Ositusvaateen vanhentuminen Työryhmän mietinnön lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja Justi ti eministeriets publikati oner 2025:27Mieti ntöjä ja lausuntoja Betänkanden och utlåtanden Ositusvaateen vanhentuminen Työryhmän mietinnön lausuntotiivistelmä Mari Kaipomäki Oikeusministeriö Helsinki 2025 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 Oikeusministeriö CC BY-NC 4.0 ISBN pdf: 978-952-400-457-2 ISSN pdf: 2490-1172 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2025 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 20.5.2025 Ositusvaateen vanhentuminen Työryhmän mietinnön lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 Teema Mietintöjä ja lausuntoja Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Mari Kaipomäki Kieli suomi Sivumäärä 19 Tiivistelmä Oikeusministeriö julkaisi tammikuussa 2024 ositusvaateen vanhentumista käsittelevän työryhmän mietinnön, joka oli lausuntokierroksella tammi-maaliskuussa 2025. Ministeriöön toimitettiin 20 lausuntoa. Lausunnonantajat pitivät kannatettavana ja tarpeellisena avio-oikeuden vanhentumisajasta säätämistä tilanteissa, joissa avioliitto on purettu avioerolla tai avioliiton kumoamista koskevalla päätöksellä. Ehdotus uudesta avio-oikeuden vanhentumista koskevasta sopimuksesta ja sen rekisteröintivelvoitteesta sai laajasti kannatusta. Osa lausunnonantajista piti ehdotusta avio-oikeuden vanhentumisen katkaisemisesta toimitusositusta hakemalla menettelyltään raskaana ja pesänjakajan hakemista koskevan tiedon saamista hankalana. Ehdotus vallinnanrajoitusten raukeamisesta kymmenen vuoden kuluttua avioliiton purkautumisesta sai laajasti kannatusta. Sen sijaan lausunnonantajien ehdotus avioliittolain yhteisomistusolettaman raukeamista koskevaksi sääntelyksi sai vaihtelevaa palautetta. Osa lausunnonantajista piti ehdotettua sääntelyä hyödyllisenä, mutta jotkin lausunnonantajista näkivät sen tarpeettomaksi. Lausunnoissa nostettiin esiin myös toive sääntelyn yhdenmukaisuudesta ja symmetrisyydestä. Lausunnonantajat kantoivat huolta siitä, että jos ehdotuksen sisältämä sääntely kohdistuu eri tavoin avioliiton purkautumissyystä riippuen, kokonaisuus voi olla kansalaisille hankalasti ymmärrettävä. Asiasanat avio-oikeus, ositus (avio-oikeus), avioliitto-oikeus, vanhentuminen (oikeustiede) ISBN PDF 978-952-400-457-2 ISSN PDF 2490-1172 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-457-2 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-457-2 Presentationsblad 20.5.2025 Preskription av kravet på avvittring - Arbetsgruppens betänkande Sammandrag av utlåtandena Justitieministeriets publikationer, Betänkanden och utlåtanden 2025:27 Tema Betänkanden och utlåtanden Utgivare Justitieministeriet Författare Mari Kaipomäki Språk finska Sidantal 19 Referat Justitieministeriet publicerade i januari 2024 ett betänkande om preskription av kravet på avvittring. Arbetsgruppens betänkande var på remiss i januari–mars 2025. Ministeriet fick in sammanlagt 20 utlåtanden. Remissinstanserna ansåg att förslaget om en preskriptionstid för giftorätt i situationer där äktenskapet har upplösts genom äktenskapsskillnad eller beslut om upphävande av äktenskap är välkommet och nödvändigt. Förslaget till ett nytt avtal om preskription av giftorätt och till skyldighet att registrera avtalet fick brett understöd. En del av remissinstanserna betraktade det som ett tungt förfarande att preskriptionen av giftorätten ska kunna avbrytas genom ansökan om skiftesmannaavvittring. Dessutom ansågs det svårt att få information om ansökan om förordnande av en skiftesman. Förslaget om att de begränsade