Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit Nykytila ja tiekartta Kansallisen tason tutkim usinfrastruktuurit NYKYTILA JA TIEKARTTA Opetusministeriö Undervisningsministeriet Yliopistopainon kirjamyynti http:/ /kirjakauppa.yliopistopaino.fi/ books@yliopistopaino.fi PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Puhelin (09) 7010 2363 tai 7010 2366 Fax (09) 7010 2374 Opetusministeriön julkaisuja 2009:1 ISBN: 978-952-485-632-4 ISBN: 978-952-485-633-1 (PDF) ISSN 1458-8110 (Painettu) ISSN 1797-9501 (Verkkojulkaisu) Taitto ja kuvitus: Mari Soini, Yliopistopaino Kansi: Päivi Talonpoika-Ukkonen, Yliopistopaino Paino: Yliopistopaino 2009 Opetusministeriön julkaisuja 2009:1 ISBN: 978-952-485-632-4 ISBN: 978-952-485-633-1 (PDF) ISSN 1458-8110 (Painettu) ISSN 1797-9501 (Verkkojulkaisu) KANSALLISEN TASON TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIT: NYKYTILA JA TIEKARTTA Opetusministeriö Helsinki 2009 Ku va : E ev a Ik on en Tiivistelmä Tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen on eräs Euroopan tutkimuspolitiikan prioritee- teista. Euroopan tutkimusinfrastruktuuristrategiafoorumi ESFRI on laatinut suunnitelman, ns. tiekartan, yhteiseurooppalaisista tutkimusinfrastruktuureista. Euroopan unionin kilpai- lukykyneuvosto on kehoittanut jäsenmaita laatimaan kansalliset tutkimusinfrastruktuurien tiekartat. Suomen kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien kartoitusta ja tiekartan laatimista varten opetusministeriö myönsi määrärahan Tieteellisten seurain valtuuskunnalle vuodeksi 2008 sekä asetti hankkeelle laaja-alaisen johtoryhmän. Projektin tehtävä kattoi kaikkien hallinnonalojen tutkimusinfrastruktuurit. Uusien tai merkittävästi kehitettävien infrastruk- tuurien tiekartalle projekti ehdottaa yhteensä 20 hanketta, joista 13 liittyy ESFRIn ehdot- tamiin eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin. Tiekarttaa koskevien ehdotuksen lisäksi projekti esitti 12 suositusta eri tieteenalojen inf- rastruktuurien kehittämisestä ja 13 yleistä suositusta, joiden aiheina ovat 1) infrastruktuu- rikokonaisuuksien muodostaminen ja infrastruktuurien käytön tehostaminen, 2) Suomen osallistuminen kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin ja ESFRI-hankkeisiin, 3) rahoi- tus sekä 4) tutkimusinfrastruktuuripolitiikka. Projekti on arvioinut, että tiekartan toteuttamisesta aiheutuvat lisäkustannukset ovat yhteensä noin 30 milj. euroa vuodessa, kun nykyisten kansallisten ja kansainvälisten tutki- musinfrastruktuurien kulut ovat yhteensä noin 160 milj. euroa vuodessa. Lisäksi tarvitaan rahoitusta paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin. Projekti toistaa aiempien työryhmien ehdotuksen, että tarvitaan kansallisen tason toimielin, tutkimusinfrastruktuuritoimikunta, valmistelemaan ja toteuttamaan tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa ja sen rahoitusta. 4 Sammandrag Att utveckla forskningsinfrastrukturer är en av prioriteringarna för den europeiska forsk- ningspolitiken. Det europeiska forumet för forskningsinfrastruktur ESFRI har utarbetat en plan, en så kallad vägvisare, som gäller paneuropeiska forskningsinfrastrukturer. Europeiska unionens råd för konkurrenskraft har uppmanat medlemsländerna att utarbeta nationella planer för sina forskningsinfrastrukturer. För att kartlägga de finländska forskningsinfrastrukturerna på nationell nivå och för att utarbeta en samlad överblick över forskiningens långsiktiga behov av infrastruktur bevil- jade undervisningsministeriet de Vetenskapliga samfundens delegation ett anslag år 2008. Ministeriet tillsatte en bred ledningsgrupp för projektet. Projektet skall täcka forsknings- infrastrukturerna inom alla förvaltningsområden. En vägvisare för nya infrastrukturer eller sådana som behöver utvecklas betydligt föreslås omfatta sammanlagt 20 projekt, varav 13 hänför sig till forskningsinfrastrukturer föreslagna av ESFRI. Utom de förslag som gäller vägvisaren gav projektet 12 rekommendationer för utveck- lingen av infrastrukturen på olika vetenskapliga områden samt 13 allmänna rekommenda- tioner med temat 1) att bilda infrastrukturella helheter och att effektivisera infrastruktu- rernas användning, 2) finländskt deltagande i internationella forskningsinfrastrukturer och ESFRI -projekt, 3) finansieringen för infrastrukturer samt 4) politiken för forskningsinfra- strukturerna. Forskningens långsiktiga behov av infrastrukturer uppskattas i projektet kosta ytterligare omkring 30 milj. euro per år, medan utgifterna för nuvarande nationella och internationella forskningsinfrastrukturer uppgår till totalt omkring 160 milj. euro per år. Finansiering behövs dessutom för de lokala forskningsinfrastrukturerna. Projektet upprepar tidigare ar- betsgruppers förslag, dvs. ett organ på nationell nivå, en kommitté för forskningens infra- strukturer, behövs för att bereda och genomföra politiken och finansieringen. 5 Abstract One of the priorities of European research policy is to develop research infrastructures. The European Strategy Forum on Infrastructures (ESFRI) has drawn up a plan – a roadmap – for European research infrastructures. The EU Competitiveness Council has urged member countries to prepare national roadmaps of research infrastructures. Finland’s Ministry of Education provided funds for the Federation of Finnish Learned Societies in 2008 for the mapping of research infrastructures at the national level and ap- pointed a wide-based Steering Group for the purpose. This work concerned research infra- structures in all sectors of administration, and as a result 20 projects are proposed for the roadmap of new infrastructures or ones that are to be significantly developed. Thirteen of them are associated with European researched infrastructures proposed by ESFRI. In addition to proposals for the roadmap, twelve recommendations for developing infra- structures in specific disciplines are presented along with thirteen general recommendations concerning 1) the establishment of infrastructural entities and the improved utilization of infrastructures, 2) Finnish participation in international research infrastructures and ESFRI projects, 3) funding, and 4) research infrastructure policy. The project estimates that the additional costs of implementing the roadmap will total approximately €30 million per year, while the costs of current national and international research infrastructures are around €160 million a year. Funding will also be needed for local research infrastructures. The present project reiterates the proposals of earlier work- ing groups concerning the need for an organ at the national level, a research infrastructure council, to prepare and implement research infrastructure policy and its funding. 6 Esipuhe Euroopan tutkimusinfrastruktuuristrategiafoorumi ESFRI laati vuonna 2006 julkistetun suunnitelman, ns. tiekartan, Euroopan tason tutkimusinfrastruktuurien rakentamis- ja päi- vitystarpeista. Tiekartan tarkistaminen on meneillään. EU:n kilpailukykyneuvosto on suo- sitellut jäsenmaille kansallisten tiekarttojen laatimista. Opetusministeriön asettama tutki- musinfrastruktuurityöryhmä ehdotti muistiossaan (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:36), että Suomessa kartoitetaan kansallisen tason tutkimusinfrastruktuu- rit ja osallistuminen kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin sekä laaditaan tiekartta uu- sista tarpeista. Muistioista saaduissa lausunnoissa pidettiin kartoitusta ja tiekartan laatimista tärkeänä ja kiireellisenä. Opetusministeriö myönsi Tieteellisten seurain valtuuskunnalle määrärahan kartoituksen toteuttamiseen ja tiekartan valmisteluun vuoden 2008 aikana. Tieteellisten seurain valtuus- kunta asetti tätä varten projektin, johon nimitettiin projektipäälliköksi johtava tiedeasian- tuntija Eeva Ikonen ja projektisihteeriksi Katri Mäkinen sekä 20.8.–19.11.2008 välisenä aikana projektikoordinaattoriksi Marjut Nyman. Opetusministeriö asetti projektille johtoryhmän, jonka puheenjohtajaksi määrättiin opetusneuvos Mirja Arajärvi opetusministeriöstä. Johtoryhmän jäseniksi kutsuttiin tekno- logiajohtaja Mika Aalto Tekesistä, professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskukses- ta, professori Juhani Keinonen Tieteellisten seurain valtuuskunnasta, ylijohtaja, tutkimus, Riitta Mustonen Suomen Akatemiasta, liikenneneuvos Martti Mäkelä liikenne- ja vies- 7 tintäministeriöstä, opetusneuvos Marja-Liisa Niemi opetusministeriöstä, teollisuusneuvos Paula Nybergh työ- ja elinkeinoministeriöstä, pääsuunnittelija Tuomas Parkkari tiede- ja teknologianeuvostosta, tutkimusjohtaja Mikko Peltonen maa- ja metsätalousministeriöstä sekä tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kari Vinni sosiaali- ja terveysministeriöstä. Johtoryhmän pysyviksi asiantuntijoiksi kutsuttiin vararehtori Outi Krause yliopistojen rehtorien neuvoston edustajana, rehtori Tapio Varmola Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvoston edustajana, pääsihteeri Sari Löytökorpi sektoritutkimuksen neuvottelukunnas- ta, asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä ohjelmajohtaja Pekka Tolonen Finprosta. Johtoryhmän sihteerinä on toiminut johtava tiedeasiantuntija Eeva Ikonen. Työtehtävien muuttumisen vuoksi työ- ja elinkeinoministeriö vaihtoi edustajakseen teollisuusneuvos Sakari Immosen ja Finpro vaihtoi edustajakseen ohjelmajohtaja Markus Ranteen. Johtoryhmä on kutsunut infrastruktuuriehdotuksia arvioimaan riippumattoman kansal- lisen asiantuntijapaneelin sekä kolme kansainvälistä asiantuntijapaneelia. Johtoryhmä on järjestänyt kaksi avointa tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Johtoryhmä on kokoontunut yhdeksän kertaa. Johtoryhmä esittää parhaat kiitokset projektin henkilöstölle ja asiantuntijoille sekä Tie- teellisten seurain valtuuskunnalle. Helsingissä 2.12.2008 SISÄLLYS Yhteenveto 11 1. Johdanto 17 2. Tutkimusinfrastruktuurin käsite 18 3. Tutkimusinfrastruktuurien valintaperusteet ja -menettely 21 4. Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit ja tiekartta 26 5. Tutkimusalakohtaiset suositukset 35 5.1. Yleistä 35 5.2. Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet 36 5.3. Ympäristötieteet 36 5.4. Biotieteet ja terveystieteet 37 5.5. Energia 37 5.6. Materiaalitiede ja analytiikka 38 5.7. Avaruustutkimus ja tähtitiede 38 5.8. Fysiikka ja tekniikka 39 5.9. Tietotekniikka ja e-infrastruktuurit 39 6. Johtopäätökset ja yleiset suositukset 40 6.1. Infrastruktuurikokonaisuuksien muodostaminen ja infrastruktuurien käytön tehostaminen 40 6.2. Suomen osallistuminen kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin ja ESFRI-hankkeisiin 41 6.3. Rahoitus 41 6.4. Tutkimusinfrastruktuuripolitiikka 42 Lyhenteet 45 Lähdeaineisto 48 Liitteet 49 Kansainvälisten paneelien suositukset (eng.): 1. Life Sciences and Medicine & Environmental Sciences (LME) 51 2. Report of the Physical Sciences, e-Science and Engineering (PSE) 60 3. Social Sciences and Humanities (SSH) 66 Liite 5 Tiekarttahankkeiden kuvaukset 87 Liite 6 Tiekartan kehittämishankkeiden kuvaukset 99 Liite 7 Lista kartoitukseen kutsutuista tahoista 107 Liite 8 Saapuneet ehdotukset olemassa oleviksi tutkimuksen infrastruktuureiksi 108 Liite 9 Saapuneet ehdotukset tiekartalle 114 Liite 10 Kartoitus kyselylomake 118 Liite 11 Tiekartta kyselylomake 138 Liite 12 Kartoitushankkeen prosessikuvaus 151 Kuvat ja taulukot Kuva 1. Tutkimusinfrastruktuurien kartoitushankkeen aikataulu Kuva 2. Kartoitusvastauksissa kotimaisten tutkimusinfrastruktuurien jakautuminen tutkimusaloittain Kuva 3. Kansainväliset sitoumukset tutkimusalakohtaisesti Kuva 4. Tiekartan valmistelun vaiheiden malli Taulukko 1. Olemassa olevat kansalliset tutkimusinfrastruktuurit, arviot käyttökustannuksista vuonna 2007 ja käyttäjämääristä vuonna 2007 Taulukko 2. Suomen osallistuminen merkittäviin kansainvälisiin infrastruktuureihin, jäsenmaksut vuonna 2007 ja liit tymisvuosi Taulukko 3. Muut jäsenyydet kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa, jäsenmaksut vuonna 2007 ja liit tymisvuosi Taulukko 4. Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit tiekartalle, rakentamisvaiheen ajoittuminen sekä arviot rakentamisvaiheen kustannuksista ja vuosittaisista käyttökustannuksista Suomelle 11 Yhteenveto Tutkimusinfrastruktuuripolitiikan tulee olla kiinteä osa kansallista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Tarvitsemme kansallisen prosessin infrastruktuuripo- litiikalle. Siinä tulee olla mukana kaikki toimijat tut- kijoista tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta päättäviin tahoihin. Vuoropuhelun merkitys korostuu haettaessa yhteisiä synergiaetuja. Kahden aiemman työryhmän muistioissa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:36; Tiede- ja teknologianeuvos- ton erillisraportti 2006: Kilpailukykyiset tieteen ja teknologian strategisen huippuosaamisen keskittymät) on ehdotettu ja työryhmien raporteista annetuissa lausunnoissa on tuettu pysyvän ja hyvin resursoidun toimielimen perustamista tutkimusinfrastruktuuripo- litiikan valmistelua ja toimeenpanoa varten. Toimielimen tehtäviin kuuluisi strategian laatimi- nen, seuranta, arviointi ja kansainvälisen osallistumi- sen koordinointi. Tehtäviin kuuluisi myös infrastruk- tuuria koskevien selvitysten laatiminen, lausuntojen antaminen, tiekartan päivitys, rahoituspäätösten val- mistelu ja myös joiltain osin rahoituspäätösten teke- minen. Infrastruktuuritoimikunta voisi myös tehdä ratkaisuehdotuksia silloin, kun kyseessä on kaksi tai useampia kilpailevia kansallisen tahon koordinointi- tahoja. Nämä vaativat ja laajat tehtävät edellyttävät pysyviä rakenteita, rahoitusjärjestelyjä ja asiantunti- juuteen perustuvan henkilöstön. Kansallisen tason tiekarttaa tulee arvioida jatkuvasti ja päivittää noin 3 vuoden väliajoin. Kansallisen tason tiekartan aikataulun suunnittelussa tarvitaan yhteen- sovittamista eurooppalaisen tiekarttahankkeen kanssa. Infrastruktuurien rahoituksen hakemisen ja päätöksen tekemisen tulee voida rytmittyä eurooppalaisen ES- FRI -prosessin kanssa. Nykyisten ESFRI -tiekartta- hankkeiden suhteen tullaan tarvitsemaan nopeitakin ratkaisuja. Infrastruktuurien eri tasot (paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen) ja tyypit (keskitetty, hajautettu, virtuaalinen) tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rahoituksen järjestelyssä. Uusia kansallisen tason inf- rastruktuuritarpeita voi nousta esiin myös strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) alueilta. Tä- män vuoksi on tärkeää muodostaa myös tieteenalakoh- taisia kriittisiä tarkasteluja ja suunnitelmia infrastruk- tuurien kehittämiseksi tai suunnitelmia muunlaisesta, alan luonteen mukaisesta tiiviimmästä yhteistyöstä. 12 Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit 2008 ja tiekarttahankkeet Johtoryhmä on tunnistanut 24 hanketta merkittäviksi kansallisen tason infrastruktuureiksi Suomessa. Tiekar- talle on hyväksytty 20 esitystä, joista 13 liittyy ESFRI- foorumin (European Strategy Forum on Research Inf- rastructures) eurooppalaisiin tiekarttahankkeisiin. Johtoryhmän näkemyksen mukaan seuraavien seit- semän tiekartalle hyväksytyn kansallisen tai kansain- välisen hankkeen rahoituksesta tulee päättää kiireelli- simmin: • Kielitieteiden aineistot ja teknologia • Yhteiskuntatieteiden tietoarkistot • Ympäristötieteiden ja ilmakehätieteiden infrastruktuurit • Biotieteiden ja terveystieteiden infrastruktuurit • Eurooppalaisen synkrotronisäteilylaitteiston uusiminen • Eurooppalainen ydin- ja hiukkasfysiikan alan infrastruktuuri • Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) hankekokonaisuus Nämä hankkeet ovat kytköksissä eurooppalaisiin tut- kimusinfrastruktuurihankkeisiin, joiden suunnittelu- vaihe on jo käynnistynyt. Rakentamisvaihe käynnistyy vuosina 2009–2011. Tämän vuoksi tarvitaan mahdol- lisimman pian päätöksiä Suomen sitoutumisesta ky- seisten alojen infrastruktuureihin. Rahoitus ja budjetointi Suomi käyttää nykyisin tässä kartoituksessa saadun alustavan arvion mukaan noin 130 milj. euroa julki- sia määrärahoja joka vuosi taulukossa 1 (1 esitettyjen kansallisten infrastruktuurien ylläpitoon, ja noin 30 milj. euroa kansainvälisten infrastruktuurien jäsen- maksuihin (taulukot 2 ja 3). Jäsenmaksujen lisäksi voi olla muita osallistumiseen liittyviä kustannuksia ulko- maille tai kotimaassa. Tässä kartoituksessa ei selvitetty tutkimusinfrastruktuurien toimintaan kuuluvan tut- kimustoiminnan kustannuksia. Kuten kansainväliset paneelit muistuttivat suosituksissaan, osallistuminen suuriin kansainvälisiin hankkeisiin edellyttää inves- tointeja ja toiminnan koordinointia myös kotimaassa, jotta kansainvälisen infrastruktuurin hyödyntäminen olisi mahdollisimman tehokasta. Tiekartalle valittujen hankkeiden rakentamiskus- tannukset ovat noin 230 milj. euroa rakentamisvai- heessa vuosina 2008–2020, ja vuosittaiset kustannuk- set olisivat Suomelle noin 30 milj. euroa (taulukko 4). Hankkeiden rakentamisaikataulu ja rahoitustarpeiden kohdistuminen on kovin erilainen eri aloilla, joten tarvitaan rahoitusinstrumentti, joka yksityiskohtais- ten rahoitusesitysten ja -suunnitelmien perusteella voi kohdentaa rahoitusta hankkeisiin. Suomi tarvitsee keskitetyn rahoitusjärjestelmän ole- massa olevien kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uusimiseksi sekä uusien kansallisen tason hankkeiden rahoittamiseksi. Keskitetyssä rahoitusjärjestelmässä tulee huomioida myös tutkimusinfrastruktuuripo- litiikan hoitamisen ja pitkäaikaisten kansainvälisten sitoutumisten valmistelun tarpeet. Johtoryhmän arvi- on mukaan jo vuonna 2009 tarvittaisiin noin 9 milj. euroa kiireellisimpien hankkeiden edistämistä varten. Kiireellisimpien hankkeiden toteuttamiseen tarvitaan kokonaisuudessaan vuosina 2010–2016 yli 200 milj. euroa. Tässä karkeassa arviossa on osin mukana myös käyttökustannuksia. 1 Taulukkojen 1–4 tiedot perustuvat tietoihin, joita esityksiä tehneet tahot ovat johtoryhmälle toimittaneet. 13 Johtoryhmän suositukset Suositus 1. Kansallisten rekistereiden käytettävyyttä ja aineistojen saatavuutta tulee parantaa ja käyttäjän kus- tannuksia alentaa, tarvittaessa ao. lainsäädäntöä muut- tamalla. Suomessa kerätyt arvokkaat aineistot tulee saattaa laajempaan kansainväliseen käyttöön lisäämällä aineistojen digitointia, ja yhdenmukaistamalla aineisto- jen keruu vastaamaan kansainvälisiä standardeja. Suositus 2. Maassamme tarvitaan yhteinen näkemys siitä, millainen e-infrastruktuuri palvelee parhaiten kor- keatasoista tutkimusta. Suositus 3. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen alojen voimavaroja tulee keskittää ja tutkijoiden vapaata pää- syä edistää arvokkaiden aineistojen hyödyntämiseksi. Suositus 4. Opetusministeriön tuella alkanutta muistior- ganisaatioiden (2 yhteistyön tiivistämistä on jatkettava. Kulttuuriperinnön keskeinen aineisto tulee digitoida. Suositus 5. Resursseja yhdistämällä ja tutkimusinfrastruk- tuureja edelleen kehittämällä Suomen tulee pyrkiä kan- sainvälisesti johtavaan asemaan niillä ympäristötieteiden aloilla, joilla jo nyt on vahvaa kansallista osaamista ja merkittäviä tietovarantoja ja tutkimusinfrastruktuuria. Suositus 6. Biokeskus Suomen tulee käyttää asemaan- sa ja koordinaatiovastuutaan kansallisen tason tutki- musinfrastruktuurien kehittämisessä. Suositus 7. Suomen tulee huolehtia energia-alan laaja- alaisesta osaamisesta, tutkimuksesta ja kansainvälisen yhteistyöhön osallistumisen edellyttämistä investoin- neista uusiutuvan ja päästöttömän energian tutkimus- ja kehitystyössä sekä kansainvälisten tutkimusinfra- struktuurien hyödyntämisestä. Suositus 8. Synkrotronisäteilyn avulla tehtävää laajasti moni- ja poikkitieteellistä tutkimusta tulee kehittää val- takunnallisesti koordinoidun yhteistyön perusteella. 2 Muistiorganisaatio-termi kattaa museot, arkistot ja kirjastot Suositus 9. Suomen tulee vahvistaa kansallista nano- tutkimuksen ja nanoteknologian koordinaatiota ja työn- jakoa sekä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä. Suositus 10. Suomalaisen tiedeyhteisön on laadittava yhteinen suunnitelma tähtitieteen kehittämishankkeeksi mukaan lukien olemassa olevat kotimaiset ja kansain- väliset infrastruktuurit ja niiden hyödyntäminen. Suositus 11. Suurissa kansainvälisissä infrastruktuu- reissa tehtävän tutkimuksen ja siitä saatavan hyö- dyn maksimoimiseksi Suomen on huolehdittava tätä toimintaa tukevista tutkimusinfrastruktuureista koti- maassa. Suositus 12. CSC:n keskeisiä tehtäviä tulee olla tie- teellisen laskennan palvelut, tietoverkkopalvelut sekä laajojen aineistojen säilyttämiseen ja käyttöön liittyvät palvelut. Toimintaa tulee laajentaa palvelemaan entistä enemmän myös tutkimuslaitoksia. CSC:n tulee jatkaa infrastruktuurien kehittämistyötä yhteistyössä käyttäjä- kunnan ja tiedon tuottajien kanssa. Suositus 13. Tiedeyhteisön tulee organisoitua kehitty- neiden suunnitelmien laatimiseksi ja olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien tehokkaammaksi hyödyntämi- seksi. Tämä koskee sekä kansallisen tason että paikal- listason infrastruktuureja. Suositus 14. Yhteistyötä infrastruktuurien rakentamises- sa ja käytössä tulee tehostaa saman alan yksiköiden kesken sekä erityisesti muodostamalla monitieteisiä, jonkin ongelma-alueen tutkimukseen suuntautuvia inf- rastruktuurikokonaisuuksia. Suositus 15. Suomalaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden tulee hakeutua vastuullisiin tehtäviin kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa niillä aloilla, joilla Suomes- sa on merkittävää osaamista. 14 Suositus 16. Kansainvälisissä investoinneissa tulee pyr- kiä käyttämään luontoissuorituksia (in-kind contributi- on), mikä edistää kotimaisen osaamisen kehittymistä ja yhteistyötä yritysten kanssa. Suositus 17. Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tu- lee hyödyntää entistä paremmin jäsenyyksiämme kan- sainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa. Olemassa olevia kansainvälisiä sitoumuksia ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuureja tulee käyttää tehokkaasti tut- kijoiden liikkumisessa, tutkijankoulutuksessa ja tutkija- koulujen toiminnan suunnittelussa. Suositus 18. Valmisteltaessa osallistumista hyvin suu- riin ja kalliisiin kansainvälisiin hankkeisiin tulee harkita yhteisjärjestelyjä esimerkiksi muiden Pohjoismaiden kanssa. Suositus 19. Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä ja uusissa kansainvälisissä tutkimusinfra- struktuureissa tehtävää tutkimusta tulee tukea lisämää- rärahalla tutkimuksen kehittämisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön tarpeiden mukaisesti. Suositus 20. Infrastruktuurien rahoitusta tulee lisätä osana korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omaa ra- hoitusta sekä keskitettynä kilpailtuna rahoituksena kansallisen tason infrastruktuureihin. Lisäksi tulee varautua kansainvälisten infrastruktuurien jäsenmak- suihin sekä niihin liittyvän kansallisen toiminnan koor- dinointiin. Suositus 21. Tutkimusinfrastruktuuripolitiikan tulee olla kiinteä osa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa ja sitä tu- lee toteuttaa johdonmukaisen ja hyvin suunnitellun toi- mintamallin mukaisesti. Tätä toteuttamaan tulee perus- taa tutkimusinfrastruktuuritoimikunta ja varmistaa sen toimintaedellytykset, mukaan lukien pysyvä sihteeristö. Suositus 22. Infrastruktuuritoimikunnan tehtävänä on koota tutkijayhteisöjen ja muiden toimijatahojen nä- kemykset kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien tulevaisuuden tarpeista sekä järjestää hanke-esitysten arvioinnit ottaen huomioon yhteiskunnan ja elinkeino- elämän tarpeet ja tehdä arviointien pohjalta suunnitel- mat infrastruktuurien toteuttamisesta. Suositus 23. Kansallisen tason tiekarttaa tulee arvioida jatkuvasti ja päivittää noin 3 vuoden väliajoin. Suositus 24. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yl- läpitäjien tulee ottaa huomioon tutkimusinfrastruktuurit osana omaa strategiatyötään. Siihen tulee kuulua ole- massa olevien infrastruktuurien ylläpito, yhteiskäytön tehostaminen ja uudet infrastruktuuritarpeet sekä ra- hoitussuunnitelma. Suunnittelussa tulee ottaa huomi- oon, milloin tiiviimpi verkottuminen on tehokkaampaa kuin uuden infrastruktuurin toteuttaminen. Suositus 25. Ministeriöiden, tutkimuksen rahoittajien ja infrastruktuurien isäntäorganisaatioiden tulee tehdä omat pitkän aikavälin suunnitelmansa infrastruktuurien- sa käytölle, kehittämiselle ja rahoittamiselle. 