Lukiodiplomiselvitys 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:34 Marko Borodavkin Reima Härkönen Kaisa Tikka Lukiodiplomiselvitys 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki 2021 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:34 Opetus- ja kulttuuriministeriö © 2021 tekijät ja Opetus- ja kulttuuriministeriö ISBN PDF: 978-952-263-852-6 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 Kuvailulehti Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö 12.1.2021 Tekijät Marko Borodavkin, Reima Härkönen ja Kaisa Tikka Julkaisun nimi Lukiodiplomiselvitys 2020 Julkaisusarjan nimi ja numero Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:34 Diaarinumero OKM/64/040/2020 Teema Koulutus ISBN PDF 978-952-263-852-6 ISSN PDF 1799-0351 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-852-6 Sivumäärä 84 Kieli suomi Asiasanat lukio, lukiokoulutus, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, opetussuunnitelmat, taitoaineet, taideaineet, ylioppilastutkinto Tiivistelmä Tämä julkaisu sisältää selvityksen lukiodiplomien nykytilasta sekä arviot ja johtopäätökset niiden kehittämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön selvitystehtävän toimeksiannon (OKM/64/040/2019) mukaisesti. Selvitystyö pohjautuu toimeksiannon lisäksi nykyisen lukiolain säätämisen yhteydessä eduskunnan sivistysvaliokunnan antamaan mietintöön (SIVM 2/2018 vp), jonka mukaan eduskunta edellyttää, että maan hallitus ryhtyy selvittämään lukiodiplomijärjestelmän muuttamista kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi. Selvityksessä on tuotu esille lukiodiplomeiden nykytila sekä koulutuksen järjestäjien, lukioiden rehtoreiden, tärkeimpien lukiokoulutuksen sidosryhmien ja korkeakoulujen esille tuomia näkökulmia lukiodiplomijärjestelmään. Selvityksessä annetaan lukuisia suosituksia mm. siitä, että lukion opetussuunnitelman perusteet -asiakirjassa määriteltyjen taito- ja taideaineiden lukiodiplomit tulevat lukiokoulutuksen järjestäjiä velvoittaviksi. Näitä oppiaineita ovat kuvataide, liikunta ja musiikki. Lisäksi esitetään, että opiskelija voi sisällyttää lukiodiplominäytön osana ylioppilastutkintoonsa ja siten korvata yhden yo-kokeen. Selvityksen johtopäätökset pyrkivät edistämään taito- ja taideaineille ominaisia tiedon tuottamisen tapoja uudistuneessa lukiokoulutuksessa yhdenvertaisina nykyisin ylioppilastutkintoon sisältyvien oppiaineiden tiedon tuottamisen kanssa. Kustantaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisun jakaja/ myynti Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-852-6 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi Presentationsblad Utgivare Undervisnings- och kulturministeriet 12.1.2021 Författare Marko Borodavkin, Reima Härkönen och Kaisa Tikka Publikationens titel Utredning om gymnasiediplom 2020 Publikationsseriens namn och nummer Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2020:34 Diarienummer OKM/64/040/2020 Tema Utbildning ISBN PDF 978-952-263-852-6 ISSN PDF 1799-0351 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-852-6 Sidantal 84 Språk finska Nyckelord studentexamen, gymnasium, gymnasieutbildning, Utbildningsstyrelsen, undervisnings- och kulturministeriet, läroplaner, färdighetsämnen, konstämnen Referat Den här publikationen innehåller, i enlighet med uppdraget från undervisnings- och kulturministeriet att utreda saken (OKM/64/040/2019), en utredning av hurdan gymnasiediplomens situation är just nu samt uppskattningar och slutsatser om hur systemet med gymnasiediplom bör utvecklas. Utöver uppdraget att göra en utredning grundar sig arbetet med utredningen på ett betänkande från riksdagens kulturutskott (KuUB 2/2018 rd) i samband med stiftandet av den gällande gymnasielagen. I betänkandet förutsätter riksdagen att regeringen börjar utreda möjligheten att göra systemet med gymnasiediplom förpliktigande för alla utbildningsanordnare. I utredningen beskrivs hurdan gymnasiediplomens situation är just nu samt olika ställningstaganden gällande systemet med gymnasiediplom från utbildningsanordnare, gymnasierektorer, de viktigaste intressentgrupperna inom gymnasieutbildning och landets högskolor. I utredningen ges många rekommendationer, bland annat om att gymnasiediplomen i de färdighets- och konstämnen som nämns i föreskriften Grunderna för gymnasiets läroplan ska bli förpliktigande för anordnare av gymnasieutbildning. Dessa ämnen är bland annat bildkonst, gymnastik och musik. Dessutom föreslås det att studerande ska kunna inkludera gymnasiediplomet i sin studentexamen och på så sätt ersätta ett studentprov. Syftet med utredningens slutsatser är att främja sätt att producera kunskap som är kännetecknande för färdighets- och konstämnen som likvärdiga sätten att producera kunskap i de ämnen som ingår i den nuvarande gymnasieutbildningen. Förläggare Undervisnings- och kulturministeriet Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-852-6 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi Description sheet Published by Ministry of Education and Culture 12 January 2021 Authors Marko Borodavkin, Reima Härkönen and Kaisa Tikka Title of publication Report on general upper secondary school diplomas 2020 Series and publication number Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2020:34 Register number OKM/64/040/2020 Subject Education ISBN PDF 978-952-263-852-6 ISSN (PD F) 1799-0351 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-852-6 Pages 84 Language Finnish Keywords matriculation examination, general upper secondary school, general upper secondary education, National Agency for Education, Ministry of Education and Culture, curricula, art and physical education Abstract This publication includes a report on existing general upper secondary school diplomas as well as assessments and conclusions for how to further develop them as outlined in the mandate for the report commissioned by the Ministry of Education and Culture (Ministry of Education and Culture document no. 64/040/2019). In addition to the mandate, the report is also based on a committee report by the Parliament’s Education and Culture Committee (document no. SIVM 2/2018 vp), which states that Parliament requires that the Government of Finland undertake to examine an amendment to the general upper secondary education system for diplomas so that it becomes obligatory for all education providers. The report sheds light on the current situation related to general upper secondary school diplomas as well as the views on the system of general upper secondary school diplomas of education providers, general upper secondary school principals, key stakeholders in general upper secondary education and the country’s higher education institutions. The report presents a number of recommendations, such as that the general upper secondary school diplomas for art and physical education specified in the core curriculum for general upper secondary education become binding for providers of general upper secondary education. These subjects include visual arts, physical education and music. It is also proposed that students be permitted to incorporate a demonstration included in the general upper secondary school diploma as part of their matriculation examination and thus replace one test in the matriculation examination. The conclusions in the report aim to promote ways in which knowledge that is characteristic in art and physical education is produced in the new general upper secondary education system on an equal basis with how knowledge is produced in the subjects currently included in the matriculation examination. Publisher Ministry of Education and Culture, Finland Distributed by/ publication sales Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-852-6 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi Sisältö Esipuhe ..................................................................................................................................................................................... 9 1 Lukiodiplomien historia ja nykytila ....................................................................................................... 12 2 Lukiodiplomit osana nykyistä lukiokoulutusta  .......................................................................... 17 3 Lukiodiplomien saavutettavuus ja yhdenvertaisuus .............................................................. 25 4 Lukiodiplomien arvioinnin nykytila ja kehittäminen ............................................................ 31 5 Lukiodiplomien tuominen osaksi yo-tutkintoa -kysymykset ......................................... 38 6 Hyödynnettävyys korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa .................................................... 43 7 Lukiodiplomien kehittämiskohteet ........................................................................................................ 51 8 Selvitysryhmän johtopäätökset ja suositukset ........................................................................... 58 9 Lainsäädäntö-, opetussuunnitelma- yms. muutostarpeet ................................................ 60 10 Muutosten kustannusvaikutukset ja niiden kohdentuminen ........................................ 61 Liitteet ..................................................................................................................................................................................... 63 Liite 1. Asettamispäätös............................................................................................................................................................ 63 Liite 2. Rehtorikysely.................................................................................................................................................................... 66 Liite 3. Koulutuksen järjestäjä -kysely......................................................................................................................... 73 Liite 4. Korkeakoulukysely...................................................................................................................................................... 79 Liite 5. Sidosryhmäkysely........................................................................................................................................................ 81 9 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 E S I P U H E Tämä julkaisu sisältää selvityksen lukiodiplomien nykytilasta sekä arviot niiden kehittämi- seksi opetus- ja kulttuuriministeriön selvitystehtävän toimeksiannon (OKM/64/040/2019) mukaisesti. Selvitystyömme lähtökohdat ovat lukiolain uudistamisprosessissa. Elokuun alussa 2019 voimaan tulleen lukiolain (714/2018) 11.2 §:n mukaan lukiokoulutuksen oppimäärä voi sisältää myös eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavia erityistä osaamista ja har- rastuneisuutta osoittavan näytön sisältäviä opintokokonaisuuksia (lukiodiplomi). Lukiolain valmistelussa lukiodiplomiasia nousi esille Eduskunnan sivistysvaliokunnan mie- tinnössä (SIVM 2/2018 vp). Mietintö annettiin eduskunnan vastauksena hallituksen esityk- seen uudeksi lukiolaiksi (HE 41/2018 vp.) Sivistysvaliokunta piti mietinnössään hyvänä, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa myös aineissa, jotka eivät sisälly ylioppilaskirjoituksiin. Valiokunta totesi, että lukiodiplomi on lukion päättötodistuksen liite, ja diplomin suorittamisen ohjeet, arviointi- kriteerit ja todistuksen sisällön antaa Opetushallitus. Näin varmistetaan valtakunnallisesti yhdenvertaiset käytännöt. Lukiodiplomien antaminen säilyy edelleen lakiehdotuksen mu- kaan vapaaehtoisena. Sivistysvaliokunta kehotti opetus- ja kulttuuriministeriötä selvittä- mään lukiodiplomien muuttamisen kaikkia koulutuksenjärjestäjiä velvoittavaksi. Tarkka sanamuoto kuului seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy selvittämään lukiodiplomijärjestelmän muuttamista kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi ja sen perusteella ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntötoimiin.” Sivistysvaliokunta katsoi lisäksi, että taito- ja taideaineille ominaiset tiedon tuottamisen tavat tulee nähdä uudistuneessa lukiokoulutuksessa yhdenvertaisina nykyisin ylioppilas- tutkintoon sisältyvien oppiaineiden tiedon tuottamisen kanssa. Valiokunnan mukaan on tärkeää, että jokaisella lukion opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomi riippu- matta siitä, missä lukiossa hän opiskelee. 