JULKAISU 2004:13 Äänestysaktiivisuuden lisääminen tiedotuksen keinoin Vaalitiedotustyöryhmän muistio JULKAISU 2004:13 Äänestysaktiivisuuden lisääminen tiedotuksen keinoin Vaalitiedotustyöryhmän muistio OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2004 ISSN 1458-6444 ISBN 952-466-037-7 Oikeusministeriö Helsinki KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Julkaisun päivämäärä 22.12.2004 Julkaisun laji Työryhmän muistio Toimeksiantaja Oikeusministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vaalitiedotustyöryhmä Pj. Arto Jääskeläinen Siht. Maria Wakeham Toimielimen asettamispäivä 4.2.2004 Julkaisun nimi Äänestysaktiivisuuden lisääminen tiedotuksen keinoin. Vaalitiedotustyöryhmän muistio. Julkaisun osat Muistio, liite Tiivistelmä Työryhmä ehdottaa tiedotustoimia, joiden avulla voitaisiin pyrkiä lisäämään äänestysaktiivisuutta vaaleissa. Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat monet eri seikat, joista tärkeimmät ovat vaalien asiasisältö, vaalijärjestelmä, vaaleja koskeva tiedotustoiminta ja mediaympäristö, vaalikulttuuri sekä vaalien tekniset järjestelyt. Kaikkia näitä osa-alueita tulisi kehittää samanaikaisesti ja samansuuntaisesti. Kansalaisten tiedonsaannin parantamiseksi viranomaiset voisivat laatia demokratiaa ja vaaleja koskevia julkaisuja, joissa kerrotaan esimerkiksi osallistumisesta, vaalijärjestelmästä, äänestämisestä ja ehdokkaista. Äänestämään aktivoivia esitteitä voitaisiin erityisesti kohdistaa ryhmille, joiden äänestysaktiivisuus on alhainen. Nuoria voitaisiin pyrkiä aktivoimaan tiedottamalla vaaleista oppilaitoksissa ja perustamalla oppilaitoksiin ennakkoäänestyspaikkoja. Äänioikeutetuille lähetettävään ilmoituskorttiin voitaisiin sisällyttää nykyistä enemmän tietoa esimerkiksi ennakkoäänestyspaikoista ja ehdokkaista. Vaaleihin liittyvää verkkoviestintää kehitettäisiin ja Internetiin voitaisiin esimerkiksi harkita perustettavaksi valtion vaalikone sekä tietokanta, jonka avulla voi seurata edustajiksi valittujen toimintaa eduskunnassa, valtuustossa ja Euroopan parlamentissa. Muistion liitteenä on selvitys viranomaisten ja eräiden muiden tahojen tiedotustoimista vuoden 2004 europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa. Avainsanat: (asiasanat) vaalit, äänestäminen, europarlamenttivaalit, kunnallisvaalit, kansalaisvaikuttaminen Muut tiedot (Oskari- ja HARE-numero, muu viitenumero) OM 6/51/2004 HARE: OM 001:00/2004 Sarjan nimi ja numero Oikeusministeriön julkaisuja 2004:13 ISSN 1458-6444 ISBN 952-466-037-7 Kokonaissivumäärä 35 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Edita Prima Oy Kustantaja Oikeusministeriö PRESENTATIONSBLAD J U S T I T I E M I N I S T E R I E T Utgivningsdatum 22.12.2004 Typ av publikation Arbetsgruppsbetänkande Uppdragsgivare Justitieministeriet Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Valinformationsgruppen Ordf. Arto Jääskeläinen Sekr. Maria Wakeham Datum då organet tillsattes 4.2.2004 Publikation (även den finska titeln) Ökning av valdeltagandet genom informationsverksamhet. Valinformationsgruppens promemoria (Äänestysaktiivisuuden lisääminen tiedotuksen keinoin. Vaalitiedotustyöryhmän muistio) Publikationens delar Promemoria, bilaga Referat Arbetsgruppen föreslår informationsåtgärder som syftar till att öka valdeltagandet. Valdeltagandet påverkas av flera omständigheter av vilka de viktigaste är valets sakinnehåll, valsystemet, informationsverksamheten i anslutning till valet och mediemiljön, valkulturen samt de tekniska arrangemangen vid valet. Alla dessa delområden bör utvecklas samtidigt och i samma riktning. För att förbättra medborgarnas tillgång till information kunde myndigheterna utarbeta publikationer som gäller demokrati och val, i vilka det berättas om t.ex. deltagande, valsystemet, röstning och kandidaterna. Broschyrer som aktiverar väljarna att rösta kunde riktas till vissa särskilda grupper inom vilka valdeltagandet är lågt. Ungdomar kunde aktiveras genom att informera om val i läroverk och genom att ordna möjlighet att rösta i läroverken. I meddelandekortet som skickas till väljarna kunde ingå mer information än för närvarande t.ex. om förhandsröstningsställena och kandidaterna. Nätkommunikationen i anknytning till val bör utvecklas och på Internet kunde upprättas statens valmaskin samt en databas med hjälp av vilken medborgarna kan följa de invaldas verksamhet i riksdagen, fullmäktige och Europaparlamentet. Som bilaga till promemorian finns en utredning av myndigheternas och vissa andra instansers informationsverksamhet vid Europaparlamentsvalet och kommunalvalet 2004. Nyckelord val, röstning, Europaparlamentsvalet, kommunalvalet, medborgarinflytande Övriga uppgifter (Oskari- och HARE-nummer, andra referensnummer) OM 6/51/2004 HARE: OM 001:00/2004 Seriens namn och nummer Justitieministeriets publikationer 2004:13 ISSN 1458-6444 ISBN 952-466-037-7 Sidoantal 35 Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Edita Prima Oy Förlag Justitieministeriet Oikeusministeriölle Oikeusministeriö asetti 4.2.2004 vaalitiedotustyöryhmän (dnro OM 6/51/2004, hnro OM 001:00/2004) koordinoimaan ja kehittämään tiedotusta vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa ja kunnallisvaaleissa. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa sekä pyrkiä kehittämään ja monipuolistamaan vuoden 2004 europarlamenttivaaleihin ja kunnallisvaaleihin liittyvää viestintää. Sen tuli pohtia myös viestinnän tehostamisen vaihtoehtoja sekä koordinoida eri toimijoiden viestintää päällekkäisyyksien välttämiseksi. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä ja jäseniksi hankesuunnittelija Laura Aho Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistosta, tiedottaja Rainer Hindsberg Eduskunnasta, yksikön päällikkö Pirkko Hämäläinen ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksesta, tiedotuspäällikkö Pirkko Kauppinen oikeusministeriöstä, suunnittelija Tuomas Kurttila opetusministeriön nuorisoasiain neuvottelukunnasta, hallitussihteeri Anu Laaksonen oikeusministeriöstä, apulaistiedotuspäällikkö Mikko Norros valtioneuvoston kansliasta, tiedottaja Ulla Rehula oikeusministeriöstä ja viestintäpäällikkö Satu Tyry-Salo Suomen Kuntaliitosta. Työryhmän sihteerinä toimi ohjelmajohtajan avustaja Maria Wakeham oikeusministeriöstä. Laura Ahon pyydettyä eroa työryhmän jäsenyydestä hänen tilalleen määrättiin kesäkuussa 2004 Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Renny Jokelin. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi 31.12.2004 mennessä. Työryhmä kuuli työnsä aikana asiantuntijoina toimituspäällikkö Timo Huovista Yleisradiosta, uutispäällikkö Martta Niemistä Helsingin Sanomista, politiikan toimituksen esimies Timo Haapalaa MTV3:sta sekä toimituspäällikkö Olli Kemppaista ja politiikan ja talouden toimituksen esimies Liisa Purovirtaa Suomen tietotoimistosta. Työryhmä kokoontui 13 kertaa. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä kunnioittaen luovuttaa mietintönsä oikeusministeriölle. Helsingissä, 22. päivänä joulukuuta 2004 Arto Jääskeläinen Rainer Hindsberg Pirkko Hämäläinen Renny Jokelin Pirkko Kauppinen Tuomas Kurttila Anu Laaksonen Mikko Norros Ulla Rehula Satu Tyry-Salo Maria Wakeham SISÄLLYSLUETTELO 1. Työryhmän tehtäväksianto…………………………………………………………...1 2. Äänestysaktiivisuuden kehityksestä………………………………………………….1 3. Vaalitiedotus ja äänestysaktiivisuus………………………………………………….3 4. Vuoden 2004 vaaleja koskeva tiedotus……………………………………………….3 5. Vaalitiedotustyöryhmän ehdotukset äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi………… 4 5.1. Nykyisten toimien tehostaminen…………………………………………………….. 4 5.2. Uudet toimet…………………………………………………………………………. 8 5.3. Vaalitiedotuksen ajankohdista……………………………………………………….11 6. Ehdotusten kustannuksista…………………………………………………………..12 LIITE: Toimenpiteitä vuoden 2004 vaaleissa ÄÄNESTYSAKTIIVISUUDEN LISÄÄMINEN TIEDOTUKSEN KEINOIN 1. Työryhmän tehtäväksianto Oikeusministeriö asetti 4.2.2004 työryhmän, joka tehtävänä oli 1) Kartoittaa ja kehittää vuonna 2004 toimitettaviin europarlamenttivaaleihin ja kunnallisvaa- leihin liittyvää viestintää sekä koordinoida eri toimijoiden viestintää päällekkäisyyksien vält- tämiseksi; ja 2) Pohtia, miten tiedotuksen keinoin voitaisiin lisätä yleisten vaalien äänestysaktiivisuutta. Erityistä huomiota tuli kiinnittää tiedotukseen, joka kohdistuu nuoriin ja muihin ryhmiin, joi- den äänestysaktiivisuus on ollut alhainen. Työryhmä on osa pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa tarkoitettua kan- salaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. 