Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2003 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 8/2003 Klusteriohjelmatoiminnan kehittäminen 2 JOHDON YHTEENVETO .................................................................................................................................................... 4 1 NAVI-OHJELMA................................................................................................................................................................ 8 1.1 LÄHTÖKOHTA ............................................................................................................................................................... 8 NAVI-OHJELMAN TAUSTA ................................................................................................................................................... 8 NAVI-OHJELMA................................................................................................................................................................... 8 NAVI-OHJELMAN JATKO...................................................................................................................................................... 8 1.2 NAVIN TAVOITTEET, TULOKSELLISUUS, JA VAIKUTTAVUUS .................................................................... 10 PANOKSET.......................................................................................................................................................................... 10 TULOKSET/TAVOITTEET ..................................................................................................................................................... 11 TULOKSET/ODOTUKSET...................................................................................................................................................... 13 VAIKUTUKSET.................................................................................................................................................................... 14 VAIKUTTAVAT TEKIJÄT...................................................................................................................................................... 17 1.3 PAIKANNUS OSANA LIIKE- JA PALVELUTOIMINNAN KOKONAISKEHITTÄMISTÄ .............................. 20 1.4 YHTEENVETO .............................................................................................................................................................. 23 2 OHJELMATOIMINTA .................................................................................................................................................... 26 2.1 TEKESIN OHJELMATOIMINTA............................................................................................................................... 26 TEKESIN OHJELMATOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA......................................................................................................... 27 ESIMERKKI: HYVINVOINTIPALVELUT JA STAKES ............................................................................................................... 28 2.2 SITRAN OHJELMATOIMINTA ................................................................................................................................. 29 2.3 EU:N OHJELMATOIMINTA....................................................................................................................................... 30 TAUSTAKSI......................................................................................................................................................................... 30 EU:N TIETOYHTEISKUNTAPOLITIIKKA................................................................................................................................ 30 EU:N OHJELMATOIMINNAN PERUSTEISTA JA KEHITTYMISESTÄ .......................................................................................... 31 EU:N TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMIEN ARVIOINTIKRITEEREISTÄ ............................................................................. 33 EU:N 5. PUITEOHJELMA JA SEN IST OHJELMA................................................................................................................... 37 EUROPEAN RESEARCH AREA ERA.................................................................................................................................... 41 EU:N 6 PUITEOHJELMA JA SEN PERIAATTEET ..................................................................................................................... 42 EEUROPE TOIMINTAOHJELMAT........................................................................................................................................... 49 TIETOLÄHTEITÄ ................................................................................................................................................................. 51 EU:N OHJELMATOIMINNAN HEIJASTUKSIA SUOMALAISEEN OHJELMAVALMISTELUUN ....................................................... 53 2.4 LVM:N OHJELMATOIMINTA................................................................................................................................... 55 NAVI-OHJELMA................................................................................................................................................................. 56 MITEN OHJELMA SYNTYY................................................................................................................................................... 57 2.5 YHTEENVETO OHJELMATOIMINNASTA............................................................................................................. 59 EU:N OHJELMAT................................................................................................................................................................. 60 OHJELMAN ELINKAARI ....................................................................................................................................................... 60 OSA 3 LVM:N TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN JA TIETOYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NÄKÖKULMISTA............................................................................................ 62 3.1 JOHDANTO.................................................................................................................................................................... 62 3.2 KANSALLINEN INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ..................................................................................................... 63 JÄRJESTELMÄKÄSITE AIKANSA ELÄNYT? ........................................................................................................................... 64 KANSALLISUUS JA TEKNOLOGIAKLUSTERIN STRATEGINEN ASEMOINTI .............................................................................. 65 NIS JA TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN SUKUPOLVET ............................................................................................................ 66 3 3.3 PALVELUINNOVAATIO ............................................................................................................................................. 67 TEKNIIKAN MERKITYS PALVELUILLE.................................................................................................................................. 67 SOSIAALISET INNOVAATIOT ............................................................................................................................................... 70 KÄYTTÄJÄYHTEISÖT INNOVAATIOVERKOSTOINA............................................................................................................... 71 3.4 OSAAMISINTENSIIVISET YRITYSPALVELUT - KIBS........................................................................................ 72 KIBS-POHJAINEN TEKNOLOGIASTRATEGIA........................................................................................................................ 72 KIBS PERINTEISENÄ ASIANTUNTIJAYRITYKSENÄ............................................................................................................... 73 KIBS TIETÄMYSPOHJAISENA PALVELUKUORENA............................................................................................................... 73 3.5 PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN ASEMA INNOVAATIOVERKOSTOISSA ................................ 74 3.6 TIETOYHTEISKUNTAPOLITIIKKA ........................................................................................................................ 75 YLEISTÄ ............................................................................................................................................................................. 75 TIETOKUNTAKEHITYKSEN VAIHEJAKO - LAAJA JA SUPPEA NÄKEMYS................................................................................. 76 TIETOYHTEISKUNTAKEHITYKSEN KOLMAS VAIHE - UUSI TAI DIGITAALINEN TALOUS........................................................ 78 TIETOYHTEISKUNTA PALVELUINNOVAATIONA .................................................................................................................. 79 TIETOYHTEISKUNTA JA KIBS............................................................................................................................................. 81 MITÄ TIETOYHTEISKUNNAN PALVELUT OVAT? .................................................................................................................. 82 KOKONAISKUVA JA TOTEUTUS ........................................................................................................................................... 82 3.7 LVM INNOVAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ JA -VERKOISSA .................................................................................. 84 TUTKIMUKSEN JA KEHITYKSEN TOIMIJAT........................................................................................................................... 84 LVM:N TUTKIMUKSEN JA KEHITYKSEN ASEMOINTI INNOVAATIOTEORIOIDEN NÄKÖKULMASTA........................................ 87 INNOVATIIVISTEN JÄRJESTELMIEN JA -VERKOSTOJEN OMINAISUUKSIA .............................................................................. 92 3.8 YHTEENVETO .............................................................................................................................................................. 95 HAASTATELLUT................................................................................................................................................................ 97 4 JOHDON YHTEENVETO Tutkimukseen ja kehittämiseen tähtäävällä ohjelmatoiminnalla on Suomessa saavutettu hyviä tuloksia jo varsin pitkään. Ohjelmat ovat luoneet edellytyksiä yhteistoimintaan, johon ovat osallistuneet yritykset, julkinen sektori sekä tutkimusyhteisö. 