Liikennealan kansallisen kasvuohjelman väliarviointi Joonas Söderholm, Tommi Lampikoski, Anu Vaahtera, Gaia Consulting VA LT I O N E U V O S T O N J U L K A I S U J A   2 0 2 2 : 1 1 vn.fi Liikennealan kansallisen kasvuohjelman väliarviointi Joonas Söderholm, Tommi Lampikoski, Anu Vaahtera, Gaia Consulting Valtioneuvosto Helsinki 2022 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvosto CC BY-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-383-653-2 ISSN pdf:2490-0966 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 1.3.2022 Liikennealan kansallisen kasvuohjelman väliarviointi Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Julkaisija Valtioneuvosto Tekijä/t Tommi Lampikoski, Joonas Söderholm, Anu Vaahtera: Gaia Consulting Kieli suomi Sivumäärä 47 Tiivistelmä Asiasanat Liikennealan kansallisen kasvuohjelman väliarvioinnissa on tarkasteltu kasvuohjelman täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta perustuen pääosin kasvuohjelmassa mukana olleiden toimijoiden näkemyksiin. Lisäksi väliarvioinnin laatimisessa on hyödynnetty vuonna 2020 toteutetun selvityksen ”Liikennealan mittaristo ja tilannekuva” suosituksia väliarvioinnille. Väliarvioinnissa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kasvuohjelma on edistänyt yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. Kasvuohjelman toimenpiteet on saatu käynnistettyä, mutta toteutus on monen toimenpiteen osalta vasta alkuvaiheessa, jolloin vaikuttavuus on toistaiseksi jäänyt rajalliseksi. Syitä tähän ovat esimerkiksi väliarvioinnin tarkastelun lyhyt aikajänne, resurssien puute toimenpiteiden toteutuksen osalta sekä liikkumiseen ja liikenteeseen voimakkaasti vaikuttanut globaali pandemia. Kasvuohjelma nähdään mahdollistajana, joka tukee liikennealan kehitystä sekä tunnistettujen kärkimittarien – kasvu, vienti, TKI-toiminta ja digitalisaatio – toteutumista. Johtopäätökset ja suositukset kasvuohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi korostavat kasvuohjelman jatkamista ja toiminnallistamista, keskittymistä kaupallistamiseen ja vientiin, toimenpiteiden ja toimijoiden koordinaation kehittämistä, ohjausryhmän roolin operationalisoimista sekä koordinaattorin roolin tärkeyttä. liikenne, kasvu, elinkeinoelämä, ekosysteemit ISBN PDF 978-952-383-653-2 ISSN PDF 2490-0966 Asianumero - Hankenumero TEM096:00/2018 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-653-2 https:// Presentationsblad 1.3.2022 Halvtidsutvärdering av det nationella tillväxtprogrammet för transportsektorn Statsrådets publikationer 2022:11 Utgivare Statsrådet Författare Tommi Lampikoski, Joonas Söderholm, Anu Vaahtera: Gaia Consulting Språk finska Sidantal 47 Referat Halvtidsutvärderingen av det Nationella tillväxtprogrammet för transportsektorn har granskat tillväxtprogrammets genomförande och ändamålsenlighet, främst utifrån de deltagande aktörernas synvinkel. Dessutom har halvtidsutvärderingen använt sig av rekommendation- erna rapporten "Trans-portbranschens indikatorer och lägesbild" från år 2020. Resultatet av halvtidsutvärderingen visar att tillväxtprogrammet har bidragit till affärsdriven utveckling, tillväxt och internationalisering. Tillväxtprogrammets åtgärder har igångsatts, men för många åtgärder är genomförandet fortfarande i ett tidigt skede och deras genom-slag tills vidare begränsad. Orsakerna till detta inkluderar såväl den korta tidsramen för utvärderingen som bristen på resurser för genomförande av åtgärder och den globala pandemin, som har haft en stor inverkan på mobilitet- och transportsektorn. Tillväxtpro-grammet ses som en möjliggörare som stödjer utvecklingen av transportsektorn och för-verkligandet av de identifierade nyckelindikatorerna – tillväxt, export, FoU-aktiviteter och digitalisering. Slutsatserna och rekommendationerna för att öka tillväxtprogrammets genomslag betonar en fortsättning och operationalisering av programmet, fokus på kommersialisering och export, utveckling av samordning av åtgärder och aktörer, operationalisering av styrgruppens roll och samordnarens betydelse. Nyckelord transport, tillväxt, näringspolitik, ekosystem ISBN PDF 978-952-383-653-2 ISSN PDF 2490-0966 Ärendenummer - Projektnummer TEM096:00/2018 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-653-2 https:// Description sheet 1 March 2022 Mid-term evaluation of the National Growth Programme for the Transport Sector Publications of the Finnish Government 2022:11 Publisher Finnish Government Author(s) Tommi Lampikoski, Joonas Söderholm, Anu Vaahtera: Gaia Consulting Language Finnis Pages 47 Abstract Keywords The mid-term evaluation of the National Growth Program for the Transport Sector has examined the implementation and impact of the growth program, based mainly on the views of the actors involved in it. Additionally, the recommendations from the 2020 report “Transport sector indicators and situational picture” have been used to prepare the mid-term evaluation. Based on the results of the mid-term evaluation, the growth program has contributed to business-led development, growth and internationalization. The actions of the growth program have been launched, but the implementation of several actions is still at an early stage. Thus, their impact has so far remained limited. Reasons for this include the short evaluation timeframe, the lack of resources for action implementation, and the global pandemic, which has had a major impact on the field. The growth program is seen as an enabler that supports the development of the transport sector and the realization of the identified key indicators – growth, export, RDI activities and digitalisation. The conclusions and recommendations for increasing the impact of the growth program emphasize the continuation and operationalization of the program, placing focus on commercialization and exports, the development of coordination of actions and actors, the operationalization of the steering group and the importance of the coordinator. transport, growth, economic and industrial policy, ecosystems ISBN PDF 978-952-383-653-2 ISSN PDF 2490-0966 Reference number - Project number TEM096:00/2018 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-653-2 https:// Sisältö 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2 Lähtökohdat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2.1 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2.2 Liikennealan kestävän kasvun ohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2.3 Liikennealan mittaristo ja tilannekuva -selvitys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3 Kasvuohjelman toimenpiteiden toteutuminen ja vaikuttavuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 3.1 Yhteinen tahtotila ja mahdollistava lainsäädäntö uudistumisen perustana.. . . . . . . . . . 12 3.2 Kaupungit edelläkävijämarkkinoiden alustana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 3.3 Digitaalinen tieto hyötykäyttöön. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3.4 Tutkimuksella ja koulutuksella kilpailuetua.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3.5 Monipuolisella rahoituksella vipua kehittämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.6 Kokeiluilla kehityksen kärkeen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.7 Julkisilla hankinnoilla markkinareferenssejä ja skaalautumista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 3.8 Kansainvälistyminen kaikkien ulottuville.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 3.9 Yritysvetoiset kasvuekosysteemit viennin vetureiksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 4 Kasvuohjelman vaikuttavuuden kärkitavoitteiden toteutuminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 5 Johtopäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 5.1 Kasvuohjelman lisäarvo.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 5.2 Kasvuohjelman toimintamallit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 6 Suositukset .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Liite 1 – Toimenpidekohtaiset arvioinnit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Liite 2 – Väliarvioinnissa hyödynnetty tilastotieto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Liite 3 – Osallistuneet asiantuntijat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 7 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 1 Johdanto Liikennealan kansallisen kasvuohjelman 2018–2022 lähtökohtana on edistää toimialan yri- tysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä julkisen ja yksityisen sektorin sekä tut- kimusalan yhteistyönä. Kasvuohjelmassa luodaan alan yhteinen tavoitetila ja tulevaisuus- kuva 2030, kuvataan alan osaaminen ja toimintaympäristö, määritellään keskeiset toimen- piteet lähivuosille sekä organisoidaan ohjelman edistymisen aktiivinen seuranta.1 Kasvuohjelman väliarvioinnin tarkoituksena on tuottaa laadullinen ja määrällinen arviointi Liikennealan kansallisen kasvuohjelman täytäntöönpanosta ja vaikuttavuudesta. Arviointi perustuu pääosin alan toimijoiden näkemyksiin liikennealan kehittymisestä kohti kestä- vää ja älykästä vientivetoista kasvualaa. Tämän lisäksi on tarkasteltu toimialan liikevaihtoa, henkilöstöä, tutkimus- ja tuotekehityspanoksia sekä näissä tapahtuneita muutoksia, sekä muuta taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta suhteessa Liikennealan kansalli- sessa kasvuohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Nämä seikat huomioiden väliarvioinnin tavoitteena on: 1. tuoda esille, miten Liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimenpi- teet ovat toteutuneet ja millainen vaikutus toteutuksella on ollut toimialan kehittymiseen. 2. tarkastella ohjelman toimintamalleja ja antaa suosituksia niiden kehittämi- seksi ohjelman jatkotyössä. 3. arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta kasvuohjelman tavoitteiden sekä Lii- kennealan mittaristo ja tilannekuva -selvityksen tunnistamien kasvuohjel- man keskeisimpiin tavoitteisiin kohdistuvien vaikuttavuuden kärkimittarien (kasvu, vienti, TKI ja digitalisaatio) kannalta. Väliarvioinnin toteutti Gaia Consulting loka-tammikuussa 2021–2022 liikenne- ja viestin- täministeriön tilauksesta. Tilaajan puolelta yhteyshenkilöinä ja työtä ohjaavina henkilöinä toimivat neuvotteleva virkamies Tiia Orjasniemi (LVM), ylitarkastaja Helinä Teittinen (LVM) ja liikenneneuvos Johanna Särkijärvi (TEM). 1 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022, TEM oppaat ja muut julkaisut 15/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 8 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Väliarvioinnin työmenetelminä hyödynnettiin kirjallisuuskatsausta, kyselyä, asiantunti- jahaastatteluita sekä virtuaalityöpajaa. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin Liikennealan mit- taristo ja tilannekuva -selvityksen mukaisesti tilastoihin keskittyen. Sen lisäksi toteutet- tiin laaja toimialakysely, jota jaettiin Business Finlandin Smart Mobility -sivuston, Suomen kasvukäytävä -verkoston, EK:n sähköinen liikenne -verkoston sekä ITS Finland-verkoston kautta. Vastauksia saatiin 23. Valituille kyselyn vastaajille (10 osallistujaa) toteutettiin virtu- aalinen työpaja. Lisäksi toteutettiin kahdeksan asiantuntijahaastattelua laajemman näke- myksen saamiseksi. Tarkempi listaus väliarviointiin osallistuneista henkilöistä löytyy liit- teestä 3. Väliarviointi koostuu johdannon ja lähtökohtien taustoituksen lisäksi neljästä osiosta. Kol- mannessa kappaleessa tuodaan esille toimenpidekohtainen tarkastelu kasvuohjelman toteutumisesta sekä vaikuttavuudesta. Toimenpidekohtaisten tulosten jälkeen neljännessä kappaleessa keskitytään Liikennealan mittaristo- ja tilannekuva -selvityksen tunnistamiin vaikuttavuuden kärkitavoitteisiin - kasvu, vienti, TKI-toiminta ja digitalisaatio. Viidennessä kappaleessa esitellään väliarvioinnin johtopäätökset ja kuudennessa esitetään suosituk- set liittyen kasvuohjelman sisältöön sekä toimintamalleihin. Liitteissä 1–3 on tarkempi toi- menpidekohtainen tarkastelu, tilastokuvaajat sekä väliarviointiin osallistuneet tahot. 