kautta sekä yhteistyön kehittyminen. Kaikki sidosryhmät eivät kuitenkaan välttämättä osanneet muodostaa mielipidettä arvioimansa hankkeen kaikista toimenpiteistä. Kuvio 5.  Sidosryhmien arvio hankkeiden onnistumisesta. Arvioinnin näkökulmasta voidaan koko arviointiaineiston perusteella todeta, että hankkeissa pyrittiin toteuttamaan niitä toimenpiteitä, jotka toiminnan käynnistyessä ja edetessä osoittautuivat tärkeimmiksi tulosten saavuttamisen kannalta. Kaikkea suunnitel- tua ei kaikissa hankkeissa toteutettu. 0 % 2 % 18 % 41 % 39 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 1 = Ei lainkaan onnistunut 2 3 4 5 = Erittäin onnistunut Kuinka onnistuneena pidät hanketta kokonaisuudessaan? 44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 1.3 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Keskeiset havainnot • Dokumenttianalyysin perusteella kaikilla hankkeilla on ollut runsaasti yhteistyötä, mikä on luonut hyvän pohjan hankkeiden kohderyhmien tavoittamiselle sekä resurssien puitteissa syntyvälle mahdollisimman laajalle vaikuttavuudelle. • Projektipäälliköiden haastatteluiden perusteella hankkeiden yhteistyö hankkeiden omien kumppaneiden kanssa on ollut melko sujuvaa. Monella hankkeella laajempi sidosryhmätyö on kuitenkin ollut verkostomaista työskentelyä omine tyypillisine haasteineen. Haastatteluissa kiitosta saivat hankekauden aikainen yhteistyö OKM:n sekä muiden hankkeiden kanssa. • Sähköisen kyselyn perusteella sidosryhmät pitivät onnistumista yhteistyössä hyvänä, ja yhteistyön arvellaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Hankkeilla oli hankkeiden toteuttamisessa kumppaneita, jotka määriteltiin jo hankesuun- nitelmissa. Tämän lisäksi usean hankkeen toteuttaminen edellytti erilaisten muiden toimi- joiden aktivointia sekä verkostomaista yhteistyötä näiden eri toimijoiden (organisaatiot, asiantuntijat) kanssa. Tässä kappaleessa käsitellään laajasti yhteistyön toteutumista sekä hankkeiden virallisten kumppaneiden että muiden toimijoiden kanssa. Yhdessä näistä käy- tetään käsitettä sidosryhmä. Verkostomaisella yhteistyöllä viitataan hankkeiden eri tavoit- teisiin ja toimintoihin liittyvien asioiden hoitamiseen yhdessä sidosryhmien kanssa hank- keiden tarpeiden mukaan. Yhteistyötä tehtiin eri hankkeissa hyvin erilaisten sidosryhmien kanssa, aina isoista kunnista tai sairaanhoitopiireistä erilaisten tapahtumien ”alustoihin” kuten vaikkapa baareihin. Useissa hankkeissa korostui yhteistyö kuntien ja kuntayhtymien kanssa, mutta myös pienemmät toimijat ovat olleet tärkeässä roolissa. Yhteistyön kehitty- minen on useissa hankkeissa yksi keskeinen tulos. Hankkeet ovat toimineet keskenään erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri alueilla, ja niitä on toteutettu erilaisten toimijoiden olemassa olevien tai uusien luotujen verkostojen avulla. Yhteistyöverkostojen arvioidaan olevan ainakin osittain hankekauden yli jatkuvia, minkä lisäksi hankekaudella toteutettu yhteistyö madaltaa kynnystä olla jatkossa yhtey- dessä joko samoihin tai muihin vastaaviin toimijoihin. Monet hankkeet kertovatkin yhteis- työn myötä syventäneensä esimerkiksi kuntien toimintalogiikan tuntemusta ja ymmär- rystä, mistä on hyötyä myös jatkossa. 45 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:44 Dokumenttianalyysin perusteella kaikilla hankkeilla on ollut runsaasti yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa, mikä on luonut hyvän pohjan hankkeiden kohderyhmien tavoittami- selle sekä resurssien puitteissa syntyvälle mahdollisimman laajalle vaikuttavuudelle. Yhteistyö näiden virallisten kumppaneiden kanssa on pääsääntöisesti toteutunut suunni- tellulla tavalla. Joissain hankkeissa yhteistyö on jäänyt hieman odotettua vähäisemmäksi, mutta monissa hankkeissa on myös saatu uusia toimijoita (esimerkiksi kuntia) mukaan kesken hankekauden. Kiinnostuneet toimijat ovat myös olleet suoraan yhteydessä hank- keisiin, mikä heijastelee laajemminkin kysyntää osallisuutta lisäävälle toiminnalle kulttuuripuolella. Projektipäälliköiden haastatteluiden perusteella hankkeiden yhteistyö kumppaneidensa kanssa on ollut melko sujuvaa. Monella hankkeella työ on ollut kuitenkin verkostomaista laajemman toimijaverkoston omine tyypillisine haasteineen. Näitä ovat esimerkiksi aika- taulujen yhteensovittaminen, yhteydenpito, oikeiden tahojen löytäminen ja eri toimijoi- den ja päätöksentekijöiden sitoutuminen ja sitouttaminen. Yhteistyötä erilaisten toimijoi- den kanssa on ollut osassa hankkeita melko paljon, mikä on ollut osin haasteellista suh- teessa hankkeissa käytettävissä oleviin resursseihin esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa hankkeen työntekijä on tehnyt työtä vain osa-aikaisesti. Yleiseen toiminnan koordinoimiseen kuluva aika on yllättänyt joissain hankkeissa, ja esi- merkiksi kuntayhteistyön tai so-te-palvelujen kanssa tehtävän yhteistyön käynnistymisen ja oikeiden yhteyshenkilöiden löytämisen hitaus ovat jossain määrin aiheuttaneet viivytyk- siä hankkeiden toteutuksessa. Kunnissa tai kuntayhtymissä samat toiminnot saattavat olla järjestettynä eri tavoin, mikä on tuonut lisähaastetta hankkeissa, joissa on paljon kunta- kumppaneita. Haasteita aiheuttivat joissain tapauksissa myös kuntien pitkät välimatkat sekä etäyhteyksien erilaiset hyödyntämismahdollisuudet eri kohderyhmien osalta. Pää- sääntöisesti kunnat ovat kuitenkin olleet motivoituneita kehittämään uudenlaisia yhteis- työmalleja ja hanketyöhön on suhtauduttu positiivisesti. Haastatteluissa yhteistyö OKM:n kanssa on koettu hyvin toimivaksi hakuvaiheesta rap