UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS NYLANDS MILJÖCENTRAL Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 Uudenmaan ympäristökeskus PL 36, 00521 Helsinki puh. 020 610 101 (vaihde) puh. 020 690 161 (asiakaspalvelu) www.ymparisto.fi/uus ISBN 978-952-11-3522-4 (nid.) ISBN 978-952-11-3523-1 (PDF) ISSN 1796-1734 (pain.) ISSN 1796-1742 (verkkoj.) U u d e n m a a n y m p ä r is t ö k e s k uS Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen-Rapuojan valuma-alueille laadittiin kesällä 2009 suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Valuma-alueet kuuluvat Porvoonjoen vesistö- alueeseen. Työn tavoitteena oli kannustaa viljelijöitä perustamaan lisää suojavyöhykkeitä paikkoihin missä ne olisivat kaikkein tarpeellisimpia. Suojavyöhykkeiden avulla voidaan tehokkaasti vähentää peltoalueilta tulevaa ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöön. Suojavyöhykkeistä on yleensä eniten hyötyä jyrkillä ja kaltevilla vesistöön tai valtaojaan päin viettävillä pelloilla. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen- Rapuojan valuma-alueilla Kari Koppelmäki Su o ja v y ö h y k k e id e n y l e is s uu n n it e l m a Is o jä r v e n , S a a r e n - n iit y n o ja n ja S a v ijo e n -R a p u o ja n v a l u m a -a l u e il l a                                                                              Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  1  UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 9 | 2009                     Suojavyöhykkeiden   yleissuunnitelma Isojärven,   Saarenniitynojan ja Savijoen‐ Rapuojan valuma‐alueilla  Kari Koppelmäki Helsinki 2009 Uudenmaan ympäristökeskus     Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 2  UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 9 | 2009 Uudenmaan ympäristökeskus Kannen taitto: Reetta Harmaja Kannen kuva: Kari Koppelmäki Edita Prima Oy, 2009 Julkaisu on saatavana myös internetistä: http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut ISBN 978-952-11-3522-4 (nid.) ISBN 978-952-11-3523-1 (PDF) ISSN 1796-1734 (pain.) ISSN 1796-1742 (verkkoj.)                                                                              Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  3  SISÄLLYS 1  Johdanto ........................................................................................................... 4  2  Tavoitteet ja menetelmät ............................................................................... 5  2.1  Työn tavoitteet ................................................................................................... 5  2.2  Tietoa suojavyöhykkeistä ................................................................................ 5  2.3  Työmenetelmät .................................................................................................. 6  3  Suunnittelualueen yleiskuvaus ................................................................... 7  3.1  Yleistä .................................................................................................................. 7  3.2  Vesistöt ................................................................................................................ 8  3.3  Maankäyttö ja maanperä ................................................................................. 8  3.4  Pohjavesialueet .................................................................................................. 9  4  Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma ja kartat osa‐alueittain ........... 10  4.1  Karttamerkinnät .............................................................................................. 10  4.2  Isojärven ja Saarenniitynojan valuma‐alueet ............................................ 11  4.3  Savijoen‐Rapuojan valuma‐alue .................................................................. 19  5  Yhteenveto ..................................................................................................... 27  Lähteet ................................................................................................................... 28  Liitteet .................................................................................................................... 29  Kuvailulehti ......................................................................................................... 35  Presentationsblad ................................................................................................ 36          Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 4  1 Johdanto  Suojavyöhykkeiden  yleissuunnitelmien  avulla  on  pyritty  kohdentamaan  vesien‐ suojelutoimenpiteitä  paikkoihin missä  niistä  on  suurin  hyöty. Aiemmin Uuden‐ maan  ympäristökeskuksen  alueella  tehdyistä  yleissuunnitelmista  on  saatu  hyviä  kokemuksia  ja  suojavyöhykkeitä on perustettu näille  alueille. Mäntsälän kunnan  aloitteesta päätettiin  tehdä  suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Porvoonjoen ve‐ sistöalueeseen  kuuluville  Isojärven,  Saarenniitynojan  ja  Savijoen‐Rapuojan  valu‐ ma‐alueille.  Työn  rahoittivat Mäntsälän  kunta  ja  Uudenmaan  ympäristökeskus.  Suunnitelma on  laadittu yhteistyössä alueen maatalous‐  ja ympäristöviranomais‐ ten  sekä  paikallisten  viljelijöiden  kanssa.  Tavoitteena  on,  että  mahdollisimman  moni yleissuunnitelman kohde toteutuu tulevaisuudessa. Porvoonjoen vesistöalu‐ eella yleissuunnitelmia on  tehty Askolassa  ja Pukkilassa  (Lamminpää 1999)  sekä  Porvoossa  (Penttilä  2001). Lisätietoja yleissuunnitelmista  saa muun muassa kun‐ nan maatalousviranomaisilta.   Suojavyöhykkeiden avulla voidaan tehokkaasti vähentää peltoalueilta tulevaa  ravinteiden  ja  kiintoaineen  huuhtoutumista  vesistöön.  Suojavyöhykkeistä  on  yleensä eniten hyötyä  jyrkillä  ja kaltevilla vesistöön  tai valtaojaan päin viettävillä  pelloilla. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella on perustettu suojavyöhykkei‐ tä yhteensä noin 1 300 hehtaarin alueella. Tarve olisi kuitenkin lähes kolminkertai‐ nen.  Suojavyöhykkeen  perustamiseen  maksetaan  maatalouden  ympäristötuen  erityistukea.                                                                                   Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  5  2 Tavoitteet ja menetelmät  2.1 Työn tavoitteet   Suojavyöhykkeen yleissuunnitelman  tavoitteena on kannustaa viljelijöitä perusta‐ maan lisää suojavyöhykkeitä paikkoihin missä ne olisivat kaikkein tarpeellisimpia.  Yleissuunnitelman  toteuttaminen  on  täysin  vapaaehtoista,  eikä  suunnitelma  vel‐ voita ketään suojavyöhykkeen perustamiseen. Viljelijät voivat käyttää yleissuunni‐ telmaa perusteena hakiessaan ympäristötuen erityistukea  suojavyöhykkeiden pe‐ rustamiseen. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmia on tehty aiemmin Uudenmaan  ympäristökeskuksen  alueella  1990‐luvun  loppupuolella  sekä  2000‐luvun  alussa  (liite 1).     