Oikeudenkäyntikulu- työryhmän mietintö Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja Jus� � eministeriets publika� oner 2022:30Mie� ntöjä ja lausuntoja Betänkanden och utlåtanden Oikeudenkäyntikulutyöryhmän mietintö Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö Helsinki 2022 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Oikeusministeriö CC BY-SA 4.0 ISBN pdf: 978-952-400-274-5 ISSN pdf: 2490-1172 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 25.8.2022 Oikeudenkäyntikulutyöryhmän mietintö Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Teema Mietintöjä ja lausuntoja Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Helmi Virta Kieli suomi Sivumäärä 22 Tiivistelmä Julkaisu sisältää tiivistelmän oikeudenkäyntikulutyöryhmän mietinnöstä (OMML 2022:21) annetuista lausunnoista. Lausunnonantajat pitivät tärkeänä pyrkimystä hillitä oikeudenkäyntikuluriskiä riita-asioissa. Moni lausunnonantaja arvioi kuitenkin työryhmän ehdotusten olevan riittämättömiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrän kohtuullistamista koskevan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n muuttamista ehdotetulla tavalla niin, että sitä sovellettaisiin useammin. Tältä osin lausunnonantajat kiinnittivät erityisesti huomiota kohtuullistamiskynnykseen ja voittaneen asianosaisen asemaan. Enemmistö lausunnonantajista suhtautui myönteisesti tai neutraalisti ehdotukseen säätää oikeudenkäyntikuluarvion antamisesta. Monet kuitenkin pitivät oikeudenkäyntikulujen arvioimista etukäteen vaikeana ja ehdotetun kaltaisen arvion merkitystä päämiehen kulutietoisuuden lisäämisessä vähäisenä. Osa lausunnonantajista yhtyi työryhmän vähemmistön eriävään mielipiteeseen, jossa arviosta säätämistä pidetään tarpeettomana. Muutamat lausunnonantajat arvelivat, että oikeudenkäyntikuluarviosta säätäminen ehdotetulla tavalla voisi päinvastoin heikentää päämiehen oikeudenkäyntikuluistaan saaman informaation laatua. Asiasanat oikeudenkäynti, oikeudenkäyntikulut, tuomioistuimet, prosessioikeus ISBN PDF 978-952-400-274-5 ISSN PDF 2490-1172 Asianumero VN/1347/2021 Hankenumero OM007:00/2021 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-274-5 Presentationsblad 25.8.2022 Betänkande från arbetsgruppen för rättegångskostnader Sammandrag av utlåtandena Justitieministeriets publikationer, Betänkanden och utlåtanden 2022:30 Tema Betänkanden och utlåtanden Utgivare Justitieministeriet Författare Helmi Virta Språk finska Sidantal 22 Referat Publikationen innehåller ett sammandrag av utlåtandena om betänkandet (OMML 2022:21) från arbetsgruppen för rättegångskostnader. Remissinstanserna ansåg att det är viktigt att sträva efter att dämpa risken i fråga om rättegångskostnader i tvistemål. Många remissinstanser gjorde emellertid bedömningen att arbetsgruppens förslag är otillräckliga för att detta mål ska nås. I fråga om bestämmelsen i 21 kap. 8 b § om jämkning av beloppet av de rättegångskostnader som ersätts, understödde nästan alla remissinstanser förslaget om att bestämmelsen ska tillämpas oftare. Till denna del fäste remissinstanser särskilt uppmärksamhet vid jämkningströskeln och ställningen för den part som vunnit. Majoriteten av remissinstanser förhöll sig positivt eller neutralt till förslaget om att införa en bestämmelse om lämnandet av en uppskattning av rättegångskostnaderna. Många ansåg emellertid att det är svårt att på förhand uppskatta hur stora rättegångskostnaderna blir och att en uppskattning liknande den som föreslås har liten betydelse i fråga om att öka huvudmannens uppfattning om kostnaderna. En del remissinstanser instämde i den avvikande mening som en minoritet i arbetsgruppen uttryckte, att det är onödigt att införa bestämmelser om en sådan uppskattning. Några av dem som lämnade utlåtande ansåg att en bestämmelse om en uppskattning av rättegångskostnader enligt det som föreslagits tvärtom kan leda till att huvudmannen får sämre information om sina rättegångskostnader. Nyckelord rättegång, rättegångskostnader, domstolar, processrätt ISBN PDF 978-952-400-274-5 ISSN PDF 2490-1172 Ärendenummer VN/1347/2021 Projektnummer OM007:00/2021 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-274-5 Sisältö 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.1 Työryhmän mietintö ja lausuntokierros.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.2 Yhteenveto lausunnoista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2 Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 14 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.1 Oikeudenkäyntikuluarviosta säätämisen tarpeellisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.2 Lainkohdan sisältö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.2.1 Soveltamisala.