Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä Anna Laine, Hanna-Mari Ahonen, Anna Pakkala, Jenni Laininen, Kati Kulovesi, Iris Mäntylä VA LT I O N E U V O S T O N J U L K A I S U J A 2 0 2 3 : 3 vn.fi Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä Anna Laine, Hanna-Mari Ahonen, Anna Pakkala, Jenni Laininen, Kati Kulovesi, Iris Mäntylä Gaia Consulting Oy, Perspectives Climate Group GmbH, Laininen Law Oy, ja CC Law – Climate Change Law Consulting Valtioneuvosto Helsinki 2023 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Valtioneuvosto ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö CC BY-NC 4.0 ISBN pdf: 978-952-383-815-4 ISSN pdf: 2490-0966 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ http://julkaisut.valtioneuvosto.fi https://vnjulkaisumyynti.fi/?lang=fi http://vnjulkaisumyynti.fi Kuvailulehti 1.2.2023 Opas vapaaehtoisen hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Julkaisija Valtioneuvosto Tekijä/t Anna Laine, Hanna-Mari Ahonen, Anna Pakkala, Jenni Laininen, Kati Kulovesi, Iris Mäntylä Yhteisötekijä Gaia Consulting Oy, Perspectives Climate Group GmbH, Laininen Law Oy, ja CC Law – Climate Change Law Consulting Kieli suomi Sivumäärä 151 Tiivistelmä Vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta voi ostaa ilmastoyksiköitä, joita käytetään ilmastoväittämien tekemiseen yritysten, tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. Näiden yksiköiden tuottamiseen sekä niiden käyttöön liittyviin väittämiin on liittynyt kuitenkin paljon epäselvyyttä. Hyvien käytäntöjen mukaan uskottavien ilmastoväittämien tulee perustua kansainvälisesti vakiintuneet minimikriteerit täyttäviin yksiköihin. Ympäristöväittämiä koskevan lainsäädännön mukaisesti ilmastoväittämien tulee olla selkeitä, yksiselitteisiä, todenperäisiä ja niiden todenperäisyys tulee olla tarkistettavissa. Muutoin väittämää voidaan pitää harhaanjohtavana tai nk. ”viherpesuna”. Opas pyrkii kansainvälisten hyvien käytäntöjen kokoamiseen ja niiden selventämiseen kotimaisessa kontekstissa, jotta kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta voidaan parantaa ja ilmastoväittämiin ja niihin liittyvien ilmastoyksiköiden tuottamiseen liittyvää epävarmuutta voitaisiin välttää. Opas kattaa hyvät käytännöt ilmastoyksiköiden tuottajille, yksiköiden käyttäjille ja yksityisille kuluttajille. Hyviä käytäntöjä tukee taustakartoitus ilmastoväittämien nykytilanteesta Suomessa ja vapaaehtoisia ilmastotekoja ja väittämiä koskevasta lainsäädännöstä. Lisäksi raportissa annetaan suosituksia väittämien kehittämiseksi ja valvonnaksi tulevaisuudessa. Tässä raportissa esitetyt hyvät käytännöt ja kansainväliset ohjeistukset perustuvat tilanteeseen kirjoitushetkellä. Kansainväliset ja kansalliset hyvät käytännöt, ohjeet ja sääntely kehittyvät jatkuvasti ja nopeasti. Asiasanat kompensointi, hiilimarkkinat, hiilineutraalius, hiilensidonta, päästöt, viestintä, markkinointi, kuluttajansuoja, ilmastonmuutos ISBN PDF 978-952-383-815-4 ISSN PDF 2490-0966 Hankenumero VN/15272/2022 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-815-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-815-4 Presentationsblad 1.2.2023 Vägledning till god praxis för frivilliga koldioxidmarknader Främjandet av frivilliga klimatåtgärder med hjälp av koldioxidkrediter Statsrådets publikationer 2023:3 Utgivare Statsrådet Författare Anna Laine, Hanna-Mari Ahonen, Anna Pakkala, Jenni Laininen, Kati Kulovesi, Iris Mäntylä Utarbetad av Gaia Consulting Oy, Perspectives Climate Group GmbH, Laininen Law Oy, och CC Law – Climate Change Law Consulting Språk finska Sidantal 151 Referat Handel med frivilliga utsläppsminskningar, s.k. koldioxidkrediter, används till att göra klimatpåståenden i marknadsföringen av företag, produkter och tjänster. Det har dock funnits en hel del oklarheter kring klimatpåståenden baserade på produktionen och användningen av frivilliga koldioxidkrediter. Enligt god praxis måste trovärdiga påståenden om kompensation och klimatinsatser baseras på begränsningsresultat som uppfyller internationellt fastställda minimikriterier. I enlighet med lagstiftningen om miljöpåståenden måste påståenden vara klara, entydiga, sanningsenliga och deras sanningshalt måste kunna verifieras. I annat fall kan påståendet anses vara vilseledande och så kallad ”grönmålning”. Denna guide syftar till att sammanställa internationell god praxis och förtydliga den i ett inhemskt sammanhang så att tillförlitligheten på den inhemska koldioxidmarknaden kan förbättras och osäkerheten kring klimatpåståenden baserade på frivilliga koldioxidkrediter kan undvikas. Guiden omfattar god praxis för producenter av koldioxidkrediter, deras användare samt konsumenter. Som bakgrund presenteras det aktuella läget för klimatpåståenden i Finland och gällande reglering om frivilliga klimatåtgärder och -påståenden. Rapporten ger rekommendationer för utveckling och övervakning av klimatpåståenden. Den goda praxis och riktlinjer som presenteras avspeglar situationen i skrivande stund. Internationell och nationell god praxis, riktlinjer och reglering är i ständig och snabb utveckling. Nyckelord kompensering, kolmarknader, kolneutralitet, kolbindning, klimatförändring, kommunikation, marknadsföring, konsumentskydd, utsläpp ISBN PDF 978-952-383-815-4 ISSN PDF 2490-0966 Projektnummer VN/15272/2022 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-815-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-815-4 Description sheet 1 February 2023 Guide to good practices for supporting voluntary carbon markets Supporting voluntary mitigation action with carbon credits Publications of the Finnish Government 2023:3 Publisher Finnish Government Author(s) Anna Laine, Hanna-Mari Ahonen, Anna Pakkala, Jenni Laininen, Kati Kulovesi, Iris Mäntylä Group author Gaia Consulting Oy, Perspectives Climate Group GmbH, Laininen Law Oy, and CC Law – Climate Change Law Consulting Language Finnish Pages 151 Abstract Organisations use carbon credits bought from voluntary carbon markets to make climate claims related to their organisations, products and services. However, there has been much uncertainty around the production of these credits and the claims related to those credits. Good practices dictate that credible offsetting and contribution claims should be based on mitigation outcomes that fulfil internationally established minimum criteria. According to the law on environmental claims, claims should be clear, unambiguous, truthful, and verifiable. Otherwise, the claim can be considered misleading or so-called ”greenwashing”. This guide aims to synthesize and clarify international good practices for the Finnish context to improve the trustworthiness of Finnish carbon markets and to promote clarity and trust in the quality of climate claims and the production of the credits on which those claims are based. The guide covers good practices for producers of carbon credits, those using carbon credits, and for consumers. Supporting background is presented on the current state of climate claims in Finland and current regulation on voluntary mitigation action and climate claims. In addition, the report gives recommendations for developing and supervising claims. The good practices and international guidance presented here are current as of the time of writing. International and national good practices, guidance, and regulation are developing continuously and rapidly. Keywords emissions offsetting, carbon markets, carbon neutrality, carbon capture, emissions, communications, marketing, consumer protection, climate change ISBN PDF 978-952-383-815-4 ISSN PDF 2490-0966 Project number VN/15272/2022 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-815-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-815-4 Sisältö Esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2 Keskeiset käsitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 3 Hyvät käytännöt yksiköiden vapaaehtoiseen tuottamiseen ja käyttöön Suomessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.1 Hyvät käytännöt yksiköiden tuottajille.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.1.1 Ilmastoyksiköiden minimikriteerit ja niiden sertifiointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.1.1.1 Lisäisyys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.1.1.2 Vankka perusura. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 3.1.1.3 Vankka laskentamenetelmä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 3.1.1.4 Seuranta ja raportointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 3.1.1.5 Pysyvyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 3.1.1.6 Hiilivuodon välttäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 3.1.1.7 Aitous, riippumaton todentaminen ja sertifiointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 3.1.1.8 Kaksoislaskennan välttäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 3.1.1.9 Merkittävän haitan välttäminen (DNSH-periaate). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 3.1.2 Minimikriteerien täyttymisen osoittaminen hillintätoimikuvausdokumentissa ja validoinnin yhteydessä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 3.1.3 Seurantaraportin sisältö ja todennus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 3.2 Hyvät käytännöt yksiköiden käyttäjille ja väittämien esittäjille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 3.2.1 Omien päästöjen kattava ja luotettava laskenta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 3.2.2 Omien päästövähennysten priorisointi, ilmastotavoite ja ilmastotiekartta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 3.2.3 Laadukkaiden yksiköiden käyttö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 3.2.4 Hyvien markkinointikäytäntöjen soveltaminen ja uskottavat väittämät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 3.2.5 Läpinäkyvä, ymmärrettävä ja riittävän yksityiskohtainen raportointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 3.3 Hyvien käytäntöjen kooste yksityisille kuluttajille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 3.3.1 Mitä kuluttajan tulee tietää ilmastoväittämistä?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 3.3.1.1 Mitä eri ilmastoväittämiä on olemassa?.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 3.3.1.2 Mitä tietoja väittämien tukena tulisi olla?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 3.3.2 Näet ilmastoväittämän: mitä se tarkoittaa?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 4 Tilannekartoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 4.1 Ilmastoväittämät Suomessa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 4.1.1 Ilmastoväittämien käyttäjät Suomessa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 4.1.2 Ilmastoväittämien käyttö Suomessa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 4.1.2.1 Väittämien syvyys ja asianmukaisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 4.1.2.2 Väittämien läpinäkyvyys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 4.1.2.3 Väittämien paikkansapitävyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 4.2 Tämänhetkinen lainsäädännön tilanne vapaaehtoisiin ilmastotekoihin ja siihen liittyviin väittämiin liittyen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 4.2.1 Vapaaehtoiset ilmastoteot hyväntekeväisyytenä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 4.2.2 Vapaaehtoiset ilmastoteot muussa kuin kuluttaja-elinkeinonharjoittajasuhteessa.. . . . . . . . . . . 91 4.2.2.1 Vapaaehtoisiin ilmastotekoihin liittyvät palvelumallit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 4.2.2.2 Vapaaehtoisia ilmastotekoja koskeva markkinointi muissa kuin kuluttaja- elinkeinonharjoittaja -suhteissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 4.2.3 Ilmastoyksiköiden käyttöön liittyvät kaksoislaskentakysymykset lainsäädännössä.. . . . . . . . . . . 