2.2 Tietoa suojavyöhykkeistä   Suojavyöhykkeet  vähentävät  tehokkaasti  eroosiota  ja  ravinteiden  kulkeutumista  vesiin  eroosioherkiltä  ja  kaltevilta  tai  toistuvasti  tulvan  alle  jääviltä  viljelyksessä  olevilta  rantapelloilta  sekä  pelloilta,  jotka  sijaitsevat  tärkeillä  pohjavesialueilla.  Maa‐  ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa suoja‐ vyöhykkeet  poistivat  30‐50  %  pintavalunnan  kokonaisfosforista,  ‐typestä  ja   ‐eroosioaineksesta  (Uusikämppä,  J. & Palojärvi, A.  2006). Myös  ojien  ja  rantojen  ruoppaustarve  vähenee  ja  tehokkaan  viljelyn  kannalta  hankalat  kohteet  saadaan  pois  viljelystä.  Lisäksi  suojavyöhykkeet  elävöittävät maisemaa  ja  lisäävät moni‐ muotoisuutta.   Nykyisellä ympäristötukikaudella (2007–2013) suojavyöhykkeiden perustami‐ seen  voidaan  hakea  ympäristötuen  erityistukea.  Suojavyöhykkeellä  tarkoitetaan  monivuotista heinänurmen peittämää peltoaluetta vesistön  tai valtaojan varressa.  Suojavyöhyke on vähintään keskimäärin 15 metriä  leveä  ja sitä ei  lannoiteta eikä  sillä käytetä kasvinsuojeluaineita. Suojavyöhykkeen voi toteuttaa olemassa olevas‐ ta nurmesta  tai sen voi perustaa kylvämällä monivuotinen nurmiseos. Suositelta‐ vinta  on  kylvää  heinänsiemen  keväällä  suojaviljaan.  Suojavyöhykettä  hoidetaan  suunnitelmallisesti vuosittain niittämällä ja keräämällä niittojäte pois. Poiskeruulla  pyritään köyhdyttämään maaperää. Niittojätteen voi käyttää rehuksi omalla  tilal‐ laan  tai myydä  tilan ulkopuolelle.   Suojavyöhykettä voidaan hoitaa myös  laidun‐ tamalla, mikäli siitä ei aiheudu vesiensuojelullista haittaa.  Suojavyöhykkeen voi perustaa  joko 5‐  tai 10 vuotuiseksi. Suojavyöhykesopi‐ muksen voi tehdä ainoastaan ympäristötuen piirissä oleville peltolohkoilla. Vuok‐ rapellolla täytyy olla koko sopimuskauden voimassa oleva vuokrasopimus. Suoja‐ vyöhyke voidaan perustaa vesistöön  tai valtaojaan  rajoittuville kalteville  tai  sor‐ tumaherkille pelloille. Sopimusta ei voi tehdä alueelle, jossa pellon ja uoman välis‐ sä on metsää. Myös pohjavesialueille sekä tulva‐herkille pelloille voidaan perustaa  suojavyöhyke. Suojavyöhykettä perustettaessa myös maisemalliset näkökulmat on  hyvä ottaa huomioon. Perustettavan alueen voi muotoilla maisemaan sopivaksi  ja  samalla saa vaikeasti viljeltävät pellonosat pois viljelystä. Tukea suojavyöhykkei‐ den hoitoon ja perustamiseen haetaan alueellisesta TE‐keskuksesta. Hakemukseen  liitetään  tilakohtainen  suojavyöhykesuunnitelma  (mallisuunnitelma  liitteessä  2),  kustannuslaskelma,  sijainti‐  ja  suunnitelmakartat  sekä mahdollinen  vuokrasopi‐     Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 6  mus. Viljelijä voi  tehdä hakemuksen  itse  tai  teettää sen ulkopuolisella neuvojalla.  Lisätietoja suojavyöhykkeistä saa kuntien maatalousviranomaisilta.     2.3 Työmenetelmät Yleissuunnitelma  perustuu  kesäkuussa  2009  tehtyihin maastotöihin  sekä  alueen  viljelijöiltä  saatuihin  kommentteihin. Maastotyöt  aloitettiin  tutustumalla  alueen  karttoihin.  Suurin  osa  valtaojien  tai  vesistöjen  varsilla  olevista  pelloista  käytiin  maastossa katsomassa paikanpäällä. Valuma‐alueiden syrjäisimmät kohteet tarkas‐ teltiin karttojen ja ilmakuvien perusteella.   Yleissuunnitelman alkamisesta tiedotettiin paikallislehdissä  ja alueella viljele‐ ville  lähetettiin henkilökohtaiset  tiedotteet kotiin. Yleissuunnitelmasta  järjestettiin  yleisötilaisuus Mäntsälän  kunnantalolla  25.7.2009.  Tilaisuuteen  lähetettiin  kutsut  viljelijöille.  Paikanpäällä  oli  noin  30  henkilöä.  Maastokäyntien  ja  kommenttien  perusteella yleissuunnitelmaan valitut kohteet piirrettiin kartoille.   Yleissuunnitelman  tekoa  on  ohjannut  työryhmä,  johon  kuuluivat Mäntsälän  maaseutuasiamies Eero Laaksonen, Pornaisten maaseutusihteeri Aulis Rasi, Pukki‐ lan  maaseutusihteeri  Sanna  Malin‐Lindroos,  Mäntsälän  maaseutulautakunnan  puheenjohtaja Marja Teppinen, Keski‐Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäris‐ tövalvontapäällikkö  Katariina  Serenius  sekä  Irmeli Ahtela  ja  Sirpa  Penttilä Uu‐ denmaan  ympäristökeskuksesta.  Viljelijöitä  edustivat  Antti  Aalto  Onkimaalta,  Jyrki Peltola Hautjärveltä ja Tomi Brusila Sääksjärveltä. Yleissuunnitelman on laa‐ tinut Kari Koppelmäki Uudenmaan ympäristökeskuksesta.                                                                               Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  7  3 Suunnittelualueen yleiskuvaus  3.1 Yleistä Suunnittelualueet  sijaitsevat  Porvoonjoen  vesistöalueella.  Suojavyöhykkeiden  yleissuunnitelma on tehty kolmelle osavaluma‐alueelle (kuva 1): Isojärven valuma‐ alue (18.063), Saarenniitynojan valuma‐alue (18.062) ja Savijoen‐Rapuojan valuma‐ alue (18.071).  Isojärven valuma‐alue on pinta‐alaltaan noin 36 km2 ja valuma‐alue  sijaitsee pääosin Uuden Porvoontien  (55) eteläpuolella Mäntsälän  ja pieneltä osin  Pornaisten kuntien alueella. Saarenniitynojan valuma‐alue on kooltaan noin 19 km2  ja sijaitsee kokonaan Mäntsälän kunnan alueella Isojärven valuma‐alueen pohjois‐ puolella.  Savijoen‐Rapuojan valuma‐alue on kooltaan noin  68 km2  ja  sijaitsee E4  moottoritien  itäpuolella Mäntsälän, Pukkilan  ja Orimattilan alueilla. Suunnittelu‐ alueella sijaitsee kaksi Natura‐aluetta: Savijoen‐Rapuojan valuma‐alueen länsiosas‐ sa  sijaitseva  Vähäjärvenkallioiden  vanha  metsä  ja  Saarenniitynojan  valuma‐ alueella Sääksjärven itäpuolella sijaitseva Peltolan vanha metsä.    © SYKE, alueelliset ympäristökeskukset © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/09 0 3 61,5 km Karttaselite suunnittelualue kuntaraja Kuva 1. Yleissuunnitelma-alueet     Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 8  3.2 Vesistöt Isojärven valuma‐alueella sijaitseva  Isojärvi on runsasravinteinen  ja hyvin matala  järvi,  jonka tila on huonontunut selvästi viimeisten parinkymmenen vuoden aika‐ na. Järven ulkoinen kuormitus on suurta ja sinileväkukintoja ja talvisia kalakuole‐ mia esiintyy säännöllisesti (Hagman ym. 2008). Pintavesien ekologisen tilan luokit‐ telun mukaan Isojärvi kuuluu luokkaan välttävä. Järvellä on myös virkistyksellistä  arvoa. Isojärvestä alkava Piurunjoki laskee Porvoonjokeen Askolan puolella. Jokea  kutsutaan eri osillaan myös Onkimaanjoeksi tai Sääksjärvenjoeksi. Piurunjoen kal‐ taista lähes luonnontilaista uomaa  ja ympäristöä on hyvin vähän  jäljellä Porvoon‐ joen vesistön alueella. Piurunjoessa esiintyy jokirapua, joka on viimeinen tunnettu  jokirapuesiintymä Porvoonjoen vesistössä. (Vainio 2008)  Saarennittynojan valuma‐alueen pohjoisosassa sijaitseva Sääksjärvi on rehevä  järvi,  jossa  esiintyy  säännöllisesti  sinileväkukintoja.  Järvellä  on  virkistyksellistä  arvoa  ja  sillä on  runsaasti käyttäjiä. Pintavesien  ekologisen  tilan  luokittelun mu‐ kaan Sääksjärvi kuuluu  luokkaan  tyydyttävä. Sääksjärvellä on  tehty useita hoito‐ toimenpiteitä järven tilan parantamiseksi (Hagman ym. 2008). Sääksjärvesta alkava  Saarenniitynoja virtaa valuma‐alueen läpi ja yhtyy lopulta Piurunjokeen.  