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.2.2 Oikeudenkäyntikuluarvion sitovuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.3 Muutosehdotuksen vaikutukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 3 Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4 Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 4.1 Yleiset kannanotot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 4.2 Yksityiskohtaiset huomiot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4.2.1 Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullistamiskynnys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4.2.2 Voittaneen asianosaisen aseman huomioiminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 4.3 Muutosehdotuksen vaikutukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 5 Muut huomiot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 6 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 1 Johdanto 1.1 Työryhmän mietintö ja lausuntokierros Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi oikeusturvan saatavuus taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Eräinä keinoina tähän pääsemiseksi on hallitusohjelmassa mainittu oikeudenkäyntien kustannusten alen- taminen ja oikeudenkäyntikulujen määräytymisperusteiden selvittäminen muun muassa kuluriskin alentamiseksi (Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: Osal- listava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31, s. 87–88). Oikeusministeriö asetti 29.11.2021 työryhmän arvioimaan, kuinka oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:ää tulisi muuttaa, jotta asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeuden- käyntikulujen määrää alennettaisiin kohtuuttomuustilanteissa viran puolesta nykyistä useammin. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli arvioida, tulisiko säätää siitä, että oikeuden- käyntiasiamiehen tai -avustajan tulisi ennen oikeudenkäyntiä antaa päämiehelleen arvio asiassa mahdollisesti aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista. Työryhmän tuli tehdä tarpeel- lisiksi katsomansa säädösehdotukset ja laatia mietintönsä hallituksen esityksen muotoon. Työryhmän toimikausi asetettiin päättymään 30.4.2022. Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi 11.4.2022. Mietinnöstä pyydettiin lausunto seuraavilta 60 taholta. Lausuntoaika päättyi 30.6.2022. Lausuntopyyntö ja lausunnot ovat nähtävissä Lausuntopalvelussa (www.lausuntopalvelu. fi). Lausunnon antaneet on merkitty *:llä. valtiovarainministeriö korkein oikeus* Helsingin hovioikeus* Itä-Suomen hovioikeus* Rovaniemen hovioikeus* Turun hovioikeus Vaasan hovioikeus Etelä-Karjalan käräjäoikeus* 7 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus Etelä-Savon käräjäoikeus* Helsingin käräjäoikeus* Itä-Uudenmaan käräjäoikeus* Kainuun käräjäoikeus* Kanta-Hämeen käräjäoikeus* Keski-Suomen käräjäoikeus* Kymenlaakson käräjäoikeus* Lapin käräjäoikeus Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Oulun käräjäoikeus* Pirkanmaan käräjäoikeus Pohjanmaan käräjäoikeus Pohjois-Karjalan käräjäoikeus Pohjois-Savon käräjäoikeus Päijät-Hämeen käräjäoikeus* Satakunnan käräjäoikeus Varsinais-Suomen käräjäoikeus Ålands tingsrätt markkinaoikeus* Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan oikeustietei- den laitos (Itä-Suomen yliopisto)* Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri Itä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri Lounais-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri* Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri Eduskunnan oikeusasiamies* Ihmisoikeuskeskus Keskuskauppakamarin välimieslautakunta Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV)* Kuluttajariitalautakunta Oikeudenkäyntiavustajalautakunta 8 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta Tuomioistuinvirasto* Valtiokonttori* Valtioneuvoston oikeuskansleri Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)* Julkiset oikeusavustajat ry* Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet* Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ry Suomen Asianajajaliitto (Asianajajaliitto)* Suomen Lakimiesliitto (Lakimiesliitto) ry* Suomen Perimistoimistojen Liitto ry* Suomen tuomariliitto (Tuomariliitto) ry* Suomen velalliset ry Suomen Yrittäjät ry Takuusäätiö sr.* Edellä mainittujen tahojen lisäksi lausunnon toimitti seuraavat kolme tahoa. Kaiken kaik- kiaan lausuntoja annettiin 32. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry (SAK) Suomen Vuokranantajat ry apulaisprofessori Mika Launiala Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri ilmoitti, ettei sillä ole asiaan lausuttavaa. Kymenlaakson käräjäoikeus ilmoitti yhtyvänsä korkeimman oikeuden, Etelä-Karjalan käräjäoikeuden ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuden lausuntoihin. Etelä-Karjalan käräjäoikeus ilmoitti yhtyvänsä korkeimman oikeuden lausuntoon. 