POLICY BRIEF 2022:18 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Kasvuyrittäjyys, yritysten uudistuminen ja työvoiman liikkuvuus tukemaan tuottavuuskasvua Timo Kuosmanen, professori, Aalto yliopisto Terhi Maczulskij, tutkimuspäällikkö, ETLA Työn ja pääoman tehoton kohdentuminen yritysten kesken on keskeisin työn tuottavuuskasvua heikentävä tekijä Suomen yrityssektorilla. Nykyistä tehokkaampi työn ja pääoman kohdentuminen auttaisi parantamaan toimialojen ja koko yrityssektorin tuottavuutta. http://www.tietokayttoon.fi/ POLICY BRIEF 2022:18 2 Tehoton resurssien kohdentuminen syö tuottavuutta Työn ja pääoman kohdentuminen eli allokaatio on ollut taloustieteen keskeisimpiä ky- symyksiä jo Adam Smithin Kansojen varallisuus -teoksesta lähtien. Viime vuosina te- hottoman allokaation syihin ja seurauksiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huo- miota mm. aikaisempaa kattavampien toimipaikkatason rekisteriaineistojen ja kehitty- neempien talous- ja tilastotieteen tutkimusmenetelmien ansiosta. Yritysten ja toimi- paikkojen välillä on havaittu yllättävän suuria ja pitkäkestoisia tuottavuuseroja jopa hy- vin tarkasti rajatun toimialan sisällä.1 Tutkimusten mukaan jopa puolet Yhdysvaltojen teollisuustuotannossa havaituista tuottavuuseroista kumpuaa työn ja pääoman tehot- tomasta kohdentumisesta.2 Valitettavasti näiden resurssien kohdentumisen tehok- kuuden kohdentumisesta Suomen yrityssektorilla on olemassa varsin niukasti tutki- mustietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on osaltaan paikata tätä aukkoa. Kilpailullisilla markkinoilla resurssien kohdentuminen paranee ajan myötä niin sanotun luovan tuhon kautta. Evoluutioteoriasta poiketen yritykset eivät kuitenkaan kohdenna resursseja sattumanvaraisesti, vaan päätökset perustuvat suunnitteluun. Resurssien kohdentumista voidaan parantaa yrityksen eri toimipaikkojen välillä, jolloin yrityksen tuottavuus ja kilpailukyky paranee. Kehittyneet tietokannat, koneoppiminen ja tekoäly mahdollistavat aikaisempaa tehokkaamman suunnittelun ja koordinoinnin paitsi yritys- ten sisällä, myös yritysten välisisissä arvoketjuissa ja innovaatioekosysteemeissä. Tämä saattaa johtaa markkinoiden liialliseen keskittymiseen. Monopoliyrityksen ta- pauksessa kokonaisen toimialan resurssit kohdennetaan koordinoidusti suunnittelun pohjalta ilman kilpailua. Toimialan keskittyminen voi tehostaa resurssien kohdentumista yrityksen omasta nä- kökulmasta, mutta monopoli johtaa tunnetusti yhteiskunnan kannalta tehottomaan lop- putulokseen. Markkinat eivät myöskään tuota julkishyödykkeitä eivätkä huomioi ul- koisvaikutuksia kuten kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemi- seen. Yhteiskunnan kannalta tehokas resurssien kohdentuminen vaatii myös sopivan annoksen sääntelyä. POLICY BRIEF 2022:18 3 Tutkimuskysymykset Hankkeen keskisimmät tutkimuskysymykset koskevat työn ja pääoman allokaatiota: 1) Kuinka tehokas on työn ja pääoman allokaatio Suomessa? 2) Kuinka paljon työn tuottavuus voisi kohentua paremmasta allokaatiosta? 3) Mitkä tekijät vaikuttavat allokaation tehokkuuteen? 4) Mitä pullonkauloja on estämässä allokaation tehostumista? 