10 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Opetus- ja kulttuuriministeriö kutsui meidät allekirjoittaneet selvityshenkilöiksi 19.12.2019 (OKM/64/040/2019). Tehtävämme oli selvittää seuraavat lukiodiplomeihin liittyvät asiako- konaisuudet; • miten lukiodiplomit tulisi järjestää osana lukiokoulutusta siten, että kaikilla opiskelijoilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet niiden suorittamiseen? • millaisia lukiodiplomien tulisi olla, jotta ne palvelisivat parhaiten opiskelijan osaamisen syventämistä ja olisivat hyödynnettävissä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa? • nykytilan kuvaus: mm. perustiedot nykytilasta (montako opiskelijaa osallistuu, missä oppiaineissa ja montako koulutuksen järjestäjää tarjoaa lukiodiplomeja ja missä oppiaineissa?) • miten diplomeita voitaisiin hyödyntää nykyistä useammissa oppiaineissa ja kansainvälisissä tiedekilpailuissa? • yhteistyön, etä- ja virtuaaliopetuksen mahdollisuudet diplomien järjestämisessä? • miten diplomien arviointi tulisi järjestää valtakunnallisesti yhteismitallisen opiskelija-arvioinnin ja opiskelijan yhdenvertaisen aseman toteutumiseksi? • korkeakoulujen arviot siitä, miten ne aikoisivat hyödyntää lukiodiplomeita opiskelijavalinnassa? • mitä lainsäädännöllisiä ja opetussuunnitelmallisia muutostarpeita uudistukset edellyttävät? • muutosten kustannusvaikutukset ja niiden kohdentuminen? • millaisia mahdollisuuksia olisi kehittää diplomeita ja niiden arviointia osaksi ylioppilastutkintoa? Selvityshenkilöt velvoitettiin selvitystyötä tehdessään kuulemaan sidosryhmiä, joista ope- tus- ja kulttuuriministeriön asettamispäätöksessä mainittiin Opetushallitus, Ylioppilastut- kintolautakunta ja korkeakoulut. Selvitystyömme käynnistyi tammikuussa 2020 aloitusko- kouksella opetus- ja kulttuuriministeriössä. Selvitysryhmä toteutti kyselyn lukioiden rehtoreille (liite 1) ja lukiokoulutuksen järjestäjille (liite 2), 23.4.–8.5.2020. Kyselyaikaa jatkettiin vielä ajalle 13.5.–24.5.2020. Kysely sidosryh- mille toteutettiin 17.05.–19.06.2020 (liite 3). Suomessa toimivista lukioista kyselyyn vastasi 132 ja lukiokoulutuksen järjestäjistä 91. Sidosryhmäkyselyyn vastasivat Opetushallituksen edustajat, Kuntaliitto, Ylioppilastutkintolautakunta, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Suomen Lukiolaisten Liitto eli kaikki, joille kysely lähetettiin. 11 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 Tilastokeskuksen ylläpitämän Suomen virallisen tilaston mukaan oppilaitostyypin 15 (oppilaitoksessa toimii vain lukio) mukaisia lukioita oli vuonna 2019 yhteensä 335. Lisäksi oppilaitostyypin 19 mukaisia perus- ja lukioasteen kouluja oli 42. Lisäksi muutamalla kan- sanopistolla on lukiokoulutuksen järjestämislupa sekä seitsemällä yliopistolla harjoittelu- kouluja (lukioaste) yhteensä kahdeksan. Tämän lisäksi Suomessa on kaksi valtionkoulua, Helsingin Suomalais-venäläinen koulu sekä Helsingin Ranskalais-suomalainen koulu sekä oman lainsäädännön omaava Helsingin eurooppalainen koulu. Selvityksemme pohjautuu kuitenkin oppilaitostyyppien 15 ja 19 mukaisiin lukioihin ja niiden yhteismäärähän on 377. Lukiokoulutuksen järjestäjiä vuonna 2020 oli Opetushallituksen rahoitusraporttien mu- kaan 259. Kyselyjen vastausprosentit olivat lukioiden osalta 35,0 % ja koulutuksen järjestäjien 35,1 %. Sidosryhmäkyselyyn vastasivat kaikki kyselyn saaneet. Kyselyn jatkoajoista huolimatta vastausprosentit jäivät alhaisiksi. Koronavirustilanteesta johtuen lukioiden ja koulutuksen järjestäjien tilanne keväällä 2020 oli poikkeuksellinen ja erittäin kiireinen. Lisäksi lukioille lähetetyt ryhmäpostit menevät joidenkin koulutuksen järjestäjien osalta roskaposteihin. Nämä seikat selittävät alhaisia vastausprosentteja. Kysely korkeakouluille lukiodiplomien kehittämisestä toteutettiin 28.5–19.6.2020 välisenä aikana. Korkeakouluille toteutettiin kysely lukiodiplomeista, jolla kartoitettiin korkeakoulu- jen arvioita nykytilasta ja lukiodiplomien hyödyntämisestä opiskelijavalinnoissa. Vastauk- sia saatiin yhteensä 13 eri korkeakoulusta. Kyselyn vastausprosentti oli 37 %. Kyselyyn vas- tasi neljä (4) yliopistoa ja yhdeksän (9) ammattikorkeakoulua. Selvityksessämme tarvitsimme myös ylioppilastutkintonsa suorittaneiden ylioppilaiden määrää. Otimme tarkasteluajanjaksoksi vuoden 2019. Silloin yo-tutkintonsa sai valmiiksi 29 078 ylioppilasta ylioppilastutkintolautakunnan tietopalvelun mukaan. [https://www.yli- oppilastutkinto.fi/ext/stat/FS2020A2011T4020.pdf ] Sidosryhmäkysely lähetettiin Kuntaliitolle, Opetushallitukselle, Ylioppilastutkintolautakun- nalle, Opetusalan Ammattijärjestölle (OAJ) sekä Suomen Lukiolaisten Liitolle. Kaikki sidos- ryhmät vastasivat kyselyyn. Kyselyjen ja tekemiemme johtopäätösten seurauksena tulemme esittämään suosituksia lu- kiodiplomien kehittämiseen liittyen. Tukeudumme tässä valtiontalouden kehysajatteluun, emme siis esitä talousvaikutteisten muutosten aloittamista nykyisen hallituskauden aikana 2019–2023. https://www.ylioppilastutkinto.fi/ext/stat/FS2020A2011T4020.pdf https://www.ylioppilastutkinto.fi/ext/stat/FS2020A2011T4020.pdf 12 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 1 Lukiodiplomien historia ja nykytila Lukiodiplomien perustamiseen liittynyt kehittämistyö aloitettiin vuonna 1992 opetusmi- nisteriön asettaman ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmän työn muodossa. Kehittämistyöryhmä esitti mietinnössään (Komiteamietintö 1993:35) osaamisen arvioin- nin kehittämistä niin, että opiskelija saa opintojensa päättyessä yhtenäisen asiakirjakoko- naisuuden, joka kuvaa luotettavasti ja monipuolisesti hänen yleissivistyksensä suuntautu- mista ja tasoa sekä harrastuneisuutta ja erikoistumista ilmentäviä valmiuksia. Ehdotettuun asiakirjakokonaisuuteen kuuluivat lukion päättötodistus, ylioppilastutkintotodistus sekä päättötodistusta täydentävät opiskelijan erityiset näytöt. Näin opiskelijan osaaminen voi välittyä monipuolisesti hänen hakeutuessaan jatko-opintoihin ja työelämään. Työryhmä totesi taito- ja taideaineiden arvioinnista muun muassa, että näissä aineissa suoritusten ar- viointi on yleensä tarkoituksenmukaista hajauttaa pitkähkölle aikavälille lukio-opintoja. 1990-luvulla lukion tuntijakoon sisällytetty valinnaisuus, luokaton toimintamuoto ja yliop- pilastutkinnon uudistaminen loivat tarvetta aiempaa monipuolisemman osaamisen osoit- tamiseen lukiokoulutuksessa. Opetushallitus käynnisti vuonna 1995 ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmän työn poh- jalta lukion pakollisia kursseja laajemman taito- ja taideaineiden arvioinnin kehittämisen. Opetushallitus toteutti lukiodiplomin kehittämistyön yhteistyössä korkeakoulujen, lukioi- den ja muiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa. (OPH Raportit ja selvitykset 2011:30 s. 7–8.) Opetusministeriö asetti vuonna 1998 lukiodiplomityöryhmän arvioimaan kehittämistyössä siihen mennessä saavutetut tulokset. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus lukiodiplo- min yleistettävyydestä huomioon ottaen lukioiden ja opiskelijoiden osallistumismahdolli- suudet, lukion päättöarviointi ja lukiodiplomin käyttömahdollisuus opiskelijavalinnoissa. Työryhmä ehdotti, että kaikilla lukioilla olisi mahdollisuus järjestää taito- ja taideaineiden suorittaminen lukuvuoden 1999–2000 alusta alkaen. Opetushallitus vahvistaisi suorittami- sen ehdot ja arviointikriteerit valtakunnallisesti, mutta lukiodiplomisuoritukset arvioitaisiin 13 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 paikallisesti. Lukiodiplomit tulisi myös ottaa mahdollisimman laajasti huomioon opiskelija- valinnoissa. (OPH Raportit ja selvitykset 2011:30 s. 8.) Lukuvuoden 1999–2000 alusta opiskelijoiden hyödynnettävissä olivatkin jo kotitalouden, kuvataiteen, käsityön, liikunnan, musiikin ja teatterin (alun perin teatteri ja draama) lukio- diplomit. Näiden rinnalle tuli lukuvuoden 2001–2002 alusta tanssin lukiodiplomi. Median lukiodiplomi otettiin mukaan lukuvuoden 2004–2005 alusta. Nämä lukiodiplomit ovat suoritettavissa edelleen. (OPH Raportit ja selvitykset 2010:30 s. 8–9.) Tämän jälkeenkin Opetushallitus on jatkanut lukiodiplomin kehittämistä kokonaisuutena ja lukiodiplomikohtaisten uudistuksien avulla. Pitkällä aikavälillä pyrkimyksenä on ollut luoda edellytyksiä lukiodiplomisuoritusten nykyistä laajempaan hyödyntämiseen yliopis- tojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. (OPH verkkosivut: [https://www. oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukiodiplomien-historia].) Opetushallitus on kehittänyt lukiodiplomit siis ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmän ja lukiodiplomityöryhmän työn pohjalta, jotta lukion opiskelija saisi mahdollisuuden antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Lukio- diplomit täydentävät muiden lukio-opintoihin liittyvien erillisten näyttöjen tavoin lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Lukiodiplomit on rajattu kehittämistyön lähtökohtien mukaisesti oppiaineisiin, joissa ei ole mahdollisuutta osoittaa osaamista ylioppilastutkinnon kokeen muodossa. Lukiolaki (629/1998) ei säädellyt lainkaan lukiodiplomien suorittamista. Säätely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen (942/2014) 8.3 § mukaisesti, ”Soveltaviin kursseihin voivat kuu- lua eri aineissa ja aineryhmissä suoritettavat lukiodiplomit, joihin Opetushallitus laatii val- takunnalliset opetussuunnitelman perusteet.” Tämän säännöksen mukaan lukiokoulutusta annetaan 31.7.2021 saakka ja senkin jälkeen ns. vanhojen opiskelijoiden kohdalla siirtymä- säännöksen mukaisesti. Lukiodiplomit sisältyvät lukion opetussuunnitelman perusteisiin valtakunnallisina sovelta- vina kursseina, joiden mukaan lukiodiplomikurssit kuvataan lukion opetussuunnitelmassa 2015 (OPH Määräykset ja ohjeet 2015:48, s. 222–224). Lukion aikana hankittu erityisosaa- minen osoitetaan ja kootaan lopulliseksi lukiodiplomisuoritukseksi lukiodiplomikurssin aikana. Opetushallitus antaa verkkosivuillaan [https://www.oph.fi/fi/lukiodiplomit] lukio- diplomeihin myös valtakunnalliset suorittamisen ohjeet, ehdot ja arviointikriteerit sekä todistuksen sisällön. https://www.oph.fi/fi/lukiodiplomit 14 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Lukiodiplomien järjestäminen on lukiolle vapaaehtoista, samoin niiden suorittaminen on opiskelijoille vapaaehtoista. Mikäli lukio järjestää mahdollisuuden suorittaa lukiodiplo- meita, asiasta määrätään lukion opetussuunnitelmassa. Lukioilla on ollut vuodesta 2015 mahdollisuus raportoida lukiodiplomisuoritukset luku- vuosittaisesti Suullisen kielitaidon arvioinnin koepankki- ja lukiodiplomipalvelussa. Ra- portointityökalulla kerätään valtakunnallista seurantatietoa ja palautetta lukiodiplomien suorittamisesta. Opetushallitus kokosi tätä selvitystä varten lukiodiplomisuoritusten raportointipalvelusta lukuvuosina 2015–2016, 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 suoritetut lukiodiplomit. Niiden kappalemäärät käyvät ilmi kuvasta 1. 33 2 647 44 1 413 162953 206 635 Kotitalous Kuvataide Käsityö Liikunta Media Musiikki Tanssi Teatteri Suoritetut lukiodiplomit lv. 2015–2019 Kuva 1.  Opetusneuvos Mikko Hartikaisen kokoama yhteenveto suoritetuista lukiodiplomeista lukuvuosien 2015–2016, 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 aikana. OPH 2020. Opetushallitus on antanut 2.5.2017 toistaiseksi voimassa olevat lukiodiplomien ohjeet niille opiskelijoille, joiden lukio-opinnot järjestetään 1.8.2016 alkaen käyttöön otetun ope- tussuunnitelman mukaan. Vuonna 2016 annetut lukiodiplomien ohjeet ovat toistaiseksi voimassa niille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet lukio-opintonsa ennen 1.8.2016. Ainekohtaiset suoritusohjeet ja tehtävät löytyvät opetushallituksen verkkosivuilta: [https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukiodiplomien-suorittaminen] https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukiodiplomien-suorittaminen 15 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 Lukiota säätelevä lainsäädäntö uudistettiin siten, että 1.8.2019 voimaan tuli uusi lukiolaki (714/2018). Lukiolain 11.2 § mukaan lukiokoulutuksen oppimäärä voi sisältää myös eri op- piaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavia erityistä osaamista ja harrastuneisuutta osoit- tavan näytön sisältäviä opintokokonaisuuksia (lukiodiplomi). Lisäksi lukioasetus (810/2018) 11.3 § säätelee lukiodiplomien laajuudeksi kaksi opintopistettä. Lukiodiplomien normatii- vinen asema on siis kohentunut uuden lukiolainsäädännön säätämisen myötä. Lukion opetussuunnitelmaa ollaan päivittämässä siten, että uuden opetussuunnitelman mukainen opetus aloitetaan 1.8.2021. Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee lukiolain 12 §:n mukaisesti laatia ja hyväksyä lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaan laa- dittu opetussuunnitelma. Perusteiden mukaisesti lukiodiplomit kuuluvat paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltäviin opintojaksoihin. Lukiodiplomien tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa erityistä osaamistaan ja harrastuneisuuttaan pitkäkes- toisen näytön avulla. Lukiodiplomi kuvaa monipuolisesti opiskelijan tavoitteellista työs- kentelyä, kehittyneitä taitoja ja syvällistä osaamista. Opiskelija tutkii ja ilmaisee kulttuuri- sesti moninaista todellisuutta eri oppiaineille ominaisin keinoin. Lukiodiplomin suorittami- nen hyödyntää ja syventää lukio-opinnoissa kehittyvää laaja-alaista osaamista. Opiskelija ilmentää lukiodiplomillaan ajattelun, tuottamisen, tulkinnan ja arvottamisen taitojaan sekä omaehtoista harrastuneisuuttaan. Lukiodiplomi luo edellytyksiä oman ja toisten osal- lisuuden, toimijuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiselle lukioyhteisössä. Lukiodiplomit tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden arvioida lukio-opintojen aikana kart- tunutta osaamistaan ja vahvuuksiaan jatko-opintojen näkökulmasta. Lukiodiplomit täy- dentävät lukion päättötodistuksen ja yo-todistuksen osoittamaa osaamista. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 -asiakirjassa on määritelty kahdeksan lukio- diplomin tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetushallitus antaa erilliset ohjeet kunkin lukio- diplomin suorittamisesta. Lukiodiplomin opintojen laajuus on kaksi opintopistettä. (OPH Määräykset ja ohjeet 2019:2a, s. 356–359.) Lukiodiplomeja on koulutuksen järjestäjän päätöksellä mahdollista suorittaa lukiossa yhdessä tai useammassa oppiaineryhmässä tai oppiaineessa. Lukiodiplomi voi sisältyä oppiaineen oppimäärän valinnaisiin opintoihin paikallisessa opetussuunnitelmassa pää- tetyllä tavalla. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan koulutuksen järjestäjän tar- joamien lukiodiplomien osalta lukiodiplomien tehtävä, yleiset tavoitteet ja arviointi sekä tavoitteet ja keskeiset sisällöt lukiodiplomeittain. (OPH Määräykset ja ohjeet 2019:2a, s. 355–356.) 16 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Lukiodiplomin arviointi perustuu opiskelijan tai opiskelijoiden ryhmänä itsenäisesti to- teuttamaan lukioaikaisen erityisen osaamisen ja harrastuneisuuden näyttöön. Opiskelijan toteuttama lukiodiplomi arvioidaan kokonaisuutena. Lukiodiplomin arvioinnissa anne- taan palautetta lukiodiplomille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lukiodiplomin arviointi on monipuolista ja luotettavaa, ja se vastaa opiskelijan oppiaineryhmässä tai op- piaineessa osoittamaa osaamisen tasoa. Lukiodiplomin suorittamiseen sisältyy opiskelijan itsearviointia. (OPH Määräykset ja ohjeet 2019:2a, s. 355.) Lukiodiplomisuoritus arvioidaan numeroarvosanalla asteikolla 4–10. Suorituksen arvioi lukion opettaja ja hänen lisäkseen arviointiin osallistuu toinen arvioija, jonka tulee olla kyseisen alan asiantuntija. Tällainen asiantuntija on pääsääntöisesti toisen oppilaitoksen opettaja. Lukion valtakunnallisena soveltavana kurssina suoritettava lukiodiplomi merkitään lu- kion käyttämään todistukseen lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti suori- tusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty). Lukiodiplomitodistuksen suoritetusta lukiodiplomista antaa lukio. Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite. Näin opiskelija voi saada todistuksen suoritetusta lukio- diplomista suoritettuaan lukion koko oppimäärän. Opetushallitus on tuottanut lukioille lukiodiplomeissa käytettävän yhtenäisen todistuslomakkeen. (OPH verkkosivut: [https:// www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukiodiplomien-suorittaminen].) https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukiodiplomien-suorittaminen https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukiodiplomien-suorittaminen 17 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 2 Lukiodiplomit osana nykyistä lukiokoulutusta  Selvitimme tehtävänantomme mukaisesti lukiodiplomien nykytilan. Sisällytimme tähän liittyviä kysymyksenasetteluja niin lukioiden rehtoreille kuin lukiokoulutuksen järjestäjille suunnattuihin kyselyihin. Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden vastausten perusteella näyttää siltä, että kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomien suorittamiseen on hyvät mahdollisuudet lukioissa. Muiden diplomien osalta suorittamismahdollisuudet ovat huomattavasti heikommat. 17,9 92,1 26,0 83,3 30,3 78,0 24,5 27,5 82,1 7,9 74,0 16,7 69,7 22,0 75,5 72,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kotitalous Kuvataide Käsityö Liikunta Media Musiikki Tanssi Teatteri Mitä lukiodiplomeja lukiossanne oli mahdollista suorittaa? (%) Kyllä Ei % Kuva 2.  Mitä lukiodiplomeja lukiossanne oli mahdollista suorittaa. Rehtorikysely 2020. 18 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Kyselyn perusteella lukiodiplomeita pystyi suorittamaan seuraavasti kyselyyn vastanneissa lukioissa; kotitalous 16, kuvataide 87, käsityö 18, liikunta 78, media 23, musiikki 73, tanssi 20 ja teatteri 20. Kyselyyn vastasi 132 lukiota. Kuvassa 2 lukiodiplomeiden suoritusmahdol- lisuudet on esitetty suhteellisina osuuksina. Lukuvuonna 2018–2019 kyselyyn vastanneiden lukioiden rehtoreiden vastausten perus- teella suoritettiin lukiodiplomeita 948 kappaletta. Opetushallituksen toimittaman Kos- ki-tietovarannon mukaan lukuvuonna 2018–2019 lukiodiplomeita oli suoritettu 1 592 kap- paletta. Tämä ero selittyy luonnollisesti kyselyymme osallistuneiden lukioiden alhaisella määrällä. Samalla se osoittaa sen, että kyselyymme vastasi sellaisia lukioita, joissa lukio- diplomeiden suorittaminen on yleisempää. Taulukosta 1 löytyy lukiodiplomeiden suorit- tamismäärät lukuvuonna 2018–2019. Taulukkoon on koottu sekä rehtorikyselyn 2020 että Koski-tietovarannon mukaiset lukiodiplomien suoritusmäärät. Lisäksi kuvassa 3 on esitetty graafisesti Koski-tietovarannon mukaiset suoritukset. Hyvin ymmärrettävää on, että diplomisuorituksia kertyy eniten niistä diplomeista, joita lu- kiot pystyvät tarjoamaan. Kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomien osuus kaikista diplomisuorituksista on rehtorikyselyssä peräti 88,4 %, Koski-tietovarannon mukaan se on 86,2 %. Taulukko 1.  Kuinka monta lukiodiplomia on suoritettu lv. 2018–2019. Rehtorikysely 2020 ja Opetushallituksen Koski-tietovarannosta tehty tietokanta-ajo 26.6.2020. OPH. Rehtorikysely 2020 Koski-tietovaranto 2018–2019   Kpl. ( %) Kpl. ( %) Kotitalous 4 0,4 9 0,6 Kuvataide 445 46,9 888 55,8 Käsityö 7 0,7 17 1,1 Liikunta 180 19,0 324 20,4 Media 5 0,5 55 3,5 Musiikki 185 19,5 175 11,0 Tanssi 18 1,9 17 1,1 Teatteri 104 11,0 107 6,7 Yht. 948 100,0 1592 100,0 19 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 0,6 % 55,8 % 1,1 % 20,4 %3,5 % 11 % 1,1 % 6,7 % Kotitalous Kuvataide Käsityö Liikunta Media Musiikki Tanssi Tatteri Suoritetut lukiodiplomit Koski-tietovarannon mukaan lv. 2018–2019 (%) Kuva 3.  Suoritetut lukiodiplomit lv. 2018–2019. Opetushallituksen Koski-tietovarannosta tehty tietokanta-ajo 26.6.2020. OPH. Lukiodiplomien suoritusmahdollisuuksien ja suoritettujen lukiodiplomien lukumäärien perusteella näyttää vahvasti siltä, että Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksesta (810/2018) sekä lukion opetussuunnitelman perusteet (OPH Määräykset ja ohjeet 2019:2a) -asiakirjassa määritellyissä taito- ja taideaineissa lukiodiplomit ovat nykyisellään suhteelli- sen vahva osa lukion opetustarjontaa. Näitä oppiaineita ovat kuvataide, liikunta ja mu- siikki. Muiden lukiodiplomeiden asema on huomattavasti heikompi. Edellä esitetyn perusteella lukiodiplomien järjestämisen velvoittavuutta tulisi aluksi arvi- oida näiden kolmen oppiaineen osalta. Tämä edellyttäisi muutoksia lukiolain (710/2018) 11.2 §:ään. Tehtävänantonamme oli tarkastella millaisia mahdollisuuksia olisi kehittää diplomeita ja niiden arviointia osaksi ylioppilastutkintoa. Taustatiedoksi tähän selvitimme lukiodiplo- meista annettujen arvosanojen jakautumista. Seuraava taulukko on tehty rehtorikyselystä saatujen vastauksien pohjalta. 20 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Taulukossa 2 on esitetty rehtorikyselyn tulokset lukiodiplomien arvosanojen jakautumi- sesta lukuvuonna 2018–2019. Arvosanataulukossa on epätarkkuuksia diplomien välillä. Joidenkin lukioiden diplomisuoritusten arvosanat on ilmeisesti kirjattu väärän diplomin kohtaan. Kokonaismäärässä on kuitenkin vain yhden diplomin ero suhteessa suoritettuihin lukiodiplomimääriin eli arvosanojen kokonaisjakauma on hyvin paikkaansa pitävä. Taulukko 2.  Suoritettujen lukiodiplomien arvosanajakauma. Rehtorikysely 2020.   10 9 8 7 6 5 4 Yht. Kotitalous 2 1 1 0 0 0 0 4 Kuvataide 139 173 124 32 13 5 0 486 Käsityö 4 4 3 0 1 0 0 12 Liikunta 31 97 33 4 0 0 0 165 Media 1 2 2 0 0 0 1 6 Musiikki 81 81 32 3 1 0 0 198 Tanssi 4 7 3 0 0 0 0 14 Teatteri 10 18 21 14 0 0 1 64 Yht. 272 383 219 53 15 5 2 949 ( %) 28,7 40,4 23,1 5,6 1,6 0,5 0,2 100,0 5,9 14,2 20,3 25,3 21,1 9,7 4 28,7 40,4 23,1 5,6 1,5 0,5 0,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 L (10) E (9) M (8) C (7) B (6) A (5) i (4) Yo-koe Lukiodplomi Arvosanajakauma yo-kokeet (kevät 2020) ja lukiodplomit (lv. 2018–2019) (kpl.) Kuva 4.  Lukiodiplomien ja kevään 2020 yo-kokeiden arvosanajakaumat. Rehtorikysely 2020. Lukiodiplomien arvosanajakaumassa on merkittävä ero yo-kokeiden arvosanajakaumaan, kuten kuvasta 4 käy ilmi. 21 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 Mikäli lukiodiplomien asemaa lukiokoulutuksessa vahvistettaisiin esim. sisällyttämällä ne osaksi ylioppilastutkintoa, joudutaan arvosanojen määräytymisen perusteita pohtimaan tarkoin. Arvosanajakaumaa pohdittaessa on huomioitava, että lukiodiplomia suorittaa vain motivoitunut ja osaava joukko opiskelijoita. Diplomin aineisto on saatettu koota pitkällä aikavälillä. Mikäli arviointia halutaan yhdenmukaistaa, on tarpeen kirjoittaa paremmin auki arvosanakriteerit ja myös kouluttaa opettajia yhteismitalliseen arviointiin. Halusimme myös selvittää lukiodiplomien järjestämisestä aiheutuvat kustannukset lukio- tasolla. Kustannuksia syntyy sekä lukiodiplomikurssien järjestämisestä että diplomien ul- kopuolisesta arvioinnista. On huomioitava, että opetushallituksen diplomisuoritusohjeet edellyttävät tietyn määrän ns. pohjakursseja. Pohjakurssien järjestämisen suhteen lukiot ovat opiskelijamääristä johtuen eri arvoisessa asemassa. Suuressa lukiossa riittää opiskeli- joita lukiodiplomeihin vaadittaviin pohjakursseihin, kun taas pienen opiskelijamäärän lukio joutuisi perustamaan vaadittavat lukiodiplomin pohjakurssit vähäiselle opiskelijamäärälle. Tällöin opiskelijakohtainen pohjakurssin hinta kohoaa suuremmaksi. Lukioiden järjestämien lukiodiplomikurssien määrä vaihtelee suuresti rehtoreiden vastaus- ten perusteella. Lukiodiplomikurssi on kurssi, jonka avulla ohjeistetaan ja ohjataan opiske- lijaa lukiodiplomin tekemiseen. Kurssien sisällöt vaihtelevat diplomeittain. Kuva 5 kertoo lukiodiplomikurssien määrän lukiokohtaisesti eli sen, kuinka monta erillistä lukiodiplomi- kurssia lukiossa järjestettiin. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 10+ 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lukioiden järjestämien lukiodiplomikurssien määrä (kpl) 2 2 0 0 2 2 7 18 18 40 41 Kuva 5.  Kuinka monta lukiodiplomikurssia lukiossanne järjestettiin lv. 2018–2019. Rehtorikysely 2020. 22 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Kyselyyn osallistuneiden rehtoreiden vastauksista selviää, että lukiodiplomikursseja järjes- tetään hyvin erilaisin tavoin, yleisimmät tavat oli järjestää kurssi omassa lukiossa omana toimintana (36,4 %) tai opiskelijan itsenäisenä suorituksena (28,4 %). Taulukko 3.  