Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2022:30 Valtiovarainministeriön väestö- ja perhetietojen kehittämisen arviointiryhmän raportti Talouspolitiikka Valtiovarainministeriö, Helsinki 2022 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Valtiovarainministeriön väestö- ja perhetietojen kehittämisen arviointiryhmän raportti Väestö- ja perhetietojen kehittämisen arviointiryhmä Valtiovarainministeriö CC BY-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-367-219-2 ISSN pdf: 1797-9714 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 29.4.2022 Valtiovarainministeriön väestö- ja perhetietojen kehittämisen arviointiryhmän raportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Teema Talouspolitiikka Julkaisija Valtiovarainministeriö Yhteisötekijä Väestö- ja perhetietojen kehittämisen arviointiryhmä Kieli Suomi Sivumäärä 25 Tiivistelmä Asiasanat Keväällä 2021 hallitus linjasi puoliväliriihensä yhteydessä väestöpoliittisista tavoitteista, jotka nojasivat Väestöpoliittisen selonteon yhteydessä tehtyyn työhön. Yhtenä hallituksen väes- töpoliittisena linjauksena oli väestö- ja perhetietoja koskevan tietopohjan ja väestöpoliittisen seurannan kehittäminen tietopohjaisen päätöksenteon tueksi. Valtiovarainministeriön väestö- ja perhetietojen kehittämisen arviointiryhmän tehtävänä on ollut arvioida väestöä ja perheitä koskevan tilastoinnin ja tietopohjan vahvistamistarpeita yhtäältä valtiovarainministeriön hallinnonalan näkökulmasta ja toisaalta suhteessa hallituksen kevään 2021 kehysriihessään päättämiin väestöpoliittisiin linjauksiin. Arviointiryhmän rapor- tissa on käyty läpi meneillään olevaa kehitystyötä ja tehty uusia kehittämisehdotuksia. Arviointiryhmän mukaan valtiovarainministeriössä hyödynnetään jo nykyisellään laajasti väestö- ja perhetietoja ja ministeriön hallinnonalan virastot ovat myös keskeisiä väestö- ja perhetietojen tuottajia rekistereiden ylläpitäjinä ja tilastojen tuotannon kautta. Lisäksi meneil- lään on useita hankkeita väestö- ja perhetietojen hyödyntämiseksi ja tietopohjan vahvista- miseksi. Arviointiryhmä ei havainnut merkittäviä puutteita jo nykyisin tuotettujen tietojen laadussa ja laajuudessa. Väestöpolitiikan tietotopohjan vahvistamista suunniteltaessa on syytä huomioida myös poikkihallinnollisen yhteistyön tarve. Väestöpolitiikan tietopohjaa tulisi tilastoinnin lisäksi vahvistaa myös tutkimuksellisesta näkökulmasta. Talouspolitiikka, väestöpolitiikka, väestötilastot, väestötietojärjestelmät, väestötiedot ISBN PDF 978-952-367-219-2 ISSN PDF 1797-9714 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-219-2 http:// Presentationsblad 29.4.2022 Rapport från finansministeriets utvärderingsgrupp för utveckling av befolknings- och familjedata Finansministeriets publikationer 2022:30 Tema Finanspolitiken Utgivare Finansministeriet Utarbetad av Yhteisötekijä Språk Finska Sidantal 25 Referat Vid sin halvtidsöversyn våren 2021 fastställde regeringen befolkningspolitiska mål utifrån arbetet som gjordes i samband med den befolkningspolitiska redogörelsen. En av regeringens befolkningspolitiska målsättningar var att utveckla kunskapsunderlaget och den befolkningspolitiska bevakningen som stöd för kunskapsbaserade beslut. Finansministeriets utvärderingsgrupp för utveckling av befolknings- och familjedata hade till uppdrag att bedöma behovet att förstärka statistiken och kunskapsunderlaget om befolknings- och familjedata både med tanke på finansministeriets förvaltningsområde och de befolkningspolitiska målsättningar som regeringen fastställde vid sin halvtidsöversyn våren 2021. Utvärderingsgruppens rapport behandlar det pågående utvecklingsarbetet och ger nya utvecklingsförslag. Enligt utvärderingsgruppen utnyttjar finansministeriet redan nu befolknings- och familjerelaterade uppgifter i stor utsträckning, och ämbetsverken inom förvaltningsområdet är både som registeransvariga och statistikförare dessutom centrala producenter av befolknings- och familjedata. Därtill pågår flera projekt för att utnyttja befolknings- och familjedata och stärka kunskapsunderlaget. Utvärderingsgruppen hittade inga betydande brister i fråga om kvaliteten och omfattningen av de data som redan produceras. Vid planeringen av hur kunskapsunderlaget för befolkningspolitiken kan stärkas ska även samarbete över förvaltningsgränserna beaktas. Kunskapsunderlaget för befolkningspolitiken ska stärkas med hjälp av statistik, men också genom forskning. Nyckelord ekonomisk politik, befolkningspolitik, befolkningsstatistik, befolkningsdatasystem, befolkningsuppgifter ISBN PDF 978-952-367-219-2 ISSN PDF 1797-9714 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-219-2 Description sheet 29 April 2022 Report of the Ministry of Finance’s evaluation group on the development of population and family data Publications of the Ministry of Finance 2022:30 Subject Economic Policy Publisher Ministry of Finance Group author Yhteisötekijä Language Finnish Pages 25 Abstract In connection with the mid-term policy review in spring 2021, the Government outlined population policy objectives, which were based on the work carried out in connection with the Government report on population policy. One of the Government’s population policies was to develop the knowledge base of population and family data and the monitoring of population policy in order to support decision-making. The task set for the Ministry of Finance's evaluation group on the development of population and family data was to evaluate the need to improve the compilation of statistics and the knowledge base relating to the population and families. The evaluation was to be carried out from the perspective of the Ministry of Finance’s branch of government and in relation to the population policies outlined in the Government's mid-term policy review in spring 2021. The evaluation group’s report covers the ongoing development work and proposes new development measures. According to the evaluation group, the Ministry of Finance already makes extensive use of population and family data, and the agencies in the Ministry's branch of government are key producers of population and family data by virtue of the registers they maintain and the statistics they produce. Furthermore, there are several ongoing projects to make use of population and family data and to improve the knowledge base. The evaluation group did not find any significant shortcomings in the quality and scope of the data already being produced. The need for intersectoral cooperation should be taken into account when planning the improvement of the knowledge base of population policy, and the knowledge base should be improved from a research perspective in addition to a statistical one. Keywords economic policy, population policy, population statistics, population information systems, population data ISBN PDF 978-952-367-219-2 ISSN PDF 1797-9714 URN address http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-219-2 http:// Sisältö Valtiovarainministeriölle.