Selvitys Rikosuhripäivystyksen asiakkuudessa olevien seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksista ja tilanteista Oikeusministeriön julkaisuja Justitieministeriets publikationer 2023:23Selvityksiä ja ohjeita Utredningar och anvisningar Selvitys Rikosuhripäivystyksen asiakkuudessa olevien seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksista ja tilanteista Saara Pihlaja ja Juulia Piipponen Oikeusministeriö Helsinki 2023 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Oikeusministeriö CC BY-SA 4.0 ISBN pdf: 978-952-400-771-9 ISSN pdf: 2490-0990 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/?lang=fi Kuvailulehti 12.5.2023 Selvitys Rikosuhripäivystyksen asiakkuudessa olevien seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksista ja tilanteista Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Teema Selvityksiä ja ohjeita Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Saara Pihlaja ja Juulia Piipponen Kieli Suomi Sivumäärä 85 Tiivistelmä Selvityksessä tarkastellaan Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelun asiakkuudessa aikavälillä 1.11.2022–31.1.2023 olleiden seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien, mukaan lukien pakkoavioliittotilanteeseen joutuneiden henkilöiden, tapauksia. Selvityksen perusteella ihmiskaupan uhriksi joutunutta henkilöä ei ole mahdollista auttaa kokonaisvaltaisesti ennen kuin hyväksikäytön taustalla oleva kokonaisuus tunnistetaan ja siihen puututaan. Kokonaisvaltaisimmin ihmiskaupan uhriksi joutunutta henkilöä kyetään tukemaan irtautumisessa, toipumisessa ja arjen vakautumisessa monisektorisen ja joustavan verkostoyhteistyön keinoin. Yhtäältä kattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä muut tukipalvelut edesauttoivat esitutkinnan ja siten koko rikosprosessin menestymistä. Toisaalta rikosprosessin menestyminen tai prosessissa kuulluksi tuleminen tukivat uhriksi joutuneen henkilön toipumista ja tulevaisuuteen orientoitumista sekä ennaltaehkäisivät uudelleen uhriksi joutumista. Selvityksessä esitetään, että kattavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, rikoksen uhrien tukipalveluiden ja onnistuneen rikosprosessin toisiaan tukeva ja täydentävä merkitys tulee huomioida aiempaa paremmin uhriksi joutuneiden henkilöiden auttamisessa ja ihmiskaupparikosten tutkinnassa. Asiasanat ihmiskauppa, seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkoavioliitto, tukipalvelut, rikosprosessi ISBN PDF 978-952-400-771-9 ISSN PDF 2490-0990 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-771-9 https:// Presentationsblad 12.5.2023 Utredning om fall som gäller offer för människohandel som utsatts för sexuellt våld och som varit klienter hos Brottsofferjouren Justitieministeriets publikationer, Utredningar och anvisningar 2023:23 Tema Utredningar och anvisningar Utgivare Justitieministeriet Författare Saara Pihlaja och Juulia Piipponen Språk Finska Sidantal 85 Referat I utredningen granskas Brottsofferjourens särskilda stödtjänst för offer för människohandel och dess klienters fall under tidsperioden 1.11.2022–31.1.2023. Utredningen gäller klienter som utsatts för sexuellt våld, inklusive personer som blivit utsatta för tvångsäktenskap. Enligt utredningen är det inte möjligt att på ett heltäckande sätt hjälpa en person som fallit offer för människohandel förrän helheten som ligger bakom utnyttjandet identifieras och åtgärdas. Multisektoriellt och flexibelt nätverkssamarbete är det mest övergripande sättet att stödja offer för människohandel att frigöra sig, återhämta sig och stabilisera vardagen. Å ena sidan bidrog omfattande social- och hälsovårdstjänster samt andra stödtjänster till att förundersökningen och därmed hela straffprocessen blev lyckad. En lyckad straffprocess och att bli hörd under processen bidrog å andra sidan till brottsoffrens återhämtning och framtidsorientering och förebyggde att de på nytt faller offer för brott. I utredningen framförs att betydelsen av omfattande social- och hälsovårdstjänster, stödtjänster för brottsoffer och en lyckad brottsprocess som stöder och kompletterar varandra bör beaktas bättre än tidigare för att hjälpa personer som har blivit utsatta för brott och för att utreda människohandelsbrott. Nyckelord människohandel, sexuellt utnyttjande, tvångsäktenskap, stödtjänster, straffprocess ISBN PDF 978-952-400-771-9 ISSN PDF 2490-0990 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-771-9 https:// Description sheet 12 May 2023 Report on the cases and situations of victims of human trafficking who have experienced sexual violence and have been clients of Victim Support Finland Publications of the Ministry of Justice, Reports and guidelines 2023:23 Subject Reports and guidelines Publisher Ministry of Justice, Finland Author(s) Saara Pihlaja and Juulia Piipponen Language Finnish Pages 85 Abstract This report examines the cases of victims of human trafficking who have experienced sexual violence, including persons in forced marriages, who were clients of Victim Support Finland's special support service for victims of human trafficking between 1 November 2022 and 31 January 2023. Based on the study, in order to provide comprehensive assistance for victims of human trafficking the reasons behind the exploitation first need to be identified and addressed. Multi-sectoral and flexible cooperation across a range of organisations can provide the most comprehensive forms of support, helping the victim to leave the abuser, recover and create stability for their life. On the one hand, comprehensive healthcare and social welfare services and other support services contributed to the success of the criminal investigation and therefore the entire criminal procedure. On the other hand, the success of the criminal procedure or being heard during the procedure supported the victim’s recovery and future- oriented attitude, preventing re-victimisation. The report proposes that the way in which comprehensive healthcare and social welfare services, victim support services and a successful criminal procedure support and complement each other should be taken into account better than before in assisting victims and investigating human trafficking offences. Keywords human trafficking, sexual abuse, forced marriage, support services, criminal procedure ISBN PDF 978-952-400-771-9 ISSN PDF 2490-0990 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-771-9 https:// Sisältö 1 Selvityksen tausta ja aineisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2 Selvityksessä huomioitujen tapausten perustiedot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.1 Rikosuhripäivystyksen asiakkaaksi tulon vuosi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.2 Sukupuoli ja ikä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2.3 Hyväksikäytön muodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 2.4 Kansalaisuus ja oleskelustatus asiakkaaksi tulon hetkellä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3 Haavoittuvuus ja avun hakeminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.1 Psykologinen kontrolli ja haavoittuvuustekijät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.2 Tekijän suhde uhriin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 3.3 Avun hakemista estäneet seikat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 3.3.1 Pakkoavioliittotapaukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 3.3.2 Muut seksuaaliväkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 3.4 Avun hakemista edistäneet seikat .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 3.4.1 Pakkoavioliittotapaukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 3.4.2 Muut seksuaaliväkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 3.5 Tiedossa olleet palvelut hyväksikäytön hetkellä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 3.5.1 Asiakkaan tilannetta avanneita kysymyksiä, kun huoli hyväksikäytöstä on herännyt. . . . . . . . . . . 27 3.6 Aika hyväksikäytöstä avun saamisen hetkellä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 3.7 Mistä asiakas on ohjautunut ihmiskaupan uhrien erityistukipalveluun. . . . . . . . . . . . . . . . . 31 4 Avunsaanti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 4.1 Asiakkaan keskeisimmät tarpeet Rikosuhripäivystyksen näkökulmasta asiakkuuden alkaessa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 4.2 Tahot, joihin asiakkaita on ohjattu Rikosuhripäivystyksestä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 4.2.1 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 4.2.2 Poliisi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 4.2.3 Oikeudenkäyntiavustajat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 4.2.4 Mielenterveyden tuki.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 4.2.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 4.2.6 Muut tahot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 4.3 Kokemus turvallisuudesta ja turvallisen majoituksen järjestyminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 4.3.1 Turvallinen majoitus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 4.4 Kuntalaisten tilanne Rikosuhripäivystyksen näkökulmasta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 4.4.1 Alueet, joilla kuntalaiset asuivat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 4.4.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä huomioita työllisyyspalveluista ja kotoutumispalveluista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 5 Rikosprosessi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 5.1 Rikosilmoitus ja päätös rikosprosessiin lähtemisestä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 5.2 Asianomistajan kuuleminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 5.3 Rikosprosessin eteneminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 5.4 Asiakkaan kokemus vainoamisesta ja uhkailusta rikosprosessin aikana ja sen jälkeen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 6 Alaikäiset Suomessa seksuaaliväkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit.. . . . . . . . . . . . . . . 67 7 Ihmiskaupan uhrien lapset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 8 Keskeiset havainnot ja suositukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 9 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 8 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 1 Selvityksen tausta ja aineisto Oikeusministeriö myönsi vuonna 2021 Rikosuhripäivystykselle eritysavustuksen1 hankkee- seen, jossa parannetaan haavoittuvassa asemassa olevien seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tilannetta ja tunnistamista. Seksuaaliväkivallan ja ihmiskaupan vastai- nen SEIVE-hanke2 on valtion ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman3 toimenpiteen 42 mukainen: tuetaan viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöverkoston rakentamista ja toimi- joiden osaamisen vahvistamista sukupuolistuneeseen väkivaltaan ja seksuaaliseen hyväk- sikäyttöön liittyvän ihmiskaupan tunnistamiseksi, ilmitulon edistämiseksi ja uhrien avun piiriin ohjaamiseksi. Hankkeen taustalla on ihmiskaupan parissa toimivien viranomaisten ja järjestöjen yhteinen kokemus siitä, ettei seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa Suomessa juuri- kaan tunnisteta, eivätkä uhriksi joutuneet henkilöt saa tilanteisiinsa asiaankuuluvaa apua. SEIVE-hankkeen päätavoitteena on tasoittaa alueellisia eroja eri toimijoiden osaamisessa ja toimintatavoissa sekä levittää toimivia käytäntöjä. Haavoittuvassa asemassa olevien sek- suaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tunnistamista parannetaan niin, että yhä useampi heistä ohjautuisi viranomaispalveluihin. Hankkeessa on pilotoitu kuusi alueellista monitoimijatyöryhmää4, joissa vahvistetaan osallistujien osaamista sekä kehitetään käy- täntöjä tunnistamisen parantamiseksi, oikea-aikaisen palvelunsaannin turvaamiseksi ja mahdollisten rikostutkintojen sujuvoittamiseksi.  