98 4.2.4 Vapaaehtoiset ilmastoteot kuluttaja-elinkeinonharjoittajasuhteissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 4.3 Olemassa olevat ohjeistukset ilmastoyksiköiden vapaaehtoiseen käyttöön ja siihen liittyviin väittämiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 4.3.1 Kansainvälisiä ohjeistuksia.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 4.3.1.1 Pariisin sopimuksen 6 artiklan toimeenpanosäännöt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 4.3.1.2 Nordic Code of Best Practice for the Voluntary Use of Carbon Credits.. . . . . . . . . . . . . . . 116 4.3.1.3 Oxford Principles for Net Zero Aligned Carbon Offsetting.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117 4.3.1.4 WWF.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 4.3.1.5 Integrity Council for the Voluntary Carbon Market (ICVCM).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 4.3.1.6 Carbon Credit Quality Initiative (CCQI).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 4.3.1.7 ICROA.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120 4.3.1.8 Gold Standard for Global Goals (GS4GG).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120 4.3.1.9 Voluntary Carbon Market Integrity Initiative (VCMI).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 4.3.1.10 PAS 2060 Specification for the demonstration of carbon neutrality.. . . . . . . . . . . . . . . . 122 4.3.1.11 ISO 14068 Greenhouse gas management and climate change management and related activities – Carbon neutrality.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122 4.3.1.12 EU.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122 4.3.1.13 Yritysten nettonollatavoitteita koskevia ohjeistuksia.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 4.3.2 Kansallisia ohjeistuksia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 4.3.2.1 Australia.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 4.3.2.2 Uusi-Seelanti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 4.3.2.3 Japani.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 4.3.2.4 Peru.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128 4.3.2.5 Thaimaa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128 4.3.2.6 Saksa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 4.3.2.7 Islanti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 4.3.2.8 Ranska.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 5 Suositukset vapaaehtoisten ilmastotekojen ja niihin liittyvien väittämien kehittämiseksi ja valvonnaksi tulevaisuudessa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 5.1 Ilmastoon liittyvien markkinointiväittämien valvonnan tehostamisen mahdollisuudet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 5.2 Minimikriteerien ja väittämien arvioiminen, rekisterit ja ilmastomerkit.. . . . . . . . . . . . . . . . 133 5.3 Organisaatioiden sitoutuminen hyvien käytäntöjen käyttöönottoon.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 6 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 9 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Tämä raportti on kirjoittajien laatima kooste vapaaehtoisten hiili markkinoiden hyvistä käytännöistä tarkoituksena kannustaa näiden noudattamista Suomessa. Raportti on kirjoitettu parhaan olemassa olevan tiedon perusteella. Vapaaehtoisia ilmastotekoja koskeva sääntelykenttä on vielä kesken eräinen ja dynaaminen. Alan käytännöt, toiminnan oikeudelliset puitteet ja viranomaisten tulkinnat muokkautuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Varsinkin EU-tasolla on ollut käynnissä raportin laatimisen kanssa ajallisesti päällekkäisiä lainsäädäntöprosesseja, joiden lopputuloksella on vaikutusta raportissa käsiteltyihin asioihin. Näistä tärkeimmät ovat komission ehdotus hiilenpoistojen sertifiointia koskevaksi asetukseksi (COM(2022) 672 final), komission aloite sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin muuttamisesta (COM(2022) 143 final) ja EU:n hanke ympäristöväittämien perustelusta (Ref. Ares(2020)3820384-20/07/2020). 10 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 E S I P U H E Sanna Marinin hallitusohjelman strategisen kokonaisuuden ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaama Suomi” kolmas tavoite on vahvistaa hiilinieluja ja -varas- toja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Yksi keinoista tämän toteuttamiseen on: ”Pilotoidaan hiilen sidonnan ja varastoinnin markkinoita kotimaassa kuitenkin siten, ettei tällä korvata päästövähennyksiä.” Alan toimijat, vähittäiskaupan edustajat, kuluttajien edustajat sekä hallituspuolueet ovat todenneet kotimaisten vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden tarvitsevan yhteisiä pelisääntöjä luotettavuuden lisäämiseksi ja markkinan edistämiseksi. Tällä ohjeistuksella vastataan sekä hallitusohjelman tavoitteisiin, että markkinaosapuolten pyyntöön. Hankkeen ollessa kesken, marraskuussa 2022, komissio julkaisi asetusehdotuksen EU:n hiilenpoistumien sertifiointikehikoksi. Komission asetus tulisi olemaan vapaa ehtoinen, mutta Suomen kannalta keskeinen lainsäädäntöaloite koskien vapaaehtoisia hiilimarkkinoita. Ilmastotekojen toimeenpanon kannalta on tärkeä varmistaa kotimaisten ilmastoyksiköi- den laadukkuus ja vertailukelpoisuus muiden maiden ilmastoyksikköihin. Tämän ohjeistushankkeen ja useiden hallitusohjelman mukaisten Hiilestä kiinni -hank- keiden myötä alan toimijat ovat kohdanneet ja päässeet kehittämään kotimaisia vapaa ehtoisia hiilimarkkinoita. Yhteistyö on keskeinen tekijä EU- ja kansainvälisen tason säätelyyn ja markkinoille osallistumisessa ja siinä menestymisessä. Lotta Heikkonen MMM ja Ville Laasonen YM 11 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 1 Johdanto Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää ilmastotekojen merkittävää vauhdittamista ja vahvistamista sekä Suomessa että maailmalla. Nykyiset toimet ovat selvästi riittämättömiä saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksessa sovitun globaalin tavoitteen rajoittaa maapal- lon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 Celsius-asteeseen ja pyrkiä toimiin, jolla se saa- daan rajoitettua 1,5 asteeseen. Jälkimmäinen 1,5 asteen tavoite on viime vuosina noussut kansainvälisen ilmastopolitiikan keskiöön. Samanaikaisesti tavoite on kuitenkin luisumassa globaalin päästökehityksen valossa jatkuvasti kauemmaksi – sen saavuttaminen edellyt- täisi kiireellisiä ja merkittäviä lisätoimia. Kansainvälisten hyvien käytäntöjen mukaisesti kaikkien toimijoiden tulisi ensisijaisesti vähentää omia päästöjään ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Omia ilmastotoimia voi täydentää tukemalla muiden tahojen sellaisia vapaaehtoisia ilmastotekoja, jotka eivät muuten toteutuisi. Näin yhteistyöllä voidaan leikata globaaleja nettopäästöjä enemmän kuin olisi mahdollista pelkästään omin toimin. Vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla voi olla oma roolinsa 1,5 asteen tavoitteen saavuttami- sessa. Ne voivat vauhdittaa globaaleja ilmastotalkoita kanavoimalla tukea sellaisille vapaa- ehtoisille kasvihuonekaasujen päästövähennyksille ja hiilenpoistoille (”hillintätuloksille”), jotka eivät muuten toteutuisi lainkaan tai jotka toimeenpantaisiin vasta myöhemmin. Ne voivat auttaa kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden toteuttamisessa ja ylittämisessä ja siten tasoittaa tietä yhä kunnianhimoisemmille ilmastotoimille. Kaupankäynnin kohteena ovat sertifioidut ilmastoyksiköt, jotka täyttävät vakiintuneet minimikriteerit. Vapaaehtoisten ilmastotekojen tukeminen on varsinkin Pariisin sopimuksen solmimisen jälkeen kasvattanut suosiotaan yritysten ja useiden muiden toimijoiden keskuudessa. Tyy- pillisesti tuki vapaaehtoisille ilmastoteoille suhteutetaan toimijan, tuotteen tai palvelun päästöihin eli hiilijalanjälkeen hankkimalla päästöjä vastaava määrä sertifioituja ilmasto- yksiköitä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta. Usein niiden perusteella tehdään myös kulut- tajille, rahoittajille ja/tai muille sidosryhmille kohdistettuja väittämiä hiilineutraaliudesta, päästöjen hyvittämisestä tai kompensaatiosta. Erityisesti ei-valtiollisten toimijoiden hii- lineutraaliutta ja nettonollapäästöjä koskevat ilmastotavoitteet ja -väittämät sekä niihin liittyvä sertifioitujen ilmastoyksiköiden käyttö ovat lisääntyneet merkittävästi sekä maail- malla että Suomessa. 12 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Vapaaehtoisista hiilimarkkinoista on kertynyt jo yli 20 vuoden kokemus, jonka valossa vapaaehtoisilla ilmastoteoilla voidaan parhaimmillaan edistää ilmastohyötyjä ja kestävää kehitystä, mutta pahimmillaan aiheuttaa haittaa omien ilmastotoimien välttelyn, harhaan- johtavien ilmastoväittämien tai erilaisten sosiaalisten ja ympäristöhaittojen muodossa. Tästä syystä vapaaehtoisiin ilmastotekoihin liittyvien hyvien käytäntöjen kokoaminen ja noudattaminen on tärkeää. Sertifioituihin ilmastoyksiköihin perustuvalle vapaaehtoiselle tuelle on vakiintunut vapaa- ehtoisilla hiilimarkkinoilla alan toimijoiden luomat kansainväliset ilmastoyksiköiden mini- mikriteerit, joiden tavoitteena on mm. varmistaa vapaaehtoisten ilmastotekojen tuottama aito, lisäinen, laskettu ja pysyvä ilmastohyöty ja kestävyys. Useat eri kansainväliset, itsenäi- set ja kansalliset ohjelmat myöntävät sertifioituja ilmastoyksiköitä tällaiset vakiintuneet minimikriteerit täyttäville hillintätuloksille. Minimikriteereiden toimeenpanoa koskevia ohjeita ja hyviä käytäntöjä pyritään jatkuvasti kehittämään luotettavammiksi, yhtenäisemmiksi ja yhteismitallisiksi Pariisin sopimuksen alla kehitettyjen sääntöjen kanssa. Kehittämistyötä tekevät niin valtiot, kansainväliset jär- jestöt kuten Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja sen erityisjärjestöt kuten Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO sekä Euroopan unioni (EU), sekä useat eri ei-valtiolliset toimijat. Tässä raportissa esitetyt hyvät käytännöt keskittyvät sertifioituihin ilmastoyksiköihin kei- nona tukea vapaaehtoisia ilmastotekoja. On kuitenkin tärkeää huomioida, että ilmastote- koja voi, ja on tarpeen tukea myös muilla tavoin, esimerkiksi rahoittamalla lyhytkestoisia, vaikeasti mitattavia tai vasta tulevaisuudessa tapahtuvia päästövähennyksiä tai hiilen- poistoja sekä ilmastotekoja vauhdittavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Monet ilmastoteot edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista, vaikka ne kaikilta osin eivät täytäkään ilmas- toyksiköiden minimikriteerejä. Ilmastoyksiköiden minimikriteereillä varmistetaan ilmasto- yksiköihin liittyvien väittämien yhdenmukaisuus ja uskottavuus. Raportti on luonteeltaan tekijöiden laatima kooste kansainvälisistä hyvistä käytännöistä ja minimikriteereistä pyrkimyksenä edistää näiden noudattamista Suomessa. Raporttia var- ten on vertailtu eri maiden, kansainvälisten järjestöjen samoin kuin erilaisten ei-valtiollis- ten toimijoiden luomia ohjeistuksia ja käytäntöjä. Raportissa on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomioimaan Pariisin sopimuksen ja EU:n piirissä kehitteillä olevan sääntelyn sekä keskeisten tahojen laatimat hyviä käytäntöjä koskevat ohjeet ja suositukset koskien sekä laadukkaiden ilmastoyksiköiden tuottamista että niiden vapaaehtoiseen käyttöön liit- tyvien uskottavien väittämien esittämistä. 