TILASTOKATSAUS SAARISTOLUOKITUKSELLA Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana Maa- ja metsätalousministeriö Hallituskatu 3 A, Helsinki PL 30, 00023 Valtioneuvosto mmm.fi ISBN: 978-952-366-752-5 PDF ISSN: 1797-397X PDF MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2023:25 SARI RANNANPÄÄ SINI-MAARIA AHTINEN JANNE ANTIKAINEN BENJAMIN HEIKKINEN SEBASTIAN HOVI JANNE SINERMA SATU TOLONEN Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana Tilastokatsaus saaristoluokituksella Sari Rannanpää, Sini-Maaria Ahtinen, Janne Antikainen, Benjamin Heikkinen, Sebastian Hovi, Janne Sinerma ja Satu Tolonen Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki 2023 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Maa- ja metsätalousministeriö CC BY-NC-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-366-752-5 ISSN pdf: 1797-397X Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi DBF_Valitse tekijänoikeustaso https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 24.11.2023 Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana Tilastokatsaus saaristoluokituksella Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Julkaisija Maa- ja metsätalousministeriö Tekijä/t Sari Rannanpää, Sini-Maaria Ahtinen, Janne Antikainen, Benjamin Heikkinen, Sebastian Hovi, Janne Sinerma ja Satu Tolonen Kieli suomi Sivumäärä 74 Tiivistelmä Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana on kattava tilastokatsaus Suomen saaristoalueista. Työssä on hyödynnetty Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2022 julkaisemaa tilastollista ja paikkatietopohjaista saaristoluokitusta, jossa Suomen saaristoalueet luokitellaan neljään alueluokkaan (sisä-, väli- ja ulkosaaristo sekä saaristomaiset manneralueet). Saaristoluokituksen avulla saadaan tietoa saaristoalueiden kehityksestä, sillä sitä voidaan käyttää yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa. Tässä tilastokatsauksessa esitellään Suomen saaristoisuuden tunnuslukuja, saarien ja järvien lukumäärätietoja. Lisäksi katsauksessa esitellään tietoa saaristoluokituksen mukaisten saaristoalueiden asukkaista ja väestörakenteesta, liikenneyhteyksistä, työpaikoista, työvoimasta, kouluista, kaupoista, suojelukohteista sekä saariston luonto- ja ympäristökohteista. Selvityksen aineistot perustuvat pääosin Suomen Ympäristökeskuksen Liiteri- tietokantaan, Yhdyskuntarakenteen Seurannan aineistoihin (YKR) sekä Ubigu Oy:n vuonna 2020 toteuttamaan saaristokartoitukseen maastotietokannan perusteella (ei julkaistu). Asiasanat saaristo, saari, järvi, tilasto, saaristoluokitus ISBN PDF 978-952-366-752-5 ISSN PDF 1797-397X Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-752-5 Presentationsblad 24.11.2023 Finlands skärgårdsområden i ljuset av statistiken Statistisk översikt enligt skärgårdsklassificeringen Jord- och skogsbruksministeriets publikationer 2023:25 Utgivare Jord- och skogsbruksministeriet Författare Sari Rannanpää, Sini-Maaria Ahtinen, Janne Antikainen, Benjamin Heikkinen, Sebastian Hovi, Janne Sinerma och Satu Tolonen Språk finska Sidantal 74 Referat Publikationen Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana (Finlands skärgårdsområden i ljuset av statistiken) är en omfattande statistisk översikt över Finlands skärgårdsområden. I arbetet har man använt sig av den statistiska och geografiska skrägårdsklassificering, som Finlands mijöcentral publicerade 2022, i vilken Finlands skärgårdsområden klassificeras enligt fyra områdesklasser (inre skärgård, mellanskärgård, yttre skärgård och skärgård på fastlandet). Skärgårdsklassificeringen ger information om skärgårdsområdenas utveckling och den kan användas tillsammans med annat material och andra klassificeringar. I denna statistiska översikt presenteras nyckeltal för Finlands skärgård samt uppgifter om antal öar och sjöar. Översikten ger också uppgifter om invånarna och befolkningsstrukturen, trafikförbindelser, arbetsplatser, arbetskraft, skolor, affärer, skyddsobjekt och om natur- och miljöobjekt i skärgårdsområdena enligt skärgårdsklassficieringen. Materialet i utredningen bygger i huvudsak på Finlands miljöcentrals databas Liiteri, data från uppföljningen av samhällstrukturen (YKR) och den geografiska databasen i en skärgårdskartläggning som Ubigu Oy genomförde 2020 (inte publicerad). Nyckelord skärgårdsbor, skärgård, skärgårdspolitik, livskraft ISBN PDF 978-952-366-752-5 ISSN PDF 1797-397X URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-752-5 Description sheet 24 November 2023 Finland’s Archipelago as Shown by Statistics Statistical Analysis with Classification of Archipelago Areas Publications of the Ministry of Agriculture and Forestry 2023:25 Publisher Ministry of Agriculture and Forestry Author(s) Sari Rannanpää, Sini-Maaria Ahtinen, Janne Antikainen, Benjamin Heikkinen, Sebastian Hovi, Janne Sinerma and Satu Tolonen Language Finnish Pages 74 Abstract Finland’s Archipelago as Shown by Statistics presents a comprehensive statistical analysis of Finland’s archipelago areas. For this work, use was made of the statistical classification of archipelago areas based on spatial data, published by the Finnish Environment Institute in 2022, which divides Finnish archipelago areas into four area classes (inner, middle and outer archipelago and archipelagic mainland areas). This classification enables to obtain information on the development of archipelago areas as it can be used together with other materials and classifications. This statistical analysis presents indicators for the archipelagic character of Finland as numbers of islands and lakes. Data is also provided on the residents and demographic structure, transport connections, jobs, labour force, schools, shops, protected sites, and nature and environmental sites in the archipelago areas covered by the classification. The materials used are mainly based on the Liiteri database of the Finnish Environment Institute, materials of the community structure monitoring system and the archipelago survey based on National Topographic Database carried out by Ubigu Oy in 2020 (not published). Keywords island residents, archipelago, island policy, vitality ISBN PDF 978-952-366-752-5 ISSN PDF 1797-397X URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-752-5 Sisältö Lukijalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1 Tiivistelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.1 Saaristoselvityksen tavoite ja toteutus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.2 Saaristoselvityksen aineisto ja sen rajoitteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.2.1 Tietolähteiden kuvaus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.2.2 Aineistopuutteet ja kehittämistarpeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 3 Saaristoluokitus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 3.1 Typologian esittely.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 3.2 Saaristoluokituksen hyödyntäminen tässä työssä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 4 Saarten ja vetten maa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 4.1 Saaria, vettä ja rantaviivaa .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 5 Asuminen: asutus ja väestö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 5.1 Pysyvä asuminen ja väestö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 5.2 Saaristo monipaikkaisen asumisen ympäristönä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 6 Saavutettavuus: yhteydet ja liikkuminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 6.1 Lautat, lossit, yhteysalukset sekä joukkoliikenne .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 6.2 Tietoliikenneyhteydet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 7 Sujuva arki: työllisyys ja palvelut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 7.1 Työikäiset ja työvoima.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 7.2 Työpaikat .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 7.3 Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 8 Saariston kulttuurihistoria.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 8.1 Suojellut kohteet saaristossa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 9 Luonto ja ympäristö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 9.1 Saariston luonto- ja ympäristökohteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 10 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Tilastoaineistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 11 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Liite 1: Taulukot .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 7 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 LU K I J A L L E Suomen saaristoalueista, niin meri- kuin järvialueista, on ollut hankala löytää tilasto aineistoa. Tilastotietoa esimerkiksi väestöön, työpaikkoihin ja palveluihin liittyen on toki ollut saatavilla jo pitkään, mutta niitä on ollut hankala yhdistää saaristoalueisiin. Iso syy tähän on ollut se, että saaristoalueita ei ole aikaisemmin virallisesti määri- telty. Toki on puhuttu esimerkiksi ulkosaaristosta tai sisäsaaristosta, mutta yhtenäi- nen tieto siitä, miten alueet on määritelty, miltä alueet näyttävät kartalla ja miltä näyttävät järvialueiden saaristot, on puuttunut. Suomen saaristoalueet piirtyivät ensimmäistä kertaa kartalle tässä laajuudessa keväällä 2022, jolloin valmistui Suomen ympäristökeskuksen ja maa- ja metsätalous ministeriön yhteistyössä laatima saaristoluokitus. Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen saaristoalueet luokitellaan neljään alueluokkaan: ulkosaaristo, välisaaristo, sisäsaaristo ja saaristomaiset manneralueet. Luokitusperiaatteet ovat samat sekä meri- että järvialueilla. Saaristoluokituksen myötä tilastoaineiston liittäminen Suomen saaristoalueisiin helpottui merkittävästi, ja ensimmäistä kertaa on voitu laatia laaja tilastokatsaus Suomen saaristoalueista. Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana -selvitys kokoaakin yhteen kaiken sen tilastoaineiston, joka on saatavilla Suomen ympäristö keskuksen ylläpitämästä Liiteri-tietokannasta saaristoluokituksen tarkkuudella. Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomana -selvitys kokoaa yhteen samat tilastoaineistot maakuntakohtaisesti. Selvitys on tuhti tietopaketti, josta on toivottavasti hyötyä saaristo- ja vesistö alueiden kehittämistyössä niin kunnissa, maakunnissa kuin kansallisella tasolla. Sel- vitys esittää faktatiedot, mutta niiden analysointi ja jatkotyöstäminen on jätetty selvityksen käyttäjille. Tavoitteena on, että tietopaketti kannustaa sen hyödyntäjiä ottaman aineiston omakseen ja muokkaamaan sitä kuhunkin tarpeeseen sopivaksi sekä mahdollisesti myös päivittämään aineistoa uusien tilastointivuosien myötä. 