1.2 Yhteenveto lausunnoista Lausunnonantajat pitivät tärkeänä pyrkimystä hillitä oikeudenkäyntikuluriskiä riita- asioissa. Moni lausunnonantaja arvioi kuitenkin työryhmän ehdotusten olevan riittämättö- miä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat korvattavien oikeudenkäyntikulujen mää- rän kohtuullistamista koskevan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n muuttamista 9 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 ehdotetulla tavalla niin, että sitä sovellettaisiin useammin. Tältä osin lausunnonantajat kiinnittivät erityisesti huomiota kohtuullistamiskynnykseen ja voittaneen asianosaisen asemaan. Enemmistö lausunnonantajista suhtautui myönteisesti tai neutraalisti ehdotukseen sää- tää oikeudenkäyntikuluarvion antamisesta. Monet kuitenkin pitivät oikeudenkäyntikulu- jen arvioimista etukäteen vaikeana ja ehdotetun kaltaisen arvion merkitystä päämiehen kulutietoisuuden lisäämisessä vähäisenä. Osa lausunnonantajista yhtyi työryhmän vähem- mistön eriävään mielipiteeseen, jossa arviosta säätämistä pidetään tarpeettomana. Muuta- mat lausunnonantajat arvelivat, että oikeudenkäyntikuluarviosta säätäminen ehdotetulla tavalla voisi päinvastoin heikentää päämiehen oikeudenkäyntikuluistaan saaman infor- maation laatua. 10 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 2 Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 14 § 2.1 Oikeudenkäyntikuluarviosta säätämisen tarpeellisuus Työryhmämietinnön ehdotus Ehdotetun oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 14 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan tulisi ennen riita-asian oikeudenkäyntiä antaa päämiehelleen kirjallinen arvio tämän oikeudenkäyntikulujen todennäköisestä määrästä käräjäoikeudessa, jos päämies on yksityishenkilö, jolle ei ole myönnetty oikeusapua ilman omavastuuosuutta. Arviossa olisi eriteltävä ainakin kirjallisen valmistelun, suullisen valmistelun ja pääkäsittelyn osuu- det, ja siihen tulisi sisältyä arvonlisäveron osuus. Arviota tulisi päivittää kirjallisesti, jos oikeudenkäyntikulujen todennäköinen määrä vaikuttaa ylittyvän olennaisesti tai se on muuten perusteltua. Työryhmän mietintö ei ole oikeudenkäyntikuluarvion osalta yksimielinen. Mietintöön sisäl- tyy eriävä mielipide, jossa katsotaan, ettei oikeudenkäyntikuluarviosta tulisi säätää. Lausunnonantajien kannat Korkein oikeus, Helsingin hovioikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Eduskunnan oikeusasiamies, Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri, Tuomioistuinvirasto, KKV, Kuluttajaliitto, SAK, Takuusäätiö, Lakimiesliitto, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry, ja apulaisprofessori Mika Launiala suhtautuvat myön- teisesti ehdotukseen. Korkein oikeus katsoo, että asiakkaalle annettavan kustannusarvion käytön laajentaminen pakolliseksi ja myös luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin on perusteltua erityisesti kuluttajille tarjottavien asianajopalveluiden yhteydessä. Markkinaoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Itä-Suomen yli- opisto, Asianajajaliitto, Tuomariliitto, Julkiset oikeusavustajat ry ja Suomen Vuokranantajat ry katsovat työryhmän vähemmistön tavoin, ettei oikeudenkäyntikuluarviosta olisi tarkoi- tuksenmukaista säätää. Keski-Suomen käräjäoikeus, Itä-Suomen yliopisto, Asianajajaliitto, Tuomariliitto, EK ja Jul- kiset oikeusavustajat ry toteavat, että oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan tulee jo nyt lojaliteettivelvollisuuden, Asianajajaliiton palkkio-ohjeen ja kuluttajansuojalain nojalla antaa asiakkaalleen arvio oikeudenkäynnistä aiheutuvista kustannuksista. 11 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Rovaniemen hovioikeus, Kainuun käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus ja EK eivät ota selkeästi kantaa muutosehdotukseen. Valtiokonttori ja Itä-Suomen hovioikeus toteavat, ettei niillä ole lausuttavaa oikeuden käyntikuluarvion antamisesta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja Helsingin käräjäoikeus katsovat, että mikäli oikeuden- käymiskaaren 15 luvun 14 §:n säätäminen katsotaan tarpeelliseksi, avustajaa koskevista uusista sitovista velvollisuuksista voisi olla luontevampaa säätää oikeudenkäymiskaaren sijasta tai ohella muussa laissa, esimerkiksi luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koske- vassa laissa, jossa muistakin avustajan velvollisuuksista on säädetty. 2.2 Lainkohdan sisältö 2.2.1 Soveltamisala Kainuun käräjäoikeus, EK ja apulaisprofessori Mika Launiala katsovat, että säännöksen soveltamisalaa tulisi laajentaa yksityishenkilöiden lisäksi myös tilanteisiin, joissa päämies on yksityinen elinkeinonharjoittaja. Tuomioistuinvirasto katsoo, että säännöksen laajentamista koskemaan muitakin oikeuden- käynnin asianosaisia kuin yksityishenkilöitä tulisi vielä pohtia. Rovaniemen hovioikeus puolestaan toteaa, että kuluarvion antamisvelvollisuuden rajaus vain yksityishenkilöihin on perusteltua, koska laajempi rajaus voisi aiheuttaa tulkintaongelmia. Rovaniemen hovioikeus katsoo, että jos tavoitteena on, että päämies voi omia oikeuden- käyntikulujaan koskevan arvion perustella tehdä suuntaa antavia päätelmiä vastapuo- lensa oikeudenkäyntikulujen määrästä, ei rajausta siitä, ettei arviota tarvitsisi antaa yksi- tyishenkilölle, jos hänelle on myönnettu oikeusapua ilman omavastuuosuutta, voida pitää perusteltuna. Helsingin hovioikeus katsoo, että arvio olisi annettava kaikille sen antamisvelvoitteen pii- riin kuuluville riippumatta siitä, ovatko he tietoisia oikeudestaan saada kyseinen arvio pyydettäessä. Kuluttajaliitto, Lakimiesliitto ja apulaisprofessori Mika Launiala katsovat, että säännöksen tulisi koskea myös riitaisia hakemusasioita. 