Työryhmissä on edustettuina uhreja potentiaalisesti kohtaavia toimijoita muun muassa alueiden poliisista, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä järjestöistä. Mukaan kutsut- tiin Seri-tukikeskuksia, turvakoteja sekä alaikäisten ja päihteiden käyttäjien kanssa 1 Erityisavustus naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan, vuoden 2021 toinen hakukier- ros. Rikosuhripäivystykselle myönnetty avustus 140 000 euroa. 2 Rikosuhripäivystyksen koordinoiman Seksuaaliväkivallan ja ihmiskaupan vastaisen SEI- VE-hankkeen toteutusajankohta 1.12.2021-31.8.2023. 3 OM:n Mietintöjä ja lausuntoja 2021:15. 4 Alueelliset monitoimijatyöryhmät perustettiin Helsinkiin, Vantaalle, Turkuun, Ouluun ja Tampereelle. Lisäksi pääkaupunkiseudulle perustettiin tarpeesta johtuen alaikäisiin kes- kittyvä, nuorten kanssa toimivien tahojen työryhmä. 9 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 työskenteleviä tahoja, jotka eivät aikaisemmin ole kaikilla alueilla olleet ihmiskaupan vas- taisessa työssä edustettuina, mutta joiden tiedetään kohtaavan hyväksikäytön ja seksuaali- väkivallan kohteeksi joutuneita henkilöitä. SEIVE-hankkeen yhtenä toimenpiteenä toteutettiin selvitys Rikosuhripäivystyksen asiak- kuudessa olevien, seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksista. Sel- vityksen tarkoituksena on koota asiakkaiden tapauksista tehtyjä havaintoja ja hyödyntää niitä taustatietona ihmiskaupan ennaltaehkäisemiseksi, uhriksi joutuneiden henkilöiden oikeuksien parantamiseksi ja auttamisprosessien sujuvoittamiseksi. Selvitykseen on otettu mukaan Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalve- lun5 asiakkuudessa aikavälillä 1.11.2022–31.1.2023 olleiden seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien, mukaan lukien pakkoavioliittotilanteeseen joutuneiden henkilöi- den, tapauksista tehdyt havainnot. Tämä kattaa seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksessa tapahtuneet ihmiskauppatapaukset, kuten seksuaalipalvelujen myyntiin pakotetut henki- löt sekä sellaiset rikollisessa toiminnassa, työssä tai lahkomaisissa olosuhteissa ihmiskaupan uhriksi joutuneet henkilöt, jotka ovat joutuneet samassa tilanteessa myös seksuaaliväkival- lan kohteeksi. Koska pakkoavioliittotilanteisiin joutuneiden ja muiden seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tarpeet ja tapausten dynamiikka eroavat toisistaan varsin paljon, on tässä selvityksessä tarkasteltu niitä pääsääntöisesti toisistaan erillisinä. Yhteensä selvityksessä huomioituja tapauksia on 184 (pakkoavioliitot 90, muut seksuaa- liväkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit 94), mikä on noin 19 % Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelun kokonaisasiakasmäärästä tammikuussa 2023. Selvityksessä huomioiduista tapauksista 96 %:ssa hyväksikäyttö on tapahtunut Suomessa. Mikäli näissä tapauksissa hyväksikäyttö on alkanut Suomen ulkopuolella, se on jatkunut Suomessa vielä sen jälkeen, kun hyväksikäytön kohteeksi joutunut henkilö on saapunut Suomeen. Näin ollen 4 %:ssa tapauksia hyväksikäyttö on tapahtunut kokonaan Suomen ulkopuolella, mutta sen kohteeksi joutunut henkilö on saanut tilanteeseensa apua ja rikos- tutkinta on aloitettu Suomessa. Rikosuhripäivystys noudattaa toiminnassaan tietosuojasäännöksiä ja asiakastietojen käsit- telystä on tehty vaikutustenarviointi vuonna 2022. Rikosuhripäivystyksen tietosuojaselos- teen mukaisesti asiakastietojen käsittelyn tarkoituksena on asiakkaan asian hoitaminen 5 Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityistukipalvelu perustettiin vuonna 2015. 10 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 tarjoamalla matalan kynnyksen tukea, neuvontaa sekä henkilökohtaista apua ja ohjaavaa palvelua. Käsittelyn oikeusperusteena on yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädetty oikeutettu etu.6 Tietosuojaselosteen mukaisesti asiakastietojen käsittelyn tarkoituksena on lisäksi vaikut- tamistyö rikoksen uhrin, uhrien läheisten ja rikosasian todistajan aseman parantamiseksi. Tämän tehtävän toteuttamiseksi Rikosuhripäivystys hyödyntää asiakastietoja anony- misoinnin jälkeen ja antaa lausunnoissaan, kannanotoissaan ja muussa viestinnässään erilaisia yhteen vedettyjä tietoja myös ulkopuolisille tahoille. Asiakastietoja on käsitelty selvitystä tehdessä edellä mainitulla perusteella. Rikosuhripäivystyksen asiakastyön rinnalla jatkuvasti tehtävä vaikuttamistyö on tärkeää, sillä sen avulla on saatu aikaan useita parannuksia uhrien asemaan. Vaikuttamistyö poh- jautuu käytännön asiakastyössä saatuun tietoon ja asiakkaiden todellisista tilanteista teh- tyihin havaintoihin. Selvityksen on tehnyt edellä mainitulla tavalla SEIVE-hankkeen hankekoordinaattorina toi- miva Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija ja selvi- tyksen tekemisessä on avustanut SEIVE-hankkeen hanketyöntekijä. Molemmat henkilöt tekevät osana SEIVE-hanketta myös asiakastyötä selvityksen asiakasryhmän parissa. Näin ollen selvityksen aineistoa ovat käsitelleet ja aineiston ovat anonymisoineet vaitiolovel- volliset henkilöt, joilla on ollut oikeus työtehtäviensä puolesta muutoinkin käsitellä sel- vityksen kohteena olevaa asiakastietoa, eikä aineistoa ole luovutettu missään vaiheessa ulkopuolisille tahoille. Aineiston analyysi on toteutettu tätä anonymisoitua tietoa hyödyn- täen, kartoitettava teema kerrallaan siten, ettei asiakkaiden yksilöinti ole analyysivaiheessa ollut mahdollista tietoja yhdistelemällä. Selvityksen anonymisoitu aineisto on säilytetty tietoturvallisesti Rikosuhripäivystyksen käytäntöjen mukaisesti, eikä siihen näin ollen ole ollut pääsyä kuin selvitystä tehneillä, vai- tiolovelvollisilla henkilöillä. Aineisto on analyysin jälkeen hävitetty. Rikosuhripäivystyksessä on käytössä Sofia-asiakastietojärjestelmä. Järjestelmään tallenne- taan ainoastaan auttamis- ja rikosprosessin kannalta keskeiset tiedot tietosuojaselosteen ja Rikosuhripäivystyksen sisäisten ohjeiden sekä hyvin vakiintuneiden kirjaamiskäytän- töjen mukaisesti. Asiakkaan yksilöiviä henkilötietoja ja ylipäätään hänen tilannettaan 6 Rekisteröidyn ja Rekisterinpitäjän välillä on merkityksellinen ja asianmukainen suhde: Rekisteröity on Rekisterinpitäjän asiakas. Rikosuhripäivystyksen tietosuojaseloste löytyy Rikosuhriäivystyksen internetsivuilta. Rikosuhripäivystyksen asiakkaille kerrotaan hei- dän tietojensa kirjaamisesta ja asiakkaan niin halutessa tietojen käsittelystä kerrotaan hänelle tarkemmin. 11 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 koskevia tietoja tallennetaan ainoastaan sen verran, kuin se asiakkaan tukemisen kannalta on tarpeellista, eikä asiakastietojärjestelmään tallenneta Rikosuhripäivystyksen työnteki- jöiden tulkintoja asiakkaan tilanteesta tai voinnista. Asiakas voi halutessaan asioida Rikos- uhripäivystyksen palveluissa anonyymisti. Tieto asiakkaan asiakkuudesta jossakin muussa palvelussa tallennetaan asiakkaan pyyn- nöstä, mikäli se asiakkaan tilanteen tai tukityössä tehtävän yhteistyön kannalta on merkityksellistä. Asiakastietojärjestelmään ei kirjata asiakkaan lapsen henkilötietoja eikä lähtökohtaisesti muitakaan asiakkaan lasta koskevia tietoja. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa asiakas pyy- tää Rikosuhripäivystyksen työntekijää kirjaamaan jonkin rikosprosessin tai asiakkuuden kannalta olennaisen seikan, jossa lapsi on keskeisellä tavalla osallisena. Tällöinkään lapsen henkilötietoja, muita lasta koskevia tietoja tai tulkintoja lapsen tilanteesta ei kirjata. Selvitys on toteutettu yllä kuvattua aineistoa sekä Rikosuhripäivystyksen asiakastyön kokemuksen kautta tehtyjä havaintoja hyödyntämällä. Selvityksen tuloksista ei ole mah- dollista tunnistaa ja yksilöidä ketään asiakasta, edes tuloksissa esiintyviä tietoja yhdis- telemällä. Niissä selvityksen kohdissa, joissa on hyödynnetty Rikosuhripäivystyksen asiakastyön kokemuksen kautta tehtyjä havaintoja, viitataan näihin havaintoihin erikseen. Asiakastyön kokemuksen kautta tehdyt havainnot huomioidaan selvityksessä, sillä osasta ihmiskaupan uhrien tilanteiden kannalta merkittävistä ja usein toistuvista menettelyta- voista taikka muista seikoista ei ole tehty yksittäisten asiakkaiden kohdalle asiakastietojär- jestelmään kirjauksia. Yksityisyyden suojaamisen varmistamiseksi selvityksessä ei esitetä tilastotietoa alle kolmea prosenttia pienemmistä lukumääristä. Selvityksessä kartoitettiin asiakkaiden tapauksista seuraavia seikkoja: Perustiedot y Rikosuhripäivystyksen asiakkaaksi tulon vuosi y Sukupuoli y Ikä hyväksikäytön ja Rikosuhripäivystyksen asiakkaaksi tulon hetkellä y Hyväksikäytön muodot asiakkaan kuvauksen perusteella y Kansalaisuus ja oleskelustatus asiakkaaksi tulon hetkellä 12 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Haavoittuvuus ja avun hakeminen y Asiakkaan esiin tuomat mahdolliset tilanteeseen vaikuttaneet haavoittuvuustekijät y Tekijän suhde uhriin y Avun hakemista estäneet ja edistäneet seikat y Tiedossa olleet palvelut hyväksikäytön hetkellä y Aika hyväksikäytöstä avun saamisen hetkellä y Mistä asiakas on ohjautunut Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalveluun Avunsaanti y Asiakkaan keskeisimmät tarpeet Rikosuhripäivystyksen asiakkaaksi tulon hetkellä y Tahot, joihin asiakas on ohjattu Rikosuhripäivystyksestä y Asiakkaan kokemus turvallisuudesta ja turvallisen majoituksen järjestyminen y Miten asiakkaan saamat tukipalvelut ovat vastanneet hänen tarpeisiinsa y Kuntalaisten tilanteeseen liittyvät huomiot − Alueet, joilla kuntalaiset ovat asuneet asiakkuuden aikana − Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio asiakkaan tarpeiden ja palveluiden näkökulmasta − Työllisyys- ja kotoutumispalvelut asiakkaan tarpeiden ja palveluiden näkökulmasta Rikosprosessi y Rikosilmoituksen tekeminen ja päätös rikosprosessiin lähtemisestä y Poliisilaitos tai poliisilaitokset, joihin rikosilmoitus on tehty tai joissa esitutkinta on avattu y Syyt, miksi osa asiakkaista ei halunnut tapauksesta aloitettavan rikostutkintaa y Asianomistajan kuulemiseen liittyviä huomioita − Aika rikosilmoituksen jättämisestä ensimmäisen kuulustelun järjestämiseen − Kuulustelun videoimiseen sekä tukihenkilön, tulkin ja avustajan käyttöön liittyvät seikat y Tapauksen eteneminen esitutkinnasta oikeudenkäyntiin Lisäksi kiinnitettiin erityistä huomiota psykologisen kontrollin merkitykseen ihmiskaup- patapauksissa, alaikäisenä ihmiskaupan kohteeksi joutuneiden henkilöiden tapauksiin, ihmiskaupan uhrien lasten tilanteisiin, sekä verkostoyhteistyön merkitykseen asiakkaiden auttamisessa ja toipumisen tukemisessa. 13 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Ihmiskaupan uhrin haavoittuvuuteen ja avun hakemiseen sekä avunsaantiin liittyvissä osioissa korostuvat nimenomaan asiakkaan oma kertomus ja kokemus tilanteen etenemi- sestä ja yksityiskohdista. Mikäli asiakas ei ole halunnut saattaa jotakin seikkaa Rikosuhri- päivystyksen tietoon, ei sitä myöskään olla selvityksessä voitu huomioida. Selvityksessä ei oteta kantaa viranomaisten tai muiden tahojen toiminnan oikeellisuuteen tai toiminnan taustalla oleviin tekijöihin, vaan tuodaan esiin yhteen vedettyä tietoa ja havaintoja asiak- kaiden kokemuksista heidän kertomansa perusteella. 