Taloudellinen katsaus Syksy 2025 Talousnäkymät VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA – 2025:49 Taloudellinen katsaus Syksy 2025 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Valtiovarainministeriö Helsinki 2025 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Valtiovarainministeriö CC BY-NC-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-367-420-2 ISSN pdf: 1797-9714 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2025 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 22.9.2025 Taloudellinen katsaus, syksy 2025 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Teema Talousnäkymät Julkaisija Valtiovarainministeriö Yhteisötekijä Kansantalousosasto Kieli Suomi Sivumäärä 116 Tiivistelmä Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi viime vuonna 0,4 prosenttia vuositasolla ja talouden toipuminen jatkuu. Inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja tuloveronalennukset lisäävät kulutusta. Rakentamisen toipuminen, energiasiirtymä ja puolustushankinnat kasvattavat investointeja. Talouden kasvua hidastavat Yhdysvaltojen tullien korotukset ja yleinen epävarmuus. BKT kasvaa 1,0 prosenttia vuonna 2025, ja 1,4 prosenttia vuonna 2026 ja 1,7 prosenttia 2027. Työllisyys kasvaa vasta vuosina 2026–2027 talouden vahvistuessa. Työttömyysaste laskee vuoden 2025 9,4 prosentista 8,4 prosenttiin vuonna 2027. Heikko lähtötilanne ja talouden hidas kasvu painavat julkista taloutta tänä vuonna. Lähivuosien ennakoitu talouskasvu sekä hallituksen sopeutustoimet pienentävät alijäämää vain maltillisesti, kun menoja lisäävät kasvavat puolustusinvestoinnit, hoiva- ja hoitomenot sekä velanhoitokustannukset. Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja pienenee siitä n. 3,6 prosenttiin vuonna 2026 ja kolmen prosentin tuntumaan ennustejakson lopulla. Velkasuhde vakiintuu hetkellisesti vuonna 2027, minkä jälkeen se kääntyy uudelleen kasvuun ja ylittää 90 prosenttia vuonna 2029. Julkaisu on päivitetty 23.9.2025, s. 116. Julkaisu on päivitetty 26.9.2025, s. 75. Asiasanat talousnäkymät, julkinen talous, taloudellinen kehitys, budjettineuvottelut. ISBN PDF 978-952-367-420-2 ISSN PDF 1797-9714 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-420-2 Presentationsblad 22.9.2025 Ekonomisk översikt, hösten 2025 Finansministeriets publikationer 2025:49 Tema Ekonomiska utsikter Utgivare Finansministeriet Utarbetad av Ekonomiska avdelningen Språk Finska Sidantal 116 Referat I fjol ökade Finlands bruttonationalprodukt (BNP) med 0,4 procent på årsnivå, och den ekonomiska återhämtningen fortsätter. Den lägre inflationen, nedgången i räntenivån och ändringarna av inkomstbeskattningen ökar konsumtionen. Återhämtningen inom byggandet, energiomställningen och försvarsupphandlingarna ökar investeringarna. Den ekonomiska tillväxten belastas av USA:s förhöjda tullar och den allmänna osäkerheten. BNP växer med 1,0 procent 2025, 1,4 procent 2026 och 1,7 procent 2027. Sysselsättningen ökar endast från 2026–2027 i och med den positiva ekonomiska utvecklingen. Arbetslöshetsgraden sjunker från 9,4 procent 2025 till 8,4 procent under 2027. Det svaga utgångsläget och den långsamma ekonomiska tillväxten belastar de offentliga finanserna i år. Den förväntade ekonomiska tillväxten under de närmaste åren och regeringens anpassningsåtgärder minskar endast måttligt underskottet, då utgifterna ökar till följd av de växande investeringarna i försvaret, utgifterna för omsorg och vård samt kostnaderna för skuldhanteringen. De offentliga samfundens underskott är i år 4,3 procent i förhållandet till BNP och minskar till circa 3,6 procent 2026 och vidare till cirka 3 procent i slutet av prognosperioden. Skuldkvoten stabiliseras tillfälligt 2027, varefter den vänder uppåt på nytt och överstiger 90 procent 2029. Publikation uppdaterades den 23 september 2025, s. 116. Publikation uppdaterades den 26 september 2025, s. 75. Nyckelord ekonomiska utsikter, offentlig ekonomi, ekonomisk utveckling, budjetförhandlingar. ISBN PDF 978-952-367-420-2 ISSN PDF 1797-9714 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-420-2 Description sheet 22 September 2025 Economic Survey, Autumn 2025 Publications of the Ministry of Finance 2025:49 Subject Economic Prospects Publisher Ministry of Finance Group Author Economics Department Language Finnish Pages 116 Abstract Finland’s GDP grew last year by 0.4 per cent at an annual level, and the economic recovery continues. Consumption will be boosted by the slowdown in inflation, declining interest rates and income tax reductions. Recovery of the construction sector, the energy transition and defence materiel purchases will increase investments. Growth in the economy is slowed down by the US tariff increases and the general uncertainty. GDP will grow by 1.0% in 2025, by 1.4% in 2026 and 1.7% in 2027. Employment will grow only in 2026 and 2027 as economic growth picks up. Unemployment will fall from 9.4% in 2025 to 8.4% in 2027. General government finances are weighed down this year by the weak current situation and the slow economic growth. The economic growth forecast for the next few years and the Government’s adjustment measures will have only a moderate decreasing impact on the deficit, as defence investments, health and welfare service and debt servicing costs will increase expenditure. The general government deficit is 4.3 per cent of GDP this year and will decrease to around 3.6 per cent in 2026 and to around three per cent at the end of the outlook period. The debt ratio will momentarily stabilise in 2027, after which it will take an upward turn again and exceed 90 per cent in 2029. Publication was updated on 23th September 2025, p. 116. Publication was updated on 26th September 2025, p. 75. Keywords economic prospects, public finance, economic development, budget negotiations. ISBN PDF 978-952-367-420-2 ISSN PDF 1797-9714 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-420-2 6 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Toteutunutta kehitystä koskevien tietojen lähde: Tilastokeskus ellei muuta mainittu. TAULUKOISSA KÄYTETYT SYMBOLIT JA LYHENTEET * Ennuste - Puuttuva tieto CPB CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis HWWI Hamburgisches WeltWirtschafts Institut IMF Kansainvälinen valuuttarahasto TEM Työ- ja elinkeinoministeriö VM Valtiovarainministeriö Kukin taulukoiden luvuista on pyöristetty erikseen. 7 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 LU K I J A L L E Katsauksessa esitetään vuosien 2025–2027 taloudellista kehitystä koskeva ennuste. Lyhyen ajan talousennusteen ohella se sisältää myös vuoteen 2029 ulottuvan talou- den keskipitkän ajan kehitysarvion. Katsauksessa esitetyt ennuste ja kehitysarvio ovat laadittu kansantalousosastolla riippumattomasti perustuen lakiin talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovitta- misesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista (869/2012). Katsauksen tarkastelujen pohjana ovat Tilastokeskuksen elokuussa 2025 julkaise- mat kansantalouden neljännesvuositilinpidon tiedot sekä muut julkiset tilastot, jotka on saatu käyttöön 22.8.2025 mennessä sekä hallituksen budjettineuvotte- luissa 1.-2.9.2025 tekemät päätökset. Helsingissä syyskuussa 2025 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Mikko Spolander, osastopäällikkö, ylijohtaja Janne Huovari, finanssineuvos, reaalitalouden yksikön päällikkö Jenni Pääkkönen, finanssineuvos, julkisen talouden yksikön päällikkö Sisältö Lukijalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 1 Talousnäkymät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 1.1 Maailmantalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 1.1.1 Kasvunäkymät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 1.1.2 Rahoitusmarkkinat ja raaka-aineet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 1.1.3 Maailmankauppa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 1.2 Ulkomaankauppa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 1.2.1 Vienti ja tuonti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 1.2.2 Vaihtotase.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 1.3 Hinnat ja kustannukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 1.4 Palkat ja tulot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 1.5 Kulutus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 1.6 Investoinnit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 1.7 Kotimainen tuotanto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 1.7.1 BKT ja tuottavuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 1.7.2 Toimialat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 1.8 Työmarkkinat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 1.9 Keskipitkän aikavälin näkymät 2028–2029. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 2 Julkinen talous.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 2.1 Julkisyhteisöt yhteensä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 2.2 Julkisyhteisöjen velka.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 2.3 Valtionhallinto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 2.4 Kuntahallinto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 2.5 Hyvinvointialuehallinto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 2.6 Sosiaaliturvarahastot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 2.6.1 Työeläkelaitokset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 2.6.2 Muut sosiaaliturvarahastot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 2.7 Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 Liitteet: Liite 1 Verotulojen laskennan keskeiset oletukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 Liite 2 Budjettitalouden ja kansantalouden tilinpidon eroista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 Liitetaulukot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 Teemat: Finanssipolitiikan mitoitus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 Velkasuhde pitkällä aikavälillä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 Vuoden 2026 budjetti ja valtiontalouden kehykset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 Julkaisun ulkopuoliset liitteet: Liitteet on tallennettu omana tiedostonaan osoitteeseen https://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-367-420-2 10 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 E S I P U H E Suomen talous toipuu kauppakiistojen ja epävarmuuden varjossa. Valtiovarainmi- nisteriön ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1 prosentin vauhtia. Kasvu nopeutuu ensi vuonna 1½ prosentin tuntumaan ja edelleen hieman vuonna 2027. Kesän aikana kertyneet tiedot vahvistivat käsitystä, että nimenomaan yksityinen kulutus jarruttaa talouden elpymistä Suomessa. Vaikka kotitalouksien ostovoima kasvaa, pelko työttömyydestä syö kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen. Kulut- tamisen sijaan kotitaloudet laittavat normaalia suuremman osuuden kasvavista tuloistaan säästöön. Yksityiset investoinnit ovat puolestaan kasvaneet varsin reipasta vauhtia viime vuo- den lopulta saakka. Tiedot viittaavat siihen, että yritykset uskovat tuotteidensa kysynnän ja tuotantonsa kasvavan tulevaisuudessa. Näin valtiovarainministeriökin arvioi ennusteessaan. Erityisesti yksityiset ja julki- set investoinnit kasvattavat kysyntää ja talouden tuotantoa tänä vuonna. Kasvava tuotanto vaatii vähitellen yrityksiin lisää työvoimaa. Kun työllisyys alkaa kasvaa ja työttömyys vähentyä, kotitalouksien kuva tulevaisuudesta kirkastuu. Ne alenta- vat säästämistään ja kulutus alkaa kasvaa. Ennusteessa näin käy enenevästi vuoden 2026 aikana. Koska kotitalouksilla on runsaasti säästöjä tileillään, kulutuksen kasvu voi vielä yllättää meidät. Sen sijaan julkinen talous nousee vaivalloisesti syväkyykystä. Julkisen talouden ali- jäämät sulavat hitaasti ja velka kasvaa suhteessa BKT:hen. Erityisesti sosiaali- ja ter- veydenhuollon menot, puolustusmenot ja korkomenot, kasvavat nopeaa vauhtia – jälkimmäiset pitkälti Venäjän hyökkäyssodan sekä siitä eskaloituneen inflaation ja korkojen nousun seurauksena. 