Suomen vaalijärjestelmä Yleisesitys Oikeusministeriön julkaisuja Jus� � eministeriets publika� oner 2023:3Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning Suomen vaalijärjestelmä Yleisesitys Oikeusministeriö Helsinki 2023 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriö CC BY-SA 4.0 ISBN pdf: 978-952-400-374-2 ISSN pdf: 2490-208X Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 17.2.2023 Suomen vaalijärjestelmä Yleisesitys Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Teema Toiminta ja hallinto Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Arto Jääskeläinen Kieli suomi Sivumäärä 40 Tiivistelmä Yleisesitys Suomen vaalijärjestelmästä. Asiasanat vaalit, vaalijärjestelmät, vaalilainsäädäntö, vaaliviranomaiset ISBN PDF 978-952-400-374-2 ISSN PDF 2490-208X Asianumero VN/2716/2023 Hankenumero Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-374-2 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-374-2 Presentationsblad 17.2.2023 Valsystemet i Finland Översikt Justitieministeriets publikationer, Verksamhet och förvaltning 2023:3 Tema Verksamhet och förvaltning Utgivare Justitieministeriet Författare Arto Jääskeläinen Språk finska Sidantal 40 Referat En allmän presentation av valsystemet i Finland. Nyckelord val, valsystem, vallagstiftning, valmyndigheter ISBN PDF 978-952-400-374-2 ISSN PDF 2490-208X Ärendenummer VN/2716/2023 Projektnummer URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-374-2 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-374-2 Description sheet 17 February 2023 The Finnish Election System Overview Publications of the Ministry of Justice, Operations and administration 2023:3 Subject Operations and administration Publisher Ministry of Justice, Finland Author(s) Arto Jääskeläinen Language Finnish Pages 40 Abstract General presentation of the Finnish election system. Keywords elections, election system, election legislation, election authorities ISBN PDF 978-952-400-374-2 ISSN PDF 2490-208X Reference number VN/2716/2023 Project number URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-374-2 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-374-2 Sisältö 1 Yleistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.1 Vaalit ja vaalilainsäädäntö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.2 Vaalien toimittamisen keskeiset periaatteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1.3 Vaaliviranomaiset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2 Eduskuntavaalit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.1 Yleistä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.2 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.3 Vaalipiirit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.4 Ehdokasasettelu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.5 Äänioikeusrekisterin laatiminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2.6 Äänestäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.6.1 Äänestäminen ennakkoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.6.2 Äänestäminen vaalipäivänä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2.6.3 Kirjeäänestys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 2.7 Vaalien tuloksen laskenta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 2.7.1 Ennakkoäänten laskenta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 2.7.2 Vaalipäivän äänten alustava laskenta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 2.7.3 Tarkastuslaskenta ja vaalien tuloksen vahvistaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 2.7.4 Vaalien tuloksen määräytyminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3 Presidentinvaali.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.1 Yleistä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.2 Presidenttiehdokkaiden asettaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.3 Äänioikeus, äänioikeusrekisterin laatiminen ja äänestäminen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.4 Vaalin tuloksen laskenta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 4 Alue- ja kuntavaalit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 4.1 Yleistä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 4.2 Valittavien lukumäärät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 4.3 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 4.4 Ehdokasasettelu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 4.5 Äänioikeusrekisterin laatiminen, äänestäminen ja vaalien tuloksen laskenta.. . . . . . . . 27 5 Europarlamenttivaalit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 5.1 Yleistä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 5.2 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 5.3 Ehdokasasettelu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 5.4 Äänioikeusrekisterin laatiminen, äänestäminen ja vaalien tuloksen laskenta.. . . . . . . . 30 6 Vaalien tuloksesta valittaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 7 Puolueet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 7.1 Yleistä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 7.2 Puolueen perustaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 7.3 Puolueiden rahoitus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 8 Ehdokkaiden vaalirahoitus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 9 Vaalitietojärjestelmä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 10 Lisää tietoa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Liite. Rekisteröidyt puolueet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 8 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 1 Yleistä 1.1 Vaalit ja vaalilainsäädäntö Suomessa valitaan yleisillä vaaleilla y eduskunta (200 kansanedustajaa), y tasavallan presidentti, y hyvinvointialueiden (21) valtuustot (aluevaltuustot), y kuntien (293) valtuustot1 sekä y 14 jäsentä Euroopan parlamenttiin. Suomen vaalilainsäädännön perusta luotiin 1900-luvun alussa. Vuonna 1906 annettiin Suomen suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, joiden mukaan toimitettiin ensimmäiset eduskuntavaalit vuonna 1907. Kunnallisia vaaleja koskeva laki annettiin vuonna 1917 ja ensimmäiset kuntavaalit toimitettiin vuonna 1918. Ensimmäisen tasavallan presidentin valitsi eduskunta vuonna 1919. Vuonna 1922 annettiin laki tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista ja ensimmäiset valitsijamiesvaalit toimitettiin vuonna 1925. Seuraavat merkittävät muutokset vaalilainsäädäntöön tehtiin 1900-luvun lopulla ja 2000- luvun alussa. Vuodesta 1994 lukien tasavallan presidentti on valittu suoralla, kaksivaihei sella vaalilla. Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta annettiin laki Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista ja ensimmäiset euro- parlamenttivaalit toimitettiin Suomessa seuraavana vuonna. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2021 ja ensim- mäiset sen mukaiset aluevaalit toimitettiin vuonna 2022. Vuodesta 2025 lukien aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Keskeinen vaaleja ja puolueita koskeva voimassa oleva lainsäädäntö on seuraava: y perustuslaki (731/1999; muun muassa 14 ja 24-28 §), y kuntalaki (410/2015; muun muassa 15–17 ja 20 §), y laki hyvinvointialueesta (611/2021; muun muassa 23–25 ja 28 §), y vaalilaki (714/1998), 1 Ahvenanmaan maakunnan kunnissa (16) toimitetaan myös kuntavaalit ja saman aikaisesti niiden kanssa maakuntapäivävaalit, mutta eri aikaan kuin Manner-Suomessa. 9 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 y puoluelaki (10/1969), y laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009). 