2. Äänestysaktiivisuuden kehityksestä Äänestysaktiivisuus yleisissä vaaleissa on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana alentu- nut merkittävästi. Eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus pysyi korkealla, yli 80 prosentin tasol- la 1960-luvun alusta lukien aina vuoden 1983 eduskuntavaaleihin saakka, jolloin äänestyspro- sentti oli vielä 81. Sen jälkeen äänestysaktiivisuus kääntyi kuitenkin selvään laskuun ja vuoden 1999 eduskuntavaaleissa äänesti enää 68,3 % äänioikeutetuista. Vuoden 2003 eduskuntavaa- leissa äänestysvilkkaus kuitenkin kääntyi hienoiseen nousuun (69,7 %). Kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut samansuuntainen, mutta vieläkin dramaattisempi: vuoden 1980 kunnallisvaaleissa äänesti 78,1 prosenttia äänioikeutetuista, mutta vuoden 2000 kunnallisvaaleissa enää vain 55,9 prosenttia. Vuoden 2004 kunnallisvaa- leissa aktiivisuus nousi eduskuntavaalien tapaan hieman, 58,6 %:iin. Presidentinvaalissa äänestysvilkkaus sen sijaan on säilynyt korkeana vuoden 1982 vaaleista saakka. Hienoista laskua on kuitenkin myös tässä vaalissa ollut havaittavissa: vuonna 1994 äänesti vaalin toisella kierroksella 82,3 % äänioikeutetuista ja vuonna 2000 noin kaksi prosent- tiyksikköä vähemmän. Europarlamenttivaalit on Suomessa toimitettu kolme kertaa. Niissä kaikissa äänestysaktiivi- suus on jäänyt matalaksi: 60,3 % vuonna 1996, 31,4 % vuonna 1999 ja 41,1 % vuonna 2004. Vuoden 2004 vaaleissa keskimääräinen äänestysprosentti kaikki 25 jäsenvaltiota huomioiden oli 45,7. 2 TAULUKKO: Äänioikeutetut ja äänestäneet (äänestysprosentti) viimeisimmissä vaaleissa Suomessa asuvat äänioikeu- tetut Ulkosuomalaiset Äänioikeute- tut Äänestäneet Äänioikeute- tut Äänestä- neet Eduskuntavaalit 1991 3 832 069 2 764 097 72,1 % 228 709 12 887 5,6 % Kunnallisvaalit 1992 3 801 449 2 695 248 70,9 % - - - Presidentinvaali 1994/I 3 874 328 3 183 027 82,2 % 211 295 21 504 10,2 % Presidentinvaali 1994/II 3 874 328 3 188 178 82,3 % 211 295 26 583 12,6 % Eduskuntavaalit 1995 3 882 661 2 791 128 71,9 % 205 697 12 474 6,1 % Kunnallisvaalit 1996 3 941 019 2 417 057 61,1 % - - - Europarlamenttivaalit 1996 3 915 075 2 359 303 60,3 % 191 114 5 576 2,9 % Eduskuntavaalit 1999 3 948 265 2 696 734 68,3 % 204 165 13 361 6,5 % Europarlamenttivaalit 1999 3 956 107 1 243 085 31,4 % 184 991 5 037 2,7 % Presidentinvaali 2000/I 3 962 283 3 046 448 76,9 % 204 917 21 702 10,6 % Presidentinvaali 2000/II 3 962 287 3 177 784 80,2 % 204 917 23 929 11,7 % Kunnallisvaalit 2000 4 014 611 2 243 811 55,9 % - - - Eduskuntavaalit 2003 4 015 552 2 797 596 69,7 % 205 399 17 369 8,5 % Europarlamenttivaalit 2004 4 041 827 1 660 133 41,1 % 186 160 6 888 3,7 % Kunnallisvaalit 2004 4 099 864 2 403 260 58,6 % - - - KUVIO: Äänestysaktiivisuus vuosien 1983-2004 vaaleissa: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 E83 K84 E87 TP88 K88 E91 K92 TP94 E95 K96 EP96 E99 EP99 TP00 K00 E03 EP04 K04 3 3. Vaalitiedotus ja äänestysaktiivisuus Pyrkimys äänestysaktiivisuuden lisäämiseen on pitkän tähtäyksen hanke, joka vaatii eri taho- jen, esimerkiksi viranomaisten, koulujen, poliittisten toimijoiden, tiedotusvälineiden ja järjes- töjen toimia ja yhteistyötä. Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat tunnetusti monet eri seikat, joista tärkeimmät ovat: 1.Vaalien asiasisältö (vaalikampanjat), 2.Vaalijärjestelmä ja puoluejärjestelmä, 3.Vaaleja koskeva tiedotustoiminta ja mediaympäristö, 4.Vaalikulttuuri ja 5.Vaalien tekniset järjestelyt. Oleellista on, että kaikkia yllämainittuja osa-alueita pystytään jatkossa kehittämään samanai- kaisesti ja samansuuntaisesti. Vaalitiedotus on tärkeä osa-alue, jolla on vaikutusta äänestysaktiivisuuteen. Tiedotuksen kei- noin voidaan lisätä tietoisuutta vaaleista, äänestämisestä ja vaikuttamismahdollisuuksista. Tä- män lisäksi on tärkeää, että koko mediaympäristö on, yleisesti ja vaalien aikana erityisesti, äänestämään aktivoiva. Tätä kautta kansalaisten kiinnostus ja äänestysaktiivisuus voivat li- sääntyä. On kuitenkin todettava, että lopultakin äänestäjän omaan harkintaan jää, käyttääkö hän äänioikeuttaan1. 4. Vuoden 2004 vaaleja koskeva tiedotus Vuonna 2004 toimitettiin kahdet vaalit: europarlamenttivaalit (vaalipäivä 13.6. ja ennakko- äänestys 2.-8.6.) sekä kunnallisvaalit (vaalipäivä 24.10. ja ennakkoäänestys 13.-19.10.). Molemmissa vaaleissa äänestysaktiivisuus kohosi edellisistä vastaavista vaaleista: europar- lamenttivaaleissa 31,4 %:sta 41,1 %:iin (nousua 9,7 prosenttiyksikköä) ja kunnallisvaaleis- sa 55,9 %:sta 58.6 %:iin (nousua 2,7 prosenttiyksikköä). Noususta huolimatta äänestysak- tiivisuutta ei näissä vaaleissa kuitenkaan voi edelleenkään pitää riittävänä. Eri toimijoiden tiedotustoiminta vuoden 2004 vaaleissa on esitetty tarkemmin liitteessä. Yhteenvetona voidaan todeta, että molemmissa vaaleissa kaikki toimijat (viranomaiset, EU:n viranomaiset, kansalaisjärjestöt, puolueet ja tiedotusvälineet) tehostivat tiedotustoi- mintaansa verrattuna edellisiin vastaaviin vaaleihin. Sekä tiedotuksen määrää että laatua lisättiin. Tiedottamiseen liittyvinä merkittävinä ongelmina tulivat esiin europarlamenttivaaleissa seuraavat asiat: - Ennakkoäänestyspaikkojen sijainnista oli epätietoisuutta joidenkin äänestäjien keskuudes- sa; ja - Vaalien tuloksen julkistamista vaalipäivän iltana jouduttiin EU-säännöksistä johtuen odot- tamaan kello 23:een saakka. 1 Äänestäminen on yleismaailmallisesti yleensä vapaaehtoista. Kuitenkin muutamissa valtioissa äänestäminen on pakollista. Näitä valtioita ovat mm. Belgia, Luxemburg, Kreikka, Argentiina, Brasilia ja Australia. 4 Yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja oli 850, mikä oli noin 150 enemmän kuin vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Monet niistä sijaitsivat uusissa paikoissa, kuten kirjastoissa ja kauppa- keskuksissa. Kunnallisvaaleissa ei sen sijaan esiintynyt merkittäviä tiedotukseen liittyviä ongelmia: Yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja oli nyt noin 1100 ja kunnat tiedottivat niiden sijainnista ja aukioloajoista kiitettävästi. Vaali-illan tulospalvelu aloitettiin normaaliin aikaan kello 20. 5. Vaalitiedotustyöryhmän ehdotukset äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi Vaaleja koskevaan tiedotustoimintaan osallistuu useita tahoja: vaaliviranomaisia, muita viranomaisia, puolueita, järjestöjä ja tiedotusvälineitä. Seuraavat ehdotukset koskevat lä- hinnä vain viranomaisten, erityisesti oikeusministeriön suorittamaa vaalitiedotusta. Riip- pumattomien tiedotusvälineiden (median) rooli vaalitiedotuksessa on myös erittäin tärkeää, ja vaalitiedotustyöryhmä esittääkin, että viranomaisten ja tiedotusvälineiden ja järjestöjen hyvä yhteistyö edelleen jatkuisi. Vaalitiedotuksen kohderyhmänä ovat laajasti ottaen kaikki Suomen kansalaiset ja/tai Suo- messa asuvat henkilöt eli noin 5,2 miljoonaa henkilöä. Hieman suppeammin kohderyhmäk- si voidaan määritellä vaaleissa äänioikeutetut eli noin 4,2 miljoonaa henkilöä. Työryhmän toimeksiannossa määritellään lisäksi erityisiksi kohderyhmiksi nuoret ja muut ryhmät, joi- den äänestysaktiivisuus on ollut alhainen. Tuomo Martikaisen ja Hanna Wassin tutkimuksen Äänettömät yhtiömiehet (2002) mukaan alhaisen äänestysaktiivisuuden ryhmiä ovat lähinnä työttömät tai muutoin syrjäytyneet, nuoret ja opiskelijat, teollisuuden työntekijät, vähän koulu- tetut, alhaisen tulotason omaavat ja uudelle paikkakunnalle juuri muuttaneet. Näiden lisäksi passiivisia ryhmiä ovat valtiollisissa vaaleissa ulkosuomalaiset sekä kunnallisvaaleissa ja eu- roparlamenttivaaleissa ulkomaalaiset äänioikeutetut. Seuraavien ehdotusten tarkoitus on lisätä kansalaisten, erityisesti äänioikeutettujen - tietoa, - ymmärrystä, - kiinnostusta, - aktiivisuutta. 5.1. Nykyisten toimien tehostaminen Internet Internetin merkitys vaaleja koskevan viestinnän välineenä on viime vuosina kasvanut merkit- tävästi. Internet-viestintää käyttävät nykyisin niin viranomaiset, tiedotusvälineet kuin puolu- eet ja ehdokkaatkin. Vuoden 2004 vaaleihin liittyvistä Internet-sivuista voidaan mainita mm. oikeusministeriön www.vaalit.fi, Euroopan parlamentin www.elections2004.eu.int ja Suomen Kuntaliiton www.kuntavaalit.fi. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan kuuluvassa hankkeessa Vaikuttaminen tieto- verkoissa (määräaika 31.12.2005) pohditaan Internetin käyttömahdollisuuksia tarkemmin ja laajemmin, joten vaalitiedotustyöryhmä tyytyy tekemään ehdotuksia vain seuraavista asi- oista. 