13 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Raportti on kirjoitettu parhaan olemassa olevan tiedon perusteella. Siihen kootut hyvät käytännöt kattavat kolme kohderyhmää: ilmastoyksiköiden tuottajat; yksiköiden käyttä- jät ja käyttöön perustuvien väittämien esittäjät; sekä kuluttajat. Siihen liittyviä väittämiä koskeva sääntely ja käytänteet ovat vielä keskeneräisiä ja kehittyvät jatkuvasti. Raportin laatimisen kanssa ajallisesti päällekkäin EU:ssa on ollut käynnissä yhä keskeneräisiä lain- säädäntöprosesseja, joiden lopputuloksella saattaa olla merkittävä vaikutus vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevaan sääntelykenttään. Lainsäädäntöprosesseista tärkeimmät kos- kevat hiilenpoistojen sertifiointia, ympäristöväittämiä, yritysten kestävyysraportointia ja yritysvastuuta. Tämä raportti heijastelee loppuvuoden 2022 tilannetta tiedostaen, että kenttä muuttuu jatkuvasti. Tavoitteena on, että hyviä käytäntöjä päivitetään tarpeen mukaan, keskeisen kehityksen huomioimiseksi. Kyseessä on tekijöiden laatima kooste hyvistä käytännöistä ilman oikeudellista statusta ja velvoittavuutta. Aiheeseen liittyvä sääntelykehikko ja viran- omaisten tulkinta- ja soveltamiskäytännöt kehittyvät nopeasti. Niiden noudattaminen on ensisijaista alan vapaaehtoisiin hyviin käytäntöihin nähden. 14 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 2 Keskeiset käsitteet Raporttiin kootut hyvät käytännöt keskittyvät ilmastoyksiköihin perustuviin vapaa- ehtoisiin ilmastotekoihin. Tällä tarkoitetaan tekoja, joilla pyritään vähentämään kas- vihuonekaasupäästöjä tai lisäämään hiilenpoistoja ilmakehästä (yhteisnimitykseltään hillintätuloksia) tuottamalla tai hankkimalla ilmastoyksiköitä, jotka täyttävät ilmasto yksiköiden minimikriteerit. Hyvien käytäntöjen peruslähtökohtana on, että vapaaehtoisiksi ilmastoteoiksi soveltu- vien yksiköiden tulee täyttää kansainvälisesti vakiintuneet minimikriteerit: lisäisyys, vankka perusura, vankka laskentamenetelmä, päästöihin ja hillintätuloksiin liittyvä seuranta ja raportointi, riippumaton todentaminen, pysyvyys, hiilivuodon välttäminen, kaksoislasken- nan välttäminen (kaksinkertainen liikkeellelasku, käyttö ja/tai hyväksiluku) ja merkittävän haitan välttäminen (ns. do no significant harm -periaate, DNSH). Minimikriteerien täyttymisen arviointia varten on kehitetty useita kansainvälisiä, itsenäi- siä ja kansallisia ilmastoyksiköiden sertifiointiohjelmia. Niiden puitteissa riippumattomat osapuolet arvioivat eli validoivat hillintätoimia ja todentavat eli verifioivat hillintätulok- sia. Ohjelman hallinnoija puolestaan rekisteröi kriteerit täyttävät hillintätoimet ja laskee liikkeelle ilmastoyksiköitä. Ohjelmilla on tyypillisesti rekisteri, johon kirjataan liikkeelle las- ketut yksiköt sekä niiden siirrot ja käyttö. Yksikön vapaaehtoisella käytöllä tarkoitetaan sen mitätöimistä rekisterissä. Näin varmistetaan, että sama ilmastoyksikkö käytetään vain ker- taalleen, ja vältetään kaksinkertainen liikkeellelasku ja käyttö. Organisaatiot voivat ostaa yksiköitä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta välittäjien kautta tai suoraan yksiköiden tuottajilta. Tyypillisesti ostaja suhteuttaa hankkimiensa yksiköiden määrän joko organisaationsa kokonaispäästöihin tai sen tiettyjen toimintojen, tuotteiden tai palveluiden hiilijalanjälkeen, pyrkimyksenään kattaa yksiköillä päästöt osittain tai koko- naan. Luonnollisesti myös päästötason ylittävä mitoitus on mahdollista. Vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta yksiköitä hankkivat organisaatiot tekevät tavallisesti myös niiden käyttöön liittyviä väittämiä. Tässä esitetyt hyvät käytännöt määrittelevät kaksi väittämätyyppiä: kumoutumisväittämän ja kansallisen ilmastotukiväittämän. 15 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Kumoutumisväittämä tarkoittaa tietyn kohteen tai tahon (organisaatio, tuote, palvelu) päästöistä aiheutuvan ilmastohaitan kumoamista käyttämällä vähintään kyseisiä päästöjä vastaava määrä sellaisia ilmastoyksiköitä, joiden perustana olevia hillintätuloksia ei lasketa mukaan minkään maan ilmastotavoitteen seurantaan ja tilipitoon. Kaksinkertainen hyväk- siluku vältetään siten, että hillintätulos lasketaan vain kumoutumisväittämän esittäjälle. Kumoutumisväittämä voi kattaa kohteen tai toimijan päästöt osittain tai kokonaan. Hiili- neutraaliusväittämä on kumoutumisväittämä, joka kattaa kohteen päästöt kokonaan. Kansallinen ilmastotukiväittämä tarkoittaa vapaaehtoisten ilmastotekojen tukemista käyttäen ilmastoyksiköitä, joiden perustana olevat hillintätulokset lasketaan mukaan jon- kin maan kansallisten ilmastotavoitteiden seurantaan ja tilinpitoon ja jotka siten auttavat kyseisen maan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kaksinkertainen hyväksiluku vältetään siten, että hillintätulos lasketaan hyväksi vain kyseisen maan kansallisten ilmastotavoit- teiden saavuttamiseen. Ilmastotukiväittämä tarkoittaa, että sen esittäjä on vauhdittanut kansallisia ilmastotavoitteita ostamalla minimikriteerit täyttäviä ilmastoyksiköitä. Ilmasto- tukiväittämän esittäjä ei siis laske yksiköiden hillintätuloksia omien päästöjensä ilmasto- vaikutuksen kumoamiseen. 16 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Taulukko 1.  Keskeiset käsitteet Käsite Englanniksi Selite Hiilenpoisto Carbon dioxide removal Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla ja teknologisin menetelmin. Hiilineutraalius Carbon neutrality, climate neutrality, greenhouse gas neutrality Globaalilla tasolla hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC määrittelee hiilineutraaliuden tilaksi, jossa hiilidioksidipäästöt ovat tasapainossa hiilidioksidin poistojen kanssa. Hiilineutraalius saattaa viitata hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muiden kasvihuonekaasujen päästöjen huomiointiin hiilidioksidin ohella. Esimerkiksi Suomen hiilineutraaliustavoitteet kattavat hiilidioksidin lisäksi myös muiden kasvihuonekaasujen päästöt1. Organisaatiotasolla hiilineutraalius tyypillisesti tarkoittaa organisaation jäljellä olevien (hiilidioksidi- ja mahdollisesti muidenkin kasvihuonekaasujen) päästöjen kumoamista vähintään vastaavalla määrällä sellaisia ilmastoyksiköitä, jotka täyttävät minimikriteerit mm. kaksoislaskennan välttämistä koskien.2 Hiilineutraaliusväittämä Carbon neutrality claim Kumoutumisväittämä, joka kattaa kohteen koko hiilijalanjäljen. (Ilmastonmuutoksen) Hillintätoimi Mitigation activity Kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä tai hiilenpoistoja lisäävä toimi, jolla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta. Hillintätulos Mitigation outcome Yhden hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen kasvihuonekaasupäästöjen vähennys tai hiilenpoistojen lisäys. Ilmastoyksikkö Carbon credit Tässä raportissa ilmastoyksiköllä tarkoitetaan yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia vastaavaa ilmastoyksiköiden minimikriteerit täyttävä, sertifiointiohjelman sertifioima hillintätulos (engl. carbon credit). Ilmastoyksikkö-termi voi myös kattaa yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia vastaavan päästöoikeuden (engl. emission allowance, esim. EU:n päästökauppajärjestelmässä)3. Hiilimarkkinoilla vakiintuneen käytännnön mukaan ilmastoyksikkö syntyy rekisterikirjauksella. 1 Hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O) ja fluoratut kasvihuonekaasut (HFC- ja PFC-yhdisteet, SF6 ja NF3) 2 Intergovernmental Panel on Climate Change, 2022: Annex I: Glossary [van Diemen, R., J.B.R. Matthews, V. Möller, J.S. Fuglestvedt, V. Masson-Delmotte, C. Méndez, A. Rei- singer, S. Smenov (eds)]. Teoksessa IPCC, 2022: Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [P.R. Shukla, J. Skea, R. Slade, A. Al Khourdajie, R. van Diemen, D. McCollum, M. Pathak, S. Some, P. Vyas, R. Fradera, M. Belkacemi, A. Hasija, G. Lisboa, S. Luz, J. Malley, (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, UK and New York, NY, USA. doi: 10.1017/9781009157926.020 https://www.ipcc.ch/report/ar6/ wg3/downloads/report/IPCC_AR6_WGIII_Annex-I.pdf 3 Päästöoikeuksiin ei päde samat yksiköiden minimikriteerit, koska päästöoikeuksia ei tarvitse erikseen sertifioida. Viranomainen myöntää ne sitovaa päästökattoa vastaan eikä yksittäisen päästöoikeuden osalta siksi tarvitse arvioida lisäisyyttä tai perusuraa. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg3/downloads/report/IPCC_AR6_WGIII_Annex-I.pdf https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg3/downloads/report/IPCC_AR6_WGIII_Annex-I.pdf 17 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Käsite Englanniksi Selite Kansallinen ilmastotukiväittämä Contribution claim, impact claim, climate finance claim Väittämä siitä, että vapaaehtoinen ilmastoteko tukee tietyn maan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tällöin käytetään ilmastoyksiköitä, joiden pohjalla olevat hillintätulokset lasketaan kyseisen maan kansallisten ilmastotavoitteiden seurantaan ja tilinpitoon. Kaksinkertainen hyväksiluku vältetään siten, että hillintätulos lasketaan vain kyseisen maan kansallisten ilmastotavoitteiden seurantaan ja tilinpitoon. Kumoutumisväittämä Offsetting claim Väittämä siitä, että tietyn kohteen (organisaatio, tuote, palvelu) päästöjen aiheuttama ilmastohaitta kumoutuu (globaalien nettopäästöjen näkökulmasta) sen johdosta, että kyseisiä päästöjä vastaava määrä ilmastoyksiköitä mitätöidään, eikä yksiköiden pohjana olevia hillintätuloksia lasketa minkään maan kansallisiin ilmastotavoitteiden seurantaan ja tilipitoon. Kumoutumisväittämä voi kattaa kohteen päästöt osittain tai kokonaan. Hiilineutraaliusväittämä on kumoutumisväittämä, joka kattaa kohteen päästöt kokonaan. Kaksinkertainen hyväksiluku vältetään siten, että hillintätulos lasketaan hyväksi vain kumoutumisväittämän esittäjälle. Nettonolla Net zero Globaalisti IPCC määrittelee nettonollan synonyyminä hiilineutraaliudelle.4 Organisaatioiden tasolla nettonollalle ei ole vakiintunutta määritelmää. Tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita koskeva Science-Based Targets Initiative-aloite määrittelee yritysten nettonollan tilanteena, jossa yritys on vähentänyt suoria ja epäsuoria päästöjään 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti, saavuttanut 1,5 asteen mukaisen pitkän aikavälin tavoitteensa vähentämällä oman arvoketjunsa päästöjä (ts. ilman arvoketjun ulkopuolisiin hillintätuloksiin perustuvia yksiköitä) ja kattanut mahdolliset jäljellä olevat päästönsä (arvoketjuun kuuluvilla tai sen ulkopuolisilla) poistoilla.5 Päästöjen seuranta Monitoring Hillintätoimen päästöjen ja hillintätulosten seuranta ja laskeminen laskentamenetelmien mukaisesti. Sertifiointiohjelma Carbon crediting programme Ohjelma, jonka puitteissa rekisteröidään hillintätoimia ja sertifioidaan niiden tuottamia hillintätuloksia. Hyviä käytäntöjä noudattavat ohjelmat ovat riippumattomasti hallinnoituja, edellyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerien täyttymistä ja laskevat liikkeelle ilmastoyksiköitä, joiden siirtoja ja käyttöä seurataan. Todentaminen Verification Riippumattoman tahon suorittama arvio seurantakaudella toteutuneiden ja minimikriteerien mukaisesti laskettujen hillintätulosten määrästä hillintätoimen toteuttamisen jälkeen. Validointi Validation Riippumattoman tahon suorittama arvio minimikriteerien täyttymisestä hillintätoimen osalta ennen toimen toteuttamista. Vapaaehtoinen ilmastoteko Voluntary mitigation action Tässä raportissa keskitytään sellaisiin vapaaehtoisiin päästöjä vähentäviin tai hiilenpoistoja lisääviin ilmastotekoihin, joita tuetaan tuottamalla tai hankkimalla minimikriteerit täyttäviä ilmastoyksiköitä. 