20 Kuva 1. Kohdealueiden sijainti pääkaupunkiseudulla. 4. KOHDEALUEET 4.1. Valitut alueet Tutkimuskohteiksi valittiin seuraavat alueet: Helsingin Herttoniemen Siilitien metroaseman läheisyydessä on 1940-luvulla rakennettu pientaloalue, jossa tonttikoko on noin 600 m2. Tehokkuus ei vastaa nykyistä käsitystä tiiviistä ja matalasta kaupunkirakentamisesta, mutta on suomalaiseksi omakotialueeksi keskimääräistä tehokkaammin rakennettu. Alueen tekee mielenkiintoiseksi sen sijainti erittäin hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Espoon Säterinmetsä on 1999–2002 valmistunut alue, jossa keskenään erilaiset omakotitalot on rakennettu katulinjaan toisiinsa kiinni keskieurooppalaisen kaupungin tapaan. Kokonaisuus muistuttaa rivitaloa, mutta kukin asunto on oma, naapureistaan riippumaton yksikkönsä. Alue edustaa ilmeeltään yksilöllisyyttä aina kirjavuuteen saakka. Alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Leppävaaran aluekeskuksesta, josta on hyvät joukkoliikenneyhteydet eri puolille pääkaupunkiseutua. Vantaan Varistossa järjestettiin asuntomessut vuonna 1977. Orsipolun ja Aittarivin on pienille tonteille rakennettuja erillis- ja ketjutaloja, joista osa on toteutettu yhtiömuotoi- 21 sesti. Pysäköinti on keskitetty kortteleittain. Asuntomessualueen pohjois- ja länsipuolel- la on sekä yhtiömuotoisia että omalle tontilleen rakennettuja omakotitaloja, joiden ton- tin tai tonttiosuuden koko on 380–660 m2. Kohdealueeksi valittiin asuntomessualueen pientalokorttelit sekä lähistöltä Varistonmäkeä reunustavat kadut. Lisäksi tutkimuskohteeksi valittiin tehokkaan kaupunkimainen Helsingin Pikku- Huopalahden Paciuksenkuja. Alueella ei ole erityisen merkittäviä palvelukeskittymiä, toisaalta se sijaitsee kiinni keskustan kaupunkirakenteessa ja sitä sivuavat bussien pääreitit sekä kaksi raitiolinjaa. Kohdealue on pieni, vain yksitoista asuntoa, joten sitä tutkimalla ei voida vetää kovin kattavia johtopäätöksiä. Koska tutkimuksen tavoitteena on nostaa esiin tuoreita näkökulmia maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksesta, haluttiin tämä alue kuitenkin sisällyttää tutkimukseen. Valittujen ohella tarkasteltiin viittä muuta pääkaupunkiseudun asuntoaluetta. Vaikka ne tässä tutkimuksessa sivuutettiin, saattavat ne tulla kyseeseen muissa vastaavissa tutkimuksissa. Helsingin Viikki on suunniteltu ja rakennettu pyrkien noudattamaan ekologisia periaatteita. Alueen joukkoliikenne on bussiliikenteen varassa. Alueella ei ole kovin vahvaa palvelurakennetta. Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, joiden mukaan asukkaiden autonkäyttö on näistä syistä ennakoitua suurempaa, siitä huolimatta että alueelle on valikoitunut ekologisesti ajattelevaa väestöä. Tämän tutkimuksen näkökulmasta alueelta kuitenkin puuttuvat omakotimaiset asuntotyypit. Helsingin Hilatien alue sijaitsee Espoon rajan tuntumassa Konalassa. Mutkittelevan kadun varrelle rakennettiin 1980-luvun alussa 20 pientalokiinteistöä. Tonttikoko vaihtelee 300–400 m2 välillä. Konalantien bussipysäkeille on matkaa noin 700 metriä. Espoon Friisilän puutalokortteli on toteutettu osin omatonttisena, osin asuntoyhtiöinä. Pysäköinti on molemmissa tapauksissa sijoitettu asunnon yhteyteen. Noin 500 m etäisyydellä Puolarintiellä on suhteellisen vilkas bussiliikenne. Alakoulu on vieressä. Kauppakeskus Iso Omena on noin 2,3 kilometrin päässä. Ulkoisilta ominaisuuksiltaan tutkimuskohteeksi soveltuva alue on kuitenkin uusi, asukkaat ovat tutkimuksen tekoaikana asuneet siellä vain muutamia kuukausia, eivätkä heidän liikkumistottumuksensa välttämättä ole vielä vakiintuneet. Liikenteellisesti Säterinmetsä vastaa Friisilää. Vantaan Kulomäen alueen noin 630 m2 tonteille on rakennettu yksikerroksisia omakotitaloja 1972–73. Tonttien rakennusoikeus on 300 m2, mikä vastaa lähes 0,5 tonttitehokkuutta. Rakennusoikeutta ei ole käytetty kokonaisuudessaan. Toteutunut 0,28 tonttitehokkuus on yksikerroksiselle alueelle kuitenkin melko suuri. Väljyysluvun (vapaan piha-alueen suhde kerrosalaan) perusteella alue voidaan määritellä tiiviisti rakennetuksi. Seutulinja Kulomäki–Helsinki kulkee 10–20 minuutin välein ja käy myös Korson keskustassa, jossa ovat lähipalvelut. Alue jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, sillä Variston alueen katsottiin monelta osin vastaavaksi, lisäksi Variston puolesta puhui Suomessa harvinaisen pieni tonttikoko. 