82 7 JOHTOPÄÄTÖKSET SUOMEN LOGISTIIKAN TILASTA Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen elinkeinoelämän logistiikkakustan- nukset ovat tämän selvityksen mukaan noin 26,4 mrd. euroa. Tämä vastaa 17 %:a bruttokansantuotteesta. Taso on kilpailijamaihin verrattuna korkea: teolli- suusmaissa logistiikkakustannukset vastaavat tyypillisesti 10-17 %:a BKT:sta. Vuoden 2001 selvitykseen verrattuna logistiikkakustannusten osuus Suomessa toimivien yritysten liikevaihdosta on noussut hieman. Erityisesti varastonpitoon ja varastointiin sekä logistiikan hallinnointiin liittyvien kulujen osuus on kasva- nut. Kuljetuskustannusten osuus on puolestaan laskenut hieman. Vastaava kehi- tys näkyy myös Euroopassa viime vuosina esitetyissä arvioissa. Suurten yritysten logistiikkakustannukset ovat pk-yrityksiä pienemmät toimi- alasta riippumatta: suurten logistiikkakustannuksia näyttäisikin siirtyneen tava- rantoimittajille ja -jakelijoille. Tuotantotoimintaa myös ulkomailla harjoittavien yritysten logistiikkakustannukset ovat pienemmät kuin kotimarkkinayrityksillä. Logistiikan tunnusluvuilla verraten suomalaisyritykset sijoittuvat kansainväli- sesti keskimäärin hyvin. Yritykset tiedostavat logistiikan merkityksen hyvin ja arvioivat osaamisensa kohtalaisen hyväksi tai hyväksi kaikilla päätoimialoilla. Suurten yritysten tärkein kehitystarve on läpinäkyvyyden lisääminen, pienten puolestaan henkilöstön osaaminen. Logistiikkayrityksille yhteistyöverkostojen ja asiakaspalvelun kehittäminen ovat tärkeimmät kehityskohteet. Seuraavissa alaluvuissa päähavainnot sekä vertailu kansainväliseen aineistoon on esitetty yksityiskohtaisemmin. Keskeiset havainnot: • Logistiikan osaaminen keskeinen kilpailukyvyn osatekijä • Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset 26,4 miljardia euroa • Logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta 13%; osuus kasvanut. • Pienillä ja mikroyrityksillä korkeimmat logistiikkakustannukset ja kasvussa • Keskeiset tunnusluvut kansainvälisesti hyvää keskitasoa • Logistiikkapalveluyritysten tietojärjestelmien käyttö jäljessä kansainvälisestä • Logistiikan käyttäjien kehitystarpeet sisäisissä prosesseissa, suurilla lä- pinäkyvyyden lisääminen, muilla asiakaspalvelu ja henkilöstöosaaminen • Logistiikkapalveluyritysten tärkeimmät kehitystarpeet ovat yhteistyöverkos- ton sekä asiakaspalvelun kehittäminen 83 7.1 Makrotason logistiikkakustannukset Logistiikan kokonaiskustannusten osalta tässä selvityksessä on käytetty edelli- sistä selvityksistä poikkeavaa jaottelua. Edelliseen selvitykseen nähden yhteisiä kustannuskomponentteja ovat olleet kuljetuskustannukset, varastointikustannuk- set, varastoon sitoutuneen pääoman kustannukset ja logistiikkaan liittyvät hallin- tokustannukset. Edellä lueteltujen lisäksi tässä selvityksessä kysyttiin vastaajilta myös logistiikan pakkauskustannuksia ja logistiikan epäsuoria kustannuksia. Uusien kustannuskomponenttien mukana olon seurauksena tämän selvityksen tulokset yritysten liikevaihtoon suhteutettuna eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin selvityksiin verrattuna. Aiemmista selvityksistä poiketen tässä selvityksessä ovat mukana myös mik- royritykset ja pienet yritykset, joiden logistiikkakustannukset ovat tulosten pe- rusteella keskisuuria ja suuria yrityksiä korkeammat. Näistä seikoista johtuen tämän selvityksen laskuperusteet ja tulokset poikkeavat jonkin verran aiemmista selvityksistä. Kuten aiemmissakin, myös tässä selvityksessä tarkastelu on kustannusten osalta rajattu koskemaan ainoastaan teollisuudelle, kaupalle ja rakentamiselle suoraan aiheutuviin logistiikkakustannuksiin. Julkiset organisaatiot, investointihankkeet ja julkisen infrastruktuurin kunnossapito, esimerkiksi talvimerenkulun kustan- nukset on jätetty selvityksen ulkopuolelle. Selvityksessä ei siksi esitetä arvioita koko kansantalouden logistiikkakustannuksista, vaan pitäydytään arvioissa suo- malaisten teollisuuden, kaupan ja rakentamisen logistiikasta. Aiempien selvitysten tuloksina logistiikkakustannukset ovat olleet vuonna 1999 noin 10,2 % yritysten liikevaihdosta (vuonna 1995 10,3 % ja vuonna 1990 11,0 %). Suhteutettuna kyseisen vuoden bruttokansantuotteeseen teollisuuden, kau- pan ja rakentamisen logistiikkakustannukset ovat olleet aiempien selvitysten pe- rusteella 14 -18 % bruttokansantuotteesta. Tässä selvityksessä makrotason logistiikkakustannukset on laskettu tutkimusai- neiston perusteella siten, että vastaajayritysten logistiikkakustannuksille on an- nettu yritysten liikevaihdon mukainen painoarvo. Liikevaihdolla ja toimialan ja- kaumalla painottamalla on saatu aikaan kunkin toimialan logistiikkakustannuk- set. Eri toimialojen vaikutus kokonaiskustannuksiin on laskettu painottamalla tilas- tokeskuksen vuoden 2004 toimialakohtaisten liikevaihtotilastojen perusteella kunkin toimialan logistiikkakustannuksia kunkin alan osuudella päätoimialan (teollisuus, rakentaminen, kauppa) liikevaihdosta. Tämän selvityksen vastausten perusteella Suomen teollisuuden, rakentamisen ja kaupan logistiikkakustannukset ovat keskimäärin 13,0 (11,5) prosenttia liike- vaihdosta. Absoluuttisena summana vastaavat kustannukset ovat yhteensä 30,0 (26,4) miljardia euroa. Kustannukset jakaantuvat eri kustannuskomponenteille seuraavasti. 84 Taulukko 6. Logistiikkakustannukset ja kustannusten prosenttijakauma 1990 – 2006 käyvin hinnoin ja vuoden 2006 hinnoin. Lähteet: edelliset logistiikkaselvitykset. Logistiikkakustannukset mrd.€ (käyvin hinnoin) 1990 1995 2000 2006 Kuljetuskustannukset 6,0 (44 %) 6,0 (46 %) 8,0 (45 %) 9,5 (36 %) Varastointikustannukset 3,9 (28 %) 3,4 (26 %) 4,4 (25%) 6,2 (24%) Varastoon sitoutuneen pääoman kustannus 3,0 (22 %) 2,9 (21 %) 4,4 (25 %) 7,2 (27%) Hallintokustannukset 0,8 (6 %) 1,0 (7 %) 1,2 (5%) 3,5 (13%) Yhteensä mrd. € 13,7 13,3 18 26,4 Logistiikkakustannukset mrd.€ (vuoden 2006 hinnoin) 1990 1995 2000 2006 Kuljetuskustannukset 8,4 (44 %) 7,0 (46 %) 8,7 (45 %) 9,5 (36 %) Varastointikustannukset 5,4 (28 %) 3,9(26 %) 4,8 (25 %) 6,2 (24 %) Varastoon sitoutuneen pääoman kustannus 4,2 (22 %) 3,3 (21 %) 4,8 (25 %) 7,2 (27 %) Hallintokustannukset 1,2 (6 %) 1,2 (7 %) 1,3 (5%) 3,5 (13 %) Yhteensä mrd. € 19,1 15,4 19,6 26,4 Edellisessä taulukossa esitettyjen kustannusten lisäksi tutkimuksen perusteella vastaajayritysten kuljetusten pakkauskustannukset olivat yhteensä noin 2,1 mrd. euroa ja logistiikan epäsuorat kustannukset noin 1,5 mrd. euroa. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että kuljetuskustannusten osuus suhteessa lii- kevaihtoon olisi laskenut edellisiin selvityksiin verrattuna. Todellisen kuljetus- kustannusten laskun sijaan selityksenä tulokselle voi olla myös yritysten kustan- nustietoisuuden ja yleisen logistisen osaamisen kehittyminen. Logistiikkakus- tannukset on aiemmin voitu nähdä suuremmalta osin juuri kuljetuskustannuksi- na, kun taas nykyään yritykset pystyvät mahdollisesti paremmin tunnistamaan ja erittelemään myös vaikeammin tunnistettavia ja eriteltäviä kustannuseriä. 7.2 Tulokset ja kansainvälinen vertailuaineisto Tässä luvussa käsitellään valittuja selvityksen tuloksia suhteessa saatavilla ole- vaan kansainväliseen vertailuaineistoihin. Logistiikan ja toimitusketjun hallin- nasta on olemassa runsaasti tutkimustietoa, mutta vertailujen arvioinnissa on ol- tava varovainen, koska eri tutkimusten menetelmät saattavat erota toisistaan. 7.2.1 Logistiikkakustannukset European Logistics Associationin (ELA) vuonna 2004 julkaistu selvitys on tuo- reimpia eurooppalaisia vertailuaineistoja aiheesta. Sen tulokset perustuvat kyse- lyyn alle 200:lle eurooppalaiselle suuryritykselle, jotka edustavat toimialojensa edistyksellisintä logistiikkaa. Tästä johtuen tulosten yleistettävyys ei ole kovin hyvä. Kyselyiden metodi on pysynyt varsin samana, joten niiden aikasarja antaa arvokasta tietoa toimintaympäristön muutoksista. Suoraa vertailua LOG4- selvityksen tuloksiin ei ole syytä tehdä: ELA/AT Kear- ney:n selvityksen taso vuonna 2003 näyttäisi olevan noin puolet LOG4 vastaa- jayritysten kustannustasosta (LIITE 8.). Käytännössä logistiikkakustannukset voivat olla näin alhaiset vain jos yrityksen jalostusarvo on verrattain korkea. 