MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN Terrorismirikosdirektiivin täytäntöönpano 56 2017 Mietintöjä ja lausuntoja 56/2017 Oikeusministeriö, Helsinki 2017 Terrorismirikosdirektiivin täytäntöönpano Oikeusministeriö ISBN: 978-952-259-652-9 (nid.) ISBN: 978-952-259-653-6 (PDF) Helsinki 2017 Kuvailulehti Julkaisija Oikeusministeriö 8.11.2017 Tekijät Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri Janne Kanerva Julkaisun nimi Terrorismirikosdirektiivin täytäntöönpano Julkaisusarjan nimi ja numero Oikeusministeriön julkaisu 56/2017 Diaari/hankenumero OM 1/481/2016 OM014:00/2017 Teema Mietintöjä ja lausuntoja ISBN painettu 978-952-259-652-9 ISSN painettu 1798-7091 ISBN PDF 978-952-259-653-6 ISSN PDF 1798-7105 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-653-6 Sivumäärä 222 Kieli suomi Asiasanat Terrorismirikokset, salaiset pakkokeinot, salaiset tiedonhankintakeinot Tiivistelmä Mietinnössä ehdotetaan tehtäväksi terrorismirikosdirektiivin edellyttämät muutokset rikoslakiin. Terrorismirikoksiin liittyvät ryöstö-, kiristys- ja väärennysrikokset säädettäisiin nykyistä laajemmin kansainvälisiksi rikoksiksi, oikeushenkilön rangaistusvastuuta myös laajennettaisiin niiden osalta. Kemiallisen aseen kiellon rikkomista, biologisen aseen kiellon rikkomista ja ydinräjähderikosta koskevia rangaistussäännöksiä ehdotetaan täydennettäviksi uusilla tekotavoilla. Rikoslain terrorismirikossäännöksiä ehdotetaan täydennettäviksi ja muutettaviksi monin tavoin. Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevia säännöksiä muutettaisiin ensinnäkin niin, että teon olisi oltava omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle. Maan asemesta laissa nykyisin mainitaan valtio. Muutoksella korostettaisiin sitä, että terrorismirikokset ovat laajasti yhteiskuntaan kohdistuvia rikoksia, joiden ei voida juurikaan katsoa aiheuttavan vahinkoa pelkästään valtion viranomaisille ja rakenteille. Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevia säännöksiä muutettaisiin myös niin, että vakavimmat tietoverkkorikokset tulisivat niiden piiriin. Terroristisessa tarkoituksena tehtyinä rikoksina tulisivat rangaistaviksi myös eräät radiologisia aseita koskevat teot, kun ne on tehty mainitussa tarkoituksessa. Terroristiryhmän johtamista koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että rangaistavaksi tulee myös sellaisen terroristiryhmän johtaminen, jonka toiminnassa ei ole vielä tehty terroristisessa tarkoituksessa tehtyä rikosta mutta joka toimii tehdäkseen sellaisen rikoksen. Kouluttautumista terrorismirikoksen tekemistä varten koskevaa rangaistussäännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että sen piiriin tulee myös ns. itsekouluttautuminen. Lisäksi kouluttautumisen tarkoituksena voisi olla myös terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun tekeminen. Matkustamista terrorismirikoksen tekemistä varten koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi niin, että rangaistusvastuu kattaa myös sellaiset henkilöt, jotka palaavat tai muuten matkustavat Suomeen terrorismirikoksen tekemisen tarkoituksessa. Uudessa rangaistussäännöksessä ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi terrorisimirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistäminen, jonka rahoittaminen tulisi rangaistavaksi terrorismin rahoittamisena. Mietinnössä ehdotetaan pakkokeinolakiin ja poliisilakiin muutoksia, joiden myötä telekuuntelua voidaan käyttää myös terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen uusien tekotapojen mukaisten tekojen selvittämisessä ja estämisessä ja asuntokuuntelua niiden selvittämisessä. Televalvontaa, televalvontaa teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumuksella ja suunnitelmallista tarkkailua voitaisiin käyttää terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistämisen selvittämisessä ja estämisessä. Ehdotettavat lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan viimeistään 8.9.2018, jolloin direktiivi on viimeistään pantava täytäntöön. Kustantaja Oikeusministeriö Painopaikka ja vuosi Lönnberg Print & Promo, 2017 Julkaisun myynti/jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ http://julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi/Etusivu Presentationsblad Utgivare Justitieministeriet 8.11.2017 Författare Janne Kanerva, arbetesgruppens ordförande och sekreterare Publikationens titel Genomförande av direktivet om terroristbrott Publikationsseriens namn och nummer Justitieministeriets publikation 56/2017 Diarie- /projektnummer OM 1/481/2016 OM014:00/2017 Tema Betänkanden och utlåtanden ISBN tryckt 978-952-259-652-9 ISSN tryckt 1798-7091 ISBN PDF 978-952-259-653-6 ISSN PDF 1798-7105 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-653-6 Sidantal 222 Språk finska Nyckelord Terroristbrott, hemliga tvångsmedel, hemliga metoder för inhämtande av information Referat I betänkandet föreslås det att de ändringar som direktivet om terroristbrott förutsätter görs i strafflagen. Enligt förslaget ska det föreskrivas om rån-, utpressnings- och förfalskningsbrott med anknytning till terroristbrott så att dessa i större utsträckning än nu ska betraktas som internationella brott. Även juridiska personers straffansvar i fråga om dessa brott utvidgas. Det föreslås att straffbestämmelserna om brott mot förbudet mot kemiska vapen, brott mot förbudet mot biologiska vapen och kärnladdningsbrott kompletteras med nya tillvägagångssätt vid brott. Enligt förslaget ska bestämmelserna om terroristbrott i strafflagen kompletteras och ändras på flera sätt. För det första ska brott som begåtts i terroristiskt syfte ändras så att gärningen ska vara ägnad att allvarligt skada ett land eller en internationell organisation. I lagen nämns för närvarande stat i stället för land. Genom ändringen betonas det att terroristbrott är brott som riktas mot samhället på ett omfattande sätt och som knappast kan anses orsaka skada endast för statliga myndigheter och strukturer. Enligt förslaget ska bestämmelserna om brott som begåtts i terroristiskt syfte även ändras så att de omfattar de allvarligaste nätbrotten. Även vissa gärningar som avser radiologiska vapen ska bli straffbara som brott som begåtts i terroristiskt syfte, när de begåtts i detta syfte. Bestämmelserna om ledande av terroristgrupp föreslås bli ändrade så att även ledande av en sådan terroristgrupp i vars verksamhet det ännu inte har begåtts ett brott i terroristiskt syfte men som handlar i syfte att begå ett sådant brott ska bli straffbart. Det föreslås att straffbestämmelsen om deltagande i utbildning för ett terroristbrott ändras så att även s.k. självutbildning börjar omfattas av den. Syftet med utbildningen kan dessutom vara förberedelse till brott som begås i terroristiskt syfte. Det föreslås att bestämmelserna om resa i syfte att begå ett terroristbrott ändras så att straffansvaret också ska gälla personer som återvänder eller annars reser till Finland i syfte att begå terroristbrott. I den nya straffbestämmelsen föreslås det att främjande av resa som görs i syfte att begå ett terroristbrott ska bli straffbart. Finansiering av främjande av resa som görs i syfte att begå ett terroristbrott förslås bli straffbart såsom finansiering av terrorism. I betänkandet föreslås ändringar i tvångsmedelslagen och polislagen. Genom ändringarna blir det möjligt att använda teleavlyssning även vid utredning och förhindrande av gärningar där de nya tillvägagångssätten vid brott som begåtts i terroristiskt syfte används samt bostadsavlyssning vid utredning av dessa gärningar. Teleövervakning, teleövervakning med samtycke av den som innehar en teleadress eller teleterminalutrustning och systematisk observation ska kunna användas vid utredning och förhindrande av främjande av resa som görs i syfte att begå ett terroristbrott. De föreslagna lagarna avses träda i kraft senast den 8 september 2018, då direktivet senast ska genomföras. Förläggare Justitieministeriet Tryckort och år Lönnberg Print & Promo, 2017 Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ http://julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi/Etusivu Sisältö OIKEUSMINISTERIÖLLE..................................................................................... 9 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ......................................................... 13 YLEISPERUSTELUT .......................................................................................... 15 1 Johdanto .................................................................................................... 15 2 Nykytila ...................................................................................................... 17 2.1 Lainsäädäntö ................................................................................................................... 17 2.2 Kansainvälinen kehitys ja EU:n lainsäädäntö .................................................................. 19 2.3 Nykytilan arviointi ............................................................................................................. 20 3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset .......................................... 21 4 Esityksen vaikutukset ............................................................................... 24 5 Asian valmistelu ........................................................................................ 26 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT .............................................................. 27 1 Direktiivin sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön ...................... 27 2 Lakiehdotusten perustelut ...................................................................... 132 2.1 Laki rikoslain muuttamisesta .......................................................................................... 132 2.2 Laki pakkokeinolain 10 luvun muuttamisesta ................................................................. 145 2.3 Laki poliisilain 5 luvun muuttamisesta ............................................................................ 146 3 Voimaantulo ............................................................................................. 147 4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys ........................................... 147 4.1 Arvioinnin lähtökohdat .................................................................................................... 147 4.2 Rangaistussäännöksiä koskevat muutokset .................................................................. 149 4.3 Salaiset pakkokeinot ja salaiset tiedonhankintakeinot ................................................... 155 LAKIEHDOTUKSET ......................................................................................... 159 RINNAKKAISTEKSTIT .................................................................................... 171 LAGFÖRSLAG ................................................................................................. 192 DIREKTIIVI ....................................................................................................... 204 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 9 OIKEUSMINISTERIÖLLE Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2017/541/EU terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston pää- töksen 2005/671/YOS muuttamisesta annettiin 15 päivänä maaliskuuta 2017. Oike- usministeriö asetti 5 päivänä toukokuuta 2017 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioi- da, mitä lainsäädäntömuutoksia direktiivin täytäntöönpano edellyttää ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Työryhmän mietintö oli laadittava hallituksen esi- tyksen muotoon. Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Asettamispäätöksen mu- kaan työryhmän toimikausi päättyi 20 päivänä lokakuuta 2017. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva oikeus- ministeriöstä ja jäseniksi poliisiylitarkastaja Sami Ryhänen sisäministeriöstä, lähetys- töneuvos Anna Esko ulkoasiainministeriöstä, valtionsyyttäjä Tom Laitinen Valtakun- nansyyttäjänvirastosta, ylitarkastaja Anu Jaakkola keskusrikospoliisista, ylitarkastaja Antti Wahlroos suojelupoliisista, käräjätuomari Jaana Niemitalo Helsingin käräjäoi- keudesta, asianajaja Tiina Haapa-aho Suomen Asianajajaliitosta ja professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta. Yhteen työryhmäkokoukseen on Ryhäsen sijasta osallis- tunut poliisitarkastaja Heidi Kankainen sisäministeriöstä. Kanerva toimi myös työryh- män sihteerinä. Työryhmän tuli asettamispäätöksensä mukaan kuulla oikeusministeriön kriminaalipo- liittista osastoa, sosiaali- ja terveysministeriötä ja liikenne- ja viestintäministeriötä. Tämän mukaisesti työryhmä on kuullut asiantuntijoina seuraavia henkilöitä: neuvotte- leva virkamies Mervi Sarimo (oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto), hallitus- sihteeri Maija Iles (sosiaali- ja terveysministeriö), neuvotteleva virkamies Merja Rapeli (sosiaali- ja terveysministeriö), hallitusneuvos Anne Koskela (sosiaali- ja terveysminis- teriö), hallitussihteeri Liisa Holopainen (sosiaali- ja terveysministeriö) ja viestintäneu- vos Kreetta Simola (liikenne- ja viestintäministeriö). OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 10 Lisäksi työryhmä on kuullut asiantuntijoina seuraavia henkilöitä: rikosylikomisario Tero Haapala (keskusrikospoliisi), erikoistutkija Pekka Hiltunen (suojelupoliisi), apulaispro- fessori Sakari Melander (Helsingin yliopisto), professori Martin Scheinin (European University Institute), ylitarkastaja Antero Kuusi (Säteilyturvakeskus), Piia Vottonen (Eurojustin kansallinen edustaja), toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg (Rikosuhri- päivystys), lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen (oikeusministeriön lainvalmisteluosas- to), suurlähettiläs Marja Lehto (ulkoasiainministeriö), rikostarkastaja Hannu Kautto (keskusrikospoliisi), rikosylikonstaapeli Maria Rossi (keskusrikospoliisi), rikosko- misario Sari Sarani (keskusrikospoliisi) ja poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen (Poliisihal- litus). Työryhmä ehdottaa mietinnössään direktiivin edellyttämiä muutoksia rikoslakiin. Ter- rorismirikoksiin liittyvät ryöstö-, kiristys- ja väärennysrikokset säädettäisiin nykyistä laajemmin kansainvälisiksi rikoksiksi, oikeushenkilön rangaistusvastuuta myös laajen- nettaisiin niiden osalta. Kemiallisen aseen kiellon rikkomista, biologisen aseen kiellon rikkomista ja ydinräjähderikosta koskevia rangaistussäännöksiä ehdotetaan täyden- nettäviksi uusilla tekotavoilla. Rikoslain terrorismirikossäännöksiä ehdotetaan täydennettäviksi ja muutettaviksi mo- nin tavoin. Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevia säännöksiä muu- tettaisiin ensinnäkin niin, että teon olisi oltava omiaan aiheuttamaan vakavaa vahin- koa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle. Maan asemesta laissa nykyisin mai- nitaan valtio. Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevia säännöksiä muu- tettaisiin myös niin, että eräät vakavimmat tietoverkkorikokset tulisivat niiden piiriin. Terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina tulisivat rangaistaviksi myös eräät radiologisia aseita koskevat teot, kun ne on tehty mainitussa tarkoituksessa. Terroristiryhmän johtamista koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että rangaistavak- si tulee myös sellaisen terroristiryhmän johtaminen, jonka toiminnassa ei ole vielä tehty terroristisessa tarkoituksessa tehtyä rikosta mutta joka toimii tehdäkseen sellai- sen rikoksen. Kouluttautumista terrorismirikoksen tekemistä varten koskevaa rangais- tussäännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että sen piiriin tulee myös ns. itsekoulut- tautuminen. Lisäksi kouluttautumisen tarkoituksena voisi olla myös terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun tekeminen. Matkustamista terrorismiri- koksen tekemistä varten koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi niin, että rangaistusvastuu kattaa myös sellaiset henkilöt, jotka palaavat tai muuten matkusta- vat Suomeen terrorismirikoksen tekemisen tarkoituksessa. Uudessa rangaistussään- nöksessä ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi terrorismirikoksen tekemistä var- ten tapahtuvan matkustamisen edistäminen, jonka rahoittaminen tulisi rangaistavaksi terrorismin rahoittamisena. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 11 Mietinnössä ehdotetaan pakkokeinolakiin ja poliisilakiin muutoksia, joiden myötä tele- kuuntelua voidaan käyttää myös terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen uusien tekotapojen mukaisten tekojen selvittämisessä ja estämisessä ja asuntokuuntelua niiden selvittämisessä. Televalvontaa, televalvontaa teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumuksella ja suunnitelmallista tarkkailua voitaisiin käyttää terrorismiri- koksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistämisen selvittämisessä ja estämisessä. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa mietintönsä kunnioittavasti oikeusmi- nisteriölle. Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2017 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 13 Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lainsäädäntömuutoksia, joiden tekemistä edellyttää terroris- min torjumisesta tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, jolla korvataan vuonna 2002 tehty terrorismirikoksia koskeva puitepäätös siihen vuonna 2008 tehtyi- ne muutoksineen. Terrorismirikoksiin liittyvät ryöstö-, kiristys- ja väärennysrikokset säädettäisiin nykyistä laajemmin kansainvälisiksi rikoksiksi, oikeushenkilön rangaistusvastuuta myös laajen- nettaisiin niiden osalta. Kemiallisen aseen kiellon rikkomista, biologisen aseen kiellon rikkomista ja ydinräjähderikosta koskevia rangaistussäännöksiä ehdotetaan täyden- nettäväksi uusilla tekotavoilla. Rikoslain terrorismirikossäännöksiä ehdotetaan täydennettäviksi ja muutettaviksi mo- nin tavoin. Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevia säännöksiä muu- tettaisiin ensinnäkin niin, että teon olisi oltava omiaan aiheuttamaan vakavaa vahin- koa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle. Maan asemesta laissa nykyisin mai- nitaan valtio. Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevia säännöksiä muu- tettaisiin myös niin, että sellaisessa tarkoituksessa tehtyinä törkeän data-vahingon- teon, törkeä tietoliikenteen häirinnän ja törkeän tietojärjestelmän häirinnän eräät teko- tavat katsottaisiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyiksi rikoksiksi. Terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä näistä rikoksista tuomittaisiin vankeutta vähintään neljä kuu- kautta ja enintään seitsemän vuotta. Terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina tulisivat rangaistaviksi myös eräät radiologisia aseita koskevat teot, kun ne on tehty mainitussa tarkoituksessa. Sellaisista radiologisia aseita koskevista teoista tuomittai- siin vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi. Terroristiryhmän johtamista koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että rangaistavak- si tulee myös sellaisen terroristiryhmän johtaminen, jonka toiminnassa ei ole vielä tehty terroristisessa tarkoituksessa tehtyä rikosta mutta joka toimii tehdäkseen sellai- sen rikoksen. Kouluttautumista terrorismirikoksen tekemistä varten koskevaa rangais- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 14 tussäännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että sen piiriin tulee myös ns. itsekoulut- tautuminen. Lisäksi kouluttautumisen tarkoituksena voisi olla myös terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun tekeminen. Matkustamista terrorismirikoksen tekemistä varten koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi niin, että nykyiset tekijään ja matkustamisen kohteeseen liittyvät ran- gaistavuuden rajaukset poistuvat. Tekoon syyllistyisi se, joka matkustaa toiseen valti- oon tehdäkseen siellä terrorismirikoksen. Tämä tarkoittaisi sitä, että rangaistusvas- tuun piiriin tulisivat myös sellaiset henkilöt, jotka palaavat tai muuten matkustavat Suomeen terrorismirikoksen tekemisen tarkoituksessa. Uudessa rangaistussäännöksessä ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi terroris- mirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistäminen, josta tuomittai- siin sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Sellaisen edistämisen rahoittaminen tulisi rangaistavaksi terrorismin rahoittamisena. Esityksessä ehdotetaan telekuuntelua koskeviin säännöksiin muutoksia, joiden myötä mainittua salaista pakkokeinoa tai salaista tiedonhankintakeinoa voidaan käyttää myös terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen uusien tekotapojen mukaisten tekojen selvittämisessä ja estämisessä. Vastaava muutos tehtäisiin rikoksen selvittä- misessä käytettävää asuntokuuntelua koskevaan säännökseen. Televalvontaa, tele- valvontaa teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumuksella ja suunnitelmallis- ta tarkkailua voitaisiin esityksen ehdotusten mukaan käyttää terrorismirikoksen teke- mistä varten tapahtuvan matkustamisen edistämisen selvittämisessä ja estämisessä. Ehdotettavat lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan viimeistään 8 päivänä syyskuuta 2018, jolloin direktiivi on viimeistään pantava täytäntöön. _______________________ OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 15 YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Esityksellä saatetaan Suomen lainsäädäntö vastaamaan vaatimuksia, jotka johtuvat terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaami- sesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta tehdystä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2017/541/EU (EUVL, N:o L 88, 31.3.2017, s. 6– 21; jäljempänä ”direktiivi”). Direktiivillä korvattavaa neuvoston puitepäätöstä 2002/475/YOS (EYVL, N:o L 164, 22.6.2002; s. 3–7; jäljempänä ”vuoden 2002 puitepäätös”) on muutettu neuvoston puitepäätöksellä 2008/919/YOS terrorismin torjumisesta tehdyn puitepäätöksen 2002/475/YOS muuttamisesta (EUVL, N:o L 330, 28.11.2008, s. 21–23; jäljempänä ”vuoden 2008 puitepäätös”). Korvattavassa vuoden 2002 puitepäätöksessä asetetaan velvollisuus säätää ran- gaistaviksi terrorismirikokset, terroristiryhmään liittyvät terrorismirikokset ja terroritoi- mintaan liittyvät rikokset sekä yllytys ja avunanto niihin ja niistä joidenkin yritys (1–4 artikla). Lisäksi puitepäätöksessä on määräyksiä seuraamuksista (5 artikla), rangais- tusta lieventävistä erityisistä olosuhteista (6 artikla), oikeushenkilöiden vastuusta (7 artikla), oikeushenkilöihin kohdistuvista seuraamuksista (8 artikla), tuomiovallasta ja syytteeseenpanosta (9 artikla) sekä uhrien suojelusta ja auttamisesta (10 artikla). Vuoden 2008 puitepäätöksen 1 artiklassa Euroopan unionin jäsenvaltiot velvoitettiin säätämään rangaistaviksi julkinen yllytys terrorismirikokseen, terroristien värväys ja terroristien kouluttaminen. Vuoden 2002 puitepäätökseen ja sitä muuttaneeseen vuoden 2008 puitepäätökseen verrattuna jäsenvaltiot velvoitetaan direktiivillä säätämään rangaistaviksi eräitä uusia rikoksia. Näitä ovat terrorismiin liittyvän koulutuksen vastaanottaminen (8 artikla), matkustaminen terrorismitarkoituksessa mukaan lukien sellaisen matkustamisen jär- jestäminen ja muu edistäminen (9 ja 10 artikla) sekä terrorismin rahoittaminen (11 artikla). Vuoden 2002 puitepäätös velvoittaa kriminalisoimaan ainoastaan terroristi- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 16 ryhmän toiminnan rahoittamisen. Terrorismirikoksia koskevassa 3 artiklassa laajen- netaan niiden rikosten piiriä, jotka on terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä katsottava terrorismirikoksiksi. Direktiivin 13 artiklassa säännellään muiden direktiivin kattamien rikosten suhdetta terrorismirikokseen niin, että niiden rangaistavuuden välttä- mättömäksi edellytykseksi ei saa asettaa sitä, että terrorismirikos tosiasiallisesti teh- dään, niiden osalta ei ole myöskään välttämätöntä todeta yhteyttä tiettyyn toiseen direktiivissä säädettyyn rikokseen. Direktiivin mukaiset rikokset on säädettävä ran- gaistaviksi vain tahallisina. Uusien rangaistavaksi säädettävien rikosten lisäksi direktiivissä on vuoden 2002 pui- tepäätökseen verrattuna uutta sääntelyä esimerkiksi terrorismirikosten tutkinnassa käytettävissä olevista tutkintakeinoista (20 artiklan 1 kohta), terrorismirikoksen teke- miseen julkisesti yllyttävän internetin sisällön vastaisista toimista (21 artikla) ja jäsen- valtioiden välisestä tietojenvaihdosta koskien terrorismirikosten estämistä, paljasta- mista, tutkintaa ja syyttämistä (22 artikla). Direktiivin 24–26 artiklassa ovat vuoden 2002 puitepäätöstä laajemmat ja yksityiskohtaisemmat määräykset terrorismin uhrien suojelusta, auttamisesta ja oikeuksista. Direktiivin 28 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin nou- dattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeis- tään 8 päivänä syyskuuta 2018. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 17 2 Nykytila 2.1 Lainsäädäntö Terrorismirikokset säädetään rangaistaviksi rikoslain (39/1889) 34 a luvussa. Niihin kuuluvat terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset (1 §), terroristisessa tarkoituk- sessa tehtävän rikoksen valmistelu (2 §), terroristiryhmän johtaminen (3 §), terroristi- ryhmän toiminnan edistäminen (4 §), koulutuksen antaminen terrorismirikoksen te- kemistä varten (4 a §), kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten (4 b §), värväys terrorismirikoksen tekemiseen (4 c §), terrorismin rahoittaminen (5 §), terro- ristiryhmän rahoittaminen (5 a §) ja matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä var- ten (5 b). Luvussa rangaistaviksi säädetyt rikokset ovat rangaistavia vain tahallisesti tehtyinä. Terrorismirikoksille ominainen terroristinen tarkoitus ja terroristiryhmä määritellään rikoslain 34 a luvun 6 §:n 1 ja 2 momentissa. Luvun 8 §:n 1 momentin mukaan lu- vussa mainittuihin rikoksiin sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevat säännökset ovat rikoslain 9 luvussa. Rikoslain 1 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan terrorismirikokset ovat kansainvälisiä rikoksia. Momentin mukaan Suomen lakia sovelletaan tekopaikan laista riippumatta Suomen ulkopuolella tehtyyn rikoslain 34 a luvussa tarkoitettuun rikokseen. Tämä tarkoittaa sitä, että luvussa rangaistaviksi säädetyt terrorismirikokset kuuluvat Suo- men lainkäyttövaltaan riippumatta tekopaikasta, sen lainsäädännöstä tai tekijästä. Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota erääseen terminologiseen eroon ri- koslain 34 a luvun ja direktiivin välillä. Luvun otsikon mukaisesti terrorismirikoksilla tarkoitetaan kaikkia siinä luvussa rangaistaviksi säädettyjä rikoksia. Direktiivissä ter- rorismirikokset (”terrorist offences”) ovat 3 artiklan mukaisia terroristisessa tarkoituk- sessa tehtyjä rikoksia, joiden tekemistä muut direktiivin mukaiset rikokset edistävät. Näin ollen direktiivin mukaiset terrorismirikokset vastaavat rikoslain 34 a luvun terro- rismirikoksista luvun 1 §:ssä rangaistavaksi säädettyjä terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia. Direktiivin 12 artiklassa tarkoitettuja muita terroritoimintaan liittyviä ryöstö-, kiristys- ja väärennysrikoksia ovat rikoslain 31 luvun 1–4 §:ssä sekä 33 luvun 1 ja 2 §:ssä ran- gaistaviksi säädetyt rikokset (ryöstö, törkeä ryöstö, kiristys, törkeä kiristys, väärennys ja törkeä väärennys). Rikoslain 33 luvun 3 §:ssä rangaistavaksi säädetty lievä vää- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 18 rennys ei ole tässä yhteydessä merkityksellinen, koska direktiivin mukaisen terroris- mirikoksen tekemiseksi tehtävää väärennystä ei voida käytännössä pitää pykälässä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Rikoslain 34 a luvun terrorismirikoksia koskevat rangaistussäännökset perustuvat pääosin kansainvälisiin velvoitteisiin. Terrorismin rahoittaminen säädettiin rangaista- vaksi vuonna 2002 Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen terrorismin rahoituk- sen vastaisen yleissopimuksen (SopS 74/2002, jäljempänä ”YK:n yleissopimus”) voi- maansaattamisen yhteydessä. Myös Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuus- neuvoston päätöslauselma 1373(2001) terrorismin ja sen rahoituksen vastaisista toi- mista edellytti terrorismin rahoittamisen säätämistä rangaistavaksi. Mainittua rikosta koskevat säännökset otettiin tuolloin rikoslain 34 luvun 9 b §:ään. Vuoden 2002 puitepäätös johti siihen, että vuonna 2003 rikoslakiin lisättiin terrorismi- rikoksia koskeva 34 a luku (rikoslain muuttamisesta annettu laki 17/2003). Sen 5 §:ään otettiin eräiltä osin muutettuna aikaisemmin säädetyt terrorismin rahoittamista koskevat säännökset. Sen lisäksi rikoslain 34 a luvussa oli sen alkuperäisessä muo- dossa rangaistussäännökset terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista (1 §), terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta (2 §), terroristiryhmän johtamisesta (3 §) ja terroristiryhmän toiminnan edistämisestä (4 §) Suomen liittyminen vuonna 2005 tehtyyn Euroopan neuvostossa valmisteltuun eu- rooppalaiseen yleissopimukseen terrorismin ehkäisemisestä (SopS 49/2008, jäljem- pänä ”EN:n yleissopimus”) edellytti useita lainsäädäntömuutoksia (rikoslain 34 a luvun muuttamisesta annettu laki 1370/2007). Rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2 koh- taan lisättiin terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten joukkoon rikoslain 17 lu- vun 1 §:ssä rangaistavaksi säädetty julkinen kehottaminen rikokseen ja lukuun li- sättiin erilliset koulutuksen antamista terrorismirikoksen tekemistä varten (4 a §) ja värväystä terrorismirikoksen tekemiseen (4 b §) koskevat rangaistussäännökset. Ai- kaisemmin terroristiryhmän toiminnan edistämistä koskeva rikoslain 34 a luvun 4 § osittain kattoi kouluttamisen ja värväämisen. EN:n yleissopimukseen liittymisen yhteydessä terroristiryhmän toiminnan edistämisen (rikoslain 34 a luvun 4 §) rangaistavuutta laajennettiin niin, että se ei enää edellytä terrorismirikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemistä. Tämä koskee myös kou- luttamista ja värväämistä. Lisäksi viimeksi mainittujen rikosten rangaistavuus saatet- tiin koskemaan myös yksittäisen terroristin kouluttamista ja värväämistä. Vuoden 2008 puitepäätöksen eräs tarkoitus oli yhdenmukaistaa Euroopan unionin lainsäädäntö kriminalisointivelvoitteiden osalta EN:n yleissopimuksen kanssa. Joitakin sanonnallisia eroja lukuun ottamatta puitepäätöksen kriminalisointivelvoitteet pitkälti vastaavatkin yleissopimuksen kriminalisointivelvoitteita. Kun Suomi oli jo toteuttanut OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 19 yleissopimuksen edellyttämät lainsäädäntömuutokset, puitepäätöksen täytän- töönpano ei johtanut lainsäädäntömuutoksiin. Vuoden 2015 alussa rikoslain 34 a lukua muutettiin niin, että kouluttautuminen terro- rismirikoksen tekemistä varten säädettiin rangaistavaksi (4 b §), värväys terrorismiri- koksen tekemiseen siirrettiin 4 c §:ään, terrorismin rahoittamista koskeva 5 § laajen- nettiin koskemaan kaikkien muiden terrorismirikosten rahoittamista ja terroristiryhmän rahoittaminen säädettiin rangaistavaksi uudessa 5 a §:ssä (rikoslain 34 a luvun muut- tamisesta annettu laki 1068/2014). Kouluttautumisen säätäminen rangaistavaksi ei perustunut kansainvälisiin velvoitteisiin. Näin oli pitkälti myös terrorismin rahoit- tamista koskevien lainsäädäntömuutosten osalta. Joulukuun 2016 alussa tuli voimaan rikoslain 34 a luvun 5 b, jossa säädetään ran- gaistavaksi matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten (rikoslain 34 a luvun muuttamisesta annettu laki 919/2016). Samalla luvun 5 §:ää muutettiin, että kyseisen matkustamisen rahoittaminen on rangaistavaa terrorismin rahoittamisena. Muutosten taustalla oli Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2178(2014) terrorismiin syyllistyvistä vierastaistelijoista. Terrorismirikosten selvittämisessä käytettävistä salaisista pakkokeinoista säädetään pakkokeinolain (806/2011) 10 luvussa ja terrorismirikosten paljastamisessa ja estä- misessä käytettävistä salaisista tiedonhankintakeinoista säädetään poliisilain (872/2011) 5 luvussa. Mainittuja lukuja on täydennetty ja muuten muutettu terrorismi- rikoksia koskevien rangaistussäännösten säätämisen ja muuttamisen yhteydessä. 2.2 Kansainvälinen kehitys ja EU:n lainsäädäntö Edellisessä jaksossa on jo käsitelty Suomen rikoslainsäädäntöön vaikuttaneita kan- sainvälisiä velvoitteita. Niiden lisäksi on syytä todeta, että Euroopan neuvoston ul- koministerit hyväksyivät 19 päivänä toukokuuta 2015 lisäpöytäkirjan (CETS 217) kymmenen vuotta aikaisemmin tehtyyn EN:n yleissopimukseen. Suomi on allekirjoit- tanut lisäpöytäkirjan 18 päivänä toukokuuta 2016, mutta ei ole vielä liittynyt siihen. Lisäpöytäkirjassa velvoitetaan päätöslauselmaa perustana käyttäen säätämään ran- gaistaviksi matkustaminen ulkomaille terroristisessa tarkoituksessa (4 artikla) ja mat- kustamisen rahoittaminen (5 artikla) sekä matkustamisen järjestäminen tai muu edis- täminen (6 artikla). Lisäpöytäkirjassa on lisäksi eräitä muita kriminalisointeja ja tieto- jenvaihtoa koskevia artikloita. Kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanossa muiden valtioiden rangaistussään- nöksistä saatavilla tiedoilla ei ole samanlaista vertailuarvoa kuin arvioitaessa lain- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 20 säädännön muutostarvetta puhtaasti kansallisista lähtökohdista, jolloin voidaan ottaa mallia muissa valtioissa yleisistä tai muuten onnistuneiksi osoittautuneista lainsää- däntöratkaisuista. Direktiivi edellyttää jäsenvaltioissa lainsäädäntömuutoksia, joiden sisältö selviää vasta tämän esityksen valmistelun kanssa samaan aikaan käynnissä olevan täytäntöönpanon päättyessä. Kansainvälisen vertailun hyödynnettävyyttä terrorismirikosten osalta heikentää myös havainto, jonka mukaan terrorismirikoksia koskeville eri valtioiden säännöksille on ominaista se, että sääntelytekniikat vaihtelevat yksityiskohtaisten ja yleisluontei- semmin kirjoitettujen säännösten välillä. Eroja on myös sen suhteen, missä määrin esimerkiksi valmistelurikoksia ja osallisuutta koskevat säännökset kattavat terrorismi- rikoksia. Jos valmistelutoimia ei ole kansallisissa lainsäädännöissä tarkemmin yksi- löity, niiden kattavuus voi olla hyvinkin mittava. Ulkomaiden lainsäädäntöä on kuvattu laajasti terrorismityöryhmän mietinnössä (oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 1/2013, s. 26−34). Päivitettyjä tietoja eräiden Suomen kannalta merkityksellisten ver- tailuvaltioiden (Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa) terrorismirikoksia koskevasta lain- säädännöstä on hallituksen esityksessä HE 93/2016 vp (s. 10–14). 2.3 Nykytilan arviointi Suomen lainsäädäntö jo varsin hyvin vastaa direktiivin vaatimuksia. Direktiivin edel- lyttämät keskeisimmät lainsäädäntömuutokset liittyvät rikoslainsäädännön täydentä- miseen. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 21 3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Esityksellä saatetaan Suomen lainsäädäntö vastaamaan direktiivin vaatimuksia. Esi- tyksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia, pakkokeinolain 10 lukua ja poliisilain 5 lukua. Kansainvälisiä rikoksia koskevaa rikoslain 1 luvun 7 §:n momenttia ehdotetaan täy- dennettäväksi niin, että Suomen lakia sovelletaan tekopaikan laista riippumatta myös Suomen ulkopuolella tehtyyn rikoslain 34 a luvun 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ryöstö-, kiristys- ja väärennysrikokseen. Viitattua oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevaa momenttia muutettaisiin niin, että oikeushenkilön rangaistusvastuusta sää- dettyä sovellettaisiin rikoslain 34 a luvun 1 §:ssä tai 2 §:n 3 kohdassa tarkoitetun ri- koksen tekemiseksi tehtyyn ryöstöön, törkeään ryöstöön, kiristykseen ja törkeään kiristykseen sekä mainitun luvun 1 §:n 1 momentin 2−8 kohdassa, 2 momentissa tai 3 momentissa, 2 §:n 3 kohdassa taikka 4, 5 tai 5 b §:ssä tarkoitetun rikoksen tekemi- seksi tehtyyn väärennykseen tai törkeään väärennykseen. Kemiallisen aseen kiellon rikkomista koskevaan rikoslain 11 luvun 8 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan kemiallisen aseen kiellon rikkomisesta tuomitaan myös se, joka toimittaa 1 momentissa tarkoitetun kemiallisen aseen tai harjoittaa tutkimustoimintaa sellaisen aseen tuottamista varten. Tutkimustoimintaa koskeva täydennys tehtäisiin myös biologisen aseen kiellon rikkomista koskevaan rikoslain 11 luvun 9 §:ään biologisen aseen valmistamisen tai tuottamisen osalta. Ydinräjähderikosta koskevaa rikoslain 34 a luvun 6 §:n 1 momenttia täydennettäisiin niin, että rangaistaviksi tulevat myös ydinräjähteen hankkiminen, kuljettaminen, toi- mittaminen ja kehittäminen sekä tutkimustoiminnan harjoittaminen ydinräjähteen val- mistamista varten. Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevaa rikoslain 34 a luvun 1 §:ää ehdotetaan muutettavaksi ensinnäkin niin, että teon olisi oltava omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle. Maan asemesta lais- sa nykyisin mainitaan valtio. Pykälän 1 momentin muutettu 4 kohta kattaisi rikoslain 35 luvun 3 b §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun törkeän datavahingonteon, 38 luvun 6 §:n 1 momentin 3, 5 tai 6 kohdassa tarkoitetun törkeän tietoliikenteen häirin- nän ja 38 luvun 7 b §:n 1 momentin 1, 3 ja 5 kohdassa tarkoitetun törkeän tietojärjes- telmän häirinnän. Näiden rikosten tekemisestä terroristisessa tarkoituksessa tuomit- taisiin vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään seitsemän vuotta. Tämän muu- toksen myötä rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin nykyiset 4−7 kohta siirtyisivät 5−8 kohdaksi. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 22 Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevan rikoslain 34 a luvun 1 §:n 3 momentti ehdotetaan muutettavaksi koskemaan radiologisia aseita. Muutetun mo- mentin mukaan se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa valmistaa, hankkii, kuljettaa, toimittaa tai kehittää ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 6/2009) 1 artiklan 4 kappaleen b kohdassa tarkoitetun lait- teen, pitää sellaista laitetta hallussaan tai harjoittaa tutkimustoimintaa sellaisen lait- teen valmistamista varten, olisi tuomittava terroristisessa tarkoituksessa tehdystä radiologista asetta koskevasta rikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.Tämän muutoksen myötä pykälän nykyinen yri- tyksen rangaistavuutta koskeva 3 momentti siirtyisi 4 momentiksi. Terroristiryhmän johtamista koskevaa rikoslain 34 a luvun 3 §:ää ehdotetaan täy- dennettäväksi niin, että rangaistavaksi tulee myös sellaisen terroristiryhmän johtami- nen, jonka toiminnassa ei ole vielä tehty terroristisessa tarkoituksessa tehtyä rikosta. Pykälän muutetun 2 momentin mukaan se, joka johtaa terroristiryhmää, joka toimii tehdäkseen 1 §:n 1 momentin 2−8 kohdassa, 2 momentissa tai 3 momentissa tarkoi- tetun rikoksen, olisi tuomittava terroristiryhmän johtamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi. Pykälään lisättävän 4 mo- mentin mukaan se, joka johtaa terroristiryhmää, joka toimii tehdäkseen 1 §:n 1 mo- mentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen, olisi tuomittava terroristiryhmän johtamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Kouluttautumista terrorismirikoksen tekemistä varten koskevaa rikoslain 34 a luvun 4 b §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että rangaistavaksi tulee myös ns. itsekoulut- tautuminen. Tämä toteutettaisiin niin, että pykälästä poistetaan ilmaisu koulutuksen antamisesta ”4 a §:ssä tarkoitetulla tavalla”. Ilmaisulla osoitetaan, että koulutuksen tulee voimassa olevan säännöksen mukaan tapahtua toisen henkilön eli koulutuksen antajan ohjauksessa. Lisäksi rikoslain 34 a luvun 4 b §:ää ehdotetaan täydennettä- väksi niin, että kouluttautumisen tarkoituksena voi olla myös kyseisen luvun 2 §:ssä rangaistavaksi säädetyn terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun tekeminen. Matkustamista terrorismirikoksen tekemistä varten (jäljempänä ”matkustamisrikos”) koskevaa rikoslain 34 a luvun 5 b §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että siitä pois- tetaan nykyiset tekijää ja matkustamisen kohdetta koskevat rangaistavuuden rajauk- set. Pykälän 1 momentin mukaan sen muuttamisen jälkeen kyseisestä rikoksesta tuomittaisiin se, joka matkustaa toiseen valtioon tehdäkseen siellä rikoslain 34 a luvun 1−4, 4 a−4 c, 5 tai 5 a §:ssä tarkoitetun rikoksen. Tämä tarkoittaisi sitä, että tämän säännöksen nojalla rangaistaisiin myös niitä henkilöitä, jotka matkustavat Suomeen tehdäkseen täällä terrorismirikoksen. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 23 Rikoslain 34 a luvun uuden 5 c §:n 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi rangais- tavaksi terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistäminen (jäljempänä ”matkustamisrikoksen edistämisrikos”). Mainittuun rikokseen syyllistyisi se, joka edistääkseen 5 b §:n 1 momentissa tarkoitetun rikoksen tekemistä neuvoin, toimin tai muilla tavoin auttaa toista. Rangaistukseksi tuomittaisiin sakkoa tai vanke- utta enintään yksi vuosi. Terrorismin rahoittamista koskevan rikoslain 34 a luvun 5 §:n 2 momenttia muutettaisiin niin, että terrorismin rahoittamisena olisi rangaistavaa myös uudessa 5 c §:ssä tarkoitetun rikoksen rahoittaminen. Telekuuntelua koskevaa pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n 2 momenttia ehdotetaan muu- tettavaksi niin, että sen 11 kohdassa otetaan huomioon rikoslain 34 a luvun 1 §:n muutokset. Kohdan mukaan sen muuttamisen jälkeen telekuuntelua voitaisiin käyttää muiden rikosten ohessa rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2−8 kohdassa, 2 mo- mentissa tai 3 momentissa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen tutkinnassa. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi asuntokuuntelua koskevaan pakkokeinolain 10 luvun 17 §:ään. Telekuuntelua koskevan muutoksen vaikutukset ulottuisivat pakkokeinolain 10 luvun 4 §:n 1 momentissa ja 27 §:n 2 momentissa ole- vien viittausten vuoksi myös telekuuntelun sijasta tapahtuvaan tietojen hankkimiseen ja peitetoimintaan. Televalvontaa koskevaa pakkokeinolain 10 luvun 6 §:n 2 momenttia ehdotetaan muu- tettavaksi niin, että televalvontaa voitaisiin käyttää matkustamisrikoksen edistä- misrikoksen tutkinnassa. Muutoksen vaikutukset ulottuisivat pakkokeinolain 10 luvun 8 §:ssä ja 10 §:n 2 momentissa olevien viittausten vuoksi myös sijaintitietojen hank- kimiseen ja tukiasematietojen hankkimiseen. Televalvontaa teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumuksella koskevaa pakkokeinolain 10 luvun 7 §:n 1 momenttia ja suunnitelmallista tarkkailua koskevaa 12 §:n 3 momenttia ehdotetaan muutettaviksi niin, että sellaista televalvontaa ja suunnitelmallista tarkkailua voitaisiin käyttää matkustamisrikoksen edistämisrikoksen tutkinnassa. Pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n 2 momenttiin, 6 §:n 2 momenttiin, 7 §:n 1 momenttiin ja 12 §:n 3 momenttiin tehtäväksi ehdotettuja muutoksia vastaavat muutokset ehdo- tetaan rikosten estämistä koskevien toimivaltuuksien osalta tehtäviksi poliisilain 5 luvun 5 §:n 2 momenttiin (telekuuntelu), 8 §:n 2 momenttiin (televalvonta), 9 §:ään (televalvonta teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan suostumuksella) ja 13 §:n 3 momenttiin (suunnitelmallinen tarkkailu). OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 24 4 Esityksen vaikutukset Ehdotetuilla lainsäädäntömuutoksilla lainsäädäntö muutettaisiin vastaamaan direktii- vin vaatimuksia. Terrorismirikoksiin liittyvän rikoslainsäädännön lähentäminen Euroo- pan unionin jäsenvaltioiden välillä saattaa jossakin määrin edesauttaa jäsenvaltioiden ja myös Suomen viranomaisten mahdollisuuksia estää ja selvittää sellaisia terrorismi- rikoksia, joiden osalta tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä. Tähän liittyen direktiivin 22 artikla velvoittaa jäsenvaltioita tehokkaaseen tietojenvaihtoon ja toimintaan saatujen tietojen johdosta. Terrorismirikokset ja erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvat terroristisessa tar- koituksessa tehdyt rikokset ovat vakavia koko yhteiskuntaan vaikutuksensa ulottavia rikoksia. Nyt ehdotettavilla rangaistavan käyttäytymisen alaa laajentavilla lainsää- däntömuutoksilla ehkäistään terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten tekemistä säätämällä rangaistaviksi niiden tekemistä edistäviä tekoja. Tätä tavoitetta edistäisivät myös pakkokeinolain 10 lukuun ja poliisilain 5 lukuun ehdotettavat muutokset. Terrorismirikokset ovat kaikilla rikosprosessin tasoilla (esitutkinta- ja syyttäjäviran- omaiset sekä tuomioistuimet) pääsääntöisesti runsaasti aikaa ja työtä vaativia vaike- asti selvitettäviä rikoksia. Myös terrorismirikosten estäminen edellyttää riittäviä voi- mavaroja. Toisaalta jo nykyisen laajan terrorismirikoksia koskevan rangaistussäänte- lyn mukaisia tekoja on jouduttu toistaiseksi käsittelemään vain vähän esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Esityksen lainsäädäntöehdotuksista ei ole suoraan johdettavissa taloudellisia vaiku- tuksia niin, että viranomaisille voi osoittaa aiheutuvan direktiivin täytäntöönpanosta euromäärinä ilmeneviä lisäkustannuksia. Uudet rangaistavat teot ja tekotavat koski- sivat toimintaa, jonka tämänhetkisestä esiintymisestä rankaisemattomana ei ole tietoa sikäli kun sitä nykyisin esiintyy. Minkäänlaista luotettavaa arviota ei voida myöskään esittää siitä, missä määrin uusia rangaistavaksi säädettyjä tekoja tulee mahdollisesti käsiteltäväksi rikosprosessissa. Olettaa kuitenkin voi, että uusia tai muutettuja ran- gaistussäännöksiä koskevia soveltamistilanteita ei tule paljon. Toisaalta jo nykyisiä terrorismirikoksia koskevia säännöksiä on vähitellen ryhdytty soveltamaan, joten tilan- ne voi myös nyt rangaistaviksi ehdotettujen tekojen osalta muuttua. Viranomais- voimavarojen riittävyyden seuranta ja aiheen ilmetessä toimenpiteet niiden riittävyy- den turvaamiseksi ovatkin tarpeen. Vähäisiä taloudellisia vaikutuksia saattaa aiheutua myös ehdottoman vankeusran- gaistuksen täytäntöönpanosta. Käsitys vaikutusten vähäisyydestä kuitenkin perustuu nyt ehdotettavien rangaistavan käyttäytymisen alaa laajentavien lainsäädäntömuu- tosten luonteeseen. Jos uusia tai muutettuja säännöksiä sovelletaan, rangaistusas- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 25 teikkojen perusteella teoista tuomitaan valtaosin sakkoa tai ehdollista vankeutta. Tä- mä koskee rikosten rangaistusasteikkojen perusteella esimerkiksi muutoksia, joita ehdotetaan tehtäviksi kouluttautumista terrorismirikosten tekemistä varten, terrorismin rahoittamista ja matkustamisrikosta koskeviin säännöksiin, sekä uutta rangais- tussäännöstä matkustamisrikoksen edistämisrikoksesta. Uusia viranomaisia ei ehdoteta perustettaviksi. Viranomaisten keskinäisiin suhteisiin esityksellä ei ole vaikutuksia. Tämä koskee niin niiden keskinäisiä tehtäviä kuin toi- mivaltasuhteitakin. Sama koskee viranomaisten menettelytapoja. Tarvittavassa mää- rin on huolehdittava kysymyksessä oleviin terrorismirikoksiin liittyviä säännöksiä so- veltavien virkamiesten, erityisesti esitutkintavirkamiesten, syyttäjien ja tuomareiden kouluttamisesta säännösten soveltamiseen. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 26 5 Asian valmistelu Oikeusministeriö asetti 5 päivänä toukokuuta 2017 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mitä lainsäädäntömuutoksia direktiivin täytäntöönpano edellyttää ja valmis- tella tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Työryhmän mietintö oli laadittava hallituksen esityksen muotoon. Työryhmä luovutti mietintönsä 8.11.2017. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 27 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Direktiivin sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön 1 artikla. Kohde. Artiklan mukaan direktiivissä vahvistetaan vähimmäissäännöt, jotka koskevat rikosten määritelmiä ja seuraamuksia terrorismirikosten, terroristiryhmään liittyvien rikosten ja terroritoimintaan liittyvien rikosten alalla, sekä toimenpiteitä terro- rismin uhrien suojelemiseksi, tukemiseksi ja auttamiseksi. Artikla ei edellytä lainsää- däntömuutoksia. 