Arvio poliisin hallinto rakenteesta ja kehittämis vaihtoehdoista Takaisin ihmisten pariin Hallinto | Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Sisäministeriö PL 26, 00023 Valtioneuvosto Inrikesministeriet PB 26, 00023 Statsrådet www.intermin.fi A rv io p oliisin h allinto rakenteesta ja keh ittäm is vaihto eh d oista – T akaisin ih m isten p ariin | Sisäm inisteriön julkaisuja 2023:18 Arvio poliisin hallintorakenteesta ja kehittämisvaihtoehdoista Takaisin ihmisten pariin Juhapekka Ristola ja Arto Karnaranta Sisäministeriö Helsinki 2023 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Sisäministeriö This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-324-987-5 ISSN pdf: 2490-077X Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/?lang=fi Kuvailulehti 13.4.2023 Arvio poliisin hallintorakenteesta ja kehittämisvaihtoehdoista Takaisin ihmisten pariin Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Teema Hallinto Julkaisija Sisäministeriö Tekijät Juhapekka Ristola ja Arto Karnaranta Kieli suomi Sivumäärä 145 Tiivistelmä Sisäministeriö käynnisti 6.10.2022 ulkopuolisen selvityksen poliisin viimeisimmän hallinto rakenneuudistuksen vaikutuksista ja nykyisen hallintorakenteen kehittämisestä. Selvityshenkilöksi nimitettiin varatuomari Juhapekka Ristola. Asiantuntijaksi osoitettiin apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta. Selvitykset keskeiset ehdotukset ovat: y Valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla tulisi johtaa monivuotinen ohjelma perusrikos tutkinnan tason nostamiseksi, harvapartioinnin ulottamiseksi kaikkialle Suomessa ja muutoin johtaa valvonta- ja hälytystoimintaa paikallisesti vaikuttavammalla tavalla. y Toistuvien lisäbudjettien laskennallinen osuus tulisi sisällyttää osaksi poliisihallinnon varsinaista tulo- ja menoarviota. Poliisin kokonaismääräraha tulisi nostaa keskimääräiselle pohjoismaiselle tasolle. y Poliisin toimitila-, hankinta-, talous-, ICT-, HR-osaaminen ja -toimivalta tulisi pääosin keskittää poliisin ylijohdolle tukemaan paikallista poliisitoimintaa. y Suomen poliisihallintoa tulisi kehittää toiminnallisesti nykyistä yhdenmukaisemmaksi muodostamalla yksi poliisivirasto. y Poliisin toiminnallisten tavoitteiden, voimavarojen, hyväksyttävyyden ja pitkäjänteisyyden sekä toimintaympäristön arvioimiseksi tulisi asettaa parlamentaarinen poliisikomitea. Asiasanat hallinto, resurssit, toiminnallisuus, tehostaminen, kehittäminen ISBN PDF 978-952-324-987-5 ISSN PDF 2490-077X Asianumero VN0079572 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-987-5 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-987-5 Presentationsblad 13.4.2023 Bedömning av polisens administrativa struktur och utvecklingsmöjligheter Tillbaka till folket Inrikesministeriets publikationer 2023:18 Tema Förvaltning Utgivare Inrikesministeriet Författare Juhapekka Ristola och Arto Karnaranta Språk finska Sidantal 145 Referat Den 6 oktober 2022 inledde Inrikesministeriet en extern utredning om effekterna av den tidigare administrativa omstruktureringen av polisen och utvecklingen av den nuvarande förvaltningsstrukturen. Vicehäradshövding Juhapekka Ristola utsågs till undersökningsman. Biträdande polis mästaren Arto Karnaranta förordnades som expert. De centrala förslagen i rapporten är: y Ett flerårigt program bör bedrivas på ett nationellt enhetligt sätt för att höja nivån på den grundläggande brottsutredningen, för att utöka sällsynta patruller i hela Finland och i övrigt bedriva övervakning och larmverksamhet på ett mer effektivt sätt lokalt. y Den beräknade andelen återkommande tilläggsbudgetar bör ingå som en del av polisförvaltningens faktiska inkomst- och utgiftsberäkning. Den totala budgeten för polisen bör höjas till den genomsnittliga nordiska nivån. y Polisens fastighets-, upphandlings-, ekonomi-, ICT- och HR-kompetens och behörighet bör främst koncentreras till polisens högsta ledning för att stödja den lokala polisverk samheten. y Den finska polisförvaltningen bör funktionellt utvecklas till att bli mer enhetlig än för närvarande genom att bilda en enda polismyndighet. y En parlamentarisk poliskommitté bör inrättas för att utvärdera polisens verksamhets mål, resurser, acceptans och hållbarhet samt verksamhetsmiljön. Nyckelord förvaltning, resurser, funktionalitet, förbättring, utveckling ISBN PDF 978-952-324-987-5 ISSN PDF 2490-077X Ärendenummer VN0079572 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-987-5 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-987-5 Description sheet 13 April 2023 Assessment of the police's administrative structure and development options Back to the people Publications of the Ministry of the Interior 2023:18 Subject Administration Publisher Ministry of the Interior Authors Juhapekka Ristola and Arto Karnaranta Language Finnish Pages 145 Abstract On October 6, 2022, the Ministry of the Interior launched an external investigation into the effects of the previous administrative restructuring of the police and the development of the current administrative structure. LL.M. Juhapekka Ristola was appointed as the external fact finder. The deputy chief of police Arto Karnaranta was appointed as the expert. The central proposals of the report are: y A multi-year program should be conducted in a nationally uniform manner to raise the level of basic criminal investigation, to extend infrequent patrols throughout Finland, and otherwise to conduct monitoring and alerting activities in a more effective manner locally. y The calculated share of recurring additional budgets should be included as part of the actual income and expenditure estimate of the police administration. The total budget for the police should be increased to the average Nordic level. y The police's real estate, procurement, financial, ICT, and HR expertise and competence should mainly be concentrated on the top management of the police to support local police activities. y The Finnish police administration should be functionally developed to be more uniform than at present by forming a single police agency. y A parliamentary police committee should be set up to evaluate the police's operational goals, resources, acceptability and sustainability, and the operating environment. Keywords administration, resources, functionality, enhancement, development ISBN PDF 978-952-324-987-5 ISSN PDF 2490-077X Reference number VN0079572 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-987-5 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-987-5 Sisältö 1 Johtopäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.1 Selvityksen ehdotukset tiivistetysti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 1.1.1 Takaisin ihmisten pariin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 1.1.2 Voimavarat tehtäville ja pitkäjänteisyyttä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 1.1.3 Selkeyttä rooleihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 1.1.4 Yhdenmukaisuutta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2 Poliisin viimeisin rakenneuudistus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 3 Keskeisimmät muutokset vuosina 2010–2022.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.1 Rikostorjunnan tilaan ei voi olla tyytyväinen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.1.1 Rikosten selvitystaso valtakunnassa vaihtelee.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.1.2 Rikostorjuntaan käytetyssä työajassa laskuja ja nousuja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.1.3 Esitutkinnan rajoittamista käytetään laajalti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 3.1.4 Pimeänä tutkintaan tulleiden rikosten selvitystaso alhainen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 3.1.5 Rikosten tutkinta-aika pitenee kaiken aikaa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 3.2 Hälytystehtävien iso kuva säilynyt ennallaan. Osa tehtävistä hoidetaan puhelimitse... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 3.2.1 Hälytystehtävien hoitaminen ja kiireelliset hälytystehtävät tärkeysjärjestyksen kärjessä .. . . . . 28 3.2.2 Välittömästi tai viipymättä hoidettavat henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuneet hälytystehtävät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 3.2.3 Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 3.3 Liikenteen valvonta vähentynyt mutta liikenneturvallisuus säilynyt jotakuinkin ennallaan.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 3.3.1 Valvontaan kohdentuu entistä vähemmän työaikaa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 3.3.2 Liikenneturvallisuustyö vähentynyt. Liikenneturvallisuus on kuitenkin säilynyt... . . . . . . . . . . . . . . . 37 3.3.3 Raskaan liikenteen tarkastusten määrä romahtanut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 3.3.4 Liikennevalvontaan käytetty työaika vähentynyt merkittävästi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 3.3.5 Liikennesuoritteiden määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 3.3.6 Raskaan liikenteen valvonnan painopisteet ovat muuttuneet aikojen saatossa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 3.3.7 Raskaan liikenteen valvonta ei ole samanlaista maan eri osissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3.3.8 Liikennevalvonnan väheneminen on saattanut hidastaa liikenneturvallisuuden paranemista.. . 47 3.4 Lupapalveluiden sähköistäminen Suomen poliisin menestystarina. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 3.5 Kansalaisten luottamus poliisiin edelleen korkea, jollei ole ollut poliisin kanssa tekemisissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 3.6 Hyvä työyhteisö on poliisin voimavara. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 4 Maailman muutos jatkuu edelleen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 4.1 Olot muuttumassa hankalimmiksi mentäessä kohti vuotta 2030.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 4.2 Poliisi 2030-luvulla?.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 5 Kehittämisehdotuksia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 6 Takaisin ihmisten pariin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 6.1 Paljon tehtävissä jo ennen rakennemuutoksia.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 6.2 Monivuotinen kehittämisohjelma.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 6.3 Suunnitelmallista harvapartiointia.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 6.4 Yhdenmukaista paikallista hälytys- ja valvontatoimintaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 6.5 Tehokasta ja vaikuttavaa ennalta estävää toimintaa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 6.6 Mobiileja paikallisia palvelupisteitä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 7 Voimavarat tehtäville ja pitkäjänteisyyttä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 7.1 Toistuvat lisäbudjetit pakottavat lyhytjänteisyyteen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 7.2 Kokonaismäärärahat eivät enää vastaa tarvetta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 8 Selkeyttä rooleihin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 8.1 Johtosuhteiden selkeys on vahvuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 8.2 Poliisin ja valtiolla keskitettyjen tukitoimintojen suhteesta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 8.3 Yhteiskuntapoliittista näkymää ja tukea poliisin kehittämiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 9 Yhdenmukaisuutta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 9.1 Suurempaan yhdenmukaisuuteen johtamista voimistamalla, laitoksia edelleen yhdistämällä tai systeemisesti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 9.1.1 Kehitetään Poliisihallituksessa erityisesti operatiivisen toiminnan ohjausta ja sen koordinointia mahdollisimman yhdenmukaisen toiminnan varmistamiseksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92 9.1.2 Luodaan pitkäjänteisyyttä pidentämällä suunnittelu- ja tulossopimuskautta .