12 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Kuluttajaliitto katsoo, että oikeudenkäyntikulut voivat nousta riitaisissa hakemusasioissa niin suuriksi, että oikeudenkäyntikuluarvion antaminen olisi niissä yhtä perusteltua kuin laajoissa riita-asioissa. Lakimiesliitto pitää selvänä, että säännöksen tulisi koskea myös indispositiivisia hakemus- asioita, jotka sittemmin muuttuvat riitaisiksi ja joista suurimpana ryhmänä ovat yksityis- henkilöiden vireille laittamat lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat. Koska oikeusturvavakuutukset eivät pääsääntöisesti kata näiden asioiden käsittelyä, asianosais- ten tiedontarve oikeudenkäyntiin liittyvistä kustannuksista on vähintäänkin yhtä olen- naista kuin riita-asioissakin. Korkein oikeus puolestaan pitää oikeudenkäyntikuluarvion antamisen rajoittamista ainoas- taan laajoihin riita-asioihin perusteltuna, koska oikeudenkäyntikulut ovat laajoissa riita- asioissa tyypillisesti suuremmat kuin muissa asiaryhmissä. Riita-asioissa asianosaisen mää- räämisvalta ja siten mahdollisuus tehdä itsenäisesti oikeudenkäyntiä koskevia ratkaisuja on myös laajempi kuin muissa asiaryhmissä. Kuluttajaliitto ja apulaisprofessori Mika Launiala katsovat, että soveltamisalaa tulisi laa- jentaa myös muihin kuin syyttäjän eteenpäin viemiin rikosasioihin, koska oikeudenkäynti- kulujen suuruutta on voitava arvioida myös, mikäli luonnollinen henkilö suunnittelee itse käynnistävänsä rikosprosessin. SAK toteaa, että kuluarvion esittämisvelvollisuus voisi koskea myös työoikeudellisten asia- ryhmien osalta työtuomioistuimessa ajettavia oikeusprosesseja. Markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäyntikuluarvion antamista koskevan säännöksen säännöskohtaisiin perusteluihin otettavalla toteamuksella tulisi selkeyttää säännöksen suhdetta markkinaoikeudessa käsiteltäviin riita- ja markkinaoikeudellisiin asioihin. Mark- kinaoikeus toteaa lähtevänsä siitä, että kyseinen ehdotus toteutuessaan tulisi oikeuden- käynnistä markkinaoikeudessa annetun lain viittaussäännösten perusteella sovellettavaksi myös markkinaoikeudessa käsiteltävissä riita- ja markkinaoikeudellisissa asioissa. 2.2.2 Oikeudenkäyntikuluarvion sitovuus Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus ja EK kan- nattavat sitä, ettei kuluarvio ole sitova. Takuusäätiö ja Kuluttajaliitto puolestaan katsovat, että kuluarvion pitäisi olla sitova. 13 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Etelä-Savon käräjäoikeuden näkemyksen mukaan säännös olisi käytännössä merkitykse- tön, jos arvio ei sitoisi oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa. Kuluttajaliitto suhtautuu varauksella mietinnössä esitettyihin näkemyksiin hinta-arvion sitovuuden kielteisistä vaikutuksista. Kuluttajaliitto toteaa, että jatkovalmistelussa tulisi tarkastella paremmin yhteensopivuutta HE 48/2022 vp:n (hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta) hinta-arviota, lisätöitä ja neuvontavelvollisuutta koskevien pykälien kanssa. Oikeudenkäynteihin liittyviin palveluihin ei liity sen enempää epävarmuutta kuin eräisiin henkilöön kohdistuviin palveluihin, ja tästä huolimatta on kat- sottu parhaaksi esittää henkilöön kohdistuvissa palveluissa, ettei hinta-arvion tulisi poi- keta yli 15 prosenttia ilman, että tähän on perusteltu syy ja asiakasta on etukäteen tiedo- tettu asiasta. Toimeksiannon laajuus ja palvelun kuvaus voitaisiin myös oikeudenkäyn- neissä määrittää etukäteen. Lisäksi ottaen huomioon oikeudenkäyntipalveluiden luonteen luvan pyytämistä lisäpalveluiden suorittamiseen ei voida pitää mahdottomana. Tämä suo- jaisi kuluttajaa yllättäviltä lisäkustannuksilta. Yhdenmukaistamalla oikeudenkäyntikulu arvioon liittyvä sääntely muuhun kuluttajansuojasääntelyyn lainsäädännön selkeys paran- tuisi ja kuluttajiin kohdistuva sääntely yhdemukaistuisi. Kuluttajaliitto toteaa lisäksi, että mietinnön pohjalta jää epäselväksi, missä määrin kulutta- jalla on lupa luottaa annettuun arvioon ja mitä tapahtuu, jos suuntaa antava arvio ei edes suuntaa antavana heijasta toteutuneita kustannuksia, vaan on yksinkertaisesti täysin väärä arvio. Lisäksi Kuluttajaliitto katsoo olevan epäselvää, miten tulee arvioida sitä tilannetta, jos elinkeinonharjoittaja jättää päivittämättä tehdyn arvion kulujen suuruudesta. 