22 Kuva 2. Kapeat asuntokadut pysäköityine autoineen pitävät ajonopeudet alhaisina. 4.2. Länsi-Herttoniemi 4.2.1. Maankäyttö Länsi-Herttoniemen alueella keskimääräinen tonttikoko on noin 600 m2. Asemakaava sallii kunkin talon kerrosalaksi 100 m2. Pieneltä vaikuttava rakennusoikeus on määritelty asuinkerroksen mukaan, minkä lisäksi ullakkoa ja kellarikerrosta voidaan käyttää asumiseen. Asukkaan näkökulmasta talot ovat siten asuttavuudeltaan samanveroisia kuin tavanomaiset noin 200 kerrosneliömetrin pientalot. Kaavamerkintöjen valossakaan Herttoniemen pientaloalue ei täytä nykykäsityksiä kaupunkimaisesta pientaloasutuksesta – tonttitehokkuus on laskennallisesti alle 0,2. Tämä kuvaa kuitenkin talon peittämää tonttiosuutta, sen ”jalanjälkeä”. Käytännössä asukkaalle ullakko ja usein kellarikin ovat samanveroista asuintilaa. Kun tämä ”piilorakennusoikeus” otetaan huomioon, on toteutuva tonttitehokkuus suuruusluokkaa 0,30–0,35. Talot sijaitsevat lähellä katua, ja kadunvastaiset rajat on viimeistelty matalin aidoin, kivimuurein tai orapihlaja-aidoin. Etupihat ovat hyvin hoidettuja. Pihakäytävät on usein pinnoitettu liuskekivellä, maastonmuodoista johtuen monella kulkutiellä on myös portaita. Havupuustoinen kalliomaisema on saanut täydennyksekseen karuissa oloissa viihtyviä kasveja, kuten alppiruusuja ja vuorenkilpiä. Monesta saman aikakauden alueesta poiketen piharakennukset puuttuvat lähes täysin, eikä voimassaoleva asemakaavakaan tue niiden rakentamista. Kun kasvillisuuskin on melko karua, ovat pihat suhteellisen avoimia naapureihin nähden. 23 Alueen lähiympäristön suunnitteluohjeessa korostetaan alueen metsäisen luonnon säilyt- tämistä. Myös portit ja kiveykset ovat tärkeitä alueen luonteelle. (Länsi-Herttoniemen lähiympäristön suunnitteluohje 1994, 38) Vuonna 1995 vahvistetussa asemakaavassa pientalokorttelit on varustettu AO-S - merkinnällä (omakotitalojen korttelialue, jolla ympäristö on säilytettävä). Asemakaavan määräysten mukaan korttelialueilla – asuinrakennukset ovat osia kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta, eikä niitä saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on olemassa pakottava syy. Alueella ovat sallittuja vain sellaiset toimenpiteet, jotka edistävät rakennusten ja niiden lähiympäristön säilymistä ja olennaisten piirteiden vahvistumista. – milloin rakennuksissa tai niiden lähiympäristössä on suoritettu toimenpiteitä näiden pyrkimysten vastaisesti, tulee myöhemmin tehdyt muutokset lisärakennus- tai muutostöiden yhteydessä pyrkiä korjaamaan tyyliin sopivalla tavalla ja häiritsevät rakennelmat poistamaan – ei rakennusten kadunpuoleisia julkisivuja, kattomuotoa ja -kaltevuutta saa muuttaa paitsi entistäen – saa enintään 6 k-m2 laajuisen kuistin rakentaa kerrosalan ja ohjeellisen rakennusalan estämättä – rakennusten ullakolle saa rakentaa asuintiloja kerrosalan estämättä – olemassa olevaan kellariin saa sijoittaa asuinhuoneita kerrosalan estämättä edellyttäen, että asuinhuoneen vaatimukset on muuten täytetty – korttelialueilla olemassa olevat kadunvarsimuurit tulee säilyttää ja pitää huolitellussa kunnossa. Kadun puoleinen tontin osa tulee käsitellä puutarhamaisesti. Asemakaava vaatii tonteille yhden puun 200 tonttineliömetriä kohden. Vähintään yhden puun on oltava tontin kadunpuoleisella osalla. Tämäkin määräys osaltaan ehkäisee etupihan muodostumista kadulle avautuvaksi pysäköintikentäksi. 