9 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 2 Lähtökohdat 2.1 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma Liikenneala on suomalaisen kansantalouden merkittävä tekijä sekä yritysten ja työllistettä- vien määrässä että liikevaihdon koossa. Ala on merkittävien teknologisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten murrosten keskellä, minkä vuoksi sillä on tarve uudistua mm. digita- lisaation ja vihreän siirtymän tuomia mahdollisuuksia hyödyntämällä. Digitalisaatiosta ja vihreään siirtymään liittyvästä liikenteen sähköistymisestä kumpuavat globaalit markkinat tarjoavat alan yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia. Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022 pyrkii edistämään liikenne- ja logistiik- ka-alan yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuksen yhteistyönä. Kasvuohjelma luo liikennealalle yhteisen tavoitetilan, tule- vaisuuskuvan vuoteen 2030, sekä määrittelee merkittävimmät toimenpiteet ja organisoi- tumisen tavoitetilan saavuttamiseksi. Ohjelman tavoitteena on kohdentaa liikenteen digi- talisaatiokehitystä, TKI-toimintaa ja investointeja sekä julkisen sektorin hankintoja yhtei- sesti päätettyyn suuntaan. Kotimaan markkinareferenssien avulla edistetään suomalaisten yritysten pääsemistä kansainvälisille markkinoille ja samalla pyritään nostamaan suoma- laisen liikennealan kansainvälistä mainetta ja siten myötävaikuttamaan Suomen asemaan kansainvälisesti tunnettuna liikennealan edelläkävijänä. Kasvuohjelma koostuu yhdeksästä asiakokonaisuudesta ja 32:sta toimenpiteestä, joiden toteutumista ja vaikutuksia tässä väliarvioinnissa on arvioitu. 2.2 Liikennealan kestävän kasvun ohjelma Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021–2023 on päivitys Liikennealan kansalliselle kasvuohjelmalle. Liikennealan kestävän kasvun ohjelma jatkaa liikenteen toimialan yritys- vetoista innovaatiokehitystä, kansainvälistymistä ja kestävää vientivetoista kasvua pohjau- tuen yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuksen välillä sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviin ratkaisuihin. Ohjelma suuntaa Suomen liikennea- lan digitalisaatiota, TKI-toimintaa ja investointeja sekä julkisia hankintoja. Ohjelman tavoit- teena on mahdollistaa liikennealan teknologia- ja palveluratkaisujen vientipotentiaali eko- systeemisellä yhteistyöllä ja siten luoda Suomeen 5–7 aktiivista liikennealan kansainvälistä liiketoimintaekosysteemiä ja 10 000 kestävän kasvun työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. 10 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Tämän saavuttamiseksi ohjelma määrittelee keskeiset toimenpiteet, vastuut ja seuranta- mekanismit lähivuosille.2 2.3 Liikennealan mittaristo ja tilannekuva -selvitys Ramboll Finland Oy:n ja Owal Groupin työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta vuonna 2020 toteuttama selvitys ”Liikennealan mittaristo ja tilannekuva” määritteli ehdotukset liikennealan mittaristoon ja esitti liikenteen toimialan tilannekuvan tämän mittariston perusteella. Selvityksessä tunnistettiin ehdotuksia liikennealan kansallisen kasvuohjelman väliarviointiin. Selvitys tarkasteli toimenpiteitä asiakokonaisuuksittain ja johti niistä kas- vuohjelman laajemmat vaikuttavuustavoitteet, joista neljä valittiin kärkimittareiksi: kasvu, vienti, TKI-toiminta ja digitalisaatio.3Selvityksessä myös jokaiselle asiakokonaisuudelle tun- nistettiin keskeiset vaikuttavuustavoitteet, joita hyödynnetään tämän väliarvioinnin toi- menpidekohtaisessa tarkastelussa luvussa 3. Tämä väliarviointi toteutetaan Liikennealan mittaristo ja tilannekuva -selvityksessä luodun tarkastelukehikon mukaisesti. Kärkimittarien suhteen toimenpiteitä arvioidaan pitkälti toi- menpiteiden ja asiakokonaisuuksien myötä saatujen tietojen pohjalta. Nykyinen tilastoin- titapa ei toistaiseksi erottele sellaisia tietopalvelualan yrityksiä, jotka tuottavat palveluja lii- kennealan toimijoille. Lisäksi tilastojen muutosten taustalla tunnistettiin muita merkittäviä kasvuohjelmaan liittymättömiä vaikuttajia, kuten öljyn markkinahinta ja Covid-19 pande- mia. Näin ollen kasvuohjelman vaikuttavuuden arviointi painottuu laadulliseen arviointiin. 2 Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021–2023, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:60. 3 Liikennealan mittaristo ja tilannekuva: Ehdotukset kasvuohjelman arviointiin ja toimialan kehityksen seurantaan, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:25. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-646-4 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 3 Kasvuohjelman toimenpiteiden toteutuminen ja vaikuttavuus Taulukossa 1 kuvataan väliarvioinnin perusteella kasvuohjelman jokaisen toimenpiteen toteutumisaste liikennevalomallilla, jossa vihreä väri osoittaa, että toimenpide on pitkälti toteutettu tai on toteutumassa suunnitelmien mukaisesti. Keltainen väri merkitsee, että toimenpiteen mukaisia toimia on tehty, mutta toimintaa on tehostettava halutun lop- putuloksen saavuttamiseksi. Punainen väri merkitsisi, että toimenpide ei ole toteutunut alun perin oletetulla tavalla, mutta kaikki toimenpiteet on arvioinnin perusteella saatu käynnistettyä. Toteutumisasteen arvioinnin perustelut löytyvät liitteestä 1. Taulukko 1.  Kasvuohjelman toimenpiteiden toteutuminen väliarvioinnin perusteella. Vihreä väri osoittaa, että toimenpide on pitkälti toteutettu tai on toteutumassa suunnitelmien mukaisesti. Keltainen väri mer- kitsee, että toimenpiteen mukaisia toimia on tehty, mutta toimintaa on tehostettava halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Asiakokonaisuus Toimenpide Toteu- tuminen 1. Yhteinen tahtotila ja mahdollistava lainsää- däntö uudistumisen pe- rustana Liikennealan pelikirjan laatiminen   Neuvotteluryhmä kehityksen pullonkaulojen ratkaisemiseen   Taloudellisten ohjausmekanismien kehittäminen   2. Kaupungit edelläkävi- jämarkkinoiden alustana Kestävän ja vähäpäästöisen liikenteen ekosysteemien synnyttämi- nen   Saumattomien matkaketjujen mahdollistaminen.   Älyliikenteen kokeilu-, kehitys- ja palvelualustatoiminta kaupun- geissa   Kaupunkialueille automaattisen liikenteen kehitysalueet   Kaupunkien liikennejärjestelmän reaaliaikainen tilannekuva   Liikenteen digitaaliset ratkaisut suuriin kaupunkikehityshankkei- siin   3. Digitaalinen tieto hyö- tykäyttöön Yksityisen ja julkisen tiedon avaaminen   Sektorirajat ylittävien tietojen yhdistely   Liikenteen palvelut My Data -periaatteiden mukaisina   12 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Asiakokonaisuus Toimenpide Toteu- tuminen 4. Tutkimuksella ja kou- lutuksella kilpailuetua Käynnistetään yhteistoiminta- ja innovaatioalusta TransDigi   Osaamisen ennakointifoorumi alan muutosten tunnistamiseen   5. Monipuolisella rahoi- tuksella vipua kehittä- miseen Liikenteen kehittämis- ja kansainvälistymisohjelma   Alueellisen liikkumisen rahoitushaku edelläkävijähankkeille   EU-rahoitushakemusten systemaattinen laadun parantaminen   Rahoituksen tarkastelu innovatiivisena työkaluna   Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus automaation yleistyessä   6. Kokeiluilla kehityksen kärkeen Markkinakokeilut mahdollistava älyliikenteen testialueiden ver- kosto   Smart Countryside -teemasta vahva suomalainen osaamisalue   Testausalustojen tiedot saataville yhdestä paikasta   7. Julkisilla hankinnoilla markkinareferenssejä ja skaalautumista Hankintaosaamisen kehitys   Markkinavuoropuhelun käyminen   Hankintakriteeristön kehitys   Kansainvälinen hankintayhteistyö   Sopimusmallien kehitys   8. Kansainvälistyminen kaikkien ulottuville Liikennealan yhteinen tarina, markkinointistrategia ja materiaali   Alan yhteinen kansainvälinen vaikuttamissuunnitelma   9. Yritysvetoiset kasvue- kosysteemit viennin ve- tureiksi Kasvuekosysteemien liiketoimintapotentiaalin tunnistaminen   Kasvuekosysteemien pelisäännöt   Kasvuekosysteemien yhteinen ja koordinoitu kehittäminen   3.1 Yhteinen tahtotila ja mahdollistava lainsäädäntö uudistumisen perustana Vaikuttavuustavoitteet: 1. Liikennealalle syntyy yritys- ja vientivetoista kasvua 2. �Liikennealan liiketoiminnan kasvu perustuu kestäviin ja vastuullisiin ratkaisuihin 13 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Asiakokonaisuuden päätavoitteena on yritysten yleisen toimintaympäristön kehittäminen ja markkinapuutteiden paikkaaminen4. Lisäksi se korostaa julkishallinnon roolia uusien lii- ketoimintaekosysteemien kehittymisen edistämisessä, mm. rakentamalla uusia markki- noita sekä toimimalla yritysten aktiivisena yhteistyökumppanina. Väliarvioinnissa tehdyn tarkastelun perusteella voidaan todeta, että vaikuttavuustavoit- teiden mukaista ohjelman vaikuttavuutta on hankala arvioida. Haastattelujen ja työpajo- jen mukaan kasvuohjelma on mahdollistanut liikennealan toimijoiden yhteiskehittämisen lisääntymisen esimerkiksi ekosysteemityön kautta, mutta samanaikaisesti useat muut teki- jät ovat vaikuttaneet toimialan kehittymiseen. Koronapandemia on johtanut liikevaihdon ja työllisyyden laskuun, erityisesti henkilöliikenteessä5. Toisaalta liikennealalla toimivissa ohjelmistopuolen yrityksissä ei haastateltavien mukaan vastaavaa muutosta välttämättä ole koettu. Liikennealan kasvuun ja vientiin tarkastelujakson aikana perehdytään tarkem- min kärkimittarien osalta neljännessä kappaleessa. Haastateltavien mukaan pääsääntöinen trendi liikennealalla on, että ala kehittyy ja panos- taa erityisesti kestäviin ja vastuullisiin ratkaisuihin, mikä on nähtävissä myös tilastoissa mm. alan yritysten ympäristöliikevaihdon hienoisena kasvuna6 sekä ilmastopäästöjen vähenemisenä7. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi sähköautojen ja sii- hen liittyvän latausinfran kehittyminen on ollut odotettua nopeampaa. Kasvuohjelman roolia tämän asiakokonaisuuden vaikuttavuustavoitteissa ei voida suoraan osoittaa, koska ohjelma on keskittynyt yleiseen toimintaympäristön kehittämiseen. Lisäksi asiantuntijahaastattelujen mukaan tarkastaluajanjaksona toimintaan ovat vaikuttaneet kasvuohjelman ulkopuoliset tapahtumat, kuten öljyn hinta ja koronapandemia. Sen sijaan kasvuohjelma on ollut aktiivinen toimintamalli, joka on ylläpitänyt keskustelua ja myötä- vaikuttanut asiakokonaisuuksiin, joita on johdettu ja koordinoitu vaikuttavuustavoittei- den saavuttamiseksi. Lisäksi on huomioitava, että yksi keskeisistä kasvuohjelman toimen- piteistä, Liikennealan pelikirja8, on vasta hiljattain julkaistu, jolloin vaikuttavuuden odote- taan syntyvän toiminnallistamisen tuloksena. Kasvuohjelmaan on myös viitattu monissa eri liikennealan strategioissa ja ohjelmissa, kuten Liikenne 12 -suunnitelmassa9, fossiilit- 4 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022, TEM oppaat ja muut julkaisut 15/2017. 5 Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto. 6 Suomen virallinen tilasto (SVT): Ympäristöliiketoiminta. 7 Suomen virallinen tilasto (SVT): Ilmapäästöt toimialoittain. 8 Liikennealan pelikirja, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarja: Muut julkaisut 1/2021. 9 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:75 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 http://www.stat.fi/til/yrti/tau.html http://www.stat.fi/til/ylt/index.html http://www.stat.fi/til/tilma/ http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062940555 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-749-2 14 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 toman liikenteen tiekartassa10 sekä kaupunkikehitysstrategioissa (esim. 6-Aika)11, jotka omalta osaltaan edistävät liikennealan kestävää yritysvetoista vientiä ja kasvua. 