VALT IONEUVOSTON SELVIT YKSIÄ Vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoille ja ammattirakenteeseen Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Henna Busk, Veera Holappa, Kaisa Lähteenmäki-Smith, Janne Sinerma, Matti Valonen ja Mikko Valtakari VALTIONEUVOSTON SELVITYS 2023:1 Tekijöiden organisaatiot: Pellervon taloustutkimus PTT: Henna Busk, Veera Holappa, Matti Valonen MDI Public Oy/FCG: Kaisa Lähteenmäki-Smith, Janne Sinerma, Mikko Valtakari Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Sisältö Lukijalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Tiivistelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2 Vihreän siirtymän ja muiden megatrendien vaikutukset työmarkkinoille. . . . . 10 2.1 Vihreä siirtymä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.2 Teknologinen kehitys ja digitalisaatio.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.3 Globalisaatio.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2.4 Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 3 Vihreän siirtymän oikeudenmukaisuus ja vaikutusten kohdistuminen.. . . . . . . . . . 16 3.1 Vaikutukset toimialoihin .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.2 Vaikutukset työpaikkarakenteeseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 4 Vihreän siirtymän vaikutukset haastatteluiden valossa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 4.1 Vihreän siirtymän ajurit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 4.2 Megatrendit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 4.3 Vihreän siirtymän luomat mahdollisuudet sekä uhkakuvat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 4.4 Vihreän siirtymän vaikutukset toimialoihin ja työpaikkoihin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 4.5 Osaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 4.6 Kansallisen tason toimet vihreiden työpaikkojen synnyn edistämiseksi. . . . . . . . . . 29 5 Vihreä siirtymä ja sen vaikutukset pk-yritysten näkökulmasta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 5.1 Yleistä kyselyyn vastanneista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 5.2 Vihreän siirtymän merkitys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 5.3 Vihreän siirtymän arvioidut vaikutukset yrityksen toimintaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 5.3.1 Varautuminen vihreään siirtymään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 5.3.2 Tulevaisuuden näkymät ja tarpeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 5.4 Varautuminen tulevaan ja tuen tarve. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 5.4.1 Varautuminen tulevaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 5.4.2 Tuen tarve.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 6 Vihreän siirtymän vaikutukset ammatteihin ja ammattirakenteeseen. . . . . . . . . . 46 6.1 Aineisto ja menetelmä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 6.2 Aikaisempia tutkimuksia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 6.3 Ammattien vihreysluokittelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 6.3.1 Kategorinen luokittelu .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 6.3.2 Työllisyys vihreissä ammateissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 6.4 Ammattien vihreyspotentiaali .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 6.4.1 Menetelmä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 6.4.2 Vihreyspotentiaali ja työllisyys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 7 Johtopäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 7.1 Vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoille ja toimialoihin .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 7.2 Vihreän siirtymän vaikutukset ammatteihin ja ammattirakenteeseen.. . . . . . . . . . . . 76 7.3 Keskeiset haasteet ja kehitystarpeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 4 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 LU K I J A L L E Tämä julkaisu on valtioneuvoston kanslian rahoittaman hankkeen ”Vihreän siirtymän vai- kutukset Suomen työmarkkinoille, työllisyyteen ja ammattirakenteeseen” loppuraportti. Tutkimushankkeen toteuttivat yhteistyössä Pellervon taloustutkimus PTT ja MDI Public Oy/ FCG. Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Henna Busk toimi hankkeen vas- tuullisena johtajana. Tutkimusryhmä kiittää hankkeen seurantaryhmää erinomaisista kommenteista tutkimuk- sen eri vaiheissa. Hankkeen seurantaryhmään kuuluivat Hanna Hämäläinen (TEM, pj.), Minna Nieminen (TEM), Aleksi Kalenius (OKM) ja Timopekka Hakola (VNK). Kiitos myös hankkeen työpajaan osallistuneet ammatti- ja työmarkkinajärjestöjen edustajat arvok- kaista näkemyksistä tutkimuksen havaintoihin ja kehitysehdotuksiin liittyen. Tutkimusraportti koostuu 7 luvusta. Luvuista 1, 2 ja 6 vastaavat Pellervon taloustutkimuk sen vanhempi ekonomisti Henna Busk, ekonomisti Veera Holappa ja metsäekonomisti Matti Valonen. Luvuista 3–5 puolestaan vastaavat MDI Public Oy:n johtava asiantuntija Mikko Valtakari, asiantuntija Janne Sinerma sekä johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmä- ki-Smith. Kiitos Maria Yli-Koskelle avusta kirjallisuuden keräämisessä lukuun 3 liittyen. Tutkimuksen havaintojen pohjalta nousevat johtopäätökset ja kehitysehdotukset (luku 7) on laadittu koko tutkimusryhmän voimin. Tutkimusryhmän puolesta Henna Busk Maaliskuussa 2023 5 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 T I I V I S T E L M Ä Tässä hankkeessa tuotettiin ammattien vihreysluokittelu Ammattiluokitus 2010 neljänu- merotason ammateille. Vihreysluokitus määrittelee ammatit vihreiksi ammateiksi, ei-vih- reiksi vertaisammateiksi ja muiksi ei-vihreiksi ammateiksi. Ammattien vihreysluokittelu perustuu yhdysvaltalaisen O*NET-tietokannan aineistoihin. Vihreät ammatit ovat sellaisia, joiden suorittamiseen vaaditaan vihreitä tehtäviä ja taitoja. Ei-vihreät vertaisammatit puo- lestaan ovat sellaisia, joiden suorittamiseen vaaditaan vähintään yksi samanlainen taito kuin vihreässä ammatissa. Muissa ei-vihreissä ammateissa ei suoriteta vihreitä tehtäviä, eivätkä ne muistuta vihreitä ammatteja. Ammattien vihreysluokittelun yhdistäminen kansalliseen ammattiluokitukseen osoittaa, että hieman vajaa viidennes suomalaisista työllisistä työskentelee vihreissä ammateissa. Noin 40 prosenttia työllisistä työskentelee ei-vihreissä vertaisammateissa, joissa suoritetta- vat tehtävät ovat melko samankaltaisia kuin vihreissä ammateissa. Lisäksi aiempien tutki- musten perusteella vihreissä ja ei-vihreissä ammateissa vaadittavat taidot eivät eroa mer- kittävästi toisistaan. Näin ollen voidaan olettaa, että Suomen ammattirakenteella ja työ- markkinoilla on mahdollisuus sopeutua vihreän siirtymän aiheuttamiin muutoksiin. Työn- tekijöille on kuitenkin hyvä tarjota kohdennettuja tukitoimia TE-hallinnon taholta, jotta muutos olisi mahdollisimman sujuva ja oikeudenmukainen. Kaikista vihreimpiä ammatteja ovat erilaiset erityisasiantuntija- sekä insinööritaitoja vaati- vat ammatit, joissa vaaditaan fysiikan, rakentamisen, tekniikan ja maantieteen taitoja. Vih- reiden ammattien määrä vaihtelee toimialoittain, mutta maakunnittain vaihtelu on hyvin vähäistä. Vihreän siirtymän vaikutukset saattavat olla kuitenkin haitallisempia alueilla, joissa ilmastopäästöjä tuottavilla aloilla työskentelevien osuus on suuri. Eniten vihreitä ammatteja on energia- ja vesihuollon toimialoilla. Vihreän siirtymän vaikutukset ammattirakenteeseen näkyvät vaiheittain ja pitkän ajan ku- luessa. Suurelta osin vihreän siirtymän aiheuttamiin taito- ja osaamisvaatimusten muutok- siin voidaan vastata työpaikoilla annettavalla koulutuksella. Tämä korostaa myös yritysten vastuuta osaamisen kehittämisessä. Yritysten mahdollisuudet sopeutua vihreään siirtymään riippuvat yrityksen koosta. Toteu- tetun kyselyn perusteella pienissä yrityksissä vihreän siirtymän edistämisen ja hyödyn- tämisen mahdollisuudet koetaan vähäisiksi suhteessa sen edellyttämiin kustannuksiin. 6 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Puolestaan suuremmissa yrityksissä vihreän siirtymän koetaan tuovan positiivisia vaiku- tuksia ja tarjoavan kasvumahdollisuuksia. Erityisesti energia-, vesi- ja jätehuollon alalla nähtiin potentiaalia uusille liiketoimintamahdollisuuksille vihreän siirtymän seurauksena. Koska vihreä siirtymä edellyttää merkittäviä investointeja yrityksiltä, tukisivat ennakoita- vissa olevat ja yli hallituskausien kulkevat strategiset linjaukset sekä -ohjelmat siirtymässä. Kolmannes kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä koki tarvitsevansa opastusta ja neuvontaa vihreän siirtymän tuen hakemiseen. Asiantuntijahaastatteluissa merkittävimmäksi vihreää siirtymää jarruttavaksi tekijäksi nostettiin osaajien saatavuusongelmat, ja miten kansalli- nen koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan nopeasti muuttuvaan osaajatarpeeseen. Tutkimuksesta nousevat keskeiset kehitystarpeet vihreään siirtymään liittyen ovat: y Tilastointia ja aineistoja vihreään siirtymään liittyen tulee kehittää. Esimerkiksi ammattien tehtävä- ja taitosisältöihin perustuva vihreysluokittelu tulisi saada mahdollisimman pian myös eurooppalaiselle ammattiluokitukselle. y Työmarkkinoilla ja ammateilla on mahdollisuus sopeutua vihreään siirtymään, mutta kohdennettuja tukitoimia esimerkiksi työnhakuun ja työllistymiseen liittyen saatetaan tarvita paikallisesti. y Erityisasiantuntijatyön ja muun korkeaa osaamista vaativien ammattien kysyntä kasvaa vihreän siirtymän myötä. Väestön korkea koulutustaso helpottaa sopeutumista työmarkkinoiden muutoksiin. y Vihreän siirtymän tuomiin muutoksiin vastaaminen vaatii monipuolista ja ketterää koulutustarjontaa sekä myös yritysten omia panostuksia osaamiseen kehittämiseen. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen tulee olemaan keskeisessä roolissa vihreässä siirtymässä. y Yritysten merkittävien investointitarpeiden vuoksi yli hallituskausien kulkevat ja ennakoitavissa olevat strategiset linjaukset ovat tärkeitä, kuten myös erilaisten rahoituskanavien ja TKI-rahoituksen turvaaminen ja saatavuus. y Kohdennettua opastusta ja neuvontaa saatavilla olevista tuista olisi syytä lisätä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. 7 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 1 Johdanto Vihreälle siirtymälle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Yleisesti vihreällä siirtymällä tarkoite- taan siirtymää pois fossiilisten energialähteiden luomasta kasvusta kohti vihreitä ratkaisuja ja niihin nojaavaa kasvua. Suomessa valtiovarainministeriö määrittelee, että vihreä siir- tymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan raken- tamista.1 Vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Toimet säästävät energiaa, parantavat ilmanlaatua ja turvaavat energian toi- mitusvarmuuden. Suomessa vihreän siirtymän päätavoitteina on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa. Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuo- teen 2035 mennessä2. Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen edellyttää nopeita ja mittavia muutoksia energiantuotannossa, maankäytössä, rakennetussa ympäristössä, lii- kenteessä ja teollisuustuotannossa (IPCC 2018). Suomessa ilmastopolitiikan tavoitteita edistetään muun muassa kannustamalla yrityksiä vihreisiin investointeihin. Päätavoitteena on luoda teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Tärkeässä osassa vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamista ovat teollisuuden vähähiilitiekarttojen toteutus (TEM 2020). Teollisuudessa päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi sähköistämällä teollisuusprosesseja sekä hyödyntämällä vähähiilisiä teknologioita. Sähkö onkin tunnis- tettu yhdeksi kustannustehokkaimmaksi päästöjen vähennyskeinoksi erityisesti liiken- teessä ja teollisuudessa. Vihreään siirtymään liittyy paljon mahdollisuuksia. Onnistuessaan vihreän siirtymän ennustetaan tuottavan Suomen talouteen kasvua ja uusia työpaikkoja. Toisaalta teknolo- giset innovaatiot tuovat maahan uutta osaamista ja mahdollistavat Suomen menestystä maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin vihreän siirtymän toteutuminen ei tule olemaan suora- viivaista ja sen vaikutukset yhteiskuntaan, toimialoihin, alueisiin ja työllisyyteen voivat olla monitahoisia. 