1.2 Vaalien toimittamisen keskeiset periaatteet Kaikki Suomen yleiset vaalit toimitetaan noudattaen seuraavia periaatteita: Vaalit ovat välittömät. Valitsijat (äänioikeutetut) äänestävät suoraan niitä henkilöitä (ehdokkaita), jotka he tahtovat saada valituiksi. Vaalit ovat suhteelliset. Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmit- tymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä noin 20 prosenttia, sen tulisi saada myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. Suomen vaali- järjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa äänestäjä äänestää samalla ker- taa sekä henkilöä (ehdokasta) että sitä puoluetta (tai muuta ryhmittymää), johon ehdokas kuuluu. Presidentinvaali ei kuitenkaan ole suhteellinen, vaan suora henkilövaali. Vaalit ovat salaiset. Vaalisalaisuudella tarkoitetaan, etteivät sen enempää vaaliviranomai- set kuin ketkään muutkaan saa tietää, mitä äänestäjä on äänestyslippuunsa merkinnyt. Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisilla yleensä on. Esimerkiksi äänioikeudelle eduskuntavaaleissa on vain kaksi edellytystä: 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus. Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella ääni- oikeutetulla on yhtäläinen oikeus vaikuttaa vaalin tulokseen eli sama äänimäärä. Yleisissä vaaleissa kullakin on yksi ääni. Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. Äänioikeutta ei saa käyttää valtuusmiehen eli asiamiehen kautta. Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. Tällä pyritään turvaamaan vaalien yleistä luotettavuutta, äänestäjän vapaan tahdon ilmaisemista ja myös vaali salaisuutta. Vuonna 2019 käyttöön otettu kirjeäänestys ulkomailta on poikkeus tästä säännöstä, mutta kirjeitse äänestävänkin on hankittava äänestykselleen kaksi ulkopuolista todistajaa. 10 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 1.3 Vaaliviranomaiset Ylimpänä vaaliviranomaisena toimii Suomessa oikeusministeriö, jolla on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta. Paikallisia vaaliviranomaisia ovat y vaalipiirilautakunnat (13), y jokaisella hyvinvointialueella (21) aluevaalilautakunta, y jokaisessa kunnassa (309) kunnan keskusvaalilautakunta sekä vaali lautakunnat (koko maassa noin 1 800), vaalitoimikunnat (noin 500) sekä kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen (noin 1 000) ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijat. Muita vaaliviranomaisia ovat Digi- ja väestötietovirasto, joka huolehtii muun muassa ääni- oikeusrekisterin laadinnasta ja ulkoministeriö, joka huolehtii ennakkoäänestyksen järjestä- misestä ulkomailla. Kuva 1.  Vaaliorganisaatio OIKEUSMINISTERIÖ PosOikeusrekisterikeskus Vaalipiirilautakunnat (13) Kuntien keskusvaalilautakunnat (30 ) Suomen edustustot, suomalaiset laivat Digi- ja väestötietovirasto Ulkoministeriö Vaalilautakunnat Vaalitoimikunnat Vaalitoimitsijat Aluevaalilautakunnat (21) 9 11 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 2 Eduskuntavaalit 2.1 Yleistä Suomen Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtio päiville kokoontunut eduskunta. Suomen eduskunta on yksikamarinen ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai. Viimeksi eduskuntavaalit on toimitettu vuonna 2019 ja seuraavat toimitetaan vuonna 2023. Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit (hajotusvaalit), jolloin vaalipäivä on ensimmäisenä sunnun- taina 50–75 päivän kuluttua siitä, kun hajotusmääräys on julkaistu. Suomen itsenäisyyden aikana eduskunta on hajotettu kahdeksan kertaa, viimeksi vuonna 1975. 2.2 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Äänioikeutettu eduskuntavaaleissa on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaa valtainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voi valita ammattisotilasta. Lisäksi eräät korkeat viranomaiset, kuten valtioneuvoston oikeuskansleri ja korkeimman oikeuden jäsenet eivät voi olla kansanedustajina ilman että eroaisivat virastaan. 2.3 Vaalipiirit Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon pohjalta. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansa- laisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja. Valtioneuvosto tekee väestötieto- järjestelmän tietoihin perustuvan päätöksen edustajapaikkojen jaosta vaalipiirien kesken hyvissä ajoin ennen vaaleja. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa edustajapaikat jakaantuvat seuraavasti: 12 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Kuva 2.  Vaalipiirikartta 01 Helsingin vaalipiiri (23 edustajaa) 02 Uudenmaan vaalipiiri (37) 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri (17) 04 Satakunnan vaalipiiri (8) 05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri (1) 06 Hämeen vaalipiiri (14) 07 Pirkanmaan vaalipiiri (20) 08 Kaakkois-Suomen vaalipiiri (15) 09 Savo-Karjalan vaalipiiri (15) 10 Vaasan vaalipiiri (16) 11 Keski-Suomen vaalipiiri (10) 12 Oulun vaalipiiri (18) 13 Lapin vaalipiiri (6) 2.4 Ehdokasasettelu Ehdokkaita eduskuntavaaleissa voivat asettaa 1. puolueet, jotka on merkitty oikeusministeriön ylläpitämään puoluerekisteriin (liite) sekä 2. äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta tai, jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä 13 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 valitaan edustajia. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä. Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 100 asian omaisessa vaalipiirissä äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistoja, joissa kussakin voi olla enintään 14 ehdokasta tai, jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa (ehdokashakemuksensa) sen vaalipiirin vaalipiirilautakunnalle, jossa aikoo asettaa ehdokkaita, viimeistään 40. päi- vänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Samaan määräaikaan mennessä vaalipiirilauta kunnalle on toimitettava myös ilmoitukset vaaliliitoista ja yhteislistoista. Vaalipiirilautakunnat tutkivat ehdokaslistat, erityisesti sen, että ehdokkaat ovat vaali kelpoisia ja vahvistavat ehdokasasettelun 31. päivänä ennen vaalipäivää. Vaalipiirilauta kunnat laativat ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaat. Jokaisesta ehdokkaasta on yhdistelmässä seuraavat tiedot: järjestysnumero (alkaen numerosta 2), nimi, kotikunta sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävillä muun muassa äänestyskopeissa. 2.5 Äänioikeusrekisterin laatiminen Digi- ja väestötietovirasto laatii äänioikeutetuista IT-perusteisen rekisterin (äänioikeus- rekisteri) viimeistään 46. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokai- sesta äänioikeutetusta ne tiedot (muun muassa nimi, henkilötunnus, vaalipiiri, kotikunta ja äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri on julkisesti nähtävillä Digi- ja väestötietoviraston määräämissä paikoissa 41. päivästä ennen vaalipäivää alkaen. Jokaiselle rekisteriin otetulle lähetetään lisäksi viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitus äänioikeudesta, jossa mainitaan muun muassa vaalipäivä ja ennakkoäänestyspäivät, yleiset ennakkoäänestyspaikat ääni oikeutetun oman vaalipiirin alueella, äänioikeutetun vaalipäivän äänestyspaikan osoite sekä vaaliviranomaisten yhteystiedot. Äänioikeusrekisteristä tulostetaan myöhemmin vaaliluettelot vaalipäivän äänestyspaikoille. Äänioikeusrekisteriä koskevat oikaisuvaatimukset tulee tehdä Digi- ja väestötietoviras- tolle viimeistään 16. päivänä ennen vaalipäivää. Oikaisua voidaan vaatia muun muassa 14 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 silloin, jos henkilö katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty rekisteristä pois tai että hänen rekisterissä olevat tietonsa ovat virheellisiä. Digi- ja väestötietovirasto ratkaisee oikaisuvaatimukset viimeistään 13. päivänä ennen vaalipäivää. Digi- ja väestötietoviraston päätökseen tyytymätön voi hakea siihen valittamalla muutosta alueelliselta hallinto- oikeudelta viimeistään 7. päivänä siitä, kun sai päätöksen tiedoksi. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.2 Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12. Rekisteriä on tämän jälkeen noudatettava muuttamattomana, toisin sanoen ketään henkilöä ei enää saa poistaa rekisteristä eikä lisätä siihen eikä myöskään rekisterissä olevia tietoja voi muut- taa. Poikkeuksen tästä voivat tehdä ainoastaan ne tapaukset, joissa hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus antaa päätöksensä sille tehtyyn valitukseen vasta äänioikeusrekis- terin lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Tällöin esimerkiksi hallinto-oikeuden päätöksellä ääni- oikeusrekisteriin lisätty henkilö saa äänestää vaaleissa, mutta hänen on otettava päätös mukaansa äänestyspaikalle ja esitettävä se vaaliviranomaisille. 2.6 Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää joko 1) ennakkoon ennakkoäänestysaikana tai 2) vaalipäivänä sunnuntaina. Vaalien aikaan ulkomailla asuva tai oleskeleva äänioikeutettu voi vaihto ehtoisesti äänestää kirjeitse ulkomailta. 2.6.1 Äänestäminen ennakkoon Ennakkoäänestys aloitetaan keskiviikkona 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan ulkomailla lauantaina 8. päivänä ja kotimassa tiistaina 5. päivänä ennen vaalipäivää. Yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kotimaassa kunnanhallitusten määräämät kunnan virastot ja muut paikat sekä ulkomailla valtioneuvoston asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Jokaisessa Suomen kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Kukin äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa – siis riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu. 2 Korkeimmalle hallinto-oikeudelle voidaan kuitenkin valittaa ns. ylimääräisin muutoksen hakukeinoin eli tekemällä hakemus hallintopäätöksen purkamiseksi tai menetetyn määrä ajan palauttamiseksi. Nämä muutoksenhakukeinot tulevat kuitenkin käytännössä hyvin harvoin kysymykseen. 15 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja kotimaassa ovat sairaalat, vankilat, varuskunnat ja eräät muut laitokset, joissa saavat äänestää vain näissä laitoksissa hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt. Lisäksi henkilö, jonka kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuut- tomia vaikeuksia, saa äänestää ennakkoon kotonaan siten, että hänen luokseen saapuu vaalitoimitsija ottamaan äänestyksen vastaan. Samassa yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun samassa taloudessa asuva omaishoitaja. Ulkomailla olevan suomalaisen laivan henkilökunta voi äänestää ennakkoon omassa laivassaan. Ennakkoäänestys laivassa voidaan aloittaa jo 18. päivänä ennen vaalipäivää. Ennakkoäänestysmenettely Saavuttuaan ennakkoäänestyspaikalle äänestäjän on esitettävä henkilöllisyystodistuk- sensa vaalitoimitsijalle, minkä jälkeen vaalitoimitsija antaa äänestäjälle äänestyslipun. Äänestäjä täyttää lipun äänestyskopissa merkitsemällä lippuun sen ehdokkaan numeron, jonka hyväksi hän haluaa antaa äänensä. Äänestäjä voi äänestää vain sen vaalipiirin ehdo- kasta, jossa hän on äänioikeutettu (eli johon hänen koti- tai väestökirjanpitokuntansa kuuluu). Kaikkien vaalipiirien ehdokaslistojen yhdistelmät, joissa on lueteltu kaikki ehdok- kaat ja heidän numeronsa, ovat nähtävillä ennakkoäänestyspaikassa. Ennakkoäänestys paikan äänestyskopissa on sen vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmä, jonka alueella äänestyspaikka on. Merkittyään numeron äänestyslippuun äänestäjä taittaa lipun niin, että numero jää taitoksen sisäpuolelle. Sen jälkeen äänestäjä esittää taitetun lipun vaalitoimitsijalle, joka leimaa lipun. Äänestäjä sulkee leimatun äänestyslipun ruskeaan vaalikuoreen ja alle kirjoittaa lähetekirjeen. Lopuksi vaalitoimitsija sulkee vaalikuoren (jonka sisällä on äänestyslippu) ja lähetekirjeen lähetekuoreen, joka sitten postitetaan äänestäjän oman kunnan keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunnassa sinne saapuneet lähetekuoret tarkastetaan. Vaalisalaisuuden turvaamiseksi hyväksytyt lähetekirjeet erotetaan vaalikuorista. Vaalikuoret (joita ei tässä vaiheessa avata) kootaan yhteen ja toimitetaan laskentaa varten vaalipiirilautakunnalle. 2.6.2 Äänestäminen vaalipäivänä Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20. Äänestyspaikkoja on jokaisessa kunnassa vähintään yksi ja koko maassa noin 1 800. Äänioikeutettu saa vaalipäivänä 16 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänen kohdalleen äänioikeus rekisteriin ja hänelle ennen vaaleja lähetettyyn äänioikeusilmoitukseen. Jokaisella äänestyspaikalla äänestyksen järjestämisestä huolehtii vaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Vaalilautakunta on päätösvaltainen vähintään kolmijäsenisenä. Vaalipäivän äänestysmenettely Saavuttuaan äänestyspaikalle äänestäjän on esitettävä henkilöllisyystodistuksensa vaali lautakunnan jäsenelle, joka tarkistaa vaaliluettelosta tai äänioikeusrekisteristä, että hän on äänioikeutettu ja että hän ei ole äänestänyt jo ennakkoon. Sen jälkeen vaalilautakunnan jäsen antaa äänestäjälle äänestyslipun, jonka äänestäjä täyttää äänestyskopissa merkitse mällä lippuun sen ehdokkaan numeron, jonka hyväksi hän haluaa antaa äänensä. Ehdokaslistojen yhdistelmä, jossa on lueteltu vaalipiirin kaikki ehdokkaat ja heidän järjestysnumeronsa, on äänestyskopissa ja nähtävillä myös muualla äänestyspaikassa. Merkittyään numeron äänestyslippuun äänestäjä taittaa lipun niin, että numero jää taitoksen sisäpuolelle. Sen jälkeen äänestäjä esittää taitetun lipun vaalilautakunnan vaaliuurnasta huolehtivalle jäsenelle, joka leimaa lipun. Tämän jälkeen äänestäjä pudottaa leimatun äänestyslipun vaaliuurnaan. 2.6.3 Kirjeäänestys Vaalien aikaan ulkomailla asuva tai oleskeleva äänioikeutettu voi ennakkoäänestyksen tai vaalipäivän äänestyksen sijasta äänestää kirjeitse ulkomailta. Tätä varten äänioikeutetun tulee tilata kirjeäänestysasiakirjat (muun muassa äänestyslippu, vaalikuori ja äänestysohjeet) Suomesta ulkomaille. Asiakirjat voi tilata aikaisintaan kolme kuukautta ennen vaalipäivää. Asiakirjat saatuaan äänioikeutettu voi äänestää ulkomailla missä paikassa tahansa, esimerkiksi kotonaan. Hänen täytyy kuitenkin hankkia äänestystilanteeseen kaksi ulko- puolista todistajaa, jotka allekirjoittavat lähetekirjeeseen vakuutuksen siitä, että äänestys tapahtui vaalisalaisuutta ja vaalivapautta kunnioittaen. Äänestäjä täyttää äänestyslipun ja sulkee sen vaalikuoreen, täyttää lähetekirjeen ja sulkee sen ja vaalikuoren lähetekuoreen sekä lopuksi postittaa lähetekuoren Suomeen oman koti- tai väestökirjanpitokuntansa keskusvaalilautakunnalle. Äänestäjä vastaa itse siitä, että hän postittaa kuorensa niin ajoissa, että se ehtii perille Suomeen viimeistään vaalipäivää edeltävänä perjantaina. 17 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 2.7 Vaalien tuloksen laskenta 2.7.1 Ennakkoäänten laskenta Vaalipiirilautakunnat aloittavat ennakkoäänten laskennan3 vaalipäivänä sunnuntaina aikai- sintaan kello 10. Tällöin kunnista saapuneet ruskeat vaalikuoret avataan ja niiden sisällä olevat äänestysliput lasketaan. Ennakkoäänet pyritään laskemaan niin, että ennakko äänestyksen tulos olisi valmis samana iltana kello 20:een mennessä. Tätä ennen vaali- piirilautakunnat eivät saa antaa mitään tietoja laskentapaikan ulkopuolelle laskennan edistymisestä. 