3.2 Kaupungit edelläkävijämarkkinoiden alustana Vaikuttavuustavoitteet: 1. �Yritysten mahdollisuudet kestävän ja vähäpäästöisen liikenteen palvelutarjontaan kaupungeissa paranevat 2. �Kestävien ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen kulkumuoto- ja markkinaosuus kasvaa. Asiakokonaisuuden tavoitteena on kehittää kaupunkialueiden vetovoimaa ja kilpailuky- kyä monipuolisilla ja älykkäillä liikkumisratkaisuilla. Yrityksille pyritään tarjoamaan alusta liikkumispalvelujen kehittämiseksi ja kaupunkilaisille taloudellisesti houkutteleva ja sujuva vaihtoehto oman auton omistamisen sijaan.12 Väliarvioinnin laatijan kokonaisarvion mukaan asiakokonaisuuteen sisältyvien toimenpi- teiden mukaisesti kaupungit ovat toimineet edelläkävijämarkkinoiden alustana sekä mah- dollistaneet ekosysteemejä, kokeilualustoja ja kokeiluja alueillaan, vaikka toistaiseksi toi- menpiteet ovat vielä alkuvaiheessa. Haastateltavien ja kyselyn mukaan kaupungit ovat myös jakaneet tietoa yritysten käytettäväksi, esimerkiksi reaaliaikaiseen tilannekuvaan liit- tyen. Haastattelujen ja työpajaosallistujien mukaan kokeilujen jatkamisella ja koordinoimi- sella sekä ekosysteemisen yhteistyön kehittämisellä saavutetaan vielä nykyistä suurempi vaikuttavuus. Yritysten ja kaupunkien vastaukset erosivat hieman keskusteltaessa yritysten mahdollisuuksista palvelutarjontaan kaupungeissa. Kaupungit toivat esiin eri kokeilumah- dollisuuksia ja tehtyjä toimia, mutta vastanneille yrityksille nämä eivät olleet vielä toteutu- neet mahdollisuuksina palveluntarjonnalle. 10 Fossiilittoman liikenteen tiekartta, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:15 11 https://6aika.fi/. 12 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022, TEM oppaat ja muut julkaisut 15/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-588-0 https://6aika.fi/ http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 15 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Väliarvioinnin haastatteluissa, työpajassa ja kyselyissä korostui, että yrityksillä on kuitenkin mahdollisuuksia kokeilujen kautta pilotoida ratkaisujaan kaupungeissa ja toiminta tulee lisääntymään tulevaisuudessa valmistuvien erinäisten kehittämisprojektien ja toimintojen kautta. Toistaiseksi kokeilut ovat kuitenkin olleet pienimuotoisia eikä niitä ole keskitetym- min koordinoitu. Haastatteluissa esiin nousi myös, että kaupunkien välisissä kokeiluissa ja yhteistyössä esimerkiksi yhteishankintojen osalta on vielä kehittämisen varaa. Yhteis- toiminta olisi yrityksillekin mielekäs lopputulos, koska se mahdollistaisi kotimarkkinarefe- renssit sekä paremmin skaalautuvien ratkaisujen kehittämisen. Kasvuohjelma on osaltaan pyrkinyt edistämään kaupunkien yhteistyötä, mutta syvällisempi yhteistyö ei haastattelu- jen mukaan aina ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi kaupunkien erilaisten painotusten ja resursoinnin vuoksi. Asiantuntijahaastatteluissa kävi selväksi, että kasvuohjelman ulkopuoliset tekijät ovat vai- kuttaneet hyvinkin paljon kestäviin ja vähäpäästöisiin liikkumismuotoihin. Haastattelu- jen mukaan joukkoliikenteen käyttö mahdollisesti heikentyy pysyvästi pandemian vaiku- tuksesta, mikä vaikuttaa joukkoliikenteen pohjalta rakentuviin palveluihin, kuten joukko- liikennettä hyödyntäviin MaaS-palveluihin13. Samoin asiantuntijat korostivat, että taksilii- kenteen lakiuudistus on osaltaan vaikuttanut kyytipalveluiden muodostumiseen. He tote- sivat myös, että yhteiskäyttöpotkulaudoille on löytynyt selkeä kysyntä, mutta niiden käy- tön yleistyminen on korvannut lähinnä kävelyä, eikä se ole siten vaikuttanut liikenteen kestävyyteen. Kasvuohjelman suurimmaksi ansioksi luetaan, että se on tukenut toimintaa ja nostanut erityisesti yritysnäkökulmaa kaupunkien kestävän ja vähäpäästöisen liikenteen palvelun- tarjontaan. Kasvuohjelma on nostanut merkittäviä teemoja kaupunkien pöydälle, kuten automaattinen liikenne ja innovatiiviset hankinnat, mutta niiden toteutus on mm. koro- napandemiasta johtuneiden rajoitusten sekä rajallisten resurssien myötä jäänyt odotettua vähemmäksi. Jokapäiväisen työn tukemisen lisäksi kasvuohjelma on vaikuttanut erilaisten uusia ratkaisuja pilotoivien hankkeiden taustalla, esim. 6-Aika ja Lahden kaupungin City- Cap. Toistaiseksi eri kaupunkien ja hankkeiden toimet ovat pienehköjä ja yksittäisiä, eikä niitä ole sidottu yhteisen tavoitteen alle tai koordinoitu. Tämän vuoksi ne eivät myöskään näyttäydy yrityksille erityisen houkuttelevina. Systemaattista yhteistyötä tulisi kehittää suuremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi. 13 MaaS viittaa Mobility as a Service -konseptiin, jolla tarkoitetaan liikkumista kokonaisval- taisena palveluna. MaaS mahdollistaa saumattoman liikkumiskonseptin ovelta ovelle yhden lipun periaatteella. 16 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 3.3 Digitaalinen tieto hyötykäyttöön Vaikuttavuustavoitteet 1. �Uudet digitaaliset palvelut auttavat yksityisiä ihmisiä liikkumaan helpommin 2. �Yritykset käyttävät palveluissaan julkisesti tuotettua tietoa, uusia digitaalisia palveluja tulee tarjolle ja digitaaliseen tietoon pohjautuvien palvelujen markkinat kasvavat. Asiakokonaisuuden toimenpiteiden tavoitteena on mahdollistaa tiedon kerääminen ja saatavuus. Tieto on innovaatiotoiminnan, kasvun ja yhteiskunnan läpinäkyvän kehityksen kannalta keskeinen tekijä, minkä vuoksi sen saatavuudesta on eri toimijoille hyötyä.14 Digitaaliset palvelut helpottavat yksityisten ihmisten liikkumista monin eri tavoin esimer- kiksi puhelinsovellusten avulla tapahtuvalla lippujen ostolla ja reitin suunnittelulla. Tar- jolla on myös palvelutoimintaa, joka kattaa laajasti reaaliaikaisen tiedon joukkoliikenteen reiteistä yhden sovelluksen alla. Suomessa on pilotoitu eri palveluntuottajien autonomis- ten ajoneuvojen ratkaisuja, jotka (lähi)tulevaisuudessa sujuvoittavat ihmisten ja tavaroi- den liikuttamisen suunnittelua ja sujuvuutta (erityisesti ns. first ja last mile liikkumista). Digitaalisilla multimodaalisilla palveluilla sujuvoitetaan ihmisen liikkumista (oman auton käytön sijaan), mutta ne eivät välttämättä palvele kokonaisvaltaisesti liikkujien moninaisia tarpeita. Haastatteluissa ja työpajassa korostettiin, että kasvuohjelma tukee yhteistyön rakentu- mista ja sitä kautta mahdollistaa digitaalisen tiedon käyttöä. Julkiset toimijat ovat avan- neet tietoa yrityksille mm. liikennealan reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamiseksi. Fint- rafficin liikenteen dataekosysteemi kehittää liikenteeseen liittyvän tiedon parempaa hyö- dyntämistä15. Haastateltavat mainitsivat, että kun dataa käytetään kaikkien palvelujen raa- ka-aineena, kertyy myös kansallista osaamispääomaa. Lisäksi asiantuntijoiden mukaan nykyään merkittävä osa liikennealan kasvusta liittyy dataan ja sen hyödyntämiseen, mikä 14 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022, TEM oppaat ja muut julkaisut 15/2017. 15 https://www.fintraffic.fi/fi/liikenteenekosysteemi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 https://www.fintraffic.fi/fi/liikenteenekosysteemi 17 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 näkyy myös yritysten datan käyttämisen lisääntymisenä16. Kyselyn mukaan yritykset käyt- tävät tällä hetkellä palveluissaan liikennealan digitaalista tietoa vaihtelevissa määrin. Yri- tyksillä saattaa olla oma pilvipalvelu, josta dataa tarjotaan asiakkaille ja yhteistyökumppa- neille hyödynnettäväksi. Monet selvitykseen osallistuneista mainitsivat, etteivät he toistai- seksi hyödynnä dataa niin hyvin kuin haluaisivat, vaikka mahdollisuuksia olisi. Työpajassa ja haastatteluissa nousi esiin, että henkilöliikkumisen palveluiden digitalisaatio on merkit- tävästi edellä logistiikka-alaan verrattuna, jossa edistykselliset ratkaisut ovat lähinnä suur- ten toimijoiden kehittämiä ja heillä itsellään käytössä. Toisaalta Suomi on myös kansainvä- lisesti tunnettu meriliikenteen älykkäistä ratkaisuista, esim. älykkäistä satamista ja laivoista. Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että digitaalista tietoa on yritysten hyödynnettä- vissä ja tietoa jaetaan eri foorumeilla liikennealan toimijoiden kesken, esim. kaupunkien toimesta ja Fintrafficin liikenteen dataekosysteemissä. Digitaalisen tiedon hyödyntämisen kyvykkyyden kasvattaminen sekä tulevaisuudessa kasvava tiedon määrä mm. kaupunkien kehityshankkeiden kautta mahdollistavat digitaalisten palveluiden markkinoiden kasvami- sen edelleen. 3.4 Tutkimuksella ja koulutuksella kilpailuetua Vaikuttavuustavoitteet: 1. �Yhteinen ymmärrys liikennealan tulevaisuuden kehittymispolusta helpottaa eri toimijoiden (yksityiset, yritykset, julkinen sektori) päätöksentekoa 2. �Kestävän ja älykkään liikenteen osaajia koulutetaan riittävästi ja valmistuneet työllistyvät tehokkaasti 3. �Tutkimusalan tuloksia hyödyntävien kasvuyritysten määrä kasvaa 16 Suomen virallinen tilasto (SVT): Innovaatiotoiminta. http://www.stat.fi/til/inn/tau.html 18 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Asiakokonaisuuden tarkoituksena on suunnata tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan painopiste kasvuohjelmassa tunnistetun yhteisen tahtotilan mukaisesti.17 Haastattelujen ja työpajan perusteella kasvuohjelman myötävaikutuksella liikennealalla on yhteinen ymmärrys liikennealan tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista keskeisistä megatrendeistä. Yhteisen ymmärryksen mahdollistajana on erityisesti ollut yhteiset tavoit- teet, aktiivinen vuoropuhelu eri toimijoiden kesken sekä monipuolinen osallistujajoukko. Yhteistä näkemystä on myös viety kasvuohjelman kautta muihin ohjelmiin, kuten Liikenne 12 -suunnitelmaan. Toisaalta työtä vaaditaan vielä yhteisen näkemyksen viemiseksi käy- tännön toimintaan. Toiminnan konkretisoimiseksi haastatteluissa, kysellyssä ja työpajassa ehdotettiinkin mm. käytännöllisempää roolia ohjausryhmälle, toimenpiteiden resursointia, vastuuttamista ja aikatauluttamista sekä yritysedustajien lisäämistä ohjausryhmään. Kyselyn vastaajat ja haastateltavat mainitsivat myös, että kasvuohjelma on toistaiseksi pit- kälti keskittynyt digitaalisiin ratkaisuihin ja henkilöliikenteeseen, jolloin rahtiliikenne ja vähäpäästöisyys ovat jääneet pienemmälle huomiolle. Näiden näkemysten mukaan laa- jemman toimijajoukon osallistaminen mahdollistaisi kokonaisvaltaisemman näkökulman liikennealasta ja tulevaisuuden kehityspoluista. Näihin haasteisiin onkin jo pitkälti vastattu päivitetyssä Liikennealan kestävän kasvun ohjelmassa. ITS Finlandin toimenpideraportoinnin mukaan liikennealan osaamistarpeiden ja osaajien määrän tarpeita on kartoitettu. Kyselyn mukaan kartoitukseen liittyvät toimenpiteet eivät kuitenkaan olleet vastaajilla juurikaan tiedossa. Vastaajat arvioivat, että työntekijöiden tar- jonta sekä osaaminen vastaavat kysyntään pääasiassa hyvin, vaikkakin pulaa on erityi- sesti ohjelmisto-osaajista. Näistä osaajista kilpaillaan muiden sektorien, kuten ICT-sektorin kanssa. Liikennealan kasvuyritykset pystyvät osittain hyödyntämään tutkimusalan tuloksia liiketoi- mintansa kehittämiseksi. Haastatteluissa ja kyselyissä mainittiin, että yhteistyö tutkimus- laitosten ja yritysten välillä, mm. tiedon jaossa, ei ole tällä hetkellä parhaalla mahdollisella tasolla. Ehdotettiin, että yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä tulisi kehittää entisestään sekä tuoda konkretiaa ja lisäymmärrystä markkinatarpeista tutkimuk- seen. Tähän vaihtoehtoja voisi haastateltavien mukaan olla yhteiskehittäminen startupien kanssa tai ekosysteemeissä. Hyviä esimerkkejä onkin jo saatu, esimerkiksi Smart Rail -eko- systeemistä Tampereelta. 17 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022, TEM oppaat ja muut julkaisut 15/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 19 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiakokonaisuuden tavoitteiden mukaista työtä on tehty tutkimus- ja oppilaitosten sekä yritysten välisen yhteistyön kehittämiseksi, mm. tut- kimustulosten hyödyntämisessä sekä oppilaitosten osaajien ja yritysten osaamistarpei- den yhdistämiseksi. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole laajasti liikennealan toimijoiden tie- dossa tai käytössä. Tämän vuoksi toimintaa tulisi tehostaa tutkimuksen ja koulutuksen kil- pailuedun saavuttamiseksi. 