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2 Väestö- ja perhetiedot valtiovarainministeriössä ja ministeriön hallinnonalalla.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.1 Valtiovarainministeriön prosesseissa käytetyt väestö- ja perhetiedot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.1.1 Julkisen talouden ennusteet ja skenaariolaskelmat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2.1.2 Valtion budjetin tasa-arvotarkastelu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.1.3 Väestönäkökulma verovalmistelussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.1.4 Väestötiedot osana kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2.1.5 Väestön rekisteriaineistot osana tiedontuotantoa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 2.1.6 Väestötiedot osana valtion työnantajatoimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3 Meneillään olevat hankkeet, jotka lisäävät väestöä ja perheitä koskevaa tietopohjaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3.1 Väestörakenteen muutosten syyt ja seuraukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3.2 Pitkän aikavälin laskelmien kehittäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3.3 Väestö- ja perhetietojen kehittäminen alueellisen tiedon näkökulmasta.. . . . . . . . . . . . . . 18 3.4 Lapsibudjetoinnin kehittäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.5 Tilastokeskuksen väestö- ja perhetietoihin liittyvä kehittäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.6 Väestötietojärjestelmään ja kansalliseen tekoälyohjelmaan liittyvä kehittäminen. 20 4 Tunnistetut väestö- ja perhetietojen kehitystarpeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 4.1 Väestöpoliittisessa selvityksessä tunnistetut tietotarpeet väestö- ja perhetiedoille.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 5 Väestöpoliittisen selvityksen ehdotukset suhteessa käynnissä olevaan kehittämiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 5.1 Väestörakenteen muutoksen vaikutukset .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 5.2 Nykyaikaisen väestöpolitiikan mittareiden kehittäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 5.3 Seuranta syntyvyyden ja perheellistymiseen vaikuttavista tekijöistä ja lapsiperheiden tilanteista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 6 Kehitysehdotukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 7 Johtopäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 7 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 VA LT I O VA R A I N M I N I S T E R I Ö L L E Valtiovarainministeriö asetti 2. helmikuuta 2022 arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida väestöön ja perheisiin liittyvän tilastoinnin ja tietopohjan kehittämistarpeita erityisesti valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Työryhmän toimikausi oli 1.2.2022 - 24.3.2022. Arviointiryhmän toimeksianto Arviointiryhmän tehtävänä oli arvioida väestöä ja perheitä koskevan tilastoinnin ja tieto- pohjan vahvistamistarpeita yhtäältä valtiovarainministeriön hallinnonalan näkökulmasta ja toisaalta suhteessa hallituksen kevään 2021 kehysriihessään päättämiin väestöpoliitti- siin linjauksiin. Arviointiryhmän tehtävänä oli − tunnistaa ne väestöpoliittisessa selvitystyössä mainitut kehittämiskohteet, joiden voidaan katsoa kuuluvan valtiovarainministeriön hallinnonalalle (VM, Tilastokeskus, Digi- ja väestötietovirasto sekä Valtiokonttori). − selvittää, joko kehittämistarpeeseen on reagoitu jossakin käynnissä olevassa kehittämishankkeessa. − tehdä konkreettisia ehdotuksia mahdollisiksi kehittämishankkeiksi sekä pri- orisoida mahdollisia kehittämiskohteita niiden (kustannus-) vaikuttavuuden suhteen. Priorisoinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota mahdollisten tie- toaukkojen merkittävyyteen muun muassa päätöksenteon ja tietoperustaisen valmistelun näkökulmasta. Arviointiryhmän työssä otettiin huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastus- toimen uudistukseen liittyvät hyvinvointialueiden ohjauksen edellyttämät tietotarpeet ja alueiden tiedolla johtamisen tarpeet. Ryhmä on voinut tehdä ehdotuksia tietovaranto- jen ja raportoinnin kehittämisestä. Erityisesti ryhmä on voinut tehdä ehdotuksia valtio- varainministeriön omien raporttien sisällön kehittämisestä. Työryhmä on koonnut myös tunnistamansa kehittämistarpeet, joihin valtiovarainministeriön työssä ei ole mahdollista vastata. 8 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Arviointiryhmän järjestäytyminen ja työn organisointi Arviointiryhmän puheenjohtajana toimi erityisasiantuntija Seppo Orjasniemi kansantalo- usosastolta. Arviointiryhmän muina jäseninä toimivat kansantalousosaston erityisasian- tuntija Olli Palmén, finanssisihteeri Jukka Hytönen ja erityisasiantuntija Tom-Henrik Sirviö, budjettiosaston neuvotteleva virkamies Ilari Ahola ja erityisasiantuntija Heidi Järvenpää, kunta- ja aluehallinto-osaston neuvotteleva virkamies Jussi Lammassaari ja neuvotteleva virkamies Jani Heikkinen, valtiohallinnon kehittämisosaston neuvotteleva virkamies Mika Happonen, sekä JulkICT-osaston erityisasiantuntija Sari Hosionaho. Arviointiryhmä kokoontui toimikautensa aikana kolme kertaa. Saatuaan työnsä päätökseen arviointiryhmä luovuttaa yksimielisen raporttinsa kunnioitta- vasti valtiovarainministeriölle. Helsingissä 29. päivänä huhtikuuta 2022. 9 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 1 Johdanto Valtioneuvoston kanslia asetti 1.5.2020 selvityshankkeen, joka käsitteli Suomen väes- tölliseen tilanteeseen johtaneita syitä ja antoi politiikkasuosituksia väestörakenteeseen sopeutumiseksi ja kestävän väestökehityksen turvaamiseksi. Hankkeen toimikausi päät- tyi 1.3.2021, ja siinä julkaistiin niin kutsuttu väestöpoliittinen selvitys1. Hanketta ei jatkettu toimikauden jälkeen. Keväällä 2021 hallitus linjasi puoliväliriihensä yhteydessä väestöpoliittisista tavoitteista, jotka nojasivat yllä mainitussa selvityshankkeessa tehtyyn työhön. Linjausten toimeenpa- noa seuraa lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä. Hallituksen väestöpoliittiset lin- jaukset olivat: 1. Suomen väestö kasvaa maltillisesti tavoitellen parempaa huoltosuhdetta. 