8 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 1 Tiivistelmä Suomi tunnetaan luonnostaan. Suomesta käytetään myös yleisesti lausahdusta ”Tuhansien järvien maa”, mikä pitää täydellisesti paikkansa, sillä Suomessa on yhteensä yli 55 000 yli hehtaarin kokoista järveä. Järviensä lisäksi Suomi tunnetaan myös pitkästä rantaviivastaan Itämeren pohjukassa. Suomen sisä-, väli- ja ulkosaaristossa on lähes 200 000 saarta. Yhteensä nämä eri saaristoalueet kattavat 9 632 km2 maan pinta-alasta. Lukumääräisesti eniten saaria on Varsinais-Suomen maakunnassa, jossa sijaitsee lähes puolet Suomen ulkosaaris- toon luokiteltavista saarista. Suomen saaristo on myös luonto- ja kulttuuriarvoiltaan ainutlaatuinen, minkä ansiosta Suomen saaristoalueita on lisätty Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon. Suomessa oli yli 5,5 miljoonaa asukasta vuoden 2021 lopussa. Väestöstä noin 6 pro- senttia asui Suomen saaristoalueilla. Vaikka Suomen väestö on kokonaisuudessaan kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin väestö ei ole juurikaan kasva- nut maamme saaristoalueilla. Koko Suomea tarkasteltaessa ainoastaan sisäsaaristo alueiden väestönkehitys on ollut positiivista samalla aikavälillä. Saaristoalueen kokonaisväestöstä hieman yli puolet oli naisia. Ikäryhmältään runsain edustus oli puolestaan työikäisten eli 15–64-vuotiaiden ryhmässä, joita oli saaristoalueiden asukkaista 63 prosenttia. Suomi on mökkien maa. Suomessa on yhteensä yli puoli miljoonaa vapaa- ajan asuntoa, joista saaristoalueilla sijaitsee yhteensä 153 759 vapaa-ajan asun- toa. Noin puolella saariston vapaa-ajan asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikenneyhteyttä mantereelle. Suomen eri saaristoalueilla kulkee yhteensä 82 kappaletta erilaisia losseja, lauttoja ja yhteysaluksia. Tästä määrästä, 40 on maantielauttoja ja -losseja, 21 yhteysaluksia ja 21 yksityistielosseja ja -lauttoja. Noin puolet kaikista losseista, lautoista ja yhteys- aluksista kulkee Varsinais-Suomen saaristoalueilla. Noin kolmannes saaristoalueiden asukkaista asui enintään 250 metrin päässä säännöllisen joukkoliikenteen pysäkistä. Näistä asukkaista valtaosa asui sisäsaaristoksi luokiteltavalla alueella. 9 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Suomen saaristoalueiden työikäisten määrä on ollut kasvussa viimeisen kymme- nen vuoden aikana. Vuonna 2019 maamme saaristoalueilla asui 137 432 työikäistä ihmistä, joista valtaosa asui sisäsaaristoksi luokiteltavalla alueella. Kokonaisuu- dessaan saaristossa sijaitsevien työpaikkojen määrä on kuitenkin ollut laskussa ja määrällisesti suurin lasku on ollut sisäsaaristoalueella. Väli- ja ulkosaaristoalueilla työpaikkojen määrä on sen sijaan hieman kasvanut. Työn ohella koulut ovat tär- keä osa lapsiperheiden sujuvaa arkea saaristoalueilla. Suomen eri saaristoalueilla on yhteensä 194 koulua, joissa on noin 28 000 oppilasta. Valtaosa saaristoalueiden kou- luista sijaitsee sisäsaaristossa. Saaristoalueilla sijaitsi vuonna 2020 tilastojen mukaan 225 päivittäistavarakaupan toimipistettä. Suomen saaristoalueiden kulttuurihistoria on runsasta. Saaristoalueilla sijaitsee sekä maanpäällisiä että vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Suomen saaristoluokituksen alueilla on yhteensä 7 364 erilaista muinaisjäännökseksi luokiteltavaa kohdetta. Valtaosa saaristoalueiden muinaisjäännöksistä on maanpäällisiä kohteita ja noin puolet niistä sijaitsee sisäsaaristoalueilla. Suomen saaristossa sijaitsee myös 313 eri laeilla suojattua rakennusta, joista 58 % sijaitsee sisäsaaristoksi luokiteltavalla alueella. Lisäksi Suomen saaristoalueilla on yhteensä 121 kappaletta eri laeilla suo- jattuja kohteita. Suomen saaristoalueet ovat luonnon- ja maisema-arvoiltaan arvokkaita alueilta. Suomen saaristoalueilla sijaitsee noin 420 000 hehtaaria valtakunnallisesti arvok- kaita maisema-alueita, mikä on noin neljäsosa koko maan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Erityisesti Varsinais-Suomen, Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan saaristoalueilla on runsas määrä valtakunnallisesti arvok- kaita maisema-alueita. Saaristoalueet ovat myös suurilta osin virkistyskäyttöön soveltuvia. 10 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 2 Johdanto Suomen saaristo on runsas ja moninainen. Saaristoa on niin meri- kuin järvialu- eilla ja saaristossa on sekä pysyviä että vapaa-ajan asukkaita. Saaristo on tärkeä elin-, kulttuuri- ja virkistysympäristö. Saariston erityisasema on tunnistettu jo vuosi kymmeniä, ja laki saariston kehityksen edistämisestä (494/1981)1 toimii perustana saaristopolitiikalle, jonka ”perusajatuksena on saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä aiheutuvien haittojen vähentäminen ja niiden kompensointi”.2 Suomen saaristosta ei kuitenkaan löydy helposti ajankohtaista tilastotietoa. Saa- ristoon liittyviä tilastoja on kerätty viime vuosikymmenellä eri raportteihin3, mutta syvällistä katsausta saaristoalueisiin ei ole voitu tehdä tietopuutteiden vuoksi. Tähän on pitkälti vaikuttanut se, että Suomen saaristoalueita ei oltu määritelty, mikä on vaikeuttanut niihin liitettävän tilastoaineiston yhdistämistä. 1 Laki saariston kehityksen edistämisestä 491/1981. https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1981/19810494 2 Hirvonen, T.; Kahila, P. Rautiainen, S., Sillanpää, K. ja Ålander, T. (2018). Saaris- topolitiikan arviointi. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-453-989-0 3 Saaristoasiain neuvottelukunta, työ- ja elinkeinoministeriö (2015). Suomi saarten ja vetten maa. http://mmm.fi/documents/1410837/1948019/Suomi_Saarten_ja_vetten_ maa_esite_suomi.pdf/ Saaristoasiain neuvottelukunta (2017). Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta euroop- palainen vetovoimatekijä. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-453-947-0 Antikainen, J.; Auri, E.; Rannanpää, S.; Talvitie, J. (2019). Saaristo- ja vesistöaluepoli- tiikat Euroopassa -selvitys. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-453-996-8 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810494 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810494 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-989-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-989-0 http://mmm.fi/documents/1410837/1948019/Suomi_Saarten_ja_vetten_maa_esite_suomi.pdf/ http://mmm.fi/documents/1410837/1948019/Suomi_Saarten_ja_vetten_maa_esite_suomi.pdf/ 11 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Maa- ja metsätalousministeriö ja Saaristoasiain neuvottelukunta aloittivat työn saaristoalueiden määrittelemiseksi vuonna 2020. Ubigu Oy laati maastotietokannan perusteella kartoituksen Suomen saarista sekä alustavan menetelmän eri saaristo luokkien määrittelylle. Suomen ympäristökeskus (SYKE) laati lopullisen saaristoluo- kituksen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Vuonna 2022 julkaistu paikkatietopohjainen saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alue- luokitus, jossa Suomen saaristoalueet luokitellaan neljään alueluokkaan (sisä-, väli- ja ulkosaaristo sekä saaristomaiset manneralueet). Saaristoalueisiin kuulumattomat alueet ovat luokiteltu muiksi vesi- ja manneralueiksi. Saaristoluokituksen avulla saa- daan tietoa saaristoalueiden kehityksestä, sillä sitä voidaan käyttää yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa. 2.1 Saaristoselvityksen tavoite ja toteutus Käsillä oleva saaristoselvitys paikkaa ajankohtaisen ja vertailukelpoisen tilasto tiedon puutetta. Tämän työn tarkoituksena onkin ollut laatia Suomen saaristona- lueiden kattava katsaus, josta käy ilmi, millainen Suomen saaristo on niin järvi- kuin merialueilla tilastojen kertomana. Selvitykseen on otettu mukaan kaikki tilasto aineisto, joka on saatavilla uuden saaristoluokituksen mukaisesti. Samalla selvitys esittelee uuden saaristoluokituksen sekä tiedot, joita luokituksen avulla voi tarkas- tella Elinympäristön tietopalvelu Liiteristä sekä Yhdyskuntarakenteen seuranta palvelu YKR:stä. Selvitys ei kata Ahvenanmaata vaan sisältää vain Manner-Suomen saaristoalueet. Saaristoselvitys on laadittu kahtena erillisenä dokumenttina, joista toinen tarkas- telee saaristoalueita koko maan tasolla ja toinen keskittyy maakuntakohtaiseen tarkasteluun. Työn tilasi saaristoasian neuvottelukunta ja sen toteutti MDI Public Oy. Työhön osal- listuivat Sari Rannanpää (vastuullinen konsultti), Sini-Maaria Ahtinen, Janne Anti- kainen, Benjamin Heikkinen, Sebastian Hovi, Janne Sinerma ja Satu Tolonen. Työ toteutettiin touko–lokakuussa 2022. 12 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 2.2 Saaristoselvityksen aineisto ja sen rajoitteet Selvityksen aineistot perustuvat pääosin Suomen Ympäristökeskuksen Liiteri-tieto kantaan, Yhdyskuntarakenteen Seurannan aineistoihin (YKR) sekä Ubigu Oy:n vuonna 2020 toteuttamaan saaristokartoitukseen maastotietokannan perusteella (ei julkaistu). Lisäksi aineistoina on käytetty järvien määrän osalta JärviWikiä sekä Tilastokeskuksen aineistoja (maakuntien ja koko maan väestötiedot 31.12.2021) sekä yksityistielossien- ja lauttojen osalta maa- ja metsätalousministeriön tietoja vuodelta 2020. 2.2.1 Tietolähteiden kuvaus Saaristoluokitus, Ubigu Oy:n aineistot Ubigu Oy:n tekemä menetelmä- ja aineistokehitys ovat olleet Suomen ympäristö keskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyössä lopulliseen muotoonsa muotoileman saaristoluokituksen pohjana. Selvityksessä hyödynnetään Ubigu Oy:n paikkatietoaineistoa vuodelta 2020 seuraavien tietojen hankinnassa:  y saarten määrä y saarten pinta-alat saaristoluokittain y saarten koko y kunnat, joissa on saaristoluokitukseen kuuluvia alueita y pysyvästi asutut saaret Elinympäristön tietopalvelu Liiteri Suomen ympäristökeskuksen Elinympäristön tietopalvelu Liiteristä on saatavissa tilastotietoja saaristoluokituksen mukaisesti. Selvityksessä hyödynnetään seuraavia Liiterin kautta saatuja aineistoja (aineiston vuosiluku suluissa): y väestötiedot (ikärakenne, väestönkehitys, väestö liikenneyhteystyypeittäin, väestö sukupuolittain) (2021) y muinaisjäännökset (aineistot vuosilta 2014–2021) y suojellut rakennukset ja kohteet y julkinen liikenne (2020) y päivittäistavarakaupat myymälätyypeittäin (2020) y koulujen keskimääräiset oppilasmäärät, koulujen määrät (2021) y virkistykseen soveltuvat alueet (2018) y valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet. 13 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aineisto liikenneyhteyksistä Selvityksessä hyödynnetään Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kuksen aineistoja lossi- ja lauttaliikenteestä (2021), saariston yhteysalusliikenteestä (2021) sekä saaristoasiain neuvottelukunnan tilaamaa Yksityistielossiselvitystä (2020). Ylityksillä tarkoitetaan lautan suorittamia lauttamatkoja eli väylän ylitysker- toja (lautan liikennöintimäärä lauttaväylällään). Lauttaliikenteen ajoneuvotilastoilla kuvataan kullakin lauttapaikalla kuljetettujen ajoneuvojen määrää. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä ja saaristoluokitus Suomen ympäristökeskuksen Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä YKR:stä on saatavissa tilastotietoja saaristoluokituksen mukaisesti. Selvityksessä hyödynnetään seuraavia YKR:n kautta saatuja aineistoa: y vapaa-ajan asunnot (2020) y etäisyys joukkoliikenteestä (2020) y työpaikat (2019) y työvoima (2019) y työllisyys (2019). Työpaikka-, työvoima- ja työllisyystiedot pohjautuvat yhdyskuntarakenteen seuran- nan aineistoihin (YKR). YKR-aineistojen 250 m * 250 m tilastoruudut on luokiteltu saaristoluokituksen mukaisesti ruudun keskipisteen perusteella. Työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia alueella asuvia työllisiä, riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Työlliseen työvoimaan luetaan 18–74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttö- mänä työnhakijana tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelusta. Lisätietoja YKR-aineistosta löytyy osoitteesta https://www.ymparisto.fi/ykr https://www.ymparisto.fi/ykr 14 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Traficom Selvityksessä hyödynnetään Traficomin tietoja kiinteän verkon laajakaista saatavuudesta maakunnittain sekä Traficomin avointa paikkatietodataa kiinteän verkon laajakaistasaatavuudesta 31.12.2021 tiedoilla. 