3.5 Monipuolisella rahoituksella vipua kehittämiseen Vaikuttavuustavoitteet: 1. Liikennealan yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) laajenee 2. Kansainvälinen rahoitus Suomen liikennealan kehittämiseen kasvaa 3. Liikennealan yritysten saama rahoitus liiketoiminnan kehittämiseen kasvaa. Liikennealaa mullistavien innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittäminen ja rahoittaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä julkishallinnon, yritysten, sijoittajien ja tutkimuslaitosten välillä.18 Haastateltavien mukaan erinäisten rahoitusmahdollisuuksien ja aktiivisen monikanavai- sen tiedottamisen kautta yritysten TKI-toimintaan tarjolla oleva rahoitusmäärä on kasva- nut. Tilastojen mukaan myös saatu rahoitusmäärä on kasvanut19. Esimerkkinä haastatte- luissa mainittiin, että Business Finlandin Smart Mobility -ohjelma on rahoittanut yritysten toimintaa huomattavasti enemmän kuin alun perin tavoiteltiin. Lisäksi ALPIO-rahoitushaku 18 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022, TEM oppaat ja muut julkaisut 15/2017. 19 Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 http://www.stat.fi/til/tkke/tau.html 20 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 toteutettiin harvaan asuttujen alueiden uusien liikkumistapojen testaamiseksi20,21. Haas- tateltavat mainitsivat myös, että liikenneala on saanut rahoitusta EU-lähteistä, kuten elpy- mis- ja palautumistukivälineestä (RRF-rahoitus), ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:ltä (TESI). Lisäksi haastateltavien arvioiden mukaan EU-rahoitushakemusten laatu on parantunut ja hakemusten määrä kasvanut standardoitujen prosessien myötä. Lisäksi taustalla teh- dyt toimet, kuten marraskuussa 2021 julkaistu selvitys liikennevakuutuksen kattavuudesta automaation ja palveluiden lisääntyessä edesauttavat uusien innovaatioiden testaamista ja varhaista käyttöönottoa Suomessa22. Tällä hetkellä saatavissa olevien julkisten rahoitusvälineiden nähtiin tukevan yritysten TKI-toimintaa suhteellisen hyvin. Toisaalta työpajassa nousi esiin, että Business Finlan- din Smart Mobility -ohjelman rahoituskriteerien vaatimat vientikertoimet ja liikevaih- don kasvuvaatimusten arvioitiin olevan liian kunnianhimoiset erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Tämä johtaa siihen, että alkuvaiheessa olevilla liiketoiminnoilla tai koti- maan markkinoilla toimivilla yrityksillä ei ole mahdollisuutta saada rahoitusta ilman vetu- riyritystä, joita on toistaiseksi Suomessa niukasti. Samalla muuta kautta saatava rahoi- tus, on liian pientä ja hajanaista kokeiluhankerahoitusta TKI-toiminnan johdonmukaiseksi kehittämiseksi. Haasteena tukien vaikuttavuudelle nähtiin haastatteluissa myös se, etteivät yritykset hae rahoitusta, vaikka sitä on tarjolla. Tällöin kyse lienee joko tiedon ja ajan puutteesta tai rahoituksen kohdentamisperusteista, jotka voivat olla yrityksen kannalta tiukat, kuten yllä esitettiin. Rahoitushakemusten lisäämistä tukevina toimina mainittiin aktiivinen rahoitus- hakujen ”myyminen” toimijoille. TKI- ja liiketoiminnan kehittämisen rahoituksen lisäksi kansainvälinen rahoitus Suomen lii- kennealan kehittämiseen on haastateltavien mukaan kasvanut kasvuohjelman aikana. Tämä näkyy esimerkiksi suomalaisten yritysten ja ekosysteemien saamissa kansainvälisissä investoinneissa (Liikennevirta23, Rolls Royce24, Sensible425, MaaS Global26). 20 https://www.sitra.fi/hankkeet/julkiset-ja-yksityiset-liikkumispalvelut-samalle-tarjottimel- le/#mista-on-kyse 21 ALPIO-rahoitusta lukuun ottamatta haja-asutusalueiden näkyvyys väliarvioinnissa jäi hyvin pieneksi. Tämä selittyy todennäköisesti haastateltavien, kyselyvastaajien ja työpa- jaosallistujien painottumisella kaupunkiympäristöön. 22 Liikennevakuuttamisen tulevaisuus ajamisen automaatiosta vertaisvuokraukseen: Liiken- teen kansallisen kasvuohjelman liikennevakuuttamisen toimenpiteen loppuraportti. 23 https://www.virta.global/news/virta-closes-30-m-investment-round. 24 https://www.businessfinland.fi/en/whats-new/cases/2017/ rolls-royce-to-invest-in-rd-on-ship-intelligence-in-finland. 25 https://sensible4.fi/2020/02/28/finnish-sensible-4-raises-7-million-to-support-expan- sion-of-autonomous-driving-system-specialised-for-harsh-weather-conditions/. 26 https://whimapp.com/helsinki/en/ maas-global-announces-additional-e11-million-financing/. https://www.sitra.fi/hankkeet/julkiset-ja-yksityiset-liikkumispalvelut-samalle-tarjottimelle/%23mista-on-kyse%20 https://www.sitra.fi/hankkeet/julkiset-ja-yksityiset-liikkumispalvelut-samalle-tarjottimelle/%23mista-on-kyse%20 https://www.lvk.fi/document/279282/71B9AAE3780F6F75DC93E87B3B7B534A6FC9077EC6FB40A447A2E7FE892B58CB https://www.virta.global/news/virta-closes-30-m-investment-round https://www.businessfinland.fi/en/whats-new/cases/2017/rolls-royce-to-invest-in-rd-on-ship-intelligence-in-finland https://www.businessfinland.fi/en/whats-new/cases/2017/rolls-royce-to-invest-in-rd-on-ship-intelligence-in-finland https://sensible4.fi/2020/02/28/finnish-sensible-4-raises-7-million-to-support-expansion-of-autonomous-driving-system-specialised-for-harsh-weather-conditions/ https://sensible4.fi/2020/02/28/finnish-sensible-4-raises-7-million-to-support-expansion-of-autonomous-driving-system-specialised-for-harsh-weather-conditions/ https://whimapp.com/helsinki/en/maas-global-announces-additional-e11-million-financing/ https://whimapp.com/helsinki/en/maas-global-announces-additional-e11-million-financing/ 21 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Joidenkin haastateltavien ja kyselyvastaajien mukaan rahoitus saattaa olla yritysyhteis- työn edellytys. Saatavilla oleva rahoitus (esimerkiksi Business Finlandin kasvumoottorira- hoitus) tukee yritysyhteistyötä mm. tarjoamalla rahoitusta ekosysteemien koordinointiin. Siksi nähtiin, että rahoituksen on hyvä olla pitkäjänteistä projektimaisuuden sijaan ja tukea pidemmän aikavälin yhteistyötä ja liiketoiminnan kehittämistä. Liikennealan toimijoiden välinen yhteistyö toimii pääasiassa hyvin, mutta tarttumalla väli- arvioinnissa tunnistettuihin muutamiin epäkohtiin, mm. rahoituskriteerien tarkistamiseen, voidaan saada aikaan laajempaa yhteistyötä ja vaikuttavuutta. Tämä osaltaan johtaa liiken- nealan innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittymiseen. 3.6 Kokeiluilla kehityksen kärkeen Vaikuttavuustavoitteet 1. Liikennealan tutkimus- ja kokeilutoiminta laajenee 2. Liikennealan innovaatiotoiminta lisääntyy 3. �Tarjolle tulee uudenlaisia liikennealan palveluita ja tuotteita (arvioidaan asiakokonaisuudessa 7) Asiakokonaisuus pyrkii tukemaan Suomen tutkimus- ja innovaationeuvostoa visiossaan tehdä Suomesta vetovoimaisin ja osaavin kokeilu- ja innovaatioympäristö.27 Kerätyn empiirisen aineiston perusteella selvisi, että liikenteen tutkimus- ja kokeilutoi- mintaa on käynnistetty erityisesti testialueiden verkostoissa ja mahdollisuuksia osallistu- miseen on tarjolla. Muun muassa kaupungit ovat tarjonneet alueitaan yritysten käyttöön testialueiksi sekä yksittäisille kokeiluille, esimerkiksi robottibusseille. Testialustoja on Suo- messa useita ja niissä on toteutettu moninaisia uudenlaisia ratkaisuja. Tätä työtä tullaan jatkamaan tulevaisuudessakin suuremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Kyselyyn vastanneet yritykset eivät vielä kuitenkaan tunnistaneet tai kokeneet verkos- toja erityisen hyödyllisiksi liiketoiminnan kannalta, mikä pienentää asiakokonaisuuden 27 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022, TEM oppaat ja muut julkaisut 15/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 22 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 vaikuttavuutta. Haastatteluissa tämän arvioitiin johtuvan testialueiden nopeiden ja raha- määrällisesti pienten kokeilujen luonteesta. Pienet projektit eivät houkuttele suuria yrityk- siä, mikä mahdollistaisi suuremman vaikuttavuuden. Lisäksi kokeilut ovat erilaisia yksittäi- siä kokonaisuuksia eivätkä koordinoituja esimerkiksi kaupunkien kesken synergiahyötyjen lisäämiseksi ja tiedon jakamiseksi. Haastateltavat näkivät, että kokeilujen tulisi myös tule- vaisuudessa enenevässä määrin palvella yhteistä tavoitetta ja siten kiinnittyä suurempaan kokonaisuuteen. Voidaankin todeta, että kokeilu- ja innovaatiotoiminta on hyvin käynnissä, mutta toistai- seksi sirpaleista. Tätä voidaan kehittää erityisesti koordinoimalla yhteistyötä mahdollisuuk- sien mukaan eri kokeilualustojen ja ekosysteemien kesken. 3.7 Julkisilla hankinnoilla markkinareferenssejä ja skaalautumista Vaikuttavuustavoitteet 1. Innovatiiviset julkiset hankinnat liikennealan kasvun tavoitealoilla kasvavat 2. Suomalaisten liikennealan yritysten menestys kansainvälisissä tarjouskilpailuissa kasvaa 3. Liikennealalle syntyy uudenlaisia liiketoimintamalleja. Asiakokonaisuudessa pyritään luomaan ympäristö, jossa julkisten hankintojen kautta yri- tykset saavat mahdollisuuden innovaatioiden kehittämiseen sekä referenssikohteita, joi- den avulla skaalata toimintaansa. 28 Haastattelujen mukaan kasvuohjelmalla on ollut suuri merkitys innovatiivisten han- kintojen kaltaisen toiminnan esiintuomisessa, ohjeistuksessa ja viestinnässä. Inno- vatiivisten hankintojen ohjeistuksia on samanaikaisesti viety eteenpäin esimerkiksi 28 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022, TEM oppaat ja muut julkaisut 15/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 23 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 KEINO-keskuksen29 ja TEM:n IPR-strategian30 kautta. Käytäntöön näitä toimia ei ole vielä pitkälti viety mm. resurssien niukkuuden vuoksi. Haastateltavat mainitsivat myös, että koronapandemia on hidastanut innovaatioyhteistyön etenemistä. Lisäksi kaupunkien välistä yhteistyötä hankinnoissa ei ole erityisesti kyselyn yritysvastaajien mukaan hyödyn- netty tarpeeksi. Haastateltavien mukaan yhteistyötä hankaloittaa esimerkiksi kaupun- kien erilaiset painopisteet. Esimerkkejä innovatiivisista hankinnoista kuitenkin annettiin jo, kuten älykkäät liikennevalot. Muutamat kyselyyn vastanneet liikennealan yritykset ovat osallistuneet kansainvälisiin kil- pailutuksiin. Menestystä saaneet toimijat ovat nostaneet tärkeimmiksi syiksi toiminnan ja tuotteen kyvykkyydet, hinnan, yrityksen vakavaraisuuden sekä olemassa olevat pilotoin- nit, kokeilut ja julkiset referenssit. Lisäksi suomalaisen liikennealan maine kansainvälisesti sekä Business Finlandin ja ITS Finlandin tuki edesauttaa kilpailutuksissa pärjäämistä. Haastateltavien ja kyselyn mukaan liikennealalle ei ole tarkasteluaikana syntynyt huomat- tavasti uudenlaisia liiketoimintamalleja, tuotteita tai palveluita. Kuitenkin esimerkkinä kas- vavasta toiminnasta mainittiin matkaketjupalvelut, sähköautojen lataamiseen liittyvät pal- velut sekä autonomisen liikenteen palvelut. Myös ekosysteemityöskentely on kehittynyt kasvuohjelman myötävaikutuksella, mikä on edistänyt uusia liiketoimintamalleja, esimer- kiksi raitiovaunujen digialusta TransTechin Smart Rail -ekosysteemissä. Toisaalta todettiin, että yllä mainitut liiketoimintamallit ovat pitkälti kansainvälisiltä markkinoilta Suomeen tulleita, ei täällä kehitettyjä. Lisäksi haastatteluissa nousi esiin, että tällä hetkellä ei ole kannusteita kehittää liiketoimin- tamalleja jakamistalouden palveluille, joissa rahallisen hyödyn saaja on yksityishenkilö yri- tyksen sijaan (esim. yksityishenkilöiden henkilöautojen hyödyntäminen joukkoliikennevä- lineinä). Tämänkaltaiseen toimintaan, mikä voi tukea asiakokonaisuuden vaikuttavuutta, tarvitaan vastaajien mukaan julkista rahoitusta. Julkiset hankinnat tukevat yritysten liiketoiminnan kehitystä ja pärjäämistä kansainväli- sissä kilpailutuksissa. Julkisia innovatiivisia hankintaprosesseja on ohjeistettu (mm. Liiken- nealan pelikirjan ja kansallisen julkisten hankintojen strategia 2020:n avulla31). Vaikka han- kintoja on suunniteltu ja tehtykin jonkin verran, niiden potentiaalia ei ole täysin vielä hyö- dynnetty toisaalta lyhyen aikajänteen, pandemiatilanteen ja resurssien niukkuuden vuoksi. 29 https://www.hankintakeino.fi/fi. 30 https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM066:00/2021. 