5 Vaalit.fi -sivut Oikeusministeriön www.vaalit.fi sivuilla on vuodesta 2002 lukien ollut yleis- ja ajankohtais- tietoa vaaleista sekä vaalikohtaisesti äänestysohjeet, ennakkoäänestyspaikkojen tiedot, eh- dokastiedot ja tulostiedot. Sivut on tarkoitettu viranomaisille, medialle ja yksittäisille kan- salaisille. Sivut toimivat osittain portaalina joihinkin muihin vaaleja koskeviin sivustoihin, kuten tärkeimpiin vaalikoneisiin, puolueiden ja ehdokkaiden omiin sivuihin ja muiden toi- mijoiden vaaleja koskeviin teemasivuihin. Vaalisivut toimivat saadun palautteen perusteella hyvin. Vaalisivuja voitaisiin kehittää jatkossa seuraavasti: -Uudistetaan sivujen ulkoasu nykyistä kiinnostavammaksi ja vetävämmäksi, -Lisätään sivuille interaktiivisia elementtejä: esimerkiksi keskustelupalsta, nettikolumni, palautteenantomahdollisuus, ”vaalipeli”, yksinkertainen äänestysjärjestelmä esimerkiksi koululaisvaaleja tai vastaavia varten, -Kehitetään sivuja portaalin tyyppiseksi suhteessa muihin Internetissä oleviin sivuihin (puo- lueet, ehdokkaat, tiedotusvälineet, järjestöt jne.), -Kehitetään tulospalvelua siten, että sivuilta ovat saatavissa myös ehdokaskohtaiset tulok- set, jolloin esimerkiksi YLE:n vaalisivujen vastaava palvelu voidaan tarvittaessa lopettaa, -Kehitetään ehdokastieto-osaa siten, että liitetään siihen hakumahdollisuus esimerkiksi iän tai kunnan/kaupunginosan mukaan. Voidaan myös tutkia mahdollisuutta lisätä ehdokkaan kohdalle hänen Internet-sivunsa tai, jos sellaisia ei ole, ministeriön laatima sivupohja, jossa ehdokas voisi halutessaan ilmaista tärkeimmät vaaliteemansa, -Kehitetään yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa ulkosuomalaisia varten oma osio, josta he voisivat saada nykyistä enemmän ajankohtaista ja muuta tietoa vaaleista ja vaali- teemoista, -Kehitetään ulkomaalaisille äänestäjille vastaavantyyppinen oma osio useilla kielillä, -Koordinoidaan www.vaalit.fi ja www.kansanvalta.fi -sivujen kehittämistä päällekkäisyyksi- en välttämiseksi. Tietokanta valittujen aiemmasta toiminnasta Internetiin voitaisiin harkita kehitettäväksi tietokanta, josta saataisiin hakutoiminnoilla esiin tietoa yksittäisen kansanedustajan, valtuutetun tai Euroopan parlamentin jäsenen toiminnas- ta eduskunnassa, valtuustossa ja Euroopan parlamentissa (äänestyskäyttäytyminen, la- kialoitteet, kirjalliset kysymykset, valiokuntien jäsenyys jne.) sekä hänen vaalirahoitukses- taan. Tietokantaa voitaisiin hyödyntää erityisesti vaaleissa, kun siitä voitaisiin todeta esi- merkiksi ehdokkaana olevan kansanedustajan valtiopäivätoimet ja aikaisempi vaalirahoitus. Tietokanta toimisi myös vaalien välillä, jolloin kansalainen voisi seurata, miten läpipäässyt ehdokas toimii vaalikauden aikana. Tietokannan rakentaminen edellyttäisi mittavaa yhteis- työtä eduskunnan, kuntien ja Euroopan parlamentin kanssa. Vaalikoneet Internetissä toimivat erilaiset vaalikoneet ovat viimeisimmissä vaaleissa osoittautuneet koh- tuullisen suosituiksi ja käytetyiksi. Tiedotusväline pyytää ehdokkailta vastauksia tiettyihin kysymyksiin ja tallentaa vastaukset vaalikoneeseen. Sitten kansalainen voi vastata samoihin kysymyksiin ja vertailla, ketkä ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä hänen kanssaan ja ketkä vähiten samaa mieltä. 6 Vastausten antaminen vaalikoneeseen on ehdokkaalle vapaaehtoista ja useimmissa tapauk- sissa maksutonta. Käytännössä mikään vaalikone ei ole saanut lähellekään kaikkien ehdok- kaiden vastauksia. Tämä luonnollisesti jonkin verran heikentää vaalikoneiden tehokkuutta. Kokonaisuutta myös hieman sekavoittaa se, että kullakin tiedotusvälineellä on oma vaali- koneensa, jolloin kysymykset vaihtelevat paljonkin tiedotusvälineestä riippuen. Vaalitiedotustyöryhmässä on keskusteltu myös yhden keskitetyn ja ”virallisen” vaalikoneen (valtion vaalikone) rakentamisesta, joka voisi tapahtua esimerkiksi niin, että oikeusministe- riö kokoaisi eri puolueiden edustajista ja politiikan asiantuntijoista työryhmän, joka laatisi vaalikoneessa kysyttävät kysymykset. Tämäkin vaalikone olisi maksuton ja ehdokkaiden vapaaehtoisuuteen perustuva. Hankkeen ongelmaksi saattaisi muodostua se, että vaaliko- neen tekijän olisi vaikeaa laatia sellaisia kysymyksiä, jotka tyydyttäisivät kaikkia osapuolia (puolueita ja ehdokkaita sekä kansalaisia). Pahimmassa tapauksessa tekijää saatettaisiin syyttää jonkun puolueen tai ehdokkaan suosimisesta tai vähättelystä. Valtion vaalikoneen tarkoitus ei olisi estää tiedotusvälineitä laatimasta omia vaalikoneitaan nykyiseen tapaan. Koska eri medioiden vaalikoneet jo nyt kilpailevat keskenään, yksi uusi kilpailija peliken- tällä tuskin vaikuttaisi vaalikoneiden käyttämiseen merkittävästi. Vaalikoneiden osalta vaalitiedotustyöryhmä ehdottaa harkittavaksi ja jatkossa tarkemmin selvitettäväksi, olisiko valtion vaalikoneelle kysyntää ja tarvetta. Muilta osin työryhmä esit- tää toivomuksen, että tiedotusvälineet jatkaisivat nykyistä käytäntöä, jossa maksuttomat ja vapaaehtoiset vaalikoneet ovat sekä ehdokkaiden että kansalaisten käytettävissä. Televisio ja radio Tietoiskut Oikeusministeriö, joko yksin tai yhteistyössä jonkun toisen toimijan kanssa, on perinteisesti käyttänyt TV:tä ja/tai radiota vaalitiedottamiseen laatimalla tietoiskuja ja sopimalla Yleis- radion (YLE) ja muiden kanavien kanssa niiden esittämisestä. YLE on esittänyt tietoiskuja maksutta, mutta haluaminaan ajankohtina. Kaupallisista kanavista MTV3 ja Nelonen ovat joissakin vaaleissa esittäneet tietoiskuja maksutta. Vaalitietoiskuja ovat tehneet myös Eu- roopan parlamentin tiedotustoimisto ja Suomen Kuntaliitto. Tietoiskuissa on pyritty a) mainitsemaan, mitkä vaalit ovat kyseessä, vaalipäivä ja ennak- koäänestyspäivät ja b) aktivoimaan kansalaisia äänestämään. Tietoisku kestää kuitenkin yleensä vain 30 sekuntia, joten varsinkin viimeksi mainittu on jäänyt käytännössä muodol- lisuudeksi. Tietoiskujen tekemistä tulisi jatkaa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää tietoiskun puhuttele- vuuteen ja ”iskevyyteen” ja pyrkiä sopimaan YLE:n kanssa myös tietoiskun esittämisajan- kohdista ja –määristä. Kampanjat Äänestysaktiivisuuden lisäämiseen tähtäävissä kampanjoissa viesti voidaan esittää useissa eri mainosvälineissä, kuten televisiossa, sanoma- ja aikakausilehdissä, internetissä sekä muuallakin julisteiden ja muun materiaalin avulla. Suomen Kuntaliitto esimerkiksi toteutti vuoden 2004 kunnallisvaaleissa ”Paljon onnea” –kampanjan äänestysaktiivisuuden edistä- 7 miseksi. Tähän kampanjaan osallistui rahoittajana myös oikeusministeriö. Äänestysaktii- visuuskampanjoita olisi jatkossakin hyvä toteuttaa mahdollisuuksien mukaan, sillä niillä voidaan kohtuullisen tehokkaasti saavuttaa huomiota. Kampanjoiden kustannukset ovat kuitenkin yleensä niin suuret, että niiden toteuttaminen vaatii eri tahojen yhteistyötä. Oike- usministeriön ja muiden toimijoiden tulisi pyrkiä etsimään kampanjoiden toteuttamiseen uusia ja monipuolisia yhteistyökumppaneita eri elämänalueilta. Palvelupuhelimet Oikeusministeriöllä on ollut vuoden 2003 eduskuntavaaleista lukien käytössä palvelunume- ro 0800 1 57575 (ruotsiksi 0800 1 38383), johon äänioikeutettu on voinut maksutta soittaa ja kysyä ennakkoäänestyspaikkojen ja vaalipäivän äänestyspaikkojen osoitteita ja aukiolo- aikoja sekä äänestystapahtumaan liittyviä perustietoja (mitä mukaan äänestykseen jne.). Puhelinnumero mainitaan mm. äänestäjälle postitse saapuvassa ilmoituskortissa. Vaikka numeroon soitettujen puheluiden määrä on vähentynyt (eduskuntavaalit 2003: noin 10 000 puhelua ja kunnallisvaalit 2004: noin 7000 puhelua), sitä voidaan kuitenkin pitää tarpeelli- sena jatkossakin. Ilmoituskortin kehittäminen Äänioikeutetuille postitse jaettava, vaalilain (714/1998) 21 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti sisältää äänioikeuden käyttämiseen tarvittavat perustiedot: mistä vaaleista on kysymys, mi- kä on vaalipäivän äänestyspaikan osoite ja äänestysajankohta, milloin voi äänestää ennak- koon ja mitkä ovat viranomaisten yhteystiedot. Kortin kääntöpuolella on lisäksi ohjeita äänestämisestä. Ilmoituskorttia voitaisiin kehittää siten, että se sisältäisi nykyistä enemmän tietoa esimer- kiksi ennakkoäänestyspaikoista ja ehdokkaista. Korttiin voitaisiin myös liittää äänestyske- hotuksia esimerkiksi osana edellä mainittuja kampanjoita sekä sivulla 8 tarkoitettuja julkai- suja. Tämä vaatinee kuitenkin muutoksen ko. säännökseen. Myös kortin ulkoasua voitaisiin kehittää vetovoimaisemmaksi. Tiedotteet ja julkaisut Oikeusministeriön tulisi jatkaa vuoden 2004 vaaleissa aloitettua uusille äänestäjille suun- nattujen esitteiden/kirjeiden lähettämistä. Uudella äänestäjällä tarkoitetaan tässä edellisten vaalien jälkeen äänioikeuden saanutta henkilöä. Vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa ministeriö lähetti kirjeen yhdessä Euroopan parlamentin tiedotustoimiston kanssa noin 80 000:lle äänioikeutetulle ja kunnallisvaaleissa noin 23 000:lle äänioikeutetulle. EP:n tiedo- tustoimisto laati vastaavia kirjeitä yhdessä komission Suomen edustuston kanssa jo vuosien 1996 ja 1999 europarlamenttivaaleissa. Oikeusministeriö voisi myös edelleen jatkaa yhteistyötään vammaisjärjestöjen kanssa vam- maisille tarkoitettujen esitteiden ja oppaiden laatimisessa. Vaaleja koskeva tietopalvelu Oikeusministeriön tehtävänä on tuottaa vaalitietojärjestelmän avulla vaaleja koskevat perus- tiedot eli ns. raakadata: 1) ehdokkaista: nimi, numero, puolue/muu ehdokasasettaja, vaalipiiri, kunta, ammatti ja ikä; 2) äänestyspaikasta: osoite ja aukioloaika; 3) tuloksista: ehdokkaiden ja 8 puolueiden saamat äänimäärät koko maassa, vaalipiireittäin, kunnittain ja äänestysalueittain. Tiedotusvälineet ja muut tiedontarvitsijat huolehtivat omalla kustannuksellaan tämän raakada- tan edelleenjalostamisesta omaan käyttöönsä. Yhteistyötä oikeusministeriön ja muiden viran- omaisten sekä tiedotusvälineiden välillä tietopalvelun sujuvuuden ja monipuolistamisen edis- tämiseksi tulisi jatkaa. 