Järjestettiinkö lukiodiplomikurssi ... Rehtorikysely 2020.   Kpl. % erillinen lukiodiplomikurssi omassa lukiossa 59 36,4 oman lukion muun kurssin yhteydessä 14 8,6 oman lukion muun kurssin yhteydessä ja itsenäisesti 28 17,3 Itsenäisesti 46 28,4 yhteistyössä toisen lukion kanssa 5 3,1 toisen lukion järjestämänä 1 0,6 yhteistyössä muun oppilaitoksen kuin lukion kanssa 3 1,9 muulla tavoin 6 3,7 yht. 162 100,0 Lukiokoulutuksen järjestäjiltä pyydettiin arviota toteutuneiden lukiodiplomikurssien kus- tannuksista. Tämä käy ilmi taulukosta 4. Taulukosta selviää, että koulutuksen järjestäjien näkemys kustannuksista vastaa hyvin pitkälti lukioiden rehtoreiden vastaavaa. Taulukko 4.  Arvioikaa lukiodiplomeista koituneet kustannukset lv. 2018–2019 aikana lukiokurssien / vuosiviikkotuntien tarkkuudella. Koulutuksen järjestäjien kysely 2020. Kpl. En osaa arvioida 6 Ei kustannuksia 7 1–2 vuosiviikkotuntia / lukiokurssia 44 3–4 vuosiviikkotuntia / lukiokurssia 15 5–6 vuosiviikkotuntia / lukiokurssia 8 7–8 vuosiviikkotuntia / lukiokurssia 0 9–10 vuosiviikkotuntia / lukiokurssia 5 11–12 vuosiviikkotuntia / lukiokurssia 1 13–14 vuosiviikkotuntia / lukiokurssia 1 15–16 vuosiviikkotuntia / lukiokurssia 0 17–18 vuosiviikkotuntia / lukiokurssia 0 19–20 vuosiviikkotuntia / lukiokurssia 1 20 vuosiviikkotuntia / lukiokurssia tai enemmän 1 Lukioiden rehtoreilta pyydettiin arviota siitä, kuinka paljon lukiodiplomien arviointiin käy- tettiin lukion resursseja. Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden vastaukset käyvät ilmi taulu- kosta 5. 23 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 Taulukko 5.  Kuinka paljon lukiodiplomien ulkopuoliseen arviointiin käytitte lukionne resursseja, tunneittain. Rehtorikysely 2020. h. 0 maksettua tuntia 31 1–10 maksettua tuntia 50 11–20 maksettua tuntia 15 21–30 maksettua tuntia 8 31–40 maksettua tuntia 4 41–50 maksettua tuntia 0 51–60 maksettua tuntia 2 61–70 maksettua tuntia 0 71–80 maksettua tuntia 1 81–90 maksettua tuntia 0 91–100 maksettua tuntia 1 Pyysimme myös rehtoreilta euromääräisiä arvioita siitä, kuinka paljon lukio käyttää lukio- diplomikursseihin liittyviin ohjaus- ja opetuskustannuksiin. Kyselyyn osallistuneiden rehto- reiden vastauksista käy ilmi, että korvauskäytänteet ovat erittäin kirjavia. Eniten yhteneväi- syyttä oli ulkopuolisen arvioinnin suhteen. Usein on päädytty tiettyyn määrään työtunteja diplomien arvioinnin suhteen, kahden työtunnin panos lukiodiplominäyttöä kohden on yleisin. Omien opiskelijoiden ohjaustyöhön liittyen käytänteet ovat myös hyvin kirjavia. Kyselyyn vastanneista rehtoreista 13 arvioi lukiodiplomeiden ohjaus- ja opetuskustannusten nouse- van yli 3 000 €:n omassa lukiossaan. Kaikki muut vastaajat arvioivat näiden kustannusten jäävän alle 3 000 €:n. Näiden tietojen valossa nykyisessä muodossaan lukiodiplomien järjestäminen on varsin kustannustehokasta toimintaa. Tiedoista selviää myös, että lukiot ovat hoitaneet käytän- nön järjestelyt hyvin kirjavasti. Huomionarvoista on se, että vain 36,4 % vastanneista lu- kioista vastasi järjestäneensä lukiodiplomin suorittamisen tueksi erillisen lukiokurssin. Koulutuksen järjestäjille suunnatun kyselyn perusteella kuvataiteen lukiodiplomien suo- rittamismahdollisuutta ei ollut 7,9 %:ssa lukioita. Tämä tarkoittaisi koko maan osalta 29 lukiota. Jos oletetaan, että niissä lukioissa ei ole toteutunut lainkaan oppiaineen kahta sy- ventävää kurssia eikä myöskään lukiodiplomikurssia, koulutuksen järjestäjä joutuu perus- tamaan kolme uutta kurssia yhtä ainetta kohden. Kuvataiteessa tämä tarkoittaisi 87 kurs- sia, liikunnassa 186 kurssia ja musiikissa 246 kurssia. Yhteensä siis 519 kurssia. Kysyimme Kuntaliiton kantaa keskimääräisen lukiokurssin hinnaksi (sis. lomarahan, työantajan ns. sivukulut ja lukiokertoimen). Vuonna 2020 se on 3 580 €. Rahallisesti tämä tarkoittaisi yh- teensä vähintään 1,86 M€:n lisäpanostusta lukiokoulutukseen. Samalla on muistettava, 24 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 että osalla lukiokoulutuksen järjestäjistä on useita lukioyksiköitä alaisuudessaan, ja kou- lutuksen järjestäjä voi tällöin keskittää ns. pohjakurssien järjestämisen kustannustehok- kaammin. Mikäli kolmen lukiodiplomin järjestäminen ulotetaan kaikkia koulutuksen järjestäjiä vel- voittavaksi, tästä aiheutuu kustannuksia, joita esitämme lisättäväksi lukiokoulutuksen kus- tannuspohjaan. Tämä tarkoittaisi 1 131 lukiokurssia eli kolme kurssia jokaisessa valtakunnan lukiossa (377). Kurssin hinnan ollessa 3 580 €, kustannusvaikutus tulisi olemaan 4,05 M€. Tätä kustannusta voidaan merkittävästi alentaa luomalla kansallinen rakenne etä- ja virtuaaliopetuksen va- raan pohjakurssien ja lukiodiplomikurssien osalta. Etä- ja virtuaaliopetuksen kustannukset syntyvät tarvittavista laitehankinnoista ja opetuksen järjestämisestä etä- tai virtuaaliope- tuksena. Näitä kursseja voisivat järjestää esimerkiksi erityislukiot, jolloin opetusta voisi seu- rata useamman lukion opiskelijat. Lukiodiplomijärjestelmän nykytilaan liittyvänä johtopäätöksenä selvitysryhmämme esit- tää, että järjestelmää tulee edelleen kehittää ja syventää, sekä se tulee liittää entistä vah- vemmaksi osaksi lukio-opetusta. Sopiva viranomainen tätä työtä johtamaan ja koordinoi- maan on Opetushallitus, jonka vastuulla lukiodiplomien kehittäminen on ollut koko niiden olemassaolon ajan. 25 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 3 Lukiodiplomien saavutettavuus ja yhdenvertaisuus Tehtävänantomme perustui Eduskunnan lausumaan siitä, että hallitus ryhtyy selvittämään lukiodiplomijärjestelmän muuttamista kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi. 63 29 8 0 10 20 30 40 50 60 70 Kyllä Ositain Ei Jokainen opiskelija on voinut halutessaan suorittaa haluamansa lukiodiplomin alaisuudessanne olevissa lukioissa (%) % Kuva 6.  Jokainen opiskelija on voinut halutessaan suorittaa haluamansa lukiodiplomin alaisuudessanne olevissa lukioissa. Kysely koulutuksen järjestäjille. Kuvasta 6 käy ilmi, että kyselyyn vastanneiden koulutuksen järjestäjien mukaan yli 60 % opiskelijoista on voinut suorittaa haluamansa lukiodiplomin. 26 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 21 ,1 % 78,9 % Mahdollisuus toteuttaa kaikki diplomit, jos niiden järjestäminen ulotettaisiin kaikille velvoittaviksi (%) Kyllä Ei Kuva 7.  Mikäli lukiodiplomien järjestäminen ulotettaisiin kaikille koulutuksen järjestäjille velvoittaviksi, pystyttekö toteuttamaan kaikkien nykyisten lukiodiplomien (kotitalous, kuvataide, käsityö, liikunta, media, musiikki, tanssi ja teatteri) järjestämisen nykyisillä ohjeistuksilla ja resursseilla? Kysely koulutuksen järjestäjille. 49 2 44 2 32 1 55 48 0 10 20 30 40 50 60 Kotitalous Kuvataide Käsityö Liikunta Media Musiikki Tanssi Teatteri Koulutuksen järjestäjä ei pysty järjestämään lukiodiplomeita (kpl.) Kuva 8.  Mitä lukiodiplomeita ette pysty järjestämään. Kysely koulutuksen järjestäjille 2020. 27 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 Kuvassa 7 käy ilmi, että vain 21,1 % kyselyyn vastanneista koulutuksen järjestäjistä pystyisi tarvittaessa toteuttamaan kaikki lukiodiplomit, jos niiden järjestäminen olisi veloittavaa. Tämä selittynee sillä, että kun koulutuksen järjestäjän alaisuudessa on useampia lukioita, voidaan eri lukiot velvoittaa järjestämään eri diplomit. Harvinaisempien lukiodiplomien (käsityö ja kotitalous) suorittaminen mahdollistuu, jos koulutuksen järjestäjän alaisuu- dessa on peruskoulu-lukio yhdistelmiä. Näin saadaan toteutettua kaikkien diplomien suo- ritusmahdollisuus. Kuvasta 8 huomataan, että vain hyvin harva lukio ei pystyisi järjestämään kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomeita. Tämän mukaan kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomit ovat hyvin järjestettävissä. Lukiodiplomien järjestäminen on huomattavan vaikeaa oppiaineissa, jotka eivät ole lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä. Näitä ovat kotitalous, käsityö, media, tanssi ja teatteri. Koulutuksen järjestäjille suunnatussa kyselyssä kysyttiin, mitä ongelmia lukiodiplomien järjestämiseen liittyy. Vastausten perusteella koulutuksen järjestäjät ilmoittivat ongelmia kotitalouden, käsityön, median, tanssin ja teatterin lukiodiplomien suorittamisen suhteen. Nämä lukiodiplomit liittyvät aineisiin, jotka eivät ole lukion oppiainetarjonnassa pakolli- sina. Vastaajien mielestä on hyvin ymmärrettävää, että niiden tarjoamiseen liittyy suuria vaikeuksia. Mikäli lukio toimii omassa rakennuksessaan eikä sen läheisessä yhteydessä toimi peruskoulua, ei lukiorakennuksissa ole kotitalouden eikä käsityön opetustiloja. Myös kotitalouden oppimäärän, lukiodiplomeja taustoittavien kurssien järjestäminen, on näin ollen erityisen vaikeaa. Lukiodiplomien taustakursseja voitaisiin vastaajien mielestä järjes- tää yhdessä esim. kansalaisopistojen kanssa, tällöin kuitenkin toivottiin tehtävän yhteis- mitalliset samansisältöiset kurssit, jotka vaaditaan ennen lukiodiplomisuoritusta. Median, tanssin ja teatterin osalta vaikeudet lukiodiplomien järjestämisessä liittynevät enemmän pätevien opettajien puutteeseen. Media-, tanssi- ja teatteriopinnot eivät myöskään ole sel- laisinaan lukion oppimäärässä. Tehtävänantoomme kuului myös selvittää yhteistyön sekä etä- ja virtuaaliopetuksen mah- dollisuudet diplomien järjestämisessä. Tätä asiaa selvitimme sekä rehtorikyselyn että kou- lutuksen järjestäjille suunnatun kyselyn kautta. 28 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 26,2 46,2 22,3 5,4 0 40,7 48,4 5,5 4,4 1,1 0 10 20 30 40 50 60 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Rehtorit Koulutuksen järjestäjät Toivon, että lukiodiplomien saavutettavuus mahdollistetaan etä-ja virtuaaliopetuksen keinoin luomalla kansallinen rakenne niiden tueksi (%) % Kuva 9.  Toivon, että lukiodiplomien saavutettavuus mahdollistetaan etä- ja virtuaaliopetuksen keinoin luomalla kansallinen rakenne niiden tueksi. Rehtorikysely ja kysely koulutuksen järjestäjille. Kuvasta 9 paljastuu, että sekä kyselyyn vastanneiden rehtoreiden että kyselyyn vastannei- den koulutuksen järjestäjien mukaan valmiutta tälle kansallisen rakenteen luomiselle olisi olemassa. Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden antamissa tekstivastauksissa toistui tarve jonkinlaisen “kansallisen rakenteen” luomisesta. Sen nähtiin edesauttavan niitä kuntia ja lukioita, joissa omat resurssit eivät nykyisellään riitä omaan lukiokurssitarjontaan ja -ohjaukseen. Suurten lukioiden rehtorit eivät tätä tarvetta nähneet omien lukioittensa osalta. Erään vastaajan mukaan ”tässä yhteydessä voisi pohtia erityistehtävälukioiden roolia tätä rakennetta luomassa.” Muutamassa vastauksessa todettiin kysymyksessä tarkoitetun kansallisen rakenteen sopi- vuus huonoksi teatterin ja kotitalouden lukiodiplomeissa, esim. seuraavasti: ”Teatteria ei pysty arvioimaan etänä eikä virtuaalisesti. Tallennettu teatteriesitys ei ole enää sama teos kuin yleisön ja esiintyjien kohtaamisen mahdollistava esitys.” Sidosryhmäkyselyssä nousi esille myös virtuaalisen ja/tai etäopetuksen tuomat mah- dollisuudet lukiodiplomien suorittamiseksi. Sidosryhmät pohtivat mm. laajempien alueiden mahdollisuutta järjestää yhteistä opetusta teknologiaa hyödyntäen sekä 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 kehittäjälukioiden että erityistehtävälukioiden mahdollisuutta tukea muiden lukioiden kurssitarjontaa ja diplomisuorituksia. Selvitysryhmämme mielestä lukiodiplomien saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden suhteen tilanne on hyvin eriytynyt. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksesta (810/2018) sekä lukion opetussuunnitelman perusteet (OPH Määräykset ja ohjeet 2019:2a) -asiakirjassa määritellyissä taito- ja taideaineissa, kuvataide, liikunta ja musiikki, lukiodip- lomit ovat vähintäänkin kohtuullisesti saavutettavissa ja niiden suorittamiseen tarjoutuu koulutuksen järjestäjienkin vastausten perusteella hyvät mahdollisuudet ja olemassa ole- vat rakenteet. Muissa lukiodiplomiaineissa tilanne ei ole lainkaan näin hyvä. Lukiot ovat varsin heterogeenisiä tässä suhteessa, isoissa lukioissa mahdollisuuksia useampienkin lu- kiodiplomeiden suorittamiseen tarjoutuu, mutta pienemmissä ei niinkään. Selvitysryhmämme mielestä lukiodiplomien saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvitaan muutoksia lukiolainsäädäntöön sekä muutosta tukeva kansallinen rakenne. Lainsäädännöllisesti esitämme, että lukion opetussuunnitelman perusteet (OPH Määräyk- set ja ohjeet 2019:2a) -asiakirjassa määritellyissä taito- ja taideaineissa lukiodiplomien suorittaminen asetetaan kaikkia lukiokoulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi. Tämä muutos kohdistuisi siis kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomeihin. Tämä muutos edellyt- tää säädösten osalta muutoksia lukiolakiin 11.2 §. Opetussuunnitelmallisesti tämä aiheuttaisi muutoksen lukiokoulutuksen opetussuunnitel- man perusteisiin, kohtaan 3.1. / opintojen rakenne sekä kohtaan 6.23. / lukiodiplomit. Lisäksi esitämme, että tätä lukiokoulutuksen muutosta tuettaisiin muodostamalla kansalli- nen rakenne lukioasetuksessa määritellyn kehittäjälukioverkoston varaan. Nykyisistä kehit- täjälukioista kaksi keskittyy kuvataiteeseen, kaksi liikuntaan ja kolme musiikkiin. Valtioneu- voston asetus lukiokoulutuksesta sisältää jo mahdollisuuden käyttää kehittäjälukioverkos- toa tällaiseen kehittämistyöhön (Lukioasetus 810/2018, 10.1 §). Mikäli päädyttäisiin ratkaisuun, että kuvataiteen, musiikin ja liikunnan lukiodiplomien suorittamismahdollisuus velvoittaisi kaikkia lukioita, tulisi kehittäjälukioverkoston erityis- tehtävälukioverkoston tuella laatia Opetushallituksen kanssa yhteistyössä pedagogiset ratkaisut. Tällöin lukiodiplomien suorittaminen mahdollistuu aidosti maan jokaisessa luki- ossa. Tämä pedagoginen ratkaisu sisältäisi ns. pohjakurssien toteuttamisen, lukiodiplomi- kurssien toteuttamisen sekä mallit ulkopuolisen arvioinnin toteuttamiseksi. Tämä rakenne tulisi luoda siten, että se mahdollistettaisiin etä- ja/tai verkko-/virtuaaliopetuksen avulla. Tällä rakenteella olisi vaikutuksia edellä kerrottuun lukiokoulutuksen kustannuspohjaan. 30 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Edellä kuvattu lukiodiplomien suorittaminen olisi kustannustehokas tapa aloittaa kehi- tystyö. Uudistuksella ei myöskään olisi suoria vaikutuksia opetus- ja kulttuuriministeriön menokehykseen, koska kehittäjälukioiden toimintaa on jo resursoitu. Keittäjälukiot voitai- siin helpohkosti ohjata lukiodiplomien kehittämistyöhön opetus- ja kulttuuriministeriön informaatio-ohjauksen avulla ja yhteistyössä opetushallituksen kanssa. Muiden kuin edellä mainittujen kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomien järjestä- minen säilyy vapaaehtoisena. Ehdotamme, että kehittäjä- ja erityistehtävälukioiden kautta olisi mahdollista järjestää ja tarjota vapaaehtoisten lukiodiplomien suoritusmahdollisuuk- sia. Lukiodiplomien suorittaminen ja pohjakurssien tekeminen olisi mahdollista etä-, sekä verkko-/virtuaaliopetuksen kautta niille lukiolaisille, joiden lukioissa kyseisten lukiodiplo- mien suorittaminen ei olisi muutoin mahdollista. Tätäkin työtä ohjattaisiin Opetushallituk- sesta käsin. 31 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 4 Lukiodiplomien arvioinnin nykytila ja kehittäminen Lukiolain 37 §:n mukaan opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tu- lee arvioida monipuolisesti. Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvioinnissa käytettävistä arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Opiskelijalle on lukio-opintojen aikana annettava mahdollisuus itsearviointiin. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 -asiakirjassa kohdan 5.1 mukaan arviointi on aina sidoksissa tavoitteisiin ja kulloiseenkin tilanteeseen. Lukiokoulutuksessa arvioinnilla on kaksi keskeistä tehtävää: 1. Oppimisen tukeminen ja ohjaaminen. Tätä tehtävää toteuttaa opintojakson aikana annettava palaute, formatiivinen arviointi. Palautteella kuvataan opiskelijan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Se on tärkeä osa opiskelijan ja opettajan vuorovaikutusta. Opintojakson aikainen palaute sekä lukio-opintojen aikainen, opettajan tuella tehty itsearviointi ja vertaisarviointi auttavat opiskelijaa ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan, korjaamaan virheitään ja kehittämään työskentelyään niin, että oppimiselle asetetut tavoitteet voivat toteutua. 2. Osaamiselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkyväksi tekeminen. Tätä tehtävää toteuttaa osaamisen ja opitun arviointi, summatiivinen arviointi. Osaamisen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin ja missä määrin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Opintojakson arvosana määräytyy oppiaineen tavoitteiden, keskeisten sisältöjen, oppiaineessa määriteltyjen laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden sekä arviointiperusteiden mukaan. 32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Kysyimme myös rehtoreiden käsityksiä siitä, takaavatko opetussuunnitelman perusteet ja lukiodiplomikohtaiset ohjeet valtakunnallisesti yhteismitallisen arvioinnin lukiodiplomi- näyttöjen suhteen. 10,0 55,4 26,9 7,7 0 0 10 20 30 40 50 60 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 ja lukiodiplomikohtaiset ohjeet mahdollistavat valtakunnallisesti riittävän yhteismitallisen lukiodiplomisuorituksen arvioinnin (%) % Kuva 10.  Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 ja lukiodiplomikohtaiset ohjeet mahdollistavat opiskelijan yhdenvertaisen aseman toteutumisen. Rehtorikysely 2020. Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden tekstivastaukset tukivat määrällistä arviointia. Useam- massa tekstivastauksessa nousi esille alueellisen tai valtakunnallisen koulutuksen tarve diplomisuoritusten ohjaamiseen ja arviointiin liittyen. Yhdenvertaisuuden toteutumisen esteenä nähtiin lukion pieni koko ja sen vähäinen kurs- sitarjonta. Lisäksi nähtiin yhdenvertaisuuden toteutumisen haasteena se, että lukiodiplo- miohjeet eivät määrittele diplomin suorittamisessa vaadittavien kurssien sisältöjä. Erään vastaajan mukaan “ohjeissa tulisi määritellä näiden kurssien perusrakenne ja antaa paikal- lisesti mahdollisuuksia täydentää ja painottaa sisältöjä.” Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden vastauksissa pohdittiin arvioinnin yhteismitallisuutta esim. erityistehtävälukion ja yleislukion opiskelijoiden välillä. Rehtoreiden mukaan edel- lisiltä odotetaan enemmän ja siksi arviointi vääristyy. Vaikka rehtorit määrällisesti arvioi- dessaan antoivat hyvän arvion ohjeistuksesta, tekstivastauksissa he edellyttivät arviointiin tarkempia ohjeita. Tämä koettiin tärkeäksi, jotta lukiodiplominäyttö vaikuttaisi enemmän korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. ”Arvioinnin tekeminen keskitetysti koko valtakun- nassa. Mitään muuta tapaa ei ole saada arviointi tasa-arvoiseksi.” 33 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 Kyselyyn vastanneet rehtorit esittivät konkreettisia ehdotuksiakin: ”Numero tehdystä dip- lomityöstä automaattisesti lukion päästötodistukseen. Korkeakoulu voi hyödyntää haussa suoraan.” ”Taito- ja taideaineissa lukiodiplomi voisi osaltaan toimia korkeakouluvalinnassa ennakkotehtävän suorituksena, joka yksinkertaistaisi valintaprosessia. Tällöin vaatimustaso tulisi saattaa yhteneväksi korkeakoulujen valinnan vaatimusten kanssa.” Koulutuksen järjestäjien tekstivastauksien perusteella keskeisin kehittämiskohde on lukio- diplomien yhteismitallisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistaminen arvioinnissa ja lu- kiodiplomien välillä. Myös lukiodiplomien sisältökuvauksia nähtiin tarpeelliseksi tarkentaa sen suhteen, mitä lukiodiplomin suorittamiseen vaaditaan. Myös sidosryhmäkyselyssä nousi voimakkaasti esille arvioinnin yhdenmukaisuuden tarve. Tämän katsottiin olevan edellytys sille, että korkeakoulut voisivat hyödyntää lukiodiplo- meita nykyistä enemmän. Arvioinnin katsottiin voivan olla yhdenvertaista vain mikäli on olemassa nk. ohjaajalukioiden verkosto. Nämä lukiot voisivat sekä antaa tukea lukiodiplo- meiden taustakurssien suorittamiseen, että lukiodiplomien arviointiin. Tämä edellyttäisi koulutuksen järjestäjien yhteistyötä kuntarajat ylittäen. Arvioinnin luotettavuutta ja yhteismitallisuutta tulee parantaa nykyisestä. Työskentelyn tueksi toivottiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointia aiheesta. Lukiodiplomien arviointia voidaan sidosryhmien mukaan kehittää vahvistamalla opetus- suunnitelman perusteissa olevia määräyksiä ja arvosanojen kriteereitä. Arviointimenet- telyn vaihtoehtoja tulisi selvittää ja ulkopuolisten arvioitsijoiden roolia täsmentää. Arvi- oinnin kehittäminen nähtiin keskeisenä ja tärkeänä asiana, jotta lukiodiplomeja voitaisiin jatkossa hyödyntää opiskelijavalinnoissa lukion jälkeiseen opiskeluun. Kehittämistyö on jo menossa ainakin kuvataiteen lukiodiplomin osalta. Kehittämistyötä tehdään Aalto-yliopistossa professori Martti Raevaaran johdolla. Mukana työssä on mm. kuvataideopettajia Espoosta. 34 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 8,5 48,5 35,4 1,5 6,2 12,4 44,9 32,6 3,4 6,7 0 10 20 30 40 50 60 Erittäin tyytyväinen Hyvin tyytyväinen Kohtullisen tyytyväinen Tyytymätön En osaa sanoa Olen tyytyväinen lukiodiplomeita säätelevään ohjeistukseen (%) Rehtorit Koulutuksen järjestäjät % Kuva 11.  Olen tyytyväinen lukiodiplomeita säätelevään ohjeistukseen. Rehtorikysely 2020 ja kysely koulutuksen järjestäjille 2020. Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden tekstivastauksissa on paljon kriittistä näkemystä lukio- diplomien ohjeistuksesta arvioinnin osalta. Musiikin osalta lukiodiplomien aihepiirejä toi- vottiin laajennettavan siten, että esim. musiikkiteknologia tulisi mainittua. Tanssidiplomien osalta taiteellisen työn ja tutkielman välinen painotus koettiin epäselväksi ja liikunnan dip- lomien suhteen portfolion osalta toivottiin tarkempia ohjeita. Teatterin arviointikriteerejä pidettiin kovin väljinä. Ohjeistuksessa nähtiin puute siinä, mitä ja minkä tyyppisiä kursseja vaaditaan diplomeihin. ”Lukiossamme olevat diplomit ovat selvät. Mutta millä edellytyksillä voisimme hyödyntää esim. kansalaisopiston kursseja kotitalouden tai käsityön diplomin suorittamiseen. Olen yrittänyt selvittää myös mediadiplomin suoritusmahdollisuutta.” Opettajan roolia prosessissa myös arvioitiin. Useammassa vastauksessa nostettiin esille ns. välitarkistukset ja tarve ohjeistaa opettajaa tässä roolissa, ”kuinka paljon opettaja korjaa välissä kirjallista osuutta jne. paljonko on kontaktitunteja, paljonko itsenäistä työtä, millai- sia välietappeja työhön kuuluu”. Tämänkin osion kysymyksen vastauksissa toistui tarve täydennyskoulutuksesta diplomiar- viointien suhteen. Koulutuksen järjestäjät toivat vastauksissaan esille sen, että arviointikriteeristö takaa ny- kyisellään valtakunnallisesti yhtenäisen opiskelija-arvioinnin, mikä käy ilmi kuvasta 12. 35 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 12,2 52,2 28,9 6,7 0 0 10 20 30 40 50 60 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Lukiodiplomien nykyinen arviointikriteeristö takaa valtakunnallisesti yhtenäisen opiskelija-arvioinnin (%) % Kuva 12.  Lukiodiplomien nykyinen arviointikriteeristö takaa valtakunnallisesti yhteismitallisen opiskelija-arvioinnin. Kysely koulutuksen järjestäjille 2020. Tekstivastauksista kuitenkin kävi ilmi, että opiskelija-arvioinnin yhteismitallisuus ei to- teudu, vaikka itsessään arviointikriteeristö sen takaisikin. Seuraava tekstivastaus kuvastaa hyvin tätä teemaa: “Taito- ja taideaineissa yhteismitallisuus ei yksiselitteisesti ole yhdenver- tainen. Lisäksi eri lukioissa tarjotaan eri määrä kursseja, jotka vaikuttavat arviointiin. Oh- jeet ja kriteerit ovat samat kuitenkin, joten yhteismitalliset sillä tavalla.” Halusimme kartoittaa lukiotoimijoiden käsitykset siitä, kuinka arviointia voitaisiin kehittää. 9,2 23,1 33,1 18,5 16,2 12,2 27,8 28,9 18,9 12,2 0 5 10 15 20 25 30 35 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Rehtori Koulutuksen järjestäjä Toivon opetus-ja kulttuuriministeriön määrittelevän ne muutamat lukiotoimijat, joiden tehtäviin sisällytetään lukiodiplomien ohjaus-ja arviointityö (%) % Kuva 13.  Toivon opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelevän ne muutamat lukiotoimijat, joiden tehtäviin sisällytetään lukiodiplomien ohjaus- ja arviointityö. Rehtorikysely ja kysely koulutuksen järjestäjille. 