16 17 1. Johdanto Korkeatasoiset ja ajanmukaiset tutkimusinfrastruktuu- rit ovat menestyksekkään tutkimustyön edellytys. Niillä on suuri merkitys myös tutkimusjärjestelmän kansain- välisen kilpailukyvyn ja kiinnostavuuden kannalta. Tiede- ja teknologianeuvoston linjaraportissa 2006 esittämän suosituksen mukaisesti opetusministeriö asetti yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa työryhmän, jonka tehtävänä oli 1. tehdä ehdotus menettelyistä, joilla tunnistetaan ja arvioidaan tarve merkittävien uusien kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien perustamiseen tai olemassa olevien infrastruktuurien kehittämiseen sekä hankkeiden priorisointimenettelystä; 2. tehdä ehdotus tutkimusinfrastruktuurien rahoitusjärjestelmästä ja rahoittajien välisestä työnjaosta ottaen erityisesti huomioon usean organisaation tai eri hallinnonalojen yhteiset, merkittävät infrastruktuurit sekä kansainväliset infrastruktuurit; sekä 3. yhteistyössä Suomen Akatemian toimikuntien ja Tekesin kanssa kartoittaa alustavasti merkittävät kansalliset tutkimusinfrastruktuurit sekä tehdä ehdotuksia niiden uusimisesta ja kehittämisestä. Tavoitteena oli laatia 2–3 vuoden välein päivitettävä kansallinen tiekartta seuraavan 10–15 vuoden aikana tarvittavista infrastruktuureista ottaen huomioon kan- salliset tarpeet ja kansainvälisen kehityksen. Kartoitus todettiin niin mittavaksi ja suuritöiseksi tehtäväksi ettei työryhmä katsonut voivansa sellaista itse omilla resursseillaan tehdä. Työryhmä ehdotti muistiossaan vuonna 2007, että kansallisen tason tutkimusinfra- struktuurit ja osallistuminen kansainvälisiin tutki- musinfrastruktuureihin kartoitetaan sekä laaditaan tiekartta uusista tarpeista. Ehdotus sai lausunnoissa laajan kannatuksen. Tammikuussa 2008 käynnistyi opetusministeri- ön rahoittamana kartoitus Suomen kansallisen tason tutkimusinfrastruktuureista. Opetusministeriö asetti kartoitukselle eri hallinnonaloja sekä tiedeyhteisöjä, rahoittajia ja yksityistä sektoria edustavan johtoryh- män 16.1.2008. Kartoituksen toteutti Tieteellisten seurain valtuuskunta. Kartoitushankkeen yhteydessä oli kyselyyn osallistuvien tahojen mahdollista tehdä esitys osallistumisesta nykyisiin tai uusiin kansainväli- siin infrastruktuureihin. 18 2. Tutkimusinfrastruktuurin käsite Tutkimusinfrastruktuurit (jäljempänä infrastruktuu- rit) ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää ja kehit- tää tutkimuskapasiteettia. Keskitetty (single-sited) infrastruktuuri on tarkoi- tuksenmukainen aloilla, jotka vaativat suuria inves- tointeja kalliisiin tutkimuslaitteisiin. Keskitettyyn infrastruktuuriin voi kuulua myös etäyksiköitä tai sillä voi olla myös etäkäyttömahdollisuuksia. Hajautettu (distributed) infrastruktuuri on luonteva aloilla, joissa käytettävät resurssit ovat maantieteellises- ti erillään. Hajautettu infrastruktuuri voi myös tuottaa yhteisiä, keskitettyjä palveluja. Virtuaalisia (virtual) infrastruktuureja ovat esimer- kiksi tietokannat, arkistot, yms., joihin tutkijat pääse- vät käyttäjiksi omilta työasemiltaan. Monet maat ovat laatineet omat strategiansa, tie- kartan ja selvityksen olemassa olevista infrastruktuu- reistaan. Strateginen suunnitelma ja tiekartta ovat monissa maissa johtaneet rahoituksen suuntaamiseen kansallisesti tärkeisiin infrastruktuurien investoinei- hin. Esimerkiksi Tanskassa on arvioitu olemassa olevien kansallisen tason uudistamisen välittömäksi rahoitustarpeeksi noin 40 milj. euroa ja uusien tutki- musinfrastruktuurien perustamiseksi noin 269 milj. euroa (Danish Council for Strategic Research 2005). Norjan infrastruktuuristrategian (Norges Forsknings- råd 2008) mukaan maa tulee investoimaan noin 88 milj. euroa vuosittain tutkimusinfrastruktuureihin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ruotsissa vuonna 2007 päivitetyn tiekartan (Vetenskapsrådet 2007) rahoitustarve on vuoteen 2012 asti noin 272 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin 53 milj. euron jul- kista lisärahoitusta vuositasolla. Myös useat säätiöt rahoittavat Ruotsissa merkittävästi tutkimusinfra- struktuureja. Suomella on pitkä perinne etenkin luonnontieteissä hyödyntää muiden maiden infrastruktuureja ja suu- ria koejärjestelyjä, koska Suomella ei ole ollut varaa suuriin infrastruktuurien investointeihin. Olemme onnistuneet yksittäisten tutkijoiden tai tutkimus- ryhmien toimesta pääsemään merkittävien kansain- välisten infrastruktuurien käyttäjiksi tarjoamalla vastineeksi osaamistamme ja pientä käyttömaksua. Suomen muodollinen osallistuminen kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin jäsenenä alkoi 1980- lu- vulla, koska henkilökohtaisten suhteiden perusteella osallistuminen ei ollut enää mahdollista suurissa tut- kimuslaitoksissa. Edelleen tutkimussuunnitelmat ja kansainvälinen tunnettuus ovat ratkaisevia tekijöitä, 19 kun halutaan hyödyntää kahdenvälisillä projektipoh- jaisilla sopimuksilla korkealaatuisia tutkimusympäris- töjä Suomen ulkopuolella. European Strategy Forum on Research Infrastruc- tures (ESFRI) perustettiin vuonna 2002. ESFRI on EU-jäsenmaiden ja assosiaatiomaiden yhteistyöelin tutkimusinfrastruktuureja koskevan politiikan val- mistelussa. ESFRI koostuu tutkimusministeriöiden ja rahoittajien edustajista. ESFRI ei ole tutkimuksen tai tutkimusinfrastruktuurien rahoittaja. ESFRI:n tiekartta on jatkuvasti tarkentuva ja päi- vitettävä asiakirja. Tulevaisuuden tarpeet arvioidaan seuraavien 10–20 vuoden ajalle. Periaatteena on, että hankkeet, jotka siirtyvät rakentamisvaiheeseen, tulevat poistumaan tiekarttalistalta. ESFRI:n vuonna 2006 julkistetulla tiekartalla (Eu- ropean Strategy Forum on Research Infrastructures 2006) on 35 hanketta, jotka kattavat seitsemän avain- aluetta (yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet, ym- päristötieteet, energia, materiaalitieteet, astrofysiikka, tähtitiede, ydinfysiikka ja hiukkasfysiikka, biotieteet ja lääketiede ja e-infrastruktuurit). ESFRI on hyväksy- nyt vuonna 2008 päivitetylle tiekarttalistalle 10 uutta hanketta, ja todennut ensimmäisellä tiekartalla olleista hankkeista 6 hankkeen käynnistyneen ja 11 rakenta- missuunnitelman edenneen merkittävästi. ESFRI:n tiekarttahankkeiden valmisteluvaiheen 34 hankkeen rahoitus alkoi 2008. Valmisteluvaiheen on tarkoitus ensisijaisesti selvittää hallinnollisia, juridisia ja teknisiä ratkaisuja ennen rakentamisvaihetta. Suo- mi on osallistunut 14 ESFRI:n tiekarttalistalla olevan hankkeen valmisteluvaiheeseen. Rahoitus on tullut EU:n 7. puiteohjelmasta ja kansallisista lähteistä. Suo- mi on kansainvälisen jäsenyytensä johdosta mukana kolmessa muussa ESFRI:n tiekarttahankkeessa. Jokaisella Pohjoismaalla on omat tiedepoliittiset strategiansa ja tutkimusinfrastruktuurien tarpeet. Pohjoismaiden kesken on tehty menestyksellistä yh- teistyötä osallistuttaessa joihinkin eurooppalaisiin tut- kimusinfrastruktuureihin. Näistä esimerkkinä voidaan mainita yhteispohjoismainen Nordsync-konsortio Eu- ropean Synchrotron Radiation Facility (ESRF) -inf- rastruktuurissa. Suomi on osallistumassa Facility for Antiproton and Ion Facility Research (FAIR) -hank- keeseen yhteistyössä Ruotsin kanssa. Yhteispohjoismaisesta yhteisestä tutkimusinfra- struktuurien investoinnista on esimerkkinä tähtitie- teen alalla Pohjoismainen optinen teleskooppi, Nordic Optical Telescope (NOT), ja muista yhteishankkeista tietotekniikan alalla Nordunet -tietoverkko sekä poh- joismainen hajautettu suurteholaskentalaitteisto, the Nordic DataGrid Facility (NDGF). 21 3. Tutkimusinfrastruktuurien valintaperusteet ja -menettely Suomen kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien kartoitushanke käynnistettiin helmikuussa 2008 si- dosryhmille suunnatulla seminaarilla ”Suomi ja eu- rooppalaiset tutkimuksen infrastruktuurien hankkeet”. Seminaarin aikana kuultiin esityksiä suomalaisten kiinnostuksesta osallistua ESFRI:n esille nostamiin, eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuurihankkeisiin sekä kerrottiin alkaneesta kansallisesta kartoituksesta. Kartoitushanketta tehtiin tunnetuksi Suomen Akate- mian ja Tekesin sekä Suomen tieteen ja teknologian tietopalvelun Internet-sivujen (www.research.fi) lisäksi myös lehtiartikkelien kautta. Tieteellisten seurain val- tuuskunnan palvelimelle avattiin kartoitushankkeen omat sivut osoitteeseen www.tsv.fi/tik. Em. kartoitushankkeen omat sivut ovat toimineet kaikissa kartoitushankkeen vaiheissa (kuva 1) tiedotus- kanavana asiasta kiinnostuneille tahoille. Osa tiedoista oli Internet-sivuilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Kar- toitushankkeen prosessikuvaus on liitteessä 12. Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien ja uusi- en infrastruktuuritarpeiden kartoitus toteutettiin avoi- men Internet-kyselyn kautta. Kartoitus jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäinen keskittyi olemassa olevien kansallisten tutkimusinfrastruktuurien selvittämiseen ja olemassa oleviin sitoumuksiin kansainvälisissä tut- kimusinfrastruktuureissa (valtiosopimukset, jäsenyydet kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa). Kartoituksen toisessa osassa otettiin vastaan ehdo- tukset kansallisten tutkimusinfrastruktuurien merkit- täväksi uudistamiseksi ja uusiksi tutkimusinfrastruk- tuurihankkeiksi sekä osallistumiseksi uusiin kansain- välisiin hankkeisiin. Molempia osioita varten oli laadittu omat ohjeen- sa ja kyselylomakkeensa, ja kumpaankin piti vastata erikseen. Kustakin infrastruktuurihankkeesta täytettiin oma lomakkeensa (liite 10 ja 11). Kysely oli avoinna keväällä 2008 runsaan kuukau- den ajan. Kyselyssä tarjoutui mahdollisuus myös tehdä ehdotuksia kansallisista tutkimusinfrastruktuuritar- peista tai osallistumisista kansainvälisiin tutkimusinf- rastruktuureihin. Etukäteen määritellylle kohderyh- mälle (liite 7) lähetettiin automaattisesti Internet-link- ki kyselyyn vastaamista varten. Yliopistoja pyydettiin toimittamaan tieto kyselystä yliopistosairaaloilleen sekä niille yksiköilleen, joita ei ollut vastaajien kohde- ryhmässä erikseen mainittu (liite 7). Kyselyyn pystyi myös vastaamaan ilman erillistä kutsua. Kyselyn vastaajia pyydettiin tutustumaan huolella etukäteen annettuun informaatioon ja vastausohjei- siin, jotka olivat saatavilla kartoitushankkeen omilta internet-sivuilta. Internet-kyselyn käytännön toteu- tuksen hoiti Neteffect Oy Webropol-järjestelmään tukeutuen. Jokaiselle vastaajalle luotiin oma henki- lökohtainen tunnus ja annettiin vastauslinkki, jonka avulla vastaaja teki vastauksensa Internetissä. Sihteeris- tö toimitti Neteffectille toimijoilta tulleet vastauslink- kipyynnöt. Neteffect toimitti vastaajille tunnukset ja vastauslinkit sekä vastasi teknisestä avusta. Kyselyyn tuli vastauksia kaikkiaan 297, joista 116 oli ehdotuksia kansalliselle tiekartalle (liite 8 ja 9). http://www.research.fi http://www.tsv.fi/tik 22 Kyselyyn perustuvan kartoituksen teknisistä menette- lyistä saadut kokemukset ja palautteet esitellään ope- tusministeriölle tiekartan päivityksen tulevaa suunnit- telua varten. Johtoryhmä asetti alla luetellut kriteerit kansallisen tason infrastruktuureille. Kyselyn vastaajan tuli ottaa huomioon nämä etukäteen julkaistut kansallisen tason infrastruktuurin kriteerit. Kriteerit ovat olleet luetta- vissa kartoitushankkeen omilla Internet-sivuilla. Kansallisen tason infrastruktuurin ja tiekartalle tehdyn suunnitelman tulee täyttää pääosin seuraavat kriteerit: 1. Infrastruktuurin ylläpidosta ja palvelusta on osoitettavissa hallintorakenteet ja vastuuhenkilöstö; 2. Infrastruktuurin toiminnasta on olemassa vuosittain toimintakertomus tai vastaava raportointi, josta käy ilmi infrastruktuurin käyttöaste ja infrastruktuurin vaikuttavuus, esimerkiksi tieteelliset tuotokset, uudet sovellukset, patentit, uudet tuotteet tai syntynyt yritystoiminta; 3. Infrastruktuuri osallistuu tutkijoiden koulutukseen tai sitä hyödynnetään tutkijankoulutuksessa; 4. Tutkimusinfrastruktuuri on tieteellisesti merkittävä, ja sen toiminta tuottaa lisäarvoa kansallisella tai kansainvälisellä tasolla; 5. Infrastruktuuria hyödyntää jatkuvasti merkittävä määrä kotimaisia tai ulkomaalaisia tutkijoita; 6. Infrastruktuuri tarjoaa käyttäjille palveluja infrastruktuurin hyödyntämisessä; 7. Infrastruktuurin hyödyntämiselle on periaatteessa vapaa pääsy. Edellytyksenä voi olla kuitenkin tutkimussuunnitelman hyväksyminen ja kohtuullinen korvaus käyttökustannuksista sekä saadusta ohjauksesta ja palvelusta; 8. Infrastruktuurin investointikustannukset ovat suhteellisen korkeat verrattuna saman alan muihin infrastruktuureihin; 9. Infrastruktuurin vuosibudjetti on suhteellisen korkea verrattuna saman alan muihin infrastruktuureihin; 10. Infrastruktuurilla on lisäarvoa teolliskaupallisesti tai yleishyödyllisesti joko lyhyellä (esim. rakennusvaihe) tai pitkällä (esim. tulosten hyödyntäminen) aikavälillä. Osallistumisesta olemassa olevaan kansainväliseen tut- kimusinfrastruktuuriin tuli lisäksi selvittää seuraavat seikat: Kuva 1. Tutkimusinfrastruktuurien kar toitushankkeen aikataulu. VAIHE 01/08 02/08 03/08 04/08 05/08 06/08 07/08 08/08 09/08 10/08 11/08 12/08 1/09 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 1. Suunnittelu johtoryhmässä 7. Kansainvälisten paneelien työskentely Suomessa 8. Sidosryhmien tiedotus- ja keskustelutilaisuus 15.10. 