5.2. Uudet toimet Julkaisut Yleistä julkaisuista Oikeusministeriö ja/tai muut viranomaiset voisivat laatia demokratiaa ja vaaleja koskevia julkaisuja, esimerkiksi esitteitä tai lehtiä. Niissä voitaisiin käsitellä seuraavia asioita: Yleiset julkaisut: 1. Demokratia, kansanvalta, osallistuminen, äänioikeus ja äänestämisen mer- kitys (perusasiat) - Mitä demokratia on? Miksi kannattaa äänestää? Miten voi osallistua? … 2. Suomen vaalijärjestelmän yleisesitys - Miten vaalijärjestelmä toimii? Mitä suhteellinen vaalitapa tarkoittaa? … Vaalikohtaiset julkaisut: 3. Vaaleissa valittavien toimielinten tehtävät ja toiminta - Mitä eduskunta tekee? Mitä Euroopan parlamentti tekee? … 4. Vaalien ajankohdat, äänestyspaikat, äänestysmenettelyt (käytännön asiat) - Missä ja milloin voit äänestää? Miten voit äänestää? … 5. Vaaleissa ehdokkaina olevat ja heidän tietonsa - Ketä voit äänestää? Ehdokkaiden tiedot (ikä, ammatti, vaalipiiri, kunta, kunnanosa, kuva, vaalirahoitus)? Mistä saat heistä tietoa?… 6. Mitä vaalien jälkeen? (valitut ja heidän yhteistietonsa) - Miten vaaleissa kävi, ketkä valittiin? Mitä vaalitulos kertoi? Miten saat valittuihin yhteyttä vaalien välillä? … Kohtien 1 ja 2 osalta julkaisujen laatimisvastuu olisi selkeästi oikeusministeriöllä, kohdan 3 osalta voitaisiin harkita yhteistyötä ministeriön ja kyseessä olevien toimielinten kesken sekä kohtien 4-6 osalta yhteistyötä ministeriön ja kuntien kesken. Julkaisuja jaettaisiin pääasiassa paikkoihin, joista ne olisivat helposti saatavilla (kirjastot, tiedotuspisteet jne.). Niitä voitaisiin myös jakaa joka kotiin –tyyppisesti eli kaikille kansa- laisille, joilla on kotiosoite. Tämä edellyttäisi kuitenkin merkittävää kustannuspanostusta. Julkaisut olisivat saatavissa myös internetissä. 9 Jokaiselle äänioikeutetulle nykyisin kotiin jaettava ilmoitus äänioikeudesta (ilmoituskortti) sisältää seuraavat perustiedot: vaalipäivän äänestyspaikan osoite ja äänestyksen kellonajat, ennakkoäänestyspäivät, tiedot siitä, mistä saa tietoa ennakkoäänestyspaikoista, kunnan kes- kusvaalilautakunnan ja maistraatin yhteystiedot sekä äänestysohjeita. Osa yllämainittujen julkaisujen tiedoista, erityisesti kohdan 4 tiedot, voitaisiin liittää tai sisällyttää ilmoituskort- tiin (ks. sivu 7). Tietyille ryhmille kohdistetut tiedotteet ja julkaisut Sivulla 7 tarkoitettujen nuorille lähetettävien kirjeiden lisäksi oikeusministeriö voisi yhteis- työssä kuntien kanssa laatia ja lähettää kunnallisvaaleissa kokeiluluonteisesti äänestämään aktivoivan esitteen/kirjeen sellaisten kuntien äänioikeutetuille, joissa äänestysaktiivisuus on ollut poikkeuksellisen alhainen. Esimerkkinä voisivat olla sellaiset kunnat, joissa äänes- tysaktiivisuus vuoden 2004 kunnallisvaaleissa oli alle 55 prosenttia. Kunnat voisivat lähettää kuntaan edellisten vaalien jälkeen muuttaneille äänioikeutetuille kirjeen, jossa kerrottaisiin äänestysmahdollisuuksista uudessa kunnassa ja kunnan toimin- nasta muutoinkin. Kunnat voisivat myös lähettää kotiäänestykseen oikeutetuille tiedotteen kotiäänestysmenet- telystä ja erityisesti siihen ilmoittautumisesta. Kotiäänestykseen oikeutettu on äänioikeutet- tu, jonka kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse ennakkoäänes- tyspaikkaan tai vaalipäivän äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Ulkosuomalaisille voitaisiin harkita oman tiedotuslehtityyppisen julkaisun laatimista. Jul- kaisussa kerrottaisiin ainakin äänestyspaikoista ja –ajoista sekä ehdokkaista. Suomessa asu- ville ulkomaalaisille äänioikeutetuille voitaisiin lähettää vastaavanlainen julkaisu eri kielil- lä. Esitteiden ja julkaisujen merkityksestä Esitteiden ja julkaisujen laatimisessa ja jakelussa on syytä pitää mielessä, että niitä toimite- taan kansalaisille siten, että kansalaiset ehtivät ja haluavat niihin tutustua. Tämä asettaa vaatimuksia niiden luettavuudelle, koolle, ulkoasulle ja ilmestymistiheydelle. Erityisesti tulee välttää ns. tuputtamista ja sellaista tilannetta, jossa kotiin tullut viranomaisen esite heitetään suoraan paperinkeräykseen. Edellä mainitut ehdotukset tulisi lisäksi koordinoida siten, että vältettäisiin tilanteet, joissa kansalainen saa monta tiedotetta/esitettä samasta ai- heesta. Televisio- ja radio-ohjelmat Vaaleja ja politiikkaa koskevien ohjelmien tekeminen on TV- ja radiokanavien perustyötä. Kanavat suunnittelevat ja laativat itse omat ohjelmansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Ha- luamatta puuttua vapaaseen tiedonvälitykseen, työryhmä kuitenkin ehdottaa, että TV- ja radiokanavat voisivat tutkia, olisiko esimerkiksi seuraavanlaisilla ohjelmatyypeillä kysyn- tää: -Nuorten demokratia-aiheinen tietovisailu ja keskusteluohjelma, -Demokratia-aiheiset opetusohjelmat, joita voitaisiin hyödyntää kouluopetuksessa, 10 -Ohjelmat, joissa käsiteltäisiin jonkun poliittisen aihepiirin taustoja ja joissa kansalaiset saisivat osallistua esimerkiksi ”äänestämällä” (=antamalla mielipiteensä) asiasta digi-TV:n tai matkapuhelimen välityksellä. Mainonta ja kadunvarsitiedotus Vaaliviranomaiset ovat toistaiseksi varsin vähäisessä määrin käyttäneet maksettua mainon- taa sanomalehdissä tai sähköisessä mediassa. Poikkeuksena ovat olleet vaalipiirilautakunti- en ja kuntien keskusvaalilautakuntien äänestyspaikkoja ja vaalien tuloksia koskevat viralli- set kuulutukset sanomalehdissä. Maksettujen mainosten tulee kuitenkin olla riittävän näyt- täviä, jotteivät ne huku muiden mainosten ja ilmoitusten sekaan. Tämä tarkoittaa yleensä myös korkeita kustannuksia. Kadunvarsimainonta on perinteisesti tarkoittanut a) sitä, että kunnat ovat pystyttäneet kehi- koita, joihin puolueet ovat voineet kiinnittää vaalijulisteensa ja –mainoksensa ja b) ehdok- kaiden vaalimainoksia erilaisissa paikoissa. Kyse on siis ollut lähinnä vaalikampanjamate- riaalista. Vaalimainoskehikot ovat olleet käytössä jo pitkään ja aiempina vuosikymmeninä niihin kiinnitetyt julisteet, yhdessä sanomalehtimainonnan kanssa, muodostivat jopa pääasi- allisen kampanjaväylän ehdokkaille. Vaikka kampanjoinnin muodot ovatkin viime vuosina monipuolistuneet merkittävästi, voidaan kehikoita kuitenkin edelleen pitää tarpeellisina. Vaalimainoskehikot ovat yleensä olleet puolueille ja ehdokkaille maksuttomia. Kunnat voi- sivat pyrkiä hyödyntämään vaalimainoskehikoita myös siten, että niissä ilmoitettaisiin myös vaaleihin liittyvistä järjestelyistä, kuten kunnan ennakkoäänestyspaikkojen ja vaali- päivän äänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista. Kehikoita tulisi myös sijoittaa sellai- siin paikkoihin, joissa kansalaiset liikkuvat. Kuntien keskusvaalilautakuntien tulisi edelleenkin julkaista erityisesti äänestyspaikkojen osoitteita ja aukioloaikoja paikallisissa sanomalehdissä. Näitä tietoja voitaisiin lisäksi jul- kaista kuntien omissa tiedotuslehdissä ja kuntien omilla kotisivuilla sekä edellä mainituissa vaalimainostelineissä. Oikeusministeriö voisi harkintansa ja määrärahojen riittävyyden mukaan ostaa mainostilaa medioista, esimerkiksi kalentereista ja aikakausilehdistä. Mainostaa voisi vain yleisesti vaa- leista, äänestyspäivistä ja www.vaalit.fi -sivustosta. Matkapuhelinmainonta Matkapuhelin (kännykkä) on useimmilla suomalaisilla, erityisesti nuorilla. Voitaisiin harki- ta, olisiko oikeusministeriön mahdollista lähettää kaikkiin yli 18-vuotiaiden omistamiin matkapuhelimiin muistutusviesti tyyliin ”Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa huomen- na ja vaalipäivä on sunnuntai 24.10. Muistathan äänestää! terveisin oikeusministeriö”. Toi- nen esimerkki voisi olla, että äänioikeutettu tilaa itselleen muistutusviestin matkapuheli- meen. Tämäntyyppisistä toiminnoista on kokemuksia mm. Hollannissa. Matkapuhelinvies- tinnän suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös tietosuojanäkökohdat. Vaalijulisteet Oikeusministeriö voisi harkita erityisten vaalijulisteiden laatimista. Julisteissa voisi olla äänes- tyskehotus ja siinä mainittaisiin vaalien nimi ja äänestyspäivät. Julisteita voitaisiin sijoittaa 11 esimerkiksi ulkomainostelineisiin. Euroopan parlamentin tiedotustoimisto on laatinut ky- seisenlaisia julisteita europarlamenttivaaleissa. Oppilaitoksissa tapahtuva tiedotus Demokratia-asioista ja vaaleista tulisi tiedottaa nykyistä enemmän yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa, joissa opiskelee äänioikeutettuja nuoria. Kysymykseen voisi tulla esimer- kiksi vaalien alla pidettävät vaaliluennot/vaali-infot ja kunnan ilmoitukset äänestyspaikois- ta. Vaalien ”mainostaminen” voitaisiin tehdä helposti esimerkiksi oppituntien alussa. Oppi- laitoksissa tapahtuva vaalitiedotus voitaisiin toteuttaa oppilaitosten ja kuntien yhteistyönä. Vaalitiedotuksen tehostamisen lisäksi kuntien tulisi myös perustaa ennakkoäänestyspaikko- ja oppilaitoksiin nykyistä enemmän. Muita ehdotuksia Edellämainittujen ehdotusten lisäksi vaalitiedotustyöryhmä on myös keskustellut seuraavis- ta ehdotuksista. Niiden osalta työryhmä kuitenkin toteaa, että tässä vaiheessa ne lienee syy- tä jättää idea-asteelle. Oikeusministeriö voisi harkita jonkinlaisen demokratiapalkinnon perustamista. Palkinto voitaisiin myöntää henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt demokratiaa ja äänestysaktiivisuutta. Kyseessä voisi siis olla ns. parhaat käytännöt – tyyppinen palkinto. Ministeriö kokoaisi valintaraadin, joka valitsisi palkittavan. Demokratiaesikuvat olisivat julkisuudessa tunnettuja asiallisia henkilöitä, esimerkiksi ko- keneita yhteiskuntavaikuttajia, huippu-urheilijoita, muusikoita ja näyttelijöitä, jotka oman työnsä ohella mainostaisivat sopivissa tilanteissa esimerkiksi äänestämisen ja osallistumi- sen tärkeyttä. Heitä voitaisiin myös käyttää vaaleja koskevassa tiedotuksessa muutoinkin. Koska he ovat näyttävästi julkisuudessa esillä, heidän sanomanaan viesti voisi tavoittaa useita kansalaisia. Demokratiaesikuviin liittyisi myös ajatus siitä, että esimerkiksi jossain suositussa tv-sarjassa käsiteltäisiin vaalien alla äänestämiseen tai kansalaisvaikuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Demokratia-asiamiehet olisivat henkilöitä, jotka paikallisesti huolehtisivat siitä, että demo- kratia-asiat ja erityisesti vaalit olisivat esillä paikallisessa tiedotustoiminnassa. Demokratia- asiamies voisi esimerkiksi järjestää paikallisia seminaareja tai infotilaisuuksia ja olla kansa- laisten tavoitettavissa kysymyksiä varten. 