2. Ihmisiä tuetaan aktiivisesti kohti toivomaansa lapsimäärää ja ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä pienenee. Tarkemmista toimista perhemyön- teisyyden ja lapsilukutoiveiden toteutumisen edistämiseksi päätetään osana hallituksen tulevaa työtä. 3. Asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi ja edistetään osaavan työvoiman pysymistä maassa. 4. Hallitus kehittää väestö- ja perhetietoja koskevaa tietopohjaa ja väestöpoliit- tista seurantaa tietopohjaisen päätöksenteon tueksi sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. 5. Hallitus vahvistaa väestöpolitiikan näkökulmaa kautta valtionhallinnon ja väestöpolitiikan näkökulma valtavirtaistetaan osaksi eri yhteiskuntapolitiikko- jen valmistelua. 6. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä seuraa väestö- poliittisten tavoitteiden toteutumista ja täsmentää toimenpiteitä yhteis- työssä sote-ministerityöryhmän, työllisyyden ministeriryhmän sekä osaa- misen, innovaatioiden ja sivistyksen ministeriryhmän kanssa tavoitteiden toteuttamiseksi. 1 Anna Rotkirch (2021): Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä: Linjauksia 2020- luvun väestöpolitiikalle. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:2. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162920 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162920 10 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Edellä mainituista linjauksista linjaus 4 kohdistuu osin valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Hallituksen väestöpoliittisessa selonteossa linjataan, että Suomen tavoitteena on ”ihmis- lähtöinen väestöpolitiikka” ja tasapainoinen väestönkehitys. Vuotuisen väestönkasvun toi- votaan olevan jatkossakin ainakin noin 0,3 prosenttia. Keinot tähän pääsemiseksi ovat − Väestöpoliittisten linjausten ja tavoitteiden asettaminen hallituskaudelle ja linjausten parlamentaarinen juurruttaminen. − Väestöpoliittisten linjausten ja tavoitteiden sisällyttäminen kestävän kehi- tyksen ohjelmiin ja erityisesti sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tiekarttoihin. − Väestöpoliittisen seurannan kehittäminen ja siihen liittyvän asiantunti- juuden sekä indikaattorien kehittäminen ja hyödyntäminen poliittisessa päätöksenteossa. Väestöpoliittisessa selvityksessä linjataan, että väestö- ja perhetieto on saatava käyttöön. Keinot ovat − Väestö- ja perhetilastoja tulisi kehittää ja resursoida nykyistä tarkemmin, jotta kokonaiskuva ja tietopohja olisivat ajan tasalla. − Väestö- ja perheanalytiikan kehittäminen valtakunnallisesti sekä teeman sisäl- lyttäminen sote-uudistukseen, mukaan lukien hyvinvointialueiden ja kuntien välisen uuden yhteistyön muotoihin. − Tutkimustiedon ja -ympäristön parempi resursointi − Väestöpolitiikkaosaamisen kehittäminen ja vahvistaminen valtionhallinnossa. Väestöpoliittisen selonteon linjauksiin sisältyy ”lapsimyönteisyys”, ”syntyvyys- ja perheystä- vällisyyden tukeminen”, joilla tavoitellaan syntyvyyden nostoa. Mahdollisina toimenpiteinä mainitaan ”Lastensaantia koskevat kampanjat, kannustimet, perhelupaukset tai bonukset”. Väestöpoliittisessa selonteossa linjataan myös ”elinikäisen oppimisen ja myöhäiskeski-iän työllisyydestä”. Siinä tavoitteena on nostaa myös 65–74-vuotiaiden hyvinvointia, oppimi- sen mahdollisuuksia ja työllisyysastetta. Keinoissa mainitaan muun muassa siirtyminen toimenpidetasolla ajattelumalliin, jossa ”työikäinen väestö” käytännössä tulee olemaan 15/20–74-vuotiaat (perinteisen 15–64-vuotiaiden ikäryhmän sijaan), sekä kohdennetut toi- met 65–74-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi. 11 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Edelliseen liittyen tavoitteena on ”avointen väestöjen” muuttopolitiikka, jossa on linjauksia maahanmuuton edistämiseksi. Yksi valtiovarainministeriön työhön selkeästi liittyvä tavoite on nostaa nettomaahanmuutto 25 000 henkeen vuodessa vuoteen 2030 mennessä nykyi- sestä noin 15 000 hengestä. Lisäksi selonteossa todetaan, että ”tarkempia, pandemian vai- kutuksia ja väestötrendien yhteisvaikutuksia tarkastelevia ennusteita olisi tärkeää tehdä jatkossa säännöllisesti muuttoliikettä koskevan päätöksenteon ja väestöpoliittisten tavoit- teiden seuraamisen tueksi.” Tällaiset tarkastelut voivat viitata esimerkiksi valtiovarainminis- teriön kansantalousosastolla tehtävään skenaariotyöhön. Tämä raportti koostaa valtiovarainministeriön väestö- ja perhetietojen kehittämisen arvi- ointiryhmän työn. Raportissa esitellään valtiovarainministeriön ja ministeriön hallinno- nalan väestö- ja perhetietojen hyödyntämisen nykytila sekä käynnissä olevat hankkeet tie- topohjan kehittämiseksi. Lisäksi raportissa kootaan yhteen tunnistetut väestö- ja perhetie- tojen kehittämistarpeet ja -ehdotukset. 12 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 2 Väestö- ja perhetiedot valtiovarainministeriössä ja ministeriön hallinnonalalla Valtiovarainministeriössä väestö- ja perhetietoja hyödynnetään eri osastoilla. Lisäksi minis- teriössä tuotetaan itse väestö- ja perhetietoihin liittyviä ennusteita ja analyyseja erilais- ten analyysityökalujen avulla. Valtiovarainministeriö osallistuu tarvittaessa myös muiden ministeriöiden hankkeisiin, joissa väestö- ja perhetietojen tietopohjaa vahvistetaan. Väestö- ja perhetietoihin linkittyviä toimintoja on myös valtiovarainministeriön hallin- nonalan virastoissa. Keskeinen väestö- ja perhetietojen tuottaja Suomessa on Tilastokes- kus, jonka tulosohjaus on valtiovarainministeriön vastuulla. Tilastokeskuksella on tilastovi- ranomaisena laaja itsenäisyys tilastojen ja väestöennusteiden tuotannossa. Tilastokeskus tuottaa muun muassa tietoja väestöstä ja väestöjakaumasta niin Suomen kuin eri alueiden tasolla sekä väestöennusteita. Väestöennusteiden yhteydessä tuotetaan myös alueellisia ennusteita. Väestötietoja tuotetaan myös esimerkiksi syntyvyydestä, kuolleisuudesta, työl- lisyydestä ja koulutusasteesta. Toinen keskeinen väestöteidon toimittaja VM:n hallinno- nalalla on Digi- ja väestötietovirasto, joka vastaa väestötietojärjestelmästä (VTJ). Tilastokeskuksen lisäksi väestö- ja perhetilastoja tuottaa myös Terveyden ja hyvinvoin- ninlaitos (THL), joka on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virasto. Lisäksi valtio- varainministeriön hallinnonalalla väestö- ja perhetietoja käsitellään ja tuotetaan Digi- ja väestötietovirastossa. Verohallinto kerää ja käsittelee henkilötietoja verotuksen toimeen- panoa varten. 