2.3 Muutosehdotuksen vaikutukset Keski-Suomen käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Asianajajaliitto, Tuomariliitto, Lakimiesliitto, Suomen Perimistoimisto- jen Liitto ry ja Julkiset oikeusavustajat ry katsovat, että oikeudenkäyntikulujen täsmällinen arvioiminen etukäteen on vaikeaa, sillä kaikki asian ajamiseksi tarvittavat toimenpiteet eivät ole etukäteen arvioitavissa eikä myöskään täysin avustajan vaikutusmahdollisuuk- sien piirissä. Arviot tulisivat olemaan jossain määrin karkeita. Rovaniemen hovioikeus huomauttaa, että asian ajamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä voi- daan yleensä arvioida tarkemmin vasta sen jälkeen, kun vastapuoli on antanut vastauksen haastehakemukseen. Hovioikeudessa puolestaan oikeudenkäyntikulujen määrään vaikut- taa ratkaisevasti se, myönnetäänkö asialle jatkokäsittelylupa ja se, ratkaistaanko asia esit- telyn asemesta pääkäsittelyssä ja otetaanko näyttö tuolloin vastaan tallenteelta. Tämän vuoksi ainakaan ensimmäisestä, asian vireillepanoa edeltävästä oikeudenkäyntikulujen 14 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 määrää koskevasta arviosta ei käytännössä olisi saatavissa riittävää tietoa asiasta aiheutu- vista kustannuksista. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja Asianajajaliitto katsovat, että varovaisuusperiaatteella annettu tarpeettoman korkea kuluarvio nostaa kynnystä viedä tarpeellinenkin asia oikeu- den ratkaistavaksi, jolloin kuluarvion antaminen saattaa osaltaan heikentää oikeusturvaa. Asianajajaliitto katsoo, että ehdotettu säännös kannustaisi asiamiehiä ilmoittamaan jokai- selle oikeudenkäynnin vaiheelle niin korkean maksimikustannuksen, että lukua ei tarvitsisi myöhemmin prosessin aikana missään olosuhteissa päivittää. Tämä saattaisi johtaa siihen, että jatkossa riita-asian asianosaiset saisivat oikeudenkäynnin kustannuksista päätöksen- teon näkökulmasta aikaisempaa huonompaa tietoa. Suomen Perimistoimistojen Liitto ry huomauttaa, että nykyinen kuluttajansuojaoikeudel- linen normeeraus voi johtaa kohtuuttomuustilanteisiin nimenomaan elinkeinonharjoitta- jan näkökulmasta, jollei siinä riittävässä määrin oteta huomioon sääntelykohteen ja toimi- alan erityispiirteitä. Lakimiesliitto katsoo, että arvion antamisen säätäminen pakolliseksi lisää oikeudenkäynti asiamiesten ja -avustajien tarjoamien lakipalveluiden läpinäkyvyyttä sekä saattaa heidät samaan asemaan riippumatta siitä, toimiiko oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Oulun käräjäoikeus katsoo, että arvio tekisi päämiehelle helpommaksi asianajopalveluiden tarjoajien keskinäisen vertailun. Tuomioistuinvirasto katsoo, että kokonaishinta-arvio voi olla hyödyksi myös oikeuden- käynnin asianosaisten arvioidessa tuomioistuinsovittelun etuja täysimittaiseen oikeuden- käyntiin verrattuna ja osaltaan edistää asian sovinnollista ratkaisemista. Itä-Suomen yliopisto katsoo, että säännös voisi lisätä palkkioriita-asioiden ja moitekan- teluidenkin määrää, kun asiakas väittäisi, ettei arviota omista oikeudenkäyntikuluista ole annettu juuri täsmälleen lain säätämässä muodossa. Keski-Suomen käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Tuomariliitto ja EK katsovat, että lakimuu- toksen vaikutus saattaa jäädä varsin vähäiseksi eikä se toisi juuri lisäarvoa nykytilaan. 15 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 3 Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 § Työryhmä ehdottaa, että oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:ää muutettaisiin niin, että viittaus korkolain 4 §:ään korjattaisiin ja pykälään lisättäisiin korkolain säädösnumero. Yksikään lausunnonantaja ei ottanut kantaa ehdotukseen. 16 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 4 Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b § 4.1 Yleiset kannanotot Työryhmämietinnön ehdotus Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että täysi- määräisen oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistaminen viran puolesta olisi mahdol- lista nykyistä lievemmin edellytyksin. Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen tulisi alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää viran puolesta, jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut olisi oikeu- denkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta. Hävinneen asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrän alen- taminen viran puolesta ei enää edellyttäisi täysimääräisen korvausvelvollisuuden koh- tuuttomuuden olevan ilmeistä. Jatkossa kuluvastuun kohtuullistamiseksi olisi riittävää, jos yhden tai useamman säännöksessä mainitun tekijän painoarvo olisi kokonaisarvioinnissa kohtuullistamista vastaan puhuvien arviointiperusteiden painoarvoa suurempi. Tämä tar- koittaisi muun ohella sitä, että maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää voitaisiin alentaa myös asianosaisten ollessa tasavertaisia. Lausunnonantajien kannat Korkein oikeus, Helsingin hovioikeus, Rovaniemen hovioikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Kai- nuun käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Itä-Uuden- maan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Oulun käräjä oikeus, Eduskunnan oikeusasiamies, Itä-Suomen yliopisto, Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri, KKV, Tuomioistuinvirasto, Asianajajaliitto, Tuomariliitto, Kuluttajaliitto, Lakimiesliitto, Takuusäätiö, SAK, Julkiset oikeusavustajat ry, Suomen Vuokranantajat ry ja apulaisprofessori Mika Launiala suhtautuvat myönteisesti ehdotukseen. Etelä-Savon käräjäoikeus, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry, EK ja Valtiokonttori eivät ota selkeästi kantaa muutosehdotukseen. Suomen Vuokranantajat ry ei pidä perusteltuna uudistaa oikeudenkäymiskaaren 21 lukua vain tältä osin. Markkinaoikeus toteaa, ettei sillä ole huomauttamista kohtuullistamista koskevasta muutosehdotuksesta. 