36 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Rehtoreiden antamissa tekstivastauksissa ei nähty kovinkaan suurta arvoa tälle. Osa vas- taajista pelkäsi diplomien suorittamisen vähenevän tällaisen muutoksen myötä. Lisäksi järjestelyn uskottiin lisäävän kustannuksia ja byrokratiaa. Kuitenkin vastauksissa toistui se, että arvioinnin kehittäminen olisi tärkeää, jos lukiodiplo- mien asemaa muutetaan. Erään vastaajan mukaan ”Ohjaustyö voisi olla jatkossakin omalla koululla, samoin arviointi (nykyisinkin kaksi arvioijaa). Arviointi voisi olla lisäksi kansalli- nen, jos töitä käytetään korkea-asteen valinnoissa. Saamme näin vertailukelpoisemman lopputuloksen. Toivottavasti diplomitöitä myös arvostetaan jatkossa korkeakoulujen valin- noissa.” Toinen vastaaja esitti ohjaus- ja arviointityön muuttamista kaksiportaiseksi: ”Voisiko oh- jaus- tai ainakin arviointityö olla valtakunnallisen vertailtavuuden varmistamiseksi kaksi- portainen. Alustavat työ/arviointi kullakin lukiolla ja yo-tutkintoa vastaavasti ”lukiodiplo- milautakunta”. Näyttää siis siltä, että nykyisen järjestelmän tueksi ei kaivata arvioinnin keskittämistä. Sen sijaan mikäli diplomijärjestelmää muutetaan tulisi myös arvioinnin yhdenmukaisuutta vahvistaa. Koulutuksen järjestäjien tekstivastauksissa nousee esille vastaavia näkemyksiä kuin lukioi- den rehtoreiden vastauksissa. Paikallisesti toteutettu ohjaus- ja arviointityö saa kannatusta ja nähdään useassa vastauksessa hyvänä toteutustapana, mutta toisaalta tunnistetiin eri- tyisesti se haaste mikä liittyy lukiodiplomien arviointiin ja yhteismitallisuuteen. Osa vas- taajista pitää tärkeänä, että niin ohjaus kuin arviointityö pitäisi olla mahdollista toteuttaa kaikissa lukioissa, kun taas osa näkee mahdollisuutena ja tarpeellisena toteuttaa arviointia valtakunnallisena mallina kuten ylioppilastutkinnossa. Sidosryhmien näkemykset arvioinnin kehittämisestä liittyvät sen luotettavuuteen ja yh- denvertaisuuteen. Opetushallituksen antamassa ohjeistuksessa lukiodiplomien suorittami- seksi annetaan arvosanakriteerit. Sidosryhmäkyselyssä tuli selkeästi esille, että arviointikri- teereitä tulee entisestään tarkentaa. Lukiodiplomien arviointi tulisi määritellä tarkemmin opetussuunnitelman tasolla. Toisaalta sidosryhmien vastauksista kävi myös ilmi ymmärrys siitä, että tällä hetkellä lukiodiplomeita suorittaa pieni ennalta valikoitunut joukko. Kahden arvioitsijan osallistumista arviointiin pidettiin hyvänä samalla kun katsottiin, että valtakunnallinen sensorointimalli toisi arviointiin yhdenvertaisuutta. Tällöin toinen arvi- oitsija olisi nimetty ja tähän tehtävään koulutettu. Koulutus voisi tapahtua kehittämislu- kioiden ja erityislukioiden kautta. Sidosryhmäkyselyissä nähtiin myös tärkeänä kirjallisen osuuden merkityksen kasvattaminen ja sen tulisi osoittaa myös tiedollista näyttöä. Tämän tiedollisen näytön kriteerit tulisi olla eri lukiodiplomien välillä yhteismitalliset. 37 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 Pohjaedellytyksenä luotettaville arvosanoille katsottiin olevan lukiodiplomeille asetetut yhtenäiset tavoitteet ja kriteerit. Arviointia tulee parantaa arviointimenettelyn luotettavuuden ja yhteismitallisuuden osalta. Jos tähän ratkaisuun päädytään, arviointityön uudistus tulee antaa Opetushalli- tuksen tehtäväksi. Arviointityön uudistus tulee toteuttaa Opetushallituksen johdolla yh- teistyössä korkeakoulujen, eri ainejärjestöjen, lukiokoulutuksen järjestäjien ja lukioiden kanssa. Sidosryhmäkeskusteluissa nousi esille tarve arviointisasteikon pohtimiseen. Keskusteluissa nousi esille, että asteikko 1–5 tai ylioppilastutkintoa vastaava asteikko olisi tarkoituksen- mukaisempi. Samaa asiaa tuotiin esille myös rehtoreiden tekstivastauksissa. Tällöin olisi toivottavaa, että OPH ohjeistaisi arvosanojen määräytymisen kriteerit uudelleen. 38 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 5 Lukiodiplomien tuominen osaksi yo-tutkintoa -kysymykset Selvitystyöhömme liittyi kysymys siitä, millaisia mahdollisuuksia olisi kehittää diplomeita ja niiden arviointia osaksi ylioppilastutkintoa. Ylioppilastutkinto tullaan muuttamaan kevään 2022 tutkintokerrasta alkaen niin, että se koostuu viidestä yo-kokeesta ja nykyinen jako pakollisiin sekä ylimääräisiin kokeisiin poistuu (laki ylioppilastutkinnosta 502/2019, 10 §). Tämä muutos koskee tuolloin ensimmäisen ker- ran ylioppilastutkintoon ilmoittautuvia. Jokaisen kokelaan tulee siis suorittaa hyväksytysti viisi yo-koetta. Suoritettavien kokeiden vähimmäismäärä on siis nykyiseen tutkintoon verrat- tuna yksi enemmän. 26,2 25,4 19,2 22,3 6,9 26,4 19,8 19,8 24,2 9,9 0 5 10 15 20 25 30 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Toivon, että jatkossa lukiodiplomi voisi korvata yhden viidestä kirjoitettavasta yo-kokeesta eli se rinnastuisi ylioppilastutkinnossa suoritettuun näyttöön (%) Rehtorit Koulutuksen järjestäjät % Kuva 14.  Toivon, että jatkossa lukiodiplomi voisi korvata yhden viidestä kirjoitettavasta yo-kokeesta eli se rinnastuisi ylioppilastutkinnossa suoritettuun näyttöön. Rehtorikysely ja kysely koulutuksen järjestäjille. 39 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 Kyselyyn osallistuneiden rehtoreiden antamissa tekstivastauksissa tuotiin esille asiaan liittyviä ongelmia; mm. yhteismitallisuuden varmistaminen, lukiodiplomien mahdollinen muuttuminen teoriapainotteisimmiksi, arvioinnin haasteet. Asiassa nähtiin myös paljon hyvääkin, kuten seuraavista lainauksista käy ilmi. ”Tällä tavalla arvostettaisiin aktiivista harrastuneisuutta ja toisaalta vähennettäisiin yo-kokeisiin liittyviä suorituspaineita”. ”Tämä olisi hyvä. Taito- ja taideaineita ei arvosteta tällä hetkellä. Se on vain ekstraa. Arvostusta pitäisi saada nostettua ja näin saisimme myös erilaisia opiskelijoita lukiolle. Esim. kaksoistutkinnon suorittaminen hankaloituu erittäin paljon, kun opiskelijat joutuvat kirjoittamaan 5 ainetta. Diplomi olisi mainio ratkaisu tähän! Nyt tuntuu, että diplomit ovat monelle liikaa hommaa kaiken muun päälle. Miksi suorittaa kaiken muun kuormittavan päälle” ”Erilaiset lahjakkuudet täytyy tunnustaa ja se on opiskelijan etu. Kaikki LI, MU ja KU ovat korkeakouluaineita.” ”On monia aloja, joilla lukiodiplomeihin liittyvän osaamisen näyttö on jopa merkityksellisempää kuin tietyn yksittäisen teoreettisen oppiaineen näyttö, esimerkiksi luokanopettajakoulutus. Lukiodiplomien ohjeet ja arviointiperusteet voi laatia siten, että niissä pystyy harjoittelemaan, antamaan näytön ja osoittamaan laaja-alaista ymmärrystä ja ajattelua. Nyt jo esimerkiksi kuvataiteen lukiodiplomin portfoliot sisältävät tekstiä, joissa yhdistyvät filosofinen, yhteiskunnallinen, teknologinen ja psykologinen osaaminen. Lukiodiplomeista voi rakentaa laaja-alaisen osaamisen näyttöjä, joissa toki korostuu tietty taito- ja taideaineen osaaminen, mutta yhdistyy myös monipuolinen ja kypsä ajattelu- sekä prosessinkuvaustaito. Oman tekemisen ja ymmärryksen reflektointi, oman osaamisen, vahvuuksien ja heikkouksien esille tuominen ovat työelämätaitoja, joiden osaamista lukiodiplomiprosessi ja portfolio kehittävät ja kuvaavat.” ”Tämä nostaisi taito- ja taideaineet muiden jo kirjoitettavien aineiden kanssa tasavertaisemmiksi myös kurssivalintoja tehtäessä, kun niillä olisi painoarvoa myös jatko-opintojen näkökulmasta - eivätkä taide- ja taitoaineet olisi vain kurssilisä kirjoitettavien aineiden lisäksi.” ”Tämä mahdollistaisi monipuolisemmat opintopolut lukiossa. Neljä kirjoitettavaa ainetta riittänee kohtuullisesti yleissivistävän osaamisen näytöksi.” 40 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Kyselyyn vastanneiden koulutuksen järjestäjien näkemykset ovat varsin vastaavanlaiset kuin lukioiden rehtoreiden. Asiassa nähtiin haasteita vaikkakin useampi vastaajista suhtau- tuu asiaan positiivisesti ja kannattaa asiaa kuten seuraavista lainauksista käy ilmi. ”Tällä tavoin tehtynä työn tieteellistä rakennetta pitäisi edelleen kehittää ja siis myös opettaa. Diplomin arvo nousisi ja siitä olisi enemmän hyötyä oppilaalle, kun mahdollisesti hakee seuraavaan opinahjoon.” ”On monia aloja, joilla lukiodiplomeihin liittyvän osaamisen näyttö on jopa merkityksellisempää kuin tietyn yksittäisen teoreettisen oppiaineen näyttö, esimerkiksi luokanopettajakoulutus. Lukiodiplomien ohjeet ja arviointiperusteet voi laatia siten, että niissä pystyy harjoittelemaan, antamaan näytön ja osoittamaan laaja-alaista ymmärrystä ja ajattelua. Nyt jo esimerkiksi kuvataiteen lukiodiplomin portfoliot sisältävät tekstiä, joissa yhdistyvät filosofinen, yhteiskunnallinen, teknologinen ja psykologinen osaaminen. Lukiodiplomeista voi rakentaa laaja-alaisen osaamisen näyttöjä, joissa toki korostuu tietty taito- ja taideaineen osaaminen, mutta yhdistyy myös monipuolinen ja kypsä ajattelu- sekä prosessinkuvaustaito. Oman tekemisen ja ymmärryksen reflektointi, oman osaamisen, vahvuuksien ja heikkouksien esille tuominen ovat työelämätaitoja, joiden osaamista lukiodiplomiprosessi ja portfolio kehittävät ja kuvaavat.” ”Tämä olisi loistava idea, jos yhteismitallinen arviointi saataisiin luotua.” Esitetyistä haasteista huolimatta lukiokoulutuksen järjestäjien ja rehtorien vastauksien pe- rusteella on valmiutta muuttaa ylioppilastutkintoa ottamalla lukiodiplomi sen osaksi. Sidosryhmäkyselyssä tämä kysymys jakoi vastaajat kahteen eri leiriin. Suurin osa sidosryh- mävastaajista piti erittäin tärkeänä, että tulevaisuudessa yksi yo-kokeen kirjoitettavasta ai- neesta voisi olla taito- ja taideainenäyttö, eli lukiodiplomi. Tällöin myös ne lukio-opiskelijat, jotka ovat pitkällä harrastuksessaan, voisivat keskittyä taitojensa kartuttamiseen lukioai- kana. Silloin kun viisi yo-kokeen koetta perustuvat kaikki tiedollisiin aineisiin, on ylioppilas- koe myös nykyistä raskaampi. Mikäli lukio-opiskelija, joka on pitkällä taide- ja taitoaineen opiskelussaan, voisi antaa tästä yo-kokeeseen rinnastettavan näytön, hän voisi näin myös kehittää taitojaan koko lukioajan. Nyt asetetun viiden yo-aineen suorituksen katsottiin ajavan osan näistä lukiolaisista pidempään opiskeluaikaan. Taito- ja taideaineiden sisällyt- täminen lukio-opintoihin osana ylioppilaskirjoituksia, tekisi monen opiskelijan lukio-opin- noista nykyistä mielekkäämpiä ja inhimillisempiä. Osa vastaajista taas toivoi lukiodiplomien pysyvän lukiokohtaisina lisänäyttöinä. Tätä pe- rusteltiin mm. sillä, että näin arvioinnin rakenteet eivät ole liian raskaat. Mikäli lukiodip- lomi olisi osa ylioppilaskirjoitusnäyttöä, tämä tulisi säätää ylioppilastutkinnosta annetussa 41 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 laissa. Lukiodiplomien tulisi olla ylioppilastutkintolautakunnan määräysvallan piirissä. Tämä aiheuttanee huomattavia kustannuksia joko lukioille tai koulutuksen järjestäjille. Taito- ja taideaineiden lukiodiplomien yhdenmukainen arviointi kansallisesti tulee ole- maan huomattavasti kalliimpaa kuin kirjallisten kokeiden arviointi. Sidosryhmien vastauksissa kävi selkeästi ilmi, että lukiodiplomien tuominen osaksi yliop- pilastutkintoa tarkoittaisi diplomien kehittämisen osalta merkittäviä muutoksia. Lukiodip- lomien pitäisi olla valtakunnallisesti kaikille yhdenvertaisesti saavutettavissa. Tämä tar- koittaa paitsi, että koulutuksen järjestäjien tulisi taata diplomien suorittamismahdollisuus, myös sitä, että diplomit tulisi voida suorittaa suomeksi ja ruotsiksi ja myös sairaudesta tai vammasta riippumatta. Toisaalta sidosryhmävastaajat myös totesivat, että lukiodiplomin ei tarvitse olla yksi kirjoitettavasta yo-tutkinnon aineesta vaan se tulisi rinnastaa samanarvoi- sena. Tämä tarkoittaisi sitä, että lukiodiplomi olisi verrattavissa suoritettuihin ylioppilastut- kinnon aineisiin haettaessa jatko-opiskelemaan. Selvitysryhmämme esittää kantanaan, että lukiodiplomien asemaa tulee vahvistaa. Kevään 2022 tutkinnosta muuttuva ylioppilastutkinto mahdollistaisi tämän. Siitä lähtien ylioppi- lastutkintoa suorittavan kokelaan on suoritettava viisi koetta, joihin sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä kokelaan valinnan mukaan vähintään kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kie- lessä ja reaaliaineessa järjestettävä koe. Keinona esitämme, että suoritetulla lukiodiplominäytöllä voisi korvata ns. 5. ylioppilasko- keen. Ylioppilastutkintoa suorittava kokelas tekisi tässä tapauksessa ylioppilaskokeensa seuraavasti; • äidinkieli ja kirjallisuus -koe • kolme koetta ryhmästä, johon kuuluu matematiikan-, toisen kotimaisen kielen-, vieraan kielen- ja reaaliaineen koe • lukiodiplomi Ylioppilastutkintotodistukseen tulisi tässä tapauksessa kirjaus siitä, että kokelas on korvan- nut yhden edellytettävistä yo-aineista lukiodiplomilla, josta annetaan erillinen todistus. Todistuksen antaa kokelaan oma lukio. Jatkossa siis lukiodiplomin suoritus olisi ylioppilas- tutkintotodistuksen liite, eikä päättötodistuksen liite. Edellä kuvattu tutkintorakenne tulee olla mahdollinen myös opiskelijalle, joka suorittaa ammatillista tutkintoa ja sen lisäksi ylioppilastutkinnon. Tällöin tutkinnon suorittaja opis- kelisi lukiodiplomin edellyttämät pohjakurssit samoin kuin nuorille tarkoitetun lukiokoulu- tuksen oppimäärän suorittaja. 