2.1 Valtiovarainministeriön prosesseissa käytetyt väestö- ja perhetiedot Useimmilla valtiovarainministeriön osastoilla tehdään väestö- ja perhetietoihin liitty- vää valmistelu- ja analyysityötä. Väestö- ja perhetietojen hyödyntämisessä on ministe- riön osastojen välillä paljon yhteistä, mutta toisaalta tietojen roolissa talous- ja hallinto- politiikan valmistelussa näyttää myös olevan eroja. Talouspolitiikan osastoilla (kansanta- lousosasto, budjettiosasto, vero-osasto) mutta myös joillain hallintopolitiikan osastoilla, 13 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 esimerkiksi Valtionhallinnon kehittämisosastolla ja Valtion työmarkkinalaitoksessa, väestö- ja perhetiedot toimivat erilaisen valmistelun, analyysin tai vaikutusarviointien pohjana. Hallintopolitiikan osastoilla (kunta- ja aluehallinto-osasto, JulkICT) väestö- ja perhetiedot ovat usein erilaisissa rajapinnoissa, joissa ne helpottavat esimerkiksi erilaisten julkisen pal- veluiden tuottamista. Toisaalta on tärkeää huomata, että erilaiset rekisteriaineistot muo- dostavat pohjan esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastotuotannolle ja ovat siten väestö- ja perhetietojen keskeinen lähde. 2.1.1 Julkisen talouden ennusteet ja skenaariolaskelmat Kansantalousosastolla väestö- ja perhetietoja hyödynnetään useista näkökulmista ja tuo- tetaan niihin liittyvää tietoa. Kansantalouden ennusteissa hyödynnetään väestötilastoja ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden arvioissa väestö- ja perhetiedot ovat keskeisiä. Kestävyysvajelaskelman ikäsidonnaisten menojen kasvua kuvaavassa taustalaskelmassa Tilastokeskuksen väestöennuste ja sen taustalla olevat oletukset toimivat pohjana, jolle arvio eri palveluiden ja sosiaaliturvan tarpeesta perustuu. Tilastokeskuksen väestöennus- teen pohjalta voidaan tuottaa myös vaihtoehtoisia väestöskenaarioita ja niiden avulla vaihtoehtoisia arvioita palveluiden ja etuuksien tarpeesta. Väestöennusteen lisäksi sosiaa- limenojen pitkän aikavälin skenaariomallilla (SOME) tehtävissä laskelmissa hyödynnetään laajasti THL:n, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tilastotietoja siitä, miten eri väestöryhmät tällä hetkellä käyttävät julkisia palveluita ja etuuksia ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Tilastokeskuksen väestöennusteen ja työvoimatutkimuksen pohjalta voidaan muodos- taa pitkän aikavälin ennusteita työllisyydelle ja työvoimaan osallistumiselle. Mallia voidaan hyödyntää myös erilaisissa skenaariotarkasteluissa.2 Lisäksi malleissa työn tuottavuuden oletetaan kasvavan pitkällä aikavälillä 1,5 %. Tämä oletus huomioi yhtenä könttänä kaikki työn tuottavuuteen vaikuttavat tekijät, myös työntekijöiden koulutuksen ja osaamisen sekä teknologisen kasvun. Väestötilastoihin ja -ennusteisiin perustuvia palveluntarvetietoja käytetään myös arvioita- essa julkisen talouden menokehitystä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tietoja tarvitaan esimerkiksi arvioitaessa väestörakenteen muutoksen vaikutuksia varhaiskasvatuksen ja koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen menojen kehitykseen. 2 Tarkemmin kestävyyslaskelmista ja SOME-mallista katso esimerkiksi Valtiovarainministe- riön kestävyysvajelaskelmien menetelmäkuvaus (2021). https://vm.fi/o/yja-generic-portlet/yja-api/vahva/documents/2101999 https://vm.fi/o/yja-generic-portlet/yja-api/vahva/documents/2101999 14 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 2.1.2 Valtion budjetin tasa-arvotarkastelu Valtion talousarvioesityksiin ja siellä hallinnonalakohtaisiin pääluokkaperusteluihin on jo noin 15 vuoden ajan sisältynyt yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittä- vistä talousarvioesitykseen vaikuttavista päätöksistä. Pääministeri Marinin hallitusohjel- massa on todettu, että ”Hallitus sitoutuu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa”, jonka perus- teella talousarvioesitykseen sisältyviä tekstejä on kuluvalla vaalikaudella kehitetty. Lisäksi kerran vaalikaudessa teetetään selvitys talouspolitiikan sukupuolivaikutuksista. Vuonna 2020 annetun, uuden laadintamääräyksen mukaan talousarvioesityksen yhteen- vetotarkastelussa tulee kiinnittää huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon yhteiskunnalli- siin vaikuttavuustavoitteisiin hallinnonalalla ja niihin hallinnonalan menoihin, joilla voi olla vaikutusta tasa-arvon toteutumiseen. Valtiovarainministeriö on edelleen viime vuosina tar- kentanut talousarvioesityksen pyyntökirjeessä keskeisiä yhteenvetotarkastelun element- tejä, esimerkiksi: − sukupuolten tasa-arvoon liittyvät, etenkin yhteiskunnalliset tavoitteet hallinnonalalla − konkreettiset hallinnonalan toimenpiteet, lainsäädäntöhankkeet ja määrära- hat, joilla tavoitteisiin pyritään − talousarvioon liittyvät määrärahamuutokset, joilla on merkittäviä sukupuolivaikutuksia − sukupuolen mukaan erotellut ihmisiä koskevat tilastot ja tunnusluvut, jotka koskevat yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja. 2.1.3 Väestönäkökulma verovalmistelussa Vero-osastolla väestö- ja perhetietoja hyödynnetään laajasti verotuloennusteiden laadin- nassa ja säädösehdotusten vaikutusten arvioinnissa. Vaikutusarviointien sekä erilaisten tietopyyntöjen ja selvitysten yhteydessä saatetaan myös tuottaa niihin liittyvää uutta tie- toa. Kansantalousosaston kokonaistaloudelliseen ennusteeseen sisältyvät ja sen oletuk- siin liittyvät väestö-, perhe- ja työllisyystiedot ovat keskeisiä mm. edellä mainittuja tarkoi- tuksia varten käytössä olevien HVSR- ja SISU-mikrosimulointimallien pohja-aineistojen päivityksissä. Verotuksen toimittamista varten Verohallinto ja Traficom keräävät, tallettavat ja käsittele- vät henkilötietoja sen mukaan kuin eri verolaeissa säädetään muun muassa tuloverotusta, kiinteistöverotusta, perintö- ja lahjaverotusta, varainsiirtoverotusta, arvonlisäverotusta, autoverotusta, ajoneuvoverotusta ja valmisteverotusta varten. Verohallinto kerää tietoja 15 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 verovelvollisten lapsista ja puolisoista, mutta kotitalouksien muodostamista tai muuta per- heryhmittelyä ei tehdä. 