17 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 4.2 Yksityiskohtaiset huomiot 4.2.1 Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullistamiskynnys Helsingin hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus ja Asianajajaliitto huomauttavat, että koko- naisharkintaa koskevan muutoksen tulisi ilmetä selkeämmin säännöstekstistä. Asianajajaliiton mukaan yhtenä vaihtoehtona olisi poistaa kokonaisharkinta säännösteks- tistä, koska ehdotetun säännöksen soveltaminen ei edellyttäisi voimassa olevan lain tar- koittamaa “kokonaisharkintaa”. Se, että kohtuullistamista tulee arvioida huomioimalla kaikki säännöksessä mainitut perusteet, käy ilmi ehdotetusta säännöksestä muutoinkin. Helsingin hovioikeus kiinnittää huomiota siihen, että mietinnön perustelut ja lakiehdo- tuksen sanamuoto ovat ristiriitaisia sen osalta, ovatko esitetyt kohtuullistamista puoltavat tekijät vaihtoehtoisia vai tuleeko kaikkien perusteiden täyttyä, jotta korvausvelvollisuutta voidaan kohtuullistaa. Mikäli tarkoituksena on se, että kriteerit ovat vaihtoehtoisia eivätkä kumulatiivisia, lakiehdotuksessa sanan ”ja” voisi korvata sanalla ”tai”. Helsingin hovioikeus kiinnittää huomiota siihen, että vaikka tuomioistuimella olisi velvolli- suus soveltaa säännöstä aina sen soveltamisedellytysten täyttyessä, säännöksen sanamuo- don tulisi myös sallia tuomioistuimen harkintavallan käyttö. Itä-Suomen hovioikeus esittää harkittavaksi, tulisiko ilmeisyyskriteeri säilyttää pykälän uudistuksessa. Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Kainuun käräjäoikeus ja EK toteavat ehdotuksen perustelui- neen jättävän avoimeksi harkinnan siitä, milloin kokonaisarvioinnissa edellytykset sään- nöksen soveltamiselle täyttyvät. Päijät-Hämeen käräjäoikeus katsoo, että kysymys on jatkossakin poikkeussäännöksestä, jossa tapauskohtaiset olosuhteet saattavat vaihdella hyvinkin paljon. Tämän vuoksi suh- teellisen avoimeksi jätettävää säännöstä on pidettävä perusteltuna. EK pitää tärkeänä, että kohtuullistaminen viran puolesta ei muodostu pääsäännöksi esi- merkiksi erilaisessa asemassa olevien asianosaisten, kuten kuluttajan ja elinkeinonhar- joittajan, välisessä suhteessa, vaan maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrän alentamisen tulisi edellyttää aina kaikki säännöksessä mainitut tekijät huomioon ottavaa kokonaisarviointia. Korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrä ja niiden kor- vausvelvollisuuden jakautuminen ratkeaisivat edelleen lähtökohtaisesti muiden oikeuden- käymiskaaren 21 luvun pykälien ja asianosaisten tahdonilmaisujen perusteella. 18 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Oulun käräjäoikeus toteaa, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus tulisi ratkaista joustavalla kokonaisharkinnalla, jossa tulisi noudattaa tilanneherkkyyttä ja ottaa huo- mioon muun muassa jutun intressi, näytöllinen epäselvyys, asianosaisten asema ja muut sosiaaliset olosuhteet. SAK katsoo, että ehdotukseen olisi voinut sisällyttää nykyistä tarkempia ja pidemmälle meneviä ehdotuksia tuomioistuimen oikeudesta kohtuullistaa erityisesti epätarkasti yksi- löityjä ja vastapuolen kuluista poikkeavia kustannuksia. Kuluttajaliitto pitää erinomaisena, että mietinnössä on todettu kohtuullistamisen ole- van perusteltua kuluttajan hävitessä jutun, jonka kuluttajariitalautakunta olisi aikai- semmin ratkaissut hänen eduksensa tai, jos vakuutettu olisi voittanut asian liikenne- ja potilasvahinkolautakunnassa, mutta hävinnyt sen käräjäoikeudessa. Kuluttajaliitto esittää tarkennettavaksi sitä, että mietinnössä esitetty soveltuu kaikkiin tavanomaisiin ratkaisu- suosituksia antaviin lautakuntiin. Lakimiesliitto katsoo, että jatkovalmistelussa tulisi selvittää arviointiperusteiden uudista- mista ja harkita lisättäväksi arviointiperusteisiin esimerkiksi oikeudenkäyntiin johtaneiden seikkojen lisäksi oikeudenkäynnin aikana selvinneet seikat. Itä-Suomen yliopisto suhtautuu varauksellisesti siihen, että tuomioistuin puuttuu viran puolesta kuluihin, joiden määrän asianosainen on myöntänyt oikeaksi. Itä-Suomen yli- opisto kuitenkin katsoo, että nykymuodossaan säännös näyttää jääneen hyvin vähälle käy- tölle, jonka vuoksi viran puolesta puuttumisen kynnystä on perusteltua alentaa. Eduskunnan oikeusasiamies, Rovaniemen hovioikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Laki- miesliitto ja apulaisprofessori Mika Launiala katsovat, että asianosaista tulee kuulla ennen päätöstä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamisesta. Rovaniemen hovioikeus katsoo, että samassa yhteydessä tuomioistuimen tulisi myös selvittää säännöksen soveltamisen edel- lytykset eli oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys. Näin muun muassa siitä syystä, että eräissä tilanteissa asianosaisen asemesta joku muu taho voi olla vastuussa oikeudenkäyntikuluista. Etelä-Savon käräjäoikeus ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että kohtuullistamista kos- keva säännös koskisi yksityishenkilöiden lisäksi esimerkiksi yhtiöitä. 