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 9.1.3 Yhteen poliisivirastoon .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 Taulukot ja kaaviot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 Liite 1 Tapaamisluettelo 9.3.2023 saakka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 Liite 2 Tieliikenteen turvallisuuden tila – taustatietoa poliisin hallintorakenteen arviointiin, Riikka Rajamäki 16.1.2023, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 Liite 3 Poliisin tuottavuus eräissä ydintoiminnoissa vuosina 2010–2022, Poliisihallituksen analyysiyksikkö, 13.3.2023.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 8 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 1 Johtopäätökset Poliisin viimeisimmän hallintorakenneuudistuksen (Pora III) toiseksi merkittäväksi vaiku tukseksi kiteytyy Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ja sen toimintojen sulauttaminen erityisesti osaksi paikallisia poliisilaitoksia. Lakkauttaminen poisti poliisin sisältä ajoneu- voiltaan, toimitiloiltaan, kulttuuriltaan ja osin henkilöstöeduiltaan sisäisesti kilpailevan organisaation. Säästö- ja tehostamistavoitteiden kannalta olisi saattanut olla perusteltua toteuttaa organisaation tiivistys jo vuosia aiemmin. Liikennevalvonnan ja myös raskaan liikenteen valvonnan todettu väheneminen näyttää olleen osa laajempaa poliisin valvon- nan vähentymistä. Liikenneturvallisuuteen lakkauttamisella ei näytä olleen välittömiä vaikutuksia. Toinen hallintorakenneuudistuksen keskeinen tavoite oli luoda yksitoista varsin itsenäistä poliisilaitosta. Nyt myöhemmin siinä voidaan todetun onnistuneen jopa tavalla, joka ei ole yhdenmukaisuuden ja tasapuolisten palvelujen kannalta lainkaan ongelmatonta. Uudistukselle asetettiin osuuksittain seikkaperäiset säästötavoitteet. Niiden toteutumi- sen arviointi vuosien aikana oli osoittautunut, yhdessä pysyvän resurssivajeen kanssa, haasteelliseksi. Lopulta kuitenkin uudistuksella tavoitellut säästöt todettiin saavutetuiksi vuonna 2016.1 Tuolloin, eikä nytkään hallintorakenteen uudistaminen sellaisenaan riitä säästöihin taikka tuota vaikuttavampaa toimintaa tai parempia palveluita. Ilman selkeä tavoitetta ja laajaa halua sitoutua tavoitteeseen, rakennemuutokset saattavat luoda vain pitkäaikaista seka- vuutta, epävarmuutta ja siirtää vanhat ongelmat jotakuinkin sellaisenaan uuteen raken- teeseen. Johdonmukainen ja johdettu vähittäinenkin toiminnan kehittäminen puoltaa aina paikkaansa, vähentää tarvetta rakenteen muutoksiin ja pitää toimialan turvallisesti kiinni jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Ihminen odottaa poliisin tulevan voimallisesti turvaksi, jos häntä, läheisiään tai omaisuut- taan uhataan. Jos poliisin tulosta on varmuus, omankädenoikeuteen ei synny tarvetta 1 Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle sisäisestä turvallisuudesta 5/2016 vp: Poliisissa on viimei- sen kymmenen vuoden aikana toimeenpantu kolme merkittävää hallintorakenneuudistusta, joista vii- meisin on Pora III -hanke. Hankkeen toimeenpanossa on vuoden 2015 loppuun mennessä saavutettu ne taloudelliset tavoitteet, joita sille asetettiin. Tämän selonteon myötä hanke todetaan päättyneeksi. 9 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 varautua. Jos ihminen kuitenkin joutuu rikoksen kohteeksi, hän odottaa rikoksen tulevan selvitetyksi, vahingon korvatavaksi ja rikollisen rangaistuksi; odotukset kohdistuvat polii- sin ohella koko oikeudenhoidon ketjuun ja vakuutusyhtiöihin. Ihminen myös odottaa saa- vansa vaaditut luvat valtiolta asianmukaisesti ja viivytyksettä, eikä tällä saralla poliisi ole huonosti suoriutunutkaan. Oikeusvaltiolle poliisi on yhden keskeisimmän ydintehtävän toteuttaja. Suurelle osalle poliiseista työ on kutsumus. Oikeusvaltion odotusten, ihmisten luottamuksen ja poliisin toiminnan suhde ansaitsee jatkuvaa valppautta. Toistuvien poliisibarometrien mukaan ihmisten luottamus poliisia ja poliisin toimintaa kohtaan on säilynyt hyvin korkealla, paitsi jos toiminnasta on omakohtaista kokemusta2. Luottamuksen kannalta voi myös olla tärkeää kohdata poliisin hymyilevät kasvot neut- raalissa arjessa, median tarjoillessa dramaattista kuvitusta rynnäkkövarustein mielen- ilmaisuihin puuttuvista poliisiryhmistä. Korkean luottamuksen varaan on rakennettavissa tunnistettujen ongelmien ratkaisuja. Perustutkinnan kohteeksi jääneistä rikoksista suuri osa kohtaa joko esitutkinnan keskeyt tämisen taikka rajoittamisen, mikä perustellusti koettelee tavallisen ihmisen luottamusta poliisia kohtaan. Eräs poliisipäälliköistä tiivisti kuluneiden vuosien muutoksen, että aiemmin poliisi hoiti tavallisten ihmisten pieniä asioita mutta sittemmin on ajauduttu siihen, että poliisi hoitaa valikoitujen ihmisten vakavia asioita. Poliisin valvonta- ja hälytystehtävissä on alueellista eroavaisuutta mutta kaikkialla ne näytetään priorisoitavan voimavarojen suuntaamisessa kärkeen. Kun tehtävien luonne edellyttää yhä useammin usean partion lähettämistä paikalle, käsiä ja autoja on kuitenkin riittämättömästi. Moni tehtävä hoidetaankin paikalle menemättä, puhelinsoitoilla. Poliisin työn tiedetään olevan tehokkainta, kun se on ennalta estävää, ja eritoten kohdis- tuessaan nuoriin ja lapsiin. Silti koulupoliiseja on enää Oulussa. Voimavarojen suuntaamista kaikilla poliisihallinnon tasoilla leimaa toistuvien ja säännöl- listen lisäbudjettien edellyttämä lyhytjänteisyys. Rahat tulevat kuluvalle tai enintään seu- raavalle vuodelle. Yksi poliisilaitoksista oli saanut lisäbudjetilla myönnetyt rahat vuoden viimeisenä arkipäivänä klo 14 ja joutunut palauttamaan ne takaisin siirtyvänä eränä jo klo 16. Poliisihallintoa koskeville lisäbudjeteille näyttää olevan ominaista myös se, että aina lopulta ne kuitenkin yhteiskuntapoliittisesti hyväksytään jotakuinkin aiempien vuosien suuruisina. 2 Matti Vuorensyrjä, Poliisin hallintorakenneuudistukset (I–III) ja kansalaisten arviot poliisin toimin- nasta. Katsaus poliisibarometritutkimusten tuloksiin 1999–2020. Poliisiammattikorkeakoulu 8.2.2023. 10 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Suomalaisen yhteiskunnan voimakas sisäinen luottamus lienee suonut mahdollisuuden Euroopan pienimpiin kuuluvaan satsaukseen sisäiseen turvallisuuteen. Poliisihallinnon ja poliisien henkilöstöjärjestön selvitykset, tuore toimintaympäristöanalyysi sekä media- tiedot muista Pohjoismaista kiistävät poliisin määrärahojen matalan kokonaistason riittä- vyyden lailla säädettyihin tehtäviin jo tänään, ja ainakin huomenna. Lähestyminen muiden Pohjoismaiden todellisuutta saattaa olla edessä myös rahoituksellisesti. Suomessa poliisille vuonna 2022 osoitettiin 176 euroa asukasta kohden, Ruotsissa 290 euroa. Jos Suomen poliisin budjetti vastaisi Ruotsia, se olisi 1,6 miljardia euroa, ei 0,97 miljardia euroa. Nykyinen rahoitustaso ei näyttäisi tunnistavan myöskään sitä, että nimenomaan poliisi on mahdollisten harmaan vaiheen sotilastoimien ensilinjassa. Poukkoileva määrärahatodellisuus lienee pääsyy siihen, ettei poliisihallinnolla ole yhte- näistä ja monivuotista toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnittelu-, joh- tamis- ja valvontajärjestelmää, selkeillä raportointiominaisuuksilla. Puute on vaikuttanut pyrkimykseen selvittää sekä aiemman uudistuksen säästötavoitteiden toteutumista että tämän selvityksen ehdotusten kustannusvaikutuksia. Poliisi on tehnyt ihmisille helpoksi passin ja henkilökortin saamisen. Nämä nettipalvelut vertautuvat esimerkillisyydessään verohallinnon vastaaviin. Poliisissakin hyvin moni asia voidaan vielä siirtää käsistä digiksi mutta vanhoilta pohjilta se näyttää maksavan vielä mal- taita. Kaikkeen ei digikään taivu. Liikkuvasta maijasta rikosilmoitus jää käytännössä usein tekemättä, vaikka mobiilijärjestelmät sen sinänsä jo mahdollistavat. Suuri osa poliisin työstä on fyysistä myös jatkossa. Oikeudenhoidon ketjun kokonaisuudessa tiedon digitaa- lisen tallentamisen, siirron ja hyödyntämisen tulisi nousta toiminnalliseen arkeen. Esitutkintatodellisuus edellyttää merkittävää muutosta monin tavoin. Eräs poliisipäälli- köistä kiteytti, että olosuhteiden pakosta valtaosassa esitutkinnoista tärkeimpänä pää- määränä on niiden lopettaminen, ei rikosten selvittäminen. Päällystöön kuuluva kuvasi rikosten esitutkinnan esiselvityksen3 tehoa väsyneesti, että ihminen asemalta kotiin palat- tuaan on jo saanut sähköpostiinsa tiedon, että tutkinta on hänen osaltansa keskeytetty. Toinen poliisiesihenkilö totesi turhautuneesti esitutkinnan pääosin olevan jo valmiiksi selvien rikosten dokumentointia ja epäselvien jättämistä oman onnensa nojaan. 3 Esiselvityksessä tehdään karsinta perustutkintaan ohjautuvien sekä massarikosten ja yksinkertais- ten rikosasioiden kesken. Siinä myös resurssien käyttöä priorisoimalla keskeytetään ja päätetään lie- vempiä rikostapauksia, jotta vakavampien rikosten tutkintaan jää aikaa. 11 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Kuitenkin tavallisille ihmisille aktiivisesti selvittämättä jätettävät rikokset ovat ainutkertai- sia kokemuksia rikoksen uhriksi joutumisesta. Poliisille ne ovat olosuhteiden pakosta poh- jalle priorisoitavia massarikoksia. Vakaviin henkeen, turvallisuuteen ja talouteen kohdistuviin rikoksiin poliisi kykenee panostamaan edelleenkin varsin hyvin. Tutkittaviksi valikoituneet rikokset kohtaavat seuraavassa vaiheessaan toisen keskeisen rikosprosessiviranomaisen, syyttäjän. Yhteistyö vaikuttaa olevan alueellisesti ja henkilöit- täin vaihtelevaa. Ei ole lainkaan tavatonta, että kolme vuotta kestänyt poliisin esitutkinta päättyy jotakuinkin syyttäjän ensikättelyssä syyttämättäjättämispäätökseen, menestyk- sellisen oikeudenkäynnin kannalta riittävän näytön puuttuessa. Rikoksen kohteeksi joutu- neen kannalta tilanne ei ole juurikaan parempi kuin poliisin keskeytettyä esitutkinta heti alkuunsa. Rikosvastuun toteutumisen ja tasapuolisten sekä yhdenmukaisten poliisipalveluiden turvaamisen kannalta ei ole yhdentekevää, että Suomessa on yksitoista erilaista poliisi- laitosta eri puolella Suomea. Erot ovat johtamistasoissa, toimintatavoissa, kulttuureissa ja viranomaisyhteistyössä, vaikka kaikissa toiminnan kehittämiseen tunnutaan suhtautuvan vakavuudella; kehittäminen vain suuntautuu laitoksittain eri asioihin ilman selkeää syytä eroille. Yhdenmukaisuutta poliisissa ja yhteensopivuutta muihin viranomaisiin voi paran- taa monin tavoin, myös rakenteita muuttamalla. Sisäministeriön poliisiosaston ja Poliisihallituksen välisiin suhteisiin on toistuvasti kiinni- tetty huomiota, myös tätä selvitystä tehtäessä. Roolien kaikkinaista selkeyttä korostamalla saattaisi olla tilaa myös pitkäjänteiselle ja laajapohjaiselle yhteiskuntapoliittiselle poliisin kehittymisen tuelle ja valvonnalle. Tämän selvityksen keskeisin johtopäätös on, että myöhemmin mahdollisesti seikkaperäi- sesti suunniteltavan ja selkeästi johdettavan hallintorakenneuudistuksen tavoitteena tulee olla poliisin paluu kaikin osin tavallisten ihmisten pariin. Sitä ennen tai sen ohella on hyö- dyllistä ottaa käyttöön monia yksittäisiä toimia, jotka vievät kohti tavallisia ihmisiä. Samanaikaisesti tämän selvityksen kanssa on ollut meneillään poliisin toimintalähtöinen verkostotarkastelu. Myös tavallisten ihmisten kohtaama tavallinen rikos tulee kyetä selvittämään kaikkien oikeusturvan takaavalla tavalla siten, että syyttäjä katsoo perustelluksi nostaa syytteen ja tuomioistuin siitä tuomion antaa. 