2.1.4 Väestötiedot osana kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusta Kunta- ja aluehallinto-osastolla väestötietoja käytetään kunnan peruspalvelujen val- tionosuuksien ja hyvinvointialueiden valtion rahoitusta koskevien laskelmien laatimisessa sekä kuntien ja hyvinvointialueiden tuottamien peruspalvelujen ja talouden arvioinnissa. Vuoden 2023 alussa voimaan tulevan sote-uudistuksen jälkeen merkittävä osa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta määräytyy kunnan lapsi-ikäluokkien perusteella. Perus- palvelujen valtionosuuden määräytymiseen vaikuttaa myös kunnan työttömyyskerroin, vieraskielisen ja kaksikielisen väestön määrä, saaristoisuus, asukastiheys sekä väestön kou- lutustausta. Lisäksi valtionosuuden määrään vaikuttavat syrjäisyyden, työpaikkaomava- raisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, asukasmäärän kasvun ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtion rahoitus koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoituksesta ja pelastustoimen tehtävien rahoituksesta. Sosiaali- ja terveyden- huollon rahoitus määräytyy suurelta osin tarveperusteisesti. Palvelutarvekertoimet laske- taan terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaa- vien sairauksiin ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvien tarvetekijöiden sekä niiden pai- nokertoimien ja tehtäväkohtaisten painotusten perusteella. Tarveperusteisuuden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen määräytymistekijöinä ovat asukasperusteisuus sekä vieraskielisyys, kaksikielisyys, asukastiheys, saamenkielisyys, saaristoisuus ja hyvin- voinnin ja terveyden edistäminen. Väestötietoja käytetään kunta- ja aluehallinto-osastolla myös tarkasteltaessa kuntien ja hyvinvointialueiden tuottamien palvelujen alueellisia eroja sekä arvioitaessa kuntien ja hyvinvointialueiden talouden kehitystä ja kehitysnäkymiä. Kunta- ja aluehallinto-osaston käyttää väestötilastoja ja -ennusteita muun muassa kaksi kertaa vuodessa tehtäviin kunta- kohtaisiin talouden painelaskelmiin. Väestö-tilastoja ja -ennusteita käytetään lisäksi muun muassa kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisissa arviointimenettelyissä sekä arvioita- essa hyvinvointialueiden mahdollista lisärahoitusta ja sen perusteita. 16 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 2.1.5 Väestön rekisteriaineistot osana tiedontuotantoa Julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisellä osastolla väestö- ja perhetiedot ovat erilai- sissa rajapinnoissa, joissa ne sujuvoittavat erilaisten palveluiden tuotantoa ja toimivat esi- merkiksi joidenkin Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen pohjana. Väestötietojärjestelmä on keskeinen väestötietojen perusrekisteri, koska se sisältää yksilöitynä Suomen kansalai- set ja Suomessa asuvat ulkomaalaiset sekä osan heidän perhe- ja huoltotiedoistaan. Rekis- teri toimii pohjana monille tilastoille. Väestötietojärjestelmästä ja muista väestö- ja perhetiedon kannalta olennaisista rekiste- reistä ja tietovarannoista saa lisätietoa myös julkisen hallinnon tiedonhallintakartasta tut- kihallintoa.fi -palvelussa. Tiedonhallintakartta kuvaa tiedonhallinnan järjestämistä julki- sessa hallinnossa. Väestö- ja perhetietojen osalta tiedonhallintakartassa on kiinnostavia tietovarantoja kuten varhaiskasvatuksen tietovaranto. Koska kartta kokoaa yhteen koko julkisen hallinnon tietovarantoja, ei osa tietovarannoista ole valtiovarainministeriön hallin- nassa olevia tietovarantoja.3 2.1.6 Väestötiedot osana valtion työnantajatoimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa Valtion työmarkkinalaitoksen Tahti-rekisterissä on tiedot valtionhallinnon henkilös- tön pitämistä perhevapaista ja esimerkiksi sairaan lapsen hoitamisesta johtuvista virka- vapaista. Valtion työmarkkinalaitoksessa tietoja käytetään valtion neuvottelu- ja sopi- mustoiminnassa esimerkiksi erilaisten sopimusratkaisujen vaikutusten arvioimisessa ja Valtionhallinnon kehittämisosastolla valtion henkilöstöä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. 3 Julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen osaston ohjattavassa digi- ja väestötietovi- rastossa (DVV) on väestö- ja perhetietoihin linkittyviä toimintoja ja niiden kehittämishank- keita, joita käydään läpi edempänä. 17 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 3 Meneillään olevat hankkeet, jotka lisäävät väestöä ja perheitä koskevaa tietopohjaa Sen lisäksi, että valtiovarainministeriön eri osastojen ja hallinnonalan virastojen vakiintu- neissa prosesseissa hyödynnetään ja osittain myös tuotetaan väestö- ja perhetietoja, on ministeriössä ja hallinnonalalla erilaisia hankkeita, joissa väestöön ja perheisiin liittyvää tie- topohjaa kehitetään. Tässä alaluvussa esitellään seurantaryhmän työssä tunnistetut keskei- set käynnissä olevat kehittämishankkeet. 3.1 Väestörakenteen muutosten syyt ja seuraukset Väestörakenteen muutosten syistä ja seurauksista on käynnistynyt strategisen tutkimuk- sen neuvoston rahoittama ”Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut” -tutkimusohjelma, jonka tutkimushankkeiden tarkoituksena on luoda päätöksenteon tueksi uutta tutkimustietoa väestöpolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Valtion taloudelli- nen tutkimuskeskus (VATT) on mukana tutkimushankkeessa. Väestörakenteen taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu myös aiemmin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan osana toteutetussa väestörakenteen kokonaistaloudellisia vaikutuksia tarkastelleessa hankkeessa etsittiin vastauksia siihen, miten väestökehitys ja työvoiman tarjontareformit vaikuttavat julkiseen talouteen.4 3.2 Pitkän aikavälin laskelmien kehittäminen Osana julkisen talouden kestävyyslaskelmia käytetyn SOME-mallin kehitystyö on ollut käynnissä vuodesta 2019 lähtien, ja päivitetty malli on tarkoitus ottaa käyttöön kuluvan vuoden aikana. Mallin ylläpito ja kehittäminen on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeri- öltä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja malli muodostaa myös jatkossa olennaisen 4 Valkonen ja Lassila (2021): Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset. Valtioneuvos- ton selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:36. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163134 18 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 työkalun valtiovarainministeriön analyyseille. Kehitystyön tarkoituksena on parantaa mal- lin ajantasaisuutta sekä tulosten tarkkuutta ja läpinäkyvyyttä. Mallissa on tarkoitus mah- dollistaa myös alueellisten palvelutarpeiden ja skenaarioiden tuottaminen, kun tällä het- kellä tietoja on saatavilla vain koko Suomen tasolla. Näitä tietoja voidaan hyödyntää erityi- sesti hyvinvointialueita koskevien analyysien teossa. 