1 https://vm.fi/vihrea-siirtyma (viitattu 19.12.2022) 2 Euroopan unioni sekä Norja ovat asettaneet hiilineutraaliuuden tavoitevuodeksi vuoden 2050 ja Ruotsi vuoden 2045. Race to Net Zero - Carbon neutral goals by country: https://www.visualcapitalist.com/sp/race-to-net-zero-carbon-neutral-goals-by-country/ (viitattu 19.12.2022) https://vm.fi/vihrea-siirtyma https://www.visualcapitalist.com/sp/race-to-net-zero-carbon-neutral-goals-by-country/ 8 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Vihreän siirtymän tavoitteiden toteuttaminen tuleekin vaikuttamaan ammattirakentee- seen niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Toisaalta työvoiman kysyntä tulee vähene- mään niissä ammateissa, jotka toimivat ilmastopäästöjä tuottavilla toimialoilla, ja jotka liittyvät vahvasti kasvihuonekaasupäästöjä tuottavaan toimintaan. Toisaalta työvoiman ja tiettyjen ammattien kysyntä kasvaa, jotta yritykset voivat vastata vihreän siirtymän vaati- muksiin. Aivan kuten globalisaatio ja teknologinen muutos, myös vihreä siirtymä aiheuttaa muutoksia työntekijöiltä vaadittavissa taidoissa jo olemassa olevissa ammateissa. Niitä taitoja, jotka edistävät vihreää siirtymää ja mahdollistavat taloudellisen toiminnan ympä- ristön kannalta kestävällä tavalla, kutsutaan vihreiksi taidoiksi. Tehtäviä, joiden suorittami- nen vaatii näitä vihreitä taitoja, kutsutaan vihreiksi tehtäviksi. Ammatteja, jotka sisältävät näitä vihreitä tehtäviä kutsutaan puolestaan vihreiksi ammateiksi. Osaamistarpeiden takia vihreä siirtymä muuttaa työvoiman suhteellista kysyntää niin, että sillä voi olla vaikutuk- sia työntekijöiden urapolkuihin. On myös mahdollista, että uusia ammatteja syntyy aloille, jossa vihreää siirtymää edistetään. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tarkastella vihreän siirtymän vaikutuksia erityi- sesti ammatteihin ja ammattirakenteeseen Suomessa. Keskeisenä tavoitteena on ollut tehdä ammattien vihreysluokittelu, eli luokitella ja määrittää niin sanotut vihreät amma- tit Suomessa hyödyntäen yhdysvaltalaista O*NET-aineistoa. Yhdistämällä muodostetun vihreysluokittelun tiedot avoimiin tilastotietoihin työllisistä ammateittain, pystyttiin tuot- tamaan määrällistä tietoa vihreän siirtymän vaikutuksista sekä kuvailemaan vihreissä ammateissa työskentelevien taustoja. Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin tietoa ammattien vihreyspotentiaalista eli siitä, että kuinka hyvin ammatit pystyvät sopeutumaan vihreään siirtymään. On kuitenkin syytä huomioida, että painopiste tutkimuksessa on ollut mene- telmästä johtuen kasvavissa ja nousevissa ammateissa eikä niinkään supistuvissa tai katoa- vissa ammateissa. Tämän lähestymistavan avulla oli mahdollista tarkastella sitä, kuinka hyvin Suomen työmarkkinat ja työntekijöiden osaaminen vastaavat vihreän siirtymän vaatimuksiin. Ammattien vihreysluokittelun lisäksi laadullisen analyysin ja kirjallisuuden pohjalta tunnis- tettiin keskeiset toimialat, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa, ja tuotiin esille erityisesti yritys- ten näkökulmaa vihreään siirtymään. Vihreästä siirtymästä on tehty aiemmin tutkimuksia ja selvityksiä, mutta ne kohdistuvat pääasiassa toimialoihin (esim. Kuusi ym. 2021; Honka- tukia 2021; TEM 2020; Valonen ym. 2021). Ammatteihin ja ammattirakenteeseen kohdistu- via muutoksia ei ole Suomessa aiemmin tarkasteltu. Tutkimuksen teon aikaan meneillään on ollut toinen valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke vihreän siirtymän luo- miin koulutus- ja osaamistarpeisiin liittyen (Vihreän siirtymän koulutus- ja osaamistarpeet, VISIOS). Tästä syystä koulutus- ja osaamistarpeet jäävät raportissa vähemmälle huomiolle, vaikka ne ovatkin erittäin keskeisiä vihreässä siirtymässä. 9 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Vihreään siirtymään liittyvien työmarkkina- ja ammattirakennevaikutusten avulla saadaan ennakointitietoa, jolla voidaan tukea päätöksentekoa ja helpottaa muutoksen etenemistä. On tärkeää, että yhteiskunta pystyy luomaan sellaisen toimintaympäristön, jossa vihreää siirtymää pystytään toteuttamaan mahdollisimman sujuvasti ja oikeudenmukaisesti. Tär- keässä osassa tätä menestystä on työmarkkinoiden toiminta. Riittävä työvoiman saatavuus sekä tehokas työvoiman liikkuvuus alueelta tai ammatista toiseen antavat hyvät edellytyk- set vihreälle siirtymälle. Toisaalta osaavan työvoiman saatavuus on olennaisessa roolissa yritysten menestyksen ja uusien innovaatioiden luomisessa. Työmarkkinoiden toiminnalla onkin merkittävä rooli niin Suomen sisäisessä menestyksessä kuin Suomen osuudessa vih- reiden ratkaisujen kansainvälisillä markkinoilla. 10 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 2 Vihreän siirtymän ja muiden megatrendien vaikutukset työmarkkinoille Yleisesti vihreällä siirtymällä tarkoitetaan siirtymää pois fossiilisten energialähteiden luo- masta kasvusta kohti vihreitä ratkaisuja ja niihin nojaavaa kasvua. Vihreän siirtymän lisäksi taloudessa vallitsee myös muita megatrendejä, kuten teknologinen kehitys ja digitalisaa- tio, globalisaatio, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Tässä luvussa käymme läpi vihreän siirtymän ja näiden muiden taloudessa vallitsevien megatrendien vaikutusta työ- markkinoihin. Vaikka megatrendit kuvataan erikseen, toteutuvat niiden vaikutukset todel- lisuudessa samanaikaisesti ja vuorovaikutuksessa keskenään. Vihreän siirtymän ja muiden megatrendien vaikutukset voivat siis olla samansuuntaisia tai vastakkaissuuntaisia. 2.1 Vihreä siirtymä Vihreä siirtymä on osa laajempaa talouden ja työn rakennemuutosta, johon vaikuttaa di- gitalisaation, teknologisen kehityksen, väestön ikääntymisen, geopoliittisten muutosten sekä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen kaltaiset muu- tosvoimat. Vihreän siirtymän ajureina toimivat globaalit, Euroopan unionin ja kansalliset sitoumukset ja politiikkatoimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoi- suuden edistämiseksi. Suomi on asettanut heinäkuussa 2022 voimaantulleessa ilmasto- laissa tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Venäjän aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa helmikuussa 2022 ja muuttu- nut geopoliittinen tilanne on kiihdyttänyt energiasiirtymää energiansaannin turvaami- seksi ja energiariippuvuuden vähentämiseksi Venäjästä. Toisaalta maailmantaloudessa on nähty kasvavaa kilpailua ja protektionismin lisääntymistä vihreän siirtymän teknologisissa ratkaisuissa. Ilmastonmuutos ja ympäristössä tapahtuvat muutokset aiheuttavat pitkällä aikavälillä riskejä talouteen ja yhteiskuntaan muun muassa muuttuvan markkinakysynnän sekä lämpenevän ilmaston suorien vaikutusten kautta.3 3 Katso lisää ilmastoriskeistä ja niiden vaikutusdynamiikasta talouteen ja työllisyyteen esim. Perrels ym. (2022) sekä Dunz ja Power (2021). 11 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Julkisen sektorin rooli vihreässä siirtymässä on ohjata investointeja ja kulutuskäyttäyty- mistä siirtymää edistävästi sekä täydentää markkinapuutteita ja jakaa riskiä. Sähköistämi- nen, resurssitehokkuus, kulutuskäyttäytymisen muutos ja ympäristöekosysteemien säi- lyttäminen ja ennallistaminen ovat vihreän siirtymän keskiössä. Päästövähennyspolkuja ja investointitarpeita on pyritty konkretisoimaan toimialakohtaisissa vähähiilisyystiekar- toissa, joissa on sekä tehty konkreettisia toimenpide-ehdotuksia että tunnistettu jatko- selvitysten aiheita, kuten osaamistarpeiden kartoittaminen, tunnistettujen tietoaukkojen täydentäminen, uudet teknologiat (esimerkiksi CCS/CCU ja Power-to-x) sekä alueelliset tarkastelut.4 Valtaosa vihreän siirtymän investoinneista on markkinaehtoisia ja kestävyyskriteerit ovat nousseet sijoitus- ja rahoituspäätöksissä muiden arviointikriteerien rinnalle viimeisen kym- menen vuoden aikana yritysten riskejä ja arvon kehitystä tarkasteltaessa, mikä vaikuttaa muun muassa rahoituksen hinnoitteluun, saatavuuteen sekä mahdollisesti muihin yrityk- sille tarjottaviin palveluihin. Markkinakehitys ja muun muassa rahoitusmarkkinoiden vih- reiden tuotteiden valikoiman kehittäminen vaikuttaa suoraan yritysten mahdollisuuksiin ja valmiuksiin kerätä rahoitusta pääomamarkkinoilta, mikä tulee lähitulevaisuudessa entises- tään korostumaan. Pääomien ohjautuminen kestävyyskriteerien mukaisesti edellyttää yri- tyksiltä kykyä ymmärtää omaa toimintaa näiden kriteerien näkökulmasta ja millaisia mah- dollisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja/tai -riskejä vihreä siirtymä aiheuttaa. Kesä- kuussa 2021 EU julkaisi päivitetyn, aiempaa kunnianhimoisemman kestävän rahoituksen strategian (Strategy for Financing the Transition to a Sustainable Economy), jonka yhtenä keskeisistä tavoitteista on pk-yritysten kytkeminen entistä paremmin mukaan kestävään rahoitukseen. (Valle ja Tuominen 2022). 2.2 Teknologinen kehitys ja digitalisaatio Teknologia kehittyy nopeasti ja samalla siitä tulee yhä merkittävämpi osa yhteiskuntaa. Teknologista kehitystä on vauhdittanut digitalisaatio, joka tarkoittaa yksinkertaistaen digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Arvioiden mukaan tulevaisuudessa yhä yleistyvää teknologiaa edustavat koneoppiva tekoäly, tekoäly sovellukset, esineiden internet (IoT), lisätty ja virtuaalitodellisuus, lohkoketjun päälle rakentuvat palvelut sekä kvanttitietokoneet (Työterveyslaitos 2020; Dufva 2020; UNFCC 2022). Näiden eturivin teknologioiden (engl. frontier technology) katsotaan muuttavan erityisesti teollisuutta ja viestintää (OECD 2015). Muita teknologisia kehitystrendejä ovat esimerkiksi big datan tarjoamat uudet mahdollisuudet, mallintaminen ja testaus 4 TEM (2020) tarjoaa yhteenvedon toimialojen vähähiilitiekartoista. 12 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 digitaalisella kaksosella (engl. digital twin), puettava terveysteknologia sekä itseohjautuva liikenne (European Commission 2022). Vihreä siirtymä, teknologinen muutos ja digitalisaatio vaikuttavat toinen toisiinsa. Vih- reä siirtymä luo suuntaa ja tarpeita teknologiselle kehitykselle ja innovaatioille. Toisaalta digitalisaatiolla on potentiaalia edistää vihreää siirtymää, sillä sen avulla on mahdollista tuottaa ratkaisuja, joilla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä muilla toimialoilla. Digitaali- nen kehitys ei ole kuitenkaan automaattisesti vihreää. Digitalisaation ja ICT-alan energian- käyttö ja siitä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet esille yleisessä keskustelussa (esim. Toivonen 2019). Teknologisen kehityksen ja sen mukanaan tuomien uusien toimintatapojen myötä joitakin työpaikkoja on hävinnyt, mutta uusia on tullut tilalle. Työn muutos on johtanut osaltaan uusiin toimenkuviin, joiden myötä taitovaatimukset ovat muuttuneet. Teknologinen kehi- tys jatkuu edelleen, joten voidaan olettaa, että myös jatkossa nykypäivän taidot eivät tule, ainakaan kaikilta osin, vastaamaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksia ja omaksutut uudet taidot voivat vanhentua nopeasti (ILO 2019a). Asioiden siirtyminen yhä enemmän digitaalisille alustoille, jotka mahdollistavat uusien toimintamallien suunnittelun ja käyt- töönoton, korostaa uudenlaisten teknologiataitojen omaksumista niin yksiköiden kuin val- tioiden tasolla (Dufva 2020). Työn muuttuessa muuttuu myös sen organisointi ja johtami- nen. Koronapandemia on entisestään vauhdittanut digitalisaatiota etätyön yleistymisellä (esim. OECD 2021). Etätyön yleistyminen voi vaikuttaa työmarkkinoilla positiivisesti erityi- sesti tietotyöläisten ja asiantuntijoiden saatavuuden kautta, kun työskentely ei enää ole yhtä paikkasidonnaista. Suuri osa ammateista vaatii kuitenkin edelleen työn suorittamista työpaikalla. Teknologinen kehitys, automatisaatio ja robotiikka on noussut tärkeäksi tutkimuskoh- teeksi taloustieteessä. Tutkimusten mukaan teknologinen kehitys voi sekä luoda että tuhota työtä samanaikaisesti (esim. Acemoglu ja Restrepo 2018; Kauhanen 2021). Tekno- loginen kehitys voi vähentää työn kysyntää, mikäli robotiikka syrjäyttää ihmisen tietyistä tehtävistä. Toisaalta se voi myös nostaa tuottavuutta, mikä puolestaan lisää työvoiman kysyntää muissa, usein korkeasti koulutetuissa, tehtävissä. Teknologisen kehityksen seu- rauksena voi myös syntyä täysin uusia ihmisen suorittamia työtehtäviä, mikä puolestaan saattaa lisätä työvoiman kysyntää. Teknologisen kehityksen vaikutukset työmarkkinoihin riippuvat siitä, että mikä kehityssuunnista - luonti vai tuho - on vallitsevampi tai voimak- kaampi. Perinteisesti robotiikan on ajateltu koskettavan erityisesti teollisuutta, mutta se voi koskettaa myös palvelusektoria. Tekoälyn kehittyessä robotit pystyvät suorittamaan yhä vaativimpia työtehtäviä, jolloin niillä saattaa olla vaikutusta myös palvelualoille (esim. Ventä ym. 2018). 