11 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Jos puolustusmenot ja korkomenot olisi voitu pitää vuoden 2022 tasolla suhteessa BKT:hen, julkisen talouden menot olisivat merkittävästi ennustettua pienemmät vuonna 2029. Toisaalta samaan aikaan erityisesti työeläkelaitoksille kertyisi ennus- tettua vähemmän korkotuloja. Tällaisessa vaihtoehtoisessa maailmassa myös talou- den kasvu olisi epäilemättä ollut toteutunutta ripeämpää, työllisyys korkeampaa ja hintojen nousu maltillisempaa. Eikä kuluttajien luottamus talouteen varmaankaan olisi yhtä heikko kuin nyt. Kaikkiaan julkisen talouden tilanne ja näkymä olisi huo- mattavasti ennustettua suotuisampi. Menneisyyttä ei kannata jossitella liiaksi. Velat täytyy hoitaa ja NATO:n sitoumuksista pitää kiinni. Talouspolitikan ydinkysymykseksi muodostuu, miten nämä sitoumukset ja muut hyvinvointiyhteiskunnan moninaiset palvelulupaukset kyetään täyttämään niin, että julkinen taloudenpito pysyy vakaalla pohjalla pitkällä aikavälillä. Ennusteessa julkisen talouden velkasuhde vakautuu väliaikaisesti vuonna 2027. Hallitus on käyttänyt koko valikoimapalettiaan velkasuhteen kasvun vakauttami- seksi. Hallitusohjelmassa ja kevään 2024 kehysriihen päätöksissä korostuivat säästöt ja veronkorotukset, jotka pienentävät velkaantumista suoraan ja nopeasti. Kevään 2025 kehysriihen päätöksillä tuetaan talouden kasvua, mikä nopeutuessaan vahvis- taisi julkisen talouden rahoituspohjaa. Syksyn 2025 budjettiriihen päätökset sisäl- tävät mm. rahoitustaloustoimia, joilla katetaan vaikutusvajetta, joka on syntynyt, kun suhdannenousu on viivästynyt ja työn tarjonnan kasvu on osin kanavoitunut työllisyyden sijasta työttömyydeksi. Toimilla varmistetaan, että velkasuhde vakiin- tuu vuonna 2027, ellei talous yllätä epäsuotuisasti. Toimista huolimatta velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen vuoden 2027 jälkeen. Vastikään uudistetut EU:n ja hallituksen esittämät uudet kansalliset julkista talou- denpitoa ohjaavat säännöt vaativat, että velka kääntyy kestävästi alenevalle uralle suhteessa BKT:hen. Jotta vauhti olisi riittävä, puolustusmenojen ja velanhoitomeno- jen kasvu täytyy kattaa ja julkisen talouden alijäämää pienentää useilla miljardeilla nykyisestä lähelle tasapainoa seuraavien vaalikausien aikana. Kun tässä onnistutaan – kun alijäämä pienenee riittävän lähelle tasapainoa ja pysyy siinä – velkaa kertyy vuosittain hitaammin kuin talous kasvaa ja velkasuhde alenee. Helpommin sanottu kuin tehty. Alijäämän pienentäminen riittävästi ja pysyvästi vaatii, että talous ja julkisen talouden tulot kasvavat ennustettua nopeammin ja menot ennustettua hitaammin. 12 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Kokonaisuus vaatii seuraavina vaalikausina lisää menojen priorisointia, lisää sääs- töjä, lisää verotuksen kiristämistä yhtäällä ja kenties keventämistä toisaalla. Tässä on entistä vaikeampi edetä ilman, että julkisen vallan palvelulupaus sovitetaan talouden voimavarojen kasvun asettamaan budjettirajoitteeseen. Palvelulupaus on poliittinen arvovalinta. Lisäksi talouden ja hyvinvointivaltion rakenteita pitää muuttaa edelleen niin, että työtä, osaajia ja pääomaa on tarjolla ja ne liikkuvat entistä tehokkaammin taantu- vilta aloilta tuottamattomista kohteista nouseville aloille tuottavampiin kohteisiin. Monet ovat peräänkuuluttaneet laajaa parlamentaarista yhteisymmärrystä julkisen taloudenpidon tavoitteista pitkällä aikavälillä ja vähintään kahden vaalikauden mit- taista raamia julkiselle taloudenpidolle. Kukin hallitus valitsisi ohjelmassaan omat toimensa tämän raamin puitteissa. Yhteisymmärrys julkisen taloudenpidon tavoitteista ja ymmärrys taloudellisten voi- mavarojen merkityksestä julkiselle taloudenpidolle olisi tosiaan tarpeen. Julkisen velan taittaminen kestävästi ja riittävän nopeasti alenevalle uralle olisi yhteinen kansallinen saavutus, josta tulevat sukupolvet meitä vielä kiittäisivät. 13 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Y H T E E N V E TO Talouden suhdannenäkymät vuosina 2025–2027 Suomen talouden toipuminen on ollut hidasta, mutta merkkejä nopeammasta- kin kasvusta on. Inflaation selvä hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa sekä Suomessa että vientimarkkinoilla. Talouden epä- varmuus on kuitenkin kotimaassa ohjannut toistaiseksi lisätuloja enemmän säästä- miseen kuin kulutukseen. Investoinneissa on odotettavissa nopeampaa kasvua, sillä energiasiirtymään ja puolustukseen liittyvät hankkeet lisäävät investointeja mer- kittävästi ennustejaksolla. Suurelta osin investointeihin liittyi myös viime vuoden talouskasvun tarkentuminen tilastoissa. Odotusten ja ennakkotietojen vastaisesti Suomen talous ei enää supistunutkaan viime vuonna, vaan kasvoi 0,4 prosenttia. Talouskasvua hidastavat Yhdysvaltojen asettamat tullit. Talouskasvun kannalta on suotuisaa, että EU:n asettamat vastatoimet ovat jäämässä vähäisiksi ja tehdyt tul- lisopimukset joka tapauksessa vähentävät epävarmuutta. Kysyntää vientimarkki- noilla tukevat Euroopan kasvavat panostukset puolustukseen ja infrastruktuuriin. Vuonna 2025 bruttokansantuote (BKT) kasvaa 1,0 prosenttia, 1,4 prosenttia vuonna 2026 ja 1,7 prosenttia vuonna 2027. 14 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Epävarmuus ja tullit hidastavat maailmantalouden elpymistä Epävarmuus maailmantaloudessa on hieman vähentynyt alustavien tullisopimusten myötä. Alkuvuoden tiedot maailmantaloudesta ovat myös olleet odotuksia jonkin verran suotuisampia. Tästä huolimatta epävarmuus on edelleen korkealla tasolla. Epävarmuus yhdessä aiempaa selvästi korkeampien Yhdysvaltojen tullien kanssa jarruttaa reaalitulojen nousun ja investointien aikaan saamaa kasvua. Euroalueen talous on elpymässä, mutta hitaasti. Yhdysvallat kärsii talous- ja kauppapolitiikas- taan eniten ja sen talouskasvu hidastuu selvästi. Suomen vientiä on heikentänyt erityisesti vaisu kysyntä Euroopassa. Viennin kas- vun odotetaan nopeutuvan euroalueen talouden elpyessä ja Suomen kustan- nuskilpailukyvyn ollessa kunnossa. Viennin kasvua heikentävät kuitenkin selvästi Yhdysvaltojen tullit ja euron vahvistuminen. Tuonnin kasvu on nopeutumassa vien- tiä enemmän, sillä Suomessa kysynnän kasvusta iso osa tulee investoinneista, joissa tuontipanoksilla on merkittävä osuus. 15 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Kotitalouksien kulutus kasvuun ostovoiman perässä Inflaatio on alentunut selvästi ja hintojen nousu on myös pysymässä maltillisena. Inflaatiota on hidastanut ennen muuta energian ja omistusasumisen hintojen lasku. Kuluttajahintaindeksin mukaan hintojen nousu olisi jo lähes pysähtynyt. Tämä joh- tuu kuitenkin korkojen laskusta. Pohjainflaatio on reilusti yli kahden prosentin ja pitkästä aikaa nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin, toki osin kulutusverojen korotusten takia. Inflaation hidastumisen ja palkkojen korotusten myötä reaaliansiot ovat käänty- neet kasvuun. Kotitalouksien keskimääräisten reaalitulojen kasvua hidastavat tänä vuonna kuitenkin heikko työllisyystilanne, sosiaalietuuksien leikkaukset ja kulutus- verojen korotukset. Ensi vuonna käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu nopeutuu työllisyystilanteen parantuessa ja ansiotuloverotuksen alentuessa. Reaalitulojen kasvusta huolimatta kulutus ei ole kasvanut. Heikko työllisyystilanne, epävarmuus ja vaatimaton luottamus talouteen ovat saaneet kotitalouden säästä- mään kuluttamisen sijaan ja säästämisaste on noussut. Ennusteen mukaan kulutus kasvaa tulevina vuosina tuloja nopeammin, mikä alentaa säästämisastetta vähitel- len kohti pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa. Investointeja paljon lähivuosina Tänä vuonna investoinnit kasvavat selvästi kahden laskuvuoden jälkeen. Rakenta- misessa tilanne on kuitenkin edelleen heikko. Varsinkin asuntorakentamisessa elpy- minen on hidasta, sillä kauppamäärien noususta huolimatta asuntomarkkinat eivät ole vielä toipuneet normaalitasolle. Asuntojen rakennetaan kuitenkin tällä hetkellä selvästi alle pidemmän aikavälin tarpeen ja kuopasta nousu luo tulevina vuosina kasvua. Energiasiirtymään ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät investoinnit sen sijaan kasvavat vauhdilla. Investointisuunnitelmia Suomeen on ennätysmäisen pal- jon ja tänä vuonna suunnitelmista on päästy myös toteutukseen. Investoinneissa on sekä puhdasta energiaa tuottavia että käyttäviä hankkeita. Investointeja lisää- vät myös puolustushankinnat, joihin tulee tänä vuonna selvä hyppäys hävittäjien myötä ja taso pysyy korkeana myös tulevina vuosina. 16 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Työllisyyden odotetaan kääntyvän kasvuun Työllisyydessä ei ole tapahtunut käännettä kasvuun alkuvuoden aikana. Tuotannon kasvun myötä työllisyystilanteen odotetaan kuitenkin paranevan ensi vuodesta läh- tien. Vuositasolla työllisiä on tänä vuonna hieman viimevuotista vähemmän ja työt- tömiä selvästi enemmän, noin 9,4 prosenttia työvoimasta. Ensi vuonna työllisten määrä kasvaa ja työttömyys laskee 9,0 prosenttiin. Myös vuonna 2027 työllisyyden kasvu jatkuu ja työllisyysaste (20-64-vuotiaat) nousee 77,3 prosenttiin. Heikosta työllisyystilanteesta huolimatta työvoiman määrä on kasvanut viime vuo- sina reippaasti ja alkuvuonna työvoiman määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun. Työmarkkinoilla on paljon tilaa työllisyyden kasvulle. Työvoiman määrää lisää- vät hallituksen työllisyystoimet ja maahanmuutto. Vaisun kysynnän takia työvoi- man määrän kasvu on toistaiseksi näkynyt kuitenkin ennen muuta työttömyyden nousuna. Taantumasta toipuminen, investoinnit ja puolustusmenot nopeuttavat talouskasvua lähivuosina Suomen potentiaalisen eli pitkän aikavälin keskimääräisen tuotannon kasvun arvi- oidaan olevan keskimäärin prosentin vuosittain vuosina 2025–2029. Potentiaalisen tuotannon hidas kasvu on seurausta ennen muuta tuottavuuden heikosta kasvusta. Ennustejaksolla talous kuitenkin kasvaa potentiaalista tuotantoa nopeammin, koska taantuman myötä Suomen talouden tuotanto on selvästi potentiaalisen tuotannon alapuolella ja talous toipuu taantumasta lähivuosina. Investoinneilla on merkittävä rooli tuotannon kasvussa. Lisäksi puolustusmenojen varsin merkittävä nosto lisää talouden kysyntää. Julkinen velkasuhde voi vakiintua hetkellisesti mutta ei pysyvästi Talouden toipuminen antaa odottaa itseään ja verotulot kehittyvät heikosti tänä vuonna. Menojen kasvu maltillistuu hidastuvan inflaation ja sopeutustoimien ansiosta, joskin korkomenot ja puolustusmenot kasvavat edelleen voimakkaasti. Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Talou- den heikko suhdanne osuu kaikkein kipeimmin valtionhallintoon ja sen alijäämä on 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Valtio kantaa myös puolustusmenojen ja velan- hoitomenojen kasvusta aiheutuvan rasituksen. 