5) Millaisilla politiikkatoimilla voitaisiin kohentaa allokaation tehokkuutta tai pois- taa pullonkauloja? Hankkeessa pyrittiin vastaamaan näihin kysymyksiin tarkastelemalla työn ja pääoman allokaatiota neljällä eri aggregoinnin tasolla: - toimipaikat - yritykset - toimialat - yrityssektori Allokaatio voi olla tehoton saman yritysten toimipaikkojen välillä, saman toimialan eri yritysten välillä, tai eri toimialojen välillä. Alemmilla tasoilla tehottomuus kumpuaa suu- ressa määrin yritysten johdon huonoista päätöksistä, ylemmillä tasoilla korostuvat va- paa kilpailu ja markkinoille tulon esteet. Siten allokaation tehostaminen toimipaikkojen välillä voi vaatia hyvin erilaisia politiikkatoimia kuin toimialojen välisten vääristymien korjaaminen, ja nämä toimet voivat olla myös keskenään ristiriitaisia (vrt. esim. mono- polin tapaus, jossa optimaalinen allokaatio yrityksen näkökulmasta on yhteiskunnan kannalta tehoton). Siksi onkin tärkeätä tarkastella allokaatiota aggregoinnin eri ta- soilla, koska tehoton allokaatio alemmalla tasolla näyttäytyy teknisenä tehottomuu- tena ylemmälle tasolle siirryttäessä. Tutkimuksen politiikkayhteydet ja merkitys Resurssien kohdentumisen tehokkuutta ja tuottavuusvaikutuksia on tarpeellista tutkia, koska työn ja pääoman kohdentuminen Suomen yrityssektorilla on parhaillaan muu- tostilassa. Muutokseen vaikuttavat paitsi kotimainen talouden rakennemuutos, myös globaalit megatrendit. Esimerkiksi hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen tulee POLICY BRIEF 2022:18 4 vaatimaan lähivuosina mittavia pääomainvestointeja, joiden tuottavuusvaikutuksista on olemassa niukasti tutkimustietoa. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa tu- lee todennäköisesti vauhdittamaan fossiilisista polttoaineista irtautumista. Toisaalta kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen vaikuttavat alueellisten työmarkkinoiden kehitykseen ja siten työpanoksen kohdentumiseen. Globalisaatiosta ja teknologisesta kehityksestä osin johtuva ammattirakenteiden muutos on johtanut siihen, että työnte- kijöiden koulutus ja osaaminen ei enää vastaa työpaikkojen vaatimuksia. Samaan ai- kaan digitalisaatio luo uudenlaisia liiketoimintamalleja ja mahdollistaa aikaisempaa paremman koordinoinnin arvoketjuissa. Koronakriisi on yhtäältä hidastanut, toisaalta vauhdittanut näitä jo käynnissä olevia talouden rakennemuutoksia. Resurssien kohdentumista ja tuottavuuskasvua edistävien politiikkatoimien suunnit- telu edellyttää riittävän syvällistä ymmärrystä resurssien kohdentumista haittaavista tai vääristävistä tekijöistä ja niiden syy-seuraussuhteista. Hyvää tarkoittavat mutta te- hottomat tai väärin mitoitetut politiikkatoimet voivat johtaa entistä pahempiin vääristy- miin. Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Hankkeessa sovellettiin moderneja talous- ja tilastotieteen menetelmiä Tilastokeskuk- sen ylläpitämiin yritys- ja toimipaikkatason rekisteriaineistoihin. Eri työvaiheissa sovel- letut menetelmät esitetään lyhyesti seuraavassa. Hankkeen ensimmäisessä työvaiheessa sovellettiin moderneja tuottavuuden hajotel- mamenetelmiä,3 joiden avulla koko työn tuottavuus Suomen yrityssektorilla pilkottiin yksityiskohtaisemmin eri yritystasolla tapahtuneisiin rakenteellisiin muutoksiin, huo- mioden työpanoksen kohdentuminen yritysten välillä. Työn tuottavuuden lisäksi työpa- ketissa sovellettiin vastaavanlaista menetelmää nk. hiilituottavuuden (engl. carbon productivity) rakennedynamiikan selvittämiseen. Hiilituottavuuden rakenteellisia muu- toksia ei ole aikaisemmin tutkittu yritystasolla. Toisessa työvaiheessa resurssien allokaatiota arvioitiin yritystasolla vertaamalla työn ja pääoman rajatuotoksia niiden rajakustannuksiin. Rajatuotokset laskettiin tarkastel- taville yrityksille semi-parametrisen kvantiiliregression avulla, joka huomioi tuottavuus- erot yritysten välillä ja sallii rajatuotosten poikkeavan korkeamman ja alhaisemman tuottavuustason omaavien yritysten välillä. Rajakustannuksia arvioitiin palkkojen ja toi- mintaylijäämän perusteella funktionaalisen tulonjaon mukaisesti. Rajakustannusten