13 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Hirvonen ym. (2022) ovat tuoreessa tutkimuksessaan selvittäneet uuden teknologian käyt- töönoton vaikutuksia suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Tutkimuksen tulosten mukaan suomalaiset teollisuusyritykset eivät näyttäisi käyttävän uutta teknologiaa työntekijöiden korvaamiseen koneilla, vaan niillä pyritään pääsääntöisesti parantamaan tuotannon kil- pailukykyä. Tuotteita pystytään uuden teknologian avulla valmistamaan joustavammin, ja myös niiden laatu ja toimitusvarmuus paranevat. Suurin osa suomalaisista valmistavan teollisuuden yrityksistä on erikoistuneen tuotannon yrityksiä eikä massatuotantoyrityksiä, joka voi osaltaan selittää tuloksia. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu, että uuden tekno- logian käyttöönotto olisi lisännyt korkeasti koulutettujen osuutta teollisuuden työpaikoilla matalammin koulutettujen kustannuksella. Usein perinteisesti ajatellaan, että teknologi- nen kehitys syrjäyttäisi erityisesti matalammin koulutettua työvoimaa, sillä he työskentele- vät usein ammateissa, joissa on paljon rutiiniluonteisia työtehtäviä. Frey ja Osborne (2017) ovat arvioineet ammattien automatisaatioriskiä eli sitä, että kuinka todennäköisesti eri ammateille ominaisia tehtäviä voidaan korvata automatisaation avulla. Tulosten mukaan esimerkiksi puhelinmyyjät ja kirjastovirkailijat ovat todennäköisimmin korvattavissa automaatiolla. Myös Pajarinen ja Rouvinen (2014) ovat arvioineet teknologi- sen muutoksen vaikutuksia Suomessa vastaavin menetelmin. He arvioivat, että automaa- tio uhkaa noin joka kolmatta työpaikkaa. Korkean automaatioriskin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on Suomessa kuitenkin suhteellisen pieni verrattuna moniin muihin OECD-maihin. Edellä mainituissa tutkimuksissa kuitenkin oletetaan, että automatisaatio korvaa kokonaisia ammatteja. On todennäköisempää, että automatisaatio korvaa tiet- tyjä tehtäviä ammattien sisällä kokonaisten ammattien sijaan. Korvattavuutta määrittää ammattien tehtäväsisältö ja tehtävien rutiiniluonteisuus. Kauhanen (2021) toteaa, että teknologinen kehitys sen luonteesta riippuen vaikuttaa työllisyyteen eri tavoin ja erilais- ten mekanismien kautta. Automaatioteknologiat voivat joko lisätä tai vähentää ihmistyön kysyntää, kun taas muut teknologisen kehityksen muodot, kuten uusia tehtäviä luovat teknologiat ja pääoman ja työn tuottavuutta kasvattavat teknologiat, lisäävät ihmistyön kysyntää. 2.3 Globalisaatio Globalisaatiolla tarkoitetaan markkinoiden kansainvälistymistä ja siihen liittyy läheisesti vapaakauppa, eli kansainvälisen kaupan sääntelyn ja tullien poistaminen. Globalisaatioon liittyy taloudellisia hyötyjä, kuten esimerkiksi viennin kasvu ja työpaikkojen lisääntymi- nen. Globalisaatio voi edistää vihreää siirtymää, sillä siirtymä luo maailmanlaajuista kysyn- tää kestäville tuotteille ja ratkaisuille. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus luoda uusia markkinoita ja päästä mukaan globaaleihin arvoketjuihin. 14 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Haittapuolia globalisaatiossa ovat esimerkiksi kiristynyt kilpailu ja tiettyjen tuotannona- lojen katoaminen. Suomessa ja EU:ssa erityisesti matalasti koulutettua työvoimaa työllis- tävät alat ovat kärsineet globalisaatiosta, kun teollinen valmistus on siirtynyt halvemman työvoiman maihin (esim. Holappa 2023). Työpaikkojen ja tuotannon siirtymistä länsimaista halvemman työvoiman maihin kutsutaankin usein Kiina-ilmiöksi. Toisaalta viime aikoina keskusteluissa on noussut myös esille “deglobalisaatio”, mikä tar- koittaa kehitystä vastakkaiseen suuntaan (esim. García-Herrero 2020). Robotiikan yleis- tyessä erot työvoiman hinnassa (esim. länsimaat vs. Aasian maat) ovat jossain määrin pie- nentyneet, ja siksi teollista valmistusta ei välttämättä kannata enää viedä kauas toiseen maahan, vaan se kannattaa tehdä lähellä suunnittelua ja tuotekehitystä. Toisin sanoen deglobalisaatio saattaa palauttaa teollista valmistusta vanhoihin teollisuusmaihin. Viime vuosina koronapandemia ja geopoliittiset jännitteet ovat saattaneet kiihdyttää, tai ainakin hidastaa deglobalisaatiota (esim. Ciravegna ja Michailova 2022; Seifermann ja Anzeneder 2022). Monimutkaiset toimitusketjut ovat osoittautuneet haitallisiksi yritystoiminnalle glo- baaleissa kriiseissä ja geopoliittisissa muutoksissa. Toimitusvarmuus ja vihreät arvot ovat tekijöitä, mitkä tekevät valmistuksen siirtämisen takaisin lähelle tuotteen loppumarkki- noita houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Toimitusketjujen purkaminen on kuitenkin käytän- nössä monimutkaista ja hidasta. 2.4 Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen Suomen väestöstä asui kaupungeissa 66 prosenttia vuonna 2000, 69 prosenttia vuonna 2010 ja 72 prosenttia vuonna 2020 (Tilastokeskus 2021). Jos tahti jatkuisi vastaavana, niin vuonna 2050 kaupungeissa asuisi yli 80 prosenttia Suomen väestöstä. Kaupungistumista tapahtuu myös muualla maailmassa, erityisesti Aasiassa ja Afrikassa. Euroopassa kaupunki- väestön osuus kasvaa tulevaisuudessa suhteessa hitaammin, sillä kaupunkiväestön osuus niissä on jo nykyisellään huomattavasti Aasiaa ja Afrikkaa korkeampi. (UN 2019.) Kaupungistuminen jatkuu tulevien vuosikymmenien aikana. Kaupungit ja suuret keskuk- set kasvattavat väestöään samalla kun maaseudulla väki vähenee ja vanhenee. Maaseu- tualueita sulautuu kaupunkeihin ja väestön painopiste siirtyy yhä enemmän kaupunkei- hin. Erityisesti nuoret muuttavat keskuksiin ja niiden läheisyyteen koulutuksen ja työpaik- kojen perässä. Kaupungistuminen onkin moniulotteinen sosioekonominen prosessi, joka muuttaa ammattirakennetta, elämäntyyliä, kulttuuria ja käyttäytymistä sekä niin maaseu- dun kuin kaupungin sosiaalista rakennetta (UN 2019). 15 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Keskeinen osa kaupungistumista on muuttoliike ja pendelöinti. Alasalmi ym. (2020) mukaan Suomen väestö on 2000-luvulla keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja suuriin yli- opistokaupunkeihin. Työperusteinen muutto on keskittänyt väestöä enemmän kuin koko- naismuutto: työpaikat sijaitsevat pitkälti kaupungeissa, jonka vuoksi muuttoliike suuntau- tuu niihin. Toisaalta myös asuinkunnan ja -seutukunnan ulkopuolella työssäkäynti on mer- kittävästi lisääntynyt. Esimerkiksi vuonna 2016 reilu kolmannes työllisistä kävi töissä oman asuinkunnan ulkopuolella. Työssäkäynti keskuksista ulospäin on yleistynyt 2010-luvulla, vaikka työssäkäynti suuntautuukin edelleen yleisemmin keskuksia kohti. Kaupungistumiseen läheisesti liittyvä megatrendi on väestön ikääntyminen, joka vaikut- taa työmarkkinoihin erityisesti työvoiman saatavuuden kautta. Suomessa väestö ikääntyy ja syntyvyys on alhaisella tasolla, joten vain maahanmuuton avulla voidaan kasvattaa työ- ikäisen väestön määrää. Työurien pidentämisellä voidaan myös vaikuttaa työvoiman saata- vuuteen. Väestön ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia ovat selvittäneet esimerkiksi Val- konen ja Lassila (2021). Väestön ikääntyminen voi vaikuttaa työmarkkinoihin myös teknologisen muutoksen kautta, sillä muutos saattaa olla erityisen haasteellista ikääntyneille työntekijöille. Ikäänty- neiden valmiudet uuden teknologian hyödyntämiseen ovat heikommat kuin nuorempien ikäluokkien. Monilla ikääntyneillä saattaa olla rajalliset digitaidot, joita tarvitaan työ- ja arkielämässä yhä enemmän. On myös syytä huomioida, että päätös eläkeputken asteittai- sesta poistamisesta vuodesta 2023 alkaen asettaa sopeutuspaineita työpaikoille. Varhai- seläkereitit ovat vähentäneet niin yritysten kuin yksilöiden itsensä kannustimia panostaa ikääntyneiden työntekijöiden osaamiseen. Kyyrä ja Tuomala (2021) osoittavat, että työt- tömyysturvan lisäpäivät ovat lisänneet etenkin teknologiamuutoksille alttiissa amma- teissa ikääntyneiden poistumaa työmarkkinoilta. Ammatin korkea automaatioriski nostaa työstä poistumisen todennäköisyyttä, mutta oikeus eläkeputkeen vahvistaa vaikutusta merkittävästi. Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen saattavat hidastaa vihreää siirtymää, mikäli osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla yrityksiin riittävästi, yleisesti ja paikallisesti. Vihreän siirtymän myötä korkean osaamisen ja asiantuntijatyön tarve kasvaa, ja yrityksillä on jo nyt vaikeuksia osaavan työvoiman saatavuudessa eri puolilla Suomea. Vihreä siirtymä lisää korkean osaamisen työvoiman kysyntää varsinkin niillä aloilla, joilla vihreää siirtymää edis- tetään ja luodaan uusia innovaatioita. 16 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 3 Vihreän siirtymän oikeudenmukaisuus ja vaikutusten kohdistuminen Niin kuin jo käynnissä olevat megatrendit, kuten teknologinen muutos ja globalisaatio, myös vihreä siirtymä tulee jossain määrin aiheuttamaan voittajia ja häviäjiä. Eniten haas- teita ja muutostarpeita kohdistuu erityisesti fossiilisista polttoaineista riippuvaisille alueille ja runsaasti hiiltä käyttäville teollisuuden aloille. Näitä ilmastopäästöjä tuottavia aloja kut- sutaankin usein ruskeaksi sektoriksi. Vihreän siirtymän voittajina voidaan nähdä ne toimi- alat ja yritykset, jotka pystyvät mukautumaan vihreään siirtymään kustannustehokkaasti ja jopa kehittämään itselleen uutta kasvupotentiaalia vihreän siirtymän myötä. Kokemus vih- reän siirtymän oikeudenmukaisuudesta on erittäin tärkeä siirtymän tavoitteiden onnistu- misen kannalta. Euroopan Unioni onkin nostanut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vih- reän siirtymän keskiöön.5 Tavoitteena on puuttua siirtymän sosiaalisiin ja taloudellisiin vai- kutuksiin, ja kiinnittää erityistä huomiota niihin alueisiin, teollisuudenaloihin ja työntekijöi- hin, joihin siirtymän negatiiviset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin. Myös Suomessa vihreän siirtymän oikeudenmukaisuus herättää huolta. Yhtenä suurim- mista peloista on työttömyyden lisääntyminen ja alueelliset vaikutukset. Suomessa ener- giasektori on suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja, mutta maatalous yksittäisenä toimialana tuottaa myös paljon päästöjä (Kuvio 1). Teollisuudessa suurimmat päästöt tuottavat kemi- anteollisuus, metallien jalostus ja metsäteollisuus. 5 https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european- green-deal/finance-and-green-deal/just-transition-mechanism_fi (viitattu 24.3.2023) https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal/finance-and-green-deal/just-transition-mechanism_fi https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal/finance-and-green-deal/just-transition-mechanism_fi 17 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Kuvio 1.  