förfoganderätterna ska upphöra tio år efter det att äktenskapet har upplösts fick brett understöd. Däremot var responsen om de föreslagna bestämmelserna om preskription av äktenskapslagens presumtion om samägande mer varierande. En del av remissinstanserna ansåg att de föreslagna bestämmelserna är nyttiga, medan vissa såg dem som onödiga. I utlåtandena framfördes också önskemål om enhetliga, symmetriska bestämmelser. Remissinstanserna uttryckte oro över huruvida helheten kan bli svårbegriplig för allmänheten om de föreslagna bestämmelserna riktas på olika sätt beroende på orsaken till upplösningen av äktenskapet. Nyckelord giftorätt, avvittring (äktenskapsrätt), äktenskapsrätt, preskription ISBN PDF 978-952-400-457-2 ISSN PDF 2490-1172 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-457-2 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-457-2 Sisältö 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.1 Tausta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2 Avio-oikeuden vanhentuminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2.1 Työryhmän ehdotus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2.2 Lausuntopalaute.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 3 Vallinnanrajoitusten vanhentuminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3.1 Työryhmän ehdotus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3.2 Lausuntopalaute.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 4 Yhteisomistusolettaman vanhentuminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 4.1 Työryhmän ehdotus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 4.2 Lausuntopalaute.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 5 Vaihtoehtoiset ratkaisut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 5.1 Omaisuuden erottelua ja yhteisomistuksen purkaimista koskevien vaateiden vanhentuminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 5.1.1 Työryhmän ehdotus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 5.1.2 Lausuntopalaute. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 5.2 Kuolemaan perustuvat ositukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 5.2.1 Työryhmän ehdotus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 5.2.2 Lausuntopalaute. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 6 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 6.1 Työryhmän ehdotus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 6.2 Lausuntopalaute.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 7 Muuta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Liite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 6 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 1 Johdanto 1.1 Tausta Avioliittolaissa (23/1929, jäljempänä AL) on säännös siitä, milloin oikeus vaatia avio-oikeuden alaisen omaisuuden osittamista (ositusvaade) alkaa, mutta ei siitä, milloin se päättyy. Lakia velan vanhentumisesta (728/2003, VanhL) ei sovelleta osi- tusvaateen vanhentumiseen, koska ositusvaateessa ei ole kyse tilanteesta, jossa puolisoiden välille olisi jo muodostunut velkasuhde, vaan vasta oikeudesta vaatia sellaisen perhevarallisuusoikeudellisen toimituksen suorittamista, jonka tuloksena mainittu velkasuhde saattaa syntyä. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan hallituskauden kuluessa säädetään avioliittolain mukaisen ositusvaateen vanhentumisesta (s. 189). Oikeusministeriö asetti 20.5.2024 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen ositus- vaateen vanhentumista koskevaksi sääntelyksi. Työryhmän toimikausi oli 27.5.