9. Johtoryhmän loppuraportin työstäminen 10. Johtoryhmä hyväksyy loppuraportin 2.12. 11. Johtoryhmän loppuraportin taitto ja paino 12. Loppuraportin julkaiseminen 11.2. 2. Seminaari suomalaisten kiinnostuksesta ESFRI 3. Online-kyselyn valmistelu 4. Online-kysely auki 2.4.—9.5. 5. Online-kyselyn tulosten analysointi 6. Kansallinen neuvoa-antava asiantuntijaryhmä 18.—19.6. ja 24.6. 23 1. Infrastruktuurin tieteellinen merkitys Suomelle; 2. Infrastruktuurin muu hyödyntäminen Suomessa; 3. Vuosittaiset jäsenmaksut Suomelle; 4. Infrastruktuurin hyödyntämisen käyttömaksut suomalaisille tutkijoille; 5. Kuinka paljon suomalaiset tutkijat hyödyntävät infrastruktuuria; 6. Suomalaisten tutkijankoulutettavien osallistuminen kursseille ja työnohjaukseen, joita infrastruktuuri tarjoaa. Kartoitusosio tuotti kuvan siitä, millaisia tutkimusinf- rastruktuureja on Suomessa, ja mihin kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin on sitouduttu jäsenenä valtiosopimuksin tai muulla menettelyllä. Tiekarttaosio tuotti aineiston suunnitelmista, jotka vastaajat halusivat esittää kansalliselle tiekartalle. Kan- sallinen tiekartta on suunnitelma seuraavien 10–20 vuoden aikana tarvittavista kansallisista uusista tutki- muksen infrastruktuureista tai olemassa olevien mer- kittävistä uudistamisesta, mutta siihen kuuluu myös osallistumiset kansainvälisiin uusiin hankkeisiin tai olemassa olevien infrastruktuurien merkittäviin uu- distamishankkeisiin. Kaikista niistä kartoitusvastauksista, joita tehtiin olemassa oleviksi kansallisen tason infrastruktuureik- si, voitiin analysoida tarkemmin 180 vastausta. Näistä analysoiduista 156 oli kotimaisia esityksiä ja 24 kan- sainvälistä hanketta. Neteffect Oy tuotti kartoitus- hankkeen sihteeristölle vastauksista saadun aineiston analysoinnit. Ehdotuksia kansallisen tason infrastruktuureiksi tuotettiin eniten ympäristötieteiden, bio- ja terveys- tieteiden sekä fysiikan ja tekniikan aloilta (Kuva 2). Kansainvälisiä sitoumuksia on eniten ympäristötie- teiden sekä fysiikan ja tekniikan aloilla (Kuva 3). Kotimaisista tutkimusinfrastruktuuriesityksistä 46 % oli tyypiltään keskitettyjä. Yhteiskuntatieteissä tutkimusinfrastruktuurit ovat tyypillisesti virtuaalisia ja fysiikassa ja tekniikassa tyypillisesti keskitettyjä. Muilla tutkimusaloilla keskitettyjen, hajautettujen ja virtuaalisten tutkimusinfrastruktuurien osuudet olivat lähes samaa tasoa. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 yh t.k un ta tie te et , h um .ti et ee t ym p. tie de , e ko lo gi a bi ot ie de , t er ve ys tie te et fy sik aa lis et ti et ee t, te kn ise t t ie te et en er gi a e- tie de , t ie to te kn iik ka te kn ol og ia m uu t Ehdotukset kansallisiksi infrastruktuureiksi (%) Kuva 2. Kar toitusvastauksissa kotimaisten tutki- musinfrastruktuurien jakautuminen tutkimusaloit- tain. Prosent tien summa on yli 100 % , koska monet vastaajista ilmoit tivat hankkeen sijoit tuvan monelle tutkimusalalle. yh t.k un ta tie te et , h um .ti et ee t ym p. tie de , e ko lo gi a bi ot ie de , t er ve ys tie te et fy sik aa lis et ti et ee t, te kn ise t t ie te et en er gi a e- tie de , t ie to te kn iik ka te kn ol og ia m uu t Sitoumukset kansainvälisissä infrastruktuureissa (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Kuva 3 . Kansainväliset sitoumukset tutkimusaloit- tain. Prosent tien summa on yli 100 % , koska monet vastaajista ilmoit tivat hankkeen sijoit tuvan monelle tutkimusalalle. 24 Yli puolet esitetyistä tutkimusinfrastruktuureista kotimaassa tai kansainvälisistä sitoumuksista ovat yli 10 vuotta vanhoja. Vanhimmat kansallisen tason inf- rastruktuureista ovat yhteiskuntatieteiden ja humanis- tisten tieteiden aloilla. Avoin kartoitusmenettely johti vastausten suureen määrään ja epätasaiseen laatuun. Monet kartoitusvas- tauksista olivat päällekkäisiä tai hankkeet luonteeltaan paikallisia. Samasta yksiköstä saattoi olla myös rinnak- kaisia esityksiä tiekartalle tai olemassa olevien kansal- lisen tason infrastruktuurien listalle. Tämän vuoksi johtoryhmä kutsui riippumattoman kansallisen asian- tuntijaryhmän arvioimaan, mitkä hankkeet täyttivät vähimmäiskriteerit kansallisen tason hankkeiksi. Asiantuntijaryhmä työskenteli suljetuin ovin yh- dessä. Heillä oli käytössään alkuperäisten vastausten paperikopiot ja niiden arviointia varten arviointilo- makkeet. Asiantuntijaryhmän ehdotukset ja suosi- tukset kirjattiin sekä esiteltiin sihteeristön toimesta johtoryhmälle. Asiantuntijaryhmän ehdotusten pe- rusteella johtoryhmä teki päätöksen niistä hanke- esityksistä, jotka siten voitiin viedä johtoryhmän asettamien kolmen paneelin arvioitaviksi. Kolmen asiantuntijapaneelin jäsenet olivat pääasiassa ulko- maalaisia asiantuntijoita. Samasta yksiköstä saattoi olla myös rinnakkaisia esityksiä tiekartalle tai olemassa olevien kansallisen ta- son infrastruktuurien listalle. Riippumaton siantunti- jaryhmä suositteli, että Helsingin Biomedicumissa toi- mivat yksiköt olisivat muodostaneet yhteistyössä vain muutaman yhteisen esityksen. Samanlainen suositus koski myös Helsingin yliopiston Viikin Biokeskuksen yksiköitä. Tiekarttalistalla on useita hankkeita, jotka voidaan katsoa olevan Biokeskus Suomen ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) yhteistyö- sopimuksen alaisia. Johtoryhmä kutsui kokoon kolme kansainvälistä asiantuntijapaneelia: • biotieteet, lääketieteet ja ympäristötieteet (Life Sciences & Medicine and Environmental sciences - LME), • fysikaaliset tieteet ja tekniikka (Physical Sciences, e-Science and Engineering - PSE), sekä • yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet (Social Sciences and Humanities - SSH). Riippumaton asiantuntijaryhmä: prof. emer. Jorma Hattula ympäristöjohtaja, dos. Johanna Ikävalko, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK prof. emer. Lea Pulkkinen, Jyväskylän yliopisto prof. emer. Reijo Vihko Kansainvälisten arviointipaneelien kokoonpanot: Biotieteet, lääketieteet ja ympäristötieteet (Life Sciences & Medicine and Environmental sciences - LME) Chief Executive Dr Ruth Barrington (puheenjohtaja), Molecular Medicine Ireland, Irlanti Prof Stephen Emmott, Microsoft Research Cambridge, Iso-Britannia Prof Anthony E. Fallick, University of Glasgow, Iso-Britannia Dr Elisabeth Koch (varapuheenjohtaja), Zentral Anstalt für Meteorologie und Geodynamik, Itävalta Prof Brian Moss, University of Liverpool, Iso-Britannia Prof Anders Lindroth, Lunds Universitet, Ruotsi Prof Inger Lundkvist, Karolinska Institutet, Ruotsi dos. Mervi Sibakov, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Suomi 25 Fysikaaliset tieteet ja tekniikka (Physical Sciences, e-Science and Engineering - PSE) Director Kerstin Eliasson, Utbildingsdepartementet, Ruotsi tohtori Kari-Pekka Estola, yksityinen sijoittaja, Suomi Dr Rainer Koepke (puheenjohtaja), Bundesministerium für Bildung und Forschung, Saksa Prof Poul Erik Lindelof, Niels Bohr Institutet, Københavns Universitet , Tanska Prof Rector Ove Poulsen (varapuheenjohtaja), Ingeniørhøjskolen i Århus, Tanska Prof Dany Vandromme, Le Réseau National de Télécommunications pour la Technologie l’Enseignement et la Recherche, Ranska Prof John Womersley, Science and Technology Policy Council, Iso-Britannia Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet (Social Sciences and Humanities - SSH) Dr Maurice Bric (puheenjohtaja), University College Dublin, Irlanti Prof Merle Horne, Lunds Universitet, Ruotsi Prof Jan O. Jonsson, Stockholms Universitet, Ruotsi Prof Max Kaase, Jacobs University Bremen, Saksa Prof Elizabeth Lanza (varapuheenjohtaja), Universitetet i Oslo, Norja prof. Arto Mustajoki, Helsingin yliopisto, Suomi prof. Lea Rojola, Turun yliopisto, Suomi Alakohtaisten asiantuntijoiden tekemät hankekohtai- set vertaisarvioinnit olivat välttämätön vaihe tiekar- talle valittavien hankkeiden päätösten valmistelussa ja olemassa olevien kansallisen tason tutkimusinfra- struktuurien tunnistamisessa. Paneelit noudattivat johtoryhmän asettamia työskentely- ja arviointioh- jeita. Paneeleiden jäsenillä oli käytössään oma suo- jattu Internet-sivustonsa. Kaikki paneeleissa käydyt keskustelut olivat luottamuksellisia. Jääviyskysy- myksissä noudatettiin suomalaisia jääviyssäännöksiä. Arvioinnin yhteydessä tarkasteltiin myös Suomen si- toumuksia merkittäviin kansainvälisiin tutkimusinf- rastruktuureihin. Sihteeristö lähetti heinäkuun lopulla paneelien ar- vioitaviksi riippumattoman asiantuntijaryhmän suo- situsten perusteella johtoryhmän valitsemat 110 han- ke-esitystä ja tiedot 9 kansainvälisestä jäsenyydestä. Arvioitavista hankkeista 14 lähetettiin paneelien yh- teiskäsittelyyn. Yhteiskäsittelyssä olleiden arviointien yhteensovittamista tehtiin paneelien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien kesken ennen paneelien lopul- lista päätöstä. Paneelien puheenjohtajilla oli käytössään kunkin panelistin ensiarvioinnit hankkeista. Kansainvä- liset paneelit kokoontuivat syyskuussa ja kukin paneeli työskenteli Suomessa kolme työpäivää. Tänä aikana järjestettiin yhteensä 61 kuulemistilaisuutta. Kuule- mistilaisuuksien tarkoituksena oli selventää panelisteille epäselviä seikkoja Internet-pohjaisessa vastauksessa. Yhteisen päätöksen jälkeen kustakin hankkeesta kir- joitettiin lausunto. Hankekohtaisten lausumien lisäksi kukin paneeli laati loppuraportin, joka sisälsi yleiset suositukset (liitteet 1–3) ja arvioinnin tulokset. Kansainvälisten paneelien suosituksia käsiteltiin lokakuussa järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilai- suudessa, johon oli laajasti kutsuttu kartoituksessa mukana olleita tahoja. Tilaisuudessa käyty keskustelu ja sen jälkeen saatu palaute on otettu huomioon joh- toryhmän lopullisia ehdotuksia laadittaessa. 26 4. Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit ja tiekartta Johtoryhmä on luokitellut seuraavat 24 hanketta merkittäviksi kansallisen tason infrastruktuureiksi Suomessa (Taulukko 1 (3): • Museovirasto (National Board of Antiquities, NBA) • Arkistolaitos (National Archives Service of Finland, NARC) • Kansalliskirjaston kokoelmat (The collections of the National Library, NLF) • Kansallinen elektroninen kirjasto (The National Electronic Library, FinElib) • Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (Finnish Social Science Data Archive, FSD) • Rekisteritutkimuksen tukikeskus (ReTki) • Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kokoelmat (Archives and Collections of Linguistic Corpora/ Collections of Electronic Linguistic Corpora, (ACLC/CELC) • Finnish Long-Term Socio-Ecological Research network (FinLTSER) • Luonnontieteellinen keskusmuseo (Finnish Museum of Natural History, FMNH) • Stations for Measuring forest Ecosystem  –  Atmosphere Relationships (SMEAR) • Pallas-Sodankylä Super Site (Pallas-Sod.) • National Biobanks of Finland (FIMMDNA) • Helsinki Functional Imaging Center (HFIC) • Virusvektorilaboratorio (National Virus Vector Laboratory, AIV Vector Core) • Kansallinen rakennebiologian infrastruktuurien verkosto (NSB) • Genome-wide and High-Throughput methods, Biocenter Finland infrastructure network (GWHT) • Suomen Genomikeskus (FIMM-FGC) • Turku Bioimaging (BTI) • Center for Systems Neuroimaging (NEUROIMAGING) • Micronova Centre for Micro- and nanotechnology (Micronova) • Kylmälaboratorio (CRYOHALL) • Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorio (JYFL-ACCLAB) • Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko (CSC-Funet) • Tieteen tietotekniikkapavelut (CSC-Services) 3 Taulukkojen 1–4 tiedot perustuvat tietoihin, joita esityksiä tehneet tahot ovat johtoryhmälle toimittaneet. 