85 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % suuret yritykset keskisuuret yritykset mikro- yritykset pienet yritykset Valmistus ja rakentaminen Kauppa 2006 taso Yritysten logistiikka- kustannukset, %-liikevaihdosta Kuvio 48. Teollisuuden ja kaupan yritysten keskimääräisten logistiikkakustannusten % osuus liikevaihdosta 2006 ja arvio 2010, n=1434 ELA/AT. Kearneyn selvityksen tulokset tukevat aiemmin esitettyä toteamusta, että logistiikkakustannukset ovat viime vuosikymmeninä laskeneet merkittäväs- ti, samalla kun yritysten logistiikka on monimutkaistunut maapalloistumisen ja mm. tuotevariaatioiden nopean kasvun myötä. Logistiikkakustannusten laskun on mahdollistanut logistisen tiedon tehokkaampi käsittely. Tietojärjestelmiin voimakkaasti investoivat yritykset ovat kooltaan usein suuria ja vertailuaineiston voimakkaasti laskeva trendi on osaltaan täten selitettävissä. Vertailuaineistossa erityisesti kuljetuskustannukset näyttävät laskeneen voimak- kaasti. Tämän selvityksen tuloksissa yritykset arvioivat kuljetuskustannusten nousevan seuraavan viiden vuoden aikana merkittävästi. Aiempiin selvityksiin verrattuna kuljetuskustannusten osuus on toisaalta laskenut. Mikäli öljyn hinta jatkaa nousuaan, ja nostaa sitä kautta absoluuttisia logistiikkakustannuksia, on yritysten entistä tarmokkaammin etsittävä keinoja ohjata toimitusketjuaan kus- tannustehokkaasti. Tässä tietojärjestelmien tehokkaampi hyödyntäminen on ko- hottanut, ja tullee jatkossakin kohottamaan logistiikan tuottavuutta merkittävästi. Kohoavien kuljetuskustannusten ja oletetun logistiikan tuottavuuden kasvun yh- teisvaikutusta on vaikea ennustaa. Tässä selvityksessä mikro- ja pienet yritykset ennustivat logistiikkakustannustensa osuuden kasvan merkittävästi enemmän kuin keskisuuret yritykset. Suuret yritykset katsoivat logistisen kustannustason pysyvän samana. Jos öljyn hinta pysyy korkeana tai nousee edelleen, on mahdollista, että erityi- sesti mikro- ja pienten yritysten logistiikan kokonaiskustannukset tulevat nou- semaan, koska nämä yritykset eivät suuryritysten tapaan pysty siirtämään kus- tannuksiaan muille sopimuspuolille. Pienten yritysten kyky hyödyntää logistii- kan tietojärjestelmiä kustannusten alentamiseen lienee myös keskisuuria ja suu- ria yrityksiä heikompi. http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 86 Lääke- / kemian teollisuus Elintarvike- teollisuus Kulkuneuvojen valmistus Elektroniikka- teollisuus -300 -200 -100 0 100 200 300 Raha sitoutunut, päivää Logistiikkaselvitys 2006 Vertailuaineisto Paras 20% yrityksistä Muu 80% yrityksistä Paras 20% yrityksistä Muu 80% yrityksistä Paras 20% yrityksistä Muu 80% yrityksistä Paras 20% yrityksistä Muu 80% yrityksistä Ostovelkojen maksuaika Myyntisaamisten maksuaika Varastoriitto Myyntisaamisten maksuaikaMyyntisaamisten maksuaika VarastoriittoVarastoriitto Ostovelkojen maksuaika 7.2.2 Rahan sitoutuminen SCOR-malli (Supply Chain Operations Reference Model) on Supply Chain Council:n34 kehittämä prosessiviitemalli toimitusketjujen analysoimiseen ja ke- hittämiseen. SCOR koostuu vakioiduista prosessikuvauksista, toimitusketjun suorituskyvyn mittareista sekä hyväksi todetuista toimintatavoista (Löfgren et al. 2003, 2). Tässä selvityksessä on käytetty tiettyjä SCOR- mallin ylimmän hierar- kiatason indikaattoreita, jotka kuvaavat yrityksen liiketoiminnan logistista te- hokkuutta melko tiivistetyssä muodossa. Rahan sitoutumisaika mittaa kuinka kauan kestää raaka-aineisiin sijoitettujen varojen palautuminen takaisin yritykseen kassavirtana. Rahan sitoutumisaika määritetään laskemalla yhteen myynnin toteutunut keskimääräinen maksuaika sekä keskimääräinen varastoriitto ja vähentämällä saadusta summasta yrityksen keskimääräinen toteutunut maksuaika toimittajille. Nämä komponentit viestivät yrityksen asemasta ja neuvotteluvoimasta toimittajien ja asiakkaiden suuntaan. Mitä lyhyempi rahan sitoutumisaika on, sitä vähemmän yritys tarvitsee rahoi- tusomaisuutta toiminnan harjoittamiseen ja sitä tehokkaampaa toiminta on. Kuvio 49. esittää vertailun rahan sitoutumisajan pituudesta suomalaisissa yrityk- sissä verrattuna kansainväliseen vertailuaineistoon neljällä eri toimialalla. Osto- velkojen maksuaika on merkitty kuvioon negatiivisen arvona, koska tämä kom- ponentti lyhentää rahan sitoutumisen aikaa. Kuvio 49. Keskimääräinen rahan sitoutumisaika komponenteittain valituilla toimialoilla ver- rattuna kansainväliseen aineistoon, Lääke- ja kemian teollisuus n=32, Elektro- niikkateollisuus n=53, Elintarviketeollisuus n=54, Kulkuneuvojen valmistus n=14. Vertailuaineisto N=69. 34 http://www.supply-chain.org http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.supply-chain.org/ 87 Hyvin erottuva havainto on, että suomalaisten yritysten maksuajat ovat huomat- tavasti kansainvälisiä keskiarvoja lyhyemmät, mikä merkitsee pääomien tehok- kaampaa käyttöä ja alempia logistiikkakustannuksia. Selvityksen metodologias- sa vastaava logistiikkakustannuskomponentti on lähinnä varastoon sitoutuneen pääoman kustannus. Rahan sitoutumisajan merkitys kilpailutekijänä riippuu luonnollisesti korkokannasta. On mielenkiintoista huomata, että kaikilla neljällä toimialalla kansainvälisen vertailuaineiston parhaalla viidenneksellä yrityksistä ostovelkojen maksuaika on selvästi pidempi, kuin myyntisaamisten ja varastoriiton summa. Rahan sitoutu- minen on siis negatiivinen eli toiminnasta vapautuu yritykselle rahoitusomai- suutta käyttöön, mikä voi olla merkittävä kilpailuetu. Samoin näiden yritysten myyntisaamisten maksuaika on huomattavasti lyhyempi kuin vertailuryhmän muun 80 % yrityksistä. Vertailuryhmän paras viidennes näyttää olevan hyvin vahvassa asemassa toimitusketjussa asiakkaisiin mutta erityisesti toimittajiin nähden. Tosin myös tämän selvityksen yrityksillä tavattiin negatiivisia rahan si- toutumisaikoja. Perinteisesti yritysten tavoite on pidentää maksuaikoja toimittajiin päin, jolloin rahaa vapautuu omaan liiketoimintaan. Nykyaikaisissa toimitusketjuissa tämä strategia on kuitenkin menettämässä tehoaan, koska toimittajat eivät ymmärret- tävästi voi pitää hitaita maksajia strategisina kumppaneina, mikä taas saattaa olla este muulle saumattomalle yhteistoiminnalle. Suomalaisten yritysten rahan sitoutumisaika on kaikilla neljällä toimialalla posi- tiivinen, eli rahaa sitoutuu toiminnan harjoittamiseen. Sitoutumisaika on tosin huomattavasti lyhyempi kuin 80 % kansainvälisen vertailuaineiston yrityksissä. Kaikkiaan voidaan todeta, että suomalaisyritysten rahan sitoutumisaika on kan- sainvälisesti keskiarvoa paremmalla tasolla. On myös otettava huomioon, että selvityksen vastaajayritykset ovat hyvin suurelta osin mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä, mikä ei ainakaan merkittävästi näy pidempinä rahan keskimääräisinä sitoutumisaikoina. Esitetty vertailu kuvaa osaltaan vientiyritysten ja kansainvälisten yritysten markkinaympäristöä, joka näyttää tässä suhteessa olevan kotimarkkinoita vaike- ampi pääomien tehokkaan käytön suhteen. Erityisesti vientiä aloittavien yritys- ten täytyy sopeutua merkittävästi kotimarkkinoita pidempiin asiakkaiden mak- suaikoihin, vaikka hankintojen maksuajat olisivatkin edelleen lyhyttä kotimark- kinatasoa. Toisaalta suomalaisen ”nopean” maksukulttuurin tuominen kansain- väliseen toimitusketjuun toimintatavaksi voisi ajatella olevan myös mahdolli- suus kohottaa koko toimitusketjun kilpailukykyä. Kuvio 50. esittää vertailun suomalaisten ja kaakkoisaasialaisten yritysten rahan sitoutumisen pituudesta seitsemällä valitulla toimialalla. Tähän materiaaliin ver- raten suomalaisyritykset sijoittuvat hyvin mutta suuria toimialallisia erojakin on. 88 -50 -30 -10 10 30 50 70 90 Rahan sitoutuminen, päivää Paras 20% suomalaisista yrityksistä Paras 20% kaakkoisaasialaisista yrityksistä Suomalaiset keskiluokan (40%-60%) yritykset Kaakkoisaasialaiset keskiluokan (40%-60%) yritykset Elintarviketeollisuus Elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus Ei-metalliset mineraalituotteet Kemianteollisuus Vähittäiskauppa Tekstiiliteollisuus Kuvio 50. Rahan sitoutumisaika selvityksen vastaajayrityksissä verrattuna kaakkoisaasialai- siin yrityksiin samoilla toimialoilla. Data perustuu luokkien (Paras 20 % ja keski- luokan 40 %-60 %) keskilukuihin (mediaaneihin). Kaakkoisaasialaiset yritykset, lähde: Kremers, 2005. On ilahduttavaa todeta, että neljällä merkittävällä toimialalla suomalaisyritysten rahan sitoutumisajat ovat kaakkoisaasialaisia lyhyemmät sekä kummankin ver- tailuryhmän parhaan viidenneksen että ”keskiluokkaisten” yritysten osalta. Nä- mä toimialat ovat elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kemian teollisuus ja elintarviketeollisuus. Rahan sitoutumisaikojen hajonta näyttää olevan kaakkoisaasialaisissa yrityksis- sä suomalaisyrityksiä merkittävästi suurempi. Esimerkiksi vähittäiskaupassa suomalainen ”keskitaso” on merkittävästi aasialaista parempi mutta paras vii- dennes yrityksistä jää merkittävästi aasialaisesta tasosta jälkeen. Tilanne on sa- ma tekstiiliteollisuudessa. 