1990-luvun puolivälissä käynnistynyt ministeriövetoinen klusteriohjelmatoiminta on antanut ohjelmatoiminnalle lisää ulottuvuutta ja vauhtia. Ohjelmatoiminnan ydin on saattaa yhteen osapuolia, jotka ovat kiinnostuneet samasta aihe- piiristä niin tutkimuksen ja kehittämisen kuin näiden tuottamien tulosten käytäntöön sovel- tamisen ja käyttöönoton kannalta. Tämä monitieteinen ja useita näkökulmia sisältävä toimintatapa on osoittautunut hedelmälliseksi erityisesti silloin, kun liikutaan uudisalueilla, joille ei vielä ole muotoutunut vakiintuneita paradigmoja tai työtapoja. Ohjelmatoiminta on myös osoittanut, että dynaamisilla alueilla toimittaessa on varauduttava jatkuvaan kehitykseen ja muutokseen. Tämä raportti käsittelee ohjelmatoiminnan ja klusterien asemaa ja merkitystä tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Lähtökohtana on liikenne- ja viestintäministeriön ja Tekesin käynnistämä NAVI-ohjelma vuosille 2000-2002. Ohjelma on päättymässä ja se raportoi omasta työstään ja saavutuksistaan erikseen. Tässä raportissa NAVI-ohjelmaa arvioidaan case- esimerkkinä klusteriohjelmatoiminnasta. Raportin viitekehys on oheisen kaavion mukaisesti kolmitasoinen. NAVI- ohjelman arviointi Ohjelmatoiminnan kehityssuunnat - suomalainen - EU Tietoyhteiskunta palveluinnovaationa Ensimmäisellä tasolla tarkastellaan NAVI-klusteriohjelmaa. Se keskittyi henkilökohtaisen navigoinnin ja paikannuksen problematiikkaan ja mahdollisuuksiin ja pyrki erityisesti luomaan sellaista geneeristä yhteistoimintaa ja kriittistä massaa, joka johtaisi uusiin markkinoilla jalansijaa saaviin palveluihin. NAVIn vaikuttavuutta tarkastellaan eri näkökulmista ottaen huomioon tulokset ja tyytyväisyys, tilannekohtaiset tekijät, vaikutusprosessi, aikatekijä, ja monitavoitteisuus. Paikannus on aidosti mobiilispesifinen palvelu. Sen läpimurto on viivästynyt samalla lailla ja samoista syistä kuin muidenkin mobiilien datapalvelujen. NAVI-ohjelma on kuitenkin onnistunut rakentamaan kansallisen yhteistoimintamallin, klusterin. Suomessa toimii vireä 10-20 yrityksestä koostuva paikannuksen teknologioihin ja sovelluksiin keskittynyt klusteri. Syntyneelle klusterille on näkyvissä lupaavaa tulevaisuuden elinvoimaa, ja sen haaste on luoda menestystuotteet ja -palvelut intensiivisessä kansainvälisessä kilpailussa. NAVIn jälkeen jatkotyössä tähdätään asiakaslähtöisen palvelukehityksen nopeuttamiseen, kilpailun edistämiseen ja alalle pääsyn kynnysten alentamiseen avoimien testiympäristöjen ja tähän liittyvän yhteistyön avulla. Kyseessä on asiakas- ja soveltajayhteisöjen palveluinnovaation kiihdyttäminen innovaatioplatformin avulla ja pyrittäessä johtomarkkinoihin. 5 NAVI-ohjelman merkittävin vaikutus on fokusoitu mobiilipaikannusklusteri. Se on ollut enemmän kuin joukko irrallisia projekteja. Vaikka klusterin tuleva kehitys onkin ennalta arvaa- matonta, klusterin tunnistaminen antaa sille identiteetin ja tekee siitä johtamisen ja huomion kohteen. Julkiseen T&K-rahoitukseen ja ohjelmatoimintaan tuleekin luoda prosesseja, joiden avulla voidaan eri toimijoiden yhteistyönä edistää klusterien syntymistä. Toinen johtopäätös on, että yhteisöllisten palveluinnovaatioiden tutkimus- ja kehitysrahoitukseen tulee luoda soveltuvat mekanismit. Toisella tasolla ohjelmatoimintaa tarkastellaan laajemmasta suomalaisesta ja euroop- palaisesta näkökulmasta. Taustalla ovat Suomen kansallisen ohjelmatoiminnan veturit avainrooleissaan ja toisaalta EU:n laaja ja tällä hetkellä voimakkaan kehittämis- ja muutosprosessin alaisena oleva ohjelmatoiminta. Raportti käsittelee EU:n ohjelmatoimintaa erityisesti tietoyhteiskuntaan kytkeytyvältä osin, liittyen ensisijaisesti EU:n 6. puiteohjelman IST (Information Society Technologies) ohjelmaan ja eEurope- toimintaohjelmien katalyyttiseen vaikutukseen. Teollisuuden ja tutkimuksen yhteistyö on suomalainen vahvuus. Tekesin, Suomen Akatemian ja SITRAn ohjelmatoiminnalla on jo pitkät perinteet ja oppimiskäyrä ohjelmien käynnistämisessä ja hallinnoinnissa. Ministeriövetoinen klusteriohjelmatoiminta käynnistyi 1996. Ohjelmatoiminta on ollut johtamisen näkökulmasta jatkuva kokemusten pohjalta etenevä oppimisprosessi, jossa on etsitty menettelyjä vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Raportissa tarkastellaan lisäksi ohjelman elinkaarta sekä sisällöllisesti että ohjelmatoiminnan johtamisen näkökulmasta. Kansallisten ohjelmien valmistelijoiden ja niihin osallistumista harkitsevien tahojen on seurattava kiinteästi eurooppalaisen tutkimusyhteisön muutosprosessia ja myös aktiivisesti käytettävä niitä kanavia, jotka ovat olemassa siihen vaikuttamiseen. EU:n tutkimuksen ja kehittämisen puite- ja muiden ohjelmien lisäksi on myös tärkeätä, että suomalaiset ohjelmapäälliköt käyttävät aktiivisesti hyväksi ERA-NET-verkottumisen hyödyt. EUn jäsenmaat ovat sitoutuneet ponnistelemaan eEurope toimintaohjelmien mukaisesti. Tämän sitoumuksen tulee luonnollisesti näkyä myös kansallisten ohjelmien suuntaamisessa ja sisällössä. Kansallisten ohjelmavalmistelijoiden kannattaa myös seurata Pohjoisen ulottuvuuden NeDAP toimintaa ja projekteja ja arvioida tätä kautta avautuvia yhteistyömahdollisuuksia. Olennaista on myönteinen asenne verkottumiseen. Se voi toteutua ensi vaiheessa kansallisella tasolla Suomessa (”sisempi verkottumiskehä”) ja tämän jälkeen eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla (”ulompi verkottumiskehä”). Verkottuminen ei ole lisäoptio vaan välttämättömyys. Raportissa kuvataan ohjelman elinkaari: valmistelu ja aloitus, toteutus, arviointi, ja tulosten käytäntöön vieminen ja hyödyntäminen. Samoin kuvataan ohjelma verkottuneen inno- vaatiomallin prosessina. Erityiset ohjelmatoiminnan haasteet ovat palveluinnovaatioihin liittyvä asiakaslähtöisyys, oikea-aikainen nopeus ja kansainvälisyys. On tärkeää, että LVM:n ohjelmien valmisteluun osallistuu laajasti eri sidosryhmien edustajia, kuten tutkimusyhteisö (technology push, vision driven), käyttäjä- ja soveltajayhteisöt (market pull) ja että ohjelmat niveltyvät osaksi olemassa olevia strategioita (process driven). Innovaatioplatformien ohella ohjelmien entistä dynaamisempi johtaminen yritysten harjoittaman ohjelmatoiminnan tapaan edellyttäisi lisää panostusta johtamiseen. Keskeinen alue on myös markkinointi ja tulosten kaupallistaminen, johon tulee kiinnittää huomiota ohjelman koko elinkaaren aikana ja sen jälkeen. 6 Kolmannella tasolla kansallista ja eurooppalaista ohjelmatoimintaa tarkastellaan tietoyhteiskunnan palveluinnovaationa. 1990-luvun teollisuus- ja teknologiapolitiikka kiteytyi kansallisen innovaatiojärjestelmän käsitteeksi (NIS). Suomen tutkimus- ja kehityspanostus nousi 1990-luvulla maailmanennätystasolle lähes 4 %:iin bruttokansantuotteesta. Kansallisesta ajattelusta ollaan siirtymässä kansainvälisiin verkostoihin. Tietoyhteiskuntaa on totutusti tarkasteltu teknisin mittarein. Palveluinnovaationäkemys laajentaa tietoyhteiskunnan kehittämisen teknologia- ja tuotekeskeistä viitekehystä ottaen huomioon asiakkaina olevien kansalaisten, yritysten ja hallinnon tarpeet ja korostaa tarpeiden, hyötyjen ja teknologian kehityksen rinnakkaisuutta ja vuorovaikutusta. Palveluinnovaation tärkeitä mahdollistajia ja toteuttajia ovat teknologiamaisema ja teknologioiden integraatio, palvelujen toteutus verkostoprosesseina ja muutosjohtamisen kyky. Teknologiamaisemasta puhuminen korostaa monipuolisuutta. Kyse ei ole vain yhden tekniikan kehittämisestä, siis esimerkiksi verkkopalveluista, vaan myös tekniikoiden valinnoista ja integraatiosta. Verkostoprosessit eli toiminnan kehittäminen tarkoittaa, että tietoyhteiskunnan palveluissa kyse ei ole vain sisällön tuottamisesta verkkoihin vaan normaalista johtamisesta. Tällöin ”e” retoriikkakin haalistuu, koska ”e” on itsestään selvä osa tätä kehitystoimintaa. Verkostoprosesseja on jo ehditty pitää 2000-luvun alun tärkeimpänä liikkeenjohtamisen alueena. Muutosjohtaminen on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, jossa aikaisempi teknologinen menestys tulee toistaa myös palvelujen kehittämisessä. Tarvitaan aktiivisempaa, klustereita luovaa ja palveluinnovaatioita mahdollistavaa tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Toisaalta kokemukset palveluinnovaatioista ja julkisista interventioista ovat myös varottavia ja oppia antavia sekä yritysten, klusterien ja kansakuntien tasolla. Tietoyhteiskuntapolitiikka on laaja-alaista ja periaatteessa se leikkaa lähes kaikkia elämän- ilmiöitä. Määrätietoisen kehittämisen kannalta on kuitenkin oleellista, että pystytään tunnistamaan keskeisiä palveluinnovaatioita, niitä toteuttavia prosesseja sekä niitä tuottavuusvipuja, joiden avulla saavutetaan todellisia hyötyjä ja syvällisempiä vaikutuksia. Tutkimukset viittaavat siihen, että tietoyhteiskuntapalvelujen hyödyt olisivat varsin keskittyneet. Tämä edellyttää selkeää fokusointia. On tunnistettava nämä hyötyjen kannalta keskeiset alueet ja prosessit ja toteutettava hyödyt luomalla johtomarkkinat. Tämä edellyttää määrätietoista muutos- johtamista. 1990-luvun menestyksen kiihdyttäjä oli laman luoma kiireen tuntu ja yksi- tuumaisuus. Menestyville organisaatioille on ominaista, että ne kykenevät irtautumaan mukavuusvyöhykkeeltä ja toimimaan ennakoivasti myös silloin kun niillä vielä menee hyvin. Julkisen hallinnon rooliksi soveltuu klusterien tunnistaminen, aktivointi ja edellytysten luominen. Tarkemmin tämä asettaa LVM:n tutkimustoiminnalle haasteita: 1) läpinäkyvän, jatkuvasti laajenevan kyvykkyysverkon luominen, skenaarioiden avulla tapahtuva tulevaisuuden ja asiakastarpeiden ennakointi ja tämän pohjalla tapahtuva verkon mobilisointi, 2) tietämyksen mahdollistaminen (knowledge creation enablement) vision, keskustelun, aktivoinnin, kontekstien luomisen ja tiedon globalisoinnin avulla, 3) innovaatioplatformien luominen, 4) erilaisuuden ja uusien kytkentöjen suosiminen, ja 5) oikea-aikaisuus. Klustereita voidaan kuvata dynaamisina ja modulaarisina kyvykkyysverkkoina, jossa tärkeää on vuorovaikutusten ja kokonaisuuden edistäminen ja hallinta. Kyvykkyysverkko eroaa ydinosaamisnäkemyksestä niin, että verkon laajentaminen tapahtuu ennakoivasti tulevaisuuden perusteella, ylhäältä alas, teknologioista ja asiakastarpeista käsin. 7 Tutkimus- ja kehitystyön painottuminen tulevaisuudessa suhteellisesti enemmän palveluinno- vaatioihin edellyttää, että testiympäristöt ja pilotit otetaan osaksi innovaatiojärjestelmää ja - verkostoja ja tälle luodaan rahoitukselliset edellytykset. Jotta Suomi voisi kehittyä (mobiili- )palveluiden johtomarkkinaksi, tälle pitää luoda edellytykset nopeilla pilotoinneilla testialustojen avulla. Samalla klusterien rakentamisessa alalle pääsyn kynnysten alentaminen ja kilpailun edistämisen tavoite tulisikin ottaa yhdeksi keskeiseksi julkisen teknologiarahoituksen myöntämisen kriteeriksi Tekesin ja EU:n puiteohjelmien rahoituksessa. Sosiaaliset innovaatiot voivat tuoreuttaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja kytkeä sen tietoyhteiskunnan kehittämistavoitteisiin. Teknis-taloudellisten palvelujen laajentaminen sosiaalisten käytäntöjen ja eettisten periaatteiden ja arvojen avulla ja toisaalta piilevien sosiaalisten kehittämistarpeiden tuotteistus teknis-taloudellisiksi palveluiksi avaavat tilaa uusille innovaatioille ja oivalluksille. Osaamisintensiivisillä yrityspalveluilla (KIBS, knowledge intensive business service) on uusi, integroiva rooli palveluinnovaatioprosessissa. KIBS syntyy johtomarkkinoilla joko tutkimuksesta tai tuotannosta ja sen tarkoitus on palveluinnovaatioon liittyvän osaamisen kaupallistaminen ja monistaminen. KIBS voidaan nähdä uutena portaana palvelujen kehittämistä arvotikkailla, eli miten pystytään luomaan tuotteiden päälle uusia tietämykseen perustuvia ja asiakkaalle arvoa luovia palvelun portaita, ja miten voidaan kehittyä uusien palvelupohjaisten liiketoimintamallien työstämisessä ja toteuttamisessa. Yhteenvetona, kun ohjelmatoiminta ymmärretään tietoyhteiskunnan palveluinnovaatioiden edistäjänä, voidaan rikastuttaa tietoyhteiskunnan perinteistä tuote- ja teknologiakeskeistä ilmiasua, tulee luoda uusia sosiaalisia innovaatioita ja pitää löytää kyvykkyyksiä ennakko- luulottomasti verkottaen monistettavia ratkaisuja kansalaisten, yritysten ja hallinnon tarpeisiin. 8 1 NAVI-ohjelma 1.1 Lähtökohta NAVI-ohjelman tausta SITRAn tietoyhteiskuntastrategian1 ehdottamana yhtenä kärkihankkeena käynnistettiin NAVI- ohjelma, joka toteutettiin vv. 2000-2002. Ohjelmaan osallistui runsaat 50 yritystä, 17 virastoa, laitosta ja ministeriötä sekä 14 tutkimuslaitosta, yliopistoa tai korkeakoulua. NAVI-ohjelma NAVI-ohjelma jäsennettiin kuvan 1-1 mukaisesti kolmeen osakokonaisuuteen geneerinen teknologia, horisontaaliset tukiprojektit ja vertikaaliset sovellusalueet. NAVI-ohjelman johtoryhmän kokoamat rahoitusresurssit kohdistettiin suunnitelman mukaan horisontaalisiin tukiprojekteihin. Kuva 1-1 NAVI-ohjelman jäsennys NAVI-ohjelmasta tehdään kolme loppuraporttia: (1) ohjelman rakenteeseen pohjautuva raportti 2/2003 (LVM), (2) teknologiakatsaus 4/2003 (Tekes), ja (3) paikannusteknologian ja sen soveltamisen suomalaisten toimijoiden hakemisto 5/2003 (mobiilipaikannusklusterin kuvaus, Tekes). Lisäksi NAVI-ohjelma tuotti noin 20 muuta raporttia, jotka ovat pääsääntöisesti vain NAVI-verkoston saatavilla. NAVI-ohjelman jatko NAVI-ohjelmassa luotu NAVI-verkosto jatkaa myös ohjelman päättymisen jälkeen 2003 yritysten, julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten yhteisönä. Yhteisöllisyys2 onkin ollut NAVI- 1 Kts. Elämän laatu, osaaminen ja kilpailukyky. Tietoyhteiskunnan strategisen kehittämisen lähtökohdat ja päämäärät. SITRA 2006. 