– 31.12.2024. Työryhmän tuli laatia ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot Työryhmän mietintö lähetettiin lausuntokierrokselle tammikuussa 2025. Lausun- toja pyydettiin 9. maaliskuuta 2025 mennessä. Oikeusministeriö vastaanotti 20 lau- suntoa. Lisäksi kolme tahoa ilmoitti, ettei heillä ole lausuttavaa. Lausunnonantajien luettelo on tämän tiivistelmän liitteenä, ja lausunnot löytyvät hankkeen verkkosi- vuilta (https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM104:00/2023). Tähän yhteenve- toon on koottu työryhmän keskeiset ehdotukset ja niistä saatu palaute. Lausumia on tiivistelmää varten lyhennetty ja ryhmitelty uudestaan. https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM104:00/2023 7 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 2 Avio-oikeuden vanhentuminen 2.1 Työryhmän ehdotus Työryhmä ehdottaa, että avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen avioliiton purkamista koskevan päätöksen antopäivästä. Vanhentumisen ehdotetaan koskevan avioeroon päättyneitä sekä kumottuja avioliittoja. Ehdotuk- sen mukaan avio-oikeuden vanhentumisen voi katkaista hakemalla tuomioistui- mesta pesänjakajaa omaisuuden osituksen toimittamiseksi. Puolisoiden ehdotetaan voivan sopia muusta kuin lain mukaisesta avio-oikeuden 10 vuoden vanhentu- misajasta. Avio-oikeuden vanhentumista koskeva sopimus tulee tehdä kirjallisesti ja sen tulee olla kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Sopimuksen voi- maantulo edellyttää sen rekisteröintiä Digi- ja väestötietovirastoon tai Ahvenan- maan valtionvirastoon. 2.2 Lausuntopalaute Lähes kaikki lausunnonantajat (Suomen asianajajat, Juristiliitto, Maanmittauslai- tos, Finanssialan Keskusliitto, Suomen tuomariliitto, Digi- ja väestötietovirasto, Oike- uspalveluvirasto, Helsingin käräjäoikeus, emeritusprofessori Markku Helin, VT Rauni Viertola, Monimuotoiset perheet -verkosto, Miesjärjestöjen keskusliitto MJKL ry ja Miesten tasa-arvo ry) kannattavat ehdotusta säätää avio-oikeuden vanhentumisesta 10 vuoden kuluttua lainvoimaisen avioerotuomion päätöspäivästä. Avio-oikeuden vanhentumista koskevaa sääntelyä pidetään tarpeellisena ja vallitsevaa oikeustilaa selkeyttävänä. Monimuotoiset perheet -verkosto toteaa, että selkeä vanhenemisaika selkiyt- tää merkittävästi kuolinpesien tilannetta ja vähentää kuolinpesään liittyvää hallinnollista työtä, joka on voinut olla suurta esimerkiksi useamman avioeron kokeneiden kohdalla, mikäli entinen puoliso on muuttanut toiseen maahan tai hän on edunvalvonnan alainen. Työryhmän ehdotusta mahdollisuudesta sopia avio-oikeuden vanhentumisesta toi- sin pidetään lausunnoissa tärkeänä. Myös työryhmän ehdotus siitä, että avio-oi- keuden vanhentumista koskevan sopimuksen muotovaatimukset vastaisivat avioehtosopimuksen muotovaatimuksia, saa pääasiassa kannatusta. 8 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 Finanssialan Keskusliitto katsoo, että ehdotuksesta poiketen vanhentu- misajasta poikkeamista koskevan sopimuksen tekeminen sähköisesti tulisi mahdollistaa jo nyt ehdotetun lakimuutoksen yhteydessä. Työryhmän ehdotusta, jonka mukaan avio-oikeuden vanhentumisen voi katkaista vain hakemalla tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä, pidetään lausunnoissa hyväksyttävänä, mutta lausunnonantajat nostavat esiin pesänjakajan määräämistä koskevan tiedon saamisen hankaluuden. Maanmittauslaitos arvioi, että kirjaamismenettelyn kannalta on tärkeää, että vanhentumisen katkaiseminen on yksiselitteisesti todettavissa entistä puo- lisoa kuulematta, ja pesänjakajan hakeminen tuomioistuimelta on ainoa täl- lainen yksiselitteisesti tarkastattevissa oleva keino. Maanmittauslaitos