12 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Selvityksen jäljempänä kerrottavat ehdotukset vaihtoehtoineen ja perusteluineen peila- taan tätä tavoitetta vasten. Ehdotukset on myös valittu siten, että niiden toteuttaminen yhtenä kokonaisuutenaan vie kohti tavoitetta. 1.1 Selvityksen ehdotukset tiivistetysti 1.1.1 Takaisin ihmisten pariin Valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla tulisi johtaa monivuotinen ohjelma perusrikos- tutkinnan tason olennaiseksi nostamiseksi tutkijoiden määrää kasvattamalla, työnarvos- tusta ja palkkausta kohottamalla ja koulutuksen laatua parantamalla. Samalla tulisi olennaisesti tiivistää ja riittävästi resursoida monivuotista yhteistyötä polii- sien ja syyttäjien kesken sekä toteuttaa runsas joukko esitutkinnan kokonaistehoa paran- tavia uudistuksia. Valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla tulisi johtaa monivuotinen ohjelma harvapar- tioinnin suunnitelmalliseksi ulottamiseksi kaikkialle Suomessa, sekä vastaavien toiminto- jen käynnistämiseksi jokaisessa Suomen kaupungissa ja vaativissa kaupunginosissa. Poliisin tulisi kyetä toteuttamaan eri puolilla maata yhdenmukaisella ja tehokkaalla tavalla ennalta estävää työtä erityisesti lasten ja nuorten parissa laillisuus- ja liikennekasvatuk- sessa. Samalla tulisi tiivistää ja riittävästi resursoida monivuotista yhteistyötä muiden paikallisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla tulisi muutoin johtaa valvonta- ja hälytys toimintaa siten, että paikallisesti ylläpidetään mahdollisimman hyvä suorituskyky ja kansalaiset saavat palvelut yhdenmukaisella tavalla asuinpaikastaan riippumatta. Lupapalvelujen onnistunutta digitalisointia tulisi tukea mobiilien paikallisten asiointi pisteiden monivuotisella ohjelmalla ihmisten alueellisten ja ajallisten erityistarpeiden palvelemiseksi yhdessä kuntien ja eri alojen paikallisten yhdistysten kanssa. 1.1.2 Voimavarat tehtäville ja pitkäjänteisyyttä Toistuvien ja säännöllisten lisäbudjettien laskennallinen osuus tulisi sisällyttää osaksi poliisihallinnon varsinaista tulo- ja menoarviota. 13 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Poliisin kokonaismääräraha tulisi nostaa vaiheittain kahdeksan vuoden kuluessa keski määräiselle pohjoismaiselle tasolle. Poliisihallinnon tulisi ottaa käyttöön kahdeksanvuotiseksi strategiakaudeksi yhtenäinen toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnittelu-, johtamis- ja valvontajärjes- telmä, selkeillä raportointiominaisuuksilla. 1.1.3 Selkeyttä rooleihin Poliisin toimitila-, hankinta-, talous-, ICT-, HR-osaaminen ja -toimivalta tulisi pääosin keskit- tää poliisin ylijohdolle tukemaan paikallista poliisitoimintaa. Poliisin ylijohdon tulisi kootusti neuvotella uudelleen yhteistyösuhteet Valtorin, ja mahdol- lisesti Senaatin, Hanselin ja Palkeiden kanssa poliisin keskeisten tarpeiden hinnan, laadun ja saatavuuden optimoimiseksi. Samalla tulisi tarvittaessa valmistella ehdotukset tarkoi- tustaan vastaamattomista valtion yhteisistä tukitoimijoista irtaantumiseksi ja valmistautua tuottamaan vastaavat sisäiset palvelut itse tai yhdessä kumppaniviranomaisten kanssa. Sisäministeriön ja poliisihallinnon lienee syytä keskinäisessä yhteydenpidossaan sään- nöllisesti tunnistaa ja selvittää mahdollisia arjen haasteita sinänsä selkeiden rooliensa raja-alueilla4. Poliisin toiminnallisten tavoitteiden, riittävien voimavarojen, yleisen hyväksyttävyyden ja pitkäjänteisyyden sekä toimintaympäristön muutosten arvioimiseksi tulisi asettaa sisämi- nisterin johdolla kahdeksanvuotisen strategiakauden kattava korkean yhteiskuntapoliitti- sen tason parlamentaarinen poliisikomitea. 1.1.4 Yhdenmukaisuutta Suomen poliisia tulee kehittää toiminnallisesti nykyistä yhdenmukaisemmaksi. Se lienee mahdollista aiempien uudistusten tapaan johtamista nykyrakenteessa voimista- malla, poliisilaitosten kokoa kasvattamalla ja yhteisiä toimintoja keskittämällä. Muiden keskeisten yhteistoimintaviranomaisten tapaan yhdenmukaisuutta saattaisi kuitenkin olla hyödyllisempää tavoitella systeemisesti luomalla Suomen poliisihallinnosta yksi poliisivirasto. 4 Työ on jo meneillään osana ministeriön toiminnan kehittämistä. SM 2023. 14 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Poliisivirastoon tulisi tällöin muodostaa syyttäjälaitoksen kanssa yhteneväiset toiminnalli- set poliisialueet, suunnitellen ne yhdessä syyttäjälaitoksen kanssa. Sitä ennen toiminnalli- set poliisialueet tulisi hahmottaa nykyisistä poliisilaitoksista yhdistäen kuitenkin eteläinen Suomi yhdeksi toiminnalliseksi poliisialueeksi. Yhteen Poliisivirastoon kuuluisivat erillisinä toiminnallisina kokonaisuuksinaan Keskus rikospoliisi ja Poliisiammattikorkeakoulu, molemmat nykyisessä muodossaan luomassa lisäarvoa erityisrooleistaan muulle poliisihallinnolle. Poliisiviraston muodostaminen ei kohdistuisi Ahvenanmaan poliisilaitokseen, eikä sisämi- nisteriön alaiseen Suojelupoliisiin. Yhtenäisen strategisen kulttuurin luomiseksi keskeisissä johtotehtävissä saattaisi kai- kissa vaihtoehdoissa olla hyödyksi tehtäväkierron ja laajan johtamiskoulutuksen edellyttäminen. 15 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 2 Poliisin viimeisin rakenneuudistus Poliisin viimeisimmässä suuressa rakenneuudistuksessa (Pora III) tavoiteltiin säästöjä.5 Vuoden 2012 alussa oli arvioitu, että poliisin palvelutason ylläpitäminen silloisilla toiminta tavoilla, resursseilla ja rakenteilla johtaisi vuoteen 2016 mennessä noin 70 miljoonan euron alijäämään. Tähän oli hahmoteltu kaksijakoinen ratkaisu. Noin puolet ajateltiin katettavan määrärahan tasokorotuksella ja puolet hallintorakenteen uudistamisella. Yksilöidyt rakennesäästöt kohdistettiin johtorakenteisiin, hallinto-, esikunta- ja tukitoimiin ja toimitiloihin6. Lisäksi tavoiteltiin operatiivisen toiminnan tehostamista.7 Säästöistä huolimatta tavoitteena oli säilyttää poliisin valvonta, hälytystoiminta, rikostorjunta ja lupahallinto keskimääräisellä tasollaan. Vuoden 2012 lopussa käynnistettiinkin mittava rakenteiden purku. Liikkuva poliisi hallin- nollisena virastona lakkautettiin ja sen tehtävät ja henkilöstö siirrettiin pääosin paikallis poliisiin. Liikenneturvallisuuskeskukset lakkautettiin ja niiden toiminnot sijoitetiin Helsingin poliisilaitoksen yhteyteen. Poliisin vastuualueet aluehallintovirastoissa purettiin ja niiden tehtävät siirrettiin pääosin paikallispoliisiin ja henkilöstö osin Poliisihallitukseen ja osin paikallispoliisiin. Poliisin tek- niikkakeskus hallinnollisena virastona lakkautettiin ja sen tehtävät ja henkilöstö siirrettiin pääosin poliisihallitukseen. Keskusrikospoliisin viisi toimipaikkaa lakkautettiin ja niiden tehtävät ja henkilöstö sijoitettiin osin Keskusrikospoliisiin ja osin paikallispoliisiin. Poliisihallituksessa siir- ryttiin kahdeksan yksikön mallista kolmen yksikön malliin ja sijoitettiin arpajais- ja ase- hallinto, turvallisuusalan valvonta ja Poliisin tekniikkakeskuksesta siirtyneet tehtävät 5 Poliisin hallintorakenteen kehittämishanke (Pora III), toimeenpanon loppuraportti 4/2014. 6 Poliisihallitus 2,4 M, paikallispoliisi 8,3 M, Liikkuva poliisi 6,4 M, Keskusrikospoliisi 0,6 M, Suojelu poliisi 0,2 M, Poliisiammattikorkeakoulu 4,2 M, Poliisin tekniikkakeskus 0,9 M, kohdentamattomat toimitilakustannukset 2,8 M ja ulkoinen rahoitus 2,9 M. 7 Tavoitteena oli 10–15 M, vastaten 150–200 henkilötyövuotta. 16 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Poliisihallitukseen organisoituna erilleen poliisin ylijohtotehtävistä. Poliisilaitosten määrä vähennettiin kahdestakymmenestäneljästä yhteentoista. Samalla lähes seitsemänsataa johto-, hallinto-, esikunta- ja tukitehtävissä toiminutta henkilöä siirrettiin uusiin tehtäviin. Sisäministeriö antoi vuoden 2014 lopun selvityksessään eduskunnan hallintovaliokunnalle varsin myönteisen kuvan uudistuksen toteutumisesta.8 Selvityksen mukaan peruspoliisi- toiminnassa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Poliisin aiempi kenttätoiminnan järjestämistapa ja operatiiviset toimintamallit oli säilytetty ennallaan. Poliisin operatiivinen toiminta hoidettiin edelleen hajautetusti, eikä toimintaa ollut keskitetty. Toiminnan taso oli säilytetty, eikä toiminnan laadun vaihtelu ollut lisääntynyt. Poliisin tulokset olivat luku- jen valossa hyvällä mallilla. Annetun selvityksen mukaan myös valvonta- ja hälytystoiminnan osalta toiminnalli- sissa tuloksissa ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta. Toimintavalmiusaika oli pysy- nyt lähes samana. Valvontaan käytetyt henkilötyövuodet olivat hieman vähentyneet, mutta valvonnan tulokset olivat pysyneet lähes entisellä tasolla. Rikoslakirikosten tutkinta- aikojen kuitenkin kerrottiin kasvaneen valtakunnallisesti useilla viikoilla. Myös alenemaa rikosten selvitysasteissa oli havaittu. Lupahallinnon uusista palvelumuodoista kyettiin jo raportoimaan. Vuoden 2014 lopun selvityksessään sisäministeriö totesi säästöjen kokonaistoteuman näyttäytyneen positiivisena. Sisäministeriö kertoi eduskunnan hallintovaliokunnalle vuo- den 2015 alussa9, että poliisiin kohdistuneet säästövelvoitteet olivat syöneet aiemmin sille luvatun tasokorotuksen. Eivätkä lyhytaikaiset lisäbudjettipaikkaukset tilannetta paranta- neet. Ministeriö arvioikin, että poliisin rahoituskehyksen alijäämä kasvaisi vuoteen 2019 mennessä vajaaseen seitsemäänkymmeneen miljoonaan euroon. Hallintovaliokunta ei vaikuttanut täysin tyytyväiseltä saamaansa katsaukseen10, mikä on osaltaan saattanut aiheuttaa yhteiskuntapoliittista epäluuloa poliisin rahankäyttöä koh- taan11. Hallintovaliokunta piti keskeisenä sitä, että poliisi kykenee huolehtimaan tehtä- vistään ja turvaamaan poliisipalveluiden saatavuuden. Valiokunta totesi käsityksenään, etteivät poliisin kyky hoitaa tehtäviä ja poliisin palvelutaso ole ollut tiukan taloustilanteen 8 HAO 9/2014 vp selvitys poliisin hallintorakenneuudistuksen toimeenpanosta (Pora III) ja seurantamatriisi 19.12.2014. - Seurantamatriisia tarkempaa selkoa säästöistä ei ole löytynyt. 9 HAO 9/2014 vp selvitys poliisin hallintorakenneuudistuksen toimeenpanosta (Pora III), muistio 5.3.2015. 10 Eduskunnan hallintovaliokunnan lausunto 42/2014 vp selvitys poliisin hallintorakenne uudistuksen toimeenpanosta (Pora III). 11 Mahdollisten epäluulojen hälventämiseksi SM teetti perusteellisen määrärahaselvityksen: Kietäväinen, Oulasvirta ja Uusitalo 2022; Selvitys poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahojen riittävyyteen liittyvistä tekijöistä - Valto (valtioneuvosto.fi). 