1998. http://194.100.30.11/tietoyhteiskunta//suomi/st21/sitra2062b.htm 2 Yhteisöllisyydesta tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja innovaatiossa ovat kirjoittaneet mm. Wenger E (1998) Communities of Practice - Learning, Meaning and Identity, Cambridge., 381 p., sekä Tuomi I (2002) Networks of Innovation. - Change and Meaning in the Age of Internet. SITRA, Oxford, 251 p. 9 ohjelmalle tunnusomaista. Se on koonnut yhteen eri osapuolet työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen ilman, että ohjelmalla olisi ollut yhtä selkeää omistajaa. NAVI-ohjelmassa on viimeistelyvaiheessa NAVIFuture tulevaisuudentutkimus. Myös NAVIn jatkon suunnittelu on osa ohjelmaa. Työ on kesken, mutta tarkoitus on luoda testiympäristö mobiileille paikannuspalveluille. Testiympäristöt ovatkin yhteisöllisen tutkimus- ja kehitystyön infrastruktuuri. Internet ja avoimen koodin kehitystyö ovat olleet yhteisöllisyyden onnistuneita esimerkkejä3. Tämänkin arviointiraportin haastatteluissa tuli esille, että tarpeita on vaikea sel- vittää pelkästään kysymällä tai kirjoituspöytätyöllä, sillä kun asiat ovat uusia, niistä ei ole vielä kirjoitettu mitään, ja eri osapuolet eivät hahmota palveluiden käytettävyyttä ja hyötyjä. Yritykset pyrkivät siksi nopeisiin pilotteihin yhdessä kumppaniensa ja asiakkaidensa kanssa. Testiympäristöjen tavoitteena on siten T&K-työn asiakasläheisyyden lisääminen ja nopeuttaminen ja käytettävyyden testaus: - Resurssien kokoaminen niin että pilotit nopeutuvat ja kustannuksia säästyy. - Kehityksen nopeuttaminen. - Asiakkaiden ja käyttäjien varhaisten kokemusten hyödyntäminen. - Palvelukokonaisuuden arvo käyttäjälle tulee harvoin mistään yksittäisestä palvelusta vaan palvelujen kokonaisuudesta samalla lailla kuin Internetissä. - Sertifiointimahdollisuus platformin avulla. - Showroom ja markkinoinnin työkalu. Esimerkkejä testiympäristöistä Suomessa ovat mm. - Mobile Forumin (Oulu) Octopus on mobiilipalveluiden innovointi-, kehitys- ja testaus- ympäristö. Se on yrityksille sekä koulutus- ja tutkimuslaitoksille tarkoitettu 3000 käyttäjän testiverkko. - eTampereen yksi kuudesta osa-alueesta on VTT:n testiympäristö RELab (Research & Evaluation Laboratory, jatkossa Open Mobile Architecture eli OMA), jossa uusia tietoyhteiskuntapalveluita testataan laaja-alaisesti tavoitteina riskien hallinta, ihminen-kone- vuorovaikutuksen kehittäminen, mobiilikäyttäjien kokonaispalvelut ja näkemyksen saaminen uusista tekniikoista ja toimintamalleista www.etampere.fi - Otaniemi Testlab-suunnitelma. NAVI-ohjelman jälkeen tarkoitus on sekä osallistua EU:n 6. puiteohjelman puitteissa kansainväliseen testiympäristöön että luoda kansallisille testiympäristöille kattobrandi Testbed Finland. Tutkimus- ja kehitystyön painottuminen tulevaisuudessa entistä enemmän palveluinnovaatioihin (kts. osa 3) edellyttää, että testiympäristöt ja pilotit otetaan osaksi innovaatiojärjestelmää ja - verkostoja ja tälle luodaan rahoitukselliset edellytykset. Jotta Suomi voisi kehittyä mobiili- palveluiden johtomarkkinaksi, tälle pitää luoda edellytykset nopeilla pilotoinneilla testialustojen avulla. 3 Esimerkkejä kts. Tuomi I (2002) Networks of Innovation. Change and Meaning in the Age of Internet. SITRA, Oxford, 251 p. Tapscott D, Ticoll D & Lowy A (2000) Digital Capital. Harvard Business School Press, 272 p. 10 1.2 NAVIn tavoitteet, tuloksellisuus, ja vaikuttavuus NAVI-ohjelman tuloksia ja vaikuttavuutta tarkastellaan seuraavan julkisten interventioiden mallin avulla4: - Panokset. Yleisesti uskotaan, että teknologia luo kilpailukykyä ja hyvinvointia5. Koska panokset ovat selkeästi mitattavia, on technology push-ajattelun mukaan relevanttia mittaroida, seurata ja vertailla myös panoksia. Uskotaan, että panokset korreloivat tulosten kanssa. Suomessa T&K-panokset ovat kansainvälistä huippua, vuonna 2001 5,0 mrd euroa eli 3,6 % bruttokansantuotteesta, josta Nokian osuus oli kolmannes. T&K:n BKT-osuus kasvoi 1990-luvulla nopeasti (1990 1,9 %; dataa ja graafeja kts. www.tekes.fi). Yritysten osuus oli 3,6 mrd euroa (72 %) ja julkisen sektorin osuus 1,4 mrd euroa (28 %). - Tulokset/tavoitteet. Miten ohjelmalle asetetut tavoitteet toteutuivat ohjelman aikana. Tätä voidaan verrata laatujohtamisen nollavirheajatteluun, eli onko tulos objektiivisesti etukäteen asetettujen määrittelyjen mukainen. - Kokemukset/odotukset. Miten tulokset täyttävät osallistujien odotukset. Eri osallistujilla on erilailla painottuneita odotuksia. Odotukset saattavat myös muuttua ohjelman aikana. Tätä voidaan verrata subjektiiviseen asiakastyytyväisyyteen. Tässä otetaan huomioon mm. oppiminen ja olosuhteiden muutos. - Vaikutukset, jotka jakautuvat yritysten kilpailukykyyn ja kansalaisten hyvinvointiin. Samoin tulee tarkastella kilpailua edistäviä vaikutuksia. Kuvan 1-2 mukaisesti tulosten vertaaminen tavoitteisiin ja odotuksiin on ”takaisinkytkettyä” (feedback) arviointia. Vaikuttavuusarviointi on ”eteenpäinkytkettyä” (feedforward) arviointia, jolloin kyse on tulevaisuuden potentiaalista, mahdollisuusavaruudesta ja oppimisen mahdollisuudesta. Panokset Tulokset VaikuttavuusOhjelma Tavoitteet Odotukset Kilpailukyky - Tuotteet ja palvelut - Toimintatavat - Osaaminen - Strategia Hyvinvointi Viive Kuva 1-2 Arvioinnin logiikka Panokset NAVIn budjetti on ollut 17 milj. mk eli noin 3 milj. euroa. Tästä Tekesin rahoitusosuus on ollut 37 % ja LVM:n 18 %. Yritykset ovat maksaneet noin 45 %. Noin 55 % on ollut NAVIn johtoryhmän hallinnoima alue, eli kuvan 1-1 horisontaaliset projektit, joihin on Tekesistä ja LVM:stä saatu puolet julkista rahoitusta. 4 Kirjoittajat Devaraj S & Kohli R (2002) The IT Payoff. Measuring the Business Value of Information Technology Investments, Prentice-Hall, pp. 60-63, korostavat, että arvioitaessa tietotekniikkainvestointien hyötyjä täytyy ottaa huonioon (1) kontekstuaaliset tekijät, kuten tilannekohtainen kokonaisstrategia, toteutus, ja integraatio tuotteisiin ja prosesseihin, (2) pitkän aikavälin kehitys sekä taaksepäin että eteenpäin, (3) monitavoitteisuus eli vaikutus osaamiseen, tuottavuuteen ja asiakasarvoon, sekä (4) koko hyödyntämisen prosessi, eli sen välivaiheet ja vaikutusmenekanismit. Nämä suositukset ovat vaihtoehto mustan laatikon lähestymistavalle (variance approach), jossa mitataan vain panoksia ja tuloksia ja haetaan niille korrelaatiota. 5Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään. Teknologiarahoituksen tulokset ja vaikutukset. Tekes 2002. 11 Tekes on tämän lisäksi rahoittanut pilotteja noin 11 milj. eurolla eli 65 milj. mk:lla laskettuna siten, että raportoitu alan kokonaispanostus on ollut noin 70 milj. mk vähennettynä NAVI- johtoryhmän osuudella 6 milj mk. Tällöin yritykset ovat rahoittaneet hankkeita vähintään samalla määrällä. Lisäksi käynnissä on EU:n rahoittamia projekteja, joissa suomalaisia on mukana. Osa näistä piloteista on isoja, kuten Image, jonka budjetti yksin 32 milj mk. Tämä on Tampereen, Torinon ja Budapestin EU-projekti matkailijoiden palveluiden kehittämiseksi. Siis Image on yksin suurempi kuin NAVI. Merkittävä osa paikannuksen yrityshankkeista ei ole NAVI-ohjelman sisäpuolella. Yritykset ovat halunneet pitää oman tuotekehitystyönsä salassa. Projektin koordinaattori korosti mitattavien panosten rinnalla motivaatiota, innostusta ja henkisten voimavarojen mobilisoimista. Tätä käsittelivät jo Hamel & Prahalad (1994) kirjassaan Competing for the Future6, ja ilmiö on tuttu innovatiivisista organisaatioista ja niitä käsittelevästä kirjallisuudesta ja yrityshistorioista. Toisin sanoen, käytettyjen panosten ja saavu- tettujen tulosten suhde voi olla hyvinkin epälineaarinen. Tulokset/tavoitteet NAVI-ohjelman yleistavoitteeksi on kirjattu: ”Kuluttajien kysynnän ja teknologian mahdollisuuksien puitteissa kehittää ja kokeilla infrastruktuuria, laitteita, ohjelmistoja ja palveluita, jotka tukevat henkilön työ- ja vapaa- aikaan liittyvää paikantamista sekä tarpeellista reitin ja liikkumismuodon valintaa ja opastusta valittuun kohteeseen pääsemiseksi tai opastusta halutun palvelun tai tuotteen löytämiseksi tai näiden perille saattamiseksi mobiilin multimedian avulla sisä- ja ulkotiloissa.” Lisäksi todetaan, että ohjelmassa on tarkoitus kehittää paikannukseen perustuva palvelu- kokonaisuus, jossa ihmiselle tarjotaan informaatiota helpottamaan paikantamista, liikkumista, ja palvelujen saavuttamista. Ohjelma tähtää hyötyjen ja käyttösovellusten tunnistamiseen sekä markkinoiden synnyttämiseen. NAVI-ohjelman täsmennetyt tavoitteet ja arvio niiden saavuttamisesta on koottu alla olevaan taulukkoon. Arvio perustuu haastatteluihin. Tavoite Toteutuminen Kommentit (1) Edistää uuden liiketoiminnan synty- mistä ja navigointiteknologioiden sovel- tamisen sosiaalisia innovaatioita eri ohjelma-alueilla. Tavoite on toteutunut erittäin hyvin (Tekes). Suomessa on aktiivinen 10-20 yrityksen paikkatietoklusteri, jolla on merkittäviä tuote- ja palvelukehityshankkeita (Tekes, SITRA) (2) Pilotoida ja tuotteistaa henkilökoh- taisen navigoinnin paikannettuja palve- luita, edistää paikantavien päätelaittei- den ja paikannuksen infrastruktuurin kehittämistä ja soveltamista. Tavoite on toteutu- nut siinä laajuudes- sa kun se markkinoi- den viivästymisen johdosta on ollut mahdollista. Markkinat eivät hoitaneet pilotteja kuten yritykset alussa uskoivat. Yritykset olisivat myöhemmin kaivanneet konkreettisia pilotteja. Jälkikäteen on hyvä että NAVI ei lähtenyt niitä rahoittamaan (SITRA). Infrastruktuurin osalta kts. tavoite 6. (3) Aktivoida ja kehittää laitteiden ja palveluiden käytettävyyttä, koota käyt- täjien palautetta palveluista ja selvittää käyttäjien tarpeita palveluiden edelleen kehittämiseksi. Tavoite on toteutu- nut erittäin hyvin. Käytettävyystutkimusta on tehty runsaasti. (4) Seurata ja arvioida kansainvälisten Tavoite on toteu- Markkinaseuranta on ollut aktiivista ja kattavaa. 6 Hamel G & Prahalad C K (1994) Competing for the Future, Harvard Business School Press, 357 p. 12 palvelumarkkinoiden kehitystä, alan tutkimusta, standardointia ja teknolo- giakehitystä, edistää alan osapuolten menestystä ja intressejä kansainväli- sessä kilpailussa ja yhteistyössä sekä eurooppalaisissa tutkimusohjelmissa. tunut osin hyvin. Osin siirretty jatko- projektin valmiste- luun. Jatkon valmistelu kuuluu NAVI-ohjelmaan. Osallistuminen eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin on suunnitteilla NAVIn jatkohankkeissa. (5) Tiedottaa henkilökohtaisen navi- goinnin palveluista ja niiden kehittämi- sestä, järjestää seminaareja, tuote- ja palveluesittelyjä sekä tutustumis- käyntejä. Tavoite on toteutunut hyvin. NAVI-verkosto on pitänyt mm. kuukausisemi- naareja, joihin osallistui yli 300 henkilöä yli 60 organisaatiosta. Lisäksi on tuotettu markkina- ym. katsauksia. Sisäisiä raportteja on tehty noin 20 kpl. Tuotetut raportit ovat olleet kansainvälisiin konsulttiraportteihin nähden korkeatasoisia. (6) Edistää palveluiden yhteentoimi- vuutta ja kilpailun toteutumista palvelu- liiketoiminnassa kehittämällä yhteistä palveluarkkitehtuuria, soveltamalla kansainvälisiä standardeja ja vaikut- tamalla tarvittaessa niiden kehitty- miseen sekä tarkistamalla tarvittaessa lainsäädäntöä. Tavoite on toteutunut siinä laajuudessa kun se markkinoiden viivästymisen johdosta on ollut mahdollista. Palveluarkkitehtuurihankkeen tarkoitus oli taata yhteensopivuus ja kilpailu palveluiden tarjoajien välillä (VTT). Tuloksia jäätiin odottamaan vuonna 2000 perustetulta LIF- foorumilta (Location Inter- operability Forum), jota parhaillaan fuusioidaan OMA:aan (Open Mobile Architecture). LIF:in työ rajapintojen standardoimisessa on ollut hidasta. (7) Lisätä käynnissä olevien ja käyn- nistettävien hankkeiden vuoro- vaikutusta ja edistää alan verkostoi- tumista sekä osaamisen ja prosessien kehittämistä ja tuottaa osapuolille synergisiä hyötyjä. Tavoite on toteutunut osin hyvin ja osin jäänyt toteutumatta. Yleisellä tasolla verkostoituminen on ollut vilkasta. Toisaalta yritykset pitävät perinteisesti ja myös tässä tapauksessa T&K-hankkeensa ydinosaamisenaan ja omina tietoinaan. Yritykset jotka ovat olleet mukana NAVIssa eivät ole siksi tuoneet sinne varsinaisia tuotekehityshankkeita vaan hoitavat asian kahden kesken Tekesin kanssa. Yrityksillä on myös omia käytettävyystutkijoita, jotka ovat erikoistuneet juuri tämän kohderyhmän tarpeiden arviointiin. (8) Edistää julkisen, yksityisen ja kulut- tajasektorin yhteistyötä sekä kokeilla uusia toimintamalleja kuluttajasektorin oman sisältötuotannon sekä julkisen sektorin tietovarantojen hyödyntä- miseksi henkilökohtaisen navigoinnin palvelutarjonnassa. Tavoite on toteu- tunut osin ja osin jäänyt mm. asentei- den ja markkina- kehityksen viivästy- misen takia toteutumatta. Esimerkiksi aikataulu- ja karttadatan omistuk- sesta on ollut kädenvääntöä. Esimerkiksi, suoma- lainen aikataulun omistaja ei halua että joku muu tekisi bisnestä heidän datallaan. Seurauksena aikatauluja ei saisi esimerkiksi ladata kämmykkään. Samoin teleoperaattori haluaisi rahastaa joka käyttökerrasta erikseen. Tämä jarruttaa palvelujen syntyä. Tällä tavalla suuri joukko erilaisia omia etujaan ajavia toimijoita toteuttaa arjen tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Suomi on toisaalta globaalien toimijoiden kannalta periferiaa joka ei siinä määrin kiinnosta että nämä olisivat halukkaita maksamaan suomalaiselle tiedontuottajalle tämän haluamia korvauksia. Suomessa monet palvelut ovat siksi jääneet jälkeen. LVM:n DigiRoad on tärkeä päätös, jossa julkinen sektori ottaa vastuun sisällöstä ja tarjoaa sen markkinoille. Tähän liittyy joukkoliikenne- informaatioportaali, joka tarkoittaa aikataulujen koontia tietokantoihin. Taulukko 1-1 NAVIn tulokset/tavoitteet. 