Savijoen‐Rapuojan  valuma‐alueella  sijaitseva  Sahajärvi  (Hautjärvi)  on  sa‐ visamea  järvi,  joka kärsii ulkoisesta kuormituksesta. Levähaittoja esiintyy  järvessä  säännöllisesti. Järvellä on virkistyksellistä arvoa. Pintavesien ekologisen tilan  luo‐ kittelun mukaan järvi kuuluu tyydyttävään luokkaan. Sahajärvestä alkava Rapuoja  virtaa valuma‐alueen läpi ja laskee Pukkilan puolella Porvoonjokeen.    3.3 Maankäyttö ja maanperä   Suunnittelualueen maatalousmaan osuus koko alasta on noin neljännes (taulukko  1). Eniten peltoa  suhteessa valuma‐alueen  kokoon  löytyy  Saarenniitynojan valu‐ ma‐alueelta,  jossa  lähes  kolmannes  pinta‐alasta  on  viljelyksessä.  Vähiten  peltoa  löytyy  Isojärven  valuma‐alueelta,  jossa  taas  vesistön  osuus  on  suurin  valuma‐ alueista. Noin puolet pelloista on savimaita ja eloperäisten maiden osuus on aino‐ astaan  noin  10  prosenttia.  Suunnittelualueella  on  yhteensä  noin  sadan  viljelijän  peltoja. Alueen pellot ovat pääosin viljanviljelyksessä. Karjatiloja on alueella melko  vähän.   Taulukko 1. Maankäyttö Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen – Rapuojan valuma-alueilla. Maatalousmaa Metsämaa Vesialueet Muu Isojärven valuma-alue 22 % 66 % 9 % 3 % Saarenniitynojan valuma-alue 32 % 58 % 2 % 8 % Savijok-Rapuojan valuma-alue 29 % 62 % 5 % 4 % Koko suunnittelualue 27 % 63 % 6 % 4 %                                                                                  Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  9  3.4 Pohjavesialueet   Yleissuunnitelma‐alueella on useita pohjavesialueita,  jotka on merkitty yleissuun‐ nitelman osa‐aluekarttoihin 1‐7.    Isojärven valuma‐alueen eteläosassa Pornaisissa  sijaitsee  Purnunmäen  pohjavesialue,  joka  on  vedenhankintaan  soveltuva  pohja‐ vesialue  (luokka  II). Saarenniitynojan valuma‐alueella sijaitsee pohjavesiluokkaan  III (muu pohjavesiluokka) kuuluvat Sääksjärven, Eerolan, Kaipaisen  ja Kukkuran‐ mäen pohjavesialueet. Sahajärven‐Rapuojan valuma‐alueella Sahajärven länsipuo‐ lella  sijaitsee kolmanteen  luokkaan kuuluva Taipaleen pohjavesialue. Hautjärven  kylän  tuntumassa sijaitsevat vedenhankintaan soveltuvat  (luokka  II) Patamäen  ja  Iilimäen pohjavesialueet sekä hieman etelämpänä Pukkilan puolella sijaitseva Uu‐ dentalonkulman pohjavesialue.   Suojavyöhykesopimus  voidaan  tehdä  koko  peltolohkolle  vedenhankinnalle  tärkeillä pohjavesialueilla (luokka I) ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialu‐ eilla (luokka II). On kuitenkin mahdollista, että tulevaisuudessa pohjavesiluokkaan  III kuuluvia alueita luokitellaan uudestaan ja osa alueista siirtyy luokkaan II.        Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 10  4 Suojavyöhykkeiden yleissuunnitel‐ ma ja kartat osa‐alueittain  4.1 Karttamerkinnät Yleissuunnitelman suojavyöhykekohteet on piirretty peruskarttapohjille mittakaa‐ vassa 1:20 000. Suojavyöhykemerkintöjen leveys ei vastaa kartan mittakaavaa, eikä  yleissuunnitelmassa oteta kantaa  suojavyöhykkeen  leveyteen.   Suunnittelualueen  osa‐aluejako on esitetty kuvissa 2 ja 3. Osa‐alueiden kohteiden kuvauksissa käyte‐ tään karttoihin merkittyjä paikannimiä, vaikka kohde saatettaisiin tuntea paikallis‐ ten keskuudessa eri nimellä.    Yleissuunnitelmakartoissa käytetyt karttamerkinnät:  Suojavyöhyke tarpeellinen: Kohteissa,  jotka ovat kaltevia  ja rajoittuvat vesistöön  tai valtaojaan.  Suojavyöhyke erittäin tarpeellinen: Kohteissa, jotka ovat hyvin jyrkkiä ja rajoittu‐ vat vesistöön tai valtaojaan.  Tulva‐alue: Kohteet, joissa vesi nousee pelloille tai vettymishaitta  Pohjavesialue: Pohjavesialueen raja  Pohjaveden muodostumisalue: Muodostumisalueen  raja  (hyvin  vettä  läpäisevä  alue)                                                                                Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  11 4.2 Isojärven ja Saarenniitynojan valuma-alueet 0 0,8 1,60,4 km 1 2 4 3 Kuva 2. Isojärven ja Saarenniitynojan valuma-alueiden osa-aluekarttajako   Kartta 1: Isojärven länsi- ja lounaispuolet   Isojärven länsi‐  ja lounaispuolella sijaitsevat peltoalueet ovat hyvin tasaisia  ja alu‐ eella  on  ainoastaan  yhdessä  kohtaa  valtaojan molemmin  puolin  suositus  suoja‐ vyöhykkeelle  Uusitalon  tilan  eteläpuolella.  Alueella  sijaitsee  kuitenkin  helposti  tulvivia  peltoja,  joille  voitaisiin  perustaa  suojavyöhykkeitä. Maastotöiden  aikana  peltoalueen ojien vedenpinnat olivat melko korkealla, vaikka kevät oli ollut hyvin  kuiva. Halkian  itäpuolella  sijaitseva  Purnumäen  pohjavesialue  on  vedenhankin‐ taan soveltuva pohjavesialue (luokka II) (ks. luku 3.4).           Kartta 2. Onkimaanjoen ympäristö, Jokikulma     Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 12    Herman Onkimaan kylän tuntumassa sijaitsevan Juholan tilan eteläpuolelle laske‐ va valta‐oja on lyhyeltä matkaa kalteva, jonka varrelle suojavyöhyke olisi tarpeelli‐ nen.  Isojärvestä alkavan Onkimaanjoen alussa suojavyöhyke on erittäin  tarpeelli‐ nen pienelle, mutta jyrkälle peltolohkolle. Onkimaanjoen ympäristö on molemmin  puolin  jokea melko  tasaista  ja samalla  tulvaherkkää. Alueen pellot ovat kärsineet  kuivatusongelmista  ja  paikalliset  viljelijät  ovat  suunnitelleet  kuivatushanketta.  Toistuvasti tulvan alle jääville pelloille voidaan perustaa suojavyöhykkeitä.  Jokikulman kohdalla suojavyöhyke on tarpeellinen Onkimaanjoen eteläpuolel‐ le  ja  ennen  Feelenkoskea  kaltevimmille  kohdille.  Lisäksi  suojavyöhyke  olisi  tar‐ peellinen kahden eri Onkimaanjokeen laskevan valtaojan varrelle.      Kuva 3. Onkimaanjoki                                                                                Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  13 © SYKE, alueelliset ympäristökeskukset © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/09 Karttaselite suojavyöhyke tarpeellinen tulviva tai vettyvä alue pohjavesialueen raja pohjaveden muodostumisalueen raja valuma-alueen/suunnittelualueen raja 0 500 1 000250 Meters Kartta 1: Isojärven länsi- ja lounaispuolet     Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 14  Kartta 2: Onkimaanjoen ympäristö, Jokikulma © S Y K E , a lu ee lli se t ym p ä ris tö ke sk uk se t © M aa n m itt a u sl a ito s, lu pa n ro 7 /M M L/ 09 K a rt ta s el it e su oj a vy ö hy ke t ar pe el lin e n tu lv ah er kk ä ta i ve tty vä a lu e va lu m a- al u ee n/ su u nn itt e lu a lu e en ra ja 0 50 0 1 00 0 25 0 M et er s su oj a vy ö hy ke e rit tä in ta rp ee lli ne n                                                                              Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  15 Kartta 3. Purola   Isojärven valuma‐alueen kaltevimmat pellot  löytyvät Uuden Porvoontien (55)  itä‐ puolella virtaavan Piurunjoen  ja siihen laskevan Ratiojan varsilta. Alue on maise‐ mallisesti  kaunista  ja  paikoin  joki  virtaa melko  syvässä  uomassa.  Prusilan  tilan  eteläpuolella  Uudelta  Porvoontieltä  päin  sekä  Sääksjärven  suunnasta  laskevien  valtaojien  varsille  suojavyöhyke  olisi  tarpeellinen molemmin  puolin  ojaa.  