TOIMINTA JA HALLINTO VERKSAMHET OCH FÖRVALTNING 22 2016 Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan loppuraportti 2012–2016 Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan loppuraportti 2012–2016 Toiminta ja hallinto 22/2016 ISSN 1798-7075 painettu ISBN 978-952-259-512-6 painettu ISSN 1798-7083 verkkojulkaisu ISBN 978-952-259-513-3 verkkojulkaisu Helsinki 2016 KUVAILULEHTI Julkaisija Oikeusministeriö Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Julkaisuaika 7.6.2016 Tekijä(t) Saana Tarhanen, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Julkaisun nimi Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan loppuraportti 2012–2016 Julkaisusarjan nimi ja numero Oikeusministeriön julkaisu 22/2016 Julkaisun teema Toiminta ja hallinto Tiivistelmä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan loppuarvioinnin tavoitteena on analysoida neuvottelu- kunnan työhön osallistuneiden odotuksia toiminnasta, arvioida onnistumisia sekä tuoda esille kehittä- misehdotuksia, joita voidaan hyödyntää tulevan neuvottelukunnan toiminnan kehittämisessä. Loppuar- viointi on luonteeltaan tulevaisuuteen suuntautuva itsearviointi, jota varten toteutettiin verkkokysely toimintaan osallistuneille jäsenille ja varajäsenille sekä KANEn työryhmissä ja raportoinnissa mukana olleille. Verkkokyselyn lisäksi arvioinnissa hyödynnetään neuvottelukunnan kokouksissa käytyä lähete- keskustelua ja työryhmien suosituksia. KANEn tämän toimikauden onnistumisia ovat olleet erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja sille tärkeiden kysymysten esilläpito hallinnossa ja poliittisessa päätöksenteossa. Neuvottelukunta on koonnut järjes- töjen näkemyksiä ja tuonut niitä esiin lainvalmistelussa ja erilaisissa työryhmissä, joissa sillä on ollut edustus. Myös vuorovaikutuksen ja kumppanuuksien edistäminen erilaisten toimijoiden välillä on ollut KANEn vahvuuksia. Se on mahdollistanut yhteistyön toisaalta järjestöjen ja virkamiesten kesken ja toisaalta eri sektoreita edustavien järjestöjen välillä. Verkkokyselyn perusteella KANEn toimintaa pidettiin pääasiassa hyvänä ja vaikuttavana, mutta toimin- tatavoissa nähtiin kehitettävää mm. työryhmien toimintaan ja konkreettisiin lopputuloksiin liittyen. Hallitusohjelmatavoitteet ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten parantaminen nostettiin KANEn tärkeiksi onnistumisiksi. Asiasanat kansalaisyhteiskunta, kansalaistoiminta, aktiivinen kansalaisuus, kansalaisvaikuttaminen, kansalaisjärjestötoiminta, demokratia Asianumerot 3/021/2012, OM005:00/2012 ISSN (painettu) 1798-7075 ISBN (painettu) 978-952-259-512-6 ISSN (verkkojulkaisu) 1798-7083 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-259-513-3 Sivumäärä 36 Kieli suomi URN-tunnus http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-513-3 Julkaisujen myynti/ jakelu www.oikeusministerio.fi PRESENTATIONSBLAD Utgivare Justitieministeriet Enheten för demokrati, språk och grundläggande rättigheter Utgivningsdatum 7.6.2016 Författare Saana Tarhanen, delegationen för medborgarsamhällspolitik (KANE) Publikationens namn Slutrapport från delegationen för medborgarsamhällspolitik 2012–2016 Publikationsseriens namn och nummer Justitieministerits publikation 22/2016 Publikationens tema Verksamhet och förvaltning Referat Målet med den slutliga utvärderingen är att analysera förväntningarna på verksamheten hos dem som deltagit i delegationens arbete, utvärdera framgångarna och lyfta fram utvecklingsförslag som man kan dra nytta av i utvecklingen av delegationens framtida verksamhet. Den slutliga utvärdering- en är en framtidsinriktad självutvärdering, och därför genomfördes en webbenkät bland de deltagan- de medlemmarna och suppleanterna samt i KANEs arbetsgrupper och bland dem som var med i rapporteringen. Utöver webbenkäten drar man även nytta av remissdebatten på delegationens möten och arbetsgruppernas rekommendationer. Under den här verksamhetsperioden har KANE varit särskilt framgångsrikt när det gäller att framhäva det civila samhället och viktiga frågor som rör det samt i det politiska beslutsfattandet. Delegationen har samlat ihop organisationernas synpunkter och fört fram dem i lagberedning och i olika arbets- grupper, i vilka man har haft representanter. En annan av KANEs styrkor har varit främjande av interaktion och partnerskap mellan olika aktörer. Det har möjliggjort ett samarbete mellan å ena sidan organisationer och tjänstemän och å andra sidan organisationer som representerar olika sekto- rer. Enligt webbenkäten betraktas KANEs verksamhet huvudsakligen som bra och effektiv, men det finns utrymme för förbättringar i verksamhetssätten. Arbetsgruppernas verksamhet skulle kunna utvecklas och det efterlystes mer konkreta resultat och åtgärder. En av de viktiga framgångarna för KANE som lyftes fram i enkäten var att målen i regeringsprogrammet och verksamhetsförutsättningarna har förbättrats. Nyckelord det civila samhället, samhällsaktivitet, aktivt medborgarskap, medborgerligt inflytande, frivilligorganisationers verksamhet, demokrati Ärendenummer 3/021/2012, OM005:00/2012 ISSN (tryckt) 1798-7075 ISBN (tryckt) 978-952-259-512-6 ISSN (webbpublikation) 1798-7083 ISBN (webbpublikation) 978-952-259-513-3 Sidantal 36 Språk finska URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-513-3 Beställningar/ distribution www.oikeusministerio.fi SISÄLLYS 1 Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ...................................................................... 8 2 Toimikauden arviointi ........................................................................................................................ 9 2.1 Tiivistelmä ......................................................................................................................................... 9 2.2 Toiminnan tavoitteet ........................................................................................................................ 10 2.3 Toimintatavat ................................................................................................................................... 10 2.3.1 KANE yhteistyöfoorumina ja aloitteiden tekijänä ............................................................ 10 2.3.2 Työryhmien toiminta ja ongelmat jäsenten sitoutuneisuudessa ..................................... 13 2.3.3 Toiveena dynaamisempi toimintamalli ............................................................................ 14 2.4 Toiminnan tulokset .......................................................................................................................... 15 2.4.1 Vuoropuhelu ja kohtaamiset tärkeitä .............................................................................. 15 2.4.2 Vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon ....................................................................... 15 2.4.3 Näkyvyys suurelle yleisölle ............................................................................................. 16 3 Suosituksia seuraavalle kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnalle .................................... 18 LIITTEET .................................................................................................................................................... 21 Liite I: Asettamispäätös ja kokoonpanossa tapahtuneet muutokset ........................................................... 21 Liite II: Neuvottelukunnan työryhmät ja verkostot toimikaudella 2012–2016 .............................................. 26 Liite III: Kooste KANEn toiminnasta kaudella 2012–2016 ........................................................................... 28 Liite IV: Lausunnot ja kannanotot ............................................................................................................... 32 Liite V: Julkaisuluettelo ............................................................................................................................... 33 8 1 Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE asetettiin kesäkuussa 2012 toista kertaa. Valtioneuvoston asettaman neuvottelukunnan toimikausi on nelivuoti- nen, 20.6.2012–19.6.2016. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää yhteistyötä ja vuorovaikutusta kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välillä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja edustivat keskusjärjestöjä. 19 jäsentä varajäse- nineen edustavat järjestöjä ja vapaata kansalaistoimintaa, tutkimusta sekä julkista hallintoa. Neuvottelukunnalla oli työnsä järjestämistä valmisteleva työvaliokunta sekä työryhmiä, verkosto ja raportoijia. Sihteeristönä toimivat oikeusministeriön tehtävään määräämät virkamiehet. Valtioneuvoston asetuksen (269/2007 ja asetuksen muutos 1285/2011) mukaan kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tehtävänä on ollut: 1. edistää yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta kansalaisyhteiskunnan ja viran- omaisten kesken; 2. seurata kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön muutoksia sekä tähän liit- tyen Euroopan unionin ja kansainvälistä kehitystä; 3. tehdä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja kansalaisyhteiskuntapolitiikan kannalta tärkeiden osa-alueiden kehittämiseksi; 4. arvioida ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioita ja kansalaisten kuulemis- käytäntöjä; 5. seurata kansalaisjärjestöjä koskevien julkisen vallan päätösten johdonmukai- suutta ja ennakoitavuutta sekä tehdä aloitteita niiden kehittämiseksi; 6. tehdä aloitteita Suomen kansalliselle ja kansainväliselle kansalaisjärjestöjä koskevalle toimintalinjalle; 7. käynnistää selvitys-, tutkimus- ja kehittämishankkeita, edistää tutkimustoimin- taa ja tutkimustulosten hyödyntämistä sekä tiedottaa hankkeiden ja tutkimus- ten tuloksista. Asetuksen mukaisesti neuvottelukunnassa ovat edustettuina ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysmi- nisteriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö. Li- säksi neuvottelukunnassa on yksi edustaja keskeisistä liikuntajärjestöistä, lapsi- ja nuorisojärjestöistä, sivistys- ja kulttuurijärjestöistä, sosiaali- ja terveysjärjestöistä, ympäristö- ja asukasjärjestöistä, ihmisoikeus- ja tasa-arvojärjestöistä, vähemmistö- ja maahanmuuttajajärjestöistä sekä yrittäjäjärjestöistä sekä yksi kansalaisyhteiskun- nan tutkimuksen edustaja. Asetusta muutettiin vuoden 2012 alusta siten, että neu- vottelukunnassa on myös yksi vapaan kansalaistoiminnan edustaja ja yksi Suomen Kuntaliiton edustaja. 9 2 Toimikauden arviointi 2.1 Tiivistelmä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn loppuarvioinnin tavoitteena on analysoida neuvottelukunnan työhön osallistuneiden odotuksia toiminnasta, arvi- oida onnistumisia sekä tuoda esille kehittämisehdotuksia, joita voidaan hyödyntää tulevan neuvottelukunnan toiminnan kehittämisessä. Loppuarviointi on luonteeltaan tulevaisuuteen suuntautuva itsearviointi, jota varten toteutettiin verkkokysely toimin- taan osallistuneille jäsenille ja varajäsenille sekä KANEn työryhmissä ja raportoinnis- sa mukana olleille. Vastausaika oli 22.3.–6.4.2016. Kyselyyn vastasi 22 KANEn toi- mintaan osallistunutta henkilöä, joista noin puolet (10) oli KANEn varsinaisia jäseniä ja puolet (12) neuvottelukunnan toimintaan muuten osallistuneita, esimerkiksi rapor- toijia tai työryhmien jäseniä. Vastaajista 14 edusti kansalaisjärjestöjä, 7 julkishallintoa ja yksi muuta tahoa. Tämän loppuarvioinnin tavoitteena on luoda kuva KANEn vuo- sien 2012–2016 toimikaudesta ja sen tuloksista sekä antaa suosituksia seuraavalle neuvottelukunnalle. Verkkokyselyn lisäksi arvioinnissa hyödynnetään neuvottelukun- nan kokouksessa 1.3.2016 käytyä lähetekeskustelua, työvaliokunnan 22.4.2016 pi- detyn kokouksen pohdintaa ja 11.5.2016 kokouksessa käytyä keskustelua. Suosi- tuksia koottiin myös työryhmiltä. KANEn tämän toimikauden onnistumisia ovat olleet erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja sille tärkeiden kysymysten esillä pito hallinnossa ja poliittisessa päätöksenteossa. Neuvottelukunta on koonnut järjestöjen näkemyksiä ja tuonut niitä esiin lainvalmiste- lussa ja erilaisissa työryhmissä, joissa sillä on ollut edustus. Myös vuorovaikutuksen ja kumppanuuksien edistäminen erilaisten toimijoiden välillä on ollut KANEn vah- vuuksia. Se on mahdollistanut yhteistyön toisaalta järjestöjen ja virkamiesten kesken ja toisaalta eri sektoreita edustavien järjestöjen välillä. Neuvottelukunta on onnistunut vaikuttamaan esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan edellytysten kehittämiseen ja kansa- laisyhteiskuntaa koskettaviin lakihankkeisiin, kuten uuden kuntalain demokratiaosuu- teen. Onnistuneena pidettiin myös hallitusohjelmatavoitteiden laatimis- ja viestimis- prosessia. Vuorovaikutuksesta on ollut hyötyä niin kansalaisjärjestöille kuin hallinnol- lekin. Verkkokyselyn perusteella KANEn toimintaa pidettiin pääasiassa hyvänä ja vaikutta- vana, mutta toimintatavoissa nähtiin kehitettävää. Työryhmien määrä ja pitkät toimi- kaudet koettiin haasteellisiksi, koska toiminnan tavoitteet hämärtyivät harvakseltaan kokoontuneissa työryhmissä. Keskustelua ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä pidettiin sinänsä tärkeänä, mutta konkreettisia lopputuloksia ja toimintaa kaivattiin nykyistä enemmän. Pysyvien työryhmien tilalle toivottiin enemmän ad hoc -tyyppistä toimintaa, jossa työryhmiä tai verkostoja perustettaisiin ajankohtaisten kysymysten pohjalta. Tähän tapaan toimineet alatyöryhmät saivatkin kiitosta. Lisäksi neuvottelu- kunnan työlle toivottiin enemmän kansallisen tason näkyvyyttä. 10 2.2 Toiminnan tavoitteet Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn visio kaudella 2012–2016 oli "inspiroiva ja vaikuttava kansalaisyhteiskunta". Kansalaisyhteiskunnalla viitataan yhteiskunnan niin sanottuun kolmanteen sektoriin, joka toimii valtion ja markkinoiden rinnalla. Tyypillisiä kansalaisyhteiskunnan toimijoita ovat erilaiset järjestöt, mutta nii- den ohella on myös epämuodollisempia yhteiskunnallisia liikkeitä sekä vapaata ja järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa. Kansalaisyhteiskunnalle on tyypillistä toimijoi- den vapaaehtoisuus ja toiminnan oma-aloitteisuus ja yleishyödyllisyys.1 Toimiva ja moniääninen kansalaisyhteiskunta on osa demokratiaa, sillä se vahvistaa kansalais- ten osallistumista, tuottaa uusia toimintatapoja sekä vahvistaa luottamusta ja vasta- vuoroisuutta. Kansalaisyhteiskunta lisää hyvinvointia sekä tuottamalla palveluita että antamalla ihmisille osallistumisen kokemuksia. Kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyö edistää hyvää ja avointa hallintoa sekä tasa-arvoista osallistumis- ta.2 Neuvottelukunnan toimikauden keskeiset tavoitteet olivat tiivistäen seuraavat:  vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä;  edistetään osallistumista ja hyvää hallintoa sekä  tuodaan esiin järjestöjen ääni kuntauudistuksessa. Toimintasuunnitelmassa nostettiin esiin osallistumisen ja hyvän hallinnon kehittämi- nen. Kansalaisyhteiskunnalle haluttiin antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa hallinnon prosesseihin. Suhteessa hallitusohjelmaan KANE on pitänyt tärkeänä sitä, ettei kansalaisyhteiskunnasta saa tulla vain julkisen hallinnon säästöjen toteuttamisen väline, vaan sen pitää tavoitella aitoa kumppanuutta hallin- non kanssa. Toimivan kansalaisyhteiskunnan tulee olla itseisarvo. Edellisen, vuosina 2007–2011 toimineen, neuvottelukunnan loppusuositukset olivat tavoitteiden fokusointi ja toiminnan priorisointi, laajempi yhteistyö kansalaisyhteis- kunnan toimijoiden kanssa sekä kansalaisyhteiskunnan näkyvyyden ja vaikuttavuu- den parantaminen. Nämä huomioitiin myös nyt kautensa päättävän neuvottelukun- nan toimintasuunnitelmassa ja sen toteutuksessa. 2.3 Toimintatavat 2.3.1 KANE yhteistyöfoorumina ja aloitteiden tekijänä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE on pyrkinyt lisäämään kansa- laisyhteiskunnan vaikuttavuutta muiden muassa laatimalla omat hallitusohjelmata- voitteensa, järjestämällä keskustelutilaisuuksia vaaleista puolueiden kanssa sekä tuottamalla eduskunnan kanssa kansalaisyhteiskunnan toimintaa käsittelevän koulu- tuksen kansanedustajien perehdytykseen. KANE on tavannut ministereitä ja Kuntalii- ton johtoa. KANEa on myös pyydetty kuultavaksi valiokuntiin, jäseneksi erilaisiin 1 Konttinen, Esa: "Kansalaisyhteiskunta". Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalin verkkosivut osoitteessa http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kansalaisyhteiskunta. 