14 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 2 Selvityksessä huomioitujen tapausten perustiedot 2.1 Rikosuhripäivystyksen asiakkaaksi tulon vuosi Selvityksessä tarkastellut tapaukset ovat tulleet Rikosuhripäivystyksen tietoon vuosien 2015–2022 aikana, painottuen vuosille 2020–2022. Yhteensä kaikista selvityksen tapauk- sista Rikosuhripäivystyksen tietoon on tullut 23 % vuonna 2022; 25 % vuonna 2021; 27 % vuonna 2020; 14 % vuonna 2019 ja 7 % vuonna 2018. Loput selvityksen tapauksista ovat tulleet Rikosuhripäivystyksen tietoon vuosien 2015–2017 aikana, mutta niitä ei tapausten vähäisyyden vuoksi esitetä selvityksen tuloksissa. Hyväksikäytön muodon mukaan tapaukset jakautuvat seuraavasti: pakkoavioliittotapauksista 22 % vuonna 2022; 29 % vuonna 2021; 30 % vuonna 2020; 10 % vuonna 2019 ja 7 % vuonna 2018. Muista seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksista 22 % vuonna 2022; 21 % vuonna 2021; 23 % vuonna 2020; 19 % vuonna 2019 ja 10 % vuonna 2018. Taulukko 1.  Asiakkaaksi tulon vuosi Vuosi Muu seks. IK PA Kaikki yht. 2022 22 % 22 % 23 % 2021 21 % 29 % 25 % 2020 23 % 30 % 27 % 2019 19 % 10 % 14 % 2018 10 % 7 % 7 % Useiden vuosien mittaiset asiakkuudet selittyvät rikosprosessien pitkällä kestolla ja asiak- kaiden moninaisella ja pitkäkestoisella tuentarpeella. Osa asiakkaista toivoo intensiivistä tukea koko asiakkuuden ajan, alkaen tilanteesta irtautumisen pohtimisesta. Osa puoles- taan toivoo tukea ainoastaan rikosprosessin aktiivisissa vaiheissa, kuten kuulusteluissa ja oikeudenkäynneissä. 15 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Asiakkuus päätetään asiakkaan kanssa yhdessä sopien, kun asiakkaalla ei ole enää sellaista hyväksikäyttöön liittyvää tuentarvetta, jossa Rikosuhripäivystys voisi tukea. Asiakkuuden voi tarvittaessa aloittaa uudelleen. 2.2 Sukupuoli ja ikä Rikosuhripäivystyksen asiakkaana voi halutessaan olla anonyymisti ilman, että antaa mitään henkilöllisyys- tai muita tunnistetietoja Rikosuhripäivystyksen tietoon. Lähes kaikki asiakkaat kuitenkin päättävät heti asiakkuuden alussa kertoa henkilötietonsa sekä tilan- teensa kannalta olennaiset yksityiskohdat. Selvityksessä huomioiduista asiakkaista 91 % on ilmoittanut sukupuolekseen nainen ja 8 % mies. Yhteensä 29 % selvityksen asiakkaista on ollut ihmiskaupparikoksen tapahtuma-aikaan tai alkaessa alaikäisiä (pakkoavioliittotapaukset 29 %, muut seksuaaliväkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit 30 %). Kuitenkin heistä 25 % on kertonut tilanteestaan ja saanut siihen apua vasta täysi-ikäistyttyään (pakkoavioliittotapaukset 26 %, muut seksuaaliväkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit 25 %). Yhteensä 70 % selvityksen asiakkaista on ollut ihmiskaupparikoksen tapahtuma-aikaan täysi-ikäisiä (pakkoavioliittotapaukset 71 %, muut seksuaaliväkivaltaa kokeneet ihmiskau- pan uhrit 68 %). Asiakkaiden ikäjakaumaa ei selvityksessä voitu eritellä tarkemmin, sillä kaikkien asiak- kaiden tarkka ikävuosi ei ole Rikosuhripäivystyksen tiedossa. Tiedossa kuitenkin on, että täysi-ikäisenäkin ihmiskaupan uhriksi joutuneista henkilöistä useat ovat olleet alle 25-vuo- tiaita, ja lähes jokainen on ollut alle 30-vuotias rikoksen tapahtuma-aikaan. Taulukko 2.  Ikä ihmiskaupparikoksen tapahtuma- tai alkamisaikaan sekä avun saamisen hetkellä Ikä Muu seks. IK. PA Kaikki yht. Täysi-ikäinen 68 % 71 % 70 % Alaikäinen 5 % 3 % 4 % Alaikäinen rikoksen tapahtuma-aikaan, täysi-ikäinen saadessaan apua 25 % 26 % 25 % Ei tietoa 2% 0% 1% 16 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 2.3 Hyväksikäytön muodot Selvityksessä huomioiduissa tapauksissa toistuivat asiakkaiden kertoman perusteella useimmiten seuraavan kaltaiset tilanteet tai hyväksikäytön muodot. Selvityksessä jäljem- pänä kuvataan yksityiskohtaisemmin, miten ne käytännössä ihmiskaupan uhrien elämässä näkyivät. Esitetty yleisimmin mainitusta alkaen: y Kontrollointi (kaikissa tapauksissa psykologinen, osassa tapauksia myös fyysinen) y Toisen henkilön määräysvallassa eläminen y Fyysinen ja henkinen väkivalta y Seksuaalinen ahdistelu y Seksuaalinen hyväksikäyttö y Raiskaus y Seksuaalipalveluiden myymiseen pakottaminen y Vainoaminen y Ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa eläminen y Taloudellinen väkivalta ja etuuksien väärinkäyttö y Avioliittoon pakottaminen y Eroamisen estäminen y Perättömän tiedon levittäminen y Päihteiden käyttöön pakottaminen y Digitaalinen väkivalta y Rikolliseen toimintaan pakottaminen y Työvoiman hyväksikäyttö Rikosuhripäivystyksen tiedossa olevat pakkoavioliittotapaukset voidaan selvityksen perus- teella jakaa kolmeen pääryhmään: 1) Pidempään Suomessa asunut puoliso, joka on käynyt kotimaassaan avioitumassa samasta taustasta tulevan henkilön kanssa ja tuonut tämän perhesiteen perusteella Suomeen. 2) Ulkomailla avioitunut pariskunta, joka on tullut yhdessä Suomeen joko turvapaikanhakijana tai muusta syystä. 3) Suomessa kasvanut hen- kilö, joka on viety avioitumaan vanhempiensa kotimaahan, ja jonka uusi aviopuoliso on tullut perhesiteen perusteella avioliittoon pakotetun henkilön mukana Suomeen. Näissä tapauksissa ainoastaan toinen puolisoista on pakotettu tai erehdytetty liittoon, ja hyväksi- käyttö sekä ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa eläminen on jatkunut avioliiton solmimi- sen jälkeen. Osa tapauksista on näiden pääryhmien ulkopuolella, mutta niitä ei yksityisyydensuojan vuoksi selvityksessä kuvata tarkemmin. Tilanteita, joissa molemmat puolisot on pakotettu avioliittoon esimerkiksi vanhempiensa toimesta, ei Rikosuhripäivystyksen asiakkaiden jou- kossa selvityksen tekoaikaan ollut. 17 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Selvityksen muissa seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksissa koros- tuivat seksuaalipalveluiden myymiseen painostaminen tai pakottaminen, muunlainen sek- suaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa esimerkiksi lahkomaisissa yhteisöissä sekä seksuaaliväkivalta osana ihmiskaupan kynnyksen ylittävää hyväksikäyttöä työssä tai rikollisessa toiminnassa. 2.4 Kansalaisuus ja oleskelustatus asiakkaaksi tulon hetkellä Selvityksessä esitetään asiakkaiden kansalaisuudet yksityisyydensuojan vuoksi yksittäisten maiden sijaan alueittain. Puolella kaikista asiakkaista on kansalaisuus joko jossakin Poh- jois-Euroopan, 25 %, tai Lähi-Idän, 25 %, maassa. Muiden asiakkaiden kohdalla yleisimmät kansalaisuudet jakautuvat seuraavasti: Aasia 18 %, muu Eurooppa 9 %, Afrikka 19 %. Jäl- jellä jääneen 4 %:n kansalaisuuksien sijoittumista ei tapausten vähäisyyden vuoksi esitetä selvityksessä. Kahdessa prosentissa tapauksista asiakkaan kansalaisuus ei ollut Rikosuhri- päivystyksen tiedossa. Pakkoavioliittotilanteessa olleista asiakkaista suurimmalla osalla on kansalaisuus Lähi- Idässä, 37 %, tai Aasiassa, 23 %, sijaitsevissa maissa. Muilla pakkoavioliittotilanteessa olleilla asiakkailla kansalaisuudet jakautuivat yleisimmin seuraavasti: Afrikka 16 %, Poh- jois-Eurooppa 7 %, muu Eurooppa 5 %. Jäljelle jääneen 12 %:n kansalaisuuksien sijoit- tumista ei tapausten vähäisyyden vuoksi esitetä selvityksessä. Yhdessä prosentissa pakkoavioliittotapauksista kansalaisuus ei ollut Rikosuhripäivystyksen tiedossa. Muista seksuaaliväkivaltaa kokeneista ihmiskaupan uhreista lähes puolella, 42 %, on Poh- jois-Euroopassa sijaitsevan maan kansalaisuus. Muiden kansalaisuudet jakautuivat seuraa- vasti: Lähi-Itä 13 %, muu Eurooppa 13 %, Afrikka 22 % (Länsi-Afrikka 12 %, Keski-Afrikka 6 %, muu Afrikka 4 %) Aasia 8 %. Muiden seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien kansalaisuuksien sijoittumista ei tapausten vähäisyyden vuoksi esitetä selvityk- sessä. Yhdessä prosentissa näistä tapauksista asiakkaan kansalaisuus ei ollut Rikosuhripäi- vystyksen tiedossa. 18 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Taulukko 3.  Yleisimmät kansalaisuudet alueittain Maanosa Muu seks. IK. PA Kaikki yht. Pohjois-Eurooppa 42 % 7 % 25 % Muu Eurooppa 13 % 5 % 9 % Aasia 8 % 27 % 18 % Lähi-Itä 13 % 37 % 25 % Afrikka 22 % 16 % 19 % Rikosuhripäivystyksen palveluihin voi tulla kuka tahansa, oleskelustatuksesta riippumatta. Useilla Rikosuhripäivystyksen asiakkuuteen tulevilla ihmiskaupan uhreilla on meneillään turvapaikka- tai muu oleskelulupaan liittyvä prosessi ja pelko siitä, että heidät poistetaan maasta, mikäli he kertovat hyväksikäyttötilanteesta viranomaisille. Pelko voi olla seurausta hyväksikäyttäjän uhriin kohdistamasta uhkailusta tai siihen on voinut vaikuttaa ulkomaa- laislain 148 §:n 1 momentin 6 kohta, jonka mukaan ulkomaalainen voidaan käännyttää, jos hänen voidaan perustellusta syystä epäillä myyvän seksuaalipalveluja. Avunhakemista estävistä tekijöistä, kuten avun hakemisen seurausten pelosta, lisää selvityksen kohdassa 3.3. Pelon syiden arvioinnissa on hyvä huomioida, että monet ihmiskaupan uhrit ovat Suo- men kansalaisia. Useimmat asiakkaat kertovat oleskeluoikeuteensa liittyvistä yksityiskohdista ensimmäisen tapaamisen yhteydessä, sillä joissakin tapauksissa yksityiskohdilla on asiassa etenemisen kannalta merkitystä. Koska oleskelustatus usein asiakkuuden aikana muuttuu, on selvityk- sessä kartoitettu asiakkaiden oleskelustatuksia nimenomaan asiakkaaksi tulon hetkellä. Kaikista selvityksen tapauksista 36 %:ssa henkilö oli asiakkaaksi tulon hetkellä Suomessa oleskeluluvalla. Valtaosalle heistä lupa oli myönnetty perhesiteen perusteella, jolloin per- hesiteen katkeaminen oli asiakkaan kertoman mukaan merkittävä avun hakemista estävä tekijä. Suomen kansalaisia kaikista asiakkaista oli 26 %, turvapaikanhakijoita 22 % ja pape- rittomia 6 %. Asiakkaista 5 %:lla oli oleskelulupa muuhun Euroopan unionin maahan. Muut 5 % oleskelivat Suomessa joillakin muilla perusteilla, joita ei tapausten vähäisyyden vuoksi selvityksessä esitetä. Pakkoavioliittotilanteissa olleista asiakkaista 59 % oli asiakkaaksi tulon hetkellä Suomessa oleskeluluvalla, 23 % oli turvapaikanhakijoita, 9 % Suomen kansalaisia ja 3 % paperittomia. Muut 6 % oleskelivat Suomessa joillakin muilla perusteilla, joita ei tapausten vähäisyyden vuoksi selvityksessä esitetä. 19 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Muista seksuaaliväkivaltaa kokeneista ihmiskaupan uhreista 41 % oli Suomen kansalasia, 22 % turvapaikanhakijoita, 13 % oleskeluluvalla Suomessa ja 9 % paperittomia. Muut 15 % oleskelivat Suomessa joillakin muilla perusteilla, joita ei tapausten vähäisyyden vuoksi sel- vityksessä esitetä. Taulukko 4.  Yleisimmät oleskelustatukset asiakkaaksi tulon hetkellä Status Muu seks. IK. PA Kaikki yht. Kansalainen 41 % 9 % 26 % Oleskelulupa Suomessa 13 % 59 % 36 % Turvapaikanhakija 22 % 23 % 22 % Paperiton 9 % 3 % 6 % Valtaosalle pakkoavioliittotilanteessa olleista asiakkaista oli myönnetty oleskelulupa per- hesiteen perusteella. Tilanteesta irtautumisen ja avioeron myötä oleskelulupaa ei samalla perusteella voitu jatkaa. Mikäli tapausta ei tutkittu ihmiskauppa- tai törkeä ihmiskauppa -nimikkeillä, kyseiset asiakkaat eivät voineet hakea ulkomaalaislain 52 a §:n mukaista ihmiskaupan uhrin oleskelulupaa. Näillä asiakkailla olisi ollut mahdollisuus hakea ulko- maalaislain 54.7 §:n mukaista jatkolupaa puolison uhriin kohdistaman väkivallan tai Suomeen syntyneiden siteiden perusteella. Selvityksen asiakkaat eivät kuitenkaan pää- sääntöisesti päätyneet sitä hakemaan, sillä luvan myöntämiskynnys ja myönnetyn luvan pituus vaikuttivat selvityksen tapausten aikaan ennakoimattomilta. Koska kotimaahan palaaminen olisi avioerosta johtuen, kunniaan liittyvän väkivallan uhan vuoksi, ollut turva- tonta, monet päätyivät hakemaan kansainvälistä suojelua. Statuksen muuttumista kunta- laisesta turvapaikanhakijaksi, käsitellään selvityksen kohdassa 4.4.2. 