Tilan  eteläpuolella on metsäinen saareke, jonka läpi oja virtaa.  Aromaan tilan länsipuolella suojavyöhyke on tarpeen kohtaan,  jossa pelto ra‐ joittuu  lyhyeltä matkaa Ratiojaan. Alaspäin mentäessä ojan molemmin puolin on  metsää tai  luonnontilaista suojakaistaa pellon  ja uoman välissä. Hakamaan tilasta  alaspäin  suojavyöhyke on  tarpeellinen Ratiojan molemmin puolin  ja  erittäin  tar‐ peellinen kaikista jyrkimmin Ratiojaan viettävillä kohdilla.  Uuden Porvoontien itäpuolella Ratioja ja Piurunjoki yhtyvät. Joki kulkee aluk‐ si syvässä notkossa ja paikoin pellon ja joen välissä on leveä luonnontilainen kais‐ tale. Uomaa on ruopattu hiljattain Piurunjoen  ja Ratiojan yhtymäkohdassa. Suoja‐ vyöhyke on tarpeen ennen uomien yhtymiskohtaa uoman pohjoispuolelle. Toisella  puolen uoman ja pellon väliin jää leveä nurmivyöhyke. Alaspäin mentäessä suoja‐ vyöhyke  on  tarpeen myös  kalteville  osille  Piurunjoen  itäpuolella,  jonka  jälkeen  maasto  tasoittuu. Piurunjoki mutkittelee  luonnonmukaisesti peltoalueen keskellä  ja uoman molemmin puolin ovat leveät luonnontilaiset kaistaleet ennen peltoja.  Seppälän  tilan  pohjoispuolella  uoma  tekee mutkan  kohti  pohjoista. Mutkan  jälkeen  suojavyöhyke  on  tarpeen  kaltevalle  pellolle  uoman  itäpuolella.  Suoja‐ vyöhyke  olisi  tarpeellinen  myös  molemmin  puolin  uomaa  sijaitseville  pelloille  ennen kuin joki virtaa Saarenniitynojantien alitse.   Uuden Porvoontien länsipuolella sijaitsevan valtaojan varrella pellot ovat kal‐ tevia molemmin puolin uomaa,  jolloin suojavyöhyke olisi  tarpeen koko matkalle.  Tässä kohdassa ojan länsipuolella sijaitsevat peltolohkot ovat kooltaan melko pie‐ niä ja koko matkalta kaltevia, jolloin suojavyöhyke olisi mahdollista perustaa koko  lohkon suuruiseksi.   Saarenniitynojan  valuma‐alueen  puolella  Purolan  kylän  kohdalla  Saarennii‐ tynoja kulkee paikoin hyvinkin kaltevien peltojen keskellä.   Suojavyöhyke on tar‐ peellinen  uoman  pohjoispuolella  usealla  eri  peltolohkolla.  Saarenniitynojan  ja  Sääksjärventien välissä sijaitsevalle peltolohkolle suojavyöhyke on erittäin tarpeel‐ linen. Lohko on  lähes koko  alaltaan kalteva uomaan päin. Suojavyöhyke on  tar‐ peellinen myös samalla puolen uomaa alaspäin mentäessä noin 150 metrin matkal‐ ta..  Alueella sijaitsevat pohjavesialueet kuuluvat luokkaan III (ks. luku 3.4). Suun‐ nittelualueen  ulkopuolella,  Vähätalon  tilan  läheisyydessä  sijaitsevat  peltolohkot  viettävät  valtaojaan.  Suojavyöhyke  on  tarpeellinen  kyseisillä  lohkoilla.  Valuma‐ alueen alaosassa ennen kuin Piurunjoki ja Saarenniitynoja yhtyvät, on tulva‐altista  peltoa (Vainio 2008). Osa‐alueen pohjoisosassa Nurmen tilan  itäpuolella peltoloh‐ kot rajoittuvat uomaan lyhyeltä matkaa, johon suojavyöhyke olisi tarpeellinen.      Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 16  © SYKE, alueelliset ympäristökeskukset © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/09 Karttaselite tulvaherkkä tai vettyvä alue 0 500 1 000250 Meters suojavyöhyke tarpeellinen pohjavesialueen raja pohjaveden muodostumisalueen raja valuma-alueen/suunnittelualueen raja suojavyöhyke erittäin tarpeellinen Kartta 3. Purola                                                                              Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  17   Kartta 4. Sääksjärvi   Saarennittynojan valuma‐alueen länsiosassa Uuden Porvoontien eteläpuolella  sijaitsevat pellot ovat  tasaisia  ja  tarvetta suojavyöhykkeille ei ole. Saarenniitynoja  kulkee tasaisen ja kauniin peltoaukean läpi Sääksjärventielle saakka, minkä jälkeen  oja virtaa tien toisella puolen. Peltolohkolla,  joka sijaitsee heti Uuden Porvoontien  eteläpuolella  Kestikievarin  risteyksen  kohdalla,  suojavyöhyke  olisi  tarpeellinen  Saarenniitynojan molemmin puolin.  Saarenniitynoja kulkee Sääksjärventien alitse noin 200 metriä ennen Sääksjärven‐ tien ja Pukkilantien haaraa. Suojavyöhyke on tarpeen tällä kohtaa ojaan viettävälle  kohdalle. Vajaan kilometrin päässä risteyksestä Pukkilantien länsipuolella on pieni  peltolohko, joka rajoittuu valtaojaan. Suojavyöhyke olisi tarpeellinen kyseisen val‐ taojan varrelle.   Saarenniitynojaan  laskeva  sivu‐uoma  kulkee  peltoalueen  lävitse  Sääksjärventien  eteläpuolella Eerolan tilan kohdalla. Suojavyöhyke olisi tarpeen kalteville kohdille  molemmin puolin uomaa. Alueella sijaitsevat pohjavesialueet kuuluvat  luokkaan  III (ks. luku 3.4).      Kuva 4. Ratiojan varrella sijaitsevat pellot     Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 18  Kartta 4. Sääksjärvi © S Y K E , a lu ee lli se t ym p ä ris tö ke sk uk se t © M aa n m itt a u sl a ito s, lu pa n ro 7 /M M L/ 09 K a rt ta s el it e 0 50 0 1 00 0 25 0 M et er s su oj av yö hy ke t ar p ee lli ne n po hj av es ia lu ee n ra ja po hj av ed en m u od os tu m is al ue en r aj a va lu m a- al u ee n /s u un n itt e lu al u ee n ra ja na tu ra -a lu e                                                                              Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  19 4.3 Savijoen-Rapuojan valuma-alue   6 5 7 8 0 1 20,5 km Kuva 5. Savijoen-Rapuojan valuma-alueen osa-aluekarttajako   Kartta 5. Valuma-alueen pohjoisosat   Valuma‐alueen pohjoisosa on maastoltaan melko tasaista. Pellot sijaitsevat pääosin  alueen koillisosassa Mäntsälän  ja Orimattilan alueilla. Suojavyöhyke on  tarpeelli‐ nen  ainoastaan  Rekisuon  kohdalla  kulkevan  valtaojan  molemmin  puolin  sekä  Hautjärveen laskevan Hanhiojan varrelle.     Kartta 6. Hautjärvi, Haukisuonoja   Rapuojaan laskevan Haukisuonojan varrella lähellä Hautjärven kylää sijaitsee kal‐ tevia  peltoja.  Suojavyöhyke  on  tarpeellinen molemmin  puolin  uomaa  ja  erittäin      Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 20  tarpeellinen kaltevimmilla uomaan viettävillä pelloilla  ennen kuin Haukisuonoja  yhtyy Rapuojaan.  Hautjärvestä alkava Rapuoja virtaa kohti etelää Hautjärven kylän ohitse. Joen pen‐ kereet ovat  jyrkkiä, mutta osassa kohtaa pellon  ja uoman välissä on  luonnontilai‐ nen kaistale. Suojavyöhyke on erittäin tarpeellinen joen itäpuolella Hautjärventien  pohjoispuolella ja lyhyellä matkaa molemmin puolin jokea tien eteläpuolella.    Suojavyöhyke on tarpeellinen Rapujoen sivu‐uoman varrelle Hautärven eteläpuo‐ lella.  Purolan  tilan  itäpuolella  pellot  rajoittuvat  jokeen,  joten  suojavyöhyke  olisi  tarpeellinen. Latolan  tilan eteläpuolella  suojavyöhyke on  tarpeen uoman molem‐ mille puolille ja lyhyeltä matkaa Pyssymäen eteläpuolella sijaitsevalle peltolohkol‐ le.  Hautjärven  kylän  tuntumassa  sijaitsevat  Hautjärven,  Patamäen  ja  Iilimäen  pohjavesialueet kuuluvat pohjavesiluokkaan II (ks. luku 3.4).    