5.3. Vaalitiedotuksen ajankohdista Ehdokkaiden vaalikampanjat aloitetaan yleensä vasta sen jälkeen, kun vaaliviranomaiset ovat vahvistaneet ehdokasasettelun ja ehdokkaat ovat saaneet ehdokasnumerot 31. päivänä ennen vaaleja. Käytännössä tämä siis tarkoittaa noin kuukauden mittaista vaalikampanjaa, joskaan mikään ei estä ehdokkaita kampanjoimasta aikaisemminkin. Kuntien vaalimainos- kehikot pystytetään yleensä 18. päivänä ennen vaalipäivää ja ilmoituskortit postitetaan ää- nestäjille noin 40.- 24. päivänä ennen vaalipäivää. Oikeusministeriön vaalipalvelupuhelin 12 toimii 40. päivästä ennen vaalipäivää lukien vaalipäivän iltaan saakka. Ennakkoäänestys toimitetaan 11. – 5. päivänä ennen vaalipäivää. Media alkaa käsitellä vaaleja eri tavoin jo muutamia kuukausia ennen vaaleja. TV:n ja radi- on suuret vaalikeskustelut kuitenkin käydään vasta vaalipäivää edeltävällä viikolla. Vaalitiedotustyöryhmässä käytiin keskusteluja siitä, onko nykyinen noin kuukauden kestä- vä vaalikampanja sopivan pituinen ja onko vaalitiedotus muutoin ajoitettu oikein. Näke- myksiä esitettiin myös sen puolesta, että ehdokasasettelun vahvistaminen ja sitä kautta eh- dokkaiden numeroiden antaminen voisi tapahtua nykyistä aikaisemminkin, jolloin kampan- ja-aika pidentyisi. Toisaalta kuitenkin nykyisen aikataulun etuna nähdään sen tiiviys, joka pitää kampanjan tehokkaasti esillä ilman, että kansalaiset ehtisivät siihen kyllästyä. Nykyis- tä pidempi kampanja-aika myös lisäisi ehdokkaiden vaalirahoitustarpeita. 6. Ehdotusten kustannuksista Seuraavassa esimerkinomaisesti arvioita joidenkin edellä mainittujen ehdotusten kustannuksis- ta: -Vaalit.fi –sivujen uudistus: noin 20 000 euroa, -TV-tietoisku: noin 40 000 euroa, -Palvelupuhelin: noin 25 000 euroa, -Kirje uusille äänestäjille: noin 35 000 euroa, -Julkaisu (100 000 kpl, 16 sivua): noin 18 000 euroa, -Julistekampanja noin 50:ssä kaupungissa: noin 70 000 euroa, -Joka kotiin –julkaisu (suunnittelu, painatus, jakelu): noin 1 000 000 euroa. Merkittäviä kustannuksia aiheuttaisivat tietokanta valittujen aikaisemmasta toiminnasta (s. 5), valtion vaalikone (s. 5-6) , julkaisujen jakaminen joka kotiin –periaatteella (s. 8) sekä sivulla 11 mainitut muut ehdotukset. ______________ LIITE TOIMENPITEITÄ VUODEN 2004 VAALEISSA 1. EUROPARLAMENTTIVAALIT 2004 1.1. Viranomaiset OIKEUSMINISTERIÖ Työseminaari Vaalitiedotustyöryhmä työhön liittyen oikeusministeriö ja kansalaisvaikuttamisen politiikka- ohjelma järjestivät äänestysaktiivisuutta koskevan työseminaarin 25. helmikuuta. Siihen osal- listui noin 60 puolueiden, kansalaisjärjestöjen, tiedotusvälineiden, tieteen ja viranomaisten edustajaa. Seminaarin alustuksissa pidettiin tärkeinä äänestysaktiivisuuden lisääjinä erityisesti hyviä ehdokkaita, kiinnostavia vaaliasetelmia ja -teemoja sekä puolueiden linjojen selkeää erot- tumista toisistaan. Vaalien tulee myös näkyä riittävästi julkisuudessa ja niistä pitää saada helposti tietoa. Median ja kansalaisjärjestöjen rooli tiedonvälittäjinä on merkittävä. Alustuksissa ja keskusteluissa korostettiin, että politiikan yhteys konkreettisiin asioihin ih- misten arjessa pitäisi tuoda esiin. Äänestäminen edellyttää myös uskoa siihen, että omalla äänellä on merkitystä. Äänestämistoimitusta voitaisiin helpottaa äänestyspaikkojen sijoitte- lulla ja sähköisellä äänestysmahdollisuudella. Kansalaisten on voitava vaikuttaa myös vaa- lien välillä. Nuorten äänestysinnon kasvattamiseksi ehdotettiin lisää poliittista keskustelua ja yhteiskun- nallisten asioiden opetusta kouluihin. Tarvitaan kasvatusta aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuoria tulisi nykyistä enemmän kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen, saada mukaan puo- luetoimintaan ja asettumaan ehdokkaiksi vaaleissa. Materiaalia äänestysaktiivisuutta koskevasta työseminaarista on oikeusministeriön verk- kosivuilla osoitteessa www.om.fi/24548.htm. Verkkokeskustelu Valtionhallinnon Ota kantaa -foorumilla www.otakantaa.fi järjestettiin 16. huhtikuuta - 14. toukokuuta keskustelu äänestysaktiivisuudesta. Otsikkona oli ”Mikä saa ihmiset äänestä- mään kesän europarlamenttivaaleissa?”. Keskustelussa käytettiin yhteensä 936 puheenvuo- roa, joista suoraan EU-vaaleja käsitteli noin 700. Keskustelussa tuli esiin kannanottoja sekä äänestämisen puolesta että sitä vastaan. Päätee- moina olivat ehdokasasetteluun liittyvät ongelmat, puolueiden vähäinen aktiivisuus sekä EU:n etäisyys tavallisista äänestäjistä. Keskustelijat kaipasivat tietoa niin ehdokkaista, puolueiden EU-kannoista kuin Euroopan parlamentista ja EU:n toiminnasta yleisemminkin. Ehdokkailta ja puolueilta toivottiin täs- mällisempiä vaaliohjelmia ja kiinnostavia vaaliteemoja. Lisää tietoa kaivattiin muun muassa 2 siitä, mitä mieltä ehdokkaat ovat EU:n tulevaisuudesta sekä ehdokkaiden kyvyistä hoitaa asioita Euroopan parlamenteissa. Nykyistä tiiviimpää yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta europarlamentaarikkojen ja äänestäji- en kanssa myös vaalien välillä kaivattiin. Medialta toivottiin tarkempaa ja systemaattisem- paa EU-asioiden seurantaa. Kirjekampanja nuorille Europarlamenttivaaleissa toteutettiin yhdessä Euroopan parlamentin tiedotustoimiston kans- sa kirjekampanja ensi kertaa äänestäville nuorille. Tarkoituksena oli innostaa nuoria käyt- tämään äänioikeuttaan. Kampanjan otsikkona oli ”Sinä päätät, kuka päättää”. Kirjeessä ker- rottiin Euroopan parlamentin toiminnasta ja äänestämisestä. Kirje lähetettiin toukokuussa noin 80 000 uudelle äänioikeutetulle. Ilmoituskortti Ministeriö lähetti yli neljälle miljoonalle äänioikeutetulle ilmoituskortin. Siinä oli tietoa mm. ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen ajankohdista, äänestyspaikoista ja ennakkoäänestyspaikoista. Tiedotteet ja tiedotustilaisuus Medialle järjestettiin 25. toukokuuta tiedotustilaisuus europarlamenttivaaleista. Lehdistötie- dotteita tehtiin vaaleihin liittyvistä asioista, mm. vaalien aikatauluista, ennakkoäänestys- paikkojen ja ehdokkaiden määristä, ennakkoäänestyksen alkamisesta ja ennakkoon äänestä- neiden määrästä. Palvelupuhelin Vaaleja varten avattiin palvelupuhelin, josta voi ilmaiseksi kysyä äänestyspaikkatietoja ja muuta äänestämiseen liittyvää suomen tai ruotsin kielellä. Palvelu oli toiminnassa 3. touko- kuuta – 15. kesäkuuta. Puheluja tuli yhteensä 9 427. Niistä noin 90 % oli ennakkoäänestys- paikkaa koskevia tiedusteluja. Ruuhkahuiput olivat ensimmäisenä ja viimeisenä ennakko- äänestyspäivänä. Muut toimet Vaalisivuilla www.vaalit.fi uudistettiin europarlamenttivaaliosiota. Sivujen rakennetta, si- sältöä ja ulkoasua kehitettiin ihmisläheisemmäksi ja helppokäyttöisemmäksi. Vaalisivuja markkinoitiin muille verkkosivustoille bannerilla. Kesäkuussa sivujen tietopalvelu- ja tu- lososiossa oli noin 56 000 kävijää. Suurimmillaan kävijämäärä oli ennakkoäänestyksen viimeisenä päivänä (noin 8 000 kävijää). Kunnille toimitettiin julisteita, joilla voi ilmoittaa alueen ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat. Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksen kautta toimitettiin kansalaisille tietoa vaalita- vasta europarlamenttivaaleissa. Tietoa ennakkoäänestyksestä ulkomailla toimitettiin UM:n avulla ulkomailla oleviin Suomen lähetystöihin sekä Suomen silta ja Expatrium -lehtiin. Vammaisjärjestöille toimitettiin aineistoa vaaleista, erityisesti kotiäänestyksestä ja avustajan käytöstä. Järjestöt julkaisivat aineistoa verkkosivuillaan. 