4.2.2 Voittaneen asianosaisen aseman huomioiminen Korkein oikeus pitää hyvänä, että maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen mää- rää tulisi alentaa vain siinä määrin kuin se olisi tarpeen kohtuuttomuuden poistamiseksi. 19 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Korkein oikeus katsoo, että kohtuullistamisarvioinnin sitominen säännöksessä nimenomai- sesti mainittuihin arviointikriteereihin tukee sitä, että harkinnassa tulee huomioon ote- tuksi myös voittaneen asianosaisen asema, jolloin lopputulos ei muodostu kohtuutto- maksi myöskään voittaneen asianosaisen näkökulmasta. Keski-Suomen käräjäoikeus katsoo, että ehdotusta voidaan pitää voittaneen asianosaisen kulujen nousemisesta huolimatta perusteltuna joustavuuden lisääntymisen ja kohtuutto- mien kuluvastuutilanteiden vähenemisen myötä, minkä voidaan katsoa edistävän ihmis- ten tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja pääsyä tuomioistuimeen. EK ja apulaisprofessori Mika Launiala katsovat, että jatkovalmistelussa tulisi tarkastella sitä, milloin hävinneen asianosaisen hyväksi suoritettava kohtuullistaminen johtaa vastapuolen näkökulmasta kohtuuttomuuteen. EK toteaa, että yksityishenkilöiden välisissä riidoissa, yritysten välisissä riita-asioissa sekä yrityksen ja kuluttajan välisessä riidassa voisi olla tarpeen arvioida kuluvastuuta koske- via kysymyksiä eri näkökulmasta. Yritykset ovat myös hyvin eri kokoisia. Ei ole tarkoituk- senmukaista, että kuluriski siirtyisi voittaneelle asianosaiselle eikä myöskään se, että kulut automaattisesti lankeaisivat yksin elinkeinonharjoittajien kannettavaksi. 4.3 Muutosehdotuksen vaikutukset Keski-Suomen käräjäoikeus arvioi säännöksen jo itsessään lisäävän lainkohdan sovelta- mista ja siten edistävän ehdotuksen taustalla olevia pyrkimyksiä. EK katsoo, että avoin säännös johtaa siihen, että käytännössä kuluja voidaan toden näköisesti aina säännöksen nojalla kohtuullistaa esimerkiksi tilanteissa, joissa vakuutus yhtiö on vastaajana asiassa. Jos säännös johtaa siihen, että kanne on mahdollista nostaa jatkossa niin sanotusti kuluriskittä, koska käytännössä laki mahdollistaa lähes aina koh- tuullistamisen, säännös tulee nostamaan tuomioistuinten käsittelymääriä ja säännöksellä on tätä kautta myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Pidemmällä aikavälillä sään- nöksellä voi olla myös oikeusturvavakuutuksen vakuutusmaksuun korottavia vaikutuksia. Helsingin hovioikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus ja Tuomariliitto eivät usko, että mie- tinnössä todetuin tavoin säännösmuutos vähentäisi tarvetta valittaa riita-asioista hovioikeuteen. Keski-Suomen käräjäoikeus huomauttaa, että ainakin alkuun, ennen soveltamiskäytän- nön vakiintumista, kohtuullistamisratkaisuista olettavasti valitettaisiin aiempaa useammin hovioikeuteen. 20 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Itä-Suomen hovioikeus arvioi, että muutoksenhakutuomioistuimen kannalta ehdotetun muutoksen vaikutukset tulevat olemaan vähäisiä. Kuluttajaliitto katsoo, että muutoksilla voitaisiin alentaa kuluttajien kynnystä viedä kulut- tajariitalautakunnassa voittamiaan asioitaan tuomioistuimeen, mikäli yritys ei noudata ratkaisusuositusta. Valtiokonttori pitää todennäköisenä, että oikeudenkäynnin häviämiseen liittyvän taloudel- lisen riskin vähentäminen tulisi jossain määrin laskemaan oikeudenkäyntikynnystä ja lisää- mään valtiota vastaan nostettavien kanteiden määrää. Helsingin hovioikeus epäilee sitä, että uudistus voitaisiin toteuttaa ilman tuomioistuinten määrärahojen lisäämistä, kun sen kuitenkin arvioidaan voivan johtaa riita-asioiden määrän kasvuun. Tuomioistuinten työmäärän lisääminen ilman vastaavaa resurssien lisäystä johtaa oikeudenkäyntien pitkittymiseen entisestään. Rovaniemen hovioikeus huomauttaa, että ennakoimattoman kuluratkaisun mahdolli- suus lisäisi oikeudenkäyntiin liittyvää taloudellista riskiä ja saattaisi vaikuttaa asianosaisen halukkuuteen nostaa kanne vastaavalla tavalla kuin epäilys kohtuuttoman suuriksi nou- sevasta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Ennakoimaton kuluratkaisu ei myöskään olisi omiaan lisäämään luottamusta tuomioistuimiin ja oikeusvaltioon. Kuluttajaliitto huomauttaa, että lähtökohtaisesti kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väli- sissä suhteissa kuluttaja on taloudellisesti heikompi asianosainen, joten kuluttajan voitta- essa on tämä otettava huomioon, mistä johtuen pääsääntö tällöin olisi, että hävinnyt elin- keinonharjoittaja vastaisi molempien kustannuksista. Muussa tapauksessa nyt tehtävät ehdotukset saattavat heikentää kuluttajan halua viedä asiansa oikeuteen. Valtiokonttori toteaa, että sen esittämät oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat lähtökoh- taisesti hyvin kohtuullisia. Tästä huolimatta erityisesti syyttömästi vangitulle tai tuomi- tulle käsiteltävissä kanneasioissa oikeudenkäyntikuluja jo nykyisen sääntelyn puitteissa kohtuullistetaan varsin usein. Ulkopuolisia asiamiehiä Valtiokonttori käyttää resurssisyistä etenkin laajoissa riita-asioissa. Näiden osalta ehdotus kasvattaisi Valtiokonttorin riskiä siitä, että ulkoistamisesta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut jäisivät valtion itsensä maksettavaksi. 