42 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Tämä muutos edellyttää voimakasta lukiodiplomien arvioinnin kehittämistä. Esitetyt muu- tokset edellyttävät kansallisen mallin luomista lukiodiplomien arviointiin. Tämä arvioinnin kehitystyö tulee toteuttaa Opetushallituksen johtamana yhteistyössä Ylioppilastutkinto- lautakunnan ja korkeakoulujen sekä kehittäjälukioiden kanssa. Esitämme, että lukiodiplo- mien oppilaitoksen ulkopuolinen arvioija määräytyy perustettavan kansallisen arviointi- verkoston kautta. Yksittäinen lukiodiplomi korvattaisiin tälle ”pankille” 94 €:n korvuksella (sis. sivukulut) Jos oletetaan, että muutos kasvattaa lukiodiplomien määrää nykyisestä 6,3 % ylioppilaita 15 %:iin ylioppilaista, kustannusvaikutus olisi n. 410 000 €. Voidaan olettaa, että uudistuksen myötä lukiodiplomien suorittavien ylioppilaiden määrä kasvaa tätä pro- senttiosuutta suuremmaksi. Tässä laskelmassa on tukeuduttu vuoden 2019 yo-tutkintonsa valmiiksi saaneiden ylioppilaiden lukumäärään. Perustelemme tätä esitystä Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnön kirjauksella siitä, että taito- ja taideaineille ominaiset tiedon tuottamisen tavat tulee nähdä uudistuneessa lukiokoulutuksessa yhdenvertaisina nykyisin ylioppilastutkintoon sisältyvien oppiaineiden tiedon tuottamisen kanssa. Lukiodiplomin ulottaminen ylioppilastutkintoon edellyttäisi muutoksia säädöksiin. Yliop- pilastutkinnosta annettua lakia (205/2019) jouduttaisiin muutamaan 10 §:n (ylioppilas- tutkinnossa suoritettavat kokeet) ja 19 § osalta (tutkintotodistus) sekä mahdollisesti 3 §:n osalta (ylioppilastutkinnon kokeet). Lukiolakia (714/2018) tulisi muuttaa 39.2. §:n osalta (todistukset). Opetussuunnitelmallisesti tämä aiheuttaa muutoksen lukiokoulutuksen opetussuunni- telman perusteisiin, kohtaan 6.23 / lukiodiplomit. Lisäksi kohtaa 5.6. / todistukset ja niihin merkittävät tiedot tulee päivittää. Lisäksi tulee tarkistaa aiheuttavatko em. muutokset päivitystarvetta myös valtakunnalli- sista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) muuttamisesta. Esitämme muutoksen aikatauluksi seuraavaa hallituskautta 2023–2027. Asia on merkityk- seltään niin iso, että se ansaitsisi kirjauksen tulevan hallituksen hallitusohjelmaan. 43 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 6 Hyödynnettävyys korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Selvitysryhmämme tehtävänä oli selvittää korkeakoulujen arviot siitä, miten ne aikoisivat hyödyntää lukiodiplomeita opiskelijavalinnassa. Selvittääksemme taustaa, kysyimme koulutuksen järjestäjien ja lukioiden rehtoreiden käsi- tyksiä ja tahtotilaa asiasta. 35,7 37,2 19,4 6,2 1,6 36,7 38,9 17,8 4,4 2,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Toivon, että lukiodiplomit otettaisiin nykyistä vahvemmin huomioon korkeakoulujen opiskelijavalinnassa (%) Rehtorit Koulutuksen järjestäjät % Kuva 15.  Toivon, että lukiodiplomit otettaisiin nykyistä vahvemmin huomioon korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Rehtorikysely ja kysely koulutuksen järjestäjille Kyselyyn vastanneet rehtorit toivat myös tekstivastauksissaan hyvin laajalti esiin sen, että hakeuduttaessa korkeakouluun, joka edustaa samaa alaa kuin lukiodiplomi, tulisi lukiodip- lominäyttö ottaa vahvemmin huomioon kyseisen korkeakoulun opiskelijavalinnassa. 44 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Lukiodiplomia voitaisiin joidenkin rehtoreiden mukaan hyödyntää korkeakoulujen valinta- pisteytyksissä ja tietyille aloille siitä voitaisiin antaa jopa ns. lisäpisteitä. Lukiodiplomi voisi toimia myös tietyille aloille näyttötyönä. Koulutuksen järjestäjien tekstivastaukset osoittavat selkeästi koulutuksen järjestäjien nä- kemykset siitä, että lukiodiplomit tulisi huomioida nykyistä vahvemmin korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Vastauksissa kuitenkin nostetaan esille samoja haastekohtia mitä aiemmissa kysymyksissä on jo tunnistettu. Valtakunnallinen yhteismitallisen arvioinnin merkitys korostuu ja pisteytysmallien suunnittelussa on oleellisia tunnistettuja kohtia, joita tulisi kehittää ja suunnitella mikäli lukiodiplomeja huomioitaisiin nykyistä vahvemmin kor- keakoulujen opiskelijavallinnassa. Vastaajat näkevät, että lukiodiplomien tekeminen olisi motivoivampaa ja kiinnostus kasvaisi suorittaa lukiodiplomeja, mikäli niillä olisi merkitystä hakeuduttaessa korkeakouluihin. ”Lukiodiplomi on vaativa. Sen työstäminen osoittaa opiskelijan erityiskiinnostusta valitsemaansa aiheeseen.” ”Vaativa diplomityö opettaa opiskelijalle korkeakouluopinnoissa tarvittavia taitoja ja tietoja ylioppilaskoetta paremmin.” ”Kyllä. Diplomi on oppilaan työnäyte oppiaineessa. Se vaatii oppilaalta tietty määrä kursseja ja suorituksia sekä kirjallista esitelmää ja pohdintaa omasta kehityksestä liikunnassa. Yleensä sitä tekee vain aineen parhaimmat. Oppilaat myös syventävät ja jalostavat tietojaan kyseisessä oppiaineessa. Samalla hän yleensä kokoaa koko osaamisensa ja tekemänsä pitkäjänteisen työn lukiodiplomiin.” Sidosryhmäkyselyssä nousi esille, että lukiodiplomien huomioiminen nykyistä enemmän jatko-opintovalinnoissa olisi erittäin tärkeää ja hyvin kannatettavaa. Ennen kuin lukiodiplomit voidaan huomioida jatko-opintovalinnoissa, tulee lainsäädän- nöllä huolehtia lukiodiplomien suorittamisen tasa-arvoisesta mahdollisuudesta. Käytän- nössä tämä tarkoittaisi, että koulutuksen järjestäjät velvoitettaisiin järjestämään lukiodip- lomien suoritusmahdollisuudesta kaikkien koulutuksen järjestäjien oppilaitoksissa. Sidosryhmäkyselyissä nousi esille arvioinnin luotettavuus. Jotta korkeakoulut voisivat huomioida lukiodiplomit opiskelijavalinnoissa, tulee arvioinnin olla luotettavaa ja yhden- vertaista. Arviointia tulee entisestään vahvistaa. Lukio-opiskelijat osoittavat lukiodiplomi- suorituksissaan erityistä harrastuneisuutta, tämä tulisi voida ottaa entistä laajemmin huo- mioon heidän hakeutuessaan jatko-opintoihin. 45 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen nykytila Korkeakoulujen opiskelijavalintoja on kehitetty voimakkaasti vuodesta 2017 lähtien. Kor- keakoulut ovat sopineet vuonna 2017 yhdessä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa opiskelijavalintojen kehittämisestä vuoteen 2020 mennessä. Korkeakoulujen opiskelijava- lintojen kehittämisen tavoitteena on ollut, että • korkeakouluopintoihin päästään toisen asteen opintojen jälkeen nykyistä nopeammin ja edelleen työelämään siirrytään aiempaa aikaisemmin • mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu • opiskelijavalinnan prosessi on hakijan, korkeakoulun ja yhteiskunnan kannalta mahdollisimman selkeä ja kustannustehokas, • korkeakoulujen opiskelupaikat kohdentuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen toimenpideohjelman (OKM 2017) mu- kaisesti korkeakoulut ottivat käyttöön vuoteen 2018 mennessä sellaisen opiskelijavalin- nan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ennakkomateriaalien käyttöä on myös vähennetty tai niistä on luovuttu kokonaan. Keväästä 2020 lähtien korkeakoulut täyttävät yli puolet opiskelupaikoista ylioppilastutkinnon arvosanoihin ja ammattikorkea- kouluissa lisäksi myös ammatillisen perustutkinnon arvosanoihin perustuen. Valintako- keesta ja todistusarvosanoista saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta on luo- vuttu. Valintakokeita on myös kehitetty molemmilla niin yliopistoissa kuin ammattikorkea- kouluissa. Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön kaikille koulutusaloille yhteisen (pl. kulttuuriala) AMK-valintakokeen syksyn 2019 yhteishaussa. Ammattikorkeakoulut ottivat kevään 2020 yhteishaussa käyttöön todistusvalinnan, joka perustuu ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon arvosanojen pisteyttämi- seen. Todistusvalinnassa käytettävät ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallit otettiin käyttöön kaikissa ammattikor- keakouluissa, kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammatti- korkeakoulun tulkin koulutusta. Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa huomioidaan enintään viisi ylioppilastutkintoaineitta. Yliopistot ovat laatineet yhteiset ylioppilastutkinnon pisteytyksen periaatteet, joita kou- lutukset ovat soveltaneet pisteytysperiaatteita omien tarpeidensa mukaan. Todistusvalin- nassa pisteytettävien ylioppilastutkintoaineiden määrä vaihtelee koulutuksittain. Huomi- oitavia ylioppilastutkinnon aineita voi olla enimmillään kuusi. Yliopistoilla voi olla myös käytössä suoravalinta todistusvalinnan lisäksi tai sen rinnalla. Suoravalinnassa tutkinnon- suoritusoikeus annetaan suoraan tietyn aineen tietyn arvosanan perusteella. (Opinto- polku.fi [https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opis- kelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/].) https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/ https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/ 46 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Tehdyt uudistukset ovat merkittäviä ja edellyttävät tulevina vuosina seurantaa ja tutkimus- työtä, kuinka opiskelijavalintauudistuksen tavoitteet on onnistuttu saavuttamaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskus ja Palkansaajien tutkimuslaitos toteuttavat korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia selvittävän tutkimuksen. Tutkimuksen loppura- portti on tarkoitus julkaista vuoden 2022 keväällä. Korkeakoulut ovat tekemässä myös itse- näisesti analyysejä ja tutkimusta muuttuneiden valintatapojen toimivuudesta. Lukiodiplomeita on hyödynnetty ennen nykyistä opiskelijavalintauudistusta varsin vähän korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Lukiodiplomi on voinut olla osa valintaperusteita yk- sittäisissä hakukohteissa, mutta laajamittaista ja yhdenmukaisia käytäntöjä lukiodiplomien hyödyntämisestä opiskelijavalinnoissa ei ole ollut olemassa. Korkeakouluille osoitettu kysely osoittaa, että nykytilanteessa lukiodiplomien hyödyntäminen opiskelijavalinnassa on myös varsin vähäistä. Vastaajista ainoastaan yksi korkeakoulu ilmoitti hyödyntävänsä lukiodiplomia opiskelijavalinnassa yksittäisen koulutuksen kohdalla. Kysely korkeakouluille lukiodiplomien kehittämisestä toteutettiin 28.5–19.6.2020 välisenä aikana. Korkeakouluille toteutettiin lukiodiplomeista kysely, jolla kartoitettiin korkeakoulu- jen arvioita lukiodiplomien nykytilasta ja niiden hyödyntämisestä opiskelijavalinnoissa. Vastauksia saatiin yhteensä 13:sta eri korkeakoulusta. Kyselyn vastausprosentti oli 37 %. Kyselyyn vastasi neljä (4) yliopistoa ja yhdeksän (9) ammattikorkeakoulua. Seuraavassa esitetään kyselyjen tulokset kysymyksittäin. Hyödynnetäänkö teidän korkeakoulussanne lukiodiplomeita osana opiskelijavalintaa? 1 12 0 2 4 6 8 10 12 14 Kyllä Ei Hyödynnetäänkö teidän korkeakoulussa lukiodiplomeita osana opiskelijavalintaa? (kpl) Kuva 16.  Hyödynnetäänkö teidän korkeakoulussa lukiodiplomeita osana opiskelijavalintaa. Kysely korkeakouluille. 