2 Kepa: "Kansalaisyhteiskunta on osa demokratian ydintä". Kepan verkkosivut osoitteessa https://www.kepa.fi/mika- kepa/periaatteet-ja-arvot/kansalaisyhteiskunta. http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kansalaisyhteiskunta https://www.kepa.fi/mika-kepa/periaatteet-ja-arvot/kansalaisyhteiskunta https://www.kepa.fi/mika-kepa/periaatteet-ja-arvot/kansalaisyhteiskunta 11 työryhmiin ja puhujaksi seminaareihin. Lisäksi neuvottelukunta on antanut lausuntoja ja tehnyt aloitteita esimerkiksi rahankeräyslain uudistamisesta, rahapelifuusiosta, yhdistyslain muutoksista ja kuntalain kokonaisuudistuksesta. Fokus toiminnassa oli toimintasuunnitelman mukaisesti kolmessa edellä mainitussa päätavoitteessa ja vision toteuttamisessa. Yksi keskeisistä tavoitteista oli parantaa kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kansalliseen valmiste- luun ja päätöksentekoon. KANEn viestintää on toteutettu pääasiassa sähköpostilla sekä verkkosivujen ja blo- gin kautta. Neuvottelukunta on pitänyt yhteyttä sidosryhmiinsä myös erilaisilla semi- naareilla ja työpajoilla, joita on järjestetty esimerkiksi rahankeräyslain uudistamises- ta, vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä sekä uudesta yhdenvertaisuuslaista yhteis- työssä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Neuvottelukunta on kokoontunut yhteensä 15 kertaa, keskimäärin neljä kertaa vuo- dessa. Kokouksia järjestettiin oikeusministeriön lisäksi myös järjestöissä ja muissa ministeriöissä, joiden toimintaan vierailuilla myös tutustuttiin. Priorisointitavoitteen mukaisesti kokousten määrää vähennettiin edellisestä toimikaudesta, jolloin kokouk- sia oli kuusi tai seitsemän vuodessa. Kokoukset olivat ajankohtaisesti teemoitettuja, ja työryhmien asioita käsiteltiin ”asiat edellä” -tyyppisesti. Sekä varsinaiset että vara- jäsenet saivat osallistua kokouksiin asetuksessa määritellyin edellytyksin. Huomioi- tavaa on, että vaikka kokousten teemoja pidettiin tärkeinä, osallistuminen ei ollut aktiivisempaa kuin viime kaudella, ja myös tällä kaudella jäsenmuutokset olivat ylei- siä. Neuvottelukunta perusti toimikaudella kolme työryhmää ja yhden verkoston. Verkos- to käsitteli kuntauudistusta ja työryhmät demokratiapolitiikkaa, rahankeräyslain uu- distamista (ns. ad hoc -työryhmä) sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamista. Näistä viimeinen jakaantui vielä kolmeen temaattiseen alatyöryh- mään, jotka olivat järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset, uusi ja vapaamuotoi- nen kansalaistoiminta sekä vapaaehtoistoiminnan edellytysten kehittäminen. Muutos edelliseen toimikauteen oli, että työryhmissä oli mukana enemmän sellaisia järjestöjä ja vapaaehtoistoimijoita, jotka eivät olleet KANEn jäseniä. Kuntauudistusverkosto tuki KANEn jäsenen työtä valtiovarainministeriön asettamas- sa kuntalain kokonaisuudistusta valmistelevassa demokratiajaostossa. Demokra- tiapolitiikkatyöryhmä puolestaan toimi hieman vajaat kaksi vuotta ja tuotti Järjestöt demokratiaa kehittämässä -raportin (2014)3 tausta-aineistoksi valtioneuvoston de- mokratiapoliittiseen selontekoon.4 Raportin perustana oli työryhmän järjestämä työ- paja demokratian haasteista ja kehittämistarpeista. Rahankeräyslakia ja joukkorahoi- tusta pohtinut ryhmä toimi ad hoc -tyyppisesti kolme kuukautta. Se järjesti seminaa- rin ja tuotti esityksen rahankeräyslain uudistamisesta. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset -työryhmän toimikausi oli kolme vuotta, mutta alatyöryhmien kaudet tätä lyhyempiä. Työryhmä oli muun muassa osallistunut KANEn hallitusohjelmatavoitteiden laatimiseen, järjestänyt tilaisuuksia ja laatinut selvityksiä esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan esteistä ja koordinoinnista. Alatyöryh- mistä järjestöjen taloudellisia toimintaedellytyksiä käsitellyt ryhmä seurasi toimin- 3 Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 5/2014 4 Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 14/2014 12 taympäristön muutoksia ja tilasi selvityksen yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen kehittämisestä. Muut työryhmät kokoontuivat tarpeen mukaan, mutta Kansalaisyhteiskunnan toimin- taedellytykset -työryhmä noin neljästä kuuteen kertaan vuodessa. Työryhmien pu- heenjohtajina toimivat järjestöjen edustajat ja niille osoitettiin tekninen sihteeri oike- usministeriöstä. Työryhmien toimintaa ja tavoitteita käsiteltiin työvaliokunnassa ja myös tapaamisia neuvottelukunnan puheenjohtajien kanssa järjestettiin. Toimikauden mittaisiksi seurantateemoiksi valikoituivat säätiölain uudistaminen, jär- jestöjen verotuksen kehittäminen, hankintalain uudistaminen ja SGEI-palvelut, yh- teiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallin seuranta sekä vapaaehtoistoiminnan kehit- täminen. Seurantateemoista raportoitiin KANElle tarpeen mukaan ja silloin kun asi- assa oli tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Näin pyrittiin keventämään aiemmin raskaaksi osoittautunutta jaostotyöskentelyyn perustuvaa toimintamallia. Raportoijina toimivat niin KANEn jäsenet kuin ulkopuolisetkin toimijat. Lisäksi KANE on toiminut valtiovarainministeriön koordinoiman Avoimen hallinnon toimintaohjelman (OGP) yhtenä kansalaisyhteiskuntakumppanina, ja ajankohtaisista teemoista se on sittem- min seurannut tarkasti rahapeli-fuusion edistymistä. Verkkokyselyyn vastanneet pitivät KANEn tärkeimpänä roolina kansalaisyhteiskun- nan ja hallinnon kohtaamispaikkana toimimista. Lisäksi tärkeänä pidettiin kansalais- yhteiskunnan tarpeiden esillä pitämistä. KANEn nähdään siis olevan sekä yhteistyö- foorumi että aloitteiden tekijä ja keskustelun avaaja. Järjestöjen edustajat korostivat hieman enemmän kansalaisyhteiskunnan aseman ja toimintaedellytysten paranta- mista, kun taas hallinnon edustajille oli hieman tärkeämpää tiedon välittäminen ja asiantuntemuksen vahvistaminen. 9. Mikä mielestäsi on KANEn keskeisin rooli (valitse korkeitaan kaksi)? Vastaajien määrä: 22 Voidaan todeta, että kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia KANEn puolivälikyselyn (2014) kanssa. Kyselyyn vastasi tuolloin kahdeksan henkilöä, joista kolme toimi myös neuvottelukunnan jäsenenä. Myös puolivälikyselyn mukaan KANEn ensisijai- nen tehtävä on toimia vuorovaikutusfoorumina kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon 13 välillä. Vastausten perusteella KANE on myös onnistunut tässä tavoitteessa, vaikka hallinnon ja järjestöjen näkökulmien yhteensovittaminen todettiinkin vaikeaksi, ja viranomaisten rooli neuvottelukunnassa on toisinaan koettu epäselväksi. Toivottiin, että kansalaisjärjestöjen näkökulma otettaisiin valmisteluissa huomioon eri puolilla hallintoa. Kysyttäessä kauden puolivälissä tärkeimpiä asioita, jotka KANEn tulisi saada aikaan toimikautensa aikana, nostettiin esille hallitusohjelmaan vaikuttaminen esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten parantamisen kannalta. Konkreettisesti tällä tarkoitettiin esimerkiksi lupaprosessien sujuvoittamista rahankeräyslaissa, vi- ranomaisroolin ja -tehtävien selkeyttämistä suhteessa tehtävien ulkoistamiseen kol- mannen sektorin toimijoille, sekä toisaalta kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin roolien ja asemien selkeyttämistä. 