31 Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020, Valtiovarainministeriön julkaisuja. https://www.hankintakeino.fi/fi https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM066:00/2021 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090768680 24 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 3.8 Kansainvälistyminen kaikkien ulottuville Vaikuttavuustavoitteet 1. Kansainvälinen kiinnostus liikennealalla toimivia yrityksiä kohtaan kasvaa 2. Suomen liikennealan vaikuttavuus kansainvälisesti kasvaa. Asiakokonaisuuden tavoitteena on tukea liikennealan yhteisen tarinan luomista, edunval- vontaa sekä toimijoiden näkyvyyttä kansainvälisessä yhteistyössä ja verkostoissa. Nämä ominaisuudet luovat edellytykset kansainväliseen kasvuun. 32 Haastattelujen mukaan suomalaisella liikennealalla on useita tahoja, jotka markkinoivat alaa ulkomaille. Business Finlandin Smart Mobility -ohjelma tukee suomalaisia liikennealan yrityksiä kansainvälistymisessä. ITS Finland tekee samaa omien verkostojensa kautta. Näillä kahdella toimijalla on osana kasvuohjelmaa rakennettu sivusto, Future Mobility Finland33, jolla suomalaista liikennealaa esitellään kansainväliselle yleisölle. Haastateltavat mainitsi- vat myös, että sivuston sekä molempien organisaatioiden toimien vaikuttavuutta suoma- laisten yritysten vientiin on hankala arvioida, sillä tilaukseen johtava yhteys on voinut tulla monen eri tekijän summana. Lisäksi kyselyssä korostui, että yritysten tietoisuus Future Mobility Finland -sivustosta vaihtelee. Haastatellut sekä kyselyyn ja työpajoihin osallistuneet yritykset näkevät, että kasvuohjel- man myötä kansainvälinen kiinnostus liikennealalla toimivia yrityksiä kohtaan on kasva- nut. Samoin muut vastaajat huomauttivat, että kasvuohjelma itsessään on nostanut suo- malaisen liikennealan profiilia. Ylipäänsä vastaajien mukaan suomalaisen liikennealan maine kansainvälisesti on korkealla tasolla, minkä voi konkreettisesti havaita puhujapyyn- töinä ja kyselyinä. Haastateltavien mukaan erityisesti suomalaista osaamista arvostetaan 5G:n ja 6G:n, yhdistettävyys (connectivity) ja älykkäiden toimintojen, sekä älykkäiden sata- mien ja merenkulun osalta. 32 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022, TEM oppaat ja muut julkaisut 15/2017. 33 https://futuremobilityfinland.fi/. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 https://futuremobilityfinland.fi/ 25 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Kasvuohjelma onkin arvioinnin perusteella tukenut liikennealan yhteistä tarinaa ja toimi- joiden näkyvyyttä kansainvälisillä foorumeilla. Toisaalta markkinoinnin ja näkyvyyden vai- kuttavuutta ei voida selkeästi todentaa. 3.9 Yritysvetoiset kasvuekosysteemit viennin vetureiksi Vaikuttavuustavoitteet 1. Liikennealan toiminnan laajuus kansainvälisillä markkinoilla kasvaa 2. �Liikennealalle syntyy uusia kansainvälisille markkinoille tähtääviä ekosysteemejä Asiakokonaisuudessa tuetaan yritysten, tutkimuslaitosten, julkisen sektorin, kuluttajien ja muiden toimijoiden tiivistä vuorovaikutusta innovaatioekosysteemeissä. Innovaatioeko- systeemeissä systeeminen lähestymistapa, yhteistyö ja avoimuus ovat merkittäviä vaiku- tustekijöitä innovaatioiden synnyssä.34 Haastateltavien mukaan kasvuohjelma tukee ekosysteemien syntymistä mm. mahdollis- tamalla yhteistyötä ja tehostamalla tiedon vaihtoa toimijoiden välillä. Kasvuekosysteemei- hin liittyvissä toimenpiteissä suurin rooli on ollut Business Finlandin Smart Mobility -ohjel- malla, joka on yhdistänyt samoista kokonaisuuksista kiinnostuneita yrityksiä, rahoittanut niitä, tukenut ekosysteemioppaiden luomisessa sekä mahdollistanut ekosysteemien kehit- tymisen esimerkiksi tarjoamalla tietoa rahoituslähteistä. Kansainvälisille markkinoille tähtääviä ekosysteemejä on jo syntynyt, esimerkiksi Smart Rail, One Sea ja PAVEF (kuva 1). Lisäksi haastateltavien mukaan uusia aihioita ekosystee- miselle yhteistyölle on syntymässä mm. drooniliiketoiminnan ja vähäpäästöisen liiken- teen osalta. Kuitenkin monessa tapauksessa ekosysteemien sisältämien ratkaisujen vien- tipotentiaalin arviointi on toistaiseksi liian aikaista. Osa haastateltavista myös mainitsi, että suomalaisten yritysten tulisi aktiivisemmin hakeutua kansainvälisiin ekosysteemeihin 34 Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022, TEM oppaat ja muut julkaisut 15/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 26 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 laajemman markkinan saavuttamiseksi. Ekosysteemeissä tulisi myös ripeämmin tarttua yhteisen tarjoaman rakentamiseen sekä kansainvälistymismahdollisuuksien hakemiseen. Kuva 1.  Suomessa toimivat liikennealan ekosysteemit. Lähde. Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021–2023. Kasvuohjelman rooli on pitkälti mahdollistava, kuten yllä on mainittu. Ekosysteemitoimin- nan tulisi olla väliarviointiin osallistuneiden haastateltavien ja työpajaosallistujien mukaan jatkuvaa ja pitkäjänteistä. Siksi ekosysteemien hyötyjen tunnistaminen, sääntöjen luomi- nen ja toiminnan kehittäminen sekä niiden pohjalta rakentuva kansainvälinen kasvu ovat ekosysteemissä toimivien yritysten vastuulla. TU TK IM U S RA ID E- LI IK EN NE LE NTO - LI IK EN NE MERI- LIIKENNE LIIKENTEEN DATA TUMINEN PALVELUIS- KAUPUNKI KÄYTTÖ- VOIMAT AJONEUVO T LO G ISTIIKK A TransDigi Awake.AI BUSINESS FINLAND KASVUMOOTTORIYRITYKSET TESTIALUSTAT BUSINESS FINLAND VETURIYRITYKSET SUOMEN AKATEMIA LIPPULAIVAHANKKEET LIIKETOIMINTAEKOSYSTEEMI INNOVAATIOEKOSYSTEEMI EKOSYSTEEMIAIHIO Vediafi 6G Flagsip 5GTN Aurora Snowbox ITS Factory Jätkäsaari Mobility Lab Lapland Proving Ground Number9 UAS OneSea Jaakonmeri OuluZone+ Sodankylä test site Test World FCAI Flagship ICEYE Kyyti Unikie SiloAi Lamor Neste Nokia KONE ABB Sandvik SmartRail ecosystem Autonomous train Digirata Digital Air Cargo Drones | DroLo Aviation ecosystem AUTOPORT INTENS Awake.AI Smart Port & Shipping LuxTurrim5G+ Liikennetiedon ekosysteemi OneSea AI HUB | FIMA KEKO ecosystem MaaS Open Ecosystem FIT ME! Battery ecosystem Smart charging Corridor as a Service Intralogistixx Ikonit: flaticon.com Smart Technology Hub GACHA Robot buses NUMEMIVI Tampere Automotive Cluster Oulu Automotive Cluster RAAS Smart infrastructure & maintenance Rural MaaS Raskas sähköinen liikenne Biofuels Hub of intelligent machines and manufacturing Tampere AI ecosystem Oulu Innovation Alliance 27 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 4 Kasvuohjelman vaikuttavuuden kärkitavoitteiden toteutuminen Tässä kappaleessa arvioidaan edellisen toimenpide- ja asiakokonaisuuskohtaisen tarkas- telun perusteella Liikennealan mittaristo ja tilannekuva -selvityksessä tunnistettujen vai- kuttavuuden kärkimittarien mukaisesti toimenpiteiden kokonaisvaikuttavuutta. Kärki- mittareista digitalisaatio ja TKI-toiminta nähdään erityisesti välineinä kasvun ja viennin tukemiseksi. On huomioitava, että kasvuohjelma nähtiin mahdollistajana ja puitteet luovana toimin- tana, joten suoranaista vaikuttavuutta ei toimenpiteiden toteutumisen perusteella voida arvioida. Kasvuohjelman olemassaoloa tai sen vaikutusta toimenpiteiden toteutumiseen ei myöskään monesti tunnisteta. Toisaalta on huomioitava, että kasvuohjelma on vain yksi liikennealaan vaikuttava muutostekijä. Samanaikaisesti on käynnissä useita politiikkaan ja yritysmaailmaan vaikuttavia kokonaisuuksia, kuten EU:n datastrategia ja EU:n vihreän kehi- tyksen ohjelma. Lisäksi väliarvioinnin 2018–2021 tarkasteluajanjaksona maailmaa on koe- tellut koronapandemia. Nykyinen tilastointitapa ei mahdollista riittävän aukottoman tilastotiedon saantia arvioin- nin tarpeisiin. Liikennealan toimialatilastoista esimerkiksi puuttuu kasvuohjelman kan- nalta merkittävää ohjelmistoalan ja MaaS-palveluihin liittyvää liiketoimintaa. Myös kas- vuohjelmaan liittymättömät tekijät (mm. koronapandemia, öljyn hinta) saattavat vaikuttaa huomattavasti tilastoihin alan kehityksestä. Näiden syiden vuoksi väliarviointi nojautuu- kin vahvemmin empiirisen aineiston perusteella saatuihin tietoihin liikennealan kehityk- sestä, jota tilastot tukevat. Tilastokuvaajat löytyvät liitteestä 2, jossa ne, yllä mainitut puut- teet huomioiden, luovat kuvan liikennealan nykytilasta. Tilastoinnin kehittämistä toteute- taan parhaillaan Tilastokeskuksen toimesta, mikä tukee tilastoinnin hyödyntämistä tule- vissa arvioinneissa 28 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Vienti Kärkimittarin tavoitteena on liikennealan tuotteiden ja palveluiden viennin arvon kasvu35. Väliarvioinnin mukaan yritysten viennin arvo ei ole merkittävästi muuttunut. Koronapan- demia on osittain sulkenut globaaleja markkinoita ja siirtänyt fokusta kotimarkkinoihin. Lisäksi kasvuohjelmassa painotettavien innovaatioiden kehittäminen on vielä alkuvai- heessa, joten laajempi innovaatioiden skaalaus vientimarkkinoille ei ole vielä tullut ajan- kohtaiseksi. Positiivista on, että Suomen liikennealan maine on hyvä ja vientiä edistetään eri kanavien kuten Future Mobility Finland –verkoston kautta. Tämä luo hyvän pohjan tule- vaisuuden viennin kasvulle. Kasvu Kärkimittarin tavoitteena on edistää liikennealan yritysten kasvua, jota voidaan arvioida ensisijaisesti liikevaihdon kasvuna, mutta myös työllisyyden kasvuna.36 Liikenneala koos- tuu laajasta joukosta moninaisia toimijoita. Tilastoja tarkastellessa huomataan myös, että lähes kaikilla mittareilla sekä liikevaihto että työllisyys ovat pienentyneet37. Tilastokeskuk- sen liikennealan tilastointitapa jättää kuitenkin monia liikennealan toimijoita tilastoinnin ulkopuolelle, kuten ohjelmistoyritykset ja alustatoimijat. Lisäksi liikevaihdon ja työllisyy- den kasvuun vaikuttavat monet tekijät, jolloin kasvuohjelman mahdollinen vaikutus ei ole suoraan johdettavissa. Tämän arvioinnin mukaan liikennealan liikevaihdon kasvua on tapahtunut liikennealalle ohjelmisto- ja automaatiopalveluja tarjoavissa yrityksissä. Kasvuohjelman myötä toteute- tut asiakokonaisuudet ovat mahdollistaneet kasvua ja tarjonneet yrityksille mahdollisuuk- sia kehittää uutta liiketoimintaa esimerkiksi kokeilujen, liikennepalvelun markkinan kehit- tämisen ja datan jakamisen kautta. Lyhyen aikajänteen vuoksi useat näistä toimista eivät ole vielä muuntuneet liikevaihdon kasvuksi. Kasvuohjelman toimet kuitenkin luovat puit- teet tulevalle liikevaihdon kasvulle. Kotimaassa pandemia vähensi ihmisten liikkumista ja heikensi joukkoliikennealan yritys- ten liikevaihtoa, mikä osaltaan vaikutti joukkoliikennettä hyödyntävien ratkaisujen ase- maan. Toisaalta pakettikuljetusten lisääntyessä kuluttajille suunnattu logistiikka on kas- vanut. Globaalin pandemian myötä myös meriliikennealan toimijoiden liikevaihto on kaventunut. 35 Liikennealan mittaristo ja tilannekuva: Ehdotukset kasvuohjelman arviointiin ja toimialan kehityksen seurantaan, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:25. 36 Liikennealan mittaristo ja tilannekuva: Ehdotukset kasvuohjelman arviointiin ja toimialan kehityksen seurantaan, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:25. 37 Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 http://www.stat.fi/til/yrti/tau.html 29 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Tutkimus- ja innovaatiotoiminta Kärkimittarilla arvioidaan liikennealan uudistumista, kehittymistä ja kansainvälistä kilpai- lukykyä tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan (ml. kokeilut ja pilotit) myötä. Toimintaa mitataan T&K-rahoituksen muutoksella sekä uusien tuotteiden ja palveluiden osuudella liikennealan yritysten liikevaihdosta. 