3.3 Väestö- ja perhetietojen kehittäminen alueellisen tiedon näkökulmasta Väestö- ja perhetiedoille on tarvetta myös alueellisesta näkökulmasta. Tietokiri-hank- keessa on tuotettu tutkihallintoa.fi -portaali, joka kokoaa yhteen kuntien, alueiden ja val- tion tilastotietoa taloudesta ja väestöstä. Toisaalta edellä kuvatun SOME-mallin kehittämis- työn yhteydessä saadaan entistä tarkempaa tietoa erilaisten palveluiden ja sosiaaliturvan alueellisesta tarpeesta. Yksi alueellisiin väestö- ja perhetietoihin liittyvä kiinnostava teema on monipaikkaisuus. Parhaillaan on käynnissä monipaikkaisuuden kuntatalousvaikutuksia käsittelevä valtioneu- voston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke. Sen osana saataneen tietoa muun muassa monipaikkaisen väestön palvelutarpeista ja monipaikkaiseen väestöön liittyvistä mahdolli- sista kustannuksista ja hyödyistä.5 3.4 Lapsibudjetoinnin kehittäminen Valtiovarainministeriössä selvitettiin lapsibudjetointia koskevia menettelyjä keväällä 2021. Työssä pohdittiin ensisijaisesti lapsibudjetoinnin pilotointia vuoden 2022 talousarvioesi- tyksessä, tavoitteena lapsibudjetoinnin vakiinnuttaminen vuoden 2023 talousarvioesityk- sessä. Lapsibudjetointia pohtinut työryhmä ehdotti, että talousarviota tarkastellaan lap- si-ikäryhmän osalta kohdistamalla tarkastelu välittömästi alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja per- heisiin kohdistuviin valtion menoihin sekä verotuksen kysymyksiin. Valtion talousarvion 5 Monipaikkaisuutta on käsitelty myös aiemmin valtioneuvoston tutkimus- ja selvitys- toiminnan hankkeissa. Näistä esimerkkejä ovat Rannanpää ym. (2022): Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu- sarja 2022:9 ja Alasalmi ym. (2020): Työn ja työvoiman alueellinen liikkuvuus ja monipaik- kainen väestö, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:12. Lisäksi valtiovarainministeriö on selvittänyt kaksoiskuntalaisuuden näkökulmia raportissa Millaista monipaikkaisuutta Suomeen – selvitys kaksoiskuntalaisuudesta, valtiovarainministeriön jul- kaisuja 3/2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163785 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163785 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162147 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162147 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160469 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160469 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160469 19 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 lapsibudjetoinnin valmistelu jatkuu ministeriöiden virkavalmisteluna. Seuraavassa vaiheessa tarkasteluun on sisällytettävä hyvinvointialueiden valtion rahoitusosuus siltä osin, kuin se on lapsibudjetoinnin kannata relevantti. Tätä asiaa selvitetään keväällä ja kesällä 2022. Lapsibudjetointia pohtinut työryhmä otti asettamispäätöksensä mukaisesti kantaa myös siihen, miten valtio voi edistää lapsiin kohdistuvien menojen kokonaisuuden saamista näkyväksi kunta – hyvinvointialue – valtio -kokonaisuudessa. Lisäksi tarkasteltiin, miten valtio voi kannustaa eri toimenpidevaihtoehtojen lapsivaikutusten arviointiin osana valtio- neuvoston, hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksentekoa 1.1.2023 jälkeen. Työryhmässä ehdotettiin lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamista sekä kuntien ja hyvin- vointialueiden toteumatietojen seurannan ja raportoinnin kehittämistä. Lisäksi ehdotet- tiin kuntien ja hyvinvointialueiden oman laajamuotoisen lapsibudjetoinnin käynnistämistä vapaaehtoisuuden pohjalta.6 Kuntien ja hyvinvointialueiden osalta lapsibudjetoinnin laa- jempi kehittäminen ja toimeenpano on työryhmän näkemyksen mukaan mahdollista vasta kuntien ja hyvinvointialueiden uusien järjestämistehtävien vakiinnuttua. Asiaa on kuitenkin tarpeen selvittää jo aiemmin ja työ jatkuu selvityshenkilöiltä tilattavan selvityksen avulla. Valtiovarainministeriö vastaa kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetoinnin selvitys- hankkeesta. Selvitykseen on valittu selvityshenkilöt, ja työ heidän kanssaan on alkanut kuluvan vuoden helmikuussa. Asiaa koskeva hanke on asetettu maaliskuussa 2022.7 3.5 Tilastokeskuksen väestö- ja perhetietoihin liittyvä kehittäminen Tilastokeskus vastaa monista väestöön ja perheisiin liittyvien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä. Erityisesti väestö- ja perhetilastojen kehittämisen tueksi on asetettu väestö- ja perhetilastoinnin asiantuntijaryhmä8. Sen tavoitteena on selvittää, onko erilais- ten väestö- ja perhetilastoinnin kehittämisehdotuksien toteuttamiseen edellytyksiä. Ryh- män toimikausi on vuoden 2022 alusta lukien kolme vuotta ja ryhmään on nimetty laajasti jäseniä valtionhallinnosta ja alan järjestöistä. 6 Valtiovarainministeriö (2021): Lapsibudjetoinnin pilotointi ja vakiinnuttaminen: Työryh- män mietintö lapsibudjetoinnin kehittämismahdollisuuksista valtion talousarviossa sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:29. 7 Lisätietoja selvityshankkeesta on hankeikkunassa. 8 Tarkalleen ottaen asiantuntijaryhmän asettamiskirje on raportin kirjoittamisen aikaan allekirjoitettavana. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163352 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163352 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163352 https://vm.fi/hanke?tunnus=VM034:00/2022 20 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan liittyvien Tilastokeskus toteuttaa vuoden 2022 aikana hankkeen, jossa luodaan kattava tietopohja lasten ja nuorten hyvin- voinnin seuraamiseen. Hankkeessa suunniteltava tietokokonaisuus helpottaa tiedon löy- tymistä, käyttöä ja lasten aseman seurantaa Suomessa. Lisäki tuotetaan esitys toteutet- tavasta tietoportaalista. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa ase- massa olevien lasten ja nuorten hyvinvointia koskevaan tietoon ja se toteutetaan yhteis- työssä eri sidosryhmien kanssa. Alueellisesta näkökulmasta väestötilastointia ollaan kehittämässä asunnottomuuden osalta. Tilastokeskus ja ympäristöministeriö ovat valmistelemassa asunnottomuuden tilastoinnin kehittämisen toimia ja kehittämishankkeen määräaika on vuoden 2023 helmikuun loppu. Hankkeessa selvitetään asunnottomuuden tilastointimahdollisuuksia ja raportoidaan aineis- toja koskevat puutteet ja mahdolliset, esimerkiksi lainsäädännöstä tulevat, esteet. Lähtö- kohtaisesti asunnottomuuden tilastointiin kuitenkin liittyy haasteita, koska asunnottomia ei Suomessa rekisteröidä, vaikka jotkut kunnat keräävätkin satunnaisesti tietoja. 