2.3.2 Työryhmien toiminta ja ongelmat jäsenten sitoutuneisuudessa Verkkokyselyyn vastanneista puolet (11) piti työryhmien ja raportointiteemojen mää- rää sopivana. Seitsemän vastaajaa piti määrää liian suurena, koska työryhmien toi- minta on ollut osittain päällekkäistä. Määrää pitivät useammin sopivana sellaiset vas- taajat, jotka eivät olleet KANEn varsinaisia jäseniä. Jäsenet taas pitivät työryhmien määrää suurena. Eroa selittänee se, että varsinaisen neuvottelukunnan ulkopuoliset vastaajat toimivat itse usein vain yhdessä työryhmässä, eivätkä ehkä olleet tietoisia muiden työryhmien toiminnasta samalla tavoin kuin neuvottelukunnan jäsenet. Kyselyn mukaan ongelmana nähtiin työryhmien pitkät kaudet, jolloin tavoitteiden sel- keys ja toimijoiden motivaatio kärsivät. Määräaikaisissa, ns. ad hoc -työryhmissä toiminnan tavoitteet olivat selkeämmät kuin pidemmän toimikauden ryhmissä. Vas- tauksissa toivottiin työryhmien säännöllisempää kokoontumista ja verkostojen ti- heämpiä tapaamisia. Huomionarvoista on, että vain noin joka neljäs vastaaja piti työryhmien ja verkostojen toimintaa ja raportointia riittävänä. Ongelmana nähtiin työ- ryhmien toimeksiantojen epätarkkuus, puheenjohtajien ja jäsenten vähäinen sitou- tuminen, liian niukka tiedottaminen, epäsäännöllinen kokoontuminen, liian pitkät toi- mikaudet sekä konkreettisten aikaansaannosten vähäisyys. Kyselyyn vastanneista KANEn varsinaiset jäsenet korostivat enemmän työryhmien tavoitteiden epäselvyyttä ja toiminnan vähäisiä tuloksia, toimintaan muuten osallistuneet taas erityisesti tiedot- tamisen ongelmia. Vastausten mukaan tieto ei siis kulkenut erityisen hyvin pelkäs- tään työryhmissä mukana olleille, jotka jäivät jossain määrin syrjään neuvottelukun- nan sisäisestä viestinnästä. Neuvottelukunnan puheenjohtajien ja sihteeristön roolit sen sijaan ovat kyselyn tulosten perusteella olleet varsin selkeät, eikä KANEn ase- tuksessa tai kokoonpanossa nähty suuria muutostarpeita. KANEn toimintaan kuluneella kaudella osallistuneet pitivät hyvänä toimintatapana tavoitteiden fokusointia ja keskittymistä muutamaan konkreettiseen teemaan, kuten kuntalain kokonaisuudistukseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kehit- tämiseen. Vastaajat pitivät hyvänä ratkaisuna sitä, että tiettyyn asiaan syventyneet työryhmät hyödynsivät työssään myös ulkopuolisia asiantuntijoita ja neuvottelukun- nan ulkopuolelta tulleita kansalaisyhteiskunnan edustajia. Tätä pidettiin tärkeänä, koska varsinaiseen neuvottelukuntaan mahtuu vain rajallinen määrä jäseniä, eikä kansalaisyhteiskunnan moninaisuus tule siten täysin edustetuksi. Tiettyyn konkreet- tiseen kysymykseen keskittyneet työryhmät ja alatyöryhmät saivat myös enemmän aikaan, ja niiden toimintaan oltiin tyytyväisiä. Jatkossa toivottiin mahdollisuutta myös 14 työpajatyöskentelyyn, jossa tiettyyn kysymykseen olisi mahdollisuus syventyä vielä enemmän. Työpajoihin voisi kutsua tietystä kysymyksestä kiinnostuneita kansalais- yhteiskunnan toimijoita vielä nykyistä laajemmin. Sekä verkkokyselyssä että neuvot- telukunnan 1.3.2016 pidetyssä kokouksessa myös vierailuluennot ja verkkoaivoriihet saivat kannatusta. Kyselyssä jäsenten sitoutumista toimintaan pidettiin liian heikkona. Huomiota kiinni- tettiin jäsenten tiheään vaihtuvuuteen, mikä usein vei keskustelun takaisin alkupis- teeseen varsinkin, kun väistyvä jäsen ei useinkaan ollut perehdyttänyt seuraajaansa neuvottelukunnan toimintaan. KANEn työvaliokunnan näkemyksen mukaan jäsenten sitoutumattomuus toimintaan on ollut myös suurimpia syitä työryhmien ongelmiin. Niiden jäsenillä ja puheenjohtajilla ei ole ollut tarpeeksi aikaa kokouksiin tai muuhun työskentelyyn. Osallistuvampaan toiminnan suunnitteluun perustuva toimintapa antoi työryhmän jäsenille mahdollisuuden tuoda omalle organisaatiolleen tärkeitä asioita agendalle, ja esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kehittämisen alatyöryhmässä tämä toimikin hyvin, mutta edellytti siis vahvaa sitoutumista toimintaan. Kaikki työryhmät eivät pystyneet muodostamaan yhteistä näkemystä ryhmän toiminnan tavoitteista. Joissakin tapauksissa haluttiin poiketa alkuperäisistä toimeksiannoista. Niin neuvottelukunnassa kuin työryhmissäkin on ollut myös jäseniä, jotka eivät juuri ole kokouksiin osallistuneet. Järjestöjen varsinaisten jäsenten osallistumisprosentin mediaani oli 47 prosenttia ja varajäsenten 13 prosenttia. Ministeriöiden varsinaisten jäsenten mediaani oli puolestaan 50 prosenttia ja varajäsenten 23 prosenttia. Vaihte- lu oli kuitenkin suurta, sillä aktiivisimmat jäsenet osallistuivat yhteentoista kokouk- seen viidestätoista, kun taas osa jäsenistä ei tullut yhteenkään kokoukseen. Näin ollen myös tiettyjen sektoreiden tai teemojen nouseminen neuvottelukunnan käsitte- lyyn ei ole toteutunut sillä tavalla kuin oli toivottu. 2.3.3 Toiveena dynaamisempi toimintamalli KANEn toimintatapojen ongelmia ovat kyselyyn vastanneiden mukaan olleet byro- kraattisuus, jähmeys ja tavoitteiden epäselvyys. Toiminnan dynaamisuuden lisäämi- seksi toivottiin, että jatkossa pohdittaisiin radikaalejakin muutoksia toimintatapoihin. Myös 1.3.2016 pidetyssä neuvottelukunnan kokouksessa nousi esiin samankaltaisia pohdintoja toimintatapojen muutostarpeesta. Lähetekeskustelussa muun muassa ehdotettiin, että osallistumistapoja voisi muuttaa jatkossa kevyemmiksi ja vähemmän aikaa vieviksi. Neuvottelukunta ja sen työryhmät ovat tosin jo nyt kokoontuneet en- simmäistä toimikautta harvemmin. Toisaalta 11.5.2016 järjestetyn neuvottelukunnan kokouksen arviointityöpajassa pidettiin nykyistä kokousten määrää tai jopa niiden lisäämistä kannatettavana. Samalla esitettiin neuvottelukunnan jäsenten parempaa sitouttamista kokouksen asioiden valmisteluun osin työryhmien sijasta. Kokousten ja keskustelujen lisäksi yleisesti toivottiin enemmän aktiivista toimintaa kansalaisyhteis- kunnan hyväksi. Yhdessä vastauksessa kritisoitiin myös järjestöjen keskittymistä oman edun ajami- seen sen sijaan, että kansalaisyhteiskuntaa ajateltaisiin kokonaisuutena. Myös jär- jestöjen ja viranomaisten vastakkainasettelu neuvottelukunnan toiminnassa nousi kyseisessä vastauksessa esiin ja sen nähtiin vaikeuttavan päätösten ja toiminnan aikaansaamista. Toisaalta KANEn tehtävä on nimenomaan olla vuoropuhelun paikka ja etsiä kompromisseja, vaikka se olisikin toisinaan hidasta. 15 Edellisen neuvottelukunnan arviointikyselyyn pyydettiin vastauksia vain varsinaisilta jäseniltä. Tässä arvioinnissa vastauksia pyydettiin myös KANEn työryhmiin varsinai- sen neuvottelukunnan ulko-puolelta osallistuneilta. Vastaukset olivat pääasiassa hyvin samansuuntaisia sekä neuvottelukunnan jäsenillä että muilla toimintaan osal- listuneilla. Neuvottelukunnan ulkopuoliset vastaajat näkivät kuitenkin tiedottamisessa suurempia ongelmia kuin varsinaiset jäsenet, mikä kertonee erityisesti työryhmien viestinnän haasteista. 2.4 Toiminnan tulokset 2.4.1 Vuoropuhelu ja kohtaamiset tärkeitä Verkkokyselyyn vastanneet näkivät KANEn noudattaneen toimintasuunnitelmaansa hyvin kaudella 2012–2016. Puolet vastaajista (12) oli sitä mieltä, että toiminnan ta- voitteet on saavutettu hyvin. Suurin osa (17) piti KANEn vaikuttavuutta kohtuullisena, ja vain neljä arveli vaikuttavuuden olleen heikkoa. Toisaalta vain yksi piti toimintaa hyvin vaikuttavana. Vastauksissa ei ollut suurta eroa sen mukaan, edustiko vastaaja järjestöä vai julkishallintoa, mutta järjestöjen edustajat painottivat hieman enemmän järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista poliittisessa päätöksenteossa, kun taas viranomaiset kiinnittivät hieman enemmän huomiota vuoropuhelun tärkeyteen. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta on onnistunut vakiinnuttamaan roo- linsa kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon kohtaamispaikkana, mistä nähtiin olevan aitoa hyötyä kummallekin osapuolelle. Kansalaisyhteiskunnalle KANE on ollut tärkeä foorumi sille tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseen, kun taas hallinto saa neuvotte- lukunnan kautta helposti tietoa monimuotoisen järjestökentän toiveista ja tarpeista. Tieto kulkee siis kumpaankin suuntaan. Lisäksi neuvottelukunta on mahdollistanut eri sektoreilla toimivien järjestöjen kohtaamisen ja yhteistyön. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että neuvottelukunnassa ovat edustettuina useat eri hallinnonalat. KANE saikin kyselyssä kiitosta vuorovaikutussuhteiden ja kumppanuuksien luomisesta ja ylläpidosta. Erityisesti sen nähtiin onnistuneen lisäämään hallinnon ja virkamiesten tietoisuutta järjestökenttää kiinnostavista kysymyksistä. Tärkeänä pidettiin myös, että KANE on onnistunut välittämään tietoa järjestöjen asiantuntijuudesta monissa kysy- myksissä ja luonut näin pohjaa järjestöjen ja hallinnon kumppanuuksille ja yhteistyöl- le. 2.4.2 Vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE on onnistunut kokoamaan kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä ja tuomaan niitä esiin poliittisessa päätöksente- ossa. Hallinnon prosesseihin on ollut helpompi vaikuttaa neuvottelukunnan kautta. Konkreettisista asiakysymyksistä verkkokyselyssä nousi esiin tyytyväisyys uuteen kuntalakiin, jonka valmistelussa KANE oli aktiivisesti mukana. Sen nähtiin edistävän demokraattisuuden toteutumista ja kansalaisyhteiskunnan asemaa kuntatasolla. Samoin oltiin tyytyväisiä KANEn aktiivisuuteen rahankeräyslain uudistuksen valmis- telussa. Kolmas tärkeänä pidetty onnistuminen oli KANEn panos vapaaehtoistoimin- nan toimintaedellytysten kehittämisessä. 