3 KUNNAT Kunnat huolehtivat alueensa ennakkoäänestyspaikoista ja äänestyspaikoista tiedottamisesta. VALTIONEUVOSTON KANSLIA Puoluetuki Valtion varoista maksettiin puoluetukea vuonna 2004 seuraavasti: Suomen Keskusta 3 246 925 euroa Suomen Sosialidemokraattinen puolue 3 128 855 euroa Kansallinen Kokoomus 2 361 400 euroa Vasemmistoliitto 1 121 665 euroa Vihreä Liitto 826 490 euroa Svenska Folkpartiet i Finland 472 280 euroa Suomen Kristillisdemokraatit 413 245 euroa Perussuomalaiset 177 105 euroa Avustukset tiedotustoimintaan Vuosittain maksettavan puoluetuen lisäksi valtioneuvosto myönsi puolueille 1 900 000 eu- roa avustuksina Euroopan parlamentin vaaleja koskevan tiedotustoiminnan edistämiseen. Avustukset jaettiin puolueiden viimeksi toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa saamien paikkamäärien osoittamassa suhteessa. Puolueet, paikkamäärät suluissa ja myönnetty avustus: Suomen Keskusta (55) 525 125 euroa Suomen Sosialidemokraattinen puolue (53) 506 030 euroa Kansallinen Kokoomus (40) 381 909 euroa Vasemmistoliitto (19) 181 407 euroa Vihreä Liitto (14) 133 668 euroa Svenska Folkpartiet i Finland (8) 76 381 euroa Suomen Kristillisdemokraatit (7) 66 834 euroa Perussuomalaiset (3) 28 643 euroa Puoluetuen ja avustusten käyttö ilmenee vuoden 2004 tilinpäätösasiakirjoista, jotka puolu- eiden tulee toimittaa oikeusministeriölle kolmen kuukauden sisällä tilinpäätöksen vahvista- misesta. ULKOASIAINMINISTERIÖN EUROOPPA-TIEDOTUS Avustukset tiedotukseen Ulkoasiainministeriö myönsi maaliskuussa 2004 valtionavustuksia kansalaisjärjestöjen Eu- rooppa-tiedotukseen sekä EU-parlamenttivaalitiedotukseen. Kansalaisjärjestöjen Eurooppa- 4 tiedottamiseen oli varattu 235 000 euroa ja lisäksi 100 000 euroa kohdennettavaksi Euroo- pan parlamentin Suomen edustajien vaaleihin liittyvän tietouden lisäämiseen. Valtionavustuksia haki kaikkiaan 81 järjestöä, joista 47:lle myönnettiin avustus. Tukea myönnettiin muun muassa sivistysjärjestöille, nais- ja nuorisoliikkeille sekä venäjän-, soma- lin- ja vironkielisen EU:ta käsittelevän aineiston tuottamiseen. Lisäksi ensimmäistä kertaa tukea sai myös muutama kyläyhdistys. Avustusta saivat myös jotkut pienpuolueet, jotka asettavat ehdokkaita parlamenttivaaleissa, mutta joilla ei ole kansanedustajapaikkoja. Tilaisuudet Vaalitiedottaminen oli oleellinen osa Eurooppa-tiedotuksen toimintaa kevään aikana. EU- vaalit huomioitiin luennoilla ja messuilla sekä kaikissa tilaisuuksissa, joissa Eurooppa- tiedotus oli mukana. Eurooppa-tiedotus oli mukana vaalitilaisuuksissa, jos niissä oli paikalla vähintään kolmen puolueen edustajat. Myös eri puolueiden materiaalien esillepanossa noudatettiin tasapuoli- suutta. Verkkosivut Eurooppa-tiedotuksen sivuille www.eurooppa-tiedotus.fi koottiin vaalipaketti, johon sisältyi mm. puolueiden vaaliohjelmien esittely yhteistyössä Suomi-Seuran kanssa. Muut toimet Eläkeläiset olivat Eurooppa-tiedotuksen erityisenä kohderyhmänä vaaleissa. Paikallisille eläkejärjestöille lähetettiin kirje ja niitä briefattiin vaaleihin liittyen. Aikuisille suunnatussa Sävelradiossa esitettiin muutamaa viikkoa ennen vaaleja radiospottia, jossa kehotettiin ää- nestämään. Ylen Aamu-TV esitti kevään aikana sarjan EU-asioista. Vaaliohjelmia oli kolme, kunkin kesto oli 15 minuuttia. Eurooppa-tiedotus teki yhteistyötä ohjelmat tuottaneen Försti Filmi Ky:n kanssa. Yhteistyössä EU:n parlamentin tiedotustoimiston kanssa järjestettiin aluetoimittajille aamu- kahvibriefejä, joissa esiteltiin parlamentin vaaliopas. Samoin osallistuttiin yhdessä messuille ja tapahtumiin sekä ilmoiteltiin lehdissä. OPETUSMINISTERIÖ ja ALLIANSSI Opetusministeriö myönsi avustuksia vaaleihin liittyvään kansalaistoimintaan poliittisille nuorisojärjestöille, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:lle ja Eurooppalaisen Suomen Nuoret ry:lle. Valtikka-verkkosivut Opetusministeriön rahoittamille ja Allianssin ylläpitämille verkkosivuille www.valtikka.fi tuotettiin vaaleihin liittyvää tiedotusmateriaalia. Sivut ovat mm. opettajien keskuudessa hyvin tunnetut. Sivuilla on osallistumisen ja vaikuttamisen osiot. 5 Kevään 2004 aikana Valtikassa seurattiin EU-vaaleihin ja äänestämiseen liittyviä asioita. EU-aiheisia koulutehtäviä julkaistiin pitkin kevättä. Sivuilla oli myös yleistietoa ja EU- aiheisia linkkejä, joista sai lisätietoa. Hankkeen rahoitukseen osallistui myös oikeusministe- riö. Äänet kuuluviin -hanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin käynnistämän Äänet kuuluviin -hankkeen päämääränä oli nuorten äänestysaktiivisuuden lisääminen ja yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikut- tamisen tukeminen. Projektin ensisijainen kohderyhmä oli 14 – 19-vuotiaat nuoret eli yläas- teen päättövaiheen ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijat. Hanke keskittyi kevään ja syksyn 2004 aikana peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin tehtäviin kouluvierailuihin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oppilaskunnille ehdotet- tiin vaalipaneelien järjestämistä. Ennakkoäänestystä markkinoitiin. Hankkeella oli myös verkkosivut www.aanetkuuluviin.fi. Hanketta rahoittivat opetusminis- teriö ja oikeusministeriö. EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO Julkaisut Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto tuotti ja jakoi europarlamenttivaaleihin liittyvää aineistoa. Tiedotustoimiston julkaisuja olivat mm. Eurooppa 2004 -kirjanen, esite parlamentin saavutuksista viime vaalikaudella (Euroopan parlamentti - tilannekuva), lähin- nä toimittajille ja ehdokkaille tarkoitettu Vaaliopas, Euroopan kartta 2004, kahviloissa ja ravintoloissa jaettavat postikortit sekä vaalijuliste. Materiaalin suorapostituksia eri tahoille tehtiin toukokuussa. Lehti-ilmoitukset EU:n tasolla oli suunniteltu yhtenäinen vaali-ilme, jota tiedotustoimisto käytti soveltuvissa kohdissa. Eri maiden lehdissä ilmoiteltiin samantyylisin kampanjoin. Suomessa välineinä olivat alueelliset sanomalehdet (Uutislehti 100, Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa, Kainuun Sanomat) ja erityisryhmien lehdet (Vaasan ylioppilaslehti). TV-kampanja Tiedotustoimistolla oli tv-mainontaa viikoilla 23-24 (kesäkuun alkuviikot). Tietoiskua vaa- leista esitettiin silloin MTV3:lla ja elokuvateattereissa. Ulkomainokset Ulkomainoksia oli 53 paikkakunnalla (yhteensä 6 150 julistetta) kesäkuun kahden ensim- mäisen viikon ajan Kirjekampanja Yhteistyössä oikeusministeriön kanssa lähetettiin kirje ensimmäistä kertaa äänestäville nuo- rille (katso sivu 2). 6 Vaalipaneelit Vaalipaneeleja tiedotustoimisto järjesti kevään aikana Vaasassa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Joensuussa. Tilaisuudet olivat yleisölle avoimia ja niihin kutsuttiin yksi edustaja kustakin puolueesta, jolla oli ehdokkaita. Vaalipaneelien avauksen suoritti Euroopan parlamentin puhemies Pat Cox 14. huhtikuuta Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa. Messut ja tapahtumat Tiedotustoimisto osallistui useille messuille, Naisten kymppi –juoksutapahtumaan (23. tou- kokuuta) ja Helsinki-päivään (12. kesäkuuta) sekä Eurooppa-päivän (9. toukokuuta) tapah- tumiin Helsingissä ja Jyväskylässä. Eurovaalitietoa jaettiin myös messuilla Vaasassa ja Jo- ensuussa. Verkkosivut Internet-sivuilla www.europarl.fi oli vaalitietoa ja sivuja uudistettiin. Lisäksi sivuilla oli Euroopan parlamentin Europaquiz -nettipeli, jossa kilpailtiin mm. ajankohtaisesta Euroop- pa-tietoudesta. Palkintoina oli 25 matkaa Strasbourgiin. Pelin verkkosivuilla käytiin yli 1,2 miljoonaa kertaa ja rekisteröityneitä pelaajia oli noin 63 000. Tutkimus mediakirjoittelusta Vaaleihin liittyvästä mediakirjoittelusta teetettiin yhteispohjoismainen tutkimus. Muut toimet Tiedotustoimisto järjesti vaalikoordinaatiokokouksia kansalaisjärjestöille ja puolueille. Ko- kouksissa käytiin läpi mm. vaaleihin liittyviä tiedotustoimia. Tiedotusvälineiden taustabriefauksia pidettiin paikallisten lehtimiesyhdistysten kanssa, niis- sä aiheena olivat mm. EU-vaalit. Mediaseminaareja järjestettiin toimittajille yli kymmenes- sä kaupungissa. Tiedotustoimisto osallistui Ylen vaalikoneen tuottamiseen. 1.2. Eräitä järjestöjä EUROOPPALAINEN SUOMI Bussikiertue Touko-kesäkuun aikana toteutettiin noin 40 paikkakuntaa kattava bussikiertue, jonka tarkoi- tuksena oli tiedottaa europarlamenttivaaleista ihmisläheisellä tavalla. Kiertueella oli 4-5 hengen miehitys ja kaikilla puolueilla oli mahdollisuus esitellä ehdokkaitaan. Äänestäjät voivat tavata ehdokkaita ja näin helpottaa valintaansa. Hankkeen tavoitteena oli nostaa ää- nestysaktiivisuutta vaaleissa. Kiertue näkyi tapahtumapaikkakuntien katukuvassa ja tiedotusvälineissä. Bussi vieraili os- toskeskusten läheisyydessä ja toreilla, joissa ihmisiä liikkuu paljon. 7 Bussikiertueella jaettiin Euroopan parlamenttiin liittyvää materiaalia. Jaettavana oli lehti Suomi EU:ssa - vaalit 2004 (painos 50 000 kpl) sekä muuta vaaleja varten valmistettua ma- teriaalia. Bussikiertue-hankkeella oli myös verkkosivut (www.eurooppalainensuomi.fi). Eurooppa-päivän (9.toukokuuta) tilaisuuksia järjestettiin 16 paikkakunnalla yhteistyössä Euroopan komission Suomen edustuston kanssa, päätapahtuma oli Jyväskylässä. Tapahtu- missa tuotiin esille myös vaalit. Eurooppalaisen Suomen nuoret -järjestöllä oli nuorille suunnattu vaalikone www.eurooppakone.net, jossa nostettiin esille erityisesti nuoria kiinnostavia teemoja. Vaa- likoneessa sai äänestää mieleistään ehdokasta ja äänestyksen tulokset julkistettiin vaalien alla. INVALIDILIITTO Invalidiliitto järjesti vaalipaneelit Ikaalisissa ja Mikkelissä. Liiton verkkosivuilla www.invalidiliitto.fi oli eurovaaliohjelma ”Eurooppa kaikille”, jossa puhuttiin vammaisten kansalaisten oikeuksien edistämisen puolesta. Toukokuussa ilmestyvässä IT-lehdessä (50 000 lukijaa) oli vaaliliite. NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO, NAISET 96 JA NYTKIS Naisten laiva -tapahtumassa 24.