2.2.2 Aineistopuutteet ja kehittämistarpeet Selvityksen aineisto perustuu pitkälti Elinympäristön tietopalvelu Liiterissä olevaan aineistoon. Näin ollen raportoitavia tietoja on vain siinä määrin kuin Liiterissä olevia tai siihen liitettäviä tilastoja on olemassa. Selvitystä tehtäessä haasteena olivat aineistojen puutteet ja yksityisyyden suojaan liittyvät salaukset. Tästä on esimerkkinä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR), jossa tarkemmat tilastotiedot (mm. elinkeinorakenteeseen tai rakennusten käyttötarkoitukseen liittyen) ovat salattuja, mikäli 250*250 metrin tilastoruudussa on alle kolme havaintoa. Käytännössä tämä aiheuttaa maaseutu- ja saaristoalueilla siinä määrin mittavia tietopuutteita, esimerkiksi asukkaiden, työllisyystilanteen tai rakennusten osalta, että paikkatietoja ei pystytty luotettavasti hyödyntämään. Rat- kaisuna ongelmaan olisi yhä laajempien tietosisältöjen tuominen Liiterin kautta saaristoluokituksella saataviksi. Toinen saariston kannalta merkittävä tiedonpuute liittyy etäisyyksien mittaami- seen. Esimerkiksi työmatkojen pituuksista on suoraan saatavissa tietoa vain linnun- tietä pitkin. Tämä vääristää tietoja kaikilla alueilla, mutta erityisen suuri ongelma on saaristoalueilla. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi matkojen laskeminen teitä pitkin paik- katietoanalyysien avulla, mikä ei tämän selvityksen puitteissa ollut mahdollista. Kolmas aukko selvitystä varten saatavilla olevissa tiedoissa liittyy tietoliikenne yhteyksiin. Laajakaistayhteyksistä ei ollut saatavilla tilastotietoa saaristoluokit- tain analysoimista varten. Laajakaistan saavutettavuudesta oli kuitenkin saatavissa paikkatietoaineistoa, joka mahdollisti saavutettavuuden kuvaamisen kartalla. Myös- kään tietoa mobiili- tai puhelinverkko yhteyksistä emme saaneet mukaan selvityk- seen. Etätyön yleistyttyä yhteyksien saatavuutta saaristoalueilla on jatkossa tarpeen selvittää. Lisäksi saariston vesihuollosta, sähköverkosta tai pelastuspalveluista ei ole olemassa kattavia tietoja. Nämä tiedot tulisi kerätä jokaiselta toimijalta erikseen, eritellen saaristoalueet. 15 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 3 Saaristoluokitus 3.1 Typologian esittely Suomen saaristoluokitus on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyössä laatima tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus saaristomaisille alueille. Saaristoluokituksen tarkoituksena on tunnis- taa ja luokitella neljän alaluokan mukaan saaristoalueet ja saaristoa muistuttavat manneralueet. Tämän lisäksi luokitus tuottaa tietoa erityyppisten saaristoalueiden ja saaristomaisten manneralueiden kehityksestä koko maan tasolla.4 Alueluokituksen avulla saaristoalueet jaetaan erityyppisiin saaristoalueisiin, jotka ovat sisäsaaristo, välisaaristo, ulkosaaristo ja saaristomaiset manneralueet. Tämän lisäksi luokitukseen kuuluvat muut vesi- ja manneralueet, joilla tarkoitetaan saaristoluokituksen ulkopuolisia alueita. Luokitus ei rajaudu hallinnollisiin rajoi- hin, ja se on toteutettu 250 metrin tilastoruutujaolla.5 On tärkeää huomata, että saaristoluokituksen avulla määriteltyihin saaristoalueisiin eivät kuulu kaikki Suomen vesistöalueet. Myös muilla vesi- ja manneralueilla voi olla järviä tai saaria, mutta ne eivät muodosta laajempaa saaristoa eivätkä siten kuulu saaristoalueisiin. Saaristoluokituksen mukaan sisäsaaristolla tarkoitetaan yhtenäistä saaristoaluetta, joka sijaitsee lähellä manneraluetta. Sisäsaaristolle on ominaista siis mantereen läheisyys ja vesialueita suurempi osuus maapinta-alaa. Sisäsaaristoon luetaan mukaan kuitenkin myös sitä ympäröivät vesialueet. Tämän lisäksi sisäsaariston keskeisenä tunnusmerkkinä voidaan pitää kiinteää tieyhteyttä mantereelle. 6 4 Ympäristö.fi. Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinympa- risto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/ Saaristoluokitus 5 Ympäristö.fi. Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinympa- risto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/ Saaristoluokitus 6 Ympäristö.fi. Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinympa- risto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/ Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus 16 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Välisaaristolla tarkoitetaan puolestaan sisäsaariston ulkopuolelle mantereesta pois- päin ulottuvaa aluetta, jossa saarialaa on pääsääntöisesti vähintään 20 prosenttia tai saaristoon on yhteys saaristoliikenteellä, jolla tarkoitetaan lauttaa, lossia tai yhteys alusta. Välisaaristolle on ominaista runsas saarten määrä ja lyhyet etäisyydet saa- resta toiseen. Välisaaristoon mukaan luetaan lisäksi aluetta ympäröivät vesialueet. Välisaaristoon ei ole usein kiinteää tieyhteyttä.7 Ulkosaaristolla tarkoitetaan merialueilla sijaitsevaa ja sisä- ja välisaariston ulko- puolella olevaa saaristoaluetta, jolle on ominaista laajat vesialueet ja usein pitkät etäisyydet saarien välillä. Ulkosaaristoon ei ole myöskään kiinteää tieyhteyttä. Ulko- saaristossa esiintyy kuitenkin paikoittain saarten tihentymiä, jolloin välimatkat saarten välillä ovat lyhyemmät.8 Saaristomaisilla manneralueilla tarkoitetaan alueita, joilla maa-alueet ja niihin kuu- luvat vesialueet muodostavat saaristomaisen toimintaympäristön. Saaristomaisilla manneralueilla vesistöt aiheuttavat alueeseen rikkonaisuutta, joka tarkoittaa usein saavutettavuushaittaa. Saaristomaisia manneralueita on etenkin sisämaan järvi- alueella, jossa vesistöt aiheuttavat saariston kaltaisen toimintaympäristön ja aluei- den saavutettavuus on paikoittain manneralueita huomattavasti hankalampaa.9 Luokituksen viides kategoria on muut vesi- ja manneralueet, jotka ovat yksin kertaisesti ne alueet, joita ei lasketa saaristoalueiksi. Myös näillä alueilla on vesistöjä ja saaria, mutta ne eivät muodosta varsinaista saaristoa. Lisätietoa ja tarkempi menetelmäkuvaus saaristoluokituksesta löytyy ympäristö.fi-sivustolta: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/elinymparisto_ja_kaavoitus/ yhdyskuntarakenne/tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus 7 Ympäristö.fi. Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinympa- risto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/ Saaristoluokitus 8 Ympäristö.fi. Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinympa- risto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/ Saaristoluokitus 9 Ympäristö.fi. Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinympa- risto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/ Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-fi/elinymparisto_ja_kaavoitus/yhdyskuntarakenne/tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-fi/elinymparisto_ja_kaavoitus/yhdyskuntarakenne/tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Saaristoluokitus 17 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Kuva 1. Saaristoluokitus 18 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 SYKE:n saaristoluokituksen mukaan Manner-Suomen saaristoalueen laajuus on noin 56 000 km2. Saaristoluokituksen mukainen saaristoalue kattaa noin 15 pro- senttia koko Manner-Suomen pinta-alasta.10 Saaristoalueesta vajaa puolet (45 %) on sisäsaaristoa, reilu viidesosa (23 %) saaristomaista manneraluetta ja ulkosaaristoa (22 %) kutakin. Kymmenesosa (10 %) saaristoalueesta on välisaaristoa. Saaristoalueita sijaitsee eniten Varsinais-Suomessa (16 % saaristoalueen pinta- alasta), Etelä-Savossa (11 %), Pohjois-Savossa (10 %), Pohjois-Karjalassa (9 %), Uudellamaalla (8 %) ja Pohjanmaalla (8 %). Saaristoalueita ei ole lainkaan Etelä- Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä (0 % saaristoalueen pinta-alasta kummassakin). Taulukko 1. Saaristoluokkien pinta-ala ja osuus saaristoalueesta Sisäsaaristo Välisaaristo Ulkosaaristo Saaristomainen manneralue Yhteensä Pinta-ala (km2) 25 357 5 706 12 593 12 778 56 434 Osuus saaristoalueesta 45% 10% 22% 23% Lähde: Liiteri Kuvio 1. Suomen saaristoalueiden jakautuminen maakunnittain 10 Maanmittauslaitos (2022). Suomen pinta-ala maakunnittain. https://www.maanmit- tauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/Vuoden_2022_pin- ta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf Etelä-Karjala; 4% Etelä-Pohjanmaa; 0% Etelä-Savo; 11% Kainuu; 2% Kanta-Häme; 0% Keski-Pohjanmaa; 1% Keski-Suomi; 7% Kymenlaakso; 3% Lappi; 7% Päijät-Häme; 2% Pirkanmaa; 4% Pohjanmaa; 8%Pohjois-Karjala; 9% Pohjois-Pohjanmaa; 5% Pohjois-Savo; 10% Satakunta; 2% Uusimaa; 8% Varsinais-Suomi; 16% https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/Vuoden_2022_pinta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/Vuoden_2022_pinta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/Vuoden_2022_pinta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf 19 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Saaristoalueiden rakenne saaristoluokituksella katsottuna vaihtelee maakunnit- tain. Sisämaan maakunnissa ei ole lainkaan ulkosaaristoa, joten näissä maakunnissa saaristoalueet koostuvat erityisesti sisäsaaristosta ja saaristomaisista manner alueista. Sen sijaan rannikkomaakuntien (Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kymenlaakso) saaristo koostuu sisä-, väli- ja ulkosaaristosta sekä saaristomaisista manneralueista. Maakuntien saaristoalueiden tarkat pinta-alat löytyvät liitteestä 1. Kuvio 2. Saaristoalueet saaristoluokituksella maakunnittain (km2) 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Sisäsaaristo Välisaaristo Ulkosaaristo Saaristomaiset manneralueet 20 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 3.2 Saaristoluokituksen hyödyntäminen tässä työssä Selvitys perustuu erityisesti Elinympäristön tietopalvelu Liiterin tilastoihin, jotka ovat liitetty saaristoalueisiin. Saaristoluokitusta käytetään niin saariston maan tieteeseen liittyvissä tilastoissa kuin väestöön, työllisyyteen, saariston saavutetta- vuuteen sekä historiallisiin kohteisiin liittyvissä tilastoissa havainnollistamaan eroja eri saaristotyyppien välillä. Osaa tilastoista, kuten järvien määrää, ei ole saatavilla saaristoluokittain. Näissä tapauksissa tilastot viittaavat koko maakuntaan. 21 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 4 Saarten ja vetten maa Suomi tunnetaan luonnostaan. Suomesta käytetään myös yleisesti lausahdusta ”Tuhansien järvien maa”, mikä pitää täydellisesti paikkansa, sillä Suomessa on yhteensä yli 55 000 yli hehtaarin kokoista järveä. Järviensä lisäksi Suomi tunnetaan myös pitkästä rantaviivastaan Itämeren pohjukassa. Suomen sisä-, väli- ja ulkosaaristossa on lähes 200 000 saarta. Yhteensä nämä eri saaristoalueet kattavat 9 632 km2 kokoisen alueen. Lukumääräisesti eniten saaria on Varsinais-Suomen maakunnassa, jossa sijaitsee lähes puolet Suomen ulkosaa- ristoon luokiteltavista saarista. Suomen saaristo on myös luonto- ja kulttuuriar- voiltaan ainutlaatuinen, minkä ansiosta Suomen saaristoalueita on lisätty Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon.11 4.1 Saaria, vettä ja rantaviivaa Suomen pinta-alasta (390 905 km2) on vesistöjä 22 prosenttia. Näistä merivettä on 52 433 km2 ja makeaa vettä 34 524 km2. Vesistöisimmät maakunnat ovat rannikko maakunnat Pohjanmaa (58 %), Varsinais-Suomi (48 %) ja Uusimaa (43 %). Vesistöjen osuus on puolestaan pienin Etelä-Pohjanmaalla (4 %), Lapissa (8 %) ja Kanta- Hämeessä (9 %).12 Suomessa on yhteensä 55 829 kappaletta yli hehtaarin kokoisia järviä. Ylivoimai- sesti järvimäärältään suurin maakunta on Lappi, jossa sijaitsee lähes 20 000 järveä. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa, että Lapissa sijaitsee noin 36 prosenttia kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistä Suomessa. Toiseksi eniten järviä sijaitsee Pohjois- Karjalan maakunnassa, joskin Etelä-Savon, Kainuun sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnat ovat lähes samoissa määrissä. Järvien määrältä pienin maakunta on puolestaan Keski-Pohjanmaa, jossa on alle 500 yli hehtaarin kokoista järveä. 11 Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry (2022). Merenkurkun saaristo. https:// www.maailmanperinto.fi/merenkurkun-saaristo/ 12 Maanmittauslaitos (2022). Suomen pinta-ala maakunnittain. https://www.maanmit- tauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/Vuoden_2022_pin- ta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf https://www.maailmanperinto.fi/merenkurkun-saaristo/ https://www.maailmanperinto.fi/merenkurkun-saaristo/ https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/Vuoden_2022_pinta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/Vuoden_2022_pinta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/Vuoden_2022_pinta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf 22 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 2. Järvien määrät maakunnittain Suomessa Järvet*, kpl Osuus järvistä, % Etelä-Karjala 1 279 2 % Etelä-Pohjanmaa 777 1 % Etelä-Savo 4 249 8 % Kainuu 4 639 8 % Kanta-Häme 785 1 % Keski-Pohjanmaa 455 1 % Keski-Suomi 3 392 6 % Kymenlaakso 696 1 % Lappi 19 922 36 % Päijät-Häme 1 025 2 % Pirkanmaa 2 866 5 % Pohjanmaa 651 1 % Pohjois-Karjala 4 895 9 % Pohjois-Pohjanmaa 4 281 8 % Pohjois-Savo 3 761 7 % Satakunta 480 1 % Uusimaa 1 011 2 % Varsinais-Suomi 665 1 % Yhteensä 55 829 Lähde: Järviwiki *Yli hehtaarin kokoiset järvet Suomessa on yhteensä 198 146 saarta, joista valtaosalla (99 %) ei ole kiinteää tieyhteyttä mantereelle. Suomen saarista reilu kolmasosa (38 %) sijaitsee sisä saaristossa tai muilla vesi- ja manneralueilla (36 %). Reilu kymmenesosa saarista (13 %) sijaitsee ulkosaaristossa, kun taas kymmenesosa (10 %) on välisaariston saaria. Saaristomaisilla manneralueilla on vain pieni osa (2 %) Suomen saarista. 23 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Suomen sisäsaaristossa on yhteensä 75 177 saarta, joista 99 prosentilla ei ole kiin- teää tieyhteyttä mantereelle. Kiinteän tieyhteyden mantereelle on 853 saarella. Vastaavasti välisaaristossa on yhteensä 20 598 saarta, joista vain yksi on kiinteän tieyhteyden päässä mantereelta. Suomen ulkosaaristossa on yhteensä 26 533 saarta. Ulkosaariston saarilla ei luonnollisesti ole tieyhteyttä mantereelle. Taulukko 3. Suomen saarten määrät yhteystyypeittäin ja saaristoluokittain   Saarten määrä ilman kiinteää tieyhteyttä Saarten määrä, saaristo­ liikenneyhteys Saarten määrä, yhteensä Saarten %-osuus Sisäsaaristo 74 341 4 75 177 38 % Välisaaristo 20 448 151 20 598 10 % Ulkosaaristo 26 533 27 26 559 13 % Saaristomaiset manneralueet 4 649 0 4 691 2 % Muut vesi- ja manneralueet 70 641 8 71 119 36 % Yhteensä 196 612 190 198 148 100 % Lähde: Ubigu Oy:n tekemä saaristokartoitus 24 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Maakunnittain katsottuna saaria on selkeästi eniten Varsinais-Suomessa, jossa sijait- see noin 30 000 saarta eli 15 prosenttia kaikista Suomen saarista. Runsaasti saaria on myös Lapissa, Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Vähiten saaria on lukumääräisesti Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Kuvio 3. Manner-Suomen saarten jakautuminen maakunnittain Etelä-Karjala; 3% Etelä-Pohjanmaa; 1% Etelä-Savo; 11% Kainuu; 2% Kanta-Häme; 1% Keski-Pohjanmaa; 1% Keski-Suomi; 4% Kymenlaakso; 2% Lappi; 12% Päijät-Häme; 2% Pirkanmaa; 5% Pohjanmaa; 9% Pohjois-Karjala; 7% Pohjois-Pohjanmaa; 5% Pohjois-Savo; 7% Satakunta; 4% Uusimaa; 8% Varsinais-Suomi; 15% 25 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Saaristoluokituksella tarkasteltuna Varsinais-Suomessa sijaitsee myös noin puolet (noin 14 000) kaikista Suomen ulkosaaristoon luokiteltavista saarista (noin 27 000). Sisäsaariston saaria puolestaan on eniten Etelä-Savossa. Varsinais-Suomi erottuu tilastoista välisaaristoluokassa, sillä maakunnassa on lähes puolet koko maan väli- saaristoon kuuluvista saarista. Saarten tarkat lukumäärät maakunnittain löytyvät liitteestä 1. Kuvio 4. Saaret saaristoluokittain maakunnissa 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Sisäsaaristo Välisaaristo Ulkosaaristo Saaristomaiset manneralueet Muut vesi- ja manneralueet 26 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Vaikka Suomessa onkin noin 198 000 saarta, pysyvästi asuttujen saarten lukumäärä on vain 1 050. Vapaa- ajan asuttuja saaria on puolestaan 20 268 kappaletta.13 Pysy- västi asutuista saarista 583 on sellaisia, joilla on kiinteä tieyhteys mantereelle, kun taas 467 pysyvästi asutulla saarella ei ole kiinteää tieyhteyttä mantereelle. Eniten pysyvästi asuttuja saaria on Varsinais-Suomessa (230), Uudellamaalla (159), Pohjois- Savossa (112) ja Etelä-Savossa (108). Näissä maakunnissa on yhteensä noin kolme neljäsosaa koko maan pysyvästi asutuista saarista. Vähiten pysyvästi asuttuja saa- ria on Etelä-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Kainuussa. Maakunnittain eniten pysyvästi asuttuja saaria ilman kiinteää tieyhteyttä on Varsinais-Suomessa, Uudella- maalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa. 13 Ubigu Oy:n paikkatietoaineisto saaristosta 27 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Siinä missä muissa maakunnissa valtaosaan pysyvästi asutuista saarista on kiin- teä tieyhteys mantereelle, Varsinais-Suomessa 72 prosenttia ja Uudellamaalla 65 prosenttia pysyvästi asutuista saarista on ilman kiinteää tieyhteyttä mantereelle. Pysyvästi asuttujen saarten tarkat lukumäärät maakunnittain löytyy liitteestä 1. Kuvio 5. Pysyvästi asutut saaret ilman kiinteää tieyhteyttä ja tieyhteydellä maakunnittain 8 0 43 2 0 0 10 13 8 9 18 22 5 39 6 15 104 165 23 4 65 3 4 10 35 25 28 35 36 26 34 73 24 38 55 65 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Ei kiinteää tieyhteyttä Kiinteä tieyhteys mantereelle tai Ahvenanmaalle 28 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Suomen saarten kokonaispinta-ala on 9 632 km2. Saaristoluokittain tarkasteltuna kokonaispinta-alasta 69 prosenttia eli noin 6 700 km2 kuuluu sisäsaariston saarille. Välisaariston saariksi laskettavaa aluetta on 16 prosenttia (noin 1 600 km2) saarten pinta-alasta, kun taas ulkosaariston saarten osuus on 6 prosenttia (noin 600 km2). Myös saaristomaisilla manneralueilla on saaria, joiden pinta-ala on vain 1 prosentti saarten pinta-alasta (noin 60 km2). Lisäksi muiden vesi- ja manneralueiden saarten pinta-ala on noin 8 prosenttia (noin 730 km2) saarten pinta-alasta. Taulukko 4. Suomen saarten pinta-ala saaristoluokittain   Pinta-ala, yhteensä Pinta-alan %-osuus Sisäsaaristo 6 666,6 69 % Välisaaristo 1 558,9 16 % Ulkosaaristo 617,0 6 % Saaristomaiset manneralueet 61,9 1 % Muut vesi- ja manneralueet 727,7 8 % Yhteensä 9 632,1 100 % Lähde: Ubigu Oy:n tekemä saaristokartoitus Varsinais-Suomen saaret kattavat lähes neljänneksen (24 %) Suomen saarten kokonaispinta-alasta. Pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin saaristomaakunta on Etelä-Savo, jonka saaret kattavat 17 prosenttia Suomen saarten pinta-alasta. Sisäsaariston saarten pinta-aloja tarkasteltaessa ovat Varsinais-Suomen (1 372 km2) ja Etelä-Savon (1 361 km2) pinta-alat hyvin lähellä toisiaan. Vaikka Varsinais- Suomeen kuului määrällisesti lähes puolet Suomen ulkosaaristoon luokitelta- vista saarista, on Pohjois-Pohjanmaa kuitenkin ulkosaariston saarten pinta-alaltaan mitattuna Suomen suurin maakunta, Pohjois-Pohjanmaan ulkosaariston saar- ten pinta-alan ollessa 223 km2. Kanta-Häme on puolestaan saarten pinta-aloiltaan mitattuna Suomen pienin saaristomaakunta (saarten pinta-ala yhteensä 17 km2). Saarten tarkat pinta-alat maakunnittain löytyvät liitteestä 1. 29 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Kuvio 6. Manner-Suomen saarten pinta-ala maakunnittain Kaikista Suomen saarista valtaosa eli 81 prosenttia on alle puolen hehtaarin kokoi- sia. Näistä yli puolen hehtaarin kokoisista saarista kiinteä tieyhteys mantereelle on vain1 134 saarella.14 Suomessa on lisäksi 11 203 saarta, joiden kokoluokka on 0,5‑0,99 ha. Kokoluokaltaan 1 ha–9,99 ha saarten osuus kaikista saarista puolestaan on 10 prosenttia. Yli 100 hehtaarin saaria on Suomessa yhteensä 990. 14 Suomen ympäristökeskus (SYKE). Etelä-Karjala; 5% Etelä-Pohjanmaa; 1% Etelä-Savo; 17% Kainuu; 1% Kanta-Häme; 0% Keski-Pohjanmaa; 0% Keski-Suomi; 3% Kymenlaakso; 2% Lappi; 7% Päijät-Häme; 2% Pirkanmaa; 2% Pohjanmaa; 9% Pohjois-Karjala; 6% Pohjois-Pohjanmaa; 7% Pohjois-Savo; 6% Satakunta; 2% Uusimaa; 6% Varsinais-Suomi; 24% 30 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 5. Suomen saaret kokoluokittain Saaren koko Lukumäärä, kpl Osuus saarista % Alle 0,5 ha 161 241 81 % 0,5–0,99 ha  11 203 6 % 1 ha–9,99 ha 19 609 10 % 10 ha–49,99 ha 4 346 2 % 50–99,99 ha 756 0 % yli 100 ha 990 0 % Yhteensä 198 145 Lähde: Ubigu Oy:n tekemä saaristokartoitus Suomen meren mannerranta kattaa lähes koko Itämeren pohjukan aina kaakon kul- man Vironlahden kunnasta Perämeren pohjoispäädyssä sijaitsevaan Tornio‑Haapa rannan kaksoiskaupunkiin asti. Suomen rantaviivan kokonaispituutta on pyritty myös arvioimaan ja SYKEn arvion mukaan rantaviivaa on yhteensä 314 604 kilo- metriä15. Tästä rantaviivasta merenrantaa olisi noin 46 200 kilometriä, josta manner rannan osuus on noin 6 300 kilometriä ja saarten rantaviivaa noin 39 000 kilometriä. Lisäksi on arvioitu, että merialueilla sijaitsevien saarten järvien rantaviivan pituus on noin 96 kilometriä ja merialueilla sijaitsevien saarten järvien saarten rantaviiva olisi noin 128 kilometriä. Suomen järvien rantaviivan kokonaispituudeksi on arvioitu noin 215 000 kilometriä ja jokien rantaviivaksi noin 53 500 kilometriä.   15 Kuusisto Esko. Suomen ympäristökeskus. Kuinka paljon Suomessa on rantaviivaa?. Seminaariesitys. Saaristo-, rannikko- ja vesialueiden seminaari Kolilla 3.–4.6.2002. Viitattu teoksessa Jussi Hämäläinen Rantaviiva kiinteistön rajana, 2013 Metropo- lia Ammattikorkeakoulu Insinöörityö. Saatavilla https://www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/57309/Hamalainen_Jussi.pdf?sequence=1 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57309/Hamalainen_Jussi.pdf?sequence=1 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57309/Hamalainen_Jussi.pdf?sequence=1 31 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 5 Asuminen: asutus ja väestö Suomessa oli yli 5,5 miljoonaa asukasta vuoden 2021 lopussa. Väestöstä noin 6 pro- senttia asui Suomen saaristoalueilla. Vaikka Suomen väestö on kokonaisuudessaan kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin väestö ei ole juurikaan kasva- nut maamme saaristoalueilla. Koko Suomea tarkasteltaessa ainoastaan sisäsaaristo alueiden väestönkehitys on ollut positiivista samalla aikavälillä. Saaristoalueen kokonaisväestöstä hieman yli puolet oli naisia. Ikäryhmältään runsain edustus Suomen saaristoalueilla oli puolestaan työikäisten eli 15-64-vuotiaiden ryhmässä, joita oli saaristoalueiden asukkaista 63 prosenttia. Suomessa on yhteensä yli puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, joista saaristoalueilla sijaitsee yhteensä 153 759 vapaa-ajan asuntoa. Noin puolella saariston vapaa-ajan asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikenneyhteyttä mantereelle. 