16 Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnalla oli myös omat hallitusohjelmata- voitteensa. Uuden hallituksen ohjelmaan esitettiin kirjauksia seuraavista aiheista:  parannetaan julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta;  turvataan kansalaisyhteiskunnan taloudelliset toimintaedellytykset;  vahvistetaan epämuodollista ja vapaamuotoista kansalaistoimintaa;  kehitetään palvelujärjestelmää ja  vahvistetaan yhdenvertaista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Hallitusohjelmassa mainitaankin tavoite järjestötyön ja vapaaehtoistoiminnan helpot- tamisesta normeja purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla. Kansalaisten osallisuutta luvataan tukea. Kokeilukulttuurissa aiotaan hyödyntää kansalaislähtöisiä toimintatapoja. Toisaalta 1.3.2016 pidetyssä neuvotte- lukunnan kokouksessa nousi pohdintoja siitä, miten KANEn vaikuttavuutta todella voitaisiin mitata. Neuvottelukunta on mukana vaikuttamassa monissa prosesseissa, mutta sen vaikutusvaltaa ja osuutta lopputuloksessa, esimerkiksi hallitusohjelmassa, on vaikea määritellä täsmällisesti. Hallitusohjelman lisäksi KANE on kuitenkin pyrki- nyt vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon muillakin tavoilla, esimerkiksi tapaa- malla ministereitä ja järjestämällä kansanedustajille perehdytyksen heti hallituskau- den alussa. Näissä tapaamisissa kansalaisyhteiskunnan viestiä on voitu viedä poliit- tisille päättäjille henkilökohtaisesti. Hallinnolliseen valmisteluun neuvottelukunta on pyrkinyt vaikuttamaan lausuntojen kautta, ja esimerkiksi rahankeräyslain uudistuk- sessa KANEn näkemys nimenomaisesti huomioitiin hallituksen esityksen peruste- luissa. Jäsenten tyytyväisyys monien lakihankkeiden etenemiseen kertoo osaltaan toiminnan onnistumisesta. 2.4.3 Näkyvyys suurelle yleisölle Verkkokyselyssä toivottiin erityisesti näkyvyyttä valtakunnallisella tasolla, ei vain hal- linnon sisällä. Kritiikkiä neuvottelukunta sai toiminnan vähäisestä näkymisestä ulos- päin. Tärkeinä pidettyjen poliittisten tapaamisten ohelle kaivattiin rohkeampaa julkis- ta keskustelua. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE voisi esimer- kiksi laatia enemmän julkaisuja ja järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia niin laajemmalle yleisölle kuin poliittisille päättäjillekin. Toiminta halutaan tuoda "ulos ko- koushuoneista". Jatkossa KANEn toivottiin tekevän aktiivisempaa yhteistyötä muiden neuvottelukuntien kanssa ja huomioivan toiminnassaan paremmin myös pienet jär- jestöt. Vastauksissa toivottiin myös, että KANE voisi hyödyntää nykyistä enemmän jo olemassa olevia prosesseja ja tuoda niissä esiin kansalaisyhteiskunnan näkökulmaa sen sijaan, että toimintaa lähdettäisiin kehittelemään alusta asti työryhmissä. KANE teki kuluneella kaudella linjauksen, jonka mukaan toiminta keskittyy ennen kaikkea vaikuttamaan hallinnolliseen valmisteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Arviointikyselyssä jotkut jäsenet kaipasivat KANElle lisää myös valtakunnallista nä- kyvyyttä, mutta toisaalta keskusteluissa on pohdittu, mitä hyötyä näkyvyydestä olisi. Todettiinkin, että KANEn sinänsä ei välttämättä tarvitse olla erityisen näkyvä, kunhan sille tärkeät asiat saavat näkyvyyttä. Tämä nähtiin ensisijaisesti järjestöjen itsensä tehtäväksi. Huomioon kannattaa ottaa myös KANEn viestintäkyselyn (2013) tulokset, joiden mukaan neuvottelukunnan jäsenet olivat valmiita levittämään tietoa sidosryh- milleen, mutta kysyttäessä mahdollisuuksia osallistua tiedon tuottamiseen tai viestin- nän tehostamiseen oli vastausten hajonta paljon suurempaa. 17 Neuvottelukunnan kokouksessa 1.3.2016 käydyn keskustelun johtopäätöksenä pu- heenjohtaja esitti, että jatkossa olisi hyvä pohtia jäsenten sitouttamista ja siihen mahdollisesti liittyviä toimintatapojen muutoksia. Neuvottelukunnan vaikuttavuushan on lopulta pitkälti kiinni sen jäsenten aktiivisuudesta. Samoin toiminnan prioriteetit olisi hyvä määritellä vielä nykyistä tarkemmin. Myös KANEn näkyvyyttä julkisuudes- sa ja neuvottelukunnassa käytyjen keskustelujen muuttamista arjessa näkyviksi tu- loksiksi tulee pohtia. Toisaalta kokouksessa tuotiin monen jäsenen suulla esille tyy- tyväisyys KANEn toimintaan ja erään jäsenen mukaan ”jos KANEa ei olisi, sellainen tulisi heti perustaa”. 18 3 Suosituksia seuraavalle kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnalle Nyt kautensa päättävä neuvottelukunta sai jäsenistöltään melko samansuuntaista palautetta kuin ensimmäinenkin KANE. Toimintaa on onnistuttu fokusoimaan, mutta tavoitteiden priorisoinnissa on edelleen kehitettävää. Myös yhteistyötä kansalaisyh- teiskunnan eri toimijoiden kanssa voisi entisestään lisätä ja sitoutumista toimintaan kannustaa. Seuraavassa on esitetty neuvottelukunnan suositukset seuraajalleen. KANEn on syytä jatkossakin pitää yllä hyvää keskusteluilmapiiriä eri yhteiskunnan toimijoiden välillä. Kansalaisyhteiskunnalle tärkeistä asioista on voitava keskustella hyvässä hengessä, vaikka toimijoilla olisikin asioista erilaisia näkemyksiä. Tärkeää on avoimen ja läpinäkyvän hallinnon ja päätöksenteon edistäminen, kuten kuulemis- ja vuorovaikutuskäytäntöjenkehittäminen. Kuulemisilla tulisi olla aitoa vaikutusta pää- töksentekoon, ja etenkin suurissa päätöksissä kansalaisyhteiskuntaa tulisi osallistaa laajasti. Seuraavalla kaudella KANEn tulisi jatkaa yhteistyötä Avoimen hallinnon toi- mintaohjelman kanssa ja osallistua myös valtioneuvoston demokratiapoliittisen toi- menpideohjelman laatimiseen. Hallitusohjelmaan ja siihen liittyviin prosesseihin vaikuttaminen olisi erityisen tärkeää. Tulevien hallitusohjelmatavoitteiden luomisessa KANEn tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi ministeriöiden tulevaisuuskatsaustyöhön. Tällä hallituskaudella KANEn tulisi seurata hallitusohjelman, hallituksen kärkihankkeiden ja reformien toteutumista kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Seurattavia teemoja ovat esimerkiksi kuntien tehtävien väheneminen, digitalisaatio sekä kokeilukulttuuri ja normien purku. Byrokratian vähentämiselle ja järjestöjen hallinnollisen taakan keventämiselle on tarvetta, esimerkiksi selkeämmillä julkisten avustusten hakuprosesseilla ja neuvon- nalla sekä käytäntöjen yhtenäistämisellä. Tätä pitäisi tarkastella mm. meneillään ole- vassa rahapelifuusioprosessissa sekä lupaprosesseja keventämällä. KANE seuraa tiiviisti rahapelifuusion etenemistä ja voisi olla voimakkaammin osallisena sen seu- raavissa vaiheissa. Uuden yhtiön toimintaa ja käytäntöjä tulee seurata ja arvioida toiminnan edetessä. KANEn olisi myös jatkettava rahankeräyslain uudistuksen seu- rantaa, jos lakihankkeen valmistelu aloitetaan uudestaan. Tavoitteena on, että yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksellinen asema säilyisi, käy- tännöt selkiytyisivät ja olisivat läpinäkyvämpiä. KANEn tulisi heti uudella toimikaudel- laan jatkaa osaltaan asian valmistelua KANEn aiemmat aihetta koskevat selvitykset huomioon ottaen. Lisäksi KANEn tulisi aktiivisesti olla mukana hallitusohjelmaan kir- jatussa säätiöiden ja yhdistysten verokohtelun selvittämisessä sekä verohallinnon yhdistysveroinfoissa. Kuluneella kaudella seurattiin tarkasti järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten toteutumista. Tätä seurantaa on syytä jatkaa, koska aihe on kansalaisyhteiskunnan toiminnan turvaamisen kannalta hyvin keskeinen. Huomiota tulisi kiinnittää paitsi järjestöjen toiminnan rahoitukseen, ja uusien rahoitusmuotojen kehittämiseen, myös niiden tuottamien palvelujen turvaamiseen. Kansalaisyhteiskunta ja sen toimintaedel- lytykset on huomioitava myös rakenneuudistusprosesseissa, kuten sosiaali- ja ter- veydenhuollon uudistuksessa ja hankintalain uudistuksessa. Uudistusten olisi helpo- tettava järjestöjen toimintaa, ei vaikeutettava. KANEn tulisi seurata myös maakunta- 19 uudistusta, ja osallistua kumppanina yhteistyöhön hallituksen Tulevaisuuden kunta - reformissa. Tavoitteena on kansalaisyhteiskunnan osallisuuden ja