17 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Kevään 2025 kehysriihessä sekä syksyn 2025 budjettiriihessä päätettiin joukosta sopeutustoimia, joiden vaikutukset alkavat näkyä vuosien 2026 ja 2027 aikana. Lisäksi Työllisyysrahasto ilmoitti elokuun lopussa työttömyysvakuutusmaksu- jen korotuksesta vuodesta 2026 alkaen. Myös talouskasvun odotetaan kiihtyvän, mikä voimistaa verotulojen kasvua ja hillitsee sosiaaliturvamenojen kasvua. Kaiken tämän seurauksena alijäämä pienenee 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2026 ja asettuu n. 3,1 prosenttiin vuonna 2029. Velkasuhde ottaa tänä vuonna aiemmin ennakoitua suuremman harppauksen ylös- päin lähes 87 prosenttiin syvien alijäämien ja alijäämästä riippumattomien syiden, kuten arvioitujen valtion kassan muutosten, takia. Kuluvan vuoden jälkeen velka- suhteen nopeimman nousun pitäisi olla takana. Hallituksen jo aiemmin sekä syksyn 2025 budjettiriihessä päättämien sopeutustoimien ansiosta velkasuhde vakiintuu vuonna 2027, minkä jälkeen se kääntyy uudelleen maltilliseen kasvuun. Vuonna 2029 julkinen velkasuhde ylittää 90 prosenttia. Suomessa julkisyhteisöjen menot ovat rakenteellisesti liian korkeat suhteessa tuloi- hin. Se näyttäytyy kestävyysvajeena, joka on noin 2 prosenttia suhteessa BKT:- hen eli n. 7 mrd. euroa vuoden 2029 tasossa. Menojen ja tulojen rakenteellinen 18 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 epätasapaino ilmenee myös siten, että neutraalissa tai edes sangen suotuisassakaan suhdannetilanteessa Suomen julkinen talous ei ole tasapainossa ja velkasuhde jat- kaa kasvuaan. Keskeiset riskit ennusteessa Yhdysvaltojen tekemät alustavat tullisopimukset vähentävät epävarmuutta kauppa- politiikasta, mutta eivät poista sitä. Lopullisia sopimuksia ei ole solmittu ja sopimus- ten pitäminen ei ole varmaa. Kauppapolitiikassa saattaa siis edelleen tulla yllätyksiä. Ylipäätään geopoliittinen epävarmuus on edelleen suurta. Venäjän hyökkäyssodan pitkittyminen on alasuuntainen riski, mutta Ukrainan mahdollinen jälleenrakennus yläsuuntainen riski. Positiivinen riski ennusteessa ovat Euroopan maiden puolustus- ja infrastruk- tuuri-investoinnit, jotka voivat nousta selvästi suuremmiksi kuin ennusteessa on oletettu. Niillä olisi suotuisa vaikutus euroalueen ja Suomen talouden kasvuun. Suo- messa tuotannon taso on tällä hetkellä selvästi alle potentiaalin. Työvoiman kasvava tarjonta, investointisuunnitelmien suuri määrä ja puhtaan energian alhainen hinta antavat eväitä myös ennustettua nopeampaan kasvuun. Suomen julkinen talous reagoi voimakkaasti reaalitalouden vaihteluihin. Matala- suhdanteessa verotulot kehittyvät heikosti ja julkisilla menoilla on taipumus kasvaa. Korkeasuhdanteessa verotulojen ja julkisten menojen kehitys puolestaan on suotui- saa, jolloin alijäämän pitäisi supistua. Heikosta kotimaan suhdanteesta riippumatta korot ovat viime vuosina nousseet, mikä on kasvattanut valtion velanhoitomenoja. Rahoitusmarkkinoiden myllerryksellä ja maailmantalouden epävarmuudella voi puolestaan olla haitallisia vaikutuksia työeläkerahastojen omaisuustuloihin, jotka tähän saakka ovat kehittyneet suotuisasti. Kuluneiden viiden vuoden aikana Suo- men julkinen talous onkin saanut useita epäsuotuisia yllätyksiä peräjälkeen, mutta suotuisat yllätykset antavat odottaa itseään. Ennusteessa ei ole mukana arviota uusien NATO-linjausten ja 5 prosentin puolus- tusmenotavoitteen vaikutuksista julkiseen talouteen, sillä niiden oletetaan ajoittu- van ennustejakson ulkopuolelle. Kuten kaikki muutkin lisämenot, puolustukseen tehtävät lisäpanostukset kasvattavat julkista velkaa, ellei lisämenoja rahoiteta säästämällä muista menoista tai korottamalla veroja. Vaikka velkasuhde näyttää 19 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 ennusteessa vakiintuvan vaalikauden lopulla hetkellisesti, ei sitä voi taata, koska monet velkasuhteeseen vaikuttavat tekijät ovat päätöksenteon vaikutuspiirin ulot- tumattomissa ja hyvin vaikeasti ennakoitavissa. Talouskasvuennusteen epävarmuutta voidaan kuvata menneisiin ennustevirheisiin perustuvilla luottamusväleillä ennusteen ympärillä. Luottamusvälit kuvaavat väliä, jolle toteutunut kehitys on aiemmissa ennusteissa osunut 80 prosentin todennäköi- syydellä. Nämä luottamusvälit sisältävät kuitenkin vain normaalin ennusteisiin liit- tyvän epävarmuuden, eivätkä ne ota huomioon kullakin ennustekierroksella olevia erityisiä riskitekijöitä. 20 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Taulukko 1.  Keskeiset ennusteluvut 2023 2024 2025* 2026* 2027* Volyymin muutos, % Bruttokansantuote markkinahintaan -0,9 0,4 1,0 1,4 1,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti -6,7 -1,0 2,5 1,9 3,0 Kokonaistarjonta -2,8 0,0 1,5 1,6 2,1 Tavaroiden ja palvelujen vienti -0,4 1,7 1,0 1,6 2,9 Kulutus 1,2 0,3 0,4 0,9 1,2 yksityinen 0,0 -0,4 0,8 1,8 1,8 julkinen 3,9 1,7 -0,3 -1,0 -0,1 Investoinnit -7,4 -5,0 6,0 3,9 3,7 yksityiset -8,3 -7,7 4,2 3,9 4,8 julkiset -3,1 7,7 13,4 4,2 -0,3 Kokonaiskysyntä -2,8 0,3 1,5 1,6 2,1 kotimainen kysyntä -3,9 -0,3 1,7 1,6 1,8 Taulukko 2.  Julkisen talouden keskeiset ennusteluvut 2023 2024 2025* 2026* 2027* Suhteessa BKT:hen, % Julkisyhteisöjen menot 55,9 57,8 57,4 56,6 55,7 Veroaste 42,7 42,2 42,3 42,4 41,9 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto -2,9 -4,5 -4,3 -3,6 -3,4 Valtionhallinnon nettoluotonanto -3,3 -3,7 -4,2 -4,0 -3,7 Julkisyhteisöjen velka 77,1 82,1 86,9 88,5 88,6 Valtionvelka 57,2 61,4 65,7 67,1 67,7 21 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Taulukko 3.  Muut keskeiset ennusteluvut 2023 2024 2025* 2026* 2027* Bruttokansantuote, arvo, mrd. euroa 273 276 285 295 307 Bruttokansantuotteen hinta, muutos, % 3,5 0,7 2,0 2,2 2,4 Palvelut, volyymin muutos, % 0,6 0,0 0,3 0,9 1,4 Koko teollisuus, volyymin muutos, % 1,6 3,9 2,6 1,8 1,6 Työn tuottavuus, muutos, % -0,3 1,2 1,8 0,7 0,4 Työlliset, muutos, % 0,3 -1,0 -0,3 0,8 1,3 Työllisyysaste (20–64-vuotiaat), % 77,9 76,7 76,2 76,5 77,3 Työttömyysaste, % 7,2 8,4 9,4 9,0 8,4 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 6,2 1,6 0,4 1,4 1,9 Ansiotasoindeksi, muutos, % 4,2 3,1 3,0 3,6 3,0 Vaihtotase, mrd. euroa -2,2 -0,1 -1,0 -1,0 -1,1 Vaihtotase, suhteessa BKT:hen, % -0,8 0,0 -0,3 -0,4 -0,4 Lyhyet korot (euribor 3 kk), % 3,4 3,6 2,1 1,8 2,0 22 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1 Talousnäkymät 1.1 Maailmantalous Näkymät ovat varovaisen myönteiset, vaikka epävarmuus leijuu yhä maa- ilmantalouden yllä. Euroopassa talouskasvu elpyy inflaation hidastuessa ja mittavien investointien tukemana. Yhdysvaltojen näkymät ovat heikom- mat epävarmassa ympäristössä. Kiinassa pyritään kohentamaan kotimaista kulusta ja uudelleensuuntaamaan vientiä. Maailman tavarakaupan kasvua hidastaa Yhdysvaltojen tullipolitiikka, mutta kasvu elpyy etenkin nousevien talouksien vetämänä. Yhdysvaltojen aiheuttamat kaupan jännitteet vaikuttavat monella tavalla maail- mantalouden näkymiin. Vaikka epävarmuus tulleista on osin vähentynyt saavutettu- jen sopimusten myötä, se ei ole kokonaan hävinnyt. Yhdysvaltojen asettamat tullit haittaavat maailman tavarakauppaa ja aiheuttavat kustannusten nousua yrityksille ja hintojen nousua kuluttajille. Samaan aikaan geopoliittiset jännitteet aiheuttavat levottomuutta, joskin niiden markkinavaikutukset ovat viime kuukausina olleet vai- meita. Maailmantalous kasvaa 2,9 prosenttia 2025, ja kasvu kiihtyy kolmeen pro- senttiin 2026 pitkälti Euroopan vetämänä. 1.1.1 Kasvunäkymät Euroalueen kasvu on kiihtynyt loppuvuonna 2024 ja alkuvuonna 2025 reaalitulo- jen kasvaessa ja yksityisen kulutuksen elvyttyä. Lisäksi erityisesti eteläisen Euroo- pan kasvua on tukenut EU:n mittava NextGenerationEU -elvytyspaketti ja Espanjan osalta laajamittainen maahanmuutto Etelä-Amerikasta. Teollisuuden näkymät ovat aiempaa myönteisimpiä etenkin Saksan ilmoittamien suurten infrastruktuuri- ja puolustusinvestointien tukemana. Puolustusteollisuuden näkymät ovatkin kohen- tuneet kautta maanosan kireässä geopoliittisessa tilanteessa. Vahva euro ja Yhdys- valtojen asettamat tullit vaikeuttavat kuitenkin vientiä Yhdysvaltoihin. EU-USA 23 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 tulli- ja investointisopimus hälvensi epävarmuutta, joskin sopimuksen toteutumi- nen kaikilta osin ei ole taattu. Euroalueen kasvu elpyy 1,1 prosenttiin 2025 ja edel- leen 1,3 prosenttiin 2026. Yhdysvalloissa pitkään potentiaalin yläpuolella ollut talouskasvu hidastuu 1,8 pro- senttiin 2025 ja edelleen 1,6 prosenttiin 2026 yksityisen kulutuksen heiketessä. Investointien ja yksityisen kulutuksen näkymiä varjostaa epävarmuus talouspolitii- kan suunnasta ja tullien vaikutukset. Tullit ovat keskimäärin korkeimmalla tasolla sitten 1930-luvun. Vaikka ei ole täysin selvää, missä määrin lähtömaan vientiyritykset ja lyhyellä aika- välillä amerikkalaiset tuontiyritykset absorboivat korkeat tullit, on odotettavaa, että ajan mittaan kuluttajat kohtaavat niistä suurimman osan kohonneina vähit- täiskauppahintoina Yhdysvalloissa. Joitain merkkejä tuottaja- ja kuluttajahintojen nousupaineista onkin jo nähtävissä. Tästä huolimatta rahapolitiikan kevenemisen odotetaan jatkuvan loppuvuonna 2025. Hallituksen ilmoittama mittava finanssipo- liittinen paketti tukee jossain määrin taloudellista aktiviteettia, mutta heikentää jul- kista taloutta. Luottamus Yhdysvaltoihin ja erityisesti dollariin reservivaluuttana on heikentynyt kuluvana vuonna, mikä heijastuu kohonneina valtionlainojen korkoina ja heikentyneenä dollarina. 24 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Kiinassa julkisiin investointeihin perustuva talousmalli on tullut tiensä päähän, ja tavoitteena on nyt kasvattaa kotimaista kulutusta. Hallinto pyrkiikin elvyttämään vähittäiskauppaa finanssipoliittisin keinoin. Esimerkiksi kestokulutustavaroiden ostoa on tuettu suorilla tuilla kotitalouksille. Kuluttajien luottamuksen ollessa san- gen heikkoa selviä merkkejä vähittäiskaupan kestävästä elpymisestä ei kuitenkaan ole ilmassa. Johtuen vaatimattomasta kotimaisesta kulutuksesta talous on deflaa- tion partaalla. Teollisuuden näkymät ovat kuitenkin suhteellisen myönteiset ja vienti vetää hyvin erityisesti muualle Aasiaan ja Eurooppaan. On merkkejä siitä, että Yhdysvaltoihin suuntautuvaa suoraa vientiä kierrätetään Kaakkois-Aasian kautta. Talouskasvu hidastuu 4,3 prosenttiin 2025, ja pitkälti vaatimattoman kotimaisen kulutuksen takia 4,2 prosenttiin 2026. Intiassa hidastunut inflaatio tukee yksityistä kulutusta. Korkeat tullit kuitenkin haittaavat vientiä Yhdysvaltoihin. Kohonneet palkat tukevat yksityistä kulutusta Japanissa, mutta samaan aikaan kiihtyvä inflaatio heikentää ostovoimaa. Iso-Britan- niassa työttömyys jatkaa kasvuaan. Pyrkimys tervehdyttää julkista taloutta aiheut- taa tyytymättömyyttä. Venäjän talousnäkymät ovat muuttuneet yhä tukalammiksi. Pitkittynyt sota ja öljyn hinnan laskusta aiheutunut kaivannaistuotannon supistu- minen alkuvuonna ovat heikentäneet liittovaltion taloutta. Pienenä vientivetoisena 25 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 taloutena myös Ruotsi kärsii Yhdysvaltojen tulleista samaan aikaan kun heikentyvä kruunu kiihdyttää inflaatiota. Toisaalta myös Ruotsin näkymiä kohentaa puolustus- teollisuuden vahva veto. Yllä kuvattua perusnäkymää varjostaa etenkin epävarmuus Yhdysvaltojen talous- ja kauppapolitiikasta sekä solmittujen kauppasopimusten pitävyydestä. EU:n ja Yhdys- valtojen solmima kauppasopimus on vähentänyt epävarmuutta tullien tasosta, mutta siihen liittyvien investointi- ja puolustustoimien toteutuminen on herättänyt epäilyjä. Lisäksi nykytilanteessa ei voida pitää varmana, että Yhdysvallat pitää kiinni sopimuksesta. Yhdysvaltojen talouspolitiikkaan liittyvä epävarmuus voi kasvaa äkil- lisesti ja heijastua valtiolainojen korkojen nousuna. Epäluottamusta herättäisi myös hallinnon ja keskuspankin välisten jännitteiden kärjistyminen. Positiivisena riskinä voidaan nähdä mahdollinen vakautuminen Yhdysvaltojen kauppapolitiikassa, mikä hälventäisi epävarmuutta ja lisäisi luottamusta kauppa- kumppaneiden piirissä. Venäjän hyökkäyssodan päättyminen näkyisi Ukrainan jäl- leenrakennuksen alkamisena, mikä kohentaisi talousnäkymiä Euroopassa. 1.1.2 Rahoitusmarkkinat ja raaka-aineet Huolimatta kauppapoliittisesta levottomuudesta ja geopoliittisista jännitteistä tilanne rahoitusmarkkinoilla on ollut suhteellisen vakaa. Energian hinnan kehitys on ollut maltillista ja monet pörssi-indeksit ovat huipputasoillaan. Yhdysvaltojen pitkien valtionlainojen korot ovat olleet hieman koholla ja uusien lainojen kysyntä on ollut aiempaa vaatimattomampaa, peilaten epävarmuutta koskien Yhdysvalto- jen talouspolitiikkaa. Vastoin odotuksia dollarin valuuttakurssi suhteessa euroon on ollut laskusuunnassa, ja futuurit viittaavat yhä heikkenevään suuntaan. Teollisuuden raaka-aineiden hintakehitys on ollut vakaata ainakin euromääräisesti arvioituna, eikä merkittäviä nousupaineita ole näköpiirissä. Ruoan hinta on ollut noususuunnassa maailmanmarkkinoilla, mikä viittaa maltillisesti kohoaviin vähit- täishintoihin n. vuoden aikana. Raakaöljyn futuurit ovat laskevia, ja näkymä maa- kaasun hinnalle Euroopassa on myös maltillinen. 