Terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttaminen Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja Justitieministeriets publikationer 2020:2Mietintöjä ja lausuntoja Betänkanden och utlåtanden Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2020:2 Terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttaminen Lausuntotiivistelmä hallituksen esityksen luonnoksesta Oikeusministeriö Helsinki 2020 Oikeusministeriö ISBN PDF: 978-952-259-914-8 Helsinki 2020 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 3 Kuvailulehti Julkaisija Oikeusministeriö 17.4.2020 Tekijät Janne Kanerva Julkaisun nimi Terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttaminen Lausuntotiivistelmä Julkaisusarjan nimi ja numero Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2020:2 Diaari/hankenumero OM029:00/2019 VN/7313/2019 Teema Mietintöjä ja lausuntoja ISBN PDF 978-952-259-914-8 ISSN PDF 2490-1172 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-914-8 Sivumäärä 28 Kieli suomi Asiasanat Terrorismi, rangaistukset, rikosoikeus Tiivistelmä Oikeusministeriössä on valmisteltu virkatyönä hallituksen esityksen luonnos, jossa ehdotetaan terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttamista. Ehdotettujen lainsäädäntömuutosten taustalla ovat erityisesti eräiden kansainvälisten toimielinten arviot Suomen rangaistussäännöksistä. Oikeusministeriö pyysi luonnoksesta lausunnon 27 taholta. Lausuntoja saapui 19. Yleisesti ottaen suhtautuminen luonnoksen ehdotuksiin oli myönteistä, ja useissa lausunnoissa luonnosta pidettiin hyvin valmisteltuna. Lausunnonantajista kolme ainoastaan totesi, että niillä ei ole lausuttavaa asiassa. Pääosin lausunnonantajien huomautukset koskivat pykälien perusteluita. Rangaistussäännösten muuttamiseen liittyvistä muista ehdotetuista lainsäädäntömuutoksista ei ollut juurikaan lausuttavaa. Terroristin rahoittamista koskevan rangaistussäännöksen osalta joissakin lausunnoissa todettiin ehdotuksen poikkeavan rakenteeltaan yleensä käytettävästä tunnusmerkistön kirjoitustavasta. Lisäksi eräissä lausunnoissa todettiin täsmentämistarvetta liittyvän siihen, että säännöksen perustelujen mukaan rangaistavuus edellyttää suorituksen oikeudenvastaisuutta. Muutaman lausunnon mukaan ehdotusten valtiontaloudelliset vaikutukset ja vaikutukset viranomaisvoimavaroihin on arvioitava luonnoksessa tehtyä tarkemmin. Huomiota kiinnitettiin myös tarpeeseen muuttaa matkustajarekisteritietojen käyttöä terrorismirikosten torjuntaan koskevaa sääntelyä. Lisäksi useissa lausunnoissa todettiin terrorismirikoksia koskevien rangaistussäännösten kokonaisarvioinnin tarve. Kustantaja Oikeusministeriö Julkaisun myynti/jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi http://urn.fi/URN:ISBN http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 4 Presentationsblad Utgivare Justitieministeriet 17.4.2020 Författare Janne Kanerva Publikationens titel Ändring av bestämmelserna om finansiering av terrorism Sammandrag av remissvaren Publikationsseriens namn och nummer Justitieministeriets publikationer, Betänkanden och utlåtanden 2020:2 Diarie- /projektnummer OM029:00/2019 VN/7313/2019 Tema Betänkanden och utlåtanden ISBN PDF 978-952-259-914-8 ISSN PDF 2490-1172 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-914-8 Sidantal 28 Språk finska Nyckelord Terrorism, straff, straffrätt Referat Vid justitieministeriet har som tjänsteuppdrag beretts ett utkast till regeringsproposition där det föreslås att bestämmelserna om finansiering av terrorism ändras. I bakgrunden till de föreslagna lagändringarna ligger i synnerhet vissa internationella organs bedömning av Finlands straffbestämmelser. Justitieministeriet begärde 27 instanser yttra sig om utkastet och totalt 19 utlåtanden lämnades in. Allmänt taget förhöll remissinstanserna sig positivt till förslagen och i flera utlåtanden ansågs det att utkastet är väl förberett. Tre av remissinstanserna konstaterade att de inte har något att yttra i ärendet. Remissinstansernas anmärkningar gällde i huvudsak motiveringen till paragraferna. Instanserna hade inget nämnvärt att anmärka på i fråga om de övriga lagändringsförslagen som har samband med ändringen av straffbestämmelserna. När det gäller straffbestämmelsen om finansiering av en terrorist konstaterades det i vissa utlåtanden att förslaget till sin struktur avviker från det skrivsätt som i allmänhet används i brottsrekvisitet. Dessutom konstaterades det i vissa utlåtanden att det finns behov att precisera motiveringen till bestämmelsen till den del det sägs att straffbarheten förutsätter att handlingen är rättsstridig. Enligt några utlåtanden ska förslagens konsekvenser för statsfinanserna och konsekvenser för myndighetsresurserna bedömas noggrannare än i utkastet. Uppmärksamhet fästes också vid behovet att ändra bestämmelserna om användningen av passageraruppgifter för bekämpning av terroristbrott. Dessutom konstaterades det i flera utlåtanden att det behövs en helhetsbedömning av straffbestämmelserna om terroristbrott. Förläggare Justitieministeriet Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi http://urn.fi/URN:ISBN http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 5 Sisällys 1 Johdanto ...................................................................................................... 6 1.1 Hallituksen esityksen luonnos ....................................................................................... 6 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot ........................................................................................ 7 2 Yleinen lausuntopalaute ............................................................................ 9 3 Yksityiskohtainen lausuntopalaute ......................................................... 12 3.1 Rikoslain 34 a lukua koskevat muutosehdotukset ....................................................... 12 3.2 Pakkokeinolain 10 lukua koskevat muutosehdotukset ................................................ 21 3.3 Poliisilain 5 lukua koskevat muutosehdotukset ........................................................... 21 3.4 Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 1 luvun 4 §:ää koskeva muutosehdotus ................................................................................... 22 3.5 Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:ää koskeva muutosehdotus.............................................................................................. 22 3.6 Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 80 §:ää koskeva muutosehdotus.............................................................................................. 23 3.7 Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 84 §:ää koskeva muutosehdotus.............................................................................................. 23 4 Lainsäädäntömuutosten vaikutukset ..................................................... 24 5 Muut lausunnoissa esiin nostetut asiat ................................................. 