4 Intergovernmental Panel on Climate Change: Frequently Asked Questions, FAQ 1.3. https://report.ipcc.ch/ar6wg3/pdf/IPCC_AR6_WGIII_FAQ_Chapter_01.pdf 5 Science-Based Targets Initiative, 2022: The Net Zero Standard. https://sciencebasedtargets.org/net-zero https://report.ipcc.ch/ar6wg3/pdf/IPCC_AR6_WGIII_FAQ_Chapter_01.pdf https://sciencebasedtargets.org/net-zero 18 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 3 Hyvät käytännöt yksiköiden vapaaehtoiseen tuottamiseen ja käyttöön Suomessa 3.1 Hyvät käytännöt yksiköiden tuottajille 3.1.1 Ilmastoyksiköiden minimikriteerit ja niiden sertifiointi Ilmastoyksiköiden laatu pyritään varmistamaan kansainvälisesti vakiintuneilla minimikri- teereillä, joita lähes kaikki sertifiointiohjelmat soveltavat. Asiaan liittyvä EU-sääntely Marraskuussa 2022 julkistettu Euroopan komission ehdotus hiilenpoistojen sertifioin- tia koskevaksi asetukseksi6 sisältää neljä keskeistä minimikriteeriä sertifioitaville hiilen- poistoille: poistojen määrän laskeminen (quantification), lisäisyyteen ja perusuriin liittyvä tarkastelu (additionality and baselines), poistojen pysyvyyteen liittyvä pitkän aikavälin varastointi (long-term storage) ja poistojen kestävyys (sustainability). Näitä kutsutaan EU:n ehdotuksessa QU.A.L.ITY -kriteeristöksi. Ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa on tunnistettu parhaita käytäntöjä näiden kriteerien täyttämiseksi ja todettu niiden serti- fioinnin tarkempien kriteerien vaihtelevan erityyppisten toimien välillä. Komission ehdo- tuksen mukaan organisaatiot voisivat käyttää vain sellaisia yksiköitä, jotka täyttävät minimikriteerit ja jotka on sertifioitu riippumattoman tahon toimesta EU:n hyväksymän sertifiointiohjelman puitteissa. 6 COM(2022) 672 final: Proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council establishing a Union certification framework for carbon removals. https://eur-lex. europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52022PC0672 Viitattu 2.12.2022 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52022PC0672 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52022PC0672 19 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Myös sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY ei-sitova tul- kinta- ja soveltamisohje7 käsittelee ilmastoyksiköiden yleisiä minimikriteerejä. Sen mukaan hiilineutraaliusväittämät voivat olla ongelmallisia, jos niiden perustana olevien ilmasto yksiköiden ilmastovaikutusten toteutuminen on tehotonta tai jos ne eivät edusta todellisia hillintätuloksia. Lisäksi hiilenpoistoja koskevien väittämien osalta todetaan, että hiilen- poistojen olisi oltava aitoja, luotettavia, läpinäkyviä, raportoitavia, valvottavia, toden- nettavia, uskottavia ja sertifioituja, ne eivät saisi heikentää päästöjä aiheuttavilla aloilla toteutettavia lyhyen aikavälin päästövähennystoimia ja niillä olisi taattava täydentä- vyys ja varmistettava, että hiilenpoistot otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisissa kasvihuonekaasuinventaarioissa8. Euroopan komissio on myös ehdottanut sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaan direktiivin päivittämistä9 siten, että yleisten ympäristöväittämien, kuten hiilineutraaliuden, esittämisen edellytyksenä olisi osoittaa ”tunnustettua erinomaista ympäristönsuojelullista tasoa”, joka on merkityksellinen väittämän kannalta. ”Tunnustetulla erinomaisella ympä- ristönsuojelullisella tasolla” tarkoitetaan esimerkiksi jäsenvaltioiden virallisesti tunnustet- tuja ympäristömerkkijärjestelmiä, vastaavia alueellisia järjestelmiä tai muun sovellettavan unionin lainsäädännön mukaista parasta ympäristönsuojelullista tasoa. 7 Komission tiedonanto 2021/C 526/01: Ohjeet sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun Euroopan parla- mentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY tulkintaa ja soveltamista varten, s.77. Euroopan Unionin virallinen lehti 29.12.2021 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uri- serv:OJ.C_.2021.526.01.0001.01.FIN Viitattu 16.11.2022 8 Kansalliset kasvihuonekaasuinventaariot perustuvat UNFCCC:n raportointiohjeisiin ja IPCC:n menetelmäohjeisiin. Kyseessä on koko maan kattava inventaario, johon käytetään siihen soveltuvia, ko. kansainvälisten ohjeistusten mukaisia laskentamenetelmiä. Inventaa- rioiden lähtötietolähteinä ovat esimerkiksi hallinnolliset aineistot, tilastot, kyselyt tai muut otannat. Inventaarioon ei ole menetelmällisesti mahdollista lisätä yksittäisen toimijan teke- män hillintätoimen päästövähennys- tai poistumien lisäyksen vaikutusta toimijan näin pyy- täessä, vaikkakin tarkoituksenmukaista onkin, että hillintätuloksia tuottava toiminta näkyy mahdollisimman hyvin koko maan kattavassa inventaariossa. 9 COM/2022/143 final: Ehdotus direktiivien 2005/29/EY ja 2011/83/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä parantamalla suojaa sopimattomilta menettelyiltä ja tiedottamista. https://eur-lex.europa. eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52022PC0143. Viitattu 3.12.2022 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2021.526.01.0001.01.FIN https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2021.526.01.0001.01.FIN https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52022PC0143 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52022PC0143 20 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Myös muulla EU-lainsäädännöllä saattaa olla merkitystä, liittyen esimerkiksi kestävän rahoituksen taksonomiaan10, ja kestävyysraportointia11 ja yritysvastuuta12 koskevaan sääntelyyn. Tämä sääntely mm. ohjaa yrityksiä noudattamaan sijoituskohteidensa osalta OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia kos- kevia YK:n ohjaavia periaatteita ja oikeuksia. Nämä vahvistetaan Kansainvälisen työjärjes- tön ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa julistuksessa yksilöidyissä kahdeksassa keskeisessä yleissopimuksessa sekä kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa. Hyvät käytännöt Kansainvälisiä hyviä käytäntöjä liittyen ilmastoyksiköiden minimikriteereihin ja niiden täyt- tymisen arviointiin on kehitetty ja kehitetään valtioiden toimesta kansainvälisten sopi- musten puitteissa. Olennaiset esimerkit tästä ovat Kioton pöytäkirjan puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) sekä Pariisin sopimuksen 6.4 artiklan alla perustettu hiilimarkkinamekanismi (Article 6.4 Mechanism, A6.4M). Lisäksi minimi kriteerejä on kehitetty ei-valtiollisten toimijoiden perustamien ja hallinnoimien itsenäisten sertifiointiohjelmien puitteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Gold Standard for Global Goals (GS4GG) ja Verified Carbon Standard (VCS). Lisäksi maailmalta löytyy useita vapaaehtoi- siin ilmastotekoihin liittyviä aloitteita, esimerkiksi Carbon Credit Quality Initiative (CCQI), Integrity Council for the Voluntary Carbon Markets (ICVCM) ja International Initiative for Development of Article 6 Methodology Tools (II-AMT). Eri ohjelmien välillä on usein eroja. CDM, A6.4M, GS4GG, VCS ja muut sertifiointiohjelmat arvioivat minimikriteerien täyttymistä hillintätoimikohtaisesti, kun taas CCQI ja ICVCM arvioivat laatukriteerien täyttymistä toimityyppien ja sertifiointiohjelmien, eivät siis yksit- täisten toimien, tasolla. II-AMT kehittää työkaluja, jotka auttavat olemassa olevia ohjelmia 10 PE/20/2020/INIT: Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=con- sil:PE_20_2020_INIT Viitattu 3.12.2022 11 PE/35/2022/REV/1: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/ EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyys- raportoinnin osalta. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:O- J.L_.2022.322.01.0015.01.FIN 12 COM/2022/71 final: Ehdotus yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoit- teesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/ EN/ALL/?uri=CELEX:52022PC0071 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=consil:PE_20_2020_INIT https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=consil:PE_20_2020_INIT https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.L_.2022.322.01.0015.01.FIN https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.L_.2022.322.01.0015.01.FIN https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:52022PC0071 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:52022PC0071 21 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 ja metodologioita täyttämään Pariisin sopimuksen 6 artiklan kriteerit. Gold Standard -säätiö on myös kehittänyt ohjeita minimikriteerien arviointiin Pariisin sopimuksen, ja eri- tyisesti sen 6 artiklan, puitteissa13. Hyvien käytäntöjen mukaiset, vakiintuneet kansainväliset minimikriteerit ovat: 1. Lisäisyys 2. Vankka perusura 3. Vankka laskentamenetelmä 4. Seuranta ja raportointi 5. Pysyvyys 6. Hiilivuodon välttäminen 7. Aitous, riippumaton todentaminen ja sertifiointi 8. Kaksoislaskennan välttäminen 9. Merkittävän haitan välttäminen (DNSH-periaate) Joissain sertifiointiohjelmissa on lisäksi kriteerinä positiivisten kestävän kehityksen vaiku- tusten toteutuminen, seuranta, raportointi ja todentaminen. Alla on käyty tarkemmin läpi, mitä kotimaisten ilmastoyksiköiden tuottajien tulisi ottaa minimikriteerien osalta huomioon hillintätoimen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jokaisen kriteerin alla on lisäksi kerätty laatikoihin lisätietoa kriteeriin liittyvästä EU-sääntelystä sekä kansainvälisistä ohjeistuksista tai muista lisätiedoista. 3.1.1.1 Lisäisyys Lisäisyys on keskeinen minimikriteeri siksi, ettei vapaaehtoisilla ilmastoteoilla tueta sel- laista hillintätoimea, joka tapahtuisi jo muutenkin, esimerkiksi lain vaatimuksena tai talou- dellisesti kannattavasti. Vaatimalla hillintätoimilta lisäisyyttä ne kohdistuvat sellaisiin toimenpiteisiin, jotka tarvitsevat ilmastoyksiköiden myynnin kautta saatavaa lisätukea toteutuakseen, jolloin saadaan aikaan lisää ilmastonmuutoksen hillintää. Vain aikaan saamalla lisää hillintätuloksia voidaan perustella se, että ne aidosti kattavat tietyn toimin- nan päästöt. Lisäisyydellä on kaksi ulottuvuutta: taloudellinen lisäisyys ja sääntelyllinen lisäisyys (ks. myös Laatikko 1). Molempien lisäisyyden ulottuvuuksien tulisi täyttyä hyvien käytäntöjen mukaan. 13 Gold Standard, 2022: A PRACTITIONERS’ GUIDE: Aligning the Voluntary Carbon Mar- ket with the Paris Agreement. https://www.goldstandard.org/our-story/vcm-transition-fra- mework Viitattu 16.12.2022 https://www.goldstandard.org/our-story/vcm-transition-framework https://www.goldstandard.org/our-story/vcm-transition-framework 22 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Asiaan liittyvä EU-sääntely Lisäisyys on yksi komission hiilenpoistoja koskevaan asetusehdotukseen sisältyvistä minimikriteereistä sertifioiduille hiilenpoistoille. Ehdotuksen mukaan lisäiset poistot olisi- vat sellaisia, jotka ylittävät sääntelytason eivätkä toteutuisi ilman sertifioinnin tarjoamaa kannustinvaikutusta. Komission ehdotus: EU:n hiilenpoistojen sertifiointi14 Hiilenpoistoihin perustuvan hillintätoimen tulee olla lisäinen. Hillintätoimi on lisäinen, jos se: a. ylittää kansallisen ja unionin lainsäädännön vaatimukset; ja b. tapahtuu sertifioinnin kannustavan vaikutuksen vuoksi. Lisäisyys perusuraan nähden pitää todentaa. Huomioitavaa: Sertifioidut hiilenpoistot voisivat komission ehdotuksen mukaan kontribuoida myös EU:n valmisteilla olevan ennallistamislain säädännön tavoitteisiin. Hyvät käytännöt Lisäisyys osoitetaan ja arvioidaan yleensä jokaisen hillintätoimen osalta erikseen tietyn hyvityskauden15 ajaksi. Toimen kehittäjän tulee osoittaa, ettei voimassa oleva lainsäädäntö tai politiikkakehikko edellytä kyseistä hillintätoimea ja ettei se ole niin kannattava, että se toteutuisi markkinaehtoisesti (ilman yksiköiden myynnistä saatavaa lisätuloa). Vain peru- suran ylittävät hillintätulokset lasketaan lisäisiksi. Alustavasti lisäisyyden täyttymistä voi kuitenkin tarkastella päätöspuun (Kuvio 1) avulla. 