17 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 takia sellainen kuin sen olisi tullut olla. Valiokunta tuntui yhtyvän sisäministeriön käsityk- seen alijäämän suuruudesta ja sen merkityksestä poliisin toiminnalle jo tuolloin ja jatkossa. Samalla valiokunta kuitenkin edellytti puolueetonta arviointia. Myöhemmin todettiin Pora III-hankkeen taloudelliset tavoitteet saavutetuiksi ja hankkeen päättyneen12. Hallintovaliokunta totesi kuulemistensa perusteella, että poliisilaitosten ja palvelupistei- den määrää oli vähennetty keskittämällä toiminnot pääpoliisiasemille seurauksin, että eri- tyisesti haja-asutusalueella partiointi oli vähentynyt. Hälytysvasteen osalta valiokunta jäi kaipaamaan tietoja myös hälytyspalvelujen saatavuuden ajallisesta vaihtelevuudesta ja enimmäisajoista. Valiokunta arvioi, että mikäli poliisin toimintakyky on haja-asutusalueella puutteellinen, se johtaa turvattomuuden lisääntymiseen, kun kansalaiset eivät enää edes käänny poliisin puoleen. Toisaalta myös erilaiset laittomuudet voivat saada sijaa siellä, missä tiedetään, ettei poliisi ole saatavilla tai valvontaa ei ole. Rikostutkinnan osalta hallintovaliokunta kertoi saaneensa tietoonsa, että tutkinta-ajat olivat pidentyneet ja että massarikoksissa jouduttiin taloudellisista syistä jutut jättämään pääsääntöisesti tutkimatta, jos rikoksentekijä ei ollut ilmoituksentekohetkellä tiedossa. Nämä massarikokset, kuten varkaudet ja vahingonteot, ovat kuitenkin asianomistajien kannalta varsin merkityksellisiä, valiokunta totesi. Liikennevalvonnan saralla hallintovaliokunta oli pitänyt asianmukaisena, että entisen Liikkuvan poliisin henkilöstö oli sijoitettu liikennevalvontasektorin tehtäviin paikallis poliisissa. Yhtä lailla ymmärrettiin, että liikennevalvontasektorin henkilöstöä jouduttiin suunnitelmallisesti käyttämään hälytystehtävien hoitamiseen. Poliisihallituksen, päällystön ja henkilöstön asemasta hallintovaliokunta lausui informatii- visesti hieman niukemmin. Kuten myös tietojärjestelmistä ja kiinteistöistä. 12 VNS 5/2016 vp Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta. 18 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 3 Keskeisimmät muutokset vuosina 2010–2022 Poliisipäälliköiltä ja -päällystöltä: ”Aiemmin poliisi hoiti tavallisten ihmisten pieniä asioita. Sittemmin on ajauduttu siihen, että poliisi hoitaa valikoitujen ihmisten vakavia asioita.” ”Valtaosassa esitutkinnoista tärkeimpänä päämääränä on niiden lopettaminen, ei rikosten selvittäminen.” 3.1 Rikostorjunnan tilaan ei voi olla tyytyväinen Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeusturvan keskeiset elementit sekä velvoittaa julkisen vallan turvaamaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Kansainvälisten vertailututkimusten perusteella Suomen oikeusvaltiotilanne on hyvä. Suomen ongelma- kohdiksi on tunnistettu erityisesti oikeusprosessien pituus, oikeudenkäyntien kalleus ja rikostutkinnan heikko tehokkuus.13 Rikosasioiden tutkinta- ja käsittelyajat ovatkin jatkuvasti kasvaneet prosessin kaikissa vaiheissa eri viranomaisissa. Rikosvastuun toteutumisen haasteina ovat käsittelyaikojen keston lisäksi avoinna olevien tapausten suuri määrä, omaisuusrikosten heikko selvittä- misaste sekä esitutkinnan lopettamispäätösten lisääntyminen lievemmissä rikoksissa. Eduskunnan oikeusasiamies on omasta aloitteestaan ottanut kantaan poliisin esitukin- tojen kestoon.14 Oikeusasiamies toteaa ratkaisussaan, että esitutkinnan viivästymisen seurauksena yhä useammin myös rikoksen syyteoikeus vanhentuu esitutkinnan aikana. Vaikeassa työtilanteessa päätöksiä esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ja keskeyttä misestä saatetaan tehdä hyvin ohuilla tai jopa lainvastaisilla perusteilla. Oikeusasiamies pitää hyvin huolestuttavana poliisin esitutkintojen tilannetta, joka voi heikentää rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuutta ja luottamusta poliisiin. Oikeusasiamiehen mukaan esitutkintojen viivästymisen perusongelmana on voimavaro- jen riittämättömyys tehtävämääriin nähden. Esitutkinnassa ja koko rikosprosessiketjun 13 Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta, oikeusministeriö, valtioneuvoston julkaisuja 2022:67. 14 EOA 2022, 25.10.2022. 19 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 toiminnassa on kyse oikeusturvasta ja valtion ydintehtävästä, minkä tulisi näkyä resurssi- päätösten painotuksissa. Voimavarojen ohella oikeusasiamies arvioi tarvetta rikosprosessin tehostamiseen, säätämällä tietyt käsittelyt kiireelliseksi ja niiden priorisoinnista. Samalla hän kiinnittää huomiota asianosaisten oikeusturvakeinoihin esitutkinnan viivästyessä; täl- löin kyseeseen voisi tulla ihmisoikeuksien loukkauksen hyvittäminen tai kärsimyskorvauk- sen haku Valtiokonttorilta. Esitutkinnankin kannalta erityisiä ovat rikokset, joiden uhriksi ei valikoiduta tekemällä jotakin, vaan olemalla joku.15 Viharikos saa motiivinsa rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vam- maisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta. Viharikosepäilyjä poliisin tietoon tuli 1 566 vuonna 2017. Poliisi keskeytti tutkinnan noin 21 prosentissa tapauksista. Yleisin syy keskeyttää tutkinta oli, että tekijää ei saatu selville. Poliisi päätti tutkinnan noin kolmasosassa tapauksista. Tutkinta päätettiin yleisimmin siksi, että asianomistaja ei vaatinut rangaistusta tai että rikosta ei ollut tapahtunut. Syyttäjä teki tutkinnanrajoittamispäätöksen noin 13 prosentissa tapauksista. Viharikosepäilyistä syyteharkintaan eteni noin 37 prosenttia kaikista poliisin tietoon tulleista päärikoksista.16 3.1.1 Rikosten selvitystaso valtakunnassa vaihtelee Poliisin tietoon on vuosien 2010–2022 välisenä aikana vuosittain tullut keskimäärin noin 345 000 rikoslakirikosta. Liikennerikokset eivät ole tässä luvussa mukana. Kokonaismäärä vaihtelee vuosittain jossain määrin.17 Näistä rikoksista poliisi on saanut selvitettyä vuosittain keskimäärin 48,5 prosenttia. Vuosittainen selvitystaso vaihtelee. Korkeimmillaan se on ollut vuonna 2010, jolloin se oli 52,4 prosenttia ja matalimmillaan vuonna 2020, jolloin se oli 44 prosenttia. Myös selvitystasossa on merkittäväksi katsottavia alueellisia eroja poliisilaitoskohtaisessa vertailussa. Keskiarvolla mitattuna koko aikaväliltä 2010–2022 korkein taso on 57,4 pro- senttia ja matalin 40,1 prosenttia. 15 Mikko Joronen 2023. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto. 16 Viharikokset ja niiden käsittely rikosprosessissa. Oikeusministeriön julkaisuja 2021:18. 17 Merkittävin ero on vuosien 2018 ja 2020 välillä. Vuonna 2018 tietoon tuli 319 500 rikosta ja vuonna 2020 lukumäärä oli 408 800. Viimeksi mainittu lukumäärä poikkeaa suuruusluokaltaan koko tarkastelu jaksolla. Osittain kasvu selittyy suurella ns. Vastaamo-casen rikosten lukumäärällä. Ilman vuotta 2020 vuotuiset kokonaislukumäärät vaihtelevat 319 500 (vuosi 2018) ja 366 500 (vuosi 2011). 20 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Taulukko 1.  Rikoslakirikosten lukumäärät ilman liikennerikoksia yksiköittäin ja valtakunnallisesti. Ilmoitettu, kpl 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 215 Helsinki 74 632 81 527 69 189 68 923 68 875 66 782 70 874 66 526 61 992 62 830 80 528 63 723 61 138 806 Itä-Uusimaa 35 337 36 475 36 380 36 282 34 953 34 705 36 871 34 995 36 276 37 693 48 023 42 084 45 254 815 Kaakkois-Suomi 17 799 18 198 17 152 16 840 17 307 16 663 16 405 15 121 15 285 16 087 19 328 17 186 16 574 818 Länsi-Uusimaa 23 698 26 105 23 188 23 979 23 034 24 516 25 022 25 078 24 447 25 928 35 156 27 558 28 807 821 Häme 22 897 23 084 21 456 21 600 21 898 22 431 21 872 21 705 21 721 23 806 26 990 23 822 24 189 833 Sisä-Suomi 42 442 44 822 44 848 43 350 45 289 47 884 47 293 44 274 43 413 46 572 58 077 47 088 49 326 836 Pohjanmaa 18 943 19 924 18 428 19 159 19 380 18 635 17 405 16 889 17 955 18 886 20 649 18 243 19 585 842 Lounais-Suomi 42 211 44 492 41 875 42 612 40 647 40 173 39 714 36 609 37 482 39 924 50 296 43 159 43 078 851 Itä-Suomi 29 496 32 166 30 001 28 527 27 210 27 350 25 360 25 297 28 357 28 199 31 667 31 626 31 703 863 Oulu 25 628 29 010 27 775 29 613 29 025 26 639 24 931 24 475 23 954 26 125 27 936 25 716 26 372 866 Lappi 10 451 10 726 10 282 10 900 11 128 10 464 10 030 8 945 8 675 9 184 10 151 8 721 9 031 Koko maa (tutkiva yksikkö) 343 534 366 529 340 574 341 785 338 746 336 242 335 777 319 914 319 557 335 234 408 801 348 926 355 057 Lähde: Polstat. Taulukko 2.  Rikoslakirikosten selvitystaso ilman liikennerikoksia yksiköittäin ja valtakunnallisesti. Selvitys % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 215 Helsinki 46,6 44,2 46,4 43,9 46,7 45,7 42,3 42,2 45,2 45,1 38,5 46,8 45,0 806 Itä-Uusimaa 51,4 47,2 46,1 47,9 43,3 40,0 37,6 38,4 35,1 35,1 30,4 37,0 32,3 815 Kaakkois-Suomi 53,5 51,8 50,9 47,2 44,9 47,3 55,6 50,7 47,2 49,3 45,0 52,6 51,7 818 Länsi-Uusimaa 48,8 46,5 50,0 47,4 49,4 44,8 50,0 47,0 50,5 47,0 40,3 44,7 41,5 821 Häme 52,0 50,1 46,5 47,0 44,8 44,0 43,6 48,6 50,8 51,5 44,9 49,6 44,1 833 Sisä-Suomi 55,3 53,5 52,2 52,8 47,7 47,7 49,6 66,4 53,5 51,1 45,5 52,9 48,1 836 Pohjanmaa 61,3 59,5 58,5 51,6 49,2 55,4 64,4 59,7 59,4 57,0 57,2 57,8 55,5 842 Lounais-Suomi 52,8 48,4 50,8 48,1 46,4 50,1 49,1 51,4 49,0 50,8 47,1 51,1 53,2 851 Itä-Suomi 55,7 54,7 55,3 55,9 52,4 55,9 53,3 50,4 51,4 53,2 52,1 51,6 45,6 863 Oulu 57,3 52,2 53,7 52,5 49,4 54,0 49,0 46,6 53,2 51,7 53,0 54,0 52,4 866 Lappi 53,4 51,8 48,4 49,8 51,8 52,8 48,0 55,4 48,4 56,2 58,5 53,8 51,7 Koko maa (tutkiva yksikkö) 52,4 49,7 50,3 48,9 47,4 48,1 47,6 49,7 48,5 48,5 44,0 49,0 46,1 Lähde: Polstat. 21 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Kaavio 1.  Rikoslakirikosten kokonaismäärä ja selvitystaso ilman liikennerikoksia valtakunnallisesti vuosina 2010–2022. Lähde: Polstat. 3.1.2 Rikostorjuntaan käytetyssä työajassa laskuja ja nousuja Rikostorjuntaan on käytetty työaikaa poliisin työajan seurantajärjestelmien18 mukaan vuosien 2010–2022 välisenä aikana vuosittain keskimäärin noin 3850 henkilötyövuotta. Käytetyn työajan määrä noudattaa samaa suuntausta, mikä on ollut poliisien määrän kehitys noina vuosina. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 rikostorjuntaan käytetty työaika väheni työajan seurantajär- jestelmän mukaan noin 34 henkilötyövuotta ja vuodesta 2014 vuoteen 2016 jo 200 hen- kilötyövuotta. Tuohon vaiheeseen ajoittuu Pora III:n täytäntöönpanon lisäksi myös poliisin työajan seurantajärjestelmän vaihtuminen. Edelleen tähän aikakauteen liittyy useita mer- kittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia ja uudistuksia, jotka ovat vaikuttaneet rikostorjun- tatyöhön voimakkaasti. Viimeksi mainitut muutokset ovat yhtäältä lisänneet työn määrää sekä pidentäneet esitutkintaprosessia. Tämä kehitys on mitä ilmeisimmin osaltaan vaikuttanut myös tutkintatyötä tekevien työ- hyvinvointiin ja jaksamiseen. Lisääntyvä tekojen kriminalisointi ja prosessien voimistuva muotomääräistyminen lisäävät poliisin näkökulmasta työmääriä vaikuttaen selkeästi myös esitutkinnan kestoon ja sitä kautta rikostorjunnan tuloksellisuuteen. 18 Taimi 2010–2014, Tarmo/Kieku 2015-. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 kpl 343 534 366 529 340 574 341 785 338 746 336 242 335 777 319 914 319 557 335 234 408 801 348 926 355 057 % 52,4 % 49,7 % 50,3 % 48,9 % 47,4 % 48,1 % 47,6 % 49,7 % 48,5 % 48,5 % 44,0 % 49,0 % 46,1 % 38 % 40 % 42 % 44 % 46 % 48 % 50 % 52 % 54 % 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 Koko maa, lukumäärä (vasen akseli) Koko maa, selvitystaso (oikea akseli) 22 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Esimerkkinä voidaan todeta samaan aikaan Pora III täytäntöönpanon kanssa vuoden 2014 alusta voimaan tulleen esitutkinta- ja pakkokeinolain laajan muutoksen, jonka arvioitiin lisäävän rikostutkinnan työmäärää 10–30 prosenttia. Samaan aikaan kuitenkin rikostorjun- taan käytetty työaika oli vähenemässä negatiivisen resurssikehityksen myötä. Valtioneuvoston selonteon 5/2016 mukaan rikostutkinnan kuormittavuuden lisääntymisen ja voimavarojen samanaikaisen vähenemisen takia ns. perusrikostutkintaan (selonteossa massarikosten) ei ole enää osoittaa riittäviä voimavaroja. Kynnys esitutkinnan käynnistämi- seen on jatkuvasti noussut. Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden suuren määrän takia vaka- vaankaan piilorikollisuuteen ei ole voitu kohdentaa riittävästi paljastavaa toimintaa.19 Kaavio 2.  Rikostorjuntaan käytetty työaika vuosina 2010–2022. Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä, sisältää kaikki momentit, ml suojelupoliisin ja poliisin kustannuslaskennan tiedot.20 19 Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta, VNS 5/2016 vp. 20 Vuoden 2010–2014 perustuvat Taimi-työajanseuranta järjestelmän työaikajakaumiin. Vuodesta 2015 eteenpäin tiedot perustuvat Tarmo-työajanseurantajärjestelmän työaikajakaumiin. Vuonna 2015 oli myös TAIMI-järjestelmä käytössä. Vuodesta 2015 eteenpäin työajanseurantatiedot / kirjausperiaat- teet eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2010–2014 kanssa. Vuoden 2015 htv-jakauma on tehty vuoden 2014 työaikajakaumalla Kieku käyttöönoton takia. Vuonna 2022 otettiin huhtikuussa käyttöön Kiekun työajakirjaus-järjestelmä virastotyöaikatekevien osalta. Tiedot ovat saattaneet muuttua tilinpäätöshet- kellä poimituista tiedoista. 4 006,8 3 993,7 3 948,9 3 898,6 3 886,0 3 852,9 3 686,0 3 604,8 3 699,1 3 759,4 3 894,5 3 900,2 3 968,4 3 400 3 500 3 600 3 700 3 800 3 900 4 000 4 100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Käytetty työaika HTV 23 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 3.1.3 Esitutkinnan rajoittamista käytetään laajalti Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä jo ennen syyteharkintaa määrätä, ettei esitut- kintaa tehdä tai se lopetetaan, vaikka onkin syytä epäillä, että rikos on tehty. Esitutkinnan rajoittamisen perusteina voivat olla esimerkiksi rikoksen vähäisyys, tekijän alaikäisyys, ran- gaistuksen kohtuuttomuus tai tarkoituksettomuus taikka se, ettei esitutkinnassa saataisi riittävää näyttöä. Rajoittamispäätös voidaan tehdä myös silloin, kun esitutkinnan kustan- nukset olisivat rikoksen laatuun nähden liian suuret. Poliisihallinto on käyttänyt esitutkinnan rajoittamismenettelyä varsin laajasti lainsää- dännön mahdollistamana rikosprosessuaalisena keinona yhtäältä kohdentaakseen voi- mavarojaan vakavan rikollisuuden tutkintaan ja toisaalta tehostaakseen rikosprosessin kokonaisuutta huomioiden myös prosessiekonomiset seikat. Kun tarkastellaan aikajaksoa vuodesta 2010 eteenpäin, esitutkinnan rajoittamismenette- lyä on käytetty vuosittain määrällisesti kaiken aikaa enemmän poliisien kokonaismäärän samanaikaisesti vähentyessä. Poliisien määrä lähti merkittävään vuotuiseen laskuun vuodesta 2010 alkaen kunnes vuodesta 2018 suunta on ollut kasvava. Samalla myös esitutkinnan rajoittamismenettelyn määrällinen käyttö tasaantui ja lähti lievästi vähenevään suuntaan. 24 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Taulukko 3.  Esitutkinnan rajoittamisten lukumäärät yksiköittäin vuosina 2010–2022. Poliisiyksikkö 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ennakko tieto KRP 17 9 11 233 24 35 102 24 35 11 25 34 22 Helsinki 1 763 2 298 2 121 2 633 2 761 3 050 3 380 4 949 5 719 5 233 3 848 3 842 3 167 Itä-Uusimaa 1 171 1 522 1 482 1 377 1 210 1 397 2 195 2 395 4 007 3 595 2 895 2 698 2 461 Kaakkois-Suomi 526 804 863 1 073 995 938 1 162 976 1 205 1 291 1 055 1 171 1 195 Länsi-Uusimaa 863 655 653 1 060 1 115 1 418 1 463 2 921 3 888 3 283 3 005 1 800 1 430 Häme 233 260 683 790 1 338 1 161 1 288 1 478 989 1 064 1 109 1 637 2 008 Sisä-Suomi 574 622 759 1 131 1 557 2 256 2 613 1 369 1 694 1 738 2 508 3 348 3 567 Pohjanmaa 247 339 396 788 893 927 785 806 1 205 863 975 1 395 1 532 Lounais-Suomi 760 687 821 1 040 979 898 963 1 516 1 517 1 395 1 308 1 206 1 355 Itä-Suomi 263 529 618 842 990 1 284 1 309 1 209 1 169 993 1 034 1 278 1 607 Oulu 626 682 684 1 240 1 515 1 775 1 783 1 578 1 598 1 092 1 060 1 088 1 107 Lappi 441 503 564 702 583 726 649 509 390 308 307 339 546 Ahvenanmaa 161 159 170 178 189 172 127 69 90 53 56 38 40 7 645 9 069 9 825 13 087 14 149 16 037 17 819 19 799 23 506 20 919 19 185 19 874 20 037 Lähde: Polstat. 25 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Kaavio 3.  Esitutkinnan rajoittamisten kokonaismäärät koko maassa vuosina 2010–2022. Lähde: Polstat. Vaikka esitutkintaa rajoitetaan varsin paljon, poliisi toimitti kuitenkin vuosina 2017 ja 2018 yhteensä keskimäärin noin 90 000 esitutkintapöytäkirjaa syyttäjille varsinaiseen syytehar- kintaan. Vuonna 2020 tuo määrä oli 105 000 ja vuonna 2021 määrä oli 101 000 eli määrälli- nen kasvu vuosiin verrattuna 2017 ja 2018 oli merkittävä. 3.1.4 Pimeänä tutkintaan tulleiden rikosten selvitystaso alhainen Poliisin tietoon on vuosien 2010–2022 välisenä aikana tullut vuosittain keskimäärin 350 000 rikoslakirikosta,21 joista 230 000 on erilaisia omaisuusrikoksia ja 37 500 henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia. Osassa näistä rikoksesta epäilty on tiedossa jo rikos- ilmoituksen tekovaiheessa. Merkittävä osa rikoksista tulee kuitenkin tietoon ns. pimeinä, jolloin rikoksesta epäilty ei ole ilmoituksen tekovaiheessa vielä tiedossa. Yksi poliisin rikostutkinnan tehokkuutta kuvaava mittari on pimeänä tutkintaan tulleiden rikosten selvitystaso eli kuinka suuri määrä niistä saadaan poliisin suorittaman tutkinnan avulla selvitettyä. Selvitystasossa on vuotuista vaihtelua, joidenkin vuosien välillä enem- män ja joidenkin vähemmän. 21 Tässä yhteydessä luvuissa eivät ole mukana liikennerikokset. 7 645 9 069 9 825 13 087 14 149 16 037 17 819 19 799 23 506 20 919 19 185 19 874 20 037 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ennakko- tietoSarja1 26 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Pimeänä tutkintaan tulleiden omaisuusrikosten selvitystaso on vuosittain melko alhainen. Koska niiden määrä on suuri suhteessa rikoslakirikosten kokonaismäärään, sama suunta näkyy luonnollisesti myös pimeänä tutkintaan tulleiden rikoslakirikosten selvitystasossa. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten sekä seksuaalirikosten selvitystaso puo- lestaan on korkeampi. Osaltaan tätä selittänee se, että poliisi on jo pidempään priorisoinut näiden rikosten tutkinnan erityisten tärkeäksi. Silti näidenkin rikosten selvitystaso on nykyään matalampi kuin esimerkiksi vuonna 2010. Poliisilaitosten välisessä vertailussa voidaan havaita tuloksellisuudessa olevan melko isojakin alueellisia eroja. Rikoslakirikoksissa keskiarvo vuosien 2010–2022 väliseltä ajalta on 10 prosentin ja 20,9 prosentin välillä. Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa skaala on välillä 24,4 ja 45 prosenttia, seksuaalirikoksissa välillä 34,7 ja 47,8 prosenttia sekä omaisuusrikoksissa välillä 7,8 ja 18,8 prosenttia. Kaavio 4.  Pimeänä tutkintaan tulleiden rikosten selvitystaso koko maassa vuosina 2010–2022. Lähde: Polstat. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ennakko- tietoRikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Seksuaalirikokset Omaisuusrikokset 27 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 3.1.5 Rikosten tutkinta-aika pitenee kaiken aikaa Rikoslakirikosten keskimääräinen tutkinta-aika ilman liikennerikoksia vuonna 2010 oli 88 vuorokautta ja 2011 vielä 86 vuorokautta, mitä voidaan vielä pitää varsin hyvänä tulok- sena rikosprosessi- ja kansalaisnäkökulmasta. Rikokset kyettiin tutkimaan pääasiassa varsin lyhyessä ajassa ja saatiin siten vietyä jatkoprosessiin nopeasti. Sen jälkeisinä vuosina tut- kinta-aika on lähtenyt pitenemään varsin voimakkaasti kasvaen vuosi vuodelta. Vuonna 2022 tilastollisen ennakkotiedon mukaan tutkinta-aika on jo 175 vuorokautta. prosentuaa- linen kasvu näiden vuosien välillä on sata (100) prosenttia. Syitä tutkinta-ajan kasvuun on varmasti useita eikä pystytä sanomaan, että joku yksittäi- nen tekijä varmuudella olisi kasvun aiheuttanut. Vakavien rikosten määrä on monilta osin kasvanut, useiden rikosten selvittäminen on aiempaa haasteellisempaa (esimerkkinä tietoverkkorikollisuus, kansainvälinen rikollisuus ym.), uusia tekojen kriminalisointeja on säädetty, muotomääräykset ovat lisääntyneet ja esitutkintaprosessi siten pidentynyt ja hidastunut ym. Kaavio 5.  Rikoslakirikosten tutkinta-aika (päiviä) koko maassa vuosina 2010–2022. Lähde: Polstat. 88 86 95 102 112 119 122 125 130 136 146 167 175 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Rikoslakirikokset (pl liikennerikokset), tutkinta-aika 28 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 3.2 Hälytystehtävien iso kuva säilynyt ennallaan. Osa tehtävistä hoidetaan puhelimitse. 3.2.1 Hälytystehtävien hoitaminen ja kiireelliset hälytystehtävät tärkeysjärjestyksen kärjessä Poliisin valvonta- ja hälytystehtävät muodostavat yhden keskeisen kivijalan poliisin toiminnassa rikostorjunnan ja lupahallinnon ohella. Hätäkeskuksen poliisille antamien hälytystehtävien ja poliisin oma-aloitteisen tehtä- vien kokonaismäärä on vuosittain noin yksi miljoona. Määrä on pysynyt jo vuosien ajan melko vakiona. Hälytystehtävien määrä on noussut ajanjaksolla 2010–2017 vain kaksi prosenttia.22 Poliisin hälytys- ja valvontatoiminnan tulosmittareina käytetään hälytystehtävien luku- määrän lisäksi esimerkiksi valvonnan osuutta työajasta, oma-aloitteisten tehtävien osuutta, kiinnijääneiden rattijuoppojen määrää ja toimintavalmiusaikaa. Hälytystehtävistä varsin iso osa on poliisin itsensä suorittamaa oma-aloitteista perustyötä, joka kirjautuu tilastoihin samalla tavalla kuin kansalaisiltakin tulevat hätäkeskuksen kautta annetut tehtävät. Vuonna 2017 kaikista poliisin suorittamista hälytystehtävistä hieman yli kolmannes (37 %) oli poliisin oma-aloitteisia tehtäviä. Poliisin suorittamien oma-aloitteis- ten tehtävien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana. Kiireellisyysluokkien välisessä vertailussa voidaan todeta kokonaismäärissä tapahtuneen merkittävä muutos. Kiireellisyysluokitusten23 välinen suhde on muuttunut voimakkaasti. Kysymys tältä osin on B- ja C-luokan tehtävistä. B-tehtävät ovat merkittävästi vähentyneet ja C-tehtävät vastaavasti voimakkaasti lisääntyneet. A-kiireellisyysluokan tehtävien määrä vaihtelee vuosittain melko vähän. Kaikkien tehtävien määrä on vuonna 1998 ollut noin 800 000 kappaletta, vuonna 2010 määrä oli jo hieman yli miljoona ja vuonna 2018 lähes 1,1 miljoonaa. 22 Polstat. 23 A-kiireellisyysluokan kuuluva tehtävä on hoidettava välittömästi, eikä sitä saa laittaa odotukselle ilman perusteltua syytä. A-kiireellisyysluokan tehtävä keskeyttää vähemmän kiireellisen tehtävän, jos tehtävä on toiminnallisesti sellaisessa vaiheessa, että sen keskeyttäminen on mahdollista. B-kiireellisyysluokan tehtävät pyritään hoitamaan viipymättä, mutta ne voidaan tarvittaessa prio- risoida laittamalla odotukselle tai keskeyttämällä niiden suorittaminen kiireellisemmän A-kiireellisyys- luokan tehtävän vuoksi, mikäli vapaita tarkoituksenmukaisia poliisipartioita ei ole käytettävissä. C-kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopi- vana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana. 29 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Vuonna 2019 tehdyssä valvonta- ja hälytystoiminnan tilaselvityksessä24 ilmeni, että hälytystehtäville ei aina sidota partiota, mikäli tapahtumapaikka tai jonkun tapahtuman havaintopaikka on lähimmästä partiosta kovin kaukana eikä partiota ole kenttäjohtajan mielestä tarkoituksenmukaista sinne laittaa. Perusteena partion sitomattomuudelle on ollut usein myös resurssipula; ei ole ollut lähettää vapaata partiota tai partiot on kohden- nettu toiminnallisesti vilkkaammille alueille. Tällöinkin kenttäjohtaja on suorittanut tar- koituksenmukaisuusharkinnan sen osalta, voidaanko tehtävä hoitaa jotenkin muutoin kuin lähettämällä partio paikalle, esimerkiksi hoitamalla se puhelimitse tai sopimalla joku parempi aika tehtävän hoitamiselle tai laittamalla tehtävä ns. seurantaan. Tämä menettelytapa selittää osaltaan sitä, että poliisin B-kiireellisyysluokan tehtävien määrä on lähtenyt vuonna 2011 voimakkaaseen laskuun ja C-kiireellisyysluokan tehtävien määrä vastaavaan nousuun tehtävien kokonaismäärän säilyessä kaiken aikaa samana. Tämä menettelytapa on poliisin resurssien optimaalisen käytön kannalta perusteltavissa, mutta kansalaisten kannalta epätyydyttävää asettaen ihmiset tältä osin eriarvoiseen asemaan erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. Poliisien määrän lähtiessä pitkällisen laskun jälkeen vuonna 2018 nousuun, ei tehtävien kiireellisyysluokittelussa kuitenkaan ole tapahtunut muutosta, joten vastaava menettely tapa hälytystehtävien hoitamisen osalta näyttäisi jatkuvan edelleen. Poliisien määrän lisääntyminen on näkyvissä rikostorjunnassa mutta ei valvonta- ja hälytystoiminnassa. Kaavio 6.  