25 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 6 1 Johdanto 1.1 Hallituksen esityksen luonnos Lausuntokierroksella olleessa hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan terroris- min rahoittamista koskevia rikoslain (39/1889) 34 a luvun rangaistussäännöksiä täy- dennettäväksi niin, että uutena rikoksena säädetään 5 a §:ssä rangaistavaksi terroris- tin rahoittaminen. Rangaistavaa olisi rahoittaa henkilöä, joka lausumiensa, esittä- miensä uhkausten tai hänen toiminnastaan muuten saatujen tietojen perusteella toimii tehdäkseen 1 tai 1 a:ssä tarkoitettuja rikoksia (terroristisessa tarkoituksessa tehdyt ri- kokset ja terroristisessa tarkoituksessa tehty radiologista asetta koskeva rikos) tai osallistuakseen niiden tekemiseen rikoslain 5 luvun 3−6 §:ssä tarkoitettuna rikokseen osallisena. Rangaistukseksi tuomittaisiin vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enin- tään kuusi vuotta. Terroristin rahoittamisen yritys olisi rangaistava. Terroristiryhmän rahoittamista koskevat rikoslain 34 a luvun 5 a §:n säännökset siir- rettäisiin muutettuina 5 b §:ään. Kysymyksessä olevan rikoksen tunnusmerkistön kir- joitustapa muutettaisiin vastamaan terrorismin rahoittamisen rangaistussäännöksissä noudatettavaa kirjoitustapaa, jonka mukaan varojen antajalla tai kerääjällä täytyy olla tietty tarkoitus tai tietoisuus (”… rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoite- taan …”). Terroristiryhmän rahoittamisen rangaistusasteikkoa muutettaisiin niin, että myös mainitusta rikoksesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Voimassa olevan lain mukaan terroristiryhmän rahoittamisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kolme vuotta vankeutta. Lisäksi poistettaisiin terroristiryh- män rahoittamisen rangaistavuuden toissijaisuus suhteessa säännöstelyrikoksia kos- keviin rikoslain 46 luvun 1−3 §:n säännöksiin, joita sovelletaan silloin, kun kiellon vas- taisesti luovutetaan varoja henkilölle, jonka varat on terrorismiin liittyvistä syistä jäädy- tetty. Hallituksen esityksen luonnoksessa rikoslain 34 a luvun 5 §:ssä rangaistavaksi sääde- tyn terrorismin rahoittamisen rikosnimike ehdotetaan muutettavaksi ”terrorismirikok- sen rahoittamiseksi”. Mainittua rikosta koskeviin säännöksiin tehtäisiin lisäksi tarken- nukset sen selventämiseksi, että rahoittamisteon tulee kohdistua tietyn nimisen rikok- sen rahoittamiseen. Lisäksi pykälän säännösten järjestystä muutettaisiin johdonmu- kaisuussyistä niin, että 1 momentissa säädettäisiin rangaistavaksi muiden terrorismiri- kosten rahoittaminen ja 2 momentissa tiettyjen muiden rikosten rahoittaminen. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 7 Terrorismin rahoittamisrikoksia koskevien muutosten vuoksi ehdotetaan lisäksi, että matkustamista terrorismirikoksen tekemistä varten ja sen edistämistä koskevat sään- nökset siirretään muuttamattomina rikoslain 34 a luvun 5 c ja 5 d §:ään. Siitä johtuva viittausmuutos tehtäisiin myös kansainvälistä rikosta koskevaan rikoslain 1 luvun 7 §:n 3 momenttiin ja oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevaan rikoslain 34 a luvun 8 §:n 2 momenttiin. Terrorismirikosten rangaistussäännösten muutosten edellyttämät muutokset tehtäisiin rikosten selvittämisessä, paljastamisessa ja estämisessä käytettäviä salaisia pakko- keinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskeviin pakkokeinolain (806/2011) 10 lu- vun ja poliisilain (872/2011) 5 luvun säännöksiin. Keinokohtaisista säännöksistä muu- tettaisiin telekuuntelua, televalvontaa, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä kuuntelua ja asuntokuuntelua koskevia säännöksiä. Lisäksi tehtäisiin lähinnä teknisluonteisia muutoksia eräisiin muihin terrorismin rahoit- tamisrikoksiin liittyviin säännöksiin. Nämä muutokset koskisivat rahanpesun ja terro- rismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 1 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan, rikosrekisterilain (770/1993) 6 b §:n 2 momentin, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 18 §:n 1 momentin 6 kohdan, julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 80 §:n 1 momen- tin sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköi- den hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 84 §:n 1 mo- mentin muuttamista Ehdotettujen muutosten taustalla ovat FATF:n (Financial Action Task Force) ja YK:n turvallisuusneuvoston terrorismin vastaisen komitean sihteeristön (Counter-Terrorism Committee Executive Directorate eli CTED) arviot terrorismin rahoittamista koskevista Suomen rangaistussäännöksistä sekä YK:n turvallisuusneuvoston terrorismin rahoi- tuksen vastainen päätöslauselma 2462 (2019). Muutoksilla edistettäisiin myös sitä, että rangaistussäännökset ovat kattavia suhteessa sääntelyn tavoitteeseen eli ihmis- ten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta hyvin vakavasti vaarantavan rikollisuuden torju- miseen, että säännökset ovat rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla tarkkarajaisia ja että rangaistusasteikot vastaavat rikosten rangaistusarvoa. 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot Hallituksen esityksen luonnoksesta pyydettiin lausunto 27 taholta lausuntopyynnöllä, joka julkaistiin lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lausuntoaika päättyi 6.3.2020. Lausunto OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 8 tai ilmoitus siitä, että asiasta ei ole lausuttavaa, saatiin 20.3.2020 mennessä 19 ta- holta. Lausunto pyydettiin seuraavilta tahoilta (tähdellä (*) merkityt antoivat lausunnon tai ilmoituksen: Sisäministeriö * Työ- ja elinkeinoministeriö * Ulkoministeriö * Valtiovarainministeriö * Eduskunnan oikeusasiamies * Valtioneuvoston oikeuskansleri * Valtakunnansyyttäjän toimisto (Syyttäjälaitos) * Poliisihallitus * Keskusrikospoliisi * Suojelupoliisi * Tulli * Finanssivalvonta Oikeusrekisterikeskus Helsingin hovioikeus Turun hovioikeus * Helsingin käräjäoikeus Pirkanmaan käräjäoikeus Etelä-Suomen syyttäjäalue Suomen tuomariliitto ry * Suomen Asianajajaliitto Suomen Lakimiesliitto ry * Julkiset Oikeusavustajat ry Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry * Amnesty International Suomen osasto ry * Suomen Punainen Risti ry Auktorisoidut Lakimiehet ry Helsingin yliopisto Lisäksi lausunnon antoivat Suomen syyttäjäyhdistys ry, Guido Kross ja Jorma Dahl- ström. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 9 2 Yleinen lausuntopalaute Sisäministeriö toteaa, että FATF:n ja CTED:n maatarkastusten löydökset ovat sisäl- löltään yhdenmukaisia, mikä puoltaa esitysluonnoksessa ehdotettuja muutoksia. Aiemmissa lainsäädäntömuutosten perusteluissa kansainvälisten toimielinten kannan- otot rikoslain muuttamiseksi ovat olleet hyväksyttävä peruste. Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa asiasta. Ulkoministeriöllä ei ole huomautettavaa esitettyihin rikoslain muutoksiin. Valtiovarainministeriö toteaa, että FATF:n maa-arvioraportissa nostettiin esiin huo- mioita ja kansallisen lainsäädännön puutteita, jotka valtiovarainministeriö on listannut lainmuutostarpeina. Nyt lausunnolla olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa on esitetty muutoksia juuri niihin terrorismin rahoittamista koskeviin säännöksiin, jotka on nostettu esiin myös valtiovarainministeriön lainmuutostarvelistalla. Tämän johdosta valtiovarainministeriö pitää esitettäviä rikoslain muutoksia kannatettavina FATF:n ter- rorismin rahoittamista koskevan suosituksen 5 vastaavuuden kannalta ja yhtyy esityk- sen tavoitteisiin. Eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että hallituksen esityksen luonnos vaikuttaa huolellisesti laaditulta ja tarjonnee hyvän pohjan asian jatkovalmistelulle. Luonnok- seen sisältyy kuitenkin muutamia yksityiskohtia, jotka eivät hänen nähdäkseen ole on- gelmattomia. Luonnostellun hallituksen esityksen tavoitteiden mukaan kattavilla terro- rismin ja terroristien rahoittamista koskevilla rangaistussäännöksillä estetään ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta hyvin vakavasti vaarantavien rikosten tekemistä. Rahoittamisrikosten kohdalla preventiivisen tavoitteen saavuttaminen kriminalisointien ja rangaistusasteikkojen avulla saattaakin olla todennäköisempää kuin varsinaisten terrorististen tekojen kohdalla. Valtioneuvoston oikeuskanslerin mukaan esitysluonnos on huolellisesti ja perus- teellisesti valmisteltu. Suomessa on yleensäkin pyritty huolellisesti tekemään rikoslain 34 a luvun säännöksiin ne muutokset ja täydennykset, joita Suomea sitovat Euroopan unionin ja kansainväliset velvoitteet edellyttävät. Esitysluonnoksessa ei ole kuitenkaan arvioitu uuden rangaistussäännöksen ja nykyisten rangaistussäännösten käytännön soveltuvuutta ja toimivuutta. Myöskään näiden säännösten soveltamisessa perus- ja ihmisoikeuksien kannalta mahdollisesti esille tulevia ongelmakohtia ei ole arvioitu. Esitysluonnoksessa ei ole enemmälti avattu, millaista tekijän tietoisuutta siinä tarkoi- tettujen rikostunnusmerkistöjen täyttyminen edellyttää. Jatkovalmistelussa on tarvetta kiinnittää huomiota näyttökysymyksiin ja siihen, mikä on niiden yhteys valtiosääntöis- ten kriminalisointiperiaatteiden soveltamiseen, samoin kuin siihen, minkälaisia tietoja OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 10 rikostutkinnassa ja rikosprosessissa