14 COM(2022) 672 final: Proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council establishing a Union certification framework for carbon removals. https://eur-lex. europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52022PC0672 Viitattu 2.12.2022 (konsultin oma käännös) 15 Hyvityskausi on ajanjakso, jolloin sertifiointiohjelman rekisteröimä hillintätoimi voi tuot- taa sertifioituja ilmastoyksiköitä. Hyvityskausi voi olla kiinteä tai uusittavissa. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52022PC0672 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52022PC0672 23 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Kuvio 1.  Päätöspuukuva lisäisyyden osoittamisesta Ei Sääntelyllisen lisäisyyden arviointi: Vaaditaanko hillintätoimen toteuttamista laissa? Saako hanke hillintätoimen toteuttamiseen valtion tukea? Hillintätoimi ei ole lisäinenHillintätoimi on lisäinen Hillintätoimi olisi taloudellisesti kannattavin vaihtoehto myös ilman yksiköiden myyntiä Taloudellisen lisäisyyden arviointi: Taloudellinen kannattavuus ilman yksiköiden myyntiä Taloudellisen kannattavuuden paraneminen yksiköiden myynnin avulla Hillintätoimi tulee kannattavaksi yksiköiden myynnin avulla tai siitä tulee taloudellisesti kannattavin vaihtoehto Toteuttaja pystyy osoittamaan, että yksikkötulot on otettu huomioon hillintätoimen suunnittelussa. Kyllä Ei Kyllä 24 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Laatikko 1. Lisäisyyden hyvät käytännöt kansainvälisissä ohjeissa Carbon Credit Quality Initiative (CCQI)16 1. Lainsäädännön vaatimat/käynnistämät hillintätoimet eivät ole lisäisiä a. Laissa vaaditut tai politiikkatoimien tuottamat/kannustamat hillintätoimet eivät ole lisäisiä b. Mikäli laki muuttuu hillintätoimen toteutuksen aikana niin, että kyseinen hillintätoimi tulee vaatimukseksi, hillintätoimi lakkaa olemasta lisäinen 2. Ilmastoyksiköiden tuleva myynti tulee olla huomioitu ja dokumentoitu ennen hillintätoimen toteutuksen käynnistämistä. 3. Taloudellisen houkuttelevuuden arvioinniksi tulisi tehdä seuraavat kannattavuuslaskelmat: a. Hillintätoimen kannattavuus ilman ilmastoyksiköiden myyntituloja (sisäinen tuottoprosentti, IRR) b. Hillintätoimen kannattavuuden parantuminen ilmastoyksiköiden myynnin avulla (IRR:n muutos) c. Hillintätoimen kannattavuus ilmastoyksiköiden myyntitulo huomioiden 4. Esteet (barriers) a. Analyysi siitä, kohtaako hillintätoimen toteuttaminen erityisiä ei-taloudellisia esteitä. 16 Carbon Credit Quality Initiative, 2022: Methodology for assessing the quality of car- bon credits. Version 3.0. https://carboncreditquality.org/download/Methodology/CCQI%20 Methodology%20-%20Version%203.0.pdf https://carboncreditquality.org/download/Methodology/CCQI%20Methodology%20-%20Version%203.0.pdf https://carboncreditquality.org/download/Methodology/CCQI%20Methodology%20-%20Version%203.0.pdf 25 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 ICVCM:n luonnos ilmastoyksiköiden laatukriteereiksi17 Hillintätoimen tuottamat kasvihuonekaasujen päästöjen vähennykset tai poistojen lisäykset ovat lisäisiä, jos niitä ei olisi tapahtunut ilman ilmastoyksi- köiden myynnistä saatavien tulojen luomaa kannustinta. Hillintätoimitasolla ICVCM arvioi lisäisyyden todennäköisyyttä tyypillisen taloudellisen kannat- tavuuden, esteiden ja markkinaosuuden perusteella, ja sertifiointiohjelmien tasolla ICVCM arvioi ohjelmien lisäisyyden arviointia koskevien lähestymis tapojen perusteellisuutta ja vankkuutta. Luonnos II-AMT TOOL01 -työkalusta18 hillintätoimien lisäisyyden arviointiin Askeleet lisäisyyden osoittamiseen (katso tarkemmat kuvaukset työkalusta): 1. Julkinen ilmoitus aikomuksesta ansaita yksikkötuloja (ennen toiminnan alkamispäivää) 2. Sääntelyllisen lisäisyyden arviointi (huomioidaan sääntelyn edellyttämät tai aikaansaamat toimet hillintätoimen hyvityskaudella, ei yleisiä politiikkatavoitteita) 3. Hillintätoimityypin taloudellisen lisäisyyden riskien arviointi 4. Taloudellisen lisäisyyden arviointi investointianalyysin avulla 5. Sääntelyllisen lisäisyyden uudelleenarviointi hyvityskauden uusimisen yhteydessä. 17 The Integrity Council for the Voluntary Carbon Market, 2022: Core Carbon Prin- ciples, Assessment Framework and Assessment Procedure. https://icvcm.org/ public-consultation/#key-resources 18 Perspectives Climate Research, 2022: Tool for the Demonstration and Assessment of Additionality. https://www.perspectives.cc/public/fileadmin/user_upload/II-AMT_ Demonstration_and_assessment_of_additionality_.pdf https://icvcm.org/public-consultation/ https://icvcm.org/public-consultation/ https://www.perspectives.cc/public/fileadmin/user_upload/II-AMT_Demonstration_and_assessment_of_additionality_.pdf https://www.perspectives.cc/public/fileadmin/user_upload/II-AMT_Demonstration_and_assessment_of_additionality_.pdf 26 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Pariisin sopimuksen 6.4 artiklan mekanismin lisäisyyskriteerit19 Mekanismimenetelmien tulee määritellä lähestymistapa lisäisyyden osoit- tamiselle. Lisäisyyden osoittamiseksi on osoitettava, ettei hillintätoimi olisi toteutunut ilman mekanismin kannustinvaikutusta, ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat kansalliset politiikkatoimet, mukaan lukien sääntely, ja sovel- taen konservatiivista lähestymistapaa, jolla vältetään päästöjen, teknologioi- den tai toimintatapojen lukitseminen tasolle, joka ei ole linjassa kansallisten ilmastotavoitteiden ja Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteen kanssa. Taloudellinen lisäisyys Taloudellinen lisäisyys tarkoittaa sitä, etteivät kyseinen hillintätoimi ja sen tuottamat hillintätulokset toteutuisi ilman ilmastoyksiköiden myynnistä saatavia tuloja. Hillintä- toimen toteuttaminen ei saa siten olla sen toteuttajalle markkinaehtoisesti kannattava vaihtoehto. Myös mahdolliset valtion tuet hillintätoimen toteutukselle on huomioitava kannattavuutta arvioitaessa. Jos hillintätoimi toteutuu valtion tuilla (esimerkiksi valtion tuki tekee toimen toteuttamisen kannattavaksi), se ei ole taloudellisesti lisäinen. Toimen kehitystyötä (esim. suunnittelua, hillintätulosten laskemista tai todentamista) koskevat tuet eivät vaikuta lisäisyyden arviointiin. Taloudellinen lisäisyys tarkastelee hillintätoimen taloudellista kannattavuutta. Ilmasto yksiköiden myyntitulojen tulee tehdä vähemmän kannattavasta vaihtoehdosta kan- nattavin vaihtoehto tai kannattamattomasta vaihtoehdosta kannattava, esimerkiksi lyhentämällä toimen takaisinmaksuaikaa toteuttamiskelpoiselle tasolle. Taloudellisen lisäisyyden osoittamiseksi tulee myös osoittaa, että ilmastoyksiköiden myynnistä saata- vat tulot on otettu huomioon hillintätoimen toteutuksen suunnittelussa ja kannattavuus laskelmissa ennen toimen toteuttamispäätöstä. 19 Decision 3/CMA.3: Rules, modalities and procedures for the mechanism established by Article 6, paragraph 4, of the Paris Agreement. https://unfccc.int/sites/default/files/resource/ cma2021_10a01E.pdf Viitattu 20.12.2022 https://unfccc.int/sites/default/files/resource/cma2021_10a01E.pdf https://unfccc.int/sites/default/files/resource/cma2021_10a01E.pdf 27 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Lisätietoa taloudellisen lisäisyyden arvioinnista saa esimerkiksi puhtaan kehityksen meka- nismin lisäisyystyökalusta20 (kohdat ”investment analysis” ja ”common practice analysis”). CCQI:n ylätason kriteerit lisäisyydelle on suomennettu yllä Laatikossa 1. Katso tarkemmat kriteerit alkuperäisistä dokumenteista. ICVCM:n osalta lisäisyyskriteerit ja niiden arviointi- menetelmät tarkentunevat vuoden 2023 aikana lopullisessa arviointiviitekehyksessä. Myös II-AMT:n lisäisyystyökalun lopullinen versio julkaistaneen vuoden 2023 aikana. Sääntelyllinen lisäisyys Lisäisyyttä tarkastellaan myös suhteessa valtion politiikkatoimiin. Mikäli yksittäinen toimenpide on olemassa tai suunnitteilla olevan lainsäädännön mukaan pakollinen, ei se ole lisäinen21. Jos hillintätoimen toteuttamiseen saa politiikkatoimien myötä merkittävää valtion tukea (esim. metsitystuki, lannoitustuki, jne), ei se ole lisäinen. Laatikko 2. Ilmastotavoitteisiin liittyvä lisäisyys Pariisin sopimuksen ja kunnianhimoisten kansallisten ilmastotavoitteiden myötä lisäisyystarkasteluun on nousemassa taloudellisen ja sääntelyllisen lisäisyyden rinnalle myös ilmastotavoitteisiin liittyvät näkökohdat. Hillintä tulokset, joita ei lasketa hyväksi minkään maan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, ovat lisäisiä myös ilmastotavoitteisiin nähden ja auttavat kuromaan umpeen ns. kunnianhimokuilua kansallisten tavoitteiden ja 1,5 asteen mukaisen globaalin tavoitepolun välillä (Kuvio 2). Hillintätulokset, jotka lasketaan hyväksi maiden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, voivat olla lisäisiä ilmastotavoitteisiin nähden siltä osin, kun ne auttavat kuromaan umpeen ns. toimenpidekuilua ilmastotavoitteiden toimeenpanon ja tavoitteiden toteutumisen edellyttämän päästöpolun välillä (Kuvio 2). 20 United Nations Framework Convention on Climate Change: CLEAN DEVELOPMENT MECHANISM Methodological tool – Tool for the demonstration and assessment of addi- tionality. Version 07.0.0 https://cdm.unfccc.int/methodologies/PAmethodologies/tools/ am-tool-01-v7.0.0.pdf 21 Tästä EU on ehdottanut poikkeukseksi ehdotettu ennallistamislainsäädäntö, johon kont- ribuoivat hillintätoimet voivat olla lisäisiä, mikäli ne täyttävät muut lisäisyyden vaatimukset. https://cdm.unfccc.int/methodologies/PAmethodologies/tools/am-tool-01-v7.0.0.pdf https://cdm.unfccc.int/methodologies/PAmethodologies/tools/am-tool-01-v7.0.0.pdf 28 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Ideaalitapauksessa maiden ilmastotavoitteet olisivat 1,5 asteen mukaisia eikä kunnianhimokuilua olisi, ja maiden politiikkatoimet olisivat riittävät tavoitteiden toteuttamiseen eikä toimenpidekuilua olisi. Todellisuudessa monissa maissa on sekä kunnianhimo- että toimenpidekuilu. Niiden arvioiminen on haastavaa. Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen kansallinen ilmastotavoite on 1,5 asteen mukainen, eli Suomessa ei ole kunnianhimokuilua.22 Ilmastopaneeli on myös arvioinut ilmastotoimien riittävyyttä23. Ilmastovuosikertomuksen 202224 mukaan Suomella on tällä hetkellä 4,2 miljoonan tonnin (Mt) suuruinen toimenpidekuilu päästövähennysten osalta, eli sen verran tarvitaan lisäisiä päästövähennyksiä nykytoimien ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa ja ilmasto- ja energiastrategiassa listattujen toimien lisäksi 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää 21 Mt:n hiilinielua. Vuonna 2021 Suomen maankäyttösektori oli hiilinielun sijaan päästölähde25, joten hiilinielujen osalta Suomessa on tällä hetkellä merkittävä toimenpidekuilu. Sitovienkin tavoitteiden osalta on siis olemassa riski, etteivät ne toteudu täysimääräisesti, mikäli riittäviä politiikkakeinoja ei saada sovittua tai niiden teho osoittautuu arvioitua heikommaksi. Tämä pitää paikkansa erityisesti kunnianhimoisten, 1,5 asteen mukaisten tavoitteiden osalta. Tällöin toimen pidekuilua voi, ja olisi kannatettavaa kuroa myös lisäisillä vapaaehtoisilla ilmastoteoilla, erityisesti lyhyellä aikavälillä. Ne voivat ajan mittaan siirtyä politiikkatoimiksi eli ne saattavat olla lisäisiä lyhyellä aikavälillä, mutta eivät välttämättä pidemmällä aikavälillä. Ilmastotavoitteisiin liittyvän lisäisyyden kannalta keskeistä on, etteivät lisäiset hillintätulokset, jotka lasketaan hyväksi maiden sitovien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, heikennä, lykkää tai syrjäytä sellaisia politiikkatoimia, jotka olisivat muutoin saaneet vastaavat hillintätulokset aikaan ilman vapaaehtoisia toimiakin. 