20 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 3 Haavoittuvuus ja avun hakeminen 3.1 Psykologinen kontrolli ja haavoittuvuustekijät Selvityksessä kartoitettiin yleisimmin toistuvia seikkoja, jotka asiakkaan kertoman perus- teella olivat hyväksikäyttötilanteeseen joutumisen kannalta olennaisia. Yhteistä kaikissa tapauksissa oli uhrin riippuvainen asema suhteessa epäiltyyn tekijään, alistaminen sekä psykologinen kontrolli, jolla tekijä tai tekijät saivat uhrin pysymään tilanteessa ilman fyy- sistä kontrollia, liikkumisen rajoittamista, eristämistä tai vangitsemista. Psykologisen kontrollin seurauksena uhri oli saatettu tilanteeseen, jossa hän koki, ettei voisi toimia toisin tai irtaantua siitä ilman vakavia seuraamuksia. Useimmissa tapauksissa hyväksikäyttäjä onnistui kontrolloimaan uhria psykologisesti ja estämään avun hakemi- sen hyödyntämällä uhrin haavoittuvuustekijöitä, alistamalla henkisesti ja fyysisesti sekä painottamalla avun hakemisen negatiivisia seurauksia. Vaikka uhrilla olisi ollut hallussaan puhelin tai hänellä olisi ollut mahdollisuus kommunikoida hyväksikäyttötilanteen ulko- puolisten henkilöiden kanssa, psykologisen kontrollin seurauksena tekijä onnistui usein rajoittamaan uhrin kommunikaatiota, ja joissakin tapauksissa vieraannuttamaan uhrin per- heestään, ystävistään ja yhteisöstään. Joissakin tapauksissa, koska kontrolli ei ollut fyysistä, uhri ei tiedostanut hyväksikäytön hetkellä omaa tilannettaan tai piti sitä täysin normaalina. Selvityksen tapauksista tehty- jen havaintojen sekä Rikosuhripäivystyksen asiakastyön kokemuksen perusteella myös ulkopuolisten oli samasta syystä monissa tapauksissa ollut haastavaa havaita hyväksikäyt- tötilanne ja sen taustalla vaikuttava dynamiikka sekä ymmärtää, miksei uhri irtautunut tilanteesta, vaikka näennäisesti olisi ollut vapaa kävelemään tilanteesta pois ja pyytämään apua. Pakkoavioliittotapauksissa selkeimpinä haavoittuvuustekijöinä koettiin useimmin: y Kunniaan liittyvän väkivallan uhka ja yhteisön painostus y Maassaolo-oikeuteen liittyvät epävarmuudet ja pelko maasta poistamisesta y Alaikäisyys tai nuori ikä y Tietämättömyys omista oikeuksista Suomessa y Suomen tai englannin kielen taidon puute 21 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Muissa seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksissa selkeimpinä haa- voittuvuustekijöinä koettiin useimmin: y Nuori ikä tai alaikäisyys y Aiemmat hyväksikäyttökokemukset elämän aikana y Maassaolo-oikeuteen liittyvät epävarmuudet ja pelko maasta poistamisesta y Mielenterveyden haasteet y Tietämättömyys omista oikeuksista Suomessa y Päihderiippuvuus y Suomen tai englannin kielen taidon puute y Taloudellinen riippuvuus tai köyhyys, erityisesti tilanteissa, joissa vastuu perheen elättämisestä Lisäksi joissakin tapauksissa seksuaalivähemmistöön kuuluminen tai yhteisön painostus (muu kuin kunniaan liittyvä väkivalta) koettiin haavoittuvuustekijänä, joka edesauttoi jou- tumista tilanteeseen. Selvityksen tapauksista tehtyjen havaintojen sekä Rikosuhripäivystyksen asiakastyön kokemuksen perusteella hyväksikäyttötilanteen taustalla vaikuttaneet olosuhteet ja haa- voittuvuustekijät olivat useissa tapauksissa syntyneet vuosien aikana, tai ne olivat olleet olennainen osa uhriksi joutuneen henkilön elämää esimerkiksi yhteisön tapakulttuurin tai lapsuuden kotiolojen myötä. Monilla ulkomaalaistaustaisilla, kotimaassaan pakkoavioliit- totilanteeseen joutuneilla henkilöillä ei ennen liiton solmimista ollut kertomansa mukaan minkäänlaista tosiasiallista mahdollisuutta tai ymmärrystä kyseenalaistaa tulevaa avioliit- toa ja kieltäytyä siitä, vaikka liiton solmiminen ei ollutkaan oma tahto. Kokemusta vahvisti se, että oman perheen ja yhteisön sisällä muutkin naissukupuolen edustajat olivat olleet vastaavan kaltaisessa tilanteessa. Osa asiakkaista kertoi, että heidät avioitumaan painostaneet tai pakottaneet perheenjäsenet uskoivat toimivansa uhriksi jou- tuneen henkilön parhaaksi, ja avioliittoon saattaminen oli ollut rakkaudellinen teko, vaikka avioliiton dynamiikka ja puolisoiden välinen valta-asetelma olisivatkin jo etukäteen olleet aavistettavissa. Nuori ikä, ylisukupolvisen väkivallan todistaminen ja aiemmat hyväksikäyttökokemuk- set vaikuttivat joidenkin asiakkaiden kokemuksen mukaan siihen, etteivät he osanneet kyseenalaistaa hyväksikäyttäjän toimintaa tai asettaa omia fyysisen koskemattomuuden rajojaan. Hyväksikäyttäjä onnistui rakentamaan luottamus- ja riippuvuussuhteen, joka alussa oli tuntunut tutulta, luontevalta ja turvalliselta, mutta johtanut vaiheittain ihmis- kaupan kynnyksen ylittävään hyväksikäyttöön. 22 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Osa asiakkaista ei vielä ihmiskauppatilanteen päätyttyäkään tiedostanut joutuneensa vakavan hyväksikäytön uhreiksi, etenkään, jos hyväksikäyttäjä oli oma puoliso. Osassa näistä tapauksista hyväksikäyttö oli alkanut asiakkaan ollessa alaikäinen. Joissakin tapauk- sissa asiakas kertoi suostuneensa tilanteeseen puolisoaan kohtaan tuntemansa kiinty- myksen vuoksi, vaikka oli joutunut kokemaan puolisonsa taholta vakavaa väkivaltaa, sekä joutunut puolisonsa pakottamana myymään seksuaalipalveluja muille henkilöille ilman, että sai itse määritellä mitä myyntitilanteessa tapahtui tai montako ostajaa kerrallaan oli. Ihmiskauppatilanteessa uhrin suostumusta ei kuitenkaan tulisi pitää lieventävänä asiana, ottaen huomioon uhrin ja hyväksikäyttäjän välisen dynamiikan, valta-asetelman, psyko- logisen ja muun kontrollin sekä mahdollisen manipulaation.7 Rikosuhripäivystyksen asia- kastyön kokemuksen perusteella useissa edellä mainitun kaltaisissa tapauksissa uhriksi joutuneen henkilön onkin tilanteesta irtautumisen jälkeen hankalaa ymmärtää ja hyväk- syä, miten on päätynyt tilanteeseen, eikä ole kyennyt kyseenalaistamaan itseensä kohdis- tuneita oikeudenloukkauksia niiden tapahtuessa. Monet asiakkaat kuvasivat tilanteesta irtautumisen jälkeen, että olivat tulleet manipuloi- duiksi. He kertoivat kokevansa hämmentävänä ja pelottavana, etteivät kyenneet määritte- lemään mikä tilanteeseen tarkalleen oli johtanut, milloin hyväksikäytön kynnys tarkalleen oli ylittynyt ja missä kohtaa tilanteesta irtautuminen oli muuttunut heidän kokemuksensa mukaan täysin mahdottomaksi.8 9 Rikosuhripäivystyksen kokemuksen mukaan aina hyväksikäytölle altistaneet haavoit- tuvuustekijät eivät vastaa yleistä mielikuvaa siitä, millaisiksi ne perinteisesti mielletään. Ihmiskauppatilanteeseen on saattanut johtaa myös esimerkiksi onnistuneesti alkanut työ- suhde tai harrastus. Työnantaja tai ohjaaja on hiljalleen saattanut työstään tai harrastuk- sestaan motivoituneen henkilön riippuvaiseen asemaan, esimerkiksi hankkimalla tämän 7 Poliisihallituksen ohjeessa koskien ihmiskauppaan ja sen kaltaisiin rikoksiin puuttumi- sesta sekä ihmiskaupan uhrien auttamista todetaan, että ihmiskaupan uhrin kohdalla on huomioitava, että henkeen ja terveyteen kohdistuneiden uhkien lisäksi uhreihin kohdistuu myös tekijöiden toimesta vaikuttamispyrkimyksiä ja manipulointia. Ks. POL- 2020-38265, s. 12. 8 Oikeuspsykologi Julia Korkmanin mukaan lähisuhteissa tapahtuvan kaltoinkohtelun uhri saattaa ymmärtää tapahtuneen vasta suhteesta irtauduttuaan. Ks. Korkman 2019 9 Rankaisemattomuusperiaatteeseen liittyvässä selvityksessä todetaan, että ”hyväksi- käyttö ihmiskaupassa voi olla pitkäkestoista, minkä seurauksena uhri oppii vähitellen toimimaan hyväksikäyttäjien tahdon mukaisesti. Haastateltujen mukaan uhria ei tar- vitse yleensä mitenkään erityisesti pakottaa tai painostaa, jotta hyväksikäyttäjä saisi hänet toimimaan haluamallaan tavalla. Pakottaminen näyttäytyi siten uhrin haavoittu- van ja alisteisen aseman hyväksikäyttönä.” Ks. Hannonen – Kainulainen 2022, s. 141. 23 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 yksityisyyttä loukkaavaa materiaalia, alkaen sen seurauksena kiristää materiaalin levittämi- sellä ja häpäisyllä, ellei henkilö suostu pysymään tilanteessa ja toimimaan hyväksikäyttäjän vaatimalla tavalla. Samalla tavalla myös alussa tasapainoisena näyttäytynyt parisuhde tai ystävyys on saatta- nut johtaa ihmiskaupan kynnyksen ylittävään hyväksikäyttötilanteeseen. Hyväksikäyttäjä ja uhri ovat esimerkiksi yhteiseen suostumukseen perustuen kuvanneet omaan käyt- töönsä seksuaalisia tekoja, materiaalia on myöhemmin käytetty kiristämisen ja kontrollin välineenä, ja tilanne on edetessään ylittänyt ihmiskaupan kynnyksen. Joissakin tapauksissa hyväksikäyttäjä on suostutellut uhrin käyttämään huumausaineita tai avustamaan rikosten teossa, eikä uhri enää painostuksen alaisena, kiinnijäämisen pelossa ole uskaltanut irtau- tua tilanteesta. Joissakin tapauksissa asiakas on omasta tahdostaan myynyt parittajan avustuksella seksu- aalipalveluja. Tilanne on kuitenkin hiljalleen muuttunut vakavaksi hyväksikäytöksi, jossa uhri on ollut parittajan määräysvallan alla. Uhriksi joutunut henkilö ei ole kokenut voi- vansa irtautua hyväksikäyttötilanteesta ilman muuta tulonlähdettä, erityisesti, jos hänellä on ollut vastuu Suomen ulkopuolella elävän perheensä elättämisestä. Lisää avunhakemista estävistä sekoista selvityksen kohdassa 3.3. 3.2 Tekijän suhde uhriin Viidesosassa selvityksen tapauksista asiakas kertoi, että hänet hyväksikäyttötilanteeseen saattaneita henkilöitä oli enemmän kuin yksi. Yli puolessa, 58 %:ssa tapauksista uhri nimesi tekijäksi oman puolisonsa (pakkoavioliitot 89 %, muut seksuaaliväkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit 17 %). Pakkoavioliiton uhriksi joutuneista henkilöistä 28 % nimesi tekijöiksi puolisonsa lisäksi omat tai puolison van- hemmat ja/tai muut sukulaiset. Seksuaalipalveluiden myyntiin pakotettujen ihmiskaupan uhrien kohdalla tekijäksi oli useimmiten nimetty seuraavat: yksittäinen parittaja 19 %, puo- liso 17 %, työnantaja (muu kuin parittaja) 16 %, ystävä/tuttu 10 %. Ihmiskauppatilanteessa seksuaaliväkivaltaa oli usein koettu myös jonkinlaisen suljetun yhteisön johtohahmon tai vuokranantajan toimesta. 24 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 3.3 Avun hakemista estäneet seikat 3.3.1 Pakkoavioliittotapaukset Valtaosassa pakkoavioliittotapauksia kunniaan liittyvä painostus, kontrolli ja väkivalta tai sen uhka olivat merkittäviä. Lähes kaikissa tapauksissa kunniaan liittyvän väkivallan pelko oli oleellinen avun hakemista estävä seikka: asiakas ei ollut uskaltanut kertoa tilantees- taan kenellekään, koska pelkäsi perheen ja yhteisön reaktiota, kuten henkistä ja fyysistä väkivaltaa, vainoamista ja yhteisöstä pois sulkemista. Asiakkaiden kokemaa uhkailua ja vainoamista käsitellään tarkemmin selvityksen kohdassa 5.4. Perheen ja yhteisön jäseniä oleskeli kaikissa tapauksissa Suomessa, mutta myös Suomen ulkopuolella, mikäli kotimaa oli muu kuin Suomi. Kontrolli oli kaikissa tapauksissa asiakkaiden kertoman mukaan aina- kin psykologista, mutta usein myös fyysistä asuntoon eristämistä, kodin ulkopuolella yksin liikkumisen rajoittamista ja yksin asioinnin estämistä. Myös pelko avioeroprosessin haasta- vuudesta oli joidenkin asiakkaiden tapauksissa avun hakemista estävä seikka. Vaikka avio- liitto olisi solmittu tai rekisteröity Suomessa, Suomessa tuomittu avioero oli harvoin oman yhteisön näkemyksen mukaan pätevä. Joissakin tapauksissa asiakkaan tuli hakea avioeroa myös oman uskontokunnan tai yhteisön kautta heidän päteväksi katsomallaan tavalla. Oleskeluluvalla Suomessa olevat asiakkaat tulivat usein uhkailluiksi maasta poistamisella sekä mahdollisten lasten huoltajuuden menettämisellä, mikäli eroaisivat hyväksikäyt- tävästä puolisostaan. Näissä tapauksissa kotimaahan palaaminen avioeron jälkeen olisi todennäköisesti johtanut merkittävään kunniaan liittyvän väkivallan tai murhan uhkaan, eikä palaaminen olisi siten tullut enää kyseeseen. Mikäli asiakkaalla oli lapsia, lasten hyvinvointi ja huoltajuus oli asiakkaan kertoman mukaan useimmiten hänen tärkein prioriteettinsa. Mikäli hyväksikäyttävällä puolisolla oli Suomen kansalaisuus tai pysyvä oleskelulupa, oli uhrille usein puolison toimesta usko- teltu, että puoliso saisi lasten yksinhuoltajuuden automaattisesti. Avun hakemista esti myös pelko siitä, että lapset “otetaan pois” eli sijoitetaan kiireellisesti, mikäli kodin turvalli- suustilanne tulee ulkopuolisille ilmi. Vaikka kotona tapahtunut lähisuhdeväkivalta olisi tul- lut kotihälytyskäynnillä ilmi ja uhri saatettu poliisin toimesta turvakotiin, edellä mainituista syistä naisella oli usein kynnys kertoa kokonaistilanteestaan, ja kotiin palaaminen turvako- tijakson jälkeen tuntui ainoalta realistiselta mahdollisuudelta. 