joudutaan rikostunnusmerkistön ohjaamana to- dennäköisesti käsittelemään todistustosiseikkoina. Syyttäjälaitos yhtyy käsitykseen siitä, että terrorismin rahoittamista koskevia rangais- tussäännöksiä on syytä muuttaa, koska ne eivät kaikilta osin vastaa niihin liittyviä kan- sainvälisiä suosituksia ja lainsäädäntövelvotteita. Poliisihallitus pitää luonnosteltuja muutoksia sääntelyä täydentävinä ja selkeyttävinä. Luonnoksessa ehdotetuilla muutoksilla parannettaisiin sekä rikoslain 34 a luvun si- säistä johdonmukaisuutta että näiden vakavien rikosten rangaistavuuden kattavuutta. Keskusrikospoliisi pitää kannatettavina yksin toimivien terroristien rahoittamiseen, rangaistusasteikkoihin sekä pakkokeinolakiin ja poliisilakiin liittyviä muutoksia. On tär- keää kansainvälisen tutkinta-avun kannalta, että kriminalisoinnit ovat Suomessa sa- malla tasolla kuin muissa maissa. Kansallisesti yksin toimivat terroristit on nostettu ris- kiarvioissa aikaisempaa merkittävämmäksi uhaksi. Suojelupoliisi pitää hallituksen esitysluonnosta laadukkaasti valmisteltuna ja siinä tehtyjä ehdotuksia perusteltuina. Tullin mukaan hallituksen esityksen luonnos on perusteellisesti ja huolellisesti laa- dittu. Lähtökohtaisesti on kannatettavaa pyrkiä kriminalisoimaan kaikki terrorismiin liit- tyvät valmisteluvaiheet, kuten esimerkiksi toiminnan rahoittaminen. Esitetyt muutokset täyttävät FATF:n esittämät toimenpidesuositukset ja selventävät samalla lainsäädän- töä näiltä osin. Turun hovioikeus toteaa, ettei sillä ole asiassa lausuttavaa. Suomen tuomariliitto ry toteaa kannattavansa esitystä. Sillä ei ole huomautettavaa esityksen perusteluihin. Suomen Lakimiesliitto ry toteaa, että luonnos hallituksen esitykseksi on hyvin ja huolella laadittu. Terrorismin rahoittamisen uusi kolmilohkoinen tunnusmerkistö (terro- rismirikoksen rahoittaminen, terroristin rahoittaminen ja terroristiryhmän rahoittami- nen) vaikuttaa vastaavan kaikkiin rahoitustapahtumiin. Tunnusmerkistöt myös täyttä- vät laillisuusperiaatteen tarkkarajaisuudellaan. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry ilmoitti, että sillä ei ole lausuttavaa asiassa. Amnesty International Suomen osasto ry toteaa lainsäädäntömuutosten taustan osalta, että FATF:n suositukset eivät ole oikeudellisesti velvoittavia. Ihmisoikeuksien OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 11 kunnioittamista koskevat viittaukset YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2462 (2019) ovat yleisluonteisia eivätkä välttämättä riitä turvaamaan ihmisoikeuksien toteutumista. YK:n ihmisoikeustoimikunnan erityisraportoijan tehtävää ihmisoikeuk- sien suojelusta terrorismin vastaisessa toiminnassa hoitanut Martin Scheinin on muis- tuttanut, että ihmisoikeuksien kustannuksella toteutettavat terrorismin vastaiset toimet eivät ole tehokkaita ja saattavat vaarantaa sen, mitä terrorismin vastaisilla toimilla ta- voitellaan. Erilaisilla rahoitusrikoksilla tulee olla aito ja läheinen yhteys taustalla ole- vaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen tekemiseen. Luonnoksessa ei ole arvioitu esitettyjen muutosten ihmisoikeusvaikutuksia ja esitettyjen muutosten ihmisoi- keusvelvotteiden mukaisuutta. Suomen syyttäjäyhdistys ry:n mukaan hallituksen esityksen luonnos on kauttaal- taan laadukkaasti valmisteltu. FATF:n ja CTED:n toimenpidesuositusten lisäksi luon- noksesta ei ilmene varsinaista syytä ennen terrorismirikosluvun kokonaistarkastelua tehtävälle paikkakorjaukselle. Mahdollisesti FATF:n suositusten laiminlyönnistä Suo- melle tosiasiallisesti aiheutuva mainehaitta ja muut negatiiviset seuraukset ovat niin merkittävät, ettei terrorismirikosluvun rahoitustunnusmerkistöjen täydentämistä liene mahdollista lykätä odottamaan kokonaistarkastelua. Suomen syyttäjäyhdistys ry:n mukaan HE-luonnoksessa esitetty uusi kolmilohkoinen tunnusmerkistö vastannee kattavasti kaikkiin ajateltavissa oleviin rahoitustapauksiin. Päällekkäisyyttä tunnusmerkistöjen kesken ei jäisi. Tunnusmerkistöt on kirjoitettu tark- karajaiseen muotoon. Esitetyssä muodossaan terrorismin rahoitustunnusmerkistöt vastaavat hyvin lainsäädännön täydennyshankkeelle asetettuun kattavuusvaatimuk- seen, ja laillisuusperiaatteen toteutuminen on esityksessä tullut huomioiduksi. Ylei- sesti ottaen esitetty uudistus on lupauksia herättävä ja kannatettava. Ja samalla tulee kirkkaasti täytetyksi FATF:n esittämät toimenpidesuositukset. Jorma Dahlström toteaa kannattavansa esitystä, mutta rangaistusasteikon pitää olla ankarampi. Guido Kross käsittelee lausunnossaan terrorismin määrittelyyn, korruptioon, perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lainsäädäntösuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 12 3 Yksityiskohtainen lausuntopalaute 3.1 Rikoslain 34 a lukua koskevat muutosehdotukset Rikoslain 34 a luvun 5 § Hallituksen esityksen luonnoksessa terrorismin rahoittamisen rikosnimike ehdotetaan muutettavaksi terrorismin rahoittamisesta terrorismirikoksen rahoittamiseksi. Mainittua rikosta koskeviin säännöksiin tehtäisiin lisäksi tarkennukset sen selventämiseksi, että rahoittamisteon tulee kohdistua tietyn nimisen rikoksen rahoittamiseen (sana ”jotakin” 1 momentissa ja ilmaisu ”jotakin seuraavista rikoksista” 2 momentissa). Pykälän 1 ja 2 momentin järjestystä vaihdettaisiin johdonmukaisuussyistä. Pykälän otsikko sekä 1 ja 2 momentti kuuluisivat muutettuina seuraavasti: 5 § Terrorismirikoksen rahoittaminen Joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan jotakin 1, 1 a, 2–4, 4 a–4 c, 5 c tai 5 d §:ssä tarkoitettua rikosta, on tuomittava terro- rismirikoksen rahoittamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdek- saksi vuodeksi. Terrorismirikoksen rahoittamisesta tuomitaan myös se, joka suoraan tai välillisesti antaa tai ke- rää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan jotakin seuraavista rikoksista: 1) panttivangin ottaminen tai kaappaus, 2) sellainen tuhotyö, törkeä tuhotyö tai yleisvaarallisen rikoksen valmistelu, jota on pidettävä terrorististen pommi-iskujen torjumista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (SopS 60/2002) tarkoitettuna rikoksena, 3) sellainen tuhotyö, liikennetuhotyö, törkeä tuhotyö tai yleisvaarallisen rikoksen valmistelu, jota on pidettävä siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koske- vassa yleissopimuksessa (SopS 56/1973), kansainväliseen siviili-ilmailuun käytettävillä lentoase- milla tapahtuvien laittomien väkivallantekojen ehkäisemistä koskevassa lisäpöytäkirjassa (SopS 43/1998), merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 11/1999) tai mannerjalustalla sijaitsevien kiinteiden lauttojen turvalli- suuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevassa pöytäkirjassa (SopS 44/2000) tarkoitettuna rikoksena, 4) sellainen ydinräjähderikos, terveyden vaarantaminen, törkeä terveyden vaarantaminen, ydin- energian käyttörikos tai muu ydinaineeseen kohdistuva tai ydinainetta välineenä käyttäen tehty rangaistavaksi säädetty teko, jota on pidettävä ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 72/1989) tarkoitettuna rikoksena, tai OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 13 5) murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, vapaudenriisto, törkeä vapaudenriisto, törkeä ihmis- kauppa, panttivangin ottaminen tai törkeä julkisrauhan rikkominen tai niillä uhkaaminen, kun teko kohdistuu henkilöön, jota tarkoitetaan kansainvälistä suojelua nauttivia henkilöitä vastaan, mukaan lukien diplomaattiset edustajat, kohdistuvien rikosten ehkäisemistä ja rankaisemista kos- kevassa yleissopimuksessa (SopS 63/1978). ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Sisäministeriön mukaan ehdotettua otsikkoa voi pitää kannatettavana. Lainsovelta- jan näkökulmasta pykälän 1 ja 2 momentteihin ehdotetuilla tarkennuksilla tavoiteltu lainkohdan soveltamisen erottaminen terrorismirikosten yleisrahoittamisesta on kan- natettava. Esitysluonnoksessa mainittu rahoittajan tarkoituksen tai tietoisuuden arvos- telun kohdentaminen varojen antamisen tai keräämisen hetkeen on looginen. Lailli- suusperiaatteen kannalta ehdotettu pykälän muutos ja sillä tavoiteltu soveltamisalan selkeys hyödyttävät sekä lainsoveltajana toimivaa viranomaista että mahdollista vas- taajaa. Ehdotetun muutoksen voi siten olettaa edistävän oikeusvarmuutta. Samoin esitysluonnoksessa rikoksen yksilöintivaatimuksesta mainittu on rikoslain 34 a luvun sisäistä yhden- ja johdonmukaisuutta tukeva ratkaisu. Syyttäjälaitos toteaa, että lain esitöiden (HE 18/2014 vp) perusteella terrorismin ja terroristiryhmän rahoittamista koskeviin tunnusmerkistöihin sisältyvä varojen kerää- mistä koskeva tunnusmerkistötekijä edellyttää, että varat tulevat useammalta henki- löltä, ja että keräämistoiminta on luonteeltaan jäsentynyttä. Syyttäjälaitoksen käsityk- sen mukaan näin ei tulisi olla. Terroristiseen tarkoitukseen käytettävien varojen hal- tuun saamisen tulisi olla rangaistavaa myös siinä tapauksessa, että varat tulevat vain yhdeltä taholta esimerkiksi henkilökohtaisesti esitetyn luonteeltaan jäsentymättömän pyynnön perusteella. Syyttäjälaitos ehdottaa harkittavaksi, onko tunnusmerkistössä säädettävä rangaistavaksi varojen keräämisen asemesta varojen hankkiminen. Sitä eivät estäne rangaistussäännösten taustalla olevat kriminalisointivelvoitteet. Suojelupoliisin mukaan terroristin rahoittamisen rangaistavaksi säätämisen johdosta terrorismirikoksen rahoittamista koskeviin säännöksiin on syytä tehdä hallituksen esi- tyksessä ehdotetut tarkennukset, jotta eri rangaistussäännösten soveltamisalat säilyi- sivät toisistaan erillisinä. Suomen Lakimiesliitto ry:n mukaan rikosnimikkeen muutosta on pidettävä onnistu- neena. Hallituksen esityksessä ei oteta riittävästi kantaa siihen, että FATF:n ja CTED:n mukaan rahoittamisrikoksen tulisi olla rangaistava myös tapauksissa, joissa yhteys tiettyyn terrorismirikokseen puuttuu. Tilannetta auttanee se, että nyt uutena säännöksenä säädetään rangaistavaksi myös yksittäisen terroristin rahoittaminen. Suomen syyttäjäyhdistys ry:n mukaan terrorismiluvun systematiikan kannalta rikos- nimikkeen muutosta voi pitää onnistuneena. Oma kysymyksensä voi kuitenkin olla se, OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 14 minkä verran kyseiselle lainkohdalle jää itsenäistä soveltamisalaa. Terrorismirikoksen rahoittamisen suhde muihin rikoslain 34 a luvun terrorismirikosten tunnusmerkistöihin ansaitsee laajan kokonaistarkastelun. Kovin helposti rahoittaja voi tosiasiassa olla te- kijäkumppani tai muu osallinen varsinaiseen kohderikokseen. Tämä kysymys jäänee myöhemmän rikoslain 34 a luvun kokonaistarkasteluhankkeen selvitettäväksi. HE- luonnoksessa ei kirjoiteta auki valmistelijan käsitystä siitä, mitä FATF ja CTED tarkoit- tavat sillä, että rahoittamisrikoksen tulee olla rangaistava myös tapauksissa, joissa yh- teys tiettyyn terroritekoon puuttuu. Rikoslain 34 a luvun 5 a § Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan pykälää muutettavaksi niin, että siinä säädetään rangaistavaksi uutena terrorismirikoksena terroristin rahoittaminen. Pykä- lässä nykyisin olevat terroristiryhmän rahoittamista koskevat säännökset siirrettäisiin rikoslain 34 a luvun 5 §:ään. Muutettu pykälä kuuluisi seuraavasti: 5 a § Terroristin rahoittaminen Joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan henkilöä, joka lausumiensa, esittämiensä uhkausten tai hänen toiminnastaan muuten saatujen tietojen perusteella toimii tehdäkseen 1 tai 1 a §:ssä tarkoitettuja rikoksia tai osallistuak- seen niiden tekemiseen 5 luvun 3−6 §:ssä tarkoitettuna rikokseen osallisena, on tuomittava ter- roristin rahoittamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuo- deksi. Yritys on rangaistava. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos teko on rangaistava 5 §:n mukaan tai teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus. Sisäministeriön mukaan ehdotettu pykälä on kannatettava. Ehdotetun säännöksen sanamuodossa todettu suora tai välillinen tekeminen on yhdenmukainen ehdotetun 5 b §:n kanssa. Ehdotettu terroristiryhmän ja terroristin rahoittamisen yhtäläinen ran- gaistusasteikko on rikoslain 34 a luvun 1 §:ään verrattuna kokonaisuutena perusteltu ja asettuu rikoslain 34 a luvun muihin rikoksiin nähden oikeasuhtaisesti ja huomioi lu- vun sisältämien erilaisten tekotapojen moitittavuuden. Terroristin rahoittamisen tun- nusmerkistön muotoilu ja perusteluteksti huomioivat riittävästi sen, että sinänsä vähäi- senä pidettävillä rahamäärillä voidaan mahdollistaa vaikutuksiltaan huomattava terro- rismirikos. Esitysluonnoksessa mainittujen rikoslain 6 luvun säännösten perusteella tapauskohtainen kokonaisharkinta jättää rikosoikeusjärjestelmälle sen tarvitseman liik- kumavaran. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan olemassa olevien kriminalisointien katve- alue, jota uudella kriminalisoinnilla oltaisiin täyttämässä, vaikuttaa niin marginaaliselta, OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 15 ettei kriminalisoinnille tosiasiassa näyttäisi olevan muuta tarvetta kuin lähinnä FATF:lta ja CTED:ltä tuleva ulkoinen paine. Luonnostellulla uudella kriminalisoinnilla voisi olla käytännön merkitystä ehkä tilanteessa, jossa yksittäistä terroristia ei olisi kyetty ennakolta pysäyttämään ja hänen toteuttamansa terroriteon jälkeen pyrittäisiin rankaisemaan kaikkia, jotka tavalla tai toisella olivat ennen tekoa tukeneet tekijää ta- loudellisesti siitä huolimatta, että terroristiksi osoittautunut henkilö oli rahoittajien tie- ten puhunut aikeistaan yleisellä tasolla ennakolta. Terrorismiin liittyviä valmistelu- ja edistämiskriminalisointeja leimaa rikoksen subjektiivisen puolen ylikorostuminen rikok- sen objektiivisen puolen kustannuksella. Edistämiskriminalisointien ehdotettu laajenta- minen valmisteilla olevista konkreettisista teoista tai terroristiryhmän toiminnasta yksit- täisen henkilön luokittelemiseksi terroristiksi sanomisten ja puheiden perusteella ei ole ongelmatonta. Eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että säännös poikkeaisi rakenteeltaan kirjoitusta- vasta, jolla rikosten tunnusmerkistöt rikoslaissa on yleensä laadittu. Rikoslain syste- matiikan mukaan lukujen lopussa on yleensä pykälä, jossa kunkin luvun rangaistus- säännöksissä käytettyjen keskeisten ilmaisujen sisältö on määritelty. Vastaavan käy- tännön noudattamista olisi syytä harkita myös tässä tapauksessa. Kun uudistustarve perustuu paljolti FATF:n kannanottoihin, tuntuisi luontevalta tukeutua sen käyttämiin määritelmiin. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan oman ongelmansa luonnostellussa tunnus- merkistössä aiheuttaa ilmaisu ”toimii tehdäkseen”. Mitä toimimisella tarkoitetaan sil- loin, kun kysymyksessä on yksittäinen henkilö, joka ei vielä valmistele tai suunnittele mitään konkreettista tekoa? Ryhmän toimintaan sopii rikoslain 34 a luvun 6 §:n määri- telmäsäännöksessä oleva ”toimii yhteistuumin tehdäkseen”, koska toimiminen tarkoit- taa esimerkiksi ryhmän sisäistä yhteydenpitoa ja keskinäistä viestittelyä. Toimiminen voisi yksittäisen terroristin kohdalla olla lähinnä terrorismirikoksen suunnittelua tai val- mistelua, mutta silloin kysymys olisikin jo toisen rangaistussäännöksen perusteella rangaistavasta terrorismirikoksen rahoittamisesta. Eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että lausumat, uhkaukset ja saadut tiedot eivät olisi rikoksen tunnusmerkkejä vaan lähinnä näytön arviointiin liittyvää ohjausta lain- käyttäjälle. Yleensä tällaista ohjausta ei sisällytetä rangaistussäännöksiin. Vapaan to- disteiden harkinnan periaatteen mukaisesti tuomioistuimelle tulisi jättää vapaat kädet harkita, katsooko se esitetyn todistelun perusteella yhtäältä rahojen keräämisen tai antamisen ja toisaalta rahoitettavan henkilön ”toiminnan” ja sen tarkoituksen selvite- tyksi. Myös tahallisuusvaatimukseen liittyvän peittämisperiaatteen kannalta luonnos- teltu tunnusmerkistö saattaa aiheuttaa hämmennystä. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 16 Valtioneuvoston oikeuskansleri toteaa, että esitysluonnoksessa ehdotetulle yksittäi- sen terroristin rahoittamisen kriminalisoinnille on olemassa sellaiset painavat yhteis- kunnalliset ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet, joita perus- tuslaki edellyttää. Rikostunnusmerkistöön liittyen on kysyttävä, mitä etukäteen ajatel- tavissa olevia suorituksia esitysluonnoksen säännöskohtaisissa perusteluissa esiin tuotu kriteeri suorituksen oikeudenvastaisuudesta rajaa rangaistavuuden ulkopuolelle. Terroristin rahoittamista ja terroristiryhmän rahoittamista koskeviin säännöksiin ei si- sältyisi esimerkiksi varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain (325/2013) 7 §:n 2 momentissa säädetyn kaltaista rajausta (kielto luovuttaa varoja ei koske sellaisia varoja, jotka on tarkoitettu vain jäädyttämispäätöksen kohteena olevan luonnollisen henkilön tai hänen perheensä henkilökohtaiseen käyttöön tai kulutuk- seen). Yhtä lailla on kysyttävä, mitä kaikkea pykäläkohtaisissa perusteluissa esiin tuotu suorituksen luonne ”humanitaarisena apuna” rajaa rangaistavuuden ulkopuo- lelle. Valtioneuvoston oikeuskanslerin mukaan rangaistavan ja rankaisematta jäävän käyt- täytymisen välistä rajanvetoa ei ole omiaan helpottamaan myöskään terroristin rahoit- tamista koskevan uuden rikostunnusmerkistön kirjoitustapa. Omaksuttu kirjoitustapa ei ole täysin sopusoinnussa rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisältämän ran- gaistavan toiminnan tai laiminlyönnin ennakoitavuuden vaatimuksen kanssa. Esitys- luonnoksessa ei ole myöskään arvioitu, minkä tyyppistä näyttöä siinä tarkoitettujen terrorismin rahoittamista koskevien tunnusmerkistöjen täyttymisestä on käytännössä saatavissa ja hankittavissa. Vaarana on, että tunnusmerkistö ohjaa kovinkin laajaan yksityiselämän suojan ja luottamuksellisen viestin suojan piiriin ulottuvaan yksittäisen henkilön viestinnän selvittämiseen. Syyttäjälaitoksen mukaan keskeinen kysymys terroristin rahoittamista koskevan ran- gaistussäännöksen soveltamisen kannalta on, miten terroristi määritellään. Epäselvää on, onko välttämätöntä, että tunnusmerkistössä mainitaan esimerkkejä kokonaisarvi- oinnissa huomioon otettavista seikoista. Jos esimerkkejä mainitaan tunnusmerkis- tössä, vaarana on, että mainitut seikat saavat liian suuren painoarvon käytännön so- veltamistilanteissa. Syyttäjälaitos ehdottaa, että terroristin rahoittamista koskevasta tunnusmerkistöstä poistetaan kohta ”lausumiensa, esittämiensä uhkausten tai hänen toiminnastaan muuten saatujen tietojen perusteella”. Jos laillisuusperiaate sitä edellyt- tää, rikoslain 34 a luvun 6 §:ään voitaisiin lisätä uusi momentti terroristin määritel- mästä. Syyttäjälaitoksen mukaan terroristin rahoittamista koskevaan tunnusmerkistöön sisäl- tyvälle varojen keräämistä koskevalle tunnusmerkistötekijälle olisi annettava sama merkitys kuin sille on annettava muissa terrorismin rahoittamista koskevissa tunnus- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 17 merkistöissä. Tämän vuoksi syyttäjälaitos ehdottaa, että terroristin rahoittamista kos- kevassa tunnusmerkistössä säädetään rangaistavaksi varojen keräämisen asemesta varojen hankkiminen Poliisihallituksen mukaan FATF:n vuonna 2019 esittämään havaintoon liittyvä ti- lanne korjaantuisi luonnostellulla muutoksella. Muutoksen perusteluissa on hyvin kir- jattu esiin teon arvioinnissa olennaisia tekijöitä. Suojelupoliisin mukaan terroristin rahoittamista koskevan rangaistussäännöksen muotoilu on onnistunut. Suojelupoliisi pitää ehdotusta rangaistusasteikoksi perustel- tuna. Suomen Lakimiesliitto ry toteaa, että uusi säännös sisältää terroristin määritel- mäsäännöksen. Tämä poikkeaa luvun muiden pykälien systematiikasta. Hallituksen esityksessä ei tuoda esille perusteluja poikkeukselle. Odotettavissa olevien rangais- tusten osalta ei liene aiheellista, että hallituksen esityksessä otetaan kantaa odotetta- vissa oleviin rangaistuksiin. Lainsäätäjän ei tulisi ohjata rangaistustasoa näin tarkasti ottaen huomioon, ettei oikeuskäytäntöä vielä edes ole. Amnesty International Suomen osasto ry toteaa, että lakia säädettäessä on var- mistettava terroristin määritelmän tarkkarajaisuus. Oikeusministeriön luonnokseen ei ole kirjattu terroristiksi määrittelemisen edellytyksiä, vaan ennemminkin seikkoja, jotka tulee huomioida arvioitaessa, onko henkilö terroristi vai ei. Rahoituksen kieltäminen jo suoritetun tuomion jälkeen saattaisi muodostaa tosiasiallisen kaksoisrangaistustilan- teen. Hallituksen esityksessä tulisi täsmentää, minkälainen merkitys jo suoritetulla tuomiolla on kokonaisarviossa siitä, arvioidaanko henkilön mahdollisesti tulevaisuu- dessakin suorittavan terroristisia tekoja. Luonnoksessa ei ole määritelty riittävän tark- kaan, millaisin edellytyksin henkilö, johon ei liity rikosprosessia, voidaan määritellä ter- roristiksi. Syyttömyysolettaman mukaan jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Ehdotettu säännös asettaa sellaisia rahoitettavan henkilön toiminnan arviointiin liitty- viä velvoitteita, jotka vaarantavat merkittävien rikosoikeudellisten oikeusperiaatteiden kuten syyttömyysolettaman ja kaksoisrangaistuksen kiellon tosiasiallisen toteutumi- sen. Terroristin määritelmän epätäsmällisyys saattaa vaarantaa myös laillisuusperi- aatteen toteutumisen, jonka mukaan lain on oltava selkeä, ymmärrettävä ja helposti saatavilla ja lain käytännön vaikutukset on voitava ennakoida riittävän tarkasti. Sen to- teennäyttäminen, että rahoitettava henkilö on tulevaisuudessa aikomassa tehdä terro- rismirikoksen ilman jo alkanutta teon valmistelua on vaikeaa, ellei mahdotonta. Amnesty International Suomen osasto ry toteaa, että luonnoksen mukaan tunnusmer- kistössä kuvattu teko on lähtökohtaisesti oikeudenvastainen, mikä ei sulje pois sitä, että joissakin esimerkiksi lakimääräisiin suorituksiin liittyvissä yksittäistapauksissa oi- keudenvastaisuuden edellytys voi jäädä täyttymättä. Kyseinen maininta jättää hyvin OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 18 paljon harkintavaltaa lain soveltajalle eikä tarpeeksi täsmällisesti rajaa tietynlaisia ra- hasuoritteita rangaistavuuden ulkopuolelle tai ota huomioon perustuslaista ja kansain- välisistä ihmisoikeussopimuksista tulevia velvoitteita inhimilliseen elintasoon ja siihen liittyviin rahasuorituksiin. Lisäksi olisi arvioitava, voidaanko muunkinlaiset kuin vain la- kimääräiset suoritukset jättää joissakin tilanteissa rangaistavuuden ulkopuolelle. Pe- rusoikeuksien rajoituksen tulee perustua täsmälliseen ja tarkkarajaiseen lakiin ja olla suhteellisuusperiaatteen ja kansainvälisten velvoitteiden mukainen, rajoitusperusteen tulee olla hyväksyttävä eikä rajoitettavaa oikeutta voida tehdä tyhjäksi (perustuslakiva- liokunnan mietintö 25/1994). Esimerkiksi Ruotsissa terroristin rahoittamista koskeva lainkohta kattaa vain oikeudenvastaisen toiminnan. Jotta rahoitettavan henkilön mini- mitoimeentulo turvataan, tulee palkkaan ja sosiaalietuuksiin liittyen säätää tarkkarajai- nen ja täsmällinen poikkeus. Luonnoksessa muutamissa kohdin todettua mahdolli- suutta poikkeustapauksissa jättää henkilö tuomitsematta tulisi käsitellä hallituksen esi- tyksessä tarkemmin. Esimerkkeinä voidaan ajatella tilanteita, joissa rahoitetaan pie- nen lapsen yksinhuoltajaa tai joissa rahoitettava henkilö asuu vanhempiensa luona. Amnesty International Suomen osasto ry toteaa, että luonnoksessa terroristin tai ter- roristiryhmän rahoittamisen rangaistusarvo arvioidaan korkeammaksi kuin esimerkiksi terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun tai tahallisen räjähderi- koksen rangaistusarvot. Tällainen arvio ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta ottaen huo- mioon, että sekä terroristiryhmän että erityisesti terroristin rahoittamisessa voi olla kyse tilanteista, joissa tarkoitus ei ole edesauttaa terroritekojen tekemistä. Lisäksi ra- hoitusteon aiheuttama uhka kriminalisoinnilla suojeltavia oikeushyviä, kuten ihmishen- kien suojelemista, kohtaan on huomattavasti epäsuorempi kuin esimerkiksi tahallisen räjähderikoksen aiheuttama ihmishenkiin kohdistuva uhka. Lisäksi on otettava huomi- oon, että rikokseen syyllistyvän tarkoitusperät voisivat erityisesti yksittäisen terroristin rahoitusta koskevissa tilanteissa olla sinänsä hyväksyttävät. Suomen syyttäjäyhdistys ry toteaa, että pykälän 1 momenttiin on muusta luvun sys- tematiikasta poiketen sisällytetty terroristin määritelmäsäännös tai ainakin määritte- lylle suuntaa ohjaavia ilmaisuja. Syy määritelmäsäännöksen sisällyttämiseksi pykä- lään jää jossain määrin avoimeksi. Lopullisessa hallituksen esityksessä olisi hyvä pe- rustella tarkemmin tarvetta lainkohdan sanamuodossa viitata rahoitettavan henkilön lausumiin ja tämän esittämiin uhkauksiin. Suomen syyttäjäyhdistys ry viittaa siihen, että lakiehdotusten vaikutuksia koskevassa jaksossa todetaan terroristin rahoittamisesta tuomittavien rangaistusten olevan ehdol- lisia. Tämä on ennenaikaista eikä välttämättä todennäköistä. Pahimmillaan kuvattu lausuma lopulliseen hallituksen esitykseen jäädessään tulkitaan lainsäätäjän ohjaa- vana käsityksenä odotetusta rangaistustasosta. Lausuma tulisi korvata ilmaisulla, josta ilmenee, että tulevan rangaistuskäytännön tasoa ei ole mahdollista tässä vai- heessa ennustaa. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 19 Rikoslain 34 a luvun 5 b § Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan pykälään siirrettäisiin muutettuina nykyisin rikoslain 34 a luvun 5 a §:ssä olevat terroristiryhmän rahoittamista koskevat säännök- set. Pykälässä nykyisin olevat matkustamista terrorismirikoksen tekemistä varten kos- kevat säännökset siirrettäisiin luvun 5 c §:ään. Uuteen pykälään siirtämisen yhteydessä terroristiryhmän rahoittamista koskevia sään- nöksiä muutettaisiin niin, että tunnusmerkistön kirjoitustapa vastaa terrorismin rahoit- tamisen rangaistussäännöksissä noudatettavaa kirjoitustapaa, jonka mukaan varojen antajalla tai kerääjällä täytyy olla tietty tarkoitus tai tietoisuus. Terroristiryhmän rahoit- tamisen rangaistusasteikkoa muutettaisiin niin, että mainitusta rikoksesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Voimassa olevan lain mukaan terroristiryhmän rahoittamisesta tuomitaan sakkoa tai enintään kolme vuotta vankeutta. Lisäksi poistettaisiin terroristiryhmän rahoittamisen rangaistavuuden toissi- jaisuus suhteessa säännöstelyrikoksia koskeviin säännöksiin. Muutettu pykälä kuu- luisi seuraavasti: 5 b § Terroristiryhmän rahoittaminen Joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua terroristiryhmää, on tuomittava terroristiryhmän ra- hoittamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos teko on rangaistava 5 §:n mukaan tai teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus. Sisäministeriön mukaan ehdotettu terroristiryhmän ja terroristin rahoittamisen yhtä- läinen rangaistusasteikko on rikoslain 34 a luvun 1 §:ään verrattuna kokonaisuutena perusteltu ja asettuu rikoslain 34 a luvun muihin rikoksiin nähden oikeasuhtaisesti ja huomioi luvun sisältämien erilaisten tekotapojen moitittavuuden. Ulkoministeriöllä ei ole huomautettavaa terroristiryhmän rahoittamisen rangaistavuu- den toissijaisuuden poistamisesta suhteessa säännöstelyrikoksia koskeviin säännök- siin. Kuten luonnoksessa on todettu, terroristiryhmän rahoittamisen tai terroristin ra- hoittamisen tunnusmerkistön täyttyessä voidaan samalla soveltaa säännöstelyrikoksia koskevia säännöksiä, jos samalla on kysymys myös varojen jäädyttämislain tai EU:n pakoteasetuksiin perustuvan varojen luovutuskiellon rikkomisesta. Valtioneuvoston oikeuskanslerin mukaan poissuljettuna ei voida pitää sitä, että ter- roristiryhmän rahoittamisen nykyisellä rangaistusasteikolla on tosiasiassa haluttu ”lie- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 20 vittää” sitä, että säännöksen kattama rangaistavan käyttäytymisen ala on koettu liial- liseksi tai peräti epämääräiseksi. Esitysluonnoksessa ehdotettu muutos korostaa enti- sestään sitä, että rajanveto rangaistavan ja rankaisematta jäävän tai sellaiseksi tarkoi- tetun käyttäytymisen välillä ei saa jäädä täsmentymättä. Syyttäjälaitos toteaa, että lain esitöiden (HE 18/2014 vp) perusteella terrorismin ja terroristiryhmän rahoittamista koskeviin tunnusmerkistöihin sisältyvä varojen kerää- mistä koskeva tunnusmerkistötekijä edellyttää, että varat tulevat useammalta henki- löltä, ja että keräämistoiminta on luonteeltaan jäsentynyttä. Syyttäjälaitoksen käsityk- sen mukaan näin ei tulisi olla. Terroristiseen tarkoitukseen käytettävien varojen hal- tuun saamisen tulisi olla rangaistavaa myös siinä tapauksessa, että varat tulevat vain yhdeltä taholta esimerkiksi henkilökohtaisesti esitetyn luonteeltaan jäsentymättömän pyynnön perusteella. Syyttäjälaitos ehdottaa harkittavaksi, onko tunnusmerkistössä säädettävä rangaistavaksi varojen keräämisen asemesta varojen hankkiminen. Sitä eivät estäne rangaistussäännösten taustalla olevat kriminalisointivelvoitteet. Poliisihallituksen mukaan rangaistusasteikon tarkistaminen on kannatettavaa, sillä luonnoksen mukainen asteikko olisi oikeasuhteisempi näiden rikosten vaarallisuuteen nähden. Suojelupoliisin mukaan terroristiryhmän rahoittamisrikoksen rangaistavuuden toissi- jaisuus suhteessa säännöstelyrikokseen on syytä poistaa siten kuin esitysluonnok- sessa ehdotetaan. Suojelupoliisi pitää ehdotusta rangaistusasteikoksi perusteltuna. Suomen Lakimiesliitto ry:n mukaan säännös vastaa uudistetussa muodossa luvun systematiikkaa, mikä on hyvä uudistus. Amnesty International Suomen osasto ry toteaa, että luonnoksessa terroristin tai terroristiryhmän rahoittamisen rangaistusarvo arvioidaan korkeammaksi kuin esimer- kiksi terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun tai tahallisen räjäh- derikoksen rangaistusarvot. Tällainen arvio ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta ottaen huomioon, että sekä terroristiryhmän että erityisesti terroristin rahoittamisessa voi olla kyse tilanteista, joissa tarkoitus ei ole edesauttaa terroritekojen tekemistä. Lisäksi ra- hoitusteon aiheuttama uhka kriminalisoinnilla suojeltavia oikeushyviä, kuten ihmishen- kien suojelemista, kohtaan on huomattavasti epäsuorempi kuin esimerkiksi tahallisen räjähderikoksen aiheuttama ihmishenkiin kohdistuva uhka. Lisäksi on otettava huomi- oon, että rikokseen syyllistyvän tarkoitusperät voisivat erityisesti yksittäisen terroristin rahoitusta koskevissa tilanteissa olla sinänsä hyväksyttävät. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 21 Suomen syyttäjäyhdistys ry toteaa, että uudistetussa muodossaan sanamuoto vas- taa aikaisempaa paremmin terrorismirikosluvun systematiikkaa. HE-luonnoksessa ku- vatuin tavoin ei ole erityistä syytä sille, miksi terroristiryhmän rahoittamisessa vaadittu tahallisuus tulisi esittää muista säännöksistä poikkeavassa muodossa. 3.2 Pakkokeinolain 10 lukua koskevat muutosehdotukset Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan terrorismirikosten rangaistussäännösten muutosten edellyttämät muutokset tehtäisiin rikosten selvittämisessä käytettäviä salai- sia pakkokeinoja koskeviin pakkokeinolain 10 luvun säännöksiin. Keinokohtaisista säännöksistä muutettaisiin telekuuntelua, televalvontaa, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä kuuntelua ja asuntokuuntelua koskevia säännöksiä. Sisäministeriö toteaa, että esitysluonnoksessa mainitut uudet rikosnimikkeet sekä niiden enimmäisrangaistukset mahdollistaisivat laajasti poliisilain ja pakkokeinolain toimivaltuuksien käytön. Tätä voidaan pitää perusteltuna huomioiden ehdotettujen ri- kosnimikkeiden tarkoittamien tekojen haitallisuus ja moitittavuus. Poliisihallituksen mukaan pakkokeino- ja poliisilakien muutoksia koskevat luonnok- set on valmisteltu huolella eikä niihin ole huomautettavaa. 3.3 Poliisilain 5 lukua koskevat muutosehdotukset Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan terrorismirikosten rangaistussäännösten muutosten edellyttämät muutokset tehtäisiin rikosten paljastamisessa ja estämisessä käytettäviä salaisia tiedonhankintakeinoja koskeviin poliisilain 5 luvun säännöksiin. Keinokohtaisista säännöksistä muutettaisiin telekuuntelua, televalvontaa, peiteltyä tie- donhankintaa ja teknistä kuuntelua koskevia säännöksiä. Sisäministeriö toteaa, että esitysluonnoksessa mainitut uudet rikosnimikkeet sekä niiden enimmäisrangaistukset mahdollistaisivat laajasti poliisilain ja pakkokeinolain toimivaltuuksien käytön. Tätä voidaan pitää perusteltuna huomioiden ehdotettujen ri- kosnimikkeiden tarkoittamien tekojen haitallisuus ja moitittavuus. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 22 Poliisihallituksen mukaan pakkokeino- ja poliisilakien muutoksia koskevat luonnok- set on valmisteltu huolella eikä niihin ole huomautettavaa. 