2 artikla. Määritelmät. Artiklan 1 alakohdassa määritellään ”varat”, joilla tarkoitetaan kaikenlaista aineellista tai aineetonta, irtainta tai kiinteää omaisuutta niiden hankinta- tavasta riippumatta sekä kaikenlaisia oikeudellisia asiakirjoja ja välineitä, mukaan luettuina sähköiset tai digitaaliset asiakirjat ja välineet, jotka todistavat tällaiseen va- rallisuuteen liittyvän omistusoikeuden tai edun, mukaan luettuina mutta ei kuitenkaan yksinomaan pankkiluotot, matkasekit, pankkisekit, maksumääräykset, osakkeet, arvo- paperit, joukkovelkakirjat, asetteet ja remburssit. Varojen määritelmää ei ole vuoden 2002 puitepäätöksessä. Artikla ei edellytä varoja koskevan määritelmän ottamista sellaisenaan lainsäädän- töön. Määritelmä on merkityksellinen 11 artiklan kannalta. Siinä velvoitetaan säätä- mään rangaistavaksi terrorismin rahoittaminen. Rikoslain 34 a luvun 5 §:n mukaan terrorismin rahoittamisena on rangaistavaa tietyin edellytyksin tapahtuva varojen antaminen tai kerääminen. Varojen käsite sisältyy myös terroristiryhmän rahoittamista koskevaan luvun 5 a §:ään. Terrorismin rahoittaminen säädettiin rangaistavaksi Suomen liittyessä YK:n yleisso- pimukseen. Sen 1 artiklan 1 kappaleessa on varojen määritelmä, jonka mukaan ”va- rat” tarkoittavat kaikenlaista aineellista tai aineetonta, irtainta tai kiinteää omaisuutta sen hankintatavasta riippumatta, sekä kaikenlaisia oikeudellisia asiakirjoja, mukaan luettuina sähköiset tai digitaaliset asiakirjat, jotka todistavat tällaiseen varallisuuteen OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 28 liittyvän omistusoikeuden tai edun, mukaan luettuna, ei kuitenkaan yksinomaan pank- kiluotot, matkashekit, pankkishekit, maksumääräykset, osakkeet, takuut, velkakirjat, asetteet ja remburssit. Terrorismin rahoittamisen rangaistavaksi säätämisen yhteydessä lakiin ei otettu varo- jen määritelmää. Tätä perusteltiin sillä, että ilmaisu ”varat” on nyky-yhteiskunnassa siinä määrin vakiintunut, että määritelmää ei tarvita (HE 43/2002 vp, s. 29/I). Peruste- lujen mukaan lähtökohtana voidaan yleissopimuksen 1 artiklan mukaisesti pitää sitä, että varoilla tarkoitetaan kaikenlaista omaisuutta, jolla on taloudellista arvoa. Kun ote- taan huomioon rikoslain 34 a luvun 5 §:n perustelut sekä se, että yleissopimuksen ja direktiivin määritelmät ovat laajoja ja myös esimerkkiluetteloiltaan samansuuntaisia, direktiivin varojen määritelmä ei edellytä muutoksia terrorismin rahoittamisrikoksia koskeviin säännöksiin. Artiklan 2 alakohdassa on ”oikeushenkilön” määritelmä. Sen mukaan oikeushenkilöllä tarkoitetaan yhteisöä, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan lain nojalla, lukuun ottamatta valtioita tai julkisia elimiä niiden käyttäessä julkista valtaa sekä julkisoikeu- dellisia kansainvälisiä järjestöjä. Artikla ei edellytä myöskään tämän määritelmän ot- tamista sellaisenaan lainsäädäntöön, mutta se on merkityksellinen 17 artiklan (oike- ushenkilöiden vastuu) ja 18 artiklan (oikeushenkilöihin kohdistuvat seuraamukset) kannalta. Oikeushenkilö mainitaan myös tuomiovaltaa ja syytteeseenpanoa koskevan 19 artiklan 1 kohdan d alakohdassa. Oikeushenkilönkään määritelmää ei ole vuoden 2002 puitepäätöksessä, vaikka se direktiivin tavoin sisältää oikeushenkilöä koskevia määräyksiä. Puitepäätöksen jäl- keen määritelmä on tämänsisältöisenä otettu lukuisiin Euroopan unionin rikosoikeu- dellisiin säädöksiin. Määritelmän perusteella oikeushenkilön käsite määräytyy kansal- lisen lainsäädännön mukaisesti. Määritelmän mukaan valtio ja muut vastaavat julkiset elimet jäävät oikeushenkilön käsitteen ulkopuolelle. Tämä noudattaa myös sitä rajaus- ta, jota rikoslain 9 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan noudatetaan oikeushenkilön ran- gaistusvastuun suhteen. Mainitun säännöksen mukaan oikeushenkilön rangaistusvas- tuuta koskevia rikoslain 9 luvun säännöksiä ei sovelleta julkisen vallan käytössä teh- tyyn rikokseen. Alakohta ei edellytä lainsäädännön muuttamista. Artiklan 3 alakohdassa on kaksi määritelmää. Niistä ensimmäisen mukaan ”terroristi- ryhmällä” tarkoitetaan rakenteeltaan jäsentynyttä, tietyksi ajaksi perustettua, useam- man kuin kahden henkilön yhteenliittymää, joka toimii yhdessä terrorismirikosten te- kemiseksi. Kohdan mukaan ”rakenteeltaan jäsentynyt ryhmä” on yhteenliittymä, joka ei ole muodostunut sattumalta rikoksen tekemiseksi välittömästi ja jonka jäsenillä ei ole välttämättä muodollisesti määriteltyjä tehtäviä, jonka kokoonpano ei välttämättä pysy jatkuvasti samana tai jonka rakenne ei ole välttämättä pitkälle kehitetty. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 29 Sanatarkasti samanlaiset ”terroristiryhmän” ja ”rakenteeltaan jäsentyneen ryhmän” määritelmät sisältyvät vuoden 2002 puitepäätöksen 2 artiklan 1 kohtaan. Puitepäätök- sen kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä rikoslain 34 a luvun 6 §:n 2 momenttiin otettiin terroristiryhmän määritelmä. Sen mukaan terroristiryhmällä tarkoitetaan vähin- tään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan järjes- tynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 §:ssä tarkoitettuja rikok- sia eli terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia. Kuten momentista ilmenee, tar- peelliseksi ei katsottu säännöksessä tarkemmin todeta siitä, mitä ”rakenteeltaan jä- sentyneellä” tarkoitetaan. Sitä käsitellään momentin perusteluissa (HE 188/2002 vp, s. 61/II ja 62/I). Myöskään tämä alakohta ei edellytä lainsäädännön muuttamista. 3 artikla. Terrorismirikokset. Artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutetta- va tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että terrorismirikoksiksi määritellään kohdan alakohdissa mainitut kansallisessa lainsäädännössä rikoksiksi määritellyt tahalliset teot, jotka luonteensa tai asiayhteytensä vuoksi voivat aiheuttaa vakavaa haittaa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle, silloin kun ne tehdään jossakin 2 kohdassa luetelluista tarkoituksista. Artiklan 2 kohdan mukaan tarkoitukset, joihin 1 kohdassa viitataan, ovat a) pelotella vakavasti väestöä; b) pakottaa aiheettomasti viranomaiset tai kansainvälinen järjestö johonkin tekoon tai pidättymään jostakin teos- ta; c) horjuttaa vakavasti jonkin maan tai kansainvälisen järjestön poliittisia, perustus- laillisia, taloudellisia tai yhteiskunnallisia perusrakenteita tai tuhota ne. Direktiivin muiden rangaistavia tekoja koskevien määräysten tavoin 1 kohta edellyttää vain tahal- listen tekojen säätämistä rangaistaviksi. Artiklan 1 kohdassa mainitaan seuraavat rikokset: a. ihmishenkeen kohdistuvat hyökkäykset, jotka voivat aiheuttaa kuoleman; b. henkilön ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat hyökkäykset; c. ihmisryöstö tai panttivangin ottaminen; d. teot, jotka aiheuttavat hallinnollisille tai julkisille laitoksille, liikennejärjestelmille, infrastruktuureille tietojärjestelmät mukaan luettuina, mannerjalustalla sijaitsevalle kiinteälle lautalle, julkisille paikoille tai yksityiselle omaisuudelle suuria tuhoja, jot- ka voivat saattaa vaaraan ihmishenkiä tai aiheuttaa huomattavia taloudellisia me- netyksiä; e. ilma-alusten, alusten tai muiden joukkoliikenne- tai tavarankuljetusvälineiden hal- tuunotto; f. räjähteiden tai aseiden, myös kemiallisten, biologisten tai radiologisten aseiden tai ydinaseiden valmistus, hallussapito, hankinta, kuljetus, toimitus tai käyttö sekä kemiallisia, biologisia tai radiologisia aseita tai ydinaseita koskeva tutkimus ja ke- hittäminen; g. vaarallisten aineiden vapauttaminen taikka tulipalojen, tulvien tai räjähdysten ai- heuttaminen siten, että ihmishenkiä saatetaan vaaraan; OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 30 h. veden tai sähkövoiman jakelun tai muun perusluonnonvaran toimittamisen häirintä tai keskeytys siten, että ihmishenkiä saatetaan vaaraan; i. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/40/EU 4 artiklassa tarkoitettu laiton järjestelmän häirintä tapauksissa, joissa sovelletaan kyseisen direktiivin 9 artiklan 3 kohtaa tai 4 kohdan b tai c alakohtaa, ja kyseisen direktiivin 5 artiklassa tarkoitettu laiton datan vahingoittaminen tapauksissa, joissa sovelletaan kyseisen direktiivin 9 artiklan 4 kohdan c alakohtaa; j. jonkin a–i alakohdassa luetellun teon tekemisellä uhkaaminen. Vuoden 2002 puitepäätöksessä pitkälti vastaava rikosten luettelo on 1 artiklan 1 koh- dassa. Puitepäätöksen kansallisessa täytäntöönpanossa säädettiin rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 ja 2 momentissa rangaistaviksi terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset. Pykälään on sen säätämisen jälkeen tehty vähäisiä muista kuin puitepäätök- sen täytäntöönpanosta aiheutuneita muutoksia. Rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin mukaan terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta rangaistaan sitä, joka terroristisessa tarkoituksessa siten, että teko on omi- aan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, tekee 1. laittoman uhkauksen, perättömän vaarailmoituksen, 24 luvun 4 §:n 2 momen- tissa tarkoitetun törkeän julkisrauhan rikkomisen tai 44 luvun 10 §:ssä tarkoite- tun ydinenergian käyttörikoksen, 2. tahallisen vaaran aiheuttamisen, tahallisen räjähderikoksen, vaarallisia esinei- tä koskevien säännösten rikkomisen tai 17 luvun 1 §:ssä tarkoitetun julkisen kehottamisen rikokseen, 3. törkeän varkauden tai törkeän moottorikulkuneuvon käyttövarkauden, jonka kohteena on joukkoliikenteeseen tai tavarankuljetukseen soveltuva moottori- kulkuneuvo, tuhotyön, liikennetuhotyön, terveyden vaarantamisen, törkeän vahingonteon, törkeän ampuma-aserikoksen tai puolustustarvikkeiden maas- tavientirikoksen, 4. kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen tai tahallisen törkeän ympäristön turmelemisen, joka on tehty 48 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, 5. törkeän pahoinpitelyn, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen tai kaappa- uksen, 6. surman tai 7. tapon. Rikosten jakaminen kohtiin rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentissa aiheutuu kohdissa säädetyistä erilaisista rangaistusasteikoista. Pykälän 2 momentissa mainitaan erik- seen terroristisessa tarkoituksessa tehty murha. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 31 Artiklan 1 kohdan rikosluettelo poikkeaa vuoden 2002 puitepäätöksen 1 artiklan 1 kohdasta kolmen alakohdan osalta. Puitepäätökseen verrattuna f alakohtaa on täy- dennetty, i alakohta on muutettu koskemaan tietoverkkorikoksia ja puitepäätöksen i alakohta on myös i alakohdan kattavana siirretty j alakohdaksi. Puitepäätöksen kan- sallisen täytäntöönpanon vuoksi rikoslain 34 a luvun 1 § lähtökohtaisesti vastaa mui- den alakohtien osalta direktiivin vaatimuksia. Nekin alakohdat on aihetta lyhyesti käy- dä läpi täytäntöönpanossa merkityksellisten rikosten toteamiseksi. Vahingon aiheutuminen valtiolle Rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin alun mukaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen rangaistavuuden edellytys on se, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle. Niin vuoden 2002 puitepäätöksen 1 artiklan 1 kohdan kuin direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan vaka- vaa vahinkoa tulee aiheutua maalle (englanniksi ”country”). Puitepäätöksen ja direktii- vin käännöksissä käytetään tässä yhteydessä ”maata”. Kun puitepäätöstä pantiin täytäntöön, tuolloin todettiin ehdotetun rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin alun olevan puitepäätöksen mukainen. Ehdotetun kirjoitustavan katsottiin puitepäätöstä paremmin vastaavan Suomen rikoslaissa noudatettua kirjoi- tustapaa. (HE 188/2002 vp, s. 33/I). Rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin alussa ”maan” asemesta oleva ”valtio” saattaa johtaa lopputuloksiin, joissa rangaistavan käyttäytymisen ala supistuu aiheettomasti, kun otetaan huomioon direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa ja rikoslain 34 a luvun 6 §:n 1 momentissa olevat terroristisen tarkoituksen määritelmät ja niiden ilmentämä terro- rismirikollisuuden luonne. Määritelmien perusteella terroristisessa tarkoituksessa tehty teko voi kohdistua valtioon taikka sen rakenteisiin tai viranomaisiin. Mutta toi- saalta määritelmien mukaan tekijällä on terroristinen tarkoitus myös silloin, kun hänen tarkoituksenaan on aiheuttaa vakavaa pelkoa väestössä. Sitä voidaan myös pitää käytännössä merkittävänä terroristisen tarkoituksen ilmenemismuotona ja terroristi- sessa tarkoituksessa tehdystä teosta aiheutuvana vahinkona, jonka tulemisesta asianmukaisesti katetuksi rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentissa on huolehdittava. Terrorismi on aihetta nähdä laajemmin yhteiskuntaan kohdistuvana rikoksena. Todetun johdosta rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin alkua on aihetta muuttaa niin, että terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen on oltava omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle. Tämän täsmennyksen tarkoituksena olisi korostaa, että terroristisessa tarkoituksessa tehdyllä rikoksella ai- heutettava vahinko voi rikoslain 34 a luvun 6 §:n 1 momentissa säädetyn terroristisen tarkoituksen mukaisesti olla sitä, että aiheutetaan vakavaa pelkoa väestön keskuu- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 32 dessa (momentin 1 kohta), pakotetaan oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin (momentin 2 koh- ta) taikka oikeudettomasti kumotaan jonkin valtion valtiosääntö tai muutetaan sitä tai horjutetaan vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheutetaan erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille (momentin 3 kohta). Artiklan 1 kohdan a–e alakohta Artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia ihmishenkeen kohdistuvia hyökkäyksiä, jotka voivat aiheuttaa kuoleman, ovat rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 6 kohdassa mainittu surma (rikoslain 21 luvun 3 §) ja 7 kohdassa mainittu tappo (rikoslain 21 lu- vun 1 §) sekä pykälän 2 momentissa mainittu murha (rikoslain 21 luvun 2 §). Puite- päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä katsottiin (HE 188/2002 vp, s. 34/I), että myös pelkkä hengen tai terveyden vaarantaminen on otettava huomioon. Tämän vuoksi rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitaan tahallinen vaaran aiheuttaminen (rikoslain 21 luvun 13 §), 3 kohdassa mainitaan terveyden vaarantami- nen (rikoslain 34 luvun 4 §) ja 5 kohdassa mainitaan törkeä terveyden vaarantaminen (rikoslain 34 luvun 5 §). Artiklan 1 kohdan b alakohta koskee henkilön ruumiillista koskemattomuutta loukkaa- via hyökkäyksiä. Kun puitepäätöstä pantiin täytäntöön, lähdettiin vastaavan alakohdan osalta siitä, että se koskee henkilön ruumiillista koskemattomuutta loukkaavia törkeitä rikoksia (HE 188/2002 vp, s. 41/I), minkä vuoksi rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainitaan törkeä pahoinpitely (rikoslain 21 luvun 6 §). Edellä a alakohdan yhteydessä mainituissa lain esitöissä viitataan myös tätä alakohtaa vastaavan ala- kohdan osalta tahalliseen vaaran aiheuttamiseen, terveyden vaarantamiseen ja tör- keään terveyden vaarantamiseen. Artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainitaan ihmisryöstö ja panttivangin ottaminen. Rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan terroristisessa tarkoitukses- sa voidaan tehdä törkeä ihmiskauppa (rikoslain 25 luvun 3 a §) ja panttivangin ottami- nen (rikoslain 25 luvun 4 §). Alun perin rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 5 koh- dassa mainittiin ihmisryöstö ja panttivangin ottaminen, mutta vuonna 2004 rikoslain 25 lukua muutettiin niin, että ihmisryöstöä koskevat rangaistussäännökset korvattiin tör- keää ihmiskauppaa koskevilla rangaistussäännöksillä (rikoslain muuttamisesta annet- tu laki 650/2004). Vastaava rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 5 kohdan muutos tuli voimaan vuoden 2006 alussa (rikoslain muuttamisesta annettu laki 1161/2005). Artiklan 1 kohdan d alakohtaan liittyy se, että vuoden 2002 puitepäätöksen täytän- töönpanossa rikoslain 34 a luvun 1 §:n momentin 3 kohtaan otettiin tuhotyö (rikoslain OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 33 34 luvun 1 §), liikennetuhotyö (rikoslain 34 luvun 2 §), terveyden vaarantaminen ja törkeä vahingonteko (rikoslain 35 luvun 2 §) sekä 5 kohtaan otettiin törkeä tuhotyö (rikoslain 34 luvun 3 §) ja törkeä terveyden vaarantaminen. Alakohdan kannalta mer- kityksellinen on myös rikoslakiin vuonna 2015 lisätty (rikoslain muuttamisesta annettu laki 368/2015) törkeää datavahingontekoa koskeva 35 luvun 3 b §. Koska i alakohta suoraan edellyttää törkeän datavahingonteon lisäämistä terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten joukkoon, kyseistä rikosta käsitellään jäljempänä mainitun alakohdan yhteydessä. Artiklan 1 kohdan e alakohta koskee ilma-alusten, alusten tai muiden joukkoliikenne- tai tavarankuljetusvälineiden haltuunottoa. Vuoden 2002 puitepäätöksen vastaavan alakohdan täytäntöönpanon perusteella rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 koh- dassa mainitaan törkeä varkaus (rikoslain 28 luvun 2 §) ja törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus (rikoslain 28 luvun 9 b §), jonka kohteena on joukkoliikenteeseen tai tavarankuljetukseen soveltuva moottorikulkuneuvo, ja 5 kohdassa mainitaan kaappa- us (rikoslain 34 luvun 11 §). Artiklan 1 kohdan f alakohta Alakohta on ensimmäinen vuoden 2002 puitepäätöksen 1 artiklan 1 kohdan alakoh- dista poikkeava alakohta. Direktiivin alakohdassa mainitaan räjähteiden tai aseiden, myös kemiallisten, biologisten tai radiologisten aseiden tai ydinaseiden valmistus, hallussapito, hankinta, kuljetus, toimitus tai käyttö sekä kemiallisia, biologisia tai radio- logisia aseita tai ydinaseita koskeva tutkimus ja kehittäminen. Artiklan 1 kohdan f alakohtaa osittain vastaavan puitepäätöksen alakohdan asettamia vaatimuksia vastaten rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitaan tahallinen räjähderikos (rikoslain 44 luvun 11 §) ja vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkominen (rikoslain 41 luvun 4 §), 3 kohdassa mainitaan törkeä ampu- ma-aserikos (rikoslain 41 luvun 2 §) ja puolustustarvikkeiden maastavientirikos (rikos- lain 46 luvun 11 §), 4 kohdassa mainitaan kemiallisen aseen kiellon rikkominen (rikos- lain 11 luvun 8 §) ja biologisen aseen kiellon rikkominen (rikoslain 11 luvun 9 §) sekä 5 kohdassa mainitaan ydinräjähderikos (rikoslain 34 luvun 6 §). Kemialliset aseet ja biologiset aseet Vuoden 2002 puitepäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä katsottiin, että kemiallisen aseen kiellon rikkomista ja biologisen aseen kiellon rikkomista koskevat rangaistus- säännökset eivät täysin kata kyseisiin aseisiin kohdistuvaa tutkimusta (HE 188/2002 vp, s. 39/II ja 40/I). Tutkimuksen säätämistä rangaistavaksi eivät edellytä rangaistus- säännösten taustalla olevat kansainväliset sopimukset. Toisaalta todettiin, että tutki- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 34 mukseen voidaan soveltaa rikoslain 34 a luvun 2 §:n 3 kohtaa terroristisessa tarkoi- tuksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Kohdan mukaan rangaistavaa on se, että henkilö tehdäkseen 1 §:n 1 momentin 2–7 kohdassa tai 2 momentissa tarkoitetun rikoksen hankkii ydinräjähteen valmistukseen tai kemiallisen tai biologisen aseen taik- ka toksiiniaseen valmistukseen tarvittavia laitteita tai aineita taikka siihen tarvittavan valmistuskaavan tai -piirustuksen. Artiklan 1 kohdan f alakohta vastaa vuoden 2002 vuoden puitepäätöksen vastaavaa alakohtaa siinä, että kumpikaan ei edellytä sitä, että alakohdassa mainitun rikoksen tekeminen tietyssä terroristisessa tarkoituksessa rangaistaan nimenomaan terroristi- sessa tarkoituksessa tehtynä rikoksena. Huomattava on kuitenkin se, että puitepää- töksen 4 artiklan 2 kohta direktiivin 14 artiklan 3 kohdan tavoin edellyttää, että muun f alakohdan mukaisen teon kuin hallussapidon yrityksen tulee olla rangaistava. Terro- ristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun yritys ei ole rangaistava toisin kuin terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen. Voidaan myös kysyä, sisältääkö rikoslain 34 a luvun 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu hankkiminen tutkimuksen. Lisäksi tutkimustoimintaa harjoittavan tarkoituksena ei ole välttämättä itse tehdä terroristises- sa tarkoituksessa tehtyä rikosta, mitä valmistelurikosta koskevan pykälän alku edellyt- tää (”tehdäkseen”). Tämän vuoksi voidaan katsoa, että direktiivissä asetettu velvolli- suus säätää rangaistavaksi kemiallisiin ja biologisiin aseisiin liittyvä tutkimustoiminta ei tule riittävästi katettua valmistelurikosta koskevan rangaistussäännöksen kautta. Rikoslain 11 luvun 8 §:n mukaan kemiallisen aseen kiellon rikkomiseen syyllistyy se, joka kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen (SopS 19/1997) vastaisesti 1. muuten kuin 5–7 §:ssä tarkoitetulla tavalla käyttää kemiallista asetta, 2. kehittää, tuottaa, muutoin hankkii, varastoi, pitää hallussaan tai kuljettaa kemi- allisen aseen taikka 3. osallistuu sotilaalliseen valmistelun kemiallisen aseen käyttämiseksi. Rikoslain 11 luvun 9 §:n mukaan biologisen aseen kiellon rikkomiseen syyllistyy se, joka 1. muuten kuin 5–7 §:ssä tarkoitetulla tavalla käyttää biologista asetta tai toksii- niasetta, 2. laittomasti valmistaa, kuljettaa tai toimittaa biologisen aseen tai toksiiniaseen tai 3. bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoinnin kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen (SopS 15/1975) vastaisesti kehittää, tuottaa, muutoin hankkii, varastoi tai pitää hallussaan biologisia aseita tai toksiiniaseita taikka aseita, laitteita tai välineitä biologisen aseen tai toksiiniaseen levittämiseksi. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 35 Kemiallisen aseen kiellon rikkomista ja biologisen aseen kiellon rikkomista koskevat rangaistussäännökset sisältävät tekotapoina myös aseen kehittämisen ja tuottamisen. Rikoslain 11 luvun 8 ja 9 §:n sanamuodosta ja lain esitöistä (HE 188/2002 vp, s. 26/I) on kuitenkin pääteltävissä, että kehittäminen ja tuottaminen ovat aseiden hankintata- poja ja tuottaminen rinnastettavissa aseen valmistamiseen. Näin ollen tutkimus teko- tapana ei sisälly mainittuihin säännöksiin. Myös nyt kysymyksessä olevassa alakoh- dassa mainitaan tutkimuksen lisäksi erikseen kehittäminen. Jotta alakohdassa asetetut kriminalisointivelvoitteet täyttyvät kemiallisten aseiden ja biologisten aseiden osalta, rikoslain 11 luvun 8 ja 9 §:ään on tarpeen lisätä tekotapa- na tutkimustoiminnan harjoittaminen kemiallisen aseen tuottamista varten (8 §) sekä biologisen aseen valmistamista tai tuottamista varten (9 §). Ero näiden täydennysten välillä johtuu siitä, että ensiksi mainitussa pykälässä ei erikseen mainita valmistamis- ta. Kemiallisen aseen kieltoa koskevassa rikoslain 11 luvun 8 §:ssä ei myöskään mai- nita alakohdassa mainittua toimitusta. Tämä tekotapa on sen vuoksi lisättävä pykä- lään. Pykälien rakenne ja sisältö huomioon ottaen, niissä olevien kansainvälisiin so- pimuksiin kohdistuvien viittausten vuoksi, täydentäminen voidaan parhaiten toteuttaa lisäämällä pykäliin uusi momentti. Täydentävän sääntelyn sijoittaminen rikoslain 11 luvun 8 ja 9 §:ään tarkoittaisi sitä, että tutkimustoiminnan harjoittaminen aseen valmistamista tai tuottamista varten ja kemiallisen aseen toimittaminen tulisivat rangaistaviksi myös silloin, kun ne tehdään muussa kuin terroristisessa tarkoituksessa. Tätä voidaan kuitenkin pitää perusteltuna, koska kemiallisiin ja biologisiin aseisiin liittyvää rikollisuutta voidaan pitää yleisesti ottaen vakavana ilman terroristista tarkoitustakin. Aseen valmistamisen tai tuottami- sen kannalta tutkimustoiminnalla voi olla aivan olennainen merkitys. Se voi olla kemi- allisen tai biologisen aseen käyttöä edistävänä tekona tärkeämpi kuin useat muut pykälissä nyt mainitut teot (esimerkiksi varastoiminen ja hallussapito). Itsenäistä mer- kitystä tutkimustoiminnalla on vain niissä tapauksissa, joissa sen harjoittaja ei samalla valmista tai tuota asetta, koska niissä tilanteissa tutkimuksen voi katsoa olevan osa valmistamista tai tuottamista. Vakavuudeltaan ja paheksuttavuudeltaan aseen valmis- tamista tai tuottamista koskeva tutkimustoiminta rinnastuu pykälissä jo mainittuihin tekoihin. Samat näkökohdat koskevat myös kemiallisen aseen toimittamista. Näitä tekotapoja varten ei tarvitse ei tarvitse säätää omaa rangaistusasteikkoa, vaan pykä- lissä jo oleva asteikko (vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta) soveltuu myös tutkimustoiminnan harjoittamiseen. Radiologiset aseet Alakohta poikkeaa vuoden 2002 puitepäätöksen vastaavasta alakohdasta ensinnäkin niin, että alakohta koskee myös radiologisten aseiden valmistusta, hallussapitoa, han- kintaa, kuljetusta, toimitusta ja käyttöä sekä niitä koskevaa tutkimusta ja kehittämistä. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 36 Radiologiseksi aseeksi voidaan yleisesti ottaen katsoa laite, joka on suunniteltu levit- tämään radioaktiivista ainetta ympäristöön sekä sitä kautta saastuttamaan ympäristöä ja aiheuttamaan vahinkoa ja vaaraa ihmisten hengelle ja terveydelle. Radiologinen ase poikkeaa ydinaseesta siinä, että ensiksi mainitussa ei ole riittävästi materiaalia kriittisen massan saavuttamiseen, ketjureaktioon ja ydinräjähdykseen. Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista on löydettävissä radiologisia aseita koskeva tarkempi määritelmä, jota voidaan hyödyntää tässä yhteydessä. Ydinterro- rismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 6/2009) 1 artiklan 4 kappaleen b kohdan mukaan ”laitteella” tarkoitetaan radioaktiivisen aineen hajotuslai- tetta tai säteilylaitetta, joka voi radiologisten ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa kuo- leman, vakavan ruumiinvamman tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle tai ympäris- tölle. Säteilylailla (592/1991) on sen 1 §:n 1 momentin mukaan tarkoitus estää ja rajoittaa säteilystä aiheutuvia terveydellisiä ja muita haittavaikutuksia. Säteilylain 60 §:n 1 mo- mentin mukaan rangaistus säteilyn käyttämisestä siten, että teko on omiaan aiheut- tamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa, säädetään rikoslain 34 luvun 4, 5, 7 ja 8 §:ssä. Viitatuissa pykälissä säädetään rangaistaviksi terveyden vaarantaminen, törkeä terveyden vaarantaminen, yleisvaaran tuottamus ja törkeä yleisvaaran tuotta- mus. Säteilylain 60 §:n 2 momentin mukaan rangaistus vastoin säteilylakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tehdystä ympäristön turmelemisesta sää- detään rikoslain 48 luvun 1–4 §:ssä. Viitatuissa pykälissä säädetään rangaistaviksi ympäristön turmeleminen, törkeä ympäristön turmeleminen, ympäristörikkomus ja tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen. Säteilylain 60 §:n 3 momentin mukaan rangaistus radioaktiivisen aineen tai säteilylaitteen varomattomasta käsittelystä sää- detään rikoslain 44 luvun 12 §:ssä. Säteilylain 60 §:n 1 ja 2 momentissa mainituista rikoksista rikoslain terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevassa rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentissa mainitaan terveyden vaarantaminen (3 kohta), tahallinen törkeä ympäristön turmele- minen, joka on tehty rikoslain 48 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla (4 kohta) ja törkeä terveyden vaarantaminen (5 kohta). Viitatussa törkeää ym- päristön turmelemista koskevassa kohdassa säädetään rangaistavaksi sellainen ym- päristön turmeleminen, jossa tekijä saattaa, päästää tai jättää ympäristöön esineen, ainetta, säteilyä tai muuta sellaista lain tai sen nojalla annetun säännöksen taikka yleisen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaisesti taikka ilman laissa edellytettyä lupaa tai lupaehtojen vastaisesti. Rikoslain 48 luvun 2 §:n mukaan törkeästä ympäristön turmelemisesta on muuten kysymys, jos ympäristön turmelemisessa 1) ympäristölle tai terveydelle aiheutettu vahinko tai tällaisen vahingon vaara on erityisen suuri ottaen huomioon aiheutetun tai OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 37 uhkaavan vahingon pitkäaikaisuus, laaja ulottuvuus tai muut seikat, 2) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä taikka 3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti. Rikoksen katsominen törkeäksi edellyttää lisäksi, että se on kokonaisuutena arvostel- len törkeä. Puitepäätöksen täytäntöönpanossa katsottiin (HE 44/2002 vp, s. 40/II ja 41/I), että ottaen huomioon ympäristön turmelemisen törkeäksi tekevät seikat, puite- päätöksessä tarkoitettuja ympäristöön kohdistuvia tekoja on pidettävä törkeänä ympä- ristön turmelemisena. Tämä näkökohta pätee myös direktiivissä tarkoitettuihin radio- logisen aseen käyttämistilanteisiin, joissa korostuvat vahingon tai sen vaaran suuruus sekä etenkin tekojen erityinen suunnitelmallisuus. Ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen laitteen määri- telmässä mainitaan myös huomattavan vahingon aiheuttaminen omaisuudelle. Rikos- lain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan törkeä vahingonteko voidaan teh- dään terroristisessa tarkoituksessa. Jos radiologisen laitteen käyttämisestä aiheutuu sellaista vahinkoa, sellaisen teon voi katsoa tulevan katetuksi mainitun kohdan kautta. Sätelylain 60 §:n 3 momentissa viitatusta varomattomasta käsittelystä tuomitaan ri- koslain 44 luvun 12 §:n 3 kohdan mukaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta lain tai lain nojalla annetun säännöksen vastaisesti taikka muuten varomattomalla tavalla käyttää, käsittelee tai säilyttää radioaktiivista ainetta tai säteilylaitetta siten, että teko on omiaan aiheutta- maan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle taikka että siitä on vaaraa toisen omai- suudelle, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Rikoslain 44 luvun 12 §:ssä ”käsittelyllä” tarkoitetaan aktiivisia toimia tai menettelytapoja, jotka kohdistuvat radioaktiivisiin aineisiin tai säteilylaitteisiin (HE 17/2001 vp, s. 51/II). Ri- koslain 44 luvun 12 §:n 3 momentin kohdassa asetetaan sellainen vaaran aiheutta- mista koskeva rangaistavuuden edellytys, jota direktiviin 3 artiklan 1 kohdan f alakoh- dassa ei ole. Suomen liittyessä ydinterrorismin torjumisesta tehtyyn kansainväliseen yleissopimuk- seen rikoslain 44 lukuun lisättiin uusi 12 a § radioaktiivisen aineen hallussapitorikok- sesta. Tämä johtui siitä, että sopimuksen 2 artiklan 1 kappale velvoittaa säätämään rangaistaviksi radioaktiivista ainetta tai laitetta koskevat käyttämis- tai hallussapitote- ot, joiden tarkoituksena on aiheuttaa kuolema tai vakava ruumiinvamma taikka omai- suudelle tai ympäristölle huomattavaa vahinkoa. Käyttämisen osalta rangaistavuuden piiriin tuli saattaa myös teot, joiden tarkoituksena on pakottaa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, kansainvälinen järjestö tai valtio suorittamaan toimenpide tai pidättäy- tymään toimenpiteestä. Käyttämisen osalta kappaleen rikoksilla on siis selvä yhteys terrorismirikoksiin noin ilmaistun rajatun terroristisen tarkoituksen perusteella. Rikoslain 44 luvun 12 a §:n mukaan se, joka pitää hallussaan radioaktiivista ainetta ilman, että siitä peräisin olevan säteilyn käyttötarkoitus täyttää säteilylain 16 §:n 2 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 38 momentissa säädetyt turvallisuusluvan edellytykset, on tuomittava, jollei teosta muual- la laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, radioaktiivisen aineen hallussapitorikok- sesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikoslain 44 luvun 13 §:ssä säädetään rangaistavaksi vaarallisten aineiden kuljetusri- kos. Säännöksen mukaan se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vaaral- listen aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) tai sen nojalla annetun sään- nöksen tai yleisen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaisesti lähettää, antaa lastiksi, laivaa, kuljettaa, ajaa, kuormaa, lastaa, purkaa, käsittelee, pitää matka- tavarana tai tilapäisesti säilytttää vaarallista ainetta siten, että menettely on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle taikka siitä on vaaraa toisen omaisuudelle, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa ran- gaistusta, vaarallisten aineiden kuljetusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vaarallisella aineella tarkoitetaan siinä laissa muun ohessa ainetta, joka säteilyvaarallisuutensa vuoksi saattaa aiheuttaa vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Alakohdan radiologisten aseiden käyttöä koskevat kriminalisointivelvoitteet tulevat täytetyiksi sillä, että terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevan rikoslain 34 a luvun 1 momentin 3–5 kohdassa mainitaan terveyden vaarantaminen, 48 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tehty törkeä ympäristön turmelemi- nen ja törkeä terveyden vaarantaminen. Radiologisen aseen (laitteen) määritelmään liittyen merkityksellinen on myös rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittu törkeä vahingonteko. Alakohta kattaa kuitenkin käyttämisen lisäksi radiologis- ten aseiden valmistuksen, hallussapidon, hankinnan, kuljetuksen ja toimituksen sekä niitä koskevan tutkimuksen ja kehittämisen. Alakohta ei edellytä sitä, että teko säädetään rangaistavaksi nimenomaan terroristi- sessa tarkoituksessa tehtynä rikoksena. Tämän vuoksi merkitystä voisi myös olla terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelua koskevalla rikoslain 34 a luvun 2 §:n 2 kohdalla. Sen mukaan terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta rangaistaan sitä, joka tehdäkseen 1 §:n 1 momentin 2–7 kohdassa tar- koitetun rikoksen valmistaa, pitää hallussaan, hankkii, kuljettaa, käyttää tai luovuttaa räjähteen, kemiallisen tai biologisen aseen taikka toksiiniaseen, ampuma-aseen taik- ka vaarallisen esineen tai aineen. Lain esitöiden mukaan vaarallisilla esineillä ja ai- neilla tarkoitetaan mitä tahansa esinettä tai ainetta, josta voi olla yleistä vaaraa (HE 188/2002 vp, s. 45/II). Aine voi olla vaarallinen esimerkiksi myrkyllisyyteensä, syövyt- tävyytensä tai muun sellaisen ominaisuuden takia. Näin ollen myös radiologiset aseet menevät tämän kohdan piiriin. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 39 Rikoslain 34 a luvun 2 §:n 2 kohta rajaa ulkopuolelle kyseisen luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa rangaistaviksi säädetyt terroristisessa tarkoituksessa tehdyt teot. Rajaus ei ole radiologisten aseiden ja niissä käytettävien radioaktiivisten aineiden kannalta merkityksellinen, kun terveyden vaarantaminen, törkeä terveyden vaarantaminen ja tietyllä tavalla tehty törkeä ympäristön turmeleminen mainitaan momentin muissa kohdissa. Rikoslain 34 a luvun 2 §:n 2 kohta kuitenkin sanamuotonsa mukaisesti koskee tilantei- ta, joissa valmistelurikokseen syyllistyvän on tarkoitus itse tehdä rikoslain 34 a luvun 1 §:ssä tarkoitettu rikos. Tätä ilmentää pykälän alussa oleva ilmaisu ”tehdäkseen”. Alakohta ei mahdollista tällaista rangaistavuuden edellytystä. Lisäksi 14 artiklan 3 kohdan perusteella yrityksen on oltava hallussapitoa lukuun ottamatta rangaistavaa. Terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu ei täytä tätäkään vaati- musta. Edellä käsitelty pykälän 3 kohta ei koske radioaktiivista ainetta sisältäviä asei- ta. Radiologisia aseita koskevien tekojen osalta on neljä vaihtoehtoista etenemistapaa. Ensimmäinen niistä on radioaktiivisia aineita ja säteilylaitteita koskevien rangaistus- säännösten muuttaminen niihin uusia tekotapoja lisäämällä ja muutettavaksi ehdotet- taviin rangaistussäännöksiin viittaaminen terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikok- sia koskevan rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentissa. Toisen vaihtoehdon mukaan säädetään uusi radiologisia aseita koskeva rangaistussäännös, joka kattaa alakohdan mukaiset teot ja jonka mukainen teko mainitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevassa rikoslain 34 a luvun 1 §:ssä. Kolmas vaihtoehto on täydentää terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelua koskevaa rikoslain 34 a luvun 2 §:ää. Neljäs vaihtoehto on täydentää rikoslain 34 a luvun 1 §:ää niin, että siinä erikseen rangaistaan tietyt jo rangaistaviksi säädetyt radiologisia aseita koskevat teot. Radioaktiivisia aineita ja säteilylaitteita koskevien rangaistussäännösten muuttamista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena etenemistapana. Pelkästään alakohdassa mai- nittujen puuttuvien tekotapojen lisääminen säteilyaineita koskeviin rangaistussään- nöksiin tai johonkin niistä ei ilmeisesti sellaisenaan riittäisi. Tulkinnanvaraista on myös se, missä määrin täydentämistä on tehtävä, kun esimerkiksi rikoslain 44 luvun 12 §:ssä mainitun ”käsittelyn” kattavuus jää hallituksen esityksen perustelulausumasta huolimatta jossakin määrin epäselväksi. Säteilyaineita koskevat rangaistussäännökset muodostavat kokonaisuuden, jonka tausta on säteilylainsäädännössä laajemmin ja jonka muutostarpeita ei ole mahdollista tässä yhteydessä kokonaisvaltaisesti arvioida. Säännöksissä on lisäksi sellaisia tunnusmerkistötekijöitä, joita vastaavia ei alakohtaan sisälly ja joiden perusteella teon esimerkiksi on oltava omiaan aiheuttamaan vaaraa. Mitä tulee uuden radiologisia aseita koskevan rangaistussäännöksen säätämiseen, vuoden 2002 puitepäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä säädettiin rangaistavaksi OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 40 biologisen aseen kiellon rikkominen. Tuolloin viitattiin erityisesti bakteriologisten (bio- logisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämiseksi ja niiden hävittämiseksi tehdyn yleissopimuksen (SopS 14–15/1975) 4 artiklaan. Merki- tystä oli myös tukehduttavien, myrkyllisten tai muiden samankaltaisten kaasujen sekä bakteriologisten keinojen käytön kieltoa sodassa koskevalla pöytäkirjalla (SopS 23/1929). Lain esitöissä tuolloin todettiin (s. 24/II), että puitepäätökseen liittyvän neuvoston lau- suman mukaan puitepäätös ei velvoita jäsenvaltioita kriminalisoimaan kysymyksessä olevassa alakohdassa tarkoitettua toimintaa, ellei sitä ole harjoitettu terroristisella tarkoituksella. Näin ollen tuolloin katsottiin mahdollista olevan biologisten aseiden osalta, että kriminalisoidaan ainoastaan terroristisessa tarkoituksessa toteutettu tutki- mus ja kehittäminen, valmistus, hallussapito, hankinta, kuljetus, toimitus ja käyttö ilman erillisen rangaistussäännöksen säätämistä. Hallituksen esityksen mukaan tilanne olisi kuitenkin ollut lainsäädäntöteknisesti epä- tyydyttävä, jos tietty teko olisi rangaistava ainoastaan terroristisessa tarkoituksessa tehtynä. Tällainen ratkaisu ei esityksen mukaan olisi sopusoinnussa ehdotetun terro- ristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia koskevan pykälän muotoilun kanssa, koska siinä viitataan jo olemassa oleviin rikossäännöksiin. Hallituksen esityksessä todettiin lisäksi, että biologisiin aseisiin liittyvää rikollisuutta voidaan yleisesti pitää vakavana