3.3.2 Muut seksuaaliväkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit Lähes kaikki muut seksuaaliväkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit kertoivat, etteivät olleet päässeet irtautumaan tilanteesta tekijän kontrollin, uhkailun ja vainoamisen vuoksi. Näissä tapauksissa kontrolli oli nimenomaan psykologista, eikä niinkään fyysistä kontrollia ja eristämistä. 25 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Maasta poistamisella ja mahdollisten lasten menettämisellä uhkailu oli niin ikään merkit- tävä avun hakemista estävä tekijä. Lisäksi se, ettei henkilö tiedostanut omaa tilannettaan ja oikeuksiaan esti avun hakemista. Tiedostamattomuuteen vaikuttivat muun muassa suo- men tai englannin kielen taidon puute, yhteiskunnan ulkopuolella eläminen, mielenterve- yden haasteet, päihdeongelma tai rakkaus hyväksikäyttäjää kohtaan. Alaikäisten kohdalla yhtäältä oman tilanteen tiedostamattomuus, ja toisaalta häpeä tilanteeseen joutumisesta, sekä tilanteen selviämisen seuraukset, kuten sijoitus tai laitoksen rajoitustoimenpiteet, estivät avun hakemista. Vakavan väkivallan uhka korostui tapauksissa, joissa seksuaaliväkivallan lisäksi oli rikolli- sessa toiminnassa hyväksikäyttöä kuten huumausaineiden myyntiin pakottamista tai mah- dollinen kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. 3.4 Avun hakemista edistäneet seikat 3.4.1 Pakkoavioliittotapaukset Pakkoavioliittotapauksissa asiakas oli useimmiten päättänyt kertoa tilanteestaan tai hakea siihen aktiivisesti apua vasta, kun koki tilanteensa eskaloituneen pisteeseen, jossa ei koke- nut olevan enää mitään muita vaihtoehtoja tai mitään menetettävää. Tilanteen eskaloitumisella tarkoitetaan tässä selvityksessä esimerkiksi hengenvaarallisia ja/ tai näkyviä fyysisiä vammoja aiheuttanutta väkivaltaa ja siitä seurannutta sairaala- tai tur- vakotijaksoa, ajankohtaiseksi tullutta pelkoa lasten kiireellisestä sijoituksesta kodin turvalli- suustilanteen vuoksi tai akuuttia pelkoa maasta poistamisesta tilanteessa, jossa asiakas oli jo jollain tasolla päättänyt irtautua suhteesta ja sen seurauksena puoliso oli kostona ilmoit- tanut Maahanmuuttovirastoon oleskeluluvan perusteena olleen perhesiteen katkenneen. 3.4.2 Muut seksuaaliväkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit Muissa seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksissa henkilö oli niin ikään useimmiten päättänyt kertoa tilanteestaan tai hakea siihen aktiivisesti apua vasta, kun koki tilanteensa eskaloituneen. Lähes yhtä monessa tapauksessa avun hakemista edisti tekijän tai tekijöiden vaikutuspiiristä pois pääseminen. Erityisesti alaikäisinä seksuaalipal- veluiden myymiseen pakotettujen asiakkaiden tapauksissa tämä tarkoitti käytännössä sitä, että hyväksikäytetty henkilö alkoi vuosia myöhemmin, täysi-ikäistyttyään, kyseenalaistaa aiempia tapahtumia ja pohtia asiaa yhdessä Rikosuhripäivystyksen työntekijän kanssa. Viranomaispalveluissa avun hakemista estäneitä ja edistäneitä seikkoja käsitellään myös selvityksen seuraavassa kohdassa 3.5, tiedossa olleet palvelut hyväksikäytön hetkellä. 26 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 3.5 Tiedossa olleet palvelut hyväksikäytön hetkellä Lähes kaikissa selvityksen tapauksissa asiakkaalla oli kertomansa mukaan hyväksikäytön hetkellä ollut jatkuva asiakkuus jossakin viranomaispalvelussa. Rikosuhripäivystyksen tie- tojen mukaan yli viidesosalla heistä oli asiakkuus useissa eri palveluissa samanaikaisesti. Näissä tapauksissa kohtaamiset viranomaisen kanssa olivat säännöllisiä, eli uhriksi joutu- nut henkilö tapasi työntekijäänsä useammin kuin kerran. On todennäköistä, että kaikki asiakkaiden palvelut eivät ole Rikosuhripäivystyksen tiedossa. Tästä syystä prosentuaa- liset osuudet kuvaavat, kuinka moni asiakas vähintään oli alla lueteltujen palveluiden asiakkaana. Näitä palveluita olivat esimerkiksi sosiaalityö, vähintään 26 % kaikista tapauksista, turva- koti, vähintään 19 % kaikista tapauksista, oma tai lasten lastensuojelun asiakkuus, vähin- tään 15 % tapauksista ja vastaanottokeskus, vähintään 14 % kaikista tapauksista. Lisäksi osalla asiakkaista oli hyväksikäytön aikana ollut kertomansa mukaan sairaalajakso, he oli- vat olleet muussa terveyspalvelussa, mielenterveyspalvelussa tai päihdepalvelussa asiak- kaana, tai he olivat olleet kotoutumispalveluissa, käyneet säännöllisesti koulukuraattorilla tai olleet vammaispalveluiden asiakkaana. Selvityksen tapauksista tehtyjen havaintojen perusteella useat asiakkaat kokivat, että hei- dän ihmiskauppatilanteensa olisi voinut tulla viranomaisen toimesta havaituksi ja tunnis- tetuksi jo ennen kuin se lopulta tunnistettiin ja henkilö sai tilanteeseensa toivomaansa apua. Selvityksessä kartoitetaan nimenomaan asiakkaan kokemusta avun hakemisesta ja saami- sesta, eikä oteta kantaa siihen, mistä syistä yksittäiset viranomaiset eivät olleet asiakkaan kokemuksen perusteella tunnistaneet hyväksikäyttötilannetta tai kysyneet siitä niin, että asiakas olisi uskaltanut tilanteestaan näille viranomaisille kertoa. Asiakkaiden kertoman perusteella, vaikka palveluissa olisi huomioitu yksittäinen väkival- lanteko tai huonovointisuus, vain hyvin harvassa tapauksessa uhrin kokonaistilanne oli havaittu ja siihen puututtu viranomaisen toimesta. Rikosuhripäivystyksen asiakastyön perusteella tehdyt havainnot tukevat edellä mainittua. Kun kokonaistilannetta ei havaittu, ei kyetty myöskään huomioimaan sitä tilanteen taustalla olevaa uhrin ja tekijän välistä dynamiikkaa ja psykologista kontrollia, minkä vuoksi uhri ei uskaltanut tai halunnut kertoa viranomaiselle todellisuutta elämän eri osa-alueille ulottuvasta hyväksikäytöstä ja tapahtu- mista. Näin ollen uhri ei saanut tilanteeseensa riittävää apua, vaan suostui esimerkiksi lähi- suhdeväkivaltatilanteen sovitteluun. 27 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Sovittelua ei kuitenkaan edellä mainitun kaltaisissa tilanteissa voi pitää millään tapaa suo- siteltavana, sillä ihmiskauppatilanteessa on väistämättä aina tekijää hyödyttävä valta-ase- telma. Mitään rikostyyppiä ei ole laissa rajattu sovittelun ulkopuolelle. Lain esitöissä on kuitenkin mainittu, että lapseen kohdistuvia seksuaalirikoksia ei tulisi pääsääntöisesti ollenkaan ottaa soviteltavaksi ja lähisuhdeväkivaltaa sisältävien rikosten sovitteluun tulisi suhtautua pidättyvästi. Lähisuhdeväkivaltarikoksissa vain viranomaisilla on mahdollisuus tehdä sovittelualoite. Perusteena on, että asiaan voi liittyä riski uhrin painostamiseksi anta- maan suostumuksensa sovittelumenettelyn käynnistämiseen.10 3.5.1 Asiakkaan tilannetta avanneita kysymyksiä, kun huoli hyväksikäytöstä on herännyt Useat asiakkaat kertoivat, että he olivat uskaltaneet puhua elämäänsä rajoittavasta koko- naisvaltaisesta hyväksikäytöstä vasta, kun heiltä oli siitä viranomaisen toimesta kysytty. Rikosuhripäivystyksen asiakastyön kokemuksen perusteella harva asiakas olisi kuiten- kaan osannut vastata suoraan kysymykseen ”oletko joutunut ihmiskaupan uhriksi”, sillä ihmiskauppa koetaan usein terminä ja ilmiönä vieraana. Asiakkaalla ei välttämättä ollut tiedossaan virallista Suomessa käytettyä termiä myöskään muille häneen kohdistuneille oikeudenloukkauksille, tai hän ei mieltänyt tulleensa sellaisten uhriksi. Rikosuhripäivystyk- sen kokemuksen perusteella tilannetta avaavia kysymyksiä on kontekstista riippuen ollut esimerkiksi: Kontrolli ja toisen henkilön määräysvallan alla oleminen: y Saako asiakas päättää omista asioistaan ja tekemisistään, vai joutuuko hän tekemään kotona, työssä tai muilla elämänalueilla jotakin, mitä ei haluaisi? y Joutuuko asiakas pelkäämään arjessaan jotakin? y Kokeeko asiakas häneen kohdistuvaa kontrollointia tai vainoamista? y Saako asiakas olla vapaasti yhteydessä keneen haluaa, milloin haluaa? y Onko asiakkaalla puhelin ja seuraako joku, mitä hän sillä tekee? y Onko asiakasta kielletty kertomasta joistakin hänelle tapahtuneista asioista kenellekään ulkopuoliselle? y Pelkääkö asiakas, että jotakin pahaa tapahtuu, mikäli hän kertoo jostakin hänelle tapahtuneesta asiasta työntekijälle? Mitä asiakas pelkää tapahtuvan? y Minkälaisia tarpeita asiakkaalla on? Miten työntekijä voisi tukea asiakasta, jotta hän uskaltaisi kertoa kokemastaan? y Onko asiakas itse vastuussa pankkitunnuksistaan ja rahoistaan, ja saa käyttää ne mihin haluaa? 10 POL-2018-41886, s. 13. 28 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 y Tulevatko mahdolliset tuet asiakkaan itse hallinnoimalle tilille, omaan käyttöön? y Tulevatko mahdolliset palkat asiakkaan itse hallinnoimalle tilille, omaan käyttöön? Mikäli epäilty hyväksikäyttö tapahtuu parisuhteessa: y Miten parisuhde on alkanut ja alkoiko se molempien yhteisestä päätöksestä ja toiveesta? y Onko parisuhde tai avioliitto ollut sellainen, kuin asiakas toivoo? y Onko asiakasta painostettu tai pakotettu parisuhteen sisällä tekemään jotakin, mitä hän ei haluaisi? y Onko asiakas kokenut parisuhteen sisällä henkistä, fyysistä tai seksuaaliväkivaltaa? y Jos asiakas haluaisi, voisiko hän erota parisuhteesta ilman vakavia seuraamuksia puolison tai jonkun muun osapuolen taholta? Mitä seuraamukset olisivat? Osa asiakkaista, joiden tilannetta ei oltu hyväksikäytön aikaisissa viranomaispalveluissa tunnistettu, pohti, että mikäli huoli hyväksikäytöstä olisi viranomaisen toimesta otettu puheeksi ja heiltä olisi asiasta erikseen kysytty, he olisivat siitä uskaltaneet kertoa. Toisaalta osa asiakkaista ei uskaltanut tai halunnut kertoa tilanteestaan viranomaisille, vaikka heiltä oli siitä useita kertoja eri tavoin kysytty. Nämäkin asiakkaat kuitenkin kokivat merkittä- vänä sen, että heidän tilanteensa äärelle oli pysähdytty viranomaisen toimesta. Rikosuh- ripäivystyksen asiakastyön kokemuksen mukaan tieto avun saannin mahdollisuudesta ja mistä sitä tarvittaessa olisi saatavilla, on kannustanut avun hakemisessa sitten, kun asiak- kaat ovat siihen itse olleet valmiita. Avun hakemista edistäviä seikkoja on kuvattu tarkem- min selvityksen kohdassa 3.4. Joissakin tapauksissa asiakas oli kertonut tilanteestaan, mutta siihen ei oltu puututtu, tai häntä ei kertomansa perusteella oltu uskottu. Yhtenä esimerkkinä tällaisista tilanteista ovat tapaukset, joissa seksuaaliväkivaltaan liittyvän ihmiskaupan uhrilla oli mielentervey- den haaste tai päihderiippuvuus, ja hänen kertomaansa tarinaa pidettiin viranomaisen toi- mesta epäuskottavana. Toisena esimerkkinä ovat tapaukset, joissa seksuaaliväkivallan uhrin tiedettiin syyllisty- neen huumausaineiden myyntiin tai muuhun rikolliseen toimintaan, mutta viranomainen ei ollut uskonut, ettei henkilöllä psykologisen kontrollin ja häneen itseensä tai läheisiinsä kohdistuneen turvauhan vuoksi ollut mahdollisuutta kieltäytyä toiminnasta. Samalla rikolliseen toimintaan pakotetut henkilöt eivät yleensä tiedostaneet olevansa ihmis- kaupan tai sen kaltaisen hyväksikäytön uhreja, eivätkä osanneet siitä syystä itse tuoda taustalla olevaa dynamiikkaa esiin. Muun muassa näissä tilanteissa asiaan perehtyneen 29 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 oikeudenkäyntiavustajan rooli oli tapauksen etenemisen ja oikeuden toteutumisen kan- nalta merkittävä. Oikeudenkäyntiavustajan roolista lisää selvityksen kohdissa 4.2.3 ja 5. Rikollisessa toiminnassa hyväksikäytettyjen henkilöiden tapauksiin voidaan tietyissä tilan- teissa soveltaa rankaisemattomuusperiaatetta, minkä vuoksi tilanteen tunnistaminen on uhrin oikeuksien toteutumisen kannalta merkittävää.11 