26 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1.1.3 Maailmankauppa Yhdysvaltojen kauppapolitiikka on aiheuttanut volatiliteettia maailman tavara- kaupassa kuluvan vuoden aikana. Yhdysvaltojen tuonti Euroopasta kasvoi erittäin voimakkaasti maaliskuussa tullipäätöksiä ennakoiden ja palautui kasvupiikin jäl- keen alkuvuotta korkeammalle tasolle. Samaan aikaan Yhdysvaltojen suora tuonti Kiinasta on suorastaan romahtanut. Kiinan vienti Kaakkois-Aasiaan on kasvanut nopeasti. Euroalueen tuonti on yhä vaatimatonta, mutta on merkkejä Kiinan vien- nin kasvusta Eurooppaan. Maailman tavarakauppa hidastuu edellisvuoden melko nopeasta kasvusta 1,6 prosenttiin 2025 pitkälti Yhdysvaltojen kauppapolitiikan takia, ja kasvu jatkuu vaatimattomasti 1,7 prosenttia vuonna 2026. Tavarakaupan kasvunäkymä on pitkälti nousevien talouksien varassa. Maailman palvelukauppa on kehittynyt tavarakauppaa suotuisammin viime vuo- sina. Palvelutuonti kasvoi käyvin hinnoin mitattuna kaikissa isoimmissa talouk- sissa loppuvuonna 2024, ja näkymä kasvun jatkumiselle ennustejaksolla on melko myönteinen. Viime vuosina tavarakauppaa ovat painaneet useat tekijät, kuten toi- mitusketjujen häiriöt ja talouspoliittiset jännitteet. Palvelukauppa on sen sijaan saa- nut vauhtia pandemian jälkeisestä matkailun ja kuluttajapalveluiden elpymisestä. 27 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Merkittävin ajuri on kuitenkin ollut maailmankaupan palveluvaltaistuminen, jota on ohjannut tietotekniikka- ja ohjelmistopalveluiden merkityksen kasvu. Tämän kehi- tyksen odotetaan jatkuvan myös tulevien vuosien aikana. On selvää, että maailmankaupan näkymiin liittyy merkittävää epävarmuutta vallit- sevassa tilanteessa. Suurin tekijä on epävarmuus Yhdysvaltojen kauppapolitiikan johdonmukaisuudesta ja neuvoteltujen kauppasopimusten pitävyydestä. Vaikka vastatulleja on asetettu maltillisesti, kauppasodan leimahtamisen riski on käsin kos- keteltava. Geopoliittisten jännitteiden kärjistyminen haittaisi kauppavirtoja erityi- sesti Lähi-idässä. 28 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Taulukko 4.  Bruttokansantuote 1 Tilivuosi (1.4.-31.3) Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, VM 2023 2024 2025* 2026* 2027* Volyymin muutos, % Maailma (PPP) 3,8 3,3 2,9 3,0 3,3 Euroalue 0,7 0,9 1,1 1,3 1,4 EU 0,7 1,0 1,2 1,4 1,4 Saksa -0,7 -0,5 0,4 0,9 1,2 Ranska 1,6 1,1 0,8 1,3 1,3 Ruotsi 0,0 1,0 1,3 1,8 2,1 Iso-Britannia 0,4 1,1 1,1 1,3 1,4 Yhdysvallat 2,9 2,8 1,8 1,6 2,1 Japani 1,4 0,2 0,7 0,5 0,8 Kiina 5,4 5,0 4,3 4,2 4,0 Intia¹ 9,2 6,5 6,6 6,4 6,0 Venäjä 4,1 4,3 1,1 0,8 1,1 Taulukko 5.  Taustaoletukset Lähteet: CPB, Macrobond, HWWI, Tilastokeskus, VM. 2023 2024 2025* 2026* 2027* Maailmankauppa, volyymin muutos, % -1,1 2,4 1,6 1,7 2,9 USD/EUR 1,08 1,08 1,12 1,18 1,20 Teollisuuden raaka-ainehinnat, EA, % -16,7 3,21 -2,15 -2,1 0,0 Raakaöljy (Brent), $/barreli 82,0 79,7 70,3 68,9 68,0 3 kk euribor, % 3,4 3,6 2,1 1,8 2,0 Valtion obligaatiot (10 v), % 3,0 2,9 3,0 3,0 2,9 Tuontihinnat, muutos, % -2,7 -1,0 1,0 1,3 1,7 29 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1.2 Ulkomaankauppa Suomen ulkomaankaupan näkymät ovat vahvistuneet, kun epävarmuutta vähentänyt EU:n ja Yhdysvaltojen poliittisen tason tullisopimus on kohenta- nut viennin kasvunäkymiä. Viennin kasvu pysyy kuitenkin kuluvana vuonna maltillisena, ja vauhdittuu vasta ennustejakson lopulla. Tuonti kasvaa ennus- tejaksolla voimakkaasti suurten investointien myötä, ja vaihtotase pysyttelee lähellä tasapainoa lievästi alijäämäisenä. 1.2.1 Vienti ja tuonti Suomen ulkomaankaupan tilastotietojen tarkentuminen edellisen vuoden osalta ylöspäin on hieman parantanut vientiennusteen lähtötilannetta ja vaikuttaa täten myös tulevien vuosien ennusteeseen. Vienti vuoden 2015 hinnoin tarkentui vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä vajaan miljardin verran ylöspäin. Tuonnin puolella vastaavan suuruusluokan muutosta ei ollut, vaan kevään tuonti pysyi lähempänä aiemmin tilastoitua varsin pienin muutoksin. Korjauksen seurauksena nettovien- nin vaikutus Suomen talouteen on ollut keväällä aiemmin tilastoitua merkittävästi vahvempi. 30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Myös ulkomaankaupan hinnat ovat tarkentuneet kesän tilastopäivityksen yhtey- dessä. Muutos näkyi sekä tuonti- että vientihintojen laskuna. Suurin tietojen tar- kentuminen kohdistui palveluihin, laskien edeltävien vuosien tuontihintoja. Vaihtosuhde on kevään aikana pysynyt kuitenkin lähes ennallaan. Yksikkötyökus- tannusten kehitys on verrokkimaiden tasolla ja hintakilpailukyky säilyy kohtuullisen hyvänä euroalueella, mutta sitä heikentää euron vahvistuminen euroalueen ulko- puolisilla markkinoilla. EU:n ja Yhdysvaltojen poliittisella tasolla solmittu tullisopimus on vähentänyt ulko- maankaupan epävarmuutta ja kohentanut vientikysynnän kasvunäkymiä. Yhdys- valtojen tuonnin odotetaan kuitenkin tämän ja ensi vuoden aikana heikentyvän etupainotteisen tuontipiikin, tullimaksujen sekä dollarin heikentyneen kurssin myötä. Mahdollisen kauppasodan uhan hälveneminen on vähentänyt talouspoliit- tisen ympäristön epävarmuutta, jonka seurauksena myös Suomen vientinäkymät ovat hieman vahvistuneet. Viennin kasvun odotetaan kuluvan vuoden osalta ole- van varsin maltillista, mutta hieman nopeampaa kuin kesän ennusteessa. Kysynnän varsinaisen elpymisen odotetaan kuitenkin vauhdittuvan vasta ennusteperiodin lopussa. Maltillisista vientinäkymistä huolimatta tuonti kasvaa voimakkaasti ennustejakson aikana, sillä monet investoinnit kuten datakeskukset ja hävittäjähankinnat sisältävät paljon tuontipanoksia. Tuonnin kasvu tasaantuu hieman ensi vuoden aikana, mutta vauhdittuu ennusteperiodin lopulla. Käypähintainen ulkomaankauppa on kehittynyt kesän aikana verrattain symmet- risesti sekä viennin että tuonnin osalta. Elpyminen on ollut laaja-alaista sekä pal- veluiden että tavarakaupan osalta, minkä vuoksi vienti ja tuonti kasvoivat kesällä karkeasti kahden prosentin tuntumassa. Ulkomaankauppa Suomen suurimpien kauppakumppaneiden kanssa kehittyi kesällä vaihtelevasti. Tavaravienti Kiinaan laski voimakkaasti samalla kun tuonti sekä vienti Yhdysvaltoihin kasvoi. Aiemmin keväällä nähty palvelukaupan heikko kehitys pysähtyi, kun palvelukauppa kääntyi kesällä jälleen kasvuun. 31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Taulukko 6.  Ulkomaankauppa 1 Kansantalouden tilinpidon mukaan. 2023 2024 2025* 2026* 2027* Muutos, % Viennin volyymi -0,4 1,7 1,0 1,6 2,9 Tuonnin volyymi -6,7 -1,0 2,5 1,9 3,0 Vientihinnat¹ -4,8 -2,7 1,3 1,6 1,8 Tuontihinnat¹ -2,7 -1,0 1,0 1,3 1,7 32 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1.2.2 Vaihtotase Vaihtotase oli viime vuonna lähes tasapainossa, oltuaan edeltävän kahden vuoden ajan syvemmin alijäämäinen. Tilastopäivityksen myötä vuoden 2024 vaihtotaseen aiempaa suurempi ylijäämä kääntyi kuitenkin lievästi alijäämäiseksi. Vaihtotaseen odotetaan heikentyvän hieman tämän vuoden aikana ja pysyvän lähellä tasapainoa – lievästi alijäämäisenä – ennusteperiodin loppuun. Vaihtotaseen kehitykseen on vaikuttanut etenkin energiakriisin jälkeisen tuonnin vaisu kehitys. Merkittävimmät ajurit muutoksen taustalla ovat olleet kriisin aiheuttama energiatuotteiden etupai- notteinen tuonti, sähkön tuonnin huomattava lasku, ja tavaratuonnin muutoinkin laaja-alainen heikkous. Tulevan vaihtotaseen kehityksen odotetaan olevan hieman keväällä ennustettua heikompaa, mutta pysyvän ennustejakson lähes tasapainossa. Tilastotietojen tarkentuminen ei aiheuttanut kevään osalta muutoksia Suomen vaihtosuhteessa. Isoimmat tilastokorjaukset kohdentuivat vuosille 2023 ja 2024. Vaihtosuhteen odotetaan palautuvan viime vuoden laskusta kuluvan vuoden aikana. Tämän jälkeen vaihtosuhteen odotetaan pysyttelevän lähellä saavutettua tasoa. Ulkomaankaupan hintojen odotetaan kasvavan vaisusti tulevan kahden vuo- den aikana, sillä kansainvälisten talousnäkymien odotetaan kehittyvän myöntei- sesti vasta ennustejakson lopussa, mikä näkyy tuolloin hintojen voimakkaampana kasvuna, kysynnän ajaessa hintojen nousua. Suomessa vientituotteiden hinnat ovat vuodesta 2023 jääneet jälkeen tuontihintojen kehityksestä, mutta vientihintojen odotetaan kurovan eroa umpeen ennustejakson aikana. 33 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Taulukko 7.  Vaihtotase 2023 2024 2025* 2026* 2027* Miljardia euroa Tavaroiden ja palvelujen tase 0,1 1,2 -0,2 -0,3 -0,3 Tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot, netto -2,3 -1,3 -0,8 -0,8 -0,8 Vaihtotase -2,2 -0,1 -1,0 -1,0 -1,1 Suhteessa BKT:hen, % Vaihtotase -0,8 0,0 -0,3 -0,4 -0,4 34 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1.3 Hinnat ja kustannukset Inflaatio on hidastunut selvästi viime vuosista, vaikka eri inflaatiomittarit antavatkin hintojen noususta tällä hetkellä hyvin erilaisen kuvan. Inflaatio pysyy myös lähivuosina maltillisena. Eri inflaatiomittarit antavat tällä hetkellä hintojen noususta erilaisen kuvan. Kulutta- jahintaindeksin (KHI) vuosimuutos painui kesällä lähes nollaan, kun samaan aikaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukaan hinnat ovat nousseet vuodessa 2 prosenttia. Eroa selittää pitkälti (asuntolainojen ja kulutusluottojen) kor- kojen laskeva vaikutus. Korot sisältyvät KHI:hin mutta eivät YKHI:iin.1 Toisin sanoen, hintatason kehitys näyttäytyy tällä hetkellä kuluttajille hyvin erilaiselta riippuen siitä, onko heillä velkaa vai ei. Joka tapauksessa hintojen nousu on hidastunut sel- västi viime vuosista. Korkojen, jotka ovat osa omistusasumiseen hintaa, alenemisen lisäksi inflaatiota hidastaa edelleen energian hintojen lasku, joka on jatkunut viime kuukausina sekä sähkön että öljyn halpenemisen vuoksi. Elintarvikkeiden hintojen uusi nousu selit- tyy paljolti yksittäisten tuotteiden, kuten kahvin, suklaan, alkoholin ja tupakan, kal- listumisella. Veronkorotukset ovat nostaneet tavaroiden ja palveluiden hintoja.2 Palveluiden hintojen nousussa korostuu lisäksi terveyspalveluiden hintojen kehitys, mikä johtuu suurimmaksi osin hyvinvointialueiden palvelumaksujen korotuksista alkuvuodesta. 1 Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen vaikutus on viime vuosina koros- tunut kuluttajahintaindeksissä (KHI). Korkojen nousun vuoksi KHI:llä mitattu inflaatio oli vuosina 2023 ja 2024 yhdenmukaistetulla indeksillä (YKHI) mitattua nopeampaa. Tänä ja ensi vuonna korkojen laskiessa vaikutus on päinvastainen ja inflaatio YKHI:llä mitattuna KHI:tä nopeampi. Myös asuntojen hintojen laskun jat- kuminen on painanut KHI:ta mutta ei YKHI:ä. 2 Välillisten verojen korotukset (erityisesti arvonlisäveron) kiihdyttävät inflaatiota ennustejaksolla. Kaikkien välillisten veromuutosten suora vaikutus inflaatioon on vuosina 2025–2027 kumulatiivisesti yli prosenttiyksikön. Vaikutus on suurin vuonna 2025. 35 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Vaikka KHI:n vuosimuutos on lähellä nollaa, puheet yleisestä hintatason laskusta eli deflaatiosta ovat liioiteltuja. Hinnat eivät ole lähelläkään laskua, kun jätetään korko- jen indeksiä laskeva vaikutus pois. Pohjainflaatio3 on tällä hetkellä jopa nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Ilman veronkorotustenkin vaikutusta hinnat nouse- vat laskennallisesti yhä noin prosentin vuosivauhtia. Hintojen nousu on siis hidasta, mutta hintataso ei yleisesti laske. Lisäksi hetkellinen hintojen lasku ei olisi vaarallista vuosina 2022–2023 koetun nopean hintatason nousun jälkeen, vaan päinvastoin parantaisi kuluttajien ostovoimaa. Tämänhetkistä hintojen nousua voidaan havain- nollistaa myös jakamalla kulutuskori vuosimuutoksen suuruuden mukaan luokkiin. Viime kuukausina hinnat ovat pysyneet ennallaan tai nousseet noin 70 prosen- tissa kuluttajahintaindeksin alaeriä. Osuus on pienempi kuin muutama vuosi sitten, mutta edelleen suurempi kuin ennen pandemiaa. 