5.1 Pysyvä asuminen ja väestö Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli 5 548 241 asukasta16. Koko Suomen väes- töstä saaristoalueiden asukkaiden määrä on noin 6 prosenttia eli 328 017 asu- kasta. Suomen sisä-, väli- ja ulkosaaristossa heitä asui yli neljännesmiljoona eli noin 77 prosenttia kaikista saaristoalueiden asukkaista. Näistä asukkaista selvä enem- mistö asui sisäsaaristoksi luokiteltavalla alueella. Sisäsaaristossa asukkaita oli noin 246 000. Saaristomaisilla manneralueilla asui noin 74 000 asukasta eli 23 prosenttia saaristoalueiden asukkaista. 16 Tilastokeskus. Väestötietoja maakunnittain. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/ suoluk_vaesto.html#vaestotietoja-maakunnittain 32 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 6. Suomen saaristoalueiden asukkaat saaristoluokituksen perusteella17 Asukkaat Osuus Suomen saaristoväestöstä Sisäsaaristo 245 603 75 % Välisaaristo 6 892 2 % Ulkosaaristo 1 407 0 % Saaristomaiset manneralueet 74 115 23 % Yhteensä 328 017 Lähde: Liiteri Suomen saariston asukkaista valtaosa (78 %) asuu kiinteän liikenneyhteyden päässä mantereesta. Sisäsaaristossa asui noin 245 000 ihmistä, joilla oli kiinteä tie yhteys mantereelle ja alle sata ihmistä asui saaristoliikenneyhteyden varassa man- tereelta. Ilman kiinteää tieyhteyttä sekä ilman saaristoliikenneyhteyttä mantereelle sen sijaan asui vajaat 400 ihmistä. Välisaaristossa asui 5 ihmistä kiinteän tieyhteyden varassa mantereesta ja noin 6 700 saaristoliikenneyhteyden varassa. Ilman minkään laista yhteyttä mantereeseen asui vajaat 200 ihmistä. Ulkosaaristossa asui noin 1 300 ihmistä, jotka olivat saaristoliikenneyhteyden varassa mantereesta. Ilman kiin- teää tieyhteyttä sekä ilman saaristoliikenneyhteyttä mantereesta reilu sata ulko saariston asukasta. Pysyvästi asuttuja saaria on Suomessa yhteensä 1050 kappaletta, joista ilman kiin- teää tieyhteyttä on 467 saarta ja kiinteän tieyhteyden päässä 583 saarta. Ilman kiinteää tieyhteyttä olevien pysyvästi asuttujen saarten asukasmäärä on hieman lähteestä riippuen noin 8 823. Tarkemmat tiedot pysyvästi asutuista saarista on esi- tetty liitteessä 1. 17 Lähde: Saariston asukkaat: Liiteri, Maakunnan asukkaat: Tilastokeskus 33 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 7. Suomen saaristoalueiden asukkaat liikenneyhteystyypeittäin Kiinteä tieyhteys mantereelle Saaristoliikenne­ yhteys Ei kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikennettä Sisäsaaristo 244 963 78 381 Välisaaristo 5 6 721 165 Ulkosaaristo 0 1 291 115 Saaristomaiset manneralueet 276 2 Yhteensä 245 244 8 090 663 Lähde: Liiteri Saariston väestön sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Saariston asukkaista hie- man yli puolet on naisia ja puolestaan hieman vajaa puolet miehiä. Sisäsaaristossa naisten osuus oli hieman korostunut, kun taas väli- ja ulkosaaristossa puolestaan miesten osuus on korostuneessa asemassa. Taulukko 8. Suomen väestön sukupuolijakauma saaristotyypeittäin Naiset Miehet Yhteensä Naisten osuus Miesten osuus Sisäsaaristo 112 811 106 348 219 159 51,5 % 48,5 % Välisaaristo 2 461 2 636 5 097 48,3 % 51,7 % Ulkosaaristo 535 597 1 132 47,3 % 52,7 % Saaristomaiset manneralueet 36 086 38 311 74 417 48,5 % 51,5 % Yhteensä 151 893 147 912 299 805 50,7 % 49,3 % Lähde: YKR 34 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Saaristoalueiden väestön ikärakenne vaihtelee saaristoluokittain. Sisäsaariston väestörakenne on samanlainen kuin koko maan väestörakenne. Vuoden 2021 lopussa koko Suomessa alle 15-vuotiaiden osuus oli 15 prosenttia, 15–64-vuotiai- den 62 prosenttia ja yli 65-vuotiaiden osuus 23 prosenttia.18 Kuten koko Suomessa, myös kaikilla saaristoalueilla työikäisen väestön ryhmä on suurin. Koko maan keski arvoon verrattuna ulko- ja välisaaristossa yli 65-vuotiaiden osuus on korostu- nut ja alle 15-vuotiaiden vähäinen. Saaristomaisilla manneralueilla sen sijaan alle 15-vuotiaita on suunnilleen yhtä suuri osuus kuin koko maassa, yli 65 -vuotiaiden osuus suurempi ja työikäisten määrä pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Taulukko 9. Väestörakenne saaristotyypeittäin Alle 15-vuotiaat 15–64-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Sisäsaaristo 15 % 61 % 24 % Välisaaristo 11 % 52 % 37 % Ulkosaaristo 10 % 50 % 40 % Saaristomaiset manneralueet 15 % 54 % 31 % Lähde: YKR Koko Suomen väestö on kasvanut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Suo- men saaristoalueilla tilanne on hieman erilainen. Suomen saaristoalueiden väestö on alla olevan indeksitaulukon mukaan sisäsaariston osalta loivassa kasvussa tarkasteluajanjakson aikana. Sen sijaan väli- ja ulkosaariston osalta väestönkehitys on ollut selvässä laskusuhdanteessa. Tämän lisäksi myös saaristomaisten manner alueiden väestömäärä on ollut selkeässä laskussa vuosien 2010 ja 2021 välillä. 18 Tilastokeskus (2022). Suomi lukuina. https://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/index.html https://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/index.html 35 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Kuvio 7. Väestönkehitys Suomen saaristoalueilla ja koko maassa 5.2 Saaristo monipaikkaisen asumisen ympäristönä Suomessa oli vuonna 2021 noin puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Suomessa on tilastoinnin mukaan noin 153 800 vapaa-ajan asuntoa, jotka sijaitsevat Suomen saaristoalueilla. Tämä tarkoittaa sitä, että saariston vapaa-ajan asuntojen osuus kai- kista vapaa-ajan asunnoista on yhteensä 31 prosenttia. Saaristoalueiden vapaa- ajan asuntojen määrässä mitattuna Varsinais-Suomi on selkeästi runsaslukuisin. Varsinais-Suomessa sijaitsee noin 50 000 vapaa-ajan asuntoa, joista noin 32 500 sijaitsee saaristoalueilla. Saariston vapaa-ajan asuntojen osuus kaikista vapaa- ajan asunnoista on merkittävä Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. 0 20 40 60 80 100 120 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Indeksi 2010 = 100 Sisäsaaristo (2021) Välisaaristo (2021) Ulkosaaristo (2021) Saaristomaiset manneralueet (2021) Manner-Suomi 36 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 10. Manner-Suomen saaristoalueiden vapaa-ajan asunnot maakunnittain Vapaa-ajan asunnot saaristo­ alueilla Vapaa-ajan asunnot maa­ kunnassa Saariston vapaa-ajan asuntojen osuus koko maakunnan vapaa- ajan asunnoista Etelä-Karjala 8 525 20 810 41 % Etelä-Pohjanmaa 542 13 282 4 % Etelä-Savo 19 642 46 539 42% Kainuu 1 631 12 108 13 % Kanta-Häme 155 21 667 1 % Keski-Pohjanmaa 1 174 4 436 26 % Keski-Suomi 9 435 32 204 29 % Kymenlaakso 4 602 15 940 29 % Lappi 2 070 36 481 6 % Pirkanmaa 11 391 49 888 23 % Pohjanmaa 12 745 22 494 57 % Pohjois-Karjala 8 366 24 516 34 % Pohjois- Pohjanmaa 2 901 32 462 9 % Pohjois-Savo 13 376 31 309 43 % Päijät-Häme 6 970 25 099 28 % Satakunta 4 182 19 647 21 % Uusimaa 13 562 41 435 33 % Varsinais-Suomi 32 490 50 187 65 % Kaikki yhteensä 153 759 500 504 31 % Lähde: YKR Saaristoalueilla arvioidaan olevan noin 450 000 vapaa-ajan asukasta. Noin puo- lella saariston vapaa-ajan asukkaista (48 %) ei ole kiinteää tieyhteyttä tai saaristo liikennettä mantereelle, kun taas reilulla kolmanneksella (41 %) on kiinteä tieyhteys mantereelle. Reilu kymmenesosa (11 %) saariston vapaa-ajan asukkaista on saaristo- liikenneyhteyden päässä mantereelta. 37 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Sisäsaariston osalta noin 180 000 vapaa-ajan asukkaalla on kiinteä tieyhteys man- tereelle, kun taas noin 700 on saaristoliikenneyhteyden varassa. Ilman kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikenneyhteyttä sisäsaaristossa on noin 152 000 vapaa-ajan asukasta. Välisaaristossa vajaalla 200 vapaa-ajan asukkaalla on kiinteä tieyhteys mantereelle. Tämä on melko harvinaista, sillä välisaariston vapaa-ajan asukkaista noin puolet (reilut 40 000 henkilöä) on saaristoliikenneyhteyksien ja hieman alle puolet (vajaat 40 000 henkilöä) on ilman kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikenne yhteyttä mantereelle. Ulkosaariston vapaa-ajan asukkaista reilut 6 000 henkilöä oli saaristoliikenneyhteyden varassa, mutta valtaosa (noin 23 000 vapaa-ajan asukasta) oli vailla kiinteää tieyhteyttä sekä saaristoliikenneyhteyttä mantereelle. Taulukko 11. Suomen saaristoalueiden vapaa-ajan asukkaat19 liikenneyhteystyypeittäin Kiinteä tieyhteys mantereelle Saaristo­ liikenne­ yhteys Ei kiinteää tieyhteyttä tai saaristo­ liikennettä Yhteensä Osuus saariston vapaa-ajan asukkaista Sisäsaaristo 182 612 744 152 492 335 848 75 % Välisaaristo 180 40 064 39 592 79 836 18 % Ulkosaaristo 0 6 268 22 952 29 220 7 % Saaristomaiset manneralueet 1 640 0 1 756 3 396 1 % Yhteensä 184 432 47 076 216 792 448 300 Lähde: YKR 19 Liiteri, Vapaa-ajan rakennusten määrä maakunnittain ja yhteystyypeittäin, kerrottu neljällä 38 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 6 Saavutettavuus: yhteydet ja liikkuminen Saavutettavuus on saaristojen näkökulmasta yksi tärkeimmistä asioista. Suomen eri saaristoalueilla kulkee yhteensä 82 kappaletta erilaisia losseja, lauttoja ja yhteys aluksia. Tästä määrästä 40 on maantielauttoja ja -losseja, 21 yhteysaluksia ja 21 yksityistielosseja ja -lauttoja. Noin puolet kaikista losseista, lautoista ja yhteys aluksista kulkee Varsinais-Suomen saaristoalueilla. Noin kolmannes saaristoalueiden asukkaista asui enintään 250 metrin päässä säännöllisen joukkoliikenteen pysäkistä. Näistä asukkaista valtaosa asui Suomen sisäsaaristoksi luokiteltavalla alueella. 6.1 Lautat, lossit, yhteysalukset sekä joukkoliikenne Suomessa saaristoliikenne toteutetaan maantielauttojen ja -lossien sekä yksityis- tielossien ja -lauttojen sekä yhteysalusten avulla. Maantielauttoja ja -losseja on yhteensä 40, yksityistielosseja ja -lauttoja 21 ja yhteysaluksia 21 (ml. raskaskuljetus- alukset). Yhteysalusreittejä on 15 ja ne sijaitsevat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Maantielauttaliikennettä on Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Lapissa, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Yksityistielosseja ja -lauttoja puolestaan sijaitsee Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois- Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Saaristoliikennettä on kolmessatoista eri maakunnassa. Määrällisesti eniten los- seja ja lauttoja, yksityistielosseja sekä -lauttoja sekä yhteysaluksia kulkee Varsinais- Suomen saaristossa. Varsinais-Suomessa näitä kulkee yhteensä 35 kappaletta, joka on lähes puolet kaikista Suomen maantielosseista ja -lautoista, yksityistielosseista ja -lautoista sekä yhteysaluksista. Toiseksi eniten saaristoliikenneyhteyksiä on Etelä- Savossa, jossa on yhteensä 15 kappaletta eri saaristoliikenneyhteyksiä. Lossien ja lauttojen lisäksi saaristoalueilla toimii paikoittain paikallisliikennettä (esimerkiksi Helsingin Kauppatorilta Suomenlinnaan) sekä erityisesti kesäaikana saaristoveneitä, jotka ovat joko kunnan tai kaupungin tai yksityisten toimijoiden operoimia. Näistä ei kuitenkaan ole tilastotietoa kootusti saatavilla. 