27 Taulukoissa 2–3 on listattuna niitä kansainvälisiä inf- rastruktuureja, joissa Suomi on jo mukana, ja jotka ovat tutkimustyön kannalta merkittäviä. Suomella on muitakin merkittäviä kansainvälisiä sitoumuksia, joilla on merkitystä Suomessa harjoitettavalle tutkimustyöl- le, kansainväliselle yhteistyölle muilla toimialoilla tai välillisesti yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Yksit- täisillä organisaatioilla voi olla lisäksi sopimuksia ja jäsenyyksiä infrastruktuureissa, jotka eivät kuuluneet tämän kartoituksen piiriin. Johtoryhmä on hyväksynyt tiekartalle seuraavat 20 esitystä, joista 13 liittyy ESFRI:n tiekarttahankkeisiin (Taulukko 4): • Muistiorganisaatioiden järjestelmäarkkitehtuurihanke • Finnish Language Resource Consortium (FIN-CLARIN), ESFRI • European Social Survey (ESS), ESFRI • Council of European Social Science Data Archives (CESSDA), ESFRI • Ympäristötietojärjestelmä (EnviData) • e-Science and technology infrastructure for biodiversity data and observatories (LIFEWATCH), ESFRI • Finnish Long-Term Socio-Ecological Research network (FinLTSER) • Ympäristö- ja ilmakehätieteet: Integrated Carbon Observation System (ICOS), ESFRI, SMEAR Stations (SMEAR) ja Pallas-Sodankylä • The European infrastructure for phenotyping and archiving of model mammalian genomes (Infrafrontier), ESFRI • European Advanced Translational Research Infrastructure (EATRIS), ESFRI • European Life Science Infrastructure for Biological Information (ELIXIR), ESFRI • Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI), ESFRI • Virusvektorilaboratorio (AIV VectorCore) • Jules Horowitz Materials Testing Reactor (JHR MTR), ESFRI • European Synchrotron Radiation Facility (ESRF), ESFRI • Micronova Centre for Micro- and nanotechnology (Micronova) • Facility for Antiproton and Ion Research (FAIR), ESFRI • Upgrade of cryohall (CRYOHALL) • CSC, Funet roadmap to the next decades (Funet), Finnish Grid Infrastructure for mid-range computing (FGI) • Partnership for Advanced Computing in Europe (PRACE), ESFRI 28 Johtoryhmän näkemyksen mukaan seuraavien seitse- män tiekartalle hyväksytyn kansallisen tai kansainvälisen hankkeen rahoituksesta tulee päättää kiireellisimmin: Nämä hankkeet ovat kytköksissä eurooppalaisiin tut- kimusinfrastruktuurihankkeisiin, joiden suunnittelu- vaihe on jo käynnistynyt. Rakentamisvaihe käynnistyy vuosina 2009–2011. Tämän vuoksi tarvitaan mahdol- lisimman pian päätöksiä Suomen sitoutumisesta ky- seisten alojen infrastruktuureihin. • Kielitieteiden aineistot ja teknologia • Yhteiskuntatieteiden tietoarkistot • Ympäristötieteiden ja ilmakehätieteiden infrastruktuurit • Biotieteiden ja terveystieteiden infrastruktuurit • Eurooppalaisen synkrotronisäteilylaitteiston uusiminen • Eurooppalainen ydin- ja hiukkasfysiikan alan infrastruktuuri • Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) hankekokonaisuus 29 Taulukko 1. Olemassa olevat kansalliset tutkimusinfrastruktuurit , arviot käyt tökustannuksista vuonna 2007 ja käyt täjämääristä vuonna 2007. Olemassa olevat kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit Käyttökustannukset (v. 2007) M€ Käyttäjät (v. 2007) Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet 63,0 Museovirasto (National Board of Antiquities, NBA) 20,0 4 600 Arkistolaitos (National Archives Service of Finland, NARC) 15,5 1 550 Kansalliskir jaston kokoelmat (The collections of the National Library, NLF) 10,0 200 000 Kansallinen elek troninen kir jasto (The National Electronic Library, FinElib) 16,1 415 000 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (Finnish Social Science Data Archive, FSD) 0,8 1 000 Rekisteritutkimuksen tukikeskus (ReTki) 0,2 10 000 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kokoelmat (Archives and Collections of Linguistic Corpora/Collections of Electronic Linguistic Corpora, ACLC/CELC) 0,4 1 500 Ympäristötieteet 20,2 Finnish Long-Term Socio-Ecological Research network (FinLTSER) 7,5 2 000 Luonnontieteellinen keskusmuseo (Finnish Museum of Natural History, FMNH) 7,0 550 Stations for Measuring Forest Ecosystem – Atmosphere Relationships (SMEAR) 2,5 530 Pallas-Sodankylä Super Site (Pallas-Sod.) 3,2 320 Biotieteet ja terveystieteet 20,7 National Biobanks of Finland (FIMMDNA)** 1,0 60 Helsinki Functional Imaging Center (HFIC) 2,8 730 Virusvektorilaboratorio (National Virus Vector Laboratory, AIV Vector Core)* 0,5 80 Kansallinen rakennebiologian infrastruktuurien verkosto (NSB)* 3,0 550 Genome-wide and High-Throughput methods, BF infrastructure network (GWHT)* 1,8 510 Suomen genomikeskus (FIMM-FGC)** 1,5 1 050 Turku Bioimaging (TBI) 8,5 400 Center for Systems Neuroimaging (NEUROIMAGING) 1,6 170 Materiaalitiede ja analytiikka 9,0 Micronova Centre for Micro- and nanotechnology (Micronova) 9,0 260 Fysiikka ja tekniikka 3,7 Kylmälaboratorio (CRYOHALL) 0,7 60 Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorio (JYFL-ACCLAB) 3,0 370 e-infrastruktuurit 17,0 Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko (CSC-Funet) 7,0 380 000 Tieteen tietotekniikkapavelut (CSC-Services) 10,0 3 050 Yhteensä 133,6 *Biokeskus Suomi **Biokeskus Suomen ja FIMM:n yhteistyösopimus Ku va : K at ri Mä kin en 30 Taulukko 2. Suomen osallistuminen merkit täviin kansainvälisiin infrastruktuureihin, jäsenmaksut vuonna 2007 ja liit tymisvuosi. Kansainvälinen tutkimusinfrastruktuuri Jäsenmaksu 2007 k€ Liittymisvuosi Biotieteet ja terveystieteet European Molecular Biology Laboratory (EMBL) 1 100* 1984 Energiatutkimus Joint European Torus (EFDA-JET) 93* 1995 International Thermonuclear Experimental Reactor ( ITER) 26* 2007 Materiaalitiede ja analytiikka MAX Synchrotron Radiation Facility (MAX-lab) 9 1991 European Synchrotron Radiation Facility (ESRF) 520 1989 Avaruustutkimus ja tähtitiede Euroopan avaruusjärjestö (European Space Agency, ESA) 14 300** 1995 Euroopan eteläinen observatorio (European Southern Observatory, ESO) 1900 2004 Pohjoismainen optinen teleskooppi (Nordic Optical Telescope, NOT) 439 1984 European Incoherent Scatter Association (EISCAT) 310 1983 Fysiikka ja tekniikka European Organization for Nuclear Research (CERN) 8 900 1991 Yhteensä 27 597 *Jäsenmaksu 2008 **Tässä ovat mukana jäsenmaksut, pakolliset osallistumismaksut, teknologiaohjelma ja kaukokartoitusohjelma Taulukko 3. Muut jäsenyydet kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa, jäsenmaksut vuonna 2007 ja liit tymisvuosi. Kansainvälinen tutkimusinfrastruktuuri Jäsenmaksu 2007 k€ Liittymisvuosi International Continental Scientific Drilling Program ( ICDP) 23,7 2005 Integrated Ocean Drilling Program ( IODP) / European Consor tium for Ocean Research Drilling (ECORD) 52,5 1986 Global Biodiversity Information Facility (GBIF) 79,5 2003 European Social Survey (ESS) 240,0* 2003 The International Institute for Applied Systems Analysis ( IIASA) 600,0 1976 International Neuroinformatics Coordination Facility 84,0 2005 Yhteensä 1 079,7 * Jäsenmaksuja ei ole, kustannukset ovat operationaalisia 31 Tiekarttaehdotus Rakentamis- vaihe Rakentamis- kustannukset M€ Käyttö- kustannukset M€ /vuosi Kansallinen/ ESFRI Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet 21,1 4,3 Muistiorganisaatioiden järjestelmäarkkitehtuurihanke 2008– 2012 15,0 3,7 Kansallinen Finnish Language Resource Consor tium (FIN-CLARIN) 2009–2020 5,0 0,2 ESFRI European Social Survey (ESS) 2007 –  ei ole 0,3 ESFRI Council of European Social Science Data Archives (CESSDA) 2010–2014 1,1 0,1 ESFRI Ympäristötieteet 24,1 9,4 Ympäristötietojärjestelmä (EnviData) 2010–2011 1,0 0,5 Kansallinen LIFEWATCH ja Fin LTSER 2010–2019 15,6 3,4 Kansallinen/ ESFRI Ympäristö- ja ilmakehätieteet 2009–2011 7,5 5,5 Kansallinen/ ESFRI Biotieteet ja terveystieteet 48,6 2,9 The European infrastructure for phenotyping and archiving of model mammalian genomes ( Infrafrontier)* 2011–2014 5,1 0,4 ESFRI European Advanced Translational Research Infrastructure (EATRIS)** 2010–2012 10,0 NA *** ESFRI European Life Science Infrastructure for Biological Information (ELIXIR) 2010–2013 16,5 1,0 ESFRI Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI)** 2010–2013 17,0 1,0 ESFRI Virusvektorilaboratorio (AIVVectorCore)* 2009–  ei ole 0,5 Kansallinen Energiatutkimus 10,0 0,5 Jules Horowitz Materials Testing Reactor (JHR MTR ) 2008–2014 10,0 0,5 ESFRI Materiaalitiede ja analytiikka 44,6 4,06 European Synchrotron Radiation Facility (ESRF) 2008–2017 0,6 0,06 ESFRI Micronova Centre for Micro- and nanotechnology (Micronova) 2009–2016 44,0 4,0 Kansallinen Fysiikka ja tekniikka 8,2 1,6 Facility for Antiproton and Ion Research (FAIR) 2008–2017 5,5 0,8 ESFRI Upgrade of cryohall (CRYOHALL) 2009–2012 2,7 0,8 Kansallinen e-infrastruktuurit 73,0 9,7 CSC, Funet roadmap to the next decades (Funet), Finnish Grid Infrastructure for mid-range computing (FGI) 2009–2012 57,0 6,7 Kansallinen Par tnership for Advanced Computing in Europe (PRACE) 2010–2013 16,0 3,0 ESFRI Yhteensä 229,6 32,5 *Biokeskus Suomi **Biokeskus Suomen ja FIMM:n yhteistyösopimus ***NA=Tiedot eivät käytettävissä. 4 Tutkimusinfrastruktuurin elinkaari voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: suunnittelu, rakentaminen, käyttö, kehittäminen ja käytöstä poistaminen. Taulukko 4. Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit tiekar talle, rakentamisvaiheen (4 ajoit tuminen sekä arviot rakentamisvaiheen kustannuksista ja vuosit taisista käyt tökustannuksista Suomelle. 32 Johtoryhmä tunnisti lisäksi tiekarttaehdotuksista seu- raavat 13 kansallista tai kansainvälistä ehdotusta, joilla voisi olla mahdollisuudet kehittyä merkittäviksi kan- sallisiksi infrastruktuureiksi. Tämä voi edellyttää mm. eräiden hankkeiden yhdistymistä kyseisten alojen kan- sallisen infrastruktuurikapasiteetin vahvistamiseksi. Hankkeita, joilla on tällaista potentiaalia ovat: • Mikroaineiston etäkäyttösysteemi (Micro Data Remote Access System, MIDRAS) • Upgrade of the Data Services of the Finnish Social Science Data Archive (FSD) • Community heavy-Payload Long endurance Instrumented Aircraft for tropospheric research in Environmental and Geo-Sciences (COPAL), ESFRI • A Finnish Infrastructure Network for Structural Biology (FinnStruct) • Integrated Structural Biology Infrastructure Proposal (INSTRUCT), ESFRI • Cluster of Biomedical Imaging (TBI&NEUROIMAGING&BIU) • Paikkatietotutkimuksen infrastruktuuriverkosto (Geoinformatics Research Infrastructure Network, GRIN) • Finnish Stem cell bank (FinnStem) • European Extremely Large Telescope (E-ELT), ESFRI • MAX IV synchrotron and free electron laser facility (MAX IV) • Infrastructure of processing biomaterials (BIOMATINFRA) • Metsähovi Radio Observatory (MRO-2: Building Finnish Radio Astronomy’s Future) • European next generation Incoherent Scatter Radar (EISCAT_3D), ESFRI 33 35 5. Tutkimusalakohtaiset suositukset 5.1. Yleistä Suomella on monilla aloilla ainutlaatuisia rekistereitä, aineistoja ja kokoelmia, joiden varaan olisi mahdollista luoda vahvoja tutkimusinfrastruktuureja palvelemaan laajaa käyttäjäkuntaa. Monien alojen tuloksia ja tieto- varantoja hyödyntävät muutkin yhteiskunnan toimijat kuin alan tutkijat. Suositus 1. Kansallisten rekistereiden käytettävyyttä ja aineistojen saatavuutta tulee parantaa ja käyttäjän kus- tannuksia alentaa, tarvittaessa ao. lainsäädäntöä muut- tamalla. Suomessa kerätyt arvokkaat aineistot tulee saattaa laajempaan kansainväliseen käyttöön lisäämällä aineistojen digitointia, ja yhdenmukaistamalla aineisto- jen keruu vastaamaan kansainvälisiä standardeja. Tällä hetkellä kiireellinen tehtävä on saattaa tutki- muksen kannalta tärkeät aineistot digitaaliseen muo- toon ja turvata alkuperäisaineistojen säilyminen tu- leville sukupolville tehokasta hyödyntämistä varten. Tietovarantojen saatavuuteen, käyttäjäystävällisyy- teen ja yhteiskäyttöisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota kaikilla aloilla. Käytännössä tämä tarkoit- taa aineisto(data)-politiikan kehittämistä entistä avoi- mempaan suuntaan, kansallisten aineistojen käytön maksullisuuden minimointia, tutkijoiden liikkuvuu- den kasvua ja tutkijoiden vastaanottamista muista maista. Liikkuvuuspalvelujen ja ulkomaalaisten tutki- joiden vastaanottotoimien korkea laatu voi osaltaan myös edistää eurooppalaisen infrastruktuurin saamista Suomeen. Kasvava tiedon ja aineistojen määrä sekä tieto- tekniikan ja aineistojen hallintamenetelmien kehitys on mullistanut tutkimuksen tekemisen lähes kaikilla aloilla. Tämän myötä on ns. e-infrastruktuurin mer- kitys kasvanut. Suositus 2. Maassamme tarvitaan yhteinen näkemys siitä, millainen e-infrastruktuuri palvelee parhaiten kor- keatasoista tutkimusta. Eräiden sektoritutkimus- ja erillislaitosten toimintaidea perustuu suurelta osin juuri monipuolisen tutkimus- laitteiston ja kenttähavaintoverkoston hyödyntämiseen ja/tai kattavien tietokantojen luomiseen ja ylläpitämi- seen. Tällaisia on mm. maa- ja metsätalouden alalla. Kokonaisia tutkimuslaitoksia ei kuitenkaan ole pidetty tässä kartoituksessa tutkimusinfrastruktuureina, vaikka ne tarjoavat yhteiskunnalle välttämättömiä palveluja sekä tuottavat ja säilyttävät tutkimuksen kannalta tär- keitä aineistoja. Kansallisen tason tutkimusinfrastruk- tuurilta edellytetään myös tutkijoiden vapaata pääsyä hyödyntämään aineistoja. Tämä ehto ei täyty tai ei voi täyttyä esimerkiksi turvallisuussyistä monessa yhteis- kunnalle välttämättömässä erillislaitoksessa. 