esittää kuitenkin vielä harkittavaksi, että säädettäisiin erikseen käräjäoikeuksien ilmoitusvelvollisuudesta esimerkiksi Digi- ja väestötietovirastolle kysymyk- sessä olevan hakemuksen vireille tulosta. Asia voitaisiin merkitä keskitettyyn rekisteriin, josta pesänjakajasta tehdyn hakemuksen vireillepano tai sen teke- mättä jättäminen voitaisiin tarkastaa nopeasti ja luotettavasti. VT Rauni Viertolan mukaan tulisi miettiä tarkemmin, kuinka varmistetaan se, että tieto pesänjakajan hakemisesta on yleisesti saatavilla eikä aiheuta uutta työlästä selvitysongelmaa. Muutoin muodostuu riski siitä, ettei lainvoiman saaneen avioerotuomion tai avioliiton kumoamista koskevan tuomion pää- töspäivämäärästä laskettavaan 10 vuoden määräaikaan pystytä luottamaan. Tuomariliitto, Maanmittauslaitos ja Suomen Asianajajat arvioivat, että olisi perusteltua ja selkeämpää, jos tuomioistuin ilmoittaisi Digi- ja väestötie- tovirastolle pesänjakajan määräämisestä. Tämä liittyisi lausunnonantajien mukaan luontevasti avio-oikeuden kestosta tehtävien sopimusten rekisteröi- mistä varten perusteltavaksi suunniteltuun avio-oikeusasioiden rekisteriin. Tuomariliitto huomauttaa kuitenkin, että ilmoitusten tekeminen aiheuttaa lisäresurssien tarvetta käräjäoikeuksissa. Oikeuspalveluvirasto katsoo, että vanhentumisen katkaiseminen voisi olla mahdollista myös todisteellisella tiedoksiannolla, joka saatettaisiin viranomai- sen tietoon jollain tavoin, kuten rekisteröimällä tieto Digi- ja väestötietoviras- toon tai Ahvenanmaan valtionvirastoon. Emeritusprofessori Markku Helin arvioi, että ehdotettu katkaisutapa on kan- kea eikä yksityisoikeudellisen näkökulmasta vahvasti perusteltu. Helin huo- mauttaa, että jos toinen puolisoista on asunut eron jälkeen ulkoimailla, 9 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 pesänjakajan hakemista koskeva tiedustelu olisi myös osoitettava ulkomais- ten asuinpaikkojen tuomioistuimiin ainakin, jos Suomi on velvollinen hyväk- symään niiden toimivallan aviovarallisuusasiassa EU:n lainsäädännön tai Suomea sitovan valtiosopimuksen nojalla. Työryhmän esittämä avio-oikeuden vanhentumista koskevan sopimuksen rekiste- röintivelvollisuus (AL 103 d §) saa pääasiassa kannatusta. Rekisteröintiedellytyksen nähdään turvaavan kolmannen osapuolen etua (Suomen Asianajajat), helpottavan kiinteistöjen vaihdantaa ja kirjaamista (Maanmittauslaitos, Finanssialan Keskusliitto) ja olevan ylipäänsä ehdotetun vanhentumissääntelyn toiminnan näkökulmasta välttämätön (emeritusprofessori Urpo Kangas). Pirkanmaan käräjäoikeus ja emeri- tusprofessori Urpo Kangas kuitenkin huomauttavat, että sopimuksen tahaton tai tahallinen rekisteröimättä jättäminen saattaa aiheuttaa oikeudenmenetyksiä. Suomen tuomariliitto ja Helsingin käräjäoikeus kiinnittävät lisäksi lausunnoissaan huomiota siihen, että ehdotuksesta ei suoraan ilmene, edellyttääkö vanhentumisen selvittäminen väitettä vai tuleeko se tehtäväksi viran puolesta. 10 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 3 Vallinnanrajoitusten vanhentuminen 3.1 Työryhmän ehdotus Työryhmä ehdottaa, että avioliittolain mukaisten vallinnanrajoitusten säädetään lakkaavan viimeistään 10 vuoden kuluttua avioliiton purkautumisesta. Ehdotettu 10 vuoden määräaika alkaa kulua siitä päivästä, jolloin lainvoimainen avioeroa tai avio- liiton kumoamista koskeva päätös on annettu tai jolloin avioliitto on purkautunut puolison kuoleman johdosta. Kun määräaika on kulunut, puolison ei tarvitse enää pyytää entisen puolisonsa suostumusta luovuttaakseen tai siirtääkseen omaa omai- suuttaan, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina tai kuuluu yhteisesti käytettävään asuntoirtaimistoon. 