24 Kuva 3. Osa Länsi-Hertto- niemen pientaloalueen asemakaavaa. Useimmat kadut ovat läpiajettavia. Lähde: KSV/Hki, pohjakartta KMO/Hki. 25 Kuva 4. Tonttiliittymän kapeus tuo pihoille yksityisyyttä. Kuva 5. Pysäköinnin joustavuutta Näätätiellä. 26 4.2.2. Alueen palvelut Länsi-Herttoniemessä sijaitsevat koko Herttoniemeä ja osin itäisiä kaupunginosia palvelevat terveyskeskussairaala ja terveysasema. Eränkävijäntorilla ja Siilitiellä on pienehköjä elintarvikekauppoja kävelyetäisyydellä. Monipuoliset kaupalliset palvelut ovat Itäkeskuksessa, jonne yhteys perustuu tiheästi liikennöivään metroon. Matka-aika on noin 10 minuuttia liityntäkävelyineen. Herttoniemessä on myös monipuoliset koulupalvelut. Herttoniemen kirjasto sijaitsee Kettutiellä, pientaloalueen välittömässä läheisyydessä. 4.2.3. Pysäköinti Herttoniemessä autot pysäköidään yleisimmin tonteille. Tähän on hyvin tilaa, sillä talot peittävät tyypillisesti alle viidenneksen tonttialasta. Maasto on tosin kallioista ja epätasaista, mikä vaikeuttaa autopaikkojen rakentamista. Monissa taloissa on autotalli kellarissa, joka on kuitenkin mitoitettu 1950-luvun autokantaa silmälläpitäen. Nykyiset autot eivät välttämättä edes mahdu niihin, toisaalta tallille on vuosien mittaan keksitty muuta käyttöä. Länsi-Herttoniemen asemakaava vaatii yhden autopaikan 100 kerrosneliömetriä kohden sekä tilan yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten. Määräysten mukaan autopaikat on sijoitettava tontille siten, että ne sopeutuvat kaupunkikuvaan eivätkä muuta alueen luonnetta. Autopaikkoja oli yleisesti vähintään saman verran kuin autoja, parin kyselyyn vastanneen asukaskunnan toinen auto joudutaan kuitenkin pysäköimään tontin ulkopuolelle. Auto pysäköidään yleisesti autotallin sisäänajotielle tai ajoluiskaan, josta se peruutetaan kadulle. Asukkaat eivät pidä kadulle peruuttamista ongelmana, ellei kadun vastapäiselle reunalle ole pysäköity muita autoja. Kadut toimivat Herttoniemessä yleisesti pysäköintitilana. Joka neljännessä kyselyyn vastanneesta herttoniemeläistaloudessa on kaksi autoa, joista silmämääräisen havainnoinnin perusteella varsin moni säilytetään kadun varressa. Alueen kaikkia pientalotontteja (AO-S ja AO-korttelialueet) koskee määräys, jonka mukaan saa kullekin tontille tehdä vain yhden enintään kolmen metrin levyisen ajoaukon. Muu osa tontin kadunpuoleisesta sivusta ja puiston puoleinen sivu on aidattava pensasaidalla ja mikäli tonttien väliset sivut aidataan on aitana käytettävä pensasaitaa. maastollisen syyn perusteella rakennuslupaviranomainen voi sallia muunkin aitaamismenettelyn. Määräys rajaa katutilan ja pihan selvästi toisistaan. Kolmen auton kotitalous ei siis voi rakentaa pysäköintialuetta kadun levikkeeksi. Autopaikoitukseen nähden määräys merkitseekin sitä, että autot pysäköidään joko selvästi kadulle tai selvästi pihalle. Katuun nähden yksi poikittainen pysäköintitasku on mahdollinen siten, että siitä peruutetaan kadulle. Helsingissä kadulle peruuttamisesta ei ole määräyksiä, uusilla alueilla sitä ei rakennusvalvonnan omaksuman käytännön mukaisesti suosita, mutta hyväksytään vanhoilla alueilla (Reihe & Kallio 2004, 26). Kadun suuntainen pysäköintitasku tontin puolella sijaitsevana on tiukasti tulkiten asemakaavan vastainen. 27 Kuva 6. Siilitien metroasema tarjoaa sujuvat yhteydet Helsingin keskustaan. Kuva 7. YTV:n reittiopas kertoo, että metron liikennöintiajan jälkeenkin Helsingin keskustasta on Länsi-Herttoniemeen sujuvammat yhteydet kuin monelle omakotialueelle päiväsaikaan. (www.reittiopas,fi) 28 4.2.4. Joukkoliikenteen palvelutaso Länsi-Herttoniemen alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä koilliseen Herttoniemen metroaseman ja sen palveluista. Alueen Helsingin suuntautuvat joukkoliikenneyhteydet perustuvat ensisijaisesti metroon – Siilitien metroasemalle on matkaa noin 300 metriä. Metro liikennöi arkisin klo 5.28 – 23.37. Metron vuoroväli on ruuhka-aikana 4 minuuttia, hiljaisimpina aikoina ja viikonloppuliikenteessä 5 minuuttia. Alueen