36 5.2. Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden aloilla voidaan tunnistaa muistiorganisaatioiden, yhteiskun- tatieteellisten aineistojen ja kielitieteellisten aineisto- jen kokonaisuuksia. Kansainvälisen paneelin mukaan esitykset olivat useassa tapauksessa keskeneräisiä ja heikosti järjestäytyneet kansallisen tason infrastruk- tuureiksi. Suositus 3. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen alojen voimavaroja tulee keskittää ja tutkijoiden vapaata pää- syä edistää arvokkaiden aineistojen hyödyntämiseksi. Infrastruktuurien palvelujen kehittäminen voi laajen- taa infrastruktuurien käyttäjäkuntaa tällä alalla huo- mattavasti nykyisestä. Suositus 4. Opetusministeriön tuella alkanutta muisti- organisaatioiden yhteistyön tiivistämistä on jatkettava. Kulttuuriperinnön keskeinen aineisto tulee digitoida. 5.3. Ympäristötieteet Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa panostetaan vahvasti ympäristötieteisiin. Suomella on ainutlaatuisia pitkäaikaisaineistoja ja korkealaatuisia havaintoasemia, jotka palvelevat ympäristötutkimusta. Erityisesti il- makehätieteissä ja ekosysteemitutkimuksen aloilla on maassamme jo aloitettu yhteistyön lisäämiseen täh- täävä keskustelu ja tutkijaryhmien järjestäytyminen, mikä edesauttaa kansallisen tason infrastruktuurien tarpeiden tunnistamisessa ja suunnittelutyössä. Suositus 5. Resursseja yhdistämällä ja tutkimusinfra- struktuureja edelleen kehittämällä Suomen tulee pyrkiä kansainvälisesti johtavaan asemaan niillä ympäristötie- teiden aloilla, joilla jo nyt on vahvaa kansallista osaa- mista ja merkittäviä tietovarantoja ja tutkimusinfrastruk- tuuria. Ku va : K at ri Mä kin en Ku va : E ev a Ik on en 37 5.4. Biotieteet ja terveystieteet Kansainvälisen paneelin mukaan Suomella on useita vahvuusaloja biotieteissä ja terveystieteissä. Suomella on mahdollisuus isännöidä tai olla johtavassa asemassa joissakin uusissa eurooppalaisissa tutkimusinfrastruk- tuureissa. Tyypillisesti biotieteiden ja terveystieteiden infra- struktuurien käyttäjäkunta on erittäin laaja. Yhteis- kunnallisesti näiden infrastruktuurien vaikuttavuus on suuri. Tutkimuksella on useissa tapauksessa suorat sovellukset potilastyössä ja ennalta ehkäisevässä ter- veydenhoidossa. Kansainvälinen paneeli katsoi, että bioalalla tulisi kiinnittää enemmän huomiota tulosten kaupallistamiseen. Tutkimus hyödyntää yhä kasvavassa määrässä tietovarantoja, jotka edellyttävät kehittynyttä e-infrastruktuuria ja sen tarjoamia palveluja. Kuuden yliopiston biokeskukset ovat perustaneet Biokeskus Suomi -yhteistyöverkoston, joka koordinoi keskusten infrastruktuureja ja niiden käyttöä. Toistai- seksi koordinointi on kuitenkin ollut riittämätöntä. Tämä ilmeni myös siinä, että ao. yliopistot lähettivät suuren määrän ehdotuksia, joita ei ollut koottu kan- sallisen tason tutkimusinfrastruktuureiksi. Suositus 6. Biokeskus Suomen tulee käyttää asemaan- sa ja koordinaatiovastuutaan kansallisen tason tutki- musinfrastruktuurien kehittämisessä. Ku va t: Ro de o 5.5. Energia Eurooppa pyrkii omaksumaan kestävän kehityksen mu- kaisen energian tuotannon. Jotta Eurooppa pääsisi aset- tamiinsa tavoitteisiin ilmastonmuutoksen torjumisessa ja energiatuotannossa, sen on investoitava uusiutuvan ja päästöttömän energian tutkimukseen ja teknologiseen kehitystyöhön yhteistyössä yritysten kanssa. Suomessa merkittävä osa sähköstä tuotetaan ydin- energialla, ja ydinenergian tuotantokapasiteetti voi kasvaa voimakkaasti. Ydinenergian turvallinen ja luo- tettava käyttö sekä osaamisen ylläpito edellyttää, että meillä on käytettävissämme joko Suomessa tai muu- alla tarvittava tutkimusta ja teknologista kehitystyötä tukeva tutkimus- ja testauslaitteisto ja muu tekninen infrastruktuuri. Suomi on myös EU:n jäsenenä muka- na seuraavan sukupolven fuusiokoereaktorin rakenta- mishankkeessa ITER:ssä, joka edellyttää EU:n jäsen- mailta ja muilta siihen osallistuvilta mailta huomatta- vaa rahoitusta seuraavien vuosikymmenien aikana. Suomelta edellytetään osallistumista ilmastomuu- toksen torjuntaan ja kestävän kehityksen edellyttämän energiatuotannon kansainväliseen tutkimus- ja kehi- tystyöhön. Suositus 7. Suomen tulee huolehtia energia-alan laaja- alaisesta osaamisesta, tutkimuksesta ja kansainvälisen yhteistyöhön osallistumisen edellyttämistä investoin- neista uusiutuvan ja päästöttömän energian tutkimus- ja kehitystyössä sekä kansainvälisten tutkimusinfra- struktuurien hyödyntämisestä. 38 5.6. Materiaalitiede ja analytiikka Suomi on Grenoblessa sijaitsevan eurooppalaisen synkrotronisäteilyinfrastruktuurin (European Syn- chrotron Facility, ESRF) jäsen pohjoismaisessa kon- sortiossa (NordSync). Synkrotronisäteilyä käytetään monitieteisessä materiaalitutkimuksessa. Esimerkiksi merkittävä osa ESRF:n käyttäjäkunnasta on biotietei- den edustajia. Suomi on hyödyntänyt myös Lundissa sijaitsevaa ruotsalaista Max-laboratoriota kahdenkeski- sen sopimuksen nojalla vuodesta 1991 lähtien. Suositus 8. Synkrotronisäteilyn avulla tehtävää laajasti moni- ja poikkitieteellistä tutkimusta tulee kehittää val- takunnallisesti koordinoidun yhteistyön perusteella. Nanotiede ja -teknologia tutkii atomitason rakenteita ja teknologiaa. Nanotieteen ja -teknologian sovellu- salat ovat laajenemassa nopeasti elektroniikasta ja uu- sista materiaaleista bioalan sovelluksiin, mutta samalla vaatimukset sovellusten turvallisuusriskien arvioinnista kasvavat. Tämän vuoksi eri tutkijoiden välinen laaja- alainen yhteistyö on välttämätöntä tämän alan tutki- muksessa. Nanotason tutkimus vaatii korkeanluokan puhdastiloja ja erikoislaboratorioita, jotka kannattaa keskittää suurempiin yksiköihin. Suositus 9. Suomen tulee vahvistaa kansallista nano- tutkimuksen ja nanoteknologian koordinaatiota ja työn- jakoa sekä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä. 5.7. Avaruustutkimus ja tähtitiede Eurooppalainen avaruustutkimus ja tähtitiede ovat vaikuttaneet Suomessa harjoitettavaan tutkimukseen suomalaisten tutkijoiden kansainvälisten yhteistyösuh- teiden ja sittemmin ESA- ja ESO-jäsenyyksien kautta. Tutkimuspoliittinen haaste suomalaiselle tiedeyhtei- sölle on, miten se pystyy hyödyntämään olemassa ole- via jäsenyyksiään mahdollisimman tehokkaasti ja mitä infrastruktuureja tarvitaan kotimaassa kansainvälisten jäsenyyksien hyödyntämiseen. Suositus 10. Suomalaisen tiedeyhteisön on laadittava yhteinen suunnitelma tähtitieteen kehittämishankkeeksi mukaan lukien olemassa olevat kotimaiset ja kansain- väliset infrastruktuurit ja niiden hyödyntäminen. Ku va : R od eo Ku va : C ER N 39 Ku va : R od eo Ku va : C ER N 5.8. Fysiikka ja tekniikka Suuret infrastruktuurit ovat välttämättömiä fysiikan tieteellisten kysymysten ratkaisemiseksi. Pienillä mail- la kuten Suomi ja myös useimmilla muillakin mailla on yksin hyvin rajalliset mahdollisuudet isännöidä suuria kansainvälisen tason tutkimusjärjestelyjä ja tutkimusinfrastruktuureja. Suomi on mukana eräissä fysiikan tutkimusta tukevissa merkittävissä infrastruk- tuureissa (taulukko 2). Merkittävin kansainvälinen fysiikan tutkimuslaitos on CERN. Suomen CERN- toiminnan organisointi on hyvä esimerkki siitä, miten kansallisesti tuetaan kansainvälisen tutkimusorganisaa- tion monipuolista hyödyntämistä. Suositus 11. Suurissa kansainvälisissä infrastruktuureis- sa tehtävän tutkimuksen ja siitä saatavan hyödyn mak- simoimiseksi Suomen on huolehdittava tätä toimintaa tukevista tutkimusinfrastruktuureista kotimaassa. Tällaisia infrastruktuureja tai järjestelyjä ovat mm. testilaboratoriot, instrumenttitekniikan laboratoriot, teoreettinen tutkimus, tutkijakoulut, asiantuntijakou- lutus ja valmennus kansainvälisiin tehtäviin sekä yh- teistyö teollisuuden kanssa. Tyypillisesti fysiikan alan tutkimusinfrastruktuurit palvelevat monia muitakin tutkimusaloja, esimerkkinä aiemmin mainittu ESRF. Fysiikan alan infrastruktuurit palvelevat myös teknologian kehittymistä, kuten tieto- tekniikkaa, instrumentointia ja materiaalitekniikkaa. 5.9. Tietotekniikka ja e-infrastruktuurit Eräs suurien tutkimusinfrastruktuurien haasteista on tuotetun tiedon hallinta, varastointi ja saattami- nen käyttäjäystävällisesti tutkijoiden käyttöön. Tämä vaatii hyvää tietohallintoa, keskitettyä palvelua, grid- ympäristöjä ja hyvin toimivaa tietoverkkoa. Suuren haasteen e-infrastruktuureille antavat hyvin jaetut ja suunnitellut resurssit. Suomessa Tieteen tietotekniikan keskus CSC tar- joaa tieteellisen laskennan palveluita yliopistoille ja tutkimuslaitoksille, ylläpitää ja kehittää tutkimuksen tietoverkkoa sekä huolehtii eräiden tutkimusalojen suurten aineistojen säilyttämisestä, huollosta ja käyt- tötuesta. Nämä tehtävät ovat keskeisen tärkeitä pal- veluita suomalaiselle tieteelle. CSC on myös vahvasti mukana pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteis- työssä tietoverkkojen ja tieteellisen laskennan sekä aineistojen käytön kehittämiseksi. CSC tuotti useita projektityyppisiä esityksiä kan- sallisessa selvityksessä. Kansainvälinen paneeli suositti muodostettavan kansallisen e-infrastruktuuristrategi- an, jossa CSC olisi keskeinen toimija. Suositus 12. CSC:n keskeisiä tehtäviä tulee olla tie- teellisen laskennan palvelut, tietoverkkopalvelut sekä laajojen aineistojen säilyttämiseen ja käyttöön liittyvät palvelut. Toimintaa tulee laajentaa palvelemaan entistä enemmän myös tutkimuslaitoksia. CSC:n tulee jatkaa infrastruktuurien kehittämistyötä yhteistyössä käyttäjä- kunnan ja tiedon tuottajien kanssa. 40 6. Johtopäätökset ja yleiset suositukset Kansallisen tason infrastruktuurin käsitettä on selven- nettävä tiedeyhteisöjen piirissä. Harjoitettavan tutki- muksen laatu tai infrastruktuurien erinomaisuus eivät sinällään vielä merkitse, että kyseessä on kansallisen tason infrastruktuuri. Infrastruktuurin tulee myös tarjota käyttömahdollisuuksia ja palveluita oman or- ganisaation ulkopuolisille käyttäjille, ja ulkopuolisen käytön tulee olla merkittävää. Infrastruktuurin käyttöä monilla eri tieteenaloilla, monitieteisissä hankkeissa ja ongelmalähtöisissä tarkasteluissa tulee edistää. 