Kuva 6. Rapuoja Hautajärven kylällä                                                                              Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  21 © SYKE, alueelliset ympäristökeskukset © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/09 Karttaselite suojavyöhyke tarpeellinen 0 500 1 000250 Meters valuma-alueen/suunnittelualueen raja Kartta 5. Valuma-alueen pohjoisosat     Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 22  © SYKE, alueelliset ympäristökeskukset © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/09 Karttaselite 0 500 1 000250 Meters suojavyöhyke tarpeellinen pohjavesialueen raja pohjaveden muodostumisalueen raja valuma-alueen/suunnittelualueen raja natura-alue suojavyöhyke erittäin tarpeellinen tulvaherkkä tai vettyvä alue Kartta 6. Hautjärvi, Haukisuonoja                                                                              Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  23 Kartta 7. Rapuojan keskiosat   Rapujoki jatkuu mutkittelevana pienen metsäalueen läpi, jonka jälkeen joki kulkee  melko  syvällä uomassa peltojen keskellä. Suojavyöhyke olisi  tarpeellinen uoman  eteläpuolella sijaitsevalla peltolohkolla heti metsän  jälkeen. Anttilan tilan pohjois‐ puolella  suojavyöhyke  on  tarpeellinen  kaltevilla  kohdilla.  Joen  pohjoispuoliselle  peltolohkolle pystyisi perustamaan melko pitkän yhtenäisen suojavyöhykkeen  Lapinsuosta alkavan valtaojan varrella on suositus suojavyöhykkeelle ennen kuin  uoma yhtyy Savijokeen.  Savijoki mutkittelee  luonnonmukaisesti metsän halki aina Pukkilan kunnan puo‐ lelle, missä uoma kulkee melko syvällä notkossa. Peltojen ja uoman välissä on ka‐ pea  metsävyöhyke.  Ainoastaan  kahdessa  kohdassa  pelto  rajoittuu  Savijokeen.  Näissä paikoissa suojavyöhyke on tarpeellinen. Maastotöiden aikaan pellot olivat‐ kin aktiivisen viljelyn ulkopuolella. Savijoki käy välillä Orimattilan puolella virra‐ ten välillä metsän keskellä  ja välillä syvässä notkossa peltojen keskellä. Uoman  ja  peltojen välissä on kuitenkin  sen verran  leveä  luontainen vyöhyke,  ettei  tarvetta  suojavyöhykkeelle ole.   Osa‐alueen  länsiosassa  sijaitseva  Iilimäen  pohjavesialue  kuuluu  pohja‐ vesiluokkaan II (ks. luku 3.4).      Kuva 7. Rapuoja Kartta 8. Valuma-alueen etelä-osat, Savijoki   Pukkilan kunnan puolella ja Erkkilän tilasta pohjoiseen, suojavyöhyke olisi tarpeel‐ linen joen itäpuolelle, jonka jälkeen Savijoki virtaa reilun kilometrin matkan melko  syvässä notkossa. Peltojen ja uoman väliin jää luonnontilainen vyöhyke. Heikkilän  tilan  kohdalla  suojavyöhyke  on  erittäin  tarpeellinen  länsipuolella  ja  tarpeellinen  itäpuolella  jokea. Tämän  jälkeen Savijoki virtaa  lyhyen matkaa pienen metsäpals‐     Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 24  tan  lävitse,  jonka  jälkeen uoma mutkittelee  luonnonmukaisesti pitkä matkaa mai‐ semallisesti kauniin peltoalueen läpi aina Porvoonjokeen saakka.  Suojavyöhyke on  tarpeellinen  joen molemmin puolin koko peltoaukean matkalta  kunnes Savijoki yhtyy Porvoonjokeen.  Joen  itäpuolella osa pelloista on  jo nurmi‐ peitteisiä.  Savijoen  kylän  pohjoispuolella  joki  mutkittelee  voimakkaasti.  Tässä  kohdassa  suojavyöhykkeiden  avulla  voitaisiin  helpottaa  viljelyä  muotoilemalla  viljeltävät lohkot suoriksi.  Osa‐alueella  sijaitseva  Uudentalonkulman  pohjavesialue  kuuluu  pohja‐ vesiluokkaan II (Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) (ks. luku 3.4). Valuma‐ alueen eteläpuolella sijaitsee pohjavesiluokkaan I (vedenhankinnalle tärkeä pohja‐ vesialue) kuuluva Vanhalanmäen pohjavesialue.                                                                                    Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  25 © SYKE, alueelliset ympäristökeskukset © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/09 Karttaselite 0 500 1 000250 Meters pohjavesialueen raja pohjaveden muodostumisalueen raja valuma-alueen/suunnittelualueen raja suojavyöhyke tarpeellinen Kartta 7. Rapuojan keskiosat     Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 26  © SYKE, alueelliset ympäristökeskukset © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/09 Karttaselite 0 500 1 000250 Meters suojavyöhyke tarpeellinen pohjavesialueen raja pohjaveden muodostumisalueen raja valuma-alueen/suunnittelualueen raja suojavyöhyke erittäin tarpeellinen Kartta 8. Valuma-alueen eteläosat, Savijoki                                                                                  Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  27 5 Yhteenveto    Tässä  suojavyöhykkeiden  yleissuunnitelmassa  on  esitetty  paikat,  joissa  suoja‐ vyöhykkeet ovat kaikkein  tarpeellisimpia  Isojärven, Saarenniitynojan  ja Savijoen‐ Rapuojan  valuma‐alueilla.  Yleissuunnitelmaan  merkittiin  yli  sata  suojavyöhy‐ kesuositusta,  joilla on pituutta yhteensä noin 25 kilometriä. Osa  suosituksista on  usean eri peltolohkon alueella,  jolloin yksittäinen suositus saattaa koskea useam‐ paa viljelijää. Viljelijä voi käyttää yleissuunnitelmaa perusteena hakiessaan erityis‐ tukea.  Erityistukea  suojavyöhykkeen  perustamiseen  voi  hakea myös  paikkoihin,  mihin  suojavyöhykettä  ei  ole  tässä  suunnitelmassa  suositeltu.  Kartoitus  tehtiin  kesällä,  jolloin kaikkia tulvaherkkiä alueita ei ole välttämättä suunnitelmassa mu‐ kana. Lisätietoja suojavyöhykkeistä  ja muusta maatalouden ympäristönsuojelusta  löytyy  Uudenmaan  ympäristökeskuksen  Internet  ‐sivuilta  osoitteesta:  www.ymparisto.fi/uus/maatalous.                                                           Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 28  LÄHTEET   Hagman, A‐M., Serenius, K. ja Rajajärvi S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma.  Uudenmaan ympäristökeskus. Helsinki. Uudenmaan ympäristökeskus – Raportteja 3/2008. 158 s.  ISBN 978‐952‐11‐3013‐7.  Lamminpää, A. 1999. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Porvoonjoen valuma‐alueella Askolassa ja  Pukkilassa. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 53.54  s. ISBN 952‐5237‐32‐X.  Penttilä, S. 2001. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Porvoonjoen valuma‐alueella Porvoossa. Uu‐ denmaan ympäristökeskus, Helsinki. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita nro 86. 30 s. ISBN  952‐5237‐69‐9.  Uusikämmpä, J. & Palojärvi, A. 2006. Suojakaistojen tehokkuus kevätviljamaalla ja laitumella. Teokses‐ sa: Virkajärvi, P. & Uusikämppä, J. (toim.). Laitumen ja suojavyöhykkeiden ravinnekierto ja ympä‐ ristökuormitus. Maa‐ ja elintarviketalous 76. MTT, Jokioinen,. s.101‐137.  Vainio, S. 2008. Piurunjoki. Muistio 8.5.2008. Itä‐Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien‐ ja ilmansuojeluyh‐ distys r.y. Porvoo. [julkaisematon moniste]                                                                                  Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  29 (1/4) LIITTEET Liite 1. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmat Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella   Pohjanpitäjänlahden lähialue     Ahtela,  I.  1998.  Maatalouden  vesiensuojelu  Pohjanpitäjänlahden  ympäristössä.   Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 37. 38 s.    Karjaanjoen vesistöalue    Penttilä, S.  ja Kulmala, M. 1999. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Vanjoen  ja  Vihtijoen  valuma‐alueilla Vihdissä  ja Karkkilassa. Uudenmaan  ympäristökeskus  Monisteita 63.    Vilonen, K. 1999. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Hirvijoen valuma‐alueella  Nummi‐Pusulassa. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 55.    Penttilä, S.& Kulmala, M. 2000. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Hiidenveden  valuma‐alueella Vihdissä, Lohjalla  ja Nummi‐Pusulassa. Uudenmaan  ympäristö‐ keskus Monisteita 74. 44 s.    Penttilä, S. 2000. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma eräiden Sammatin kunnan  järvien valuma‐alueilla. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 83. 28 s.    Vilonen,  K.2000.  Suojavyöhykkeiden  yleissuunnitelma  Pusulanjärven  alueella  ja  Räpsänjoen  valuma  alueella  Nummi‐Pusulassa.  Uudenmaan  ympäristökeskus  Monisteita 68.     Junttila, R. 2001. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Lohjanjärven Maikkalanse‐ län  ja  Karstunlahden  valuma‐alueella.  Uudenmaan  ympäristökeskus Monisteita  79. 48 s    Lyytikäinen,  S.  2001.  Suojavyöhykkeiden  yleissuunnitelma  Enäjärven  valuma‐ alueella Sammatissa, Karjalohjalla ja Suomusjärvellä. Enäjärven suojeluyhdistys ry.  Julkaisussa: Penttilä, S. 2001. Sammatin Enäjärven hajakuormituksen ja vesikasvil‐ lisuuden  selvitysohjelman  loppuraportti. Uudenmaan  ympäristökeskus  – Monis‐ teita nro 104 (liite 1)    Lamminpää, A. 2002. Maisemanhoidon yleissuunnitelma Pusulanjoen eteläosan  ja  Nummenjoen viljelylaaksoon. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita nro 108.  74 s.    Siuntionjoen vesistöalue: Enäjärvi (Vihti)    Penttilä, S. 1999. Vihdin Enäjärven valuma‐alueen suojavyöhykkeiden yleissuunni‐ telma. Uudenmaan ympäristökeskus. [Julkaisematon moniste.]        Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 30    (2/4)    Espoonjoki (Vantaa, Espoo)    Penttilä, S. 2001. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Espoonjoen valuma‐alueella  Espoossa ja Vantaalla. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita nro 102. 34 s.    Penttilä,  S.  2001. Översiktsplan över  skyddszoner  i Esboåns  tillrinningsområde  i  Esbo och Vanda. Nylands miljöcentral Duplikat nr 102s. 34 s.    Vantaanjoki (Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Vantaa)     Kaituri, A. 1995. Suojavyöhykkeiden vaikutukset viljelymaisemaan Palojoella. Van‐ taanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry – Julkaisu nro 38. 29 s.     Särkelä, A. 1996. Maatalouden vesiensuojelu  ja EU:n ympäristötuet Tuusulanjär‐ ven valuma‐alueella. Keski‐Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä. 35 s.    Hänninen, S. 1997. Vantaanjoen maatalouden vesiensuojeluprojekti. Vantaanjoen ja  Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry – Julkaisu nro 41. 102 s.    Vilonen, K. 1997.  Jokivarsien  suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu Vantaalla. Mo‐ nisteita 16. 40 s.    Penttilä,  S.  2001.  Suojavyöhykkeiden  yleissuunnitelma  Ridasjärven  valuma‐ alueella Hyvinkäällä ja Hausjärvellä. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita nro  84. 28 s.    Sipoonjoki (Pornainen, Sipoo)    Nyman, J. & Penttilä, S. 2002. Maisemanhoidon ja suojavyöhykkeiden yleissuunni‐ telma  Sipoonjoen  valuma‐alueella  Sipoossa,  Pornaisissa  ja Mäntsälässä.  Uuden‐ maan ympäristökeskus Monisteita 106. 100 s.    Nyman, J. & Penttilä, S. 2002. Översiktsplan över landskapsvård och skyddszoner i  Sibbo ås tillrinningsområde i Sibbo, Borgnäs och Mäntsälä. Nylands miljöcentral –  Duplikat nr 106s. 102 s    Mustijoki (Mäntsälä, Pornainen, Porvoo)    Ala‐Heikkilä, Y. 1997. Maisemanhoito, vesiensuojelu ja maatalouden ympäristötuet  Mustionjokilaaksossa. Uudenmaan ympäristökeskus – Julkaisuja 10. 90 s.    Ala‐Heikkilä,  Y.  1998.  Landskapsvård,  vattenskydd  och  lantbrukets miljöstöd  i  Svartådalen. Nylands miljöcentral Duplikat 34s. 88 s.    Linnasalo, K. 2001. Suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelma Mus‐ tijoen  vesistöalueelle Mäntsälässä.  Uudenmaan  ympäristökeskus Monisteita  nro  92. 138 s.    Linnasalo, K. 2002. Suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelma Mus‐ tijoen vesistöalueella Pornaisissa. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 112.  86 s.                                                                               Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  31     (3/4)    Linnasalo, K. 2002. Suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelma Mus‐ tijoen vesistöalueella Porvoossa  ja Sipoossa. Uudenmaan ympäristökeskus – Mo‐ nisteita 113. 88 s.    Linnasalo, K. 2002. Översiktsplan över skyddszoner och landskapsvård i Svartsåns  tillrinningsområde i Borgå och Sibbo. Nylands miljöcentral – Duplikat nr 113s. 88 s.    Porvoonjoki (Pukkila, Askola, Porvoo)    Lamminpää, A. 1999. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Porvoonjoen valuma‐ alueella Askolassa ja Pukkilassa.Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 53.    Penttilä,  S.  2001.  Suojavyöhykkeiden  yleissuunnitelma  Porvoonjoen  valuma‐ alueella Porvoossa. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita nro 86. 30 s.    Penttilä, S. 2001. Översiktsplan över  skyddszoner  i Borgå ås  tillrinningsområde  i  Borgå. Nylands miljöcentral Duplikat nr 86s. 30 s.    Koskenkylänjoki (Lapinjärvi, Liljendal, Pernaja)    Koivunen,  M.  2000.  Koskenkyläjokilaakson  yleissuunnitelma.  Suojavyöhykkeet,  maisema ja virkistyskäyttö. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 64.    Koivunen, M.  2000.  Översiktsplan  över  Forsbyådal  skyddszoner,  landskap  och  rekreation. Nylands miljöcentral Duplikat 64 s.    Loviisanjoki (Lapinjärvi, Liljendal, Pernaja, Loviisa)    Lyytikäinen, H. 2002. Loviisanjoen  ja Marbäckenin valuma‐alueiden yleissuunni‐ telma – suojavyöhykkeet, maisema  ja luonnon monimuotoisuus. Uudenmaan ym‐ päristökeskus Monisteita 111. 74 s.    Lyytikäinen, H. 2002.Översiktsplan  för Lovisa ås och Marbäckens  tillrinningsom‐ råden – skyddszoner, landskap och naturens mångfald. Nylands miljöcentral Dup‐ likat nr 111s. 74 s.    Pitkäjärvi (Nummi‐Pusula)    Vilonen, K. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Pitkäjärven ympäristössä Num‐ mi‐Pusulassa. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita nro 126.    Ilolanjoki (Pukkila, Myrskylä, Askola, Pernaja, Porvoo)    Linnasalo, K. & Penttilä,  S.  Suojavyöhykkeiden  ja maisemanhoidon  yleissuunni‐ telma  Ilolanjoen vesistöalueella Porvoossa, Askolassa, Myrskylässä, Pernajassa  ja  Pukkilassa. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita 122. 116 s.              Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 32  (4/4)    Linnasalo, K. &  Penttilä,  S. Översiktsplan  över  skyddszoner  och  landskapsvård  inom  Illby ås  tillrinningsområden  i Borgå, Askola, Mörskom, Pukkila och Pernå.  Nylands miljöcentral – Duplikat nr 122s.       Taasianjoki (Lapinjärvi, Pernaja, Ruotsinpyhtää)    Perä,  M.  