39 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 12. Suomen maakuntien maantielossit ja -lautat, yksityistielossit ja -lautat sekä yhteysalusreitit Maakunta Maantielossit ja -lautat Yksityistielossit ja -lautat Yhteysalus­ reitit Etelä-Karjala 2 2 0 Etelä-Savo 7 8 0 Keski-Suomi 0 2 0 Kymenlaakso 0 0 1 Lappi 1 0 0 Pirkanmaa 0 1 0 Pohjanmaa 2 0 0 Pohjois-Karjala 2 0 0 Pohjois- Pohjanmaa 2 2 0 Pohjois-Savo 2 1 0 Uusimaa 3 0 3 Varsinais- Suomi 19 5 11 Yhteensä 40 21 15 Lähde: YKR ja Maa- ja metsätalousministeriö (2020): Yksityistielossit Suomessa ja Varsinais-Suomen ELY- keskus Saaristoliikenteen matkustajamäärät ovat runsaimpia Varsinais-Suomessa ja Etelä- Savossa, joissa on myös eniten erilaisia saaristoliikennemuotoja. Lossien ja laut- tojen avulla tehtyjen ylitysten summa oli reilut 1,3 miljoonaa vuonna 2021. Yksityistielossien ylitysten summa puolestaan oli noin 200 000 vuonna 2020, kun taas yhteysaluksilla oli reilut 270 000 matkustajaa. Tarkemmat tiedot ylitys- ja matkustajamääristä reiteittäin löytyy liitteestä 1. 40 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 13. Maantielossien ja -lauttojen, yksityistielossien ja -lauttojen sekä yhteysalusten ylitykset ja matkustajamäärät Maakunta Maantielossit ja -lautat, ylitykset 2021 Yksityistielossit ja -lautat, ylitykset 2020 Yhteysalukset, matkustajamäärät 2021 Etelä-Karjala 69 248 49 361 Etelä-Savo 296 236 64 880 Keski-Suomi 11 450 Kymenlaakso 38 403 Lappi 14 747 Pirkanmaa 10 800 Pohjanmaa 88 800 Pohjois-Karjala 101 497 Pohjois-Pohjanmaa 33 562 2 250 Pohjois-Savo 106 147 62 Uusimaa 133 547 18 452 Varsinais-Suomi 486 255 62 490 215 690 Kaikki yhteensä 1 330 039 201 293 272 545 Lähde: YKR ja Maa- ja metsätalousministeriö (2020): Yksityistielossit Suomessa Saaristoalueiden liikenneyhteyksistä on saatavilla vain vähän soveltuvaa tilasto tietoa. Myös Liiterin ja YKR:n aineistossa osa tiedoista ei sovellu kunnolla saaristo- alueiden tilanteen kuvaamiseen. Esimerkiksi työmatkat tilastoidaan linnuntietä, mikä ei anna oikeaa kuvaa saaristoalueiden työmatkoista lainkaan. YKR:n tiedoista on saatavissa joitakin tietoja joukkoliikenteestä saaristoalueiden osalta. Näitä on esitelty alla. Suomen sisäsaaristossa asui noin 105 000 asukasta enintään 250 metrin etäisyy- dellä säännöllisen joukkoliikenteen pysäkistä. Välisaaristossa 250 metrin etäisyy- dellä säännöllisen joukkoliikenteen pysäkistä asui reilu sata ihmistä, ja vastaava luku saaristomaisilla manneralueilla oli noin 1 600. Enintään 500 metrin päässä säännölli- sen joukkoliikenteen pysäkistä asui sisäsaariston alueella noin 134 000 asukasta. 41 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Välisaariston osalta vastaava luku oli noin 160, ja saaristomaisilla manneralueilla noin 2 900. Enintään yhden kilometrin päässä säännöllisen joukkoliikenteen pysä- kistä asui sisäsaariston alueella noin 147 000, välisaaristossa noin 340 ja saaristomai- silla manneralueilla noin 4 400 asukasta. Taulukko 14. Joukkoliikenteen saavutettavuus saaristoalueilla Enintään 250 metrin etäisyydellä säännöllisen liikenteen joukkoliikenteen pysäkistä asuvat, lkm Enintään 500 metrin etäisyydellä säännöllisen liikenteen joukkoliikenteen pysäkistä asuvat, lkm Enintään 1 kilometrin etäisyydellä säännöllisen liikenteen joukkoliikenteen pysäkistä asuvat, lkm Sisäsaaristo 104 735 134 455 146 900 Välisaaristo 113 217 383 Saaristomaiset manneralueet 1 609 2 869 4 352 Lähde: YKR Kannattavan joukkoliikenteen alueiksi lasketaan ne alueet, jossa asukastiheys on vähintään 20 asukasta neliökilometrillä. Suomen sisäsaariston asukkaista hieman yli 118 000 asukasta eli noin 46 % kaikista sisäsaariston asukkaista asui kannattavan joukkoliikenteen alueella. Pinta-alaltaan tämä alue oli noin 2 193 km2 eli noin 9 pro- senttia koko sisäsaariston pinta-alasta. Saaristomaisilla manneralueilla vastaava luku oli 1 786 asukasta, joka vastaa pinta-alaltaan noin 63 neliökilometriä eli noin puolta prosenttia saaristomaisten manneralueiden pinta-alasta. Taulukko 15. Kannattavan joukkoliikenteen alueet (väh. 20 as/ha) Maapinta-ala km2 Väestö Sisäsaaristo 2 193.01 118 079 Saaristomaiset manneralueet 62.58 1 786 Lähde: YKR 42 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 6.2 Tietoliikenneyhteydet Noin 71 prosentissa kotitalouksista Suomessa on saatavilla 100 Mbit/s kiinteä laaja kaistayhteys, ja noin 49 prosentissa kotitalouksista on saatavilla valokuituyhteys20. Suomessa kiinteän laajakaistaverkon saatavuus vaihtelee alueittain huomattavasti. Ahvenanmaalla on tilastollisesti korkein 100 Mbit/s kattavuus, sillä jopa 97 pro- sentissa Ahvenanmaan kotitalouksista on saatavissa laajakaistayhteys. Manner- Suomessa puolestaan korkein laajakaistakattavuus on Pohjanmaan maakunnassa, jossa 84 prosentissa kotitalouksista on saatavissa 100 Mbit/s laajakaista. Heikoim- mat laajakaista- sekä valokuituyhteydet ovat puolestaan Lapin maakunnassa, jossa vain joka toisella kotitaloudella on saatavissa 100 Mbit/s laajakaistayhteys ja vain 17 prosentissa kotitalouksista on saatavissa valokuituyhteys. Laajakaistayhteyksistä ei ole olemassa tilastoa saaristoluokittain. Sen sijaan paikkatietoaineistolla katsottuna kiinteän laajakaistan kattavuus voidaan näyttää kartalla paikkatietoaineistojen perusteella. 20 Traficom (2022). Kiinteän laajakaistaverkon saatavuus. https://tieto.traficom.fi/fi/ tilastot/kiintean-verkon-laajakaistasaatavuus https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/kiintean-verkon-laajakaistasaatavuus https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/kiintean-verkon-laajakaistasaatavuus 43 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Kuva 2. Kiinteän laajakaistan saatavuus 44 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 7 Sujuva arki: työllisyys ja palvelut Suomen saaristoalueiden työikäisten määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2019 maamme saaristoalueilla asui noin 137 400 työikäistä ihmistä, joista valtaosa asui sisäsaaristoksi luokiteltavalla alueella. Kokonaisuu- dessaan saaristossa sijaitsevien työpaikkojen määrä on kuitenkin ollut laskussa ja määrällisesti suurin lasku on ollut sisäsaaristoalueella. Väli- ja ulkosaaristoalueilla työpaikkojen määrä on sen sijaan hieman kasvanut. Työllisyyden ohella tässä luvussa tarkastellaan päivittäistavarakauppoja ja kou- luja, jotka ovat tärkeä osa lapsiperheiden sujuvaa arkea saaristoalueilla. Suomen eri saaristoalueilla on yhteensä 194 koulua (ylä- ja alakoulua sekä lukiota), joissa on noin 28 000 oppilasta. Valtaosa saaristoalueiden kouluista sijaitsee sisäsaaristossa. Myös saaristoalueilla sijaitsevista päivittäistavarakaupan toimipisteistä (yhteensä 225 kpl) valtaosa (62 %) sijaitsee sisäsaaristossa. Saaristoalueilla sijaitsee lisäksi pelastuslaitoksia, yksityisiä ja julkisia sosiaali- ja terveysalan palveluita, päiväkoteja sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita. Näistä ei kuitenkaan ole saatavilla tilasto tietoa, josta saaristoalueet voisi erottaa erikseen tarkasteltavaksi. 7.1 Työikäiset ja työvoima Suomen saaristoalueilla oli vuonna 2019 noin 137 400 työntekijää. Vuodesta 2010 työntekijöiden määrä on kasvanut saaristoalueilla noin neljä prosenttia. Kasvu selit- tyy erityisesti sisäsaariston työntekijöiden määrän kasvulla. Siinä missä vuonna 2010 sisäsaaristossa oli reilut 92 000 työntekijää, vuonna 2019 heitä oli noin 103 000. Sen sijaan väli- ja ulkosaaristossa työntekijöiden määrä on laskenut samalla aika- välillä. Välisaariston työntekijöiden määrä on vähentynyt noin neljälläsadalla (noin 2 100 vuonna 2019), kun taas ulkosaaristossa vähennystä oli noin 90 työntekijää tarkasteluvälillä (noin 400 vuonna 2019). 45 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 16. Saaristoalueiden työvoima vuosina 2010 ja 2019   2010 2019 1. Sisäsaaristo 92 638 102 554 2. Välisaaristo 2 533 2 135 3. Ulkosaaristo 513 425 4. Saaristomaiset manneralueet 36 171 32 324 Kaikki yhteensä 131 855 137 438 Lähde: YKR Vuodesta 2010 vuoteen 2019 työllisten määrä saaristoalueilla on kasvanut noin viisi prosenttia. Kasvu perustuu sisäsaariston työllisten määrän kasvuun (vuoden 2010 noin 84 000 työllisestä vuoden 2019 noin 94 000 työlliseen). Väli- ja ulkosaariston osalta työllisten määrä on kuitenkin laskenut. Välisaaristossa laskua vuodesta 2010 vuoteen 2019 oli noin 350 työllistä (noin 2 000 vuonna 2019), kun taas ulkosaaris- tossa työllisten määrä on laskenut noin viidelläkymmenellä (noin 400 vuonna 2019). Taulukko 17. Saaristoalueiden työlliset vuosina 2010 ja 2019   2010 2019 Sisäsaaristo 83 985 93 899 Välisaaristo 2 372 2 015 Ulkosaaristo 445 396 Saaristomaiset manneralueet 32 111 28 914 Kaikki yhteensä 118 913 125 224 Lähde: YKR 46 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 7.2 Työpaikat Suomen saaristoalueilla sijaitsevien työpaikkojen määrä on laskussa. Vuonna 2010 Suomen saaristoalueilla sijaitsi reilut 90 000 työpaikkaa, mutta vuoteen 2019 men- nessä tämä määrä oli laskenut noin 7 prosenttia eli noin 85 000 työpaikkaan. Työ- paikkojen määrän muutokset ovat olleet erilaisia eri saaristoalueilla. Työpaikkojen määrä on laskenut erityisesti sisäsaaristossa, jossa sijaitsee valtaosa saaristoalueilla sijaitsevista työpaikoista. Vuosien 2010 ja 2019 välillä sisäsaariston työpaikkojen määrä väheni noin viidellä prosentilla (2019 noin 69 000 työpaikkaa). Sen sijaan välisaaristossa työpaikkojen määrä kasvoi samalla aikavälillä noin yhdek- sällä prosentilla, työpaikkojen määrän ollessa vuonna 2019 noin 1 100. Myös ulko- saariston työpaikkojen määrä kasvoi hieman vuosien 2010 ja 2019 välillä. Taulukko 18. Saaristoalueiden työpaikat vuosina 2010 ja 2019   2010 2019 Sisäsaaristo 72 209 68 791 Välisaaristo 969 1 060 Ulkosaaristo 259 280 Saaristomaiset manneralueet 18 099 15 256 Yhteensä 91 536 85 387 Lähde: YKR 7.3 Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Saaristoalueilla on yhteensä 194 koulua, mikä on noin kuusi prosenttia kaikista Manner-Suomen kouluista (3 217 kappaletta). Yli puolet kaikista saaristoalueiden kouluista sijaitsee sisäsaaristossa ja reilu kolmasosa saaristomaisilla manneralueilla. Ulkosaaristossa sijaitsee vain kolme koulua. Saaristoalueiden koulut keskittyvät run- sassaaristoisiin maakuntiin. Kouluista yli puolet sijaitsee kolmessa maakunnassa eli Varsinais-Suomessa (23%), Uudellamaalla (13 %) ja Pohjois-Savossa (12%). Saaristoalueiden kouluista kaksi kolmasosaa (128 koulua) on ala-asteita, neljäsosa yläasteita (49 koulua) ja loput eli noin vajaa kymmenesosa on lukioita (17 koulua). Kouluasteiden tarkemmat tiedot maakunnittain löytyvät liitteestä 1. 47 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 19. Koulujen määrä saaristoalueilla maakunnittain   Sisä­ saaristo Väli­ saaristo Ulko­ saaristo Saaristomaiset manneralueet Yhteensä Etelä-Karjala 5 0 0 2 7 Etelä-Pohjanmaa 0 0 0 0 0 Etelä-Savo 5 0 0 9 14 Kainuu 0 0 0 4 4 Kanta-Häme 0 0 0 0 0 Keski-Pohjanmaa 1 0 0 0 1 Keski-Suomi 2 0 0 11 13 Kymenlaakso 12 0 0 0 12 Lappi 10 0 0 0 10 Pirkanmaa 1 0 0 13 14 Pohjanmaa 10 1 0 1 12 Pohjois-Karjala 0 0 0 10 10 Pohjois- Pohjanmaa 0 0 2 0 2 Pohjois-Savo 5 0 0 18 23 Päijät-Häme 0 0 0 1 1 Satakunta 1 0 0 0 1 Uusimaa 22 0 0 3 25 Varsinais-Suomi 29 12 1 3 45 Kaikki yhteensä 103 13 3 75 194 Lähde: Liiteri Saaristoalueiden kouluissa on yhteensä 27 857 oppilasta, mikä on noin neljä prosenttia kaikista Manner-Suomen koulujen oppilasmäärästä (669 972 oppi- lasta). Noin kaksi kolmasosaa kaikista saaristoalueiden koulujen oppilaista käy koulua sisäsaaristossa ja vajaa neljäsosa saaristomaisilla manneralueilla. Väli saariston oppilaiden osuus on vain prosentin luokkaa kaikista saariston oppilaista. 