3.2 Lausuntopalaute Useimmat lausunnonantajat (Suomen Asianajajat, Juristiliitto, Suomen tuomari- liitto, Maanmittauslaitos, Oikeuspalveluvirasto, Helsingin käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, emeritusprofessori Markku Helin, VT Rauni Viertola, Finanssialan Kes- kusliitto ja Monimuotoiset perheet -verkosto) kannattavat ehdotusta säätää avio- liittolain mukaisten vallinnanrajoitusten vanhentumisesta 10 vuoden kuluttua avioliiton päättymisestä. Suomen Asianajajat kannattavat ehdotusta ja toteavat, että vuosia tai vuo- sikymmeniä avioliiton purkautumisen jälkeen ei puolisoiden välillä enää useimmiten ole sellaista yhteistä perhe-elämää ja yhteistoimintaa, jota vallin- nanrajoituksilla olisi tarkoitus tukea. Työryhmän ehdotuksessa ulottaa vallinnanrajoitusten vanhentuminen kaikkiin päättyneisiin avioliittoihin purkautumistavasta riippumatta nähdään sekä hyviä että huonoja puolia. VT Rauni Viertola toteaa, että ositusperusteesta riippumattomaan vallinnan- rajoitusten vanhentumiseen on hyvät perusteet, eikä vallinnanrajoitusten vanhentumista tulisi sen vuoksi rajata vain avioeroon päättyneisiin liittoihin. Viertola kuitenkin lisää, että jos avio-oikeuden säädetään ehdotuksen mukai- sestivanhentuvan vain avioeroon tai avioliiton kumoamiseen purkautuneissa 11 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 liitoissa, järjestelmä saattaisi olla kansalaiselle ymmärrettävämpi, jos myös vallinnanrajoitusten vanhentuminen rajoitettaisiin koskemaan vain avioeroon tai avioliiton kumoamiseen purkautuneita liittoja. Suomen tuomariliitto, Helsingin käräjäoikeus ja Monimuotoiset perheet -ver- kosto katsovat, että vallinnanrajoitusten määräajan tulisi koskea vain avio- eroon tai avioliiton kumoamiseen purkautuneita avioliittoja. Suomen tuomariliitto arvioi, että mikäli leski saisi ehdotetulla tavalla luovuttaa val- lintarajoitusten vanhentumisen jälkeen puolisoiden yhteisen kodin, joka voi olla pesän suurin varallisuuserä, luovutuksen laatu ja mahdollisen vastikkeen määrä voivat vaikuttaa omaisuuden säästöön ja ositettavaan varallisuuteen. Tämä voi siten vaikuttaa perillisiä kuulematta heidän oikeusasemaansa hei- kentävästi ja aiheuttaa oikeudellisia ongelmia ositusta toimitettaessa. Hel- singin käräjäoikeuden mukaan kun avio-oikeus ei kuoleman perusteella päättyneissä avioliitoissa vanhene, osituksen osapuolille on selkeää säilyttää kaikki ositukseen ja avio-oikeuteen kiinteästi liittyvät oikeudet. Maanmittauslaitos ja Finanssialan Keskusliitto esittävät, että ehdotuksesta poiketen vallinnanrajoitusten tulisi päättyä jo silloin, kun ei-omistava puoliso muuttaa pois kiinteistöltä. Molemmat lausunnonantajat pitävät myös mietinnössä ehdotettua mallia hyväksyttävänä. Emeritusprofessori Markku Helin huomauttaa, että omaisuuden vallintarajoituk- set turvaavat osaltaan sitä, että avio-oikeus toteutuu osituksessa laissa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi Helin arvioi, että avio-oikeuden vanhentumista koskevalla sopimuksella voisi olla syytä voida sopia myös vallinnanrajoitusten keston jatkami- sesta. Vallintarajoituksen päättymisajankohta olisi tällöin selvitettävissä ehdotetusta avio-oikeusasioiden rekisteristä, joten sen selvittäminen, onko vallinnanrajoitus lakannut, ei sanottavasti vaikeutuisi. 