13 Tulokset/odotukset NAVI-ohjelma teki keväällä 2002 kyselyn ohjelman jatkosta ja sen painopisteistä ja myös siitä miten ohjelma vastasi odotuksia eli asiakastyytyväisyydestä. Kyselyyn vastasi 22 osallistujaa, joista 12 oli yrityksiä ja 12 edusti hallintoa (2 ministeriötä, 5 laitosta, 3 tutkimuslaitosta). Kyselyssä tuli esille odotusten muuttuminen ja sen selitys telemarkkinoiden yleinen kehitys. Paikannuspalvelut ja niiden perustana olevien mobiilipalvelut olivat viivästyneet puhumattakaan siitä, että niiden läpimurto olisi tapahtunut. Monet hankkeet eivät siksi olleet konkreettisesti edenneet. Hyvänä puolena pidettiin ohjelman tarjoamaa keskustelufoorumia, mahdollisuutta pysyä ajan tasalla, tietoisuuden ja näkyvyyden lisääntymistä. Toiminta oli vireää ja tarjosi aktiiviselle osallistujalle runsaasti hyötyjä. Toisaalta toimintaa pidettiin akateemisena. Selkeä ero oli yritysten ja hallinnon vastauksissa. Hallinnon asiakastyytyväisyys oli kautta linjan korkea, kun yritykset olivat kriittisempiä ja olisivat odottaneet konkreettisempia tuloksia. 0 1 2 3 4 5 viikottaiset uutisviestit kuukausiseminaarit markkinaseurantaraportointi tukiprojektien raportointi tukiprojektien ohjausryhmätyöskentely tukiprojektien apu pilotti- tms. projekteille testiympäristöt sanastotyö tulevaisuustyöskentely ohjelman ulkoiset kotisivut ohjelman sisäiset kotisivut koordinaattorin työ Yhteensä Yritykset Hallinto Kuva 1-3 NAVI-ohjelman asiakastyytyväisyys (odotusten toteutuminen jälkikäteen) NAVI-ohjelmassa subjektiivinen osallistujien ilmaisema keskimääräinen asiakastyytyväisyys painottuu eri lailla kuin objektiivinen tavoitteista lähtevä ja haastattelujen tuottama sisäpiiriarvio. Tekesin arvion mukaan konkreettisia kehityshankkeita on kiitettävästi meneillään mutta todellista käytännön verkostoitumista yritysten välillä ei tapahtunut niin paljon kuin olisi toivottu. Toisaalta osallistujat kokivat, että verkostoitumista on tapahtunut runsaasti, mutta käytännön hankkeita ei ole saatu liikkeelle. Tätä eroa voidaan kvalitatiivisesti havainnollistaa kuvalla 1-4. 14 Tulokset/tavoitteet (objektiivinen) Tulokset/tavoitteet (subjektiivinen) Visio Normit Tuotteet Palvelut Tieto Osaaminen Toimintatavat Kuva 1-4 Asiakastyytyväisyyden (subjektiivinen) ja sisäpiiriarvion (objektiivinen) vertailu. Vaikutukset Eri johtamisopit selittävät kilpailukykyä eri tekijöillä. Erot johtuvat tarkastelun aikajänteestä (eri vaikutustekijöillä on erilaiset viiveet), toimialakohtaisista syistä (eri toimialoilla kilpailuedun lähde vaihtelee), ja yleisestä tilanteesta (eri suhdanne- tai markkinavaiheissa kilpailuetu vaihte- lee). Yleisimmällä tasolla ja pisimmällä aikajänteellä kilpailukyvyn voidaan katsoa johtuvan klustereista7. Lyhyellä tähtäimellä viime aikoina toimenpiteiden oikea-aikaisuuden (right mover advantage) merkitystä suhteessa markkinoiden kehitykseen (S-käyrään) on korostettu entisestään8. Esimerkiksi VTT:n vaikuttavuustutkimuksessa tarkastelun aikajänne oli kolme vuotta9. Yleisesti ottaen kilpailukykyvaikutukset voidaan jakaa kuvan 1-5 mukaan: - Tuotteet tai palvelut, näiden muutokset tai uudistuminen. NAVI-ohjelman myötä- vaikutuksella Suomeen on syntynyt aktiivinen mobiilipaikannusklusteri, johon kuuluu 10-20 merkittävää tuotekehitystä tekevää yritystä. NAVI-ohjelman yksi kolmesta loppuraportista tuottaa kuvauksen tästä klusterista. - Toimintatavat, esimerkiksi verkostoituminen tai prosessien muutos. NAVI-ohjelma oli verkostoitunut ja yhteisöllinen toimintamalli, johon osanottajat olivat tyytyväisiä kuvan 1-3 mukaisesti. Toisaalta tämän tiedon vaihdon verkostoitumisen ei koettu johtaneen todelliseen yhteistyöhön tuote- ja palvelukehityksessä. 7 Porter (1990: 148): ”... klusteroinnin perustelut tulevat suoraan kansakunnan kilpailuedun käsitteestä ja vahvistavat tämän systeemisen luonteen. Yksi kilpailukykyinen toimiala auttaa luomaan toisen itse itseään vahvistavassa proses- sissa. Kun klusteri muodostuu, koko toimialojen ryhmästä tulee toisiaan tukeva. Hyödyt virtaavat eteenpäin, taaksepäin, ja horisontaalisesti. Voimakas kilpailu yhdellä toimialalla pyrkii leviämään klusterin muihin osiin neuvotteluvoiman, spin-offien, ja diversifikaation kautta. Klusterin eri toimialojen yritysten pyrkimys laajentua klusterin muille toimialoille stimuloi tutkimus- ja kehitystoiminnan moninaisuutta, ja luo uusia strategioita, uusia tietoja ja taitoja. Tieto kulkee vapaasti ja innovaatiot leviävät nopeasti sellaisten toimittajien ja asiakkaiden kautta, joilla on suhteita useisiin kilpailijoihin. Klusterin sisäiset kytkennät, usein ennalta arvaamattomat, auttavat keksimään uusia kilpailun tapoja ja uusia mahdollisuuksia. Ihmiset ja ideat kombinoituvat kokonaan uusilla tavoilla. Silicon Valley on hyvä esimerkki. Klusterista tulee väline moninaisuuden luomiseksi, se auttaa voittamaan sisäisen fokuksen, inertian, joustamattomuuden, ja kilpailijoiden sopeutumisen toisiinsa tavalla joka hidastaisi tai estäisi uusia aloitteita tai alalle tuloa.”. 8 Moore Geoffrey (2000) Living on the Fault Line. Harper Business, 288 p. Modis Theodore (1998) Conquering Uncertainty. McGrawHill, 198 p. Manyika J M & Nevens T M (2002) Technology after the Bubble. McKinsey Quarterly. 9 Antila T & Niskanen P (2001) VTT:n vaikutuksia. VTT Tiedotteita 2105. 15 - Osaaminen, henkilöosaamisen tai organisaatiotason kyvykkyyksien muutos. Esimerkiksi, perinteisesti T&K-projekteja on käytetty myös rekrytointialustana10. NAVI-ohjelma on osaltaan lisännyt toimijoiden monipuolista tietoutta ja myös suuren yleisön tietoisuutta navigoinnin eri osa-alueista. - Strategia, kuten vision tai mission tai normien muutos. Esimerkiksi, LVM:n tapauksessa regulointi. NAVI-ohjelmalla on ollut keskeinen vaikutus lainsäädännön valmisteluun. Toimintatavat Visio Missio Normit Tuotteet Palvelut Osaamiset Kyvykkyydet Kuva 1-5 Kilpailukykyvaikutuksien luokittelu. Nämä tekijät vaikuttavat kilpailukykyyn eri viiveillä. Luokittelua voidaan tarkastella yritysten tai klusterien tasolla. Klusteri on yritysten yhteisö, jonka perustana on yhteinen visio, täydentävät osaamiset, toiminnallinen prosessiyhteistyö, tai täydentävät ja kilpailevat tuotteet ja palvelut. Kilpailukykyä voidaan tarakstella yksittäisten yritysten näkökulmasta, tai laajemmin klusterin syntymisen ja kansantalouden kilpailukyvyn näkökulmasta. Vaikka jotkut yksittäiset yritykset ovat vetäytyneet, on edelleen olemassa vireä paikkatietoklusteri. Osaaminen jää klusteritasolle, konsolidoituu ja strukturoituu uudelleen vaikka yksittäiset yritykset eivät säilyisi hengissä. Tätä voidaan verrata matkapuhelinalan historiaan. NAVI-ohjelman merkittävin vaikutus on mobiilipaikannusklusteri. Se on ollut enemmän kuin joukko irrallisia projekteja. Vaikka klusterin tuleva kehitys onkin ennalta arvaamatonta, klusterin tunnistaminen ja luominen antaa sille identiteetin ja tekee siitä johtamisen ja huomion kohteen. Julkiseen T&K-rahoitukseen ja ohjelmatoimintaan tuleekin luoda prosesseja, joiden avulla voidaan edistää klusterien syntymistä. Yhä enemmän on tarkasteltu myös suoria hyvinvointivaikutuksia kansalaiseen. Nämä ovat ilmeisiä terveys- ja ympäristövaikutteisissa projekteissa. Suoria vaikutuksia ovat myös turvallisuus ja työllisyys. Myös yritysten kilpailukykyä tutkineissa selvityksissä on alettu kiinnittää enemmän huomiota asiakkaan asiakkaaseen, eli tuotteen tai palvelun lopulliseen käyttäjään. Tämä johtuu kolmesta syystä. - Laajoissa arvoverkoissa on verkon sisäisiä asiakkaita, mutta jos arvoverkon tuottama tuote tai palvelu ei tyydytä lopullisen asiakkaan tarpeita, eikä sille olekaan kysyntää, koko verkosto epäonnistuu. Tämä loppuasiakkaan unohtaminen onkin eräs osaselitys vuosituhannen vaihteen ICT-taantumaan ja epärealistisiin odotuksiin. Tästä syystä arvoverkkoja kuvataan akronyymillä B2B2C2C, joka tuo esille kansalaisten C roolin yritysten tai hallinnon B tuottamien tuotteiden ja palvelujen lopullisena asiakkaana. Termi ansaintalogiikka kuvaa väliportaan B kykyä saada verkoston kansalaiselle C tuottamasta kokonaisarvosta (value creation) osa itselleen (value capture). 10 Antila T & Niskanen P (2001) VTT:n vaikutuksia. VTT Tiedotteita 2105. 16 - Kuluttajamarkkinat C ovat yhä selvemmin ICT-alan B kasvun ja klusterin kehityksen ajuri. Tämä kuitenkin edellyttää teknologian kypsymistä, mikä tapahtuu usein yritys- ja ammattikäyttöön suunnatuissa sovelluksissa. - Perinteisin yritysten näkökulma hyvinvointiin on yhteiskunnallinen raportointi, eli yrityksen sosiaalinen ja eettinen vastuu. NAVI-ohjelman tavoitteissa todetaan, että ”ohjelman yhteiskunnallisena tavoitteena on ... parantaa liikenteen, matkailun ja harrastamisen laatua informaatiolla, joka ohjaa liikkujan täsmällisesti ja sujuvasti haluttuun kohteeseen ja auttaa välttämään turhaa liikennettä tai virheellisiä valintoja. Ohjelmassa kehitettävät palvelut lisäävät joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja uusia palvelumuotoja sekä parantavat myös ikääntyvän väestön ja vammaisten liikkumis- mahdollisuuksia” Näissä tavoitteissa on kuvattu NAVIn tulevien hyvinvointivaikutusten potentiaali. Tällaisille palveluille on luotu edellytyksiä, ja yritykset ovat tuoneet tarjolle ensimmäisiä palveluita. Niiltä osin kun NAVI vähentää liikkumista, parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä, ja auttaa löytämään tarvittavat palvelut ja kohteet, se on nähty osana kestävää kehitystä. LVM:ssä on nähty NAVIn tavoitteelliset hyvinvointivaikutukset kuvan 1-6 mukaisesti. Tavoitealue Palvelutaso ja kustannukset Turvallisuus ja terveys Sosiaalinen kestävyys Alueet ja yhdyskunnat Luontoon kohdistuvat haitat Tietoyhteiskunnan edistäminen Ohjelma FITS HEILI MONA NAVI VALO Päävaikutukset Jonkin verran vaikutuksia Kuva 1-6 LVM:n ohjelmien ja NAVIn tavoitteelliset hyvinvointivaikutukset. Muista kuvassa mainituista ohjelmista ja vaikutuksista kts. www.mintc.fi/www/sivut/suomi/tutkimus/strfi.htm Vaikuttavuuden arviointi on näiltä osin eteenpäinkytkettyä, eli vasta usean vuoden kuluttua pystytään arvioimaan mitä vauhtia nämä tavoitteet tulevat käytännössä palvelujen syntymisen ja leviämisen kautta toteutumaan. LVM:n kannalta NAVIlla on ollut keskeinen rooli tietoturvallisuuden ja yksityisyyden suojan normituksessa ja regulaation valmistelussa. Tämä kuuluu LVM:n ydintehtävään. Keskeisellä sijalla NAVIssa on ollut myös kilpailun edistäminen purkamalla vertikaalisia markkinarakenteita ja kehittämällä avoimiin palvelurajapintoihin (standardeihin) perustuvia horisontaalisia kerroksia (palvelu- tai komponenttikerroksia), joiden myötä kilpailu voi toteutua ja lisääntyä. Klusterien rakentamisessa kilpailun edistämisen tavoite tulisikin ottaa yhdeksi keskeiseksi julkisen teknologiarahoituksen myöntämisen kriteeriksi Tekesin ja EU:n ohjelmissa. 