22 Suomen ilmastopaneeli, 2019: An approach to Nationally Determined Contributions consistent with the Paris Climate Agreement and climate science: Application to Finland and the EU. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/10/Finlands-globally-res- ponsible-contribution_final.pdf 23 Suomen ilmastopaneeli, 2022: Ilmastotoimien riittävyyden arviointi vuosien 2030 ja 2035 tavoitteiden osalta. VN/990/2022 Arviointipyyntö. https://www.ilmastopaneeli.fi/ wp-content/uploads/2022/02/VN-990-2022_ilmastotoimien-arviointi_ilmastopaneeli.pdf 24 Ympäristöministeriö, 2022: Ilmastovuosikertomus 2022. Tiivistelmä. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-361-068-2 25 Tilastokeskus, 2022: Suomen virallinen tilasto. Kasvihuonekaasut. https://stat.fi/julkaisu/ cktldez2g39g20c53gh3lp5jo Viitattu: 20.12.2022 https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/10/Finlands-globally-responsible-contribution_final.pdf https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/10/Finlands-globally-responsible-contribution_final.pdf https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/02/VN-990-2022_ilmastotoimien-arviointi_ilmastopaneeli.pdf https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/02/VN-990-2022_ilmastotoimien-arviointi_ilmastopaneeli.pdf http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-068-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-068-2 https://stat.fi/julkaisu/cktldez2g39g20c53gh3lp5jo https://stat.fi/julkaisu/cktldez2g39g20c53gh3lp5jo 29 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Hillintätulos voi siis olla lisäinen, vaikka se laskettaisiin hyväksi kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Pariisin sopimuksen 6.4 artiklan mekanismi myöntää ilmastoyksiköitä hillintätuloksille, jotka täyttävät mekanismin kriteerit, ml. lisäisyys sekä yhteensopivuus kansallisten ilmasto tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteen kanssa. Mekanismin myöntämien yksiköiden pohjalla voi olla hillintätuloksia, jotka joko lasketaan mukaan kansallisiin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen (engl. mitigation contribution A6.4ERs) tai ovat isäntämaan valtuuttamia ja joita ei siten lasketa mukaan kansallisiin tavoitteisiin (engl. authorized A6.4ERs). Gold Standard -säätiönkin hallinnoima sertifiointiohjelma edellyttää lisäisyyden arviointia myös tavoitetason näkökulmasta. Lisäiset ilmastoyksiköt voidaan lasketa joko kansallisiin tavoitteisiin (engl. impact claims) tai kumoutumiseen (engl. offsetting claims). Lisäisyys on keskeinen kriteeri lähes kaikissa kansal lisissa sertifiointiohjelmissa (esim. Australia, Iso-Britannia, Peru, Ranska ja Thaimaa), ja niiden myöntämien ilmastoyksiköiden edustamat hillintätulokset lasketaan kansalliseen tavoitteeseen. Niihin liittyvät väittämät edustavat siis tässä raportissa tarkoitettuja kansallisia ilmastotukiväittämiä. Ilmastotavoitteiden näkökulmasta keskeinen kysymys on, miltä osin, mil- loin ja kuinka kauan maiden tulisi saada hyödyntää vapaaehtoisiakin ilmasto tekoja kunnianhimo- ja/tai toimenpidekuilujen kuromisessa ja miltä osin ja milloin maan tulisi kiristää tavoitteensa 1,5 asteen mukaiseksi ja luoda riit- tävä sääntely ja kannustimet tavoitteiden täyttämiseksi. Iso-Britannian ilmastopaneeli26 on suositellut, ettei valtio pidemmän päälle laskisi vapaaehtoisten ilmastotekojen varaan kansallisen hiilineutraalius tavoitteen täyttämiseksi vaan vauhdittaisi ilmastotekoja ilmastovelvoitteilla, tukiaisilla tai verotuksella. Lyhyemmällä aikavälillä vapaaehtoiset ilmastoteot voivat kuitenkin paneelin mukaan olla hyödyksi siirryttäessä kohti velvoitta- via politiikkatoimia. Pidemmällä aikavälillä onkin kohtuullista olettaa, että lakiin kirjatut tavoit- teet toteutuvat tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Näistä näkökohdista olisi hyvä käydä kansallista keskustelua osana laajempaa ilmastostrategista tarkastelua. 26 Climate Change Panel, 2022: Voluntary Carbon Markets and Offsetting. https://www.the- ccc.org.uk/publication/voluntary-carbon-markets-and-offsetting/ https://www.theccc.org.uk/publication/voluntary-carbon-markets-and-offsetting/ https://www.theccc.org.uk/publication/voluntary-carbon-markets-and-offsetting/ 30 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Kuvio 2.  Toimenpide- ja kunnianhimokuilut 3.1.1.2 Vankka perusura Perusuralla tarkoitetaan skenaariota, johon vapaaehtoista ilmastotekoa verrataan nii- den tuottaman ilmastohyödyn arvioimiseksi – se edustaa todennäköistä tilannetta ilman kyseisen hillintätoimen toteutumista. Toisin sanoen, vapaaehtoisten ilmastotekojen tuot- tama hillintätulos lasketaan ja niiden lisäisyys määritellään suhteessa perusuraan, joka on laskennallinen arvio päästöjen tai hiilenpoistojen kehityksestä ilman hillintätoimen toteutusta. Perusuran tulee olla uskottava skenaario kasvihuonekaasupäästöjen tai hiilen- poistojen kehityksestä ilman hillintätoimen toteuttamista. Asiaan liittyvä EU-sääntely Perusuran määrittäminen on yksi komission ehdottamista minimikriteereistä sertifioiduille hiilenpoistoille. Hillintätoimen tuottama hillintätulos tulee laskea suhteessa perusuraan. Perusura voi olla joko standardoitu tai hillintätoimikohtainen. Gl ob aa lit ne tto pä äs tö t Aika 1.5°C:n polku Ilman kansallisia tavoitteita Kansalliset ilmastotukiväittämät Tuki päästövähennyksille ja hiilenpoistoille, jotka lasketaan osaksi kansallisia ilmasto- tavoitteita > Tavoitteiden täyttämistä edistävä vaikutus Kumoutumisväittämät Tuki päästövähennyksille ja hiilenpoistoille, jotka ylittävät kansallisten tavoitteiden tason > Toimijan omien päästöjen haittoja kumoava vaikutus Toimenpidekuilu Kunnianhimokuilu Kansalliset politiikkatoimet Kansalliset tavoitteet 31 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Komission ehdotus: EU:n hiilenpoistojen sertifiointi Perusura voidaan määritellä kahdella tavalla: a. Standardoitu perusura, jossa määritellään vertailukelpoisten toimintojen hiilenpoisto samankaltaisissa sosiaalisissa, taloudellisissa, ympäristöllisissä ja teknologisissa olosuhteissa, ottaen huomioon maantieteellisen kontekstin (EU:n suosittelema tapa) b. Hillintätoimikohtainen perusura, joka määritellään perustuen projektikohtaisen lähtötilanteeseen, ja perustuen operaattorin yksilölliseen suoritukseen (kehitys ilman hillintätoimia). Perusura tulee päivittää aika ajoin heijastamaan sosiaalista, taloudellista, ympäristöllistä ja teknologista kehitystä. Hyvät käytännöt Hyvien käytäntöjen mukaan vankan perusuran asettaminen edellyttää nykyisten ja suun- nitteilla olevien politiikkatoimien ja tavoitteiden huomioimista ja oletusten konserva- tiivisuutta. Perusurassa tulee huomioida lainsäädännön vaatimukset, eli sen tulee olla kansallisen lainsäädännön mukainen. Perusurassa otetaan huomioon myös relevantti hillintätoimen ulkopuolinen päästökehitys. Laatikkoon 3 on koottu perusuraan liittyviä hyviä käytäntöjä eri kansainvälisistä ohjeista. 32 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Laatikko 3. Perusuran määrittämisen hyvät käytännöt kansainvälisissä ohjeissa Carbon Credit Quality Initiative (CCQI) Perusuran laskennassa on huomioitava: a. perusuran konservatiivisuus ja että se alittaa ”business-as-usual” tason, kun otetaan huomioon epävarmuustekijät ja laskentaoletusten, parametrien, tietolähteiden ja muiden tekijöiden valinta (esim. sovelletaanko luotettavaa tiedettä); b. toteutetut valtionhallinnon politiikkatoimet ja lainsäädäntöön sisältyvät vaatimukset; c. uudet politiikkatoimet ja oikeudelliset vaatimukset päivitetään perusuraan, kun ne on hyväksytty; d. vääristyneiden kannustimien asianmukainen huomiointi tarvittaessa; e. nopeasti muuttuvien olosuhteiden huomiointi soveltuvin osin (esim. käyttämällä dynaamisia perusuria); f. Pariisin sopimuksen alaisten ns. NDC-tavoitteiden (ja niistä johdettujen EU-tavoitteiden) huomioon ottaminen perusuraa määritettäessä (esimerkiksi, jos energiasektorille on sitovat tavoitteet, tulee ne huomioida energiajärjestelmän päästökertoimien määrittelyssä). ICVCM:n luonnos ilmastoyksiköiden laatukriteereiksi Kriteeri 10.2: Perusuran määrittämisen ja sen päästöjen tai poistojen kvanti- fioinnin askeleet: Askel 1: Perusuran epävarmuudet on arvioitava ja raportoitava Askel 2: Perusuran määrittämisessä on huomioitava mm. seuraavat tekijät: 1. Perusuran konservatiivisuus, epävarmuudet huomioiden 2. Edustaako perusura parasta saatavilla olevaa teknologiaa (BAT) 3. Perusura on olemassa olevan politiikan ja lain mukainen 4. Perusuraa ei yliarvioida (huomioidaan vääristyneet kannustimet asettaa perusura todellisuutta korkeammalle tasolle) 5. Perusuran päivittämisen tarve, esim. politiikan muuttuessa. 33 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Pariisin sopimuksen 6.4 artiklan mekanismi: kriteerit perusuralle Mekanismimenetelmien tulee edellyttää yhtä seuraavista lähestymistavoista perusuran asettamiselle: a. parhaisiin saatavilla oleviin teknologioihin perustuva perusura; b. kunnianhimoisiin vertailutasoihin perustuva perusura; c. nykyisiin tai historiallisiin päästöihin perustuva perusura, mukautettuna alaspäin. Perusuran asettamisessa tulee ottaa huomioon mm. epävarmuudet, kansalli- set politiikkatoimet sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset sosiaaliset, talou- delliset, ympäristölliset ja tekniset olosuhteet. Isäntämaat voivat asettaa kansallisesti tiukempia perusuria. Vankan perusuran asettaminen edellyttää nykyisten ja suunnitteilla olevien politiikka toimien (esimerkiksi metsitys- ja lannoitustuet) ja tavoitteiden huomioimista sekä ole- tusten konservatiivisuutta. Perusurassa tulee huomioida voimassa olevan lainsäädännön vaatimukset. Perusurassa otetaan huomioon myös relevantti hillintätoimen ulkopuolinen päästökehitys, esimerkiksi energiasektorin ja kuljetusten päästöjen väheneminen, mikäli perusuraskenaario sisältää energiankäyttöä (esimerkiksi toimialakohtaisten ilmastotie karttojen27 mukaisesti). Pariisin sopimuksen mukaisissa toimissa perusura tulee asettaa normaalikehitystä kunnianhimoisemmalle tasolle, ottaen huomioon kansalliset, alueelliset ja paikalliset olosuhteet, parhaat käytettävissä olevat teknologiat28 sekä kansainväliset ja kansalliset ilmastotavoitteet. Pariisin sopimus mahdollistaa tiukempien kansallisten perus urien käyttämisen. 27 Työ- ja elinkeinoministerio: Julkaistut tiekartat. https://tem.fi/julkaistut-tiekartat Viitattu 20.12.2022 28 Päätöksen 3/CMA.3 mukaan perusurien tulee olla “set in a conservative way and below ‘business as usual’ emission projections” (Decision 3/CMA.3: Rules, modalities and procedu- res for the mechanism established by Article 6, paragraph 4, of the Paris Agreement. https:// unfccc.int/sites/default/files/resource/cma2021_10a01E.pdf Viitattu 20.12.2022) https://tem.fi/julkaistut-tiekartat https://unfccc.int/sites/default/files/resource/cma2021_10a01E.pdf https://unfccc.int/sites/default/files/resource/cma2021_10a01E.pdf 34 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Perusura pitää laatia lähtökohtaisesti sille ajanjaksolle, jolloin hillintätuloksia on tarkoitus tuottaa (ns. hyvityskausi). Hillintätoimityypistä riippuen ajanjaksolle pitää hahmotella esi- merkiksi suunniteltujen metsähakkuiden ajankohdat ja muut merkittävät perusuraan vai- kuttavat tekijät. Perusuraa tulee myös päivittää tilanteen muuttuessa merkittävästi. Vaihtoehtona hillintätoimikohtaisille perusurille ovat kansalliset standardoidut perus urat, esimerkiksi erityyppisille metsille, maatalousmaille ja kosteikoille eri puolilla Suomea. Tällaiset perusurat voisivat pohjautua esimerkiksi Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisen mallinnusta käsittelevässä HIISI-hankkeessa29 luotuihin maankäyttö- ja maa- taloussektorin perusskenaarioihin (päivitettyinä tuorein inventaariolaskentatiedoin), tar- kennettuna huomioimaan alueelliset olosuhteet ja hillintätoimen tyypin. Kansallisen tason perusurien pohjalta tehdyissä hillintätulosten laskelmissa voi olla epävarmuuksia hillintä- toimitason tilanteiden eroavaisuuksien vuoksi, mutta toisaalta kansallisen tason perusurat helpottaisivat hillintätulosten tuottajien työtä ja yhdenmukaistaisivat laskennan perus- teita. Suomessa ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty päätöksiä kansallisista perusurista. Kansainväliset ja kansalliset sertifiointiohjelmat ovat kehittäneet tarkempia menetelmiä ja työkaluja perusuran asettamiseen ja laskentaan, ja laskennassa huomioitaviin näkökohtiin (ks. luku 3.1.1.3.). 