7.2.3 Ulkoistaminen Logistiikan ulkoistaminen on Suomessa melko yleistä mutta eri logistiikkatoi- mintojen ulkoistamisen yleisyys eroaa melko suuresti kansainvälisen vertailuai- neiston valossa. Tässä yhteydessä LOG4 selvityksen materiaalia verrataan Lang- leyn (et al. 2005) tekemään maailmanlaajuiseen selvitykseen kolmannen osa- puolen logistiikkapalveluiden käytöstä. Suomalaisyritykset näyttävät ulkoistaneen kuljetuksia ja huolintaa selvästi ver- tailumaita enemmän. Vaativampien toimintojen kuten tuotevaraston hallinnan osalta ulkoisten logistiikkapalvelujen käytön aste on yleensä melko matala ja osuudet vaihtelevat melko paljon. http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 89 Taulukko 8. Kansainvälinen vertailu eri logistiikkatoimintoja ulkoistaneiden yritysten % osuudesta, selvityksen aineisto: n=1773 , Vertailuaineiston lähde: Langley et al., 2005 Länsi- Eurooppa n=339 USA ja Kanada n=516 Aasian Tyynen- meren alue n=53 Latina- lainen Amerikka n=144 Kuljetukset 91 % 88 % 78 % 96 % 84 % Huolinta 68 % 53 % 56 % 49 % 45 % Tilausten vastaanotto 14 % 8 % 7 % 15 % 8 % Varastointi/varastokäsittely 25 % 72 % 63 % 88 % 55 % Inventaarin hallinta 12 % 23 % 17 % 30 % 9 % Tuotteen viimeistely/räätälöinti 22 % 16 % 16 % 18 % 0 % Logistiikan tietojärjestelmät 36 % 21 % 15 % 18 % 19 % LOG4 Selvityksen yritykset n=1532 Langley:n vertailuaineisto Logistiikan toiminto Varastoinnissa/varastokäsittelyssä voidaan sen sijaan nähdä, että suomalaiset yritykset ovat ulkoistaneet selkeästi vertailuryhmiä vähemmän. Vastaavasti lo- gistiikan tietojärjestelmissä ulkoistamisaste on korkeampi. Melko yllättäen ja toisin kuin vertailuaineiston yritykset, LOG4 selvityksen vas- taajat eivät katsoneet kustannusten säästämistä ensisijaiseksi motiivikseen ul- koistamiseen. Voidaan myös tulkita, että suomalaisvastaajat mieltävät muut yleiset kustannukset, kuten henkilöstökustannukset logistiikkakustannuksia merkittävämmäksi kustannuseräksi ja kustannussäästöjen katsotaan tulevan vä- henevän pysyvän työvoimatarpeen kautta. Asiaa voidaan myös arvioida logis- tiikka-alan työvoiman jouston ja erityisesti työvoiman saatavuuden kannalta. Moniin perustehtäviin pätevää työvoimaa on huonosti saatavilla ja yritykset saattavat ratkaista ongelman mieluummin ostamalla logistiikkapalveluja kuin yrittämällä palkata lisätyövoimaa. Eräällä tapaa tällainen toimintamalli on myös keskittymistä ydinosaamiseen, joka oli kaikkein tärkein motiivi. Taulukko 9. Kansainvälinen vertailu logistiikan ulkoistamisen motiiveista selvityksen aineis- to: n=1773, Vertailuaineiston lähde: Langley et al., 2005 Länsi- Eurooppa n=339 USA ja Kanada n=516 Aasian Tyynen- meren alue n=53 Latina- lainen Amerikka n=144 Keskittyminen ydinosaamiseen 59 % 40 % 29 % 43 % 38 % Joustavan palvelukapasiteetin tarve 51 % 21 % 16 % 9 % 20 % Logistiikkakustannukset alenevat 42 % 74 % 72 % 71 % 65 % Logistiikan laatu paranee 24 % 55 % 61 % 51 % 64 % Ulkopuolisen asiantuntemuksen tarve 23 % 14 % 24 % 17 % 10 % Ulkoistamisen motiivit Selvityksen yritykset n=1053 Langley:n vertailuaineisto Logistiikkapalvelujen laatu osoittautui vertailuryhmiä paljon merkityksettö- mämmäksi tekijäksi. Tulosta voi tuskin tulkita laadun aliarvostamiseksi, mutta ero on jokseenkin yllättävä. Tulos saattaa viestiä monien mielestä vanhentunees- 90 ta ajatusmallista, jossa mahdollisimman monesta yrityksen toiminnosta pyritään selviämään itse. Jokseenkin samansuuntaisesti LOG4 selvityksen yritykset arvioivat puutteelli- sen palvelutason suurimmaksi ulkoistamisen esteeksi. Myös esteissä nähdään monia eroja suhteessa Langleyn vertailuaineistoon. Taulukko 10. Kansainvälinen vertailu logistiikan ulkoistamisen esteistä, LOG4 aineisto: n=1773, Vertailuaineiston lähde: Langley et al., 2005 Ulkoistamisen este Selvityksen yritykset n= Langley vertailuaineisto n=1091 Eyefortransport vertailuaineisto n=312 Palvelutaso ei juurikaan parane 32 % 13 % - Vaikea arvioida ja seurata 31 % - 27 % Logistiikkakustannukset eivät laske 28 % 33 % - Piilevät kustannukset 24 % - 39 % Riippuvuus palveluntarjoajista kasvaa 22 % 23 % 17 % Kontrollin menettäminen 19 % 23 % 20 % Logistiikkapalveluita ei osata ostaa 10 % - 50 % Logistiikka kuuluu ydinosaamiseen 8 % 40 % - logistiikka osataan itse paremmin 8 % 30 % - Selvityksen Yritykset n=1773 Ulkoistamista ei voida pitää kaikenkattavasti parhaana ratkaisuna hoitaa logis- tiikkaa vaan sen edullisuus riippuu monestakin tekijästä. Usein ajatellaan, että logistiikkaa ulkoistamalla voitaisiin päästä eroon tehottomuustekijöistä, jotka johtuvat logistisia virtoja koskevista sisäisistä menettelytavoista. Jos toimintata- pojen rakenne säilyy ulkoistamisen jälkeenkin tehottomana, ei ulkoistamisesta saada ehkä lainkaan hyötyjä. Oman yrityksen logististen kontaktipintojen vähe- tessä ulkoistaminen voi jopa lisätä tehottomuutta. 7.2.4 Täydelliset asiakastoimitukset Supply Chain Councilin kehittämä SCOR malli sisältää mm. useita yrityksen toimitusvarmuuteen liittyviä tunnuslukuja. Kuvio 51. esittää teollisuusyritysten arviot näiden tekemistä täydellisistä asiakastoimituksista35 suhteessa kaikkiin asiakastoimituksiin. Kansainväliseen vertailuaineistoon nähden suomalaisyritys- ten toimitusvarmuus näyttäisi olevan hyvin korkealla tasolla. 35 Täydellinen asiakastoimitus: ajallaan, oikeaan paikkaan, oikein dokumentoituna, oikean määräisenä ja vahin- goittumattomana? 91 0 20 40 60 80 100 Selvityksen yritykset Käytettävissä oleva kansainvälinen vertailuaineisto Prosessiteollisuus Muu teollisuus Elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus Rakentaminen täydelliset asiakastoimitukset % kaikista toimituksista Kuvio 51. Kansainvälinen vertailu yritysten toimitusvarmuudesta, selvityksen aineisto: n=834. Tuloksia on tulkittava varoen. Kyselyllä kerätyssä aineistossa ei ole voitu tarkas- taa vastausten todenperäisyyttä. On mahdollista, että vastaajat ovat oivaltaneet kysymyksen puutteellisesti eivätkä ole ottaneet huomioon, että täydellinen toi- mitus käsitteenä tarkoittaa useiden kriteerin yhtäaikaista läsnäoloa. Täydellisten toimitusten osuus suomalaisyrityksissä olisi tällöin todellisuudessa pienempi. Yritysten logistisen suorituskyvyn ja taloudellisen tuloksen välillä ei välttämättä vallitse selvää tilastollista yhteyttä. Näin ovat todenneet esim. Kremers et al. (2005) kaakkoisaasialaisista yrityksistä. Vaikka LOG4:ssa ei ole selvitetty yri- tysten tarkkoja tilinpäätöstietoja, tulokset olisivat todennäköisesti samansuuntai- sia. Esim. logistiikkakustannusten tason, tunnuslukujen ja läpinäkyvyyden välil- lä ei löytynyt selkeitä korrelaatioita toimialoittain. Selkeimmät erot löytyvät ver- rattaessa aineistoa yrityskoon mukaan. 