3 YKHI ilman energiaa ja elintarvikkeita. 36 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Kuluttajista ei myöskään tunnu, että hintojen nousu olisi merkittävästi hidastunut. Tilastokeskuksen (kuluttajien luottamustilaston) mukaan kuluttajat arvioivat inflaa- tion olevan tällä hetkellä noin 5 prosenttia. Ero toteutuneen inflaation (KHI) ja kulut- tajien arvion välillä on tilastohistorian suurin. Ennakoivat indikaattorit viittaavat jatkossakin viimevuosia maltillisempiin hintapai- neisiin. Tuontihinnat ovat jatkaneet laskuaan energian ja raaka-aineiden hintojen vetämänä. Erityisesti öljyn hinta on laskenut ja euron kurssi vahvistunut. Toisaalta ruoan maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa. Myös kotimaassa tuottajahinnat ovat maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa nousseet. Muuten kotimaan tuot- tajahinnat ovat yleisesti ottaen pysyneet kaksi vuotta samalla tasolla. Palveluiden tuottajahintojen nousu on hidastunut pandemiaa edeltäviin mataliin lukemiin. Työ- ehtosopimusneuvotteluissa keväällä saavutettu palkankorotusten yleinen linja pitää palveluhintojen nousun ennustejaksolla hieman keskimääräistä nopeampana, mutta palveluissakin hintojen nousu hidastuu vähitellen. Ennustejaksolla inflaatiota ylläpitää vahvimmin palveluiden hintojen nousu. Tava- roiden hintojen nousu on kohtuullista, joskaan niiden ei odoteta palaavan aiem- malle laskevalle trendille. Elintarvikkeissa hintojen nousu jatkuu keskimääräistä ripeämpänä kansainvälisten hintapaineiden ja veronkorotusten vuoksi. Energian 37 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 inflaatiota laskeva vaikutus pienenee ennustejaksolla, koska sähkön kuluttajahinto- jen suurin normalisoituminen on jo tapahtunut, öljyn markkinahinnoissa ei tapahdu suuria muutoksia ja vuonna 2027 energian vaikutus inflaatioon kääntyy positiivi- seksi osin päästökaupan laajentumisen vuoksi. Vuonna 2025 KHI:lla mitattu inflaatio on keskimäärin vain 0,4 prosenttia, vuonna 2026 1,4 prosenttia ja vuonna 2027 1,9 prosenttia. Kuluvana vuonna inflaatiota painaa korkojen lasku. Inflaation kiihtyminen ensi vuonna on seurausta omistus- asumisen negatiivisen vaikutuksen poistumisesta korkojen laskun tasaantuessa ja asuntojen hintojen kääntyessä vähitellen nousuun. Sen sijaan YKHI:llä mitattu inflaatio nousee 1,8 prosenttiin kuluvana vuonna pitkälti veronkorotusten ajamana. Seuraavana kahtena vuotena energian laskevan vaikutuksen poistuessa ja muiden hyödykkeiden kysynnän elpyessä YKHI:llä mitattu inflaatio pysyy noin kahdessa pro- sentissa, vaikka veronkorotusten vaikutus pienenee. Riskit inflaation suhteen ovat euroalueella tasaantuneet. Kauppasodan kärjistymi- nen, puolustusmenojen kasvattaminen Euroopassa ja Ukrainan jälleenrakentami- nen voivat toki nostaa hintoja, mutta lisääntynyt epävarmuus on kuluvana vuonna heikentänyt kysyntää ja hillinnyt inflaatiota. Kotimaassa riskit ovat alaspäin. Kulut- tajien käsitys inflaatiosta eroaa selvästi toteutuneesta inflaatiosta, mikä hillitsee 38 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 kysyntää. Kysyntää hillitsee myös heikko työllisyystilanne. Jos tilanne jatkuu, voi kysyntä jatkossakin vähentyä odotettua enemmän, millä olisi hintojen nousua hidastava vaikutus. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista, että globalisaation hidas- tuminen edelleen, tuotantoketjujen kriisivarmuuden parantaminen, sekä ilmaston- muutoksen torjunta ja sen vaikutukset nostavat hintoja totuttua enemmän. Taulukko 8.  Hintaindeksejä 1 Kansantalouden tilinpidon mukaan. 2 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, ilman energiaa ja elintarvikkeita. 2023 2024 2025* 2026* 2027* Muutos, % Vientihinnat¹ -4,8 -2,7 1,3 1,6 1,8 Tuontihinnat¹ -2,7 -1,0 1,0 1,3 1,7 Kuluttajahintaindeksi 6,2 1,6 0,4 1,4 1,9 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 4,3 1,0 1,8 1,9 2,0 Pohjainflaatio² 4,1 2,2 2,5 2,1 2,0 Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi -2,2 -1,2 0,0 1,3 1,9 Rakennuskustannusindeksi 3,0 0,0 0,6 1,0 1,1 39 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1.4 Palkat ja tulot Palkkojen nousuvauhti nopeutuu ensi vuonna uusien työehtosopimusten seu- rauksena. Reaalipalkkojen odotetaan saavuttavan vuoden 2021 tason vuonna 2027. Kotitalouksien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa hitaasti vuonna 2025 heikon työllisyystilanteen, sosiaalietuuksien leikkausten sekä arvonlisäve- rokantojen noston seurauksena. Vuonna 2026 ostovoimaa kasvattavat työ- ehtosopimusten mukaiset palkankorotukset sekä ansiotuloverotuksen aleneminen. Nimelliset ansiot lisääntyivät vuonna 2024 runsaan prosenttiyksikön hitaammin kuin edellisenä vuonna, 3,1 prosenttia. Tämä oli seurausta edellisvuotta pienem- mistä sopimuspalkoista. Alkuvuonna 2025 palkkojen nousuvauhti hidastui alle kol- meen prosenttiin, sillä sopimuspalkkojen nousuvauhti hidastui edelleen. Sen sijaan reaaliansioiden muutos oli positiivinen jo kuudentena vuosineljänneksenä peräk- käin, kun nimellispalkkojen nousuvauhti on ylittänyt inflaation. Nimellispalkkojen nousuvauhti oli 2,9 prosenttia kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa. Korkokulut huomioiva inflaatio puolestaan hidastui lähes puoli prosenttiyksikköä 0,6 prosent- tiin, joten reaalipalkat nousivat alkuvuonna koko taloudessa 2,4 prosenttia. Tulos- palkkioiden muutos ei juuri heikentänyt ansioiden kasvua, toisin kuin vielä viime vuonna. Ansioiden nousuvauhti oli alkuvuonna nopeinta julkisella sektorilla, erityisesti hyvinvointialueilla, jossa ansiot nousivat 5,7 prosenttia viime vuodesta. Myös muussa paikallishallinnossa ansioiden nousuvauhti ylitti selvästi keskimääräisen. Sen alle jäi puolestaan yksityisen sektorin ansioiden nousu, joka oli 2,4 prosent- tia. Erot johtuvat osin sopimuskorotusten ajoituksesta ja toisaalta paikallishallinnon palkkarakenneohjelmasta. Ansiot nousivat julkisen sektorin lisäksi keskimääräistä nopeammin myös tekstiili- ja kemianteollisuudessa sekä vakuutuspalveluissa. Vas- taavasti keskimääräisen ansioiden nousun alle jäätiin metsä- ja metalliteollisuu- dessa sekä informaation- ja viestinnän palvelualoilla. Alkuvuoden aikana on solmittu valtaosa uusista työehtosopimuksista. Elinkeino- elämän keskusliiton mukaan yleissitovuus huomioiden uudet sopimukset koskevat lähes miljoonaa yksityisen sektorin palkansaajaa ja uudet sopimukset on neuvoteltu myös noin puolelle miljoonalle julkisen sektorin työntekijälle. Ensi vuoden kevää- seen mennessä päättyy noin 150 000 palkansaajan työehtosopimukset. 40 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Tehdyt sopimukset ovat pääsääntöisesti kolmen vuoden mittaisia, joista viimei- nen vuosi on mahdollista irtisanoa, pl. paikallishallinnon sopimus, jonka kesto on pitempi. Sopimuskorotusten yhteenlaskettu kustannusvaikutus on keskimäärin noin kahdeksan prosenttia, ja suurimmat korotukset ajoittuvat monilla aloilla vuo- delle 2026. Poikkeuksena on kaupan ala, jolla suurimmat korotukset ajoittuvat jo kuluvalle vuodelle. Palkankorotukset toteutetaan joko kaikille yhtenäisinä yleiskoro- tuksina tai yhdistelmänä yleiskorotuksia ja paikallisesti sovittuja korotuksia. Vuonna 2023 maksettuja kertapalkkioita ei ole tyypillisesti sisällytetty uusiin sopimuksiin. Vuonna 2025 yleisin palkankorotuksen taso on noin 2,5 prosenttia. Palkkaliuku- mat ovat viime vuosina olleet keskimäärin 0,4 prosenttia vuodessa, ja saman tason odotetaan säilyvän jatkossakin. Koko talouden palkkakehitystä kiihdyttää vuonna 2025 erityisesti kunta- ja hyvinvointialojen palkkaohjelma, jonka ansiosta etenkin hyvinvointialueiden palkkojen korotukset ovat muuta taloutta suurempia. Tämän seurauksena koko talouden nimellisansioiden arvioidaan kasvavan tänä vuonna keskimäärin 3 prosenttia. Vuonna 2026 toteutuvat uusien työehtosopimusten suurimmat korotukset. Toi- saalta paikallishallinnon palkankorotusten vaikutus pienenee suhteessa kuluvaan vuoteen. Näiden tekijöiden seurauksena nimellisansiot kasvavat ensi vuonna kes- kimäärin 3,6 prosenttia koko taloudessa. Muilla sektoreilla kuin paikallishallinnossa sopimuskorotukset pienenevät vuonna 2027, jolloin ansiotason nousuvauhti hidas- tuu keskimäärin noin kolmeen prosenttiin. Vuosina 2021–2023 reaalipalkat laskivat yhteensä 6,6 prosenttia. Vaikka palkko- jen nousu kiihtyy ja inflaatio pysyy maltillisena lähivuosina, reaalipalkkojen vuoden 2021 tasoa ei saavuteta vielä vuosina 2025–2026. Vasta vuonna 2027 reaalipalkko- jen arvioidaan palautuvan vuoden 2021 tasolle. Jos huomioidaan työllisyyden kehi- tys, reaalisen koko talouden palkkasumman ennustetaan ylittävän vuoden 2021 tason tänä vuonna, sillä reaalinen palkkasumma supistui vuodesta 2021 vuoteen 2023 1,6 prosenttia. Palkkasummaan vaikuttavat nimellisansioiden kasvun lisäksi työllisyyden ylei- nen kehitys ja työllisyyden kohdentuminen eri toimialoille. Vuonna 2025 työllisyys heikkenee, joten palkkasumma kasvaa alle 3 prosenttia. Vuonna 2026 sekä ansioi- den nousun että työllisyyden paranemisen seurauksena palkkasumma kasvaa noin 41 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 neljä ja puoli prosenttia. Vuonna 2027 palkkojen nousuvauhti hidastuu noin kol- meen prosenttiin, mutta työllisyyden parantuessa palkkasumma kasvaa myös noin 4,5 prosenttia. Kotitalouksien yhteenlaskettua ostovoimaa mittaavan käytettävissä olevan reaa- litulon ennakoidaan kasvavan noin puoli prosenttia vuonna 2025. Ostovoimaa nostaa lähinnä keskiansioiden nousu, jota ajavat teknologiateollisuuden palkkarat- kaisun mukaiseksi muodostunutta yleistä linjaa noudattelevat sopimuspalkkojen korotukset. Rahamääräisten sosiaalietuuksien kasvu sen sijaan pysähtyy eläkkei- den indeksikorotusten pienentymisen ja sosiaalietuuksiin kohdistuvien leikkausten seurauksena. Arvonlisäverokantoihin tehdyt korotukset syyskuussa 2024 ja tammi- kuussa 2025 nostavat yksityisen kulutuksen hintoja, mikä heikentää ostovoimaa. 42 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo1 Vuosina 2026–2027 ostovoiman ennakoidaan paranevan selkeämmin keskiansioi- den kasvaessa kuluttajahintoja nopeammin. Ostovoiman kasvun nopeutuminen on kuitenkin pitkälti riippuvaista työllisyystilanteen paranemisesta, jonka ennakoidaan tapahtuvan vuonna 2026. Vuonna 2026 ansiotuloverotuksen keventäminen nostaa käytettävissä olevia tuloja. Sosiaalietuuksien käypähintainen kasvu on ennustejak- solla hidasta ja reaalisesti ne pienenevät. 1 Maksettujen verojen ja sosiaaliturvamaksujen kontribuutio sekä yksityisen kulu- tuksen hinta esitetään kuviossa vastakkaismerkkisinä, sillä niiden kasvu pienen- tää kotitalouksien käytettävissä olevaa reaalituloa. 43 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Taulukko 9.  Palkansaajien ansiotasoindeksi ja työkustannukset tuoteyksikköä kohti 1 Ansiotasoindeksi jaettuna kuluttajahintaindeksillä. 2 Laskettu jakamalla koko kansantalouden palkkasumma palkansaajien tehdyillä työtunneilla. Lukuihin vaikuttavat kansantalouden rakennemuutokset. 3 Palkansaajakorvaukset jaettuna bruttoarvonlisäyksen volyymilla perushintaan. 2023 2024 2025* 2026* 2027* Muutos, % Sopimuspalkkaindeksi 3,9 2,7 2,6 3,2 2,6 Palkkojen liukuminen yms. tekijät 0,3 0,5 0,4 0,4 0,4 Ansiotasoindeksi 4,2 3,1 3,0 3,6 3,0 Reaalinen ansiotaso¹ -2,0 1,5 2,6 2,2 1,1 Palkkasumma 5,0 1,9 2,8 4,6 4,4 Keskiansiot² 3,9 2,5 3,8 3,8 3,2 Työkustannukset tuoteyksikköä kohti koko kansantaloudessa³ 5,2 0,7 2,3 3,0 2,7 44 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1.5 Kulutus Inflaation hiipumisesta ja laskevista lainakoroista huolimatta kotitaloudet ovat olleet varovaisia lisäämään kulutustaan. Heikko työllisyystilanne painaa kuluttajien luottamusta, mutta kertyneitä säästöjä aletaan vähitellen purka- maan ja yksityinen kulutus kääntyy kasvuun vuonna 2025. Yksityisen kulutuk- sen kasvu nopeutuu vuonna 2026 kotitalouksien reaalitulojen nousun myötä, ja kulutus kasvaa vajaan kahden prosentin vauhdilla myös vuonna 2027 sääs- tämisasteen laskiessa. Julkisen kulutuksen määrä supistuu lähivuosina hallituksen säästöjen ja pai- kallishallinnon säästötoimien vuoksi. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla yksityinen kulutus on laskenut selvästi vuoden takaiseen verrattuna. Kesäkuussa tarkentuneiden vuoden 2024 tilastotietojen mukaan kotitalouksien säästämisaste on kuitenkin noussut hyvin korkealle, joten potentiaalia kulutuksen kasvulle on olemassa. Vuonna 2025 yksityinen kulutus kasvaa vajaan prosentin korkotason laskun vähen- täessä asuntovelallisten velanhoitorasitetta ja kertyneiden säästöjen ohjautuessa vähitellen kulutukseen. Vaikka kotitalouksilla on paljon rahaa säästössä talletusti- leillä, pitää työttömyyden uhka ja korkeaksi koettu hintataso kuluttajien rahahanat yhä tiukilla. Yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu vuonna 2026 työllisyystilanteen paran- tuessa ja kotitalouksien reaalitulojen noustessa. Sopimuspalkkojen korotukset sekä ansiotuloverotuksen kevennys lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, mikä tukee kulutusta. Myös kuluttajien luottamus omaan talouteensa on ensi vuo- den osalta nousussa. Suurin riskitekijä kulutuksen kasvulle on edelleen työllisyyden ennakoitua heikompi kehitys. Ennusteessa on oletettu, että työllisyys kääntyy kuu- kausitasolla kasvuun vielä vuoden 2025 aikana. Yksityisen kulutuksen hintojen arvioidaan nousevan vajaat kaksi prosenttia vuonna 2025 arvonlisäverokantojen korotusten nostaessa tavaroiden ja palveluiden hintoja. Hinnat nousevat noin kahden prosentin vauhdilla myös vuosina 2026–2027 ansio- tason nousun välittyessä palveluiden hintoihin. 45 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Kuluttajien luottamus on ollut edelleen keskimääräistä heikompaa. Kuluttajat näke- vät Suomen talouden tilanteen ja työttömyyden uhan melko synkkänä, mutta näky- mät oman talouden tilanteesta 12 kk kuluttua ovat nousseet jo keskimääräiselle tasolleen. Henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat pysyneet niukkoina myös vuoden 2025 alkupuoliskolla, eikä kysynnän siirtyminen käytettyjen autojen kauppaan ole täy- sin pystynyt korvaamaan uusien autojen vähäistä myyntiä. Kestokulutustavaroiden ostoaikeet kuluttajien luottamuskyselyssä ovat kuitenkin muuttuneet vähemmän negatiivisiksi kesän aikana, mistä johtuen kestokulutustavaroiden kulutuksen odo- tetaan piristyvän loppuvuodesta 2025. 46 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Lyhytikäisten tavaroiden, kuten elintarvikkeiden, energian ja polttoaineiden kulutus ei juurikaan kasvanut kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vuonna 2025 energian hintojen laskun ennakoidaan jatkuvan ja lyhytikäisten tavaroiden kulutuk- sen ennustetaan kasvavan hieman. Palveluiden kulutus on kasvanut hitaasti, mutta melko tasaisesti jo useamman nel- jänneksen ajan ja vuoden 2025 osalta kasvua arvioidaan kertyvän prosentin verran. Ensi vuonna ostovoiman parantuminen lisää palveluiden kulutusta ja kasvu nopeu- tuu 1,7 prosenttiin. 47 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Vuonna 2024 nettosäästämisaste nousi neljään prosenttiin, kun kotitalouksien kulu- tus kasvoi käytettävissä olevia tuloja hitaammin. Vuosina 2025–2027 säästämisaste laskee vähitellen kulutuksen elpyessä. Kotitalouksien velkaantumisaste laski edelleen vuonna 2024 asuntolainakannan pienentyessä. Kotitalouksien lainakanta ei ole kuluvana vuonna kasvanut, joten velkaantumisasteen arvioidaan yhä laskevan vuonna 2025. Korkotason laskiessa asunto- ja kulutusluottojen kysynnän arvioidaan kuitenkin vähitellen voimistuvan ja velkaantumisasteen ennakoidaan tasaantuvan noin 120 prosentin tasolle vuosina 2026–2027. Julkisen kulutuksen kasvu hidastui 1,7 prosenttiin vuonna 2024. Valtion kulutus kas- voi vain hieman, ja paikallishallinnon kulutusmenojen kasvu hidastui selvästi kun- tien ja hyvinvointialueiden toteuttamien sopeutustoimien seurauksena. Vaikka väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja puolus- tusmenoihin panostetaan aiempaa enemmän, julkisen kulutuksen kokonaismää- rän arvioidaan pienenevän lähivuosina. Julkinen kulutus supistuu 0,3 prosenttia vuonna 2025 ja prosentin vuonna 2026. Vuonna 2027 kulutuksen määrä pysyy 48 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 likimain ennallaan. Kulutusmenojen kehitystä jarruttavat etenkin hallituksen sääs- tötoimet. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden pysyvät sopeutustoimet hidastavat paikallishallinnon kulutusmenojen kasvua kuluvana vuonna. Julkisen kulutuksen arvo kasvaa ennustevuosina, sillä kulutuksen hinta nousee. Hinnan nousua vauhdittavat julkisten alojen palkankorotukset. Kunta- ja hyvin- vointialan palkkausjärjestelmien kehittämisohjelmat pitävät paikallishallinnon ansiokehityksen koko ennustejakson ajan yleistä ansiokehitystä nopeampana. 49 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Taulukko 10.  Kulutus 1 Kotitalouksien velat vuoden lopussa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. 2023 2024 2025* 2026* 2027* Osuus vuonna 2023 Volyymin muutos, % Yksityinen kulutus 0,0 -0,4 0,8 1,8 1,8 100,0 kotitaloudet 0,2 -0,5 0,8 1,8 1,8 96,1 kestokulutustavarat -2,8 -2,4 0,5 3,6 4,0 7,1 puolikestävät kulutustavarat -3,1 -1,1 1,7 2,4 2,5 7,3 lyhytikäiset tavarat -1,7 -0,6 0,2 1,4 1,3 29,2 palvelut 1,7 -0,2 1,0 1,7 1,7 52,5 voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus -5,0 1,8 0,7 1,5 1,5 3,6 Julkinen kulutus 3,9 1,7 -0,3 -1,0 -0,1 Kulutus yhteensä 1,2 0,3 0,4 0,9 1,2 Muutos, % Yksityisen kulutuksen hinta 4,3 1,0 1,8 1,8 2,0 Julkisen kulutuksen hinta 4,9 0,9 2,7 3,4 3,4 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo 4,7 3,1 2,2 3,4 3,4 Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo 0,4 2,1 0,4 1,6 1,4 Prosenttia Kulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen (käypiin hintoihin) 77,1 77,2 76,8 76,4 76,1 Kotitalouksien säästämisaste 1,7 4,0 3,6 3,5 3,1 Kotitalouksien velkaantumisaste¹ 125,9 122,7 120,3 120,9 122,0 50 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1.6 Investoinnit Investointien supistuminen on pysähtynyt, ja piristymisen merkkejä näkyy erityisesti kone- ja laiteinvestoinneissa sekä aineettomissa investoinneissa. Rakentamisen osalta asuinrakentaminen laahaa edelleen, mutta muu talonra- kentaminen ja infrastruktuurihankkeet ovat jo kääntyneet kasvuun. Energia- siirtymä, puolustusmenot ja asuntomarkkinoiden toipuminen vauhdittavat investointeja tulevina vuosina. Investointien supistuminen pysähtyi viime vuoden syksyllä, minkä jälkeen inves- toinnit ovat pysyneet ennallaan ilman kasvua. Kone- ja laiteinvestoinneissa sekä aineettomissa investoinneissa on kuitenkin tapahtunut piristymistä. Asuinrakenta- misen osalta kasvua saadaan edelleen odottaa, mutta muussa talonrakentamisessa kasvu on jo alkanut viime vuoden puolella. Investointien ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina energiasiirtymän, puolustusinvestointien sekä asuntomarkkinoi- den toipumisen myötä. Vuonna 2025 investoinnit kasvavat yhteensä 6 prosenttia, vuonna 2026 3,9 prosenttia ja vuonna 2027 3,7 prosenttia. 51 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Asuinrakennusinvestoinnit ovat vähentyneet noin kolmanneksen verrattuna kor- kojen nousua edeltävään tasoon. Asuntoaloituksissa pohja on jo saavutettu, mutta uudet aloitukset ovat keskittyneet pääosin tuettuun asuntorakentamiseen. Vuonna 2025 asuntorakentamisen odotetaan kääntyvän lievään kasvuun. Selvempää toi- pumista odotetaan vasta vuosina 2026 ja 2027, jolloin kasvu on 9 prosenttia ja 6 prosenttia. Mielialat asuntomarkkinoilla ovat kohentuneet korkojen laskun myötä. Kauppamäärät ovat kohonneet, vaikka ovatkin edelleen normaalitason alapuo- lella. Asuntojen hinnoissa nousua ei kuitenkaan ole vielä nähty. Toipuminen kestää, sillä valmiita asuntoja on edelleen myymättä viime vuosien vilkkaan rakentamisen jäljiltä. Lisäksi uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on edelleen liian suuri, jotta uusien asuntojen rakentaminen käynnistyisi nopeasti. Asuntojen kysyntää kasvat- tavat maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto. Rakentaminen on tällä hetkellä selvästi vähäisempää kuin pitkän aikavälin tarpeet edellyttäisivät. Alueellisesti on kuitenkin nähtävissä kasvua, erityisesti Varsinais-Suomessa, jossa asuntorakentami- sen aloitukset ovat jo tuntuvassa nousussa. 52 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Muussa rakentamisessa toipuminen on nopeampaa kuin asuinrakentamisessa. Maa- ja vesirakentaminen on jo kääntynyt selvään kasvuun, ja muu talonrakentaminen kasvaa tuntuvasti sekä tänä että ensi vuonna. Toipumista vauhdittavat energiasiir- tymään liittyvät rakennushankkeet sekä hallituksen investointiohjelma, joka lisää panostuksia liikenneverkon kehittämiseen. Suomella on useita kilpailuetuja vihreässä siirtymässä, kuten suurelta osin fossii- livapaaseen tuotantoon perustuvan ja edullisen sähkön saatavuus, sähköverkon luotettavuus sekä kiertotalouden mahdollisuudet, esimerkiksi hukkalämmön hyö- dyntäminen kaukolämmössä. Vihreän siirtymän investointisuunnitelmia on vireillä jopa 300 miljardin euron edestä. Vaikka suuri osa hankkeista ei toteudu, lähivuo- sille on odotettavissa merkittävä määrä projekteja, joista monet ovat jo käyn- nissä tai päätetty. Toteutuvia hankkeita ovat erityisesti datakeskus-, tuulivoima- ja akkuinvestoinnit. Energiasiirtymä vauhdittaa erityisesti kone- ja laiteinvestointeja. Puhtaan ja edul- lisen energian saatavuus on tehnyt Suomesta houkuttelevan investointikohteen, mikä näkyy kone- ja laiteinvestointien kasvussa. Viime vuonna kone- ja laiteinves- toinnit, sisältäen asejärjestelmät, kasvoivat noin viisi prosenttia, ja tänä vuonna kasvu kiihtyy noin 14 prosenttiin. Merkittävä osa lisäyksestä tulee hävittäjähankin- noista ja muista puolustusinvestoinneista. Aineettomien investointien odotetaan kääntyvän kasvuun kuluvan vuoden aikana, ja kasvun jatkuvan myös lähivuosina. Suomen tavoitteena on nostaa aineettomiin investointeihin sisältyvät tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuus neljään prosent- tiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta tukevat julkisen T&K-rahoituksen kasvu sekä vuoden 2023 alussa voimaan tullut T&K-menojen vero- vähennysoikeus. Lisäksi EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kautta saadut tuet ja lainat tukevat investointeja. Teknologian nopea kehitys kannustaa yrityksiä lisää- mään panostuksiaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Julkiset investoinnit kasvoivat viime vuonna lähes kahdeksan prosenttia, ja kasvu kiihtyy edelleen tänä vuonna yli kymmeneen prosenttiin. Tähän vaikuttavat erityi- sesti valtionhallinnon puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät hankinnat. Lisäksi T&K-rahoituslaki kasvattaa valtionhallinnon investointeja tutkimus- ja kehittämistoi- mintaan huomattavasti vuosina 2024–2030. 53 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Kuluvan vuoden investointien kasvua vauhdittavat ilmavoimien monitoimihävittä- jien ensimmäiset toimitukset. Toimitusten odotetaan jatkuvan usean vuoden ajan, mikä osaltaan ylläpitää investointitasoa yhdessä muiden puolustusinvestointien kanssa. Paikallishallinnon investointinäkymät vaihtelevat alueittain merkittävästi. Kasvukeskuksissa investointipaineet pysyvät korkeina, mikä ylläpitää kuntasektorin investointien määrää. Toisaalta kohonneet rahoituskustannukset ja kuntatalouden haasteet voivat hidastaa investointien toteutumista. Julkisten investointien kehitykseen vaikuttavat keskeisesti hallituksen päätökset. Suurten hankkeiden ja toimitusten ajoitus voi aiheuttaa vaihtelua investointien määrässä ennustejakson aikana. 54 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Taulukko 11.  