6.1. Infrastruktuurikokonaisuuksien muodostaminen ja infrastruktuurien käytön tehostaminen Kansallisesti merkittävien infrastruktuurien kartoitus ja tiekartan laatiminen osoittivat selvän tarpeen suo- malaisen tutkimusjärjestelmän kansainvälisyyden vah- vistamiselle ja pirstoutuneen infrastruktuurin kokoa- miselle paremmin ja laajempaa tutkijakuntaa palvele- viksi kansallisen tason infrastruktuureiksi. Tutkimus- yhteisöltä edellytetään jatkossa tiiviimpää yhteistyötä ja yhteistä strategista suunnittelua. Suositus 13. Tiedeyhteisön tulee organisoitua kehitty- neiden suunnitelmien laatimiseksi ja olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien tehokkaammaksi hyödyntämi- seksi. Tämä koskee sekä kansallisen tason että paikal- listason infrastruktuureja. Suositus 14. Yhteistyötä infrastruktuurien rakentamises- sa ja käytössä tulee tehostaa saman alan yksiköiden kesken sekä erityisesti muodostamalla monitieteisiä, jonkin ongelma-alueen tutkimukseen suuntautuvia inf- rastruktuurikokonaisuuksia. Kansallisen tason infrastruktuureiksi todetut toimijat tai tiekarttaan valitut ydinryhmät tai niissä aseman saaneet on nähtävä lähinnä yhteistyövastuun kan- tajiksi. Tämä asema ei anna sellaisenaan oikeutusta rahoituksen saamiseen. Kansallisen infrastruktuurin laatu ja toimintamahdollisuudet riippuvat kaikkien osapuolten yhteistoiminnasta. Suomen kaltaiselle pienelle maalle on välttämätön- tä, että kansallisen tason tutkimusinfrastruktuureja ylläpidetään ja uusia kehitetään laaja-alaisella julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Käytännössä tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyt- töisyys tarkoittaa tutkijoiden liikkuvuuden kasvua ainakin jossakin määrin, mutta myös tutkijoiden vas- taanottamista muista maista. Yliopistojen ja tutkimus- laitosten tulee tehostaa liikkuvien tutkijoiden palvelu- ja. Palvelut ovat yleensä yksi tekijä eurooppalaisen inf- rastruktuurin sijoittamiseen vaikuttavista kriteereistä. Infrastruktuureista vastaavien tahojen tulee kiin- nittää myös huomiota viestintään ja kansainväliseen näkyvyyteen. Tässä työssä voi käyttää hyväksi jo ole- massa olevia eurooppalaisia palveluita ja tiedeyhteisön omia viestintäkanavia. 41 6.2. Suomen osallistuminen kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin ja ESFRI- hankkeisiin Jäsenyys keskeisissä kansainvälisissä infrastruktuureis- sa on useissa tapauksissa välttämätöntä korkeatasoisen tutkimuksen harjoittamiselle. Infrastruktuurien tarjo- amat muut tutkimusedellytyksiä parantavat palvelut ovat myös tärkeä tekijä. Kansainvälisten infrastruktuurien tehokas käyttö edellyttää hyvää kansallista koordinointia. Tämän tulee kattaa varsinaisen tutkimustoiminnan ohella tutkijan- koulutus, tieteestä tiedottaminen ja tulosten hyödyntä- minen sekä infrastruktuurin kehittämiseen mahdollises- ti liittyvä teknologian kehittäminen ja yritysyhteistyö. Kansainvälistymisen tavoitteet edellyttävät kriittisen massan kasvattamista ja laajempia palveluja tarjoavien infrastruktuurien luomista Suomeen. Vahvat ja laaja- alaiset kansalliset infrastruktuurit ovat yksi tie kohti kansainvälistä tunnettavuutta ja houkuttelevuutta. Suomalaisten tutkijoiden on osallistuttava nykyistä enemmän koordinoivissa ja kunnianhimoisissa roo- leissa EU:n puiteohjelmien infrastruktuurihankkeisiin. ESFRI-tiekartan hankkeet tarjoavat tärkeitä mahdolli- suuksia toimia kansallisesti joidenkin yhteisesti toteu- tettavien suunnitelmien isäntinä tai hajautetun kan- sainvälisen infrastruktuurin jonkin yksikön isäntänä. Suomalaiset tutkijat ovat olleet aktiivisesti mukana monien ESFRI-hankkeiden valmisteluvaiheissa. Suositus 15. Suomalaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden tulee hakeutua vastuullisiin tehtäviin kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa niillä aloilla, joilla Suomes- sa on merkittävää osaamista. Suomi on mukana useassa kansainvälisessä ja moni- kansallisessa infrastruktuurihankkeessa ja -ohjelmassa (taulukot 2–3). Näiden vuosittaiset jäsen- ja osallistu- mismaksut ovat yhteensä noin 30 milj. euroa. Jäsen- maksujen lisäksi kustannuksia syntyy usein osallistu- misesta infrastruktuurien rakentamiseen tai aiemmin tehtyihin investointeihin sekä hallintoelimien työhön ja organisaation pakollisiin tai vapaaehtoisiin ohjel- miin. Aiemmin tehtyjen investointien korvaamiseen voi osallistua myös luontoissuorituksina (engl. ”in- kind contribution”). Suositus 16. Kansainvälisissä investoinneissa tulee pyr- kiä käyttämään luontoissuorituksia (in-kind contributi- on), mikä edistää kotimaisen osaamisen kehittymistä ja yhteistyötä yritysten kanssa. Kotimainen tutkimustoiminta ja teknologian kehit- täminen sekä yhteistyö elinkeinoelämän tai tulosten hyödyntäjien kanssa ovat tärkeitä monella alalla. Suo- men CERN-toiminta on hyvä esimerkki suuren kan- sainvälisen tutkimusinfrastruktuurin monipuolisesta hyödyntämisestä. Suositus 17. Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tu- lee hyödyntää entistä paremmin jäsenyyksiämme kan- sainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa. Olemassa olevia kansainvälisiä sitoumuksia ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuureja tulee käyttää tehokkaasti tut- kijoiden liikkumisessa, tutkijankoulutuksessa ja tutkija- koulujen toiminnan suunnittelussa. Pohjoismaisista konsortioista on jo hyviä kokemuksia eräiden infrastruktuurien osalta. Suomen kannalta on toivottavaa, että kansainvälisistä uusista infrastruktuu- reista ainakin jotkin merkittävät kokonaisuudet tai pääkonttorit sijoittuisivat Pohjoismaihin tai Suomen lähialueelle. Suositus 18. Valmisteltaessa osallistumista hyvin suu- riin ja kalliisiin kansainvälisiin hankkeisiin tulee harkita yhteisjärjestelyjä esimerkiksi muiden Pohjoismaiden kanssa. 6.3. Rahoitus Suomi käyttää nykyisin tässä kartoituksessa saadun alustavan arvion mukaan noin 130 milj. euroa julkisia määrärahoja joka vuosi taulukossa 1 esitettyjen kan- sallisten infrastruktuurien ylläpitoon. Suomi käyttää vuosittain julkisia varoja noin 30 milj. euroa kansain- välisten infrastruktuurien jäsenmaksuihin (taulukot 2 ja 3). Jäsenmaksujen lisäksi voi olla muita osallistumi- seen liittyviä kustannuksia ulkomaille tai kotimaassa. Kuten kansainväliset paneelit muistuttivat suosituksis- saan, osallistuminen suuriin kansainvälisiin hankkei- siin edellyttää investointeja ja toiminnan koordinointia Ku va : E ev a Ik on en 42 myös kotimaassa, jotta kansainvälisen infrastruktuurin hyödyntäminen olisi mahdollisimman tehokasta. Tiekartalle valittujen hankkeiden rakentamiskus- tannukset ovat noin 230 milj. euroa rakentamisvai- heessa vuosina 2008–2020, ja vuosittaiset kustannuk- set olisivat Suomelle noin 30 milj. euroa (taulukko 4). Hankkeiden rakentamisaikataulu ja rahoitustarpeiden kohdistuminen on kovin erilainen eri aloilla, joten tarvitaan rahoitusinstrumentti, joka yksityiskohtais- ten rahoitusesitysten ja -suunnitelmien perusteella voi kohdentaa rahoitusta hankkeisiin. Suomi tarvitsee keskitetyn rahoitusjärjestelmän olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien uusimi- seksi sekä uusien kansallisen tason hankkeiden rahoit- tamiseksi. Keskitetyssä rahoitusjärjestelmässä tulee huomioida myös tutkimusinfrastruktuuripolitiikan hoitamisen ja pitkäaikaisten kansainvälisten sitou- tumisten valmistelun tarpeet. Johtoryhmän arvion mukaan jo vuonna 2009 tarvittaisiin noin 9 milj. euroa kiireellisimpien hankkeiden edistämistä varten. Kiireellisimpien hankkeiden toteuttamiseen tarvitaan kokonaisuudessaan vuosina 2010–2016 yli 200 milj. euroa. Tässä karkeassa arviossa on osin mukana myös käyttökustannuksia. Suositus 19. Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä ja uusissa kansainvälisissä tutkimusinfra- struktuureissa tehtävää tutkimusta tulee tukea lisämää- rärahalla tutkimuksen kehittämisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön tarpeiden mukaisesti. Suositus 20. Infrastruktuurien rahoitusta tulee lisätä osa- na korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omaa rahoitusta sekä keskitettynä kilpailtuna rahoituksena kansallisen tason infrastruktuureihin. Lisäksi tulee varautua kan- sainvälisten infrastruktuurien jäsenmaksuihin sekä nii- hin liittyvän kansallisen toiminnan koordinointiin. 6.4. Tutkimusinfrastruktuuripolitiikka Tutkimusinfrastruktuuripolitiikan tulee olla kiinteä osa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Tarvitsemme kansallisen prosessin infrastruktuuripolitiikalle. Sii- nä tulee olla mukana kaikki toimijat tutkijoista tut- kimus- ja innovaatiopolitiikasta päättäviin tahoihin. Vuoropuhelun merkitys korostuu haettaessa yhteisiä synergiaetuja. Kahden aiemman työryhmän muistiois- sa on ehdotettu ja työryhmien raporteista annetuissa lausunnoissa on tuettu pysyvän ja hyvin resursoidun toimielimen perustamista tutkimusinfrastruktuuripo- litiikan valmistelua ja toimeenpanoa varten. Suositus 21. Tutkimusinfrastruktuuripolitiikan tulee olla kiinteä osa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa ja sitä tulee toteuttaa johdonmukaisen ja hyvin suunnitellun toimintamallin mukaisesti. Tätä toteuttamaan tulee pe- rustaa tutkimusinfrastruktuuritoimikunta ja varmistaa sen toimintaedellytykset, mukaan lukien pysyvä sih- teeristö. Toimielimen tehtäviin kuuluisi strategian laatiminen, seuranta, arviointi ja kansainvälisen osallistumisen koordinointi. Tehtäviin kuuluisi myös infrastruktuuria koskevien selvitysten laatiminen, lausuntojen antami- nen, tiekartan päivitys, rahoituspäätösten valmistelu ja myös joiltain osin rahoituspäätösten tekeminen. Infrastruktuuritoimikunta voisi myös tehdä ratkaisu- ehdotuksia silloin kun on kyseessä kaksi tai useampia kilpailevia kansallisen tason koordinointitahoja. Nämä vaativat ja laajat tehtävät edellyttävät pysyviä rakentei- ta ja asiantuntijuuteen perustuvan henkilöstön. Suositus 22. Infrastruktuuritoimikunnan tehtävänä on koota tutkijayhteisöjen ja muiden toimijatahojen nä- kemykset kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien tulevaisuuden tarpeista sekä järjestää hanke-esitysten arvioinnit ottaen huomioon yhteiskunnan ja elinkeino- elämän tarpeet ja tehdä arviointien pohjalta suunnitel- mat infrastruktuurien toteuttamisesta. Suositus 23. Kansallisen tason tiekarttaa tulee arvioida jatkuvasti ja päivittää noin 3 vuoden väliajoin. Kansallisen tiekartan aikataulun suunnittelussa tarvi- taan yhteensovittamista eurooppalaisen tiekarttahank- keen kanssa. Infrastruktuurien rahoituksen hakemisen ja päätöksen tekemisen tulee rytmittyä eurooppalaisen ESFRI-prosessin kanssa. Nykyisten ESFRI-tiekartta- 43 hankkeiden suhteen tullaan tarvitsemaan nopeitakin ratkaisuja. Infrastruktuurien eri tasot (paikallinen, kan- sallinen, kansainvälinen) ja tyypit (keskitetty, hajautet- tu, virtuaalinen) tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rahoituksen järjestelyssä. Uusia kansallisen tason inf- rastruktuuritarpeita voi nousta myös strategisen huip- puosaamisen keskittymien (SHOK) alueilta. Tämän vuoksi on tärkeää muodostaa myös tieteenalakohtaisia kriittisiä tarkasteluja ja suunnitelmia infrastruktuuri- en kehittämiseksi tai suunnitelmia muunlaisesta, alan luonteen mukaisesta tiiviimmästä yhteistyöstä. Suositus 24. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yl- läpitäjien tulee ottaa huomioon tutkimusinfrastruktuurit osana omaa strategiatyötään. Siihen tulee kuulua ole- massa olevien infrastruktuurien ylläpito, yhteiskäytön tehostaminen ja uudet infrastruktuuritarpeet sekä ra- hoitussuunnitelma. Suunnittelussa tulee ottaa huomi- oon, milloin tiiviimpi verkottuminen on tehokkaampaa kuin uuden infrastruktuurin toteuttaminen. Suositus 25. Ministeriöiden, tutkimuksen rahoittajien ja infrastruktuurien isäntäorganisaatioiden tulee tehdä omat pitkän aikavälin suunnitelmansa infrastruktuurien- sa käytölle, kehittämiselle ja rahoittamiselle. 