länsiosaa palvelee metron liityntälinja 80 Roihupelto–Länsi-Herttoniemi. Metron liikennöinnin päättymisen jälkeen Helsingin yhteydet perustuvat Länsi- Herttoniemen linjaan 80N sekä Itäväylää liikennöiviin linjoihin 90N, 92N, 94N, 95N ja 97N. Yöbussien matka-aika on noin viisitoista minuuttia, vain hieman enemmän kuin metrola. Alue kytkeytyy Helsingin poikittaisiin joukkoliikenneyhteyksiin Muuntajankadun tai Konemestarinkadun pysäkeiltä, joita palvelee linja 58 Itäkeskus–Pasila–Meilahti– Munkkivuori. Siilitien pysäkiltä voi käyttää poikittaisyhteyksiin myös Helsingin sisäistä linjaa 79 Herttoniemi–Malmi. Länsi-Herttoniemi on joukkoliikenteen palvelutasoltaan neljän tähden (****) alue. Palvelutaso (menetelmä ks. liite 1) määräytyy Siilitien metroaseman mukaan, jonne tutkimusalueelta on kävelymatkaa 200–900 metriä. Liikenteen alkaminen ma-pe: klo 05.28 Liikenteen päättyminen ma-to: klo 01.35 Liikenteen päättyminen perjantaina klo 04.20 Liikenteen alkaminen lauantaina: klo 05.25 Liikenteen päättyminen lauantaina: klo 04.20 Liikenteen alkaminen sunnuntaina: klo 06.46 Liikenteen päättyminen sunnuntaina: klo 01.35 Arjen iltaruuhkan (klo 15.30–17.30) vuoroväli: 4 min Arjen varhaisillan (klo 18.30–21.30) vuoroväli: 5 min Lauantain päiväliikenteen (klo 11–18 ) vuoroväli: 5 min Sunnuntailiikenteen (klo 11–18) vuoroväli: 5 min 29 Kuva 8. Säterinmetsässä autot pysäköidään pihakadun varrelle. 4.3. Säterinmetsä 4.3.1. Maankäyttö Säterinmetsän asemakaavan johtoajatuksena on omatoimirakentamiseen perustuva englantilaistyyppinen rivitalo. Tonttitehokkuus on poikkeuksellisen suuri (0,6). Kerrosluvun ollessa 2,5 on talon ”jalanjälki” tontillaan neljänneksen sen pinta-alasta, suunnilleen puolta enemmän kuin Herttoniemessä. Huomattavan osan asuntojen maantasokerroksesta vie autotalli. Liikenteellisesti alue tukeutuu kokoojakatuna toimivaan Impilahdentiehen. Siitä erkanevat tutkimusaluetta palvelevat kaksi kaarevaa tonttikatua ovat pihakatuja. Sisemmän pihakadun (Leirikaari) sisäpuolella on puisto ja sen yhteydessä päiväkoti. Leirikaaren rivitalojen sisääntulopihat suuntautuvat itään ja kaakkoon, oleskelupihat korttelin sisäosiin länteen ja lähes pohjoiseen. Ulomman pihakadun (Nuotiotien) sisäkaaressa pihat suuntautuvat itään ja kaakkoon korttelin sisäosiin. Nuotiotien ulkokaaren rivitaloilla oleskelupiha on kadun puolella idän ja etelän suunnassa. Kadulta katsoen näitä tontteja rajaavat autokatokset. Pysäköityjen autojen perät täyttävät käytännössä lähes koko katujulkisivun. 30 Kuva 9. Säterinmetsän kohdealueen tonttijakoa ei ole vahvistettu asemakaavassa, vaan se on neuvoteltu rakentamista aloitettaessa asukkaiden kanssa. (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Säterinmetsän asemakaava 1998). Asemakaavassa ainoastaan kadunpuoleiset rakennusrajat ovat sitovia. Tonttijakoa ei ole vahvistettu asemakaavalla, joten toteutusvaiheessa kunkin asunnon tonttiosuutta on voinut muokata tarvitsematta hakea asemakaavamuutosta. Käytännössä asuntojen tonttiosuudet ovat melko samankokoisia. Alueen rakentamisen jälkeen asunnon leveysmitta on luonnollisestikin sidottu. Katujen ohella tontteja palvelee kevyen liikenteen yhteys uloimpien tonttien metsän puolella sekä pihakatujen välisten tonttien keskellä. Viimeksi mainittu kuja (Leiripolku) on neljän metrin levyinen ja sillä on huoltoajo sallittu. Kujaa reunustavat yksikerroksiset varastot, joiden syvyys on rajattu sitovalla rakennusrajalla. Asemakaavassa talojen hahmoa määrittelee kerrosluku II½, mikä mahdollistaa tilavan ullakkokerroksen rakentamisen kahden varsinaisen asuinkerroksen lisäksi. Jos talossa on lisäksi kellari, asutaan siis jopa neljässä kerroksessa. Talojen ilme on hyvin yksilöllinen. Alueen ympäristö on kaupunkimaisesta pihakatumiljööstä selvästi poikkeavaa luonnonvaraista havumetsää. Alueen eteläpuolella kulkee Turunväylä noin 200 m etäisyydellä, ja sen liikennemelu on alueen tienpuoleisilla osilla selvästi havaittavissa. 