Ilmastopäästöt toimialoittain vuonna 2020, CO2-ekvivalenttitonnia. Lähde: Tilastokeskus, ilmapäästötilinpito. Toimialoittaisen vaihtelun lisäksi kasvuhuonekaasupäästöt per työntekijä vaihtelevat mer- kittävästi maakunnittain (Kuvio 2). Vuonna 2020 absoluuttisesti eniten päästöjä oli Uudella maalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta eniten päästöjä per työntekijä oli Pohjois-Pohjan- maalla ja Lapissa. Vähiten päästöjä per työntekijä oli Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla. Kuvio 2.  Kasvihuonekaasupäästöt per työlliset maakunnittain vuonna 2020. Lähde: Tilastokeskus. 0 2 000  000 4 000  000 6 000  000 8 000  000 10 000  000 12 000  000 Muut toimialat yhteensä Kaivostoiminta ja louhinta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Rakentaminen Muut palvelut Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito Kuljetus ja varastointi Maatalous, metsätalous ja kalatalous Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta tonnia CO2-ekv. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Pirkanmaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Uusimaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Satakunta Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa tonnia CO2-ekv. 18 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Aiemmin on havaittu, että esimerkiksi teknologinen muutos ei ole niinkään suoraan hävit- tänyt ammatteja, vaan se on muuttanut työmarkkinoita ja ammattirakennetta pääasiassa sitä kautta, että toisten ammattien suhteellinen kysyntä on kasvanut ja toisten ammattien tehtäväsisältö on muuttunut. (ks. esim. Kauhanen 2021). On oletettavaa, että vihreä siir- tymä toimii samalla tavalla. Vihreä siirtymä koettelee kovemmin ilmastopäästöjä tuottavia, eli niin sanottuja ruskeita aloja, mutta ammateilla ja työntekijöillä on mahdollisuus sopeu- tua ja hakeutua uusille kasvaville toimialoille. Tämän prosessin sujuvaan toteutumiseen tarvitaan yhteiskunnan tukea. Tämän luvun alaluvuissa kuvataan kirjallisuuden avulla vihreän siirtymän vaikutuksia työ- markkinoille ja työpaikkarakenteeseen. Nämä havainnot tuottavat tietoa vihreän siirtymän vaikutusten kohdistumisesta, ja niiden avulla voidaan tarkemmin suunnitella toimia oikeu- denmukaisen siirtymän toteuttamiseksi. 3.1 Vaikutukset toimialoihin Vihreä siirtymä asettaa niin paineita kuin mahdollisuuksia yrityksille uusiutua kehittääk- seen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Vihreä siirtymä kanavoituu toimialoille ja työllisyyteen tuotannossa ja kysynnässä, kokonaistuloissa ja makrotaloudellisissa olosuh- teissa sekä kansainvälisessä kaupassa ja kilpailukyvyssä tapahtuvien muutosten seurauk- sena. Huolimatta tavoitteista vahvistaa taloutta investointien ja ympäristöystävällisten ratkaisujen yleistymisen myötä, aihetta koskevan empiirisen tutkimuksen haasteista joh- tuen kirjallisuus ei kykene tarjoamaan selkeää kuvaa, missä määrin yritysten kilpailukyvyn ja viennin voidaan Suomessa odottaa heikkenevän tai vaihtoehtoisesti kasvavan vihreän siirtymän aiheuttamien kustannusten nousun ja tuotannon laskun tai investointien syn- nyttämien uusien innovaatioiden ja teknologisen johtajuuden ja viennin kasvun myötä. Tämä pätee myös tilanteisiin, jossa sääntely vaihtelee maiden välillä. Bruttokansantuot- teen (BKT) ja työllisyyden kasvua on vaikea ennakoida, ja kansantaloudellisten vaikutus- ten suunta vaihtelee riippuen oletuksista kansainvälisten markkinoiden kehityksestä ja Suomen asemasta. Yritysten tuotantopäätöksiin ja sijoittumiseen vaikuttavat ympäristö- politiikan ohella myös muut tekijät, ja empiiriset tutkimukset antavat ilmastopolitiikan ja päästökaupan vaikutuksista yritysten kilpailukykyyn neutraalin kuvan. Sen sijaan erilaisiin oletuksiin perustuvilla laskennallisilla malleilla tehtyjen arvioiden perusteella ilmastopoli- tiikan arvioidaan yleisesti supistavan BKT:ta ja työllisyyttä varsinkin lyhyellä aikavälillä (ks. Hokkanen 2015; Dechezleprêtre ym. 2016; Dechezleprêtre ja Sato 2017). Kuusi ym. (2021) havainnoi Suomella olevan jonkin verran suhteellista etua kansainvälisillä markkinoilla ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien tuotteiden toimialoilla. Vihreiden vientituotteiden työllisyyspotentiaali ei kuitenkaan ole erityisen merkittävä vuosien 2009–2019 kehityksen valossa, eikä se ole myöskään kasvanut (ibid.). Havaitaan, että 19 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 samaan aikaan nopean kasvun jälkeen ympäristöteknologioihin kytkeytyvien patenttien määrä on laskenut OECD-maita nopeammin, kun taas T&K-rahoitus on merkittävästi las- kenut. Suomi on perinteisesti tuottanut jäteveden käsittelyn, jätehuollon ja bioenergian alalla ahkerasti innovaatioita kansainvälisesti verraten. (Ollikka 2023.) Työllisyyspotenti- aalia koskevat laskelmat osoittavat biotalouden, cleantech-alan ja kiertotalouden osalta työllisyyspotentiaalin olevan Suomessa pieni, mitä jossain määrin vaikeuttaa osaavan työ- voiman saatavuus erityisesti tietyissä tehtävissä, kuten kansainvälisissä myynti- ja mark- kinointitehtävissä, liiketoiminnan johtotehtävissä sekä teknisissä asiantuntijatehtävissä. (Gaia Consulting ja Tempo Economics 2017.) EU-maihin verrattuna lähes olematon talouden ja työllisyyden kasvun potentiaali kierto talouden alalla johtuu osin viennin heikkenemisestä päävientialoilla kemianteollisuudessa, metalliteollisuudessa, metsäteollisuudessa ja elektroniikkateollisuudessa (European Commission 2018). Kestävän kehityksen rahoituksen alueella osaaminen Suomessa on yhä hajanaista, eikä useimmissa, erityisesti pienissä ja keskisuurissa, yrityksissä ole valmiutta tarttua toimintaympäristön muutokseen. Erityisesti luonnon monimuotoisuuden huomioi- misen osalta monet toimialat ja yritykset ovat Suomessa vielä alkuvaiheessa. (Valle ja Tuominen 2022.) Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen ohella kiertotalous koskettaa kaikkia toimialoja kotimaisen kuin kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Vihreän siirtymän kannalta keskeisiä toimialoja ovat erityisesti päästö intensiiviset alat sekä toimialat, jotka pystyvät tarjoamaan päästövähennysratkaisuja mui- den toimialojen tarpeisiin. Välittömästi vihreään siirtymään kytkeytyviä toimialoja ovat näin ollen muun muassa energia, liikenne, valmistava teollisuus sekä teknologiateollisuus. Arvoketjut laajentavat vihreän siirtymän vaikutusten koskettamaan kuitenkin kaikkia toi- mialoja. Vihreä siirtymän nähdään yleisesti edellyttävän yhteistyötä yli perinteisten toimi- ala- ja sektorirajojen. Energiahuollon merkittävät investoinnit sekä eri sektoreiden suuret investoinnit kytkeytyvät lähes poikkeuksetta vihreään siirtymään (esim. puhdas energia ja energiatehokkuus, akkuteknologian arvoketjut, biotalous, puhtaiden ratkaisujen arvo- ketjut), kun taas investoinnit fossiilisiin ratkaisuihin ovat selkeästi viime vuosina vähenty- neet. (Valle ja Tuominen 2022.) Vihreän siirtymän toteuttamistavat voivat tarkoittaa uusia tuotteita tai konsepteja riippuen toimialasta, myös energiaintensiivinen teollisuus mukaan lukien. Muutokset toimialojen rakenteissa ja yritystason strategiset valinnat sekä toimin- taympäristön ennakoitavuus ja sääntelyn jatkuvuus korostuvat investointipäätösten edel- lytyksinä. (Semkin ym. 2023.) 20 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 3.2 Vaikutukset työpaikkarakenteeseen Huolimatta siitä, että työmarkkinoiden näkökulmasta tarkasteltuna vihreän siirtymän ennakoidaan aiheuttavan merkittäviä rakenteellisia muutoksia seuraavan vuosikymmenen kuluessa, makrotaloudelliset mallinnukset ennakoivat, että vaikutukset kokonaistyöllisyy- teen ovat lähtökohtaisesti maltillisia. Euroopan unionin alueella Fit for 55- ilmastopake- tin vaikutus kokonaistyöllisyyteen on arvioitu olevan -0,3 prosentin ja 0,5 prosentin välillä (European Commission 2020). CEDEFOP (2021) on osaltaan arvioinut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman lisäävän työllisyyden kasvua 1,2 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samansuuntaisia tuloksia vähäisistä ja lyhytaikaisista vaikutuksista kokonaistyöllisyyteen on saatu tarkastelemalla empiirisiä tuloksia tiukentuneen ympäristölainsäädännön vaiku- tuksista työllisyyteen menneinä vuosikymmeninä. Työllisyys saattaa hieman vähentyä ly- hyellä aikavälillä siirtymävaiheessa, mutta potentiaalisesti kasvaa pidemmällä aikavälillä tuottavuuden kasvaessa. (Niggli ja Rutzer 2021; Mohommad 2021; Popp ym. 2020; Marin ja Vona 2019; Vona ym. 2018.) Suomea koskevat makrotaloudelliset laskelmat osoittavat kokonaistyöllisyyden hieman laskevan pitkällä aikavälillä, eikä odotettavissa olevan tuottavuuden kasvun arvioida kumoavan negatiivista työllisyysvaikutusta kokonaisuudessaan. Vaikutukset kokonaistyöl- lisyyteen pitkällä aikavälillä ovat kuitenkin suhteellisen maltillisia. Laskelmat perustuvat skenaarioihin oletetuista politiikkatoimenpiteistä ja makrotaloudelliset tarkastelut ovatkin tuoneet esille, että esimerkiksi päästöverotulojen kierrättämisestä työllisyyttä edistävästi työllisyysvaikutus voi kääntyä positiiviseksi lähes kaikilla toimialoilla. (Koljonen ym. 2022; Kuusi ym. 2021; Tamminen 2019.) Huomioitavaa on, että kuten vihreän siirtymän vaikutuk- sia kansainväliseen kilpailukykyyn tarkasteltaessa, myös yllä mainitut työllisyystarkastelut jättävät huomioimatta ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden muutosten ai- heuttamat vaikutukset talouteen ja edelleen työllisyyteen. Kokonaistyöllisyyden sijaan vihreän siirtymän aikaansaamat merkittävät muutokset työ- markkinoilla tapahtuvat toimialojen, yritysten, ammattien, työtehtävien sekä alueiden välillä, ja vaikutukset kohdentuvat lähes kaikkiin toimialoihin suoraan sekä välillisesti. Vih- reitä työpaikkoja ja ammatteja ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti määritelty. Kirjallisuudessa vaikutuksia pyritään tunnistamaan jakamalla osaamistarpeet ja työpaikat karkeasti niin kutsuttuihin vihreisiin, valkoisiin ja ruskeisiin, joihin vihreä siirtymä potentiaalisesti vaikut- taa eri tavoin. Vihreiden työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan, sillä ne ovat välittö- mästi kytköksissä tehtäviin, joilla edistetään vihreää siirtymää ja ne hyötyvät vihreän siirty- män rahoituksesta ja kasvavista markkinoista. Valkoiset työpaikat eivät suoranaisesti sisällä ympäristöystävällisyyttä edistäviä, niin sanottuja vihreitä tehtäviä, ja ovat suhteellisen neutraaleja ympäristövaikutuksiltaan. Joidenkin valkoisten tehtävien kysyntä voi kuiten- kin kasvaa vihreän siirtymän myötä. Ruskeisiin työpaikkoihin vihreän siirtymän vaikutus 21 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 on negatiivinen niin kokonaisilla toimialoilla kuin yksittäisissä tehtävissä työpaikoilla, kun työn kysyntä laskee ilmastopäästöjä tuottavissa toiminnoissa. (Vandeplas ym. 2022.) Huolimatta odotettavasta merkittävästä työn kysynnän muutoksista toimialojen, yritysten, ammattien, työtehtävien sekä alueiden välillä, vähäistä ennakoitua muutosta kokonais- työllisyydessä selittää niin sanottujen vihreiden ja ruskeiden työpaikkojen arvioitu pieni suhteellinen osuus verrattuna niin sanottuihin valkoisiin työpaikkoihin, joihin vihreän siir- tymän vaikutuksen arvioidaan olevan maltillinen. Työllisyysvaikutukset ovat suurimmat toimialoilla ja verkostoissa, joissa on paljon kotimaista työvoimaa, tai joissa työvoimakus- tannusten osuus on suuri. Työnkuvien vihertymisen nähdään koskettavan jossain määrin kaikkia ammatteja, ja osa vihreästä siirtymästä realisoituukin valkoisissa työpaikoissa toi- mintojen muuttuessa ympäristöystävällisimmiksi. Osaamisen ja taitojen vanhentuminen vihreän siirtymän välittömänä vaikutuksena osassa tehtävistä ei myöskään suoraan johda muutoksiin kokonaistyöllisyydessä, sillä uudelleen työllistyminen toisissa tehtävissä tai toi- mialalla on mahdollista. Vihreän siirtymän potentiaalinen vaikutus työllisyyteen riippuukin viimekädessä siitä, kuinka moni tulee ja lähtee työmarkkinoilta vihreän siirtymän aikaan- saaman rakennemuutoksen seurauksena. (Vandeplas ym. 2022; IMF 2022, Cedefop 2021; Kuusi ym. 2021; Niggli ja Rutzer 2021; Marin ja Vona 2019; Vona ym. 2018; Laubinger ym. 2020.) Uusien työpaikkojen maantieteellinen sijoittuminen toisaalle ja työtehtävien merkittävästi erilaiset vaatimukset heikentävät työn kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa, ja vaikutukset paikallistaloudelle saattavat olla merkittäviä. Uudelleen työllistymisen mahdollisuuksia heikentää, mikäli työttömyys on yleisesti ollut korkealla tasolla alueilla, joissa niin sanottu- jen ruskeiden työpaikkojen osuus on ollut suuri. Työvoimapolitiikan kyky tukea uudelleen kouluttautumisessa ja työllistymisen edistämisessä toisille toimialoille ja/tai ammateissa on osaltaan keskeinen työllisyysvaikutusta määrittelevä tekijä. (Vandeplas ym. 2022; IMF 2022, Cedefop 2021; Kuusi ym. 2021; Niggli ja Rutzer 2021; Marin ja Vona 2019; Vona ym. 2018; Laubinger ym. 2020.) Vihreän siirtymän aikaansaamat muutokset työvoiman liik- keissä ovat kuitenkin hyvin maltillisia suhteessa työmarkkinoiden kokonaisdynamiikkaan, jota määrittää Suomen kaltaisessa maassa jatkuva voimakas työn murroksen aikaansaama työvoiman uudelleenallokaatio (Kuusi ym. 2021). Ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksia tarkastelevat kotimaiset makrotaloudelliset las- kelmat ennakoivat Suomessa kasvua energiantuotantotoimialan työllisyydelle, sillä pääs- töttömän energiantuotannon työllisyyden odotetaan kasvavan fossiilisen energiantuo- tannon työpaikkojen menetyksiä korvaavasti. Työvoiman tarpeen ennakoivan kasvavan merkittävästi uusiutuvan energiantuotannossa biomassan ja tuulivoiman osalta ja sähköis- täminen, hajautettu energiantuotanto ja älykkäät sähköverkkojärjestelmät lisäävät työvoi- man tarvetta sähkön siirrossa ja jakelussa. Kasvun mahdollisuuksia syntyy myös biojalos- teiden ja metallien valmistuksessa. Huolimatta työvoiman tarpeen merkittävästä laskusta 22 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 energiaintensiivisessä teollisuudessa, työpaikkojen menetykset jäävät maltilliseksi alan vähäisestä työllistävyydestä johtuen. Sen sijaan työpaikkojen määrän ennakoidaan laske- van eniten alkutuotannossa, muussa teollisuudessa ja palvelutoimialoilla, joiden tuotan- nosta merkittävä osa käytetään teollisuuden välituotteina. Energiatuotannon osalta nega- tiiviset työllisyysvaikutukset kohdistuvat turvetuotantoon ja -kuljetuksiin sekä kivihiilen kuljetuksiin. (Koljonen ym. 2022; Kuusi ym. 2021; Tamminen 2019; Soimakallio ym. 2020.) Palveluiden kotimaisen kysynnän ennakoidaan laskevan ostovoiman heikkenemisestä joh- tuen, mitä palveluvienti kuitenkin kompensoi 2020- ja 2030-luvuilla. Alueellinen tarkastelu osoittaa palveluviennin kasvun vaikutusten kohdentuvan kasvukeskuksiin. Teollisuuden viennin ennakoidaan kasvavan 2030-luvulta eteenpäin ja kasvun suuntautuvan maakun- tiin erityisesti metalliteollisuuden ja elektroniikan investointien kasvaessa. Maakunnissa, joissa ei ole vihreästä siirtymästä hyötyvää teollisuustuotantoa ja alkutuotannon osuus on keskimääräistä suurempi, vihreän siirtymän negatiiviset vaikutukset ovat muuhun maahan nähden suuremmat. (Koljonen ym. 2022.) Vihreän siirtymän työllisyysvaikutusten mittaamisen ja ennakoinnin haasteet kytkeytyvät keskeisesti metodologisiin haasteisiin tarkastella työtehtäviä, työpaikkoja ja ammatteja systemaattisesti läpi arvoketjujen. Kirjallisuuden esiin nostamissa tuloksissa painottuvatkin suorat vaikutukset, vaikka merkittävimpien työllisyysvaikutusten arvioidaan syntyvän välil- listen vaikutusten seurauksena (Kuusi 2021; CEDEFOP 2021). Standardisoitujen käsitteiden ja tilastotuotannon puutteessa työpaikkojen määrittely vihreisiin, valkoisiin ja ruskeisiin on kirjallisuudessa vaihtelevaa ja perustuu usein aineiston saatavuuteen.6 Tulokset vihreiden alojen merkityksestä työmarkkinoilla ovat täten tutkimusasetelmasta johtuen vaihtelevia. Kapeimmillaan vihreät työpaikat määritellään kirjallisuudessa kytkeytyvän suoraan vihrei- siin teknologioihin ja prosesseihin. Laajimmillaan työpaikkojen vihreys voidaan määritellä päästöintensiteetin perusteella, jolloin myös esimerkiksi laaja joukko vähäpäästöisiä pal- velualan työpaikkoja lasketaan vihreisiin työpaikkoihin. Lopputuotteen tai palvelun pääs- töjä tai niiden potentiaalisten päästöjä tarkastelemalla voidaan pyrkiä tavoittamaan muita menetelmiä paremmin vaikutukset arvoketjuissa, mutta tämä on menetelmällisesti haas- tavaa. Vihreitä ja ruskeita töitä pyritään identifioimaan ammattitasolla, sillä vihreä siirtymä ei aiheuta siirtymiä ainoastaan sektoreiden vaan myös ammattien välillä. (Vandeplas ym. 2022; IMF 2022; Vona ym. 2018.) Dierdorffin ym. (2009) kehittämä O*NET -metodologia olettaa, että vihreä siirtymä edistää työllisyyttä erityisesti kolmenlaisissa ammateissa: a) vihreän talouden tarpeeseen syntyneet työpaikat, jotka sisältävät uusia tehtäviä ja osaa- misvaatimuksia; b) olemassa olevat työpaikat, jotka vaativat merkittäviä muutoksia teh- tävissä, taidoissa ja osaamisessa; c) olemassa olevat työpaikat, jotka eivät vaadi vihreitä tai uusia tehtäviä, mutta joiden tarve kasvaa vihreän siirtymän johdosta. Tässä raportissa 6 Vihreiden työpaikkojen osuuden arvioista riippuen erilaisista laskentamenetelmistä ks. esim. Valero ym. (2021). 23 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 esitelty suomalaisen Ammattiluokitus 2010 neljänumerotason ammattien vihreysluokan ja vihreyspotentiaalin määrittely perustuu tähän metodologiaan (ks. luku 6). Työtehtävien ja ammattien vihreyden määrittely on keskeisesti kytköksissä osaamistar- peiden määrittelyyn ja työllisyysvaikutusten jakaantumiseen alueellisesti ja sukupuolit- tain. Kirjallisuus tuo yleisesti esille, että työvoiman siirtymät koskettavat välittömimmin niin sanotuilla ruskeilla toimialoilla matalan ja keskitason osaamisen työtehtäviä erityisesti maataloudessa ja teollisuudessa, kun taas välitön potentiaalinen positiivinen työllisyysvai- kutus painottuu korkean ja keskitason osaamisen ei-rutiinitehtäviin, jotka vaativat korkeaa muodollista koulutusta, työkokemusta sekä työssä tapahtuvaa koulutusta ja oppimista (Niggli ja Rutzer 2021; Marin ja Vona 2019; Consoli 2015; Vona ym. 2018; Kuusi 2021; IMF 2022). Vihreän siirtymän työllisyysvaikutukset ovat samansuuntaisia digitalisaation ja automati- saation työmarkkinoilla aikaansaamien muutosten kanssa matalan osaamistason rutiini- tehtävien vähentyessä, vihreän siirtymän vaikutusten ollessa työpaikkojen menetyksiin muita muutosvoimia vähäisempiä. Työn murroksen seurauksena työllisyys niin sanotuissa ruskeissa tehtävissä on vähentynyt taantumissa, ilman että työllisyys olisi elpynyt nou- susuhdanteessa. Toimialat, kuten tekniikka, rakennus, energia ja kierrätys, joiden työllisyy- teen vihreä siirtymä vaikuttaa suoraan niin potentiaalisen työllisyyden kasvun kuin supis- tumisen muodossa, ovat merkittävän miesvaltaisia ja täten taitojen uudelleenpäivitys tai kokonaan uusien taitojen hankkiminen kohdistuu sukupuolittuneesti. Toisaalta palvelui- den kuluttajakysynnän vähentyminen vaikuttaa myös naisvaltaisiin palvelualoihin. (CEDE- FOP 2021; Vandeplas ym. 2022; ILO 2019b; Bowen ym. 2018.) Huolimatta siitä, että korkean osaamistason omaavat työntekijät ovat innovaatioiden ja uusien vihreiden tehtävien keskeisiä toteuttajia ja kysynnän tällaisista osaajista ennakoi- daan edelleen kasvavan, vihreän siirtymän ennakoidaan aiheuttavan työn kysynnän kas- vua myös manuaalista työtä tekevien ja matalan osaamistason tehtävissä. Vihreä siirtymä luo täten työllistymismahdollisuuksia melkein kaikissa ammattiryhmissä. (Asikainen ym. 2021; CEDEFOP 2021; Burger ym. 2019.) ILO (2019b) on hahmottanut vihreissä tehtävissä tarvittavien taitojen koostuvan teknisistä ammattialakohtaista taidoista, teknisistä keskitason työtehtävistä toiseen siirrettävistä taidoista sekä niin sanotuista pehmeistä kognitiivisista ja ei-kognitiivista taidoista, kuten viestintä, ongelmanratkaisu, tiimityö, yhteistyö ja luovuus. Näistä ensimmäinen vaatii mer- kittävimmin osaamisen päivittämistä, kun taas muut taidot ovat helpommin siirrettävissä vihreisiin tehtäviin. Luonnontieteiden, teknologian, tekniikan ja matematiikan aineissa ammattialakohtaisten osaamistarpeiden ennakoidaan erityisesti kasvavan (ks. Asikainen 2021; Niggli ja Rutzer 2021). Vihreät ammatit sisältävät paljon muitakin kuin niin sanot- tuja vihreitä tehtäviä, jotka ovat erityisiä osaamisvaatimuksiltaan ja sen sijaan suurimmaksi 24 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 osaksi vaadittavat taidot ovat samoja kuin ei-vihreissäkin ammateissa. Kirjallisuuden poh- jalta näyttääkin siltä, että vihreät tehtävät vaativat yleisemmin osaamisen päivittämistä kuin kokonaan uusia taitoja, mikä voi tapahtua työpaikoilla tapahtuvana koulutuksena ja oppimisena (Vona ym. 2018; Bowen ym. 2018; Chateu ym. 2018; Laubinger ym. 2020). Johtopäätöksenä tutkimuskirjallisuudesta voidaan siis todeta, että vihreän siirtymän työl- lisyysvaikutukset niin työn kysynnän kuin tarjonnan ja siihen kytkeytyvän osaavan työvoi- man näkökulmasta toimialatasolla vaihtelevat sen mukaan, kuinka laaja-alaisesti erilaisia ammatteja ja työpaikkoja luokitellaan vihreiksi, ja kuinka laajasti arvoketjut ja välittömät työllisyysvaikutukset huomioidaan, mukaan lukien kiertotalouden toiminnot investointien kohdentumisena ja kustannuksen jakautumisena. 25 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 4 Vihreän siirtymän vaikutukset haastatteluiden valossa Tässä luvussa avataan ja analysoidaan tutkimuksen aikana tehdyt asiantuntijahaastatte- lut, jonka lisäksi sisältöä täydennetään haastateltavilta saaduilta liittokohtaisilla selvityk- sillä ja julkaisuilla. Haastateltavat edustivat julkisen hallinnon asiantuntijoita, työnantaja- sekä työntekijäliittojen erityisasiantuntijoita ja suuryrityksen (yli 250 henkilöä) edustajia. Haastatteluita toteutettiin yhteensä 13 kappaletta. Haastattelut toteutettiin pääasiassa joulukuun 2022 ja helmikuun 2023 välillä käyttämällä etäyhteyttä, kuten Microsoft Teams -alustaa. Haastattelut jakautuivat pääsääntöisesti kahteen eri kokonaisuuteen. Ensimmäisessä kokonaisuudessa haastateltavilta kysyttiin vihreän siirtymän makrotason vaikutuksista, kuten vihreän siirtymän keskeisimmistä ajureista, vihreän siirtymän uhkista ja mahdolli- suuksista aina muiden megatrendien samansuuntaisista tai erisuuntaisista vaikutuksista Suomen yhteiskuntaan sekä talouteen. Toisessa kokonaisuudessa pyydettiin haastatelta- vilta näkemyksiä vihreän siirtymän vaikutuksista eri toimialoihin sekä työpaikkoihin, kuten esimerkiksi, mitkä ovat kasvavia tai taantuvia aloja vihreän siirtymän näkökulmasta, min- kälaista osaamista vihreä siirtymä vahvistaa ja minkälaisia valtiollisia toimia tarvitaan vih- reiden työpaikkojen synnyn tukemiseksi. 4.1 Vihreän siirtymän ajurit Haastateltavien vastauksissa selkeästi eniten mainittuna vihreän siirtymän ajurina nousi esiin ilmastonmuutoksen hillintä ja toisaalta myös hallinta. Tämä luonnollisesti sisältää sopeutumisen ilmastonmuutokseen sekä irrottautumisen fossiilisesta taloudesta ja energianlähteistä kohti uusiutuvia ja hiilineutraaleita energianmuotoja. Tämän lisäksi haas- tateltavat mainitsivat vihreän siirtymän keskeiseksi ajuriksi luonnon biodiversiteetin. Haas- tatteluista nousee esiin, että vihreä siirtymä on vahvasti kytköksissä luonnon monimuotoi- suuden säilyttämiseen sekä toisaalta luonnonvarojen riittävyyteen ja kestävään käyttöön. Kaikki haastateltavien vastaukset vihreän siirtymän ajureista kytkeytyvät osaksi suurem- paa kokonaisuutta, joka koskee terveellistä, turvallista sekä elinkelpoista ympäristöä tule- vaisuudessa. Edellä mainittujen keskeisten ajurien lisäksi muun muassa energiatehokkuus ja sähköistyminen nähtiin vihreää siirtymää edistävänä ajurina. Osa haastateltavista nosti 26 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 vihreän siirtymän ajuriksi myös elinkeinoelämän murroksen, jossa vihreä siirtymää edis- tetään erityisesti elinkeinoelämän, yritysten ja kuluttajien tasolla, muun muassa kulutus tottumusten muuttuessa ja ympäristövastuullisuuden ja -ymmärryksen kasvaessa. 