Joissakin tapauksissa viranomainen oli kysynyt uhriksi joutuneelta henkilöltä hänen tilan- teestaan, ja oliko tämä joutunut ihmiskaupan tai muun hyväksikäytön uhriksi. Uhriksi jou- tuneella henkilöllä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta kertoa todellisesta tilanteestaan, sillä hyväksikäyttäjä, kuten puoliso tai työnantaja, tai hyväksikäyttäjän vaikutuspiirissä oleva henkilö, oli ollut paikalla. Edellä mainitun kolmannen osapuolen oli annettu asiak- kaan mukaan osallistua tapaamiseen, sillä hän oli kertonut olevansa paikalla saattajana tai tulkkausapuna, tai muusta viranomaisen mielestä hyväksyttävältä vaikuttaneesta syystä. Uhrille oli näissä tapauksissa painotettu tai hänelle oli psykologisen kontrollin seurauk- sena ollut jo valmiiksi selvää, ettei hän voinut kieltää kolmannen osapuolen osallistumista tapaamiselle, vaikka häneltä olisi kysytty suostumusta tämän läsnäoloon. Myös asiakkaan kokemus tulkin luotettavuudesta vaikutti hyväksikäyttötilanteesta ker- tomiseen: joissakin tapauksissa tulkki oli ollut hyväksikäyttäjän tuttu tai oman yhteisön jäsen, eikä asiakas luottanut tulkin salassapitovelvollisuuden pitävyyteen. Useat asiakkaat eivät olleet uskaltaneet kertoa tilanteestaan viranomaisille esimerkiksi sel- vityksen kohdassa 3.3 mainituista avun hakemista estäneistä syistä. He uskalsivat kuitenkin lopulta puhua siitä kolmannen sektorin matalan kynnyksen toimijalle, jonka palveluihin sai halutessaan tulla anonyymisti kysymään neuvoa. Selvityksen tapauksissa kolmannen sektorin toimija oli pääasiassa Rikosuhripäivystys. Asiakkuuden alkamisen jälkeen voitiin havaita, että mikäli uhri sai riittävästi tietoa oikeuksistaan, siitä miten avun hakemisen jäl- keen eri prosessit todennäköisesti etenevät ja miten häntä ja mahdollisia lapsia voidaan suojata, uskaltautui hän usein lopulta puhumaan myös viranomaisille. 3.6 Aika hyväksikäytöstä avun saamisen hetkellä Lähes puolessa, 45 %:ssa kaikista selvityksen tapauksista hyväksikäyttö jatkui edelleen asi- akkaan saadessa tilanteeseensa apua. Valtaosa pääsi avun saamisen jälkeen irtautumaan ihmiskauppatilanteesta, mutta osa ei ole vielä joko päässyt irtautumaan, tai ei lopulta halunnut siitä irtautua. Lähes kolmasosassa, 29 %:ssa tapauksista tilanteesta irtautumi- sesta oli avun saamisen hetkellä kulunut alle vuosi. Tapauksista 8 %:ssa irtautumisesta oli 11 Ks. Hannonen - Kainulainen 2022 sekä POL-2020-38265, s. 6. 30 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 avun saamisen hetkellä kulunut 1–2 vuotta, tapauksista 3 %:ssa irtautumisesta oli avun saamisen hetkellä kulunut 2–5 vuotta. Muissa tapauksissa irtautumisesta oli avun saami- sen hetkellä kulunut yli 5 vuotta tai hyväksikäytöstä kulunut aika avun saamisen hetkellä ei ollut tullut Rikosuhripäivystyksen työntekijän tietoon. Pakkoavioliittotapauksista enemmistö, 69 %, ja muista seksuaaliväkivaltaa kokeneista hen- kilöistä hieman yli viidesosa, 22 %, oli edelleen hyväksikäyttötilanteessa saadessaan apua. Tämä selittyy osin sillä, että pakkoavioliittotapauksissa uhrin on ollut vaikeampaa päästä pois tekijän tai tekijöiden vaikutuspiiristä ja he eivät todennäköisemmin ole uskaltaneet tehdä päätöstä avioerosta ennen oleskelulupaan ja lasten huoltajuuteen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Pakkoavioliittotapauksista 19 % sai apua alle vuosi ihmiskauppatilanteesta irtautumisen jälkeen, ja muista seksuaaliväkivaltaa kokeneista ihmiskaupan uhreista 38 % sai apua alle vuosi tilanteesta irtautumisen jälkeen. Vain hyvin harvassa pakkoavioliittotapauksessa tilanteesta irtautumisesta oli avun saami- sen hetkellä kulunut aikaa 1–2 vuotta. Muista seksuaaliväkivaltaa kokeneista ihmiskaupan uhreista 15 % sai tilanteeseensa apua 1–2 vuotta siitä irtautumisen jälkeen, 7 % sai tilan- teeseensa apua 2–5 vuotta siitä irtautumisen jälkeen. Mikäli ihmiskaupan uhri haluaa ilmoittaa tapahtuneesta poliisille, on tutkinnan onnistumi- sen kannalta tavoiteltavaa, että tilanne tulisi poliisin tietoon mahdollisimman ajantasaises- ti.12 Kuitenkin yli puolessa, 55 %:ssa kaikista tapauksista hyväksikäyttötilanne oli päättynyt yli vuosi ennen avun saamista. Kun uhri saa tilanteeseensa apua, on ensisijaista, että hän saa tarvittavan tuen ja avun hyvinvointinsa parantamiseksi ja arkensa vakauttamiseksi. Monet asiakkaat kokivat voivansa vasta sen jälkeen pohtia rikosilmoituksen tekemistä. Mahdollisen esitutkinnan alkaessa rikoksen tapahtuma-ajasta on saattanut kulua jo useita vuosia. Mitä aiemmin uhriksi joutunut henkilö tunnistettaisiin ja hän saisi tilanteeseensa apua, sitä ajantasaisemmin tapaus voitaisiin saattaa poliisin tietoon. 12 OM:n Mietintöjä ja lausuntoja 2021:15, s. 27–28. 31 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 3.7 Mistä asiakas on ohjautunut ihmiskaupan uhrien erityistukipalveluun Selvityksessä tarkastelluista tapauksista lähes puolessa ihmiskauppatilanne esitunnistet- tiin Rikosuhripäivystyksessä. Selvityksessä käytetään termiä esitunnistus, sillä virallinen ihmiskaupan tunnistaminen on viranomaisten vastuulla.13 Käytännössä esitunnistus tar- koittaa, että asiakkaan kertoman perusteella hänen tapauksessaan voitiin havaita ihmis- kaupan tunnusmerkistön täyttäviä seikkoja ja kokonaisuus, jota ei vielä aiemmin oltu havaittu ja tunnistettu muualla. Kaikista selvityksen asiakkaista 27 % ohjautui Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalveluun valtion ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä14, 12 % poliisilta, 11 % Rikosuhripäivystyksen sisäisesti peruspalveluiden palvelupisteeltä, 9 % sosiaalihuol- lon palveluiden kautta, 8 % turvakodin kautta, 8 % otti yhteyttä itse ja 4 % ohjautui ystä- vän kautta. Pakkoavioliittotapauksista 25 % ja muista seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksista 30 % ohjautui Rikosuhripäivystykseen ihmiskaupan uhrien auttamis- järjestelmän kautta. Pakkoavioliittotapauksista 15 % ja muista seksuaaliväkivaltaa koke- neiden ihmiskaupan uhrien tapauksista 8 % ohjautui Rikosuhripäivystyksen sisäisesti peruspalveluiden palvelupisteeltä. Poliisin kautta pakkoavioliittotapauksista ohjautui 11 % ja muista tapauksista 13 %. Sekä pakkoavioliitto- että muista tapauksista 9 % ohjautui sosi- aalihuollon palveluiden kautta. 13 Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta (CETS No. 197) hyväksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomiteassa 2005. Suomi allekir- joitti sopimuksen 2008 ja se tuli Suomessa voimaan 1. päivänä syyskuuta 2012 (SopS 43–44/2012, HE 122/2011 vp). Yleissopimuksen 10 artikla velvoittaa sopimusvaltioita varmistamaan lainsäädäntö- ja muilla toimilla, että ihmiskaupan uhrit tunnistetaan asianmukaisesti. Yleissopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa sopimusvaltioiden edellyte- tään varmistavan siinä tapauksessa, että toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltua syytä epäillä henkilön joutuneen ihmiskaupan uhriksi, ettei kyseistä henkilöä poisteta maasta ennen kuin tunnistaminen on saatettu päätökseen, ja että henkilö saa 12 artik- lan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun avun. Ks. HE 220/2022 vp, s. 10–11, 13 sekä 22–23. 14 Suomessa ihmiskaupan uhreille on olemassa erityinen auttamisjärjestelmä, josta on säädetty laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (jäljempänä vastaanottolaki) 4 luvussa. Vastaanottolain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 8 kohdan määritelmän mukaan auttamisjärjestelmällä tarkoi- tetaan järjestelmää, jonka puitteissa ihmiskaupan uhrien auttaminen järjestetään. Ks. auttamisjärjestelmästä ja sen tarkoituksesta HE 220/2022 vp, s. 7–8 sekä 13–16. 32 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Pakkoavioliittotapauksista vain 5 % tuli Rikosuhripäivystyksen asiakkuuteen itse tai ohjau- tui ystävän kautta, kun muista seksuaaliväkivaltaa kokeneista ihmiskaupan uhreista jopa 19 % tuli itse tai ohjautui ystävän kautta. Tämä vahvistaa havaintoa siitä, ettei pakkoavio- liittotilanteessa olevilla asiakkailla ole useinkaan ollut tietoa mistä apua voisi saada tai mahdollisuutta sitä hakea. Toisaalta ohjauduttuaan turvakotiin nämä asiakkaat saattoi- vat usein päästä myös muiden auttamispalveluiden piiriin. Pakkoavioliittotapauksista 15 % onkin ohjautunut Rikosuhripäivystykseen turvakodin kautta, kun muista seksuaaliväki- valtaa kokeneista ihmiskaupan uhreista vain 3 % ohjautui turvakodista. Osin vähäiseen 3 %:n osuuteen voi vaikuttaa se, etteivät ne seksuaaliväkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit pääse turvakotiin, joiden tapauksessa ei ole kyse lähisuhdeväkivallasta.15 Lisäksi joitakin asiakkaita ohjautui Rikosuhripäivystykseen muiden järjestöjen, kuten Monika-Naiset liiton tai Pakolaisneuvonnan kautta, oikeudenkäyntiavustajan kautta, vas- taanottokeskuksesta, terveydenhuollon palveluista tai harvoissa tapauksissa “muun” kar- toituksessa yksilöimättömän tahon kautta. Taulukko 5.  Mistä asiakas on ohjautunut Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalveluun Ohjautuminen Muu seks. IK. PA Kaikki yht. Itse tai ystävän kautta 19 % 5 % 12 % RIKUn sisäisesti palvelupisteeltä 8 % 15 % 11 % Auttamisjärjestelmä 30 % 25 % 27 % Turvakoti 3 % 15 % 8 % Sosiaalihuolto 9 % 9 % 9 % Poliisi 13 % 11 % 12 % 15 L aki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (jäljem- pänä turvakotilaki) 3 §:n mukaan turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaalle mak- suton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvit- taessa myös nimettömänä. Lain 4 §:n mukaan lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan tässä laissa niitä tapahtumia, joissa henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppa- niaan, lastaan tai puolisonsa lasta, vanhempaansa, muuta lähisukulaistaan tai muuta läheistään kohtaan. Väkivallalla tarkoitetaan tekoa, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa teon kohteelle ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsi- mystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto. 33 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 4 Avunsaanti 4.1 Asiakkaan keskeisimmät tarpeet Rikosuhripäivystyksen näkökulmasta asiakkuuden alkaessa Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelun asiakkuuden alussa kar- toitetaan asiakkaan tilanne ja tarpeet. Ne vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, onko asia- kas edelleen hyväksikäyttötilanteessa, onko hän jo muiden auttamispalveluiden piirissä ja onko hänellä meneillään tai alkamassa rikos-, oleskelulupa-, huoltajuus- tai muita prosesseja. Virallisen palvelutarpeen arvion tekeminen on viranomaisen vastuulla.16 Kuten selvityksen kohdassa 3.5 on kuvattu, Rikosuhripäivystyksen tiedossa on kuitenkin useita tapauksia, joissa asiakkaan kokonaistilannetta ei ole hyväksikäytön aikana tunnistettu tai henkilö ei ole uskaltanut puhua siitä viranomaisille. Näin ollen asiakas on kokenut, ettei palveluntar- vetta ole voitu asianmukaisesti sosiaalihuollon palveluissa arvioida. Tässä selvityksessä ei oteta kantaa palveluita tuottavien tahojen toiminnan oikeellisuuteen, vaan kuvataan asi- akkaiden kokemuksia heidän kertomansa perusteella. Rikosuhripäivystyksen asiakastyön perusteella tehdyt havainnot tukevat selvityksen asiakkaiden kuvaamia kokemuksia. 16 Kotikuntalaisen osalta vastuu perustuu sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaiseen palvelun- tarpeen arvioon. Vastaanottolain 38 b §:n 1 momentin mukaan auttamistoimien järjes- tämisestä ihmiskaupan uhrille, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa, vastaa hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä, jonka alueella henkilön kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta sijaitsee. Ennen 1.1.2023 vastuu oli hyvinvointi- alueen sijasta kotikunnalla. Ks. HE 220/2022 vp, s. 16–17. 