Suojavyöhykkeiden  ja  maisemanhoidon  yleissuunnitelma  Taasianjoen  vesistöalueella Lapinjärvellä, Ruotsinpyhtäällä ja Pernajassa. Uudenmaan ympäris‐ tökeskus – Monisteita nro 123.     Perä, M. Översiktsplan för skyddszoner och landskapsvård inom Tessjöåns tillrin‐ ningsområden  i Lappträsk, Strömfors och Pernå. Nylands miljöcentral – Duplikat  nr 123s.                                                                                 Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  33 (1/2) Liite 2 Suojavyöhykesuunnitelma Perustettavan suojavyöhykkeen sijainti ja koko Kunta Kylä Omistaja/Haltija Tilan R:no Tilatunnus Peruslohkon n:o Vesistöalue Pohjavesialue  Suojavyöhykkeen pituus m leveys m pinta-ala ha Pellon ja vesistön välisen luonnontilaisen alueen (vain jos haetaan sopimukseen) pituus m leveys m pinta-ala ha  Hankkeen perustelut (suojavyöhykkeen tarpeellisuus esim: pellon jyrkkyys, tulva- tai sortumaherkkyys yms.) Onko alueelle laadittu yleissuunnitelma tai vastaava selvitys, mikä? Perustamistoimenpiteet ja niiden aikataulu Kustannukset Kylvötapa ja –aika, siemen ja kylvömäärä euroa/ha/v euroa/v Pensaiden yms. määrä, laji ja istutusaika, ja muut perustamistoimenpiteet ja toteuttamisajankohta  Yhteensä Hoitotoimenpiteet ja niiden aikataulu Kustannukset Niittotapa, -ajankohta ja toistuvuus sopimuskauden aikana euroa/ha/v euroa/v Niittojätteen suunniteltu käyttö Laidunnussuunnitelma Muut hoitotoimenpiteet ja niiden aikataulu Pellon ja vesistön välisen luonnontilaisen alueen hoito Yhteensä     Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 34  (2/2)  Tulonmenetyslaskelma euroa/ha/v euroa/v Katetuoton menetys (laskelma liitteenä) Perustamiskustannukset Hoitokustannukset Tulonmenetys ja kustannukset yhteensä Päiväys  Suunnitelman laatija   Viljelijä  Nimen selvennys  Nimen selvennys Hakemukseen liitetään sijaintikartta (1:20 000) ja suunnitelmakartta (1:5 000) ja mahd. vuokrasopi- mus.                                                                                               Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009  35 KUVAILULEHTI Julkaisija Uudenmaan ympäristökeskus Julkaisuaika Lokakuu 2009 Tekijä(t) Kari Koppelmäki Julkaisun nimi Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen-Rapuojan valuma-alueilla Julkaisusarjan nimi ja numero Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9/2009 Julkaisun teema Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Julkaisu on saatavana myös internetistä: http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Tiivistelmä Porvoonjoen vesistöalueella sijaitsevien Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen-Rapuojan valuma-alueille laadittiin maatalousalueiden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma kesällä 2009. Kartoituksessa löytyi yhteensä yli sata kohdetta, jossa suojavyöhyke olisi tarpeellinen. Näillä kohteilla on pituutta yhteensä noin 25 kilometriä. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman tavoitteena on löytää kohteet, joissa suojavyöhykkeen perustaminen olisi vesiensuojelullisesti kaikkein kannattavinta. Yleissuunnitelman toteuttaminen on viljelijälle vapaaehtoista. Suojavyöhykkeen perustamiseen voi hakea maatalouden ympäristötuen erityistukea. Suojavyöhykkeiden avulla voidaan vähentää tehokkaasti pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää. Samalla suojavyöhykkeet elävöittävät maisemaa ja lisäävät peltoalueiden monimuotoisuutta. Suojavyöhykkeitä voidaan perustaa ympäristötukeen kuuluville peltolohkoille, jotka rajoittuvat vesistöön tai valtaojaan. Myös pohjavesialueille sekä tulvaherkille tai vettymishaitoista kärsiville pelloille voidaan perustaa suojavyöhyke. Asiasanat maatalous, suojavyöhyke, ympäristötuki, vesiensuojelu, ravinteet, Mäntsälä Rahoittaja/ toimeksiantaja ISBN 978-952-11-3522-4 (nid.) ISBN 978-952-11-3523-1 (PDF) ISSN 1796-1734 (pain.) ISSN 1796-1742 (verkkoj.) Sivuja Kieli Luottamuksellisuus Hinta (sis. alv 8 %) 36 Suomi Julkinen Julkaisun myynti/ jakaja Edita Publishing Oy, PL 780, 00043 Edita. Asiakaspalvelu: puh. 020 450 05, faksi 020 450 2380 Sähköposti: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, www.edita.fi/publishing Julkaisun kustantaja Uudenmaan ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, PL 36, 00521 Helsinki. Puh. 020 610 101 (vaihde), 020 690 161 (asiakaspalvelu). Faksi 09 610 1700. Sähköposti: kirjaamo.uus@ymparisto.fi, www.ymparisto.fi/uus Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy 2009     Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 36  PRESENTATIONSBLAD Utgivare Nylands miljöcentral Datum Oktober 2009 Författare Kari Koppelmäki Publikationens titel Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen- Rapuojan valuma-alueilla (Översiktsplan för skyddszoner i tillrinningsområdena för Isojärvi, Saarennittyoja och Savijoki-Rapuoja) Publikationsserie Nylands miljöcentrals rapporter 9/2009 Publikationens tema Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Publikationen finns tillgänglig på internet: http://www.miljo.fi/uus/publikationer Sammandrag En översiktsplan för skyddszoner utarbetades för jordbruksmark i Isojärvi, Saarennittyoja och Savijoki-Rapuja tillrinningsområden, som alla ligger inom Borgå ås hela tillrinningsområde. Kartläggningen visade att skyddszoner är nödvändiga på fler än 100 platser, på en sträcka om sammanlagt 25 km. Avsikten med att utarbeta en översiktsplan för skyddszoner är att finna de åkrar där nyttan med skyddszoner är allra störst ur vattenskyddssynvinkel. Översiktsplanen realiseras på frivillig basis. Odlarna kan ansöka om specialstöd inom jordbrukets miljöstöd för att anlägga skyddszoner. Skyddszoner är ett effektivt skydd mot erosion och urlakning av närsalter från åkermark. Dessutom bidrar de till en mångfald i landskapet och erbjuder bättre livsbetingelser för åkerfloran och –faunan. Skyddszoner kan anläggas på åkerskiften som är berättigade till miljöstöd, som ligger invid sjöar, åar eller huvuddiken. Skyddszoner kan också anläggas på grundvattenområden, på översvämningskänsliga eller låglänta, våta åkrar. Nyckelord jordbruk, skyddzoner, vattenskydd, miljöstöd, näringsämnen, Mångersby Finansiär/ uppdragsgivare ISBN 978-952-11-3522-4 (hft.) ISBN 978-952-11-3523-1 (PDF) ISSN 1796-1734 (print) ISSN 1796-1742 (online) Sidantal 36 Språk Finska Offentlighet Offentlig Pris (inneh. moms 8 %) - Beställningar/ distribution Edita Publishing Ab, PB 780, 00043 Edita. Kundtjänst: tfn +358 20 450 05, fax +358 20 450 2380 E-post: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, www.edita.fi/publishing Förläggare Nylands miljöcentral, Stinsgatan 14, PB 36, 00521 Helsingfors. Tel. +358 20 610 101 (växel), +358 20 690 161 (kundservice). Fax +358 20 610 1700 29. E-post: kirjaamo.uus@ymparisto.fi, www.miljo.fi/uus Tryckeri/ tryckningsort och -år Edita Prima Oy 2009 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS NYLANDS MILJÖCENTRAL Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9 | 2009 Uudenmaan ympäristökeskus PL 36, 00521 Helsinki puh. 020 610 101 (vaihde) puh. 020 690 161 (asiakaspalvelu) www.ymparisto.fi/uus ISBN 978-952-11-3522-4 (nid.) ISBN 978-952-11-3523-1 (PDF) ISSN 1796-1734 (pain.) ISSN 1796-1742 (verkkoj.) U u d e n m a a n y m p ä r is t ö k e s k uS Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen-Rapuojan valuma-alueille laadittiin kesällä 2009 suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Valuma-alueet kuuluvat Porvoonjoen vesistö- alueeseen. Työn tavoitteena oli kannustaa viljelijöitä perustamaan lisää suojavyöhykkeitä paikkoihin missä ne olisivat kaikkein tarpeellisimpia. Suojavyöhykkeiden avulla voidaan tehokkaasti vähentää peltoalueilta tulevaa ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöön. Suojavyöhykkeistä on yleensä eniten hyötyä jyrkillä ja kaltevilla vesistöön tai valtaojaan päin viettävillä pelloilla. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen- Rapuojan valuma-alueilla Kari Koppelmäki Su o ja v y ö h y k k e id e n y l e is s uu n n it e l m a Is o jä r v e n , S a a r e n - n iit y n o ja n ja S a v ijo e n -R a p u o ja n v a l u m a -a l u e il l a << /ASCII85EncodePages false /AllowTransparency false /AutoPositionEPSFiles true /AutoRotatePages /All /Binding /Left /CalGrayProfile (Dot Gain 20%) /CalRGBProfile (sRGB IEC61966-2.1) /CalCMYKProfile (Coated FOGRA27 \050ISO 12647-2:2004\051) /sRGBProfile (sRGB IEC61966-2.1) /CannotEmbedFontPolicy /Warning /CompatibilityLevel 1.6 /CompressObjects /Tags /CompressPages true /ConvertImagesToIndexed true /PassThroughJPEGImages true /CreateJobTicket false /DefaultRenderingIntent /Default /DetectBlends true /DetectCurves 0.0000 /ColorConversionStrategy /LeaveColorUnchanged /DoThumbnails false /EmbedAllFonts true /EmbedOpenType false /ParseICCProfilesInComments true /EmbedJobOptions true /DSCReportingLevel 0 /EmitDSCWarnings false /EndPage -1 /ImageMemory 1048576 /LockDistillerParams false /MaxSubsetPct 100 /Optimize false /OPM 1 /ParseDSCComments true /ParseDSCCommentsForDocInfo true /PreserveCopyPage true /PreserveDICMYKValues true /PreserveEPSInfo true /PreserveFlatness false /PreserveHalftoneInfo false /PreserveOPIComments false /PreserveOverprintSettings true /StartPage 1 /SubsetFonts true /TransferFunctionInfo /Apply /UCRandBGInfo /Preserve /UsePrologue false /ColorSettingsFile () /AlwaysEmbed [ true ] /NeverEmbed [ true ] /AntiAliasColorImages false /CropColorImages false /ColorImageMinResolution 300 /ColorImageMinResolutionPolicy /OK /DownsampleColorImages true /ColorImageDownsampleType /Bicubic /ColorImageResolution 300 /ColorImageDepth -1 /ColorImageMinDownsampleDepth 1 /ColorImageDownsampleThreshold 1.50000 /EncodeColorImages true /ColorImageFilter /DCTEncode /AutoFilterColorImages true /ColorImageAutoFilterStrategy /JPEG /ColorACSImageDict << /QFactor 0.15 /HSamples [1 1 1 1] /VSamples [1 1 1 1] >> /ColorImageDict << /QFactor 0.15 /HSamples [1 1 1 1] /VSamples [1 1 1 1] >> /JPEG2000ColorACSImageDict << /TileWidth 256 /TileHeight 256 /Quality 30 >> /JPEG2000ColorImageDict << /TileWidth 256 /TileHeight 256 /Quality 30 >> /AntiAliasGrayImages false /CropGrayImages false /GrayImageMinResolution 300 /GrayImageMinResolutionPolicy /OK /DownsampleGrayImages true /GrayImageDownsampleType /Bicubic /GrayImageResolution 300 /GrayImageDepth -1 /GrayImageMinDownsampleDepth 2 /GrayImageDownsampleThreshold 1.50000 /EncodeGrayImages true /GrayImageFilter /DCTEncode /AutoFilterGrayImages true /GrayImageAutoFilterStrategy /JPEG /GrayACSImageDict << /QFactor 0.15 /HSamples [1 1 1 1] /VSamples [1 1 1 1] >> /GrayImageDict << /QFactor 0.15 /HSamples [1 1 1 1] /VSamples [1 1 1 1] >> /JPEG2000GrayACSImageDict << /TileWidth 256 /TileHeight 256 /Quality 30 >> /JPEG2000GrayImageDict << /TileWidth 256 /TileHeight 256 /Quality 30 >> /AntiAliasMonoImages false /CropMonoImages false /MonoImageMinResolution 1200 /MonoImageMinResolutionPolicy /OK /DownsampleMonoImages true /MonoImageDownsampleType /Bicubic /MonoImageResolution 1200 /MonoImageDepth -1 /MonoImageDownsampleThreshold 1.50000 /EncodeMonoImages true /MonoImageFilter /CCITTFaxEncode /MonoImageDict << /K -1 >> /AllowPSXObjects false /CheckCompliance [ /None ] /PDFX1aCheck false /PDFX3Check false /PDFXCompliantPDFOnly false /PDFXNoTrimBoxError true /PDFXTrimBoxToMediaBoxOffset [ 0.00000 0.00000 0.00000 0.00000 ] /PDFXSetBleedBoxToMediaBox true /PDFXBleedBoxToTrimBoxOffset [ 0.00000 0.00000 0.00000 0.00000 ] /PDFXOutputIntentProfile () /PDFXOutputConditionIdentifier () /PDFXOutputCondition () /PDFXRegistryName () /PDFXTrapped /False /CreateJDFFile false /Description << /ARA /BGR /CHS /CHT /CZE /DAN /DEU /ENU (Use these settings to create Adobe PDF documents for quality printing on desktop printers and proofers. Created PDF documents can be opened with Acrobat and Adobe Reader 5.0 and later.) /ESP /ETI /FRA /GRE /HEB /HRV /HUN /ITA /JPN /KOR /LTH /LVI /NLD (Gebruik deze instellingen om Adobe PDF-documenten te maken voor kwaliteitsafdrukken op desktopprinters en proofers. De gemaakte PDF-documenten kunnen worden geopend met Acrobat en Adobe Reader 5.0 en hoger.) /NOR /POL /PTB /RUM /RUS /SKY /SLV /SUO /SVE /TUR /UKR >> /Namespace [ (Adobe) (Common) (1.0) ] /OtherNamespaces [ << /AsReaderSpreads false /CropImagesToFrames true /ErrorControl /WarnAndContinue /FlattenerIgnoreSpreadOverrides false /IncludeGuidesGrids false /IncludeNonPrinting false /IncludeSlug false /Namespace [ (Adobe) (InDesign) (4.0) ] /OmitPlacedBitmaps false /OmitPlacedEPS false /OmitPlacedPDF false /SimulateOverprint /Legacy >> << /AddBleedMarks false /AddColorBars false /AddCropMarks true /AddPageInfo false /AddRegMarks false /BleedOffset [ 14.173230 14.173230 14.173230 14.173230 ] /ConvertColors /NoConversion /DestinationProfileName () /DestinationProfileSelector /NA /Downsample16BitImages true /FlattenerPreset << /PresetSelector /MediumResolution >> /FormElements false /GenerateStructure false /IncludeBookmarks false /IncludeHyperlinks false /IncludeInteractive false /IncludeLayers false /IncludeProfiles true /MarksOffset 14.173230 /MarksWeight 0.250000 /MultimediaHandling /UseObjectSettings /Namespace [ (Adobe) (CreativeSuite) (2.0) ] /PDFXOutputIntentProfileSelector /NA /PageMarksFile /RomanDefault /PreserveEditing true /UntaggedCMYKHandling /LeaveUntagged /UntaggedRGBHandling /LeaveUntagged /UseDocumentBleed false >> << /AllowImageBreaks true /AllowTableBreaks true /ExpandPage false /HonorBaseURL true /HonorRolloverEffect false /IgnoreHTMLPageBreaks false /IncludeHeaderFooter false /MarginOffset [ 0 0 0 0 ] /MetadataAuthor () /MetadataKeywords () /MetadataSubject () /MetadataTitle () /MetricPageSize [ 0 0 ] /MetricUnit /inch /MobileCompatible 0 /Namespace [ (Adobe) (GoLive) (8.0) ] /OpenZoomToHTMLFontSize false /PageOrientation /Portrait /RemoveBackground false /ShrinkContent true /TreatColorsAs /MainMonitorColors /UseEmbeddedProfiles false /UseHTMLTitleAsMetadata true >> ] >> setdistillerparams << /HWResolution [2400 2400] /PageSize [612.000 792.000] >> setpagedevice