38 Väliarvioinnissa saatujen asiantuntijoiden näkemysten perusteella liikennealan tarjolla ole- van ja saadun T&K-rahoituksen määrä on kasvanut, koska liikennealan yrityksillä on enem- män halua hakea kasvua ja kansainvälistymistä. Myös yksityinen T&K-rahoitus on kasvanut, sillä iso osa T&K-rahoituksesta tulee toimijoilta itseltään. Kasvuohjelma on osaltaan tuke- nut uusien rahoituslähteiden kohdistamisessa liikennealan toimijoille, esimerkkinä Busi- ness Finlandin Smart Mobility -ohjelma. Kasvuohjelma on myös toiminut kehittämisen viitekehyksenä useiden liikennealan hank- keiden taustalla, joista mainittakoon esimerkiksi 6-Aika ja ALPIO-rahoitus. Kasvuohjelma on myös lisännyt yhteistä ymmärrystä liikennealan tärkeistä teemoista ja nostanut esiin uusia innovatiivisia tuotteiden ja palveluiden testaamisen toimintamalleja. Näistä esi- merkkejä ovat kokeilut kaupungeissa, innovatiiviset hankinnat sekä ekosysteemiyhteistyö. Vaikka innovatiiviset hankinnat eivät toistaiseksi ole muodostuneet hankintakriteereiksi, on jo kirjaus kasvuohjelmaan tukenut ajattelutavan muutosta sekä tulevaisuudessa inno- vatiivisuuden lisäämistä hankintakriteerinä. Koronapandemia on myös hidastanut kasvuohjelman innovatiivisia toteutuksia heikentä- mällä mahdollisuuksia yhteiseen keskusteluun kaupunkien, julkishallinnon, tutkimuksen ja yritysten välillä. Arvioiden mukaan rahoituksen hakeminen on kehittynyt kasvuohjelman aikana tuen ja yhteistyön seurauksena, mutta yrityksiä tulisi kannustaa ja tukea rahoituk- sen hakemiseen yhä enemmän. Väliarvioinnin mukaan uusia tuotteita ja palveluita markkinoille on tarkastelujakson aikana tullut esimerkiksi liittyen MaaSiin, sähköautojen latausinfraratkaisuihin sekä autonomisiin ajoneuvoihin. Tästä ovat osoituksena myös merkittävät kansainväliset investoinnit suoma- laisiin yrityksiin. Myös suuri osa liikennealan yrityksistä on lanseerannut tuoteinnovaatioita markkinoille. Kasvuohjelma on ylläpitänyt keskustelua ja mahdollistanut yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä. Tämä on osaltaan vaikuttanut positiivisesti uusien tuotteiden ja palveluiden syntyyn sekä testaamismahdollisuuksiin, mm. linkittämällä Busi- ness Finlandin hankekokonaisuuksia kaupunkien pilottihankkeisiin. Toistaiseksi testaus- mahdollisuudet ovat kuitenkin pienehköjä eivätkä koordinoituja. 38 Liikennealan mittaristo ja tilannekuva: Ehdotukset kasvuohjelman arviointiin ja toimialan kehityksen seurantaan, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:25. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 30 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Digitalisaatio Tällä kärkimittarilla arvioidaan digitaalisen tiedon hyötykäyttöä liikennealalla, sillä se tuo edellytyksiä liikennealan kasvulle, nykyisten tuotteiden ja palveluiden parantamiselle sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle. Tällöin mittareina ovat big datan, avoimen datan ja yleisesti tiedon käytön määrä liikennealan yrityksissä.39 Tilastotietoa big datan, avoimen datan ja yleisen tiedon määrästä liikennealan yrityksissä ei ollut saatavissa vuoden 2018 jälkeen, minkä vuoksi väliarviointi digitalisaation osalta nojaa vahvasti kyselyyn, haastatteluihin ja työpajaan. Vastaajien mukaan liikennealan digi- talisen tiedon määrä on kasvanut liikennealan yrityksissä, ja datan hyödyntäminen liit- tyy enenevissä määrin liiketoimintaan. Kasvuohjelma on mahdollistanut ja tukenut datan avaamista sekä avoimen datan jakamiseen liittyvää yhteistyötä. Tarkastelujakson aikana Fintraffic on yhtiöitetty ja sen rooli liikennealan dataekosysteemin veturiyrityksenä on lisännyt suomalaisten liikennealan toimijoiden datan hyödyntämistä ja käyttöä sekä tukee suomalaisten toimijoiden etenemistä kansainvälisille markkinoille. Data on haastattelujen ja kyselyn mukaan jo monen liikennealan toimijan tekemisessä arkipäivää. Tilastot vahvistavat tämän näkemyksen40. Osa kyselyyn vastanneista yrityksistä kuitenkin arvioi, etteivät yritykset vielä pysty täysin hyödyntämään dataa parhaalla mah- dollisella tavalla. Syiksi lueteltiin mm. rajallinen ymmärrys ja osaaminen, toistaiseksi rajal- linen datan jakaminen sekä datan sirpaloituminen eri organisaatioiden, ekosysteemien ja kaupunkien kesken. Avoimen datan määrä tulee kasvamaan tulevien kehitysprojektien ja toimenpiteiden kautta, mikä mahdollistaa yrityksille lisää testausalustoja innovatiivisille tuotteille ja palveluille. Datan määrä ja sen hyödyntäminen vaihtelee myös toimialoittain liikennealan sisällä. Suomella on vahvaa toimintaa esimerkiksi tietoliikenteeseen ja älykkäi- siin satamiin ja merenkulkuun liittyen, mutta esimerkiksi alustataloudessa on vielä kehit- tämistä. Pandemian aikana tehty digiloikka on mahdollistanut tehokkaamman toiminnan myös liikennealan organisaatioissa. 39 Liikennealan mittaristo ja tilannekuva: Ehdotukset kasvuohjelman arviointiin ja toimialan kehityksen seurantaan, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:25. 40 Suomen virallinen tilasto (SVT): Innovaatiotoiminta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-565-2 http://www.stat.fi/til/inn/tau.html 31 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 5 Johtopäätökset Väliarvioinnin perusteella kahden edellisen kappaleen tulokset huomioiden liikennealan kasvuohjelman väliarvioinnissa voidaan esittää seuraavia johtopäätöksiä. Johtopäätökset on jaoteltu kasvuohjelman sisältöön sekä sen toimintamalleihin liittyviin kokonaisuuksiin. 5.1 Kasvuohjelman lisäarvo Kasvuohjelman lisäarvo on ollut yhteenkokoamisessa ja toiminnan suuntaamisessa Kasvuohjelma on toiminut hyvin tehtävässään edistää yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. Se on nostanut liikennealan tärkeitä teemoja esille ja luonut yhteistä näkemystä sekä yhteistyötä liikennealan toimijoiden välille. Kasvuohjelman myötä liiken- nealan toiminta on jäsentynyt selkeämmin älykkään liikenteen ja uusien teknologioiden ympärille. Tämä on tuonut yrityksille kokeilumahdollisuuksia sekä kotimaisia referens- sejä vaikkakin toiminnan laajuus on tällä saralla ollut toistaiseksi pientä. Kasvuohjelma on myös lisännyt mahdollisuuksia kasvuun ja vientiin, esimerkiksi nostamalla liikennealan merkitystä ja panostamalla yhteiseen kansainväliseen markkinointiin. Toisaalta kasvuohjelman toimenpiteiden ja sisällön määrää on kritisoitu liiallisena, mikä on osaltaan johtanut joidenkin toimenpiteiden päällekkäiseen tai pienempään rooliin toteu- tuksessa. Tarkastelujakson aikana kasvuohjelmassa on kohdennettu resursseja ja toimen- piteitä älyliikenteeseen, liikenteen palveluihin ja digitalisaatioon. Jatkossa olisi hyödyllistä myös ottaa ohjelmaan vahvemmin mukaan puhdas energia, liikenteen sähköistyminen ja nollapäästöisyys sekä näillä aloilla toimivat yritykset ja tutkimus. Näitä kokonaisuuksia onkin jo huomioitu Liikennealan kestävän kasvun ohjelmassa41. Painopisteenä entistä vahvemmin kaupallistamisen ja viennin edistäminen Kasvuohjelma on luonut yhteistä näkemystä, yhteistyötä ja ajattelua, mikä on jo näky- nyt useissa tutkimusprojekteissa. Rahoituksen avulla TKI-toimintaa tuetaan hyvin, mutta tuotteistamisessa sekä palveluiden ja ratkaisujen viennissä yritys jää helposti yksin. Siksi 41 Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021–2023, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:60. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-646-4 32 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 vastaajien mukaan seuraava askel olisi otettava kohti kaupallistamista ja viennin edistä- mistä. Koska monet toimijat ovat pieniä, olisi yhdistettävä julkisten, valtiollisten ja mark- kinatoimijoiden vahvuudet ratkaisujen hankkeistamiseksi ja kansainvälistämiseksi, mm. tukemalla tuotteistusta ja vientiä. Yhtenä ehdotuksena esitettiin, että kasvuohjelmassa mukana olevat ns. ”tilaajaorganisaatiot”, kuten kaupungit ja valtio, asettaisivat kasvuohjel- malle korvamerkityn hankintabudjetin markkinareferenssien mahdollistamiseksi. Kasvuohjelman toimenpiteet tukevat viennin edistämistä mm. liiketoiminnan kehittämi- sen ja referenssien kautta. Jatkossa on tärkeää panostaa nykyistä enemmän ratkaisujen skaalautumiseen, vientiin ja nopeampaan kansainvälistymiseen esimerkiksi osallistumalla kansainvälisiin ekosysteemeihin. Tämä on tärkeä ohjelman vaikuttavuuden kannalta sekä kansainvälisesti toimivien yritysten määrän kasvattamiseksi Suomessa. Kaupunkien rooli merkittävä – yhteistyöllä ja resurssoinnilla saavutettaisiin vielä suurempi vaikuttavuus Julkisten hankintojen innovatiivisuuteen sekä kaupunkien väliseen yhteistyöhön tulisi panostaa nykyistä enemmän. Vastaajat mainitsivat, että esimerkiksi kaupunkien välinen yhteistyö on toistaiseksi pienehköä, ja sen parantaminen loisi yrityksille vielä paremmat toimintaedellytykset. Yhteistyö voisi esimerkiksi olla kokemusten jakamista parhaista käy- tännöistä tai toteutetuista kokeiluista. Toisaalta on muistettava, että kaupungeilla on omat toimintaympäristönsä ja painotuksensa, mikä johtaa niiden toimintaa. Esimerkiksi Helsin- gin kaupunki hyödyntää innovatiivisuutta edistäviä hankintamenettelyjä, kuten esikau- pallista yhteiskehitysprosessia ja innovaatiokumppanuutta yritysten kanssa. Kaupunkilii- kenne on kasvuohjemassa merkittävässä osassa, jolloin kaupungeilla on suuri rooli kas- vuohjelman tavoitteiden onnistumisessa. Kaupungeissa kasvuohjelman vaikuttavuus on osin jäänyt odotettua pienemmäksi, sillä ohjelmassa kaupungeille asetettuja tavoitteita ei eri syistä johtuen ole pystytty toteutta- maan halutulla tavalla. Tähän ovat vaikuttaneet pandemian heikentämät verkostoitumis- ja yhteistyömahdollisuudet sekä kaupunkien käytettävissä olevat resurssit. Rahoitushakemusten kehittäminen ja rahoituksen aktiivisempi hakeminen Yritysten ja muiden toimijoiden tietoisuus ja hakuaktiivisuus EU-rahoitusta kohtaan oli- vat arvioinnin mukaan pienehköjä. Yrityksiä tulisi tukea ja kannustaa nykyistä aktiivisem- min hakemaan EU-rahoitusta, esimerkiksi elvytyspakettiin liittyen. Rahoitus mahdollis- taa TKI-toimintaa, uusien innovaatioiden (yhteistä) kaupallistamista ja kasvua. Myös tietoi- suuden levittämisellä ja rahoituksen hakemisen vielä aktiivisemmalla ”myymisellä” eri toi- mijoille on oma roolinsa tämän onnistumisessa. Tietoisuuden levittämisessä avainroolissa nähtiin mm. ITS Finland ja Business Finland. Toisaalta yritykset eivät vastaajien mukaan hae 33 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 rahoitusta hakemusprosessin raskauden sekä sen takia, että rahoitus usein kohdistuu suu- remmille yrityksille. Haastatellut asiantuntijat esittivät ratkaisuksi liikennealaa kokonaisuutena tarkastelevien rahoitusinstrumenttien kehittämistä. Tämä voisi mahdollistaa osaoptimoinnin sijaan rat- kaisujen löytämisen laajempiin järjestelmätason haasteisiin – esimerkiksi vihreän siirtymän edellyttämiin muutoksiin. Toinen näkökulma olisi kannustaa rahoitushakemusten tekemi- seen ekosysteemeissä tai yhteistyönä eri liikennealan toimijoiden kesken. 5.2 Kasvuohjelman toimintamallit Kasvuohjelman tunnettuus Arvioinnissa kävi ilmi, että kasvuohjelmaa tai sen osallisuutta erilaisiin toimiin ei tunneta. Toisaalta kasvuohjelmaa itsessään ei ole pyrittykään nostamaan erityisesti esille, vaan huo- mio on kohdistettu ohjelman toimien edistämiseen. Tämä ilmeni sekä haastatteluissa että kyselyn vastausaktiivisuuden pienuudessa. Vaikka kasvuohjelmaa ei välttämättä tunnisteta toimenpiteiden taustalla, on se silti edesauttanut monenlaisen toiminnan käynnistymistä, kuten Smart Mobility –ohjelman ja liikennealan pelikirjan syntyä sekä julkisten innovatii- visten hankintojen edistämistä. Ekosysteemitoiminnan kehittäminen vaatii potentiaalisten asiakkaiden aktiivista mukaan ottamista Kasvuohjelman tärkeänä tavoitteena on ollut ekosysteemien toiminnan mahdollistami- nen. Ekosysteemejä on syntynyt ja useita aihioita on aluillaan, mutta arvioiden mukaan ekosysteemien toiminnasta ja niihin osallistumisen hyödyistä tulisi saada enemmän ymmärrystä. Ekosysteemeissä mukana olevat nostivat tärkeäksi opiksi etenkin ekosystee- min alkuvaiheessa veturitoimijan aktiivisuuden. Ekosysteemin toimijoille tulisi voida osoit- taa ekosysteemitoiminnan hyödyt konkreettisin esimerkein suhteessa tarvittavaan ajan käyttöön. Muita mainittuja hyviä käytäntöjä ovat asiakkaan, esimerkiksi palvelukokonai- suuden tilaajan, aktiivisuus (tällöin ekosysteemissä kehitettävä ratkaisu vastaa tarpee- seen), sääntöjen kehittäminen mm. tulonjaolle ja immateriaalioikeuksille, selkeä johtami- nen ja viestintä sisään ja ulospäin, sekä selkeä roolitus ja vastuut ekosysteemitoimijoille. Esimerkiksi Smart Rail -ekosysteemin katsottiin toimineen erityisen hyvin. Syinä pidettiin vahvaa veturiyritystä (Transtech) ja aktiivista tutkimustoimijaa (VTT), konkreettista ratkais- tavaa haastetta ”raitiovaunu ja siihen liittyvät ratkaisut”, selkeät vastuut ja roolit, sekä aktii- vinen asiakas (Tampereen kaupunki), jolla on konkreettinen toive lopputuloksesta. 