Kiinteät investoinnit pääomatavaratyypeittäin 1 Sisältää myös T&K-investoinnit. 2023 2024 2025* 2026* 2027* Osuus vuonna 2023 Volyymin muutos, % Talorakennukset -13,4 -9,1 2,5 7,0 5,0 44,8 asuinrakennukset -18,9 -17,7 0,5 9,0 6,0 23,3 muut talorakennukset -5,2 2,2 4,5 5,0 4,0 19,4 Maa- ja vesirakennukset -7,8 -8,9 4,5 1,0 2,0 9,9 Koneet ja laitteet -4,3 4,8 14,0 1,0 3,0 23,6 Aineettomat investoinnit¹ 3,8 -5,3 4,0 3,5 3,0 21,7 Yhteensä -7,4 -5,0 6,0 3,9 3,7 100,0 yksityiset -8,3 -7,7 4,2 3,9 4,8 82,5 julkiset -3,1 7,7 13,4 4,2 -0,3 17,5 Investointien hinta, yhteensä 4,8 0,3 1,7 1,9 2,2 Investointien osuus BKT:sta (käypiin hintoihin), % Kiinteät investoinnit 23,3 23,0 23,5 23,9 23,3 yksityiset 19,3 18,1 18,5 19,0 19,3 julkiset 4,1 4,9 5,0 4,9 4,1 55 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1.7 Kotimainen tuotanto Kokonaistuotannon kasvu nopeutuu. Kiihtyminen on seurausta teollisuu- den kasvun jatkumisesta ja ensi vuonna myös rakentamisen sekä palveluiden kohenevasta kehityksestä. 1.7.1 BKT ja tuottavuus Kokonaistuotanto kääntyi uudestaan hienoiseen kasvuun viime vuonna. Koko talouden arvonlisäys oli 0,3 prosenttia edellisvuotta suurempi, sillä teollisuuden tuotanto lisääntyi jo toista vuotta peräkkäin. Tammi-kesäkuussa 2025 teollisuustuo- tannon kasvu on jatkunut ja myös alkutuotanto on kääntynyt kasvuun. Palveluiden arvonlisäys sen sijaan supistui alkuvuonna samoin kuin rakennustuotanto. Talouden tuottavuuskehitys on ollut heikkoa viime vuosina. Vuosina 2021–2024 arvonlisäys työtuntia kohti pysyi keskimäärin muuttumattomana. Erityisesti raken- tamisen ja teollisuuden aloilla tuottavuus keskimäärin heikkeni ja palvelualoilla hieman koheni. Vuosina 2025–2027 tuottavuuden arvioidaan kasvavan keskimää- rin noin prosentin vuodessa, kun talouskasvu käynnistyy. Tuottavuuden odotetaan kohenevan kaikilla päätoimialoilla. 56 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Kokonaistuotannon kasvu nopeutuu vuonna 2025. Teollisuustuotanto hyötyy uusien tilausten elpymisestä, ja alkutuotanto on lisääntynyt jo vuoden ensimmäi- sellä puoliskolla. Palvelualojen tuotantoa tukevat kasvavat reaaliansiot sekä mui- den toimialojen piristyminen. Rakentamisen kuusi vuotta jatkunut tuotannon lasku on päättymässä, mutta toimialan tuotanto ei kasva vielä heikon asuntotuotannon vuoksi tänä vuonna. Kokonaistuotanto kasvaa vuonna 2025 yhteensä 0,8 prosenttia. Kasvu on laajapohjaista, sillä rakentamista lukuun ottamatta päätoimialojen tuotan- non ennustetaan lisääntyvän. Vuonna 2026 rakentaminen nousee keskeiseksi talouskasvun vauhdittajaksi, kun matalammat korot ja koheneva luottamus lisäävät alan kysyntää. Myös palvelujen tuotanto kasvaa nopeammin palkkojen nousun ansiosta. Sekä vuonna 2026 että 2027 kokonaistuotannon kasvuvauhdiksi arvioidaan noin 1,5 prosenttia vuodessa, mikä ylittää niukasti 2000-luvun keskimääräisen kasvuvauhdin. 57 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1.7.2 Toimialat Teollisuuden kausitasoitettu tuotanto kasvoi kesän aikana hieman keväästä, ylittäen samalla viime vuoden vastaavan jakson tuotannon. Voimakkainta kasvu oli eten- kin kemianteollisuuden alalla, jossa kirjattiin myös merkittävä liikevaihdon nousu kesän aikana. Laajemmin teollisuuden liikevaihto on ollut keväästä lähes ennallaan. Metsä- ja kaivosteollisuudessa puolestaan kesän tuotanto koki lievän laskun. Myös tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena laskettu jalostuksen arvonlisäys on ollut kesällä kasvussa. Uusien tilausten kertyminen piirtää tuotannon ja liikevaihdon kasvua vastaavan kuvan teollisuuden kehityksestä. Kemianteollisuuden nousujohteisuus on näkynyt jo pidempään keskiarvoa korkeampana uusien tilausten kasvuna, joka jatkui myös kesällä. Kemianteollisuuden ohella myös metalliteollisuuden uudet tilaukset ovat kasvaneet kuluvan vuoden ajan. Paperiteollisuudessa päinvastoin tilaukset ovat las- keneet. Valmistukseen käytettyjen välituotteiden ostohinnat ovat laskeneet hieman vientihintoja nopeammin kesän aikana, joka on parantanut teollisuuden arvon- lisäystä. Etenkin energiatuotteiden tuontihintojen jyrkkä pudotus kesän aikana on parantanut energiaintensiivisten toimialojen kuten kemian- ja metsäteollisuuden kilpailuasemaa. Metsäteollisuuden kehitys vuoden 2025 toisella neljänneksellä oli vaihtelevaa. Kehi- tykseen vaikuttivat korkea puun hinta sekä vaimea ja epävakaa markkinakysyntä. Metsäteollisuuden arvonlisäyksen ylänosteinen kehitys on kuitenkin jatkunut jo puolentoista vuoden ajan, jatkaen nousuaan keväällä. Viime vuoden aikana met- säteollisuudessa tuotanto kasvoi teollisuuden aloista eniten 3,3 prosenttia, vaikka metsäteollisuuden liikevaihdon heikko kehitys on jatkunut jo pidempään. Heik- koa kehitystä voi osaltaan selittää metsäteollisuuden tuotannon siirtyminen kohti vähemmän arvokasta kuitupuun käyttöä biomassan ja hakkeen tuotannon lisäämi- seksi. Toinen merkittävä muutos on Yhdysvaltojen talouspolitiikan epävarmuuden aikaansaama haastava ja epävakaa markkinaympäristö. Metsäteollisuudesta poiketen kemianteollisuuden kehitys on ollut kuluvan vuoden aikana poikkeuksellisen voimakasta, vaikka vientinäkymien lisäksi kemianteollisuus seuraa myös kotimaisen metsäteollisuuden suhdanteita. Vaikka energiahintojen lasku on tukenut toimialan näkymiä – kemianteollisuus on metsäteollisuuden jäl- keen Suomen suurin energiankäyttäjä – arvonlisäys on kehittynyt kevättalvella 58 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 heikosti. Uusien tilauksien kehitys on kuitenkin ollut kuluvan vuoden aikana nou- sujohteista ja tilauskannat ovat palautuneet edellisen puolen vuoden aikana viime syksyn pohjalukemista. Kemianteollisuus kirjasi kesällä suurimman tuotannon volyymin kasvun vuosimuutoksen kolmeenkymmeneen vuoteen. Metalliteollisuuden vientinäkymät ovat olleet hankalat Yhdysvaltojen asetettua teräkselle ja alumiinille korkean 50 prosentin tullitason. Tullien aikaansaama epävar- muus on näkynyt vientimarkkinoiden heikkoutena. Metalliteollisuudessa tuotanto on kehittynyt heikosti viime talvesta lähtien, tuotannon kasvaessa alle sen histo- riallisen keskiarvon. Metalliteollisuudessa tilaukset ovat kuitenkin kevään jälkeen kasvaneet merkittävästi. Tilauskantojen vuosimuutokset ovat olleet talvesta asti kasvussa, mikä enteilee tulevien tuotantomäärien kasvua heikon edellisvuoden jäl- keen. Edellisvuoden aikana tuotanto metalliteollisuudessa laski teollisuuden aloista eniten, 2,3 prosenttia. Sen sijaan metalliteollisuuden alle lukeutuvan tärkeän vien- tialan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto hypähti viime vuonna ylöspäin peräti yli viidenneksen ja kokonaisuutena metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi sel- västi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. 59 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Rakentamisen laskussa on pohja saavutettu, mutta rakentamisen arvonlisäys ei kui- tenkaan ole vielä lähtenyt kasvuun. Rakentamisen liikevaihdon volyymissa on sen sijaan ollut jo kasvua. Rakentamisen näkymät ovat hieman parantuneet, mutta ovat edelleen selvästi normaalia heikommat ja rakentamisen toipuminen ottaa aikansa. Vuonna 2025 rakentamisen arvonlisä vielä supistuu, mutta kasvaa ensi vuonna noin kahdeksan prosenttia. Rakentamisen toipumista tukevat energiasiirtymään liittyvät investoinnit ja asuntorakentamisen elpyminen. Kaupan toimialoilla kuluvan vuoden toinenkaan neljännes ei tuonut käännettä mataliin myyntilukuihin ja myynnin volyymi väheni hieman vuoden takaiseen näh- den. Kaupan suhdannetilanne koetaan EK:n suhdannebarometrin mukaan hyvin heikoksi, mutta suhdannenäkymät ovat neutraalit eli myynnin ei odoteta enää mer- kittävästi laskevan. Vuonna 2025 kaupan arvonlisäys laskee vielä hieman, mutta vuonna 2026 volyymin odotetaan kääntyvän kasvuun. 60 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Muissa yksityisissä palveluissa myynnin volyymi kasvoi hieman huhti-kesäkuussa edellisvuoteen verrattuna. Palvelualojen luottamusindikaattori on edelleen kes- kimääräistä heikommalla tasolla ja suhdanneodotukset ovat vaimeita. Vuonna 2025 palveluiden arvonlisäys (ml. kauppa ja julkiset palvelut) kasvaa 0,3 prosenttia. Vuonna 2026 palvelut kasvavat vajaan prosentin, kun korkotason lasku ja suhdan- netilanteen paraneminen teollisuudessa ja rakentamisessa lisäävät yksityisten pal- velujen kysyntää, vaikkakin julkisten palvelujen tuotanto supistuu menosäästöjen takia. 61 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Taulukko 12.  Tuotanto toimialoittain 1 O suus käypähintaisesta tuotannosta perushintaan. 2023 2024 2025* 2026* 2027* Osuus vuonna 2023¹ Volyymin muutos, % Teollisuus 1,6 3,9 2,6 1,8 1,6 20,6 Rakentaminen -11,1 -6,7 -1,5 7,9 5,2 6,2 Maa- ja metsätalous -7,3 -1,9 2,6 0,2 0,9 2,7 Teollisuus ja rakentaminen -1,3 1,5 1,8 3,1 2,4 26,8 Palvelut 0,6 0,0 0,3 0,9 1,4 70,5 Tuotanto yhteensä perushintaan -0,2 0,3 0,8 1,4 1,7 100,0 Bruttokansantuote markkinahintaan -0,9 0,4 1,0 1,4 1,7 Kansantalouden työn tuottavuus -0,3 1,2 1,8 0,7 0,4 62 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1.8 Työmarkkinat Työmarkkinoiden käänne on luvassa ensi vuonna. Työttömyys jää rakenteel- lista tasoaan selvästi korkeammaksi vielä vuonna 2027. Työmarkkinoiden käänne parempaan siirtyy ensi vuoteen. Pari vuotta jatkunut heikko työmarkkinasuhdanne ei vielä osoita kohenemisen merkkejä. Alkuvuonna 2025 työllisten lukumäärä supistui 0,7 prosenttia ja työttömien lukumäärä lisääntyi 13,1 prosenttia. Runsaimmin työllisyys on viime vuodesta vähentynyt alkutuotan- nossa ja julkisen hallinnon palvelualoilla. Lisäksi työllisyysasteen trendi on laske- nut vuodenvaihteesta. Toisaalta työllisten lukumäärä on lisääntynyt merkittävästi rakentamisen alalla sekä rahoitus- ja vakuutuspalveluissa. Työttömien lukumäärä on lisääntynyt enemmän kuin työllisten lukumäärä vähentynyt, joten työvoimaa on työmarkkinoilla runsaasti. Parina viimeisimpänä vuotena väestöön suhteutettuna työvoimaa oli yhtä paljon kuin viimeksi 1980–90 lukujen vaihteessa. Tehtyjen työ- tuntien määrä supistui työllisten määrää enemmän, joten keskimääräinen työaika supistui työllistä kohden. Kehitykseen vaikutti osa-aikaisten palkansaajien määrän lisääntyminen ja kokoaikaisten vähentyminen. Vaimea talouskasvu ei vielä kohenna työvoiman kysyntää. Alkuvuoden heikko työl- listen lukumäärän kehitys ja avoimien työpaikkojen määrän lasku viittaavat työl- listen määrän laskun jatkumiseen. Yritysten työllistämisaikomukset eivät ole vielä laajasti kohentuneet, vaikka palvelualoilla ja teollisuudessa selkeää vähentämistar- vetta ei enää näyttäisi olevan. Rakennusalalla ja vähittäiskaupassa työllistäminen heikkenee loppuvuoden aikana. Avoimien työpaikkojen määrä supistuu yhä suurilla päätoimialoilla teollisuutta lukuun ottamatta. Teollisuuden uusien tilausten arvo on lisääntynyt alkuvuonna laaja-alaisesti, joten teollisuuden työvoiman kysyntä näyt- tää muita toimialoja vähemmän negatiiviselta. Osa-aikaisten työsuhteiden mää- rän lisääntyessä työtunnit supistuvat runsaasti, vaikka työllisten lukumäärä supistuu vain hieman. Maahanmuutto tukee osaltaan työvoiman tarjontaa, kuten myös kor- kea työttömien lukumäärä. Hallituksen työllisyyttä edistävien toimien vaikutus on vielä vuonna 2025 hyvin rajallinen, vaikka ne tukevatkin työn tarjontaa. 63 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Vuosina 2026–2027 talous kasvaa nopeammin, ja työllisyys lisääntyy vuosittain kes- kimäärin runsaan prosentin. Kasvu on laaja-alaista, ja sitä tukevat myös hallituksen vuodesta 2024 alkaen toteuttamat työvoiman tarjontaa edistävät toimet. Näiden toimien arvioidaan lisäävän työllisiä kymmenillä tuhansilla vuoteen 2027 men- nessä. Työllisyysaste (15–64-vuotiaat) nousee noin 72,5 prosenttiin, jääden silti sel- västi vuoden 2022 lähes 74 prosentin huipputasoa matalammaksi. Työllisyyttä edistää myös työikäisen väestön kasvu, joka johtuu erityisesti maahanmuutosta: 15–64-vuotiaita arvioidaan olevan vuonna 2027 noin 40 000 enemmän kuin vuonna 2024. Nettomaahanmuutto on hidastunut viime vuosien huipputasosta, koska maa- hanmuutto EU-maista on vähentynyt alkuvuonna. 