-25. huhtikuuta oli aiheena mm. ”vallattomat naiset” sekä ”naisena laajenevassa Euroopassa”. Äänestä naista -postikorttia painettiin 20 000 kpl. Poh- jan Akka -lehdessä julkaistiin kaikkien naisehdokkaiden yhteystiedot sekä tasa-arvoasiaa vaalien näkökulmasta. Alueellisia naisten vaalitilaisuuksia järjestettiin toukokuun kahdella viimeisellä viikolla, mukana oli ehdokkaita. TYÖTTÖMIEN VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖJÄRJESTÖ Yhdistykset pitivät ehdokastilaisuuksia eri paikkakunnilla. Kesäkuun 2.-3. päivänä järjestet- tiin ”eduskunnan valtaaminen”. Karenssisanomat -lehdessä oli teemana EU-vaalit. KULUTTAJALIITTO Kevään aikana eri paikkakunnilla järjestetyissä tilaisuuksissa nostettiin esiin kuluttajia kos- kevia arkipäivän kysymyksiä otsikolla ”Euroopan parlamentti edunvalvojana”. Parlament- tiedustajille lähetettiin kysely henkilökohtaisista saavutuksista. Kuluttajaliiton lehdessä oli ehdokkaiden haastatteluja. 1.3. Eräitä tiedotusvälineitä Vaalitiedotustyöryhmä kuuli eräiden tiedotusvälineiden edustajia niiden suunnitelmista eu- roparlamenttivaalien 2004 hoitamiseksi. Seuraavassa on joitakin poimintoja näiden tiedo- tusvälineiden toimista. 8 YLEISRADIO - Yle esitti vaaliasioita uutisissa, ennakkolähetyksissä, vaalikoneessa ja vaalitulosillassa. - Radiouutisten kuukausittaista tutkimusta puolueiden kannatuksesta käytettiin vaaliuu- tisoinnissa. - A-Studio tuotti kolme Studio Eurooppa -erikoisohjelmaa. - Aamu-tv:ssä haastateltiin mm. eduskuntapuolueiden puheenjohtajia. - Puolueiden puheenjohtajien suuri vaalikeskustelu oli torstaina 10. kesäkuuta. Sillä oli 341 000 katsojaa. - Suomenruotsalaisesta näkökulmasta vaalikeskustelu oli FST:ssä tiistaina 1. kesäkuuta. - Radiossa oli vaalijuttuja uutis- ja ajankohtaisohjelmissa sekä taustoittavissa ohjelmasar- joissa. YleX tuotti nuorille ohjelmasarjan vaaleista. - Ylen vaalikoneeseen pyydettiin yleisöltä kysymyksiä erillisellä kampanjalla. Vaalikone kertoi äänestäjälle viisi läheisintä ja viisi kaukaisinta ehdokasta. Oli myös mahdollista ver- rata mielipiteitään puolueiden mielipiteisiin.Vaalikoneeseen liittyi oheispalveluna monipuo- lista vaalitietoa. EU-vaalikoneessa kävijöitä oli noin 133 000. - Vaali-illan tulosohjelmat esitettiin televisiossa ja radiossa. TV1:n tulosohjelman katsoja- määrä oli 592 000. Vaalikone muuttui tulospalveluksi ja vaalituloksia saattoi seurata myös teksti-tv:n ja superteksti-tv:n välityksellä. MTV3 - MTV3 esitti huhtikuun lopulla kaksituntisen suoran ohjelman, jossa kansalaiset saivat kysyä EU:sta. Ohjelma liittyi myös EU:n laajentumiseen. - Huomenta Suomi -ohjelma lähetti vaalien alla EU-sarjan, jossa olivat mukana suurimmat eduskuntapuolueet. - Uutisissa seurattiin vaaleja. - Vaali-illan tulosohjelmassa todettiin vaalitulos ja pohdittiin sen vaikutuksia. Samaan ai- kaan Ylen kanavalla tuleva EM-jalkapallo-ottelu vähensi yleisön mielenkiintoa. - MTV3:n Internet-sivuilla oli Alma Median vaalikone. Siinä olivat mukana MTV3, Iltaleh- ti, Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa ja Kainuun Sanomat. Kysymyksiä vaalikoneeseen laa- dittiin eri toimitusten voimin. Kävijöitä vaalikoneessa oli noin 150 000. 9 HELSINGIN SANOMAT - Helsingin Sanomat kyseli gallupilla, mitä teemoja kansalaiset pitävät EU-vaaleissa tärkei- nä. Gallupeja tehtiin myös puolueiden kannatuksesta ja vaalien alla kysyttiin, mitä puoluetta vastaaja äänestäisi EU-vaaleissa. Ehdokasgallupilla selviteltiin, keitä on menossa läpi vaa- leissa. - Vaalijutuissa vertailtiin ehdokkaiden näkemyksiä heidän oman puolueensa näkemyksiin. - Lehden Internet-sivuilla oli vaalikone. Eri toimitukset otettiin avuksi kysymysten laatimi- sessa. Kysymyksenasettelussa hyödynnettiin myös gallup-kyselyjen tuloksia. - Sanomatalon Mediatorilla järjestettiin yhteistyössä Nelosen kanssa vaaleihin liittyviä ylei- sötapahtumia. Tällä pyrittiin myös aktivoimaan kansalaisten osallistumista vaaleihin. HS teki tilaisuuksista juttuja ja Nelonen näytti niistä ohjelmaa mm. uutisten yhteydessä. Tapah- tumia oli yhteensä neljä kesäkuun alkuviikkoina. Niihin kutsuttiin 10-14 ehdokasta kuhun- kin. Tilaisuuksissa julkistettiin aina jokin gallup-kysymys. Viimeiseen, suurimpaan tilaisuu- teen 8. kesäkuuta kutsuttiin myös puheenjohtajat ja siellä julkistettiin EU-vaaligallupin pää- tulokset. Tästä tilaisuudesta esitetyllä Nelosen ”Puheenjohtajat loppusuoralla” -ohjelmalla oli 132 000 katsojaa. 2. KUNNALLISVAALIT 2004 2.1. Viranomaiset OIKEUSMINISTERIÖ Kirjekampanja nuorille Oikeusministeriö lähestyi ensimmäistä kertaa äänestäviä nuoria kirjekampanjalla, jonka tarkoituksena oli innostaa nuoria äänestämään. Lokakuun alussa lähetetyssä kirjeessä ker- rottiin kunnallisvaaleista ja äänestämisestä. Kirjeen saajia oli noin 23 000. TV-tietoisku Kuntaliiton kanssa tehtiin yhteinen TV-tietoisku, jota esittivät Yle ja Nelonen (katso sivu 12). Ilmoituskortti Yli neljälle miljoonalle äänioikeutetulle lähetettiin ilmoituskortti. Siinä oli tietoa mm. en- nakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen ajankohdista, äänestyspaikoista ja ennakko- äänestyspaikoista. Tiedotteet ja tiedotustilaisuus Medialle järjestettiin tiedotustilaisuus kunnallisvaaleista 29. syyskuuta. Tehtiin lehdistötie- dotteita vaaleihin liittyvistä asioista, mm. vaalien aikatauluista, Kainuun maakuntavaaleista, ennakkoäänestyspaikkojen määristä, ennakkoäänestyksen alkamisesta ja vaalisivuille tule- 10 vista tulostiedoista. Tiedotusvälineitä pyydettiin julkaisemaan tiedot oman alueensa ennak- koäänestyspaikoista. Palvelupuhelin Vaalien aikana oli käytössä palvelupuhelin, josta voi ilmaiseksi kysyä äänestyspaikkatietoja ja muuta äänestämiseen liittyvää suomeksi tai ruotsiksi. Palvelu oli toiminnassa 13. syys- kuuta - 26. lokakuuta. Puheluita tuli yhteensä 7 031. Niistä 88 prosenttia oli ennakkoäänes- tyspaikkaa koskevia tiedusteluja. Muut toimet Vaalisivujen www.vaalit.fi sisältöä uudistettiin kunnallisvaalien osalta. Sivuja markkinoitiin eri verkkosivustoille lähetetyllä bannerilla. Lokakuun aikana sivujen tietopalvelu- ja tu- lososiossa oli noin 217 000 kävijää. Vilkkain oli vaalipäivän jälkeinen päivä, jolloin kävijöi- tä oli noin 50 000. Kunnille toimitettiin julisteita, joilla voi ilmoittaa alueen ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat. Suomen ulkomaan edustustoihin toimitettiin ulkoasiainministeriön avulla tietoa ennakkoää- nestyksestä ulkomailla. Vammaisjärjestöjen välityksellä jaettiin tietoa vaaleista ja äänestämisestä, erityisesti kotiää- nestyksestä ja avustajan käytöstä. Ammatillisille opiskelijoille jaettavassa kalenterissa julkaistiin ilmoitus kunnallisvaaleista (kalenterin painos 38 000 kpl). KUNNAT Kunnat huolehtivat alueensa ennakkoäänestyspaikoista ja äänestyspaikoista tiedottamisesta lehti-ilmoituksin ja muun paikallismedian välityksellä sekä kuntien omilla verkkosivuilla. Tiedotus oli huomattavasti laajempaa kuin vuoden 2004 EU-vaaleissa. VALTIONEUVOSTON KANSLIA Avustukset tiedotustoimintaan Vuosittain maksettavan puoluetuen sekä europarlamenttivaalien tiedotustoimintaa varten myönnettyjen avustusten lisäksi valtioneuvosto myönsi puolueille 1 181 000 euroa avustuk- sina vuoden 2004 kunnallisvaaleista aiheutuviin kustannuksiin. Avustukset jaettiin puoluei- den viimeksi toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa saamien paikkamäärien osoittamassa suhteessa. Puolueet, paikkamäärät suluissa ja myönnetty avustus: Suomen Keskusta (55) 326 407 euroa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (53) 314 537 euroa 11 Kansallinen Kokoomus (40) 237 386 euroa Vasemmistoliitto (19) 112 758 euroa Vihreä Liitto (14) 83 085 euroa Svenska Folkpartiet i Finland (8) 47 477 euroa Suomen Kristillisdemokraatit (7) 41 542 euroa Perussuomalaiset (3) 17 804 euroa Avustusten käyttö ilmenee vuoden 2004 tilinpäätösasiakirjoista, jotka puolueiden tulee toi- mittaa oikeusministeriölle kolmen kuukauden sisällä tilinpäätöksen vahvistamisesta. OPETUSMINISTERIÖ JA ALLIANSSI Opetusministeriö myönsi avustuksia vaaleihin liittyvään kansalaistoimintaan poliittisille nuorisojärjestöille ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:lle. Maakuntaseminaarit ja tutkimus Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora), Suomen Kuntaliitto, Nuorisotutkimusver- kosto sekä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi toteuttivat hankkeen, jolla pyrittiin lisää- mään tietoa nuorten osallistumisesta paikallistasolla sekä innostamaan nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan omassa kunnassaan. Hankkeen osia olivat 14 maakuntaseminaaria sekä nuorten osallistumista koskeva tutkimus ”Nuorten ääni ja kunnantalon heikko kaiku. Nuo- ret kunnallisessa demokratiassa ja paikallisissa vaikuttajaryhmissä.” Maakuntaseminaareissa kerrottiin tutkimuksen tuloksista erityisesti kyseisen maakunnan näkökulmasta sekä käytiin keskustelua nuorten ja päättäjien puheenvuorojen pohjalta. Li- säksi nuorisojärjestöillä oli mahdollisuus esitellä toimintaansa seminaarien yhteydessä. Seminaaripaikkakuntien koulujen kanssa tehtiin yhteistyötä. Kouluja varten oli valmistettu nuorten vaikuttamista käsittelevä oppimateriaalipaketti, jonka pohjalta seminaariin osallis- tuvat luokat voivat valmistella seminaarin puhujille kysymyksiä sekä tuoda esille omia nä- kemyksiään. Äänet kuuluviin -hanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin valtakunnallisessa Äänet kuuluviin -hankkeessa järjes- tettiin kunnalliset nuorisovaalit yli 100 kunnassa. Hankkeen keskeinen tavoite oli, että kou- lut avaavat ovensa järjestöille ja kouluissa keskustellaan yhteiskunnallisista asioista. Nuorisovaaleissa opiskelijat äänestivät oman kuntansa kunnallisvaaliehdokkaita. Ennen vaaleja opiskelijat pääsivät useissa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksis- sa järjestetyissä vaalipaneeleissa tenttaamaan oman kuntansa ehdokkaita. Samalla nuoriso- järjestöt esittelivät kouluissa toimintaansa. Äänet kuuluviin -hankkeessa toteutettiin 200 kouluvierailua, järjestettiin seminaareja ja jaettiin järjestölehteä lähes 40 000 kpl. Hanketta rahoittivat opetusministeriö ja oikeusminis- teriö. 