toimintaedellytys- ten huomioiminen sekä selkeä hallinto maakunnissa. Lisäksi KANEn tulisi osallistua hallituksen aluekehittämispäätöksen toteutukseen vuosina 2016–2019. Paikallisten ja pienten järjestöjen asemaan sekä kumppanuuksien kehittämiseen on syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Vapaaehtoistoimintaa tulisi edistää jatkossakin, ja KANEa onkin ehdotettu työtä koordinoivan valtioneuvoston demokra- tiaverkoston kumppaniksi. Lisäksi KANEn kannattaa jatkaa Kuntaliiton kanssa yh- teistyössä suositusten luomista kunnille siitä, miten kunnat voivat luoda toimintaedel- lytyksiä järjestöille. KANEn tulisi huomioida seuraavalla kaudella erityisesti heikommassa asemassa olevat, nuoret ja maahanmuuttajat. Neuvottelukunnan toivotaan tukevan yhdenver- taisuustyötä sekä aktiivista kansalaisuutta ja demokratiakasvatusta. Lisäksi työryh- miltä ja järjestöiltä tulleissa suosituksissa toivottiin, että KANE kiinnittää huomiota myös kansalaisyhteiskunnan ylikansallisiin ulottuvuuksiin, sillä globaalit tapahtumat vaikuttavat myös kotimaisen kansalaisyhteiskunnan toimintaan. KANE voisi osallis- tua hyvien toimintakäytäntöjen etsimiseen ja jakamiseen. KANEn asetuksessa tai kokoonpanossa ei nähty suuria muutostarpeita. Toimintata- pojen suhteen nykyinen neuvottelukunta suosittelee seuraajilleen selkeiden työtapo- jen sopimista heti toimikauden alussa. Lisäksi neuvottelukunnan agenda olisi hyvä määritellä mahdollisimman selkeästi heti toimikauden alussa, sallien kuitenkin ad hoc -tyyppinen reagointi. Myös sisäiseen viestintään ja uusien jäsenten perehdyttämiseen on syytä kiinnittää huomiota ja jo hakuprosessissa tulisi painottaa jäsenten sitoutumista toimintaan. Jatkossa olisi hyvä perustaa työryhmiä vain tarpeen mukaan, esimerkiksi johonkin tiettyyn lainsäädäntöhankkeeseen liittyen. Jos muita työryhmiä perustetaan, niiden toimeksiantojen on oltava nykyistä selkeämpiä. Nykyistä kokousten määrää on pidet- ty kannatettavana. Samalla on esitetty, että neuvottelukunnan jäseniä voisi sitouttaa kokouksen asioiden valmisteluun nykyistä enemmän, ja valmistelua voisikin osittain siirtää työryhmiltä neuvottelukunnan jäsenille. Aloitteiden ja lausuntojen antaminen on edelleen tarkoituksenmukainen vaikuttamis- keino, samoin seminaarien ja verkkoaivoriihien järjestäminen. Ministeriötapaamisia tulisi jatkaa ja laajentaa vaikuttajatapaamisiksi, joissa voitaisiin tavata muitakin asian- tuntijoita ja päätöksentekijöitä kasvokkain. Myös vuosittain vaihtuvia vaikuttamistee- moja tulisi harkita. Kansalaisyhteiskunnalle tärkeitä asioita on syytä nosta julkiseen keskusteluun, mutta niiden viestimisessä pääpainon tulisi olla järjestöjen omissa ka- navissa ja yhteyksissä. 20 14. Mihin painopistealueisiin KANEn tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota (kolme tärkeintä)? Vastaajien määrä: 21 21 LIITTEET Liite I: Asettamispäätös ja kokoonpanossa tapahtuneet muutokset Asettamispäätös 21.6.2012 OM 3/021/2012 KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN Asettaminen Valtioneuvosto on 20.6. asettanut kansalaisyhteiskunta- politiikan neuvottelukunnan perustuen valtioneuvoston asetukseen kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukun- nasta (269/2007) sellaisena kuin sen neuvottelukunnan kokoonpanoa koskeva 3 § on muutettuna asetuksella 1285/2011. Toimikausi 20.6.2012–19.6.2016 Tausta Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan asetta- minen perustuu valtioneuvoston asetukseen kansalaisyh- teiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta (269/2007) sellai- sena kuin sen neuvottelukunnan kokoonpanoa koskeva 3 § on muutettuna asetuksella 1285/2011. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuo- deksi kerrallaan. Tarkoitus Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää kansalaisyh- teiskunnan ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Tehtävät Neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) edistää yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta kansalaisyh- teiskunnan ja viranomaisten kesken; 2) seurata kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön muutoksia sekä tähän liittyen Euroopan unionin ja kan- sainvälistä kehitystä; 3) tehdä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja kansalais- yhteiskuntapolitiikan kannalta tärkeiden osa-alueiden ke- hittämiseksi; 4) arvioida ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioita ja kansalaisten kuulemiskäytäntöjä; 5) seurata kansalaisjärjestöjä koskevien julkisen vallan päätösten johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta sekä tehdä aloitteita niiden kehittämiseksi; 6) tehdä aloitteita Suomen kansalliselle ja kansainväliselle kansalaisjärjestöjä koskevalle toimintalinjalle; 7) käynnistää selvitys-, tutkimus- ja kehittämishankkeita, edistää tutkimustoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntä- mistä sekä tiedottaa hankkeiden ja tutkimusten tuloksista. 22 Toiminnan järjestäminen Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai jos tämä on estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenis- tä. Asiat päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, asian ratkaisee se mielipide, jo- ta puheenjohtaja on kannattanut. Neuvottelukunnalla on pääsihteeri, jonka oikeusministeriö määrää. Neuvottelukunta päättää muista toimintansa jär- jestämistä koskevista menettelytavoista. Neuvottelukun- nalla voi olla jaostoja asioiden valmistelua varten. Neuvot- telukunnan jäsenille, sihteerille sekä asiantuntijoille mak- settavista palkkioista ja kustannusten korvaamisesta päät- tää oikeusministeriö. Neuvottelukunnan kokoonpano Puheenjohtaja: puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen, Suomen Nuori- soyhteistyö – Allianssi ry Varapuheenjohtaja: pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry Jäsenet (henkilökohtainen varajäsen suluissa): yksikön päällikkö Pirkko-Liisa Kyöstilä, kansalaisjärjes- töyksikkö, ulkoasiainministeriö (apulaisosastopäällikkö Jari Sinkari, viestintä- ja kulttuuri- osasto, ulkoasiainministeriö) johtaja Johanna Suurpää, demokratia-, kieli- ja perusoi- keusasioiden yksikkö, oikeusministeriö (lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen, lainvalmisteluosas- to, oikeusministeriö) kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto, opetus- ja kulttuuriministeriö (opetusneuvos Armi Mikkola, korkeakoulu- ja tiedepolitii- kan osasto, opetus- ja kulttuuriministeriö) päällikkö Tarja Mankkinen, sisäisen turvallisuuden sihtee- ristö, sisäasiainministeriö (ylitarkastaja Peter Kariuki, oikeusyksikkö, sisäasiainmi- nisteriö) johtaja Kari Ilmonen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämi- sen osasto, sosiaali- ja terveysministeriö (ylitarkastaja Markus Seppelin, hallinto- ja suunnittelu- osasto, sosiaali- ja terveysministeriö) 23 työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi, tieto-osasto, tutki- mus- ja ennakointiryhmä, työ- ja elinkeinoministeriö (neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta, tieto- osasto, tutkimus- ja ennakointiryhmä, työ- ja elinkeinomi- nisteriö) finanssineuvos Marja Granlund, henkilöstö- ja hallintopoli- tiikan osasto, valtiovarainministeriö (neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, kunta- ja aluehallin- to-osasto, valtiovarainministeriö) lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, kansliapäällikön esikunta, ympäristöministeriö (lainsäädäntöneuvos Marja Mäntynen, rakennetun ympä- ristön osasto, ympäristöministeriö) erityisasiantuntija Päivi Kurikka, kuntakehitys- ja tutkimus, Suomen Kuntaliitto ry (johtava lakimies Heikki Harjula, lakiasiat, Suomen Kunta- liitto ry) dosentti Pertti Lappalainen, kansalaisyhteiskunnan asian- tuntijuuden maisteriohjelma, Jyväskylän yliopisto (rehtori Jorma Niemelä, Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak) johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät ry (viestintäpäällikkö Johanna Sipola, Elinkeinoelämän val- tuuskunta EVA ry) pääsihteeri Teemu Japisson, Suomen Liikunta ja Urheilu ry (kehittämisjohtaja Sari Virta, Suomen Työväen Urheiluliit- to TUL ry) ohjelmajohtaja Hanna Heinonen, Lastensuojelun Keskus- liitto ry (toiminnanjohtaja Tuija Sivonen, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry) toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry (pääsihteeri Sakari Karjalainen, Suomen Syöpäyhdistys – Cancerföreningen i Finland ry) toimitusjohtaja Stefan Mutanen, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf (rehtori Björn Wallén, Svenska studiecentralen) liittovaltuuston puheenjohtaja Tuire Laurinolli, Suomen luonnonsuojeluliitto ry (pääsihteeri Pentti Lemmetyinen, Suomen Setlementtiliitto ry) 24 hallituksen varajäsen Milja Saari, Naisjärjestöt Yhteistyös- sä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry (järjestöjohtaja Merja Heikkonen, Näkövammaisten Kes- kusliitto ry) hallituksen jäsen Pekka Hippi, Seksuaalinen tasavertai- suus - Sexuellt likaberättigande - Seta ry (varapuheenjohtaja Abdirahim Hussein, Pääkaupunkiseu- dun monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry) HM Leo Stranius, vapaan kansalaistoiminnan edustaja (VTK Erkki Perälä, vapaan kansalaistoiminnan edustaja) Kustannukset Neuvottelukunnan kustannukset maksetaan momentilta 25.01.01.4 (OM/komiteoiden ja neuvottelukuntien menot). Säädösperusta Valtioneuvoston asetus kansalaisyhteiskuntapolitii- kan neuvottelukunnasta (269/2007) Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukuntaa koskevan asetuksen 3 §:n muutos (voimaan 1.1.2012) Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen JAKELU Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtajisto, jäsenet, varajäsenet ja sihteeristö Nimi Nimike Työnantaja Rooli Toimikausi alkupvm. Toimikausi loppupvm. Tilalle Nimike Granlund, Marja finanssineuvos henkilöstö- ja hallintopolitiikan osasto, valtiovarainministeriö jäsen 20.6.2012 22.4.2013 Inga Nyholm, valtiovarainministeriö neuvotteleva virkamies Hippi, Juha-Pekka puheenjohtaja Seksuaalinen tasavertaisuus - Sexuellt likaberättigande - Seta ry jäsen 20.6.2012 5.5.2014 Viima Lampinen, Seta ry hallituksen jäsen Kariuki, Peter ylitarkastaja oikeusyksikkö, sisäasiainministeriö varajäsen 20.6.2012 11.2.2015 Eero Koskenniemi, sisäministeriö hallitusneuvos Kyöstilä. Pirkko-Liisa yksikön päällikkö kansalaisjärjestöyksikkö, ulkoasiainministeriö jäsen 20.6.2012 28.8.2014 Jyrki Nissilä, ulkoasiainministeriö yksikön päällikkö Laurinolli, Tuire liittovaltuuston puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto ry jäsen 20.6.2012 5.9.2013 Pertti Sundqvist, Suomen luonnonsuojeluliitto asiantuntija Mankkinen, Tarja päällikkö sisäisen turvallisuuden sihteeristö, sisäasiainministeriö jäsen 20.6.2012 29.8.2014 Kia Vertio, sisäministeriö ylitarkastaja Mäntynen, Marja lainsäädäntöneuvos rakennetun ympäristön osasto, ympäristöministeriö varajäsen 20.6.2012 26.11.2014 Pekka Harju-Autti, ympäristöministeriö neuvotteleva virkamies Nyholm, Inga neuvotteleva virkamies valtiovarainministeriö varajäsen 20.6.2012 22.4.2013 Johanna Nurmi, valtiovarainministeriö neuvotteleva virkamies Ollikainen, Janne pääsihteeri Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry varajäsen 16.9.2012 6.11.2015 Jouni Backman, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry pääsihteeri Pimiä, Kirsi johtaja oikeusministeriö jäsen 28.10.2013 16.11.2014 Johanna Suurpää, oikeusministeriö johtaja Pirnes, Esa kulttuuriasiainneuvos kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto, opetus- ja kulttuuriministeriö jäsen 20.6.2012 30.9.2014 Hannu Tolonen, opetus- ja kulttuuriministeriö ylitarkastaja Perälä, Erkki VTK vapaan kansalaistoiminnan edustaja varajäsen 20.6.2012 30.6.2014 Hanna Koppelomäki, vapaa kansalaistoiminta aktiivi Saari, Milja hallituksen varajäsen Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry jäsen 20.6.2012 12.12.2014 Milja Sandt, NYTKIS järjestö- koordinaattori Sivonen, Tuija toiminnanjohtaja Suomen Partiolaiset, Finlands Scouter ry varajäsen 20.6.2012 11.9.2015 Anna Munsterhjelm, Suomen partiolaiset puheenjohtaja Suurpää, Johanna johtaja demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, oikeusministeriö jäsen 20.6.2012 18.8.2013 Kirsi Pimiä, oikeusministeriö johtaja Vanhanen, Rauno johtaja Suomen Yrittäjät ry jäsen 20.6.2012 25.8.2015 Janne Makkula, Suomen yrittäjät ry johtaja Virta, Sari kehittämisjohtaja Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry varajäsen 20.6.2012 16.9.2012 Janne Ollikainen, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry pääsihteeri Vertio, Kia ylitarkastaja sisäministeriö jäsen 29.8.2014 31.12.2015 Jutta Antikainen, sisäministeriö ylitarkastaja Wallén, Björn rehtori Svenska studiecentralen varajäsen 20.6.2012 31.12.2013 Sebastian Gripenberg, SSC/SFV verksamhets- ombud 25 26 Liite II: Neuvottelukunnan työryhmät ja verkostot toimikaudella 2012–2016 Pysyvät toimielimet Työvaliokunta (toimikausi 20.6.2012–19.6.2016) Jäsenet:  neuvottelukunnan puheenjohtaja Eero Rämö, Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry  neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry  neuvottelukunnan jäsen, pääsihteeri Teemu Japisson, Valtakunnallinen lii- kunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry  neuvottelukunnan pääsihteeri, erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, oikeusministeriö  neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö Työryhmät ja verkostot Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistaminen -työryhmä (toimikausi 1.3.2013–30.4.2016). Puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen, Suomen Setlementtiliitto ry. Alatyöryhminä keväästä 2014 alkaen:  järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset (puheenjohtaja erityisasiantuntija Kiril Häyrinen, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry),  uusi ja vapaamuotoinen kansalaistoiminta (puheenjohtaja neuvottelukunnan jäsen Leo Stranius) sekä  vapaaehtoistoiminnan edellytysten kehittäminen (puheenjohtaja toiminnanjohtaja Anitta Raitanen, Kansalaisareena ry). Demokratiapolitiikka-työryhmä (toimikausi 1.3.2013–31.12.2014). Puheenjohtaja Sini Korpinen, Suomen Lukiolaisten liitto ry. Rahankeräyslain uudistaminen ja joukkorahoituksen mahdollisuudet -työryhmä (toi- mikausi 1.3.2013–30.6.2013). Puheenjohtaja neuvottelukunnan jäsen Erkki Perälä. Kuntauudistusverkosto. Koordinaattori Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö. Raportointiteemat Järjestöjen verotus, raportoijana toimitusjohtaja, neuvottelukunnan jäsen Stefan Mu- tanen (Folkhälsan). Hankintalain uudistus ja SGEI-palvelut, raportoijana erityisasiantuntija Kirsi Väätä- möinen (SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry). 27 Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamallin edistäminen, raportoijana toimitusjoh- taja Pentti Lemmetyinen (Suomen Setlementtiliitto ry). Säätiölain uudistaminen, raportoijana järjestöjohtaja Rainer Anttila (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio VALO ry). Vapaaehtoistoiminnan statuksen kehittäminen, raportoijana toiminnanjohtaja Anitta Raitanen (Kansalaisareena ry). 28 Liite III: Kooste KANEn toiminnasta kaudella 2012–2016 Vaikuttaminen ja viestintä Vaikuttamistoiminta 2013  Esitys Jyväskylän yliopistolle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle kansalais- yhteiskunnan tutkimus- ja kehittämisen perustamisesta Jyväskylän yliopiston yhteyteen.  Esitys oikeus- ja opetusministerien yhteiskirjeestä rehtoreille kansalaisyhteis- kunnan ja koulujen yhteistyön lisäämisestä 2014  Keskustelutilaisuus puolueiden kanssa, tavoitteena vaikuttaa vaaliohjelmiin  Kansalaisjärjestöjen nykytila -tutkimuksen julkistaminen  Valiokuntakuulemisia 2015  Osallistuminen järjestöjohdon Korpilampi-seminaariin  Hallitusohjelmatavoitteet kevään 2015 eduskuntavaaleihin sekä keskusteluti- laisuus puolueille  Kansanedustajien perehdyttämiskoulutus eduskunnan kanssa syksyllä 2015  Ministerikierros (mm. OM, VM, SM, STM, Kuntaliitto)  Yhteistyö yhdistyslain joukkoistamisprosessissa ja Yhdistysten hyvä hallinto- tapa -suosituksen laatimisessa (OM, järjestöt)  Lausunnot yhdistyslaista, rahapelimonopolin kehittämisestä, rahankeräyslais- ta, vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä ja kuntauusituksesta.  