47 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 Vastaajista ainoastaan yksi ilmoitti, että heidän korkeakoulussaan hyödynnetään lukiodip- lomeja osana opiskelijavalintaa. Muut vastaajat ilmoittivat, ettei lukiodiplomeita hyödyn- netä opiskelijavalinnassa. Vastauksien perusteella yksi keskeinen syy miksi lukiodiplomeita ei nykyisin hyödynnetä on se, että niitä ei tunneta riittävän hyvin, jotta niitä voitaisiin käyttää korkeakoulujen opis- kelijavalinnassa. Mitkä asiat koette suurimmiksi esteiksi lukiodiplomien hyödyntämisessä opiskelijavalinnoissa? Vastauksien perusteella korkeakoulut kokevat hakijoiden yhdenvertaisen kohteluun liitty- vät haasteet keskeisinä esteinä lukiodiplomien hyödyntämisessä korkeakoulujen opiskeli- javalinnoissa Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät ongelmat koskevat niin lukiodiplomien saavutettavuutta ja suorittamismahdollisuuksia kuin lukiodiplomien arviointia. Laajemman lukiodiplomien hyödyntämisen esteenä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa koetaan se, että lukiodiplomien suorittaminen ei ole mahdollista kaikkialla, joka on kor- keakouluun hakeutuvien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta ongelmallista. Lukio- diplomien yhteismitallisen arvioinnin puuttuminen koetaan myös ongelmallisena. Osa vastaajista kommentoi myös lukiodiplomien tämän hetkisiin sisältöihin, jotka koetaan, etteivät ne vastaa korkeakoulun näkökulmasta heidän tarpeisiinsa.  ”Ei ole sopivia diplomeja, jotka vastaisivat koulutusalojemme osaamisprofiileja.” ”Diplomeita ei ole ollut sopivilta aloilta.” ”Vastaavien koulutuksien puute yliopistossamme.” Minkälaisia lukiodiplomien tulisi olla, jotta niitä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa? Vastauksissa näkyvät vastaavat asiat mitä edellisessä kysymyksessä on nostettu esille es- teinä laajemmalle hyödyntämiselle eli lukiodiplomien saavutettavuus, arviointi ja sisältö- kysymykset. Tässä kysymyksessä kommentoitiin myös sitä, että lukiodiplomien kehittä- mistä olisi järkevää tehdä yhteistyössä myös korkeakoulujen kanssa. Vastauksissa nostet- tiin esille myös, että suoritettavien lukiodiplomien valikoimaa tulisi lisätä. 48 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 Mitkä ovat mielestänne lukiodiplomin keskeisimmät kehittämiskohteet, jotta lukiodiplomit voitaisiin huomioida nykyistä enemmän korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa? Vastauksissa näkyvät vastaavat asiat mitä aiemmissa kysymyksissä on nostettu esille es- teinä laajemmalle hyödyntämiselle eli lukiodiplomien saavutettavuus, arviointi ja sisältö- kysymykset. Näiden lisäksi kaivataan myös yleisesti tietoa ja tiedottamista lisää lukiodiplo- mikokonaisuuteen liittyen. Nykyisellään lukiodiplomin voi suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa. Pitäisikö lukiodiplomi voida suorittaa teknologiassa, yrittäjyydessä tai muussa kokonaisuudessa? Vastaajista 12 vastasi ”kyllä” ja kannatti lukiodiplomin laajentamista muihinkin ainekoko- naisuuksiin. Ainostaan yksi vastaajista vastasi kysymykseen ”ei”. Teknologia ja yrittäjyys nähtiin lähtökohtaisesti hyvinä kokonaisuuksina. Muita kokonaisuuksia, joita nostettiin kommenteissa esille, olivat talousosaaminen, liiketalous, tietojenkäsittely ja kansainväli- syys. Mitä mieltä olette, jos jatkossa lukiodiplomi voisi korvata yhden viidestä kirjoitettavasta yo-kokeesta? Vastaajien näkemykset jakautuvat tässä asiassa puolesta ja vastaan. Osa vastaajista suhtau- tuu asiaan myönteisesti ja kannattaa asian laajempaa ja syvällisempää selvittämistä. Osa vastaajista on puolestaan selkeästi asiaa vastaan, eikä kannata sitä, että lukiodiplomi voisi korvata yhden viidestä kirjoitettavasta ylioppilaskokeesta. Vastauksissa nostettiin esille samoja teemoja mitä aiemmin jo haastekohtina on tunnis- tettu. Yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen niin saavutettavuudessa kuin arvioinnissa. Kommentoitiin myös, että asia vaatisi laajempaa tarkastelua ja keskustelua siitä millä ta- valla voidaan ja halutaan taitoaineita ottaa mukaan ylioppilastutkintoon. Mitä muita ajatuksia korkeakoulullanne on lukiodiplomijärjestelmän kehittämiseen? Lukiodiplomit koetaan hyvin tuntemattomina ja niistä toivotaan lisätietoa ja enemmän yh- teistä keskustelua valtakunnallisella tasolla. 49 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 Vastaajien esittämiä muita kommentteja kehittämiseen liittyen: ”Lukiodiplomeja tulisi kehittää erityisesti nyt, kun näyttää sille, että korkeakoulujen valintaperusteet painottuvat jatkossa ylioppilastutkinnon arvosanoihin. Lukioista on vaarana tulla koulutusputki korkeakouluihin. Silloin jäävät liian vähälle kansainvälinen yhteistyö, yrittäjyys, taito- ja taideaineet, tietotekniikka ja teknologia, samoin oppimisen menetelmäosaamisena ryhmässä työskentely, projektiopetuksen eri muodot jne.” ”Sivistysvaliokunnan mietinnön reunaviivat ja selvityksen alla olevat ehdotukset ovat kannatettavia uudistuksia lukiodiplomien kehittämistyössä. Työssä olisi hyvä seurata myös kansainvälisten ylioppilastutkintojen sisältöjä, toteumaa sekä hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa (muuallakin kuin Suomessa). Lukiodiplomissa nähdään mahdollisuuksia osana ns. aiempien opintojen valintaväylää. Myös ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden asemaan korkeakouluvalinnoissa tulee kiinnittää huomiota.” ”Mikäli diplomit otetaan käyttöön opiskelijavalinnassa, on järjestelmä suunniteltava ja testattava etukäteen, että arvosanat saadaan teknisesti vaivattomasti valintaprosessiin. Arvosanojen tallentamisen aikataulu ja koko prosessi on yhteensovitettava korkeakoulujen hakuaikatauluihin.” ”Lukiodiplomeissa saavutettua osaamista voisi hyödyntää myös korkeakouluopinnoissa osaamisen tunnustamisen kautta.” Lukiodiplomien hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin liittyvät uudistukset on otettu täysimääräisesti käyt- töön korkeakoulujen kevään 2020 yhteishaussa. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehit- tämisen suunta on ollut molemmilla sektoreilla yhä yhtenäisempien ja useimmilla koulu- tusaloilla käytettävien valintamenettelyjen kehittämiseen, joka voidaan nähdä lukiodip- lomien laajemmalle hyödyntämiselle niin hyvänä kuin haasteellisenakin kehityssuuntana. Ylioppilastutkinnon arvosanojen painoarvoa on lisätty merkittävästi korkeakoulujen opis- kelijavalinnoissa keväästä 2020 lähtien, joten ajankohta myös lukiodiplomien laajemmalle kehittämiselle on otollinen. Korkeakouluille toteutettu kysely osoittaa, että lukiodiplomijärjestelmään tulee tehdä merkittäviä kehitystoimia ennen kuin lukiodiplomeita voitaisiin laajemmin hyödyntää kor- keakoulujen opiskelijavalinnoissa. Lukiodiplomijärjestelmän kehittäminen niin sisältöjen, arvioinnin ja saavutettavuuden näkökulmasta ovat keskeisiä tekijöitä, joihin tulisi panostaa 50 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 ja jotka luovat edellytyksiä lukiodiplomien paremmalle hyödyntämiselle korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Kyselyn perusteella voidaan todeta myös se, että lukiodiplomijärjes- telmä itsessään on varsin tuntematon kokonaisuus korkeakouluille. Korkeakoulut tarvitse- vat nykyistä merkittävästi enemmän tietoa lukiodiplomijärjestelmästä ja mahdollisuudesta osallistua tämän kokonaisuuden kehittämiseen tuomalla korkeakoulujen näkemyksiä ja tarpeita nykyistä paremmin esille. Konkreettisten mallien esittäminen tässä vaiheessa siitä, kuinka korkeakoulut hyödyntäi- sivät lukiodiplomeita tulevaisuudessa ovat ongelmallisia, koska korkeakoulujen tietämys lukiodiplomijärjestelmästä on yleisesti heikolla tasolla ja ratkaisut ovat myös riippuvaisia siitä, miten lukiodiplomien kehittämistä tullaan lähitulevaisuudessa toteuttamaan. Ylei- sesti voidaan ajatella, että lukiodiplomeilla voitaisiin esimerkiksi mahdollisesti korvata taidealoilla vaadittavia ennakkotehtäviä tai olla osa niitä ja todistusvalinnassa tulla huomi- oiduksi korkeakoulun määrittämällä tavalla. Korkeakoulut ovat tehneet merkittäviä uudis- tuksia opiskelijavalintoihin, jotka vaativat tutkimista, kuinka esimerkiksi nykyiset todistus- valinnassa käytettävät pisteytysmallit toimivat. Korkeakoulut tekevät erityisesti todistusva- linnan valintaperusteita koskevat päätökset siten, että valintaperusteet ovat toisen asteen opinnot aloittavien tiedossa. Tämä tulee myös ottaa huomioon, kun lukiodiplomien mah- dollisesta hyödyntämisestä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa tulevaisuudessa suunni- tellaan tarkemmalla tasolla. Johtopäätöksenä esitämme, että korkeakouluille tulee tarjota nykyistä enemmän tietoa koko lukiodiplomijärjestelmästä. Lukiodiplomien kehittämisessä tulisi jatkossa kuulla kor- keakoulujen näkemyksiä ja tarpeita nykyistä enemmän, jotta korkeakoulut voivat tulevai- suudessa hyödyntää lukiodiplomeita nykyistä paremmin. Tässä selvityksessä esitetyt toimenpide-ehdotukset luovat edellytyksiä lukiodiplomien paremmalle hyödyntämiselle korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, mutta tässä vaiheessa konkreettisten mallien esittäminen on haasteellista. Esitämme, että korkeakoulut tarkaste- levat lukiodiplomien konkreettisia hyödyntämistapoja samassa aikataulussa mitä lukiodip- lomin tuomisesta osaksi ylioppilastutkintoa olemme esittäneet. 51 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 7 Lukiodiplomien kehittämiskohteet Lukiodiplomit saatettiin nykyiseen muotoonsa lv. 2004-2005 aikana, ja niitä voi siis suo- rittaa taito- ja taideaineissa kahdeksaa erilaista. Työssämme selvitimme, miten lukiodiplo- meita voitaisiin hyödyntää nykyistä useammissa oppiaineissa ja kansainvälisissä tiedekil- pailuissa. Kysyimme koulutuksen järjestäjiltä ja lukioiden rehtoreilta käsityksiä kahteen uuteen dip- lomiin, yrittäjyys- ja teknologiadiplomiin, sekä avoimella kysymyksellä muita diplominäyt- töjen kohteita. 26,9 41,5 22,3 7,7 1,5 41,8 41,8 14,3 1,1 1,1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Jatkossa lukiodiplominäytön voisi tehdä myös yrittäjyyteen liittyen (%) Rehtorit Koulutuksen järjestäjät % Kuva 17.  Jatkossa lukiodiplominäytön voisi tehdä myös yrittäjyyteen liittyen. Rehtorikysely 2020 ja kysely koulutuksen järjestäjille 2020. Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden ja koulutuksen järjestäjien vastausten perusteella on suurta valmiutta yrittäjyyteen keskittyvän lukiodiplomin suhteen, tämä käy ilmi kuvasta 17. 52 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 21,9 43,0 27,3 7,0 0,8 36,7 42,2 16,7 2,2 2,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Jatkossa lukiodiplominäytön voisi tehdä myös teknologiaan liittyen (%) Rehtorit Koulutuksen järjestäjät % Kuva 18.  Jatkossa lukiodiplominäytön voisi tehdä myös teknologiaan liittyen. Rehtorikysely 2020 ja kysely koulutuksen järjestäjille 2020. Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden ja koulutuksen järjestäjien vastausten perusteella on suurta valmiutta teknologiaan keskittyvän lukiodiplomin suhteen, tämä käy ilmi kuvasta 18. Useassa kyselyyn osallistuneen rehtorin tekstivastauksessa tuotiin esille se, että diplomi- näyttöjä on alun perin ryhdytty tarjoamaan oppiaineissa, joissa yo-koenäyttöä ei ole ollut mahdollista antaa. Useammassa vastauksessa aprikoitiin joidenkin diplomien karsimista, tässä yhteydessä mainittiin mm. kotitalous, käsityö ja tanssi. Eräs vastaaja puki tämän asian seuraavaan muotoon: ”nykyisellään diplomeita on sellaisissa aineissa, joiden merkitys on vähentynyt, esim. kotitalous ja käsityö voisi korvata uusilla, tähän päivään paremmin istuvilla diplo- meilla ja siinä kohden yrittäjyys ja teknologia olisivat perusteltuja.” Eräs vastaaja korosti diplomien yhteyttä lukion opetussuunnitelman perusteisiin seuraa- vasti: ”lukiodiplomien tulisi antaa mahdollisuus antaa näyttöjä niissä ops-perusteissa mai- nituissa oppiaineissa, joissa ylioppilastutkintoa ei järjestetä.” Eräs vastaaja maalaili lukiodiplomin tulevaisuutta LOPS2021-prosessin kautta: ”minusta lukiokoulutusta tulisi kehittää enemmän projektiluonteisemmaksi työskentelyksi, ja siihen aja- tukseen diplomien suorittaminen sopii erinomaisesti. Nyt tehtävässä LOPS-uudistuksessa voi- daan kulkea kyseistä ajatusta kohti, mutta toistaiseksi ylioppilaskokeet määrittelevät pitkälti, 53 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:34 LUKIODIPLOMISELVITYS 2020 mitä ja miten lukiossa opetetaan ja opiskellaan. Diplominäyttöjen suunnittelu pitäisi hoitaa kunnolla, satsata siihen kehittämistyöhön resursseja, perustaa ehdotukset tutkimukseen ja ko- kemuksiin. On mielestäni hienoa, että diplomikäytänteitä halutaan kehittää ja laajentaa diplo- mien vaatimia työtapoja muihinkin oppiaineisiin taito- ja taideaineitten lisäksi.” Kysyimme rehtoreilta ja koulutuksen järjestäjiltä, mitä ajatuksia heillä on lukiodiplomijär- jestelmän muun kehittämisen suhteen. Useassa kyselyyn osallistuneen rehtorin vastauksissa palattiin muissa kysymyksissä sivut- tuihin asioihin. Muutama vastaaja löysi aitoja kehittämiskohteita. ”Lukiodiplomien suorittamista voisi kehittää enemmä