7.2.5 Tietojärjestelmien käyttö logistiikkapalveluyritysten ja sidosryhmien välillä Suomalaiset logistiikkapalveluyritykset sijoittuvat melko huonosti sähköisten tietojärjestelmien käytön yleisyydessä asiakkaiden ja toimittajien kanssa kun verrataan selvityksen tuloksia hongkongilaisiin yrityksiin (Kuvio 52.). Vertailu- aineisto käsittää 187 logistiikkapalveluyritystä eri toimialoilta. Näistä 69 % oli kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoimintayksikköjä. http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 92 Sähköposti Internet EDI ERP Alihankkijoiden kanssa Asiakkaiden kanssa 100 % 80 % 60 % 40 % 20% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %0 % LOG4 logistiikkapalveluyritykset Hongkongilaiset logistiikkapalveluyritykset Lain tutkimuksessa % käyttävistä yrityksistä % käyttävistä yrityksistä Kuvio 52. Tietojärjestelmien käytön vertailu: selvityksen logistiikkapalveluyritykset vs. hong- kongilaiset logistiikkapalveluyritykset, prosenttia käyttävistä yrityksistä alihankki- joiden ja asiakkaiden kanssa, kansainvälinen vertailudatan lähde: Kee Hung Lain et al. 2005. 7.3 Logistiikan taso suomalaisissa yrityksissä Yhteenvetona voidaan todeta, että teollisuusyritykset tiedostavat logistiikan merkityksen hyvin ja arvioivat osaamisensa kohtalaisen hyväksi. Kaupan alalla oma arvio logistiikan osaamisesta on kuitenkin selvästi teollisuutta parempi. Ku- ten aikaisemmissakin selvityksissä, myös logistiikkayritykset arvioivat oman osaamistasonsa hyväksi. Tietojärjestelmien käyttö ei ole merkittävästi yleistynyt v. 2001 selvityksestä pois lukien sähköpostin käyttöä myös pienissä yrityksissä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että suomalaisyritykset olivat saavuttaneet varsin edistyksellisen tason tieto- järjestelmien käytössä jo aiemmin. Logistiikan tietojärjestelmien osalta kansainvälistä vertailuaineistoa ei ole help- po löytää, sillä tämän selvityksen vastaajajoukossa on huomattavan paljon pie- niä ja mikroyrityksiä. http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 93 Yrityksemme on hyvin varautunut häiriö- ja epäjatkuvuustilanteisiin Kuljetuskustannusten kehitys N ousevat Laskevat H uonosti H yvin H uono H eikko H yvä H yvä H eikko H yvä 0 Yritysten kyky hyödyntää tun- nuslukuja Logistiikkakus- tannusten kehitys Kustannusten seuranta ja toi- mitusketjun läpi- näkyvyys Osaaminen yri- tyksen sisällä ja sidosryhmissä Kyky hallita toimitusketjun monimutkaisuutta Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Toimittajillamme on pääsy yrityksemme varastosaldoihin Yrityksellämme on pääsy asiakkaidemme varastosaldoihin Logistiikkatoimintojen ympäristövaikutukset on otettu toiminnassamme huomioon Seuraamme logistisia tunnuslukuja yhdessä toimittajien ja asiakkaiden kanssa Seuraamme tarkasti yrityksemme logistiikkakustannuksia Varautuminen häiriötilanteisiin laskee merkittävästi logistiikkamme tehokkuutta Erilaiset epäjatkuvuustilanteet lisääntyvät yrityksemme logistiikassa Ympärivuorokautisen toiminnan tarpeemme lisääntyy Viiden vuoden kuluttua hyödynnämme RFID-radiotunnistetekniikkaa Osaaminen kilpailijoidenne keskuudessa Osaaminen logistiikkatoimittajienne keskuudessa Osaaminen toimittajakunnassanne Osaaminen asiakaskunnassanne Osaaminen yrityksenne sisällä Logistiikan epäsuorien kustannusten kehitys Kuljetusten pakkauskustannusten kehitys Hallintokustannusten kehitys Varastoon sitoutuneen pääoman kustannusten kehitys Varastointikustannusten kehitys Rahan sitoutumisaika Toimittajien toimitustäsmällisyys Virheettöminä tehdyt asiakastoimitukset Kustannukset per toimitus Varaston kiertonopeus Suuret yritykset Vaikutus logistiikkaan Negatiivinen Positiivinen0 Kuvio 53. Selvityksen vastaajayritysten logistiikan tason profiilit yrityksen kokoluokan mukaan, mikroyritykset n=1066 , pienet yrityksen n=309 , kes- kisuuret yritykset n=170, suuret yritykset n=169 . http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 94 Varautuminen häiriötilanteisiin laskee merkittävästi logistiikkamme tehokkuutta Yrityksemme on hyvin varautunut häiriö- ja epäjatkuvuustilanteisiin Erilaiset epäjatkuvuustilanteet lisääntyvät yrityksemme logistiikassa Ympärivuorokautisen toiminnan tarpeemme lisääntyy Viiden vuoden kuluttua hyödynnämme RFID-radiotunnistetekniikkaa Osaaminen kilpailijoidenne keskuudessa Osaaminen logistiikkatoimittajienne keskuudessa Osaaminen toimittajakunnassanne Osaaminen asiakaskunnassanne Osaaminen yrityksenne sisällä Yritysten kyky hyödyntää tunnuslukuja Logistiikka- kustannusten kehitys Kustannusten seuranta ja toimitusketjun läpinäkyvyys Osaaminen Yrityksen sisällä ja sidosryhmissä Kyky hallita toimitusketjun monimutkaisuutta Vaikutus logistiikkaan Negatiivinen Positiivinen Logistiikan epäsuorien kustannusten kehitys Kuljetusten pakkauskustannusten kehitys Hallintokustannusten kehitys Varastoon sitoutuneen pääoman kustannusten kehitys Varastointikustannusten kehitys Kuljetuskustannusten kehitys 0 Rahan sitoutumisaika Toimittajien toimitustäsmällisyys Virheettöminä tehdyt asiakastoimitukset Kustannukset per toimitus Varaston kiertonopeus Toimittajillamme on pääsy yrityksemme varastosaldoihin Yrityksellämme on pääsy asiakkaidemme varastosaldoihin Logistiikkatoimintojen ympäristövaikutukset on otettu toiminnassamme huomioon Seuraamme logistisia tunnuslukuja yhdessä toimittajien ja asiakkaiden kanssa Seuraamme tarkasti yrityksemme logistiikkakustannuksia Kotimarkkinayritykset Vientiyritykset Kansainväliset yritykset N ousevat Laskevat H uonosti H yvin H uono H eikko H yvä H yvä H eikko H yvä Kuvio 54. Teollisuusyritysten logistiikan tason profiilit kansainvälistymisasteen mukaan; kv. yritykset n=171 , vientiyritykset n=206 , kotimarkkinayri- tykset n=604 http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm Keskisuuret ja suuret teollisuusyritykset ovat käytettävissä olevan vertailuaineis- ton valossa kuitenkin hyvää kansainvälistä tasoa. Suomesta löytyy useita yrityk- siä, jotka kuuluvat ovat toimialallaan maailman edistyksellisimpien joukossa. Osaamista siis on siellä, missä sen tarvekin on suurin. Posti- ja kuriiritoiminnassa tietojärjestelmien käyttö oli odotetusti viety pisim- mälle. Suurin vastaajaryhmä oli tieliikenne, jossa tietojärjestelmien käyttö oli keskimäärin varsin alhainen. Logistiikkayritysten piirissä Intranet/extranet- jär- jestelmien käyttö oli laajinta vesiliikenteessä Portnet-järjestelmän ansiosta. Tä- män maailman mittakaavassakin ainutlaatuisen järjestelmän jatko on syytä tur- vata niin ohjelmistokehityksen kuin hallinnollisen rakenteen osalta. Suurten ja kansainvälistyneiden teollisuusyritysten tärkein kehitystarve on lä- pinäkyvyyden lisääminen, pienten puolestaan henkilöstön osaaminen. Logistiik- kayritykset näkevät tärkeimmiksi kehityskohteikseen yhteistyöverkostojen vah- vistamisen ja asiakaspalvelun tason kohottamisen. Logistiikan tunnusluvuilla mitaten suomalaisyritykset sijoittuvat kansainvälises- sä vertailussa keskimäärin hyvin. Tämä koskee erityisesti kansainvälisen kilpai- lun alla olevia yrityksiä. Kuvio 53. ja Kuvio 54. esittävät keskeiset havainnot tii- vistetysti teollisuusyritysten vastauksista, joissa arvioitiin mm. kustannuskehi- tystä, toimitusten läpinäkyvyyttä, tunnuslukujen käyttöä sekä erilaisten häiriöti- lojen hallintaa. Kysymysryhmät on valittu niin, että useimmille niistä löytyy vastinparit luvussa 7.2. esitetyissä kansainvälisissä vertailuaineistoissa. Lähes kaikilla mittareilla suuret yritykset suoriutuvat paremmin kuin pk- ja mik- royritykset (Kuvio 53.) ja kansainväliset yritykset paremmin kuin vienti- ja ko- timarkkinayritykset (Kuvio 54.). Perusongelmina ovat edelleen – kuten edelli- sissä logistiikkaselvityksissä sekä alan tutkimuskirjallisuudessa on todettu - toi- mitusketjun huono läpinäkyvyys ja kyky hallita monimutkaistuvia tilaus- toimitusprosesseja. Tästä huolimatta teollisuusyritysten logistiikan osaamisen taso, toimitusvar- muus, varaston kiertonopeus on keskimäärin suhteellisen hyvä, samoin rahan si- toutumisaika on lyhyt. Erityisesti suuret yritykset arvioivat kykenevänsä hallit- semaan toimitusketjun häiriötilanteita varsin hyvin. Toimitusketjun ohjaamiseen on saatavilla erittäin kehittyneitä teknologioita, ja tietojärjestelmien merkitys logistiikan tehokkaassa hoitamisessa korostuu enti- sestään. Yritysten, toimitusketjujen ja yritysverkostojen logistiikkatoimintojen kehittämisen esteenä ei olekaan puute teknologioista vaan kyvystä toimia yhä globaalimmaksi ja haastavammaksi muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Suomalaisyrityksillä onkin ollut kyky seurata tätä ”liikkuvaa maalia” varsin hy- vin. Yritysten hyvin käytännölliset ja joustavat ratkaisut ovat jatkossakin merkit- tävä kilpailuetu erityisesti toimittaessa Suomesta käsin. Edun säilyttäminen edel- lyttää hyvää liiketoimintaosaamista ja entistä parempaa logistiikkaosaamista. Tämän vastaajayritykset olivat sisäistäneet hyvin, sillä logistiikan osaamisen tarve eri muodoissaan korostui tässä selvityksessä erittäin selvästi. 