29 Koljonen, Tiina & al. 2021: Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-257-2 ja sen jatkoselvitys Koljonen, Tiina – Lehtilä, Antti – Honkatukia, Juha – Markkanen, Johanna, 2022: Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutusarviot: Hiilineutraali Suomi 2035 (HIISI) -jatkoselvitys https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2022/T402.pdf http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-257-2 https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2022/T402.pdf 35 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Kuviossa 3 on havainnollistettu perusuran ja hillintätoimen tuottamaa päästökehitystä, ja niiden erotuksena syntyviä hillintätuloksia. Kuvio 3.  Perusuran havainnollistus erityyppisissä hillintätoimissa 3.1.1.3 Vankka laskentamenetelmä Päästövähenemien ja poistojen laskentaan tulee käyttää soveltuvia ja tunnustettuja las- kentamenetelmiä, esimerkiksi kansainvälisten tai kansallisten sertifiointiohjelmien puit- teissa kehitettyjä ja hyväksyttyjä menetelmiä. Asiaan liittyvä EU-sääntely Komission hiilenpoistojen sertifiointia koskevan asetusehdotuksen mukaan hiilenpois- tojen määrä on laskettava asianmukaisella, tarkalla, täydellisellä, johdonmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla. Komissio ehdottaa, että sertifioituihin hiilenpoistoihin sovellet- taisiin ainoastaan komission kehittämiä tai hyväksymiä laskentamenetelmiä. Päästöjä vähentävä hillintätoimi Hiilen poistoa lisäävä hillintätoimi Perusura Hillintätulos Hillintätoimen tuottama ura Hillintätoimen tuottama ura Perusura Hillintätulos 36 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Komission ehdotus: EU:n hiilenpoistojen sertifiointi Hiilenpoistot on laskettava asianmukaisella, tarkalla, täydellisellä, johdon- mukaisella ja vertailukelpoisella tavalla. Laskennan epävarmuustekijät on raportoitava ja otettava huomioon, jotta voidaan vähentää hillintätuloksen yliarvioinnin riskiä. Hiiliviljelyn (sis. maatalous, metsät) aikaansaamat poistu- mat on laskettava tarkasti, jotta voidaan varmistaa laskennan laatu ja mini- moida epävarmuus. Päästöjen ja poistojen satelliittiseurannassa ja paikan päällä tapahtuvassa seurannassa ja raportoinnissa on hyödynnettävä par- haalla mahdollisella tavalla saatavilla olevia kehittyneitä Euroopan Unionin ohjelmien tekniikoita ja varmistettava yhdenmukaisuus kansallisten kasvi- huonekaasuinventaarioiden laskentamenetelmien kanssa. Hillintätoimen on tuotettava hiilen poiston nettohyöty, joka lasketaan seu- raavalla kaavalla: Hiilen poiston nettohyöty = CRbaseline – CRtotal – GHGincrease > 0 missä: 1. CRbaseline on perusuran mukaiset hiilenpoistot; 2. CRtotal on hillintätoimen tuottamat hiilenpoistot; 3. GHGincrease on hillintätoimen toteuttamisesta johtuvat suorat tai välilliset kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiset (muut kuin hiiliviljelyn yhteydessä aiheutuvat biogeenisten hiilivarastojen muutokset). Komissio esittää, ettei mahdollisia hillintätoimen tuottamia päästövähen- nyksiä sertifioida eikä lasketa mukaan nettohyötyyn, vaan ne voidaan esittää toimen oheishyötyinä. Komissio aikoo kehittää itse laskentamenetelmiä, jotka täyttävät nämä ylei- set kriteerit. 37 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Hyvät käytännöt Hillintätuloksen laskennassa hillintätoimen tuottamaa hyötyä verrataan aina perusuraan, eli hillintätuloksen määrä on se lisäinen ilmastohyöty, jonka hillintätoimi tuottaa perus uraan verrattuna. Tämä ilmaistaan yleensä hiilidioksidiekvivalenttitonneina (CO2e). Hil- lintätoimen tuottamisesta aiheutuvat päästöt tulee aina vähentää hillintätuloksesta, esimerkiksi päästöt lannoitteen tai muun käytetyn tuotteen valmistuksesta ja käytöstä, kuljetuksista, käytetyistä polttoaineista, jne. Lisäksi metsätoimissa mahdolliset hiili nielun vähenemiset esimerkiksi osittaisista hakkuista tulee huomioida hillintätuloksen laskennassa. Laatikko 4. Laskentamenetelmiin liittyvät hyvät käytännöt kansainvälisissä ohjeissa Carbon Credit Quality Initiative (CCQI) Päästövähennysten tai poistojen uskottava laskenta. Laskentamenetelmien tulee sisältää seuraavat elementit: a. Soveltamis- tai kelpoisuuskriteerit hillintätoimille b. Hillintätoimen rajojen (project boundary) määrittäminen c. Lisäisyyden määrittäminen d. Perusuran määrittäminen e. Päästövähennysten tai poistojen lisäysten kvantifiointi f. Seurantakäytännöt ICVCM:n luonnos ilmastoyksiköiden laatukriteereiksi Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset tai poistot hillintätoimesta on las- kettava vankasti, käyttäen konservatiivisia lähestymistapoja, kattavaa tietoa ja luotettavia tieteellisiä menetelmiä. 38 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Laskennassa tulee arvioida myös mahdollisen hiilivuodon suuruus (ks. kriteeri hiilivuodon välttämisestä) ja vähentää hiilivuoto hillintätuloksen määrästä. Mikäli tietylle hillintätoimityypille ei löydy olemassa olevaa menetelmää soveltuvassa kansainvälisessä sertifiointiohjelmassa, Gold Standardin tai VCS:n yhteydessä on mah- dollista kehittää uusi, valittuun hillintätoimityyppiin ja Suomen olosuhteisiin soveltuva laskentametodologia. Joissain tapauksissa voidaan hillintätuloksen laskennassa käyt- tää esimerkiksi IPCC:n hyväksymiä ja/tai kasvihuonekaasuinventaariolaskentaan käytet- täviä menetelmiä. Esimerkkejä kansallisista metsätoimien hillintätulosten laskentaan soveltuvista malleista ovat mm. Luken Motti- ja MELA-ohjelmistot, Itä-Suomen yliopiston Monsu-malli ja maaperän hiilitaseen laskennan YASSO-malli. Mikäli näitä malleja ja niiden sisältämiä käytetään, on kiinnitettävä erityistä huomiota perusuran laskentaan, hillintä- toimen päästöjen huomiointiin ja konservatiivisten oletusten tekemiseen, jotta hillintä tuloksen määrää ei yliarvioida. Näiden laskentamenetelmien soveltuvuus esimerkiksi EU:n hiilenpoistojen sertifiointiohjelmaan tai muuhun valittuun sertifiointiohjelmaan tulee tar- kistaa ennen hillintätoimen toteuttamista. Selvitys hillintätoimen kuvauksesta, minimikriteerien täyttämisestä ja laskentamenetel- män avulla ennakkoon arvioiduista hillintätuloksista tulee kirjata selkeästi ja läpinäkyvästi hillintätoimikuvausdokumenttiin. Katso tarkemmat tiedot hillintätoimikuvausdokumentin sisällöstä luvusta 3.1.2. 39 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Laatikko 5. Esimerkkejä laskentamenetelmistä eri hillintätoimityypeille Tässä laatikossa on listattu esimerkkejä kansainvälisistä ja kansallisista serti fiointiohjelmista, joiden puitteissa on kehitetty ja hyväksytty laskenta menetelmiä eri hillintätoimityypeille. Sertifiointiohjelmat pyrkivät varmistamaan ohjelman minimikriteerien täyttymisen muun muassa laskentamenetelmien avulla. Hillintätulosten tuottajat ja ostajat ovat viime kädessä vastuussa siitä, että ne käyttävät sertifiointiohjelmaa, joka kattaa kaikki ilmastoyksiköiden minimikriteerit. Gold Standard for the Global Goalsin (GS4GG) menetelmät30 Laskentamenetelmiä mm. seuraaville hillintätoimityypeille: a. Metsät: metsitys ja uudelleenmetsittäminen31 b. Maatalous: maaperän hiilensidonnan lisääminen32, karjan metaanipäästöjen vähentäminen33, eroosiota vähentävien toimien vesihyödyt34 c. Hiilenpoisto: betonin karbonatisoitumisen edistäminen35. Lisäksi ohjeita ja työkaluja kestävän kehityksen vaikutusten laskennalle Hyväksyy myös CDM-menetelmät ohjelman rajoitusten puitteissa (esim. energiatoimiille rajoituksia) 30 Gold Standard: Standard Documents. https://www.goldstandard.org/project-develo- pers/standard-documents Viitattu 16.12.2022 31 Afforestation/reforestation GHG emissions reduction & sequestration methodology 32 Soil organic carbon framework methodology (ja sen tarkemmat lisämetodologiat) 33 Reducing methane emissions from enteric fermentation in dairy cows through applica- tion of feed supplements 34 Water and erosion impact assessment of sustainable agricultural land management projects 35 Carbon sequestration through accelerated carbonation of concrete aggregate https://www.goldstandard.org/project-developers/standard-documents https://www.goldstandard.org/project-developers/standard-documents 40 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Verified Carbon Standard (VCS):n menetelmät36 Laskentamenetelmiä mm. seuraaville hillintätoimityypeille: a. Metsät: kiertoajan pidennys37, metsän tuottavuuden parantaminen38, metsänhoidon käytäntöjen parantaminen39, hakkuiden vaikutusten vähentäminen40 b. Kosteikot: Lauhkeiden (temperate) alueiden ojitettujen soiden vettäminen (ei suoraan soveltuva Suomen kontekstiin, mutta laskentamenetelmästä voi ottaa mallia).41 36 Verra, 2022: Methodologies. https://verra.org/methodologies/ Viitattu 16.12.2022 37 Verra: Methodologies: VM0003 Methodology for Improved Forest Management through Extension of Rotation Age, v1.2 https://verra.org/methodology/vm0003-methodo- logy-for-improved-forest-management-through-extension-of-rotation-age-v1-2/ 38 Verra: Methodologies: VM0005 Methodology for Conversion of Low-productive Forest to High-productive Forest, v1.2 https://verra.org/methodology/vm0005-methodology-for-con- version-of-low-productive-forest-to-high-productive-forest-v1-2/ 39 Verra: Methodologies: VM0012 Improved Forest Management in Tem- perate and Boreal Forests (LtPF), v1.2 https://verra.org/methodology/ vm0012-improved-forest-management-in-temperate-and-boreal-forests-ltpf-v1-2/ 40 Verra: VCS Methodology: VM0035 Methodology for Improved Forest Management through Reduced Impact Logging https://verra.org/wp-content/uploads/2018/03/ VM0035-RIL-C-Methodology-v1.0.pdf 41 Verra: Methodologies: VM0036 Methodology for Rewet- ting Drained Temperate Peatlands v1.0 https://verra.org/methodology/ vm0036-methodology-for-rewetting-drained-temperate-peatlands-v1-0/ https://verra.org/methodologies/ https://verra.org/methodology/vm0003-methodology-for-improved-forest-management-through-extension-of-rotation-age-v1-2/ https://verra.org/methodology/vm0003-methodology-for-improved-forest-management-through-extension-of-rotation-age-v1-2/ https://verra.org/methodology/vm0005-methodology-for-conversion-of-low-productive-forest-to-high-productive-forest-v1-2/ https://verra.org/methodology/vm0005-methodology-for-conversion-of-low-productive-forest-to-high-productive-forest-v1-2/ https://verra.org/methodology/vm0012-improved-forest-management-in-temperate-and-boreal-forests-ltpf-v1-2/ https://verra.org/methodology/vm0012-improved-forest-management-in-temperate-and-boreal-forests-ltpf-v1-2/ https://verra.org/wp-content/uploads/2018/03/VM0035-RIL-C-Methodology-v1.0.pdf https://verra.org/wp-content/uploads/2018/03/VM0035-RIL-C-Methodology-v1.0.pdf https://verra.org/methodology/vm0036-methodology-for-rewetting-drained-temperate-peatlands-v1-0/ https://verra.org/methodology/vm0036-methodology-for-rewetting-drained-temperate-peatlands-v1-0/ 41 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 c. Maatalous: Maatalousmaan