12 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 4 Yhteisomistusolettaman vanhentuminen 4.1 Työryhmän ehdotus Työryhmän ehdotuksen mukaan avioliittolain yhteisomistusolettamaa ei enää sovellettaisi, jos avioliiton purkautumisesta on kulunut yli 10 vuotta. Mainitun 10 vuoden määräajan päätyttyä aviopuolisoiden omistussuhteiden ja -osuuksien mää- rittämiseksi sovellettaisiin yleisiä varallisuusoikeudellisia säännöksiä niin, että sään- nökset eivät enää eroaisi niistä, joita sovelletaan muihin, toisilleen vieraampiin henkilöihin. Ehdotettu yhteisomistusolettaman vanhentuminen ei vaikuttaisi irtain- ten esineiden todellisiin omistussuhteisiin. 4.2 Lausuntopalaute Työryhmän ehdotus yhteisomistusolettaman vanhentumisesta jakaa lausunnonan- tajien mielipiteitä. Juristiliitto, Oikeuspalveluvirasto, Pirkanmaan käräjäoikeus ja Finanssialan Keskus- liitto kannattavat ehdotusta yhteisomistusolettaman vanhentumisesta avioliiton purkautumissyystä riippumatta. Pirkanmaan käräjäoikeus arvioi, että reaaliset syyt eivät puolla sitä, että yhtei- somistusolettama olisi voimassa määräämättömän ajan, vaikka ositusta tai omaisuuden erottelua ei tehtäisikään. Suomen Asianajajat, Suomen tuomariliitto, Helsingin käräjäoikeus, Monimuotoi- set perheet -verkosto ja VT Rauni Viertola arvioivat, että ehdotus yhteisomistusolet- taman vanhentumisesta avioeroon tai avioliiton kumoamiseen purkautuneiden avioliittojen yhteydessä on perusteltu, mutta yhteisomistusolettaman vanhentu- missääntelyä ei tulisi ulottaa tilanteisiin, joissa avioliitto on purkautunut puolison kuoleman johdosta. Tuomariliitto toteaa, että jos avioliitto on päättynyt puolison kuolemaan, ositus tehdään mietinnössä todetuin tavoin usein käytännössä vasta les- ken kuoleman jälkeen. Mikäli leski saisi ehdotetuin tavoin omistusolettaman 13 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 hallussaan olevaan omaisuuteen kymmenen vuoden jälkeen yhteisomistus- olettaman vanhennuttua, tämä voi johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen peril- listen kannalta. Omistusolettamasta poikkeavan näytön hankkiminen voi osoittautua mahdottomaksi. Emeritusprofessorit Markku Helin ja Urpo Kangas eivät pidä ehdotettua yhteisomis- tusolettaman vanhentumista perusteltuna. Emeritusprofessori Markku Helin lausuu, että jos olettaman vanhentumisesta säädettäisiin ja olettaman vanhentumisen jälkeen tulisi tehtäväksi omaisuu- den erottelu, syntyisi kysymys, miten omistuskysymys ratkaistaisiin tilanteissa, joissa esineen tiedetään olleen puolisoiden yhteisessä kodissa, mutta ei olisi mitään näyttöä siitä, kummalla puolisolla on saanto. Lisäksi Helin arvioi, että yhteisomistusolettaman vanhentuminen ei mietinnössä esitetyllä tavalla parantaisi sen puolison asemaa, jonka hallinnassa omaisuus on. Emeritusprofessori Urpo Kangas toteaa, että avioliittolain kuin avoliittolain irtaimen omaisuuden yhteisomistusolettaman soveltamiseen ei ole liittynyt sellaisia suuria hankaluuksia, joiden vuoksi avioliittolakia tulisi muuttaa siten, että irtaimen omaisuuden yhteisomistusolettamaa koskeva säännös tulisi kumota tai muuttaa ehdotetulla tavalla. 14 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 5 Vaihtoehtoiset ratkaisut 5.1 Omaisuuden erottelua ja yhteisomistuksen purkaimista koskevien vaateiden vanhentuminen 5.1.1 Työryhmän ehdotus Työryhmä ei ehdota vanhentumissääntelyn ulottamista omaisuuden erottelua ja yhteisomistuksen purkamista koskeviin vaateisiin. Työryhmän arvion mukaan laajaa omaisuusmassaa koskevien omistussuhteiden selvittämisen ja purkamisen keskittä- minen pesänjakajalle on sekä tuomioistuinten resursoinnin että kansalaisten oike- ussuojan kannalta tarkoituksenmukaisin toimintamalli. 5.1.2 Lausuntopalaute Työryhmän ehdotus sai lausuntokierroksella kaikkien asiasta lausuneiden (Finans- sialan Keskusliitto, VT Rauni Viertola, Suomen tuomariliitto, emeritusprofessori Markku Helin ja Helsingin käräjäoikeus) kannatuksen. 