2.7.2 Vaalipäivän äänten alustava laskenta Heti kun vaalihuoneistot kello 20 ovat sulkeutuneet, äänestyspaikkojen vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan. Vaalilautakunta avaa vaali uurnan, laskee siinä olevat äänestysliput ja merkitsee kullekin ehdokkaalle annetut ääni- määrät erityiseen vaalipöytäkirjaan. Heti tämän jälkeen vaalilautakunta ilmoittaa kunnan keskusvaalilautakunnalle ehdokkaiden saamat äänimäärät eli vaalien tuloksen kyseisessä äänestysalueessa. Kunnan keskusvaalilautakunta puolestaan välittää tulokset oikeusminis- teriön vaalitietojärjestelmän keskitettyyn tuloslaskentajärjestelmään. Lopuksi vaalilauta- kunta sinetöi äänestysliput pakettiin ja toimittaa ne välittömästi vaalipiirilautakunnalle. Vaalien alustava tulos selviää jo vaalipäivän iltana. Vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20 vaalitietojärjestelmään siirretty ennakkoäänestyksen tulos annetaan julkisuuteen. Sen jälkeen vaalitietojärjestelmään siirretään vaalilautakuntien alustavia laskelmia sitä mukaan kuin ne vaalipäivän iltana valmistuvat. Yleensä alustava tulos on kokonaisuudessaan selvillä noin kello 23. 2.7.3 Tarkastuslaskenta ja vaalien tuloksen vahvistaminen Vaalipiirilautakunnat aloittavat äänestyslippujen tarkastuslaskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina. Tarkastuslaskennan tulos tulee olla valmis viimeistään seuraavana keskiviik- kona, jolloin vaalipiirilautakunnat vahvistavat vaalien lopullisen tuloksen vaalipiireissä ja kirjoittavat valtakirjat kansanedustajiksi valituille. 3 Ääntenlaskennassa kirjeäänet sisältyvät ennakkoääniin. 18 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 2.7.4 Vaalien tuloksen määräytyminen Vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d'Hondt'in laskentamenetelmää, jonka mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän eli y vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen, y vaaliliiton, y yhteislistan sekä y yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmitty- mänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuus- järjestykseen heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien perusteella. Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmitty- män eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen ja niin edelleen. Lopuksi vaalipiirin kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuus järjestykseen ja tästä listasta valitaan kansanedustajaksi niin monta ehdokasta kuin vaali- piiristä valitaan edustajia (ks. luku 2.3). Kuva 3.  Esimerkki vaalien tuloksen määräytymisestä: Vaalipiiristä valitaan neljä (4) edustajaa. Ehdokkaita asettaa neljä (4) puoluetta: A, B, C ja D, joista B ja C muodostavat vaaliliiton. 19 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 3 Presidentinvaali 3.1 Yleistä Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä (suoralla) vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden pituiseksi toimi kaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Vaalipäivä on vaalivuo- den tammikuun neljäs sunnuntai. Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä (ensimmäisessä) vaalissa yli puolet annetuista (s.o. hyväksytyistä) äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Tässä toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi. Jos vaaliin asetetaan vain yksi ehdokas, tulee tämä valituksi ilman vaalia. Presidentti astuu virkaansa vaalia seuraavan kuukauden 1. päivänä. Suoralla vaalilla on presidentiksi valittu y vuonna 1994 (kaksi vaalia) Martti Ahtisaari, y vuosina 2000 ja 2006 (molemmilla kerroilla kaksi vaalia) Tarja Halonen sekä y vuosina 2012 (kaksi vaalia) ja 2018 (yksi vaali) Sauli Niinistö. Tätä ennen presidentti on valittu y eduskunnan toimittamalla vaalilla vuosina 1919 (valittiin K.J. Ståhlberg) ja 1946 (J.K. Paasikivi), y äänestäjien valitsemien valitsijamiesten vaalilla vuosina 1925 (Lauri Kr. Relander), 1931 (P.E. Svinhufvud), 1937 (Kyösti Kallio), 1950 (Paasikivi), 1956, 1962, 1968 ja 1978 (Urho Kekkonen) sekä 1982 (Mauno Koivisto); y vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten toimittamilla vaaleilla vuosina 1940 ja 1943 (Risto Ryti); y poikkeuslailla vuosina 1944 (C.G.E Mannerheim; kuuden vuoden toimikaudeksi) ja 1974 (Kekkonen; neljän vuoden toimikaudeksi); ja y välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien yhdistelmällä vuonna 1988 (Koivisto). Seuraava presidentinvaali toimitetaan vuonna 2024. 20 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 3.2 Presidenttiehdokkaiden asettaminen Presidenttiehdokkaita voivat asettaa 1. ne puoluerekisterissä olevat puolueet, joiden ehdokaslistoilta on valittu presidentinvaalia edeltävissä eduskuntavaaleissa vähintään yksi kansan edustaja sekä 2. vähintään 20 000 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue valitsee oman ehdokkaansa puolueen sääntöjen mukaisella tavalla. Ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa. Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokashakemuksensa Helsingin vaalipiirin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 47. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Vaalipiirilautakunta tutkii hakemukset ja vahvistaa ehdokasasettelun 38. päivänä ennen vaalipäivää laatimalla ehdokasluettelon, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikki ehdokkaat. Jokaisesta ehdokkaasta on luettelossa seuraavat tiedot: järjestysnumero (alkaen numerosta 2), nimi, kotikunta sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokasluettelo on nähtävillä muun muassa äänestyskopeissa. 3.3 Äänioikeus, äänioikeusrekisterin laatiminen ja äänestäminen Presidentinvaalissa on äänioikeutettu asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansa- lainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Presidentin- vaalin äänioikeusrekisteri, joka on sama sekä ensimmäisessä että mahdollisessa toisessa vaalissa, laaditaan kuten eduskuntavaaleissa (ks. luku 2.5). Äänestäminen presidentinvaalissa tapahtuu kuten eduskuntavaaleissa (ks. luku 2.6). Sekä ensimmäisessä vaalissa että toisessa vaalissa on seitsemän päivän ennakkoäänestys. Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan aloittaa ensimmäi- sessä vaalissa viikkoa aikaisemmin kuin muu ennakkoäänestys ja toisessa vaalissa samaan aikaan kuin muu ennakkoäänestys. 3.4 Vaalin tuloksen laskenta Presidentinvaalissa ehdokkaat asetetaan paremmuusjärjestykseen heidän henkilö kohtaisten äänimääriensä perusteella. Jos äänimäärät ovat samat, järjestys arvotaan. Muilta osin ääntenlaskenta tapahtuu kuten eduskuntavaaleissa (ks. luku 2.7). 21 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Sekä presidentinvaalin ensimmäisen että toisen vaalin jälkeen Helsingin vaalipiirilauta- kunta vahvistaa kullekin ehdokkaalle koko maassa annettujen äänten lopullisen määrän ja ilmoittaa ne oikeusministeriölle. Jos joku ehdokkaista on ensimmäisessä vaalissa saanut yli puolet annetuista äänistä, valtioneuvosto toteaa oikeusministeriön esittelystä, että ehdokas on valittu presidentiksi ja ilmoittaa valitulle tästä. Jos yksikään ehdokas ei ensimmäisessä vaalissa saa yli puolta annetuista äänistä, oikeus- ministeriö toteaa, että kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken toimitetaan toinen vaali kahden viikon kuluttua ensimmäisen vaalin vaalipäivästä. Helsingin vaalipiirilauta- kunta laatii toisen vaalin ehdokasluettelon, johon molemmat ehdokkaat otetaan samoilla ehdokasnumeroilla ja muilla tiedoilla, mitkä heillä oli ensimmäisessä vaalissa. Toisen vaalin jälkeen valtioneuvosto toteaa, kumpi ehdokkaista sai enemmän ääniä ja tulee siten valituksi presidentiksi ja ilmoittaa valitulle tästä. 