34 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Kasvuohjelman järjestäytyminen toiminnan koordinoimisessa Kasvuohjelman ohjausryhmässä nähtiin olevan hyvin paljon kaupunkien edustajia yritys- edustajiin verrattuna, minkä vuoksi yritysedustajien osallistumista peräänkuulutettiin mm. laajemman yritysnäkökulman saamiseksi. Ohjausryhmän kiinnostavuutta ja toisaalta vai- kuttavuuttakin voisi parantaa perustamalla teemakohtaisia ryhmiä. Kasvuohjelman toi- minnallistamista voisi myös kehittää jalostamalla kasvuohjelmaa kohti toimenpideoh- jelmaa, jossa tavoiteltaville toimenpiteille sekä perustetuille teemoittaisille ryhmille olisi määritelty vastuutahot sekä tavoiteaikataulu. Konkreettisempi ote ohjelman toteuttami- seen mahdollisesti tukisi yritysosallistujien osallistumishalukkuutta. Liikennealan kokeilualustat ja kokeilutoiminta ovat tarkastelujakson aikana osittain olleet joukko yksittäisiä toimia eikä synergiaa tai koordinaatiota toimijoiden eri hankkeiden ja kokeilujen välille ole saatu odotetusti. Synergiaa ja koordinaatiota voitaisiin kehittää tie- donvaihdolla, esimerkiksi tulosseminaareilla tai valjastamalla Future Mobility Finland -por- taali myös kansalliseen käyttöön: kasvuohjelman koordinaattori tuottaisi sinne tietoa ja vihjaisi yhteistyön mahdollisuudesta eri toimijoiden välillä. Tämä vaatisi lisäaktiivisuutta kasvuohjelman koordinaattorilta. Väliarvioinnin aikana selvisi, että on tärkeää, että kasvuohjelmalla on ollut aktiivinen ja rei- pasotteinen koordinaattori. Tätä kautta kasvuohjelmaa on saatu eteenpäin pitkälti joh- tavan organisaation omalla panoksella. On tärkeää, että koordinoiva taho on jatkossakin suuressa roolissa, sillä esimerkiksi yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen voi olla suju- vampaa koordinaattorin tuella. 35 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 6 Suositukset Liikennealan kansallisen kasvuohjelman kehittämiseksi väliarvioinnin tuloksena asiantun- tijat ehdottavat seuraavia suosituksia. Tärkeimmät suositukset on lihavoitu. Kasvuohjelman lisäarvo Jatketaan kasvuohjelmaa, sillä se on nostanut liikennealan tärkeitä teemoja esille ja luonut yhteistä näkemystä sekä yhteistyötä liikennealan toimijoiden välille. Vahvistetaan toimintaa kaupallistamisen ja viennin edistämisen osalta. Koska monet toimijat ovat pieniä, olisi yhdistettävä julkisten, valtiollisten ja markkinatoimijoiden vahvuudet ratkaisujen hankkeistamiseksi ja kansainvälistämiseksi. Panostetaan ratkaisujen skaalautumiseen, vientiin ja nopeampaan kansainvälistymiseen osallistumalla kansainvälisiin ekosysteemeihin. Tämä on tärkeä ohjelman vaikuttavuuden kannalta sekä kansainvälisesti toimivien yritysten määrän kasvattamiseksi Suomessa. Kohdennetaan toimenpiteitä enenevissä määrin myös puhtaaseen energiaan, liikenteen sähköistymiseen, vähäpäästöisyyteen ja näiden arvoketjuihin. Tätä on jo toteutettu osana Liikennealan kestävän kasvun ohjelmaa. Pyritään mahdollisuuksien mukaan edistämään kaupunkien välistä yhteistyötä ja tiedonja- koa vielä parempien toimintaedellytysten luomiseksi yrityksille. Kannustetaan ja tuetaan yrityksiä nykyistä aktiivisemmin hakemaan EU-rahoitusta, sillä se mahdollistaa innovaatioita, kehittämistä ja kasvua. Tässä väliarvioinnissa havaittujen syi- den lisäksi perusteellisempi selvitys siihen, miksi yritykset eivät ole toistaiseksi hakeneet rahoitusta, voi tuoda asiaan uusia näkökulmia. Kehitetään rahoitusinstrumentteja tarkastelemaan liikennealaa kokonaisuutena ja siten ratkaisemaan järjestelmätason kuten vihreän siirtymän haasteita. 36 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Kasvuohjelman toimintamallit Toiminnallistetaan kasvuohjelman toimenpiteitä terävämmiksi ja vastuutetaan toi- menpiteiden toteutus selkeämmin. Tätä on jo toteutettu osana Liikennealan kestävän kasvun ohjelmaa. Kehitetään kasvuohjelman eri toimenpiteiden välistä ja toimenpiteiden sisäistä syner- giaa mm. tiedonvaihdolla sekä valjastamalla Future Mobility Finland -portaali myös kansalliseen käyttöön. Perustetaan ohjausryhmän lisäksi lyhyemmän aikajänteen teemoittaisia ryhmiä mää- ritellyillä vastuutahoilla ja tavoiteaikataululla viennin ja kaupallistamisen edistämi- seksi. Konkreettisempi ote ohjelman toteuttamiseen mahdollisesti tukisi yritysosal- listujien osallistumishalukkuutta. Varmistetaan, että koordinoiva taho on jatkossakin suuressa roolissa, sillä esimer- kiksi yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen voi olla sujuvampaa koordinaatto- rin tuella. Parannetaan kasvuohjelman tunnettuutta toimenpiteiden viitekehyksenä. Kasvuohjel- man tunnettuuden lisääminen, esimerkiksi tuomalla ohjelmaa nykyistä enemmän esille siihen liittyvissä toimenpiteissä, voisi edistää kasvuohjelman tavoitteiden toteutumista entisestään. Kehitetään ekosysteemityötä hyödyntämällä tunnistettuja hyviä käytäntöjä − Kannustetaan etenkin ekosysteemin alkuvaiheessa ekosysteemiä johtavia yri- tyksiä (ns. veturiyrityksiä) aktiivisuuteen sekä osoittamaan muille osallistujille osallistumisen hyödyt. Veturitoimijoilla viitataan yleensä isoihin yrityksiin, joi- den myötä pienemmät toimijat pääsevät kiinni markkinaan sekä yhteistyö- hön kehittämään ja tarjoamaan ratkaisujaan ekosysteemissä. − Pyritään osallistamaan ekosysteemin asiakas ekosysteemissä kehitettävien ratkaisujen kehittämistyöhön jo aikaisessa vaiheessa, jotta kehitettävä rat- kaisu vastaa asiakkaan ja markkinoiden tarpeeseen. − Kerätään lisää ja jaetaan oppeja hyvistä käytännöistä ja pullonkauloista osana kasvuohjelmaa. 37 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Liitteet Liite 1 – Toimenpidekohtaiset arvioinnit Asiakoko- naisuus Toimenpide Toteutu- misen aste Perustelu Yhteinen tahto- tila ja mahdollis- tava lainsäädän- tö uudistumisen perustana Liikennealan peli- kirjan laatiminen Liikennealan pelikirja on julkaistu kesäkuussa 2021. Vie alan yhteistä näke- mystä eteenpäin. Jalkauttaminen on yhä käynnissä, mikä on osaltaan johta- nut siihen, ettei pelikirjaa tai sen yhteisiä sääntöjä tunneta. Neuvotteluryhmä kehityksen pullon- kaulojen ratkaise- miseen Liikennealan toimintaympäristön muutoksia käsitellään eri foorumeilla. Kasvuohjelman ohjausryhmä kokee saaneensa tarpeeksi hyvin tietoa liiken- nealan kehityksen pullonkauloista. Taloudellisten oh- jausmekanismien kehittäminen Kasvuohjelmassa ei ole käynnistetty erillisiä toimia. Taloudellisia ohjausme- kanismeja viedään eteenpäin erinäisillä muilla kokonaisuuksilla (esimerkiksi liikenteen kokonaisverouudistus, työsuhdeveroetuudet, fossiilittoman liiken- teen tiekartta) Kaupungit edel- läkävijämarkki- noiden alustana Kestävän ja vähä- päästöisen liiken- teen ekosystee- mien synnyttä- minen 6Aika-hankkeessa Espoo, Tampere, Turku ja Oulu toteuttavat vähähiilistä liikkumista liikennekeskuksissa yhteistyössä yritysten kanssa. On myös aloi- tettu ITS Finlandin johtama kaksivuotinen projekti liikenteen kiertotalouden edistämiseksi. Tampereella on myös aloitettu Smart Rail -ekosysteemi, joka on esimerkki kestävän ja vähäpäästöisen liikenteen ekosysteemistä. Muita esimerkkejä on toistaiseksi vähän. Saumattomien matkaketjujen mahdollistaminen. Kaupungit ovat edistäneet ovelta-ovelle matkaketjujen syntymistä mm. suhteiden luomisella, avoimen datan tuottamisen ja käyttöön kannustami- sen myötä, esimerkiksi viimeisten metrien opastuspalveluilla. MaaSia on edistetty osana hankkeita, kuten 6Aika, MaaS Maturity Index Turussa sekä Suomen kasvukäytävä verkoston AIKO-rahoitus. Kasvuohjelma on tukenut tiedonvaihtoa ja hankkeita liittyen MaaSiin, mutta MaaS-toiminta ei ole vie- lä laajaa. Älyliikenteen ko- keilu-, kehitys- ja palvelualustatoi- minta kaupun- geissa Kaupungeissa on tehty ja tehdään monenlaisia kokeiluja vaihdellen koon, aiheen ja osallistujien mukaan, esimerkiksi innovaatiokilpailut, liikenteen tilannetiedon, sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Konkreettisia esimerkkejä ovat mobiilisovellukset, yhteiskäyttökulkuneuvot, robottibussit sekä henkilökohtaisen liikkumisen päästökauppa. Kokeilut ovat pienehköjä ja toistaiseksi yksittäisiä eikä niitä ole koordinoitu yhteisesti. Kaupunkialueille automaattisen lii- kenteen kehitys- alueet Automaattisen liikenteen pullonkauloja on tunnistettu teetetyillä selvityk- sillä ja monenlaisia ratkaisuja, esim. automaattibusseja, jakelurobotteja ja katulakaisurobotteja on jo testattu tai tullaan testaamaan eri kaupunkien alueilla. Kehitysalueina toimii mm. Jätkäsaari Mobility Lab. Työtä tehty myös osana 6Aika-hanketta. Toiminta kehittyy kaupungeissa jatkuvasti resurssien sallimissa määrin. Kasvuohjelma on tukenut tiedonjakoa ja hankkeita liittyen liikenteen automaatioon. Kaupunkien lii- kennejärjestelmän reaaliaikainen ti- lannekuva Reaaliaikainen tilannekuva on kehittämiskohteena, mm. projektien kaut- ta useammassa kaupungissa. Ratkaisuja on jo toteutettu, esim. logistiikan suunnittelussa, mutta jatkuvampi tilannekuva syntyy projektien tulosten kautta. Liikenteen digi- taaliset ratkaisut suuriin kaupunki- kehityshankkeisiin SmartRail -ekosysteemi ja sen ympärille rakennettu kaupunkikehityshanke (Tampereen raitiovaunu) on hyvä esimerkki tästä toimenpiteestä. Toinen esi- merkki on Jätkäsaari Mobility Lab, joka on erikseen perustettu Jätkäsaaren alueelle. Toistaiseksi laajempi hyödyntäminen ei ole mahdollista rahoituksen ja osittain digitaalisten ratkaisujen ymmärryksen puutteen vuoksi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062940555 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-521-6 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-588-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-588-0 https://6aika.fi/project/vahahiilinen-liikkuminen-liikennehubeissa/ https://6aika.fi/project/vahahiilinen-liikkuminen-liikennehubeissa/ 38 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Asiakoko- naisuus Toimenpide Toteutu- misen aste Perustelu Digitaalinen tie- to hyötykäyt- töön Yksityisen ja julki- sen tiedon avaa- minen Dataa jaetaan eri foorumeissa ja hankkeissa, mutta järjestelmällisen yhteis- työ on toistaiseksi vajavaista. Kasvuohjelma on omilla toimillaan pyrkinyt viestimään ja tukemaan tiedon jakamista, mm. hankevaikuttamisella ja tilai- suuksien järjestämisellä. Jakamista edistetään Fintrafficin liikenteen datae- kosysteemillä sekä organisaatioiden sisällä mm. tilannekuvapalveluiden ja digitaalisten kaksosten kehittämisellä. Sektorirajat ylit- tävien tietojen yh- distely Datan jakaminen sektorien välillä on vielä vähäistä. Järjestelmällisen yhteis- työ on toistaiseksi vajavaista. Kasvuohjelma on tukenut ja tehnyt vaikut- tamistyötä tiedon ja data-avaruuksien hyödyntämiseksi. Myös tätä tukeva EU-sääntely on edistynyt. Esimerkkeinä tämänkaltaisesta toiminnasta voi- daan kuitenkin mainita FIT ME -hanke, SITRAn IHAN, Digitraffic, Digiroad, Nordic Mobility Innovation Platform, Traficomin merenkulun aika/satamatie- dot-ryhmä. Liikenteen palve- lut My Data -pe- riaatteiden mu- kaisina My Data – toimintaa on käynnistetty esimerkiksi Helsingin kaupungin toi- mesta. Muita hankkeita ovat tilaajavastuun kokeilu; Espoo Momentum- Shareit Bloxcar sekä Sitran reilun datatalouden hanke. Toiminta on kuitenkin vielä vasta aloitusvaiheessa eikä yhteistyö ole systemaattista. Tutkimuksella ja koulutuksella kilpailuetua Käynnistetään yh- teistoiminta- ja innovaatioalusta TransDigi TransDigin toiminta on edennyt suunnitellusti liikennealan tutkimuksen ko- koajana. Transdigin kautta syntynsä sai myös RaaS – automaattisen liiken- teen ekosysteemi. Foorumi on kuitenkin lisännyt yhteistyötä tutkimusorga- nisaatioiden kesken, tiedonvaihtoa eri hallinnonalojen välillä sekä tutkimus- tietojen saatavuutta ja tietoisuutta tutkimustarpeista. Transdigi on jäänyt joidenkin vastaajien mukaan hieman tuntemattomaksi ja irralliseksi eikä sen tarjoaman rahoituksen määrä ole kannustanut innovaatioihin. Osaamisen enna- kointifoorumi alan muutosten tunnis- tamiseen Liikennealalla tarvittavaa osaamista 10–15 vuoden tähtäyksellä on tunnis- tettu Opetushallituksen alla toimivan osaamisen