5.2 Kuolemaan perustuvat ositukset 5.2.1 Työryhmän ehdotus Arviomuistiossa ehdotetaan, että avio-oikeus vanhentuu vain avioeroon tai avio- liiton kumoamiseen purkautuneiden avioliittojen yhteydessä. Avio-oikeus ei siten vanhentuisi, jos avioliitto on purkautunut puolison kuoleman johdosta. 5.2.2 Lausuntopalaute Lausuntopalaute rajauksesta oli melko vähäistä. Suomen tuomariliitto, Helsingin käräjäoikeus ja Pirkanmaan käräjäoikeus katsovat, että ehdotuksen rajaus on perus- teltu. Finanssialan Keskusliitto ja VT Rauni Viertola sen sijaan ulottaisivat avio-oi- keuden vanhentumisen koskemaan myös kuoleman johdosta purkautuneita avioliittoja. 15 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 Finanssialan Keskusliiton mukaan lähtökohtana tulisi olla, että lesken kuole- man jälkeen toimitetun osituksen lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin ositusperusteen syntyhetkeä lähempänä toimitettua ositusta. Vanhentu- misajasta säätämättä jättäminen toimisi tätä tarkoitusta vastaan, vaikka les- ken kuolemasta laskettu vanhentumisaikakaan ei estäisi edellä kuvattujen ongelmien syntymistä kokonaan. 16 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 6 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 6.1 Työryhmän ehdotus Työryhmä ehdottaa, että lait tulevat voimaan 1.1.2026, mutta kuitenkin aikaisintaan kuusi kuukautta niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Avio-oikeuden ja vallinnanrajoitusten ehdotetaan vanhentuvan kymmenen vuo- den kuluttua lainvoimaisen avioeroa tai avioliiton kumoamista koskevan päätöksen antopäivästä, mutta kuitenkin aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lakien voimaan- tulosta. Yhteisomistusolettaman ehdotetaan vanhentuvan kymmenen vuoden kuluttua avioliiton purkautumisesta riippumatta siitä, onko avioliitto purkautunut ennen vai jälkeen lakien voimaantulon. 6.2 Lausuntopalaute Digi- ja väestötietovirasto sekä valtionvarainministeriö toteavat, että esityksen taloudelliset vaikutukset olisivat merkittävästi pienemmät, mikäli lakien voimaan- tuloa siirrettäisiin kolmesta neljään vuotta eteenpäin. Digi- ja väestötietoviraston mukaan uuden rekisterin nopean perustamisen kustannukset ovat noin 120 000 euroa, kun taas myöhemmän toteutuksen kustannusarvio on 80 000 euroa.Valtio- varainministeriö kannattaa lausunnossaan ratkaisua, jossa lain voimaantuloa viiväs- tyttämällä tai porrastamalla mahdollistettaisiin avio-oikeusrekisterin toteuttaminen myöhemmin kuin vuonna 2025. Lausunnonantajien näkemykset ehdotetusta siirtymäajasta vaihtelevat. Suomen tuomariliitto, Suomen Asianajajat ja VT Rauni Viertola katsovat, että ehdotettu vii- den vuoden siirtymäaika on asianmukainen ja riittävä. Helsingin käräjäoikeus taas katsoo, että siirtymäajan tulisi ehdotetusta poiketen olla 10 vuotta. Finanssialan Keskusliitto sen sijaan ehdottaa siirtymäajan lyhentämistä kolmeen vuoteen. Lisäksi emeritusprofessori Urpo Kangas huomauttaa lausunnossaan, että ehdotettu kaksivaiheinen voimaantulo (avio-oikeuden 10 vuoden vanhentumisaika ja viiden vuoden siirtymäaika) voi aiheuttaa tulkintaongelmia, kun määritetään, onko enti- nen puoliso kuolinpesän osakas PK 18 luvun 1 §:n mukaan. 