22 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 4 Alue- ja kuntavaalit 4.1 Yleistä Aluevaaleissa valitaan valtuutetut (aluevaltuutetut) hyvinvointialueiden valtuustoihin. Aluevaltuustoja on Manner-Suomessa 21.4 Kuva 4.  Hyvinvointialueet 1. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 2. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 3. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 4. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 5. Varsinais-Suomen hyvinvointialue 6. Satakunnan hyvinvointialue 7. Kanta-Hämeen hyvinvointialue 8. Pirkanmaan hyvinvointialue 9. Päijät-Hämeen hyvinvointialue 10. Kymenlaakson hyvinvointialue 11. Etelä-Karjalan hyvinvointialue 12. Etelä-Savon hyvinvointialue 13. Pohjois-Savon hyvinvointialue 14. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 15. Keski-Suomen hyvinvointialue 16. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 17. Pohjanmaan hyvinvointialue 18. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 19. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 20. Kainuun hyvinvointialue 21. Lapin hyvinvointialue 4 Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen, joten siellä ei toimiteta aluevaaleja. Aluevaltuuston tehtävistä huolehtii Helsingin kaupunginvaltuusto. 23 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Kuntavaaleissa5 valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Kuntia oli vuoden 2023 alussa Manner-Suomessa 293.6 Aluevaalit ja kuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti joka neljäs vuosi huhtikuun kolman- tena sunnuntaina, ensimmäisen kerran vuonna 2025. Tästä syystä vaalien nimi on alue- ja kuntavaalit. Aiemmin Suomessa on toimitettu erilliset kuntavaalit vuosina 1918–2021 ja erilliset ensimmäiset aluevaalit vuonna 2022. 4.2 Valittavien lukumäärät Hyvinvointialueelle valittavien aluevaltuutettujen lukumäärän päättää aluevaltuusto itse. Hyvinvointialuelain (611/2021) 24 §:n mukaan aluevaltuutettuja valitaan kuitenkin vähintään seuraavasti hyvinvointialueen asukasluvun mukaisesti: Asukasluku Aluevaltuutettuja vähintään enintään 200 000 59 200 001–400 000 69 400 001–600 000 79 yli 600 000 89 Vastaavasti kussakin kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärän päättää valtuusto itse. Kuntalain (410/2015) 16 §:n mukaan valtuutettuja valitaan kuitenkin vähintään seuraavasti kunnan asukasluvun mukaisesti: 5 Vuoteen 2015 saakka vaalien nimi oli kunnallisvaalit. 6 Ahvenanmaan maakunnan kunnissa (16) toimitetaan maakuntapäivä- ja kuntavaalit myös joka neljäs vuosi, mutta eri aikaan kuin muualla Suomessa, seuraavan kerran loka- kuussa 2023. Ahvenanmaan maakuntapäivä- ja kuntavaaleissa sovelletaan maakunnan omaa lainsäädäntöä. 24 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Asukasluku Valtuutettuja vähintään enintään 5000 13 5 001–20 000 27 20 001–50 000 43 50 001–100 000 51 100 001–250 000 59 250 001–500 000 67 yli 500 000 79 4.3 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Äänioikeus aluevaaleissa ja kuntavaaleissa määräytyy samojen perusteiden mukaisesti. Äänioikeutetulla on automaattisesti äänioikeus molemmissa vaaleissa. Äänioikeutettu on viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö, joka on 1. Suomen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen taikka Islannin ja Norjan kansalainen ja jonka − kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kuntavaalit) / − kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen (aluevaalit) 51. päivänä ennen vaalipäivää; 2. muun kuin 1 kohdassa mainitun valtion kansalainen, jonka − kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kuntavaalit) / − kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen (aluevaalit) 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on tuolloin ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan; sekä 3. EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja jolla on asuinpaikka kyseissä kunnassa (kuntavaalit) ja tämä kunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen (aluevaalit) 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on talletettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestel- mään ja että hän on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan alue- ja kuntavaaleissa. Sama oikeus on tällaisen henkilön perheenjäsenellä. 25 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi aluevaaleissa on henkilö, 1. jonka kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen, 2. jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa ja 3. joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen). Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään hyvinvointialuelain 77 §:ssä. Vaalikelpoinen kuntavaaleissa on vastaavasti henkilö, 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on, 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa ja 3. joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen). Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään kuntalain 34 §:ssä. 4.4 Ehdokasasettelu Ehdokasasettelu suoritetaan erikseen aluevaaleissa ja erikseen kuntavaaleissa. Sama hen- kilö voi olla ehdolla sekä aluevaaleissa että kuntavaaleissa. Ehdokashakemukset käsittelee ja ehdokasasettelun vahvistaa aluevaaleissa kunkin hyvinvointialueen aluevaalilautakunta ja kuntavaaleissa kunkin kunnan keskusvaalilautakunta. Ehdokasasettelu aluevaaleissa Ehdokkaita aluevaaleissa voivat asettaa 1. puoluerekisterissä olevat puolueet sekä 2. äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa ehdokkaita enintään hyvinvointialueella valittavien valtuutet- tujen (ks. luku 4.2) 1,25 –kertaisen määrän. Jos hyvinvointialueella valitaan esimerkiksi 59 valtuutettua, puolueella voi olla enintään 73 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa kes- kenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä. Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 50 asian omaisella hyvinvointialueella äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistoja, joissa kussakin voi olla ehdokkaita enintään valittavien valtuutet- tujen (ks. luku 4.2) 1,25 –kertainen määrä. 26 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa (ehdokashakemuksensa) aluevaalilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Samaan määräaikaan mennessä aluevaalilautakunnalle on toimitettava myös ilmoitukset vaali liitoista ja yhteislistoista. Aluevaalilautakunta tutkii ehdokaslistat, erityisesti sen, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia ja vahvistaa ehdokasasettelun 31. päivänä ennen vaalipäivää. Aluevaalilautakunta laatii ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislistojen ehdokkaat. Jokaisesta ehdokkaasta on yhdistelmässä seuraavat tiedot: järjestysnumero (alkaen numerosta 2), nimi, kotikunta sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävillä mm. äänestyskopeissa. Ehdokasasettelu kuntavaaleissa Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa 1. puoluerekisterissä olevat puolueet sekä 2. äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa kunnassa enintään valittavien valtuutettujen (ks. luku 4.2) puoli- toistakertaisen määrä ehdokkaita. Jos kunnassa valitaan esimerkiksi 27 valtuutettua, puo- lueella voi olla enintään 40 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliit- toja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä. Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 10 asian omaisessa kunnassa äänioikeutettua henkilöä.7 Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistoja, joissa kussakin voi olla enintään valittavien valtuutettujen (ks. luku 4.2) puolitoistakertainen määrä ehdokkaita. Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa (ehdokashakemuksensa) kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Samaan määräaikaan mennessä keskusvaalilautakunnalle on toimitettava myös ilmoitukset vaaliliitoista ja yhteislistoista. 