hiilensidonnan edistäminen42, typpilannoitteen käytön vähentäminen43, karjan metaanipäästöjen vähentäminen44, biohiilen käyttö maanparannusaineena45 d. Teolliset prosessit ja rakentaminen: asfaltinvalmistuksen päästöjen vähentäminen46, betonielementtien valmistus rikkikorvikkeen avulla47, hiilidioksidin hyödyntäminen betonintuotannossa (sekä hiilenpoisto että päästöjen vähentäminen)48 Hyväksyy myös CDM-menetelmät ohjelman rajoitusten puitteissa (esim. energiatoimille rajoituksia) 42 Verra: Methodologies: VM0017 Adoption of Sustainable Agri- cultural Land Management, v1.0 https://verra.org/methodology/ vm0017-adoption-of-sustainable-agricultural-land-management-v1-0/ 43 Verra: Methodologies: VM0022 Quantifying N2O Emissions Reductions in Agricultu- ral Crops through Nitrogen Fertilizer Rate Reduction, v1.1 https://verra.org/methodology/ vm0022-quantifying-n2o-emissions-reductions-in-agricultural-crops-through-nitrogen-fer- tilizer-rate-reduction-v1-1/ 44 Verra: Methodologies: VM0041 Methodology for the Reduction of Enteric Methane Emissions from Ruminants through the Use of Feed Ingredients, v2.0 https://verra.org/ methodology/reduction-of-enteric-methane-emissions/ 45 Verra: Methodologies: VM0044 Methodology for Biochar Utiliza- tion in Soil and Non-Soil Applications, v1.0 https://verra.org/methodology/ vm0044-methodology-for-biochar-utilization-in-soil-and-non-soil-applications-v1-0/ 46 Verra: Methodologies: VM0030 Methodology for Pavement Appli- cation using Sulphur Substitute, v1.0 https://verra.org/methodology/ vm0030-methodology-for-pavement-application-using-sulphur-substitute-v1-0/ 47 Verra: Methodologies: VM0031 Methodology for Precast Concrete Pro- duction using Sulphur Substitute, v1.0 https://verra.org/methodology/ vm0031-methodology-for-precast-concrete-production-using-sulphur-substitute-v1-0/ 48 Verra: Methodologies: VM0043 Methodology for CO2 Utilization in Concrete Production https://verra.org/methodology/methodology-for-co2-utilization-in-concrete-production/ https://verra.org/methodology/vm0017-adoption-of-sustainable-agricultural-land-management-v1-0/ https://verra.org/methodology/vm0017-adoption-of-sustainable-agricultural-land-management-v1-0/ https://verra.org/methodology/vm0022-quantifying-n2o-emissions-reductions-in-agricultural-crops-through-nitrogen-fertilizer-rate-reduction-v1-1/ https://verra.org/methodology/vm0022-quantifying-n2o-emissions-reductions-in-agricultural-crops-through-nitrogen-fertilizer-rate-reduction-v1-1/ https://verra.org/methodology/vm0022-quantifying-n2o-emissions-reductions-in-agricultural-crops-through-nitrogen-fertilizer-rate-reduction-v1-1/ https://verra.org/methodology/reduction-of-enteric-methane-emissions/ https://verra.org/methodology/reduction-of-enteric-methane-emissions/ https://verra.org/methodology/vm0044-methodology-for-biochar-utilization-in-soil-and-non-soil-applications-v1-0/ https://verra.org/methodology/vm0044-methodology-for-biochar-utilization-in-soil-and-non-soil-applications-v1-0/ https://verra.org/methodology/vm0030-methodology-for-pavement-application-using-sulphur-substitute-v1-0/ https://verra.org/methodology/vm0030-methodology-for-pavement-application-using-sulphur-substitute-v1-0/ https://verra.org/methodology/vm0031-methodology-for-precast-concrete-production-using-sulphur-substitute-v1-0/ https://verra.org/methodology/vm0031-methodology-for-precast-concrete-production-using-sulphur-substitute-v1-0/ https://verra.org/methodology/methodology-for-co2-utilization-in-concrete-production/ 42 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) menetelmät (tarkista soveltuvuus)49 Useita eri hillintätoimityyppejä, soveltuvuus tarkistettava, koska monet menetelmistä (esimerkiksi energia) on kehitetty kehittyvien maiden kontekstiin. EU:n hiilenpoistojen sertifioinnin menetelmät Komissio on ehdottanut, että se kehittää laskentamenetelmät. Jos ja kun soveltuva komission kehittämä menetelmä on hyväksytty, suomalaisten hil- lintätoimien suositellaan ottavan ne käyttöön. EU:n sertifointiohjelma saattaa myös hyväksyä tietyt muiden kansainvälisten ja itsenäisten sertifiointi ohjelmien menetelmät. Puro.earthin menetelmät50 a. Bioenergian hiilidioksidin talteenotto (BECCS), hiilidioksidin talteenotto suoraan ilmasta (DACCS) b. Biohiilen käyttö maanparannusaineena c. Karbonoidut rakennuselementit d. Puubiomassan hautaus e. Enhanced Rock Weathering, kehitteillä olevat uudet metodologiat. Tulevat Pariisin sopimuksen 6.4 artiklan mekanismin menetelmät Mekanismin valvontaelin tulee kehittämään ja/tai hyväksymään menetel- miä, ottaen soveltuvin osin huomioon CDM:n ja muiden sertifiointiohjelmien menetelmät. 49 United Nations Framework Convention on Climate Change: CDM Methodologies https:// cdm.unfccc.int/methodologies/index.html 50 Puro.earth, 2021: Carbon Removal Methods. https://puro.earth/ carbon-removal-methods/ https://cdm.unfccc.int/methodologies/index.html https://cdm.unfccc.int/methodologies/index.html https://puro.earth/carbon-removal-methods/ https://puro.earth/carbon-removal-methods/ 43 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 3.1.1.4 Seuranta ja raportointi Hillintätulosta tulee seurata valitun laskentamenetelmän mukaisesti ja seurantatulokset tulee raportoida läpinäkyvästi ja valitun laskentamenetelmän mukaisesti seurantaraport- tiin. Seurantatulosten ja seurantaraportin tulee olla todennettavissa ja hillintätulosten ja perusuran laskennan tarkistettavissa riippumattoman todentajan toimesta. Katso tarkem- mat tiedot seurantaraportin sisällöstä luvusta 3.1.3. Asiaan liittyvä EU-sääntely Komission hiilenpoistojen sertifiointia koskevan asetusehdotuksen mukaan hillintätoimea ja sen hiilenpoistoja ja päästöjä tulee seurata tarkasti, käyttäen parhaita käytettävissä ole- via Euroopan Unionin ohjelmien alla kehitettyjä seurantajärjestelmiä ja hyödyntäen EU:n maankäyttösektoria koskevan ns. LULUCF-asetuksen51 käytäntöjä maankäyttösektorin poistojen seurannassa. Komission ehdotus: EU:n hiilenpoistojen sertifiointi Hillintätuloksen maa-aluetta ja sen hiilenpoistoja ja päästöjä tulee seurata tarkasti. Hiiliviljelyn (maatalous ja metsät) ja hiilen varastointituotteiden osalta LULUCF-asetus tarjoaa suunnitelman hiilidioksidin poistojen tarkkaan seurantaan ja raportointiin IPCC:n ohjeiden mukaisesti. LULUCF-asetuksessa vahvistetut säännöt kannustavat maankäytön seurantaan maantieteelli- sesti selkeästi, alhaisin kustannuksin ja oikea-aikaisesti esimerkiksi digitaalis- ten tietokantojen, paikkatietojärjestelmien (GIS) ja kaukokartoituksen avulla, mukaan lukien Copernicus Sentinel -satelliitit ja palvelut (esim. ilmasto- ja maapalvelut) tai kaupallisesti saatavilla olevat palvelut. 51 Asetus (EU) 2018/841: Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja pää- töksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta. Euroopan Unionin virallinen lehti. https://eur-lex. europa.eu/eli/reg/2018/841 Viitattu 2.12.2022 https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2018/841 https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2018/841 44 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Hyvät käytännöt Hillintätulosten toteutumista tulee seurata tarkasti ja kirjata tulokset seurantaraporttiin. Seurantaraportissa tulee selkeästi esittää hillintätoimen kyseisellä raportointikaudella (esi- merkiksi yksi vuosi tai pidempi kausi) tuottamien hillintätulosten määrä hiilidioksidi ekvivalenttitonneina (t CO2e) ja laskennassa käytetyt parametrit, kuten päästökertoimet ja niiden lähteet (eriteltävä jatkuvasti seurattavat parametrit, vuosittain seurattavat para- metrit ja hillintätoimen alussa kiinnitetyt parametrit). Hillintätulosten määrä tonneina CO2e määrittää hillintätoimesta myytävien yksiköiden määrän. Laatikko 6. Seurantaan ja raportointiin liittyvät hyvät käytännöt kansainvälisissä ohjeissa Carbon Credit Quality Initiative (CCQI) Keskeisten tietojen hillintätoimesta tulee olla julkisesti saatavilla, mukaan lukien seuranta- ja todentamisraportit. Seurantaraportin tulee sisältää mm. toistettavissa ja todennettavissa olevat päästövähennysten ja/tai poistojen laskelmat ja niihin liittyvät parametrit. ICVCM:n luonnos ilmastoyksiköiden laatukriteereiksi Kriteeri 10.1.4 seurantamenetelmistä sisältää mm. seuraavat vaatimukset: a. Seurantamenetelmä on määritelty kaikille parametreille, joita tarvitaan päästöjen vähennysten tai poistojen laskennassa b. Mittausten, näytteenoton, kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen (esim. tutkimukset, tilastot, satelliittitiedot) tai oletusarvojen käyttöön liittyvät lähestymistavat ovat soveltuvia, vankkoja, tieteellisesti perusteltuja ja tilastollisesti edustavia c. Seurannassa toteutetaan laadunvarmistus- ja laadunvalvontatoimenpiteitä, kuten seurantatulosten vertailu muiden tietolähteiden kanssa. 45 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Seurantakauden pituuden valinnassa tulee noudattaa valitun sertifiointiohjelman sään- töjä. Tyypillisesti hillintätoimen kehittäjä voi valita sopivan seurantakauden pituuden. Hillintätoimen kehittäjä laatii seurantaraportin ja toimittaa sen sertifiointiohjelman hyväk- symälle riippumattomalle osapuolelle, joka tarkistaa seurantaraportin tietojen oikeellisuu- den (ks. luku 3.1.1.7.), ja tarvittaessa esittää raporttiin korjausehdotuksia. 3.1.1.5 Pysyvyys Ilmastoyksiköiden perustana olevien hillintätulosten tulisi olla lähtökohtaisesti pysyviä, jotta niistä on aidosti hyötyä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Mahdollisia pysyvyysriskejä tulisi seurata ja hallita, ja mahdolliset hiilivarastojen vapautumiset ilmakehään tulisi kor- vata täysimääräisesti soveltuvalla korvausjärjestelmällä. Pysyvyys on tärkeä ominaisuus ilmastoyksiköille, joita käytetään päästöjen kumoamiseen tai kansallisten ilmastotavoittei- den pysyvään edistämiseen. Asiaan liittyvä EU-sääntely Komission hiilenpoistojen sertifiointia koskeva asetusehdotus sisältää kriteerin poistojen pysyvyydestä eli pitkän aikavälin varastoinnista (long-term storage). Komission ehdotus: EU:n hiilenpoistojen sertifiointi Sertifioitujen hiilenpoistojen voimassaolon tulisi riippua varastoinnin odo- tetusta kestosta ja tiettyyn hiilenpoistotoimeen liittyvistä erilaisista vapau- tumisriskeistä. Hillintätoimi, joka varastoi hiiltä geologisiin muodostumiin, antaa riittävän varmuuden varastoidun hiilen erittäin pitkästä, useiden vuosisatojen kestosta, ja sitä voidaan pitää pysyvänä. Maankäyttösektorin hillintätulokset ja hiilen varastointi tuotteissa ovat alttiimpia hiilen vapautu- misriskille. Tämän riskin huomioimiseksi hiiliviljelyn ja tuotteisiin varastoin- nin tuottamille hiilenpoistoille olisi asetettava viimeinen voimassaolopäivä, joka vastaa hillintätuloksen seurantajakson päättymistä. Tämän jälkeen hiilen oletetaan vapautuvan ilmakehään, ellei hillintätoimen kehittäjä osoita hiili varaston ylläpitoa keskeytymättömällä seurantatoiminnalla. Maankäyttösektorin hillintätulosten pysyvyysriskin hallitsemiseksi olisi lisäksi otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit mahdollisen hiilen vapautumi- sen käsittelemiseksi. Tällaisia mekanismeja voisivat olla mm. yksiköiden dis- konttaus, yhteispuskurit tai yksiköiden tilit ja ennakkovakuutusmekanismit. 46 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3 Hyvät käytännöt Hyvien käytäntöjen mukaan hillintätuloksen tulisi olla mahdollisimman pysyvä, mah- dollisia pysyvyysriskejä tulisi seurata ja hallita ja mahdolliset hiilivarastojen vapautumi- set tasata täysimääräisesti. Parhaiden käytäntöjen mukaan pysyvyyden tulisi olla yli 100 vuotta. Maankäyttösektoria lukuun ottamatta hillintätoimien tuloksena syntyvät pääs- tövähennykset ovatkin lähtökohtaisesti pysyvi