17 Vaikuttavat tekijät Vaikutuksia ja hyötyjä tarkasteltaessa on otettava huomioon kontekstuaaliset tekijät11. NAVI- ohjelman tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkein ja oikeastaan ainoa vaikuttava ulkoinen tekijä on ollut mobiilipalveluiden ajoitus. Tätä voidaan kuvata hyppynä seuraavalle kasvukäyrälle. Viive sinänsä on ollut normaali inventio – innovaatio – diffuusio-prosessin viive. Sitä kuitenkin korostaa, että mobiilit palvelut voivat käynnistyä vasta kun niiden kaikki tekniset edellytykset - päätelaitteet, verkot, palvelut - ovat valmiit. Tätä ennen palvelujen tuonti markkinoille on mahdotonta. Palvelut voivat levitä vain sitä vauhtia kuin niitä mahdollistava mobiilitekniikka leviää. Mobiilitekniikan ensisijainen arvo asiakkaalle syntyy usein muista kuin paikantavista palveluista. Sama asia näkyy yritysten tietojärjestelmien kehittämisessä, joissa teknologian soveltamisella on sille luonteenomainen looginen vaiheistus, jossa perusasioiden päälle kuvan 1-7 mukaisesti rakentuu yhä uusia arvonluomisen kerrostumia. • Ydinprosessien uudelleensuunnittelu ja johtaminen • Infrastruktuurit • Toiminnanohjaus • Tietojen integrointi • Jakelulogistiikka • Asiakassegmentointi • Valikoimien hallinta • Elämyksiä tuottavat ratkaisut Erilaistaminen ja uudet kilpailun alueet Tehokkuus ja perusratkaisut Paikannusta hyödyntävät sovellukset Kuva 1-7 Esimerkki teknologian soveltamisen vaiheistuksesta kaupassa ja palvelualalla12. Paikantavat palvelut eivät siten ole kehityksen liikkeelle paneva voima vaan sopeutuvat kehi- tyksen luonnolliseen vaiheistukseen. Tämä korostaa kehitystyön ajoituksen oikeaan osumisen merkitystä. Innovaatioprosessia sanotaan sisäkkäiseksi (nested innovation process). 11 Devaraj S & Kohli R (2002) The IT Payoff. Measuring the Business Value of Information Technology Investments, Prentice-Hall, 167 p. 12 Kuva on mukailtu lähteestä Whatever happened to the new economy, McKinsey, November 2002, www.mckinsey.com 18 200220001995 2007 Kuva 1-8 Hyppy seuraavalle kasvukäyrälle. Kuvan 1-8 mukaista tasannetta S-käyrien välillä on kuvattu eri termein mm. oppimisvaiheena13, keilaratana14, ja talvena15. Hamelin ja Prahaladin Competing for the Future -kirjan (1994:50) mukaan tässä vaiheessa tärkeää on kilpailu henkisestä johtajuudesta He kuvaavat henkistä johtajuutta seuraavasti: ”...(sen tavoitteena on muita) syvempi ymmärrys teknisistä, demografisista, sääntelyyn tai elämäntapaan liittyvistä trendeistä ja epäjatkuvuuksista, jotka voivat muuttaa toimialojen rajoja ja luoda uuden kilpailun alueen. Tämä on kilpailua siitä kenellä on ennakkotieto huomisen mahdollisuuksien koosta ja muodoista. Tämä on kilpailua sen ymmärtämisestä mitkä ovat perusteellisesti uudenlaiset asiakkaan hyödyt, tai radikaalisti uusi tapa toimittaa asiakkaalle vanhoja hyötyjä. Lyhyesti, tämä on kilpailua siitä kuka osaa kuvitella tulevaisuuden”. Yhteistä näille S-käyrien välisen epäjatkuvuuden kuvauksille on voimakas ja kaoottinen inno- vaatioprosessi ja aktiivinen uuden suunnan hakeminen. Niihin liittyy usein hyökkääjän etu16 ja ne ovat osa jo Schumpeterin kuvaamaa luovan tuhon prosessia, jossa epäjatkuvuus usein voittaa jatkuvuuden17. Uuden S-käyrän alussa ennen kuluttajamarkkinoiden syntyä osaamista ja teknologiaa pyritään kehittämään niche-markkinoilla ja yrityssovellusten avulla. Johtavat yritykset pyrkivät market making-toimenpitein luomaan proaktiivisesti edellytykset seuraavaan kasvuvaiheeseen. Tähän liittyy teknologian standardoimiseen pyrkiviä aloitteita ja T&K-liittoutumia myös kilpailijoiden kesken. Samaan aikaan kakkosluokan yritykset ovat usein vaikeuksissa, ja pyrkivät reaktiivisesti selviämään hengissä edellisen kasvuvaiheen pysähtymisestä. Kolmas yritysryhmä on uudet fokusoidut yhtiöt, jotka pyrkivät sijoittajien tuella pääsemään taitekohdassa markkinoille. Tasannevaiheessa tapahtuukin voimakasta polarisaatiota, yrityskentän uudelleen muotoutumista ja arvojen uudelleen jakautumista18. Kasvu ja kuluttajamarkkinat käynnistyvät, kun markkina ylittää kiasma- eli railovaiheen19. Esimerkiksi Nokia arvioi20, että mobiilien datapalvelujen kiasmavaihe ylitettiin 2002. Sen 13 Hurst D (1995) Crisis and Renewal. Harvard Business School Press, 228 p. 14 Moore G (1995) Inside the Tornado. Harper Business, 244 p. Selitys ilmaisulle keilarata on, että erilaisten yritysten niche-ratkaisut ovat kuin keiloja, jotka pitää kaataa. 15 Modis T (1998) Conquering Uncertainty. McGrawHill, 198 p. 16 Foster R (1986) Innovation- The Attacker´s Advantage. Summit Books, 316 p. 17 Moderni tulkinta Schumpeterin luovan tuhon dynamiikasta on esitetty lähteessä Foster R & Kaplan S (2001) Creative Destruction. Currency Doubleday, 366 p. 18 Slywotzky A J (1996) Value Migration. Harvard Business School Press, 327 p. 19 Moore G (1991) Crossing The Chasm. Harper Business, 223 p. 20 Nokia Mid-Year Strategy Update 20.6.2002, Grand Marina, Helsinki. 19 jälkeen alkaa pienellä viiveellä muutaman vuoden mittainen tornadovaihe, eli markkinoiden räjähdysmäinen kasvu. Nopein toteutunut ja paljon Internetiäkin nopeampi markkinoiden läpimurto on ollut japanilainen i-Mode, joka parissa vuodessa sai 30 miljoonaa käyttäjää. Teknisesti Suomea pidettiin vuonna 2000 johtavana maana sekä mobiiliviestinnässä ja Internetin käytössä. Uskottiin, että nämä tekniset johtomarkkinat antaisivat hyvän lähtökohdan sisäkkäisen innovaatioprosessin seuraavaan vaiheeseen, eli palvelujen kehittämiseen. Kuitenkin vuonna 2002 mobiilipalvelujen johtomarkkinat olivat Japanissa ja Internetin johtomarkkinat Ruotsissa ja Etelä-Koreassa. Liikkeenjohdon konsultti James Champy kirjassaan X-Engineering The Corporation (2002:184- 185) kirjoittaa e-bisneksestä. Hän kritisoi sitä, että kansakuntien muutosvalmiutta sähköiseen liiketoimintaan mitataan yleensä teknisen infrastruktuurin kehittyneisyyttä kuvaavilla mittareilla. Hänen mukaansa on harha ajatella, että kyse olisi ensi sijassa e:stä. Kyse on bisneksestä. Pelkkä tekniikan eli e:n kehittyneisyys ei ole todiste muutosvalmiudelle, eli sille kuinka palveluja ja liiketoimintaa osataan ja halutaan kehittää tekniikan mahdollistamana. E-bisneksessä pitäisi katsoa sanan jälkiosaa ja sen innovaatiokykyä ja muutosvalmiutta. Vastuu palvelujen kehittämisestä on ensi sijassa liike-elämällä. Kyse on bisneksen innovaatiokyvystä enemmän kuin tekniikasta. IBM:n eläkkeellä olevan entisen pääjohtajan Gerstnerin vuonna 2002 ilmestyneissä muistelmissa21 tulee esiin sama asia. Teknologian sijaan e-bisnes on kokonaisvaltainen prosessit ja teknologian integroiva muutosprosessi. Hän kritisoi sitä, että e ymmärrettiin jopa easy – helppo raha, helppo elämä, helppo menestys. Todellisuudessa kyseessä on monimutkainen ja hidas transformaatioprosessi. Tähän teemaan palataan laajemmin raportin osassa 3. Tässä vaiheessa riittää todeta, että tarvitaan laaja-alainen näkemys integroidusta ja verkottuneesta innovaatioprosessista lineaarisen technology push-ajattelun sijaan. Tietoyhteiskunta tulee ymmärtää laajemmin kuin päätteiden ja verkkoyhteyksien määränä. Palvelujen kehittäminen vaatii myös liikkeelle panevan ja muuttavan voiman eli prime moverin. Aikaisemmin teleoperaattorit olivat tällainen eteenpäin vievä voima. Taloudellisen tilanteen heikennyttyä ne ovat kuitenkin ajaneet alas tulevaisuuteen suuntautuneita ja rohkeita hankkeita ja alkaneet toimia varovaisemmin ja konservatiivisemmin. Vaarana onkin, että kotimaisen ja jopa eurooppalaisen sisällön ja palvelun sijaan ulkoa tuleva sisältö- ja palvelutuotanto valtaa markkinat. Mobiililaitteille kuten Nokian kommunikaattori tai PocketPC tarkoitettu ja GPS-kortteja tukeva hollantilainen TomTomin CityMaps Europe 2003 sisältää 240 000 taajaman katutason kartat 14 maasta mukaanlukien Ruotsi, Norja ja Tanska mutta ei vielä Suomi. CD-levy maksaa noin 60 euroa. Suurkaupunkialueiden karttoja voi ostaa myös erikseen noin 15 eurolla www.palmtop.nl. Vastaava PC-laitteille tarkoitettu Microsoftin Euroopan digitaalinen kartta Autoroute 2003 maksaa 40 puntaa www.amazom.co.uk myymänä. Sen vuoden 2003 versiossa on Ruotsi mutta ei vielä Suomea. Tällä rahalla saa Euroopan kattavan GPS-kortin kanssa (tai sitä ilman) toimivan kartan PC-tietokoneelle. Kartan POI-tietokantaan (Point-of- Interest) kuuluu mainoksen mukaan 119600 ravintolaa, 55000 hotellia, 70900 bensiiniasemaa, 38000 parkkipaikkaa, 3300 moottoritien taukoaluetta, 14700 pankkiautomaattia, 8400 museota, 5600 pubia ja 3600 golf-kenttää. Pelkästään Suomen markkinoihin keskittyvillä palveluilla on – ilman todella terävää liikeideaa ja erikoistumista - vaikea kilpailla monikansallista jättien sisältötuotantoa vastaan. Tietokannat ovat tyypillisesti tuotteita, joissa kiinteät kustannukset ovat suuret 21 Gerstner L V (2002) Who Says Elephants Can´t Dance. Harper Collins, 372 p. 20 ja muuttuvat kustannukset lähes olemattomia. Mittakaavaetu on erittäin suuri. Tietotuotteiden hinnoittelustrategioita käsittelivät Hal Varian ja Carl Shapiro vuonna 1998 ilmestyneessä kirjassaan Information Rules22. Tämä edellyttää suomalaisilta pienten markkinoiden sisältötuotannon toimijoilta huolellista SWOT-analyysiä niistä liiketoiminnoista, joissa on mahdollista olla mukana. Kun NAVI-ohjelmaa käynnistettiin nousukauden innostuksen vallitessa, se oli helppo rahoittaa. Saattaa olla, että nykytilanteessa hankkeen käynnistys olisi vaikeampaa. Nyt kun yritysten hankkeita on pantu jäihin, NAVIssa mukana olijat ovat kuitenkin hyvillä mielin siitä, että on olemassa ohjelma joka vie asiaa eteenpäin ja pitää sitä hengissä vaikeanakin aikana. Julkisten ohjelmien ei tulisi heilua pörssikurssien tavoin ja derivoimalla S-käyriä, vaan niissä pitää ottaa huomioon muutosprosessin koko dynamiikka. Alkuvaiheen päätös NAVIssa oli, että pilotteihin ei ohjata rahoitusta eli pilottien on rahoitettava itse itsensä. Kun ohjelmaa käynnistettäessä ala oli kuuma, yritykset halusivat, ettei NAVI tule sotkemaan markkinoita. Tunnelman jäähtyessä mieli muuttui ja olisi ilmeisesti pidetty hyvänä, että pilotteja olisikin rahoitettu. Samasta syystä yritysten mielestä NAVIn perustutkimukseen – siis käytettävyys, etiikka, säädökset, yksityisyys jne. - on käytetty rahaa tarpeeksi. Jälkiviisaasti ajatellen on kuitenkin hyvä, että pilotteja ei lähdetty alkuvaiheessa rakentamaan koska ne olisivat olleet ajastaan edellä. Niistä ei olisi todennäköisesti tullut menestyksiä, vaan ne olisivat kuihtuneet. Yhteenvetona voidaan todeta, että NAVI-ohjelma toteutti markkinadynamiikan oppimis- vaiheessa sen mikä oli mahdollista. Se loi perusvalmiuksia ja kehitti klusteria. Samalla yritykset käynnistivät omia T&K-hankkeitaan Tekesin kanssa. Laajoille piloteille aika ei olisi ollut tuolloin vielä kypsä. 1.3 Paikannus osana liike- ja palvelutoiminnan kokonaiskehittämistä Henkilökohtainen navigointi viittaa jo terminä siihen, että painopisteeksi on ajateltu kuluttaja- palvelut. Seuraava ICT-tekniikan kasvuaalto perustuukin uusien tekniikoiden mahdollistamiin kuluttajapalveluihin. Kuluttajapalvelut (B2C ja C2C) yleistyvät vauhtiin päästyään nopeasti, jos ne eivät vaadi aikaa vievää palvelujen, näihin liittyvien prosessien, ja näitä tukevien tietojärjestelmien kehittämistä. Kaikkein helpoimpia kehittäjän ja ylläpitäjän kannalta ovat sellaiset yhteisölliset palvelut C2C, joissa käyttäjät C itse tuottavat myös sisällön. Toisinaan – kuten Rheingoldin kirjassa Smart Mobs23 – paikannus- ja mobiilitekniikoiden käy- ttöä tarkastellaan puhtaasti käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta. Tätä täydentämään tarvitaan kuitenkin hyöty- ja liiketoimintanäkökulma. Toisin sanoen, kuka kehittäisi näitä palveluita ja minkä takia? Ja miten ne liittyvät jonkun organisaation kokonaiskehittämiseen, prosessien tehostamiseen, palvelustrategiaan, tai johtamiseen? Usein kuluttajatuotteet ja -palvelut ovat arvoketjun B2B2C2C loppupää. Kuluttajapalveluita edeltävät yritysten ja muiden organisaatioiden (B) palvelut kuvan 1-7 mukaisesti. Tekniikan historiassa on havaittu, että kuluttajatuotteiden ja -palveluiden läpimurto tapahtuu vasta, kun 22 Hal Varian ja Carl Shapiro (1998) Information Rules, Harvard Business School Press, käyttivät tietokantoja esimerkkeinä digitaalisten tuotteiden hintarakenteesta. He myös arvioivat, että geneeristen tietotuotteiden hinnat painuvat kohti nollaa (s. 24). Esimerkkeinä he käyttävät erilaisia hakemistoja. He myös kuvaavat laajasti tässä tilanteessa mahdollisia hinnoittelustrategioita. 