7 Kunnassa, jonka asukasluku on enintään 1500, valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään kolme äänioikeutettua ja kunnassa, jonka asukasluku on 1 501–2 000, vähintään viisi äänioikeutettua 27 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Kunnan keskusvaalilautakunta tutkii ehdokaslistat, erityisesti sen, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia ja vahvistaa ehdokasasettelun 31. päivänä ennen vaalipäivää. Keskusvaali lautakunta laatii ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislistojen ehdokkaat. Jokaisesta ehdok- kaasta on yhdistelmässä seuraavat tiedot: järjestysnumero (alkaen numerosta 2), nimi sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävillä mm. äänestyskopeissa. 4.5 Äänioikeusrekisterin laatiminen, äänestäminen ja vaalien tuloksen laskenta Äänioikeusrekisterin laatiminen alue- ja kuntavaaleissa tapahtuu kuten eduskunta vaaleissa (ks. luku 2.5). Aluevaaleilla ja kuntavaaleilla on yksi yhteinen äänioikeusrekisteri ja kunkin äänioikeutetun kohdalle merkitään äänioikeus molemmissa vaaleissa. Digi- ja väestötietovirasto lähettää hyvissä ajoin ennen alue- ja kuntavaaleja Suomessa asuville muiden valtioiden kansalaisille tiedon siitä, että he ovat vaaleissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia sekä siitä, mitä menettelyjä käyttäen he voivat näitä oikeuksiaan käyttää. Äänestäminen alue- ja kuntavaaleissa tapahtuu pääosin kuten eduskuntavaaleissa (ks. luku 2.6), kuitenkin sillä erotuksella, että y äänioikeutettu voi äänestää molemmissa vaaleissa samalla kertaa tai, niin halutessaan, eri kertoina (esimerkiksi ennakkoon kuntavaaleissa ja vaali päivänä aluevaaleissa), y aluevaalien äänestyslippu ja ehdokaslistojen yhdistelmä on painettu turkoo- silla värillä. Kuntavaalien äänestyslippu ja yhdistelmä on painettu perinteisesti valkoiselle paperille. Ääntenlaskenta tapahtuu pääosin kuten eduskuntavaaleissa (ks. luku 2.7), kuitenkin niin, että ennakkoäänten laskennasta ja äänten tarkastuslaskennasta huolehtii sekä aluevaalien että kuntavaalien äänestyslippujen osalta kunnan keskusvaalilautakunta. Aluevaalien tuloksen vahvistaa kukin aluevaalilautakunta, saatuaan sitä ennen ilmoituksen lopullisista äänimääristä kaikilta kyseisen hyvinvointialueen keskusvaalilautakunnilta. Kuntavaalien tuloksen vahvistaa kunkin kunnan keskusvaalilautakunta. 28 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 5 Europarlamenttivaalit 5.1 Yleistä Euroopan parlamenttiin kuuluu enintään 751 jäsentä, jotka valitaan Euroopan unionin jokaisesta jäsenvaltiosta näiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kullakin jäsen valtiolla voi olla enintään 96 ja vähintään kuusi parlamenttipaikkaa. Vuodesta 2020 lukien parlamentin koko on ollut 705 jäsentä ja Suomesta valittavien jäsenten lukumäärä 14. Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit) toimitetaan kussakin jäsen- valtiossa valtion kansallisen vaalilainsäädännön mukaisesti. Tämän lisäksi noudatetaan EU:n vaalisäädöksen (vuodelta 1976, viimeksi muutettu vuonna 2002) määräyksiä. Vaalit toimitetaan joka viides vuosi samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa. Viimeksi europarlamenttivaalit on toimitettu vuonna 2019 ja seuraavat toimitetaan vuonna 2024. EU:n neuvosto määräsi ensimmäisten (vuonna 1979 toimitettujen) vaalien toimittamis ajankohdaksi kesäkuun alkupuolelle sijoittuvan, torstaina alkavan ja sunnuntaina päättyvän ajanjakson, jonka puitteissa kunkin jäsenvaltion tuli järjestää vaalit. EU:n vaali- säädöksen mukaan seuraavat vaalit tuli toimittaa vastaavana ajankohtana, joten vaalit on toimitettu yleensä kesäkuun alkupuolella. EU:n neuvosto voi kuitenkin yksimielisellä pää- töksellä muuttaa tätä toimittamisajankohtaa enintään kahta kuukautta aiemmaksi tai kuu- kautta myöhemmäksi. Näin on tapahtunut viimeksi vuonna 2019, jolloin vaalit toimitettiin toukokuun neljäntenä sunnuntaina. Suomessa vaalipäivä on edellä mainittuun ajan jaksoon sattuva sunnuntai. 5.2 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt 1. Suomen kansalainen asuinpaikkaan katsomatta; 2. muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on viimeistään 80. päivänä ennen vaalipäivää ilmoittautunut Digi- ja väestötietovirastolle otettavaksi Suomen äänioikeusrekisteriin ja a. jolla on kotikunta Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää tai 29 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 b. joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa ja joka ei ole menettänyt äänioikeuttaan kotivaltiossaan siviili- tai rikosasiaa koskevan päätöksen vuoksi. Äänioikeutettu saa samoissa europarlamenttivaaleissa äänestää vain yhdessä EU:n jäsen- valtiossa: joko siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on (kotivaltio) tai siinä valtiossa, jossa asuu (asuinvaltio). Suomen kansalainen, joka on säädetyssä määräajassa ilmoittautunut äänestäjäksi jonkun toisen EU:n jäsenvaltion europarlamenttivaaleissa, ei ole äänioikeutettu Suomen europarlamenttivaaleissa. Vaalikelpoisuudesta Suomen europarlamenttivaaleissa on voimassa, mitä vaalikelpoisuu- desta eduskuntavaaleissa säädetään. Vaalikelpoinen on siten jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Muun EU:n jäsenvaltion kansalainen ei kuitenkaan ole vaalikelpoinen silloin, jos hän on menettänyt europarlamenttivaalien vaalikelpoisuutensa kotivaltiossaan. Vaalilain 164 §:n 2 momentissa luetellaan ne virat ja toimet, joiden haltija ei voi toimia Euroopan parlamentin jäseninä ilman, että eroaisi virastaan. 5.3 Ehdokasasettelu Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa 1. puoluerekisterissä olevat puolueet sekä 2. äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Asetetut ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa. Kukin puolue voi asettaa enin- tään 20 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisellä puolueella (eli 20). Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 2 000 äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistykset voivat muodos- taa yhteislistoja, joissa kussakin voi olla enintään 20 ehdokasta. Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa (ehdokashakemuksensa) Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Samaan määräaikaan mennessä vaalipiirilautakunnalle on toimitettava myös ilmoitukset vaaliliitoista ja yhteislistoista. 30 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Helsingin vaalipiirilautakunta tutkii ehdokaslistat, erityisesti sen, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia ja vahvistaa ehdokasasettelun 31. päivänä ennen vaalipäivää. Vaalipiiri- lautakunta laatii ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislistojen ehdokkaat. Jokaisesta ehdok- kaasta on yhdistelmässä seuraavat tiedot: järjestysnumero (alkaen numerosta 2), nimi, kotikunta sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävillä mm. äänestyskopeissa. 5.4 Äänioikeusrekisterin laatiminen, äänestäminen ja vaalien tuloksen laskenta Europarlamenttivaalien äänioikeusrekisteri laaditaan kuten eduskuntavaaleissa (ks. luku 2.5). Digi- ja väestötietovirasto lähettää hyvissä ajoin ennen vaaleja Suomessa asuville muiden jäsenvaltioiden kansalaisille tiedon siitä, että he ovat vaaleissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia sekä siitä, mitä menettelyjä käyttäen he voivat näitä oikeuksiaan käyttää. Jos Suomessa asuva muun jäsenvaltion kansalainen haluaa äänestää Suomen europarlamenttivaaleissa, hänen tulee ilmoittautua Suomen äänioikeusrekisteriin viimeis- tään 80. päivänä ennen vaalipäivää. Sen jälkeen Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa henki- lön kotivaltion viranomaisille, että nämä voivat poistaa hänet kotivaltion vaaliluettelosta. Äänestäminen ja tuloslaskenta europarlamenttivaaleissa tapahtuvat kuten eduskunta vaaleissa (ks. luvut 2.6 ja 2.7), kuitenkin sillä erotuksella, että koko maan tuloksen vahvista- misesta vastaa Helsingin vaalipiirilautakunta. 