64 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Työttömien lukumäärä lisääntyi tammi-kesäkuussa viime vuoteen verrattuna yhä laaja-alaisesti ja runsaasti. Erityisesti naisten työttömyys lisääntyi kaksinumeroi- sesti. Erityisen runsaasti lisääntyi 35–44-vuotiaiden työttömyys. Ammattiryhmissä työttömyyden kasvu kosketti erityisesti erityisasiantuntijoita sekä palvelu- ja myyn- tiammateissa toimivia. Alkutuotantoammateissa työttömyys supistui. Työttömien lukumäärän trendi on kevään jälkeen kääntynyt uudestaan nousuun. Vuonna 2025 työttömyys kasvaa edelleen, vaikkakin hitaammin kuin viime vuonna. Erityisesti julkisen palvelusektorin säästötarpeet hidastavat työllisyyden kohene- mista ja osaltaan kasvattavat työttömyyttä. Työttömyysaste nouseekin keskimäärin lähes yhdeksään ja puoleen prosenttiin. Vuosina 2026–2027 talouden piristymi- nen auttaa vähentämään työttömyyttä, mutta ammattitaitoiseen työvoimaan kohdistuvat korkeammat osaamisvaatimukset hidastavat tätä kehitystä. Vuonna 2027 työttömyysaste jää lähes kahdeksaan ja puoleen prosenttiin, selvästi Suo- men rakenteellisen työttömyyden noin seitsemäksi ja puoleksi prosentiksi arvioitua tasoa korkeammalle. 65 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Taulukko 13.  Työvoimatase 2023 2024 2025* 2026* 2027* 1 000 henkeä keskimäärin vuodessa Työikäinen väestö (15–74-vuotiaat) 4 131 4 153 4 165 4 177 4 185 Työikäinen väestö (15–64-vuotiaat) 3 442 3 474 3 489 3 502 3 513 Työvoima (15–74-vuotiaat) 2 830 2 840 2 860 2 872 2 892 Työlliset (15–74-vuotiaat) 2 628 2 602 2 593 2 614 2 649 siitä 15–64-vuotiaat 2 532 2 504 2 495 2 515 2 549 Työttömät (15–74-vuotiaat) 204 238 267 258 243 Määrän muutos, 1 000 henkeä Työikäinen väestö (15–64-vuotiaat) 21 32 15 13 11 Työlliset (15–64-vuotiaat) 6 -28 -9 20 33 Prosenttia Työllisyysaste (15–64-vuotiaat) 73,6 72,1 71,5 71,8 72,6 Työllisyysaste (20–64-vuotiaat) 77,9 76,7 76,2 76,5 77,3 Työttömyysaste (15–74-vuotiaat) 7,2 8,4 9,4 9,0 8,4 1 000 henkeä vuoden aikana Maahanmuutto, netto 58 47 35 33 30 66 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 1.9 Keskipitkän aikavälin näkymät 2028–2029 Suomen talouden odotetaan kasvavan 1,6 prosenttia vuosina 2028 ja 2029. Työllisyysaste nousee 74,2 prosenttiin vuonna 2029. Bruttokansantuote kas- vaa potentiaalista tuotantoa nopeammin tarkastelujaksolla, ja tuotantokuilu sulkeutuu vuonna 2029. Keskipitkän aikavälin kehitysarvio perustuu arvioon potentiaalisen tuotannon kehityksestä, sillä sen ajatellaan määrittävän talouden kasvuedellytykset suhdan- neperiodin jälkeen.1 Potentiaalinen tuotanto viittaa talouden pitkän aikavälin kas- vu-uraan tai kestävään, vakaan inflaation takaavaan tuotannon tasoon, joka on saavutettavissa talouden kapasiteetin ollessa normaalikäytössä. Keskipitkällä aikavälillä Suomen talouden odotetaan kasvavan kohtalaisesti. Vuo- sina 2028 ja 2029 bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan 1,6 prosenttia vuo- dessa. Kasvua tukevat muun muassa yksityisten investointien vahva kehitys, jota vauhdittavat vihreän siirtymän edellyttämät panostukset. Myös erityisesti vuo- delle 2029 kohdistetut puolustusmenojen lisäykset tukevat bruttokansantuotteen kasvua.2 Työllisyysasteen (15–64-vuotiaat) arvioidaan kohoavan 73,3 prosenttiin vuonna 2028 ja 74,2 prosenttiin vuonna 2029. Työllisyyden kehitykseen vaikuttavat sekä talouden suhdanne että hallituksen työllisyystoimet. Työttömyysasteen puoles- taan arvioidaan laskevan ja työttömyyskuilun odotetaan sulkeutuvan vuonna 2029, 1 Valtiovarainministeriö käyttää potentiaalisen tuotannon ja tuotantokuilun arvi- oinnissa EU:n komission ja jäsenmaiden yhdessä kehittämää tuotantofunktiome- netelmää, jossa potentiaalisen tuotannon kasvu jaetaan arvioihin potentiaalisen työpanoksen, pääoman ja potentiaalisen kokonaistuottavuuden kehityksestä. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu ovat havaitsemattomia muuttujia, joi- den arviointiin liittyy epävarmuutta etenkin voimakkaan suhdannesyklin sekä tuotantorakenteen nopean muutoksen aikana. 2 Tyypillisesti bruttokansantuotteen kasvu määräytyy keskipitkällä aikavälillä potentiaalisen tuotannon kasvun perusteella. Lähtökohtana on sovittaa brut- tokansantuotteen kasvu niin, että tuotantokuilu umpeutuu tarkastelujakson lopulla. Tästä perusoletuksesta voidaan kuitenkin poiketa, mikäli on selvää, että säännön noudattaminen tuottaisi epäuskottavia tuloksia. Tällöin tuotantokuilu voi tilanteen mukaan olla positiivinen tai negatiivinen. 67 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 jolloin työttömyysasteen ennakoidaan olevan 7,6 prosenttia. Kuluttajahintojen nou- sun arvioidaan saavuttavan Euroopan keskuspankin 2 prosentin inflaatiotavoitteen jo vuonna 2028, ja pysyvän tällä tasolla myös vuonna 2029. Vuosina 2025–2029 potentiaalisen tuotannon arvioidaan kasvavan keskimäärin pro- sentin vuodessa. Kasvu muodostuu työpanoksen, pääomakannan ja kokonaistuot- tavuuden kehityksistä. Työpanoksen vaikutuksen arvioidaan olevan keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Työpanoksen kasvukontribuutiota heikentää työllistä kohden laskettujen työtuntien kasvuvaikutuksen jo pitkään jatkunut negatiivinen kehitys. Myös työikäisen väestön positiivinen kasvuvaikutus hiipuu tarkastelujakson lopulla. Pääomakannan kehitys tukee potentiaalisen tuotannon kasvua keskimäärin 0,4 pro- senttiyksikköä vuodessa vuosina 2025–2029. Pääomakannan kasvun merkitys on ollut koko 2000-luvun ajan melko vakaa. Kolmantena kasvun lähteenä on kokonaistuottavuus, jonka kasvun ennakoidaan vahvistuvan tarkastelujakson lopulla verrattuna 2020-luvun alkuun. Kasvu jää kui- tenkin vaatimattomaksi 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna. Hidasta kehitystä selittävät muun muassa talouden rakennemuutos, jossa korkean tuottavuuden toi- mialojen supistuminen ja palveluvaltaistuminen ovat alentaneet kokonaistuotta- vuuden kasvuvauhtia. Sama kehitys on ollut nähtävissä myös muissa kehittyneissä talouksissa, mutta Suomessa tuottavuuden kasvu on ollut erityisen hidasta. Vuosina 2025–2029 kokonaistuottavuuden kasvun vaikutuksen arvioidaan olevan keskimää- rin noin 0,4 prosenttiyksikköä vuodessa, kun se 2000-luvun alussa oli keskimäärin noin kaksi prosenttiyksikköä vuodessa. 68 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 69 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Taulukko 14.  Keskeisiä lukuja keskipitkällä aikavälillä 1 Arvioitu EU:n yhteisellä menetelmällä. 2023 2024 2025* 2026* 2027* 2028* 2029* BKT markkinahintaan, volyymin muutos, % -0,9 0,4 1,0 1,4 1,7 1,6 1,6 Bruttokansantuote, arvo, mrd. euroa 273 276 285 295 307 320 332 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 6,2 1,6 0,4 1,4 1,9 2,0 2,0 Työttömyysaste, % 7,2 8,4 9,4 9,0 8,4 7,9 7,6 Työllisyysaste, % 73,6 72,1 71,5 71,8 72,6 73,3 74,2 Tuotantokuilu, % potentiaalisesta tuotannosta¹ -2,3 -2,5 -2,2 -1,6 -0,8 -0,4 0,0 Potentiaalisen tuotannon kasvu, %¹ 0,7 0,7 0,6 0,8 0,9 1,2 1,2 Suhteessa BKT:hen, % Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä -2,9 -4,5 -4,3 -3,6 -3,4 -3,1 -3,1 Valtionhallinto -3,3 -3,7 -4,2 -4,0 -3,7 -3,6 -3,8 Kuntahallinto -0,4 -0,3 -0,6 -0,5 -0,6 -0,4 -0,4 Hyvinvointialueet -0,6 -0,6 0,1 0,0 0,0 -0,3 -0,3 Sosiaaliturvarahastot 1,4 0,1 0,4 0,9 0,8 1,3 1,3 Rakenteellinen jäämä -1,6 -3,0 -3,0 -2,6 -3,0 -2,9 -3,1 Julkisyhteisöjen velka 77,1 82,1 86,9 88,5 88,6 89,6 90,6 Valtionvelka 57,2 61,4 65,7 67,1 67,7 68,8 69,9 70 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 2 Julkinen talous 2.1 Julkisyhteisöt yhteensä Julkisyhteisöjen vuosi 2024 oli heikko. Tänä vuonna alijäämä paranee hieman sopeutustoimien ja suhdanteen vetämänä, vaikka suuret puolustushankin- nat kasvattavat menoja. Vuonna 2026 alijäämä kohenee 3,6 prosenttiin. Suu- ret puolustushankinnat rasittavat menoja lisää myös vuosikymmenen lopulla. Alijäämä jää koko ennustekaudella suuremmaksi kuin 3 % suhteessa BKT:hen. Velkasuhde harppaa tänä vuonna lähelle 87 prosenttia, vakiintuu hetkellisesti vaalikauden taitteessa reiluun 88 prosenttiin, jonka jälkeen se kääntyy maltil- liseen kasvuun. Vuonna 2029 velkasuhde on piirun verran yli 90 prosenttia. Julkisen talouden alijäämä syveni 4,5 prosenttiin ja julkinen velkasuhde kasvoi 82 prosenttiin viime vuonna. Kuluvana vuonna julkisen talouden tilanne alkaa paran- tua, kun sopeutustoimien vaikutukset tulevat pääosin voimaan. Heikossa suh- danteessa verotulojen kasvu on kuitenkin vaisua kuluvaan vuoteen vaikuttavista veronkorotuksista huolimatta. Rahoitusasema asettuu -4,3 prosenttiin. Menojen kasvu paikallishallinnossa on edelleen maltillista. Valtion alijäämä kohenisi selvem- min, ellei menoja kasvattaisi samalla puolustushankinnat. Ensimmäiset F-35-koneet arvioidaan toimitettavan ilmavoimille loppuvuonna, mikä tarkoittaa, että niiden alijäämävaikutus alkaa näkyä täysipainoisesti. Lisäksi tekeillä on paljon muitakin kalusto- ja varustehankintoja. Ensi vuonna julkisten menojen kasvu on edelleen vaimeata, mutta verokertymä kasvaa talouden toipuessa veronalennuksista huolimatta. Vuoteen 2026 kohdis- tuu aiemmin päätettyjä sopeutustoimia sekä syksyllä päätettyjä uusia toimia, jotka hidastavat menojen kasvua. Vuoden 2026 alijäämää parantaa myös työttömyysva- kuutusmaksun korotus. Julkisen talouden alijäämä kohenee 3,6 prosenttiin ja vel- kaantuminen hidastuu. 71 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:49 Vuoteen 2028 mennessä julkisen talouden alijäämä paranee 3,1 prosenttiin. Halli- tuksen huhtikuussa 2025 linjaama puolustusmenojen nosto 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2029 mennessä nostaa voimakkaasti menoja vuonna 2028 ja eri- tyisesti vuonna 2029. Tämä heikentää myös julkisen talouden alijäämää ja nopeut- taa velkaantumista. Valtionhallinto on julkisen talouden alasektoreista alijäämäisin. Sektorin alijäämä heikkenee tänä vuonna 4,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja paranee, kunnes puo- lustusmenojen kasvu heikentää rahoitusasemaa. Valtionhallinnon alijäämää paran- taa hallituksen tekemät sopeutustoimet, mutta puolustus- ja korkomenojen kasvu taas vaikuttaa sitä heikentävästi. Paikallishallinto pysyi viime vuonna edelleen alijäämäisenä, mutta sektorin meno- jen kasvu saatiin maltilliseksi. Paikallishallinnon kulutusmenot kasvoivat enää vain 2 prosenttia, kun vuotta aiemmin kasvua oli noin 10 prosenttia. Tänä vuonna menot kasvavat hieman nopeammin palkankorotusten ja TE-palvelu-uudistuksen vuoksi. Kuntahallinnon alijäämä syvenee kuluvana vuonna, mikä aiheutuu mm. kulutusme- nojen ja investointien kasvusta, vaimeasta verotulojen kehityksestä ja valtionosuuk- siin tehtävistä leikkauksista. Vaikka kuntien verotulojen kasvu kiihtyy voimakkaasti ensi vuonna, kuntahallinnon alijäämä pienenee vain hieman ja on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, sillä sopimuskorotukset kiihdyttävät kustannusten nousua ja hallituksen valtionapuleikkaukset hidastavat kuntahallinnon tulojen kasvua. Kun määräaikaiset valtionosuusleikkaukset päättyvät, kuntahallinnon alijäämät supistu- vat hieman ennustejakson lopulla. Hyvinvointialueet onnistuivat vakauttamaan taloutensa viime vuonna, mutta eivät vielä parantamaan alijäämäistä rahoitusasemaansa. Tänä vuonna rahoitus- asema saadaan tasapainoon valtionrahoituksen kasvun sekä sopeutustoimien avulla. Sopeutuspaineet alueilla kuitenkin jatkuvat, sillä niiden pitäisi vielä pystyä kattamaan aiempien vuosien taseisiin kertyneet alijäämänsä. Vuosina 2026–2027 alueiden rahoitusasema pysyy lähellä tasapainoa, ja menojen kasvu on noin 3,6 pro- senttia vuosittain. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema on tänä vuonna yhteensä 0,4 prosenttia suh- teessa BKT:hen. Ylijäämän arvioidaan kasvavan ennustekauden aikana 1,3 prose