Poliisin tehtävien kokonaismäärä vuosina 2011–2021. Kaavio sisältää sekä hätäkeskuksen poliisille antamat hälytystehtävät että poliisin oma-aloitteiset tehtävät. Lähde: Polstat. 24 Poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan tilaselvitys, Karnaranta, Poliisihallituksen julkaisu 3/2019. 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 A B C Yhteensä 30 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 3.2.2 Välittömästi tai viipymättä hoidettavat henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuneet hälytystehtävät Poliisin hälytystehtävien tärkeysjärjestyksen kärjen muodostavat henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuvat tehtävät. Aiemmin ne on hoidettu pääosin välittömästi tai viipymättä A- tai B-kiireellisyysluokan tehtävinä. Muutos on alkanut tapahtumaan vuonna 2011 ja se on jatkunut samankaltaisena tämän jälkeenkin. Tehtävistä varsin iso osa oli siirtynyt hoidettavaksi C-kiireellisyysluokan tehtävänä, joka ei hätäkeskuksen tai poliisin arvion mukaan edellytä välittömiä toimia, mutta on kuitenkin hoidettava toiminnallisesti sopivana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana. Alla olevissa kartoissa olevat värikoodit tarkoittavat sitä, että mitä vihreämpi kunta on, sitä vähemmän henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuneista tehtävistä on hoidettu C-tehtävänä ja mitä punaisempi kunta on, sitä enemmän niistä on hoidettu C-tehtävänä. Masku Kuhmo Enonkoski Enontekiö Kiuruvesi Veteli Vesilahti Salo Korsnäs Hämeenkyrö Juuka Lapua Kemijärvi Suonenjoki Rauma Tuusula Pudasjärvi Puolanka Jämsä Lumparland Luoto Nurmes Vesanto Polvijärvi Outokumpu Pyhäjoki Kitee Tammela Joutsa Ranua Kärsämäki Mynämäki Suomussalmi Säkylä Uurainen Pelkosenniemi Uusikaupunki Kangasniemi Lemland HartolaPori Liperi Harjavalta Tyrnävä Kumlinge Saarijärvi Kotka Siikalatva Espoo Maalahti Geta Karstula Pello Mikkeli Kalajoki Kyyjärvi Toholampi Kaarina Pieksämäki Hattula Ristijärvi Kolari Parainen Imatra Salla Vaala Jämijärvi Ylöjärvi Rautavaara Miehikkälä Loviisa Pihtipudas Kuortane Inkoo Parkano Karijoki Hausjärvi Luumäki Kannus Siilinjärvi Simo Kittilä Joensuu Parikkala Hollola Tornio Lieksa Savukoski Savitaipale Ilomantsi Hailuoto Keitele Asikkala Iisalmi Ylitornio Mustasaari Perho Laihia Kuusamo Tervola Mänttä-Vilppula Iitti Utsjoki Oulainen Kemiönsaari Kauhava Isojoki Nokia Keuruu Leppävirta RuokolahtiMäntyharju Inari Vårdö Närpiö Hyrynsalmi Posio Somero Pukkila Virrat Muonio Urjala Rääkkylä Pälkäne Lohja Ii Pedersöre Siikajoki Kökar Oulu Merikarvia Kajaani Orivesi Kempele Sulkava Puumala Sotkamo Kurikka Eckerö Alavus Ilmajoki Masku Kuhmo Enonkoski Enontekiö Kiuruvesi Veteli Vesilahti Salo Korsnäs Hämeenkyrö Juuka Lapua Kemijärvi Suonenjoki Rauma Tuusula Pudasjärvi Puolanka Jämsä Lumparland Luoto Nurmes Vesanto Polvijärvi Outokumpu Pyhäjoki Kitee Tammela Joutsa Ranua Kärsämäki Mynämäki Suomussalmi Säkylä Uurainen Pelkosenniemi Uusikaupunki Kangasniemi Lemland HartolaPori Liperi Harjavalta Tyrnävä Kumlinge Saarijärvi Kotka Siikalatva Espoo Maalahti Geta Karstula Pello Mikkeli Kalajoki Kyyjärvi Toholampi Kaarina Pieksämäki Hattula Ristijärvi Kolari Parainen Imatra Salla Vaala Jämijärvi Ylöjärvi Rautavaara Miehikkälä Loviisa Pihtipudas Kuortane Inkoo Parkano Karijoki Hausjärvi Luumäki Kannus Siilinjärvi Simo Kittilä Joensuu Parikkala Hollola Tornio Lieksa Savukoski Savitaipale Ilomantsi Hailuoto Keitele Asikkala Iisalmi Ylitornio Mustasaari Perho Laihia Kuusamo Tervola Mänttä-Vilppula Iitti Utsjoki Oulainen Kemiönsaari Kauhava Isojoki Nokia Keuruu Leppävirta RuokolahtiMäntyharju Inari Vårdö Närpiö Hyrynsalmi Posio Somero Pukkila Virrat Muonio Urjala Rääkkylä Pälkäne Lohja Ii Pedersöre Siikajoki Kökar Oulu Merikarvia Kajaani Orivesi Kempele Sulkava Puumala Sotkamo Kurikka Eckerö Alavus Ilmajoki Masku Kuhmo Enonkoski Enontekiö Kiuruvesi Veteli Vesilahti Salo Korsnäs Hämeenkyrö Juuka Lapua Kemijärvi Suonenjoki Rauma Tuusula Pudasjärvi Puolanka Jämsä Lumparland Luoto Nurmes Vesanto Polvijärvi Outokumpu Pyhäjoki Kitee Tammela Joutsa Ranua Kärsämäki Mynämäki Suomussalmi Säkylä Uurainen Pelkosenniemi Uusikaupunki Kangasniemi Lemland HartolaPori Liperi Harjavalta Tyrnävä Kumlinge Saarijärvi Kotka Siikalatva Espoo Maalahti Geta Karstula Pello Mikkeli Kalajoki Kyyjärvi Toholampi Kaarina Pieksämäki Hattula Ristijärvi Kolari Parainen Imatra Salla Vaala Jämijärvi Ylöjärvi Rautavaara Miehikkälä Loviisa Pihtipudas Kuortane Inkoo Parkano Karijoki Hausjärvi Luumäki Kannus Siilinjärvi Simo Kittilä Joensuu Parikkala Hollola Tornio Lieksa Savukoski Savitaipale Ilomantsi Hailuoto Keitele Asikkala Iisalmi Ylitornio Mustasaari Perho Laihia Kuusamo Tervola Mänttä-Vilppula Iitti Utsjoki Oulainen Kemiönsaari Kauhava Isojoki Nokia Keuruu Leppävirta RuokolahtiMäntyharju Inari Vårdö Närpiö Hyrynsalmi Posio Somero Pukkila Virrat Muonio Urjala Rääkkylä Pälkäne Lohja Ii Pedersöre Siikajoki Kökar Oulu Merikarvia Kajaani Orivesi Kempele Sulkava Puumala Sotkamo Kurikka Eckerö Alavus Ilmajoki Vuosi 2011 Vuosi 2014 Vuosi 2017 31 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Vuonna 2011 poliisi hoiti henkeen ja terveyteen (0-luokka)25 ja omaisuuteen (1-luokka) kohdistuvista tehtävistä varsin vähän C-tehtävinä. Kaikista 0- ja 1-luokan tehtävistä vain seitsemän prosenttia hoidettiin C-kiireellisyysluokan tehtävänä. Tilanne koko maassa oli varsin samankaltainen. Lähes kaikki kyseisen kategorian tehtävät hoidettiin tuolloin A- tai B- tehtävänä, kiireellisesti tai viipymättä. Poliisi meni siten paikalle joko hälytysajona tai muuten viivyttelemättä. Kaikkiaan 291 kunnassa C-tehtävien osuus oli alle tai reilusti alle 30 prosenttia. Vuonna 2014 kaikista 0- ja 1-luokan tehtävistä 26 prosenttia hoidettiin C-tehtävinä. Kunta kohtaiset erot olivat kasvaneet siten, että enää 95 kunnassa C-tehtävinä hoidettavien osuus oli alle 30 prosenttia. 15 kunnassa C-tehtävinä näistä oli hoidettu jo yli 50 prosenttia. Vuonna 2017 tilanne oli edelleen muuttunut siten, että jo 31 prosenttia näistä tehtävistä hoidettiin C- tehtävinä. Maassa oli enää 35 kuntaa, joissa C-kiireellisyysluokan tehtävinä hoidettiin alle 30 prosenttia tämän kategorian tehtävistä. 65 kunnassa tehtävistä hoidet- tiin C-tehtävänä yli 50 prosenttia.26 Vuonna 2019 C-tehtävien osuus kasvoi edelleen. Tässä tarkasteltavana olevista tehtävistä 38 prosenttia hoidettiin C-tehtävinä. Suomessa oli tuolloin yhteensä jo 124 kuntaa, joissa 0 ja 1-luokan C-tehtävien osuus oli yli 50 %. Tultaessa vuoteen 2022 tilanne on kehittynyt jossain määrin toiseen suuntaan eli C-tehtä- vinä hoidettavien 0- ja 1-luokan tehtävien määrä on lähtenyt laskuun ja A- tai B-tehtävinä hoidettavien määrä puolestaan kasvuun. Suomessa oli tuolloin yhteensä 54 kuntaa, joissa 0- ja 1-luokan C-tehtävien osuus oli yli 50 %. Muutos näyttäisi tapahtuneen erityisesti suur- ten keskusten alueilla eli siellä, missä on ollut paljon 0- ja 1-luokan tehtäviä, mutta muu- tosta on tapahtunut myös pienemmissä kunnissa, missä näitä tehtäviä on vähemmän. Yleisellä tasolla voitaneen todeta, että poliisi on hoitanut näitä tehtäviä C-kiireellisyysluo- kassa sekä isommissa taajamissa, missä tehtäviä on paljon sekä harvaan asutuilla alueilla, missä tehtäviä on vähän. Suhteutettuna tehtävät asukkaiden lukumäärään, muutos on suuri erityisesti harva-alueilla, missä sekä lähimmät poliisipartiot että poliisiasemat ovat usein varsin etäällä. 25 0-luokkaan kuuluvat hengen ja terveyden suojaan kohdistuvat tehtävät. 1-luokkaan kuuluvat omaisuuden ja yhteisön suojaan kohdistuvat tehtävät. 26 Savukosken kunnan osalta mainittakoon, että vuonna 2017 kunnan alueella on ollut yhteensä viisi kappaletta 0- ja 1-luokan tehtäviä, jotka kaikki on hoidettu B-kiireellisyysluokan tehtävinä. 32 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Poliisin operatiivisen kenttätoiminnan ja tehtävien priorisoinnin näkökulmasta tehtä- vien hoitaminen C-luokassa ovat yksittäisinä päätöksinä yleensä hyvin perusteltuja ja ymmärrettäviä, mutta yksittäisen apua tarvitsevan kansalaisen näkökulmasta ikäviä. Helsinki Hyvinkää Kerava Lapinjärvi Loviisa Hamina Miehikkälä Imatra Rautjärvi Kouvola Lappeenranta Savitaipale Parikkala Hanko Lohja Inkoo Forssa Hartola Heinola Janakkala Lahti Hämeenkyrö Ikaalinen Kihniö Joutsa Toivakka Hankasalmi Jämsä Kangasala Keuruu Multia Nokia Orivesi Kannonkoski Kivijärvi Saarijärvi Punkalaidun Kinnula Alajärvi Alavus Kannus Toholampi Isojoki Karijoki Kurikka Veteli Närpiö Isokyrö Kauhava Luoto Uusikaarlepyy Korsnäs Maalahti Mustasaari Eura Kaarina Merikarvia Harjavalta Aura Oripää Parainen Pori Salo Somero Kustavi Laitila Iisalmi Keitele Kiuruvesi Ilomantsi Kaavi Rautavaara Tuusniemi Joroinen Juva Kitee Rääkkylä Kuopio Lieksa Juuka LiperiRautalampi Haapavesi Kärsämäki Ii Kajaani Paltamo Kalajoki Kuhmo Kuusamo Liminka Lumijoki Utajärvi Vaala Hailuoto Pudasjärvi Pyhäjoki Hyrynsalmi Suomussalmi Enontekiö Inari Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Kemi Keminmaa Tervola Kittilä Kolari Muonio Pello Posio Ranua Salla Utsjoki Ylitornio 0 ja 1 luokan hälytystehtävät vuonna 2022 C-kiireellisyysluokan tehtävien osuus kaikista tehtävistä (%) Valtakunnallisesti C-tehtävien osuus vuonna 2022 28 % 80 – 100 (3) 70 – 80 (2) 60 – 70 (13) 50 – 60 (36) 40 – 50 (85) 30 – 40 (113) 20 – 30 (36) 10 – 20 (4) 0 – 10 (1) Helsinki Hyvinkää Kerava Lapinjärvi Loviisa Hamina Miehikkälä Imatra Rautjärvi Kouvola Lappeenranta Savitaipale Parikkala Hanko Siuntio Lohja Inkoo Forssa Hartola Heinola Janakkala Lahti Hämeenkyrö Ikaalinen Kihniö Joutsa Toivakka Hankasalmi Jämsä Kangasala Keuruu Multia Nokia Orivesi Kannonkoski Kivijärvi Saarijärvi Punkalaidun Kinnula Alajärvi Alavus Kannus Toholampi Isojoki Karijoki Kurikka Veteli Närpiö Isokyrö Kauhava Luoto Uusikaarlepyy Korsnäs Maalahti Mustasaari Eura Kaarina Merikarvia Harjavalta Aura Oripää Parainen Pori Salo Somero Kustavi Laitila Iisalmi Keitele Kiuruvesi Ilomantsi Kaavi Rautavaara Tuusniemi Joroinen Juva Kitee Rääkkylä Kuopio Lieksa Juuka LiperiRautalampi Haapavesi Kärsämäki Ii Kajaani Paltamo Kalajoki Kuhmo Kuusamo Liminka Lumijoki Utajärvi Vaala Hailuoto Pudasjärvi Pyhäjoki Hyrynsalmi Suomussalmi Enontekiö Inari Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Kemi Keminmaa Tervola Kittilä Kolari Muonio Pello Posio Ranua Salla Utsjoki Ylitornio 0 ja 1 luokan hälytystehtävät vuonna 2019 C-kiireellisyysluokan tehtävien osuus kaikista tehtävistä (%). Valtakunnallisesti C-tehtävien osuus vuonna 2019 38 % 80 – 90 (1) 70 – 80 (10) 60 – 70 (27) 50 – 60 (86) 40 – 50 (116) 30 – 40 (48) 20 – 30 (4) 10 – 20 (1) 0 – 10 (0) 33 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 3.2.3 Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluista Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluihin ja niiden saatavuuteen on otettu vahvasti kantaa useissa korkean tason virallisissa selvityksissä.27 Valtioneuvoston vuonna 2016 julkaisema selonteko sisäisestä turvallisuudesta 28 käsitteli sen tilaa ja turvallisuusympäristön muutosta. Viranomaisten resurssitilanne nähtiin han- kalaksi. Syrjäisten kuntien toimintavalmiusajat poliisin hälytystehtävien osalta todettiin paikoitellen kestämättömiksi. Rajavartiolaitos oli jäämässä ainoaksi toimintakykyiseksi viranomaiseksi itärajan ja rannikon harvaan asutuilla alueilla. Senkin toimintamahdolli- suuksien nähtiin heikkenevän toiminnan sopeutusten myötä. Näkökulma viranomaisten väliseen yhteistyöhön oli aiempaa pessimistisempi. Mahdollisuudet viranomaisten tois- tensa tukemiseen olivat heikkenemässä niukkojen resurssien takia. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä totesi uhkakuvana jo vuonna 2017, että tulevina vuosina avun saamiseen kuluva aika todennäköisesti pitenee harvaan asutuilla alueilla entisestään, mikäli poliisin rahoituskehys jäisi silloiselle tasolle. Se totesi myös, että ns. harva -perusteella saadulla lisämäärärahalla tosiasiassa oli katettu jo siihen mennessä syntynyttä budjettivajetta eikä se todennäköisesti tulisi näkymään uusina poliiseina harvaan asutuilla alueilla. Tarve saada harvaan asutuille alueille lisää poliiseja todettiin suureksi.29. Valtiontalouden tarkastusvirasto teki vuonna 2019 selvityksen viranomaisyhteistyöstä harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluista30. Siinä todettiin viranomaisyhteistyön olevan keskeinen keino taata nopea avunsaanti harvaan asutuilla alueilla. Yhteistyötä hankaloittivat kuitenkin viranomaisten väliset toimivaltarajat ja rajalliset resurssit. Nopean avun takaaminen nähtiin haastavaksi ensihoidolle, pelastustoimelle ja erityisesti poliisi toimelle. Viranomaisyhteistyön kyky turvata nopea apu oli rajallista varsinkin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävissä. Viranomaisyhteistyössä havaittiin aluekohtaisia eroja, toisaalla yhteistyö toimi paremmin, toisaalla huonommin. Rajavartiolaitoksen todetaan olleen aktiivisesti mukana yhteistyössä niillä alueilla, missä se oli läsnä. Poliisin kuitenkin lausuttiin vetäytyneen esimerkiksi ensi- vastetoiminnasta vedoten resurssiensa niukkuuteen. 27 Valtioneuvoston asettaman harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän selvitys vuodelta 2017, valtiontalouden tarkastusviraston selvitys vuodelta 2019 sekä sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategia vuodelta 2017. 28 Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta 5/2016. 29 Selvityksessä pidettiin tärkeänä parantaa poliisikoulutuksen houkuttelevuutta ja palauttaa opinto- sosiaalisia etuja sekä lisätä pidemmällä tähtäimellä poliisikoulutuksen oppilaspaikkoja. 30 Valtiontalouden tarkastusviraston VTV tarkastuskertomus 10/2019. 34 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 VTV korosti, että viranomaisyhteistyö on yleensä toimivaa, kun kyse on tehtävien yhdessä hoitamisesta, niiden jakamisesta tai keskinäisestä tuesta. Pelkällä yhteistyön korostami- sella ei kuitenkaan voida ohittaa niukkoihin resursseihin, osaamiseen ja toimivaltarajoihin liittyviä ongelmia. Riittävien toimivaltuuksien ohella viranomaisilla pitää olla myös aikaa ja tosiasiallisia mahdollisuuksia toistensa tukemiseen. Koulutuksella ja osaamisen ylläpitä- misellä tulee osaltaan parantaa yhteistyötä tekevien viranomaisten toimintaedellytyksiä. Myös viranomaisten välistä tehtäväjakoa ja tähän liittyviä lainsäädännön kehittämistar- peita katsottiin tarpeelliseksi arvioida. Poliisin negatiivinen resurssikehitys sekä toimintojen ja resurssien keskittäminen kaupun- keihin ja taajamiin näyttää aikojen saatossa vaikuttaneen harvaan asutumpien seutujen valvonta- ja hälytyspalveluihin niitä heikentävästi. Palvelun toteuttamistapa on useissa tapauksissa muuttanut muotoaan. Poliisin mahdollisuudet ja kynnys mennä paikalle on noussut ja tapa hoitaa asia jotenkin muutoin on lisääntynyt. Kun poliisi menee hälytettynä paikalle, sitä joutuu usein odotta- maan varsin pitkään, monin paikoin yli tunnin tai jopa huomattavastikin pidempään. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin havaita, että vaikka toimintavalmiusajat harvaan asu- tuilla alueilla ovat pidempiä kuin isoissa taajamissa ja kaupungeissa, ei kiireellisesti hoidet- tavien A-tehtävien toimintavalmiusaika ole vuosien mittaan merkittävästi muuttunut.31 Poliisihallitus on kehittänyt harvaan asuttujen alueiden operatiivisia poliisipalveluita erityi- sesti vuodesta 2020 lähtien määrittelemällä kiireellisten A-luokan hälytystehtävien valta- kunnalliset toimintavalmiusaikatavoitteet kuntakoon mukaisesti sekä B-luokan tehtävien palvelukykyajan vastaavalla aluejaotuksella ja vienyt ne tulosohjauksella poliisiyksiköiden tulossopimuksiin tulostavoitteiksi. Tyypillisesti harvaan asutuilla alueilla tapahtuu vähemmän poliisitoimenpiteitä edellyt- täviä rikoksia ja häiriöitä, mutta avun saanti kestää kauemmin. Tiheään asutuilla alueilla tilanne on päinvastainen. Tällä mallilla ja siihen perustuvilla keskimääräisillä enim- mäistoimintavalmiusajoilla pyritään varmistamaan, että eri alueilla asuvat ihmiset saa- vat hälytyspalveluita mahdollisimman yhdenvertaisesti suhteessa niiden tarpeeseen ja samankaltaisia alueita kohdellaan samalla tavalla toisiinsa verrattuna. 31 Tilastollista vaihtelua esiintyy, koska tehtävämäärät kyseisillä alueilla ovat usein varsin pieniä. Tällöin yhdenkin tehtävän vaikutus koko vuoden keskimääräiseen toimintavalmiusaikaan voi olla merkittävä. 35 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Esimerkillistä harvaturvatoimintaa Itä-Suomen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan ja Sisä-Suomen poliisilaitosten raja-alueilla ole- vien harvaan asuttujen kuntien hälytystehtäviin liittyviä palveluita on kehitetty lisäämällä poliisilaitosten välistä, rajat ylittävää yhteistoimintaa. Nämä ovat sellaisia alueita, joissa asukkaita on kohtuullisen vähän, hälytystehtäviä harvakseltaan ja lähin poliisin ympäri- vuorokautisia palveluita tuottava toimipiste sijaitsee kaukana. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa lähimmän vapaana olevan partion hoidettavaksi määrättävää hälytystehtävää poliisilaitosten toimialueen maantieteellisistä rajoista riippumatta. Poliisihallitus on kohdentanut tietyn määrän henkilötyövuosia tätä ns. harva- turvatoimintaa varten. Monet poliisilaitokset ovat kohdentaneet aiempaa enemmän työaikaa suunnitelmallisesti myös oman alueensa harva-aluetoimintaan sekä monipuolistaneet erityisesti pienemmillä poliisiasemilla työskentelevien poliisien toimenkuvia perustamalla ns. yleispoliisiryhmiä. Tehostetun harva-aluetoiminnan osalta esimerkkinä voidaan mainita Oulun poliisilaitok- sen monikäyttöryhmä, jonka tehtävänä on harvaturvatoiminnan ohella lisätä näkyvyyttä ja turvallisuutta poliisilaitoksen oman alueen harvakunnissa partioimalla niissä suunnitel- mallisesti, tekemällä sidosryhmäyhteistyötä ja viestimällä toiminnastaan aktiivisesti. Lisäksi ryhmä tukee poliisilaitoksen rikostutkintaa ja lupavalvontaa monipuolisesti. Julkisuudessa ryhmän toiminnasta harva-alueilla on saatu erinomaista palautetta, kansa- laiset ovat olleet tyytyväisiä poliisin lisääntyneeseen näkyvyyteen alueella turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisääntyessä samalla. Muutamien harva-aluekuntien kanssa yhteistyö on niinkin toimivaa, että kunnat ovat anta- neet omia tilojaan poliisille ns. tukikohta- ja taukopaikkakäyttöön jopa veloituksetta. 3.3 Liikenteen valvonta vähentynyt mutta liikenneturvallisuus säilynyt jotakuinkin ennallaan 3.3.1 Valvontaan kohdentuu entistä vähemmän työaikaa Valvonta- ja hälytystoimintaan on kohdentunut poliisissa työaikakirjanpidon mukaan vuosittain yhteensä keskimäärin noin 3500 henkilötyövuotta. Vuonna 2010, jolloin polii- sien määrä oli merkittävästi korkeampi kuin vuonna 2017, valvonta- ja hälytystoimintaan kohdentui lähes 4000 henkilötyövuotta. Vuodesta 2010 alkaen resurssien vähentyessä väheni myös tähän toimintaan kohdennettava työaika. Vuonna 2017 määrä oli enää noin 3270 henkilötyövuotta. 36 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Vuodesta 2018 poliisien määrä on vuosittain kasvanut, mutta sillä ei näyttäisi olleen juuri- kaan vaikutusta valvonta- ja hälytystoimintaan kohdennettavaan resurssiin. Vuonna 2022 valvonta- ja hälytystoimintaan on kohdentunut noin 3300 henkilötyövuotta. Huomion arvoista on myös, että resurssien vähentyessä, valvontaan on kohdentunut aiempaa vähemmän työaikaa toiminnan painopisteen siirtyessä hälytystehtävien hoitami- seen, joka onkin priorisoitu poliisin yksikköihin suuntautuvassa tulosohjauksessa, toimin- talinjauksissa ja strategiassa yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä.32 Poliisien kokonaismäärän kasvaessa vuodesta 2018 lähtien, ei työajan kohdentumisessa ole tapahtunut valvonnan näkökulmasta myönteistä muutosta.33 Taulukko 4.  Taulukko sisältää myös kuvan. Valvonta- ja hälytystehtäviin käytetty työaika (HTV) poliisin työaikakirjanpidon mukaan vuosina 2010–2022. Valvonta- ja hälytystoiminta eriteltyinä omiksi toiminnoikseen. 32 Poliisin työajan seurantajärjestelmä muuttui Taimista Tarmoon vuoden 2015 alusta lukien, jolla voi olla joku tekninen merkitys muutokseen, mutta pelkästään se ei voi selittää näin suuta muutosta. 33 Työaikakirjanpidon työajan kohdentumista koskevat merkinnät tekee jokainen poliisimies järjestelmään manuaalisesti itse, mikä saattaa aiheuttaa jonkun verran virheellisyyttä merkintöihin. Joka tapauksessa tiedot ovat vahvasti suuntaa-antavia. Valvonta- ja hälytys 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Valvonta 3 047,7 2 991,3 2 788,9 2 578,4 2 419,0 2 395,7 1 372,6 1 304,8 1 249,8 1 224,1 1 142,1 1 101,1 1 083,8 Hälytys 930,3 977,4 1 106,7 1 148,3 1 189,3 1 179,5 1 906,2 1 963,7 2 042,4 2 071,0 2 153,5 2 149,8 2 203,7 Lähde: Polstat. Valvonta Hälytys 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 37 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Taulukko 5.  Taulukko sisältää myös kuvan. Valvonta- ja hälytystehtäviin käytetty työaika (HTV) poliisin työaikakirjanpidon mukaan vuosina 2010–2022. Valvonta- ja hälytystoiminta yhteensä. Valvonta- ja hälytys 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yhteensä 3 978,0 3 968,7 3 895,6 3 726,7 3 608,3 3 575,2 3 278,7 3 268,5 3 292,2 3 295,0 3 295,6 3 250,9 3 287,6 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yhteensä Lähde: Polstat. 3.3.2 Liikenneturvallisuustyö vähentynyt. Liikenneturvallisuus on kuitenkin säilynyt. Suomessa liikenteessä kuolee vähemmän ihmisiä väestöön suhteutettuna kuin EU-maissa keskimäärin. Liikennekuolemien määrä on kuitenkin laskenut Suomessa vähemmän kuin sellaisissa maissa, jossa perinteisesti liikennekuolemia on ollut vähän. Valtiontalouden tar- kastusvirasto katsoo, että liikenneturvallisuuden painoarvo on laskenut valtionhallinnos- sa.34 Tarkastusvirasto toteaa, että poliisin liikennevalvonnan ja etenkin raskaan liikenteen valvonnan resurssit ovat vähentyneet viime vuosina poliisitoimeen kohdistuneiden määrä rahaleikkausten takia. Tämä näkyy liikennevalvonnassa pienentyneinä henkilötyövuosi- määrinä, näkyvän liikennevalvonnan vähentymisenä ja liikennesektorien voimavarojen käyttämisenä muihin tehtäviin. Liikennevalvonnan ohjaus ja koordinointi valtakunnalli- sella tasolla on vähentynyt. Resursseihin sopeutettavien toimintatapojen kehittäminen liikennevalvonnassa on poliisilaitosten liikennesektoreiden vastuulla. 34 VTV:n tarkastuskertomus poliisin liikennevalvonnasta 2019. 