4.2 Megatrendit Kysyttäessä megatrendeistä ja niiden vaikutuksesta vihreään siirtymään, useat haastatel- tavat totesivat globalisaation erittäin merkittäväksi megatrendiksi. Globalisaation nähtiin vaikuttavan erittäin voimakkaasti vihreään siirtymään. Globalisaatioon vahvasti liittyvä toinen megatrendi oli selvästi väestönkasvu ja siihen liittyvät kysymykset. Haastateltavia askarrutti globalisaatioon ja erityisesti väestönkasvuun liittyen muun muassa kysymykset ruuan riittävyydestä, energian tuottavuudesta ja riittävyydestä, luonnonvarojen riittävyy- destä ja kestävästä käytöstä lähtien. Toisaalta useat haastateltavat nostivat vihreää siirty- mää hidastavaksi megatrendiksi väestön ikääntymisen ja tämän seurauksena syntyvän osaajapulan työmarkkinoilla. Automatisaatio ja robotisaatio nähtiin megatrendeinä, jotka selkeästi vaikuttavat saman- suuntaisesti ja edistävät vihreän siirtymän toteutumista. Yleisesti ottaen robotisaatiosta puhuttaessa ilmapiiri on ollut ehkä turhankin virittäytynyt siihen, että robotisaatio vie tulevaisuudessa enemmän työpaikkoja kuin se luo. Haastatteluiden perusteella asian- tuntijoilla on vahva luotto päinvastaiseen kehityskulkuun. Tästä esimerkkinä haastatelta- vat nostivat automatisaation ja robotisaation edistävän työn optimointia ja teollisuuden sekä maatalouden puolella robotisaation nähdään vahvasti edistävän ja tehostavan työn tuottavuutta. Digitalisaatio nostettiin myös esiin vihreään siirtymään vahvasti vaikuttavana megatren- dinä. Digitalisaatio mainitaan olevan yksi vihreän siirtymän suurimmista mahdollisuuk- sista. Erityisesti digitalisaation megatrendiä pidetään mahdollistajana muun muassa eri teollisuuden aloilla sekä alkutuotannossa. Toisaalta haastatteluissa nousee myös esiin digi- talisaatiota kohtaan asetetut odotukset. Digitalisaation ikään kuin itseisarvoisesti odote- taan edistävän vihreää siirtymää. Haastatteluissa myös huomautettiin digitalisaation kään- teisestä vaikutuksesta. Vaikka digitalisaatio itsessään luokin paljon mahdollisuuksia vihre- älle siirtymälle, digitalisaatio ei välttämättä ole aina vihrein ratkaisu. Esimerkiksi digitalisaa- tio saattaa edistää vahvasti luonnonvaroista riippuvaisten tuotteiden kysyntää ja kasvattaa huomattavasti energian, erityisesti sähkön tarvetta. 27 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 4.3 Vihreän siirtymän luomat mahdollisuudet sekä uhkakuvat Haastatteluista käy ilmi, että vihreän siirtymän luomia kasvun mahdollisuuksia nähdään erityisesti energiajärjestelmän murroksen saralla. Mainintana nostetaan esimerkiksi vety- teollisuus ja vihreä vety potentiaalisena kasvun mahdollisuutena. Metsäteollisuus sekä bioteollisuus koetaan myös useamman haastateltavan näkemyksen mukaan vihreän siir- tymän näkökulmasta kasvun mahdollisuutena. Yksi haastateltava korosti myös kiertota- louden roolia. Vihreä siirtymä mahdollistaa kiertotalouden tuomia mahdollisuuksia suo- malaiselle yhteiskunnalle. Lisäksi haastatteluista kävi ilmi, että digitalisaatio, innovaatiot ja teknologisten ratkaisujen kehittäminen Suomessa on yksi vihreän siirtymän ehdottomista mahdollisuuksista. Pääsääntöisesti haastateltavat kokivat, että vihreä siirtymä luo suomalaiselle elinkeinoelä- mälle ja työmarkkinoille enemmän kasvun mahdollisuuksia kuin mitä vihreä siirtymä puo- lestaan saattaa viedä. Kuitenkin haastateltavat tunnistivat lukuisia mahdollisia uhkakuvia tai sudenkuoppia mitä vihreän siirtymän aikana saattaa ilmentyä. Uhkakuva, joka toistui useamman haastateltavan vastauksissa, liittyi erityisesti valtiovallan sääntelymekanismei- hin. Haastateltavat korostivat, että sääntelyllä voidaan saada aikaiseksi kahdenlaisia uhka- kuvia: liian raskaalla tai tiukalla sääntelyllä vihreästä siirtymästä saattaa muodostua rajoit- tava tekijä. Tässä korostui myös oikeudenmukaisuus, sillä haastateltavat kokivat, että sään- telyllä pitää taata suomalaisille yrityksille tasapuoliset mahdollisuudet kilpailla kansain- välisillä markkinoilla. Kolikon kääntöpuolella puolestaan on haastateltavien näkemyksen mukaan liian löyhän sääntelyn aiheuttama sudenkuoppa. Liian löyhällä sääntelyllä vihreä siirtymä uhkaa jäädä vain sananhelinäksi ilman konkreettista sisältöä sekä tavoitteita. Osa haastateltavista mainitsi uhkakuvana vihreän siirtymän ehkä hieman keinotekoinen- kin rajautuminen. Tätä avattiin siten, että mahdollisena uhkana nähtiin vihreän siirtymän rajautuminen esimerkiksi joko yksittäisen elinkeinosektorin alalle tai vaihtoehtoisesti vain taloudellisten reunaehtojen sisälle, unohtaen muun muassa ekologisen ja sosiaalisen siir- tymän. Hieman edelliseen kytkeytyen, muutama haastateltava mainitsi vihreän siirtymän ymmärrettävyyden. Haastateltavien sanoissa nousi enemmänkin teoreettisena kysymyk- senä ja huolena jatkoa varten, että on tärkeää ymmärtää vihreä siirtymä samalla tavalla kansallisessa päätöksenteossa sekä toimiala- ja yritystasolla. 28 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 4.4 Vihreän siirtymän vaikutukset toimialoihin ja työpaikkoihin Haastatteluiden perusteella vihreän siirtymän vaikutukset eri toimialoihin ja työpaikkoihin ovat vaihtelevat. Kuitenkin haastateltavat olivat jokseenkin yksimielisiä siitä, että kokonai- suuteen peilattuna vihreällä siirtymällä on todennäköisesti Suomen työllisyyttä kasvat- tava, ei alentava vaikutus. Kuitenkin toimialojen välillä on eroavaisuuksia. Vastaavanlaisia huomioita on tehty muun muassa SAK:n raportissa vuodelta 2019, jossa tarkasteltiin ilmastotoimien vaikutusta työhön ja työntekijöiden asemaan. Teollisuus aloilla arviointiin, että ilmastotoimien vaikutukset työllisyyteen ovat varovaisen myöntei- set, yksityisillä palvelunaloilla arviointiin, että kaupan alalta saattaa kadota työpaikkoja. Puolestaan kuljetus- ja palvelualoilla ilmastotoimilla ei nähty olevan työllisyysvaikutuksia (SAK 2019). Tämän lisäksi haastatteluissa nostetaan esiin, että matkailun alalla vihreä siirtymä saattaa lisätä työpaikkoja. Teknologiateollisuuden saralla kasvua nähdään erityisesti energiatuo- tannon puolella, esimerkiksi energiateollisuudelle ratkaisuja tuottavissa teknologioissa ja yrityksissä, kuten akkuteollisuudessa. Lisäksi teknologiateollisuudessa kasvua on näh- tävissä muun muassa tekoälyn, datan, ohjelmiston ja robotiikan sekä automatisaation saralla. Toisaalta fossiilisiin raaka-aineisiin tukeutuvat toimialat ovat suurien haasteiden edessä. Suurena kysymyksenä nähtiin, miten fossiilisiin raaka-aineisiin nojautuvilla toimialoilla, kuten erityisesti teollisissa toiminnoissa, fossiiliset raaka-aineet olisi mahdollista korvata vihreämmillä ja uusiutuvimmilla raaka-aineratkaisuilla. Haastatteluiden perusteella metsä- teollisuuden tuotteiden potentiaali nähtiin suureksi, joka toisaalta konkretisoituessaan tuo myös suuria työllisyysvaikutuksia alalle. Toisaalta maatalouden puolella yksi haastateltava mainitsi, että vihreän siirtymän johdosta kasviperäinen ruoantuotanto tulee todennäköi- sesti kasvamaan ja lihatuotanto taas puolestaan saattaa kokea laskusuhdanteen. 4.5 Osaaminen Haastateltavat olivat lähes yksimielisiä siitä, että vihreä siirtymä vaatii uutta osaamista. Tässä korostuu erityisesti työntekijöiden uudenlaisen osaamisen merkitys. Toisaalta myös uudelleenkouluttautumisen merkitys koetaan erittäin tärkeänä. Tässä yhteydessä haas- tateltavat korostivat työntekijöiden halukkuuden ja motivaation tärkeyttä osana uuden oppimisen prosessia. 29 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Itse osaamiseen liittyen haastateltavat vastasivat monimuotoisesti. Osa haastateltavista mainitsi uuden oppimisen prosessin ja käyttöön viemisen erityisesti teknologisten ja digi- taalisten ratkaisujen saralla. Toisaalta osa haastateltavista mainitsi taloudellisen osaamisen vaatimuksen. Yksi haastateltava mainitsikin, että taloudellinen osaaminen on äärimmäisen tärkeää ymmärtääkseen, että miten näiden ”uusiutuvien pelimerkkien” avulla kasvatetaan kannattavaa liiketoimintaa. Tämä taas puolestaan heijastuu siihen, että vihreä siirtymä tavallaan vaatii myös entistä ammattitaitoisempaa yrittäjyyttä Suomessa. Tämä sisältää myös osaamisen ja ymmärryksen asioiden ympäristövaikutuksista. Toisaalta myös muu- tama haastateltava mainitsi puhuttaessa uuden oppimisesta tulevaisuudessa työtehtävien erikoistumisen. Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelmassa korostetaan tulevaisuuden osaamistarpeiden liittyvän erityisesti kiertotalouteen, vähähiilisyyteen sekä kestävään lii- ketoimintaan (Teknologiateollisuus 2022). 4.6 Kansallisen tason toimet vihreiden työpaikkojen synnyn edistämiseksi Suuri enemmistö haastateltavista vastasi, että parhaimmat ja tehokkaimmat kansalliset toimet vihreiden työpaikkojen synnyn edistämiseksi ovat kansallinen lainsäädäntö sekä ohjauskeinot. Haastatteluissa korostui lainsäädännön lisäksi myös muut kansallisen tason linjaukset. Tästä hyvänä esimerkkinä haastatteluissa nousi esiin kansallisten, pitkän aika välin strategisten linjausten ennakoitavuuden tärkeys. Toimiala- sekä yritystasolla on äärimmäisen tärkeää, että kansalliset strategiset linjaukset ovat jollain tasolla ennakoita- vissa, ja että suuria tai poukkoilevia linjauksia ei syntyisi. Konkreettisena toimenpiteenä haastatteluissa nousi, että vihreiden työpaikkojen synnyn edistämiseksi valtion tulisi ottaa huomioon kansallisissa ilmasto- ja energiasuosituksissa työllisyysvaikutukset. Toisaalta toisena konkreettisena toimenpiteenä valtion erilaiset ser- tifiointijärjestelmät koetaan vaikuttavana keinona edistää vihreiden työpaikkojen synty- mistä. Lisäksi haastatteluissa nousi vahvasti esiin, että vihreä siirtymä vaatii erittäin merkit- täviä investointeja yrityksiltä. Tässä valossa erilaisten rahoituskanavien turvaaminen sekä TKI-rahoituksen turvaaminen ja saatavuus ovat erittäin tärkeitä toimenpiteitä vihreiden työpaikkojen synnyn edistämisen näkökulmasta. Kuten aikaisemmassa osiossa on esitelty, vihreä siirtymä vaatii myös uutta osaamista ja uudelleen kouluttautumista. Suomen kou- lutusjärjestelmän tulee pystyä vastaamaan nopeasti muuttuvaan osaajatarpeeseen moni- puolistamalla ja turvaamalla koulutusmahdollisuudet tulevaisuuden osaajille. 30 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 5 Vihreä siirtymä ja sen vaikutukset pk-yritysten näkökulmasta Tutkimuksen aikana toteutettiin sähköinen surveypal-kysely eri toimialojen yrityksille. Kyselyllä tiedosteltiin yritysten vastuuhenkilöiden näkemyksiä vihreän siirtymän merkityk- sestä yrityksen liiketoimintaan, varautumisesta vihreään siirtymään sekä arvioita vihreän siirtymän vaikutuksista yrityksen osaamis- ja työvoimatarpeisiin jatkossa. Kyselyn kohdejoukkona käytettiin A Dun & Bradstreet Company/Bisnode Finlandilta tilat- tua 15 000 yrityksen yhteystietorekisteriä, jossa yhteystiedot on kerätty laajasti eri toimi- aloilta (TOL 2008 2-numerotaso) siinä suhteessa, miten yrityksiä lukumääräisesti löytyy eri toimialoilta. Myös yrityskoko (kyselyn kohderyhmänä alle 250 organisaatiot) ja maantie- teellinen kattavuus määriteltiin otoksessa vastaamaan koko yrityskantaa. Kysely oli avoinna 18.1-3.2.2023 välisen ajan, ja vastauksia siihen saatiin yhteensä 379 kap- paletta. Kyselyn rajoitteena oli, että se rajoittui käytössä olleen yhteystietorekisterin perus- teella vain alle 250 hengen pk-yrityksiin. Vastaajista suurin osa edusti pieniä yrityksiä (alle 50 henkeä), joten kyselyn tulokset edustavat ennen kaikkea pienten yritysten näkemyksiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että pienet ja keskisuuret yritykset ovat merkittävä työllistäjä Suomessa: vuonna 2021 alle 250 hengen yritykset työllistivät Suomessa noin 65 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä (Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto). Seuraavassa luvussa on kuvattu kyselyn tulosten perusteella pk-yritysten näkemyksiä vih- reän siirtymän merkityksestä yrityksen liiketoimintaan, varautumisesta vihreään siirty- mään sekä arvioita vihreän siirtymän vaikutuksista yrityksen osaamis- ja työvoimatarpei- siin. Suuryritysten edustajien näkemyksiä vihreään siirtymään on pyritty tuomaan esille haastattelujen avulla (luku 4). 