17 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 7 Muuta Työryhmän ehdotus käyttää termiä ”avio-oikeuden vanhentuminen” saa pääosin kannatusta, mutta lausunnonantajat esittävät myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Juristiliiton mukaan kansankielisemmällä ilmaisulla ”tasinko-oikeuden van- hentuminen” voisi olla muiden kuin oikeudellisen koulutuksen saaneiden henkilöiden keskuudessa enemmän merkitystä. VT Rauni Viertola katsoo, että Ilmaisu ”tasinko-oikeuden vanhentuminen” olisi kansantajuisempi ja kuvaavampi kuin ”avio-oikeuden vanhentuminen”. Vier- tola ehdottaa, että myös AL 100 §:n muotoilua voitaisiin yksinkertaistaa siten, että siinäkin puhuttaisiin selkeästi ”tasingosta”. Työryhmän ehdottaa muutoksia Perintökaaren (40/1965) kuolinpesän osakaspii- rin määrittelevään 18 luvun 1 §:ään. Lausunnonantajat eivät juurikaan kommentoi ehdotusta, mutta Maanmittauslaitos ja VT Rauni Viertola arvioivat, että ehdotettu muutos saattaa jatkossa aiheuttaa tulkintaongelmia. Helsingin käräjäoikeus huomauttaa lausunnossaan, että pesänselvittäjän hakemista koskevissa tilanteissa, joissa yksin hakijana olevan perittävän entisen puolison oike- usasema ja näin ollen osakasasema on epäselvä, olisi tärkeää, että perintökaaren 18 luvun 1 §:n 2 momentin riidanalaisuussäännös kattaisi myös entisen puolison, jotta entisen puolison oikeusaseman eli hakijastatuksen arvioiminen ei tapahtuisi ensias- teena käräjäoikeudessa, vaan keskittämisperiaatteen mukaisella tavalla pesänselvi- tys- ja perinnönjakomenettelyssä. 18 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 Liite Esitysluonnoksesta pyydettiin tai saatiin lausuntoja seuraavilta tahoilta (lausunnon antajat merkitty *:llä): Digi- ja väestötietovirasto* Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia (ei lausuttavaa) emeritusprofessori Markku Helin* emeritusprofessori Urpo Kangas* Etelä-Savon käräjäoikeus Finanssiala ry* FINE vakuutus- ja rahoitusneuvonta Helsingin hovioikeus Helsingin käräjäoikeus* Juristiliitto ry* Korkein oikeus (ei lausuttavaa) Maanmittauslaitos* Miesjärjestöjen Keskusliitto* Miesten tasa-arvo ry* Monimuotoiset perheet -verkosto* Naisjärjestöjen Keskusliitto* Nuoret Lesket ry 19 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:27 Oikeuspalveluvirasto* Pirkanmaan käräjäoikeus* professori Olli Norros, Helsingin yliopisto professori Tuulikki Mikkola, Turun yliopisto Rovaniemen hovioikeus Statens ämbetverk på Åland* Suomen Asianajajat* Suomen Tuomariliitto – Finska domareförbund ry* Tasa-arvoasiain neuvottelukunta Tasa-arvovaltuutetun toimisto (ei lausuttavaa) Tietosuojavaltuutetun toimisto Tuomioistuinvirasto valtiovarainministeriö* vanhempi yliopistonlehtori Tapani Lohi Vanhusasiavaltuutetun toimisto* Varsinais-Suomen käräjäoikeus Verohallinto* Veronmaksajien keskusliitto VT Rauni Viertola* Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry (Älä poista tätä sivunvaihtoa.) Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ISSN 2490-1172 (PDF) ISBN 978-952-400-457-2 (PDF) Oikeusministeriö PL 25 00023 Valti oneuvosto www.oikeusministerio.fi Justi ti eministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.justi ti eministeriet.fi Ositusvaateen ­vanhentuminen : Työryhmän mietinnön lausuntotiivistelmä Kuvailulehti Presentationsblad Sisältö 1 Johdanto 1.1 Tausta 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot 2 Avio-oikeuden vanhentuminen 2.1 Työryhmän ehdotus 2.2 Lausuntopalaute 3 Vallinnanrajoitusten vanhentuminen 3.1 Työryhmän ehdotus 3.2 Lausuntopalaute 4 Yhteisomistusolettaman vanhentuminen 4.1 Työryhmän ehdotus 4.2 Lausuntopalaute 5 Vaihtoehtoiset ratkaisut 5.1 Omaisuuden erottelua ja yhteisomistuksen purkaimista koskevien vaateiden vanhentuminen 5.1.1 Työryhmän ehdotus 5.1.2 Lausuntopalaute 5.2 Kuolemaan perustuvat ositukset 5.2.1 Työryhmän ehdotus 5.2.2 Lausuntopalaute 6 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 6.1 Työryhmän ehdotus 6.2 Lausuntopalaute 7 Muuta Liite