ja -tuotosten vertailu paljastaa, onko työn ja pääoman kohdentuminen yritystasolla teho- kas yhteiskunnan näkökulmasta, vai onko resurssien kohdentumisessa mahdollisesti havaittavissa vääristymiä. POLICY BRIEF 2022:18 5 Kolmannessa työvaiheessa tarkasteltiin allokaation vääristymistä selittäviä tekijöitä regressiomallien avulla. Esimerkiksi yrityksen ikä, koko, lainoitusaste ja ulkomainen omistajuus voivat olla yhteydessä yritysten kykyyn ja mahdollisuuksiin kohdentaa re- sursseja tehokkaasti. Tämän lisäksi syy-seuraussuhteita arvioitiin tarkastelemalla yri- tyksiä, jotka ovat olleet alttiita eksogeeniselle viennin kysyntäshokille. Näin arvioitiin eri yrityskohtaisten tekijöiden yhteyttä allokaation tehokkuuteen tilanteessa, jossa yri- tysten täytyy sopeuttaa toimintaansa uudessa toimintaympäristössä. Neljännessä työvaiheessa nykyisen allokaation tuottamaa arvonlisäystä verrattiin yh- teiskunnan kannalta tehokkaaseen allokaatioon 16 eri toimialalla. Tehokas allokaatio laskettiin mallilla, joka maksimoi toimialan arvonlisäyksen kohdentamalla työ- ja pää- omaresurssit uudelleen yritysten kesken siten, että yritysten tuottavuustaso ja toi- mialan työ- ja pääomaresurssit pysyvät ennallaan. Optimointimallin lähtötietona käy- tettiin työpaketissa 2 laskettuja toimialakohtaisia kvantiileja, jotka huomioivat toimialan yritysten erilaisuuden ja tuottavuuserot yritysten välillä. Viidennessä työvaiheessa resurssien kohdentumista tarkasteltiin koko kansantalou- den tasolla kokonaistasapainomallin näkökulmasta. Edellisen työpaketin toimialakoh- taiseen tarkasteluun verrattuna kokonaistasapainomalli mahdollistaa työvoiman ja pääoman uudelleenkohdentumisen eri toimialojen välillä. Tulokset Tutkimuksen keskeisimmät tulokset voidaan tiivistää seuraaviin neljään havaintoon (tulokset esitetty tarkemmin loppuraportissa Kuosmanen, toim., 2022): 1) Resurssien kohdentumisessa havaitaan selkeitä vääristymiä. 16 toimialaa kat- tava tarkastelun osoittaa, että tuottavuus voisi kasvaa teollisuustoimialoilla jopa 40- 250 % ja palvelusektorilla 10-70 % nykytasoon verrattuna, mikäli resurssit saataisiin kohdennettua nykyistä tehokkaammin eri yritysten kesken. 2) Resurssien kohdentumisen tehokkuus on heikentynyt tarkastelujakson ai- kana. Tulokset osoittavat, että resurssien kohdentumisen vääristymä on tärkein tuot- tavuuskasvua hidastava tekijä Suomen yrityssektorilla. Allokaation heikkeneminen johtuu pääasiassa siitä, että työvoimaa ei siirry riittävästi alhaisemman tuottavuuden yrityksistä korkeamman tuottavuuden yrityksiin. Erityisesti uudet korkean tuottavuu- den startup-yritykset eivät pääse kasvamaan riittävän nopeasti, jotta ne vauhdittaisivat tuottavuuskasvua. POLICY BRIEF 2022:18 6 3) Yrityskohtaiset ominaisuudet ovat yhteydessä työvoiman tehottoman koh- dentumisen kanssa. Työvoiman allokaatio on yleensä tehokkaampaa vanhemmissa, suuremmissa, velkaantuneemmissa ja ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä kuin uu- sissa, pienissä, omavaraisissa ja kotimaisessa omistuksessa olevissa yrityksissä. Vastaavanlaisia korrelaatioita ei havaita pääoman kohdentumisessa yritysten kesken. Tulkintamme mukaan tämä viittaa siihen, että työmarkkinoiden pullonkaulat ja koh- taanto-ongelmat voivat haittata työvoiman siirtymistä alhaisen tuottavuuden yrityksistä korkeamman tuottavuustason yrityksiin, mikä osaltaan heikentää allokaation tehok- kuutta ja hidastaa tuottavuuskasvua. 