21 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 5 Muut huomiot Korkein oikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Kainuun käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjä oikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjä- oikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, EK, Tuomioistuinvirasto, Asianajaja- liitto, Kuluttajaliitto, Tuomariliitto, Lakimiesliitto, Takuusäätiö, Julkiset oikeusavustajat ry, Suomen Vuokranantajat ry ja apulaisprofessori Mika Launiala pitävät työryhmän toimeksi antoa suppeana ja ehdotettuja keinoja riittämättöminä. Korkein oikeus, Tuomariliitto, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Tuo- mioistuinvirasto, Lakimiesliitto, EK ja Suomen Vuokranantajat ry katsovat, että osittais uudistuksen sijaan tulisi uudistaa oikeudenkäyntikuluja koskeva luku kokonaisuudessaan. Tuomariliitto ja Päijät-Hämeen käräjäoikeus toteavat, että kokonaisuudistus mahdollistaisi paremmin myös vaikutusten arvioinnin paitsi oikeudenkäynnin kustannusten kehitykseen myös tuomioistuinten ja muiden toimijoiden työmäärien kannalta. Lakimiesliitto ja Suomen Vuokranantajat ry pitävät erityisen hyvänä, että oikeusminis- teriössä on aloitettu selvitystyö pienten riita-asioiden erillisen menettelyn tarpeellisuu- den ja perustamisen selvittämiseksi. Suomen Vuokranantajat ry katsoo, että mahdolli- set muutokset oikeudenkäymiskaaren 21 lukuun tulisi tehdä yhtäaikaisesti pienten rii- ta-asioiden menettelyn säätämisen kanssa, mikä parantaisi oikeusturvan saavutettavuutta kokonaisvaltaisemmin. Suomen Vuokranantajat ry tuo vielä esiin tarpeen poistaa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 d § lainsäädännön selkeyttämiseksi. Kyseistä pykälää ei käytännössä enää sovelleta lain- kaan sellaisissa vuokrariidoissa, jotka etenevät pääkäsittelyyn saakka. Nykyistä vakiintu- nutta käytäntöä on pidettävä perusteltuna, sillä vuokrariitojen käsittely ei eroa lainkaan muista riita-asioista. Tuomioistuinvirasto ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeus toteavat, että oikeudenkäyntikulujen alentamiskysymystä tulisi tarkastella myös prosessimenettelyä kehittäen ja oikeudenkäyn- tien lyhyempään kestoon tähdäten. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus katsoo, että mikäli kanteen ja sen kiistämisen välittömät perusteet tulisi ilmoittaa lyhyesti ja tiiviisti, tuomarin olisi paljon helpompi ja nopeampi 22 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:30 laatia yhteenveto ja etenkin hahmottaa asian kysymyksenasettelu. Riidan osapuolten tulisi nykyistä paremmin itse hahmottaa ja ilmoittaa tuomioistuimelle, mikä asiassa on riitaista ja asian ratkaisun kannalta relevanttia. Lisäksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeus katsoo, että rii- tasovittelun käytön lisäämistä tulisi edistää. SAK toteaa, että erityisesti normaalityyppisten ja vakioluontoisten työriitojen osalta voisi olla hyvä ratkaisu säätää oikeudenkäyntikulujen ylärajasta, jotta asioiden oikeudenkäynti- kulut eivät lisääntyisi yksinomaan koko ajan kohoavien oikeudenkäyntiasiamiesten tunti- veloitusten myötä. SAK:n mukaan oikeusaputoimistojen resursseja ja palvelupisteitä tulee lisätä pikaisesti, jotta apua on saatavissa riittävän nopeasti ja ympäri Suomea. Oulun käräjäoikeus katsoo, että oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a §:n soveltamiskyn- nyksen laskemista tulisi selvittää. Tällä hetkellä oikeudellisen epäselvyyden vuoksi asian asianosaisten kuluvastuusta määrääminen on korkean kynnyksen takana, mikä on lähtö- kohtaisesti perusteltuakin. ISSN 2490-1172 (PDF) ISBN 978-952-400-274-5 (PDF) Oikeusministeriö PL 25 00023 Val� oneuvosto www.oikeusministerio.fi Jus� � eministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.jus� � eministeriet.fi Oikeudenkäyntikulutyöryhmän mietintö : Lausuntotiivistelmä Kuvailulehti Presentationsblad Sisältö 1 Johdanto 1.1 Työryhmän mietintö ja lausuntokierros 1.2 Yhteenveto lausunnoista 2 Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 14 § 2.1 Oikeudenkäyntikuluarviosta säätämisen tarpeellisuus 2.2 Lainkohdan sisältö 2.2.1 Soveltamisala 2.2.2 Oikeudenkäyntikuluarvion sitovuus 2.3 Muutosehdotuksen vaikutukset 3 Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 § 4 Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b § 4.1 Yleiset kannanotot 4.2 Yksityiskohtaiset huomiot 4.2.1 Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullistamiskynnys 4.2.2 Voittaneen asianosaisen aseman huomioiminen 4.3 Muutosehdotuksen vaikutukset 5 Muut huomiot