31 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 6 Vaalien tuloksesta valittaminen Presidentinvaalin ensimmäisen ja toisen vaalin tuloksen vahvistamista koskeviin päätök- siin ei saa hakea valittamalla muutosta. Sen sijaan muiden vaalien tuloksen vahvistamista koskeviin päätöksiin voidaan tehdä valitus hallinto-oikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu. Valituksen voi tehdä 1. sillä perusteella, että päätös on lainvastainen: − se, jonka etua tai oikeutta päätös loukkaa ja − jokainen ehdokas sekä − jokainen vaaleihin osallistunut puolue tai yhteislista; ja 2. sillä perusteella, että vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä: − jokainen äänioikeutettu sekä − aluevaaleissa hyvinvointialueen jäsen ja kuntavaaleissa kunnan jäsen. Jos vaaliviranomaisen päätös tai toimenpide on ollut lainvastainen ja lainvastaisuus on ilmeisesti saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen, vaalien tulos on oikaistava tai, jos se ei ole mahdollista, vaalit on määrättävä uusittaviksi asianomaisessa vaalipiirissä (edus- kuntavaalit), hyvinvointialueella (aluevaalit), kunnassa (kuntavaalit) tai koko maassa (europarlamenttivaalit). Hallinto-oikeuden päätöksestä voidaan pyytää valituslupaa korkeimmalta hallinto- oikeudelta. Eduskuntavaaleja ja europarlamenttivaaleja ei ole koskaan jouduttu uusimaan, mutta kuntavaaleja on aikojen saatossa uusittu joitakin kertoja, vuoden 1960 jälkeen kuudessa kunnassa vuosina 1972 (1), 1980 (1), 1996 (1) ja 2008 (3). 32 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 7 Puolueet 7.1 Yleistä Puolueella tarkoitetaan oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkittyä, yhdistysrekisteriin rekisteröityä yhdistystä. Puolueet ovat aatteellisia yhdistyksiä, joiden varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Puolueen jäseneksi liitytään yleensä puolueen paikallisyhdistyksen kautta. Poliittisia puolueita on ollut Suomessa sadan vuoden ajan. Vuoteen 1969 asti puolueiden asema oli epävirallinen. Tuolloin säädetty puoluelaki (10/1969) virallisti puolueiden toiminnan. 7.2 Puolueen perustaminen Uuden puolueen perustaminen ja rekisteröiminen puoluerekisteriin edellyttää, että sille laaditaan säännöt ja puolueohjelma, jossa kerrotaan puolueen toimintatavoitteista. Vain Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin rekisteröity yhdistys voidaan merkitä puoluerekisteriin. Puoluerekisteriin merkitään ainoastaan puolueen keskusorganisaatio. Puolueiden piirijärjestöt, alue- ja kunnallisjärjestöt sekä paikallisyhdistykset ovat yleensä myös rekisteröityjä yhdistyksiä. Niitä ei kuitenkaan merkitä puoluerekisteriin. Puolueeksi rekisteröinti on maksutonta. Puoluerekisteriin merkittävän yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena tulee olla valtiolli- siin asioihin vaikuttaminen. Yhdistyksen sääntöjen tulee turvata, että sen päätöksenteossa ja toiminnassa noudatetaan kansanvaltaisia periaatteita. Puolueen rekisteröimisen edel- lytyksenä on myös vaatimus, että yhdistyksellä on säännöistä ilmenevän tarkoituksen toteuttamiseksi laadittu yhdistyksen valtiollisessa toiminnassa noudatettavat tavoitteet ja periaatteet ilmenevä yleisohjelma (puolueohjelma). Lisäksi tarvitaan vähintään 5 000:n eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa tai kuntavaaleissa äänioikeutetun kansa- laisen allekirjoittamat kannatusilmoitukset puolueen kannattajista. Kannatusilmoitukset voidaan kerätä joko oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisille paperilomakkeille tai sähköisesti ministeriön puoluerekisteri.fi -palvelussa vahvaa tunnistautumista käyttäen. Mikäli puoluerekisteriin otetun puolueen sääntöihin tai ohjelmaan tehdään myöhemmin muutoksia, niistä tulee ilmoittaa oikeusministeriölle. Sääntöjen muutos on voimassa vasta, kun se on merkitty puoluerekisteriin. 33 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Vain puoluerekisteriin merkityllä puolueella on oikeus käyttää nimessään lyhennystä r.p. eikä se voi enää käyttää lyhennystä r.y., mikä osoittaa rekisteröityä yhdistystä. Jos puolue ei ole kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa saanut yhtään kansanedustajan paikkaa tai vähintään kahta prosenttia koko maassa annetuista äänistä taikka jos se on lakannut olemasta rekisteröity yhdistys, se poistetaan puoluerekisteristä. Puolue voidaan poistaa rekisteristä myös oman hakemuksensa perusteella. Puoluerekisterissä on tällä hetkellä 24 puoluetta (liite). 7.3 Puolueiden rahoitus Valtio avustaa puolueita puoluelain mukaisella puoluetuella. Puoluetukea jaetaan vuosittain eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden kansanedustajapaikkojen mukaisessa suhteessa. Puoluetuen myöntää valtioneuvosto. Puolueet saavat vastaanottaa myös muuta ulkopuolista tukea sen mukaan kuin puolue- laissa säädetään. Puolueet ovat kirjanpitovelvollisia kirjanpitolain mukaisesti. Puolueiden tilipidon ja varainkäytön valvontaa varten jokaisen puolueen tulee toimittaa tilinpäätösasiakirjansa Valtiontalouden tarkastusvirastolle kolmen kuukauden sisällä tilinpäätöksen vahvista- misesta. Tarkastusvirasto valvoo puoluetuen käyttöä, puolueen saamia tukia ja muuta varainkäyttöä. 34 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 8 Ehdokkaiden vaalirahoitus Ehdokkaan vaalirahoituksesta annetussa laissa (273/2009) säädetään vaaleissa ehdok- kaana olevan vaalirahoituksesta ja siitä ilmoittamisesta eduskuntavaaleissa, presidentin- vaalissa, alue- ja kuntavaaleissa sekä europarlamenttivaaleissa. Vaalirahoituslain mukaan vaalirahoituksella tarkoitetaan rahoitusta, jolla katetaan ehdokkaan vaalikampanjan ne kulut, jotka ovat aiheutuneet aikavälillä kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen, riippumatta siitä, milloin nämä kulut maksetaan. Velvollinen tekemään ilmoituksen vaalirahoituksesta on 1. eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi valittu ja varaedustajaksi vaalien tulosta vahvistettaessa määrätty, 2. presidentinvaalissa ehdokkaan asettanut puolue taikka ehdokkaan asettaneen valitsijayhdistyksen vaaliasiamies tai tämän varamies, 3. aluevaaleissa aluevaltuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittu ja kuntavaaleissa valtuutetuksi ja varavaltuutetuksi valittu, 4. europarlamenttivaaleissa Euroopan parlamentin jäseneksi valittu ja varajäseneksi vaalien tulosta vahvistettaessa määrätty sekä varajäsenen jälkeen seuraavaksi puolueen listalla tullut ehdokas. Ilmoituksessa on mainittava ehdokkaan vaalikampanjan kulut yhteensä ja eriteltyinä, ehdokkaan vaalikampanjan rahoitus yhteensä ja eriteltynä sekä muut ilmoitusvelvolli- sen tarpeelliseksi katsomat tiedot vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. Ilmoitus velvollinen, joka on ollut ehdolla sekä aluevaaleissa että kuntavaaleissa, tekee yhden, molempia vaaleja koskevan vaalirahoitusilmoituksen. Erikseen on ilmoitettava kunkin yksittäisen tuen arvo ja sen antajan nimi, jos tämä arvo on kuntavaaleissa vähintään 800 euroa sekä muissa vaaleissa vähintään 1 500 euroa. Yksityishenkilön nimeä ei saa ilmoittaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen antamansa tuen arvo jää alle mainittujen rajojen. 