96 LÄHTEET Abrahamsson, M. ja Wandel, S. (1998) “A model of tiering in third-party logistics with a ser- vice parts distribution case study”, Transport Logistics, 1, 3, pp. 181-194. Aertsen, F. (1993) “Contracting out the physical distribution function: a trade-off between asset specificity and performance measurement”, International Journal of Physical Dis- tribution & Logistics Management, 1, 23, pp. 23-29. Aaltonen, Pekka (2005) Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu, esitys EGLO-ohjelman vuosiseminaarissa 25.5.2005 ALPHA Research Consortium (2004), CHARACTERISTICS, STRATEGIES AND TRENDS FOR 3PL/4PL IN AUSTRALIA, chaired by: Gattorna, J., Selen, W., Ogulin, R., Logistics Association of Australia (LAA), http://www.ciltuk.org.uk/download_files/laaresearch.pdf Andersson, D. (1995) “Logistics alliances and structural change”, Thesis No. 470, Depart- ment of Management and Economics, Linköping University, Linköping, Sweden Andersson, D. (1997) “Third-party logistics—outsourcing logistics in partnerships”, Disserta- tion No. 34, Department of Management and Economics, Linköping University, Linköping, Sweden Andersson, D. (1998) “Outsourcing logistics in partnerships—driving forces and effects”, in A. H.Bask and A. P. J. Vepsäläinen, toim., Opening Markets for Logistics, Suomen Lo- gistiikkayhdistys, Helsinki, pp. 23-34. Andersson, D. ja Norrman, A. (2002) “Procurement of logistics services—a minute's work or a multi-year project?”, European Journal of Purchasing and Supply Chain Management, 8, 1, pp. 3-14. Andersson, Dan, Jockel, Otto: 2002, Logistics competence provided and required in third- party logistics relationships, in the proceedings of the 14th annual conference for Nordic researchers in logistics, (Trondheim Norway, 13-14 June 2002), Promoting logistics competence in industry and research, ed Olav Solem, Norwegian University of Science and Technology, pp 569-587. Armstrong, R. (2005) “The top 25 companies in North America”, Logistics Quarterly, Vol. 11, 4. October 2005, Saatavilla myös osoitteesta: http://www.lq.ca/issues/2005- oct/LQ_oct2005.pdf. Arthur Andersen Corporate Finance Beratung (AACFB) (2001) European Deal Survey 2001 Logistics – Mergers & Acquisitions in the Logistics Industry 2001, Berlin, Germany. www.arthurandersen.de. Bagchi, P. ja Virum, H. (1998) “Logistics alliances: trends and prospects in integrated Europe”, Journal of Business Logistics, 19, 1, pp. 191-212. Berglund, M. (1997) “Third-party logistics providers—towards a conceptual strategic model”, dissertation from the International Graduate School of Management and Industrial En- gineering, No. 7, Licentiate thesis, Linköping Studies in Science and Technology, The- sis No. 642, Linköping University, Sweden. Berglund, M. (2000) “Strategic positioning of the emerging third-party logistics providers”, Linköping Studies in Management and Economics, Dissertation No. 45, Department of Management and Economics, Linköping University, Sweden. Berglund, M., Laarhoven, P. van, Sharman, G. ja Wandel, S. (1999) “Third-party logistics: is there a future?”, International Journal of Logistics Management,10, 1, pp. 59-82. 97 Bhatnagar, R., Sohal, A. ja Millen, R. (1999) “Third-party logistics services: a Singapore per- spective”, International Journal of Physical Distribution & Logistics Management, 29, 9, pp. 569-587. Bordeaux Ecole de Management (2003) First Benchmarking in Europe on SCOR model, http://www.supply-chain.org. Cao Chan Peh (2005) The Third Party Niche, Beyond Singapore, (publication of the Govern- ment of Singapore), Saatavilla osoitteesta: www.iesingapore.gov.sg/common/upload/docs/IE_TES_China.pdf. Coyle, J. C., ,Bardi, E., J., Langley C., J., Jr., (2003) The Management of Business Logistics, West Publishing Company, St Paul, MN, USA. Economist (2006), A Survey of Logistics, June 17th 2006, 9. ELA (European Logistics Association) ja AT Kearney (2004) Differentation For Performance Excellence in Logistics 2004, http://www.elalog.org/. Euroopan komissio (2003) Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyri- tysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä, Euroopan unionin viralli- nen lehti L 124/36, 20.5.2003, http://europa.eu.int/eur- lex/pri/fi/oj/dat/2003/l_124/l_12420030520fi00360041.pdf Eyefortransport (2003) “The European 3PL market—a synoptic overview of emerging trends & opportunities”. Saatavilla osoitteesta: www.eyefortransport.com/report/European3PL_Sep03.pdf Eyefortransport (2005) “Opportunities for third-party logistics (3PL) in China”, presentation at 3rd eyefortransport 3PL summit in Atlanta (27 June). Saatavilla osoitteesta: http://www.eyefortransport.com Fawcett, S.,Taylor, J. ja Smith, S. (1995) “The realities of operating in Mexico: an exploration of manufacturing and logistics issues”, International Journal of Physical Distribution & Logistics Management, 25, 3, pp. 49-67. Fernie, H. (1989) “Contract distribution in multiple retailing”, International Journal of Physi- cal Distribution & Materials Management, 19, 2, pp. 14-33. Gordon, Benjamin (2004) “Seven mega-trends shaping modern logistics”, World Trade (No- vember), http://www.worldtrademag.com/CDA/Archives/b7ca1e36d9af7010VgnVCM100000f93 2a8c0____ Helsingin Sanomat 19.2.2006, sivu E2. Hesse, M. ja Rodrigue, J. (2004) “The transport geography of logistics and freight distribu- tion”, Journal of Transport Geography, 12, pp. 171-184. Hoffmann T., Luhtinen K., Eklund P., Naula, T., ja Ojala, L. (2005) Sähköisen asioinnin kar- toitus Turun seudulla. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja K&R-8/2005, Turku http://www.supply-chain.org, luettu 20.4.2006. Invest in Germany (2005) “Germany: Europe’s logistics hub”. Saatavilla osoitteesta: http://investingermany.com/upload_files/20050614130743_Logistikbroschuere.pdf Lai, Kee-Hung ja Ngai, E. ja Cheng T. (2005) Information Technology Adoption in Hong Kong’s Logistics Industry, Transportation Journal, Fall2005, Vol. 44 Issue 4. Klaus, P. (1999) ”The logic of mergers. On the drivers of reformation of the European market of logistics service providers, and their consequenses.” Logistik Management, 1,2, pp.111-123. http://www.elalog.org/ http://www.supply-chain.org/ http://investingermany.com/upload_files/20050614130743_Logistikbroschuere.pdf 98 Klaus, P. ja Müller-Steinfahrt, U. (2000) Logistics 100: A study of market sizes, market seg- ments, and market leaders in the market of logistics service providers, published by der Gesellschaft für Verkehrsbetriebswirtschaft und Logistik (GVB) e.V., Nürnberg Knee, Richard (2003) “3PLs orient themselves to Asia”, Logistics Management, 9,1, http://www.logisticsmgmt.com/article/CA322198.html?ref=nbra Kremers, Luc and Paul, John and Chuan, Lim Yeong (2005) 2005 Annual Supply Chain Benchmark Study for Southeast Asia. Executive Summary Report, La Londe, B. ja Cooper, M. (1989) “Partnerships in providing customer service: a third-party perspective”, Council of Logistics Management, Oak Brook, IL. Laarhoven, P. van ja Sharman, G. (1994) “Logistics alliances: the European experience”, McKinsey Quarterly, 1, pp. 39-49. Laarhoven, P. van, Berglund, M. ja Peters, M. (2000) “Third-party logistics in Europe—five years later”, International Journal of Physical Distribution & Logistics Management, 30, 8, pp. 425-444. Langley, J. and Dort, E. and Ang, A. and Sykes, S.