23 Rheingold H (2002) Smart Mobs. Perseus Publishing. 266 p. 21 alunperin yrityksille suunnattujen ratkaisujen parin vuosikymmenen aikana hintataso on pudonnut jopa 99 %24. Yrityksissä ja muissa organisaatioissa paikkatieto on osa laajoja palvelujen ja prosessien kehittämiskokonaisuuksia, joita voidaan havainnollistaa monitasoisella arkkitehtuurikuvalla 1-9. Kuvassa tasolla 1 ovat ydinprosessit. Tässä kokonaiskuvassa paikkatieto ja paikannus (LBS, Location Based Services) asemoituu tasolle 2 yhdeksi niistä tekniikoista, joilla informaatio- ja reaaliprosessit kytketään toisiinsa. Muita vastaavalla tavalla asemoituvia tekniikoita ovat esimerkiksi viivakoodi, konekommunikaatio (M2M, Machine-To-Mobile), ja älytarrat ja -kortit (RFID, Radio Frequency Identification). Nämä tekniikat välittävät tietojärjestelmille tietoa reaaliprosessien tilasta. Tämä ilmiö on tärkeä, ja sitä on pitkään pidetty jopa ICT-alan seuraavana megatrendinä. EU:ssa ilmiön nimi on osassa 2 kuvattavalla tavalla Ambient Intelligence, joka tarkoittaa lähes samaa kuin Ubiquitous tai Pervasive Computing. Markkina- tutkijat ovat antaneet ilmiölle muitakin nimiä, kuten Supranet (Gartner Group) tai X-Internet (Forrester Research). Howard Rheingold25 kuvaa sitä niin, että ”reality becomes browsable and clickable”. Smart Mobs tarkoittaa mobiileja yhteisöjä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja älykkään ympäristön kanssa. Informaatio- prosessit Ihmisten valtaistaminen Palvelu- strategiat Johtaminen Reaali- prosessit Tiedon ja tietämyksen hallinta ja hyväksikäyttö Tietojärjestelmäintegraatio Verkostoituminen kumppaneihin Verkostoituminen asiakkaisiin Toiminnan- ohjaus Liittymät reaaliprosesseihin Läpinäkyvyys Kuva 1-9 Paikkatieto kytkee informaatioprosessit reaaliprosesseihin osana tietojärjestelmien, prosessien, palveluiden ja johtamisen kokonaisuutta eli arkkitehtuuria. Uudet tekniikat liittyvät perustietojärjestelmiin, kuten toiminnan ohjaus (ERP, Enterprise Resource Planning), tarjontaketjun hallinta (SCM, Supply Chain Management), huollon ohjaus (FSA, Field Service Automation), tai asiakkuuksien hallinta (CRM, Customer Relationship Management). Nämä perusjärjestelmät muodostavat arkkitehtuurin tason 3. ERP-esimerkki on, kun voimavarat – tavarat, ajoneuvot, ihmiset – kytketään tietoteknisesti toiminnanohjaus- järjestelmiin. SCM-esimerkki on logistiikan ohjaus. FSA-esimerkki on huoltomiesten ohjaus. CRM-esimerkki on asiakkaiden jatkuva kytkentä järjestelmiin ja push- (kuten mainokset, tiedot- teet) tai pull-tyyppiset (kyselyt) palvelut. Erityisesti prosessiverkkoja on pidetty 2000-alun liikkeenjohdon keskeisimpänä kehittämis- alueena, joiden johtaminen edellyttää sekä läpinäkyvyyttä (tiedon hallinta) että jatkuvaa osaamisen kehittämistä (tietämyksen hallinta). Keskeinen johtamisperiaate on vertaistieto (benchmarking), joka edellyttää tietokantoja ja siten entistä parempaa mittaamista26. 24 Tellis G J & Golder P N (2001) Will and Vision. How Latecomers Grow to Dominate Markets. McGrawHill, 340 p. 25 Rheingold H (2002) Smart Mobs. Perseus Publishing. 266 p. 26 Hagel J (2002) Out of the Box. Harvard Business School Press, 216 p. 22 Taso 4 on tietojärjestelmäintegraatio (EAI, Enterprise Application Integration). Tämän avulla rakennetaan tietokantoja, joita voidaan hyväksikäyttää erilaisilla työkaluilla (BI, Business Intelligence). Toinen tärkeä alue ja taso 5 on tietämyksen hallinta (KE/M, Knowledge Enablement/Management) ja eLearning. Yhdessä näitä voidaan kuvan 9 mukaisesti kutsua ihmisten valtaistamiseksi. Taso 6 on palvelujen mahdollistaminen. Prosessien mittaus ja hallinta, perusjärjestelmät ja niiden integraatio, ja tiedon ja tietämyksen hallinta ovat perusta palvelujen kehittämiselle. Palvelusopimukset (SLA, Service Level Agreements) perustuvat mittareihin, joita tietokannoista saadaan. Esimerkki on tien hiekoitus ja auraus. Autossa oleva GPS-paikannin ja konekommunikaatio kertoo kuinka paljon, missä ja milloin tietä on hiekoitettu tai aurattu. Tästä voidaan lähettää lasku (ERP) palvelusopimuksen (SLA) mukaisesti. Toinen esimerkki on huolto. Laite kertoo itse (M2M) lähimmälle (LBS) huoltomiehelle, että se tarvitsee apua. Taso 7 on johtaminen. Tällä tasolla on keskeistä tuloskortti (BSC, Balanced Scorecard), reaaliaikaisuus (ZLE, Zero Latency Enterprise) ja läpinäkyvyys (TAV, Total Asset Visibility). Paikkatiedon ja paikannuksen hyväksikäyttö liiketoiminnassa läpäisee usein kaikki tasot: mittaus tuottaa tietoa reaaliprosesseista informaatioprosesseihin eli perusjärjestelmiin, tietojärjestelmä- integraatio auttaa rakentamaan tieto- ja tietämyskantoja, palveluiden kehittäminen perustuu prosesseihin, tietoon ja tietämykseen, ja johtaminen edellyttää nopeutta ja läpinäkyvyyttä. Tämä on myös selitys näiden ratkaisujen usein hitaalle käyttöönotolle (diffuusio) kuvan 1-7 mukaisesti. Yksittäisen tekniikan (inventio) sijaan kyse onkin tekniikoiden integraatiosta ja fuusioinnovaatiosta, jossa erilaisia tekniikoita yhdistetään tuottamaan liiketoimintaratkaisu. Fyysisen ja virtuaalisen ympäristön eli reaali- ja informaatioprosessien läheisempi kytkentä edellä kuvatulla tavalla on ICT-alan isokuva. Tähän asti ne ovat liittyneet toisiinsa vain päätelaitteiden ja viivakoodin välityksellä. Jatkokehityksen mahdollistavat alimman tason tekniikat ovat paikannuksen LBS lisäksi konekommunikaatio M2M, sekä älytarrat ja -kortit RFID, joista Helsingin Sanomat kirjoitti 3.12.2002 tulevaisuuden ”uuden nokian” mahdollis- tajana. Virtuaalinen maailma Fyysinen maailma Ihmiset Esineet Liikenne Rakentaminen ICT Viivakoodi Päätelaite Virtuaalinen maailma Fyysinen maailma Ihmiset Esineet Liikenne Rakentaminen ICT Viivakoodi Päätelaite Mahdollistavat tekniikat LBS, M2M, RFID ja arkkitehtuuri Informaatio- prosessit Ihmisten valtaistaminen Palvelu - strategiat Johtaminen Reaali- prosessit Tiedon ja tietämyksen hallinta ja hyväksikäyttö Tietojärjestelmäintegraatio Verkostoituminen kumppaneihin Verkostoituminen asiakkaisiin Toiminnan - ohjaus Liittymät reaaliprosesseihin Läpinäkyvyys Kuva 1-10 Seuraava kehitysaalto virtuaalisen ja fyysisen maailman liittämisenä. Yksi tämän osa-alue on telematiikka. Ilmiöllä on edellä mainittujen lisäksi vielä monta muuta nimeä ja muotoa. Kirjalli- suudessa (Tapscott ym. Digital Capital 2000) sitä on kuvattu ilmaisulla Knowco over Physco. Jeremy Rifkin kirjassaan The Age of Access (2000) kutsui sitä postmodernismiksi, vanhan ja uuden yhdistymiseksi. Gershenfeld (1999) kuvaa kuinka tähän kuuluvat myös älykkäät esineet, “kirjat jotka muuttuvat toisiksi kirjoiksi, soitti- met jotka auttavat soittajaa, kengät jotka viestivät kehoverkon kautta, kirjoittimet jotka 23 tulostavat toimivia koneita staattisten esineiden sijaan, ja raha joka sisältää arvon lisäksi käyttäytymistä”27. Auto kertoo missä se on ja vaate voi kertoa pesukoneelle miten se pestään. Business Week (1999) kuvaa konekommunikaatiota maailman sähköisenä ihona. ”Iho mittaa tietoja – lämpötilaa, tuulen nopeutta, ilman painetta, kosteutta, pinnan tasaisuutta. Se myös ohjaa verenkiertoa, hikoilua, aktivoi immuunijärjestelmää, ja suojaa valolta. Samalla lailla miljardit sensorit ja ohjauslaitteet – kaikki yhdistettyä Internetiin - kehittyvät maailman sähköiseksi ihoksi”28. Tämän kehityksen mahdollistava teknologiamaisema on monihuippuinen. Osassa 3 kuvattavalla merkintätavalla teknologiavektori T koostuu edelleen vektoreista M (aineelliset teknologiat), I (tieto- ja viestintätekniikat), ja K (menetelmät). Teknisesti seuraava kehitysaalto on näiden integraatio, ei mikään yksittäinen teknologia. Siitä hyötynevät teknologian käyttäjät ja soveltajat enemmän kuin sen tuottajat. Kontrollipiste eli arvon luomisen ja pyydystämisen kannalta olennaista on kokonaisuuden ymmärtäminen, hallinta ja priorisointi – teknologian, tietojärjestelmien, prosessien, palveluiden, tietovarastojen ja liike- tai palvelutoiminnan yhteen- sovitus arkkitehtuurikuvan 1-9 mukaisella tavalla. Teleoperaattorit ovat olleet hyvin pitkän ajan prime mover eli veturi tai kärkiyritys. Talou- dellisesta tilanteesta johtuen ne ovat viime aikoina passivoituneet. Historiikkien mukaan julkisen sektorin aloitteellisuudella on ollut alkuvaiheessa suuri merkitys matkapuhelinliiketoiminnankin syntymiselle. Samalla lailla LVM:n tulisi osaltaan ja mahdollisuuksiensa mukaan olla aktiivinen klustereita luova prime mover ja – tuonnempana osassa 3 kuvattavalla tavalla – niiden tietämyksen mahdollistaja (Knowledge Creation Enabler) kuvan 10 mukaisen kehityksen 1) liikkeelle saattamisessa, sen jälkeen 2) henkisen johtajuuden luomisessa ja lopulta 3) johtomarkkinoiden synnyttämisessä. Tämä edellyttää integroitunutta/ verkostoitunutta näkemystä innovaatiosta ja asemoituu osaksi tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Käytännössä se merkitseee myös kehitystä nopeuttavien testiympäristöjen rakentamista. Tarvitaan entistä aktiivisempaa, klustereita luovaa ja palveluinnovaatioita mahdollistavaa tietoyhteiskuntapolitiikkaa, josta enemmän osassa 3. 1.4 Yhteenveto NAVI-ohjelmaa (2000-2002) on arvioitu seuraavista näkökulmista: panostukset, subjektiivinen asiakastyytyväisyys, objektiivinen laatu, ja vaikuttavuus. NAVI-ohjelma oli SITRAn tietoyhteiskuntaohjelman suosittelema kärkihanke. Panostusten näkökulmasta NAVI-ohjelma oli pieni, mutta erittäin fokusoitu ja aidosti uuden luomiseen tähtäävä kokonaisuus. NAVI kohdistui paikannukseen, joka mobiiliteknologialle spesifistä ja 27 Gershenfeld N (1999) When Things Start to Think. Henry Holt & Company, 225 p. 28 Neil Gross, Business Week, 30.8.1999: ”The skin is an uncanny piece of engineering. It processes immense amounts of data on temperature, pressure, humidity, and texture. It registers movement in the air, gauges the size of objects by the distance between points of contact, alerts us to danger, and prepares us for pleasure. But the skin does more than register superficial events--it's a controller. It sends signals to regulate blood flow, activate sweat glands, alert immune cells to marauding invaders, and block ultraviolet light. Even when skin dies, it is utilitarian: Dead cells accumulate in layers to prevent unwanted penetration. In the next century, planet earth will don an electronic skin. It will use the Internet as a scaffold to support and transmit its sensations. This skin is already being stitched together. It consists of millions of embedded electronic measuring devices: thermostats, pressure gauges, pollution detectors, cameras, microphones, glucose sensors, EKGs, electroencephalographs. These will probe and monitor cities and endangered species, the atmosphere, our ships, highways and fleets of trucks, our conversations, our bodies--even our dreams”. 24 jolle ei ole vastinetta kiinteän verkon puolella. Yhteenlaskien voidaan arvioida, että ohjelman aikana alueen tuotekehityspanos on ollut 20 - 25 milj. euroa. Ohjelmassa panostettiin käytettävyyden testauksen, käyttäjäkeskeisyyteen, ja yhteisöjen ja käyttökulttuurien edistämiseen. Tähän liittyy myös NAVIn jälkeinen jatkotyö, joka aiotaan suunnata testiympäristökiihdyttämöihin. Samoin keskeisenä nähtiin ja nähdään kilpailun edistäminen ja palvelujen synnyttäminen kerroksittaisella horisontaalisilla palvelurajapinnoilla, mitä testiympäristöt tukevat. Subjektiivisesti tarkasteltuna osallistujat olivat tyytyväisiä verkostumiseen ja tiedon vaihtoon. Julkisen sektorin edustajat olivat kautta linjan hyvin tyytyväisiä ohjelmaan. Ohjelman alussa yleisen mobiilihuuman vallitessa tehtiin osallistujien toiveesta linjaus, että NAVI ei rahoita pilotteja, jotta markkinat eivät häiriintyisi. Kun mobiilipalveluiden läpimurto viivästyi, eräät yritysosallistujat olisivat odottaneet konkreettisempia hankkeita ja myös pilotteja. Jälkikäteen ajateltuna on kuitenkin hyvä, että pilotteihin ei menty, koska niillä ei olisi ollut ohjelman aikataulussa onnistumisen mahdollisuuksia. Objektiivisesti tarkasteltuna NAVIn suurin tulos on kuitenkin se, että se edisti vireän mobiili- paikannusklusterin syntymistä. 