ennakointifoorumin toi- mesta. Tieto osaajien tarpeista tai tarjoamasta oli tuntematon lähes kaikille vastaajille. Monipuolisella rahoituksella vipua kehittä- miseen Liikenteen kehit- tämis- ja kansain- välistymisohjelma Kasvuohjelman ohella aloitettu Business Finlandin Smart Mobility –ohjelma on tavoitteidensa mukaisesti onnistunut mm. osallistujien ja jaetun rahan määrässä, ekosysteemien määrässä sekä vienninedistämistyössä. Vastaajien mukaan rahoituksen hakemiseen liittyy ylimitoitettuja viennin kasvupoten- tiaalin vaatimuksia. Alueellisen liikku- misen rahoitusha- ku edelläkävijä- hankkeille ALPIO-rahoitushaku on toteutettu harvaan asuttujen alueiden uusien liikku- mistapojen testaamiseksi. Rahoitusta saivat esimerkiksi kyytipalvelut kylien ja keskusten välillä tarjoavat palvelut sekä digitaalisen modulaarisen alustan kehittäminen. Hankkeen oppeja hyödynnetään tulevassa työssä, mutta ne eivät jääneet pitempiaikaiseksi toiminnaksi. EU-rahoitus- hakemusten syste- maattinen laadun parantaminen EU-rahoitushakemukset ovat arvioiden mukaan parantuneet mm. BF:n tuen ja toimijayhteistyön myötä. Kuitenkin yritysten ja tutkimuslaitosten (esim. VTT) olisi vastaajien mukaan yhä enemmän yhdessä kehitettävä EU-rahan hakemista. Ylipäänsä toimijoiden olisi haettava tarjolla olevaa EU-rahaa enemmän esimerkiksi ekosysteemien sisällä. Yritysten näkökulmasta hake- musprosessi on usein liian raskas. Rahoituksen tar- kastelu innovatii- visena työkaluna Tietoa rahoituslähteistä on saatavilla sitä hakeville, esim. ITS Finlandin ja BF:n kautta. Tietoa jaetaan esimerkiksi verkkosivuilla, tilaisuuksissa ja uutis- kirjeissä. Kasvuohjelman puitteissa on myös ehdotettu kestävän elvytyksen rahojen suuntaamista vihreään ja digitaaliseen elvytykseen. Liikennevakuutus- järjestelmän kat- tavuus automaati- on yleistyessä Liikennevakuutuksen yhteistyöfoorumi perustettu osana kasvuohjelmaa ja loppuraportti julkaistu marraskuussa 2021. Esiin ei noussut suuria muutos- tarpeita vakuutusjärjestelyihin, mitkä estäisivät Suomen toimimisen auto- maation kokeilumarkkinana. Automaattiajamisen vastuut käsitellään kan- sainvälisillä foorumeilla. https://www.vastuugroup.fi/fi-fi/tiedotteet/vastuu-group-valittiin-helsingin-kaupungin-mydata-operaattoriksi https://www.vastuugroup.fi/fi-fi/tiedotteet/vastuu-group-valittiin-helsingin-kaupungin-mydata-operaattoriksi https://www.lvk.fi/document/279282/71B9AAE3780F6F75DC93E87B3B7B534A6FC9077EC6FB40A447A2E7FE892B58CB 39 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Asiakoko- naisuus Toimenpide Toteutu- misen aste Perustelu Kokeiluilla kehi- tyksen kärkeen Markkina- kokeilut mahdol- listava älyliiken- teen testialueiden verkosto Eri tahoilla meneillä oleviin testialueisiin, kuten Jätkäsaari Mobility Labiin ja OuluZone+, on liitytty ja niissä on toteutettu kokeiluja mm. automaat- tiseen tavaraliikenteeseen. Kuitenkaan kyselyssä alustojen hyötyjä ei tun- nistettu tai ne koetaan pieniksi. Syinä vastaajien mukaan on hankkeiden pienet resurssit sekä niiden moninaisuudesta johtuva epäsystemaattisuus. Kasvuohjelma on tukenut ja viestinyt testialueiden verkostoja. Smart Countryside -teemasta vahva suomalainen osaa misalue Haja-asutusalueiden liikkumiseen liittyen on toteutettu kokeiluja mm. osana ALPIO-rahoitusta ja Maaseudun liikkumisen digiboksia, joiden hyviä oppeja on pyritty levittämään. Suomalaiset ovat myös profiloituneet kansainvälisil- lä foorumeilla tältä osin. Osa vastaajista mainitsi tosin, ettei toimia ole tehty niin paljon kuin on ajateltu esim. päätöksenteon viivästymisen tai rahoituk- sen puutteen vuoksi. Testausalustojen tiedot saataville yhdestä paikasta Testialustojen tietoja on kerätty Future Mobility Finland -sivustolle sekä Business Finlandin Testbed Finland-työhön. Julkisilla hankinnoilla markkina- referenssejä ja skaalautumista Hankinta- osaamisen kehitys Hankkeita koskevat toimenpiteet muutettu yhdeksi kokonaisuudeksi. Liikennealan pelikirjan kanssa samanaikaisesti KEINO on pyrkinyt tun- nistamaan uusia toimintamalleja julkisille hankinnoille, kuten allians- smalli. Lisäksi innovatiivisia hankintoja on hyödynnetty eri hankkeissa (KaikkiKyytiin). Monissa virastoissa ja kaupungeissa innovatiiviset hankinnat ovat tavoitteena, mutta käytäntöön vieminen on hidasta. Kasvuohjelma tuo esille innovatiivisten hankintojen merkitystä liikennealalle eri foorumeissa. Markkina- vuoropuhelun käyminen Markkinavuoropuhelua käydään kansallisen julkisten hankintojen strategian mukaisesti. Vuoropuhelu on kehittymässä. Hankinta- kriteeristön ke- hitys Innovatiivisuutta ei ole toistaiseksi juurikaan hyödynnetty kilpailutuksen hankintakriteereissä, vaikka KEINO:n puitteissa asian tiimoilta on tehty yh- teistyötä. Innovatiivisia kilpailutuksia on kuitenkin suunnitteilla. Kansainväli- nen hankinta- yhteistyö Pohjoismaiset ja eurooppalaiset yhteishankkeet ovat hyvin alkutekijöissään. Yhteistä markkinoiden avausta on kuitenkin tehty pohjoismaisten toimijoi- den kanssa markkinoiden avaamiseksi ja tiedon vaihtamiseksi, esim. ITS yh- distykset. Sopimus- mallien kehitys TEM on laatimassa aineettomien oikeuksien (IPR) strategiaa. Strategiaa laa- tivien projektiryhmien toimikausi kestää maaliskuuhun 2023. Kansain- välistyminen kaikkien ulottuville Liikennealan yhteinen tarina, markkinointi- strategia ja -materiaali Osana kasvuohjelmaa rakennettu sivusto Future Mobility Finland tuo suo- malaisia liikennealan toimijoita esiin kansainvälisesti mm. referenssien ja innovatiivisten ratkaisujen kautta. Sivustoa kehitetään jatkuvasti. Future Mobility Finlandin vaikutuksia yritysten liiketoimintaan ei olla arvioitu, mut- ta sivustolla käy jatkuvasti ulkomaisia toimijoita. Haastatteluissa nostettiin esiin tarve yhtenäisestä tavoitteesta ja yhdenmukaisesta viestinnästä, joka syntyy yritysten tarpeista, esimerkiksi peliteollisuuden mallin mukaan. Myös Business Finlandin Smart Mobility on tuottanut liikennemuotokohtaisia tar- joamaesitteitä, esim. Smart Ports. Alan yhteinen kansainvälinen vaikuttamis- suunnitelma Suomi tekee aktiivista vaikuttamista niin EU kuin kansainvälisillä foorumeilla ja Suomen kantoja koordinoidaan ja tietoa jaetaan normaaleissa yhteenso- vittamismekanismeissa, kuten EU-jaostoissa sekä esim. Datatalousfoorumin puitteissa. Liikennealan yhteistä vaikuttamissuunnitelmaa ei ole, mutta vai- kuttamistyötä tehdään Future Mobility Finland -portaalin kautta sekä eri foorumeilla erityisesti Business Finlandin Smart Mobility -ohjelman ja ITS Finland toimesta. https://www.hankintakeino.fi/fi http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090768680 https://tem.fi/-/aineettomien-oikeuksien-ipr-strategian-laatiminen-on-alkanut 40 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Asiakoko- naisuus Toimenpide Toteutu- misen aste Perustelu Yritysvetoiset kasvueko- systeemit viennin vetu- reiksi Kasvueko- systeemien liiketoiminta- potentiaalin tun- nistaminen Ekosysteemejä koskevat toimenpiteet on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudek- si. Ekosysteemien muodostumista on tuettu mm. Smart Mobility -ohjelman aikana tunnistamalla ja ryhmittelemällä yrityksiä keskenään haastekilpailun avulla. Kasvuekosysteemin jäsenten on itse lopulta pohdittava, minkälaisten kumppanien kanssa olisivat vahvempia kuin yksin ja sitouduttava toimin- taan. Ekosysteemien rahoituksessa parannettavaa olisi vastaajien mukaan vientipotentiaalin vaatimuksissa, jotka nyt ovat liiallisen korkeat ja siten joh- tavat siihen, etteivät innovatiiviset kotimaassa toteutettavat hankkeet saa rahoitusta. Kasvueko- systeemien peli- säännöt VTT on julkaissut ekosysteemioppaan, jota ekosysteemit voivat hyödyntää toimintansa pohjana. Oppeja ei vielä ole viety riittävässä määrin käytäntöön ja onkin kasvuekosysteemin jäsenten ja johdon vastuulla sopia ekosysteemin pelisäännöt esimerkiksi VTT:n oppaan pohjalta. Kasvueko- systeemien yhtei- nen ja koordinoitu kehittäminen Tukea ekosysteemien rakentamiselle on tarjottu osana kasvuohjelmaa. Ekosysteemien muodostuessa liiketoiminnan ympärille ovat toimijoiden kes- kinäinen etu, ekosysteemin johtajuus sekä yhteinen luottamus tärkeitä. Kun ekosysteemeissä aloitetut projektit kehittyvät, ne usein siirtyvät oman kon- sortiosopimuksen piiriin, jossa IPR sovitaan erikseen. Näin kasvuekosystee- mit pysyvät kehittämisalustoina eikä IPR-asioista tule ristiriitoja. https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/publications/2020/Yhdessa_kestavaa_kasvua_17022021.pdf 41 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Liite 2 – Väliarvioinnissa hyödynnetty tilastotieto Tässä liitteessä on kuvattu kärkimittareittain kerätty ja hyödynnetty tilastotieto. Niitä ei lisätty itse leipätekstiin, sillä tilastoista puuttuu moni liikennealan yritys ja tilastot osin puuttuvat vuodelta 2021. Lisäksi yksittäinen kasvuohjelmaan liittymätön tekijä (korona- pandemia, öljyn hinta) saattaa vaikuttaa huomattavasti tilastojen kehitykseen. Tilastot kui- tenkin antavat näkemystä liikennealan tilanteesta, minkä vuoksi ne on sisällytetty omaksi liitteekseen. Kuva 2.  Liikennealan vienti toimialoittain, miljoonaa euroa42. Haettu tarkimmalla mahdollisella TOL-toimi- alaluokituksella (TOL3). On huomioitava, että tilastotietoa puuttuu monilta liikennealan sektoreilta, vaikka vuoden 2020 lopulliset ulkomaankauppatilastot on julkaistu ULJAS-tietokantaan 31.8.2021. 42 Tulli. ULJAS-tietokanta. 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Henkilö Tavara Kulkuneuvot Käyttövoima Infrastruktuuri http://uljas.tulli.fi/uljas/ 42 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Taulukko 2.  Liikennealan yritysten määrä 2017–202043. Yritysten määrä 2017 2018 2019 2020 Henkilöliikenne 8 954 8 594 8 777 8 766 Tavaraliikenne ja logistiikka 10 485 10 216 10 124 9 911 Kulkuneuvot 10 880 10 775 10 931 11 077 Käyttövoimat 830 826 792 784 Infrastruktuuri 1 506 1 481 1 527 1 589 Taulukko 3.  Liikennealan liikevaihto 2017–202044. Liikevaihto (1000 euroa) 2017 2018 2019 2020 Henkilöliikenne 752 4458 7 857 469 81 80 181 4 754 702 Tavaraliikenne ja logistiikka 11 532 041 11 844 693 12 111 592 114 84 916 Kulkuneuvot 22 374 018 23 102 606 23 949 403 23 739 483 Käyttövoimat 17 257 161 19 856 535 18 840 247 16 525 117 Infrastruktuuri 4 269 406 3 911 982 4 129 665 4 210 395 Taulukko 4.  Liikennealan työllisten määrä 2017–202045. Työllisyys 2017 2018 2019 2020 Henkilöliikenne 41 287 42 161 41 735 37 667 Tavaraliikenne ja logistiikka 52 942 53 689 53 897 53 846 Kulkuneuvot 56 579 57 955 59 309 59 286 Käyttövoimat 7 950 7 952 8 170 8 119 Infrastruktuuri 19 718 17 824 18 664 17 622 43 Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto. 44 Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto. 45 ibid http://www.stat.fi/til/yrti/tau.html http://www.stat.fi/til/yrti/tau.html 43 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Kuva 3.  Kulkuneuvojen valmistuksen (toimialat 29–30) tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen muutos rahoituslähteen mukaan 2008–2020, miljoonaa euroa.46 Kuva 4.  Kuljetus ja varastointialan (toimialat 49–53) tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen muutos rahoituslähteittäin muutos 2008–2020, miljoonaa euroa47. 46 Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta. 47 ibid Oma rahoitus Ulkopuolinen rahoitus kotimaasta Ulkopuolinen rahoitus ulkomailta 0 20 40 60 80 100 120 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 0 5 10 15 20 25 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Oma rahoitus Ulkopuolinen rahoitus kotimaasta Ulkopuolinen rahoitus ulkomailta http://www.stat.fi/til/tkke/tau.html 44 Valtioneuvoston julkaisuja 2022:11 Taulukko 5.  Osuus yrityksistä, jotka toivat tuoteinnovaatioita markkinoille kolmen vuoden tutkimusajan- jaksolla. Tuoteinnovaatio on uusi tai parannettu tavara tai palvelu, joka eroaa merkittävästi yrityksen aiem- mista tavaroista tai palveluista ja joka on tuotu markkinoille48. Tuoteinnovaatioita (tavaroita tai palveluita) Osuus yrityksistä, % Moottoriajoneuvojen, perä- ja puoliperävaunujen valmistus 54,1 Muiden kulkuneuvojen valmistus 48,6 Kuljetus ja varastoi