(2005) “2005 Third-Party Logistics, Re- sults and Findings of the 10th Annual Study”, http://www.us.capgemini.com/industries/ind_tl.asp?IndID=19. Langley, J., Allen, G. ja Dale, T. (2004) “Third-party Logistics Study, Results and Findings of the 2004 Ninth Annual Study”. Saatavilla osoitteesta: www.tli.gatech.edu/downloads/TLIGT-2004_3PLStudy.pdf Langley, J., Newton, B. F., ja Tyndall, G., R.,. (1999) “Has the future of third-party logistics already arrived?”, Supply Chain Management Review, 5 (Fall), pp. 85-94. Latitude Capital Group (2005) “China logistics sector review, May 2005”. Saatavilla osoit- teesta: www.latitudecapitalgroup.com/en/document/china_logistics.pdf Lieb, R. (2005) “Third parties ready to expand into Eastern Europe, Asia”, Logistics Man- agement, 2,1. http://www.logisticsmgmt.com/article/CA504034.html?text=lieb. Lieb, R., Millen, R., van Wassenhove, L., N. (1993) “Third-party logistics services: a com- parison of experienced American and European manufacturers”, International Journal of Physical Distribution & Materials Management, 23, 6, pp. 34-44. Liikenne- ja viestintäministeriö (1993) Logistiikkaselvitys 1992. Liikenne- ja viestintäminis- teriön julkaisuja 6/1993. Helsinki. Liikenne- ja viestintäministeriö (1997) Logistiikkaselvitys 1996-1997. Liikenne- ja viestintä- ministeriön julkaisuja 33/1997. Helsinki. Liikenne- ja viestintäministeriö (2001) Logistiikkaselvitys 2001. Liikenne- ja viestintäminis- teriön julkaisuja 52/2001. Helsinki. Logistiikan osaamiskeskus, http://www.uudenmaanosaamiskeskus.fi/logistics/default.cfm?dept0=10267&cd=10267 &depth=1 Löfgren, Peter ja Winqvist, Björn ja Pajunen-Muhonen, Hanna (2003) SCOR-mallin hyödyn- täminen toimitusketjun kehittämisessä, LVM/VALO-ohjelma: SCORPION-projekti, www.valo-ohjelma.fi/Loppuraportti_final_SCORPION.pdf Midoro, R., Musso, E. ja Parola, F. (2005) Maritime liner shipping and the stevedoring indus- try: market structure and competition strategies, Maritime Policy and Management, Vol. 32, No. 2, 89-106 Millen, R., Sohal, A., Dapiran, P., Lieb, R., van Wassenhove, L., N. (1997, 1995 survey) “Benchmarking Australian firms' usage of contract logistics services—a comparison http://www.logisticsmgmt.com/article/CA322198.html?ref=nbra 99 with American and Western European practices”, Benchmarking for Quality Manage- ment & Technology, 4, 1, pp. 34-46. Morton, R. (2005) “Offshoring closer to home”, Logistics Today (January), p. 7. Murphy, P. ja Poist, R. (2000) “Third-party logistics: some user versus provider perspec- tives”, Journal of Business Logistics, 21, 1, pp. 121-133. Naula T. ja Ojala, L. (2005) Logistics Training Needs and Provision in the Baltic States, Saa- tavilla osoitteessa: http://www.tedim.com/default.asp?f=2&t=1&p=17700&subp=17300 Naula, T. ja Ojala, L. (2002) “Advanced logistics services in the Baltic states”. Saatavilla osoitteessa: www.tedim.com/default.asp?file=386 Neser, Gus (2002) European Benchmarking with the SCOR model, esitys konfrenssissa 14 International Conference in Supply Chain Management, May31st 2002. http://www.supply-chain.org Nollet, J.,Leenders, M. ja Diorio, M. (1994) “Supply challenges in Africa”, International Journal of Purchasing and Material Management, 30, 1, pp. 52-56. OECD in Figures, Supplement 2005/1, Paris Ojala, L., Naula, T. and Queiroz, C., toim. (2004) “Transport sector restructuring in the Bal- tic states toward EU accession”, World Bank.Saatavilla osoitteesta: www.worldbank.org/transport Ojala, L., Naula, T. ja Hoffmann, T., toim. (2005) “Trade and transport facilitation audit of the Baltic states”, World Bank. Saatavilla osoitteesta: www.worldbank.org/transport Ojala, Lauri – Naula Tapio (2003) Logistics Friendliness Survey, konferenssissa NOFOMA 2004, Linköping, Ruotsi Organization for Economic Cooperation and Development (OECD) (1992) Advanced Logis- tics in Road Freight, OECD, Paris. Peters, M. ja Jockel, O. (1998) The Day of the Mega-Carrier, Logistics Europe, June, Vol 6, No 3, pp. 16-25. Pruth, M. (2002) Contracts as Management Tools in Third-Party Logistics Alliances: Existing functions and development of new principles, dissertation, School of Economics and Commercial Law, University of Gothenburg, Sweden. Razzaque, M. ja Sheng, C. (1998) “Outsourcing of logistics functions—a literature survey”, International Journal of Physical Distribution &Logistics Management, 28, 2, pp. 89- 107. RFID Lab Finland, http://www.rfidlab.fi/ Rodrigues, A. M., Bowersox, D. J. & Calantone, R. J. (2005) Estimation of Global and Na- tional Logistics Expenditures: 2002 Data Update. Journal of Business Logistics, Vol. 26, No: 2, pp. 1-16. Rosén, P. (1999) Third Party Logistics in Swedish Industry: a mapping. FE-report No. 1999- 372, Göteborg University, Sweden. Sheffi, Y. (1990) “Third party logistics: present and future prospects”, Journal of Business Logistics, 11, 2, pp. 27-39. Sink, H. ja Langley, C. (1997) “A managerial framework for the acquisition of third-party logistics services”, Journal of Business Logistics, 18, 2, pp.163-187. Sink, H., Langley C. ja Gibson, B (1996) “Buyer observations of the US third-party logistics market”, International Journal of Physical Distribution & Logistics Management, 26, 3, pp. 38-46. http://www.tedim.com/default.asp?f=2&t=1&p=17700&subp=17300 100 SKAL. Yrityskoko luvanvaraisessa tavaraliikenteessä vuonna 2004. , haettu 3.4.2006. Sohail, M. ja. Sohal, A. (2003) “The use of third party logistics services: a Malaysian perspec- tive”, Technovation, 23, pp. 401-408. Sohal, A., Millen, R. ja Moss, S. (2002, 1999 survey) “A comparison of the use of third-party logistics services by Australian firms between 1995 and 1999”, International Journal of Physical Distribution & Logistics Management, 32, 1, pp. 59-68. Song, D. et al. (2005) On cost-efficiency of the global container shipping network, Maritime Policy and Management, Vol. 32, No. 1, 15-30 Sowinski, L. (2005) “Taking advantage of expanding 3PL services”, World Trade (July), pp. 44-46. Speece, M. ja Kawahara, Y. (1995) “Transportation in China in the 1990s”, International Journal of Physical Distribution & Logistics Management, 25,8, pp. 53-71. Strategia 2010 (2002) Raportti. SKAL 20.6.2002. Suomen Logistiikkayhdistys, SCM tuloskortti, http://www.logy.fi/ Supply Chain Council 2003, First Benchmarking in Europe on SCOR Model, www.supply-chain.org/page.ww?name=Research+Studies§ion=Industry+Research Ta, H., Chong H. ja Sum, C. (2000) “Transportation concerns of foreign firms in China”, In- ternational Journal of Physical Distribution& Logistics Management, 30, 1, pp. 35-54. TEDIM (2004) Logistisen informaation kehitystarpeet Venäjän ja Euroopan unionin jäsenval- tioiden välisessä tavaraliikenteessä, Helsinki, http://www.tedim.com/default.asp?t=2&f=2&p=14500&subp=10400&did=334 Tilastokeskus (2006) Tilastotietokannat, http://www.tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html Toimialojen kuljetusintensiteetit (2004) Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 26/2004. Liikenne- ja viestintäministeriö: Helsinki. Virum, H. (1993) “Third-party logistics development in Europe”, Logistics and Transporta- tion Review, 29, 4, pp. 355-361. Viswanadham, N. ja Gaonkar, R. (2003) Leveraging Logistics to Enhance Indian Economic Competitiveness, The Logistics Institute – Asia Pacific, theme paper, http://www.tliap.nus.edu.sg/Library/default.aspx Voitto+ CD-ROM. Suomen Asiakastieto Oy. Waldman, Don E. – Jensen, Elizabeth J. (2001) Industrial organization: Theory and practice. 2. uud. p. Addison Wesley Longman, Inc.: Boston, MA. World Development Indicators, http://devdata.worldbank.org/wdi2005/Cover.htm Yritykset toimialoittain. Tilastokeskus. , haettu 4.3.2006. Tilastokeskus. http://statfin.stat.fi/StatWeb/start.asp?PA=Tilinpaa&D1=0-11&D2=0- 20&LA=fi&DM=SLFI&TT=2, haettu 4.3.2006. Yritystoiminnan tulos ja taseet 2003 (2005). Yritykset 2005: 2. Tilastokeskus: Helsinki. Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi (2002) Yritystutkimusneuvottelukunta. Gaudeamus: Helsinki. http://www.tedim.com/default.asp?t=2&f=2&p=14500&subp=10400&did=334 http://www.tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html http://www.tliap.nus.edu.sg/Library/default.aspx 101 LIITE 1. Vastaajien ja vastaajayritysten taustatiedot (1) Asiantuntija Operatiivinen henkilöstö Keskijohto Ylin johto 482 788 985 21, 4 % 34 , 9 % 43 , 7 % Logistiikkapalvelut Kauppa Valmistus ja rakentaminen 985 (43,7%) 788 (39,9%) 482 (21,4%) 1511 (69,6%)382 (17,6%) 149 (6,9%) 129 (5,9%) Vastaan liiketo imintayksikön puolesta Vastaan koko yrityksen puolesta 1851 (82,9%)381 (17,1%) Kaikki vastaajayritykset päätoimialoittain Kaikki vastaajat henkilöstöryhmittäin Kaikki vastaajat liiketoimintayksikön mukaan Valmistavat -/rakennusalan yritykset toimialoittain 66 35 9 77 24 36 1 35 33 15 143 104 64 15 111 217 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus Nahan ja nahkatuotteiden valmistus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus Kustantaminen ja painaminen Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineiden valmistus Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus Rakentaminen (43.5%) (35,0%) (21,5%) http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 102 LIITE 2. Teollisuusyritysten taustatiedot Valmistavat -/rakennusalan yritykset tuotantotyypeittäin Valmistavat -/rakennusalan yritykset tuotantoketjun aseman mukaan 134 99 310 29 398 Tuotteet valmistetaan varastosta myytäväksi (Make To Stock) Tuotteet kokoonpannaan asiakastilauksen perusteella (Assembly To Order) Tuotteet valmistetaan tilausten pohjalta (Make To Order) Asiakaskohtaiset tuotteet valmistetaan projektinomaisesti tai tilausten pohjalta (Engineer To Order) Toiminnassa keskitytään myymään alihankkijoiden tuotantokapasiteettia asiakkaille (Capacity Selling) 60 55 236 58 762 Jakelukanavan 2. porras, esim.vähittäskauppa Jakelukanavan 1. porras, esim. Tukkukauppa Lopullisen kokoonpanon suorittaja/ valmistaja Puolivalmisteiden toimittaja Raaka-aineiden toimittaja http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 103 LIITE 3. Kaupan yritysten taustatiedot 57 287 33 222 95 84 10 Vähittäiskauppa, elintarvikkeet, juomat ja tupakka Vähittäiskauppa, muu kuin elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tukkukauppa, elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tukkukauppa, muu kuin elintarvikkeet, juomat ja tupakka Agentuuritoiminta Moottoriajoneuvojen ja niiden osien kauppa Polttoaineiden kauppa 436 357 126 45 40 Jakelukanavan 2. porras, esim.vähittäskauppa Jakelukanavan 1. porras, esim. Tukkukauppa Lopullisen kokoonpanon suorittaja/ valmistaja Puolivalmisteiden toimittaja Raaka-aineiden toimittaja Kaupan alan yritykset toimialan mukaan Kaupan alan yritykset tuotantoketjun aseman mukaan http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 104 LIITE 4. Logistiikkapalveluyritysten taustatiedot 91 33 13 13 28 54 5 11 19 225 Muu Logistisen tiedon ja tietojärjestelmien hallinta Kuriiritoiminta Posti Huolinta ja rahtaus Lastinkäsittely ja varastointi Lentoliikenne Vesiliikenne Rautatieliikenne Tieliikenteen tavarankuljetus 91 130 52 329 132 72 179 Muu, mikä? Pikarahti Arvokuljetukset Nestemäinen irtolasti Kiinteä massatavara Kappaletavara Suuryksikköliikenne 264 290 292 204 210 Jakelukanavan 2. portaalle Jakelukanavan 1. portaalle Lopullisen kokoonpanon suorittajille/valmistajille Puolivalmisteiden toimittajille Raaka-aineiden toimittajille Logistiikkapalveluyritykset toimialan mukaan Logistiikkapalveluyritykset lastityypin mukaan Logistiikkapalveluyritykset asiakassegmentin mukaan http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 105 LIITE 5. Tieliikenteen tavarakuljetusalan ja huolinta-alan keskeisiä tunnuslukuja Taulukko 11. Tieliikenteen tavarankuljetusalan yritysten ja henkilöstön lukumäärä sekä lii- kevaihto ja liikevaihto/ yritys kiintein hinnoin (vuosi 1995=100). Lähde: Tilasto- keskus Vuosi Yritysten lkm Henkilöstön lkm Liikevaihto (milj. €, 1995=100) Lv/yritys (1 000 €, 1995=100) 1995 11 111 27 501 2 321 209 1996 11 858 30 748 2 708 228 1997 11 985 34 322 2 978 249 1998 12 001 35 510 3 226 269 1999 11 829 36 335 3 389 286 2000 11 672 37 812 3 435 294 2001 11 439 36 870 3 533 309 2002 11 319 37 250 3 659 323 2003 11 162 38 003 3 879 348 2004 11 092 38 220 4 004 361 Taulukko 12 Huolinta- ja rahtausalan yritysten ja henkilöstön lukumäärä sekä liikevaihto ja liikevaihto/ yritys kiintein hinnoin (vuosi 1995=100). Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yritysten lkm Henkilöstön lkm Liikevaihto (milj. €, 1995=100) Liikevaihto /yritys (1 000 €, 1995=100) 1995 237 4 417 1 454 6 133 1996 263 4 687 1 570 5 968 1997 299 5 062 1 883 6 298 1998 323 5 017 1 730 5 356 1999 317 4 881 1 656 5 225 2000 319 4 750 1 682 5 273 2001 313 4 789 1 636 5 227 2002 327 5 658 1 743 5 330 2003 345 6 073 1 937 5 614 2004 395 6 344 2 123 5 376 106 Taulukko 13. Kuorma-autoliikenteen tunnusluvut. Lähde: Tilastokeskus Vuosi Käyttö- kate % Netto- tulos % Quick ratio Omavaraisuus- aste % Kokonaisvelat/ lv % Jalostusarvo (milj. €, 1999=100) 1999 16,5 4,0 0,9 24,7 46,3 1 545 2000 15,2 3,3 0,9 27,1 43,6 1 503 2001 14,5 3,0 0,9 27,2 40,3 1 558 2002 14,4 3,6 0,9 29,3 39,2 1 708 2003 13,7 3,7 0,9 30,7 37,0 1 773 2004 13,1 3,1 0,9 29,4 39,2 1 746 Taulukko 14. Huolinta- ja rahtausalan tunnusluvut. Lähde: Tilastokeskus Vuosi Käyttö- kate % Netto- tulos % Quick ratio Omavaraisuus- aste % Kokonaisve- lat/ lv % Jalostus-arvo (milj. €, 1999=100) 1999 3,1 0,9 1,2 31,2 25,7 225 2000 3,8 1,4 1,2 32,3 25,4 218 2001 4,5 2,5 1,2 32,9 26,0 248 2002 4,4 2,3 1,3 36,4 24,4 270 2003 4,2 2,1 1,3 36,8 22,4 280 2004 4,6 2,5 1,2 32,2 25,5 302 Taulukko 15 Yritysten suuruusluokat vuonna 2003 kuorma-autoliikentessä ja huolinta- alalla. Lähde: Tilastokeskus: Yritystoiminnan tulos ja taseet 2003 Kuorma-autoliikenne Yritysten lkm Liiketoiminna n tuotot yhteensä (1 000 €) %-osuus liiketoiminnan tuottojen kokonaismäärästä Mikro* 10 519 2 192 316 49,8 Pienet** 548 970 253 22,1 Keskisuuret*** 37 441 175 10,0 Suuret**** 24 794 666 18,1 Huolinta Yritysten lkm Liiketoiminna n tuotot yhteensä (1 000 €) %-osuus liiketoiminnan tuottojen kokonaismäärästä Mikro* 255 221 924 11,5 Pienet** 44 300 319 15,6 Keskisuuret*** 17 616 985 32,0 Suuret**** 34 786 469 40,8 ** Pienet yritykset, 10–49 työntekijää *** Keskisuuren yritykset, 50–249 työntekijää **** Suuret yritykset, vähintään 250 työntekijää * Mikroyritykset, alle 10 työntekijää 107 1 auto 58,0 %2 autoa 18,4 % 3-5 autoa 17,2 % 11-20 autoa 1,1 %6-10 autoa 4,8 % Yli 20 autoa 0,5 % 1 auto 2 autoa 3-5 autoa 6-10 autoa 11-20 autoa Yli 20 autoa Markkinaosuus % 2000 2001 2002 2003 2004 Schenker 16,9 21,9 22,7 22,0 23,1 DHL (Danzas) 10,2 15,1 14,3 14,0 14,0 Pohjolan Liikenne 9,3 8,2 6,9 6,7 6,6 Kolmen suurinta yhteensä 36,3 45,2 43,8 42,7 43,7 Kuvio 55 Yrityskoko luvanvaraisessa tavaraliikenteessä vuonna 2004 (Lähde: SKAL) 785779 836890 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1999 2000 2001 Vuo % 705674687 865837880 2002 2003 2004 si 0 200 400 600 800 1000 HHI Maantiekulj., oman pääoman tuottoaste% Huolinta, oman pääoman tuottoaste% Maantiekulj., pääoman tuottoaste% Huolinta, pääoman tuottoaste% Maantiekulj., HHI Huolinta, HHI Kuvio 56. Maantiekuljetus- ja huolinta-alojen keskittymisen ja tuottoasteiden kehitys Taulukko 16 Tieliikenteen tavarankuljetus ja muu kuljetusvälitys -alojen kolmen suurim- man toimijan osuus markkinoiden 20 suurimman yrityksen yhteenlasketusta liike- vaihdosta. Liikevaihtotietojen lähde: Voitto- tietokanta. 