4) Enemmistö tutkituista yrityksistä toimii pääomavaltaisemmin kuin olisi yh- teiskunnan näkökulmasta tehokasta. Merkittävä osa tarkastelluista yrityksistä on investoinut pääomapanoksiin enemmän kuin optimaalisesti olisi kannattavaa. Toi- saalta enemmistö yrityksistä ei myöskään työllistä niin paljon kuin yhteiskunnan näkö- kulmasta olisi kannattavaa. Mahdollisia syitä tehottoman korkean pääomaintensiteetin taustalla voivat olla esimerkiksi työmarkkinoiden erilaiset kohtaanto-ongelmat, pula osaavasta työvoimasta, työmarkkinoiden sääntely, sekä erityisesti pienissä yrittäjäve- toisissa yrityksissä pääomatulojen edullisempi verokohtelu ansiotuloihin verrattuna. Tarkempi syy-seuraussuhteiden analysointi tehottoman korkean pääomaintensiteetin taustalla ei ole mahdollista tämän hankkeen puitteissa, joten se jää jatkotutkimusten aiheeksi. Johtopäätökset Tulosten perusteella voidaan todeta, että työn ja pääoman nykyistä tehokkaampi koh- dentuminen keskimääräistä korkeamman tuottavuustason yrityksiin voisi kasvattaa tuottavuutta ja taloudellista hyvinvointia hyvin merkittävästi. Nykyallokaatiossa resurs- sit hajaantuvat liian monien alhaisen tuottavuustason yritysten kesken. Vaikka uudet yritykset ovat keskimäärin tuottavampia kuin markkinoilta poistuvat yritykset, liian mo- net uudet yritykset eivät kykene hyödyntämään korkean tuottavuustason luomaa kil- pailukykyetua toimintansa laajentamiseen. Dynaamisten korkean tuottavuustason yri- tysten kasvumahdollisuuksien kehittäminen auttaisi tehostamaan resurssien kohden- tumista ja siten kasvattaisi tuottavuutta. Toisaalta tulokset viittaavat siihen, että työpanoksen kohdentuminen yritysten kesken on tehottomampaa kuin pääoman kohdentuminen. Työvoiman kohdentuminen vaikut- taa erityisen tehottomalta uusien ja pienten yritysten kohdalla. Työvoiman liikkuvuu- den, osaamisen päivittämisen, kannustinloukkujen purkamisen ja palkkakilpailun li- sääminen olisivat konkreettisia keinoja työvoiman kohdentumisen tehostamiseksi. POLICY BRIEF 2022:18 7 Tulosten perusteella enemmistö tarkastelluista yrityksistä käyttää myös pääomapa- noksia tehottomasti. Yhtenä keinona tehostaa pääoman kohdentumista hankkeessa tarkasteltiin yritysten toimialan vaihtoa, mikä voi mahdollistaa yrityksen työ- ja pää- omaresurssien sekä liiketoimintaosaamisen siirtymisen alhaisemman tuottavuuden toimialalta korkeamman tuottavuuden kasvualalle.4 Tulosten perusteella toimialan vaihtaminen on yllättävän yleistä. Tutkimuksessa havaittiin, että kahden eri toimialan välillä tapahtunut vaihdos linkittyy positiivisesti tuottavuuden kanssa. Sen sijaan vä- häisempi toimialan vaihdos saman toimialan sisällä on yhteydessä heikentyneeseen tuottavuuteen. Edellä esitettyjen tulosten perusteella ei voida nostaa esiin mitään yksittäistä politiik- katoimenpidettä, jonka avulla resurssien kohdentumista voitaisiin parhaiten tehostaa. Resurssien kohdentuminen yritysten kesken on hyvin monimutkainen prosessi, johon voidaan vaikuttaa muun muassa veropolitiikan, työllisyyspolitiikan, kilpailupolitiikan sekä innovaatiopolitiikan keinoin. Vaikuttavien politiikkainstrumenttien suunnittelu vaa- tisi jatkotutkimuksia koskien muun muassa allokaation tehokuuteen vaikuttavien teki- joiden merkityksestä ja niiden välisistä syy-seuraus suhteista. Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista Tutkimustulosten ja niiden pohjalta tehtyjen johtopäätösten pohjalta voidaan suositella seuraavia toimenpiteitä: 1) Uusille ja pienille yrityksille suunnattuja tukia ja kannustimia tulisi arvioida kriittisesti dynaamisten korkean tuottavuuden kasvuhakuisten yritysten näkökulmasta. Pienten yritysten tukeminen saattaa heikentää kasvuyritysten mahdollisuuksia ja johtaa re- surssien liialliseen pirstaloitumiseen pieniin alhaisen tuottavuustason yrityksiin. 