38 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 3.3.3 Raskaan liikenteen tarkastusten määrä romahtanut Poliisin suorittamien raskaan liikenteen tarkastusten määrä on vähentynyt merkit- tävästi vuosien 2012–2019 välisenä aikana.35 Vuonna 2012 poliisi suoritti reilusti yli viisikymmentätuhatta raskaan liikenteen tarkastusta, kun vuonna 2019 suoritettu- jen tarkastusten määrä oli vain alle kolmekymmentätuhatta tarkastusta; laskua lähes viisikymmentä prosenttia. Sekä raskaan liikenteen ajoneuvopunnitukset että poliisin tekemät ylikuormailmoitukset ovat laskeneet seitsemänkymmentä prosenttia. Tekniset tienvarsitarkastukset kaksikym- mentä prosenttia. Ajo- ja lepoaikatarkastukset viisikymmentä prosenttia. 3.3.4 Liikennevalvontaan käytetty työaika vähentynyt merkittävästi Poliisin suorittaman liikenneturvallisuustyön ytimen muodostaa liikennevalvonta. Poliisi tekee liikennevalvontatyötä itsenäisesti sekä yhdessä keskeisten liikenteen sidosryhmä- kumppanien kanssa. Liikkuvan poliisin hallinnollisen organisaation lakkauttamisen myötä julkisessa keskuste- lussa on ollut liikennevalvonnan määrä, sisältö ja vaikuttavuus. On väitetty, että valvonta on vähentynyt, suoritemäärät ovat pienentyneet ja valvonnan tehokkuus sekä vaikutta- vuus ovat vähentyneet juuri lakkauttamisen takia. On myös pidetty mahdollisena, että Liikkuvan poliisin lakkauttamisella on saattanut olla vaikutusta liikennekulttuuriin, joka on kuljettajien, muiden tielläliikkujien, ajoneuvojen ja ympäristön lisäksi uskomuksia. Niinpä Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on voinut synnyt- tää haitallisen kertomuksen siitä, että Suomessa ei olisi enää liikennevalvontaa. 36 Tällainen mahdollinen kertomus ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Liikkuva poliisi organisaationa lakkautettiin Pora III:n myötä vuonna 2013 ja henkilöstö tehtävineen integroitiin paikallispoliisin poliisilaitoksiin vuoden 2014 alusta lukien. Liikku- van poliisin henkilötyövuosimäärä oli 602 vielä vuonna 2010. Vuonna 2013 henkilötyövuo- simäärä oli enää 569.37 35 Markus Veijonen 2021, Raskaan liikenteen valvonta Liikkuvan poliisin aikaan ja sen jälkeen vuosina 2012–2019. 36 Liikenneturvan Pasi Anteroinen marraskuussa 2022. 37 Luvuissa eivät mukana poliisiksi opiskelevat työharjoittelijat. Heidän määränsä lisäisi lukuja noin kymmenellä vuosittain. 39 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Kokonaisuudessaan liikennevalvontaan poliisi on vuosien 2010–2022 välisenä aikana työaikakirjanpidon mukaan kohdentanut vuosittain keskimäärin 538 henkilötyövuotta.38 Kokonaismäärä muodostuu muun muassa nopeus- ja ajotapavalvonnasta, rattijuopu- mus- ja ajoterveysvalvonnasta, automaattivalvonnasta, turvalaitteiden käytön valvonnasta ja raskaan liikenteen valvonnasta.39 Liikennevalvonta on aina ollut yksi poliisin perustehtävistä. Tätä tehtävää ovat suoritta- neet niin Liikkuva poliisi päätehtävänään kuin myös poliisilaitosten valvonta- ja hälytys- toiminnan henkilöstö muiden tehtäviensä ohella. Liikkuvan poliisin integroinnin jälkeen vuodesta 2014 lukien, perustettiin poliisilaitoksiin liikennesektorit, joiden päätehtäväksi tuli edelleen liikennevalvonta. Liikennevalvontaan käytetty kokonaistyöaika on lähtenyt kuitenkin laskuun johtuen yhtäältä laskevasta resurssikehityksestä mutta toisaalta myös poliisin muuhun toimintaan, erityisesti lisääntyneeseen hälytystoimintaan osallistumisen vuoksi. Vuodesta 2018 alkanut poliisin myönteisempi resurssikehitys ei ole vaikuttanut lii- kennevalvontaan kohdistettavaan työaikaan sitä lisäävästi. Samankaltainen kehitys näkyy raskaan liikenteen valvonnassa. Raskaan liikenteen valvon- taan poliisi on vuosien 2010–2022 välisenä aikana työaikakirjanpidon mukaan kohden- tanut vuosittain keskimäärin 49,5 henkilötyövuotta. Parhaimmillaan valvontaa kyettiin tekemään vuonna 2010, jolloin määrä oli 54,5 henkilötyövuotta. Raskaan liikenteen val- vontaan kohdennettu työaika on siitä lähtenyt vuotuiseen laskuun, ollen matalimmillaan vuonna 2017, määrän ollessa enää 44,1 henkilötyövuotta. Tämän jälkeen kehitys on ollut hieman myönteisempää, sillä vuonna 2020 työaikaa kohdennettiin raskaan liikenteen val- vontaan 54 henkilötyövuotta ja vuonna 2021 jo 54,5 henkilötyövuotta.40 Valtiontalouden tarkastusviraston poliisin liikennevalvontaan vuonna 2019 kohdistaman tarkastuksen mukaan, kun Pora III -uudistuksen jälkeen raskaan liikenteen valvonta ja samalla osaaminen hajautettiin yhdelletoista poliisilaitokselle, valvonnan yhtenäisyys valtakunnan tasolla on vähentynyt. 38 Liikennevalvontaan ja siitä raskaan liikenteen valvontaan kohdennettu työaika perustuu tässä sel- vityksessä poliisin työaikakirjanpidon tietoihin. Vuoteen 2014 saakka järjestelmä oli Taimi ja vuodesta 2015 alkaen Tarmo/Kieku. Työajan käytön seurantakoodit ovat jossain määrin järjestelmävaihdoksen myötä muuttuneet, mutta tässä käytetyt tiedot on otettu järjestelmistä käyttäen ainoastaan operatiivi- seen liikennevalvontatyöhön kohdennettuja työaikatietoja, joten ne ovat mahdollisimman vertailukel- poisia järjestelmämuutoksista riippumatta. 39 Vuositason vaihtelu on ollut koko 2010-luvun varsin voimakasta. Enimmillään liikennevalvontaan on kohdennettu työaikaa koko poliisiorganisaatiossa vuonna 2011, jolloin määrä oli lähes 633 hen- kilötyövuotta. Vuonna 2019 määrä oli enää 472 henkilötyövuotta ja siitä kokonaismäärä on edelleen laskemassa. 40 Suoritteiden määrissä valtakunnallisesti tämä ei kuitenkaan näy. 40 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Poliisihallitus katsoi tuolloin, että raskaan liikenteen valvonnan suunnittelu kuuluu polii- silaitoksille ja ettei ylijohdon tehtävänä ole ohjata operatiivista toimintaa millään polii- sitoiminnan osa-alueella. Poliisihallitus korosti myös, että raskaan liikenteen valvonnan osaamisen kehittämisessä keskeinen rooli on poliisilaitosten vastuulla olevalla työpaikka- koulutuksella. Uudistuksen tarvetta perusteltiin poliisin tarpeella sopeuttaa toimintaansa niukkanevaan resurssitilanteeseen tavoitteena olevien kustannussäästöjen vuoksi. Uudis- tusta perusteltiin toiminnallisesti myös sillä, että kun kahden toimijan mallista luovuttai- siin, liikennevalvonnan toimintatapoja voitaisiin yhdenmukaistaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Tavoitteena oli myös tuloksellisuuden parantaminen ja näkyvyyden lisääminen. 41 Taulukko 6.  Taulukko sisältää myös kaavion. Liikennevalvontaan ja siitä raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika poliisin työaikakirjanpidon mukaan vuosina 2010–2022. 41 Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus poliisin liikennevalvonnasta 5/2019. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Liikennevalvonta yhteensä 616,3 632,8 592,9 583,8 611,8 523,8 547,2 524,0 509,9 472,2 484,2 472,5 426,3 Raskaan liikenteen valvonta 54,5 53,2 51,8 47,3 47,1 48,0 44,2 44,1 49,1 46,9 54,0 54,5 49,4 Lähde: Polstat. 0 10 20 30 40 50 60 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Raskaan liikenteen valvonta HTV (vasen akseli) 0 100 200 300 400 500 600 700 Liikennevalvonta yhteensä HTV (oikea akseli) 41 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 3.3.5 Liikennesuoritteiden määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain Poliisi tekee vuosittain valtavan määrän erilaisia liikenteeseen liittyviä suoritteita liikenne- valvonnan ja muun kenttävalvonnan yhteydessä. Suuri osa suoritteista on täysin riippu- vaista siitä, kuinka paljon työaikaa voidaan näihin asioihin kohdentaa. Osasta tapauksista tulee yleisöilmoituksia ja osaltaan kehitykseen vaikuttaa myös tekninen kehitys käytettä- vissä olevan valvontavälineistön osalta. Tähän selvitykseen on otettu ainoastaan muutama suoritemittari ja niiden määrällinen kehitys viime vuosina. Näitä ovat tässä rattijuopumusrikokset, liikenneturvallisuuden vaarantamisrikokset sekä raskaan liikenteen ylikuormiin liittyvät seuraamukset. Vuosittain poliisi on tavoittanut keskimäärin 18 500 rattijuopumukseen, huumaantuneena ajamiseen sekä törkeään rattijuopumukseen epäiltyä moottoriajoneuvon kuljettajaa. Näistä rattijuopumukseen tai huumaantuneena ajamiseen epäiltyjä on ollut keskimäärin noin 10 400 ja törkeään rattijuopumukseen epäiltyjä noin 8100 tapausta. Vuotuista vaihte- lua määrissä esiintyy, mutta eroja ei voitane pitää kovin merkittävinä.42 Pora III:n täytäntöönpanolla ei myöskään näyttäisi olevan sellaista vaikutusta, että kiinni- jäämisriski olisi pienentynyt, lukujen valossa on käynyt paremminkin päinvastoin. Kaavio 7.  Rattijuopumusten ja törkeiden rattijuopumusten määrät koko maassa vuosina 2010–2022. Lähde: Polstat. 42 Vaikka ns. koronavuosina poliisin suorittamien puhallutusten määrä väheni runsaasti, sillä ei ollut vähentävää vaikutusta epäiltyjen rattijuopumusten määrään. Tämä tarkoittanee, että poliisi oli onnis- tunut kohdentamaan huomionsa varsin hyvin. 9 801 9 954 8 714 8 905 9 215 9 757 9 959 10 630 11 730 11 729 13 300 11 141 9 850 11 218 11 379 10 301 8 977 8 284 7 799 7 259 7 021 7 241 6 770 6 967 6 293 6 339 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 22 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen Törkeä rattijuopumus 42 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 Vuosittainen keskiarvo liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja törkeiden tekomuotojen osalta on ollut noin 86 200 kiinnijäänyttä tapausta.43 Kiinnijääneiden tapausten lukumäärä on ollut vuotuisessa laskussa aina vuoteen 2019 saakka, kunnes tapaukset ovat lähteneet lisääntymään. Iso osa näistä tapauksista on lievää suurempia tai merkittäviä ylinopeuksia. Kentällä tapah- tuvaan, pelkästään ajonopeuksiin kohdistettavaan valvontaan käytetty työaika on vuosien mittaan vähentynyt, sen sijaan automaattivalvontaan käytetty työaika on jossain määrin lisääntynyt. Kaavio 8.  Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrät koko maassa vuosina 2010–2022. Lähde: Polstat. 43 Näistä merkittävä osa on liikenneturvallisuuden vaarantamisten perusmuotoisia tekotapoja, keski- määrin lähes 82 000 tapausta vuodessa. 100 914 102 909 93 814 91 430 88 286 84 052 76 083 64 613 67 081 61 395 75 245 84 613 74 740 3 642 4 122 3 624 3 800 3 844 3 900 3 872 3 801 4 046 4 334 6 063 5 442 4 776 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 110 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen Ttörkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 43 Sisäministeriön julkaisuja 2023:18 3.3.6 Raskaan liikenteen valvonnan painopisteet ovat muuttuneet aikojen saatossa Liikennevalvonnan painopisteiden muuttuessa vuosien mittaan44, näkyy se tuloksia vähentävästi muun muassa ylikuormailmoitusten määrissä. Raskaan liikenteen valvonnan yhteydessä annettujen ylikuormailmoitusten kokonaismäärät ovat lähteneet voimakkaa- seen laskuun jo vuodesta 2013 alkaen. Tuolloin Liikkuva poliisi oli vielä hallinnollisena organisaationa olemassa, mutta viimeistä vuottaan, koska vuoden 2014 alusta lukien se lakkautettiin ja henkilöstö sijoitettiin poliisi- laitosten organisaatioon.45 Kaavio 9.  Poliisin tekemien ylikuormailmoitusten lukumäärät koko maassa yhteensä vuosina 2010–2022. Lähde: Polstat. 44 Poliisihallitus on todennut, että vuosittaisia tuloksia tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että raskaan liikenteen valvonnan painopisteenä on useamman vuoden ajan olleet ajo- ja lepo- ajat, kuorman varmistaminen ja ajoneuvojen kunto, ja nyt tuoreeltaan on neljänneksi lisätty massojen valvonta. Lisäksi on laitettu erityisen paljon panoksia koulutukseen ja osaamisen varmistamiseen mikä ei voi olla näkymättä myös valvonnan kokonaismäärässä. 45 Monet ovat kuitenkin todenneet, että Liikkuvan poliisin henkilöstössä koettiin voimakkaita nega- tiivisia tunteita organisaation tulossa olevasta lakkauttamisesta, mikä oli vaikuttanut työtehon mer- kittävään vähenemiseen pidemmän aikaa. Tällä lienee ollut merkityksensä myös raskaan liikenteen valvontaan silloisista valvonnan painopistevalinnoista riippumatta. 1 572 1