31 4.3.2. Alueen palvelut Turunväylän eteläpuolella Laajalahdessa on ruokakauppa, jonne etäisyys on noin 700 metriä eikä matkalla ole suuria korkeuseroja. Säterinmetsässä on oma päiväkoti, lähim- mät koulut ovat Leppävaarassa (Ruusutorppa) sekä Laajalahdessa, molemmat alle kilometrin etäisyydellä. Pääosin alueen palvelut ovat Leppävaarassa, joka on palvelutarjonnaltaan runsas ja monipuolinen aluekeskus. Kävelymatkaa sinne kertyy kohteesta riippuen 1,2–1,5 kilometriä. Matkan koettua pituutta lisää korkea mäki. Sen ylittävä kevyen liikenteen väylä kulkee metsän läpi, joka saatetaan sosiaalisen kontrollin puuttuessa kokea tiettyinä vuoden- ja vuorokaudenaikoina vaaralliseksi. Reitti on valaistu, mutta asutus puuttuu ja metsä reitin varrella on paikoin tiheää. 4.3.3. Pysäköinti Asemakaava edellyttää yhtä autopaikkaa alle 100 k-m2 asunnoissa ja kahta autopaikkaa tätä suuremmissa. Pysäköinti on tonttikohtainen. Silloin, kun asuinrakennus on katua vasten, on asunnoissa yleensä alakerrassa autotalli. Nuotiotien ulkokaarella, jossa asuinrakennus on tontin perällä, autot ovat katoksessa kadun varrella. Säterinmetsän asunnoissa on tyypillisesti lämmin autotalli sijoitettuna asunnon alakertaan sisäänkäynnin viereen. Lisäksi asuntoon kuuluu tavallisesti yksi autopaikka etupihalla. Nuotiotien leveys on seitsemän metriä eli sama kuin normaalin kaksipuoleisen pysäköintialueen vapaa tila. Autokatokset rajautuvat suoraan katuun. Sisäkaarteessa rakennukset ovat viiden metrin etäisyydellä katurajasta, jolloin talon ja autotallin eteen jää yhden autopaikan tila. Nuotiotietä voikin kuvata mitoitukseltaan tavalliseksi pysäköintialueeksi, jonka toisella puolella autopaikat on katettu ja jonka toista kylkeä reunustaa kaksikerroksinen rakennusmassa. Vaikka sisäkaarteen puoleinen pysäköintialue on asuntojen pihaa ja siten voisi olla myös viheraluetta, on se käytännössä hyvin tarkkaan kivetty. Leirikaarella asuntoja on vain kadun ulkokaarteen puolella. Pihakadun ja rakennuksen väli on 2–5 m, sisäänvedon kohdalla on yleensä autopaikka. Sisäkaarteessa, puiston puolella on pysäköintitaskuja. Muualla pihakaduilla pysäköinti on kielletty. Kaikista Säterinmetsän autopaikoista peruutetaan suoraan kadulle, autokatoksista jopa suoraan ilman katoksen ja kadun välitilaa. Ratkaisu on Espoossa poikkeuksellinen, ja rakennusvalvonta hyväksyy sen ainoastaan erityistapauksissa, koska kadulle peruuttamisen katsotaan aiheuttavan liikenneturvallisuusriskin (Reihe & Kallio 2004, 25). 32 Kuva 10. Leppävaaran palvelut ovat melko lähellä, mutta jyrkän mäen takana. Kuva 11. Autokatokset rajaavat pihoja kadun aurinkoisella puolella. 33 4.3.4. Joukkoliikenteen palvelutaso Säterinmetsä sijaitsee noin kilometri etelään Leppävaaran kaupunkikeskuksesta. Joukkoliikennepalvelujen osalta Säterinmetsä tukeutuu Leppävaaran terminaalin ja Kehä I:n joukkoliikennetarjontaan. Espoon sisäinen linja 23 Uusmäki–Leppävaara–Kilonpuisto palvelee varsinaisena liityntäyhteytenä Leppävaaran terminaaliin, josta on tiheä kaupunkirataliikenne Helsingin suuntaan. Liityntälinjan vuoroväli ruuhka-aikaan on 20 minuuttia. Bussipysäkit sijaitsevat Impilahdentiellä Säterinmetsän kohdalla. Liityntäkävelynä matka juna-asemalle kestää noin kymmenen minuuttia. Reitti kulkee metsän poikki, sosiaalisesti kontrolloimatonta metsätaivalta on noin 200 metriä. Leppävaaran suunnasta tultaessa metsäosuudella on melko korkea ylämäki. Kehä I:llä on noin 500 metrin ja viiden minuutin kävelyetäisyydellä Säterinmetsän pysäkkipari, joka palvelee paitsi liityntäyhteyksiä Leppävaaran ja Tapiolan suuntiin myös seudullisia poikittaisia matkustustarpeita. Kehä I:llä liikennöi useita Espoon sisäisiä linjoja sekä seutulinjoja, muun muassa Jokeri-linja 550. Linja-autojen vuoroväli ruuhka-aikana on noin kaksi minuuttia. Palvelutasoanalyysin (menetelmä ks. liite 1) perusteella Säterinmetsä on joukkoliikenneyhteyksiltään neljän tähden (****) alue sekä yhteyksillä omaan keskukseen että yhteyksillä Helsinkiin. Yhteydet Helsinkiin perustuvat junaliityntään. Palvelutaso määräytyy Kehä I:n Säterinmetsän pysäkkien mukaan, joille on kohdealueelta noin 500–700 metrin kävelymatka. Liikenteen alkaminen ma-pe: klo 05.14 Liikenteen päättyminen ma-to: klo 01.25 Liikenteen päättyminen perjantaina: klo 04.27 Liikenteen alkaminen lauantaina: klo 06.38 Liikenteen päättyminen lauantaina: klo 04.25 Liikenteen alkaminen sunnuntaina: klo 06.49 Liikenteen päättyminen sunnuntaina: klo 00.28 Arjen iltaruuhkan (klo 15.30–17.30) vuoroväli: n. 4 min Arjen varhaisillan (klo 18.30–21.30) vuoroväli: n. 8 min Lauantain päiväliikenteen (klo 11–18 ) vuoroväli: n. 8 min Sunnuntailiikenteen (klo 11–18) vuoroväli: n. 12 min 34 Kuva 12. Säterinmetsän alueen palvelutaso yhteyksillä omaan keskukseen (Leppävaara). Kuva 13. Säterinmetsän palvelutaso yhteyksillä Helsinkiin. 35 Kuva 14. Varistonkujan omakotitalot ovat ilmeeltään vaihtelevia. 4.4. Varisto 4.4.1. Maankäyttö Vantaan Varistossa järjestettiin asuntomessut vuonna 1977. Ajan hengen mukaisesti alue rakennettiin tiiviisti. Rakennuskannassa tyypillisiä olivat yhtäältä tasakattoiset ja toisaalta jyrkkäharjaiset niin sanotut käkikellotalot. Asunnot ovat nykymittapuilla arvioiden pienehköjä, mitoitus on sen aikaisten Asuntohallituksen suunnitteluohjeiden mukainen. Perheasuntojen pinta-alaksi sallittiin niissä enintään 120 m2, mutta valtaosa Variston asunnoista oli tätä pienempiä. Tutkimuskohteeksi Varistosta valittiin se osa asuntomessualuetta, jossa on joko erillistaloja tai rakentamistavaltaan omakotimaisia pientalokortteleita. Lisäksi valittiin lähistöltä ryhmä pientaloja Sirppikujan ja Varistonkujan varrelta. Sirppikujan kohdealue käsittää 23 erillispientalotonttia. Keskimääräinen tonttikoko on Sirppikujalla 387 m2, Varistonkujan varressa 584 m2. Asemakaavan mukainen rakentamistehokkuus on 0,30, jota on Sirppikujan muutamilla tonteilla korotettu enimmillään 0,37:ään. Alkuperäinen tehokkuusluku sallisi tontille 116 k-m2 suuruisen rakennuksen, suurimmalla 0,37 tehokkuudella rakennusoikeus on 143 m2. Asemakaavan enimmäiskerrosluku on kaksi, toteutunut kerrosluku on noin 1,4. 36 Kuva 15. Vuoden 1977 asuntomessualueesta tutkimuskohteena olivat Aittarivin varren pientalokorttelit (oikealla). Pysäköinti on keskitetty kortteleittain, Aittarivi on kevyen liikenteen väylä, jolla huoltoajo on sallittu. Lähde: Vantaan kaupunki. Kuva 16. Varistonmäkeä kiertävät Varistonkuja ja Sirppikuja, jonka varsille sijoittuu pieniä erillistalojen tontteja (alla). Pysäköinti on järjestetty tonttikohtaisesti. Lähde: Vantaan kaupunki. 37 Variston asuntomessualueella pysäköinti on keskitetty kortteleittain, muualla pysäköinti on tonttikohtaista. Tutkimuskohteeksi valituissa neljässä korttelissa keskimääräinen korttelitehokkuus on 0,26. Tässä tehokkuusluvussa tonttien pinta-alaan on lisätty yhteisten pysäköintialueiden sekä leikki- ja oleskelualueiden pinta-alat, jotka omatonttisissa pientaloissa kuluvat tonttialaan. Asuntomessualueella kaikkea rakennusoikeutta ei ole käytetty, toteutunut tehokkuusluku on 0,20 lämpimien tilojen mukaan laskettuna. Keskimääräinen kerrosluku on 1,2. 4.4.2. Alueen palvelut Varistoa lähimmät kauppakeskittymät ovat Martinlaaksossa ja Myyrmäessä, joihin molempiin on matkaa noin kaksi kilometriä. Lähin ruokakauppa on Vihdintien itäpuolella noin kilometrin päässä. Luhtitien varressa, muutaman sadan metrin päässä on kioski. Koulupalvelut ovat hyvät, peruskoulu sekä Hämeenkylän lukio sijaitsevat tutkimusalueiden välillä muutaman sadan metrin etäisyydellä. Kirjasto on Hämeenkylässä, Vihdintien länsipuolella noin kilometrin etäisyydellä. Aluetta palvelee Varistonniityn päiväkoti noin 600 metrin etäisyydellä. 