108 LIITE 6. Teollisuuden keskimääräiset logistiikkakustannukset toimialoittain ja kustannuskomponenteittain (N=814) 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % Logistiikan epäsuorat kustannukset Kuljetusten pakkauskustannukset Hallintokustannukset Varastoon sitoutuneen pääoman kustannukset Varastointikustannukset Kuljetuskustannukset Sa ha ta va ra n ja pu ut uo tte ide n v. Ei -m et all ist en m ine ra ali tu ot te ide n v. M as sa n, p ap er in ja pa pe rit uo tte ide n v. M uu va lm ist us Ku lku ne uv oje n va lm ist us El ek tro nii kk a- ja sä hk öla itte ide n v. Ku sta nt am ine n ja pa ina m ine n Ku m i- ja m uo vit uo tte ide n v. M et all ien jal os tu s ja m et all itu ot te ide n v. Ra ke nt am ine n El int ar vik ke ide n juo m ien ja tu pa ka n v. Te ks tiil ien ja te ks tiil itu ot te ide n v. Ke m ika ali en ja te ko ku itu jen v. Ko ne ide n ja lai tte ide n v. Na ha n ja na hk at uo tte ide n v. http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 109 LIITE 7. Kaupan keskimääräiset logistiikkakustannukset toimialoittain ja kustannuskomponenteittain (N= 618) 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % Tukkukauppa, muu kuin elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tukkukauppa, elintarvikkeet, juomat ja tupakka Agentuuritoiminta Polttoaineiden kauppa Vähittäiskauppa, muu kuin elintarvikkeet, juomat ja tupakka Moottoriajoneuvojen ja niiden osien kauppa Vähittäiskauppa, elintarvikkeet, juomat ja tupakka Logistiikan epäsuorat kustannukset Kuljetusten pakkauskustannukset Hallintokustannukset Varastoon sitoutuneen pääoman kustannukset Varastointikustannukset Kuljetuskustannukset http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 110 LIITE 8. Yritysten logistiikkakustannukset 1987 – 2003 European Logistics Association (ELA:n) ja AT Kearney:n (2004) selvityksessä Differentation For Per- formance Excellence in Logistics 2004. 0,5 0,7 0,5 0,2 0,4 0,3 5,9 3,9 2,8 2,6 2,4 3,7 3,0 2,1 1,7 2,4 1,8 1,6 1,5 2,0 1,0 1,6 0,7 0,8 2,5 1,7 1,0 0,8 1,1 0,7 0,8 0,5 0,8 1,3 1,2 1,0 0,8 1,4 0,9 0,7 0,7 0,7 0 2 4 6 8 10 12 14 19 87 19 93 19 98 20 03 Mac hinery Pro ce ss Consum er/ Med ia Auto motiv e Retai l Administration Inventory Warehousing Transport 2003 111 LIITE 9. Maiden välinen pisteytys ja ranking-järjestys Logistics Survey 2003 mukaan Lähde: Naula ja Ojala 2005. M aa ra nk in g 1. Kuljetusaika ka 2. Ajantasaisuus ka 3. Kansainväliset rahtiustannukset ka 4. Kotimaan rahtikustannuks. ka 5. Tullin toiminta ka 6. Huolinta-alan osaaminen ka 7. Loistinen ympäristö yleens 1 Belgium 6.33 Netherlands 6.43 Netherlands 6.20 Netherlands 5.83 Norway 6.75 Austria 6.88 Belgium 2 Poland 6.33 Germany 6.43 Denmark 5.86 Denmark 5.43 Sweden 6.60 Sweden 6.70 Switzerland 3 Switzerland 5.83 Switzerland 6.33 Portugal 5.71 Czech Republic 5.33 Austria 6.50 Hong Kong 6.67 Hong Kong 4 Hungary 5.67 Denmark 6.33 United Kingdom 5.60 Singapore 5.25 Netherlands 6.43 New Zealand 6.67 Austria 5 Denmark 5.57 United Kingdom 6.29 Ireland 5.57 Spain 5.20 United Kingdom 6.17 Poland 6.67 New Zealand 6 Netherlands 5.57 Belgium 6.17 Switzerland 5.50 New Zealand 5.17 Belgium 6.17 Hungary 6.67 Norway 7 Czech Republic 5.50 Hong Kong 6.00 Hong Kong 5.50 Hungary 5.17 Denmark 6.14 Australia 6.57 Denmark 8 Finland 5.50 Portugal 5.86 Israel 5.50 South Korea 5.17 Ireland 6.14 Switzerland 6.50 Italy 9 Portugal 5.43 Finland 5.79 Germany 5.40 Switzerland 5.00 Greece 6.13 Belgium 6.50 Sweden 10 United Kingdom 5.43 Turkey 5.33 United Kingdom 5.00 Germany 5.86 Japan 6.50 Spain Japan 5.75 11 Japan 5.33 Singapore 5.75 Lithuania 5.28 Hong Kong 5.00 Switzerland 5.83 Norway 6.43 Netherlands 12 Turkey 5.33 Ireland 5.71 Singapore 5.25 Hong Kong 5.83 Singapore 6.38 United Kingdom Finland 5.00 13 Germany 5.29 Sweden 5.67 Sweden 5.22 New Zealand 5.67 Australia Ireland 5.00 Finland 6.36 14 SerbiaMontenegro 5.29 New Zealand 5.67 Poland 5.17 Norway 5.00 Australia 5.67 Germany Czech Republic 6.33 15 Sweden 5.22 Norway 5.63 Hungary 5.17 France 5.00 Singapore 5.63 Italy 6.29 Portugal 16 France 5.14 France 5.57 Italy 5.14 South Africa 4.88 Portugal 5.57 South Africa 6.25 Japan 17 Australia 5.13 Austria 5.57 Malaysia 5.14 Croatia 4.86 Italy 5.57 Canada 6.20 Poland 18 USA 5.08 Poland 5.50 USA 5.08 Belgium 4.83 Taiwan 5.43 Denmark 6.14 Ireland 19 Austria 5.00 Taiwan 5.50 Belgium 5.00 Poland 4.83 France 5.29 Greece 6.14 France 20 Hong Kong 5.00 Turkey 5.33 New Zealand 5.00 Lithuania 4.78 Estonia 5.17 Latvia 6.05 Taiwan 21 Ireland 5.00 Italy 5.29 Czech Republic 5.00 Canada 4.76 USA 5.15 France 6.00 Greece 22 New Zealand 5.00 Canada 5.25 Slovak Republic 5.00 Taiwan 4.75 Taiwan 6.00 South Korea Finland 5.00 23 Brazil 4.83 Hungary 5.17 Indonesia 5.00 Greece 4.75 Estonia 6.00 Canada Hungary 5.00 24 Lithuania 4.80 Czech Republic 5.17 Romania 5.00 Portugal 4.71 Slovak Republic 5.00 Spain 6.00 Vietnam 25 South Korea 4.80 South Korea 5.17 Vietnam 5.00 Sweden 4.70 Spain 5.00 Slovenia 5.88 Estonia 26 Canada 4.73 USA 5.15 Russia 5.00 Latvia 4.60 Czech Republic 4.83 Egypt 5.86 USA 27 Italy 4.57 Greece 5.13 Greece 4.88 Malaysia 4.57 Canada 4.76 Netherlands 5.83 Slovak Republic 28 Singapore 4.50 Malaysia 5.00 South Africa 4.88 Romania 4.57 Poland 4.67 Indonesia 5.71 Singapore 29 Thailand 4.50 Lithuania 4.95 SerbiaMontenegro 4.86 Germany 4.50 South Korea 4.67 Croatia 5.71 Hungary 30 Ukraine 4.50 Estonia 4.86 Morocco 4.86 Israel 4.50 Vietnam 4.29 United Kingdom 5.67 Finland 31 Estonia 4.43 South Africa 4.75 Belarus 4.80 Estonia 4.46 Japan 4.25 Brazil 5.67 public Czech Re 32 Vietnam 4.43 SerbiaMontenegro 4.71 USA 4.38 Slovenia 4.25 Argentina 5.64 Romania Finland 4.79 33 Philippines 4.29 Australia 4.71 Slovenia 4.38 Indonesia 4.13 Kazakhstan 5.63 Lithuania Japan 4.75 34 Latvia 4.25 Latvia 4.70 Canada 4.75 Colombia 4.38 Lithuania 4.11 South Korea 5.60 Latvia 35 Norway 4.25 Brazil 4.67 Mexico 4.71 Argentina 4.31 South Africa 4.00 Romania 5.57 South Africa 112 LIITE 10. Teollisuuden toimitusketjujen läpinäkyvyys koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineiden valmistus nahan ja nahkatuotteiden valmistus tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus rakentaminen kumi- ja muovituotteiden valmistus sahatavaran ja puutuotteiden valmistus metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus muu valmistus kustantaminen ja painaminen koneiden ja laitteiden valmistus kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmist kulkuneuvojen valmistus elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus massan, paperin ja paperituotteiden valmistus ”Toimittajillamme on pääsy yrityksemme varastosaldoihin” ”Yrityksellämme on pääsy asiakkaidemme varastosaldoihin” http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 113 LIITE 11. Kaupan toimialojen toimitusketjun läpinäkyvyys Täysin samaa mieltäOsittain samaa mieltäOsittain samaa mieltäEi eri eikä samaa mieltäEi eri eikä samaa mieltäOsittain eri mieltäOsittain eri mieltäTäysin eri mieltäTäysin eri mieltä Täysin samaa mieltä ”Toimittajillamme on pääsy yrityksemme varastosaldoihin” ”Yrityksellämme on pääsy asiakkaidemme varastosaldoihin” Tukkukauppa, elintarvikkeet, juomat ja tupakka Vähittäiskauppa, muu kuin elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tukkukauppa, muu kuin elintarvikkeet, juomat ja tupakka Agentuuritoiminta Moottoriajoneuvojen ja niiden osien kauppa Polttoaineiden kauppa Vähittäiskauppa, elintarvikkeet, juomat ja tupakka http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm 114 LIITE 12. Sähköisten tietojärjestelmien käytön yleisyys logistiikkapalveluyrityksissä sisäisesti ja asioidessa alihankkijoiden, asiakkaiden ja viranomaisten kanssa Intranetin tai Extranetin käyttö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Suuret yritykset Sisäisesti Asiakkaiden kanssa Alihankkijoiden kanssa Viranomaisten kanssaEDI:n käyttö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Suuret yritykset Sisäisesti Asiakkaiden kanssa Alihankkijoiden kanssa Viranomaisten kanssaToiminnanohjausjärjestelmien (ERP) käyttö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Suuret yritykset http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm http://www.tukkk.fi/markkinointi/log/LS/ls.htm