35 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Vaalirahoitusilmoitus on tehtävä Valtiontalouden tarkastusvirastolle kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta. Ilmoitus voidaan tehdä tarkastusviraston vahvistamalla lomakkeella. Tarkastusvirasto valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Ehdokas sekä presidentinvaalissa puolue ja valitsijayhdistys voi toimittaa Valtiontalouden tarkastusvirastolle aikaisintaan ehdokaslistojen yhdistelmien tai presidentinvaalin ehdokasluettelon vahvistamisen jälkeen vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen, joka sisältää suunnitelman vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. 36 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 9 Vaalitietojärjestelmä Vaalien toimittamiseen liittyvää automaattista tietojenkäsittelyä on Suomessa kehitetty vuodesta 1990 alkaen. Tavoitteena on ollut vaalivalmiuden ja vaalivarmuuden paranta minen, vaaleja koskevan tietopalvelun monipuolistaminen ja nopeuttaminen sekä resurssisäästöt. Kehittämistyön tuloksena on vuoden 1996 vaaleista lähtien ollut käytössä vaalitietojärjestelmä (VAT), joka koostuu viidestä osajärjestelmästä: 1. Pohjatietojärjestelmä, jossa ovat tiedot muun muassa vaalipiiri-, hyvinvointialue-, kunta- ja äänestysaluejaoista, vaaliviranomaisista sekä äänestyspaikoista; 2. Ehdokastietojärjestelmä (ehdokasrekisteri), johon merkitään seuraavat tiedot jokaisesta vaaleissa ehdokkaana olevasta henkilöstä: nimi, ehdokas numero, ammatti, kotikunta, puolue/valitsijayhdistys, jonka ehdokkaana hän on, ikä vaalipäivänä sekä henkilötunnus. Ehdokastietojärjestelmä sisältää myös puoluerekisterin; 3. Äänioikeusjärjestelmä (äänioikeusrekisteri), johon poimitaan väestötieto järjestelmästä (VTJ) vaaleissa äänioikeutettujen henkilöiden tiedot. Ääni oikeusrekisteri perustetaan kutakin vaalia varten erikseen. Äänioikeusrekis- teri on käytössä ennakkoäänestyspaikoissa ja jokaisen ennakkoon äänestä- vän äänestämisestä tehdään siihen merkintä. Ennakkoäänestyksen jälkeen rekisteristä tulostetaan vaaliluettelot vaalipäivän äänestyspaikoille. Ääni oikeusrekisteriä voidaan kuitenkin käyttää myös vaalipäivän äänestyspaikalla vaaliluetteloiden rinnalla tai sijasta. Vaalien jälkeen äänioikeusrekisterin tiedot hävitetään; 4. Tuloslaskentajärjestelmä, johon vaalipiirilautakunnat, aluevaalilautakunnat ja kuntien keskusvaalilautakunnat tallentavat vaalien tulostiedot sitä mukaan kuin ne valmistuvat; 5. Tietopalvelujärjestelmä, jonka avulla vaalien tulostiedot ja muut tilasto tiedot välitetään tiedotusvälineille ja Tilastokeskukselle. 37 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Vaalitietojärjestelmä sisältää myös ohjausjärjestelmän, käyttöoikeushallinnan, koodiston ja arkiston. Vaalitietojärjestelmän omistaa oikeusministeriö ja sitä hallinnoi Oikeusrekisterikeskus (ORK). Järjestelmä toimii Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (VALTORI) ja sen alihankkijana toimivan yksityisen tietotekniikkayhtiön keskitetysti hallinnoimilla laitteistoilla. Oikeusministeriö ja ORK kehittävät vaalitietojärjestelmää jatkuvasti ottaen huomioon yleisen IT-teknisen kehityksen. 38 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 10 Lisää tietoa Vaaleista ja puolueista yleisesti: www.vaalit.fi Vaali- ja puoluerahoituksen valvonnasta: www.vaalirahoitusvalvonta.fi Oikeusministeriöstä: www.om.fi http://www.vaalit.fi http://www.vaalirahoitusvalvonta.fi http://www.om.fi 39 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Liite. Rekisteröidyt puolueet Eduskuntapuolueet esitetään seuraavassa taulukossa suuruusjärjestyksessä ja muut puolueet rekisteröimisjärjestyksessä: Puolue ja sen internet-osoite Kansanedustajia vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Puolue perustettu / rekisteröity puoluerekisteriin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. www.sdp.fi 40 1899 / 1969 Perussuomalaiset r.p. www.perussuomalaiset.fi 39 1995 / 1995 Kansallinen Kokoomus r.p. www.kokoomus.fi 38 1918 / 1969 Suomen Keskusta r.p. www.keskusta.fi 31 1906 / 1969 Vihreä liitto r.p. www.vihreat.fi 20 1988 / 1988 Vasemmistoliitto r.p. www.vasemmistoliitto.fi 16 1990 / 1990 Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p. www.sfp.fi 9+18 1906 / 1969 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. www.kd.fi 5 1958 / 1970 Liike Nyt r.p. www.liikenyt.fi 1 2018 / 2019 Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p. www.liberaalipuolue.fi - 2016 / 2016 Piraattipuolue r.p. www.piraattipuolue.fi - 2008 / 2016 (2009) 8 Ahvenanmaan edustaja http://www.sdp.fi http://www.perussuomalaiset.fi http://www.kokoomus.fi http://www.keskusta.fi http://www.vihreat.fi http://www.vasemmistoliitto.fi http://www.sfp.fi http://www.kd.fi http://www.liikenyt.fi http://www.liberaalipuolue.fi http://www.piraattipuolue.fi 40 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2023:3 Puolue ja sen internet-osoite Kansanedustajia vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Puolue perustettu / rekisteröity puoluerekisteriin Eläinoikeuspuolue r.p. www.eop.fi - 2016 / 2016 Kansalaispuolue r.p. www.kansalaispuolue.net - 2016 / 2016 Feministinen puolue r.p. www.feministinenpuolue.fi - 2017 / 2017 Kansalaisliitto r.p. www.kansalaisliitto.fi - 1994 / 2017 (1994) Korjausliike r.p. www.korjausliike.fi - 2017 / 2017 Suomen Kansa Ensin r.p. www.suomenkansaensin.fi - 2018 / 2018 Seitsemän tähden liike r.p. - 2018 / 2018 Suomen Kommunistinen Puolue r.p. www.skp.fi - 1997 / 2021 (1997) Avoin Puolue r.p. www.avoinpuolue.fi 2021 / 2021 Kristallipuolue r.p. www.kristallipuolue.fi 2021 / 2021 Valta kuuluu kansalle r.p. www.valtakuuluukansalle.fi 2021 / 2021 Vapauden liitto r.p. www.vapaudenliitto.fi 2022 / 2022 Sinimusta Liike r.p. www.sinimustaliike.fi 2022 / 2022 http://www.eop.fi http://www.kansalaispuolue.net http://www.feministinenpuolue.fi http://www.kansalaisliitto.fi http://www.korjausliike.fi http://www.suomenkansaensin.fi http://www.skp.fi http://www.avoinpuolue.fi http://www.kristallipuolue.fi http://www.valtakuuluukansalle.fi http://www.vapaudenliitto.fi http://www.sinimustaliike.fi ISSN 2490-208X (PDF) ISBN 978-952-400-374-2 (PDF) Oikeusministeriö PL 25 00023 Val� oneuvosto www.oikeusministerio.fi Jus� � eministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.jus� � eministeriet.fi Suomen vaalijärjestelmä Yleisesitys Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet Sisältö 1 Yleistä 1.1 Vaalit ja vaalilainsäädäntö 1.2 Vaalien toimittamisen keskeiset periaatteet 1.3 Vaaliviranomaiset 2 Eduskuntavaalit 2.1 Yleistä 2.2 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 2.3 Vaalipiirit 2.4 Ehdokasasettelu 2.5 Äänioikeusrekisterin laatiminen 2.6 Äänestäminen 2.6.1 Äänestäminen ennakkoon 2.6.2 Äänestäminen vaalipäivänä 2.6.3 Kirjeäänestys 2.7 Vaalien tuloksen laskenta 2.7.1 Ennakkoäänten laskenta 2.7.2 Vaalipäivän äänten alustava laskenta 2.7.3 Tarkastuslaskenta ja vaalien tuloksen vahvistaminen 2.7.4 Vaalien tuloksen määräytyminen 3 Presidentinvaali 3.1 Yleistä 3.2 Presidenttiehdokkaiden asettaminen 3.3 Äänioikeus, äänioikeusrekisterin laatiminen ja äänestäminen 3.4 Vaalin tuloksen laskenta 4 Alue- ja kuntavaalit 4.1 Yleistä 4.2 Valittavien lukumäärät 4.3 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 4.4 Ehdokasasettelu 4.5 Äänioikeusrekisterin laatiminen, äänestäminen ja vaalien tuloksen laskenta 5 Europarlamenttivaalit 5.1 Yleistä 5.2 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 5.3 Ehdokasasettelu 5.4 Äänioikeusrekisterin laatiminen, äänestäminen ja vaalien tuloksen laskenta 6 Vaalien tuloksesta valittaminen 7 Puolueet 7.1 Yleistä 7.2 Puolueen perustaminen 7.3 Puolueiden rahoitus 8 Ehdokkaiden vaalirahoitus 9 Vaalitietojärjestelmä 10 Lisää tietoa Liite. Rekisteröidyt puolueet