12 2.2. Suomen Kuntaliitto Kunnallisvaalikampanja Kuntaliiton ja kuntien ”Paljon onnea” -kampanjassa onniteltiin ensimmäistä kertaa äänestä- viä ja kaikkia muitakin äänioikeusiän saavuttaneita. Tavoitteena oli herättää nuorten kiin- nostusta äänestämistä ja kuntaosallistumista kohtaan. Kampanja suunniteltiin yhdessä suur- ten kaupunkien viestintäpäälliköiden kanssa ja toteutettiin yhteistyössä kuntien vaaliviestin- tävastaavien kanssa. Kampanjateemalla tuotettiin julisteita, ilmoituksia, postikortteja, netti- bannereita ja rintamerkkejä. Kunnat levittivät julisteita ja postikortteja nuorille ja nuorten palvelupisteisiin. Lisäksi julisteet olivat monessa kunnassa esillä vaalitelineissä. Kortteja painettiin 60 000 ja julisteita 10 000 kpl. Osana kampanjaa oli TV-tietoisku, joka tehtiin Kuntaliiton ja oikeusministeriön yhteistyö- nä. Sitä esittivät vaalien alla lokakuussa Yle ja Nelonen. Yle lähetti tietoiskua TV1:ssä 40 kertaa ja YLE 24:llä 17 kertaa. Ruotsinkielistä tietoiskua lähetettiin FST-verkossa kolme kertaa. Ulkomaille suunnatussa TV Finland -verkossa Yle lähetti ennakkoäänestystietoiskua viisi kertaa. Nelonen esitti tietoiskua 47 kertaa. Kunnilta kerättiin kyselyllä kommentit ja kehittämisehdotukset ”Paljon onnea” - kampanjasta. Verkkosivut Kuntaliiton verkkosivuilla www.kuntavaalit.fi sekä www.kunnat.net oli tietoa ja neuvoja eri kohderyhmille: kunnille, ehdokkaille, puolueille ja äänestäjille. Nuorille suunnatulla kam- panjasivustolla mm. esitettiin eri henkilöiden perusteluja sille, miksi kunnallisvaaleissa kannattaa äänestää. Sivuilla oli puoluevisa, jossa saattoi etsiä itselleen sopivan puolueen. Lisäksi oli mahdollista pelata vaaleihin liittyvää Kuntatrivia-tietovisaa ja peliä, jossa kilpail- tiin Suomen kuntien ja kaupunkien sijoittamisessa kartalle. www.kunnat.netin kävijämäärä nousi lokakuussa ennätykseen: 183 000 vierailua ja 125 000 eri kävijää. www.kuntavaalit.fi ja kuntavaaleihin liittyvät tutkimussivustot olivat suosituimpia yksittäisiä palveluja. Kuntamarkkinat Syyskuussa järjestetyillä Kuntamarkkinoilla vaalit olivat yhtenä teemana. Markkinoilla jär- jestettiin puolueiden puheenjohtajien paneelikeskustelu. Kuntalehti ja Kommuntidning Kuntalehden kolme numeroa jaettiin kaikille vaaleissa ehdokkaina oleville ja Kommuntid- ningin joulukuun numero vaaleissa valituille ruotsinkielisille valtuutetuille. Lehtien sisältö painottui vaaliteemoihin. Muut toimet Kuntia kannustettiin ottamaan vaalivuosi huomioon esim. tekemällä omille verkkosivuil- leen linkitykset vaalisivustoon ja ottamalla vaaliasiat keskusteluun. Viritettiin keskustelua luottamushenkilötyöstä ja siitä, miten listoille saataisiin ehdokkaita. Kuntia myös kannustet- tiin luoviin ratkaisuihin ennakkoäänestyspaikoissa ja vaalipäivän äänestyspaikoissa. Puolueiden vaalivastaavat osallistuivat vaalitoimenpiteiden suunnitteluun. Kuntaliiton kam- panja-aineistosta ja luottamushenkilöiden perehdytysmateriaalista ja -koulutuksesta jaettiin tietoa puoluekokousedustajille. 13 Tiedotusvälineille etsittiin esimerkkikuntia eri asioissa, tavattiin toimittajia ja tarjottiin ju- tunaiheita. Eri medioiden vaalikoneiden tekijöitä tavattiin mm. kysymyksenasettelun poh- timiseksi. Kuntia ja vaaleja koskevaa tutkimustietoa tuotettiin ja välitettiin runsaasti. Luottamushenkilöiden perehdytystä varten valmistui opassarja. Lisäksi Kuntaliiton yhtiö Efeko tarjoaa luottamushenkilökoulutusta. 2.3. Eräitä tiedotusvälineitä Vaalitiedotustyöryhmä kuuli eräiden tiedotusvälineiden edustajia niiden suunnitelmista kunnallisvaalien 2004 hoitamiseksi. Seuraavassa on joitakin poimintoja näiden tiedotusväli- neiden toimista. HELSINGIN SANOMAT - HS keskittyi kunnallisvaaleissa pääasiassa Etelä-Suomen alueeseen. - Syyskuussa julkaistiin Suomen Gallupin vaaliteemakysely. Samalla lukijoita kehotettiin lähettämään kysymyksiä ja kommentteja. - Gallupeja tehtiin myös puolueiden kannatuksesta ja äänestysaktiivisuudesta. - Kunta myllerryksessä -sarja kattoi kymmenen kuntaa. - Valtuustojen aikaansaannoksista juttuja. - Kahdeksan pääpuolueen puheenjohtajien haastattelukierros. - Vaalikoneen piirissä oli 11 Etelä-Suomen kuntaa. - HS julkaisi äänestyspaikat ja ehdokkaiden numerot ennakkoäänestyksen aikana 11 Etelä- Suomen kunnan osalta. SUOMEN TIETOTOIMISTO - Puolueiden vaaliohjelmista ja Helsingissä pidettävistä tiedotustilaisuuksista raportoitiin. - Kunnallisvaalisarjassa käsiteltiin mm. sosiaali- ja terveyspalveluja, kouluja ja nuoria. - Erikoistapauksia nostettiin esiin alueilta, kuten Forssan kaupungin oma vaalikone. Samoin ehdokkaiden osalta tehtiin alueellisia juttuja ilmiöistä ja kiinnostavista tapauksista. 14 - Puolueiden puheenjohtajia tai sihteereitä haastateltiin. YLEISRADIO - A-Studion Studio Suomen maakuntakierroksilla käytiin läpi valtakunnallisia ja kunnallisia aiheita. - Valtakunnallisia vaalikeskusteluja lähetettiin TV1:ssä kaksi. Ensimmäisessä ovat pienpuo- lueiden edustajat ja toisessa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat (Suuri vaalikeskustelu). Suurella vaalikeskustelulla (21. lokakuuta) oli 393 000 katsojaa. - TV-uutiset ja Ajankohtainen kakkonen seurasivat kuntavaaleja jatkuvasti. - Radio Suomen ja Radio 1:n vaalitenteissä olivat ensin eduskunnan ulkopuoliset puolueet ja lähempänä vaaleja eduskuntapuolueet. Pienpuolueet ja -ryhmät nostettiin esiin maakunta- tasolla. - FST lähetti erilaisten vaaliaiheisten ohjelmien lisäksi kunnallisvaalikeskustelun, jossa asi- oita käsiteltiin erityisesti nuorten näkökulmasta. - Ylen vaalikoneen kysymykset tehtiin jokaista kuntaa varten mittatilaustyönä mm. maa- kuntaradioiden asiantuntemusta hyödyntämällä. Kaikki kunnat olivat vaalikoneessa, mutta kaikki eivät olleet ehdokkaiden vastausten osalta kattavia. Vaalikoneen kävijämäärä oli noin 307 000. - Vaalitulosillan ohjelmat lähetettiin TV1:ssä, Radio Suomessa, FST TV2:ssa ja FSR Radio Vegassa. Käytössä oli Ylen oma ennuste vaalien tuloksesta. TV1:n tulosohjelmalla oli 655 000 katsojaa. MTV3 - Kunnallisvaalit tulivat esille normaalissa uutisoinnissa. - Puolueiden puheenjohtajien tentti (20. lokakuuta) koostui eduskuntapuolueiden edustajis- ta. Puheenjohtajatentillä oli 538 000 katsojaa. - Kuusi kuntaa kattavassa Kummikunta –sarjassa tarkasteltiin mm. kuntakohtaisia eroja äänestysprosenteissa ja taloudessa. - Huomenta Suomi –ohjelmassa tehtiin lyhyt vaalisarja, jossa käsiteltiin vaaliteemoja ja haastateltiin kunnallispolitiikkoja eri alueilta. 15 - Alma Median kunnallisvaalikoneessa olivat mukana MTV3, Iltalehti, Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa ja Kainuun Sanomat. Vaalikoneessa oli noin 305 000 kävijää. Kunnallisvaali- en ehdokkaista 26 prosenttia jätti vastauksensa vaalikoneen kysymyksiin. - Tulostietoja lähetettiin vaali-iltana aluksi Formula 1 -osakilpailun lomassa ja klo 22 pääs- tiin varsinaisesti tuloksiin. Tuloslähetyksellä oli 329 000 katsojaa. Äänestysaktiivisuuden lisääminen tiedotuksen keinoin. Vaalitiedotustyöryhmän muistio KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD SAATEKIRJE SISÄLLYSLUETTELO 1. Työryhmän tehtäväksianto 2. Äänestysaktiivisuuden kehityksestä 3. Vaalitiedotus ja äänestysaktiivisuus 4. Vuoden 2004 vaaleja koskeva tiedotus 5. Vaalitiedotustyöryhmän ehdotukset äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi 5.1. Nykyisten toimien tehostaminen 5.2. Uudet toimet 5.3. Vaalitiedotuksen ajankohdista 6. Ehdotusten kustannuksista TOIMENPITEITÄ VUODEN 2004 VAALEISSA 1. EUROPARLAMENTTIVAALIT 2004 1.1. Viranomaiset OIKEUSMINISTERIÖ KUNNAT VALTIONEUVOSTON KANSLIA ULKOASIAINMINISTERIÖN EUROOPPA-TIEDOTUS OPETUSMINISTERIÖ ja ALLIANSSI EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO 1.2. Eräitä järjestöjä EUROOPPALAINEN SUOMI INVALIDILIITTO NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO, NAISET 96 JA NYTKIS TYÖTTÖMIEN VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖJÄRJESTÖ KULUTTAJALIITTO 1.3. Eräitä tiedotusvälineitä YLEISRADIO MTV3 HELSINGIN SANOMAT 2. KUNNALLISVAALIT 2004 2.1. Viranomaiset OIKEUSMINISTERIÖ KUNNAT VALTIONEUVOSTON KANSLIA OPETUSMINISTERIÖ JA ALLIANSSI 2.2. Suomen Kuntaliitto 2.3. Eräitä tiedotusvälineitä HELSINGIN SANOMAT SUOMEN TIETOTOIMISTO YLEISRADIO MTV3