31 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 5.1 Yleistä kyselyyn vastanneista Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 379 kappaletta. Kysely rajoittui kohdejoukon osalta alle 250 työntekijän pk-yrityksiin. Vastauksissa painottui pienyritysten näkökulma, sillä 88 prosenttia vastaajista edusti pieniä, alle 50 työntekijän yrityksiä (Kuvio 3). Lähes puo- let vastaajista (183 vastaajaa) edusti alle viiden työntekijän yrityksiä, ja vastaavasti suuria, yli 250 työntekijän yrityksiä edusti vain kolme prosenttia vastaajista (11 vastaajaa). Oletet- tavasti nämä yritykset olivat kasvaneet yhteystietorekisterin kokoamisen ja kyselyhetken välillä yli 250 työntekijän yrityksiksi. Kuvio 3.  Kyselyyn vastanneet yrityskoon perusteella (% vastaajista). 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 1-2 henkilöä 2-5 henkilöä 5-10 henkilöä 10-50 henkilöä 50-200 henkilöä 200-250 henkilöä yli 250 henkilöä n=379 32 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Kuviossa 4 on esitetty kyselyn vastaukset toimialoittain. Eniten vastauksia kyselyyn saatiin muun palvelutoiminnan (15 % vastaajista), tukku- ja vähittäiskaupan (12 %), rakentami- sen (12 %), teollisuuden (12 %) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (12 %) aloilta. Vähiten vas- tauksia saatiin puolestaan kaivostoiminnan (alle 1 %) ja koulutuksen (2 %) toimialoilta.7 Kyselyn pohjana käytettiin yhteystietorekisteriä, jossa yhteystiedot on kerätty laajasti eri toimialoilta (TOL 2008 2-numerotaso) siinä suhteessa, miten yrityksiä lukumääräisesti löy- tyy eri toimialoilta. Suhteessa toimialan kokoon vastauksissa hieman yli korostuivat tukku- ja vähittäiskaupan, rakentamisen ja kiinteistöalan vastaukset. Vastaavasti suhteessa toimi- alan kokoon vastauksia saatiin vähemmän terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä koulutuksen aloilta. On oletettavaa, että sote-palvelujen sekä koulutuksen aloilla vastausaktiviteettiin on osaltaan vaikuttanut se, että vihreällä siirtymällä ei ajatella olevat suurta vaikututusta toimialan tulevaan kehitykseen. Ainakin tämän kyselyn vastaukset tukevat tätä päätelmää. Kuvio 4.  Kyselyyn vastanneet organisaation toimialan perusteella. 7 Riittävän vastausmäärän saamiseksi toimialakohtaista vertailua varten kyselyaineistossa yhdistettiin rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä informaatio ja viestintäala (toimialat K ja J), energia-, vesi- ja jätehuollon toimialat (toimialat D ja E) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta ja koulutus (toimialat M, N ja P). E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 0 % 2 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 4 % 4 % 5 % 7 % 7 % 9 % 9 % 10 % 12 % 15 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % B Kaivostoiminta ja louhinta P Koulutus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous R Taiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta L Kiinteistöalan toiminta Q Terveys- ja sosiaalipalvelut H Kuljetus ja varastointi C Teollisuus F Rakentaminen S Muu palvelutoiminta n=379 33 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Kuviosta 5 nähdään, että alueellisesti tarkasteltuna vastauksia kyselyyn saatiin eniten Uudenmaan (35 % vastaajista), Pirkanmaan (9 %), Päijät-Hämeen (7 %) sekä Varsinais-Suo- men (7 %) maakunnista, ja vähiten Kainuusta (alle 1 %), Kymenlaaksosta (2 %), Etelä-Karja- lasta (2 %) ja Keski-Pohjanmaalta (2 %). Kokonaisuutena vastaukset kattoivat varsin hyvin yritysten maantieteellinen sijainnin Suomessa. Suhteessa yritysmäärään vastauksia saatiin hieman enemmän Uudeltamaalta ja Päijät-Hämeestä ja vähemmän Varsinais-Suomesta ja Kainuusta. Kyselyn tuloksia ei ole tässä analyysissä tarkasteltu tarkemmin maakunnittain, sillä suurimmassa osassa maakuntia vastaajien kokonaismäärä jäi varsin vähäiseksi. Kuvio 5.  Kyselyyn vastanneet maakunnittain organisaation päätoimipisteen sijainnin perusteella. 5.2 Vihreän siirtymän merkitys Kyselyn vastausten perusteella vihreä siirtymä on yrityksille varsin tuttu asia. Hyvin tutuksi asiaksi vihreän siirtymän arvioi 40 prosenttia vastaajista, ja jonkin verran tutuksi 54 pro- senttia vastaajista. Vain kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, että vihreä siirtymä ei ole lainkaan tuttu asia. Avointen vastausten perusteella vihreä siirtymä ilmiönä ja käsitteenä ymmärretään kuitenkin hyvin erityyppisesti vastaajasta riippuen. Vihreän siirtymän mää- ritelmällisestä epäselvyydestä johtuen monissa avoimissa vastauksissa korostui epätietoi- suus etenkin vihreästä siirtymästä ilmiönä. Useat vastaajat näkivätkin vihreän siirtymän enemmän ideologiseksi ja poliittiseksi retoriikaksi, kuin todelliseksi käynnissä olevaksi taloudelliseksi ja yhteiskunnalliseksi ilmiöksi. 0 % 2 % 2 % 2 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 4 % 4 % 4 % 4 % 5 % 7 % 7 % 9 % 35 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa n=379 34 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Vihreää siirtymää piti olennaisena asiana omassa työssään puolet (49 %) vastaajista (Kuvio 6). Vastaavasti toinen puoli vastaajista ei kokenut vihreää siirtymää oman työn kannalta olennaiseksi asiaksi (43 %) tai ei osannut ottaa asiaan kantaa (7 %). Selvästi eniten vihreää siirtymää pidettiin olennaisena asia työssä suuremmissa, yli 50 henkilön yrityksissä, ja puo- lestaan vähemmän oleellisena asiassa pienemmissä yrityksissä (Kuvio 7). Vastaavasti toimi- aloittain tarkasteltuna vihreä siirtymä koettiin muita oleellisemmaksi kiinteistöalalla (78 % vastaajista koki olennaiseksi asiaksi), maa- ja metsätaloudessa (75 %), kuljetuksessa ja varastoinnissa (67 %) sekä energia-, vesi- ja jätehuollossa (toimialat D ja E) (61 %). Vastaa- vasti keskimääräistä vähäisemmäksi vihreän siirtymän merkitys koettiin terveys- ja sosiaali- palveluissa (29 %), majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (35 %), muussa palvelutoiminnassa (37 %), rakentamisessa (43 %) sekä teollisuudessa (46 %). Kuvio 6.  Vihreän siirtymän arvioitu tärkeys omassa työssä (Onko vihreä siirtymä jollain tavalla olennainen asia omassa työssäsi?). Kyllä, 49 % Ei, 43 % En osaa sanoa , 8 % n=379 35 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Kuvio 7.  Vihreän siirtymän arvioitu tärkeys omassa työssä (Onko vihreä siirtymä jollain tavalla olennainen asia omassa työssäsi?) yrityskoon ja toimialan perusteella. 40 % 44 % 51 % 52 % 84 % 53 % 56 % 44 % 40 % 14 % 7 % 6 % 8 % 2 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1-2 henkilöä 2-5 henkilöä 5-10 henkilöä 10-50 henkilöä yli 50 henkilöä Kyllä Ei En osaa sanoa 29 % 35 % 37 % 43 % 46 % 50 % 50 % 50 % 53 % 61 % 67 % 75 % 78 % 64 % 41 % 53 % 50 % 46 % 46 % 50 % 50 % 42 % 33 % 21 % 17 % 17 % 7 % 24 % 10 % 8 % 7 % 4 % 5 % 6 % 12 % 8 % 4 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta F Rakentaminen C Teollisuus J Informaatio ja viestintä / K Rahoitus- ja vakuutustoiminta M Tieteellinen ja tekninen toiminta/ N hallinto/ P Koulutus R Taiteet, viihde ja virkistys G Tukku- ja vähittäiskauppa D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto/ E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto H Kuljetus ja varastointi A Maatalous, metsätalous ja kalatalous L Kiinteistöalan toiminta Toimiala Yrityskoko Kyllä Ei En osaa sanoa 36 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 5.3 Vihreän siirtymän arvioidut vaikutukset yrityksen toimintaan 5.3.1 Varautuminen vihreään siirtymään Väittämäkysymysten perustella valtaosa yrityksistä on jo jollain tavalla varautunut vihre- ään siirtymään. Vastausten perusteella kaksi kolmesta yrityksestä edistää kiertotaloutta toimintaketjussa, ja noin puolet yrityksistä on jo ottanut käyttöön ekologisesti kestävään talouteen perustuvia palveluita tai toimintamalleja (Kuvio 8). Lisäksi noin 45 prosenttia vastaajista ilmoitti, että yrityksessä vihreää siirtymää on edistetty jo kehitetyillä tuotteilla. Näiden osalta parhaiten vihreään siirtymään on varauduttu keskisuurissa yrityksissä sekä teollisuuden, maa- ja metsätalousalan, rahoitus- ja vakuutusalan sekä majoitus- ja ravitse- musalan yrityksissä. Lisäksi teollisuuden, maa- ja metsätalouden, kiinteistöalan sekä kulje- tusalan yrityksissä on vastausten perusteella tehty muita enemmän investointeja puhtaa- seen energian tuotantoon ja kiertotalouden ratkaisuihin. Sen sijaan etenkin pienissä alle viiden hengen yrityksissä sekä sosiaali- ja terveysalalla nähdään muita vahvemmin, että vihreä siirtymä ei kosketa suoraan organisaation liiketoimintaa. Näiden osalta lähes puo- let vastaajista oli samaa mieltä väittämän ”Vihreä siirtymä ei kosketa suoraan organisaa- tiomme liiketoimintaa” kanssa. Vastaajien näkemyksissä oli suurta hajontaa etenkin siinä, miten myönteisesti organisaa- tiossa suhtaudutaan vihreään siirtymään, onko organisaatiossa riittävästi tietoa vihreän siirtymän vaikutuksista ja tarvitseeko organisaatio lisätietoja vihreän siirtymän mahdol- lisuuksista. Myönteisimmin vihreään siirtymään suhtaudutaan vastausten perusteella keskisuurissa eli yli 50 hengen yrityksissä, ja toimialoista maa- ja metsätalouden, vesi- ja energiahuollon, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä informaatio- ja viestintäalojen (toimi- alat K ja J) sekä tieteellisen toiminnan, hallinnon ja koulutuksen alojen (toimialat M, N, P) yrityksissä. Etenkin pienissä, 5–50 henkilöstön yrityksissä sekä teollisuuden alalla koetaan muita enemmän, että tarvittavaa osaamista ei ole riittävästi ja tarvetta olisi lisätiedon saa- miseen vihreän siirtymän mahdollisuuksista. Huomionarvoista on myös se, että vastausten perusteella työvoimapula hankaloittaa tällä hetkellä vihreän siirtymän toteutusta vain vajaassa viidenneksessä yrityksistä (Kuvio 8). Muita enemmän vihreää siirtymää hankaloittavaa työvoimapulaa koetaan olevan keski- suurissa, yli 50 hengen yrityksissä sekä maa- ja metsätalouden, teollisuuden, kuljetuksen- ja varastoinnin sekä energia-, vesi- ja jätehuollon alojen yrityksissä, joiden osalta noin joka kolmas vastaaja oli samaa mieltä väittämän ”Työvoimapula hankaloittaa vihreän siirtymän toteutusta organisaatiossamme” kanssa. 37 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Kuvio 8.  Vihreään siirtymään liittyviä väittämiä (nykytilanne). 5.3.2 Tulevaisuuden näkymät ja tarpeet Kyselyssä pk-yrityksiltä kysyttiin myös tulevaisuuden näkymistä erilaisten väittämien avulla (Kuvio 9). Kyselyn vastausten perusteella valtaosa vastaajista arvioi, että vihreän siirtymän politiikkatoimilla on vaikutusta yritysten toimintaympäristöön ja toimintaedellytyksiin (väittämän kanssa samaa mieltä olevien osuus 57 %). Vastausten perusteella vihreä siir- tymä myös edellyttää suuressa osassa yrityksiä rahallisia investointeja (47 %) ja lisäkoulu- tuksen järjestämistä (51 %). Vahvimmin tätä mieltä oltiin maa- ja metsätalouden, teollisuu- den, kiinteistöalan, energia-, vesi- ja jätehuollon yrityksissä sekä keskisuurissa yrityksissä. Rahallisille investoinneille nähtiin muita suurempaa tarvetta erityisesti teollisuuden, kul- jetuksen ja varastoinnin, energia-, vesi- ja jätehuollon, maa- ja metsätalouden sekä kiin- teistöalan yrityksissä. Vastaavasti tarve lisäkoulutukselle nähtiin suurimmaksi majoitus- ja ravitsemustoiminnan, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä teollisuuden yrityksissä. Sekä investointi- että koulutustarpeet koettiin suurimmiksi yli 50 hengen yrityksissä. Sen sijaan näkemykset siitä, että tuoko vihreä siirtymä mukanaan uusia liiketoimintamah- dollisuuksia vaihtelivat suuresti vastaajasta riippuen. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia vihreän siirtymän seurauksena arvioitiin avautuvan etenkin keskisuurissa (yli 50 hengen) 26 % 22 % 19 % 17 % 19 % 9 % 18 % 18 % 14 % 4 % 6 % 25 % 24 % 18 % 17 % 11 % 24 % 11 % 10 % 14 % 20 % 6 % 24 % 18 % 20 % 21 % 26 % 24 % 21 % 16 % 20 % 22 % 20 % 9 % 18 % 29 % 23 % 27 % 26 % 24 % 29 % 34 % 32 % 39 % 9 % 14 % 10 % 18 % 11 % 12 % 21 % 24 % 16 % 17 % 26 % 7 % 5 % 4 % 3 % 6 % 6 % 6 % 3 % 3 % 5 % 3 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Työvoimapula hankaloittaa vihreän siirtymän toteutusta organisaatiossamme Vihreä siirtymä ei kosketa suoraan organisaatiomme liiketoimintaa Organisaatiomme tarvitsee lisätietoja vihreän siirtymän mahdollisuuksista Olemme tehneet jo investointeja puhtaaseen energiatuotantoon ja kiertotalousratkaisuihin Edistämme vihreää siirtymää siirtymällä hiilineutraaleihin toiminta- tai tuotantotapoihin Vihreän siirtymän vaikutuksista organisaatioille on saatavilla riittävästi tietoa Edistämme vihreää siirtymää kehittämillämme tuotteilla ja/tai palveluilla Organisaatiossamme suhtaudutaan vihreään siirtymään myönteisesti Olemme jo ottaneet käyttöön ekologisesti kestävään talouteen perustuvia palveluita tai toimintamalleja Vihreän siirtymän osaamista on riittävästi organisaatiossamme Edistämme kiertotaloutta toimintaketjuissamme Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 38 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 yrityksissä sekä energia-, vesi- ja jätehuollon ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä infor- maatio ja viestintä alan yrityksissä. Näissä ryhmissä kaksi kolmesta vastaajasta yhtyi väit- tämään ”Vihreä siirtymä tuo mukanaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia”. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan osalta kyselyn vastauksista ei selvinnyt minkälaisista liiketoimintamah- dollisuuksista on kyse. Oletettavasti kyse on vastuullisen sijoittamisen (mm. vihreät sijoi- tusrahastot) luomista mahdollisuuksista. Kyselyn perusteella vihreän siirtymän arvioidut vaikutukset työntekijöiden työnkuvien muutoksiin, uusien työpaikkojen syntyy tai tarpeeseen palkata uusia työntekijöitä vaikut- tavat melko vähäisiltä. Vain noin viidennes vastaajista oli samaa mieltä väittämien kanssa, jotka koskivat työnkuvien muutoksia tai uusien työpaikkojen syntyä (Kuvio 9). Selvästi eni- ten tätä mieltä olivat keskisuuret yritykset sekä energia-, vesi- ja jätehuollon alan yritykset. Kuvio 9.  Vihreään siirtymään liittyviä väittämiä (tulevaisuuden näkymät). 32 % 28 % 23 % 24 % 13 % 16 % 11 % 26 % 30 % 29 % 14 % 14 % 17 % 11 % 17 % 20 % 24 % 14 % 18 % 13 % 13 % 14 % 10 % 14 % 25 % 38 % 26 % 28 % 8 % 5 % 7 % 19 % 13 % 21 % 29 % 4 % 6 % 3 % 4 % 4 % 6 % 7 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Vihreä siirtymä synnyttää toimialallamme kokonaan uusia työpaikkoja lähitulevaisuudessa Vihreä siirtymä edellyttää kokonaan uusien osaajien palkkaamista lähitulevaisuudessa Vihreä siirtymä muuttaa työnkuvia organisaatiossamme Vihreä siirtymä tuo mukanaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia Vihreä siirtymä edellyttää lisäkoulutuksen järjestämistä Vihreä siirtymä edellyttää rahallisia investointeja organisaatiossamme Vihreän siirtymän politiikkatoimenpiteet vaikuttavat vahvasti toimintaympäristöömme ja -edellytyksiimme Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 39 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Tulevien työvoimatarpeiden osalta vastaajat arvioivat vihreän siirtymän hieman vähen- tävän työntekijöitä seuraavan kolmen vuoden aikana (Kuvio 10). Vastaajista 15 prosenttia arvioi, että organisaatio tulee vähentämään väkeä, kun taas puolestaan kahdeksan pro- senttia arvioi, että organisaatio tulee palkkaamaan lisää väkeä vihreän siirtymän johdosta seuraavan kolmen vuoden aikana. Kuvio 10.  Yritysten arvioimia vihreään siirtymään liittyviä työvoimatarpeista seuraavan 3 vuoden ajalla. Toimialoittain tarkasteltuna vain energia-, vesi- ja jätehuollon alan yritykset sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä informaatio ja viestintä alan yritykset arvioivat palkkaavansa vihreän siirtymän johdosta enemmän työntekijöitä kuin vähentävänsä seuraavan kolmen vuoden aikana (Kuvio 11). Vastaavasti suurimmiksi työvoiman vähentämistarpeet arvioi- daan kuljetuksen ja varastoinnin, maa- ja metsätalouden, kaupan sekä teollisuuden alojen yrityksissä. Yrityskoon mukaan tarkasteltuina vain keskisuuret yritykset arvioivat työllistävän seuraa- van kolmen vuoden aikana enemmän väkeä kuin vähentävän sitä (Kuvio 12). Huomion arvoista on, että keskisuurilla yrityksillä arvioidut työvoiman tarpeet ovat vastausten perustella moninkertaiset verrattuna pienempiin yrityksiin. 8 % 15 % 77 % 70 % 16 % 16 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Aiotteko palkata vihreän siirtymän johdosta lisää työvoimaa organisaatioonne seuraavan 3 vuoden aikana? Aiotteko vähentää väkeä organisaatiostanne vihreän siirtymän johdosta seuraavan 3 vuoden aikana? Kyllä Ei En osaa sanoa n=379 40 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Kuvio 11.  Yritysten arvioimia vihreään siirtymään liittyviä työvoimatarpeita seuraavan 3 vuoden ajalla toimialoittain. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Aiotteko palkata vihreän siirtymän johdosta lisää työvoimaa organisaatioonne seuraavan 3 vuoden aikana? (Kyllä vastausten osuus)? Aiotteko vähentää väkeä organisaatiostanne vihreän siirtymän johdosta seuraavan 3 vuoden aikana? (Kyllä vastausten osuus)? A: Maatalous, metsätalous ja kalatalous C: Teollisuus D: & E Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto & Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto F: Rakentaminen G: Tukku- ja vähittäiskauppa H: Kuljetus ja varastointi I: Majoitus- ja ravitsemistoiminta J & K: Informaatio ja viestintä & Rahoitus- ja vakuutustoiminta L: Kiinteistöalan toiminta M & N: Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta & Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Q: Terveys- ja sosiaalipalvelut R: Taiteet, viihde ja virkistys S: Muu palvelutoiminta 41 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Kuvio 12.  Yritysten arvioimia vihreään siirtymään liittyviä työvoimatarpeita seuraavan 3 vuoden ajalla yrityskoon mukaan. Valtaosa avoimiin kysymyksiin vastanneista oli vihreän siirtymän seurauksena vähentä- mässä henkilöstöä. Etenkin pienimmillä yrityksillä tämä koski koko yrityksen alasajoa ja koko henkilöstöä, ei niinkään tietyn ammattiryhmän edustajia. Vastauksista ei kuitenkaan käynyt selvästi ilmi se, mistä arvioitu henkilöstön vähentämisen tarve johtui. Monissa vas- tauksissa kuitenkin tuotiin esiin se, että pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuuksia tehdä vih- reän siirtymän edellyttämiä taloudellisia investointeja esimerkiksi tuotantoteknologiaan tai logistiikkaan, minkä johdosta tulevaisuuden näkymät ovat synkät. Tämän lisäksi erityi- sesti liiketoiminnan uhkana mainittiin sähkön ja polttoaineen korkea hinta, jonka koettiin olevan seurausta vihreästä siirtymästä. Lisätyöntekijöiden tarvetta vihreän siirtymän arveltiin kyselyssä tuovan yleisesti asian tuntijatyöhön, tuotekehitykseen, asennustyöhön sekä uusiutuvien raaka-aineiden alku- tuotantoon. Vihreän siirtymän edellyttäminä taitoina nousivat esiin tehtäväkohtaiset erityisosaamiset, itsenäinen ja analyyttinen tekninen osaaminen, talousosaaminen, asiak- kaiden tarpeista lähtevä myynti- ja markkinointiosaaminen sekä yleisesti motivaatiotekijät ja asenteen muutokset. 2 % 4 % 3 % 9 % 29 % 10 % 20 % 17 % 14 % 16 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 1-2 henkilöä 2-5 henkilöä 5-10 henkilöä 10-50 henkilöä yli 50 henkilöä Aiotteko palkata vihreän siirtymän johdosta lisää työvoimaa organisaatioonne seuraavan 3 vuoden aikana? (Kyllä vastausten osuus) Aiotteko vähentää väkeä organisaatiostanne vihreän siirtymän johdosta seuraavan 3 vuoden aikana? (Kyllä vastausten osuus) 42 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 5.4 Varautuminen tulevaan ja tuen tarve 5.4.1 Varautuminen tulevaan Moni pk-yritys on vastausten perusteella jo varautunut vihreään siirtymään (Kuvio 13). Kysytyistä teemoista kiertotaloutta edistää jo nyt 45 prosenttia yrityksistä ja noin neljän- nes yrityksistä on ottanut käyttöönsä päästöjä vähentävää teknologiaa sekä korvannut energian käyttöä uusiutuvalla tai puhtaalla energialla. Noin viidennes yrityksistä on siirty- nyt hiilineutraaleihin toimintatapoihin tai prosesseihin. Karkeasti noin viidennes yrityksistä on aikeissa toteuttaa kyseisiä toimia seuraavan viiden vuoden aikana. Kuvio 13.  Vastaajien näkemyksiä vihreään siirtymään varautumisesta (Onko työpaikallasi tarkoitus tehdä seuraavia kehittämistoimenpiteitä vihreään siirtymään liittyen?). Toimialoittain erityisesti teollisuuden, kuljetus- ja varastointialan, majoitus- ja ravitse- musalan yrityksissä on vastaajien mukaan jo nyt panostettu tai aiotaan seuraavan vii- den vuoden aikana panostaa vihreää siirtymää tukeviin kehittämistoimiin. Näillä aloilla on myös pyritty edistämään ja ottamaan käyttöön huomattavasti muita aloja enemmän omia vihreää siirtymää koskevia innovaatioita. Konkreettisina vihreää siirtymää edistävinä toimina avoimissa vastauksissa mainitaan mm. sähköisiin (jakelu)autoihin siirtyminen, aurinkopaneeleiden käyttöönotto sekä erilaisten kierrätys- ja jätteenkeräysjärjestelmien käyttöönotto. 14 % 19 % 22 % 19 % 25 % 28 % 45 % 6 % 7 % 8 % 9 % 5 % 9 % 8 % 7 % 14 % 14 % 11 % 12 % 14 % 11 % 2 % 4 % 3 % 2 % 4 % 3 % 2 % 31 % 26 % 24 % 26 % 24 % 24 % 16 % 13 % 13 % 11 % 16 % 10 % 7 % 6 % 26 % 17 % 17 % 16 % 19 % 15 % 11 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Omien innovaatioiden edistäminen vihreään siirtymään liittyen Hiilineutraaleihin toimintatapoihin tai prosesseihin siirtyminen Puhtaan energiantuotannon hyödyntämisen lisääminen Muualla kehitetyiden innovaatioiden hyödyntäminen vihreän siirtymän edistämiseksi Fossiilisen energian käytön korvaaminen uusiutuvalla energialla Päästöjä vähentävän teknologian käyttöönoton lisääminen Kiertotalouden edistäminen On jo aiemmin edistetty Seuraavan vuoden aikana 2-5 vuoden aikana 6-10 vuoden aikana Ei ole suunniteltu En osaa sanoa Ei koske toimialaa 43 Valtioneuvoston selvitys 2023:1 Yrityskoon perusteella vastauksissa näkyy selvä trendi: mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä vahvemmin yrityksessä on jo panostettu tai aiotaan panostaa vihreää siirtymää tukeviin kehittämistoimiin seuraavina vuosina (Kuvio 14). Etenkin keskisuurissa yrityksissä on jo panostettu tai aiotaan seuraavan viiden vuoden aikana päästöjä vähentävään tekno- logiaan (80 % vastaajista), kiertotalouden edistämiseen (82 %) ja hiilineutraaleihin toimin- tatapoihin ja prosesseihin (71 %). Huomionarvoista on se, että keskisuuret yritykset jakau- tuivat aineistossa maa- ja metsätaloutta ja sosiaali- ja terveysalaa lukuun ottamatta varsin tasaisesti eri toimialoilla. Eli toimiala ei juurikaan selitä keskisuurten (yli 50 hengen) yritys- ten panostuksia. Avoimissa vastauksissa korostui se, että pienten yritysten mahdollisuudet edistää ja hyö- dyntää vihreää siirtymää koetaan usein vähäisiksi suhteessa sen edellyttämiin kustannuk- siin, kuten energiaa säästäviin tai päästöjä vähentäviin investointeihin. Lisäksi useassa vas- tauksessa korostetiin, että muutoksen on lähdettävä ensin asiakkaasta/tilaajasta, ennen kuin esimerkiksi tuotantoprosesseja lähdetään muuttamaan. Kuvio 14.  Vastaajien näkemyksiä vihreään siirtymään varautumisesta yrityksen koon perusteella (On jo edistetty tai edistetään seuraavan 5 vuoden aikana). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Omien innovaatioiden edistäminen vihreään siirtymään liittyen Muualla kehitetyiden innovaatioiden hyödyntäminen Päästöjä vähentävän teknologian käyttöönoton lisääminen Fossiilisen energian käytön korvaaminen uusiutuvalla energialla Kiertotalouden edistäminen Puhtaa