10-20 yritystä tekee alueella vakavaa tuote- ja palvelu- kehitystyötä. Yritykset kuitenkin pitävät strategisista syistä kehitysprojektit salassa. Tämän klusterin menestymisen edellytyksistä huolehtiminen on tärkeää. Palvelujen viivästyminen on ollut globaali ilmiö, eikä Suomessa johtomarkkinoita ajatellenkaan ole mitään menetetty. Tosin globaalit paikkatieto- ja karttapalvelut edellyttävät suomalaisilta toimijoilta tarkkoja strategioita. Henkilökohtainen navigointi on mobiilispesifinen palvelu, jonka läpimurto on siirtynyt samalla lailla kuin muidenkin mobiilipalveluiden. Pelkästään käyttäytymisen muutosta edellyttävät yksinkertaiset kuluttajapalvelut saattavat periaatteessa yleistyä nopeastikin, elleivät ne vaadi yritysten prosessien ja tietojärjestelmien uudistamista. Toisaalta yritysten ja muiden organisaatioiden näkökulmasta paikkatieto ja paikannus on eräs keino kytkeä reaaliprosessit (fyysinen ympäristö ja sen tapahtumat) informaatioprosesseihin (tietojärjestelmät kuten toiminnan ohjaus ERP, tarjontaketjun ohjaus SCM, kenttähenkilöstön ohjaus FSA ja asiakkuuden hallinta CRM sekä näiden hyväksikäyttö päätöksenteossa, palvelukehityksessä ja johtamisessa). Tämä vaatii tietojärjestelmien integrointia ”alaspäin” eli fyysisiin prosesseihin ja tuotteisiin ja ”ylöspäin” tietovarastoihin. Samoin tämä vaatii toiminnan, tuotteiden, palveluiden ja tietojärjestelmien kehittämisen yhtäaikaisuutta. Tämä hidastaa kehitystä. NAVIn nämä vaikutukset tulevat siten esiin vasta usean vuoden kuluttua. Etenkin yksinkertaisten eli sisältöpainotteisten puhtaiden tietopalveluiden kohdalla toimijoiden tulisi tarkkaan miettiä pienen markkinan sisältötuotannon mahdollisuudet pärjätä kilpailussa globaaleja toimijoita vastaan. Paikkatiedossa on suuret kiinteät kustannukset ja alhaiset marginaalikustannukset. Mittakaavaetu on suuri. Jos tarjolla on edullisia marginaalikustannusten mukaan hinnoiteltuja tai jopa Internetin tapaan ilmaisia tietopalveluita, kuluttajat todennäköisesti eivät tule maksamaan paikkatiedoista markkinatutkijoiden aikaisemmin ennustamia summia (ARPU, Average Revenue Per User). Vähemmän liiketoimintariskejä on integraatioprojekteissa ja palveluissa, joissa paikkatietoa käytetään hyväksi ja joissa ansaintalogiikka ei perustu kuluttajan maksuhaluun vaan muuhun hyötyyn. NAVI tuottaa kolme loppuraporttia: ohjelman rakenteeseen pohjautuva raportti, teknologi- akatsaus, ja kuvaus/hakemisto suomalaisesta mobiilipaikannusklusterista. Lisäksi on tuotettava noin 20 sisäistä raporttia. 25 NAVI-verkosto jatkaa työtään yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisönä. NAVIn jatkon suunnittelu on osa ohjelmaa. Tarkoitus on luoda testausympäristö, jolla nopeutetaan tuote- ja palvelukehitystä. Tämä osaltaan toteuttaa osassa 3 kuvattavaa asiakaslähtöistä palveluinnovaatioita korostavaa tietoyhteiskuntapolitiikkaa. 26 2 Ohjelmatoiminta Seuraavassa kuvataan ja vertaillaan Tekesin, SITRAn, Euroopan Unionin (EU) ja liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ohjelmatoimintaa. Samoin kuvataan lyhyesti Stakesin ohjelmatoimintaa erityisesti hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelmatoiminta on myös suurissa yrityksissä liiketoiminnan kehittämisen ja muutosjohtamisen väline. Vaikka tähän ei suoraan viitata, taustalla on näkemyksiä myös yritysten ohjelmatoiminnasta. 2.1 Tekesin ohjelmatoiminta Ohjelmatoiminta Suomessa käynnistyi jo ennen Tekesin perustamista 1983. Ohjelmatoiminnan suurin arvo on ollut yhteistyöverkostojen ja -kulttuurin luominen. Kansainvälisissä kilpailukyky- selvityksissä - viimeksi IMD ja WEF - Suomi on saanut ykkössijan T&K-organisaatioiden ja yritysmaailman välisestä yhteistyöstä. Läheinen suhde yritysten ja tutkimuksen välillä on siten suomalainen vahvuus. Vaikka käytäntö on hyvin vahva, tästä ei tule vetää johtopäätöstä, että käytännön työ ja soveltava tutkimus olisi korvannut perustutkimuksen ja aidosti uuden tiedon luomisen. Tekes valmistelee ohjelmia yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimuspanos on ollut suuri, esimerkiksi laajoissa elektroniikan ja telekommunikaation ohjelmissa tehtiin 250 väitöskirjaa. Tämä mittaroi aitoa uutta osaamista. 1990-luvun puolivälissä ohjelmia pyrittiin luokittelemaan kansallisiksi teknologiaohjelmiksi (prioriteetti 1) ja muihin (prioriteetti 2). Tämä luokittelu ei koskaan kunnolla saanut tuulta alleen. Tämän jälkeen ohjelmat on luokiteltu vaikuttavuuden ja laadun näkökulmasta ryhmiin: - Täsmäohjelmat - Pehmo-ohjelmat - Innovaatio-ohjelmat - Toimialaohjelmat - Teknisesti rajatut ohjelmat Ohjelmien avulla yrityksiä halutaan opettaa tutkimustyöhön ja ennen kaikkea yhteistyöhön. Monilla aloilla laajojen sateenvarjoprojektien tie nähdään kuljetun loppuun. Tarvitaan uudentyyppisiä ahaa-elämyksiä. Ohjelmien painopiste onkin siirtynyt fokusoidumpaan suuntaan. Toinen pyrkimys on poikkiteknologisen ja -tieteelliseen lähestymistapaan ja irti toimialoista. Tällaisia ovat olleet NAVI, UTT ja esimerkiksi staattisen sähkön hallinta, tai aivotutkimus ja kylmäfysiikka. Kolmanneksi pyritään proaktiiviseen ja strategialähtöiseen suuntaan, jossa ohjelmat käynnistyvät teknologiastrategioiden perusteella, ei ongelman ja tarpeen kautta. Neljäs suunta on kansainvälisyys. EU:n puiteohjelmat avautuivat suomalaisille 1993. Euroop- palaisesta julkisesta T&K-toiminnasta EU:n osuus on runsaat 5 %29. Jos mukaan lasketaan Eureka, Cost ja vastaavat, tullaan 15 %:iin. Peräti 85 % julkisesta T&K-rahoituksesta on siis kansallista. 29 http://europa.eu.int/comm/research/era/pdf/benchmarking2002_en.pdf 27 Suomen innovaatiojärjestelmän rahoittajat pyrkivät kansainväliseen toimintaan. Esimerkiksi Suomen Akatemia on asettamassa kansainvälisyyden rahoituksen ehdoksi. Myös Tekes kannustaa voimakkaasti kansainvälisyyteen. Tekesillä noin 36 % ICT-projekteista on kansainvälisiä. Tätä mitataan viisijakoisella mittarilla tiedonhankinta-tiedonvaihto- teollistenoikeuksien hankinta-tutkijavaihto-yhteisprojektit. Tekesin tyyppisillä rahoittajilla on kansainvälinen TAFTIE-yhdistys, johon kuuluu 14 jäsentä (www.taftie.org). Tekesin toiminta-ajatuksessa on mukana kansainvälinen kilpailukyky ja vienti. Siksi odotetaan paljon kansainvälistymiseltä. Vaikka kansainvälisen yhteistyön osuutta mitataankin T&K- panoksesta, uskotaan, että se korreloi tulevaisuudessa kansainvälisen liiketoiminnan kanssa. Useat haastatellut useissa eri organisaatioissa samoin kuin kirjalliset lähteet korostavat tulosten markkinoinnin ja tiedottamisen tärkeyttä tietämyksen leviämisen kannalta. Tutkimustulosten käytännön hyödyntäminen ja markkinointi tuntuu ontuvan koko Euroopassa. Syynä on ainakin pirstaleisuus. Lisäksi tutkimusta lienee toisinaan tehty itselle meriitiksi tai tilaajalle (”päätöksentekijälle”), jolloin sen tyyli on jäänyt akateemiseksi. On puuttunut viime aikoihin asti esimerkiksi amerikkalaistyyppinen kulttuuri, jossa tutkimustuloksia popularisoidaan ja niistä tehdään kaupallista konsulttiliiketoimintaa ja kirjoja. Eurooppalaisen uuden teknologian mahdollistamia sosiaalisia ja manageriaalisia innovaatiota käsittelevän kirjallisuuden ja tutkimuksen löytäminen ja joskus ymmärtäminenkin on vaikeaa ja kirjojen tai raporttien toimitusajat jopa kuukausia. Monitieteisyys ja soveltaminen edellyttävät kuitenkin tutkimuksen ja sen tulosten markkinointia ja myyntiä. Tähän asiaan on kiinnitetty huomiota eurooppalaisen tutkimusalueen käsitteessä ja tavoitteissa (ERA, jota käsitellään tuonnempana). Haastatteluissa myös esitettiin kokemuspohjainen epäily, että ruohonjuuritasolla tutkimuksen ja liiketoiminnan yhteistyössä ja yhteen hiileen puhaltamisessa olisi vielä tutkittavia ja ratkaistavia ongelmia, vaikka ylätasolla toiminta näyttäisi säröttömältä. Ajoitus on osoittautunut tärkeäksi menestymistekijäksi. Monasti viive pohjatyöstä käytäntöön on 10-20 vuotta. Kuitenkin myös pohjatyö (inventio) on ollut välttämätön soveltavaan (innovaatio) ja hyödyntävään (diffuusio) vaiheeseen pääsemiseksi. Esimerkkinä haastatteluissa mainittiin rakentaminen ja virtuaalitodellisuus, jossa on ollut onnistunut ajoitus. Pohjatyö tehtiin 1980- luvulla, jolloin visio luotiin. Lama kuitenkin viivästi käytännön tekemistä. Nyt kehitetyn osaamisen käytännön hyödyntäminen on ajankohtaista. Koordinaattorin rooli on osoittautunut tärkeäksi. Jos ohjelma vertaa yritykseen, koordinaattori on sen toimitusjohtaja. Tekesin ohjelmatoiminnan vaikuttavuudesta Vaikuttavuuden tutkimukseen on panostettu. Samalla on pyritty lopettamaan yksittäisten ohjelmien vaikuttavuuden arviointi. Toisaalta ohjelman koko elinkaareen on alettu kiinnittää kasvavasti huomiota. Tekesissä aiotaan käynnistää ohjelmatoiminnan kokonaisanalyysi. Arviointia onkin alettu tarkastella integroidun/verkottuneen innovaatiomallin mukaisesti oppimisprosessina. Kyse ei ensi sijassa ole etukäteen asetettujen tavoitteiden ja tulosten tai odotusten suhteesta (takaisinkytkentä), vaan oppimistilaisuudesta (eteenpäinkytkentä). Tähän kuluu tiedon formaali välitys ja laajempien sidosryhmien kanssa tapahtuva keskustelu. Tekesissä nähdään, että ohjelmien johtamisen tarve kasvaa. Tämä liittyy siihen, että ohjelmista halutaan tehdä yhä strategisempia. Pelkkä rahan jako ja sen kautta tapahtuva julkinen interventio ei riitä. Sama johtamisen ja valvonnan ongelma on nuorten teknologiayritysten rahoittajilla. Istuminen esimerkiksi yhtiöiden hallituksissa ei riitä. 28 Strategisuuden kasvattaminen tarkoittaa Tekesin tapauksessa suurempaa panostusta tavoitteiden määrittelyyn ja testaamiseen, ongelmien tunnistamiseen, osapuolten sitouttamiseen, ja yhteistyö- verkoston jalostamiseen. Se merkitsee myös koko innovaatiojärjestelmän (ml. Suomen Akatemia, ministeriöt, pääomasijoittajat, Finpro, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut. ammatti- korkeakoulut, kansainväliset kumppanit, klusterin muut keskeiset tahot) mobilisointia yhteisiin ohjelmiin. Esimerkki: Hyvinvointipalvelut ja Stakes Hyvinvointia edistävien sovellusten ja palvelujen kysyntä kasvaa. Tärkeä haaste on tietoyhteiskuntapalvelujen kehittäminen ja käytön ja käytettävyyden edistäminen siten, että ne ovat luontainen osa jokaisen kansalaisen arkipäivää. Suomessa elää noin 200 000 yli 30-vuotiasta henkilöä, jotka toimintakyvyn rajoitusten vuoksi tarvitsevat useita kertoja viikossa apua selvitäkseen jokapäiväisistä toimistaan. Laitoshoidossa olevien vanhusten määrä on nyt luokkaa 50 000 – 60 000, mutta kasvaa arviolta 50 % vuoteen 2010 mennessä. Jo tällä hetkellä ikääntyneiden ja vammaisten määrän arvioidaan Euroopassa olevan runsaat 100 miljoonaa henkilöä. Yksin vammaisten määräksi on arvioitu 37 miljoonaa kansalaista. On lisäksi huomattava, että ongelmat kasautuvat; 70% vammaisista lukeutuu yli 60- vuotiaisiin. Hyvin toimivassa ja kansalaisiaan kunnolla palvelevassa tietoyhteiskunnassa yksilöiden ja erityisryhmien tarpeet on otettava huomioon laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen tuottamisessa. Vielä tänä päivänä käytettävyydeltään vaillinaisia tuotteita ja palveluita pyritään myymään kaikille. Tulevaisuudessa on lupa odottaa parempaa laatua. Design for All (DfA) – periaate tarkoittaa sitä, että etsitään sellaisia laitteisiin, ohjelmistoihin ja apuvälineisiin sijoitettavia ominaisuuksia, jotka edistävät helppokäyttöisyyttä. Näiden ominaisuuksien määrittelyssä on hyödyllistä tutkia tarkoin mm. aisti- ja liikuntavammaisten erityistarpeita. Niihin löydettävät ratkaisut ovat hyvin usein käyttökelpoisia myös yleisissä laite- ja ohjelmistomäärityksissä ja auttavat edistämään järjestelmien käytettävyyttä. Tässä suhteessa uudet mobiilin aikakauden tuotteet ja palvelut vaativat erityistä huomiota suunnittelijoilta. Navigointi- ja etenkin paikannuspalveluilla katsotaan olevan erityistä potentiaalia henkilöille, joilla on vammaisuuden tai korkean iän mukanaan tuomia ongelmia. Lisäksi on kehitettävissä palveluja, jotka auttavat hoitohenkilökuntaa. Hyvinvointisektori osa-alueineen on työmaa, joka vaatii poikkitieteellistä raja-aidat ylittävää tutkimusta ja kehittämistä ja on näin ollen ohjelmasuunnittelun mielessä erittäin tärkeä ja haasteellinen. Tekes on kirjannut hyvinvointiteknologian erääksi keskeiseksi toiminta-alueekseen. Tekes käynnisti iWELL teknologiaohjelman hyvinvoinnin ja terveyden sektorille vuonna 2000 jatkoksi aikaisemmille hyvinvointisektorin ohjelmille, joissa on etsitty kansainvälisesti kilpailukykyisiä ratkaisuja ja palveluita, jotka hyödyntävät suomalaista teknologiaosaamista. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntijakeskus, jonka ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietovarannot. Sosiaali- ja terveyspalvelut on Stakesin tulosalue, joka mm. tutkii ja edistää esteettömyyttä ja vammaisille ja ikääntyvälle väestölle tarkoitettuja osin tietotekniikan avulla toteutettuja elämää helpottavia apuvälineitä ja itsenäistä suoriutumista helpottavia ratkaisuja. 29 Stakesin esteettömyysryhmä (EST) tutkii, kehittää ja arvioi teknologian, palveluiden ja ympäristöjen saavutettavuutta (accessibility) ja käytettävyyttä (usability). Stakesin tietoteknologian osaamiskeskus osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen palvelun ja asioinnin edellytysten kehittämiseen. Keskuksella on keskeinen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian koordinoinnissa kansallisesti ja se ylläpitää yhteyksiä alan kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. 2.2 SITRAn ohjelmatoiminta SITRAn varsinainen ydin on yritysrahoitus, mutta tähän liittyen se on organisoinut tilauksesta ja omastakin aloitteesta yleishyödyllisiä ohjelmia. SITRAlla on myös oma tutkimusneuvosto. Näkökulma on kuitenkin ollut yritystoiminnan luominen. SITRA organisoi monitieteisiä ja poikkisektoriaalisia ohjelmia, jos ne eivät selkeästi kuulu millekään ministeriölle. Esimerkkejä näistä aukoista ovat olleet viime aikoina uusi talous, sekä erilaiset riskitekijät kuten aluekehitys, eriarvoisuus ja ikääntyminen30. Viime mainittua tarkastellaan sosiaali- ja terveysnäkökulmasta, taloudellisesta näkökulmasta, ja liiketoiminnan mahdollisuuksien näkökulmasta. Näissä näkemys innovaatiosta on siten laajempi kuin tekninen. SITRA on myös toteuttanut ohjelman suomalaisen innovaatiojärjestelmän transformaatiosta. SITRAn toiminnasta tehdyn tuoreen arviointiraportin31 mukaan Suomen haasteita 21. vuosisadan alussa ovat mm. tietoyhteiskuntakehitys, verkottuminen, kansallisen innovaatiojärjestelmän tehokkuus, Suomen asema globalisaatiossa ja Euroopassa. Sama lähde tiivistää SITRAn agendaksi ikääntymisen, hyvinvointivaltion, monikulttuurisuuden, maahanmuuttopolitiikan, arvot, sosiaalisen pääoman, perheen muutoksen, työelämän muutoksen ja osaamisen merkityksen taloudelliselle kasvulle. Arviointiraportti toteaa myös, että jatkossa ideat eivät ole pullonkaula, vaan päinvastoin niiden suuri määrä, mikä vaikeuttaa sellaisen tulevaisuuden portfolion rakentamista, joka on riittävän vahvasti kytketty. Liian monta pientä hanketta hajottaisi entisestään rajallisia johtamisvoima- varoja. Esille nostettuja mahdollisia tulevaisuuden keskeisiä teemoja ovat mm32. - Huomio palvelusektoriin ja sen ja tuotannon yhteistyöhön - Klusteriajattelun kehittäminen ja horisontaalisten kompetenssien rakentaminen, kuten turvallisuus, terveys, lääke, ruoka. - Yrittäjyyden edistäminen. - Tietoyhteiskunnan johtamisongelmat ja ratkaisujen puute. - Globalisaation vaikutukset hallinnon reformeihin (verotus, hyvinvointi) - Julkisen sektorin innovaation edistäminen. - Tietoyhteiskunnan kolmannen ja neljännen sukupolven tukeminen ja edistäminen. - Osallistuminen keskusteluun yliopistojen uudesta roolista. 30 SITRA: Vuosikertomus 2001. 31 Vihko R, Castells M, Georhgiou L, Jalkanen S, Meyer-Krahner F, Vuokko P & Gröhn M (2002) Evaluation of SITRA 2002. 32 Emt. 30 Tärkeänä tutkimus- ja kehittämistoiminnalle nähdään riippumattomuus, maine, päätöksen- tekijöiden hyväksyntä, ja brandi33. Julkinen interventio – kuten preseed, seed funding ja innovatiiviset projektit – ovat menetelmä oppia ja demonstroida kunnes markkinat ottavat vallan. Enemmän huomiota pitäisi kiinnittää tiedottamiseen, markkinointiin eli tietämyksen saattoon ja syöttöön. Samoin korostetaan nopeaa ja luovaa roolia. Painopistettä kehotetaan siirtämään myös globaalisuuteen34. 2.3 EU:n ohjelmatoiminta Taustaksi Euroopan unionissa tutkimus- kehittämis- ja koulutustoiminta tapahtuu pääosin unionin jäsenvaltioiden omasta toimesta kansallisella tasolla ns. toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että unionin puitteissa suoritettu työ rajataan sellaisiin toimenpiteisiin ja tutkimusaiheisiin, joissa valtioiden rajat ylittävä yhteistyö tarjoaa selviä etuja. EU:n tutkimustoiminnan menot ovat viime vuosina olleet noin 4% EU:n kokonaisbudjetista eli noin 3 miljardia euroa vuodessa. Euroopan unionissa on kuitenkin selkeästi nähty, että erilliset kansalliset ponnistukset eivät riitä puolustettaessa maanosan kansainvälistä kilpailukykyä, jonka edellytyksenä on riittävä hyvin suunnattu tutkimus- ja kehittämispanos. Etenkin kun tavoitteeksi asetetaan rinnakkaisesti hyvinvointi ja liiketoiminnallinen kilpailukyky, on tuottavuutta pystyttävä parantamaan. Talouskasvu edellyttää työpanoksen ja tuottavuuden myönteistä kehitystä ja sen moottoriksi voimakkaampaa eurooppalaista yhteistyötä. Euroopan unionissa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2010 mennessä Eurooppa on maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin talousalue. Tämä tavoite perustuu keskeisesti tutkimus- ja kehittämispanostuksen kasvattamiseen tasolle 3% bruttokansantuotteesta. Nykyinen taso on noin 1,9 % (Suomi ja Ruotsi tosin 3,5% - 4% luokassa) kun sen sijaan kilpailijoina USA (noin 2,7%) ja Japani (noin 3%) ovat kaukana edellä ja ero näyttää entisestään kasvavan. Euroopan on vastattava viiveettä tähän haasteeseen. Vastauksen avaintekijöitä ovat Eurooppalainen tutkimusalue ERA (European Research Area) ja sen toimeenpanon eräänä keskeisenä välineenä Euroopan unionin 6. puiteohjelma. EU:n tietoyhteiskuntapolitiikka Euroopan Unionin tietoyhteiskuntapolitiikka rakentuu seuraavan laillisuusperustan varaan: - Televiestintäpolitiikka, jonka oikeusperusta löytyy Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklasta (sisämarkkinoiden yhdenmukaistaminen), 81 ja 82 artiklasta (kilpailu) sekä 47 ja 55 artiklasta (sijoittautumisoikeus ja palvelut) - Tieto- ja viestintätekniikan kehityksen tukeminen, joka nojaa perustamissopimuksen 163 – 172 artiklaan (tutkimus ja teknologian kehittäminen) - Yhteisön teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tarpeellisten edellytysten luominen perusta- missopimuksen 157 artiklan mukaisesti - Euroopanlaajuisten verkkojen (TEN) edistäminen liikenteen, energian ja tietoliikenteen alalla perustamissopimuksen 154, 155 ja 156 artiklan mukaisesti. 33 Emt. 34 Emt. 31 Nämä poliittiset linjaukset ovat perustana tietoyhteiskuntaa koskevan tutkimus- ja kehit- tämistyön ohjelmatoiminnassa ja ohjelmien suuntaamisessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on näin samalla osa Euroopan unionin tietoyhteiskuntapolitiikan toimeenpanoa. Televiestintäpolitiikka on ollut pitkään keskeisellä sijalla pääteemanaan telemarkkinoiden vapauttaminen. Markkinoiden vapauttaminen on voima, joka edistää uusien tuotteiden ja palvelujen kehittymistä ja käyttöönottoa. Yhteiset pelisäännöt ja standardit ovat vauhdittaneet menestystä, esimerkkinä GSM. Tärkeitä työmaita ovat edelleen telealan sääntelykehyksen jatkokehittäminen, matkaviestinnän yhteiset tekniset standardit, tietoturva ja yksityisyyden suoja sekä sähköistä kaupankäyntiä koskeva ja edistävä lainsäädäntö. Tietoyhteiskunta on voimakkaasti maailmanlaajuinen, globaali ilmiö. Euroopan unioni osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön, jossa koko maailman mitassa harmonisoidaan käytäntöjä, esimerkkeinä yhteistyö järjestöjen kuten ITU, OECD, WTO ja WIPO kanssa. Kansainvälisyys heijastuu myös siinä, että EU:n puiteohjelmiin voivat osallistua myös enenevässä määrin maat, jotka eivät ole unionin jäseniä. EU:n ohjelmatoiminnan perusteista ja kehittymisestä EU:n itsensä suoraan hallinnoimat ohjelmat rahoitetaan unionin talousarviosta ja niiden koosta, sisällöstä ja toteutustavoista päätetään Euroopan neuvostossa ja budjetin osalta Euroopan neuvoston ja Europarlamentin yhteistoimin. Ohjelmien lopullinen hyväksyminen tapahtuu tutkimuksesta vastaavien ministerien neuvoston kokouksissa ja koulutusohjelmien osalta päättäjiä ovat jäsenvaltioiden opetusministerit. Euroopan komissiolla on ohjelmien käytännön toteutusvastuu, mutta se ei voi toteuttaa suunniteltuja toimia ilman jäsenmaiden edustajista kootun asianomaisen ohjelman hallintokomitean hyväksyntää. EU:n ohjelmien osalta päätöksenteko Suomessa on tällä hetkellä hajautettu siten, että samat viranomaiset, jotka hoitavat kotimaassa tapahtuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, vastaavat EU:n eri ohjelmien hallinnosta Suomessa. Tämän periaatteen mukaisesti Tekes vastaa teknologiapainotteisten ja teollisten ohjelmien hallinnosta ja tutkimuksellisten ohjelmien hallinnosta vastaa Suomen Akatemia. Suomen päätöksenteossa EU T&K valmistelujaosto vastaa eri ohjelmien koordinaatiosta ja toimii Suomen EU päätöksenteon neuvoa-antavana elimenä kattaen kaikki ne hallinnonalat, joita EU:n tutkimustoiminta sisältää. Suomen EU T&K sihteeristö toimii yleisenä tiedotus- ja neuvontaorganisaationa kaikille ohjelmille. Suomen osuus EU:n tutkimustoiminnan budjetista sisältyy Suomen EU-jäsenmaksuun ja on nykyisin runsaat 40 miljoonaa euroa vuodessa. EU:n tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on pitkät perinteet alkaen 1950-luvulta koskien ensisijaisesti energian tuotantoa ja ydinvoimaa. Myöhemmin se on etenkin 1980-luvulta lähtien voimakkaasti laajentunut seuraavin askelin: 1. puiteohjelma 1984-1987 (energia, ympäristö, maatalouden raaka-aineet jne.) 2. puiteohjelma 1987-1991 (mm. informaatioyhteiskunta) 3. puiteohjelma 1991-1994 (useita erillisohjelmia) 4. puiteohjelma 1994-1998 (mm. telematiikka ja liikenne mukana) 5. puiteohjelma 1998-2002 (useita erillisohjelmia) 6. puiteohjelma 2002-2006 (käynnistymässä) 32 Tietoyhteiskuntakehitykseen lukeutuvat aiheet ovat tulleet osaksi puiteohjelmasisältöä 1980- luvulla ja niiden painoarvo on jatkuvasti kasvanut. Puiteohjelmien ja niihin suoraan sisältyvien aliohjelmien lisäksi komissio voi käynnistää jäsenmaiden hyväksyntään pohjaten myös muita kehittämishankkeita, joilla voi olla suora tai välillinen yhteys mm. tietoyhteiskunnan kehittämiseen Euroopassa. Tieto- ja viestintätekniikan tutkimus- ja kehittämistoimia vauhditettiin vuonna 1984 käynnistyneessä ESPRIT-ohjelmassa ja vuonna 1986 käynnistyi useita erityisohjelmia kohteina mm. liikenne, terveydenhuolto ja etäopetus sekä RACE-ohjelma liittyen kehittyneisiin viestintätekniikoihin. Euroopan tason ja sitä laajempaakin tutkimusyhteistyötä, johon EU osallistuu, harjoitetaan lisäksi mm. EUREKA-, COST- ja GALILEO-ohjelmissa, joissa myös tietoyhteiskunnan tekniikoilla on tärkeä sijansa. EUREKA on eurooppalainen yhteistyöjärjestely, 31 valtiota ja EU:n kattava verkosto, jonka tehtävänä on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä edistämällä markkinasuuntautunutta tutkimusyhteistyötä ja teknistä kehitystä. EUREKA rakentaa siltaa tutkimuksen ja yritysten välille pyrkien parantamaan innovatiivisten teknologioiden hyödyntämistä. EUREKA-hankkeet ovat luonteeltaan lähellä markkinoita toimivia tuotekehitysprojekteja. Esimerkki tuoreesta EUREKA-projektista on EUROLEARN sateenvarjoprojekti, joka on perustettu verkostoksi edistämään kansainvälistä yhteistyötä e-oppimista tukevien tuotteiden tuotekehityksessä. COST (European Co-operation in the field of Scientific and Technical Research) on perustettu vuonna 1971 hoitamaan tieteen ja tekniikan tutkimusyhteistyötä Euroopassa. COST-yhteistyö tukee eurooppalaisia monikansallisia ja tieteidenvälisiä tutkimusverkostoja tarjoamalla kansallisesti rahoitetuille tutkimushankkeille yhteistyömahdollisuuksia. COST-yhteistyön tavoitteena on kohottaa eurooppalaisen tutkimuksen tasoa ja kilpailukykyä, edistää tutkijoiden verkostoitumista, vähentää tutkimuksen päällekkäisyyttä ja tuottaa synergiaetuja. Yhteistyöhön osallistuu 32 valtiota, mukaan lukien kaikki 15 EU:n jäsenmaata. Yhteistyöhön voi myös osallistua kumppaneita muistakin maista. COST perustuu yhteistyöhankkeisiin, joissa on kyse kansallisesti rahoitetun tutkimuksen yhteensaattamisesta eurooppalaisella tasolla. Tarkoituksena on luoda verkostoja, jotka voivat jatkaa yhteistyötään myös COST-hankkeen päätyttyä. Euroopan komissio on ilmoittanut, että se ei enää hallinnoi COST-toimintaa EU:n 6. puiteohjelmassa. COSTin tieteellinen sihteeristön uusi sijoituspaikka tulee olemaan ESF (European Sc