48 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Saaristoalueiden koulujen oppilaita on erityisesti Etelä-Suomessa. Saaristoalueiden oppilaista lähes kaksi kolmasosaa nimittäin käy koulua joko Uudellamaalla (25 %), Varsinais-Suomessa (17 %) tai Kymenlaaksossa (9 %). Saaristoalueiden koulujen oppilaista lähes kaksi kolmasosaa (noin 17 200 oppilasta) on ala-astelaisia, neljäsosa yläastelaisia (noin 7 100) ja loput eli noin kahdestoistaosa on lukiolaisia (noin 3 500 oppilasta). Kouluasteiden tarkemmat oppilasmäärät maa- kunnittain löytyvät liitteestä 1. Taulukko 20. Koulujen oppilasmäärä saaristoalueilla maakunnittain   Sisä­ saaristo Väli­ saaristo Ulko­ saaristo Saaristomaiset manneralueet Yhteensä Etelä-Karjala 713 0 0 195 908 Etelä-Pohjanmaa 0 0 0 0 0 Etelä-Savo 1 508 0 0 487 1 995 Kainuu 0 0 0 348 348 Kanta-Häme 0 0 0 0 0 Keski-Pohjanmaa 38 0 0 0 38 Keski-Suomi 535 0 0 1 122 1 657 Kymenlaakso 2 502 0 0 0 2 502 Lappi 2 306 0 0 0 2 306 Pirkanmaa 44 0 0 1 893 1 937 Pohjanmaa 1 275 27 0 108 1 410 Pohjois-Karjala 0 0 0 584 584 Pohjois- Pohjanmaa 0 0 83 0 83 Pohjois-Savo 862 0 0 1 265 2 127 Päijät-Häme 0 0 0 147 147 Satakunta 32 0 0 0 32 Uusimaa 6 975 0 0 64 7 039 Varsinais-Suomi 4 265 299 6 174 4 744 Kaikki yhteensä 21 055 326 89 6 387 27 857 Lähde: Liiteri 49 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Saaristoalueilla sijaitsi vuonna 2020 tilastojen mukaan 225 päivittäistavarakau- pan toimipistettä. Näistä valtaosa (62 %) sijaitsi sisäsaaristossa ja saaristomaisilla manneralueilla (28 %). Myymälätyypeittäin tarkasteltuna saaristoalueilla oli eniten valintamyymälöitä (67 % kaikista päivittäistavarakauppojen toimipisteistä) ja toi- seksi eniten supermarketteja (21 %). Taulukko 21. Päivittäistavarakaupan toimipisteet Super­ marketit Valinta­ myymälät Itse- palvelu­ tavara­ talot Tavara- talot Pienoistavara­ talot ja muut erikoistu­ mattomat myymälät Yhteensä Sisäsaaristo 34 81 5 3 16 139 Välisaaristo 0 15 0 1 16 Ulkosaaristo 7 7 Saaristomaiset manneralueet 13 48 0 2 63 Kaikki yhteensä 47 151 5 3 19 225 Lähde: Liiteri 50 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 8 Saariston kulttuurihistoria Suomen saaristoalueiden kulttuurihistoria on runsasta. Saaristoalueilla sijaitsee sekä maanpäällisiä että vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Suomen saaristoluokituk- sen alueilla on yhteensä noin 7 400 erilaista muinaisjäännökseksi luokiteltavaa koh- detta, joista valtaosa on maanpäällisiä kohteita ja vain noin 11 prosenttia sijaitsee veden alla. Suomen saaristossa sijaitsee myös 313 eri laeilla suojattua rakennusta, joista noin 58 prosenttia sijaitsee sisäsaaristoksi luokiteltavalla alueella. Lisäksi Suo- men saaristoalueilla on yhteensä 121 kappaletta eri laeilla suojattuja kohteita. Näistä muun muassa viisi kappaletta on suojeltuja kartanoita. 8.1 Suojellut kohteet saaristossa Suomen saaristoalueilla on runsaasti sekä maanpäällisiä että vedenalaisia muinais jäännöksiä. Suomen saaristoluokituksen eri alueilla on noin 7 400 erilaista muinais jäännökseksi luokiteltavaa kohdetta, joista noin 89 prosenttia on maanpäällisiä ja loput vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Lähes puolet kaikista muinaisjäännöksistä (noin 3 700) sijaitsee Suomen sisäsaaristoalueella. Sen sijaan 12 prosenttia kai- kista muinaisjäännöksistä puolestaan sijaitsee välisaaristoksi luokiteltavalla alueella ja noin 16 prosenttia kaikista muinaisjäännöksistä sijaitsee Suomen ulko- saaristoalueella. Saaristomaisilla manneralueilla sijaitsee noin 23 prosenttia muinaisjäännöksistä. Taulukko 22. Muinaisjäännökset saaristoalueilla   Sisä­ saaristo Väli­ saaristo Ulko­ saaristo Saaristomaiset manneralueet Yhteensä Maanpäälliset muinaisjäännökset 3 260 758 893 1 671 6 582 Vedenalaiset muinaisjäännökset 389 118 260 15 782 Kaikki muinais­ jäännökset 3 649 876 1 153 1 686 7 364 Lähde: YKR kulttuuriympäristön palvelupaketti 51 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Suomen saaristoalueilla on yli 300 eri laeilla suojeltua rakennusta. Näistä suojelluista rakennuksista yli puolet (180) sijaitsee sisäsaaristossa. Sisäsaariston suojelluista rakennuksista hieman alle puolet on rakennusperintö- tai rakennussuojelulailla suojattuja, hieman alle kolmannes valtion asetuksella suojeltuja. Välisaaristossa sijaitsee noin 60 suojeltua rakennusta, joista valtaosa on rakennusperintö- tai rakennussuojelulailla suojattuja. Ulkosaaristossa on kaikkiaan noin 30 suojeltua rakennusta, joista valtaosa on rakennusperintö- ja rakennussuojelulailla noteerat- tuja rakennuksia. Saaristomaisilla manneralueilla suojeltuja rakennuksia on 38 ja ne ovat pääosin kirkkolailla suojeltuja. Taulukko 23. Suojellut rakennukset saaristoalueilla   Sisä­ saaristo Väli­ saaristo Ulko­ saaristo Saaristomaiset manneralueet Yhteensä Kirkkolailla suojellut rakennukset 26 8 2 27 63 Lailla ortodoksisesta kirkosta suojellut rakennukset 2 0 0 0 2 Lailla rakennusperinnön suojelemisesta suojellut ja rakennussuojelu lailla suojellut rakennukset 100 54 29 7 190 Valtion asetuksella suojellut rakennukset 52 0 2 4 58 Suojellut rakennukset, yhteensä 180 62 33 38 313 Lähde: YKR kulttuuriympäristön palvelupaketti 52 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Suomen eri saaristoalueilla on noin 120 yksittäistä suojeltua kohdetta. Näistä noin neljäsosa on asuinrakennuksia, kun taas kartanoita on viisi. Reilu puolet suojelluista kohteista on suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta ja rakennussuojelu- lailla. Noin puolet kaikista suojelluista kohteista sijaitsevat sisäsaaristoalueella. Noin 30 prosenttia puolestaan sijaitsee Suomen välisaaristossa, noin 10 prosenttia ulko- saaristoalueella ja noin 11 prosenttia Suomen saaristomaisilla manneralueilla. Taulukko 24. Suojellut kohteet saaristoalueilla   Sisä­ saaristo Väli­ saaristo Ulko­ saaristo Saaristomaiset manneralueet Yhteensä Asuinrakentaminen 20 5 0 5 30 Kartanot 1 4 0 0 5 Lailla rakennusperinnön suojelemisesta suojellut ja rakennussuojelulailla suojellut kohteet 39 19 10 8 76 Puolustus- ja sotalaitos 0 0 0 0 0 Tuntematon 0 8 2 0 10 Suojellut kohteet, yhteensä 60 36 12 13 121 Lähde: YKR kulttuuriympäristön palvelupaketti 53 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 9 Luonto ja ympäristö Suomen saaristoalueet ovat luonnon- ja maisema-arvoiltaan arvokkaita alueilta. Eri- tyisesti Varsinais-Suomen, Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan saaristoalueilla on runsas määrä valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Suomen saaristosta löytyy myös runsaasti virkistykseen soveltuvia alueita. 9.1 Saariston luonto- ja ympäristökohteet Suomen saaristoalueilla sijaitsee noin 420 000 hehtaaria valtakunnallisesti arvok- kaita maisema-alueita, mikä on noin neljäsosa koko maan valtakunnallisesti arvok- kaista maisema-alueista (noin 1 600 000 hehtaaria). Näistä alueista vajaa puolet (46 %) löytyy ulkosaaristosta, reilu kolmasosa (39 %) sisäsaaristosta ja loput väli saaristosta (7 %) ja saaristomaisilta manneralueilta (8%). Yli puolet saaristoalueiden arvokkaista maisema-alueista löytyy kolmesta maa kunnasta (Varsinais-Suomi 85 000 hehtaaria, Pohjois-Pohjanmaa noin 70 000 hehtaaria ja Pohjanmaa noin 70 000 hehtaaria). 54 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Kuvio 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet saaristoalueilla maakunnittain Suomen saaristosta löytyy runsaasti virkistykseen soveltuvia alueita. Useissa maa- kunnissa eri saaristoalueet ovat suurilta osin virkistyskäyttöön soveltuvia. Sisäsaaris- toalueilla virkistykseen soveltuvia alueita löytyy suurin osuus Etelä-Savosta (89 %), Kainuusta (88 %) ja Pohjois-Karjalasta (88 %). Välisaaristoalueilla taas vastaavat suu- rimmat osuudet löytyvät Lapista (97 %), Pirkanmaalta (94 %) ja Pohjois-Karjalasta (94 %). Ulkosaaristoalueilla virkistykseen soveltuvien alueiden osuus maapinta- alasta on puolestaan suurin Kymenlaaksossa (87 %), Varsinais-Suomessa (86 %) ja Pohjanmaalla (86 %). Saaristomaisilla manneralueilla vastaava osuus on suu- rin Lapissa (100 %), Kymenlaaksossa (92 %), Pohjois-Pohjanmaalla (91 %) ja Etelä- Savossa (91 %). Tarkemmat tiedot löytyvät liitteestä 1. Etelä-Karjala; 1% Etelä-Pohjanmaa; 0% Etelä-Savo; 3% Kainuu; 1% Kanta-Häme; 1% Keski-Pohjanmaa; 0% Keski-Suomi; 2% Kymenlaakso; 7% Lappi; 7% Pirkanmaa; 6% Pohjanmaa; 17% Pohjois-Karjala; 6% Pohjois-Pohjanmaa; 16% Pohjois-Savo; 3% Päijät-Häme; 2% Satakunta; 2% Uusimaa; 6% Varsinais-Suomi; 20% 55 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Kuvio 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden osuus maapinta-alasta 84% 47% 89% 88% 67% 84% 87% 64% 80% 69% 86% 88% 84% 82% 80% 70% 77% 72% 92% 0% 92% 0% 0% 94% 88% 89% 97% 94% 89% 94% 0% 88% 91% 0% 85% 83% 88% 0% 91% 90% 0% 0% 86% 92% 100% 73% 75% 85% 91% 83% 85% 0% 79% 69% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Saaristomaiset manneralueet Ulkosaaristo Välisaaristo Sisäsaaristo 56 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 10 Lähteet Antikainen, J.; Auri, E.; Rannanpää, S.; Talvitie, J. (2019). Saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa -selvitys. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-996-8 Hirvonen, T.; Kahila, P. Rautiainen, S., Sillanpää, K. ja Ålander, T. (2018). Saaristopolitiikan arviointi. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-453-989-0 Kuusisto Esko. Suomen ympäristökeskus. Kuinka paljon Suomessa on rantaviivaa? Seminaariesitys. Saaristo-, rannikko- ja vesialueiden seminaari Kolilla 3.–4.6.2002. Viitattu teoksessa Jussi Hämäläinen Rantaviiva kiinteistön rajana, 2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinöörityö. Saatavilla https://www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/57309/Hamalainen_Jussi.pdf?sequence=1 Laki saariston kehityksen edistämisestä 491/1981. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan tasa/1981/19810494 Maanmittauslaitos (2022). Suomen pinta-ala maakunnittain. https://www. maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/ Vuoden_2022_pinta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf Maa- ja metsätalousministeriö (2020). Yksityistielossit Suomessa. Saaristoasiain neuvottelukunta, työ- ja elinkeinoministeriö (2015). Suomi saarten ja vetten maa. http://mmm.fi/documents/1410837/1948019/Suomi_Saarten_ja_ vetten_maa_esite_suomi.pdf/ Saaristoasiain neuvottelukunta (2017). Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-947-0 Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry (2022). Merenkurkun saaristo. https://www.maailmanperinto.fi/merenkurkun-saaristo/ Suomen ympäristökeskus (SYKE). Tilastokeskus (2022. Suomi lukuina. https://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/index.html http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-996-8 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-989-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-989-0 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57309/Hamalainen_Jussi.pdf?sequence=1 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57309/Hamalainen_Jussi.pdf?sequence=1 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/Vuoden_2022_pinta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/Vuoden_2022_pinta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/01/Vuoden_2022_pinta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf http://mmm.fi/documents/1410837/1948019/Suomi_Saarten_ja_vetten_maa_esite_suomi.pdf/ http://mmm.fi/documents/1410837/1948019/Suomi_Saarten_ja_vetten_maa_esite_suomi.pdf/ http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-947-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-947-0 https://www.maailmanperinto.fi/merenkurkun-saaristo/ https://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/index.html 57 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Tilastokeskus (2022). Väestötietoja maakunnittain.https://www.tilastokeskus.fi/tup/ suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestotietoja-maakunnittain Varsinais-Suomen ELY-keskus. Yhteysalusten matkustajamäärät 2021 Tilastoaineistot Elinympäristön tietopalvelu Liiteri. https://liiteri.ymparisto.fi/ Traficom (2022). Kiinteän laajakaistaverkon saatavuus. https://tieto.traficom.fi/fi/ tilastot/kiintean-verkon-laajakaistasaatavuus Traficom. Avoin data. Kiinteän verkon saatavuus, https://opendata.traficom.fi/ swagger/ui/index#/ Ubigu Oy:n paikkatietoaineisto saaristosta YKR -ruutuaineisto. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ykr-ruutuaineisto https://liiteri.ymparisto.fi/ https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/kiintean-verkon-laajakaistasaatavuus https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/kiintean-verkon-laajakaistasaatavuus https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ykr-ruutuaineisto 58 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 11 Liitteet Liite 1: Taulukot Taulukko 25. Saariston pinta-ala saaristoluokittain maakunnittain, km2 Sisä­ saaristo Väli­ saaristo Ulko­ saaristo Saaristomaiset manneralueet Kaikki yhteensä Etelä-Karjala 1 075 489 480 20 43 Etelä-Pohjanmaa 123 123 Etelä-Savo 3 571 675 1 983 6 230 Kainuu 680 547 1 227 Kanta-Häme 70 70 Keski-Pohjanmaa 284 13 207 505 Keski-Suomi 1 890 10 1 862 3 762 Kymenlaakso 520 90 1153 48 1 812 Lappi 2 247 603 417 937 4 204 Päijät-Häme 784 77 508 1 369 Pirkanmaa 1 236 120 864 2 220 Pohjanmaa 1 990 408 2 082 86 4 566 Pohjois-Karjala 2 457 536 1 846 4 839 Pohjois- Pohjanmaa 1 292 1 427 129 2 847 Pohjois-Savo 2 626 124 2 939 5 689 Satakunta 584 546 1 130 Uusimaa 1 510 343 2 440 296 4 588 Varsinais-Suomi 2 419 2 218 4 321 252 9 210 Kaikki yhteensä 25 357 5 706 12 593 12 778 56 434 59 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 26. Saarten määrä maakunnissa saaristoluokittain Sisä­ saaristo Väli­ saaristo Ulko­ saaristo Saaristo­ maiset manner­ alueet Muut vesi- ja manner­ alueet Yhteensä Osuus Suomen saarista Etelä-Karjala 2 642 729 176 1 410 4 957 3 % Etelä-Pohjanmaa 233 2 121 2 354 1 % Etelä-Savo 11 220 2 606 1 161 6 703 21 690 11 % Kainuu 818 54 3 882 4 754 2 % Kanta-Häme 140 1 726 1 866 1 % Keski-Pohjanmaa 837 37 208 1 423 2 505 1 % Keski-Suomi 4 056 59 510 3 659 8 284 4 % Kymenlaakso 1 396 213 1 222 23 1 249 4 103 2 % Lappi 4 989 1 292 136 190 17 270 23 880 12 % Päijät-Häme 2 230 97 286 1 979 4 592 2 % Pirkanmaa 4 765 147 389 4 548 9 849 5 % Pohjanmaa 9 973 2 007 4 476 65 1 762 18 283 9 % Pohjois-Karjala 5 881 480 614 5 999 12 974 7 % Pohjois-Pohjanmaa 2 203 502 16 7 210 9 931 5 % Pohjois-Savo 8 833 331 923 4 416 14 503 7 % Satakunta 4 282 1 592 2 954 8 828 4 % Uusimaa 5 734 2 618 4 809 117 1 762 15 040 8 % Varsinais-Suomi 4 945 9 982 13 614 167 1 046 29 755 15 % Yhteensä 75 177 20 598 26 559 4 691 71 119 198 148 60 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 27. Pysyvästi asutut saaret Ei kiinteää tieyhteyttä Kiinteä tieyhteys mantereelle tai Ahvenanmaalle Kaikki yhteensä Osuus koko maan pysyvästi asutuista saarista Etelä-Karjala 8 23 31 3 % Etelä-Pohjanmaa 0 4 4 0 % Etelä-Savo 43 65 108 10 % Kainuu 2 3 5 0 % Kanta-Häme 0 4 4 0 % Keski-Pohjanmaa 0 10 10 1 % Keski-Suomi 10 35 45 4 % Kymenlaakso 13 25 38 4 % Lappi 8 28 36 3 % Pirkanmaa 9 35 44 4 % Pohjanmaa 18 36 54 5 % Pohjois-Karjala 22 26 48 5 % Pohjois-Pohjanmaa 5 34 39 4 % Pohjois-Savo 39 73 112 11 % Päijät-Häme 6 24 30 3 % Satakunta 15 38 53 5 % Uusimaa 104 55 159 15 % Varsinais-Suomi 165 65 230 22 % Kaikki yhteensä 467 583 1 050 61 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 28. Saarten pinta-ala maakunnissa saaristoluokittain Sisä­ saaristo Väli­ saaristo Ulko­ saaristo Saaristo­ maiset manner­ alueet Muut vesi- ja manner­ alueet Yhteensä Osuus Suomen saarten pinta-alasta Etelä-Karjala 360 81 12 453 5 % Etelä-Pohjanmaa 18 34 52 1 % Etelä-Savo 1 361 215 41 45 1 661 17 % Kainuu 68 26 94 1 % Kanta-Häme 4 13 17 0 % Keski-Pohjanmaa 30 2 3 5 40 0 % Keski-Suomi 305 1 3 22 331 3 % Kymenlaakso 114 21 36 17 189 2 % Lappi 433 100 6 123 662 7 % Päijät-Häme 148 5 1 8 162 2 % Pirkanmaa 119 20 21 161 2 % Pohjanmaa 688 110 77 24 900 9 % Pohjois-Karjala 490 80 9 35 614 6 % Pohjois-Pohjanmaa 163 223 249 635 7 % Pohjois-Savo 508 28 6 41 582 6 % Satakunta 101 18 39 159 2 % Uusimaa 387 123 64 0 9 582 6 % Varsinais-Suomi 1 372 773 190 0 4 2 338 24 % Yhteensä 6 667 1 559 617 62 728 9 632 62 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 29. Maantielossien ja -lauttojen ylitykset reiteittäin Kunta Maakunta Reitti Ylitykset 2021 Lappeenranta Etelä-Karjala Lamposaari 38 959 Ruokolahti Etelä-Karjala Kyläniemi 30 289 Enonkoski Etelä-Savo Hanhivirta 73 483 Puumala Etelä-Savo Hätinvirta 70 060 Puumala Etelä-Savo Kietävälä 29 271 Puumala Etelä-Savo Rongonsalmi 15 653 Savonlinna Etelä-Savo Koivukanta 35 174 Savonlinna Etelä-Savo Kuparonvirta 30 821 Savonlinna Etelä-Savo Tappuvirta 41 774 Kemijärvi Lappi Räisälä (kesälossi) 14 747 Korsnäs/ Maalahti Pohjanmaa Bergö 36 790 Närpiö Pohjanmaa Eskilsö 52 010 Juuka Pohjois-Karjala Hirvisalmi 57 449 Liperi/Rääkkylä Pohjois-Karjala Arvinsalmi 44 048 Hailuoto Pohjois-Pohjanmaa Hailuoto 12 452 Vaala Pohjois-Pohjanmaa Alassalmi 21 110 Kuopio Pohjois-Savo Kortesalmi 50 047 Kuopio Pohjois-Savo Puutossalmi 56 100 Inkoo Uusimaa Barösund 41 486 Porvoo Uusimaa Pellinki 49 811 Raasepori Uusimaa Skåldö 42 250 Kemiönsaari Varsinais-Suomi Högsåra 7 622 Kemiönsaari Varsinais-Suomi Kasnäs-Hiittinen 4 402 Kustavi Varsinais-Suomi Vartsala 31 251 Naantali Varsinais-Suomi Hämmärönsalmi 37 996 Naantali Varsinais-Suomi Palva 25 067 Naantali Varsinais-Suomi Velkuanmaa 20 095 Parainen Varsinais-Suomi Högsar 33 280 63 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Kunta Maakunta Reitti Ylitykset 2021 Parainen Varsinais-Suomi Keistiö 8 524 Parainen Varsinais-Suomi Kivimo 59 031 Parainen Varsinais-Suomi Korppoo- Houtskari- Norrskata 10 317 Parainen Varsinais-Suomi Korppoo- Norrskata- Houtskari 6 861 Parainen Varsinais-Suomi Kustavi-Iniö 4 953 Parainen Varsinais-Suomi Mossala 41 256 Parainen Varsinais-Suomi Nauvo-Korppoo 40 399 Parainen Varsinais-Suomi Parainen-Nauvo 42 644 Parainen Varsinais-Suomi Saverkeit 27 327 Parainen Varsinais-Suomi Våno 45 649 Salo Varsinais-Suomi Kokkila 39 581 Yhteensä 1 330 039 Kunta Maakunta Reitti Ajoneuvokuljetukset maantielautoilla Parainen Varsinais-Suomi Skagen (Vikare) 50 308 Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 64 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 30. Yksityistielossien ja -lauttojen ylitykset reiteittäin Kunta Maakunta Reitti ylitykset 2020 Ruokolahti Etelä-Karjala Karhusalmen lossi 28 961 Taipalsaari Etelä-Karjala Jussilansalmen lossi 20 400 Hirvensalmi Etelä-Savo Puukonsaaren lautta 5 452 Savonlinna Etelä-Savo Ahvionsaaren lautta 8 250 Savonlinna Etelä-Savo Kokonsaaren lautta 10 880 Savonlinna Etelä-Savo Kongonsaaren lossi 6 200 Savonlinna Etelä-Savo Laukansaaren lautta 11 000 Savonlinna Etelä-Savo Pietolansaaren lossi 5 098 Savonlinna Etelä-Savo Ritosaaren lossi 15 000 Savonlinna Etelä-Savo Tuohisaaren lautta 3 000 Hankasalmi Keski-Suomi Paanalansalmen lossi 5 950 Saarijärvi Keski-Suomi Elosaaren lossi 5 500 Kuhmoinen Pirkanmaa Haukkasalon lossi 10 800 Oulu Pohjois-Pohjanmaa Pikkaralan lossi 2 000 Pudasjärvi Pohjois-Pohjanmaa Kellolammen lossi 250 Vesanto Pohjois-Savo Pängätsalon metsätien lautta 62 Parainen Varsinais-Suomi Haverön lautta 2 850 Parainen Varsinais-Suomi Käldön lossi 22 000 Parainen Varsinais-Suomi Sorpon lossi 6 640 Parainen Varsinais-Suomi Öjenin lossi 13 000 Salo Varsinais-Suomi Petun lossi 18 000 Yhteensä 201 293 Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö (2020), Yksityistielossit Suomessa 65 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 31. Saariston yhteysliikenteen matkustajamäärät reiteittäin Kunta Maakunta Reitti Matkustajamäärät 2021 Parainen Varsinais- Suomi Utö 46 879 Kotka, Pyhtää Kymenlaakso Kotka-Pyhtää 38 403 Parainen Varsinais- Suomi Parainen 33 595 Porvoo, Sipoo Uusimaa Porvoo-Sipoo 16 500 Velkua 15 786 Naantali Varsinais- Suomi Rymättylä 15 768 Kemiönsaari Varsinais- Suomi Hiittinen 12 824 Parainen Varsinais- Suomi Nauvon pohjoinen 11 659 Parainen Varsinais- Suomi Iniö-Houtskari 9 871 Parainen Varsinais- Suomi Nauvon eteläinen ja poikittainen 7 112 Parainen Varsinais- Suomi Korppoo 3 637 Yhteensä 212 034 Kunta Maakunta Avustettavat reitit Matkustajamäärät 2021 Parainen, Turku, Raisio, Naantali, Kaarina Varsinais- Suomi Pieni rengastie 31 666 Kaarina, Parainen, Kustavi, Taivassalo, Naantali Varsinais- Suomi Saariston rengastie 26 893 Raasepori Uusimaa Raasepori 1 548 Inkoo Uusimaa Inkoo 404 Yhteensä 272 545 66 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 32. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (ha) saaristoluokittain Sisä­ saaristo Väli­ saaristo Ulko­ saaristo Saaristo­ maiset manner­ alueet Muut vesi- ja manner­ alueet Kaikki alueet yhteensä Saaristo­ alueet yhteensä osuus Saariston osuus Etelä-Karjala 318 3 336 0 1 716 14 442 19 812 5 370 27 % Etelä- Pohjanmaa 0 0 0 0 45 439 45 439 0 0 % Etelä-Savo 11 337 697 0 2 239 8 979 23 252 14 273 61 % Kainuu 1 275 0 0 2 370 16 205 19 851 3 645 18 % Kanta-Häme 2 327 0 0 0 43 724 46 050 2 327 5 % Keski- Pohjanmaa 535 0 0 0 12 519 13 054 535 4 % Keski-Suomi 5 821 0 0 3 623 24 683 34 127 9 444 28 % Kymenlaakso 538 0 30 497 0 39 231 70 265 31 034 44 % Lappi 28 555 48 156 0 486 279 515 038 28 758 6 % Pirkanmaa 14 890 0 0 9 296 64 071 88 257 24 186 27 % Pohjanmaa 5 668 4 741 59 904 0 28 139 98 453 70 314 71 % Pohjois- Karjala 14 101 1 906 0 7 245 19 424 42 676 23 252 54 % Pohjois- Pohjanmaa 28 695 0 40 360 185 177 618 246 858 69 240 28 % Pohjois-Savo 10 927 0 0 962 35 086 46 974 11 888 25 % Päijät-Häme 9 496 0 0 992 27 662 38 150 10 488 27 % Satakunta 5 261 0 1 507 0 48 076 54 845 6 768 12 % Uusimaa 8 652 916 11 043 3 326 65 681 89 618 23 937 27 % Varsinais- Suomi 1 5148 18 806 51 884 91 52 725 138 654 85 929 62 % Yhteensä 163 542 30 450 195 350 32 046 1 209 984 1 631 372 421 388 26 % Lähde: YKR 67 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 33. Ala-asteiden määrä saaristoalueilla maakunnittain Sisä­ saaristo Väli­ saaristo Ulko­ saaristo Saaristomaiset manneralueet Yhteensä Etelä-Karjala 3 0 0 2 5 Etelä- Pohjanmaa 0 0 0 0 0 Etelä-Savo 2 0 0 6 8 Kainuu 0 0 0 2 2 Kanta-Häme 0 0 0 0 0 Keski- Pohjanmaa 1 0 0 0 1 Keski-Suomi 1 0 0 7 8 Kymenlaakso 6 0 0 0 6 Lappi 6 0 0 0 6 Pirkanmaa 1 0 0 8 9 Pohjanmaa 9 1 0 1 11 Pohjois-Karjala 0 0 0 6 6 Pohjois- Pohjanmaa 0 0 1 0 1 Pohjois-Savo 3 0 0 14 17 Päijät-Häme 0 0 0 1 1 Satakunta 1 0 0 0 1 Uusimaa 13 0 0 3 16 Varsinais-Suomi 20 7 1 2 30 Kaikki yhteensä 66 8 2 52 128 68 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:25 Taulukko 34. Yläasteiden määrä saaristoalueilla maakunnittain Sisä­ saaristo Väli­ saaristo Ulko­ saaristo Saaristomaiset manneralueet Yhteensä Etelä-Karjala 2 0 0 0 2 Etelä- Pohjanmaa 0 0 0 0 0 Etelä-Savo 1 0 0 3 4 Kainuu 0 0 0 1 1 Kanta-Häme 0 0 0 0 0 Keski- Pohjanmaa 0 0 0 0 0 Keski-Suomi 1 0 0 3 4 Kymenlaakso 4 0 0 0 4 Lappi 3 0 0 0 3 Pirkanmaa 0 0 0 4 4 Pohjanmaa 1 0 0 0 1 Pohjois-Karjala 0 0 0 3 3 Pohjois- Pohjanmaa 0 0 1 0 1 Pohjois-Savo 2 0 0 3 5 Päijät-Häme 0 0 0 0 0 Satakunta 0 0 0 0 0 Uusimaa 5 0 0 0 5 Varsinais-Suomi 6 5 0 1 12 Kaikki yhteensä 25 5 1 18 49 69 Maa- ja metsätalousministeriön jul