3.6 Väestötietojärjestelmään ja kansalliseen tekoälyohjelmaan liittyvä kehittäminen Väestötietojärjestelmään liittyen on käynnissä kehittämishankkeita. Henkilötunnuksen uudistamishankkeessa henkilötunnuksen rakenne uudistetaan ja lisäksi on erityisesti tar- koituksena helpottaa ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröintiä ja toisaalta sitä kautta edesauttaa työperäistä maahanmuuttoa. Henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan vuodesta 2027 alkaen. Ennakollisen vanhemmuuden tunnistamisen kehittämishankkeessa nopeutetaan ja digita- lisoidaan ennen lapsen syntymää tapahtuvaa vanhemmuuden tunnistamista ja vahvista- mista. Kansalaisen oikeusturvan vahvistaminen digitalisaation avulla -hankkeessa taataan kansalaisen mahdollisuudet asioida sähköisesti kaikissa julkisen hallinnon palveluissa ja kehitetään digi- ja väestötietoviraston digitaalista asianhallintaa. Digi- ja väestötietovirastossa on käynnissä holhousasioiden rekisterin uudistaminen. Oikeusturvahankkeessa tehtävän kehitystyön jälkeen edunvalvojat ja edunvalvontavaltuu- tetut pystyvät asioimaan sähköisesti edunvalvottaviensa puolesta siten, että Suomi.fi -pal- velu toimii edustamisoikeuden välityskanavana. Julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisellä osastolla on kehityshankkeita, joissa datan ja siihen liittyvän analytiikan avulla pyritään hyödyntämään myös väestö- ja perhetietoja yhteis- kunnallisen kehityksen seurannassa. Erityisesti kansallisessa tekoälyohjelmassa AuroraAI:ssä on potentiaalia tästä näkökulmasta. Nämä ohjelmat tarjoavat eri toimijoille mahdollisuuden kehittää toimintaansa myös väestö- ja perhetietojen hyödyntämisen näkökulmasta. 21 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 4 Tunnistetut väestö- ja perhetietojen kehitystarpeet Tässä luvussa käydään aluksi läpi niitä valtiovarainministeriön hallinnonalalle kuuluvia kehitystarpeita, jotka on havaittu väestöpoliittisessa selvityksessä, sekä niitä väestö- ja per- hetietoja koskevia kehitystarpeita, jotka kumpuavat valtiovarainministeriön prosesseista. Tämän jälkeen kartoitetaan havaittujen kehitystarpeiden mahdollinen sisältyminen käyn- nissä oleviin hankkeisiin. Kehitysehdotukset käydään läpi jäljempänä. 4.1 Väestöpoliittisessa selvityksessä tunnistetut tietotarpeet väestö- ja perhetiedoille Väestöpoliittisessa selvityksessä todetaan, että nykyaikaisessa väestöpolitiikassa keskei- siä tarkastelun kohteita ovat sellaiset subjektiiviset tekijät, kuten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, sosiaalinen osallisuus ja tyytyväisyys elämään. Osana väestöpolitiikan kehit- tämistä ja toteuttamista selvityksessä tunnistetaan erilaisia väestö- ja perhetietojen kehit- tämisen tarpeita. Erityisesti selvityksessä nostetaan esille Suomen korkeatasoiset väestö- rekisterit ja väestötilastot, joiden pohjalta voitaisiin kehittää uusia väestöpolitiikan kan- nalta merkityksellisiä indikaattoreita. Väestötiedot voisivat selvityksen mukaan olla myös nykyistä interaktiivisempia ja käyttäjäystävällisempiä. Selvityksessä tunnistetaan tarpeelliseksi muuttaa väestönäkemystä avoimemaksi, mikä edellyttää dynaamisempaa ja tarkempaa tietoa muuttoliikkeestä, matkailijoista ja vapaa- ajan asukkaista. Selvityksessä todetaan, että koronapandemian aikana liikkuvuutta koske- vaa aineistoa olisi voitu keskeisesti hyödyntää arvioitaessa rajoittavien toimien tarpeelli- suutta ja vaikutuksia. Selvityksessä todetaan, että hyvinvointialueiden ja kuntien palvelutarpeen ennakoinnissa olisi hyödyllistä lisätä modernin analytiikan avulla seurantaa syntyvyyteen ja perheellisty- miseen vaikuttavista tekijöistä ja lapsiperheiden tilanteista. Väestöpoliittisessa selonteossa peräänkuulutetaan siirtymistä toimenpidetasolla ajatte- lumalliin, jossa työikäisen väestön määritelmää muutetaan 15–74-vuotiaisiin nykyisen 15–64-vuotiaiden ikäryhmän sijaan. 22 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 5 Väestöpoliittisen selvityksen ehdotukset suhteessa käynnissä olevaan kehittämiseen Tässä luvussa tarkastellaan väestöpoliittisessa selvityksessä havaittujen kehitystarpeiden suhdetta käynnissä oleviin hankkeisiin. 5.1 Väestörakenteen muutoksen vaikutukset Valtiovarainministeriön julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä koskevassa tarkaste- lussa hyödynnetään jo laajasti sosiaali- ja terveysmenoihin sekä eläkkeisiin liittyvää aineis- toa väestörakenteen muutoksen vaikutusten arvioinnissa. Tarkastelun tavoitteena on suh- teuttaa väestörakenteesta aiheutuvien ikäsidonnaisten menojen, kuten terveydenhuollon ja koulutukseen liittyvien kustannusten, kehitystä suhteessa talouden tuotantopotentiaa- liin. Tarkastelu tarjoaa monipuolisen näkökulman väestörakenteen muutoksen vaikutuk- sista julkiseen talouteen. Kehikossa on myös mahdollista tarkastella erilaisten väestöpoliittisten tavoitteiden vaiku- tuksia julkisen talouden näkökulmasta. Esimerkiksi Tilastokeskuksen ja Eurostatin väestö- ennusteen perusteella voidaan tehdä julkisen talouden kestävyyteen liittyviä tarkasteluita erilaisissa väestöskenaarioissa. Valtiovarainministeriö on jo aiemmin Eläketurvakeskuksen tekemien väestöskenaarioiden pohjalta varioinut omissa laskelmissaan ennakoitua koko- naishedelmällisyyttä, kuolleisuutta ja nettomaahanmuuttoa. THL:n SOME-mallin kehitystyön yhteydessä kehitetään avoin ja yksityiskohtaisesti doku- mentoitu malli, jonka avulla väestörakenteen muutoksiin liittyviä tarkasteluita voidaan tehdä. THL:n alueellista SOME-mallia käytetään uusien hyvinvointialueiden sosiaali- ja ter- veysmenojen palvelutarpeen arvioinnissa. Alueellisessa SOME-mallissa väestön kehitys perustuu Tilastokeskuksen alueelliseen väestöennusteeseen. 23 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 5.2 Nykyaikaisen väestöpolitiikan mittareiden kehittäminen Valtiovarainministeriön hallinnonalalla on käynnissä lukuisia hankkeita liittyen väestöpo- liittisessa selvityksessä tunnistettuihin tietotarpeisiin, jotka ovat keskeisiä nykyaikaisessa väestöpolitiikassa. Erityisesti aiemmin mainitut Tilastokeskuksen kehittämishankkeet vastaavat osaltaan näi- hin tietotarpeisiin. Lapsi ja nuoria koskevan tietovarannon kehittäminen ja väestö- ja per- hetilastoinnin yhteistyöryhmän parantavat aihepiirin tietopohjaa ja luovat näkökulmia uusien indikaattoreiden kehittämisen tarpeeseen. Osana ”Lapsipolitiikan kansallisten ohjausvälineiden kehittäminen” –hanketta OECD laatii Suomelle ehdotuksia lapsipolitiikan ohjausvälineiden kehittämiseen kansainvälisiin koke- muksiin nojautuen. Hankkeen loppuraportin on tarkoitus valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä. Valtiovarainministeriössä on myös mahdollista vahvistaa väestöpolitiikan kannalta olen- naista tietopohjaa uuden tutkimustiedon avulla. Valtiovarainministeriö voi hyödyntää Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja erilaisessa politiikkavalmistelussa. Lisäksi ikääntymi- seen liittyvää tietotarpeita on toteutettu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeissa. 5.3 Seuranta syntyvyyden ja perheellistymiseen vaikuttavista tekijöistä ja lapsiperheiden tilanteista Lapsiperheiden edistynyttä analytiikkaa (LEA) käsittelevän hankkeen tavoitteena oli kehit- tää perhekeskeisen tiedon hallinta- ja toimintamalli johtamisen välineeksi. Osana hanketta kehitettiin malli, jossa hyödynnetään lapsiperheisiin liittyvää aineistoa ja jonka avulla voi- daan määritellä lapsiperheiden elämänlaadun indikaattoreita. Mallin avulla voidaan tar- kastella myös lapsiperheiden hyvinvointia alueellisesti. Nykyisissä hankkeissa on myös tarkoitus jatkossa kehittää edistynyttä analytiikkaa moder- nin väestöpolitiikan pohjaksi. Valtiovarainministeriön alaisen kansallisen tekoälyoh- jelma AuroraAI:n puitteissa on jatkossa mahdollista kehittää lapsien ja perheiden seu- rantaan liittyvää kehittynyttä analytiikkaa kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden kohdentamiseen. 24 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 6 Kehitysehdotukset Valtiovarainministeriö voisi tuottaa osana analyysityötään väestöpolitiikan tietopohjaksi sopivaa materiaalia, esimerkiksi ennakoituun väestökehitykseen ja julkiseen talouteen liit- tyvien katsausten muodossa. Uusia kehitystarpeita voidaan havaita hyvinvointialueiden ohjauksen kehitystyössä. Uusien tietotarpeiden täytättäminen laajentaa väestöpolitiikan tietopohjaa. Maahanmuuttoon liittyvien tietotarpeiden täyttymistä tulisi seurata osana Tilastokeskuk- sen maahanmuuton tilastointiin liittyviä kehittämishankkeita. Eläkeiän myöhentymisen ja osa-aikaisen työn yleistymisen myötä voidaan tunnistaa tarve laajentaa nykyisten työllisyysindikaattoreiden sisältöä ja ottaa käyttöön uusia indikaat- toreita. Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta uudistettiin vuoden 2021 alusta lähtien uuden EU-lainsäädännön mukaiseksi9. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut parantaa eri maiden tilastojen vertailtavuutta. Osana uudistusta Tilastokeskus kerää tilastotietoja 15–89-vuotiaan väestön työmarkkinatilanteesta aikaisemman 15-74-vuotiaiden sijaan.10 Osa-aikaisen työn osuus on trendinomaisesti kasvanut viime vuosien aikana, ja myös van- hemmissa ikäryhmissä osa-aikatyö on yleisempää. Siten pitkän aikavälin laskelmien kan- nalta hyödyllinen olisi työllisyysasteindikaattori, jossa osa-aikaiset työlliset olisi muutettu täysipäiväisiä työllisiä vastaaviksi. 9 Tilastokeskus (2021). Työvoimatutkimuksen uudistus. https://www.tilastokeskus.fi/ajk/ tyovoimatutkimuksen-uudistus.html 10 Työvoimatutkimuksen tilastojulkistuksissa työvoimatutkimuksen tulokset ilmoitetaan lähtökohtaisesti ikäryhmälle 15–74-vuotiaat. Eläkeiän myöhentymisen seurauksena myös julkisen talouden pitkän aikavälin laskelmissa laajennetaan työikäisen väestön määritelmää, vaikka jo nykyisellään myös yli 65-vuotaiden työlliset on laskelmissa huomioitu. https://www.tilastokeskus.fi/ajk/tyovoimatutkimuksen-uudistus.html https://www.tilastokeskus.fi/ajk/tyovoimatutkimuksen-uudistus.html 25 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:30 7 Johtopäätökset Valtiovarainministeriössä hyödynnetään väestö- ja perhetietoja eri osastoilla ja ministeriön hallinnonalan virastot ovat keskeisiä väestö- ja perhetietojen tuottajia rekistereiden yllä- pitäjinä ja niihin perustuvien tilastojen tuotannon kautta. Väestö- ja perhetietoihin liittyy sekä vakiintuneita tiedon tuottamisen prosesseja että erilaisia meneillään olevia kehittä- mishankkeita, joilla kehitetään väestö- ja perhetietojen hyödyntämistä ja tietopohjaa. Väestö- ja perhetietojen kehittämiseksi on tarvetta yhtäältä kehittää tilastoja ja tilastoin- tia, ja toisaalta on parannettava mahdollisuuksia hyödyntää nykyisiä tilastoja ja aineistoja. Arviointiryhmän raportissa on käyty läpi meneillään olevaa kehitystyötä ja tehty uusia kehittämisehdotuksia molemmista näkökulmista. Arviointiryhmä ei havainnut merkittäviä puutteita jo nykyisin tuotettujen tietojen laadussa ja laajuudessa. Meneillään oleva kehi- tystyö vastaa hallituksen tietopohjan vahvistamista koskevaan väestöpoliittiseen linjauk- seen ja tarvetta kehitystyön lisäämiselle yli nykyisen ei ole. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla syntyvä rekisteriaineisto on väestöpolitiikan suun- nittelun kannalta relevanttia, mutta ei ole suoraan käytettävissä politiikkavalmistelun tie- topohjana. Rekistereitä voidaan käyttää tutkimustoiminnassa vakiintunein prosessein ja julkisten tilastojen kehitystyöhön voidaan vaikuttaa Tilastokeskuksessa tapahtuvan kehi- tystyön kautta. Väestöpolitiikan tietotopohjan vahvistamista suunniteltaessa on syytä huo- mioida myös poikkihallinnollisen yhteistyön tarve. Väestöpolitiikan tietopohjaa tulisi tilastoinnin lisäksi vahvistaa myös tutkimuksellisesta näkökulmasta, koska väestöpolitiikka on luonteeltaan poikkihallinnollista, sen tietopohja on vahvasti henkilörekistereihin perustuvaa ja väestölliset ilmiöt ovat hidasliikkeisiä. Kuukausi 2022 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 160 01 vm.fi ISSN 1797-9714 (pdf) ISBN 978-952-367-219-2 (pdf) Huhtikuu 2022 http://www.vm.fi Valtiovarainministeriön väestö- ja perhetietojen kehittämisen arviointiryhmän raportti Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet Sisältö Valtiovarainministeriölle 1 Johdanto 2 Väestö- ja perhetiedot valtiovarainministeriössä ja ministeriön hallinnonalalla 2.1 Valtiovarainministeriön prosesseissa käytetyt väestö- ja perhetiedot 2.1.1 Julkisen talouden ennusteet ja skenaariolaskelmat 2.1.2 Valtion budjetin tasa-arvotarkastelu 2.1.3 Väestönäkökulma verovalmistelussa 2.1.4 Väestötiedot osana kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusta 2.1.5 Väestön rekisteriaineistot osana tiedontuotantoa 2.1.6 Väestötiedot osana valtion työnantajatoimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa 3 Meneillään olevat hankkeet, jotka lisäävät väestöä ja perheitä koskevaa tietopohjaa 3.1 Väestörakenteen muutosten syyt ja seuraukset. 3.2 Pitkän aikavälin laskelmien kehittäminen 3.3 Väestö- ja perhetietojen kehittäminen alueellisen tiedon näkökulmasta 3.4 Lapsibudjetoinnin kehittäminen 3.5 Tilastokeskuksen väestö- ja perhetietoihin liittyvä kehittäminen 3.6 Väestötietojärjestelmään ja kansalliseen tekoälyohjelmaan liittyvä kehittäminen 4 Tunnistetut väestö- ja perhetietojen kehitystarpeet 4.1 Väestöpoliittisessa selvityksessä tunnistetut tietotarpeet väestö- ja perhetiedoille 5 Väestöpoliittisen selvityksen ehdotukset suhteessa käynnissä olevaan kehittämiseen 5.1 Väestörakenteen muutoksen vaikutukset 5.2 Nykyaikaisen väestöpolitiikan mittareiden kehittäminen 5.3 Seuranta syntyvyyden ja perheellistymiseen vaikuttavista tekijöistä ja lapsiperheiden tilanteista 6 Kehitysehdotukset 7 Johtopäätökset