Osallistuminen vastuullista lahjoittamista koskevaan seminaariin (VaLa ry)  Demokratia.fi-palvelujen käytön jalkauttaminen hallinnolle ja järjestöille  Valiokuntakuulemisia 2016  Osallistuminen ja puheenvuoro Tulevaisuuden kunta -seminaarissa (valtiova- rainministeriö)  Valiokuntakuulemisia KANE on vakiinnuttanut paikkansa yhteistyökumppanina: paljon puhe- ja työryhmä- pyyntöjä. Viestintä ja vuorovaikutus Sähköpostiviestintä, verkkosivut, KANE-blogi, keskustelutilaisuudet, seminaarit 2013  Otakantaa.fi keskustelu/kuuleminen KANEn toimintasuunnitelmasta  Rahankeräyslain uudistaminen -seminaari  Järjestöt demokratiaa kehittämässä -työpaja 2015  Uusi yhdenvertaisuuslaki -seminaari, KANE ja ETNO  Vapaaehtoistoiminta kunnissa -selvityksen julkistaminen ja työryhmä Kump- panuuspäivässä (Suomen Kuntaliitto)  Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen -kuulemistilaisuus 29  JYRES-tutkimusseminaari (Jyväskylän yliopisto) 2016  KANEn päätösseminaari yhdessä Miina Sillanpään seuran kanssa  SuomiAreena Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset Verotus  Keskustelua järjestöjen verotuksesta ministeriökierroksella (VM, SM)  KANElle/kansalaisyhteiskunnalle esitetty työryhmäedustusta valtiovarainmi- nisteriön veroselvitystyöryhmään 2017–2019  KANE kumppaniksi verohallinnon järjestöjen veroseminaariin ja vero-ohjeiden kehittämiseen  Keskusteluasiakirja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta, tekijänä Jenni Similä, 2016 Rahankeräyslaki ja rahapelifuusio 2013  KANEn ad hoc -työryhmän seminaari ja selvitys rahankeräyslain uudistami- sesta 2014  KANE osallistui VaLan seurantatutkimukseen järjestöjen taloudellisista toi- mintaedellytyksistä ja lahjoittamisesta 2014 ja 2016  KANEn lausunto rahankeräyslaista 2015  Rahankeräyslain uudistaminen yksi ministeriökierroksen asioista (SM)  KANEn kannanotot rahapelifuusioon (mm. SM ja talouspoliittinen ministeriva- liokunta), mm. valmistelun avoimuuteen ja järjestöjen osallistumiseen sekä lausunto hallituksen esitykseen Vapaaehtoistyön toimintaedellytykset 2014  Kysely vapaaehtoistoiminnan esteistä 2015  Vapaaehtoistyön adressi ja yhteistyö eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tuki- ryhmän kanssa  Selvitys vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista kunnissa yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa  KANEn edustajat jäsenenä valtiovarainministeriön työryhmässä, jonka tarkoi- tuksena oli selvittää vapaaehtoistoimintaa koskevia esteitä.  KANEn lausunto VM:n raportista  Keskustelut ministerikierroksella (OM, VM).  KANE voi jatkossa toimia valtioneuvoston demokratiaverkoston yhteistyö- kumppanina. Verkosto koordinoi vapaaehtoistyöhön liittyvää kehitystyötä valtioneuvoston piirissä. 30 Avoin hallinto ja demokratia Demokratiapoliittinen selonteko 2013  KANEn demokratiapoliittinen työryhmä järjesti järjestöille työpajan demokrati- an haasteista ja kehittämistarpeista 2014  Järjestöt demokratiaa kehittämässä -julkaisu  KANEn esille nostamat asiat huomioitiin valtioneuvoston demokratiapoliitti- sessa selonteossa  Perustuslakivaliokunta kuuli KANEa selonteosta 2016  KANE osallistuu valtioneuvoston demokratiapoliittisen toimintaohjelman laa- timiseen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 2013  Suomi liittyi 2013 Open Government Partnership (OGP) -ohjelmaan. KANE osallistui toimintaohjelman arviointiin ja uuden toimintaohjelman laatimiseen 2014  KANE toimii valtiovarainministeriössä koordinoidun Avoimen hallinnon toimin- taohjelman kansalaisyhteiskuntakumppanina 2014- Kunta- ja maakuntauudistus Kuntalain kokonaisuudistus 2012  KANEn edustaja jäseneksi VM:n kuntauudistushankkeen demokratiajaostoon 2013  KANEn kuntauudistusverkosto 2014  Lausunto Kuntalain kokonaisuudistusta koskevasta hallituksen esityksestä  Yhteistyö oikeusministeriön kanssa Demokratiapalkinnon jakamisessa lähi- demokratia ja osallisuus -teemasta 2014 2015  Eduskunnan hallintovaliokunta kuuli KANEa 2015 2016  KANE mukaan maakuntauudistukseen, tapaaminen ministeri Vehviläisen kanssa  Osallistuminen tulevaan hallituksen aluekehittämistyöhön 2016–2019 31 Tulevaisuuden kunta  Keskustelua ministeriökierroksella (VM, Suomen Kuntaliitto)  Yhteistyö Suomen Kuntaliiton kanssa kansalaistoimintaa estävien käytäntei- den purkamisessa  Yhteistyö valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työ- ryhmän kanssa  Yhteistyö Suomen Kuntaliiton Kuntademokratiaverkoston kanssa Kumppanuus 2015  Osallistuminen Maaseutupoliittisen yhteistyöryhmän toimintaan ja kump- panuus/kansalaisyhteiskuntasopimuksen ideointiin. Osallistuminen kumppa- nuuspäivään. 2016  Yhteistyö jatkuu uuden Maaseutupolitiikan neuvoston kanssa kumppanuus- teemassa. 32 Liite IV: Lausunnot ja kannanotot KANEn lausunnot ja kannanotot Työvaliokunnan kannanotto kehysriiheen (19.3.2013) Esitys kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamisesta (22.3.2013) Lausunto maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan 2014–2020 (13.12.2013) Kannanotto nettiäänestystyöryhmälle (31.3.2014) Muutosesitys rahankeräyslaki-työryhmän kokoonpanosta (7.4.2014) Lausunto Perustuslakivaliokunnalle valtioneuvoston demokratiapoliittisesta selonte- osta (8.5.2014) Letter of Recommendation to Ogp Awards (24.6.2014) Lausunto kuntalain kokonaisuudistuksesta (26.8.2014) Hallitusohjelmavaikuttamistavoitteet 2015–2019 (3.9.2014) Puheenjohtajien esitys sisäministeriölle rahankeräyslain uudistamisesta (8.9.2014) Lausunto sote-järjestämislaista (10.10.2014) Lausunto rahankeräyslain uudistamisesta (28.11.2014) Puheenjohtajien kannanotto talouspoliittiselle ministeriövaliokunnalle Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Finn-Toton yhdistämissuunnitelmia koskien (4.12.2014) Lausunto Hallintovaliokunnalle kuntalakiluonnoksesta (21.1.2015) Lausunto Suomen avoimen hallinnon 2. toimintaohjelmaluonnokseen (30.1.2015) Lausunto metropolihallintolakiesityksestä (4.2.2015) Vapaaehtoistyön adressi puolueille (tiedote 6.3.2015) Kannanotto hallitusohjelmaprosessiin (3.9.2015) Lausunto säädösvalmistelun kuulemisohjeesta (26.11.2015) Lausunto vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvit- tävän työryhmän raporttiin (30.11.2015) Lausunto Nuorisolain uudistaminen -työryhmän esitykseen uudeksi nuorisolaiksi (30.11.2015) Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta yhdistyslain ja yritys- ja yhteisötietolain 14 §:n muuttamisesta (14.12.2015) Lausunto sisäministeriölle rahapeliyhteisöjen rahapelitoimintojen yhdistämistä koskevasta hankkeesta (15.4.2016) 33 Liite V: Julkaisuluettelo Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan omat ja sen toimeksiannosta laaditut julkaisut vuosilta 2012–2016 KANEn toimintasuunnitelma 2012–2016 (2013) KANEn rahankeräyslaki-työryhmän raportti (2013) Järjestöt demokratiaa kehittämässä – Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukun- nan raportti suomalaisen demokratian kehittämistarpeista (2014) Kansalaisjärjestöjen nykytila -analyysi (2014, 2016) – yhdessä VaLa ry:n kanssa KANEn hallitusohjelmatavoitteet 2015–2019 (2014) Raportti vapaaehtoistoiminnan esteistä (2014) Kuntien ja kolmannen sektorin kumppanuus (2015) Similä, Jenni: Keskusteluasiakirja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta (2016) Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan loppuraportti 2012–2016 (2016) Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto www.oikeusministerio.fi Justitieministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.oikeusministerio.fi ISSN 1798-7075 (nid.) ISBN 978-952-259-512-6 (nid.) ISSN 1798-7083 ISBN 978-952-259-513-3 (PDF) Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan loppuraportti 2012–2016 KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD SISÄLLYS 1 Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE 2 Toimikauden arviointi 2.1 Tiivistelmä 2.2 Toiminnan tavoitteet 2.3 Toimintatavat 2.3.1 KANE yhteistyöfoorumina ja aloitteiden tekijänä 2.3.2 Työryhmien toiminta ja ongelmat jäsenten sitoutuneisuudessa 2.3.3 Toiveena dynaamisempi toimintamalli 2.4 Toiminnan tulokset 2.4.1 Vuoropuhelu ja kohtaamiset tärkeitä 2.4.2 Vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon 2.4.3 Näkyvyys suurelle yleisölle 3 Suosituksia seuraavalle kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnalle LIITTEET Liite I: Asettamispäätös ja kokoonpanossa tapahtuneetmuutokset Liite II: Neuvottelukunnan työryhmät ja verkostot toimikaudella2012–2016 Liite III: Kooste KANEn toiminnasta kaudella 2012–2016 Liite IV: Lausunnot ja kannanotot Liite V: Julkaisuluettelo