38 b §:n 1 momentin mukaan puolestaan ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suo- messa auttamistoimien järjestämisestä vastaa Joutsenon vastaanottokeskus. Pykälän 3 momentin mukaan auttamistoimet järjestetään ihmiskaupan uhrin yksilöllisen tuen tar- peen arvioinnin perusteella. 34 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Useimmiten asiakkailla oli heidän kertomansa ja Rikosuhripäivystyksen asiakkuuden alussa tehdyn tilannekartoituksen perusteella: y Turvallisen majoituksen tarve. y Tarve kriisituelle tai mielenterveyden tuelle. − Mielenterveyspalvelun järjestyminen viranomaistoimijan kautta kesti useiden asiakkaiden tapauksissa viikoista kuukausiin. y Tarve hyvin tiiviille sosiaaliohjaukselle sekä neuvonnalle ja ohjaukselle liittyen eri prosesseihin, mahdolliseen kotoutumiseen ja työnhakuun. − Asiakkaat kuvasivat usein ihmiskauppatilanteesta irtautumisen jälkeen olevansa ”yksin” ja voivansa huonosti sekä henkisestä että fyysisesti. Monet kertoivat, ettei heillä vointinsa vuoksi ollut jaksamista huolehtia irtautumisen jälkeen seuranneista arjen askareista ja hoidettavista asioista, kuten lomakkeiden täyttämisestä, ajanvarauksista ja laskujen maksamisesta. Samalla useilta puuttuivat kertomansa perusteella olemassa olevat, ihmiskauppatilanteen ulkopuoliset ihmissuhteet tai henkilö, jolta olisi voinut saada neuvoa ja apua. Monet kertoivat, etteivät olleet voineet opetella toimimaan Suomen yhteiskunnassa, sillä hyväksikäyttäjä, kuten puoliso, oli kontrolloinut kaikkea pankkitunnusten käytöstä ja etuuksien hakemisesta julkisilla kulkuneuvoilla liikkumiseen ja asiointiin. Suomen kielen ja suomalaisen yhteiskunnan käytäntöjen opetteleminen tilanteesta toipumisen rinnalla oli useiden asiakkaiden kertoman mukaan erittäin haastavaa. Sosiaaliohjauksen tarve korostui tilanteissa, jossa asiakas koki edelleen turvauhkaa ja vainoamista hyväksikäyttäjän taholta, eikä uskaltanut liikkua julkisilla paikoilla yksin. y Tarve saada tukea lasten asioiden hoitamisessa sekä tarve järjestää tukea lapsille. − Asiakkaiden lapset olivat saattaneet todistaa vakavaa väkivaltaa tai kokeneet sitä itse. Lapsilla saattoi olla useita tuentarpeita, joita ei asiakkaiden kokemuksen mukaan aina ollut huomioitu. Asiakkaalla saattoi olla myös toive, että hän saisi tukea lastenhoidossa tai lasten asioista huolehtimisessa. y Tarve selventää, mistä eri palvelut tulevat ja mikä on eri toimijoiden rooli asiakkaan elämässä. − Rikosuhripäivystyksen työntekijän ja tukihenkilön lisäksi asiakaan elämässä oli usein esimerkiksi kunnan sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja, sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, turvakodin ohjaaja, oikeudenkäyntiavustaja, esitutkintaviranomainen ja kriisityöntekijä tai terapeutti. 35 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 − Ymmärrettävästi asiakkaille vaikutti usein olevan epäselvää, kuka oli vastuussa minkäkin asian hoitamisesta, kenellä oli kokonaisvastuu esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteutumisesta ja mitkä ovat kuntalaisten kohdalla kunnan ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän roolit. − Verkostoyhteistyössä suunnitellut kattavat palvelut edistivät useiden asiakkaiden kokemuksen mukaan toipumista. Selkeitä ja vakiintuneita ohjauksen ja yhteistyön käytäntöjä tai malleja ei selvityksen asi- akkaiden tapauksissa juurikaan ollut havaittavissa. Rikosuhripäivystyksen asiakastyön kokemus tukee tätä havaintoa. Alueelliset erot ihmiskaupan uhrien auttamisessa ja eri toi- mijoiden osaamisessa olivat suuria, kunnissa ympäri Suomea sovellettiin auttamista kos- kevaa lainsäädäntöä eri tavoin ja palveluiden tarjoamisen käytännöt vaihtelivat.17 Vaihtelu liittyy niin toimintakäytäntöihin kuin uhrien kohtaamiseen ja tilanteiden kokonaisvaltai- seen ymmärtämiseenkin. Kun alueelliset ja valtakunnalliset yhteiset menettelytavat puut- tuivat, tulevan ennakoiminen oli haastavaa, eivätkä uhrin palveluiden saanti tai oikeudet aina toteutuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla eri toimijat saattoivat toisistaan tietämättä tehdä päällekkäistä työtä. Virallisten, vakiintuneiden käytäntöjen puuttuessa, osalle asiakkaiden ympärillä olevista toimijoista on vuosien kuluessa, yhteisten asiakkaiden myötä, rakentunut tiivis yhteistyö. Yhteistyötä hyödynnetään asiakkaan suostumuksen ja tarpeiden mukaan. Tällaisia yhteis- työtahoja Rikosuhripäivyksen näkökulmasta olivat myös useissa selvityksen tapauksissa Neliapila-järjestöt18, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallinen ihmiskauppaan erikoistunut tutkintaryhmä, tietyt oikeudenkäyntiavus- tajat, osa turvakodeista ja tiettyjen kuntien yksittäiset sosiaalityöntekijät. Tiivistä yhteis- työverkostoa pyritään jatkuvasti laajentamaan, esimerkiksi nuorten ja päihteitä käyttävien palveluiden kanssa. Samalla on haaste, että yhteistyö rakentuu yksittäisten ihmiskauppail- miön parissa työskentelevien henkilöiden varaan, eikä osaaminen välttämättä siirry työn- tekijältä toiselle henkilöstövaihdosten myötä. Asiakkailla on heidän kertomansa mukaan ollut usein kokemus, että oman työntekijän tavoittaminen viranomaispalveluissa on ollut haastavaa. Tähän on voinut vaikuttaa asiak- kaan suomen, ruotsin tai englannin kielen taidon puute ja tulkkauksen tarve, luku- ja kir- joitustaidottomuus, tarve kommunikoida viestein puhelun sijaan esimerkiksi turvallisen ja rauhallisen tilan puuttuessa, tai kokemus, ettei työntekijä vastaa yhteydenottoihin. 17 HE 220/2022 vp, s. 6–8. 18 Rikosuhripäivystyksen lisäksi Monika-Naiset Liitto, PRO-tukipiste ry ja Pakolaisneu- vonta ry. 36 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Asiakkaat ovat kokeneet, että omalla asialla on kiire ja ovat huolestuneet, kun eivät ole saaneet oikeaa henkilöä tavoitettua. Usein kyseessä onkin ollut avun pyytäminen sellai- sen asian hoitamiseen, johon liittyy jokin määräaika, akuutti turvallisuustilanteen muutos tai uusi tapahtunut rikos. Moni asiakas on myös kertonut halunneensa viestiä viranomai- sille vointinsa heikkenemisestä tai halunneensa päivitettyä tietoa tilanteensa etenemisestä koettuaan, ettei ole saanut riittävää apua. Käytännössä monet asiakkaat ovat yhteydessä matalan kynnyksen järjestötoimijoihin (selvityksen tapauksessa Rikosuhripäivystykseen), joihin saa yhteyden myös viestintäso- vellusten kautta virka-aikaan tai sovittaessa mahdollisuuksien mukaan myös virka-ajan ulkopuolella. Asiakkailla on mahdollisuus kirjoittaa viesti omalla äidinkielellään tai jättää ääniviesti, mikä tarvittaessa käännetään. Näissä tapauksissa Rikosuhripäivystyksen työn- tekijä on tilanteesta riippuen joko auttanut asiakasta ottamaan yhteyttä tavoittelemaansa henkilöön tai neuvonut asiakasta, miten hän saa sujuvimmin yhteyden asiasta vastaavaan tahoon itse. On myös tapauksia, joissa asiakas on kokenut, ettei ole saanut Rikosuhripäivystyksen työn- tekijää tavoitettua riittävän nopeasti tai riittävän usein. Vaikka Rikosuhripäivystys toteuttaa vuosittain anonyymin asiakastyytyväisyyskyselyn, on todennäköistä, etteivät kaikki asiak- kaat kerro mahdollisista negatiivisista kokemuksistaan edes anonyymisti palvelua järjes- tävälle taholle, eikä selvityksessä näin ollen kyetä aukottomasti arvioimaan asiakkaiden kokemusta Rikosuhripäivystyksen toiminnasta. Selvityksen havaintojen ja Rikosuhripäivystyksen kokemuksen perusteella monilla asiak- kailla on toipumisensa aikana hetkiä, jolloin he toivoisivat jatkuvaa, päivittäistä yhtyettä hänelle nimettyihin viranomais- ja kolmannen sektorin työntekijöihin. Tämä on asiakkaan tilanteen kannalta ymmärrettävää, mutta ei kuitenkaan käytännössä ole monissakaan pal- veluissa mahdollista, eikä asiakkaan toipumisen ja itsenäisen arjen opettelemisen kannalta myöskään pääsääntöisesti hyödyllistä. Asiakkaille pyritäänkin kertomaan yhteydenpidon käytännöistä ja rajoista mahdollisimman selkeästi. 4.2 Tahot, joihin asiakkaita on ohjattu Rikosuhripäivystyksestä Asiakkuuden alun tilanne- ja tarvekartoituksen jälkeen asiakas voi saada Rikosuhripäi- vystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelusta apua rikosasiaan liittyvissä seikoissa, kuten avustajan löytämisessä, esitutkintapyynnön teossa, lähestymiskiellon tai turva- kiellon hakemisessa ja todisteiden toimittamisessa esitutkintaviranomaisille. Asiakas voi saada tukihenkilön rikosprosessin kannalta olennaisiin tilanteisiin, kuten kuulusteluihin, 37 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 oikeudenkäynteihin, avustajan tapaamisiin ja joissakin tapauksissa myös esimerkiksi huol- tajuusasian käsittelyihin ja asiointikäynneille. Asiakkaan kanssa voidaan tehdä turvasuun- nitelma ja häntä tuetaan arjen vakautumisessa. Tarvittaessa asiakkaita voidaan auttaa viemään asiaansa eteenpäin valvoville viranomaisille, esimerkiksi kanteluiden muodossa. Mikäli asiakas ei halua saattaa asiaansa esitutkinta- tai muiden viranomaisten tietoon, tue- taan ja kannatellaan häntä tämä huomioiden. Tämän lisäksi asiakas ohjataan Rikosuhripäivystyksestä muiden tarvittavien palveluiden ja avun piiriin, mikäli hän niin haluaa. Tärkeää on, että asiakkaalle on annettu mahdollisim- man laajasti ja realistisesti tietoa olemassa olevista vaihtoehdoista, ja hän voi itse tehdä päätöksensä sen perusteella. Tavoitteena on, että eri toimijoiden tarjoamat palvelut ja tuki täydentävät toisiaan, eikä päällekkäistä työtä tehdä. Useimmiten uhriksi joutuneiden henkilöiden suurimpia huolia on, mitä tilanteesta kertomisen ja avun hakemisen jälkeen tapahtuu, ja miten heitä voidaan suojata. Mitä paremmin tulevaa voitaisiin ennakoida, sitä helpommin uhrit uskaltaisivat kertoa tilanteestaan ja ottaa apua vastaan. Ihmiskaupan uhrien auttamista koskeva lainsäädäntö muuttui 1.1.2023. Selvityksessä tar- kasteltujen tapausten ohjaus eri toimijoille on tapahtunut ennen 1.1.2023, jolloin vastuu ihmiskaupan uhrin auttamistoimien järjestämisestä oli kotikunnalla tapauksissa, joissa ihmiskaupan uhrilla oli kotikuntalain määrittämä kotikunta Suomessa. Näissä tapauksissa 1.1.2023 alkaen auttamistoimien järjestäminen on ollut kotikunnasta riippuen hyvinvoin- tialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän vastuulla.19 Kansainvälistä suojelua hake- vien tai tilapäistä suojelua saavien ihmiskaupan uhrien auttaminen on sekä uuden että vanhan lainsäädännön mukaan vastaanottokeskusten vastuulla. Kohdassa 4.2.1 käsitellään ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää ja sen toimintaa. 1.1.2023 voimaan tulleen lain myötä auttamisjärjestelmän vastuulla on edelleen sellaisten ihmiskaupan uhrien auttami- nen, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Lisäksi auttamisjärjestelmän rooli ohjaavana ja neu- vovana tahona korostui entisestään. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 38 a §:n mukaisesti ihmiskaupan uhria voidaan auttaa seuraavilla toimilla: neuvonta ja ohjaus, turvallinen majoitus, vastaanotto- raha tai toimeentulotuki, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspal- velut, oikeusapu ja oikeudellinen neuvonta, lapsiuhrin vanhemman tai hänen huollostaan vastanneen henkilön jäljittäminen sekä turvallisen paluun tukeminen. 19 Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta, 38 b §:n 1 momentti. 38 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 4.2.1 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Selvityksen tapauksista noin kolmasosaa oli Rikosuhripäivystyksen toimesta esitetty ihmis- kaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaaksi. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, jonka toimintaa ohjaa laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaan- otosta. Lain 4 luvun 33 §:n mukaisesti auttamisjärjestelmän tehtävänä on 1) päättää hen- kilön ottamisesta auttamisjärjestelmään sekä tunnistaa henkilö ihmiskaupan uhriksi lain 35 §:n mukaisesti, 2) antaa ilman oleskeluoikeutta maassa olevalle ihmiskaupan uhrille harkinta-aika, ennen päätöstä viranomaisten kanssa yhteistyön tekemisestä ihmiskaup- paepäiltyjen kiinni saamiseksi, 3) järjestää auttamistoimet ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä antaa neuvontaa ja ohjausta ihmiskaupan uhrille, jolla on kotikunta Suomessa, 4) toimia yhteistyössä hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kanssa sellaisen ihmiskaupan uhrin auttamisessa, jolla on kotikunta Suo- messa, 5) toimia yhteistyössä vastaanottokeskuksen kanssa sellaisen ihmiskaupan uhrin auttamisessa, joka on kansainvälistä suojelua hakeva tai tilapäistä suojelua saava, 6) päät- tää ihmiskaupan uhrin poistamisesta auttamisjärjestelmästä sekä 7) toimia kansallisena asiantuntijaviranomaisena ihmiskauppaan ja sen vastaiseen työhön liittyvissä asioissa. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee vuosittain tilastotiedon järjestelmään henkilöitä ohjanneista toimijoista. Vuosikatsausten mukaan Rikosuhripäivystys on esittä- nyt auttamisjärjestelmään asiakkaita seuraavasti: y 92 henkilöä vuonna 2022 y 32 henkilöä vuonna 2021 y 46 henkilöä vuonna 2020 y 24 henkilöä vuonna 2019 y 12 henkilöä vuonna 2018 y 17 henkilöä vuonna 2017 y 4 henkilöä vuonna 2016 Vuonna 2015 järjestötoimijat olivat esittäneet yhteensä neljää henkilöä, mutta toimijoita ei oltu eritelty.20 Edellä mainitut luvut kuvaavat kaikkia Rikosuhripäivystyksen esittämiä hen- kilöitä, ei ainoastaan pakkoavioliittoja tai seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksessa tapah- tuneita tapauksia. Rikosuhripäivystyksen esittämistä henkilöistä lähes jokainen otettiin esityksen perusteella auttamisjärjestelmän asiakkaaksi. Pääosin ne selvityksessä tarkastellut tapaukset, joita auttamisjärjestelmään ei otettu, liittyivät pakkoavioliittojen solmimishetkeen: osassa tapauksista katsottiin, että koska hyväksikäytetty osapuoli oli alun alkaen suostunut liittoon, ei kyseessä ollut pakkoavio- liitto. Auttamisjärjestelmään ottamisen kynnystä ei näissä tapauksissa madaltanut se, 20 Ihmiskauppa.fi, Tilastot ja tilannekatsaukset. 39 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 että henkilö oli kertomansa perusteella tullut erehdytetyksi liittoon ja suostumus oli ollut näennäistä. Tapauksissa oli henkilöiden kertoman perusteella myös viitteitä ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa elämisestä ja “benefit fraud”-tyyppisestä taloudellisesta hyväk- sikäytöstä, eikä heillä ollut kertomansa perusteella mahdollisuutta erota suhteesta ilman vakavia seuraamuksia. Rikosuhripäivystyksen kokemuksen mukaan auttamisjärjestelmään ottamisen kynnys on kuitenkin sittemmin madaltunut, ja edellisen kaltaiset tapaukset on viime vuosina otettu auttamisjärjestelmän asiakkuuteen. Selvityksen tapauksissa asiakkaat kokivat hyötyvänsä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjes- telmän asiakkuudesta esimerkiksi seuraavilla tavoilla: y Harkinta-ajan myöntäminen paperittomille asiakkaille ja mahdollisen oleskeluluvan vireyttämisessä auttaminen. y Neuvonta asiakkaalle ja tämän asioita hoitavalle viranomaiselle: − Tärkeiden, keskeisten tietojen siirtymisen varmistaminen ja kunnan työntekijöiden neuvominen, kun asiakas on muuttanut kunnasta toiseen tai kirjautunut kuntaan. − Oleskelulupa-asiassa neuvominen ja ajankohtaisen tilannetiedon antaminen. − Rikosprosessissa tarvittavien lausuntojen hankkimisessa auttaminen esimerkiksi tilanteissa, joissa rikosprosessi on kestänyt kauan, eikä sitä turvapaikanhakijoille palvelua tarjonnutta tahoa ollut enää olemassa, josta alkuperäinen lausunto olisi tullut hankkia. − Esitutkintaviranomaisten opastaminen ihmiskauppailmiöön liittyvistä yksityiskohdista. y Rikosuhripäivystykseen ohjaaminen rikosprosessitukihenkilön saamiseksi. y Tutkintapyynnön teossa ja avustajan hankkimisessa auttaminen. y Niin sanottu symbolinen ja ohjaava merkitys: − Selvityksen perusteella tulee vaikutelma, että esitutkintoja on avattu herkemmin nimikkeellä ihmiskauppa tai törkeä ihmiskauppa, kun uhriksi joutunut henkilö oli jo tunnistettu viranomaisen toimesta ihmiskaupan uhriksi. − Asiakas on osattu kunnan sosiaalihuollon palveluissa ohjata suoraan sellaiselle tiimille, jolle ihmiskauppaan liittyvät asiakkuudet ja osaaminen on keskitetty, sen sijaan, että asiakas olisi ensin ohjautunut asuinalueensa mukaan yhdelle tiimille ja sieltä työntekijän arviosta riippuen tiimille, jolle ihmiskauppa-asiakkaat ja osaaminen on keskitetty. y Turvallisen majoituksen järjestäminen silloin, kun se on auttamisjärjestelmän vastuulla, tai kun akuuttitilanteessa palvelut eivät ole kunnan sosiaalihuollon palveluiden kautta järjestyneet. y Muissa yksilöllisissä turvallisuuteen liittyvissä asioissa avustaminen (näitä ei ole tarkemmin eritelty, jotta tapaukset eivät ole yksilöitävissä). 40 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 Osa selvityksessä tarkastelluista asiakkaista kertoi kokevansa, että ihmiskaupan uhrien aut- tamisjärjestelmän rooli oli jäänyt heille epäselväksi, eikä näkynyt heidän palveluidensaan- nissa millään tavalla. Näissä tapauksissa palveluiden järjestäminen ei kuitenkaan ollut ollut suoraan auttamisjärjestelmän vastuulla. Rikosuhripäivystyksen kokemuksen mukaan asi- akkaat tyypillisesti myös toivovat, että auttamisjärjestelmästä voitaisiin ohjeistaa kunnan tai vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijää asiakasta koskevassa asiassa, kun asiakkaan asia ei kunnassa ole edennyt tai asiakas ei ole kokenut saavansa riittävästi tukea. 4.2.2 Poliisi Lähes kolmasosa selvityksen tapauksista oli asiakkaan pyynnöstä, Rikosuhripäivystyksen avustuksella viety poliisin tietoon. Rikosilmoituksen jättämistä ja rikosprosessin aloitta- mista käsitellään selvityksen kohdassa 5, Rikosprosessi. 4.2.3 Oikeudenkäyntiavustajat Tapauksen etenemisen ja ihmiskaupan uhrin oikeuksien toteutumisen kannalta on usein keskeistä, että asianomistajalla on esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä ihmiskauppailmi- ötä tunteva oikeudenkäyntiavustaja. Tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäyntiavustajan lain oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997, myöhemmin ROL) 2 luvun 1 a §:n mukai- sesti silloin, kun kyseessä on rikoslain 20 luvussa tarkoitettua seksuaalirikosta koskeva asia tai asianomistajan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta koskeva asia.21 Myös parituksen kohteelle tulisi hakea tuomioistuimen määräämä oikeudenkäyntiavus- taja esitutkintaa varten (ROL 2 luku 3 a §). Joissakin tapauksissa parituksen ja ihmiskaupan raja voi olla häilyvä, ja parituksen kohde voikin todellisuudessa olla ihmiskaupan uhri. Kun parituksen kohde kuullaan useimmiten todistajana eikä asianomistajana, oikeudenkäynti- avustajan rooli voi olla keskeinen ihmiskaupparikoksen tunnistamisessa.22 Näin ollen jokaisessa selvityksen tapauksessa asiakkaalla on ollut mahdollisuus oikeuden- käyntiavustajaan, ja valtaosassa tapauksia oikeudenkäyntiavustaja on asiakkaan vähäisten tulojen ja varallisuuden vuoksi ollut maksuton. Asiakkaista hieman yli kolmasosa oli löytä- nyt sopivan oikeudenkäyntiavustajan Rikosuhripäivystyksen avustuksella. Niin ikään hie- man yli kolmasosalla oli oikeudenkäyntiavustaja jo Rikosuhripäivystyksen asiakkuuteen ohjautuessaan. Osa asiakkaista ei ollut halunnut saattaa tilannettaan viranomaisten tie- toon, eikä näin ollen ollut myöskään halunnut oikeudenkäyntiavustajaa. Useat asiakkaat 21 POL-2020-38265, s. 6. 22 POL-2020-38265, s. 8. 41 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 tarvitsivat avustajan apua myös oleskelulupaan tai huoltajuuteen liittyvään prosessiin. Täl- löin asiakas ohjattiin Rikosuhripäivystyksen toimesta näihin asioihin perehtyneelle avusta- jalle, mikäli asiakkaalla ei sellaista vielä ollut, tai sama oikeudenkäyntiavustaja ei hoitanut sekä rikos- että muita asioita. Tavallisimmin asiakkaiden oikeudenkäyntiavustajat olivat yksityisiä, ihmiskauppailmiöön perehtyneitä avustaja. 4.2.4 Mielenterveyden tuki Viidesosa selvityksen asiakkaista toivoi Rikosuhripäivystyksen asiakkuuteen tullessaan kes- kusteluapua tai muuta henkistä tukea. Useat toivoivat, että voisivat saada tukea omalla äidinkielellään tai anonyymisti. Rikosuhripäivystyksestä asiakkaita ohjattiin heidän suos- tumuksellaan sekä MIELI ry:n kriisikeskukseen että Monika-Naiset liiton kriisityöntekijöille. Monet asiakkaat myös toivoivat saavansa psykiatrian, psykologin tai psykoterapeutin pal- veluita toipumisensa tueksi. Asiakkaiden omat toiveet ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät huolet vietiin asiakkaiden suostumuksella niiden viranomaisten tietoon, joiden vastuulla edellä mainittujen palveluiden järjestäminen on. 4.2.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Useimmilla selvityksen asiakkailla oli jo Rikosuhripäivystyksen asiakkuuteen tullessaan sosiaalityön tai lastensuojelun kontakti. Asiakkaan suostumuksella näille tahoille ilmoi- tettiin hänen tilanteestaan, sillä useiden selvityksen asiakkaiden kohdalla tuentarve oli ihmiskauppatilanteen ilmi tullessa korostunut. Mikäli asiakkaan sosiaali- tai lastensuojelun työntekijällä ei ollut aiempaa kokemusta tai osaamista ihmiskauppailmiöstä, neuvottiin heitä pääsääntöisesti konsultoimaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää neuvojen saamiseksi, sekä perehdytettiin ilmiöön Rikosuhripäivystyksen toimesta. 4.2.6 Muut tahot Selvityksen asiakkaita on Rikosuhripäivystyksestä ohjattu myös tarvittaessa turvakotiin, terveydenhuollon palveluihin, muihin järjestöjen tuottamiin palveluihin tai nuorille, pape- rittomille tai maahanmuuttajille suunnattuihin palveluihin. Lisäksi asiakkaita on tarvit- taessa autettu viemään asiaansa valvovien viranomaisten tietoon, esimerkiksi kanteluiden muodossa. 42 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:23 4.3 Kokemus turvallisuudesta ja turvallisen majoituksen järjestyminen Useiden asiakkaiden kokemus on ollut, ettei heidän turvauhkaa koskevaa huoltaan olla viranomaisten toimesta otettu tosissaan. Mikäli asiakkaan asiassa oli avattu esitutkinta, esi- tutkintaviranomaisen olisi esitutkintalain 11 luvun 9 a §:n perusteella tullut esitutkinnan yhteydessä tehdä suojelutarpeen arviointi ja tilanteesta riippuen erillinen uhan arvioin- ti.23 EU:n rikosuhridirektiivin (direktiivi 2012/29/EU, jäljempänä ”uhridirektiivi”)24 57 artiklan mukaan: ihmiskaupan, terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, läheisväkivallan, sek- suaalisen väkivallan tai hyväksikäytön, sukupuoleen perustuvan väkivallan ja viharikosten uhrilla sekä vammaisella uhrilla ja lapsiuhrilla on suuri alttius toissijaiselle tai toistuvalle uhriksi joutumiselle, pelottelulle tai kostotoimille. Tällaisen uhrin vaaraa joutua uudelleen uhriksi taikka pelottelun tai kostotoimien kohteeksi olisi arvioitava erityisen huolellisesti, ja selvänä ennakko-oletuksena olisi oltava se, että kyseisen uhrin hyväksi toteutetaan erityi- siä suojelutoimenpiteitä. Käytännössä suojelutarpeen arviointi koskee esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana tar- vittavia erityisiä suojelutoimenpiteitä. Esitutkinnassa nämä toimenpiteet koskevat kuu- lustelutiloja ja esimerkiksi kuulustelijan sukupuolta, ja oikeudenkäynnissä asianomistajan kuulemista sermin takaa, videoyhteydellä tai ilman vastaajan tai yleisön läsnäoloa.25 Rikos- uhripäivystyksen kokemuksen perusteella useat asiakkaat saavat virheellisesti mielikuvan, että suojelutarpeenarviossa arvioidaan merkittävästi myös esitutkinnan aikana olevaa, asi- akkaaseen kohdistuvaa turvauhkaa. Toisinaan henkilön subjektiivinen kokemus turvauhasta eroaa merkittävästi viranomai- sen tekemästä turvauhan arviosta. Tässä selvityksessä ei o