44 Kuva 4. Tiekar tan valmistelun vaiheiden malli. Tutkimusinfrastruktuuriesitys tiekartalle - uusi infrastruktuuri kotimaahan - merkit tävä kotimainen uudistamishanke - liit tyminen kansainväliseen infrastruktuuriin Tiekarttaprosessi (3 v. välein) Vaiheet: - esikarsinta aiesuunnitelmien perusteella - valitun joukon yksityiskohtaisten esitysten jät täminen - esitysten arvioinnit r iippumattomissa asiantuntijapaneeleissa - paneelirapor tit (hankekohtaiset lausunnot, suositukset, yhteenveto) Infrastruktuuritoimikunta - menettelyt - ohjeet esitysten laatijoille - informointi - arviointityön toteuttaminen - tietoaineistojen hallinta ja päivitys Infrastruktuuritoimikunta - priorisoinnit tiekar talle - tiekar t tarapor tin/päivityksen tekeminen ja julkistaminen - informointi sidosryhmille, päättäjille Tiekartan toimeenpano Vaiheet: - jatkoneuvottelut asianosaisten ja rahoit tajien välillä - tarkennetut suunnitelmat ml. rahoitussuunnitelma - päätökset - liit tymis/valtiosopimukset Tiekartan seuranta / Infrastruktuuritoimikunta - olemassa olevien infrastruktuurien arviointi - kansainvälisten infrastruktuurien jäsenyyden seuranta (vuosit tainen rapor tointi) Yhteisesitysten valmistelu - tiedeyhteisöt - korkeakoulut - tutkimuslaitokset - yhteistyökumppanit 45 Lyhenteet ACLC/CELC Archives and Collections of Linguistic Corpora/ Collections of Electronic Linguistic Corpora (KOTUS) AIV Vector Core Virusvektorilaboratorio BBMRI Biobanking and Biomolecular Resources Infrastructure BIOMATINFRA Infrastructure of processing biomaterials BIU Biomedical Imaging Unit CERN European Organization for Nuclear Research CESSDA Council of European Social Science Data Archives CLARIN Common Language Resources and Technology Infrastructure CRYOHALL kylmälaboratorio COPAL Community heavy-Payload Long endurance Instrumented Aircraft for tropospheric research in Environmental and Geo-Sciences CSC Tieteen tietotekniikan keskus EATRIS European Advanced Translational Research Infrastructure in Medicine ECORD European Consortium for Ocean Research Drilling E-ELT European Extremely Large Telescope EFDA-JET European Fusion Development Agreement-Joint European Torus EISCAT European Incoherent Scatter Facility ELIXIR European Life Science Infrastructure for Biological Information EMBL European Molecular Biology Laboratory EnviData Ympäristötietojärjestelmä ESFRI European Strategy Forum on Research Infrastructures 46 ESA European Space Agency, Euroopan avaruusjärjestö ESO European Southern Observatory, Euroopan eteläinen observatorio ESRF European Synchrotron Radiation Facility ESS European Social Survey EU Euroopan unioni FAIR Facility for Antiproton and Ion Research FGI Finnish Grid Infrastructure for mid-range computing FinnStem Finnish Stem cell bank FinnStruct Finnish Infrastructure Network for Structural Biology FIMMDNA National Biobanks of Finland FIMM-FGC Suomen genomikeskus FIN-CLARIN Finnish Language Resource Consortium FinElib National Electronic Library, Kansallinen elektroninen kirjasto FinLTSER Finnish Long-Term Socio-Ecological Research Network FMNH Finnish Museum of Natural History, Luonnontieteellinen keskusmuseo FSD Finnish Social Science Data Archive, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Funet Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko GBIF Global Biodiversity Information Facility GRIN Geoinformatics Research Infrastructure Network, Paikkatietotutkimuksen infrastruktuuriverkosto GWHT Genome-wide and High-Throughput methods, Biocenter Finland infrastructure network HFIC Helsinki Functional Imaging Center ICDP International Continental Scientific Drilling Program ICOS Integrated Carbon Observation System IIASA International Institute for Applied Systems Analysis Infafrontier European infrastructure for phenotyping and archiving of model mammalian genomes INSTRUCT Integrated Structural Biology Infrastructure Proposal IODP Integrated Ocean Drilling Programme ITER International Thermonuclear Experimental Reactor, kansainvälinen fuusiokoereaktori JHR-MTR Jules Horowitz Materials Testing Reactor JYFL-ACCLAB Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorio KOTUS Kotimaisten kielten tutkimuskeskus LifeWatch e-Science and technology infrastructure for biodiversity data and observatories 47 LME Life Sciences & Medicine and Environmental Sciences Panel, Biotieteiden ja terveystieteiden sekä ympäristötieteiden kansainvälinen arviointipaneeli MAX-lab Synktrotronisäteilylaitos Lundissa Micronova Micronova Centre for Micro- and nanotechnology MIDRAS Micro Data Remote Access System, Mikroaineiston etäkäyttösysteemi MRO-2 Metsähovi Radio Observatory, Building Finnish Radio Astronomy’s Future NARC National Archives Service of Finland, Arkistolaitos NBA National Board of Antiquities, Museovirasto NDGF Nordic DataGrid Facility, pohjoismainen hajautettu suurteholaskentalaitteisto Neuroimaging Center for Systems Neuroimaging NLF Collections of the National Library, Kansalliskirjaston kokoelmat Nordunet yhteispohjoismainen tietoverkko Nordsync Suomi on mukana ESRF:n toiminnassa osana Nordsync-konsortiota, jonka muut jäsenet ovat Norja, Ruotsi ja Tanska NOT Nordic Optical Telescope, Pohjoismainen optinen teleskooppi NSB Kansallinen rakennebiologian infrastruktuurien verkosto PRACE Partnership for Advanced Computing in Europe PSE Physical Sciences, e-Science and Engineering Panel, Fysikaalisten tieteiden, e-tieteiden ja teknisten tieteiden kansainvälinen arviointipaneeli ReTki Rekisteritutkimuksen tukikeskus SHOK strategisen huippuosaamisen keskittymä SMEAR Stations for Measuring Forest Ecosystem-Atmosphere relationships SSH Social Sciences and Humanities Panel, Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden kansainvälinen arvi- ointipaneeli TBI Turku Bioimaging 48 Lähdeaineisto Danish Council for Strategic Research (2005): Future Research Infrastructures – Needs Survey and Strategy Proposal [online]. [viitattu 27.11.2008]. . Euroopan komissio (2008): European Portal on Research Infrastructures [online]. [viitattu 27.11.2008]. . Euroopan komissio ja Euroopan tiedesäätiö ESF (2007): Trends in European Research Infrastructures. Analysis of data from the 2006/07 survey [online]. [viitattu 27.11.2008]. . European Strategy Forum on Research Infrastructures (2008): European Roadmap for Research Infrastructures. Roadmap 2008 [online]. [viitattu 12.12.2008]. . Norges Forskningsråd (2008): Verktøy for forskning. Nasjonal Strategi for forksningsinrasstruktur (2008- 2017) [online]. [viitattu 27.11.2008]. . Opetusministeriö (2008): Koulutus ja tutkimus 2007– 2012. Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:09 [online]. . Opetusministeriö (2007): Infrastruktuurityöryhmän muistio. Korkeatasoinen ja innovatiivinen tutkimustyö tarvitsee vahvan infrastruktuuri. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:36 [online]. . Tiede- ja teknologianeuvosto (2006a): Kilpailukykyiset tieteen ja teknologian strategisen huippuosaamisen keskittymät. Tiede- ja teknologianeuvoston erillisraportit [online]. . Tiede- ja teknologianeuvosto (2006b): Tiede, teknologia, innovaatiot. Tiede- ja teknologianeuvoston verkkojulkaisut [online]. . Tiede- ja teknologianeuvosto (2004): Suomen tieteen ja teknologian kansainvälistäminen. Tiede- ja teknologianeuvoston erillisraportit [online]. . Vetenskapsrådet (2007): Vetenskapsrådets guide till infrastrukturen. Rekommendationer för forskningsinfrastruktur på lång sikt från forskningsråden och VINNOVA [online]. [viitattu 27.11.2008]. . ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/esfri/docs/future_ri_dk.pdf ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/esfri/docs/future_ri_dk.pdf http://www.riportal.eu/public/index.cfm?fuseaction=ri.search http://www.riportal.eu/public/index.cfm?fuseaction=ri.search http://ec.europa.eu/research/infrastructures/pdf/survey-report-july-2007_en.pdf http://ec.europa.eu/research/infrastructures/pdf/survey-report-july-2007_en.pdf http://ec.europa.eu/research/infrastructures/pdf/survey-report-july-2007_en.pdf ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/esfri/docs/esfri_roadmap_update_2008.pdf ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/esfri/docs/esfri_roadmap_update_2008.pdf ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/esfri/docs/esfri-roadmap-report-26092006_en.pdf ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/esfri/docs/esfri-roadmap-report-26092006_en.pdf http://www.forskningsradet.no/publikasjoner http://www.forskningsradet.no/publikasjoner http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm09.pdf?lang=en http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm09.pdf?lang=en http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm09.pdf?lang=en http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr36.pdf?lang=fi http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr36.pdf?lang=fi http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologianeuvosto/erillisraportit/liitteet/osaamiskeskittyma_Strategia_2006.pdf http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologianeuvosto/erillisraportit/liitteet/osaamiskeskittyma_Strategia_2006.pdf http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologianeuvosto/erillisraportit/liitteet/osaamiskeskittyma_Strategia_2006.pdf http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologianeuvosto/erillisraportit/liitteet/osaamiskeskittyma_Strategia_2006.pdf http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologianeuvosto/julkaisut/liitteet/Linjaraportti_2006.pdf?lang=fi http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologianeuvosto/julkaisut/liitteet/Linjaraportti_2006.pdf?lang=fi http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologianeuvosto/julkaisut/liitteet/Linjaraportti_2006.pdf?lang=fi http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologianeuvosto/erillisraportit/liitteet/kv_strategia.pdf http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologianeuvosto/erillisraportit/liitteet/kv_strategia.pdf http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiede-_ja_teknologianeuvosto/erillisraportit/liitteet/kv_strategia.pdf http://www.cm.se/webbshop_vr/pdfer/VR2007_11.pdf http://www.cm.se/webbshop_vr/pdfer/VR2007_11.pdf Liitteet 50 51 Life Sciences and Medicine & Environmental Sciences (LME) Assessment Panel Report October 8 2008 1. Introduction Three expert Panels were invited to evaluate the proposals for the first Finnish Roadmap on research infrastructures (RI) and survey on existing research infrastructures: Physical Sciences, e-Science and En- gineering (PSE), Life Sciences & Medicine and En- vironmental Sciences (LME) and Social Sciences and Humanities (SSH). This document is the Report of the LME Panel listing the existing national level research infrastruc- tures in Finland, and recommending new research infrastructures or upgrading of them, to be included in the first Roadmap on national level research in- frastructures. The infrastructures under consideration span very different types, lifetimes and costs. The composition of the three Panels has been de- cided by the Steering Group of the Finnish Research Infrastructure Survey and Roadmap Project (hereafter the Steering Group). The membership of the Panels consists of both science policy and scientific experts. In assessing proposals for the survey of existing rese- arch infrastructure and for inclusion on the Roadmap, the LME Panel was guided by the definition provided by the Steering Group: Research infrastructures are facilities, resources and related services, used by the scientific community for knowledge production by conductiong leading-edge research. They are important for knowledge transmis- sion, knowledge exchanges and knowledge preserva- tion, and have an important role in the transfer of kno- wledge to applications. They include major scientific equipment, scientific collections, archives and structu- red information, ICT based infrastructures and entities of a unique nature used for research. The fields of research covered by the terms of Life Sciences & Medicine and Environmental Sciences are characterised by the need for distributed research inf- rastructures, defined by the Steering Group as a singular research infrastructure (in different loca- tions), having a unique name, director, management structure, strategy and development plan, budget plan, access point for users, annual report and fiscal address. The LME Panel also took into account the advice of the Steering Group that, in assessing proposals for distributed research infrastructure, we distinguish bet- ween such an infrastructure and a research network. In relation to the proposals to be included in the survey of existing research infrastructures, we were as- ked to assess proposals against the criteria of scientific significance, added value, utilisation, training, structures and access. In relation to those proposals to be included in the Roadmap of research infrastructures, the Panel was asked to assess LME 52 Current significance for research and science Potential significance for research and science in the future Impact of the RI on the development of the scientific field Influence of the RI on new ways of doing science International relevance of the RI Added-value in industrial-commercial terms or public good It is important to emphasise that the Panel’s decision not to support a proposal as a research infrastructure in the Survey or for the Roadmap should not be seen as a reflection on the quality of the science carried out by those involved. Perhaps because this is the first exercise of its kind in Finland and because of the re- latively short time in which proposers had to make submissions, some proposals failed to convince us that they met the criteri