4.4.3. Pysäköinti Variston asuntomessualueella pysäköinti on keskitetty kortteleittain, muualla pysäköinti on tonttikohtaista. Tutkimuskohteeksi valituissa neljässä korttelissa keskimääräinen korttelitehokkuus on 0,26. Tässä tehokkuusluvussa tonttien pinta-alaan on lisätty yhteis- ten pysäköintialueiden sekä leikki- ja oleskelualueiden pinta-alat, jotka omatonttisissa 38 pientaloissa kuluvat tonttialaan. Pysäköintialueet sisältävä tehokkuusluku on siten ver- tailukelpoinen erillispientalojen kanssa. Asuntomessualueella asemakaava edellyttää yhden autopaikan asuntoa kohden. Toteutettuun kerrosalaan suhteutettuna autopaikkoja on 1 ap/106 k-m2. Sirppikujalla ja Varistonkujalla asemakaava vaatii 1,5 autopaikkaa/asunto. Tonttikohtaisessa toteutuksessa määräyksen tulkinta vaihtelee. Yleisesti tonteille on rakennettu yksi autokatos naapurin rajaa vasten, jolta peruutetaan kadulle. Toinen autopaikka järjestyy tarvittaessa kadun varteen. 39 4.4.4. Joukkoliikenteen palvelutaso Variston kohdealue sijaitsee noin kaksi kilometriä Myyrmäen kaupunkikeskuksesta luoteeseen. Joukkoliikenteen osalta Varisto tukeutuu Luhtitien seutulinjaan 362 Helsinki–Petikko/Askisto sekä Vantaan sisäiseen linjaan 55 Tikkurila–Myyrmäki– Varisto, joka toimii myös liityntäyhteytenä Myyrmäkeen ja M-junaan. Matkaa pysäkille (linjan 55 päätepysäkki) on alle 100 metriä. Lisäksi Varistontiellä noin 600 metrin kävelyetäisyyden päässä liikennöi seutulinja 360 Helsinki–Petikko. Linjan 55 vuoroväli ruuhka-aikana on 20 minuuttia ja linjan 362 vuoroväli parhaimmillaan 10 minuuttia. Variston alue voi hyödyntää myös Vihdintien vahvaa joukkoliikennetarjontaa yhteyksillä Helsinkiin. Ruuhka-aikana Vihdintieltä Lammaslammentien pysäkiltä liikennöi linjoja noin 6 minuutin vuorovälillä Helsinkiin. Matkaa Vihdintien pysäkeille on noin kilometri, mikä vastaa noin 10 minuutin kävelyä. Palvelutasoanalyysin (menetelmä ks. liite 1) perusteella Variston kohdealue on kolmen tähden (***) alue sekä yhteyksillä omaan keskukseen että yhteyksillä Helsinkiin. Palvelutasoluokka määräytyy vuorovälikriteerien perusteella. Vihdintien tarjonta mahdollistaa neljän tähden yhteydet Helsinkiin. Palvelutaso määräytyy Avaintien pysäkin mukaan. Pysäkille on kävelymatkaa noin 300 metriä. Liikenteen alkaminen ma-pe: klo 04.45 Liikenteen päättyminen ma-to: klo 01.15 Liikenteen päättyminen perjantaina: klo 01.15 Liikenteen alkaminen lauantaina: klo 05.50 Liikenteen päättyminen lauantaina: klo 01.51 Liikenteen alkaminen sunnuntaina: klo 05.50 Liikenteen päättyminen sunnuntaina: klo 00.23 Arjen iltaruuhkan (klo 15.30–17.30) vuoroväli: 20 min Arjen varhaisillan (klo 18.30–21.30) vuoroväli: 30 min Lauantain päiväliikenteen (klo 11–18 ) vuoroväli: 30 min Sunnuntailiikenteen (klo 11–18) vuoroväli: 30 min 40 Kuva 17. Variston asuntomessualueen palvelutaso yhteyksillä Myyrmäkeen. Kuva 18. Variston asuntomessualueen palvelutaso yhteyksillä Helsinkiin. 41 Kuva 19. Paciuksenkujan pientalojen sisäänkäynnit liittyvät suoraan katutilaan. 4.5. Paciuksenkuja 4.5.1. Maankäyttö Paciuksenkuja on osa Pikku-Huopalahden kaupunginosaa, jonka rakentaminen aloitettiin 1980-luvun loppuvuosina. Kapean kujan varressa on 2–3-kerroksisia kaupunkipientaloja. Tontinluovutuksessa suosittiin rakentajia, jotka halusivat liittää asunnon yhteyteen toimistoja, työhuoneita tai ateljeetiloja. Alueen arkkitehtuurissa on piirteitä rakentamisajankodan arkkitehtuurikeskustelussa vaikuttaneesta postmodernismista. Alueen arkkitehtuuria Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta arvioinut Trevor Harris kirjoittaa (Harris 2003): Alueen vahvuus on sen hyvin suunnitelluissa ja orkestroiduissa tilallisissa sarjoissa, erityisesti pääkaduissa ja useissa hienoissa aukioissa; alueen heikkous on rajoittamattomassa ja yli-innokkaassa tavassa toteuttaa kaupunkiarkkitehtuurin julkisia kasvoja. Tämä on kaupunkiarkkitehtuuria, joka parkuu ja kilpailee huomiosta paikasta toiseen, todellista esteettisen ylensyönnin orgiaa: katsojan silmille lyödään yliannos visuaalista hemmottelua sen sijaan, että katse lepäisi vahvan mutta harmonisen kokonaisuuden