3.4 Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 1 luvun 4 §:ää koskeva muutosehdotus Hallituksen esityksen luonnoksessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämi- sestä annetun lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että ”terrorismin rahoittamisella” tarkoitetaan rikoslain 34 a luvun 5, 5 a ja 5 b pykä- lässä tarkoitettua toimintaa. Nykyisin kohdassa viitataan vain 5 ja 5 a §:ään. Valtiovarainministeriö kannattaa teknisluonteista muutosta esityksessä esitettyjen perustelujen mukaisena. 3.5 Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:ää koskeva muutosehdotus Hallituksen esityksen luonnoksessa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:n 1 momentin 6 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että rikosni- mikkeen muuttumisen vuoksi kohdassa mainittu terrorismin rahoittaminen muutetaan terrorismirikoksen rahoittamiseksi. Valtiovarainministeriö kannattaa teknisluonteista muutosta esityksessä esitettyjen perustelujen mukaisena. Valtioneuvoston oikeuskanslerin mukaan esitysluonnoksessa ei tehdä selkoa, miksi sen sisältämissä lakiehdotuksissa 6, 7 ja 8 ei ehdoteta terrorismirikoksen rahoit- tamisen rinnalle lisättäviksi myös terroristin rahoittamista ja terroristiryhmän rahoitta- mista. Rangaistussäännösten keskenään erilaiseen kohteluun ei näyttäisi olevan asi- allisia perusteita. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 23 3.6 Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 80 §:ää koskeva muutosehdotus Hallituksen esityksen luonnoksessa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuk- sista annetun lain 80 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että terrorismiri- koksia koskevassa 7 kohdassa rikosnimikkeen muuttumisen vuoksi terrorismin rahoit- taminen muutetaan terrorismirikoksen rahoittamiseksi. Valtioneuvoston oikeuskanslerin mukaan esitysluonnoksessa ei tehdä selkoa, miksi sen sisältämissä lakiehdotuksissa 6, 7 ja 8 ei ehdoteta terrorismirikoksen rahoit- tamisen rinnalle lisättäviksi myös terroristin rahoittamista ja terroristiryhmän rahoitta- mista. Rangaistussäännösten keskenään erilaiseen kohteluun ei näyttäisi olevan asi- allisia perusteita. 3.7 Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 84 §:ää koskeva muutosehdotus Hallituksen esityksen luonnoksessa vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelu- jen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 84 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että terrorismirikoksia koskevassa 7 kohdassa rikosnimikkeen muuttumisen vuoksi terrorismin rahoittaminen muutetaan terrorismirikoksen rahoittamiseksi. Valtioneuvoston oikeuskanslerin mukaan esitysluonnoksessa ei tehdä selkoa, miksi sen sisältämissä lakiehdotuksissa 6, 7 ja 8 ei ehdoteta terrorismirikoksen rahoit- tamisen rinnalle lisättäviksi myös terroristin rahoittamista ja terroristiryhmän rahoitta- mista. Rangaistussäännösten keskenään erilaiseen kohteluun ei näyttäisi olevan asi- allisia perusteita. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 24 4 Lainsäädäntömuutosten vaikutukset Valtiovarainministeriön mukaan esityksen valtiontaloudellisia vaikutuksia on arvioitu hyvin yleispiirteittäin. Ministeriö pitää perusteltuna, että esitystä täsmennetään tältä osin asian jatkovalmistelussa. Vaikutusarvioinnista tulee ilmetä ainakin keskeisimmät kustannusvaikutustekijät, kustannusten kohdistuminen viranomaisittain sekä niiden arvioitu suuruusluokka. Esityksen mukaisista muutoksista aiheutuvat kustannukset tu- lee kattaa valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden mukaisten mää- rärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa, mikä tulee myös todeta esityksessä. Suomen Lakimiesliitto ry:n mukaan hallituksen esityksen lausuma yksittäisen terro- rismirikoksen selvittämisen vaatimista huomattavista resursseista on oikea. Jotta va- kavat teot tulisivat hyvin ja oikeudenmukaisesti selvitettyä, viranomaisten resurssien riittävyyttä tulee seurata. Suomen syyttäjäyhdistys ry toteaa, että Tilastokeskuksen tilastojen ulkopuolelle jäävät tapaukset, joissa esiselvittelyssä olleen rikoksen tekopaikka on Suomen ulko- puolella ja joissa syyttäjä on tehnyt päätöksen, aloitetaanko esitutkinta vai ei. Käsitel- tävien asioiden luonteesta johtuen vain suojelupoliisi, keskusrikospoliisi ja valtakun- nansyyttäjän toimisto voivat antaa tietoa siitä, kuinka päätöksentekoprosessi käytän- nössä toimii ja kuinka paljon on olemassa eri viranomaisia työllistävää tilastoilta pii- lossa olevaa rikollisuutta, joka syystä tai toisesta ei tilastoissa näy. Suomen syyttäjäyhdistys ry:n mukaan HE-luonnoksen lausuma yksittäisen terrorismi- rikoksen vaatimista huomattavista resursseista on oikea (s. 31). Uusien rikostunnus- merkistöjen soveltamisen voi ennustaa tulevaisuudessa johtavan rahoittamistutkinto- jen määrän kasvuun. HE-luonnoksessa oleva lausuma, jossa todetaan tärkeäksi seu- rata viranomaisvoimavarojen riittävyyttä ja tarpeen vaatiessa ryhtyä toimeen resurs- sien riittävyyden turvaamiseksi, on kannatettava mutta samalla riittämätön. HE-luon- noksen lausuma potentiaalisten rahoitustapausten nykyisestä lukumäärästä ja esite- tyn lainmuutoksen myötä tapahtuvasta lukumäärän ennakoitavasta kasvusta olisi syytä selvittää HE-luonnoksessa esitettyä laajemmasta katsantokannasta. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 25 5 Muut lausunnoissa esiin nostetut asiat Sisäministeriö toteaa, että rikoslain 21 luvun 6 a §:n törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun rangaistus on enintään neljä vuotta vankeutta. Ri- koslain 34 a luvun 2 §:n terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun rangaistus on sakko tai enintään kolme vuotta vankeutta. Olisi perusteltua harkita, tuli- siko terroristisen rikoksen valmistelun rangaistus yhdenmukaistaa törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen kanssa. Sisäministeriö toteaa, että lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käytöstä terroris- mirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnassa annetun lain (657/2019, PNR-laki) 7 §:n 1 momentin mukaan lain tarkoittamia matkustajarekisteritietoja saadaan käsi- tellä sellaisten henkilöiden tunnistamiseksi, joilla saattaa olla osallisuutta terrorismiri- koksiin tai vakavaan rikollisuuteen. Lain 3 §:n 6 kohdan mukaan ”terrorismirikoksella” tarkoitetaan rikoslain 34 a luvun 1, 1 a, 2−4, 4 a−4 c, 5 ja 5 a−5 c §:ssä tarkoitettuja rikoksia. Lain säätämisen taustalla olevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston di- rektiivissä (EU) 2016/81 matkustajatietojen käytöstä terrorismirikosten ja vakavan ri- kollisuuden estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syyte- toimia varten (PNR-direktiivi) viitataan terrorismirikosten osalta neuvoston puitepää- tökseen 2002/475/YOS (1−4 artikla), joka on korvattu terrorismirikosdirektiivillä (EU) 2017/541. Terrorismirikosdirektiivin 27 artiklan mukaan viittauksia puitepäätökseen pi- detään viittauksina terrorismirikosdirektiiviin. Sisäministeriö toteaa, että arvioitaessa tarvetta muuttaa PNR-lain 3 §:n 6 kohtaa si- ten, että siinä viitattaisiin myös rangaistavaksi ehdotettavaa terroristin rahoittamista koskevaan pykälään, on otettava erityisesti huomioon, että terroristin rahoittaminen olisi rangaistusasteikkonsa perusteella huomattavasti vakavampi rikos kuin useat koh- dassa jo viitatut rikokset. Tilanne, jossa lentoliikenteen matkustajarekisteritietoja ei saataisi käsitellä ehdotettavaan uuteen rikokseen syyllistyneen tunnistamiseksi, ei olisi perusteltu rikosoikeudellisen vastuun yhdenvertaisuuden tai rikoksen selvittämis- mahdollisuuden näkökulmasta. Lisäksi on velvoitteena huomioitava YK:n turvallisuus- neuvoston 21.12.2017 antama päätöslauselma 2396, jonka tavoitteena on terrorismiin liittyvän matkustamisen tunnistaminen vierastaistelijoiden liikkumiseen liittyen. Sisämi- nisteriö esittää harkittavaksi, että PNR-lain 3 §:n 6 kohtaan sisällytettäisiin viittaus myös terroristin rahoittamista koskevaan pykälään. Kohdassa olisi lisäksi otettava huomioon esitysluonnoksen mukaisista lainmuutoksista aiheutuvat pykälien numeroi- den muuttumiset. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 26 Sisäministeriö toteaa vielä, että henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (616/2019) on kaksi viittausta rikoslain 34 a lukuun (15 §:n 4 momentti ja 18 §:n 2 momentti). Niistä ensimmäisen osalta sisäministeriön arvion mukaan ei ole lainsää- dännön muutostarpeita. Toiseen liittyy sisäministeriössä meneillään oleva lainsäädän- töhanke, joka yhteydessä on tarkoitus arvioida myös poliisin henkilötietolain VIS-jär- jestelmää koskevien säännösten muutostarpeet. Lisäksi sisäministeriö pitää rikoslain 34 a luvun kokonaisarviointia tarpeellisena. Ulkoministeriö toteaa, että nykytilaa ja sen arviointia käsittelevässä luvussa 2.2 on käsitelty varojen jäädyttämislain lisäksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2580/2001 ja rikoslain 46 luvun 1−3 §:n säännöstelyrikoksia koskevien säännösten suhdetta. Ulko- ministeriö huomauttaa, että terrorismin vastaisten pakotteiden osalta tältä osin rele- vantteja ovat myös YK:n turvallisuusneuvoston ja sen alaisen pakotekomitean teke- mät päätökset ISILiin ja al-Qaidaan kuuluvien ja niitä lähellä olevien tahojen varojen jäädyttämisestä. YK:n turvallisuusneuvoston asettamat pakotteet on tältä osin Euroo- pan unionissa pantu täytäntöön asetuksella (EY) N:o 881/2002 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Lisäksi Euroopan unionin neuvosto on ottanut käyttöön auto- nomisia rajoittavia toimenpiteitä ISILiä ja al-Qaidaa lähellä olevia tahoja kohtaan ase- tuksella (EU) 2016/1686. Varojen luovuttaminen edellä mainittujen asetusten liitteissä oleville tahoille on kriminalisoitu Suomessa asetuksen (EY) N:o 2580/2001 rikkomisen tavoin rikoslain 46 luvun mukaisena säännöstelyrikoksena. Lisäksi ulkoministeriö toteaa luonnoksen kappaleissa 2.2 ja 2.5 (terroristin rahoittami- nen) todettavan, että varojen luovutuskieltoa ei jäädyttämislain 7 §:n 2 momentin mu- kaan sovelleta sellaisiin varoihin, jotka on tarkoitettu vain jäädyttämispäätöksen koh- teena olevan luonnollisen henkilön tai hänen perheensä henkilökohtaiseen käyttöön tai kulutukseen. Mainittu poikkeus on suppea ja sen tulkinnassa on otettava huomioon varojen jäädyttämislain perustelujen mukaan lain tavoite eli varojen kanavoitumisen estäminen terrorismin rahoittamiseen. Poikkeuksen alaan kuuluu näin ollen vain omai- suus, jota ei sen luonteen vuoksi voi lain tavoitteen kannalta merkityksellä tavalla käyttää rahan, tavaroiden tai palveluiden hankkimiseen, kuten kulutushyödykkeet (HE 61/2012, s. 30/I). EU:n neuvoston pakoteasetusten mukaan varojen jäädytyksestä ja varojen luovuttamiskiellosta poikkeaminen on kaikissa tapauksissa sallittua ainoas- taan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen luvalla ja YK:n listaamien henkilöiden osalta silloin, kun pakotekomitea ei ole määräajassa vastustanut myönnettävää poik- keusta. Valtioneuvoston oikeuskansleri korostaa tarvetta esitysluonnosta laajempaan terro- rismirikoksia koskevien rikoslain 34 a luvun säännösten tarkasteluun, jossa arvioita- vaksi otettaisiin myös luvun kaikkien säännösten käytännön toimivuus ja tehokkuus. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 27 Vertailukohtia olisi haettavissa etenkin muista pohjoismaista ja Alankomaista. Nykyi- nen rikoslain 34 a luku on sinällään kattava tulos terrorismin torjuntaan ja sanktiointiin liittyvien eri instrumenttien täytäntöönpanosta. On perusteltua kuitenkin viimein ottaa tarkasteltavaksi koko luvun johdonmukaisuus, sen sisältämät rangaistustasot ja sen käytännön toimivuus. Lienee kuitenkin tarpeellista toteuttaa nyt käsillä oleva terroris- min rahoittamista koskevien rikosten uudistus omana erillisenä hankkeenaan riippu- matta tulevasta kokonaistarkastelusta. Valtioneuvoston oikeuskanslerin mukaan pe- rustuslakivaliokunnan lausunnon pyytäminen tulevasta hallituksen esityksestä on tar- peellista. Poliisihallitus esittää julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettuun lakiin liittyen, että valtioneuvostossa huomioitaisiin pakollisiin poissulkemisperusteisiin jäänyt puute: ns. PIF-direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä säädettiin uusi säännös törkeästä avustuksen väärinkäytöstä (RL 29:7a), ja se tulisi johdonmukaisuuden vuoksi lisätä pakollisia poissulkemisperusteita koskevaan ko. lain 80 §:n 1 momentin 4 kohtaan sekä mahdollisesti muihinkin hankintoja koskeviin säädöksiin. Keskusrikospoliisin mukaan ehdotetut muutokset eivät aiheuta muutostarpeita lakiin rahanpesun selvittelykeskuksesta (445/2017), sillä kyseisessä laissa viitataan vain terrorismin rahoittamiseen käsitteenä. Keskusrikospoliisin käsityksen mukaan uusi säännös terroristin rahoittamisesta sisältyy laissa viitattuun terrorismin rahoittamisen käsitteeseen. Selvyyden vuoksi tämän voisi mainita käsillä olevan lakiehdotuksen pe- rusteluteksteissä. Suojelupoliisi kiinnittää huomiota rikoslain 34 a luvun 2 §:ssä rangaistavaksi sääde- tyn terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun rangaistusasteikkoon. Mainitun rikoksen kolmen vuoden enimmäisrangaistus ei ole asianmukaisessa suh- teessa sen enempää muiden terrorismirikosten enimmäisrangaistuksiin kuin esimer- kiksi rikoslain 21 luvun 6 a §:ssä rangaistavaksi säädetyn törkeän henkeen ja tervey- teen kohdistuvan rikoksen valmistelun enimmäisrangaistukseen (neljä vuotta van- keutta). Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vailla terroristista tarkoitusta tehdyn murhan valmistelusta voidaan tuomita ankarampi rangaistus kuin terroristisessa tar- koituksessa tehdyn murhan valmistelusta. Suojelupoliisi katsoo tärkeäksi, että asiaan kiinnitetään vakavaa huomiota ryhdyttäessä hallituksen esityksen luonnoksessa mai- nittuun (s. 26) terrorismirikoslainsäädännön kokonaisarviointiin. Suomen Lakimiesliitto ry toteaa, että perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat kiinnittäneet huomiota terrorismirikossäännösten ja niiden rangaistusasteikkojen koko- naistarkastelun tarpeellisuuteen. Tämän uudistuksen jälkeen olisi tarkoituksenmu- kaista käynnistää kokonaisuudistuksen arviointi mahdollisimman nopealla aikataululla. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2020:2 28 Suomen syyttäjäyhdistys ry toteaa, että perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat kiinnittäneet aikaisempien lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä huomiota tarpee- seen suorittaa terrorismirikossäännösten ja niiden rangaistusasteikkojen kokonaisval- tainen tarkastelu (HE-luonnos s. 26 ja siellä mainitut lähteet). Nämä valiokuntien esit- tämät huomiot ovat edelleen ajankohtaisia. Yhtenä selkeänä esimerkkinä kokonaisval- taisen tarkastelun tarpeesta on rikoslain 34 a luvun 2 §:n valmistelurikoksen rangais- tusasteikon lievyys suhteessa rikoslain 21 luvun 6 a §:n ja 31 luvun 2 a §:n mukaisten valmistelurikosten rangaistusasteikkoihin ja myös 34 a luvun rahoitusrikosten rangais- tusasteikkoihin. Asteikon korjaus tulisi tehdä viivytyksettä jo nyt käsillä olevan lainval- misteluhankkeen yhteydessä. ISSN 2490-1172 (PDF) ISBN 978-952-259-914-8 (PDF) Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto www.oikeusministerio.fi Justitieministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.justitieministeriet.fi Terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttaminen. Lausuntotiivistelmä Kuvailulehti Presentationsblad Sisällys 1 Johdanto 1.1 Hallituksen esityksen luonnos 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot 2 Yleinen lausuntopalaute 3 Yksityiskohtainen lausuntopalaute 3.1 Rikoslain 34 a lukua koskevat muutosehdotukset 3.2 Pakkokeinolain 10 lukua koskevat muutosehdotukset 3.3 Poliisilain 5 lukua koskevat muutosehdotukset 3.4 Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 1 luvun 4 §:ää koskeva muutosehdotus 3.5 Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:ää koskeva muutosehdotus 3.6 Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 80 §:ää koskeva muutosehdotus 3.7 Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 84 §:ää koskeva muutosehdotus 4 Lainsäädäntömuutosten vaikutukset 5 Muut lausunnoissa esiin nostetut asiat