ja että ehdotuksella pyritään myös vaarallisiin aseisiin liittyvän rangaistavan käyttäytymi- sen alan aukkojen poistamiseen. Biologisen aseen kiellon rikkomisen rangaistavaksi säätämisen yhteydessä todetut näkökohdat ovat merkityksellisiä myös direktiivin täytäntöönpanossa. Toisaalta ydin- terrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen radiologia aseita kos- kevat velvoitteet ovat selkeästi tulleet täytetyiksi, kun rikoslain 44 luvun 12 a §:ssä säädettiin rangaistavaksi radiologisen aineen hallussapito tietyissä tapauksissa. Täy- sin uuden rangaistussäännöksen säätämisen kanssa vastaan tulevat samat ongelmat kuin radioaktiivisia aineita koskevien jo olemassa olevien rangaistussäännösten muut- tamisen kanssa. Tässä yhteydessä ei voida tehdä säteilylainsäädäntöön liittyvien rangaistussäännösten kokonaistarkastelua, jossa tehdään säännöksiin muutoksia ilman taustalla olevan säteilylainsäädännön huomioon ottamista. Terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelua koskevan rikoslain 34 a luvun 2 §:n muuttamista niin, että siinä säädettäisiin radioaktiivisia aineita koskevista poikkeuksista, ei myöskään voida pitää johdonmukaisena lainsäädäntöratkaisuna. Poikkeusten tulisi koskea paitsi sitä, että tekijältä ei saa edellyttää tarkoitusta tehdä luvun 1 §:n 1 momentin 2–7 kohdassa tai 2 momentissa tarkoitettu terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos ja että yritys olisi säädettävä rangaistavaksi, myös tekotapo- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 41 jen täydentämistä. Pykälän 2 kohdassa ei ole alakohdan mukaisia tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä tekotapoja. Toimivimmalta lainsäädäntöratkaisulta vaikuttaakin se, että rikoslain 34 a luvun 1 §:ssä säädetään erillisessä säännöksessä rangaistaviksi terroristisessa tarkoituk- sessa tehdyt radiologista asetta koskevat rikokset. Näin voidaan myös toteuttaa ri- kosoikeudellisen laillisuusperiaatteen asettamat vaatimukset tekotapojen yksityiskoh- taisesta kuvaamisesta, mitä ei voida samalla tavalla toteuttaa esimerkiksi viittaamalla rikoslain 44 luvun 12 §:ään ja viittauksen kautta siinä olevaan ”käsittelyä” koskevaan tekotapaan. Koska aikaisemmin todetuin tavoin rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentti jo kattaa radioaktiivisen aineen käyttämisen, pykälään otettavan uuden radiologisia aseita koskevan momentin tulisi kattaa vain muut alakohdassa mainitut teot. Niitä ovat valmistaminen, hallussapito, hankkiminen, kuljetus, toimittaminen, kehittäminen ja tutkimustoiminnan harjoittaminen. Kuten kemiallisten aseiden ja biologisten aseiden kohdalla, tutkimustoimintaa tulisi harjoittaa radiologisen aseen valmistamista varten. Koska näiltä osin rikoslain 34 a luvun 1 § ei koskisi erillisenä rikoksena rangaistaviksi säädettyjä tekoja, radiologisia aseita koskevat teot olisi aiheellista erottaa pykälässä omaan momenttiinsa. Rikoslain 34 a luvun 1 §:ssä säädetään terroristisessa tarkoituksessa tehdyille rikok- sille kahdeksan rangaistusasteikkoa. Radiologisen aseen käytöstä rangaistaisiin ai- kaisemmin todetun mukaisesti terveyden vaarantamista koskevan 1 momentin 3 koh- dan nojalla (asteikko on neljä kuukautta−kuusi vuotta vankeutta), törkeää ympäristön turmelemista koskevan 1 momentin 4 kohdan nojalla (asteikko on neljä kuukautta – kahdeksan vuotta vankeutta) tai törkeää terveyden vaarantamista koskevan 1 mo- mentin 5 kohdan nojalla (asteikko on kaksi vuotta−kaksitoista vuotta vankeutta). Siltä osin kuin radiologisen aseen käyttö voisi aiheuttaa vahinkoa omaisuudelle, merkityk- sellinen on törkeään vahingontekoon liittyen pykälän 1 momentin 3 kohta ja siinä ole- va rangaistusasteikko. Toisaalta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä kemiallisen aseen kiellon rikkomises- ta ja biologisen aseen kiellon rikkomisesta tuomitaan vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi 1 momentin 4 kohdan nojalla. Radio- logisia aseita koskevat teot voivat koskea laitetta, josta säteilyä ympäristöön päästä- mällä voidaan aiheuttaa laajamittaista vahinkoa ja vaaraa. Toisaalta laajaa rangais- tusasteikkoa puoltaa se, että teot voivat vakavuudeltaan poiketa toisistaan merkittä- västikin. Kun otetaan lisäksi huomioon se, että radiologisen aseen käyttöä voidaan lähtökohtaisesti pitää aseeseen liittyvistä teoista vakavimpana ja että törkeään ter- veyden vaarantamiseen liittyvä rangaistusasteikko voi sen vuoksi olla muita radiologi- seen aseeseen liittyviä tekoja ankarampi, viimeksi mainitun kohdan mukaista rangais- tusasteikkoa voidaan pitää sopivimpana näille muille teoille. Tietyistä radiologiseen OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 42 aseeseen liittyvistä terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista voitaisiin näin ollen tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kahdeksan vuotta. Ydinaseet Alakohta poikkeaa vuoden 2002 puitepäätöksestä myös niin, että sen piiriin kuuluu ydinaseita koskeva tutkimus ja kehittäminen. Vastaavassa puitepäätöksen alakohdas- sa jo mainitaan atomiaseiden valmistus, hallussapito, hankinta, kuljetus, toimitus ja käyttö. Vuoden 2002 puitepäätökseen jo sisältyneiden ydinasetta koskevien tekojen osalta lain esitöissä todetaan (HE 188/2002 vp, s. 42/I), että niiltä osin kysymys on ydinrä- jähderikoksesta. Mainittu teko säädetään rangaistavaksi rikoslain 34 luvun 6 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan se, joka tuo Suomeen taikka valmistaa taikka räjäyttää ydinräjähteen tai pitää sellaista hallussaan, on tuomittava ydinräjähderikoksesta van- keuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Pykälän 2 momentin mukaan ydinräjähderikoksesta tuomitaan myös se, joka räjäyttää ydinräjähteen Ete- lämanneralueella. Kun rikoslain 34 luvun 6 §:n 1 momentissa mainittuja tekotapoja verrataan artiklan 1 kohdan f alakohdassa mainittuihin, voidaan todeta, että momentti ei sisällä hankintaa, kuljetusta, toimitusta, tutkimusta ja kehittämistä. Tämän vuoksi on tarpeen arvioida, tulevatko nämä tekotavat katetuiksi muiden rangaistussäännösten kautta. Terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelua koskeva rikoslain 34 a luvun 2 § sisältää räjähteitä (2 kohta) ja ydinräjähteitä (3 kohta) koskevia tekotapoja Lain esitöiden perusteella (HE 188/2002 vp, s. 44/II ja 45/I) on mahdollista, että räjäh- teellä 2 §:n 2 kohdassa on tarkoitus kattaa myös ydinräjähteisiin liittyviä tekoja. Aikai- semmin todetun mukaisesti 2 §:n 3 kohdan teot eivät kata alakohdassa tarkoitettua tutkimusta. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että rikoslain 34 a luvun 2 § edellyttää, että teon tekee se, jonka tarkoituksena on tehdä terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos, ja että terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun yritys ei ole rangaistava, kysymyksessä olevat ydinaseita koskevat teot eivät tule katetuiksi rikos- lain 34 a luvun 2 §:llä. Rikoslain 44 luvun 11 §:ssä säädetään rangaistavaksi räjähderikos, joka on tahallises- ti ja terroristisessa tarkoituksena tehtynä rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2 koh- dan mukaan terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos. Ensiksi mainitun pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan rangaistavaa on tiettyjen edellytysten vallitessa tapahtu- va räjähteiden valmistus, maahan tuonti, käyttö, siirtäminen, saattaminen markkinoille, luovuttaminen, hallussa pitäminen, varastoiminen, säilyttäminen tai hävittäminen. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 43 Rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan esitöistä (HE 188/2002 vp, s. 34 ja 35) ei ilmene, että kohdalla olisi tarkoitus kattaa ydinräjähteisiin liittyviä tekoja. Myös- kään rikoslain 44 luvun 11 §:n perusteluista (HE 17/2001 vp, s. 49–51) ei ilmene, että sen pykälän 2 kohdan piiriin kuuluisivat sellaiset räjähteet. On huomattava, että räjäh- derikoksesta tuomitaan sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta, joten teko vaka- vuudeltaankin poikkeaa olennaisesti ydinräjähderikoksesta. Todetun vuoksi on aihetta täydentää ydinräjähderikosta koskevaa rikoslain 34 luvun 6 §:n 1 momenttia niin, että se sisältää kaikki alakohdan ydinräjähteisiin liittyvät teot. Myös tässä tapauksessa seurauksena olisi, että teot tulisivat rangaistaviksi myös muissa tapauksissa kuin terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä. Tämä on kuitenkin perusteltua ydinaseisiin liittyvän rikollisuuden vakavan luonteen vuoksi, minkä vuoksi on erityistä aihetta huolehtia rangaistussäännöksen kattavuudesta. On myös vaikea nähdä syytä siihen, että ydinräjähderikosta lievempi rärjähderikos on säädetty katta- vammin rangaistavaksi. Ydinräjähteitä koskevien tekojen erityisen vaarallisuuden vuoksi rikoslain 34 luvun 6 §:ssä säädettyä rangaistusasteikkoa (vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta), ei voida pitää liian ankarana uusien pykälän 1 momenttiin otettavien tekojen osalta. Rangaistusasteikko myös laajuudeltaan mahdol- listaa tekojen eritasoisen vakavuuden riittävän huomioon ottamisen. Artiklan 1 kohdan g ja h alakohta Artiklan 1 kohdan g alakohta koskee vaarallisten aineiden vapauttamista sekä tulipa- lojen, tulvien ja räjähdysten aiheuttamista siten, että ihmishenkiä saatetaan vaaraan. Kohdan h alakohta edellyttää, että terrorismirikokseksi määritellään terroristisessa tarkoituksessa tehdyt veden tai sähkövoiman jakelun tai muun perusluonnonvaran toimittamisen häirintä tai keskeytys siten, että ihmishenkiä saatetaan vaaraan. Vuoden 2002 puitepäätöksen vastaavien alakohtien täytäntöönpanon yhteydessä todetun (HE 188/2002 vp, s. 36/II ja 37/II) perusteella alakohtia vastaavia rikoksia ovat Suomen rikoslain mukaan tuhotyö, törkeä tuhotyö, törkeä vahingonteko, terveyden vaarantaminen, törkeä terveyden vaarantaminen ja törkeä ympäristön turmeleminen. Nämä rikokset mainitaan rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3–5 kohdassa niin, että törkeän ympäristön turmelemisen osalta edellytetään tahallisuutta ja että perus- tellusti sen tekotavoista tulee kysymykseen vain rikoslain 48 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu. Alakohdat eivät edellytä lainsäädäntömuutoksia. Artiklan 1 kohdan i alakohta Vuoden 2002 puitepäätökseen verrattuna alakohtaa on muutettu niin, että se koskee eräitä vakavia tietoverkkorikoksia. Alakohdan mukaan terrorismirikoksiksi on määritel- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISU 56/2017 44 tävä terroristisessa tarkoituksessa tehdyt Euroopan parlamentin ja neuvoston direktii- vin 2013/40/EU 4 artiklassa tarkoitettu laiton järjestelmän häirintä tapauksissa, joissa sovelletaan kyseisen direktiivin 9 artiklan 3 kohtaa tai 4 kohdan b tai c alakohtaa, ja kyseisen direktiivin 5 artiklassa tarkoitettu laiton datan vahingoittaminen tapauksissa, joissa sovelletaan kyseisen direktiivin 9 artiklan 4 kohdan c alakohtaa. Alakohdassa viitatun tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston pui- tepäätöksen 2005/222/YOS korvaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvos- ton direktiivin 2013/40/EU (jäljempänä ”tietoverkkorikosdirektiivi”) 9 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuista rikoksista säädetään vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään kolme vuotta, kun ne on tehty tahallisesti ja kun on vai- kutettu merkittävään määrään tietojärjestelmiä käyttämällä 7 artiklassa tarkoitettua välinettä, joka on suunniteltu tai muutettu ensisijaisesti tätä tarkoitusta varten. Tieto- verkkorikosdirektiivin 9 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tar- vittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuista rikoksista säädetään vankeusrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään viisi vuotta kun ne aiheuttavat vakavaa vahinkoa (b alakohta) tai ne kohdistuvat elintärkeään infrastruk- tuuriin kuuluvaan tietojärjestelmään (c alakohta). Tietoverkkorikosdirektiivin rikosoikeudelliset velvoitteet on saatettu Suomessa voi- maan 4 päivänä syyskuuta 2015 voimaan tulleella rikoslain muuttamisesta annetulla lailla (368/2015). Kuten direktiivin täytäntöönpanoa koskevasta hallituksen esityksestä ilmenee (HE 232/2014 vp, s. 13/II ja 14/I), mainitun direktiivin 4 artiklaa vastaavia tekoja ovat rikoslain 38 luvun 5 §:ssä rangaistavaksi säädetty tietoliikenteen häirintä ja 7 a §:ssä rangaistavaksi säädetty tietojärjestelmän häirintä. Rikoslain 38 luvun 5 §:n mukaan se, joka puuttumalla postiliikenteessä taikka tele- tai radioviestinnässä käyt