muutamassa yksityiskohdassa. Jokainen naapuritalo on mukana tässä köydenvedossa. Paciuksenkujaa Harris pitää onnistuneena: 42 Vierailijaa hemmotellaan pienellä ja tiiviillä Paciuksenkujan ympärille sijoittuvalla kokoelmalla 2–3-kerroksisia kaupunkihuviloita, toimistoja, työhuoneita sekä ateljee- ja näyttelytiloja. Näiden elementtien mittasuhteet ja hallinta on koko alueen palkitsevinta antia. Alue on herättänyt myös kaupunginosan liikenneverkkoa auditoineiden tutkijoiden huomiota. Paciuksenkuja on pienipiirteinen ja viehättävä keltaisine taloineen. Aika- ajoin tuntuu kuin olisi tullut ulkomaille (TKK Liikennelaboratorio 2002, 42). 4.5.2. Alueen palvelut Korttelin vieressä on laaja, avoin puistoalue. Sen suunnassa, noin 200 metrin etäisyydellä on myös lähin ruokakauppa, joka on arkisin auki seitsemästä iltayhdeksään. Ruokakaupan tuntumassa on useita pienehköjä erikoisliikkeitä, joita on myös Paciuksenkaaren talojen kivijaloissa. Pitsaa tai tulostimen väripatruunaa ei tarvitse lähteä kaukaa etsimään. Kouluja sijaitsee noin puolen kilometrin etäisyydellä Meilahdessa sekä Pikku-Huopalahdessa. Alueella on myös useita päiväkoteja. Kirjasto on Pikku-Huopalahdessa. 4.5.3. Pysäköinti Paciuksenkujalla ei ole asukkaiden autopaikkoja. Muitakaan autopaikkoja kujalle ei ole erikseen osoitettu, mutta pysäköintiä ei ole liikennemerkein kielletty. Kujalla on hyvin tilaa myös pysäköimiseen. Asukkaiden autopaikat on sijoitettu kujan lännenpuoleisen talorivin pihojen taakse. Autopaikoille ajetaan Paciuksenkujan liittymästä. Osa autopaikoista on talleissa, osa lämmityspistokkein varustettuina avopaikkoina. Pysäköintialueen mittakaava on tavanomainen, mutta Paciuksen katumiljööseen ja talojen pienten pihojen intiimiin mittakaavaan rinnastuessaan se vaikuttaa suurelta ja jopa hieman kolkolta. Kuva 20. Havainnepiirros Paciuksenkujasta. Paciuksenkaaren katuliittymästä on kujayhteys asukkaiden pysäköintialueelle. Pysäköintialueen oikeanpuoleinen auto- paikkaryhmä on nyttemmin varustettu talleilla. Kuvan alareunassa näkyvä toinen pysäköintialue kuuluu myös Paciuksenkujan asukkaille. (Asemakaavan havainne- piirros, KSV/Hki). 43 ASUKKAIDEN PYSÄKÖINTI PUISTO KATULIITTYMÄ 44 Kuva 21. Paciuksenkujan alkupää. Kuva 22. Paciuksenkujan asemakaava. Kadun nimi oli tuolloin Junttakuja. Autopaikat on sijoitettu LPA-kortteleihin ja kaavamerkinnällä osoitettu tiettyjen kortteleiden käyttöön. (Pikku-Huopalahden asemakaava KSV/Hki, pohjakartta KMO/Hki) 45 4.5.4. Joukkoliikenteen palvelutaso Paciuksenkuja sijaitsee Pikku-Huopalahdessa noin 4 km Helsingin ydinkeskustasta luoteeseen. Alueen erinomaiset liikenteelliset yhteydet perustuvat Mannerheimintien (matkaa noin 300 m) ja Paciuksenkadun (500 m) erittäin runsaaseen bussitarjontaan. Mannerheimintiellä liikennöi noin 500 ja Paciuksenkadulla noin 350 Helsingin sisäistä bussivuoroa tai seutubussivuoroa suuntaansa vuorokaudessa, minkä lisäksi aluetta palvelevat raitiolinjat 4 Katajanokka–Munkkiniemi ja 10 Kirurgi–Pikku-Huopalahti. Alue on joukkoliikenneyhteyksiltään neljän tähden (****) alue, ja kohdealueita keskenään verrattaessa yhteydet ovat selvästi muita alueita paremmat. Joukkoliikenteen palvelutaso (menetelmä ks. liite 1) alueella määräytyy Mannerheimintien Tilkan pysäkkien mukaan. Kävelymatka pysäkeille on noin 300 metriä. Liikenteen alkaminen ma-pe: klo 05.23 Liikenteen päättyminen ma-to: klo 02.12 Liikenteen päättyminen perjantaina: klo 04.50 Liikenteen alkaminen lauantaina: klo 05.37 Liikenteen päättyminen lauantaina: klo 04.50 Liikenteen alkaminen sunnuntaina: klo 05.50 Liikenteen päättyminen sunnuntaina: klo 01.47 Arjen iltaruuhkan (klo 15.30–17.30) vuoroväli: alle 1 min Arjen varhaisillan (klo 18.30–21.30) vuoroväli: n. 1,5 min Lauantain päiväliikenteen (klo 11–18 ) vuoroväli: n. 1 min Sunnuntailiikenteen (klo 11–18) vuoroväli: n. 2 min 46 Kuva 23. Pienikin piha koettiin riittäväksi, jos se on suojainen ja hyvin suunniteltu.