2) Työvoiman liikkuvuuden, kannustinloukkujen purkamisen, jatkuvan oppimisen ja palkkakilpailun edistäminen auttaisi tehostamaan työpanoksen kohdentumista ny- kyistä tehokkaammin korkean tuottavuustason yrityksiin. 3) Markkinoille tulon esteitä tulisi tarkastella nykyistä laajemmasta näkökulmasta, huo- mioiden markkinoille pyrkivien kasvuyritysten lisäksi myös toimialan vaihtamista har- kitsevat yritykset. Toimialaa vaihtamalla yritys voi siirtää paitsi työ- ja pääomaresurs- sinsa, myös liiketoimintaosaamisensa taantuvalta alhaisen tuottavuuden toimialalta korkeamman tuottavuustason kasvualalle. POLICY BRIEF 2022:18 8 Lisälukemista Fornaro, P., Kuosmanen, N., Kuosmanen, T., Maczulskij, T. (2021) Labor productivity and reallocation in Finland in 2000-2018, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimin- nan julkaisusarja 2021:73. https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pu- bid=URN:ISBN:978-952-383-401-9 Kuosmanen, T. (Toim.) (2022) Misallocation of labor and capital in Finland, Valtioneu- voston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:44. https://tietokayttoon.fi/jul- kaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-212-1 Viitteet 1 Esim. Hsieh, C. T., & Klenow, P. J. (2009). Misallocation and manufacturing TFP in China and India. Quarterly Journal of Economics 124(4), 1403-1448. 2 Esim. Foster, L., Haltiwanger, J.C. & Syverson, C. (2008) Reallocation, Firm Turnover, and Effi- ciency: Selection on Productivity or Profitability? American Economic Review 98(1), 394-425. 3 Esim. Kuosmanen, T. & Kuosmanen, N. (2021) Structural change decomposition of produtivi-ty without share weights, Structural Change and Economic Dynamics 59, 120-127. 4 Tämän hankkeen lisäksi toimialan vaihtamista on tarkasteltu ETLA:n tuoreessa raportissa: Kuosmanen, N., Kuosmanen, T., Ali-Yrkkö, J. & Pajarinen, M. (2022) Renewal of Companies: Industry Switching as a Form of Structural Change, ETLA Report 126, Helsinki. https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-401-9 https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-401-9 https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-212-1 https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-212-1 POLICY BRIEF 2022:18 9 Lisätietoja: Timo Kuosmanen (KTT, YTM) on toiminut talousmatematiikan ja tilastotieteen pro- fessorina Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa vuodesta 2009 lähtien toukokuuhun 2022 saakka. Hän siirtyy 1.6.2022 alkaen Turun yliopiston taloustieteen professoriksi. Lisätietoja: https://www.researchgate.net/profile/Timo-Kuosmanen Terhi Maczulskij (KTT, FM, dosentti) on tutkimuspäällikkö Elinkeinoelämän tutkimus- laitoksessa ETLA:ssa. Lisätietoja: https://www.etla.fi/henkilot/maczulskij-terhi/ Tutkimushanke ”Työn ja pääoman allokaatio toimipaikka-, yritys- ja toimialatasoilla” on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Finanssineuvos Markku Stenborg Valtiovarainministeriö markku.stenborg@gov.fi POLICY BRIEF on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja, joka esittelee näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Artikkelit julkaistaan verkkosivuilla tietokayttoon.fi. © Valtioneuvoston kanslia https://www.researchgate.net/profile/Timo-Kuosmanen https://www.etla.fi/henkilot/maczulskij-terhi/ mailto:markku.stenborg@gov.fi http://www.tietokayttoon.fi/ Tehoton resurssien kohdentuminen syö tuottavuutta Tutkimuskysymykset Tutkimuksen politiikkayhteydet ja merkitys Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Tulokset Johtopäätökset Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista Lisälukemista Viitteet Lisätietoja: